opinto-opas - Kerttulin lukio

Kerttulin lukio
OPINTO-OPAS
2014-2015
Sisällys
1. OPETTAJAT, RYHMÄNOHJAAJAT JA VALMENTAJAT ............................................................ 4
2. LOMAT, JAKSOT, KOEVIIKOT ................................................................................................... 6
3. HYVÄ TIETÄÄ LUOKATTOMASTA LUKIOSTA .......................................................................... 8
4. LUKIOKURSSIT........................................................................................................................ 10
5. KOKEET ................................................................................................................................... 14
6. ARVIOINTI ................................................................................................................................ 15
7. TALON TAVAT ......................................................................................................................... 17
8. LUKIO-OPISKELUN KÄYTÄNTÖJÄ ......................................................................................... 19
9. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN ................................................................................. 22
10. YLIOPPILASTUTKINTO, PRELIMINÄÄRIT JA ERILLISET KUULUSTELUT .......................... 25
11. KERTTULIN LUKION KURSSITARJONTA ............................................................................ 28
12. OPPIKIRJAT ........................................................................................................................... 35
13. OPISKELU ICT-LUKIOSSA .................................................................................................... 39
14. OPISKELU URHEILULUKIOSSA ............................................................................................ 43
Liitteet:
KERTTULIN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ……..………………………………………………….47
2
KERTTULIN LUKIO
Kaarinankatu 3
20500 Turku
http://www.kerttulinlukio.fi
sähköposti [email protected]
ICT-talo
Joukahaisenkatu 3–5
20520 TURKU
Rehtori Markus Kalmari (vv.)
Vs. rehtori Tapio Laine
p. +358 44 9072 349
[email protected]
Vs. apulaisrehtori Juho Airola (ICT)
p. +358 50 4323 703
[email protected]
Koulusihteeri
Hanna Kraemer
p. +358 40 1738 915
[email protected]
vs. ICT-koordinaattori
Mia Peltomäki
[email protected]
Valmennuksen koordinaattori
Janne Salmi
p. +358 40 652 7490
[email protected]
Opinto-ohjaajat
Anne Lukka (yleis- ja ICT-linja)
p. +358 44 9072 339
[email protected]
Mia Wikström (urheilulinja)
p. +358 44 9074 418
[email protected]
Terveydenhoitaja
Leena Kurka
p. + 358 40 8618 049
[email protected]
Lukiopsykologi
Anu Puukka
p. +358 40 127 3138
[email protected]
Turun Seudun Urheiluakatemia
www.urheiluakatemia.fi
Lukion erityisopettajan
Ullamaija Vuontela
puh. +358 44 907 4675
[email protected]
Huippu-urheilukoordinaattori
Mika Korpela
p. +358 50 432 3592
[email protected]
Kiinteistönhoitaja
Timo Rannikko
p. + 358 44 9072585
[email protected]
3
1. OPETTAJAT, RYHMÄNOHJAAJAT JA VALMENTAJAT
LUKUVUONNA 2014 - 15
Opettajat
Nimi
Airola Juho
Alsi Mattus
Autio Raita
Haapakangas Marja
Heiman Erwin
Juuti Atte
Kattelus Tuovi
Koiranen Ulla
Kuparinen Juha
Laine Tapio
Laitala Jussi
Lapatonniemi Jarkko
Lehtonen Seija-Maria
Lepomäki Minna
Lindholm Arto
Lukka Anne
Luoto Mika
Maisila Mirkka
Moisanen Minna
Mäkinen Tiina
Niemi Maija-Leena
Pajala Riitta
Palmu Marjo
Palo Hannele
Partio Airi
Peltomäki Mia
Perkola Taina
Pitkänen Juha
Rajala Teemu
Saarinen Tiina
Saivosalmi Anna
Sallasmaa Petri
Salmela Petri
Siik-Salonen Kaisa
Suominen Hanna
Suorsa Petri
Taneli Sini
Tuominen Timo
Valkama Heli
Wikström Mia
Vuontela Ullamaija
Opettajien sähköpostiosoitteet
ovat muotoa
[email protected]
(ä=a, ö=o)
Lyh.
JAI
MAL
RAU
MHA
ERH
AJU
TKA
UKO
JKU
TLA
JLA
JAL
SLE
MLE
ALI
ALU
MLU
MMA
MMO
TMÄ
MLN
RPA
MPA
HPA
AP
MPE
TPE
JPI
TRA
TSA
ASA
PS1
PS2
KSI
HSU
PSU
STA
TTU
HVA
MWI
UVU
Opetettava aine
apulaisrehtori, IT
digitaalinen viestintä (CT) IT
ruotsi
kuvataide
äidinkieli ja kirjallisuus
liikunta
musiikki
historia, yhteiskuntaoppi
ruotsi
rehtori
fysiikka, matematiikka
historia, yhteiskuntaoppi
liikunta
äidinkieli ja kirjallisuus
äidinkieli ja kirjallisuus
opinto-ohjaus
kemia, matematiikka
kemia, ruotsi, opisk.kunnan ohjaaja
äidinkieli ja kirjallisuus
maantiede, terveystieto
englanti
kuvataide
englanti
historia, yhteiskuntaoppi
englanti
IT, matematiikka
kemia, matematiikka
IT, matematiikka
IT
psykologia, terveystieto
psykologia, uskonto
matematiikka
IT
biologia, maantiede
englanti, saksa
biologia, maantiede, terveystieto
filosofia, uskonto
matematiikka
fysiikka, matematiikka
opinto-ohjaus
erityisopettaja
IT= informaatioteknologia
4
Ryhmänohjaajat lv. 2014 - 2015
Minna Moisanen
Minna Lepomäki
Tiina Mäkinen
Hanna Suominen
Mirkka Maisila
Juha Kuparinen
Arto Lindholm
Petri Suorsa
Taina Perkola
Tiina Saarinen
Timo Tuominen
Mia Peltomäki
Ulla Koiranen
Jussi Laitala
Marjo Palmu
Sini Taneli
Raita Autio
Kaisa Siik-Salonen
Juha Pitkänen
Maija-Leena Niemi
Heli Valkama
Hannele Palo
11A
12A
12B
12C
12D
12E
12F
12G
13A
13B
13C
13D
13E
13F
13G
14A
14B
14C
14D
14E
14 F
14 G
4-vuotiset
yleislinja
yleislinja
ICT-linja
urheilulinja
urheilulinja
urheilulinja
yleislinja
yleislinja
yleislinja
yleislinja
ICT-linja
urheilulinja
urheilulinja
urheilulinja
yleislinja
yleislinja
yleislinja
ICT-linja
urheilulinja
urheilulinja
urheilulinja
SAA
yleisvalmennus, telinevoimistelu
lentopallo, tytöt
soutu
tennis
salibandy, liikunnanopetus
uinti, nuorten olympiavalmentaja
yleisurheilu
sulkapallo, jalkapallo pojat
valmennusoppi, huippu-urheilukoordinaattori
jalkapallo tytöt
taitoluistelu
suunnistus, nuorten olympiavalmentaja
yleisvalmennus
taekwondo, nuorten olympiavalmentaja
joukkuevoimistelu
yleisurheilu
uinti
jalkapallo, FC TPS
koripallo
yläkoulukoordinaattori
jääkiekko
valmennuksen koordinaattori
lentopallo, pojat
koripallo
jalkapallo, FC Inter
Valmentajat
Aalto Sami
Harju Janne
Heino Jani
Johansén Henrik
Juuti Atte
Kauhanen Antti
Koivunen Jarno
Koljonen Timo
Korpela Mika
Laurikainen Joonas
Lehtonen Seija-Maria
Lindeqvist Markus
Luoto Mika
Mäkinen Jarkko
Nirhamo Katri
Nirkkonen Tanja
Paatos Hanna
Pikkarainen Tommi
Räikkä Jussi
Sahlberg Pertti
Sahlstedt Kalle
Salmi Janne
Tuomi Henri
Vyyryläinen Kimmo
Wallenius Jami
AJU
AKA
JKO
TKO
MKO
JLA
SLE
MLI
MLU
JMÄ
KNI
HPA
PSA
KSA
JSA
KVY
5
2. LOMAT, JAKSOT, KOEVIIKOT
Syyslukukausi
ti 12.8. – pe 19.12.2014
Syysloma
Työpäivä
Joululoma
to 16.10. – su 19.10.
la 13.12.
la 20.12.2014 – ti 6.1.2015
Kevätlukukausi
ke 7.1. – la 30.5.2015
Talviloma
Pääsiäisloma
Vappu
Helatorstai
ma 16.2. – pe 22.2
pe 3.4. – ma 6.4.
pe 1.5.
to 14.5.
Jaksot ja koeviikot
I jakso ti 12.8. – to 2.10.2014
koeviikko
to 25.9. – to 2.10.
II jakso pe 3.10. – ke 26.11.2014
syysloma
koeviikko
to 16.10. – pe 17.10.
ke 19.11. – ke 26.11.
III jakso to 27.11.2014 – ti 3.2.2015
joululoma
koeviikko
su 21.12.2014 – ti 6.1.2015
ti 27.1. – ti 3.2.
IV jakso ke 4.2. – to 2.4.2015
talviloma
koeviikko
ma 16.2. – pe 22.2.
to 26.3. – to 2.4.
V jakso ti 7.4. – la 30.5.2015
pääsiäisloma
vappu
helatorstai
koeviikko
kevätjuhla ja lakkiaiset
pe 3.4. – ma 6.4.
pe 1.5.
to 14.5.
to 21.5. – to 28.5.
la 30.5.
6
Tärkeitä päivämääriä (HUOM! Katso tarkemmin opiskelijan koko vuoden kalenteri Kerttulin
lukion kotisivulta: http://www.kerttulinlukio.fi/?q=node/22 -> opiskelu -> Työ- ja loma-ajat, jaksot
ja koeviikot.) Ylioppilaskirjoitusaikataulu sivuilla 26-27.
päivämäärä
ma 1.9.
pe 5.9.
ma 6.10.
ma 13.10.
ke 15.10.
ti 21.10.
ti 4.11.
pe 7.11.
ke 3.12.
pe 5.12.
ma 8.12.
la 13.12.
ma 15.12.
ti 16.12.
to 8.1.2015
ti 20.1.
pe 23.1.
pe 6.2.
to 12.2.
ti 24.2.
pe 6.3.
ma 13.4.
ke 15.4.
pe 17.4.
ma 20.4.
ma 27.4.
tapahtuma
Valokuvaus, rästi- ja korotuskoe lv. 2013-14
kurssit (ilmoittautuminen suoraan kyseisen
kurssin opettajalle ke 27.8)
RO-tuokio 10.30-11.00
1. rästiko 1. rästikoe klo 16.00-19.00 (ilmoittautuminen
pe 3.10. klo 12 mennessä)
Kokeenpalautukset klo 9.45-11.15
2.
2. rästikoe klo 7.30- 9.30 (ilmoittautuminen ma
13.10. klo 12 mennessä )
1.uusintakoe klo 16.00-19.00 (ilmoittautuminen
ma 20.10. klo 12 mennessä)
Syksyllä valmistuvien kurssisuoritukset
lähetetään ytl:ään
RO-tuokio klo 10.30-11.15
3.
3. rästikoe klo 7.30-9.30 (ilmoittautuminen pe
28.11. klo 12 mennessä)
Ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla
Kokeenpalautukset klo 9.45-11.15
Koulupäivä
2. uusintakoe klo 16.00-19.00
(ilmoittautuminen 9.12. klo 12 mennessä)
Koulupäivä ja joulukirkko klo 13.15 Turun
tuomiokirkko
korotuskuulustelu klo 16.00-19.00, lv 2014 2015 jaksot 1 ja 2. (ilmoittautuminen ke 17.12.
klo 12 mennessä)
Abi-info klo 14.00
RO-tuokio klo 10.30-11.15
4.rästiko 4. rästikoe klo 7.30-9.30 (ilmoittautuminen ke
4.2. klo 12 mennessä)
Penkkarit, wanhat tanssit
3.uusintakoe klo 16.00-19.00 (ilmoittautuminen
13.2. klo 12 mennessä)
RO-tuokio klo 10.30 – 11.15
Kokeenpalautukset klo 9.45-11.15
5.
5.rästikoe klo 7.30 – 9.30 (ilmoittautuminen ke
8.4. klo 12 mennessä)
RO-tuokio klo 10.30 – 11.15
4.uusintakoe 16.00-19.00 (ilmoittautuminen to
16.4. klo 12 mennessä)
Korotuskuulustelu klo 16.00-19.00 lv 2014 – 15
jaksot 1-4. (ilmoittautuminen 16.4. klo 12
mennessä), Keväällä 2014 valmistuvien
viimeinen tenttipäivä (kurssikertymä täynnä ->
tieto ytl:ään -> yo-todistus)
7
to 30.4.
ma 4.5.
ti 12.5.
pe 29.5.
la 30.5.
ti 9.6.
Aloitettava itsenäisen suoritus. Abien, joilla ei
ole kurssikertymä täynnä, on viimeistään
aloitettava itsenäinen suoritus
Korotustentti eli koko oppimäärän korottaminen
klo 16.00 – 19.00 (ilmoittautuminen 16.4. klo
12 mennessä)
Abi-info klo 14.00
liikunta- / retkipäivä
Ylioppilasjuhla Logomossa
Lv 2014 rästikokeet ja 5. jakson uusinta
(ilmoittautuminen pe 5.6. klo 12 mennessä)
8
3. HYVÄ TIETÄÄ LUOKATTOMASTA LUKIOSTA
Lukiokoulutus kestää 2–4 vuotta. Luokattoman lukion periaatteisiin kuuluu, että opiskelija valitsee
opiskeltavat oppiaineet kurssitarjottimelta, jossa eri oppiaineiden pakollisten, syventävien ja
soveltavien kurssien tarjonta vaihtelee vuosittain mm. opiskelijoiden valintojen ja käytettävissä
olevan resurssin mukaan.
Lukio-opiskelu koostuu erilaisista kursseista, joita on suoritettava vähintään 75. Kustakin aineesta
on suoritettava vähintään pakolliset kurssit, kaikkiaan 47–51. Pakollisten kurssien lisäksi valitaan
syventäviä ja soveltavia kursseja. Muissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa kursseja sopimalla
asiasta etukäteen rehtorin, opinto-ohjaajan tai aineenopettajan kanssa.
Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Kussakin jaksossa on opiskeltava vähintään neljä kurssia.
Jakson lopussa on aina kurssikokeista koostuva koeviikko. Opiskeluohjelman voi suunnitella melko
pitkälle etukäteen, sillä lukuvuoden lopussa jaetaan kurssitarjotin ja valitaan seuraavan lukuvuoden
ohjelma. Opinto-ohjelman suunnittelussa auttavat opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat. Jakson
päätyttyä näkyvät kaikki suoritetut kurssit, niiden arvosanat ja mahdolliset poissaolot Wilmassa.
Kerttulin lukion tuntikiertokaavio
Tuntikiertokaaviossa on seitsemän palkkia, jotka on kaaviossa merkitty numeroin 1-7. Jokaiseen
palkkiin sisältyy kolme 75 minuutin mittaista opetustuokiota, jotka on merkitty kaavioon samalla
numerolla. Esimerkiksi ykköspalkissa (1) olevat oppitunnit pidetään maanantaisin, tiistaisin ja
torstaisin ja kakkospalkin tunnit (2) keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin.
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
8.159.30
1
1
7
1
5
9.45-11
3
3
4
2
4
11.05-13
13.1514.30
14.3515.50
5
4
6
3
2
6
5
2
6
7
7
LI
LI
Urheiluvalmennuspalkit 1 ja7
Urheilijoiden "täysiä" palkkeja 2-6
9
4. LUKIOKURSSIT
Kurssien suorittaminen
Kurssit suoritetaan pääasiassa osallistumalla opetukseen ja kurssikokeisiin. Ensimmäisellä
oppitunnilla kerrotaan kurssin sisältö, aikataulu ja arviointikriteerit, joten opiskelijan läsnäolo on
välttämätöntä. Jos opiskelijalla on jossakin aineessa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia, kannattaa
hänen keskittyä niiden uusimiseen eikä jatkaa oppiaineessa eteenpäin. Kurssin keskeyttämisestä
tulee neuvotella opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa.
Kursseja voi suorittaa toisissa päivälukiossa tai Turun iltalukiossa. Palkit 3, 4, 5 ja 6 ovat yhteisiä
Kerttulin lukion ja Turun muiden päivälukioiden kanssa, joten opiskelija voi valita kursseja näiden
lukioiden tarjottimelta. Kursseja voi valita myös Turun seudun toisen asteen etä- ja verkko-opetuksen
tarjottimelta. Lisätietoja näistä kursseista saa opinto-ohjaajilta ja iltalukion kotisivuilta. Kurssien
vastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta tulee sopia kyseisten aineenopettajien kanssa.
Kurssimäärät
Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukio 2–4 vuodessa, mutta lähtökohtaisesti yleislukiolaisen
tavoitteena tulisi olla lukion suorittaminen kolmen vuoden aikana. Oheinen taulukko on laadittu
tämän tavoitteen mukaan. Taulukossa on esitetty kurssien minimimäärät, joiden mukaan lukion
pystyy suorittamaan kolmessa lukuvuodessa ilman poikkeusjärjestelyjä.
Jakso / kurssimäärä
I
II
III
IV
V
1. vuositaso
6
12
18
24
30
2. vuositaso
36
42
48
54
60
3. vuositaso
65
70
75
Opiskelija voi halutessaan nopeuttaa opintojaan suorittamalla osan kursseista itsenäisesti tai
tekemällä osan kursseista kesälukiossa.
Vastaavasti opiskeluaikaa voidaan pidentää 3,5 - 4 vuoteen, mikäli tavoitteellinen opiskelu tai
esimerkiksi urheilu-uraan keskittyminen sitä edellyttävät. Lukio-opiskelun pidentämiseen liittyvään
anomukseen kirjataan tiedot senhetkisistä opinnoista sekä suunnitelma neljännen vuoden
opinnoista. Tähän suunnitelmaan sisältyy myös ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Muutokset tehdään
aina neuvottelemalla rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa.
10
Kerttulin lukion kurssit
Yleislukiolaisten pakolliset kurssit on tummennettu. ICT- ja urheilulinjalaisten tulee neuvotella ja
sopia opinto-ohjaajien ja aineenopettajien kanssa kurssiensa poisvalinnoista suunnitellessaan yokirjoituksiaan.
pakolliset
valtakunnalliset syventävät
koulukohtaiset
syventävät
A (äidinkieli ja
kirjallisuus)
123456
789
10
BA (ruotsi Akielenä)
123456
78
9 10 12
13
BB (ruotsi B1kielenä)
12345
67
8 10 11
12
EA (englanti Akielenä)
123456
78
9 10 11 12
13
17 19
SC (saksa B2kielenä)
123456
SD (saksa B3kielenä)
12345678
koulukohtaiset
soveltavat
M (pitkä
matematiikka)
1234567
8 9 10
11 12 13
14 15 16
N (lyhyt
matematiikka)
123456
78
9 10
BI (biologia)
12
345
6 7 8 9 10
34
56
78
GE(maantiede) 1 2
FY (fysiikka)
1
2345678
9
10 11
KE (kemia)
1
2345
6
78
UE/ET/muut
uskonnot
(uskonto/
elämänkatsomustieto)
123
45
6
7
FF (filosofia)
1
234
5
HI (historia)
1234
56
78
YH (yhteiskuntaoppi)
12
34
56
78
PS
(psykologia)
1
2345
67
89
MU (musiikki)
1- 2*
345
11
KU (kuvataide)
1 - 2*
LI (liikunta)
12
345
6
TE
(terveystieto)
1
23
4
OP (opintoohjaus)
1
3
5
45
CT
(digitaalinen
viestintä)
12345679
IT (informaatioteknologia)
1-2
VO
(valmennusoppi)
1
LIV (urheiluvalmennus)
11-20
LO
(liikennekasvatus
1
* Joko musiikista tai kuvataiteesta tulee suorittaa kaksi pakollista kurssia.
Elämänkatsomustieto ja pienryhmäiset uskonnot
Opetetaan Turussa keskitetysti. Kurssien ajankohdat ja kellonajat löytyvät ilmoitustaululta sekä
Wilman tiedotteista.
Suomi toisena kielenä -opetus
Suomi toisena kielenä -oppiaineen kurssit on keskitetty Turun iltalukioon (www.turuniltalukio.fi)
.
Etä- ja verkko-opetusrengas
Lukiokursseja tarjotaan joka jaksossa. Tarjontaan voi tutustua sivuilla www.etarengas.fi.
Kurssin itsenäinen suoritus
Itsenäinen suoritus tarkoittaa, että opiskelija suorittaa kurssin osallistumatta lähiopetukseen. Kurssin
itsenäinen suorittaminen on kaikkein vaativin tapa suorittaa kurssi ja soveltuu lahjakkaille ja
motivoituneille opiskelijoille, jotka ovat edistyneet opinnoissaan hyvin. Kurssin
suorittaminen itsenäisesti vaihtelee oppiaineittain. Osa kursseista ei luonteensa puolesta sovi
itsenäisesti suoritettaviksi, lisätietoja saa aineenopettajalta. Opiskelija täyttää kurssin alkaessa
itsenäinen suoritus -hakemuksen, johon hän merkitsee kyseisen kurssin ja suoritusajankohdan sekä
perustelut itsenäiseen työskentelyyn. Hakemuksia on kanslian edessä olevassa lokerikossa.
Aineenopettaja tekee päätöksen, hyväksyy hakemuksen ja laatii tehtävät sekä opiskeluaikataulun
opiskelijalle. Suoritukseen liittyvät työt on palautettava opettajalle ennen kurssikoetta, mikäli
kurssikoe pidetään. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti milloin vain, eli vaikka kurssi ei menisikään
kyseisessä jaksossa, opiskelijalla on oikeus suorittaa se itsenäisesti. Itsenäisesti suoritetusta
kurssista tulee saada arvosanaksi vähintään viisi (5).
12
Kurssin osittain itsenäinen suoritus
Kurssin voi suorittaa osittain itsenäisesti, jos arvioinnin kriteerit eivät täyty. Opiskelijalle saattaa
kertyä runsaasti poissaoloja esimerkiksi sairauden, urheiluleirien tai pelien vuoksi. Tällöin opiskelija
täyttää osittain itsenäinen kurssi -hakemuksen, joita saa kanslian edessä olevasta lokerikosta.
Opettaja sopii opiskelijan kanssa osittain itsenäisesti suoritettavan kurssin tehtävistä sekä
palautus- ja koeajankohdasta. Suoritukseen liittyvät työt on palautettava opettajalle ennen
kurssikoetta, mikäli kurssikoe pidetään. Osittain itsenäisen kurssin arvosanaksi tulee saada
vähintään viisi (5).
Opinto-ohjelman muuttaminen
Kurssivalintoja koskevista muutoksista on neuvoteltava etukäteen opinto-ohjaajan kanssa.
Seuraavaa jaksoa koskevat kurssivalintamuutokset on tehtävä opinto-ohjaajan kanssa ennen
kuluvan jakson koeviikon alkua. Jo aloitettua kurssia ei voi keskeyttää kuin poikkeustapauksissa.
Oppimäärän laajuutta muutettaessa käytetään tarvittaessa erillistä lomaketta. Mitään pakollista tai
valtakunnallista syventävää kurssia, joka on arvioitu, ei voi jättää pois opiskelijan suorituksista.
Pitkän matematiikan (M) vaihto lyhyeen matematiikkaan (N)
Pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeksi oppimääräksi minkä tahansa kurssin jälkeen.
Vaihtamisesta on kuitenkin syytä ensin neuvotella matematiikan opettajan ja opinto-ohjaajan
kanssa. Pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit lasketaan matematiikan
kokonaiskurssimäärään. Pitkän matematiikan kurssien hyväksytty suoritus vastaa yhtä monta lyhyen
matematiikan kurssia. Korvatuista kursseista annetaan suoritusmerkintä tai numeroarvosana.
Opettaja voi määrätä lisänäyttöjä korvatun kurssin numeroarvosanaa uudelleen arvioitaessa. Niiden
kurssien osalta, joista löytyy vastaavuus, saa vain yhden suoritusmerkinnän. Matematiikan
oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia
vastaavuuksia:
M1 -> N1, M3 -> N2, M6 -> N5, M7 -> N4 ja M8 -> N3.
13
5. KOKEET
Koeviikko
Jakson lopussa on kuuden koulupäivän pituinen koeviikko. Ensimmäisen palkin koe on
ensimmäisenä koeviikon päivänä, toisen toisena ja niin edelleen. Kokeen valmistelutunnit, jotka
kuuluvat kurssiin, pidetään koeaamuna alkaen klo 9.45 – 11.00, minkä jälkeen on ruokailu. Koe
alkaa klo 11.40 ja päättyy viimeistään klo 14.40. Opettaja voi perustellusta syystä poiketa tästä
aikataulusta, jolloin hän tiedottaa opiskelijoita aikataulusta sekä oppitunnilla että Wilman välityksellä
(esim. ICT-talolla pidettävät kokeet muodostavat poikkeuksen) Koeviikon aikataulu näkyy Wilmassa
ja ilmoitustaululla. Kokeiden palautusaikataulu on merkitty opiskelijoiden kalenteriin, joka on Kerttulin
kotisivuilla ja opinto-oppaassa. Lisäksi ne tullaan laittamaan ilmoitustaululle
Vilpin yrityksestä koetilanteessa (esim. lunttaamisesta) seuraa kurssisuorituksen mitätöiminen (K=
keskeytynyt), jolloin kurssi pitää suorittaa kokonaan uudelleen. Ilman opettajan lupaa elektroniset
laitteet koetilaisuudessa on kielletty. Niiden esilläpito voidaan tulkita vilpin yritykseksi.
Uusintakokeet
Uusintakoetilaisuus järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Opiskelija voi ilmoittautua tekemään
korkeintaan kahta uusintakoetta kerrallaan. Uusintakokeiden päivämäärät on ilmoitettu opiskelijan
kalenterissa, joka löytyy Kerttulin lukion kotisivulta ja opinto-oppaasta. Neljän ensimmäisen jakson
kurssien uusintakoe on tehtävä kuluvan lukuvuoden aikana ja viimeisen jakson kurssien uusintakoe
seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Sairastumisesta on tiedotettava
aineenopettajalle mahdollisimman nopeasti. Opiskelija voi osallistua uusintaan, jos hän on saanut
kurssikokeesta arvosanan neljä (4) tai suorittaa kurssia itsenäisesti, mikä on sovittava etukäteen
aineenopettajan kanssa. Uusintoihin on ilmoittauduttava Wilman kautta noin viikkoa ennen koetta.
Wilman vasemmassa reunassa on kohta tentit, jota kautta pääsee ilmoittautumaan kurssin
uusintakokeeseen. Wilma-viestillä ei siis voi ilmoittautua. Ilmoittautuminen on sitova ja katsotaan
suorituskerraksi.
Rästikokeet
Rästikoetilaisuus järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Rästikoepäivämäärästä on ilmoitus
opiskelijan kalenterissa sekä opinto-oppaassa. Opiskelija voi osallistua rästikokeeseen, jos hän on
ollut poissa kurssikokeesta hyväksytyn syyn vuoksi. Hyväksyttyjä syitä ovat sairaus, josta on
toimitettava terveydenhoitajan (tavattavissa koeviikolla Vasaramäen koulukiinteistössä) tai lääkärin
todistus tai urheilupoissaolo, josta on toimitettava valmentajan tai urheilukoordinaattorin kuittaus
Wilmaan siitä, että poissaolo on välttämätön. Todistukset toimitetaan aineenopettajalle.
Rästikokeeseen on ilmoittauduttava Wilman kautta opiskelijan kalenteriin merkittynä päivänä.
Wilman vasemmassa reunassa on kohta tentit, jota kautta rästikokeeseen ilmoittaudutaan ellei
erikseen toisin ilmoiteta.
HUOM! Mikäli opiskelija ei toimita hyväksyttyä todistusta, hän menettää yhden suorituskerran ja
suorittaa tekemättä jääneen kokeensa uusintakokeessa.
Korotuskuulustelu
Hyväksytyn kurssin arvosanan voi korottaa kerran vuoden aikana kurssin suorittamisesta.
Korotuskuulusteluun sisältyy mahdollisesti tehtäviä, jotka on palautettava opettajalle ennen
koetilaisuutta. Korotuskuulustelussa voi korottaa vain yhtä kurssia. Korotuskuulusteluun
ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy kanslian edessä olevalta hyllyltä. Lomake
palautetaan suoraan opettajalle viimeistään kalenteriin merkittynä ilmoittautumispäivänä.
Jos opiskelija käy uudelleen hyväksytyn kurssin tai osallistuu hyväksytyn kurssin
korotuskuulusteluun, hänen saavuttamistaan arvosanoista parempi jää voimaan. Syksyn
14
korotuskuulustelussa voi korottaa pääsääntöisesti jaksojen 5, 1 ja 2 suorituksia ja kevään
kuulustelussa jaksojen 1-4.
Korotustentti
Ennen päättötodistuksen antamista opiskelijalle annetaan mahdollisuus koko oppiaineen
oppimäärän arvosanan korottamiseen erillisessä korotustentissä. Korotustenttiin ilmoittaudutaan
erillisellä lomakkeella. Korotustenttipäivä on ilmoitettu opiskelijan kalenterissa ja opinto-oppaassa,
jotka löytyvät Kerttulin lukion kotisivulta. Korotustentistä saatu arvosana tulee opiskelijan
päättöarvosanaksi, jos se on korkeampi kuin kurssien keskiarvosta muodostunut arvosana.
6. ARVIOINTI
Kurssin arviointi
Opettaja kertoo kurssin arviointikriteerit kunkin kurssinsa alussa. Opiskelijan tiedot ja taidot
arvioidaan kurssin päätyttyä numeroin 4–10 tai kirjainmerkinnällä S (suoritettu), T (täydennettävä)
tai K (keskeytynyt). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan numeroin 4–10 tai
merkinnällä S.
Kerttulissa koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit, jotka arvioidaan S-merkinnällä ovat:
Oppiaine
Kurssit
Ruotsi A-kieli (BA)
9, 10
Ruotsi B1-kieli (BB)
8, 9
Englanti A-kieli (EA)
9, 10, 11, 12, 13
Pitkä matematiikka (M)
15, 16, 19
Lyhyt matematiikka (N)
10
Biologia (BI)
6, 7, 9, 10
Maantiede (GE)
5, 6, 7
Fysiikka (FY)
9
Kemia (KE)
6, 7
Uskonto (UE)
6
Historia (HI)
7, 8
Yhteiskuntaoppi (YH)
5, 6, 7, 8
Psykologia (PS)
6
Liikunta (LT/LP)
4
Terveystieto (TE)
4
Informaatioteknologia (IT)
1, 12, 18
Valmennusoppi (VO 1)
1
Urheilu-valmennus (LIV)
11-20
Liikennekasvatus (LO)
1
15
Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja
opiskelijan tuotosten arviointiin. Kurssityöt sisältävät sekä kurssin aikana tehtävät työt että
kurssikokeen. Erityistä huomiota kiinnitetään jatkuvaan näyttöön eli opiskelun ahkeruuteen.
Arvioinnissa noudatetaan yleistä arviointikriteeristöä. Koulukohtaisten kurssien hylätyt arvosanat (4)
poistuvat päättötodistusta kirjoitettaessa.
Opiskelijan on palautettava kurssiin olennaisesti kuuluvat ja mahdolliset poissaoloista johtuvat
korvaavat tehtävät opettajan asettamana ajankohtana. Mikäli opettaja ei ole määrännyt erikseen
palautusajankohtaa, tehtävät on palautettava viimeistään seuraavan jakson uusintakokeeseen
mennessä. Tehtävien puuttuminen huomioidaan arvioinnissa.
Kiellettyä on internetistä tai muista lähteistä suoraan kopioiminen ja koulussa (omassa tai muussa)
tehtyjen jo arvosteltujen töiden käyttäminen ilman lähdeviitettä. Esimerkiksi esseiden tai tutkielmien
kopioiminen johtaa arvosanan alenemiseen tai jopa kurssin mitätöimiseen.
Arvosana
Kuvaus
K
Kurssi on keskeytynyt. Opiskelija ei ole suorittanut ajoissa kurssin puuttuvien
osien suorituksia ja on saanut kurssikokeesta hylätyn arvosanan. Kurssi on
käytävä uudestaan.
T
Opiskelija on ollut poissa kurssikokeesta ja/tai kurssista puuttuu osasuorituksia
(esim. esseitä, kuullunymmärtämisen koe) Kun opiskelija palauttaa puuttuvat
tehtävät seuraavan jakson uusintaan mennessä, T muutetaan numeroksi,
muuten T muutetaan K:si
4
Näyttö osaamisesta on heikko. Opiskelija on tehnyt vain osan vaadittavista
kurssitöistä. Kurssi on hylätty. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua yhden
kerran uusintakokeeseen kuluvan lukuvuoden aikana.
5
Opiskelijan tiedot ja taidot ovat välttävät. Opiskelijan motivaatio ja vastuu kurssin
suorittamisesta ovat puutteelliset ja/tai tulos on niukka ja epätasainen.
6
Opiskelijan osaaminen on kohtalaista ja hän on tehnyt keskeiset kurssityöt
aikanaan.
7
Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat tyydyttävät. Opiskelija on ollut yritteliäs
ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti aikanaan.
8
Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat hyvät. Hän on työskennellyt
vastuuntuntoisesti ja tehnyt kurssityöt aikanaan.
9
Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat kiitettävät. Opiskelija on ollut
kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja
itsenäisesti ja on vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa
opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti
aikanaan.
10
Opiskelijan tiedot ja taidot kurssin sisällöistä ovat erinomaiset. Kuvaus muuten
sama kuin arvosanassa 9.
16
Aineen oppimäärän arviointi
Kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kaikista opiskelluista
oppiaineista saa päättötodistukseen loppuarvosanan tai arvioinnin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja
opetussuunnitelman
perusteissa
määriteltyjen
valtakunnallisten
syventävien
kurssien
kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Koulukohtaiset kurssit voivat korottaa edellä
mainittua keskiarvoa. Oppimäärän arvosanaa voi korottaa myös erillisessä tentissä ennen
päättötodistuksen antamista. Tällöin opiskelija suorittaa korotustentissä kyseisen aineen koko
opinto-ohjelmaansa kuuluvan oppimäärän.
Oppiaineen oppimäärää arvioivalla opettajalla on mahdollisuus esittää oppiaineen oppimäärän
arvosanaa korotettavaksi, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa
kurssiarvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Koulukohtaiset kurssit voivat toimia lisänäyttönä opiskelijan tiedoista ja taidoista. Päättöarvioinnista
päättävät lukion rehtori ja aineenopettajat yhdessä.
Opiskelija voi halutessaan pyytää päättötodistukseensa numeron sijaan suoritusmerkinnän (S)
liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden
kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää
vain kaksi kurssia. S-merkintää pitää pyytää kirjallisesti Wilma-viestillä koulusihteerin kautta
viimeistään abivuoden 3. jaksossa.
Suoritettuja kursseja ei voida jälkikäteen poistaa. Hylättyjä kurssiarvosanoja (arvosana 4) opintoohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä
kursseista opiskelijalla saa olla seuraavasti:
Suoritettuja lukion pakollisia ja
valtakunnallisia syventäviä kursseja
1-2
3-5
6-8
9 tai enemmän
Hylättyjä kursseja korkeintaan
(arvosana 4)
0
1
2
3
7. TALON TAVAT
Työrauha
Lukio-opiskelu on vaativaa, ja tulosten saavuttaminen edellyttää, että oppitunneilla on työrauha.
Omia tietoteknisiä laitteita saa tunnilla käyttää opiskeluun. Tällöin niiden käytön ei tule häiritä muuta
opetusta. Viihde-elektroniikan, kuten puhelimien ja soittimien käyttö ja esilläpito oppitunneilla on sen
sijaan kielletty.
Oppitunnit
Jokaisella opiskelijalla tulee olla mukana koulutyössä ja oppitunneilla tarvittavat oppikirjat ja muut
mahdolliset opiskeluvälineet. Oppikirja- ja materiaalihankinnat tulee tehdä ajoissa, jotta opiskelu
kursseilla lähtee heti täysipainoisesti käyntiin.
Oppitunnit kestävät 75 minuuttia noudattaen seuraavaa aikataulua:
1. klo 8.15–9.30 (alussa lyhyt päivänavaus)
17
2. klo 9.45–11.00
3. klo 11.05–13.00 (tunnin aikana ruokatunti porrastetusti)
4. klo 13.15–14.30
5. klo 14.35–15.50
Oppitunneille tullaan ajoissa.
Välitunnit
Lukion opiskelijat viettävät välituntinsa joko sisätiloissa tai ulkona. Välituntisin voi poistua koulun
alueelta omalla vastuulla. Yhteisen viihtyvyyden parantamiseksi koulun käytävät, piha-alue ja
lähialueen kadut on pidettävä siisteinä. Tuhriessaan, tärvellessään tai vahingoittaessaan koulun
irtaimistoa opiskelija on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista. Ylioppilaskirjoituspäivinä
edellytetään hiljaisuutta.
Opiskelu hyppytunneilla
Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä hyppytuntien aikana koulutehtäviä alaruokalassa aamupäivällä
ennen klo 10:tä ja iltapäivällä klo 12.30 jälkeen.
Ruokailu
Kerttulissa on kaksi ruokailutilaa: alaruokasali ja Mauno Koivisto -sali. Lukiolaiset ruokailevat
päivittäin porrastetusti. Ruoka-aikataulu vaihtuu jaksoittain, kuitenkin niin että se tapahtuu klo
11.00−13.00 välillä. Koeviikolla aineenopettaja päättää preppauksen jälkeisen ruokailuajan.
Erityisruokavaliosta tulee ilmoittaa terveydenhoitajan kautta ja eettisyyteen perustuvat (esim. ei
sianlihaa) ruokavaliot suoraan keittiölle. Neljännen ja viidennen jakson aikana abiturienteilla on
oikeus kouluateriaan vain niinä päivinä, jolloin heillä on lukujärjestyksen mukaista opetusta.
Välipala
Välipala tarjotaan koulun alaruokalassa klo 13.00-13.15. Välipala maksetaan välipalakortilla,
jolla opiskelija voi ostaa erilaisia välipaloja ilman käteistä rahaa. Välipalana voi olla esimerkiksi
täytetty sämpylä, hedelmiä, välipalakeksi, mehua ja kaakaota. Välipalakortin saa maksamalla kortin
hinnan (20 €) Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n pankkitilille FI21 5717 2020 0039 75.
Samanaikaisesti voi maksaa useampia kortteja. Maksun viestikenttään on merkittävä selvästi
teksti: välipalakortti, opiskelijan nimi, puhelinnumero ja koulun nimi. Välipalakortin saa
lunastettua kuittia vastaan koulun ruokalasta. Välipalakortti tulee lunastaa viimeistään kuukauden päästä kortin ostopäivästä. Katso lisätietoja Wilmasta kohdasta tiedotteet.
Päällysvaatteet
Ulkovaatteet on jätettävä luokan ja ruokalan ulkopuolelle. Koulu ei vastaa kadonneista tavaroista,
joten reppuun tai takin taskuihin ei saa jättää mitään arvokasta. Luokkien ulkopuolella on naulakot
ja käytävillä lokerikot.
Tupakkatuotteet, päihteet ja huumeet
Tupakkatuotteiden (myös nuuskan ja sähkötupakan), alkoholin ja huumausaineiden käyttö on
kielletty koulun tilaisuuksissa, koulun alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi
noudatetaan muita tupakka- ja alkoholilain määräyksiä. Huumausaineiden käyttö ja hallussapito on
Suomessa kiellettyä, ja siitä rangaistaan rikoslain mukaisesti. Huumausaineen käytöstä ja
hallussapidosta ilmoitetaan aina viranomaisille.
Kulkuneuvot
Opiskelijoiden autojen ja mopoautojen pysäköinti ei ole sallittua koulualueen parkkipaikoille, jotka on
tarkoitettu vain koulun henkilökunnan parkkipaikoiksi. Erityistapauksissa ja anomuksesta rehtori voi
myöntää myös opiskelijalle tilapäisen parkkiluvan koulun pihalle. Muut kulkuneuvot on pysäköitävä
niille osoitetuille paikoille, ei ajoväylille.
18
Lokerot
Koulun käytävillä on opiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja lukollisia lokeroita. Opiskelija voi
halutessaan hakea lokerokoodin koulusihteeriltä. Tavaroiden säilyttäminen lokeroissa tapahtuu
omalla vastuulla.
Löytötavarat
Löytötavarat tulee toimittaa kansliaan, josta niitä voi myös tiedustella.
8. LUKIO-OPISKELUN KÄYTÄNTÖJÄ
Poissaolot
”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta” (Lukiolaki 25
§) Luvattomia poissaoloja ei siis sallita. Opiskelijan poissaolot on selvitettävä välittömästi Wilman
kautta tai suoraan ryhmänohjaajalle. Poissaolot on selvitettävä viimeistään koeviikon viimeisenä
päivänä.
Huoltaja selvittää poissaolot Wilmassa huoltajatunnusten avulla. Tunnukset jaetaan kaikille
ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden huoltajille syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa ja sen
jälkeen kansliasta. Poissaoloselvitykseksi kelpaa myös terveydenhoitajan tai muun viranomaisen
antama todistus.
1. Huoltajan ei tarvitse anoa lupaa etukäteen 1-3 päivän poissaololle, vaan hän voi jälkikäteen
merkitä poissaolot selvitetyksi. (Wilman punaiset poissaolomerkinnät =selvittämätön poissaolo ->
huoltajan selvitys) Poissaolon selitteeksi riittää lyhyt kuvaus esim. perheen matka.
Sairaustapauksissa sairauden tarkempaa laatua ei tarvitse kuvata.
2. Jos opiskelija on poissa koulusta yli 3 vrk muusta kuin urheiluun liittyvästä syystä, huoltajan tulee
ottaa etukäteen yhteyttä rehtoriin tai apulaisrehtoriin ja ilmoittaa poissaolon syy. Lisäksi opiskelijan
tulee kysyä aineenopettajilta poissaolon aikana opiskeltavat asiat ja tehtävät. Poissaolokaavakkeet
löytyvät kanslian edustalla olevista lokerikoista.
3. Kaikki urheilupoissaolojen luvat ja kuittaukset Wilmaan hoitaa pääsääntöisesti lukion valmentaja.
Muissa urheilupoissaolotapauksissa (ulkopuolinen valmentaja) opiskelija ottaa yhteyttä koulun
urheilukoordinaattoriin, joka pyytää varmennuksen koulun ulkopuoliselta valmentajalta ja kuittaa
poissaolon Wilmaan.
Luvat anotaan kirjallisena kansliasta tai kotisivulta saatavalla kaavakkeella vähintään viikkoa ennen
loman alkua.
Koeviikolla sairastumisesta on ilmoitettava välittömästi ryhmänohjaajalle tai aineenopettajalle. Näin
opiskelijalla säilyy oikeus kokeen suorittamiseen jälkikäteen sekä yksi uusintakoekerta, mikäli
varsinaisen kokeen tulos on hylätty. Samaa käytäntöä noudatetaan myös, mikäli opiskelija sairastuu
uusintakoepäivänä. Kurssikokeesta ilmoittamatta poisjääminen lasketaan poissaoloksi kokeeseen
varatun tuntimäärän mukaisesti, ellei huoltaja ole ilmoittanut hyväksyttyä poissaolon syytä ennen
kokeen alkamista aineenopettajalle tai ryhmäohjaajalle.
Jos opiskelijalla on poissaoloja, tulee hänen sopia aineenopettajan kanssa kurssin puuttuvien osien
suorittamisesta tai kurssin suorittamisesta osittain itsenäisesti. Lomamatkan vuoksi poissaoleva
opiskelija ei ole oikeutettu tukiopetukseen.
19
Mikäli opiskelija osallistuu muuhun kouluun liittyvään toimintaan, kuten ICT-vierailuihin tai harjoitteluihin, urheilukilpailuihin ja ylioppilaskokeisiin, hänen vastuullaan on huolehtia itse niiden
aineiden opinnoista, joiden tunneilta hän on ollut poissa. Näistä poissaoloista ei anneta korvaavia
tehtäviä.
Tukiopetus
Opiskelija, jolla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia jossakin oppiaineessa, voi pyytää aineen- opettajalta
tukiopetusta. Tukiopetus on tarkoitettu muun muassa sairaudesta tai urheiluharjoittelusta, ei
lomamatkojen vuoksi, johtuvien tietojen ja taitojen puutteellisuuksien korjaamiseen. Tukiopetusta
järjestetään usein pienryhmäopetuksena.
Käyttäjätunnukset
Kaikki Kerttulin lukion opiskelijat saavat lukioajakseen käyttäjätunnukset lukion tietoverkkojen
käyttöön. Tunnuksilla pääsee käyttämään Wilma-ohjelmaa, sähköpostia, Moodle-oppimisalustaa,
langatonta lähiverkkoa Sparknetiä sekä Office 365 – järjestelmää.
Yhteystietojen päivittäminen
Opiskelijan yhteystietojen (osoite, puhelinnumero ja sähköposti) pitäminen ajan tasalla on tärkeää.
Jokaisen opiskelijan tulee itse päivittää yhteystietonsa Wilman kautta. (Wilman etusivun alin valikko
vasemmalla). Tietojen päivityksen jälkeen pitää muistaa painaa tallennuspainiketta.
Kotisivut
Kerttulin lukion kotisivulla (www.kerttulinlukio.fi) on lukion opinto-opas, opiskelijoiden koko vuoden
kalenteri ja muuta hyödyllistä opiskeluun liittyvää tietoa. Myös erityislinjojen tiedotus tapahtuu muun
muassa kotisivujen kautta.
Wilma
Wilman sivuilta löytyy ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa. Opiskelija voi Wilmassa muokata
henkilötietojaan, tarkistaa kurssivalintojaan, nähdä työjärjestyksensä, poissaolonsa, arvosanansa ja
kurssivalintansa sekä ilmoittautua uusinta- ja rästikuulusteluun. Wilmaan tulevat myös
ylioppilaskirjoitusten yleisohjeet sekä tulokset. Jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen tunnuksen
Wilma-ohjelmaan (https://wilma.turku.fi). Wilmaa tulee lukea päivittäin, koska se on lukion
ensisijainen tiedotuskanava. Myös huoltajat saavat Wilma-tunnukset. Täysi-ikäisellä opiskelijalla on
mahdollisuus antaa vanhemmilleen lupa seurata opintosuorituksia ja selvittää poissaoloja Wilman
kautta.
Ilmoitustaulut
Koulun ilmoitustauluilla kerrotaan ajankohtaisista asioista kuten luokkatiloista, kurssimuutoksista ja
koeviikoista. Ilmoitustauluja tulee seurata päivittäin. Lukion ilmoitustauluja ovat pääilmoitustaulu
(lukion ala-aula), opinto-ohjaajien ilmoitustaulu (työhuoneiden edessä) sekä hallinnon, erityislinjojen
ja oppilaskunnan ilmoitustaulu (alaruokalaan johtava käytävä). Lisäksi kanslian edessä on
ilmoitustaulu koulusihteerin ilmoituksille. Ilmoitustaulujen käyttö ilman lupaa on kielletty.
Kanslia
Koulun kansliassa työskentelee koulusihteeri Hanna Kraemer. Kanslia on auki klo 8.00-15.00.
Koulusihteeri ylläpitää arviointirekisteriä ja hoitaa muun muassa muualla suoritettujen kurssien
kirjaamisen ja päättötodistuksen S-merkinnät, ylioppilaskirjoituksien ilmoittautumiset sekä Kelan
opinto- ja matkatukiasiat.
Maksut ja tuet
Opetus ja ateriat ovat lukiossa maksuttomia, mutta oppikirjat, muut materiaalit ja työvälineet
opiskelija hankkii itse. Osallistuminen yo-kirjoituksiin on maksullista. Opiskelijalla on myös
mahdollisuus saada opinto- ja matkatukea koulumatkoihinsa.
20
Lukion kansliasta saa todistuksen, jonka avulla voi hankkia Matkahuollon ja VR:n yhteisen
opiskelijakortin Matkahuollon ja VR:n toimipisteistä.
Lukio-opiskelija voi saada opintotukea peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin lapsilisän
päätyttyä. Opiskelijan on edistyttävä opinnoissaan riittävästi, jotta opintotukea voidaan maksaa.
Lisätietoa saa kansliasta ja osoitteista www.kela.fi/opintotuki ja www.lukio.fi.
21
9. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
Opiskelijahuoltoryhmä
Lukion opiskelijahuollon tehtävänä on luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö ja edistää
opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen sujuvaa etenemistä. Opiskelijahuoltotyöhön osallistuvat
kaikki opiskeluyhteisössä työskentelevät, mutta erityisesti sitä koordinoi säännöllisesti kokoontuva
opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän jäseninä ovat rehtori, terveydenhoitaja, opintoohjaajat ja opettajajäsen Taina Perkola. Ryhmänohjaajia kutsutaan säännöllisesti mukaan
opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin sekä tarvittaessa myös opiskelijan huoltajat. Turun lukioilla on
kaksi yhteistä lukiopsykologia ja erityisopettaja, jotka osallistuvat tarvittaessa lukioiden
opiskelijahuoltoryhmien kokouksiin. Opiskelijahuoltoryhmän työskentelyn tavoitteena on opiskelijan
fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Terveydenhuolto
Lukiolaisten terveydenhuollon tehtävänä on turvata nuoren terve kasvu ja kehitys yhteistyössä
vanhempien, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitajan työ lukiossa
perustuu yksilölliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen opiskelijan kanssa.
Terveydenhoitaja seuraa opiskelijan hyvinvointia ja kehitystä sekä osallistuu opiskelijahuollon
työryhmän kokouksiin. Terveystarkastus tehdään jokaiselle 1. vuosikurssin opiskelijalle, ja se on
pohjana ennaltaehkäisevälle terveyskasvatukselliselle työlle. Terveydenhoitaja ja koululääkäri
tapaavat opiskelijaa jatkossakin lukion aikana, jos tämän hyvinvointi sitä edellyttää. Koululääkäri
tekee asevelvollisten terveystarkastukset turkulaisille pojille.
Terveydenhoitaja
huolehtii
lisäksi
ensiapuluontoisesta
sairaanhoidosta,
ensiavusta
koulutapaturmissa ja tarvittavasta jatko-ohjannasta sekä ohjaa ja neuvoo terveyspalveluiden
käytössä.
Terveydenhoitaja on tavattavissa ma klo 8.00-16.00, ke klo 12.15-16.00, pe klo 8.00-14.15.
vastaanotolla ammatti-instituutin tiloissa, Kellonsoittajankatu 9, 2. krs. Koeviikolla vastaanotto on
erikseen sovittava. Koeviikolla terveydenhoitaja on tavattavissa Vasaramäen koulukiinteistössä,
osoitteessa Syreenikuja 1, pääsisäänkäynti Koivukadun puolella.
Terveydenhoitajan yhteystiedot: Leena Kurka
puh. +358 40 861 8049
[email protected]
Yhteyttä voi ottaa myös Wilman kautta.
22
Turun lukioiden yhteinen psykologi
Lukiopsykologin työn tavoitteena on tukea lukio-opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Työmuotoja
ovat mm. keskustelut, puhelinneuvonta ja ohjaus sekä vastaanotto. Lukiopsykologi arvioi
opiskelijan kanssa tuen tarvetta ja auttaa löytämään oikeanlaista tukea tilanteessa selviämiseen.
Tarvittaessa arviointitapaamisten jälkeen on mahdollista jatkaa lyhyen aikaa tukikeskustelukäyntejä lukiopsykologin vastaanotolla. Lukiopsykologin johdolla toteutetaan lukuvuoden
aikana opiskelijoiden teemaryhmiä, esim. Stressinkäsittelytaidot- ja Mielialataidot-kurssit. Kurssien
ajankohdista ja ilmoittautumisesta kursseille saa lisätietoa opinto-ohjaajalta.
Kerttulin lukion koulupsykologi on Anu Puukka, johon opiskelijat ja myös vanhemmat voivat ottaa
suoraan yhteyttä, soittamalla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Hänen puhelinaikansa on ma-to klo
12.00-13.00. Ellei lukiopsykologia tavoita soittoaikana, niin hän soittaa myöhemmin takaisin.
Lukiopsykologille voi mennä myös terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajan kautta.
Lukiopsykologin yhteystiedot: Anu Puukka
p. +358 40 127 3138
[email protected]
Käyntiosoite: Kasvatus- ja opetusvirasto, Käsityöläiskatu 10, 1. kerros.
Turun lukioiden yhteinen erityisopettaja
Lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa.
Opiskelija voi saada tukea henkilökohtaisena ohjauksena tai erityisopettajan pitämillä Tehokkaan
oppimisen kursseilla. Lukiseula suoritetaan kaikille ykkösvuotisille. Jos opiskelijalla ilmenee
lukiseulassa viitteitä lukivaikeudesta, opinto-ohjaaja (tai äidinkielenopettaja) neuvoo ottamaan
yhteyttä erityisopettajaan, jolloin hän varaa opiskelijalle ajan varsinaiseen lukitestaukseen.
Erityisopettaja vastaa tarvittaessa lukilausuntojen tekemisestä ylioppilastutkintolautakuntaa varten
yhteistyössä opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille
hakeutumisesta saa opinto-ohjaajalta.
Lukion erityisopettajan yhteystiedot: Ullamaija Vuontela
puh. +358 44 907 4675
[email protected]
Opinto-ohjaaja
Opinto-ohjausta antavat rehtorit ja kaikki opettajat, mutta päävastuu ohjauksesta on opintoohjaajalla. Opinto-ohjaajat ohjaavat opiskelijoita kaikissa lukio-opiskeluun liittyvissä asioissa,
esimerkiksi opintojen suunnittelussa, kurssivalinnoissa ja opinto-ohjelman muutoksissa. Opintoohjelman muuttamisesta on neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen seuraavaa
jaksoa, viimeistään ennen koeviikkoa. Opinto-ohjaaja huolehtii opiskelijoiden jatko-opintoihin
hakeutumiseen liittyvästä ohjauksesta ja eri vaihtoehdoista tiedottamisesta. Ohjaus tapahtuu sekä
ryhmä- että yksilöohjauksena.
Opinto-ohjauksen luokkatunnit pidetään pakollisen OP1-kurssin (Koulutus, työ ja tulevaisuus)
yhteydessä niin, että ohjaustunnit jakautuvat tasaisesti koko lukioajalle (kolme vuotta). Lukuvuoden
alussa jakson 1 opinto-ohjauksen luokkatunneilla painotetaan lukiokäytäntöjen omaksumista uusille
opiskelijoille: opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja perehtyvät talon tapoihin. Lisäksi käydään läpi
perusasioita lukio-opiskeluun ja opiskelutekniikoihin liittyen ja tutustutaan lukiossa käytössä oleviin
sähköisiin järjestelmiin. Kurssin aikana kaikki opiskelijat osallistuvat lukiseulaan, jonka tulosten
perusteella osa opiskelijoista ohjataan lukion erityisopettajalle varsinaisiin lukitesteihin.
Toisen ja kolmannen vuoden OP1-kurssin opetustunnit painottuvat lukio-opiskelun etenemisen
seurannan ohessa ylioppilaskirjoitussuunnitelman sekä jatko-opintosuunnitelman tekemiseen.
23
Oppitunnit koostuvat infotunneista sekä vierailukäynneistä korkea-asteen oppilaitoksiin opiskelijan
kiinnostuksen mukaan.
Henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun opiskelija pääsee milloin tahansa lukuvuoden aikana
varaamalla ohjausajan opinto-ohjaajan ajanvarauslistalta. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä rehtorin,
ryhmänohjaajien ja aineenopettajien sekä tarvittaessa myös huoltajien kanssa.
OP1-kurssin luokkatuntien ajankohdat eri vuositasoilla:
● osa 1/3: ensimmäisen vuoden opiskelijat (1. jakso)
● osa 2/3: toisen vuoden opiskelijat (4. jakso)
● osa 3/3: kolmannen vuoden opiskelijat (hajautettuna 2. ja 3.jakso)
Ryhmänohjaaja (RO)
Opiskelijat on Kerttulin lukiossa jaettu ohjausryhmiin. Jokaiselle ohjausryhmälle on nimetty
ryhmänohjaaja (RO). Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata ryhmänsä opiskelijoiden opintojen
edistymistä. RO tapaa ryhmäänsä ryhmänohjaustuokioissa pääsääntöisesti kerran jaksossa ja
tiedottaa ajankohtaisista asioista. RO-tuokioissa voidaan keskustella myös opiskelijoiden esille
nostamia asioita. Ryhmänohjaustuokioihin osallistuminen on pakollista, vaikka tuona ajankohtana ei
olisi muuta koulutyötä. RO-tuokioiden ajankohdat löytyvät kotisivulla olevasta kalenterista ja opintooppaasta kohdasta koe-, ryhmänohjaus- ja juhlapäiviä.
Ryhmänohjaaja haastattelee ensimmäisen vuoden opiskelijat henkilökohtaisesti kerran lukuvuoden
aikana. Hän ohjaa opiskelijan tarvittaessa edelleen opinto-ohjaajan vastaanotolle, rehtorille tai
terveydenhoitajalle. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmänsä opiskelijoiden huoltajat vanhempainilloissa
sekä tarvittaessa koulun ja kodin yhteistyöpalavereissa ja huolehtii omalta osaltaan huoltajien
tiedottamisesta lukuvuoden aikana Wilman välityksellä.
Aineenopettaja
Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa ja siihen soveltuvissa
opiskelutekniikoissa sekä antaa tietoa kurssien suorittamisesta ja suoritusjärjestyksestä.
Aineenopettaja valvoo oman aineensa oppimäärän suorittamista. Hän antaa myös oman alansa
jatko-opiskeluun liittyvää tietoa.
Rehtori
Rehtori hoitaa hallintoon liittyviä asioita. Rehtorin työn tukena toimii apulaisrehtori. Rehtori toimii
puheenjohtajana opiskelijahuoltoryhmässä. Rehtori huolehtii omalta osaltaan kodin ja koulun
välisestä yhteistyöstä esimerkiksi vanhempainilloista. Rehtori tiedottaa ylioppilastutkinnosta ja
myöntää luvan jatkaa opintoja neljänneksi lukuvuodeksi. Koulua vaihdettaessa tulee ensin hankkia
rehtorin lupa ja erotodistus. Rehtori myöntää kolmea päivää pidemmät lomat.
Koulusihteeri
Koulusihteeri opastaa opinto- ja koulumatkatukiasioissa. Hakemukset palautetaan hänelle
kansliaan. Koulusihteeri vastaa ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta.
Nuorisotyönohjaaja
Kerttulin
lukio
kuuluu
tuomiokirkkoseurakunnan
piiriin.
Tuomiokirkkoseurakunnan
nuorisotyönohjaaja on tavattavissa Kerttulissa kerran jaksossa. Ajankohta on ilmoitettu
opiskelijakalenterissa. Lisäksi nuorisotyöntekijät osallistuvat ykkösten ryhmäytymispäivään. Kerttulin
joulujumalanpalvelus pidetään Tuomiokirkossa.
Tuomiokirkon nuorisotyönohjaajan yhteystiedot
Tommi Santala
puh. +358 40-3417300
[email protected]
24
Tutoropiskelijat
Tutoropiskelijat valitaan lukuvuosittain ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Tutoropiskelijat saavat
koulutuksen tehtäviinsä kevään aikana, ja varsinainen toiminta tutorina ajoittuu toiselle
opiskeluvuodelle. Tutoropiskelijoiden tehtävänä on auttaa uusia opiskelijoita lukio-opiskeluun
sopeutumisessa mm. perehdyttämällä heitä koulun käytänteisiin. He tarjoavat ikätovereilleen
vertaistukea ja auttavat kykyjensä mukaan ongelmien ratkaisemisessa. Tutoropiskelijat tekevät
yhteistyötä ryhmänohjaajien kanssa esim. uusien opiskelijoiden vastaanottamiseen liittyvissä
järjestelyissä. He osallistuvat myös koulun vanhempainiltoihin sekä markkinoivat lukiota peruskoulun
päättöluokkalaisille oppilaanohjauksen tunneilla.
Lukion opiskelijakunta
Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Jokaisesta ohjausryhmästä valitaan ehdolle jäsen
opiskelijakunnan hallitukseen. Ehdokkaat valitsevat keskuudestaan hallituksen varsinaiset ja
varajäsenet. Puheenjohtaja valmistelee kokoukset, sihteeri tekee pöytäkirjat ja rahastonhoitajan
tehtäviin kuuluvat kirjanpito ja oppilaskunnan tilisiirtojen teko. Näihin toimiin valitaan myös
varahenkilöt. Aktiivisesta osallistumisesta opiskelijakunnan hallituksen toimintaan voi saada
Aktiivinen kansalainen -kurssin. Opiskelijakunnan edustaja voi osallistua opettajainkokouksiin.
Opiskelijakunnan ohjaavana opettajana toimii opettaja Mirkka Maisila.
10. YLIOPPILASTUTKINTO, PRELIMINÄÄRIT JA
ERILLISET KUULUSTELUT
Ylioppilastutkintoon on kuuluttava vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on ainoa kaikille
pakollinen koe. Muut kolme on valittava joukosta toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka
tai jokin reaaliaineen koe. Näistä yhden voi siis kokonaan jättää pois tai sen voi kirjoittaa
ylimääräisenä kokeena. Vain yksi reaalikoe voi olla pakollinen. Vähintään yhdessä pakollisessa
kokeessa on suoritettava laajan oppimäärän koe, siis A-tason kieli tai pitkä matematiikka.
Ylimääräisistä kokeista saattaa olla hyötyä lisäpisteinä pyrittäessä jatko-opintoihin tai hylätyn kokeen
kompensaatiossa. Harvinaisemman kielen kohdalla yo-todistus on hyvä todiste kielitaidosta.
Ennen tutkintoon osallistumista kokelaalla on oltava suoritettuna kyseisen aineen pakolliset kurssit.
Lyhyissä kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, on oltava arvosanat vähintään kolmesta kurssista.
Rehtori voi myöntää poikkeuksen em. määräyksistä.
Yo-tutkinto on mahdollista hajauttaa. Tutkinto on suoritettava kuitenkin kolmen perättäisen
tutkintokerran aikana. Hajauttamisen idea on keventää lukutaakkaa tai mahdollistaa ylimääräisten
kokeiden suorittamisen.
Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa välittömästi
koetta seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa
ilman aikarajoitusta. Jos yksi pakollinen koe on hylätty, on kokelaalla mahdollista päästä ylioppilaaksi
kompensaation kautta. Kokelaan pitää erikseen ilmoittaa, ellei hän halua koettaan kompensoitavan.
Pakollisen hylätyn kokeen voi suorittaa eri tason kokeena kuin hylätty koe edellyttäen, että
tutkinnossa säilyy yksi A-tason pakollisena kirjoitettu koe.
Hyväksytyn kokeen saa yrittää korottaa kerran ilman aikarajoitusta. Ylioppilastutkintoa voi
myöhemmin täydentää eli lisätä siihen suorituksia eri oppiaineissa ilman aikarajoituksia.
25
Jos kokelaalla on luki- tai muu vaikeus, hänen kannattaa anoa kokeiden erityisjärjestelyjä tai
lukivaikeuden huomioon ottamista yhden tutkintoaineen arvostelussa. Erityisjärjestelyitä voivat olla
mm. lisäaika kirjallisissa kokeissa tai pitkätaukoiset kuullunymmärtämisnauhat. Lautakunta voi
huomioida arvostelussaan myös kokelaan vieraskielisyyden.
Vieraskielisyydestä, samoin kuin luki- tai muusta vaikeudesta on toimitettava asianmukaiset
selvitykset ylioppilastutkintolautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Tarvittavista lausunnoista,
lomakkeista ja aikarajoista kannattaa ottaa ajoissa selvää. Lisätietoja saa
rehtorilta. Kaikki lomakkeet ovat tulostettavissa YTL:n sivuilta http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvästä tiedottamisesta vastaavat rehtori ja apulaisrehtori.
Tutkinnon suorittamisen suunnitteluun liittyvää ohjausta antavat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja
aineenopettajat. Abiturienteille jaetaan vuosittain tiedote, jossa kerrotaan tutkinnon suorittamiseen
liittyvät ajankohtaiset asiat ja käytännöt. Rehtori pitää myös ylioppilaskirjoitusinfot keväisin ja
syksyisin. Näihin infoihin on jokaisen kokelaan osallistuttava. Abi-infopäivät ovat 1.9.2014 ja 20.1. ja
12.5.2015.
Lisätietoa ylioppilaskirjoituksista saa internetsivuilta: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Ylioppilaskirjoitukset
Syksyn 2014 koepäivät
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa, venäjä, ranska/espanja)
ti 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä (ruotsi, A- ja B-taso)
ke 10.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, venäjä, englanti, ranska, espanja/italia)
Kirjalliset kokeet
pe 12.9. äidinkieli, suomi, tekstitaidon koe
ma 15.9.uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ke 17.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 19.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 22.9. äidinkieli, suomi esseekoe, suomi toisena kielenä -koe
ke 24.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 26.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ma 29.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
ke 1.10. äidinkieli, saame
Kevään 2015 koepäivät
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 9.2 toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä (ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja
B-taso)
ti 10.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa, venäjä, ranska/espanja)
ke 11.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, venäjä, englanti, ranska, espanja/italia)
Kirjalliset kokeet
pe 5.2. äidinkieli, suomi, tekstitaidon koe
ma 9.3. äidinkieli, suomi, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe
ke 11.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 13.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 16.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 18.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 20.3 uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi,
kemia, maantiede, terveystieto
26
ma 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
ke 25.3. äidinkieli, saame, esseekoe
Preliminäärit ja erilliset kuulustelut
Ennen ylioppilaskirjoituksia osassa oppiaineita järjestetään preliminäärit. Preliminääri on usein
ylioppilastutkintoon kertaavan kurssin koe. Kokeessa harjoitellaan ylioppilaskoetta varten.
Kokeeseen on mahdollista osallistua, vaikka ei olisi osallistunut kertaavalle kurssille. Tällöin on
ilmoittauduttava abikurssin opettajalle. Ilmoittautuminen on sitova.
Keväällä, ennen kirjallisia ylioppilaskokeita, lukuvapaalla voidaan järjestää niin sanotut erilliset
kuulustelut, joiden tehtävänä on auttaa valmistautumisessa ylioppilaskokeisiin, tehostaa opiskelijan
itsenäistä työskentelyä ja totuttaa aikaisempaa laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Opiskelijan
olisi hyvä osallistua niiden oppiaineiden kuulusteluihin, jotka hän aikoo ylioppilaskirjoituksissa
suorittaa. Opiskelija ilmoittautuu laaditun aikataulun mukaan kuulusteluun. Ilmoittautuminen on
sitova.
27
11. KERTTULIN LUKION KURSSITARJONTA
Kurssi
Kurssityyppi
Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä (A)
A1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
pakollinen
A2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä
pakollinen
A3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
pakollinen
A4 Tekstit ja vaikuttaminen
pakollinen
A5 Teksti, tyyli ja konteksti
pakollinen
A6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
pakollinen
A7 Puheviestinnän taitojen syventäminen
syventävä
A8 Tekstitaitojen syventäminen
syventävä
A9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
syventävä
A10 Luova kirjoittaminen
koulukohtainen syventävä
(ei tarjolla lv.14-15)
Ruotsi A-kieli (BA)
BA1 Arkielämää Pohjoismaissa
BA2 Ihmiset ympärillämme
pakollinen
pakollinen
BA3 Suomi - osa Pohjolaa ja Eurooppaa
pakollinen
BA4 Elinympäristömme
pakollinen
BA5 Opiskelu ja työ
pakollinen
BA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä
pakollinen
BA7 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito)
syventävä
BA8 Tiede, talous ja tekniikka
syventävä
BA9 Lukion ruotsin kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
BA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
BA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen syventävä
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
BA13 Kieliharjoittelu
Ruotsi BI-kieli (BB)
BB1 Koulu ja vapaa-aika
pakollinen
BB2 Arkielämää Pohjoismaissa
pakollinen
BB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa
pakollinen
BB4 Elämää yhdessä ja erikseen
pakollinen
BB5 Elinympäristömme
pakollinen
BB6 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito)
syventävä
BB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
syventävä
BB8 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä
koulukohtainen syventävä
BB9 Lukion ruotsin kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
BB11 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden peruskurssi
koulukohtainen syventävä
(ei tarjolla lv 14-15)
28
BB12 Kieliharjoittelu
koulukohtainen soveltava
Englanti A-kieli (EA)
EA1 Nuori ja hänen maailmansa
pakollinen
EA2 Viestintä ja vapaa-aika
pakollinen
EA3 Opiskelu ja työ
pakollinen
EA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
pakollinen
EA5 Kulttuuri
pakollinen
EA6 Tiede, talous ja tekniikka
pakollinen
EA7 Luonto ja kestävä kehitys
syventävä
EA8 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito)
syventävä
EA9 Lukion englannin kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
EA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
koulukohtainen syventävä
EA11 Englannin tukikurssi
koulukohtainen syventävä
EA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi
koulukohtainen syventävä
EA13 Leirikoulu Englannissa
koulukohtainen soveltava
Saksa B2-kieli (SC)
SC1 Vapaa-aika ja harrastukset
syventävä
SC2 Meillä ja muualla
syventävä
SC3 Ennen ja nyt
syventävä
SC4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
syventävä
SC5 Kulttuuri
syventävä
SC6 Yhteinen maapallomme
syventävä
Saksa B3-kieli (SD)
SD1 Hyvää päivää, hauska tutustua
syventävä
SD2 Näin asiat hoituvat
syventävä
SD3 Vapaa-aika ja harrastukset
syventävä
SD4 Meillä ja muualla
syventävä
SD5 Ennen ja nyt
syventävä
SD6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
syventävä
SD7 Kulttuuri
syventävä
SD8 Yhteinen maapallomme
syventävä
Muut B2- ja B3 -kielet (esimerkiksi ranska, venäjä,
espanja, italia) voi suorittaa toisissa Turun keskustan
lukioissa.)
Pitkä matematiikka (M)
M1 Funktiot ja yhtälöt
pakollinen
M2 Polynomifunktiot
pakollinen
M3 Geometria
pakollinen
29
M4 Analyyttinen geometria
pakollinen
M5 Vektorit
pakollinen
M6 Todennäköisyys ja tilastot
pakollinen
M7 Derivaatta
pakollinen
M8 Juuri- ja logaritmifunktiot
pakollinen
M9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot
pakollinen
M10 Integraalilaskenta
pakollinen
M11 Lukuteoria ja logiikka
syventävä
M12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
syventävä
M13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
syventävä
M14 Kertauskurssi
M15 Pitkän matematiikan tukijalka
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv 1415)
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
M16 Tehokertaus harjoittelun avulla
M17 Matematiikka tietotekniikan avuksi
M19 Talousmatematiikka
koulukohtainen soveltava
Lyhyt matematiikka (N)
N1 Lausekkeet ja yhtälöt
pakollinen
N2 Geometria
pakollinen
N3 Matemaattisia malleja I
pakollinen
N4 Matemaattinen analyysi
pakollinen
N5 Tilastot ja todennäköisyys
pakollinen
N6 Matemaattisia malleja II
pakollinen
N7 Talousmatematiikka
syventävä
N8 Matemaattisia malleja III
syventävä
N9 Kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
N10 Lisää älliä
koulukohtainen syventävä
Biologia (BI)
BI1 Eliömaailma
pakollinen
BI2 Solu ja perinnöllisyys
pakollinen
BI3 Ympäristöekologia
syventävä
BI4 Ihmisen biologia
syventävä
BI5 Bioteknologia
syventävä
BI6 Biologian kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
BI7 Bioteknologia II
koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv 1415)
koulukohtainen syventävä
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen syventävä
BI8 Biologian laboroinnit
BI9 Lääketieteelliseen 1
BI10 Lääketieteelliseen 2
Maantiede (GE)
GE1 Sininen planeetta
pakollinen
30
GE2 Yhteinen planeetta
pakollinen
GE3 Riskien maailma
syventävä
GE4 Aluetutkimus
syventävä
GE5 Maantieteen kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi
GE7 Talous- ja kehitysmaantiede
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 1415)
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
GE8 Maailman kulttuurit
Fysiikka (FY)
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
pakollinen
FY2 Lämpö
syventävä
FY3 Aallot
syventävä
FY4 Liikkeen lait
syventävä
FY5 Pyöriminen ja gravitaatio
syventävä
FY6 Sähkö
syventävä
FY7 Sähkömagnetismi
syventävä
FY8 Aine ja säteily
syventävä
FY9 Fysiikan kokoava kurssi
koulukohtainen syventävä
FY10 Tutki ja kokeile
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
FY11 Valmennus jatko-opintoihin
Kemia (KE)
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
pakollinen
KE2 Kemian mikromaailma
syventävä
KE3 Reaktiot ja energia
syventävä
KE4 Metallit ja materiaalit
syventävä
KE5 Reaktiot ja tasapaino
syventävä
KE6 Kemian kertaus
KE7 Tutki ja kokeile kemiaa
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen soveltava
KE8 Kemian valmennus jatko-opintoihin
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
Uskonto (UE)
UE1 Uskonnon luonne ja merkitys
pakollinen
UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
pakollinen
UE3 Ihmisen elämä ja etiikka
pakollinen
UE4 Uskontojen maailmat
syventävä
UE5 Mihin suomalainen uskoo
syventävä
UE6 Uskonnon kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
UE 7 Myyttikurssi
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
Filosofia (FF)
FF1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
pakollinen
31
FF2 Filosofinen etiikka
syventävä
FF3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
syventävä
FF4 Yhteiskuntafilosofia
syventävä
FF5 Filosofian kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
Historia (HI)
HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
pakollinen
HI2 Eurooppalainen ihminen
pakollinen
HI3 Kansainväliset suhteet
pakollinen
HI4 Suomen historian käännekohtia
pakollinen
HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
syventävä
HI6 Kulttuurien kohtaaminen
syventävä
HI7 Historian preppauskurssi abeille
koulukohtainen syventävä
HI8 Maailmantilanne nyt
koulukohtainen syventävä
HI9 Antiikin kurssi
koulukohtainen syventävä
(ei tarjolla lv 14-15)
HI10 Tutkielmakurssi
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
Yhteiskuntaoppi (YH)
YH1 Yhteiskuntatieto
pakollinen
YH2 Taloustieto
pakollinen
YH3 Kansalaisen lakitieto
syventävä
YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
syventävä
YH5 Yhteiskuntaopin preppauskurssi abeille
YH6 Taloustiedon syventävä kurssi
YH7 Yhteiskuntatiedon syventävä kurssi
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen syventävä
YH8 Lakitiedon syventävä kurssi
koulukohtainen syventävä
Psykologia (PS)
PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
pakollinen
PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys
syventävä
PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
syventävä
PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
syventävä
PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys
syventävä
PS6 Psykologian kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
PS7 Sosiaalipsykologia
PS 8 Urheilupsykologia
koulukohtainen syventävä
koulukohtainen soveltavat
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltavat
(ei tarjolla lv 14-15)
PS 9 Ihmissuhde- ja itsetuntemuskurssi
Musiikki (MU)
MU1 Musiikki ja minä
pakollinen
MU2 Moniääninen Suomi
MU3 Ovet auki musiikille
pakollinen
syventävä (ei tarjolla lv 14-15)
32
MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa
MU5 Musiikkiprojekti
syventävä (ei tarjolla lv 14-15)
syventävä (ei tarjolla lv 14-15)
Kuvataide (KU)
KU1 Minä, kuva ja kulttuuri
pakollinen
KU2 Ympäristö, paikka ja tila
pakollinen
KU3 Median ja kuvien viestit
syventävä (ei tarjolla lv 14-15)
Liikunta (LT/LP)
LT/LP 1 Taitoa ja kuntoa
pakollinen
LT/LP 2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen
pakollinen
LT/LP 3 Virkisty liikunnasta
syventävä
LT/LP 4 Yhdessä liikkuen
syventävä
LT/LP 5 Kuntoliikunta
syventävä
LT/LP 6 Liikuntadiplomi
koulukohtainen soveltava
Terveystieto (TE)
TE1 Terveyden perusteet
pakollinen
TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä
syventävä
TE3 Terveys ja tutkimus
syventävä
TE4 Terveystiedon kertauskurssi
koulukohtainen syventävä
TE5 Ensiapukurssi
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
Opinto-ohjaus (OP)
OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus
pakollinen
OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta
syventävä, tarjolla etärenkaassa
OP 3 Opiskelijatutor-kurssi
OP 4 Aktiivinen kansalainen
OP 5 Taitava oppija - toimintaa ja dialogia
koulukohtainen soveltava
koulukohtainen soveltava
koulukohtainen soveltava
Digitaalinen viestintä (CT)
CT1 Digitaalinen viestintä 1
koulukohtainen soveltava
CT2 Digitaalinen viestintä 2
CT3 Kuvaviestintä
koulukohtainen soveltava
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
CT4 Valokuvakurssi
CT5 Elokuvakurssi
CT6 Koulun lehden toimittaminen
CT7 Mediadiplomi
CT8 Videoeditointi
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
33
CT9 Animaatio
koulukohtainen soveltava
Informaatioteknologia (IT)
IT1 Tietokoneen peruskäyttö
koulukohtainen soveltava
IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat
koulukohtainen soveltava
IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi
koulukohtainen soveltava
IT4 Internet
koulukohtainen soveltava
IT5 Tietorakenteet
koulukohtainen soveltava
IT6 Tiedonhallinta
IT7 Ohjelmoinnin jatkokurssi
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
IT8 Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa
koulukohtainen soveltava
IT9 WWW-ohjelmointi
IT10 Digitaalisuunnittelun perusteet
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
IT11 Linux
koulukohtainen soveltava
IT12 Projektikurssi
koulukohtainen soveltava
IT13 Cisco CCNA I/IV 1/2
koulukohtainen soveltava
IT14 Cisco CCNA I/IV 2/2
koulukohtainen soveltava
IT15 Cisco CCNA II/IV
koulukohtainen soveltava
IT16 Cisco CCNA III/IV
IT18 Kymmensormijärjestelmä
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
IT19 Kuvankäsittely tietokoneen avulla
koulukohtainen soveltava
IT20 Tietokonepelien maailma
koulukohtainen soveltava
IT21 Multimedia
koulukohtainen soveltava
(ei tarjolla lv 14-15)
koulukohtainen soveltava
IT17 Cisco CCNA IV/IV
IT22 Portfolio
Valmennusoppi (VO)
VO1 Valmennusoppi
koulukohtainen syventävä
Urheiluvalmennus (LIV)
LIV Urheiluvalmennus
koulukohtainen syventävä
Liikennekasvatus (LO)
koulukohtainen soveltava
Lukiodiplomit
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/lukiokoulutus/oppimisen_arviointi/lukiodiplomit
Kuvataidediplomi
Kuvataiteen valtakunnallisen lukiodiplomin voi suorittaa kuvataiteen päättötyökurssin yhteydessä
(KU9). Kuvataidediplomin voi laskea osaksi ICT-portfoliota.
34
Liikuntadiplomi
Lukiossamme voi suorittaa valtakunnallisen liikuntadiplomin. Liikuntadiplomin suoritusvaatimukset
ja suoritustavat sovitaan erikseen liikunnanopettajien kanssa.
Mediadiplomi
Suoritettuaan Digitaalinen viestintä 1 -kurssin sekä vähintään kolme muuta mediakurssia opiskelija
voi osallistua Mediadiplomi-kurssille. Tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten
viestintätaitojen hallintaa. Diplomikurssin aikana viimeistellään päättötyö, kirjoitetaan
mediaelämäkerta ja kootaan oppimispäiväkirja näytteineen. Mediadiplomin voi laskea osaksi ICTportfoliota.
Puheviestinnän päättökoe
Lukiossamme voi osallistua valtakunnalliseen puheviestinnän päättökokeeseen (Puhvi-koe).
12. OPPIKIRJAT
Perinteisten paperikirjojen rinnalle on kustantajilta alkanut tulla myös sähköisiä oppikirjoja. Opiskelija
voi opinnoissaan käyttää kumpaakin oppikirjatyyppiä. Ennen sähköisen oppikirjan hankkimista
kannattaa kuitenkin selvittää, että se toimii opiskelijan omalla päätelaitteella.
Äidinkieli
A1 Haapala ym. Särmä ja Särmä 1 tehtäviä OTAVA tai sähköinen versio
A2 Särmä ja Särmä 2 tehtäviä tai sähköinen versio
A3 Särmä ja Särmä 3 tehtäviä tai sähköinen versio
A4 Kieli ja tekstit 2
A5 Kieli ja tekstit 3
A6 Kieli ja tekstit 3
A8 Särmä 8 tehtäviä
A9 Särmä 9 tehtäviä
Uskonto
UE 1 Airaksinen ym. Portti 1 OTAVA
UE 2 Portti 2
UE 3 Portti 3
UE 4 Portti 4
UE 5 Portti 5
Psykologia
PS 1 Laine & Vilkko-Riihelä, Mielen maailma 1. Psykologian perustiedot, SANOMA PRO OY
PS 2 Mielen maailma 2. Kehityspsykologia
PS 3 Mielen maailma 3. Ihminen ja tieto
PS 4 Mielen maailma 4. Tunteet, motiivi ja taitava ajattelu
PS 5 Mielen maailma 5. Persoonallisuus ja mielenterveys
PS 6 Mahdollinen kertauskirja ilmoitetaan kurssin alussa
PS 7 Ahokas ym. Sosiaalipsykologia, SANOMA PRO OY
Filosofia
FF 1 Hakala ym. Filo 1 – johdatus filosofiseen ajatteluun SANOMAPRO
FF 2 Filo 2 – Filosofinen etiikka
FF 3 Filo 3 – Tiedon ja todellisuuden filosofia
FF 4 Eerolainen ym. Filo 4 – Yhteiskuntafilosofia
35
Biologia
BI 1 Kokkonen ym. Lukion biologia1, Eliömaailma OTAVA
BI 2 Lukion biologia 2, solu ja perinnöllisyys
BI 3 Lukion biologia 3, Ympäristöekologia
BI 4 Lukion biologia 4, Ihmisen biologia
BI 5 Lukion biologia 5, Biotekniikka
BI 6 Abi biologia OTAVA
BI 7 Lukion biologia 5, Biotekniikka
BI 9 ei oppikirjaa
BI10 ei oppikirjaa
Maantiede
GE 1 Anttila ym. GEOS 1, Sininen planeetta SANOMAPRO tai GEOS 1 digikirja
GE 2 GEOS 2, Yhteinen maailma
GE 3 GEOS 3, Riskien maailma
GE 4 GEOS 4, Aluetutkimus
GE 5 GEOS 5, kertauskirja
GE 6 Ei oppikirjaa
GE 7 Ei oppikirjaa
Historia
HI 1 Forum: Ihminen ympäristö ja kulttuuri OTAVA
HI 2 Forum: Eurooppalainen ihminen OTAVA
HI 3 Forum: Kansainväliset suhteet OTAVA
HI 4 Forum: Suomen historian käännekohtia OTAVA
HI 5 Linkki: Suomen varhaisvaiheet SANOMA PRO
HI 6 Forum: Kulttuurien kohtaaminen OTAVA
Muiden kurssien kirjat ja materiaalit ilmoitetaan kurssin alussa.
Yhteiskuntaoppi
YH 1 Forum 1 Uusi Yhteiskuntatieto OTAVA
YH 2 Forum 2 Uusi Taloustieto OTAVA
YH 3 Pirinen - Honkanen: Jokaisen oikeustieto SANOMAPRO
YH 4 FORUM 4, Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Otava
Muiden kurssien kirjat ja materiaalit ilmoitetaan kurssin alussa.
Matematiikka (lyhyt)
N 1 Hemmo ym. Sigma 1 SANOMAPRO
N 2 Sigma 2
N 3 Sigma 3
N 4 Sigma 4
N 5 Sigma 5
N 6 Sigma 6
N 7 Sigma 7
N 8 Sigma 8
N 9 Sigma kertauskirja
N10 Sigma kertauskirja
Matematiikka (pitkä)
M 1 Alatupa ym. Pitkä Sigma 1 SANOMAPRO
M 2 Pitkä Sigma 2
M 3 Pitkä Sigma 3
M 4 Pitkä Sigma 4
M 5 Pitkä Sigma 5
M 6 Pitkä Sigma 6
36
M 7 Pitkä Sigma 7
M 8 Pitkä Sigma 8
M 9 Pitkä Sigma 9
M 10 Pitkä Sigma 10
M 11 Vapaa matikka 11. Kirjan saa ladattua ilmaiseksi netistä osoitteesta
http://avoimetoppimateriaalit.fi/vapaa-matikka/
M 12 Pyramidi 12
M 13 Pyramidi 13
M 14 ABI pitkä matematiikka
M 16 ei kirjaa
M 19 Sigma 7
Fysiikka
FY 1 Lehto ym. Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä SANOMAPRO
FY 2 Fysiikka 2 Lämpö
FY 3 Fysiikka 3 Aallot
FY 4 Fysiikka 4 Liikkeen lait
FY 5 Fysiikka 5 Pyöriminen ja gravitaatio
FY 6 Fysiikka 6 Sähkö
FY 7 Fysiikka 7 Sähkömagnetismi
FY 8 Fysiikka 8 Aine ja säteily
FY 9 Yo Fysiikka
Kemia
KE 1 Kaila ym. Reaktio 1 SANOMAPRO
KE 2 Reaktio 2
KE 3 Reaktio 3
KE 4 Reaktio 4
KE 5 Reaktio 5
KE 6 Abi kemia OTAVA
Englanti
Huom. Kurssien 1-8 kirjat mahdollista hankkia myös sähköisinä. Tutustu niihin sivulla
www.otava.fi/digikirjat
EA 1 Karapalo ym. Open Road 1 OTAVA
EA 2 Open Road 2
EA 3 Open Road 3
EA 4 Open Road 4
EA 5 Open Road 5
EA 6 Open Road 6
EA 7 Open Road 7
EA 8 Open Road 8
EA 9 Perfect SANOMAPRO
EA 10 ei kirjaa
EA 11 Grammar to Go SANOMAPRO
Ruotsi (A)
BA 1 Inne kurs 1, FINNLECTURA
BA 2 Inne kurs 2
BA 3 Inne kurs 3
BA 4 Inne kurs 4
BA 5 Inne kurs 5
BA 6 ILMOITETAAN MYÖHEMMIN
BA 7 ILMOITETAAN MYÖHEMMIN
37
BA 8 ei kirjaa
BA 10 Galleri 7
Ruotsi (B)
BB 1 Blom ym. Galleri 1 OTAVA
BB 2 Galleri 2
BB 3 Galleri 3
BB 4 Galleri 4
BB 5 Galleri 5
BB 6 ILMOITETAAN MYÖHEMMIN
BB 7 Galleri 7
BB 8 ILMOITETAAN MYÖHEMMIN
kaikki kurssit Galleri grammatik
Saksa (B2)
SC 1 Dahlman ym. Gute Idee! 1 SANOMAPRO
SC 2 Gute Idee! 2
SC 3 Gute Idee! 3
SC 4 Gute Idee! 4
SC 5 Gute Idee! 5
SC 6 Gute Idee! 6
Saksa (B3)
SD 1 Seppänen ym. Super Gut 1 SANOMAPRO
SD 2 Super Gut 2
SD 3 Dahlman ym. Gute Idee! 1 SANOMAPRO
SD 4 Gute Idee! 2
SD 5 Gute Idee! 3
SD 6 Gute Idee! 4
SD 7 Gute Idee! 5
SD 8 Gute Idee! 6
Kuvataide
KU 1 Mahdollinen kirja sovitaan oppitunilla
KU 2 Mahdollinen kirja sovitaan oppitunilla
Musiikki
MU1 Juutilainen – Kukkula Lukion musa 1, Intro SANOMAPRO
MU2 Lukion musa 2, Suomi
Terveystieto
TE 1 Lehtinen- Paakkari Lukion syke 1 –Terveyden perusteet EDITA PUBLISHING OY
TE 2 Lukion syke 2 – Nuoret, terveys ja arkielämä
TE 3 Lukion syke 3 – Terveys ja tutkimus
TE 4 Kannas ym. Virtaa kertauskirja ATENA 2013 tai uudempi
38
13. OPISKELU ICT-LUKIOSSA
Kerttulin ICT-lukio on opetusministeriön hyväksymä valtakunnallinen erityislukio. Se on jatkoa
syksyllä 2000 alkaneelle tulevaisuuden informaatioteknologia- ja mediaosaajien erikoislinjalle, ja se
toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja työelämän kanssa.
Yritysmaailman kumppaneitamme ovat mm. Anders Inno, Fujitsu Services, Mariachi, Sanako,
Teleste, Turun Sanomat ja Wallac – PerkinElmer Life and Analytic Sciences. Yhteistyö kattaa ICTalan mobiilitekniikan tietämyksestä ja ohjaustekniikoista mediatietouteen.
ICT-lukiossa tarjotaan 45 erityiskurssia informaatioteknologian ja digitaalisen viestinnän aloilta.
Kurssien joukossa on myös näitä aloja tukevia luonnontieteellisiä ja humanistisia kursseja. Osa
valinnaisista kursseista tarjotaan vuorovuosina ja osa silloin kun kiinnostuneita on niin paljon, että
ryhmä muodostuu.
Erityislukion opiskelijat noudattavat omaa opetussuunnitelmaansa. Erityislukiosta valmistuvat
suorittavat vähintään 12 erityiskurssia ja saavat tällöin vähentää muiden aineiden pakollisten
kurssien määrästä enintään kahdeksan (8) kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään
puolet lukion jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista. Vähennystä ei voi tehdä kirjoitettavissa
oppiaineissa.
ICT-alan kurssit ovat myös muiden kuin erityislukiolaisten valittavissa. Mikäli ryhmiin on tulossa
enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, ICT-lukiolaiset ovat etusijalla.
Osa ICT-lukion opiskelijoista suorittaa ICT-alan jatko-opinnoiksi kelpaavia opintoja Turun yliopiston
informaatioteknologian laitoksella, Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen yksikössä
sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Korkeakouluissa suoritetut kurssit hyväksytään mukaan
erityislukiolaisten kurssikertymään hänen valmistuessaan ICT-lukiosta. Korkeakoulussa suoritetut
kurssit eivät kuitenkaan korvaa ICT-lukion OPS:n erityiskursseja, vaan ne lasketaan koulukohtaisiksi
soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä.
Kerttulin lukio tekee tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. ICT-lukion yhteistyöyritykset
mahdollistavat erityislukion opiskelijoille monipuolisen tutustumisen ICT-alan ajankohtaisiin
kysymyksiin, käytänteisiin sekä työtehtäviin. Yhteistyön muotoja ovat muun muassa
asiantuntijaluennot, yritysvierailut, erilaiset projektit, tuotetestaukset sekä vapaamuotoisemmat
tapahtumat. ICT-lukiosta valmistuva opiskelija saa erillisen ICT-lukion päättötodistuksen.
Cisco Certified Network Associate (CCNA Routing and Switching) koulutus
Cisco Systems käynnisti syksyllä 1997 laajan Internet-verkon kautta tapahtuvan koulutusohjelman,
Cisco Networking Academy Programin, auttaakseen opiskelijoita saavuttamaan ne työelämän taidot,
joita nykyajan internettaloudessa tarvitaan. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille
perustiedot ja taidot tietoverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Kupittaan lukio
(nykyisin Kerttulin lukio) on ollut paikallinen oppilaitos vuodesta 2001 alkaen.
Cisco Networking Academy Program -koulutusohjelma mahdollistaa CCNA-tutkinnon suorittamisen.
Koulutus itsessään ei oikeuta sertifikaattiin (CCENT tai CCNA). Sertifikaatin saavuttamiseksi on
läpäistävä valvottu, maksullinen testi testejä vastaanottavissa yrityksissä.
CCNA Routing and Switching –kurssin materiaali (vuorovaikutteinen reaaliaikainen
verkkomateriaali, oppikirjat, laboratorioharjoitukset sekä Cisco Packet Tracer simulaatioharjoitukset)
jakaantuu neljään erilliseen osaan (semesteriin). Kunkin semesterin aikana suoritetaan
teoriaopintoja testeineen sekä käytännön laboratorioharjoituksia joko pitkälle kehitettyjä
simulaattoreita hyödyntäen tai oikean verkkoraudan parissa laboratoriotiloissa. Semesterin päättää
koneilla tehtävä finaalikoe ja mahdollisesti laboratoriossa tehtävä käytännön taitoja mittaava
loppukoe.
1. Introduction to Networks
39
2. Routing and Switching Essentials
3. Scaling Networks
4. Connecting Networks
Kurssin teoriaopetus tapahtuu käytännössä valmiin englanninkielisen verkkomateriaalin avulla.
Opetuskielenä on kuitenkin suomi. Kurssiin kuuluu myös paljon käytännön laboratoriotöitä, jotka
suoritetaan Kerttulin lukion tai ammattikorkeakoulun tietoliikennetekniikan laboratorioissa ICTtalolla.
CCNA-tutkinto on kansainvälisesti arvostettu tietotekniikan tutkinto, joka hyväksytään opinnoiksi
useissa tietotekniikan korkea-asteen kouluissa. Opiskelija saa jokaisesta suoritetusta semesteristä
erillisen todistuksen. Todistuksen avulla opiskelija voi pyytää CCNA-kurssien hyväksilukemista
jatko-opinnoissaan. Jos CCNA-tutkinto jää kesken, voi sen jatkaa valmiiksi esim. jossain
suomalaisessa koulutusta antavassa oppilaitoksessa.
Kansainvälisen CCNA Routing and Switching kurssin verkkoalusta, kurssien oppimateriaalit sekä
laajuudet uudistuvat täysin lukuvuoden 2013–2014 aikana. Lukuvuonna 2014–2015 Kerttulin
lukiossa tarjotaan Semester I:n kurssit IT13 ja IT14.
CCNA-tutkinnon suorittaminen Kerttulin lukiossa LV 2014-2015
1. LUKUVUOSI
2. LUKUVUOSI
3. LUKUVUOSI
IT1 + IT4 + IT13 + IT14
IT15 + IT16 (+IT17)
IT17
mahdollinen CCENTsertifikaatti
mahdollinen CCNA-sertifikaatti
LUKUVUONNA 2014-2015 YHTEISTYÖSSÄ KORKEAKOULUJEN KANSSA JÄRJESTETTÄVÄ
OPETUS
Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos
Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun yliopiston edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa
määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita suorittamaan informaatioteknologian opintoja
yliopistolle. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti
painotetaan pitkän matematiikan sekä informaatioteknologian kurssien IT3, IT5 ja IT7 arvosanoja.
Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun
yliopistossa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa. Jos opiskelija suorittaa
informaatioteknologian perusopintoja yliopistossa lukioaikanaan hyvin arvosanoin vähintään Turun
yliopiston kunakin vuonna erikseen ilmoittaman määrän, on hänellä mahdollisuus päästä,
suoritettuaan yo-tutkinnon yliopiston erikseen määrittelemällä tasolla, opiskelemaan avoimen väylän
kautta Turun yliopistoon informaatioteknologiaa ilman pääsykoetta.
Kursseina tarjotaan lukuvuonna 2014-2015 muun muassa



Johdatus informaatioteknologiaan, 3 op. (opintopistettä)
Algoritmien ja ohjelmoinnin peruskurssi, 5 op.
Olio-ohjelmoinnin perusteet, 5 op.
40
Yliopisto-opintojen mukaiset valinnat Kerttulissa
1. LUKUVUOSI
2. LUKUVUOSI
3. LUKUVUOSI
IT1 + IT3 + IT7
IT5 (jakso 1) (+ IT9)
(IT9)
mahdolliset opinnot yliopistolla
mahdolliset opinnot yliopistolla
Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede
Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun kauppakorkeakoulun edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi
katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita suorittamaan tietojärjestelmätieteen
opintoja Turun kauppakorkeakouluun.
Opintojaksojen maksimi on 20 opintopistettä / opiskelija tai vuosittaisen sopimuksen mukaan.
Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti
painotetaan informaatioteknologian ja englannin arvosanoja.
Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun
kauppakorkeakoulussa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa. Opiskelija ei saa lisäetua
kurssien suorittamisesta pyrkiessään opiskelemaan kauppakorkeakouluun.
Tietojärjestelmätieteen aine tarjoaa Kerttulin lukion ICT-lukiolaisille suoritettavaksi seuraavat kurssit:





Tietohallinnon perusteet, 2 op. (2. vuoden kevät)
Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä, 4 op. (3. vuoden syksy)
Paikkatietojärjestelmien peruskurssi, 6 op. (3. vuoden syksy)
Verkkoliiketoiminta (2./3. vuoden kevät)
Verkkoliiketoiminta (2./3. vuoden kevät)
Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa
Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun ammattikorkeakoulun edustajat valitsevat sopivaksi
katsomansa määrän vuosittain halukkaita opiskelijoita suorittamaan tietotekniikan opintoja Turun
ammattikorkeakouluun. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin
menestyneitä. Kursseista sovitaan vuosittain.
ICT-LUKION KURSSIT
ICT-lukon erityiskursseista opiskelijan on valittava yhteensä vähintään 12. Kurssisisällöt on
kuvattu kurssiselosteessa oppiaineittain. Osa kursseista tarjotaan noin joka toinen vuosi.
Pakolliset kurssit:
1. IT1 Tietokoneen peruskäyttö
2. IT4 Internet
3. IT18 Kymmensormijärjestelmä
4. CT1 Digitaalinen viestintä 1
5. A7 Puheviestinnän taitojen syventäminen
6. EA8 Puhu ja ymmärrä paremmin
7. IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat tai IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi
8. IT22 ICT-portfolio
41
Valinnaiset kurssit (valittava vähintään neljä)
1. IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat
2. IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi
3. IT5 Tietorakenteet
4. IT6 Tiedonhallinta
5. IT7 Ohjelmoinnin jatkokurssi
6. IT8 Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa
7. IT9 WWW-ohjelmointi
8. IT10 Digitaalisuunnittelun perusteet
9. IT11 Linux
10. IT12 Projektikurssi
11. IT13 CISCO CCNA, semester I, osa 1
12. IT14 CISCO CCNA, semester I, osa 2
13. IT15 CISCO CCNA, semester II
14. IT16 CISCO CCNA, semester III
15. IT17 CISCO CCNA, semester IV
16. IT19 Kuvankäsittely tietokoneen avulla
17. IT20 Tetriksestä Doomiin – tietokonepelien maailma
18. IT21 Multimedia
19. CT2 Digitaalinen viestintä 2
20. CT3 Kuvaviestintä
21. CT4 Valokuvakurssi
22. CT5 Elokuvakurssi
23. CT6 Koulun lehden toimittaminen
24. CT7 Mediadiplomi (ei saa erikseen kurssia, jos suorittaa diplomikurssin osana ICTportfoliokurssia)
25. A10 Luova kirjoittaminen
26. A11 Asiakirjoittamisen kurssi
27. BA7, BB6 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito)
28. BA8 Tiede, talous ja tekniikka
29. EA6, SA6, FA6, VA6 Tiede, talous ja tekniikka
30. SC7,SD9,FC7,FD9, PC7, PD9, VC7 Tiede ja tekniikka
31. M17 Matematiikka tietotekniikan avuksi
32. M18, N11 Tilastomatematiikka jatko-opintoihin
33. M20, N12 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin
34. BI5 Bioteknologia
35. BI7 Bioteknologia II
36. GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi
37. FY12 Sähkö ja elektroniikka
38. KU3 Media ja kuvien viestit
39. KU9 Kuvataiteen päättötyökurssi (ei saa erikseen kurssia, jos suorittaa diplomikurssin osana
ICT-portfoliokurssia)
40. PS7 Sosiaalipsykologia
Lukuvuoden aikana voi tulla tarjolle lisää valinnaisia ICT-kursseja koulussa käynnistettävien
projektien ja hankkeiden mukana.
42
14. OPISKELU URHEILULUKIOSSA
Urheilulukiotoiminta Suomessa käynnistyi 1980-luvulla, ja vuodesta 2004 alkaen 19 urheilulukiota
on saanut Suomen Olympiakomitean myöntämän valtakunnallisen urheiluoppilaitoksen statuksen.
Vuonna 1994 opetusministeriö myönsi Aurajoen lukiolle (nykyisin Kerttulin lukio) tämän
erityistehtävän. Useimmilla urheilulukiopaikkakunnilla urheiluoppilaitokset nivoutuvat tiiviisti
paikallisen urheiluakatemian toimintaan, näin myös Turussa.
Lukiolain mukaan lukion tehtävä on tarjota opiskelijalle riittävä yleissivistys ja ylioppilastutkinnon
kautta väylä yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Lisäksi urheilulukion tehtävä on mahdollistaa
lajissaan huipulle pyrkivälle lahjakkaalle nuorelle täysipainoisen harjoittelun ja lukio-opiskelun
yhdistäminen.
Urheilulukiolaisen pakollisten kurssien minimimäärä on 39 - 43 (tavallinen lukio 47 - 51).
Oppiaineista, joissa urheilulukion opiskelija ei osallistu ylioppilaskirjoituksiin, voi siis jättää
valitsematta pakollisia kursseja enintään kahdeksan (8) kurssia. Kuitenkin jokaisen oppiaineen
pakollisista kursseista vähintään puolet on suoritettava.
Pakollisten kurssien lisäksi opiskelijalla on oltava opinto-ohjelmassaan vähintään 10 valtakunnallista
syventävää kurssia sekä riittävä määrä joko valtakunnallisia tai koulukohtaisia kursseja (yht.
vähintään 75 kurssia).
Urheilulukiolaisen oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia. Kerttulin urheilulukion opiskelija voi
sisällyttää lukion opinto-ohjelmaansa 12–20 koulukohtaista kurssia urheiluvalmennusta sekä
valmennusopin kurssin. Valmennusopin kurssin suorittavat kaikki urheilulukiolaiset ensimmäisen
lukuvuoden aikana.
Saadakseen päättötodistuksen urheilulukiosta opiskelijalla on lukion päättövaiheessa oltava
vähintään 12 koulukohtaista valmennuskurssia, joista yksi on valmennusopin kurssi
Yksi valmennuskurssi vastaa 18 lukio-opetuksen alaista harjoituskertaa. Lajivalmentajat pitävät
kurssipäiväkirjaa harjoituskerroista, jotka kirjataan kursseina opiskelijan opintorekisteriin.
Jos opiskelija osallistuu lukion valmennukseen neljänä valmennusaamuna viikossa, hän suorittaa
yhdessä jaksossa noin 1,3 urheiluvalmennuksen koulukohtaista kurssia. Urheilija ehtii suorittaa
keskimäärin 13–14 urheiluvalmennuskurssia kolmessa vuodessa. Tämä kannattaa huomioida lukion
kokonaiskurssimäärää suunniteltaessa.
Harjoittelun erityisjärjestelyt kuten mahdolliset omatoimiset harjoitukset, maajoukkueleirit,
kilpailumatkat sovitaan aina oman lajivalmentajan kanssa etukäteen. Urheilija voi tarvittaessa sopia
valmentajansa kanssa myös rauhallisemmasta valmennustahdista. Tällöin valmennuksen
kurssikertymä on luonnollisesti pienempi. Urheilija osallistuu valmennukseen kaikkina lukion
valmennusaamuina, ellei asiasta toisin sovita (ensimmäisen vuoden opiskelijat ti-to, muut ma-to).
Kerttulin urheilulukiossa opiskelevien urheilijoiden yhteyshenkilöinä toimivat Urheiluakatemian
koordinaattori Mika Korpela sekä opintojen ohjaajat Mia Wikström ja Anne Lukka. Lisäksi kaikilla
lajivalmentajilla on vastuu seurata opiskelijoiden valmentautumisen lisäksi myös opintojen sujumista.
Turun Seudun Urheiluakatemia
Turun Seudun Urheiluakatemia on oppilaitosten, urheilijoiden, urheilun lajiliittojen, urheiluseurojen,
Turun kaupungin ja urheilun tukipalveluja tarjoavien tahojen muodostama yhteistyöverkosto, joka
toimii yhdessä muiden urheiluakatemioiden ja Suomen Olympiakomitean kanssa. Suomen
Olympiakomitea myönsi Turun Seudun Urheiluakatemialle valtakunnallisen huippu-urheiluakatemiastatuksen syksyllä 2008.
43
Turun Seudun Urheiluakatemia kuuluu Suomen johtaviin Urheiluakatemioihin ja toimii tiiviissä
vuorovaikutuksessa Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiaohjelman kanssa. Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavan urheiluakatemiaverkoston johtamisesta Suomessa.
Turun Seudun Urheiluakatemia toimii Olympiakomitean ohella tiiviissä vuorovaikutuksessa ja
yhteistyössä valtakunnallisten lajiliittojen, Turun alueen seurojen ja muiden urheilutahojen kanssa.
Turun Seudun Urheiluakatemia on myös mukana EU:n laajuisessa urheiluoppilaitosverkostossa
(European Athlete as Student) sekä jäsen kansainvälisessä harjoittelukeskusten yhdistyksessä
ASPC:ssä (Association of Sport Performance Centers)
Toisen asteen oppilaitoksista Kerttulin urheilulukio, Turun Ammatti-instituutti ja Katedralskolan i Åbo
järjestävät yhdessä opiskelevien urheilijoiden aamuvalmennuksen. Tämä tarkoittaa laadukkaampaa
valmennusta suuremmalle määrälle lahjakkaita urheilijoita ja urheilulajeja. Valmennusryhmien taso
on korkeampi ja parhaat urheilijat saavat parasta valmennusta opiskellen kykyjensä ja
kiinnostuksensa mukaisissa oppilaitoksissa.
Urheiluakatemian tavoitteena on edistää lajissaan huipulle pyrkivien ja jo huipun saavuttaneiden
urheilijoiden opiskelua ja ammattiin valmistumista, päivittäisvalmentautumista ja urheilun
asiantuntijoiden saatavuutta. Koska Suomessa on jo hyvin toimiva toisen asteen urheilijakoulutus,
urheiluakatemiahankkeella pyritään edistämään myös korkea-asteella ja perusasteella opiskelevien
lahjakkaiden urheilijoiden opiskelua ja päivittäisvalmennusryhmiä. Tavoitteena on saada
lahjakkaimmat urheilijat valmentautumaan parhaiden valmentajien kanssa ja edistää opiskelun ja
urheilun yhteensovittamista perus-, toisen ja korkea-asteen oppilaitoksissa.
Opiskeluohjeet
Opiskeluohjeet urheilulukiossa ovat samat kuin yleensä luokattomassa lukiossa. Opintojen alussa
jokaista urheilulukiolaista ohjataan laatimaan lukion opintosuunnitelma pääsääntöisesti kolmeksi
vuodeksi. Opiskeluaikaa voidaan pidentää 3,5 - 4 vuoteen, mikäli urheilu-uraan keskittyminen ja
tavoitteellinen opiskelu sitä edellyttävät.
Urheilijan opiskelumenestystä seurataan ja tuetaan aktiivisesti. Keväällä (tai kesällä) suunnitellun
seuraavan lukuvuoden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) kurssivalinnat tarkistetaan
aina ennen jakson vaihtumista. Jaksojen valintoja voidaan perustellusta syystä muuttaa esim. jos
urheilijalla on tiedossa pitkiä poissaoloja leirien tai kilpailujen takia. Kevein perustein kurssivalintoja
ei muuteta, eikä kurssivalintoja saa muuttaa omin päin.
Kaikissa urheiluakatemiaan kuuluvissa oppilaitoksissa on yhteyshenkilöt, jotka auttavat tarvittaessa
akatemiaan hyväksyttyjä opiskelevia huippu-urheilijoita opintojen ja urheilun yhteensovittamisessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa suunnittelutukea joko suoraan yhdyshenkilöltä tai vaikkapa
koulutusohjelman opinto-ohjaajalta.
Opiskelija sopii urheilusta aiheutuvat poissaolot etukäteen oman lajivalmentajansa kanssa.
Valmentaja myöntää poissaolon ja kirjaa poissaolon Wilmaan. Jälkikäteen ilmoitetut poissaolot eivät
kirjaudu Wilmaan ja näkyvät aineenopettajille luvattomina poissaoloina. Opiskelijat, joilla ei ole omaa
lajivalmennusta, hoitavat poissaolot koordinaattori Mika Korpelan kanssa.
Opiskelija voi myös saada tukiopetusta paikatakseen mm. pitempiä urheilusta aiheutuvia poissaoloja
kurssilta. Kolmessa vuodessa valmistuminen edellyttää urheilijalta keskimäärin viiden lukiokurssin
suorittamista jokaisessa jaksossa valmennuksen lisäksi. Hyvä opintomenestys vaatii aktiivista
työntekoa myös iltaisin.
Valmentajat seuraavat valmennettaviensa koulumenestystä. Tarvittaessa urheilija ohjataan
pitämään taukoa aamuvalmennuksesta ja keskittymään opiskeluun. Urheilija voi myös siirtyä
urheilulukion puolelta tavallisen lukion puolelle, jos aktiivinen kilpailu-ura päättyy.
44
Valmentautuminen urheilulukiossa
Urheilulukion aamuvalmennusajat ovat maanantaista torstaihin klo 8 - 9.30. Ensimmäisen vuoden
opiskelijoilla maanantain aamuharjoitus korvautuu valmennusopin kurssilla.
Kerttulin urheilulukiossa on edustettuna yli 30 urheilulajia. Lajikohtaista aamuvalmennusta tarjotaan
15 lajissa 25 lajivalmentajan johdolla. Muiden lajien urheilijat osallistuvat yleis- ja
ominaisuusvalmennukseen tai harjoittelevat erikseen sovitulla tavalla oman valmentajan
suunnitteleman ohjelman mukaan.
Päätoimisia valmentajia urheilulukiovalmennuksessa toimii 23 ja osapäiväisiä valmentajia 3.
Seitsemän valmentajaa ja kolme koordinaattoria työskentelee Kerttulin koulutalossa, ja he ovat
tavattavissa päivittäin valmentajien työhuoneessa, kuvataideluokan vieressä.
Valmennuksen tavoitteet
1. Ensimmäisen vuoden aikana aloitetaan urheilijan yksilöllisten perustaitojen ja fyysisen
suorituskyvyn parantaminen. Samalla opiskelija opetetaan ja totutetaan omatoimiseen harjoitteluun
ja ajatteluun ohjatun ja valvotun valmentautumisen ohessa. Erityisesti syvennetään urheilijan
käsitystä omasta lajistaan ja korostetaan perusasioiden hallinnan merkitystä menestyksellisessä
urheilemisessa ja yhteistoiminnassa.
2. Toisena ja kolmantena vuonna vahvistetaan ja kehitetään valmennettavien taitoja ja fyysisistä
suorituskykyä tavoitteena tasapainoinen, itseensä luottava ja positiivinen urheilija.
Valmennuslajit
Urheilulukio on avoin lähtökohtaisesti kaikkien Suomessa kilpailutoimintaa järjestävien lajien
harrastajille. Lukio järjestää valmennusta jalkapallossa, joukkuevoimistelussa, jääkiekossa,
koripallossa, lentopallossa, purjehduksessa, salibandyssa, sulkapallossa, suunnistuksessa,
taekwondossa, taitoluistelussa, telinevoimistelussa, tenniksessä, uinnissa ja yleisurheilussa.
Yleis- ja ominaisuusvalmennusta tarjotaan urheilijoille, joille ei ole tarjota oman lajin lajivalmennusta.
Yleisvalmennuksessa pyritään kehittämään urheilijoiden fyysisiä ominaisuuksia kokonaisvaltaisesti.
Harjoitukset sisältävät keskivartalovoimaa, vartalon hallintaa, taitoharjoittelua telinevoimistelussa,
nopeusharjoittelua, kestävyysharjoittelua ja liikkuvuusharjoittelua (aktiivista ja passiivista
liikkuvuutta).
Yleisvalmennuksen oheisharjoitteena käytetään fysioterapiapainotteista valmennusta ja
vastaanottoa Kupittaan urheiluhallissa kerran viikossa. Loukkaantuneet ja vammautuneet urheilijat
ohjataan tähän ryhmään lajista riippumatta.
Urheilulukiolaisen valmennusoikeus
Urheilulukioon hakeudutaan erityisen hakumenettelyn kautta. Opiskelun edetessä urheilijan täytyy
noudattaa seuraavia velvollisuuksia säilyttääkseen oikeutensa opiskella urheilulukion tuntiajon
mukaisesti:
1. Urheilija opiskelee ja valmentautuu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti, joka on
laadittu yhdessä opinto-ohjaajan ja lajivalmentajan kanssa.
2. Urheilija noudattaa lukion opiskelu- ja järjestyssääntöjä.
3. Urheilija osallistuu lajinsa kilpailutoimintaan ja hänellä on oman lajinsa kilpailulisenssi.
4. Urheilija osallistuu lukion järjestämään kilpailutoimintaan.
5. Urheilija noudattaa kansainvälisiä antidoping- sääntöjä.
6. Urheilija pitää harjoituspäiväkirjaa (suositus).
Mikäli urheilija laiminlyö velvollisuuksiaan, toimitaan oppilaitoksen yleisten sääntöjen mukaan.
Lopullisen päätöksen asiasta tekee rehtori. Urheiluvalmennusoikeus tarkistetaan vuosittain.
45
Urheilulukion arkea
Valmentajien tarkat yhteystiedot ja lajien harjoituspaikat löytyvät joko sivulta www.urheiluakatemia.fi
tai Kerttulin urheilulukion Urheilevan opiskelijan oppaasta.
Urheilijat vastaavat itse kuljetuksistaan harjoituspaikoille. Harjoituspaikoilta koululle kuljetus on
järjestetty Turun kaupungin toimesta. Omatoiminen kulkeminen on myös sallittu, mutta valmentajat
eivät saa osallistua oppilaiden kuljetukseen.
Tapaturman sattuessa opiskelija toimitetaan Turun kaupungin terveyskeskuksen päivystykseen tai
TYKSiin (koululaitos maksaa em. paikoissa ensihoidon). Kotiinkuljetuksen ja jatkohoidon opiskelija
hoitaa itse. Tapaturman sattuessa lukion järjestämillä kilpailumatkoilla opiskelija toimitetaan
lähimpään terveyskeskukseen. Kaupunki ei korvaa yksityisten lääkäriasemien antamaa hoitoa.
Urheilulukiolaisille järjestetään vuosittain Antidoping-tilaisuus ja jaetaan Kielletyt ja sallitut
lääkeaineet -opas. Olemme sitoutuneet 100% puhtaaseen urheiluun.
Kilpailutoiminta
Urheilulukion valmennusryhmistä mm. salibandy, jalkapallo, jääkiekko, koripallo, yleisurheilu voivat
osallistua urheiluoppilaitosten välisiin turnauksiin ja kilpailuihin. Kilpailuista syntyviin kustannuksiin
saattaa sisältyä omakustannusosuus.
Koululiikuntaliiton SM-kisoihin osallistutaan kaupungin antamien ohjeiden mukaan Opiskelijan on
aina varmistettava etukäteen rehtorilta, korvaako koulu KLL:n kisoista aiheutuvia kustannuksia.
46
LIITE 1
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskelijan on
osallistuttava opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Lisäksi hänen on suoritettava
tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
Järjestyssäännöt täsmentävät lukiolaissa mainittuja opiskelijan velvollisuuksia. Niissä asioissa, joita
järjestyssäännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevaa lukioasetusta sekä muita
lukiota koskevia säännöksiä ja määräyksiä, kuten lukiolakia ja koulun opinto-opasta.
1§ Tavoitteet
Järjestyssäännöt tähtäävät siihen, että kaikkien kouluyhteisön jäsenten päivittäinen työskentely olisi
sujuvaa, turvallista ja viihtyisää.
2§ Järjestyssääntöjen soveltaminen
Järjestyssäännöt koskevat kaikkia Kerttulin lukion opiskelijoita sekä soveltuvin osin muita
työyhteisön jäseniä. Ne pätevät koulun alueella, koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilanteissa ja
koulun järjestämissä tilaisuuksissa.
Koulun alueeksi katsotaan koulurakennus, piha ja koulun edustan katuosuus.
Kouluajaksi katsotaan koulun päivittäinen työaika ja koulunkäyntiin liittyvät – myös koulun
ulkopuolella tapahtuvat – tilaisuudet ja matkat. Opettajat ja muu henkilökunta noudattavat heitä
koskevia säädöksiä.
3§ Päivittäinen työskentely
Opiskelijoiden käyttöön tarkoitetut ulko-ovet aukeavat sähköisellä koodilla, joka tiedotetaan lukion
opiskelijoille. Opiskelijoilla ei ole oikeutta välittää tätä tietoa kolmansille osapuolille.
Oppitunnit alkavat ja päättyvät voimassa olevan aikataulun mukaisesti. Niiden sujuvuus edellyttää
kaikilta täsmällisyyttä. Jos opettaja ei ole saapunut oppitunnille kymmenen minuutin kuluessa sen
alkamisesta, opiskelijoiden tulee tiedustella asiaa kansliasta.
Päivänavaus pidetään ensimmäisen oppitunnin aluksi luokissa kunkin opettajan määrittelemällä
tavalla.
Oppimisvireyden säilyttämiseksi on opiskelijan edun mukaista mennä ulos välitunneilla.
Ulosmenopakkoa ei ole, mutta luokkahuoneista poistutaan välituntien ajaksi. Oppituntien ajaksi
ulkovaatteet jätetään naulakoihin tai säilytyslokeroihin.
Omia tietoteknisiä laitteita saa ja kannattaa käyttää tunnilla opiskeluun. Tällöin niiden käytön ei tule
häiritä muuta opetusta. Tietoteknisten laitteiden viihdekäyttö oppitunneilla on kielletty.
Oppituntiin kuulumattomien tavaroiden käyttö sekä virvoitusjuomat ja syöminen on kielletty
oppituntien aikana.
Kuvaaminen tai nauhoittaminen oppitunnilla, koulun sisätiloissa ja koulualueella on kielletty. Luvan
kuvaamiseen ja nauhoittamiseen koulussa ja sen alueella antaa koulun rehtori, apulaisrehtori tai
aineenopettaja.
Aseiden, myös teräaseiden tuominen kouluun on kielletty.
47
4§ Koulun tilojen käyttö
Kaikkialla koulupäivän aikana noudatetaan siisteyttä ja pidetään huolta yhteisestä viihtyvyydestä.
Ruokailussa ja ruokailuun mennessä noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja sovittuja ruokailuaikoja.
Maksullinen välipala on tarjolla jokaisena koulupäivänä.
ATK-luokissa ja lukion tietokoneita käytettäessä noudatetaan erikseen niitä varten annettuja ohjeita.
Luokissa noudatetaan turvallisuusmääräyksiä ja opettajan antamia ohjeita. Kerran lukukaudessa
järjestetään pelastautumisharjoitus, johon koko koulun väki osallistuu.
Koulun tilojen käyttö muuhun kuin opetukseen on sallittua vain rehtorien luvalla.
5§ Koulun ja muiden omaisuus
Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille tapahtuneesta vahingosta tulee viipymättä
ilmoittaa koulun henkilökunnalle. Opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Toisen omaisuuden luvaton käyttöönotto, sen hukkaaminen tai vahingoittaminen on rangaistava
teko.
6§ Koulumatkat
Koulumatkoilla, muualla pidettäville oppitunneille sekä ICT-talolle ja urheilupaikoille siirryttäessä
noudatetaan liikennesääntöjä ja hyvää käytöstä.
Polkupyörät säilytetään niille varatuilla paikoilla. Opiskelijoiden autojen ja mopoautojen pysäköinti ei
ole sallittua koulualueella.
7§ Työrauha
Kouluyhteisön jäsenten tulee asiallisella ja rehellisellä käytöksellään pyrkiä ylläpitämään ja
edistämään koulun työrauhaa.
8§ Poissaolot
Alaikäisen poissaolosta on annettava huoltajan varmentama selvitys Wilmassa. Täysi-ikäinen
opiskelija osoittaa poissaolonsa pätevän syyn lääkärin, terveydenhoitajan tai huoltajan
varmentamalla selvityksellä.
Sairastuessaan koulupäivän aikana oppilaan tulee ilmoittaa asiasta seuraavan tunnin opettajalle,
ryhmänohjaajalle tai rehtoreille. Koeviikolla lukiolaisen tulee ilmoittaa viimeistään koepäivän aamuna
sairastumisestaan.
Muuhun kuin sairastumisesta johtuvaan poissaoloon antaa luvan ryhmänohjaaja (enintään kolmeksi
päiväksi) tai rehtorit (sitä pidemmäksi ajaksi).
9§ Päihteet
Tupakointi sekä päihteiden ja huumeiden käyttö ja hallussapito on kielletty koulun alueella ja koulun
järjestämissä tilaisuuksissa. Alle 18-vuotiailta myös tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty.
48
10§ Vapaa-ajan toiminta
Opiskelijoiden harrastustoiminta koulun tiloissa järjestetään kerhojen, oppilaskunnan ja ryhmien
järjestäminä tilaisuuksina. Niissä tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Tilaisuuksista on
sovittava hyvissä ajoin rehtorin ja valvojien kanssa.
Ilmoitusten kiinnittämiseen tarvitaan rehtorin lupa.
11§ Poliittinen toiminta
Koulussa tapahtuvan poliittisen toiminnan osalta noudatetaan Opetushallituksen antamia ohjeita.
12§ Rahankeräykset
Rahankeräykset ja mainonta on sallittu vain rehtorin luvalla.
13§ Kouluyhteisön toiminnan häiriintyminen
Ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan sovitellen. Lukiolaiselle voidaan antaa kirjallinen varoitus tai
erottaa koulusta määräajaksi. Lisäksi opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan
oppitunnin ajaksi tai evätä opetukseen osallistuminen jäljellä olevaksi työpäivän ajaksi.
49