Vaasan kaupunki - Vaasan kaupungin kasvatus

Merenkurkun koulun
opetussuunnitelma
2011-2012
1
SISÄLLYS
1 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
1.1
1.2
1.3
1.4
Arvopohja ja toiminta-ajatus
Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet
Oppilaaksi ottamisen periaatteet
Tuntijako
2 Opetuksen toteuttaminen
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
Koulun toimintakulttuuri
Painotusalueet
Aihekokonaisuudet
Työtavat
Järjestyssäännöt
3 Opiskelun yleinen tuki
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
3.7
3.8
3.9
Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa
Yhteistyö kotien kanssa
Oppilashuolto
Toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi
Ohjaustoiminta
Oppimisen yleinen tuki
Erityisopetus
Tietostrategia
Kerhotoiminta
4 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
4.7
4.8
Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi toisena kielenä (S2)
Toinen kotimainen kieli
4.3.1 Kielikylpykieli
4.3.2 Ruotsi
Vieraat kielet
Matematiikka
Biologia ja maantieto
Fysiikka ja kemia
Terveystieto
2
4.9
4.10
4.11
4.12
4.13
4.14
4.15
4.16
4.17
4.18
4.19
Uskonto.
4.9.1 Evankelisluterilainen uskonto
4.9.2 Ortodoksinen uskonto
Elämänkatsomustieto
Historia
Yhteiskuntaoppi
Musiikki
Kuvataide
Käsityö
Liikunta
Kotitalous
Valinnaiset aineet
Oppilaanohjaus
5 Oppilaan arviointi
3
1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
1.1 Arvopohja ja toiminta-ajatus
Koulukohtainen
Arvopohja
Merenkurkun koulun arvopohja muodostuu perinteistä ja tulevaisuuteen
suuntautumisesta. Opetussuunnitelmatyön aikana arvopohjan laadintaan ovat
osallistuneet oppilaiden vanhemmat, oppilaat, koulun johtokunta ja koulun
henkilökunta.
Koulun toiminnan keskeisiä arvoja ovat:
- turvallisuus
- rohkaiseva ja kannustava ilmapiiri
- oppimisen ilo
- yhteistyökyky
- toisen kunnioittaminen ja huomioonottaminen
- yksilön huomioiminen
- tasa-arvo ja suvaitsevaisuus
- vastuullisuus omasta työstä ja koko yhteisön toimimisesta ja vastuu
ympäristöstä
- rehellisyys
- hyvät tavat.
Toiminta-ajatus
Merenkurkun koulu tukee oppilaan kasvua vastuulliseksi, eteenpäin
pyrkiväksi, eheäksi aikuiseksi.
1.2. Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet
Koulukohtainen
4
Merenkurkun koulun kasvatus- ja opetustyö perustuu yhteiseen arvopohjaan sekä
valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ja Vaasan kaupungin
opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Nämä kasvatuksen ja opetuksen
tavoitteet kiteytyvät koulun toiminta-ajatuksessa.
1.3. Oppilaaksi ottamisen periaatteet
Koulukohtainen
Rehtori ottaa oppilaat jaoston päättämään lähikouluun (Kasvatus- ja opetusviraston
toimintasääntö, §17). Merenkurkun koulu on lähikoulu oppilaille, jotka opiskelevat 6.
vuosiluokan Keskuskoulussa sekä Hietalahden, Palosaaren ja Suvilahden kouluissa.
Merenkurkun koulussa annetaan kielikylpyopetusta vuosiluokilla 7-9. Vuosiluokat 1-6
opiskelevat Keskuskoulussa, jonne siirrytään kielikylvyn esiopetus-/päiväkotiryhmästä.
Vuosiluokilla 7-9 ei oteta uusia oppilaita kielikylpyyn kuin poikkeustapauksissa.
Oppilaaksi ottamisen kriteereitä ovat mm. muiden kielikylpyoppilaiden kanssa
samantasoinen ruotsin kielen taito ja sitoutuminen kielikylpyopetuksen tavoitteisiin.
1.4. Tuntijako
Merenkurkun koulussa noudatetaan Vaasan kaupungin tuntijakoa (liite 1).
2. Opetuksen toteuttaminen
2.1. Koulun toimintakulttuuri
Koulukohtainen
Merenkurkun koulun toiminta-ajatuksen toteuttaminen näkyy koulun
toimintakulttuurissa. Jokainen kouluyhteisön jäsen on tärkeä ja arvokas. Pyrkimyksenä
on luoda oppilaalle turvallinen oppimisympäristö, jossa opitaan onnistumisista ja
epäonnistumisista.
Oppilaat osallistuvat aktiivisesti erilaisten teemapäivien, tempausten ja juhlien
järjestämiseen ja heitä kannustetaan toimimaan omien ja yhteisten asioiden puolesta
mm. luottamus-, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnassa.
Juhlien järjestäminen on tärkeä osa kulttuuri- ja tapakasvatusta. Teemapäivät
määräytyvät vuosittaisten painotusten ja lukuvuosisuunnitelman mukaisesti.
5
Omaan kansalliseen kulttuuriin perehtymisen lisäksi myös kansainvälisyyttä
arvostetaan. Koulussamme monikulttuurisuus on rikkaus. Lisäksi mahdollisuuksien
mukaan osallistumme erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja projekteihin.
6
2.2. Painotusalueet
Koulukohtainen
Vuodesta 1997 Merenkurkun koulun erityistehtävänä on ollut ruotsinkielinen
kielikylpyopetus. Sen tavoitteena koulussamme on kehittää oppilaan ruotsin kielen
käyttöä. Oppilas oppii ruotsiksi opetettavien oppiaineiden keskeistä sanastoa sekä
kehittyy käyttämään aktiivisesti kieltä. Kielikylvyllä on koulussamme oma
opetussuunnitelma.
2.3. Aihekokonaisuudet
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineiden opetuksessa (ks. luku IV). Sen lisäksi
ne näkyvät yhteisinä käytänteinä ja teemapäivinä. Teemapäivien aiheet määritellään
lukuvuosisuunnitelmassa. Niitä ovat mm.
- luovan toiminnan päivä
- kansalliseen perinteeseen liittyvät teemat
- kansainvälisyysteema
- sanomalehtiviikot
- yrittäjyyskasvatus
- ympäristöteemat
- turvallisuus- ja liikennekasvatus.
2.4. Työtavat
Koulukohtainen
Opetuksen työtavat on valittava siten, että ne kehittävät oppilasta monipuolisesti
tavoitteiden suunnassa. Opettaja valitsee kuhunkin opetustilanteeseen parhaiten
sopivan työtavan ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaiden väliset
kehityserot ja erilaiset oppimistyylit. Erityistä huomiota kiinnitetään myös oppilaiden
motivaation herättämiseen ja säilyttämiseen.
Merenkurkun koulussa käytetään oppiaineen luonteen ja käsiteltävän aiheen mukaan
vaihtelevasti seuraavia työtapoja:
- itsenäinen työskentely
- parityöskentely
- ryhmätyöskentely
- yhteistyö muiden ryhmien kanssa
- pienet suulliset esitykset sekä laajat esitelmät
7
-
portfoliotyöskentely
havainnoimalla ja kokeilemalla oppiminen
opettajajohtoinen työskentely.
2.5. Järjestyssäännöt
Koulukohtainen
I JÄRJESTYS
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tulen ajoissa kouluun, oppitunneille ja koulun järjestämiin tilaisuuksiin.
Oppitunneilla, koulun järjestämissä tilaisuuksissa koulussa ja sen ulkopuolella
muistan käyttäytyä ja toimia tilaisuuden edellyttämällä tavalla ja noudattaa
annettuja ohjeita.
Vältän turhaa meluamista koulussa ja sen ulkopuolella.
En oleskele luvatta oppituntien aikana käytävillä tai ala-aulassa.
Menen reippaasti ja viivyttelemättä ulkovälituntisin pihalle.
Välitunnit vietän koulualueella.
Poistuessani koulun alueelta noudatan liikennesääntöjä ja kaupungin
järjestyssääntöjä.
Käytän huolellisesti sekä omia että käyttööni annettuja koulun tavaroita, jotka
joudun tarvittaessa korvaamaan.
Käytän toisen tavaroita vain hänen luvallaan.
Erikoisluokissa noudatan erikseen annettuja määräyksiä.
Säilytän käyttämääni kulkuvälinettä koulun alueella asianomaiselle
kulkuvälineelle varatulla alueella.
II TYÖRAUHA
•
•
•
•
•
Annan toisille – oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle – työrauhan.
Osaan tehdä työtä yhdessä toisten kanssa.
En hyväksy, jos joku muu häiritsee työrauhaa ja viihtyvyyttä.
Pidän kännykän, mp3-soittimen muut elektroniset laitteet suljettuina ja poissa
näkyviltä oppitunneilla ja koulun tilaisuuksissa.
Toisten oppilaiden ja henkilökunnan kuvaaminen ilman kyseisen henkilön
suostumusta on kiellettyä.
III OPISKELU
•
Käyn säännöllisesti koulua ja teen annetut tehtävät parhaan kykyni mukaan.
8
•
•
•
•
•
•
•
Pidän aina mukanani opiskelussa tarvittavat kirjat ja välineet.
Teen kotitehtävät jo kotona – en kopioimalla niitä kavereilta koulussa.
Teen ryhmätyötehtäväni ajoissa ja huolellisesti sekä autan muita kykyjeni
mukaan.
Rehellisyyteeni voi luottaa kokeissa.
Otan itse selvää kotitehtävistä, jos olen ollut poissa koulusta.
Pyydän aina etukäteen luvan ennalta tiedossa olevia poissaoloja varten (esim.
käynti hammaslääkärissä, kilpailu- tai lomamatka tms.) annettujen ohjeiden
mukaisesti.
Palautan ajallaan kuukausiraportit ym. tiedotteet ja lomakkeet.
IV HYVÄT TAVAT
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Odotan tunnin alkua rauhallisesti luokan ulkopuolella.
Puhun asiallisesti ja kohteliaasti enkä kiroile.
Olen avulias ja muistan kiittää sekä pyytää anteeksi.
Tervehdin nousemalla seisomaan luokkaan tulevaa opettajaa tai vierasta.
Koputan hillitysti ovelle asioidessani opettajienhuoneessa, kansliassa ja
tullessani luokkaan oppitunnin jo alettua.
Olen rehellinen – puhun totta ja toimin annettujen ohjeiden ja sääntöjen
mukaan.
Käyttäydyn kohteliaasti ja hillitysti. Muistan tervehtiä toisia.
Tiedän, että purukumin, karkin ja juomien nauttiminen sekä meikkaaminen
tunnilla ei ole sopivaa.
Tiedän, että päähineen käyttäminen oppitunneilla, ruokalassa ja juhlissa ei kuulu
hyviin tapoihin.
V SIISTEYS JA TURVALLISUUS
•
•
•
•
•
•
•
Laitan roskat niille varattuihin astioihin niin sisällä koulussa kuin sen
ulkopuolellakin.
Muistan, että koulusta saamani kirjat ja välineet eivät ole omaisuuttani, jolla
voin tehdä, mitä haluan, vaan ne on annettu käyttööni lainaksi.
Muistan työskennellessäni eri oppiaineissa esimerkiksi turvallisuutta ja
hygieniaa koskevat tärkeät ohjeet.
Noudatan siisteyttä ja hyviä ruokailutapoja sekä ruokailusta annettuja
erillisohjeita.
Tapaturman sattuessa ilmoitan siitä välittömästi jollekin koulun aikuiselle.
Minua ei tarvitse pelätä, sillä en kiusaa enkä tappele.
En vaaranna omaa enkä toisen turvallisuutta juoksemalla sisällä, heittämällä
koululaukkua tai lumipalloja.
9
VI TERVEYS
•
•
•
•
•
•
•
En tupakoi enkä käytä mitään päihde- tai huumausaineita kouluaikana tai koulun
tilaisuuksissa.
Menen reippaasti ja viivyttelemättä ulkovälituntisin pihalle.
En koskaan poistu ilman opettajan tai terveydenhoitajan lupaa kesken
koulupäivän sairastuessanikaan, koska tiedän, että opettajat ovat minusta
vastuussa koulupäivän aikana.
Pukeudun sään edellyttämällä tavalla.
Pukeudun kouluun sopivalla ja koulutyön edellyttämällä tavalla.
Jätän takin naulakkoon mennessäni tunnille.
Käyn säännöllisesti kouluruokailussa ja syön tai ainakin maistan kaikkea tarjolla
olevaa ruokaa, elleivät terveydelliset syyt tai erikoisruokavalio ole esteenä.
3. Opiskelun yleinen tuki
3.1 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa
Koulukohtainen
Yhteistyö Vaasan alakoulujen kanssa
Yhtenäisessä peruskoulussa on tärkeää, että opiskelu muodostaa jatkumon alakoulusta
yläkouluun. Jotta jatkumosta muodostuu luonteva ja hyvin toimiva, on suunnitelmallinen
yhteistyö koulujen välillä tärkeää. Yhteistyön muotoja täytyy myös kehittää ja
arvioida vuosittain.
Merenkurkun koulu vastaanottaa oppilaita seuraavista alakouluista: Keskuskoulu,
Hietalahden koulu, Palosaaren koulu ja Suvilahden koulu. Nämä neljä koulua
muodostavat Merenkurkun koulun kanssa yhdessä alueellisen verkon, jonka sisäistä
yhteistyötä pyritään jatkuvasti kehittämään.
Yhteistyön muotoja ovat:
- rehtoreiden säännölliset tapaamiset
- koulujen muun henkilökunnan yhteiset tapaamiset, esim. tarpeen mukaan
yhteinen vesopäivä ja aineryhmien yhteistyö
- opettajaresurssien yhteinen hyödyntäminen
- yhteistyö nivelvaiheessa siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle luokalle:
• Merenkurkun koulun tiedote kuudesluokkalaisten koteihin
• tiedonsiirtolomake “alakoulusta yläkouluun”
10
•
•
•
•
koulun edustajien (opinto-ohjaaja, kuraattori, tukioppilaat) vierailu
huhti- toukokuussa kuudensissa luokissa
kuudensien luokkien oppilaiden vierailu toukokuussa Merenkurkun
koulussa
kuudensien luokkien oppilaiden huoltajille tarkoitettu vanhempainilta
keväällä Merenkurkun koulussa
tiedonsiirtopalaveri, jossa on edustajia sekä ala- että yläkoulusta.
Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös kaupungin muiden alakoulujen kanssa.
Yhteistyö Vaasan yläkoulujen kanssa
Merenkurkun koulu on yhteistyössä Variskan ja Vöyrinkaupungin koulujen kanssa.
Yhteistyön muotoja ovat esim.:
- tukioppilastoiminta (koulutus, retket, projektit)
- erilaisten juhlien tai teemapäivien järjestäminen
- projektit ja hankkeet
- opettajaresurssien yhteinen hyödyntäminen
- yhteistyö samaa oppiainetta opettavien opettajien kesken
Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa
Jatkuva ja monipuolinen yhteistyö kaupungin toisen asteen oppilaitosten kanssa auttaa
oppilaita jatko-opintojen ja uranvalinnan suunnittelussa.
Yhteistyön muotoja ovat esim.:
- tutustumiskäynnit Vaasan lukioissa
- tutustumiskäynnit ammattiopiston eri koulutusaloille
- yhteistyö työelämään tutustumisjaksojen (TET) suunnittelussa ja
toteuttamisessa (esim. TEKNO-TET)
- tiedonsiirtolomake, sujuvan nivelvaiheen turvaamiseksi.
Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa
Merenkurkun koulu tekee jatkuvaa yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa: kielikylvyn
seuranta ja tutkimus, erilaiset opiskelijoiden seminaarityöt, harjoittelijoiden
vastaanottaminen. Yhteistyötä tehdään myös Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa
sekä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös Vaasan ja Suomen muiden oppilaitosten
kanssa.
11
3.2 Yhteistyö kotien kanssa
Koulukohtainen
Kodin ja koulun yhteydenpito on avointa ja molemminpuolista. Sitä toteutetaan eri
tavoin:
- huoltajien yhteydenotot
- tiedonvälitysjärjestelmä Wilma, joista huoltajat saavat tietoa oppilaan
koulunkäynnistä ja voivat pitää sen kautta yhteyttä kouluun sekä koulu
tiedottaa vanhemmille ajankohtaisita asioista
- erityisesti 7. luokan alkupuolella sopimuksen mukaiset varittkeskustelut
luokanohjaajan kanssa, myös muitten luokkien käytössä tarpeen mukaan
- vanhempainillat luokka-asteittain ajankohtaisista asioista
- tiedotteet koulun toiminnasta, valinnaisaineista ja jatko-koulutuksesta koteihin
allekirjoitettavaksi, voidaan myös tiedottaa Wilman kautta
- mahdollisuus keskusteluun luokanohjaajan, aineenopettajan, opinto-ohjaajan tai
oppilashuollon muun henkilöstön kanssa.
3.3 Oppilashuolto
Koulukohtainen
Arjen huolenpito
Merenkurkun koulussa huolehditaan oppilaista tasapuolisesti. Jokaisena koulupäivänä
jokaisen oppilaan tulee saada käydä koulua rauhassa kokematta häirintää tai
kiusaamista. Säännöt luovat turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen (PL 35 §, koulun
järjestyssäännöt luvussa 2.5). Sääntöjen rikkomisella on omat seuraamuksensa (PL 36
§, 36 a §, 36 b §, 36 c §).
Luokanohjaajat suorittavat jatkuvaa poissaolojen seurantaa. Huoltajan toivotaan
ilmoittavan lapsen poissaolosta välittömästi samana päivänä kouluun luokanohjaajalle
tai jollekin muulle henkilölle. Poissaololle on oltava hyväksyttävä syy (sairaus tai
ennalta anottu lupa: PL 35 §). Luokanohjaaja ilmoittaa luvattomista poissaoloista
huoltajille ja kuraattorille.
Jos opintomenestys jossain aineessa on heikkoa tai heikkenee huomattavasti, asiasta
tiedotetaan huoltajille lukukausien puolivälissä tai tarvittaessa (liite 2). Tilanteen
korjaamiseksi laaditaan aineenopettajan, oppilaan ja huoltajan yhteistyönä
selviytymissuunnitelma (liite 3).
12
Kasvun tuki
Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuoltoa koulussa toteuttaa sosiaali- ja terveysviraston nimeämä
kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Terveydenhoitajalla on koulussa sovitut
vastaanotto- ja puhelinajat. Kouluterveydenhoitaja vastaa kouluterveydenhuollon
suunnittelusta, toteutuksesta, dokumentoinnista, arvioinnista ja kehittämisestä.
Kouluterveydenhuolto tukee lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä eri
ikäkausina toimimalla yhteistyössä koulun, kotien ja perheiden sekä eri
yhteistyötahojen kanssa.
Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös hammashuolto. Terveyskeskuksissa on osoitettu
kouluille omat hammaslääkärit.
Kouluterveydenhoitajan työn keskeisiä sisältöalueita ovat
- fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun seuranta sekä
ennaltaehkäisevä toiminta
- terveysneuvonta yksilöllisesti ja ryhmissä.
- oppilashuoltoryhmät, yhteistyö koulun ja opettajien kanssa
- yhteistyö perheiden kanssa
- seulonta- ja muut tutkimukset
- ammatinvalintaan liittyvä terveysneuvonta 8- ja 9-luokkalaisille
- ensiapuluonteinen sairaanhoito, koulutapaturmien ensiapu ja ohjaus
- verkostotyö yksilöllisen tarpeen mukaan
- terveydellisten olojen valvonta oppilaan näkökulmasta
- kriisityöhön osallistuminen.
Koulukuraattori
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä.
Koulukuraattori tukee ja ohjaa sekä tekee muita tarvittavia toimenpiteitä
koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten
vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi.
Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja
kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja
terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa.
Koulukuraattorit ja koulupsykologit toimivat työpareina.
Koulupsykologi
Koulupsykologit ovat alansa laillistettuja ammattihenkilöitä ja heidän työnsä perustana
on luottamuksellisuus. Koulupsykologin tehtävänä on tunnistaa ja tukea
oppilasta tunne-elämän ongelmissa. Lisäksi koulupsykologi tekee
oppimisvaikeustutkimuksia sekä suunnittelee tukitoimia yhdessä opettajien ja
huoltajien kanssa.
13
Merenkurkun koulun oppilashuollon organisaatio
Oppilashuoltoryhmä
Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien
oppilaiden auttamiseen ja ehkäistä alkavaa syrjäytymistä sekä koordinoida yhteistyötä
koulun eri sidosryhmien kanssa.
Merenkurkun koulun säännöllisesti kokoontuvan oppilashuoltoryhmän muodostavat
rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori,
terveydenhoitaja ja koulupsykologi. Ryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori ja
kokouksista tehdään muistio. Oppilashuoltoryhmään kutsutaan tarvittaessa
luokanohjaaja tai aineenopettaja. Huoltajille tiedotetaan siitä, että heidän lapsensa
asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Äkillisten kriisitilanteiden käsittelystä
voidaan tiedottaa myös jälkikäteen. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan mukaan
oppilashuoltoryhmän kokoukseen tai järjestetään erillinen perhepalaveri.
Vuosittain pidettäviin laajennetun oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuu myös
yhteistyökumppanien edustajia. Niitä ovat sosiaalivirasto, perheneuvola, nuorisoasema
Klaara, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat ja osastot sekä
sairaalakoulut.
Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen
Erilaisten oppimisvaikeuksien kuten luki-vaikeuksien, matematiikan oppimisvaikeuksien,
hahmottamisen sekä tarkkaavuuden ja oman toiminnan ohjaukset -vaikeuksien
tunnistamiseksi 7. luokalle tulevista oppilaista kootaan lähettävän koulun täyttämät
tiedonsiirtolomakkeet. Lomakkeista saadut tiedot kootaan erityisopettajien ja
luokanohjaajien käyttöön.
Miten puutun, miten autan
Tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan yhteistyössä luokanohjaajan, aineenopettajien,
oppilashuollon henkilöstön, muiden asiantuntijatahojen, oppilaan ja huoltajien kanssa
joko ainekohtainen tai laajemmin koulunkäyntiä ohjaava, oppilashuollollinen
oppimissuunnitelma. Sen mallina käytetään koulunkäyntisuunnitelmalomaketta (liite 4),
joka tukee myös palaverien tavoitteellista ja rakentavaa etenemistä. Mallia voi
muokata kunkin oppilaan tarpeisiin sopivaksi.
Oppimisympäristön turvallisuus ja toiminta kriisitilanteissa
Merenkurkun koulussa noudatetaan Vaasan kaupungin yhteisiä turvallisuus- ja
kriisitoiminnan suunnitelmia. Omalle koululle on laadittu palo- ja pelastussuunnitelma,
jossa on otettu huomioon talokohtaiset turvallisuuteen ja kriisitilanteiden hoitamiseen
vaikuttavat asiat ja annettu tarpeelliset ohjeet. Merenkurkun koululla on lisäksi oma
turvallisuussuunnitelma ja kriisitoimintamalli.
14
3.4 Toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi
Merenkurkun koulun toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi
Jokaisen aikuisen tehtävä on puuttua välittömästi havaitsemaansa kiusaamiseen (esim.
nimittelyyn, asiattomaan kommentointiin, toisten omaisuuteen kajoamiseen, joukosta
eristämiseen, kaikenlaiseen nujakointiin tms.) ja hoitaa tilanne loppuun.
Luokanohjaajan tehtävä on puuttua yksittäisiin luokassaan tapahtuviin kiusaamisiin ja
seurata tilannetta:
• Kertoa kiusaajille, että
opettajat ovat havainneet kiusaamisen ja seuraavat tilannetta ja
kiusaamisen on loputtava;
• Tarkistaa tilanne jonkin ajan kuluttua
• Mikäli kiusaaminen jatkuu,
ilmoittaa huoltajille ja
tuoda asia oppilashuoltoryhmälle ja sovitteluryhmälle.
Sovitteluryhmän tehtävä on hoitaa pitempään jatkuneet kiusaamistapaukset:
• Kuulla yksitellen kiusattuja ja kiusaajia ja vaatia kiusaamisen loppumista.
- Aina kaksi jäsentä paikalla.
- Esille tulevat asiat kirjataan.
- Kun päästään sovittelussa sovinnon tekemisen vaiheeseen, paikalla on aina vain
kaksi sopijaosapuolta kerrallaan, vaikka kiusaajia tai kiusattuja olisi useita.
• Tiedottaa asioista OHR:lle.
• Tiedottaa tilanteesta luokanohjaajalle.
• Tiedottaa tilanteesta huoltajille:
Kiusatun huoltajalle tiedotetaan kiusaamisesta sinä päivänä, kun asia on tullut
sovitteluryhmän tietoon.
Kiusaajan huoltajille tiedotetaan kiusaamisen toistuessa.
• Seurata ja kontrolloida, että kiusaaminen loppuu:
Käyttää seurannan apuna luokanohjaajia ja välituntivalvojia
• Pyytää asiantuntija-apua mm. kuraattorilta tai koulupsykologilta.
• Mikäli kiusaaminen jatkuu sovittelusta huolimatta, ohjata asian hoito eteenpäin
oppilashuoltoryhmälle, kuraattorille tai viranomaisille.
3.5 Ohjaustoiminta
Koulukohtainen
15
OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Merenkurkun koulussa ohjaus muodostaa kokonaisuuden ja keskeisen osan toimintaa.
Se ymmärretään kaikkien koulussa työskentelevien tehtävänä: moniammatillisena,
joustavana ja pitkäjänteisenä yhteistyönä. Ohjaustoiminnan tavoitteena on oppilaan
itsetuntemuksen, kasvun ja kehityksen tukeminen, opiskeluun liittyvien tavoitteiden
tukeminen sekä oppilaan ammatillisen suuntautumisen selkeytyminen. Luokanohjaajan
ohjauksen panostamisella pyritään tukemaan oppilaan henkilökohtaisen kasvun tuen
jatkuvuutta. Näin myös ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä, ja ohjaus sivuaakin
oppilashuoltoa. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden oppilaiden ohjaukseen, joilla on
opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa.
Ohjauksen työnjako Merenkurkun koulussa
Rehtori
- ohjaustyön yleinen koordinointi, kehittäminen ja arviointi
- päättää valitun aineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi
- päättää oppilaan opiskelun poikkeuksellisesta järjestämisestä
- hyväksyy oppilaan tuntijaosta poikkeavan oppimissuunnitelman
- vapauttaa oppilaan tietyn oppiaineen opiskelusta
- valvoo ns. kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen opintojen edistymistä
Oppilaanohjaaja
- opinto-ohjauksen käytännön järjestäminen ja kokonaisuuden suunnittelu ja
toteutus
- opiskeluun liittyvien valintojen ohjaus
- jatko-opintoihin ja tulevaisuuden elämänvalintoihin liittyvä ohjaus, yhteishaku
- luokkatunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus
- opiskelun nivelvaiheisiin liittyvä ohjaus
- yhteydenpito työelämän ja työhallinnon edustajien kanssa, yhteistyö muiden
oppilaitosten edustajien kanssa erityisesti nivelvaiheissa
- päävastuu 7.-9. luokkien TET:n järjestämisestä
- tiedotustoiminta vanhempainilloissa
- päättöluokkien oppilaiden sijoittumisen seuranta ja raportointi
Opettajat ja oppilaanohjaajat tekevät yhteistyötä esim. oppilaiden opintojen
seuraamisessa, valinnaisaineista informoitaessa, työelämään tutustuttamisessa
sekä eri jatkokoulutusvaihtoehtoihin tutustuttaessa.
Luokanohjaaja
16
-
-
opastaminen koulun käytänteisiin, yleisten arviointiasioiden selvittäminen,
valinnaisaineiden valintakortin täytössä opastaminen
opiskelun sujumisen seuraaminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien
ennaltaehkäisy mm. poissaolojen seuranta, tarvittaessa tietojen kokoaminen
esim. oppilaan menestyksestä eri oppiaineissa ja tiedottaminen oppilashuollon
henkilöstölle
oppilaan henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen
kouluyhteisössä
yhteydenpito huoltajiin
vanhempainillat ja -tapaamiset
Aineenopettaja
- persoonallisen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen
- opiskelun edistymisen seuraaminen
- oman
aineen
tavoitteiden,
sisältöjen
ja
arvioinnin
tuntemukseen
perehdyttäminen
- oman aineen päättöarvioinnin kriteerien selvittäminen
- itsearvioinnin ohjaaminen
- oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittäminen
- oman aineen valinnaisaineista informointi
- vanhempainillat ja -tapaamiset
Oppilashuollon henkilöstö
- erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen osallistuvat
myös koulun oppilashuollon asiantuntijat: erityisopettajat, koulukuraattori,
terveydenhoitaja, koululääkäri ja koulupsykologi
- oppilashuollon henkilöstö osallistuu mahdollisuuksien mukaan kaikkien koulun
oppilaiden ohjaukseen, esimerkiksi terveydenhoitaja tukee oppilasta
ammatinvalintaan liittyvissä terveydellisissä kysymyksissä
Ohjauksen järjestäminen nivelvaiheissa
Koulun nivelvaiheet alaluokilta yläluokille (kuudennelta seitsemännelle luokalle)
siirryttäessä ovat erityisesti kontrolloituja siirtymävaiheita. Kunkin oppilaan
siirtymävaiheessa luokanopettajat, luokanohjaajat, aineenopettajat, erityisopettajat,
rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja oppilaanohjaaja
toimivat yhteistyössä yhdessä sovitun suunnitelman mukaan.
Nivelvaihetta tuetaan Alakoulusta yläkouluun –siirtolomakkeella joka tehdään
alakoulun loppuvaiheessa koulun ja kodin yhteistyöllä. Alakoulussa todetut oppimiseen
liittyvät erityisseikat siirtyvät yläkoululle erityisopettajan lomakkeella. Tarvittaessa
17
keskustellaan
huoltajien
kanssa.
Erityistä
tukea
tarvitsevien
ja
maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeet otetaan huomioon ala- ja yläkoulujen
oppilashuoltoryhmien nivelvaihetapaamissa. Tulevien yläkoululaisten vanhemmille
järjestetään keväällä vanhempainilta.
Siirtymävaiheessa kuudennen luokan keväällä Merenkurkun koulun edustajat (rehtori,
kuraattori,
opinto-ohjaaja,
erityisopettaja)
käyvät
tapaamassa
tulevia
seitsemäsluokkalaisia alakouluissa. Myös tukioppilaat voivat olla mukana vierailuilla.
Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat Merenkurkun kouluun kevään aikana.
Vierailulla he tapaavat rehtorin, koulun opettajia ja tukioppilaita sekä kiertävät
koulurakennuksessa. Syksyllä, kun koulu alkaa, tukioppilaat ovat mukana uusien
oppilaiden ryhmäyttämisessä. Siirtymävaihetta seurataan tiiviisti luokanohjaajien ja
oppilashuoltoryhmän kesken.
Peruskoulun päättövaiheessa tarkistetaan jokaisen oppilaan opintotilanne ja ohjataan
häntä hakuprosessissa. Oppilaanohjaaja kokoaa oppilaiden yhteishakuvaihtoehdot.
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittumista opiskelupaikkaan tuetaan
mahdollisuuksien mukaan. Myös vanhempainilloissa selvitetään hakuprosessia ja toisen
asteen koulutusta. Nivelvaihetta tuetaan Tiedosiirtolomakkeella joka tehdään
peruskoulun loppuvaiheessa ja siirtyy, vanhempien suostumuksella, Vaasan toisen
asteen oppilaitoksiin.
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan ohjaus (MMT-oppilaat)
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa peruslähtökohta on sama kuin
tavallisten oppilaiden ohjauksessa. Yhteistyö kodin kanssa on erityisen tärkeää. MMToppilaiden HOPPI-lomake toimii ohjauksen ja opetuksen järjestämisen perustana,
lomake toimii sopimuksena koulun ja kodin välillä, ja siitä ilmenee perheen kulttuuriset,
uskonnolliset ja kielelliset taustatiedot.
Vanhempainpalavereita tulisi pitää kerran vuodessa yläkoulun aikana. Palavereihin
kutustaan tulkki jos tilanne sen vaati. Vanhempainpalavereissa käydään läpi
ajankohtaisia asioita, opiskeluun liittyviä asioita (esim. läksyt, kokeet,
opiskelutekniikat) ja varmistutaan, että perheellä on riittävä ja realistinen kuva
Suomen koulutusjärjestelmästä.
Jatko-opintoja varten MMT-oppilaat tarvitsevat normaalia enemmän henkilökohtaista
ohjausta sekä yksilöllisesti järjestettyjä tutustumisia eri koulutusvaihtoehtoihin.
Yhteistyö opon, erityisopettajan, S2-opettajan ja luokanohjaajan välillä on tärkeää.
Oppilaanohjaajalla on päävastuu oppilaiden ohjauksesta.
18
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Ohjauksen järjestämisessä ensisijaisia yhteistyökumppaneita ovat oppilaan huoltajat.
Yhteistyön muotoja Merenkurkun koulussa ovat mm:
- vanhempainillat kaikilla vuosiluokilla
- sähköinen tiedonsiirtojärjestelmä Wilma, joissa huoltajat saavat tietoa oppilaan
koulunkäynnistä
ja
joka
toimii
kodin
ja
koulun
välillä
yhtenä
yhteydenpitovälineenä
- koko koulun yhteiset kuukausitiedotteet Wilmassa
- tiedotteet koteihin valinnaisaineista ja jatko-koulutuksesta
- mahdollisuus keskusteluun luokanohjaajan, aineenopettajan, oppilaanohjaajan tai
oppilashuollon muun henkilöstön kanssa.
Yhteistyö Vaasan työ- ja elinkeinoelämän kanssa
Työelämän
ja
ammattialojen
tuntemusta
sisällytetään
opetukseen
koko
yläkouluvaiheen ajan. Omakohtaiset kokemukset ja työelämän tuntemus auttavat
oppilaita tekemään tulevaan koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä.
Yhteistyön keskeisiä osia Merenkurkun koulussa ovat:
- työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla
- työpaikkakäynnit
- oppiaineiden opetukseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät kunkin
aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin
- eri oppiaineissa tehtävät projektityöt esim. vaasalaisista yrityksistä,
- eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö aineistona oppitunneilla, esim.
äidinkielessä aineistopohjaisissa kirjoitelmissa
- kummiluokkatoiminta, jossa yhteistyökumppaneita viime vuosina ovat olleet mm.
ABB, Wärtsilä ja Technobotnia
- koulussamme toteutetaan TET eli työelämään tutustuttaminen kaikilla luokkaasteilla niin, että 7.luokalla on yksi päivä tutustumista oman koulun ammatteihin,
kahdeksannella viisi päivää ja yhdeksännellä kymmenen päivää työskentelyä
koulun ulkopuolisella työpaikalla
- TET-jaksojen kokemuksia pyritään hyödyntämään eri aineiden opiskelussa
3.6 Oppimisen yleinen tuki
Koulukohtainen
Kun oppilas tarvitsee tukea oppimisessaan, käytössä ovat ensiksi seuraavat yleiset
tukitoimet:
19
Ensisijainen ja suurimman oppilasjoukon tarvitsema tuki on eriyttäminen oppitunnilla,
jota jokainen opettaja tekee. Perusopetuslaki edellyttää, että kaikessa opetuksessa
otetaan huomioon oppilaan ikätaso ja edellytykset.
Tukiopetus
Jos eriyttäminen pelkästään ei riitä, oppilaalle tulee tarjota tukiopetusta. Tukiopetus
on yleensä aineenopettajan antamaa. Sitä annetaan yksilö- tai pienryhmäopetuksena.
Oppilaiden luvalliset poissaolot koulusta aiheuttavat tukiopetuksen tarvetta vain,
mikäli ne johtuvat sairaudesta. Perheen matkojen vuoksi koulusta poissa olleelle
oppilaalle ei tarvitse antaa tukiopetusta.
Kukin aineryhmä kokoaa lukuvuoden alussa lukujärjestyksen siitä, mihin aikoihin
opettajia on vapaana tarjoamaan tukiopetusta. Tukiopetuksen tarjoamisesta vastaa
aineryhmä yhdessä.
Kun opettaja huomaa, että oppilas tarvitsee tukiopetusta, hän tarkistaa, voiko itse
tarjota sitä. Ellei voi, hän pyytää apua aineryhmän muilta opettajilta.
Jos eriyttäminen ja tukiopetus eivät riitä, oppilaalle tarjotaan osa-aikaista
erityisopetusta yhteistyössä aineen- ja erityisopettajan sekä kodin kanssa.
Maahanmuuttajaoppilaiden tukitoimet
Maahanmuuttajaoppilaat saavat tuki- ja erityisopetusta samoilla perusteilla kuin
koulun muutkin oppilaat. Alle 4 vuotta Suomessa olleet maahanmuuttajaoppilaat saavat
valtion rahoittamaa tukiopetusta 0,5 vvh/oppilas.
20
3.7 Erityisopetus
Koulukohtainen
Erityistä tukea tarvitsevien opetus
Laaja-alainen erityisopetus
Merenkurkun koulussa annetaan laaja-alaista erityisopetusta oppilaiden tarpeiden
mukaan joko yksilö-, pienryhmä- tai aineenopettajan ja erityisopettajan
toteuttamana
samanaikaisopetuksena.
Erityisopetusta
annetaan
kielikylpyoppilaille myös ruotsinkielellä. Erityisopettaja antaa luokanohjaajalle
saamansa tiedot niistä 7. luokan oppilaista, joilla on erityistarpeita
erityisopetukseen.
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tunnistamiseksi erityisopettaja kokoaa tiedot
7.luokan oppilaista sekä tapaa heidät lukukauden alussa. Lisäksi aineenopettajat
arvioivat jatkuvasti opettamiensa oppilaiden tuen tarvetta.
Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.
Sen laatimisesta ja
toteutuksesta vastaavat aineen- ja erityisopettaja yhdessä kodin kanssa.
Oppimissuunnitelma on laadittava ja sitä toteutettava, ennen kuin oppilas
siirretään erityisopetukseen.
Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus
Jos eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus sekä oppimissuunnitelma
eivät riitä, oppilas voidaan siirtää erityisopetukseen ja hän saa erityisoppilaan
statuksen. Päätös on hallinnollinen ja edellyttää psykologista tai lääketieteellistä
tutkimusta tai sosiaalista selvitystä sekä huoltajan kuulemista. Ensisijaista on
järjestää erityisopetus yleisopetuksen yhteyteen. Erityisoppilaalle laaditaan
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä
luokanvalvojan, aineenopettajan, erityisopettajan ja kodin kesken.
Jos erityisoppilas saamastaan tuesta huolimatta ei yllä jossain aineessa yleisopetuksen
hyväksyttyyn suoritukseen, ja tehdyt tutkimukset puoltavat oppimäärän
yksilöllistämistä, hän voi opiskella kyseistä ainetta yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan opiskeltavan aineen opetuksesta ja sen
suunnittelusta vastaavat yhdessä aineen- ja erityisopettaja.
Joustavan perusopetuksen luokka (JOPO)
21
Joustavan perusopetuksen luokalle valitaan 8. luokan oppilaita. Tavoitteena on nuoren
opiskelumotivaation vahivastaminenn ja koulutusjärjestelmästä syrjäytymisen
ennaltaehkäiseminen sekä jatko-opiskelupaikan varmstaminen. JOPO –luokan
työskentelyssä vuorottelevat työpaikkaopiskelu ja lähiopiskelujaksot koululla.
Joustavan perusopetuksen luokilla toimivat yhteistyössä opettajat ja nuorisoohjaajat:
Nuoriso-ohjaajan tehtävänä on etsiä oppilaille työharjoittelupaikkoja sekä herättää
heissä innostusta opiskeluun ja ammatin etsintään. Tässä nuoren omat toiveet, tarpeet
ja kyvyt pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon.
Opettajan tehtävänä on harjoittelujaksojen havaintojen ja kokemusten yhdistäminen
koulussa käsiteltäväksi teoriaksi.
3.8 Tietostrategia
Merenkurkun koulussa noudatetaan Vaasan kaupungin kuntakohtaista tietostrategiaa
Kuvaus alakoulun kuudennen luokan oppilaan taitotasosta:
7. luokalle siirtyvä oppilas hallitsee tietokoneen perustoiminnot. Hän pystyy tekemään
kirjallisia tuotoksia, joihin on hakenut tietoa internetistä ja kirjallisista lähteistä.
8. – 9. luokkien tavoitteet ja opetukset sisällöt:
8. – 9. luokkien valinnaisilla kursseilla syvennetään ja laajennetaan tietokoneen
käyttötaitoja, tavoitteena tehdä tietokone tehokkaaksi ja monipuoliseksi
työvälineeksi. Opetetaan tietokoneen hyötykäyttöä.
Valinnaisten kurssien sisältöjä:
käyttöjärjestelmä
taulukkolaskenta-, tietokanta- ja tekstinkäsittelyohjelmat
esitysgrafiikka- ja multimediaohjelmat
internet ja sähköposti
ohjelmoinnin perusteet
kuvankäsittely
22
Valinnaisten kurssien tarkemmat sisällöt ovat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.
3.9 Kerhotoiminta
Koulukohtainen
Koulussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan kerhotoimintaa, esim. musiikki-,
liikunta- ja kielikerhoja.
Oppilaskunta
Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Se kehittää
oppilaiden kykyä ja taitoja toimia omien ryhmien edustajina ja harjaantua
neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan.
Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan tehtävänä on ohjata
oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja
edistää oppilaiden harrastustoimintaa sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidossa.
Oppilaskunnat ovat kiinteä osa koulun sitä toimintaa, jota voidaan toteuttaa myös
koulupäivän aikana.
Oppilaskunta on oppilaiden äänitorvi ja vaikutuskanava koulunasioihin. Oppilaskuntaa
johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus, joka on valittu edustamaan ja
toteuttamaan oppilaskunnan toiveita. Oppilaskunnan hallitus on päävastuussa
oppilaskuntatoiminnan kehittämisessä ja oppilaiden etujen ajamisessa sekä
oppilaskunnan mielipiteen julkituomisessa tarpeellisissa kysymyksissä.
Oppilaskunnan hallituksessa on edustus jokaiselta luokalta. Kukin luokka valitsee
keskuudestaan kaksi luottamusoppilasta. He sopivat keskenään kumpi osallistuu
oppilaskunnan hallituksen kokouksiin. Toisen ollessa estynyt tulee varajäsen mukaan.
Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Luottamusoppilaan
valinta suoritetaan syyslukukauden alussa oppilaiden tutustuttua uuteen kouluun ja
toisiinsa.
Oppilaskunnan hallitus asettaa toiminnalleen koulukohtaiset tavoitteet ja tekee niiden
pohjalta toimintasuunnitelman. Suunitelman pohjalta oppilaskunnan hallitus ja
varajäsenet jaetaan työryhmiin, jotka toteuttavat toimintasuunnitelmaa.
23
Tukioppilastoiminta
Tukioppilastoiminta on koulussa toimiva vertaistukijärjestelmä. Tukioppilas on
vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi auttamalla kouluun
tulevia uusia oppilaita asettumaan taloon.
Tukioppilaat valitaan niin, että tehtävään halukkaat 8.-luokkalaiset ilmoittautuvat
ehdokkaiksi, ja heistä luokkakaverit, opettajat ja tukioppilasohjaajat valitsevat
sopivimmat. Sitten uudet tukioppilaat koulutetaan tehtäviinsä.
Tukioppilaat ovat syksyllä vastaanottamassa uusia 7.-luokkalaisia ja toivottamassa
heidät tervetulleeksi Merenkurkun kouluun. He pitävät 7.-luokkalaisille
ryhmäyttämistunteja, joiden tarkoituksena on tutustuminen ja hyvän luokkahengen ja
mukavan alun luominen koulunkäyntiin. He seuraavat muutenkin luokkien ryhmäytymistä
esim. teemapäivinä ja välituntisin ja järjestävät 7.-luokkalaisille mukavaa toimintaa.
7.-luokkalaiset puolestaan huomioivat tukioppilaita keväällä, kun nämä jättävät koulun.
4. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
Kaikissa oppiaineissa noudatetaan tavoitteiden ja sisältöjen osalta valtakunnallista ja
kunnallista opetussuunnitelmaa. Kunnallisen opetussuunnitelman osuus on kunkin
oppiaineen kohdalla taulukkomuodossa.
4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
nivelkohta
6–9
KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI
• kirjallisuuden keskeiset käsitteet, luetun
kuvaaminen eri keinoin
VUOROVAIKUTUSTAIDOT
• vuorovaikutustaitojen harjoittelua (esim.
väittelyitä, keskusteluita, puheita,
esitelmiä), itsearviointia
KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN
• erilaiset kirjoitetut ja mediatekstit,
jäsentelytavat, tekstitaidon käsitteen
ymmärtäminen
TIEDONHALLINTATAIDOT
• muistiinpanotekniikka, lähteiden kriittinen
käyttö
Käytetään kirjastoa säännöllisesti. Luetaan 1-2
kokonaisteosta lukukaudessa; lukupiirityöskentelyä
Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Vaasan
kaupunginteatterissa tai muussa teatterissa.
Voidaan valmistaa esimerkiksi luokan oma kuunnelma,
näytelmä tai videoelokuva tai voidaan myös tutkia
valmiita tuotoksia.
Kirjoitelmissa käytetään aina käsialakirjoitusta.
Kappalejako opetetaan 6. luokalla.
Kaikki oppilaat osallistuvat luetun ymmärtämistä
mittaavaan testiin 6. luokalla.
Viimeistään 6. luokalla suositellaan käyntiä
pääkirjastossa, jossa tutustutaan aihepiireihin,
luokitusjärjestelmään ja tietokantaan. Tehdään
24
KIELEN TEHTÄVÄT JA RAKENNE
• suomen kielen ominaispiirteet, kielen
vaihtelu ja muuttuminen, suomi
kielikunnassaan
KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI
• kirjallinen yleissivistys, tärkeimmät
klassikot, Kalevala ja kansanperinne
• kirjallisuuden päälajit
harjoituksia.
7.- 9. luokilla kirjastokäyntien tavoitteena on varmistaa
kirjastonkäyttötaitoja, tutustua kaupunginkirjaston
kokoelmiin ja eri aihepiirien hyödyllisiin tietokantoihin.
9. luokalla laaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden
lopputyö kotimaisesta kirjallisuudesta.
6. lk: sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi,
akkusatiivi ja paikallissijat kokonaisuutena
1. – 6. luokkien kielentuntemuksen kertausta
7.lk: sanaluokat ja sijamuodot, lause ja virke
8.lk: verbioppi, lauseenjäsennys, välimerkit
9.lk: kielenhuoltoa, koko kieliopin kertausta
Luetaan joka luokka-asteella vähintään 2 kokonaisteosta
lukukaudessa. Luetaan runsaasti myös muita tekstejä.
Oppilailla on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi
vuosittain.
Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Vaasan
kaupunginteatterissa tai muussa teatterissa.
Koulukohtainen
Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskellessaan Merenkurkun koulun oppilaalla on
mahdollisuus:
- suorittaa kirjallisuusdiplomi kaikilla vuosiluokilla
- osallistua runo- ja kirjoituskilpailuihin
- osallistua teatterivierailuihin
- syventää näkemystään ja taitojaan luovan kirjoittamisen sekä draaman
valinnaiskursseilla.
Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa
Ihmisenä kasvaminen
Kirjallisuuden ja kirjoittamisen opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua
ja elämänhallinnan kehittymistä. Opitaan esimerkiksi, että monenlaiset tekstit,
esitykset ja tulkinnat ovat arvokkaita, samoin erilaiset keinot hahmottaa maailmaa.
Itsetuntemus kehittyy erityisen hyvin äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisällöissä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Suomalaisen kirjallisuuden ja kansanperinteen tuntemus vahvistaa omaa kansallista
identiteettiä. Ollakseen kansainvälinen on tunnettava omat kulttuuriset juurensa.
Taide (sanataide, draama, elokuvataide) on kansainvälinen kieli, ja se edistää
erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta.
Viestintä ja mediataito
Viestintä ja mediataito ovat äidinkielen ydinsisältöjä, painotuksena ovat
medialukutaito ja mediakriittisyys. Jokaisella oppitunnilla harjoitellaan viestintää eri
25
muodoissaan: kirjallista ja suullista itseilmaisua sekä mm. kuunnelmien, elokuvien ja
näytelmien tekoa.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Äidinkielen keskeisiä sisältöjä ovat mielipidekirjoittaminen ja keskustelutaidot sekä
argumentointitaitojen harjoitteleminen kirjallisesti ja suullisesti. Oppilas voi
osallistua myös kirjoituskilpailuihin (esim. Yritys hyvä- ja Kirjoita kirje -kilpailut).
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Henkinen kulttuuri edistää ihmisen hyvinvointia. Kirjojen lukeminen on ekologinen
valinta.
Turvallisuus ja liikenne
Hyvä itsetuntemus luo perusturvallisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Ihminen ja teknologia
Teknologia on väline tiedon etsimiseen ja tuottamiseen.
4.2 Suomi toisena kielenä (S2)
Koulukohtainen
Merenkurkun koulussa opetetaan äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä –
valtakunnallisen oppimäärän mukaisesti joko kokonaan tai osittain niille oppilaille,
joiden äidinkieli ei ole suomi.
26
4.3 Toinen kotimainen kieli
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
ERITYISPIIRTEET
• Vaasan kaksikielisyyden painottaminen
• suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen
• yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja
tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut
• ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa
• kielikylpyopetus Keskuskoulussa ja Merenkurkun koulussa
4.3.1 Kielikylpykieli
Koulukohtainen
Merenkurkun koulun erityispiirteenä on kielikylpyopetus ruotsin kielellä.
Kielikylpykielen opetussuunnitelma on esitetty erillisessä kielikylvyn
opetussuunnitelmassa.
4.3.2 Ruotsi
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
RUOTSI A-KIELI (4. luokalla alkava)
VUOSILUOKAT
7–9
SISÄLTÖ
Keskeinen sisältö:
• vapaa-ajan vietto, perhe ja ystävät
• koulunkäynti, työelämä ja tiedotusvälineet
• oma terveys ja hyvinvointi, ympäristön hoito
• arkipäivän asiointitilanteet
• kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat
Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan.
Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä.
RUOTSI B-KIELI (B1)
VUOSILUOKAT
7–9
SISÄLTÖ
Keskeinen sisältö:
• koti, perhe, asuminen, ystävät
• koulunkäynti, harrastukset, vapaa-aika
• asioiminen tutuissa paikoissa
27
• perustiedot Suomesta ja muista Pohjoismaista
Ohjataan oppilasta arvioimaan työskentely- ja kielitaitoaan.
Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä.
Koulukohtainen
Erityispiirteet
• Vaasan kaksikielisyyden painottaminen
• suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen
• yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja
tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut
• ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa
4.4. Vieraat kielet
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset
ERITYISPIIRTEET
• kansainvälisyys: mm. kansainväliset projektit, ystävyyskoulut, leirikoulut ulkomailla
• vaihto-oppilaiden ja muiden ulkomaalaisten vieraiden käyttäminen opetuksessa
eri oppiaineiden opetusta englanninkielellä Suvilahden koulussa ja kielipainotteiset luokat Variskan koulussa
A-KIELI ENGLANTI (3. luokalla alkava), RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ (4. luokalla alkava)
VUOSILUOKAT
1–2
3–6
7-9
SISÄLTÖ
Vapaaehtoisia kielikerhoja, ks. Alkuopetuksen OPS
Kieli opetuksen välineenä kielikylvyssä. (Ks. 9.1 Kielikylpyopetus)
Keskeinen sisältö:
• lapsen arkipäivään kuuluvat ihmiset
• kodin ja koulun arki
• harrastukset ja lemmikkieläimet
• elinympäristön ja ajan havainnointia
• jokapäiväisiä kommunikaatiotilanteita
• kohdekulttuuriin tutustuminen ja oman identiteetin vahvistaminen
monikulttuurisessa ympäristössä
Ohjataan oppilasta luomaan hyvät kielenopiskelutottumukset ja arvioimaan omaa
työskentely- ja kielitaitoaan. Käytetään 6. luokan päättökoetta tarvittaessa.
Keskeinen sisältö:
•
vapaa-ajan vietto, perhe, ystävät
•
koulunkäynti, työelämä ja tiedotusvälineet
•
oma terveys ja hyvinvointi, huoli ympäristöstä
•
arkipäivän asiointitilanteet
•
oman ja kohdekulttuurin tuntemus
Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9.
luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä arvioinnin apuna.
ENGLANTI B-KIELI (B1) Siirtymävaihe kevääseen 2011, jonka jälkeen loppuu kokonaan
VUOSILUOKAT
SISÄLTÖ
28
7-9
Keskeinen sisältö:
• koti, perhe, asuminen, ystävät
• koulunkäynti, harrastukset, vapaa-aika
• asioiminen tutuissa paikoissa
• perustiedot Suomesta ja muista Pohjoismaista
Ohjataan oppilasta arvioimaan työskentely- ja kielitaitoaan.
Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä.
VALINNAINEN B-KIELI (B2) RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ
VUOSILUOKAT
8-9
SISÄLTÖ
Keskeinen sisältö:
• minä ja lähiympäristöni, vapaa-aika ja harrastukset
• selviytyminen arkipäivän asiointitilanteista
• tutustuminen kohdekulttuuriin
Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Pidetään
tärkeänä oppilaan motivoimista jatkaa kielen opintoja toisen asteen kouluissa.
Koulukohtainen
Merenkurkun koulun erityispiirteenä on laaja kielitarjonta: koulussamme luetaan
pitkänä A-kielenä englantia, ruotsia, ranskaa ja saksaa. B-kielenä on mahdollista lukea
ruotsia tai englantia. Valinnaisena kielenä tarjotaan ranskaa, saksaa ja latinaa. Näiden
kielten opetusta integroidaan mahdollisuuksien mukaan muihin koulussa opetettaviin
aineisiin, esimerkiksi maantietoon.
Aihekokonaisuudet kielissä
Ihmisenä kasvaminen
Oppilas oppii arvioimaan omaa kehitystään kielenoppijana.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria.
Viestintä ja mediataito
Oppilaalla on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Oppilas oppii opiskelusta, työelämästä, elinkeinoista ja yhteiskunnan palveluista.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Käsitellään maalla ja kaupungissa asumista (7.lk), matkustamista ja terveitä
elämäntapoja (8.lk) ja
terveyttä ja hyvinvointia (9.lk).
29
Ihminen ja teknologia
Käsitellään suomalaista teknologiaa (8.lk) ja arkielämän teknologiaa (9.lk).
4.5. Matematiikka
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
VUOSILUOKAT
6 -9
Luvut ja
laskutoimitukset
SISÄLLÖT
MENETELMÄT
• lukujoukot
• aikalaskut, aikaväli
• peruslaskutoimitusten varmennus
→kertominen ja jakaminen
desimaaliluvuilla
→murtolukujen supistaminen ja
laventaminen, desimaaliluku
murtolukuna
→ murtoluvun kertominen ja
jakaminen luonnollisilla luvuilla
• prosenttikäsite → prosenttiluku,
prosenttiarvo, muutosprosentti →
korkolaskut
• vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
• luvun jakaminen alkutekijöihin
• suhde → suhde ja verranto
• potenssi- ja juurikäsite
• pyöristäminen, arviointi
• laskimen käyttö
• verrannon ja prosenttilaskun käyttö
arkielämän tilanteissa
• arkielämän tapausten käsittely matematiikan
menetelmillä
Algebra ja funktiot
• lausekkeiden sieventäminen
→ potenssilauseke ja sen sievennys
• polynomin käsite, yhteen- ja
vähennyslasku, kertominen vakiolla →
kerto- ja jakolasku
• lukujonoja
• muuttujakäsite
• yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisu
päättelemällä → lineaarisen yhtälön →
vaillinaisen toisen asteen
• yhtälöiden ja yhtälöparin käyttö
yksinkertaisissa arkielämään liittyvissä
tehtävissä
• yksinkertaisen tekstimuodossa olevan
ongelman muuttaminen matemaattiseen
muotoon ja ratkaisu matemaattisesti
yhtälön→yhtälöparin ratkaiseminen
•
•
•
•
Geometria
yhtälöiden määrittely- ja ratkaisujoukko
verranto
suoraan ja kääntäen verrannollisuus
funktion käsite→yksinkertaiset funktiot,
lineaarinen funktio, tulkinta, piirtäminen
koordinaatistoon, lukupari→funktion
nollakohta, kasvaminen, väheneminen,
suurin ja pienin arvo
• kolmiot, nelikulmiot -tasokuvioiden piiri
ja pinta-ala
• ympyrän käsitteet→ ympyrän
• geometrinen piirtäminen, geometriset
konstruktiot
• mittausten suorittaminen, laskeminen ja
30
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tietojen käsittely,
tilastot ja
todennäköisyys
•
•
•
•
geometriaa →kolmion ja ympyrän
yhteyksiä
kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
suorakulmaisen särmiön pinta-ala ja
tilavuus
monikulmiot
symmetria suoran ja pisteen suhteen
kierto ja siirto tasossa
kulmien välisiä yhteyksiä
Pythagoraan lause
suorakulmainen kolmio, trigonometrian
perusteet
kappaleen tilavuuden ja pinta-alan
laskeminen
todennäköisyyden käsite
frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
keskilukujen, keskiarvo, mediaani ja
moodi, määrittäminen sekä hajonnan
käsite
diagrammien tulkinta
mittayksiköiden käyttö sekä muuntaminen
• tietojen keruu, järjestäminen ja esittäminen
diagrammien avulla, tulkinta ja
johtopäätösten tekeminen
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään yksityiskohtaisesti koulun valinnaisainetarjottimessa.
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet matematiikassa
Ihmisenä kasvaminen
Opitaan ymmärtämään yhteiskunnan taloudellisia sääntöjä ja lainalaisuuksia.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Opitaan ymmärtämään, että matematiikan kieli on kansainvälistä.
Viestintä ja mediataito
Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa matemaattisessa muodossa
olevaa informaatiota.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Korostetaan matemaattisten taitojen ja tietojen merkitystä yrittäjyyteen
kasvamisessa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Opitaan ymmärtämään, että ympäristöstä huolehtiminen maksaa, mutta myös säästää.
Matematiikka opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
31
4.6 Biologia ja maantieto
BIOLOGIA
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
BIOLOGIA
Luokka
7
8
9
•
•
Sisällöt
• Luonto ja ekosysteemit
•
•
Elämä ja evoluutio
Yhteinen ympäristö
•
Luonto ja ekosysteemit
•
•
Elämä ja evoluutio
Yhteinen ympäristö
•
•
Elämä ja evoluutio
Ihminen
•
Yhteinen ympäristö
Paikallinen painotus ja suositukset
• Vedet ja suot
• retket lähiluontoon
• mikroskoopin käytön opiskelu
• eläinkunnan järjestelmä
• miten edistän kestävää kehitystä (Jupiter säätiö: EkoCenter
ja myymälä)
• kerätään kasvilajeja ohjeiden mukaan itsenäisesti kesällä
tai opiskellaan opettajajohtoisesti luokassa.
•
•
•
•
Metsät
Retket ja vierailut
kasvikunnan järjestelmä
syvennetään ympäristötietoisuutta
•
•
•
•
•
•
evoluutio
rakenne ja elintoiminnot
lisääntyminen ja perinnöllisyys
ympäristönsuojelu
lähiympäristön tilan tarkastelu ja pohtiminen
kierrätys (esim. Stormossen …)
Opintoretket: Terranova ja/tai Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Ekocenter tai Stormossen
Luokkaretkien suositellaan suuntautuvan Vaasan alueelle tai lähiympäristöön esim.
Merenkurkun saaristoon. Apua retkien suunnitteluun ja tietoa vetäjistä löytyy sivuilta
www.kvarkenguide.org
Koulukohtainen
Biologiaa opiskeltaessa Merenkurkun koulun oppilaalla on mahdollisuus tutustua
maastotyöskentelyyn ja ekologiaan esim. suoretkellä. Lähiluonto ja paikallinen lajisto
tulee tutuksi esim. luontomuseo Terranovan avulla ja havainnoimalla kaupunki- ja
luonnonympäristöä retkeilemällä. Kestävän kehityksen periaatteet tehdään tutuksi
esim. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Stormossenin (jäteneuvojan) avulla, ja
järjestämällä erilaisia tempauksia, joissa on tavoitteena tehdä tutuksi oppilaille
kestävää kehitystä.
32
Aihekokonaisuudet biologiassa
Ihmisenä kasvaminen
Koko 9. luokan biologia käsittelee ihmisenä kasvamisen kaikkia keskeisiä sisältöjä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Alueen luonto on perusta kulttuurille, johon tutustumme retkien, kasvien keräilyn,
Terranovan jne. avulla.
Viestintä ja mediataito
Viestintää ja mediataitoa harjoitellaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä sekä
aineeseen liittyvien ajankohtaisten uutisten analysointia esim. referoimalla
(aikakauslehdet ja sanomalehdet). Opetusvideoiden ja –diojen katseleminen
tunneillamme liittyy myös mediataitoon.
Osallistuva kansalaisuus
Joka tunnilla tuetaan opetettavaan aiheeseen liittyvää osallistuvaa keskustelua ja
sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta.
Turvallisuus ja liikenne
Laborointeihin liittyen esim. mikroskopointiin opettaja antaa tarkat ja tiukat
toimintaohjeet. Liikennekasvatusta annetaan retkien ja vierailuiden yhteydessä.
Ihminen ja teknologia
7. luokalta lähtien kestävän kehityksen oppisisältöjen yhteydessä pohditaan ihmisen ja
teknologian suhdetta.
33
MAANTIETO
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Luokka
7
8
9
Sisällöt
• Maa – ihmisen kotiplaneetta
•
Yhteinen ympäristö
•
Eurooppa
•
Yhteinen ympäristö
•
Suomi maailmassa
•
Yhteinen ympäristö
Paikallinen painotus ja suositukset
• maantieteellisten tietojen hankinta ja soveltaminen
• maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat
• kahden maanosan piirteiden vertaileminen esim. Pohjoisja Etelä-Amerikka
• monikulttuurisuus ja vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista
ja kestävästä kehityksestä: Kehitysmaiden ongelmiin
tutustuminen.
•
•
•
Luonnonympäristö ihmisen toiminnan perustana
ekologisesti kestävä toiminta
vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista
•
•
•
•
•
•
Suomen maantieto
Merenkurkun maailmanperintökohde (esim. Terranova)
Jääkausi ja maan kohoaminen
retket lähiluontoon
luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus
maahanmuuttajien kokemuksia
* Tutkielma, joka voi liittyä esim. ympäristökysymyksiin
Koulukohtainen
Maantietoa opiskeltaessa Merenkurkun koulussa oppilasta autetaan hahmottamaan
lähiympäristön luonnon ja kulttuurin kehitysvaiheita esim. retkellä Öjbergetin
luontopolulle. Näin tuetaan tärkeän luontosuhteen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin
muodostumista. Kestävän kehityksen periaatteet tehdään tutuksi esim. Länsi-Suomen
ympäristökeskuksen, Stormossenin (jäteneuvojan) avulla, ja järjestämällä erilaisia
tempauksia, joissa on tavoitteena tehdä tutuksi oppilaille kestävää kehitystä.
Aihekokonaisuudet maantiedossa
Ihmisenä kasvaminen
Tämä aihekokonaisuus tulee käsitellyksi 7.-8. luokalla tutustumalla eri maiden
kulttuureihin ja 9. luokalla tutustumalla oman maan kulttuurin ainutkertaisuuteen.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Oma kulttuuri-identiteetti korostuu 9. luokalla Suomen maantiedossa. Kansainvälisyys
korostuu 7. ja 8. luokan muu maailma ja Eurooppa sisällöissä.
34
Viestintä ja mediataito
Viestintää ja mediataitoa harjoitellaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä sekä
aineeseen liittyvien ajankohtaisten uutisten analysointia esim. referoimalla
(aikakauslehdet ja sanomalehdet). Opetusvideoiden ja –diojen katseleminen
tunneillamme liittyy myös mediataitoon.
Osallistuva kansalaisuus
Joka tunnilla tuetaan opetettavaan aiheeseen liittyvää osallistuvaa keskustelua ja
sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta.
Turvallisuus ja liikenne
Liikennekasvatusta annetaan retkien ja vierailuiden yhteydessä.
Ihminen ja teknologia
Havainnoidaan ja pohditaan ympäristön muutoksia ja niistä johtuvia mahdollisia
ongelmia, kuten kasvihuoneilmiö
35
4.7. Fysiikka ja kemia
FYSIIKKA
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Oppilas oppii
• luonnon tutkimisen taitoja, kysymysten tekemistä, ongelmien hahmottamista ja
ratkaisumallien etsimistä
• ymmärtämään erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia
• tuntemaan luonnonilmiöitä ja niissä tapahtuvia energianmuutoksia ja syy- seuraussuhteita
• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen
• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhteistyössä toisten kanssa
• havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista, hypoteesin esittämistä,
luokittelua ja testaamista
• tulosten käsittelemistä, esittämistä, tulkitsemista, yksinkertaisten mallien muodostamista ja
ennusteiden tekemistä
• käyttämään käsitteitä, suureita ja yksiköitä, erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja
7. - 9. vuosiluokat keskeiset aiheet
FYSIIKAN
TYÖTAVAT JA
LUONNON
TUTKIMISEN
TAIDOT
VÄRÄHDYSJA
AALTOLIIKE
•
•
•
•
•
•
•
•
LIIKE JA
VOIMA
•
•
LÄMPÖ
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
turvallinen työskentely, tutkimusohjeiden
noudattaminen, suunnittelu, työnjaosta
sopiminen, yhteisen päämäärän asettelu
tutkimusselostuksen laadinta, taulukointi,
graafiset esitykset
mittaustulosten tulkinta ja arviointi
aaltoliikkeen ilmiöitä
jaksolliset ilmiöt ja värähtelijät
ympäristössä ja niitä kuvaavat suureet ja
lait
valon heijastuminen, taittuminen
näkeminen
sovellukset, esim. melun vaikutukset ja
suojautuminen, valo tiedonsiirrossa
vuorovaikutus- ja liikeilmiöt
suureiden käyttö ja ilmiöiden selittäminen
niiden avulla
aika, matka, nopeus ja kiihtyvyys
vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat
liike- ja tasapainoilmiöt
massa, paino, kitka, paine ja noste
työn ja energian välinen yhteys
voiman tekemä työ, energiamuodot ja teho
liikenneturvallisuus ja fysiikan lait
lämmön siirtyminen ja varastoutuminen
luonnossa
lämpöilmiöt ympäristössä
lämpöopin perusilmiöt,
lämpölaajeneminen, lämmön siirtyminen ja
niitä kuvaavat suureet
tutkiminen, tulkitseminen
• tutkimusten ja mittausten suunnittelu ja
tekeminen sekä mittausten tulkitseminen
• värähdys- ja aaltoliikkeiden synty,
vastaanottaminen, havaitseminen,
heijastuminen ja taittuminen
• optisten laitteiden toimintaperiaatteita
• peilit ja linssit
• mittaustulokset graafisin esityksin,
laatiminen, käyttö ja tulkinta
• tasainen liike, tasaisesti kiihtyvä liike,
kuvaajat
• lämmön siirtyminen
• lämpötila ja lämpötila-asteikot
• aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen
liittyvät ilmiöt ja niiden kuvaaminen
36
•
SÄHKÖ
•
•
•
•
•
•
•
•
LUONNON
RAKENTEET
•
•
•
•
•
•
•
energian säilyminen fysikaalisissa
prosesseissa
lämpö energiamuotona, lämpöliike
lämpöilmiöiden sovellukset
sähkö- ja lämpölaitteiden taloudellinen
käyttö, käyttökustannukset
sähkövirta ja jännite suljetussa
virtapiirissä, vastuksen vaikutus
mallinnus kytkentäkaavion avulla
muuntajan toiminta
sähköä hyödyntävät sovellukset
sähkön tuottotavat, erilaisten voimaloiden
hyöty- ja haittatekijät
luonnon rakenteet ja mittasuhteet,
alkeishiukkasista galakseihin
rakenneosia koossa pitävät
vuorovaikutukset
energian vapautuminen ja sitoutuminen
radioaktiivisuus, fuusio ja fissio
ilmiöiden luonnehtiminen suureiden avulla
ionisoiva säteily ja sen vaikutus luonnossa
vaurioittavalta säteilyltä suojautuminen
•
•
•
•
•
sähköiset ja magneettiset voimat
tasavirtapiiri
sähkömagneettinen induktio
mahdollisuuksien mukaan elektroniset
peruskomponentit ja niiden toiminta
virtapiirissä, kytkentäkaavio
mahdollisuuksien mukaan Vaasan
teollisuuteen ja yritystoimintaan
tutustuminen
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet fysiikassa
Ihmisenä kasvaminen
Opitaan ymmärtämään luonnon ilmiöitä sekä niiden vaikutuksia ihmiseen ja
ympäristöön.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Opitaan ymmärtämään, että fysiikan kieli on kansainvälistä.
Viestintä ja mediataito
Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa fysiikkaan liittyvää
informaatiota.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Korostetaan materiaalien , koneiden ja laitteiden tuntemusta yrittäjyyteen
kasvamisessa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Opitaan ymmärtämään energiantuottotapojen haittoja ja hyötyjä korostamalla
kestävää kehitystä.
37
Turvallisuus ja liikenne
Opitaan turvallisia työtapoja ja ennakoimaan vaaratilanteita. Keskustellaan kodin
sähköturvallisuudesta.
Ihminen ja teknologia
Luodaan valmiudet selviytyä teknistyvässä ympäristössä.
KEMIA
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Oppilas oppii
• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen käyttämällä kemian tutkimusmenetelmiä
• arvioimaan tiedon luotettavuutta, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia
• aineiden kiertokulkuun ja elinkaareen liittyviä tapahtumia ymmärtäen niiden merkityksen
luonnon kannalta
• työskentelemään turvallisesti ja ohjeiden mukaisesti
• tuntemaan ja käyttämään aineen ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia
käsitteitä
• käyttämään aineen rakennetta ja sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
• mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöillä
• tuntemaan kemian ilmiöiden merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle ja soveltamaan
tietojaan oman elämänsä eri tilanteissa ja valinnoissa
7. – 9. vuosiluokat keskeiset aiheet
KEMIAN
TYÖTAPOJA
•
•
•
RAAKA-AINEET •
JA TUOTTEET
•
•
•
ILMA JA VESI
•
•
•
•
•
•
turvallinen työskentely, tutkimusohjeiden
noudattaminen, suunnittelu, työnjaosta
sopiminen, yhteisen päämäärän asettelu
tutkimusselostuksen laadinta, taulukointi,
graafiset esitykset
mittaustulosten tulkinta, arviointi ja
esittäminen
käsitteet atomi, alkuaine ja yhdiste
kemian merkkikieli
tavallisimmat alkuaineet
kemian reaktio, reaktioherkkyys ja
reaktionopeus
ilman koostumus
ilmassa olevien kaasujen merkitys
veden rakenne
veden ominaisuudet
aineiden palaminen ja reaktiot
palavien aineiden turvallinen käsittely
tutkiminen, tulkitseminen
•
•
•
•
•
•
•
laboratorion turvaohjeet
kemikaalien turvallinen käyttö ja
hävittäminen
erilaiset laboratoriotyöt
työselostuksen laatiminen
aineiden ominaisuuksien tutkiminen,
luokittelu, tunnistaminen, erottaminen
puhdas aine ja seos, erotusmenetelmät
olomuodonmuutokset
•
aineiden palaminen reaktiona,
palamistuotteet, paloherkkyys
• veden ominaisuuksien tutkiminen
• Esim.
 Vaasan alueen erityiset piirteet
vesiensuojelussa
 ilman laadun seuranta Vaasassa
38
KEMIAN
•
ELEMENTIT
•
RAAKA-AINEET
JA TUOTTEET
•
•
•
•
RAAKA-AINEET •
JA TUOTTEET
ELOLLINEN
LUONTO JA
YHTEISKUNTA
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
atomin rakenteen mallintaminen
atomin uloimpien elektronien,
ulkoelektronien vaikutus aineen
reaktioherkkyyteen ja aineen muodostamiin
sidoksiin
alkuaineiden taulukointi jaksollisena
järjestelmänä
happamuus, emäksisyys ja pH-asteikko
suolat
tavallisimmat hapot ja emäkset teollisuuden
käytössä ja tuotteina
aineen palamistuotteiden vaikutus
ympäristössä; muodostuminen, vaikutukset
ja hoitotoimenpiteet
hapettuminen ja pelkistyminen, korroosio
tuotteiden elinkaari, tuoteselosteet
hiili elollisen luonnon perusalkuaineena
hiilen kiertokulku, yhteys
kasvihuoneilmiöön
fotosynteesin merkitys energiaa sitovana
reaktiona
fossiiliset aineet, polttoaineet, teollisuuden
raaka-aineet ja tuotteet
orgaanisten yhdisteiden luokitus ja
tunnistaminen
orgaanisen yhdisteen hapettumisreaktioita ja
niiden tuotteita
(alkoholit, karboksyylihapot)
hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet,
merkitys ravintoaineena ja teollisina
tuotteina
pesuaineet, kosmeettiset aineet ja tekstiilit
puunjalostusteollisuus ja paperituotteet
•
•
hapot, emäkset ja suolat
alkuaineiden ja yhdisteiden
ominaisuuksia, luokittelua
•
sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari,
elektrolyysi, sovellukset, korroosiolta
suojautuminen
•
•
•
orgaanisten aineiden ominaisuuksia
orgaanisten aineiden paloherkkyys
tavaraselosteet teknokemian tuotteissa
Esim. Vaasan alueen energiatuottotavat
•
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet kemiassa
Ihmisenä kasvaminen
Opitaan tuntemaan kemiallisia aineita ja ymmärtämään niiden vaikutusta ihmiseen ja
ympäristöön.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Opitaan ymmärtämään, että kemian kieli on kansainvälistä.
Viestintä ja mediataito
Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa kemiaan liittyvää
informaatiota.
39
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Korostetaan kemiaan liittyvien taitojen ja tietojen merkitystä yrittäjyyteen
kasvamisessa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Opitaan ottamaan huomioon kemian keskeinen merkitys kemikaalien, jätteiden ja
elinympäristön käsittelyssä korostaen kestävää kehitystä.
Turvallisuus ja liikenne
Opitaan turvallisia työtapoja ja kodin kemikaalien turvallista käyttöä sekä
ennakoimaan vaaratilanteita.
Ihminen ja teknologia
Pyritään luomaan valmiudet selviytyä teknistyvässä ympäristössä.
4.8. Terveystieto
KESKEISET TAVOITTEET
Vaasan perusopetuksen tuntijaon mukaan terveystiedon oppitunnit järjestetään vuosiluokilla 7 - 8.
Muilta osin terveystiedon opetus integroidaan muihin oppiaineisiin.
TAVOITTEET
1. Oppilas oppii ennakoimaan,
ehkäisemään ja analysoimaan
uhka-, vaara- ja hätätilanteita
ja toimimaan niissä oikein,
sekä ymmärtämään sääntöjen
merkityksen.
SISÄLLÖT JA SUOSITUKSET
7.lk

Vaasan turvallisuustyössä ”Väkivallan seuraukset” –
opetuspaketin tukimateriaalinvihkon pohjalta opetetaan
laillisuuskasvatusta, oikein-väärin -käsitettä ja väkivallan
sekä vahingontekojen seuraamuksia

Oman kodin riskikartoituksen ja turvallisuussuunnitelman
tekeminen, liikenneturvallisuus, hätäensiapu ja
hälytyksen tekeminen (ks. TTK- ja KK- kansiot)
Mahdollinen yhteistyö eri viranomaisten kanssa (esim. Klaara)
•
8.lk
• päihteet liikenteessä, liikenneturvallisuus maalla ja merellä.
• yhteistyö mm .pelastusviranomaisten kanssa (esim .No hätäkilpailu, 11.2. -teemapäivä), merivartioston kanssa
(pelastuspäivä)
• mopoilu, veneily, jääliikenne, -liikunta-, palo- ja
paleltumavammat
• toiminta erilaisissa onnettomuustilanteissa, pään vammat,
myrkytykset, sähkötapaturmat, hypotermia
2. Oppilas ymmärtää ja
tunnistaa ihmisessä tapahtuvia
fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia
sekä ihmisten erilaisuutta.
7.lk
• lapsuus, lapsen kasvu ja kehitys, nuoruus, murrosikä, itsetunto
 itsensä, kodin ja muiden arvostaminen, vuorovaikutus-taidot,
seksuaalisuuden kehittyminen, hygienia, vastuunkanto,
ristiriita- ja erotilanteet ja niistä selviytyminen
8.lk
 liikunnan vaikutus ihmisen lihaksiston, luuston ja hengitys- ja
verenkiertoelimistön toimintaan
40

3. Oppilas ymmärtää ympäristön, median ja
elintapojen, kuten ravinnon, liikunnan ja
päihteiden merkityksen terveydelle, sekä
pyrkii toimimaan terveytensä
edistämiseksi.
4. Oppilas tietää perusteet
tavallisimmista sairauksista,
niiden ennaltaehkäisystä ja
itsehoidosta
seurustelu, arvot ja normit, seksuaalitermit, ehkäisy
seksuaaliterveys, perheen perustaminen, seksuaalisuus,
sukupuolitaudit ja abortti.
7.lk
 päihteet ja Vaasan kaupungin yhteiset linjat ja NET –
materiaali.
 liikunnan, levon ja päihteiden vaikutus kasvuun, univelan haitat
ja kotiintuloajat
 ravitsemussuositukset, omat ruokailutottumukset
 terveet elämäntavat, liikunta elämäntavaksi, harrastustoiminta
8.lk
 osteoporoosi, lihastasapaino ja ryhti, syömishäiriöt,
ravintoaineet ja ruoka-allergiat
 fyysisen toimintakyvyn kehittäminen, terveysliikunta,
työterveys
 terveyspalvelut, tuki- ja turvaverkostot, eri viranomaisten ja
kansalaisjärjestöjen toiminta
 median vaikutus elämäntapoihin, tiedonhankintamenetelmiä
7.lk
 niska- ja selkävaivat, väsymys, masentuneisuus
vatsakivut ja päänsärky ja niiden itsehoito
8.lk.
 allergiat ja astma, epilepsia, diabetes, lihavuus, yleisimpiä tukija liikuntaelinsairauksia, mielenterveys, puutostaudit,
tartuntataudit, yleisimpien kansantautien nimeäminen ja
perusteet
TIEDOKSI:
• Valtakunnallisen terveystiedon opetussuunnitelman toteutuminen on Vaasassa vaikeaa,
koska täällä ei noudateta valtakunnallisten suositusten mukaista tuntijakoa (1vvh
seitsemännellä, 1vvh kahdeksannella ja 1vvh yhdeksännellä luokalla.).
• Em. valtakunnallinen tuntijakosuunnitelma tarkoittaa sitä, että terveystietoa tulisi opettaa
koko peruskoulun ajan, myös siis yhdeksännellä luokalla. Tämä takaisi sen, että
terveystiedon sisällöt tulisivat opetetuksi nuorelle hänen oikeassa kehitysvaiheessaan.
Koulukohtainen
Terveystieto opetetaan kielikylpyoppilaille ruotsiksi.
Aihekokonaisuudet terveystiedossa
Ihmisenä kasvaminen
Terveystiedossa keskeisenä teemana on ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
kasvun tarkastelu. Kasvun ja kehityksen sisällöt liittyvät tähän kokonaisuuteen.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Terveystiedossa opitaan ihmisten välisen kanssakäymisen taitoja ja pohditaan
ihmisten erilaisuutta sekä korostetaan suvaitsevaisuutta.
41
Viestintä ja mediataito
Monipuolisissa opetusmenetelmissä hyödynnetään eri viestintälähteiden tarjoamaa
ajanmukaisinta tietoa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Terveystiedossa pohditaan mikä on viihtyisä ja terveellinen ympäristö. Opintojen
tavoitteena on löytää kestävän kehityksen sekä terveellisen ja kestävän ympäristön
merkitys.
Turvallisuus ja liikenne
Oppitunneilla opiskelija harjoittelee turvallisuustaitoja: esim. liikennekäyttäytyminen
ja vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen.
Terveystieto opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
4.9. Uskonto
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
7-9
Oppilas ymmärtää
• uskontoa ilmiönä
Oppilas tuntee
• Raamatun keskeisen sisällön
• Raamatun ja kirkon vaikutuksen
suomalaiseen kulttuuriin
Oppilas kehittyy
• eettisessä arviointikyvyssään
• suvaitsevaisuudessa ja
monikulttuurisuuden
• ymmärtämisessä
•
•
•
•
Vanha ja Uusi testamentti
Jeesuksen opetukset
Idän ja lännen kirkot: ortodoksit, katoliset ja
protestanttiset kirkkokunnat
Suomen kirkkohistorian pääpiirteet
Luterilaisen seurakunnan toimintamuodot
(nuorisotyö, rippikoulu, jumalanpalvelukset,
toimitukset)
Suomessa toimivat kristilliset kirkot ja yhteisöt
•
•
Arvot, normit, valinnat
Kysymykset hyvästä elämästä
•
•
Koulukohtainen
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas
monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun
kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä
hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa.
Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
42
Oppilas
 tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
 ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä
ihmisen ja yhteisön elämässä
 perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
 perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen
ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
 perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
 tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
 osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
 tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä
osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
7. vuosiluokka
Tavoitteet
Oppilas

ymmärtää uskontoa ilmiönä sekä uskonnon ja maailmankatsomuksen merkitystä
elämässä

tuntee suurten uskontojen pääpiirteet

tietää Vanhan testamentin merkityksen juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille

kehittyy suvaitsevaisuudessa ja monikulttuurisuuden ymmärtämisessä
Sisällöt

uskonto ilmiönä

suuret maailmanuskonnot
8. vuosiluokka
Tavoitteet
Oppilas

tuntee kirkon syntyhistorian ja jakautumisen eri kirkkokuntiin

tuntee luterilaisen uskonkäsityksen ja kirkon vaikutuksia suomalaiseen kulttuuriin
Sisällöt

kirkon synty ja jakautuminen

idän ja lännen kirkot: ortodoksinen ja katolinen kirkko sekä protestanttiset
kirkkokunnat

Suomen kirkkohistoria ja luterilaisen kirkon toimintamuodot

Suomessa toimivia kristillisiä kirkkoja ja muita yhteisöjä
43
9. vuosiluokka
Tavoitteet
Oppilas

tuntee Raamatun keskeisen sisällön

tuntee Raamatun vaikutuksia kulttuuriin

kehittyy eettisessä arviointikyvyssään, taidossa pohtia, esittää ja perustella
näkemyksiään
Sisällöt

Vanha ja Uusi testamentti, Raamatun synty ja sisältö

Raamatun vaikutus kulttuuriin

Jeesuksen opetukset

kristilliset pääopit ja kristillisen etiikan perusteet
Oppisisältöjen opettaminen voidaan tarpeen mukaan vaihtaa vuosiluokalta toiselle, sillä ne
eivät edellytä etenemistä jossain tietyssä järjestyksessä. Niitä voidaan myös sovittaa 6.
vuosiluokan sisältöihin.
44
Aihekokonaisuudet evankelisluterilaisessa uskonnossa
Ihmisenä kasvaminen
Tulevat esille yleisesti toisen vakaumuksen kunnioittamisena sekä ihmisen
ainutkertaisuutena ja toisten huomioonottamisena, kun käsitellään luomiskertomusta,
käskyjä, Jeesuksen opetuksia ja pääsiäisen tapahtumien merkitystä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Tulevat esille, kun tutustutaan toisaalta kristillispohjaiseen länsimaiseen
maailmankuvaan kristillisen opin, yleisen ja Suomen kirkkohistorian kautta
(Pohjanmaan herätysliikkeet) ja toisaalta itämaiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin
maailmanuskontojen kautta, käyttäen sidosryhminä esim. kaupungin ja
evankelisluterilaisen seurakunnan maahanmuuttajatyön ja lähetystyön
asiantuntemusta sekä muita vaasalaisia kristillisiä seurakuntia.
Viestintä ja mediataito
Tulevat esille tiedonvälityksen etiikkana, kristillisen kuvaperinteen yhteydessä sekä
etsittäessä tietoa yksilöllisiin ja ryhmätöihin, tutustuttaessa eri kulttuureihin ja
keskusteltaessa eri näkemyksistä.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Tulevat esille tutustuttaessa evankelisluterilaisen kirkon organisaatioon,
seurakuntalaisen oikeuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä seurakunnan
sidosryhmänä eri ikäryhmille tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin, esim. nuoriso- ja
vapaaehtoistoiminnan piirissä.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Tulevat esille luomiskertomuksen, 10 käskyn ja Jeesuksen opetuksen yhteydessä;
rakennettu ympäristö myös eri kirkkorakennustyylien ja vieraiden uskontojen
yhteydessä.
Turvallisuus ja liikenne
Tulevat esille10 käskyn ja Jeesuksen opetusten kautta mm. perhe-elämän etiikan
yhteydessä.
Ihminen ja teknologia
Tulevat esille lähinnä eettisen arvopohjan ja arvioinnin yhteydessä.
45
ORTODOKSINEN USKONTO
Vaasassa eri yläkoulujen oppilaat opiskelevat ortodoksista uskontoa yhdessä ryhmässä.
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
4.10 Elämänkatsomustieto
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
7-9
Mitä persoonallisesti tyydyttävä elämä
edellyttää ihmiseltä? Oppilas osaa nähdä
yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän
välillä. Pyrkimyksenä on maailmankuvan ja
-katsomuksen merkityksen ymmärtäminen
omassa elämässä.
Persoonallisesti hyvä elämä
etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä
arvovalinnat ja nuoren moraalinen kasvu
oma elämänkatsomus
Mitä arvoja noudatan omassa elämässäni? Mikä on
vapauden ja vastuun merkitys omassa elämässäni? Miten
kulttuuri elää minussa ja minä kulttuurissa? Kuka minä
olen? Miten minusta on tullut sellainen kuin olen? Kuinka
moraali kehittyy? Millaisia käsityksiä on olemassa
moraalista ja hyvästä elämästä? Millainen minä haluaisin
olla?
Mitä yhteisöllisesti tyydyttävä elämä
edellyttää ihmiseltä? Oppilas soveltaa
oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja
ihmisarvon perusperiaatteita erilaisiin
tilanteisiin ja hallitsee kriittisyyteen
tarvittavien mediataitoja.
Yhteisöllisesti kunnioittava elämäntapa
kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
ihmis- ja kansalaisoikeudet
kulttuuritietämyksen syventäminen ja katsomusten maailma
uskonto ja uskonnottomuus
nyky-yhteiskunnan ongelmat
yksilön eettinen näkökulma suhteessa yhteisöön
tieteellinen ajattelu
mediakriittisyys
Kuinka voimme edistää muiden hyvää elämää? Mitä
oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo merkitsevät ihmisen
elämässä? Mitä on vapaus? Millaisia oikeuksia ja
velvollisuuksia meillä on kansalaisina? Miten harjoitamme
demokratiaa? Millainen on vähemmistöjen asema
Suomessa? Millaisia eettisiä haasteita monikulttuurinen
yhteiskunta asettaa? Miten suvaitsevaisuus näkyy eettisenä
ihanteena ja käytännön toiminnassamme? Millainen on
hyvä yhteiskunta? Mitä on yhteiskuntakäsityksemme
taustalla?
Mitä elämää kunnioittava elämäntapa
edellyttää ihmiseltä? Oppilas tiedostaa
luonnon ja erilaisten elämänmuotojen
kunnioittamisen perusteet, elämänmuotojen
suojelemisen mahdollisuudet ja ymmärtää
ihmisoikeusetiikan perusteita
Elämää kunnioittava elämäntapa
ihmisoikeusetiikka
ympäristöetiikka
luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus ja siihen
vaikuttaminen
Mikä on eläinten asema ja oikeudet ihmisten
yhteiskunnassa? Mitä ihmisarvon kunnioittaminen
tarkoittaa?
46
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedossa
Ihmisenä kasvaminen
Oppilas oppii myötäelämiseen ja pohtii ihmisyyttä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Oppilas tutustuu historiallisesti merkittäviin elämänkatsomusten ja uskontojen
opetuksiin ja oppii arvostamaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjämme. Oppilas oppii
tunnistamaan ja ymmärtämään eri uskontojen ja uskonnottomuuden vaikutuksia
kulttuureissa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Oppilas oppii vastuullisuutta ihmisen ja luonnon suhteessa.
Ihminen ja teknologia
Oppilas pohtii teknologiaan liittyviä eettisiä, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksiä.
4.11. Historia
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
7
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
• Suomen sota – Venäjään liittäminen,
autonomia
• väestöryhmät
• Kansallinen herääminen
• museokäynnit
• muistomerkit
Teollinen vallankumous
Suomen teollistuminen
• Tehdasalueet ja historiallisesti merkittävät rakennukset
Siirtolaisuus
• Vierailijat
Imperialismi
Yhdysvaltojen synty ja 1800-luku
Murrosten aika Suomessa
Ensimmäinen maailmansota
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
47
8
Maailmansotien välinen aika
Toisen maailmansodan aika
Sodan jälkeinen Suomi
• Museokäynnit
• Muistomerkit
Kylmä sota
• Tehdasalueet ja historiallisesti merkittävät rakennukset
Kolmas maailma
Teemat
(koulu valitsee
vähintään yhden
viidestä
vaihtoehdoista)
Kohti nykypäivää
• vierailijat
a) jokin Euroopan ulkopuolinen
kulttuuri
b) tasa-arvoisuuden kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) teknologian kehitys
e) Euroopan hajaannuksesta sen
yhdistymiseen
• Koulu valitsee näistä yhden ja kirjaa sen tavoitteet ja
sisällöt omaan opetussuunnitelmaansa
Koulukohtainen
Merenkurkun koulussa historian teemaopiskelun aihe on EUROOPAN
HAJAANNUKSESTA SEN YHDENTYMISEEN. Teematyöskentelyn tavoitteena on eri
lähteitä tutkien ja maantiedon opetukseen integroiden kerätä ja työstää 7. – 8. –
luokilla aineistoa esim. oppilaan omaan portfoliokansioon. Oppilastöinä syntyy näin mm.
lehtitöitä uutisineen ja kannanottoineen sekä pieniä tutkielmia, karttatöitä, kirjeitä ja
haastatteluja.
Teeman sisällöt:
7. lk
- Wienin kongressin (1814-15) itsevaltiaat luovat uutta järjestystä Eurooppaan
- pienten kansojen kapinointi herää
- liberalistit, nationalistit ja sosialistit luovat tasa-arvoista Eurooppaa (18301840-luvulla)
- teollistuminen yhdistää Eurooppaa: keksinnöt ja vapaakauppa alkuna
integraatiolle
- voimakas Saksa syntyy v. 1871
- liittoutumien Euroopasta kansallisvaltioiden syntyyn v. 1914-18
8. lk
- Euroopan demokratia uhattuna: talouslama luo diktatuurit
- toisen maailmansodan perintö: Eurooppa jakautuu itä- ja länsiblokkiin – kylmä
sota
- kahden Saksan synty
- liennytys
- Neuvostoliiton hajoaminen
48
-
Euroopan yhdentyminen: tie Euroopan unioniin
Merenkurkun koulussa historian teemaopiskelun aihe on EUROOPAN
HAJAANNUKSESTA SEN YHDENTYMISEEN. Teematyöskentelyn tavoitteena on eri
lähteitä tutkien ja maantiedon opetukseen integroiden kerätä ja työstää 7. – 8. –
luokilla aineistoa esim. oppilaan omaan portfoliokansioon. Oppilastöinä syntyy näin mm.
lehtitöitä uutisineen ja kannanottoineen sekä pieniä tutkielmia, karttatöitä, kirjeitä ja
haastatteluja.
Teeman sisällöt:
7. lk
- Wienin kongressin (1814-15) itsevaltiaat luovat uutta järjestystä Eurooppaan
- pienten kansojen kapinointi herää
- liberalistit, nationalistit ja sosialistit luovat tasa-arvoista Eurooppaa (18301840-luvulla)
- teollistuminen yhdistää Eurooppaa: keksinnöt ja vapaakauppa alkuna
integraatiolle
- voimakas Saksa syntyy v. 1871
- liittoutumien Euroopasta kansallisvaltioiden syntyyn v. 1914-18
8. lk
- Euroopan demokratia uhattuna: talouslama luo diktatuurit
- toisen maailmansodan perintö: Eurooppa jakautuu itä- ja länsiblokkiin – kylmä
sota
- kahden Saksan synty
- liennytys
- Neuvostoliiton hajoaminen
- Euroopan yhdentyminen: tie Euroopan unioniin
Aihekokonaisuudet historiassa
Ihmisenä kasvaminen
Historian aihekokonaisuuksissa – maailmanpolitiikasta pienen ihmisen arkipäiväänoppilas saa rakennusaineksia omaan kasvuunsa ja toisten ihmisten ainutkertaisuuden
hyväksymiseen.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Historian aihekokonaisuuksissa – kansallisesta heräämisestä maailman
kansainvälistymiseen – oppilas ymmärtää vaasalaisena, pohjalaisena ja suomalaisena
monikulttuurisuuden.
49
Viestintä ja mediataito
Historian aihekokonaisuuksissa – menneisyydestä nykyisyyteen – oppilas osaa käyttää
eri lähteistä saamaansa tietoa kriittisesti.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Historian aihekokonaisuuksissa – sortovuosien kamppailusta nykyiseen länsimaiseen
kulutusyhteiskuntaan – oppilas oppii arvostamaan sukupolvien ponnisteluja suomalaisuuden
hyväksi.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Historian aihekokonaisuuksissa – teollisesta vallankumouksesta ympäristönsuojeluun –
oppilas oppii ymmärtämään omien toimiensa merkityksen vastuullisena ihmisenä.
Ihminen ja teknologia
Historian aihekokonaisuuksissa – Kehruu-Jennystä tietoyhteiskuntaan – oppilaille
luodaan
pohja ymmärtää teknologista kehitystä.
4.12 Yhteiskuntaoppi
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Yhteiskuntaoppia opiskellessaan oppilas oppii tuntemaan myös oman kotiseutunsa erityispiirteet,
vaikuttamismahdollisuudet ja palvelutarjonnan.
vuosiluokka
9
SISÄLTÖ
paikalliset painotukset / valinnat
Yksilö yhteiskunnan jäsenenä
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
SUOSITUKSET opintokäyntikohteiksi ja
yhteistyökumppanit
• YKansalaisinfo
• Vaasan valtuusto
• Tiedotusvälineet
Kansantalous
• Kuluttajaneuvoja
• Vaasalaiset yritykset
Kansalaisen turvallisuus
• Poliisilaitos ja oikeuslaitos
• Vierailijat
Koulukohtainen
50
Aihekokonaisuudet yhteiskuntaopissa
Ihmisenä kasvaminen
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – lapsuuden kodista aikuisuuden kynnykselle –
oppilas saa tietoa oman elämän hallintaan ja suunnitteluun.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – vaasalaisesta kodista Euroopan unionin ja
maailmankansalaiseksi – oppilas kasvaa vastuuseen omasta elämästään ja
ympäristöstään sekä hyväksyymonikulttuurisuuden.
Viestintä ja mediataito
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – omista tietolähteistä maailmanlaajuiseen
tietotulvaan – oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – yksilön hyvinvoinnista yhteisen hyvän
jakamiseen – oppilas ymmärtää osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – kestävän kehityksen paikallistason ohjelmasta
maailmanlaajuiseen ympäristönsuojeluun – oppilas oppii rakentamaan kaikkien yhteistä
tulevaisuutta omilla ratkaisuillaan.
Ihminen ja teknologia
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – alkutuotannosta teknologiseen yhteiskuntaan –
oppilas oppii ymmärtämään ja arvioimaan
4.13 Musiikki
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteiden
mukaiset.
7
Vaasan
ominaispiirteet:
Eväät aktiiviseen ja oma-aloitteiseen musiikin harrastamiseen, ”osallistuva kansalaisuus”:
• Kerrataan ja syvennetään musisointitaitoja
• Jatketaan suomalaisen kansanmusiikin käsittelyä
• Syventäviä tietoja länsimaisesta taidemusiikista
• Syventäviä tietoja orkesterisoittimista ja orkestereista
• Instrumentteja: kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet mahdollisuuksien mukaan
• Tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin maailmassa
• Musiikkiteknologian alkeita
Vierailuja, tutustumiskäyntejä ja tietoiskuja tunneilla kaikilla luokka-asteilla
mahdollisuuksien mukaan:
• Esimerkiksi Vaasan kaupunginorkesteri, Pohjanmaan sotilassoittokunta, Kuula-opisto,
51
•
•
työväenopisto sekä muut soitonopetusta tarjoavat tahot, konsertit, Vaasassa toimivat kuorot
ja yhtyeet, teatterimusiikki (esim. Vaasan kaupunginteatteri, Wasa Teater, Ylioppilasteatteri
Ramppi)
Vaasassa ja sen ympäristössä järjestettävät musiikkitapahtumat: esimerkiksi Vaasan
kuorofestivaalit, Jorma Panulan kapellimestarikurssi, Korsholman musiikkijuhlat, Taiteiden
yö.
Musiikkiluokkatoiminta Onkilahden (3-6lk) ja Vöyrinkaupungin (7-9) kouluissa
Koulukohtainen
Tavoitteet:
Opetuksessa on keskeistä musiikillisen ajattelukyvyn kehittäminen ja itse tekemisen,
musiikin keinoin tapahtuva luova ilmaisu. Musiikinopetuksessa pyritään herättämään ja
kasvattamaan kiinnostusta musiikkiin toiminnallisen musisoinnin kautta. Tavoitteena on
myös ohjata oppilaat aktiiviseen musiikin harrastamiseen.
Sisältö:
7. luokka
* Äänenkäyttö: Ihmisääni, hengitys, äänialat, terve laulutapa sekä oman äänen
arvostaminen.
* Kuulonhuolto:
Melun ja sen aiheuttamien kuulohaittojen tunteminen ja
tiedostaminen ja niiltä suojautuminen.
* Bändisoittimet: ( kitara, basso, rummut, lyömäsoittimet, kosketinsoittimet ) soiton
alkeet.
* Musiikin teoriaa musisoinnin yhteydessä.
* Juhlalaulut; käydään läpi lukuvuoden ajankohtaan sopivaa musiikkia ja lauluja.
* Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet
* Oman paikkakunnan musiikkielämä.
* Kuuntelutehtävät käsiteltävän aiheen mukaan.
* Klassisen ja kevyen musiikin historiaa.
* Suomalaista ja eri kansojen musiikkia.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
Musiikki opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
52
Aihekokonaisuudet musiikissa
Ihmisenä kasvaminen
Yhteismusisointi kasvattaa oppilaan persoonallisuutta ja yhteisvastuullisuutta.
Musiikin merkitys fyysisen ja psyykkisen kasvun vahvistajana.
Kulttuurin-identiteetti ja kansainvälisyys
Tutustutaan musiikin kulttuuriperintöön ja muihin musiikkikulttuureihin
Ymmärretään musiikin kansainvälisyys. Musiikki on kansainvälinen kieli
Osallistuva kansalaisuus
Tutustutaan musiikkiin ammattina. Nähdään, kuinka musiikki toimii vaikuttajana
yhteiskunnassa.
Viestintä ja mediataito
Kiinnitetään huomio mediakriittisyyteen musiikkitarjonnassa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Käsitellään musiikkiin liittyviä terveysriskejä, melua ja kuulonhuoltoa. Pohditaan
suhtautumista tekijänoikeuksiin ja kopiointiin musiikissa.
Ihminen ja teknologia
Oppilas oppii musiikkiteknologiaa ja äänentoistoa.
Turvallisuus ja liikenne
Otetaan huomioon musiikkilaitteiden käytön sähköturvallisuus.
4.14 Kuvataide
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteiden
mukaiset.
Luokat
5–7
● akvarellitekniikka, guassitekniikka
● tekstuuri ja struktuuri, muovailua
● taidekuvan rakenne ja tulkinta, Suomen taiteen kultakausi
● historiallisia asuinympäristöjä, esim. Vanhan Vaasan rauniot, esine- ja
rakennusperinne
● muuttuvan ympäristön havainnointia ja arviointia
● elokuvan lajeja, videokuvausta, editointia
53
● värikontrastit ja harmoniat, värien symboliikka
● tietokonegrafiikka, kuvankäsittelyohjelmat
● grafiikan painomenetelmiä, taidegrafiikan merkintöjä
● maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita
● Vaasan julkiset rakennukset
● kuultomaalaus, sekatekniikat
● väri, tila ja perspektiivi
● savityöt ja keraaminen poltto
● Suomen taiteen tyylisuuntia ja käsitteistöä
● ympäristöestetiikka ja ekologisuus
● graffiti on ympäristörikos
● graafinen suunnittelu, mainokset
● viihtyisä koulu ja koti
Koulukohtainen
Kuvataide opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Aihekokonaisuudet kuvataiteessa
Ihmisenä kasvaminen
Keskittymiskyvyn, herkkyyden, eläytymiskyvyn, itseluottamuksen ja ryhmässä
toimimisen kyvyn kehittäminen lisää myös kykyä ilmaista itseään kuvien avulla.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kuva on yhteinen kieli suhteessa luontoon, elinympäristöön ja kuvataiteiden tuotteisiin
sekä havaintojen ja elämysten sanallisen tulkitsemiskyvyn kehittämiseen.
Viestintä ja mediataito
Väri ja muoto signaalimerkityksenä on tietoista havainnoimista: mm. merkittävien
rakenne-, väri-, valo- ja muoto-ominaisuuksien havaitsemista.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Herätetään oppilaiden kiinnostus taiteisiin ja taiteen tekemiseen, koska kuva tekee
asioita näkyväksi
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastakohtaparien tarkastelussa on keskeistä mielikuvien ja havaintojen saattaminen
kuvalliseen muotoon.
54
Ihminen ja teknologia
”Tietotekniikka on uusi kynä.” Oppilailla on perusvalmiudet kuvallisen kielen
vastaanottamiseen, tulkintaan ja arviointiin sekä itsensä ilmaisemiseen kuvallisesti
erilaisia kaksi- ja kolmiulotteisia tekniikkoja käyttäen.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
4.15 Käsityö
Tekstiilityö
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
7.luokka
itsenäinen tiedonhankinta
eri tekniikoiden syventämistä
vaatteen valmistusprosessi
lähialueen perinnekäsitöitä
tekokuidut
tekstiilituotteen elinkaari ja kestävän kehityksen periaatteita
näyttelyihin tutustuminen
tietotekniikan hyödyntäminen käsitöissä
Suunnittelu
erilaisiin suunnittelutekniikkoihin tutustuminen
tuotteen viesti
Itsearviointi
harjaantuminen arvioimaan omaa työskentelyä, oppimista ja työn tulosta
suullisesti ja kirjallisesti
prosessin raportointi
-
Tekninen työ
Koulukohtainen
Teknisen työn työskentelyprosessin sisällöt 7. luokalla
Tekninen piirtäminen
•
tutustutaan projektioihin, mittakaavaan, viivatyyppeihin,
aksonometriaan ja CAD-sovelluksiin
55
•
laaditaan kirjallinen raportointi ja arviointi tuotteen
valmistusprosessista
•
opetellaan kuvien ja piirrosten liittämistä osaksi dokumenttia
•
opitaan käytettyihin materiaaleihin liittyvät turvallisuusohjeet
(liuottimet, kemikaalit jne.)
hyödynnetään eri materiaalien ominaisuuksia
tutustutaan eri materiaalien työmenetelmiin asettamiin
vaatimuksiin
Raportointi
Materiaaliteknologia
•
•
•
Työmenetelmät
•
•
•
•
•
•
Sähkötekniikka,
elektroniikka ja
automaatio
•
•
•
tutustutaan materiaalien ominaisuuksien muuttamiseen esim.
lämpökäsittelyt
opitaan työpistekohtaiset työturvallisuusohjeet
syvennetään mitoituksiin liittyviä tietoja ja taitoja
opitaan erilaisia liitosmenetelmiä esim. liimaus, pehmyt- ja
kovajuotto, hitsaus
opitaan lastuavan työstön periaatteita esim. koneellinen työstö,
käsityökoneet, kierteytys
opitaan erilaisia muotoamismenetelmiä esim. taivuttaminen,
taonta, lämpömuovaaminen, tyhjömuovaaminen
tutustutaan erilaisiin pintakäsittelyihin esim. hiekkapuhallus,
maalaus, vahaus ja lakkaus
opitaan suureet; virta, jännite, teho ja resistanssi (esim.
rakennetaan elektroninen laite)
tutustutaan sähköturvallisuuteen ja kodin sähkökytkentöihin
tutustutaan automaatioon ja säätöteknologiaan (esim.
rakennussarjat, cnc)
Koulukohtainen
Käsityö opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
Aihekokonaisuudet käsityössä
Ihmisenä kasvaminen
Käytännön työssä suunnitelmasta toteutukseen harjoitellaan pitkäjänteisyyttä,
yhteistyökykyä ja toisen huomioon ottamista. Oppilas kehittyy motorisesti ja
fyysisesti työskentelyn aikana.
56
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Käsityöaineisiin kuuluvat esinekulttuuri ja käsityöperinne.
Viestintä ja mediataito
Työn suunnitteluvaiheessa ja työn dokumentoinnissa harjoitellaan tiedonhankintaa ja
viestintätaitoja.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Käsityöopetuksessa korostuu sisäinen yrittäjyys, joka toteutuu oman työn eli tuotteen
suunnittelussa ja valmistuksessa. Harjoitellaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta,
päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyä. Työnteon suunnitelmallisuus, joustavuus sekä
työn tekeminen pitkäjänteisesti ja kunnolla kuuluvat yrittäjyyttä tukeviin asioihin.
Opetuksen tarkoituksena on, että oppilas oppii arvostamaan omaa ja toisen tekemää
työtä.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Käsityöaineissa käsitellään erilaisten materiaalien kierrätystä ja jätteiden lajittelua.
Materiaalien valinnassa otetaan huomioon ympäristötekijät ja materiaalien
säästäväinen käyttö.
Ihminen ja teknologia
Opetellaan työvälineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita ja käyttöä.
Turvallisuus ja liikenne
Opetellaan turvallisuutta työtilassa: mm. oikeaoppiset työtavat sekä työvälineiden ja
laitteiden turvallinen käyttö.
4.16 Liikunta
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Perusvoimistelu
Välinevoimistelu
Telinevoimistelu
Kuntovoimistelu
Luova liikunta
Tanssi
57
7. – 9. luokat
•
•
•
•
•
•
•
•
Kuntovoimistelun eri
harjoitusmuotoja
Lihashuoltoa
Toimintakykyisyystestit
Telinevoimisteluliikkeiden
yhdistäminen liikesarjoiksi ja
esityksiksi
Palloilu
7. – 9. luokat
7. – 9. luokat
•
•
Perusliikunta
Yleisurheilu
Sisä- ja ulkopelit viitepeleineen
Mailapelit
Suunnistus
Retkeily
• Kartanluku ja kompassin käyttö
• Maastosuunnistus
• Retkeily ja luonnonsuojelu
•
•
Hiihto
• Hiihdon
perustekniikat
• Matkahiihto
kuntoilumuotona
• Laskettelu
mahdollisuuksien
mukaan
Uinti
•
•
•
Yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot
Toimintakykyisyystesti (kestävyys)
Luistelu
•
•
•
7. – 9. luokat
Seuratansseja
Nykytansseja
Tanssin eri lajeja
Esittävä tanssi, omat sarjat
Perusluistelutaitojen edelleen
kehittäminen
Taitoluistelua, sekä esittävää
luistelua
Erilaiset jääpelit,
muodostelmaluistelu ja
luisteluesitykset
Uinnin perustekniikat
ja matkauinti
uimahypyt
hengenpelastus
Uudet lajit
• Mahdollisuuksien
mukaan uusiin
lajeihin tutustumista
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet liikunnassa
Ihmisenä kasvaminen
Liikunnassa toimitaan Fair play – ajatusta/ toimintamallia noudattaen. Liikuntatunneilla
oppilaiden on tärkeää huomioida toiset, noudattaa sääntöjä, pyrkiä mahdollisimman
hyvään yhteistyöhön ja hyväksyä erilaiset liikkujat.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Liikuntatunneilla tutustutaan kulttuuriperintöön harjoittamalla eri vuosiluokilla
perinneleikkejä ja tanssin monimuotoisuutta, tärkeänä toiminnassa ovat hyvät tavat.
58
Viestintä ja mediataito
Kaikessa liikunnassa painotetaan reilun ja kannustavan ilmapiirin luomista. Tanssi- ja
ilmaisuliikunnan eri opetusmuodoissa korostetaan esittävää liikuntaa ja visuaalisuutta.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Koululiikunnassa on mahdollisuus hyödyntää Vaasan liikuntapalveluita ja oppilas voi
tutustua uusiin liikuntalajeihin.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastuu ympäristöstä tulee oppitunneilla konkreettisesti esille suunnistuksen, retkeilyn
ja leirikoulutoiminnan yhteydessä. Oppilas oppii ymmärtämään liikunnan ja terveyden
väliset yhteydet.
Turvallisuus ja liikenne
Liikuntatunneille ja –tunneilta
liikenteessä ja maastossa.
siirryttäessä
opitaan
liikkumaan
turvallisesti
Ihminen ja teknologia
Käytetään mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa toimintakykyisyystestien
yhteydessä. Lisäksi liikunnassa pyritään hyödyntämään uusimpia teknologian tuomia
apuvälineitä.
Liikunta opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
4.17 Kotitalous
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Kotitalousopetus perustuu käytännön työskentelyyn.
ARJEN HALLINTA
7. lk.
59
RAVITSEMUS JA
RUOKAKULTTUURI
•
•
•
•
•
KULUTTAJATIETO
ruoanvalmistuksen ja leivonnan perusmenetelmiä
ravinnon merkitys
terveydelle
ruoan laatu ja turvallisuus
ateriasuunnittelu
erilaisia ruokailutilanteita
•
•
•
kuluttajan oikeudet ja
velvollisuudet
taloudellisuus ja
harkittu kuluttaminen
kulutuksen ympäristövaikutuksia
KOTI JA
YMPÄRISTÖ
•
•
•
•
tekstiilien hoito
kodin siivous ja keittiön
kunnossapito
kodinkoneiden käyttö
jätelajittelu
VASTUULLISUUS
PERHE JA YHDESSÄ
ELÄMISEN TAIDOT
•
•
•
•
•
toisen huomioon
ottaminen
ryhmän jäsenenä
toimiminen ja tasa-arvo
yhteistyötaito
kodin juhlia
hyviä tapoja
KÄYTÄNNÖN
TOIMINTATAIDOT
•
•
•
•
•
•
•
suunnitelmallisuus
omatoiminen työskentely
vastuullisuus työn
tekemisestä loppuun asti
luotettavuus työntekijänä
työskentelyn siisteys
työskentelyn joustavuus
työturvallisuuden
huomioon ottaminen
TIEDONHANKINTAJA KÄSITTELYTAIDOT
•
•
•
itsenäinen
tiedonhankinta
tiedon soveltaminen
käytäntöön
tiedon luotettavuuden
arviointi
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet kotitaloudessa
Ihmisenä kasvaminen
Kotitalousopetuksessa on keskeistä yksilön omien lähtökohtien huomioonottaminen ja
kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Opetus nojautuu käytännön toimintaan, jossa
oppilaiden omaehtoisella ja itsenäisellä tekemisellä on keskeinen merkitys. Tasa-arvo,
yhteisöllisyys ja vastuullisuus korostuvat opetuksessa. Työtä tehdään paljon
ryhmätyönä, jolloin yhteisvastuullisuus, kyky tehdä yhteistyötä, sosiaalinen
kanssakäyminen, muiden huomioon ottaminen ja hyvät tavat ovat tärkeitä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Monet kotitalousopetuksen asiat on helppo kytkeä oppilaiden kulttuuritaustaan.
Kotitalousopetuksessa käsitellään suomalaiskotien arkikulttuuria ja kotien
juhlaperinnettä. Tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin. Opetus tarjoaa
60
konkreettisia mahdollisuuksia tutustua eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden
arkeen.
Viestintä ja mediataito
Jokapäiväisten tuotteiden markkinoinnin ja mainonnan seuraaminen ja arviointi
harjaannuttavat median käyttötaitoja. Eri tiedotusvälineiden antamaa tietoa voidaan
käyttää monin tavoin hyväksi kotitalousopetuksessa. Kotitalousopetuksessa voidaan
harjoitella tiedon hakemista kodin tarpeisiin mm. internetistä sekä arvioida tiedon
luotettavuutta. Toisen kuuntelu ja itsensä ilmaiseminen ovat oleellinen osa
oppimistapahtumaa.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Kotitalouden
toimitaan
vuorovaikutuksessa
yhteiskunnan
eri
tahojen
ja
elinkeinoelämän kanssa. Kuluttajakasvatuksessa tarkastellaan oman rahatalouden
suunnittelua, tuotteiden ja palveluiden hankintaa sekä kuluttajan vastuuta ja
vaikutusmahdollisuuksia. Kotitalousopetuksessa korostuu sisäinen yrittäjyys. Tämä
tarkoittaa omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyä.
Työnteon suunnitelmallisuus, joustavuus, urakkaluonteisuus, työn tekeminen nopeasti,
tehokkaasti ja kunnolla kuuluvat yrittäjyyttä tukeviin asioihin. Kotitalousopetuksen
tarkoituksena on, että oppilas oppii arvostamaan omaa ja toisen tekemää työtä.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Kotitalousopetuksessa
käsitellään
ympäristöasioita
kuluttajan
näkökulmasta.
Esimerkiksi tuotteiden valinnassa, energiataloudellisuudessa ja jätteiden lajittelussa
harjoitellaan kestävän kehityksen periaatteita.
Turvallisuus ja liikenne
Kotitalouden erityisalue on kodin turvallisuus. Työvälineiden ja kodinkoneiden
turvallinen käyttö on tärkeää. Kodin tapaturmien ja vaaratilanteiden välttäminen
kuuluu osana opetukseen. Myös ruoan turvallisuus- ja terveysriskejä käsitellään.
Ihminen ja teknologia
Kotitaloudessa opitaan hyödyntämään työtä helpottavaa teknologiaa.
Kotitalous opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
61
4.18 Valinnaiset aineet
Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen
yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous,
sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti.
Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää
harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee
tukea perusopetuksen tavoitteita. Valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärä on 13 tuntia.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
Kielikylpyoppilaiden valinnaistarjotin löytyy myös Merenkurkun koulun
lukuvuosisuunnitelmasta.
62
4.19 Oppilaanohjaus
Koulukohtainen
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas
kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä
kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen
tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua,
koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen
tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä
ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja
sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Oppilaanohjauksen kokonaisuus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden luokkamuotoiseen
ohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen, pienryhmäohjaukseen ja työelämään
tutustuttamiseen (TET).
Oppilaanohjaaja on mukana yhteistyössä tukemassa oppilaan luontevaa siirtymistä
opiskelun nivelvaiheessa alakoulusta yläkouluun.
Perusopetuksen 7.-9. vuosiluokkien oppilaanohjaus käsittää yhteensä kaksi
vuosiviikkotuntia, jotka jakautuvat kaikille kolmelle vuosiluokalle. Yläluokkien
oppilaanohjaus jatkaa alaluokilta alkanutta ohjausta pyrkien omana uutena
aineryhmänään aluksi niveltämään yläluokille siirtymistä.
Oppilaanohjauksen 7. luokan oppitunneilla aloitetaan uuteen kouluun tutustuminen,
käsitellään sääntöjä ja kouluyhteisössä toimimista sekä selvitetään koulutuksen
rakennetta, opinnoissa etenemistä ja oppilaan arviointia. Oppilaan opiskelutaitojen
kehittämiseen tähtäävillä harjoituksilla pyritään edistämään oppilaan
tiedonhankintataitoja, oppimista ja persoonallista sekä sosiaalista kehitystä.
Itsetuntemusaiheet, valinnaisainevalinnat, tutustuminen ammatteihin ja työelämään
sekä vapaa-aika ja harrastukset ovat muita keskeisiä luokkatuntien aiheita.
Aloitetaan TET tutustumalla yhden koulupäivän ajan johonkin koulun ammattiin.
Oppilaanohjauksen oppituntien 8. luokan painopistealueita ovat työelämä- ja
ammattitietous sekä opiskelutaitojen syventäminen. Tulevaisuuden suunnittelussa
perehdytään Suomen koulutusjärjestelmään ja aloitetaan tutustuminen oman alueen
toisen asteen koulutustarjontaan. Omat vahvuudet, kyvyt, harrastukset ja
kiinnostuksen kohteet tulevat esille pohdittaessa tulevia koulutusvaihtoehtoja.
Käytännön tutustuminen koulun ulkopuoliseen työelämään ja ammatteihin suoritetaan
63
kouluviikon mittaisella jaksolla, joka on useimmille ensimmäinen kosketus työelämään.
Tet-paikkojen hakuun ja tet-viikkoon valmentautuminen suoritetaan pääasiassa
oppilaanohjauksen luokkatunneilla ja myös henkilökohtaisena ohjauksena.
Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan
jatkokoulutusvalinnoissa koko kouluyhteisön voimin. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös
kotien kanssa. Oppilaat ja vanhemmat tutustutetaan perusteellisemmin toisen asteen
jatkokoulutusmahdollisuuksiin mm. tutustumiskäyntien ja vierailujen avulla. Samoin
oppilaat tutustutetaan työvoimahallinnon tarjoamiin ohjaus-, työvoima- ja
tietopalveluihin. Yhteishaun järjestäminen on oppilaanohjaajan keskeinen tehtävä.
Hän tiedottaa yhteishaun aikatauluista, valintaperusteista ja käytännön järjestelyistä
niin oppilaille kuin heidän vanhemmilleenkin. Työelämään ja ammatteihin tutustuminen
jatkuu yhdeksännellä luokalla kahden viikon mittaisella jaksolla.
Oppilaalla on oikeus keskustella valinnoistaan ja suunnitelmistaan henkilökohtaisen
ohjauksen muodossa ennen yhteishakua ja tarvittaessa myös tulosten julkistamisen
jälkeen ns. jälkiohjauksessa. Yhteishaun jälkeen oppilaanohjaajan tehtävänä on
sijoittumisen seuranta ja ohjauksen arviointi.
5. Oppilaan arviointi
Oppilaan arvioinnin tehtävä ja yleiset periaatteet
Oppilasarvioinnin on oltava ohjaavaa ja kannustavaa sekä kehitettävä itsearvioinnin
edellytyksiä. Oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä on arvioitava monipuolisesti.
Arvioinnissa noudatetaan perusopetuslakia ja – asetusta. (PL 22§) (PA 10§, 11§,
12§, 13§, 14§, 1§, 19§, 23§)
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, kun vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri
oppiaineiden opinnot on suoritettu hyväksytysti. Oppilas voi siirtyä seuraavalle
vuosiluokalle vaikka osa suorituksista olisi hylätty, mutta oppilaan arvioidaan
selviytyvän seuraavan luokan opinnoista.
Oppilas voidaan jättää luokalle, mikäli hänellä on yhdessä tai useammassa aineessa
hylätty suoritus ja oppilas ei erillisessä kokeessa osoita saavuttaneensa hyväksyttyjä
tietoja ja taitoja.
Oppilas voidaan jättää luokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, vaikka hänellä ei ole
hylättyjä suorituksia. Asiasta tulee tiedottaa ja kuulla oppilaan huoltajaa ennen
vuosiluokalle jättämistä.
64
(PL 16 §, 18 §, 22 §) (PA 11 §, 13 §, 16 §)
Oppiaineiden arvioiminen
Oppiaineiden arvioinnin osalta noudatetaan valtakunnallista ja kunnallista
opetussuunnitelmaa.
Kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä.
Oman uskonnon opetuksesta merkitään arvio todistukseen vain, mikäli opetus on
perusopetuksen järjestäjän antamaa. (PA 11 §) Perusopetuksen 7. luokalla päättyvien
kotitalouden, käsityön, musiikin ja kuvataiteen lukuvuositodistuksen arvosanat ovat
samalla päättöarvioinnin arvosanoja. Perusopetuksen 8. luokan lukuvuositodistuksen
historian arvosana on päättöarvioinnin arvosana. 9. luokan maantiedon päättöarviointi
annetaan joulutodistukseen.
Oppilaan työskentelyn arviointi
Merenkurkun koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan jokaisen oppiaineen
numeroon vaikuttavana asiana. Työskentelystä ei anneta erillistä arviointia.
Oppilaan käyttäytymisen arviointi
Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Päättö- tai
erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisnumeroa. (PL 22 §) (PA 10 §, 12 §)
Päättötodistuksen liitteenä on arvio oppilaan käyttäytymisestä. Käytösnumeron
koulukohtaiset kriteerit ovat liitteenä.
Oppilaan itsearviointi
Oppilaan itsearvioinnin tavoitteena on myönteisen minäkuvan luominen oppijana,
osallisuuden lisääminen, omien tavoitteiden asettamisen kehittyminen, oman oppimisen
tiedostaminen ja oppimisprosessin säätely sekä oppimis- ja työskentelytaitojen
kehittyminen.
Merenkurkun koulussa oppilaat arvioivat omaa oppimistaan säännöllisesti eri
oppiaineiden opiskelun yhteydessä. Opettajat ohjaavat heitä itsearvioinnin
suorittamisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteiden asettamiseen voivat
osallistua myös oppilaan huoltajat yhdessä oppilaan ja opettajan kanssa.
Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Oppilaita, joilla on henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma,
arvioidaan HOJKS:n mukaisesti. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) päätetään, opiskeleeko oppilas yleisen
opetussuunnitelman vai yksilöllisten oppimäärien mukaisesti eri aineissa.
Päättöarvioinnin muoto määritellään viimeistään 9.luokan alkuun mennessä. (PL 17 §)
(PA10 §)
65
Todistukset
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja
erotodistus. Merenkurkun
koulussa
annetaan
välitodistus
syyslukukauden
päättyessä ja lukuvuositodistus kevätlukukauden päättyessä.
Perusopetuksen päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka
suoritukset kaikissa arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä tai hyväksyttyjä.
Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat todistus perusopetuksen
oppiaineen oppimäärän suorittamisesta (PL 22§) (PA 10§).
66