Vaasan kaupunki - Vaasan kaupungin kasvatus
Merenkurkun koulun opetussuunnitelma 2011-2012 1 SISÄLLYS 1 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 1.2 1.3 1.4 Arvopohja ja toiminta-ajatus Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Oppilaaksi ottamisen periaatteet Tuntijako 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 Koulun toimintakulttuuri Painotusalueet Aihekokonaisuudet Työtavat Järjestyssäännöt 3 Opiskelun yleinen tuki 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Yhteistyö kotien kanssa Oppilashuolto Toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi Ohjaustoiminta Oppimisen yleinen tuki Erityisopetus Tietostrategia Kerhotoiminta 4 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä (S2) Toinen kotimainen kieli 4.3.1 Kielikylpykieli 4.3.2 Ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 2 4.9 4.10 4.11 4.12 4.13 4.14 4.15 4.16 4.17 4.18 4.19 Uskonto. 4.9.1 Evankelisluterilainen uskonto 4.9.2 Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus 5 Oppilaan arviointi 3 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 Arvopohja ja toiminta-ajatus Koulukohtainen Arvopohja Merenkurkun koulun arvopohja muodostuu perinteistä ja tulevaisuuteen suuntautumisesta. Opetussuunnitelmatyön aikana arvopohjan laadintaan ovat osallistuneet oppilaiden vanhemmat, oppilaat, koulun johtokunta ja koulun henkilökunta. Koulun toiminnan keskeisiä arvoja ovat: - turvallisuus - rohkaiseva ja kannustava ilmapiiri - oppimisen ilo - yhteistyökyky - toisen kunnioittaminen ja huomioonottaminen - yksilön huomioiminen - tasa-arvo ja suvaitsevaisuus - vastuullisuus omasta työstä ja koko yhteisön toimimisesta ja vastuu ympäristöstä - rehellisyys - hyvät tavat. Toiminta-ajatus Merenkurkun koulu tukee oppilaan kasvua vastuulliseksi, eteenpäin pyrkiväksi, eheäksi aikuiseksi. 1.2. Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Koulukohtainen 4 Merenkurkun koulun kasvatus- ja opetustyö perustuu yhteiseen arvopohjaan sekä valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ja Vaasan kaupungin opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Nämä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kiteytyvät koulun toiminta-ajatuksessa. 1.3. Oppilaaksi ottamisen periaatteet Koulukohtainen Rehtori ottaa oppilaat jaoston päättämään lähikouluun (Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö, §17). Merenkurkun koulu on lähikoulu oppilaille, jotka opiskelevat 6. vuosiluokan Keskuskoulussa sekä Hietalahden, Palosaaren ja Suvilahden kouluissa. Merenkurkun koulussa annetaan kielikylpyopetusta vuosiluokilla 7-9. Vuosiluokat 1-6 opiskelevat Keskuskoulussa, jonne siirrytään kielikylvyn esiopetus-/päiväkotiryhmästä. Vuosiluokilla 7-9 ei oteta uusia oppilaita kielikylpyyn kuin poikkeustapauksissa. Oppilaaksi ottamisen kriteereitä ovat mm. muiden kielikylpyoppilaiden kanssa samantasoinen ruotsin kielen taito ja sitoutuminen kielikylpyopetuksen tavoitteisiin. 1.4. Tuntijako Merenkurkun koulussa noudatetaan Vaasan kaupungin tuntijakoa (liite 1). 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Koulun toimintakulttuuri Koulukohtainen Merenkurkun koulun toiminta-ajatuksen toteuttaminen näkyy koulun toimintakulttuurissa. Jokainen kouluyhteisön jäsen on tärkeä ja arvokas. Pyrkimyksenä on luoda oppilaalle turvallinen oppimisympäristö, jossa opitaan onnistumisista ja epäonnistumisista. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti erilaisten teemapäivien, tempausten ja juhlien järjestämiseen ja heitä kannustetaan toimimaan omien ja yhteisten asioiden puolesta mm. luottamus-, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnassa. Juhlien järjestäminen on tärkeä osa kulttuuri- ja tapakasvatusta. Teemapäivät määräytyvät vuosittaisten painotusten ja lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. 5 Omaan kansalliseen kulttuuriin perehtymisen lisäksi myös kansainvälisyyttä arvostetaan. Koulussamme monikulttuurisuus on rikkaus. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan osallistumme erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja projekteihin. 6 2.2. Painotusalueet Koulukohtainen Vuodesta 1997 Merenkurkun koulun erityistehtävänä on ollut ruotsinkielinen kielikylpyopetus. Sen tavoitteena koulussamme on kehittää oppilaan ruotsin kielen käyttöä. Oppilas oppii ruotsiksi opetettavien oppiaineiden keskeistä sanastoa sekä kehittyy käyttämään aktiivisesti kieltä. Kielikylvyllä on koulussamme oma opetussuunnitelma. 2.3. Aihekokonaisuudet Koulukohtainen Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineiden opetuksessa (ks. luku IV). Sen lisäksi ne näkyvät yhteisinä käytänteinä ja teemapäivinä. Teemapäivien aiheet määritellään lukuvuosisuunnitelmassa. Niitä ovat mm. - luovan toiminnan päivä - kansalliseen perinteeseen liittyvät teemat - kansainvälisyysteema - sanomalehtiviikot - yrittäjyyskasvatus - ympäristöteemat - turvallisuus- ja liikennekasvatus. 2.4. Työtavat Koulukohtainen Opetuksen työtavat on valittava siten, että ne kehittävät oppilasta monipuolisesti tavoitteiden suunnassa. Opettaja valitsee kuhunkin opetustilanteeseen parhaiten sopivan työtavan ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaiden väliset kehityserot ja erilaiset oppimistyylit. Erityistä huomiota kiinnitetään myös oppilaiden motivaation herättämiseen ja säilyttämiseen. Merenkurkun koulussa käytetään oppiaineen luonteen ja käsiteltävän aiheen mukaan vaihtelevasti seuraavia työtapoja: - itsenäinen työskentely - parityöskentely - ryhmätyöskentely - yhteistyö muiden ryhmien kanssa - pienet suulliset esitykset sekä laajat esitelmät 7 - portfoliotyöskentely havainnoimalla ja kokeilemalla oppiminen opettajajohtoinen työskentely. 2.5. Järjestyssäännöt Koulukohtainen I JÄRJESTYS • • • • • • • • • • • Tulen ajoissa kouluun, oppitunneille ja koulun järjestämiin tilaisuuksiin. Oppitunneilla, koulun järjestämissä tilaisuuksissa koulussa ja sen ulkopuolella muistan käyttäytyä ja toimia tilaisuuden edellyttämällä tavalla ja noudattaa annettuja ohjeita. Vältän turhaa meluamista koulussa ja sen ulkopuolella. En oleskele luvatta oppituntien aikana käytävillä tai ala-aulassa. Menen reippaasti ja viivyttelemättä ulkovälituntisin pihalle. Välitunnit vietän koulualueella. Poistuessani koulun alueelta noudatan liikennesääntöjä ja kaupungin järjestyssääntöjä. Käytän huolellisesti sekä omia että käyttööni annettuja koulun tavaroita, jotka joudun tarvittaessa korvaamaan. Käytän toisen tavaroita vain hänen luvallaan. Erikoisluokissa noudatan erikseen annettuja määräyksiä. Säilytän käyttämääni kulkuvälinettä koulun alueella asianomaiselle kulkuvälineelle varatulla alueella. II TYÖRAUHA • • • • • Annan toisille – oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle – työrauhan. Osaan tehdä työtä yhdessä toisten kanssa. En hyväksy, jos joku muu häiritsee työrauhaa ja viihtyvyyttä. Pidän kännykän, mp3-soittimen muut elektroniset laitteet suljettuina ja poissa näkyviltä oppitunneilla ja koulun tilaisuuksissa. Toisten oppilaiden ja henkilökunnan kuvaaminen ilman kyseisen henkilön suostumusta on kiellettyä. III OPISKELU • Käyn säännöllisesti koulua ja teen annetut tehtävät parhaan kykyni mukaan. 8 • • • • • • • Pidän aina mukanani opiskelussa tarvittavat kirjat ja välineet. Teen kotitehtävät jo kotona – en kopioimalla niitä kavereilta koulussa. Teen ryhmätyötehtäväni ajoissa ja huolellisesti sekä autan muita kykyjeni mukaan. Rehellisyyteeni voi luottaa kokeissa. Otan itse selvää kotitehtävistä, jos olen ollut poissa koulusta. Pyydän aina etukäteen luvan ennalta tiedossa olevia poissaoloja varten (esim. käynti hammaslääkärissä, kilpailu- tai lomamatka tms.) annettujen ohjeiden mukaisesti. Palautan ajallaan kuukausiraportit ym. tiedotteet ja lomakkeet. IV HYVÄT TAVAT • • • • • • • • • Odotan tunnin alkua rauhallisesti luokan ulkopuolella. Puhun asiallisesti ja kohteliaasti enkä kiroile. Olen avulias ja muistan kiittää sekä pyytää anteeksi. Tervehdin nousemalla seisomaan luokkaan tulevaa opettajaa tai vierasta. Koputan hillitysti ovelle asioidessani opettajienhuoneessa, kansliassa ja tullessani luokkaan oppitunnin jo alettua. Olen rehellinen – puhun totta ja toimin annettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Käyttäydyn kohteliaasti ja hillitysti. Muistan tervehtiä toisia. Tiedän, että purukumin, karkin ja juomien nauttiminen sekä meikkaaminen tunnilla ei ole sopivaa. Tiedän, että päähineen käyttäminen oppitunneilla, ruokalassa ja juhlissa ei kuulu hyviin tapoihin. V SIISTEYS JA TURVALLISUUS • • • • • • • Laitan roskat niille varattuihin astioihin niin sisällä koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Muistan, että koulusta saamani kirjat ja välineet eivät ole omaisuuttani, jolla voin tehdä, mitä haluan, vaan ne on annettu käyttööni lainaksi. Muistan työskennellessäni eri oppiaineissa esimerkiksi turvallisuutta ja hygieniaa koskevat tärkeät ohjeet. Noudatan siisteyttä ja hyviä ruokailutapoja sekä ruokailusta annettuja erillisohjeita. Tapaturman sattuessa ilmoitan siitä välittömästi jollekin koulun aikuiselle. Minua ei tarvitse pelätä, sillä en kiusaa enkä tappele. En vaaranna omaa enkä toisen turvallisuutta juoksemalla sisällä, heittämällä koululaukkua tai lumipalloja. 9 VI TERVEYS • • • • • • • En tupakoi enkä käytä mitään päihde- tai huumausaineita kouluaikana tai koulun tilaisuuksissa. Menen reippaasti ja viivyttelemättä ulkovälituntisin pihalle. En koskaan poistu ilman opettajan tai terveydenhoitajan lupaa kesken koulupäivän sairastuessanikaan, koska tiedän, että opettajat ovat minusta vastuussa koulupäivän aikana. Pukeudun sään edellyttämällä tavalla. Pukeudun kouluun sopivalla ja koulutyön edellyttämällä tavalla. Jätän takin naulakkoon mennessäni tunnille. Käyn säännöllisesti kouluruokailussa ja syön tai ainakin maistan kaikkea tarjolla olevaa ruokaa, elleivät terveydelliset syyt tai erikoisruokavalio ole esteenä. 3. Opiskelun yleinen tuki 3.1 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Koulukohtainen Yhteistyö Vaasan alakoulujen kanssa Yhtenäisessä peruskoulussa on tärkeää, että opiskelu muodostaa jatkumon alakoulusta yläkouluun. Jotta jatkumosta muodostuu luonteva ja hyvin toimiva, on suunnitelmallinen yhteistyö koulujen välillä tärkeää. Yhteistyön muotoja täytyy myös kehittää ja arvioida vuosittain. Merenkurkun koulu vastaanottaa oppilaita seuraavista alakouluista: Keskuskoulu, Hietalahden koulu, Palosaaren koulu ja Suvilahden koulu. Nämä neljä koulua muodostavat Merenkurkun koulun kanssa yhdessä alueellisen verkon, jonka sisäistä yhteistyötä pyritään jatkuvasti kehittämään. Yhteistyön muotoja ovat: - rehtoreiden säännölliset tapaamiset - koulujen muun henkilökunnan yhteiset tapaamiset, esim. tarpeen mukaan yhteinen vesopäivä ja aineryhmien yhteistyö - opettajaresurssien yhteinen hyödyntäminen - yhteistyö nivelvaiheessa siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle luokalle: • Merenkurkun koulun tiedote kuudesluokkalaisten koteihin • tiedonsiirtolomake “alakoulusta yläkouluun” 10 • • • • koulun edustajien (opinto-ohjaaja, kuraattori, tukioppilaat) vierailu huhti- toukokuussa kuudensissa luokissa kuudensien luokkien oppilaiden vierailu toukokuussa Merenkurkun koulussa kuudensien luokkien oppilaiden huoltajille tarkoitettu vanhempainilta keväällä Merenkurkun koulussa tiedonsiirtopalaveri, jossa on edustajia sekä ala- että yläkoulusta. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös kaupungin muiden alakoulujen kanssa. Yhteistyö Vaasan yläkoulujen kanssa Merenkurkun koulu on yhteistyössä Variskan ja Vöyrinkaupungin koulujen kanssa. Yhteistyön muotoja ovat esim.: - tukioppilastoiminta (koulutus, retket, projektit) - erilaisten juhlien tai teemapäivien järjestäminen - projektit ja hankkeet - opettajaresurssien yhteinen hyödyntäminen - yhteistyö samaa oppiainetta opettavien opettajien kesken Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa Jatkuva ja monipuolinen yhteistyö kaupungin toisen asteen oppilaitosten kanssa auttaa oppilaita jatko-opintojen ja uranvalinnan suunnittelussa. Yhteistyön muotoja ovat esim.: - tutustumiskäynnit Vaasan lukioissa - tutustumiskäynnit ammattiopiston eri koulutusaloille - yhteistyö työelämään tutustumisjaksojen (TET) suunnittelussa ja toteuttamisessa (esim. TEKNO-TET) - tiedonsiirtolomake, sujuvan nivelvaiheen turvaamiseksi. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Merenkurkun koulu tekee jatkuvaa yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa: kielikylvyn seuranta ja tutkimus, erilaiset opiskelijoiden seminaarityöt, harjoittelijoiden vastaanottaminen. Yhteistyötä tehdään myös Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa sekä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös Vaasan ja Suomen muiden oppilaitosten kanssa. 11 3.2 Yhteistyö kotien kanssa Koulukohtainen Kodin ja koulun yhteydenpito on avointa ja molemminpuolista. Sitä toteutetaan eri tavoin: - huoltajien yhteydenotot - tiedonvälitysjärjestelmä Wilma, joista huoltajat saavat tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja voivat pitää sen kautta yhteyttä kouluun sekä koulu tiedottaa vanhemmille ajankohtaisita asioista - erityisesti 7. luokan alkupuolella sopimuksen mukaiset varittkeskustelut luokanohjaajan kanssa, myös muitten luokkien käytössä tarpeen mukaan - vanhempainillat luokka-asteittain ajankohtaisista asioista - tiedotteet koulun toiminnasta, valinnaisaineista ja jatko-koulutuksesta koteihin allekirjoitettavaksi, voidaan myös tiedottaa Wilman kautta - mahdollisuus keskusteluun luokanohjaajan, aineenopettajan, opinto-ohjaajan tai oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. 3.3 Oppilashuolto Koulukohtainen Arjen huolenpito Merenkurkun koulussa huolehditaan oppilaista tasapuolisesti. Jokaisena koulupäivänä jokaisen oppilaan tulee saada käydä koulua rauhassa kokematta häirintää tai kiusaamista. Säännöt luovat turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen (PL 35 §, koulun järjestyssäännöt luvussa 2.5). Sääntöjen rikkomisella on omat seuraamuksensa (PL 36 §, 36 a §, 36 b §, 36 c §). Luokanohjaajat suorittavat jatkuvaa poissaolojen seurantaa. Huoltajan toivotaan ilmoittavan lapsen poissaolosta välittömästi samana päivänä kouluun luokanohjaajalle tai jollekin muulle henkilölle. Poissaololle on oltava hyväksyttävä syy (sairaus tai ennalta anottu lupa: PL 35 §). Luokanohjaaja ilmoittaa luvattomista poissaoloista huoltajille ja kuraattorille. Jos opintomenestys jossain aineessa on heikkoa tai heikkenee huomattavasti, asiasta tiedotetaan huoltajille lukukausien puolivälissä tai tarvittaessa (liite 2). Tilanteen korjaamiseksi laaditaan aineenopettajan, oppilaan ja huoltajan yhteistyönä selviytymissuunnitelma (liite 3). 12 Kasvun tuki Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuoltoa koulussa toteuttaa sosiaali- ja terveysviraston nimeämä kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Terveydenhoitajalla on koulussa sovitut vastaanotto- ja puhelinajat. Kouluterveydenhoitaja vastaa kouluterveydenhuollon suunnittelusta, toteutuksesta, dokumentoinnista, arvioinnista ja kehittämisestä. Kouluterveydenhuolto tukee lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä eri ikäkausina toimimalla yhteistyössä koulun, kotien ja perheiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös hammashuolto. Terveyskeskuksissa on osoitettu kouluille omat hammaslääkärit. Kouluterveydenhoitajan työn keskeisiä sisältöalueita ovat - fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun seuranta sekä ennaltaehkäisevä toiminta - terveysneuvonta yksilöllisesti ja ryhmissä. - oppilashuoltoryhmät, yhteistyö koulun ja opettajien kanssa - yhteistyö perheiden kanssa - seulonta- ja muut tutkimukset - ammatinvalintaan liittyvä terveysneuvonta 8- ja 9-luokkalaisille - ensiapuluonteinen sairaanhoito, koulutapaturmien ensiapu ja ohjaus - verkostotyö yksilöllisen tarpeen mukaan - terveydellisten olojen valvonta oppilaan näkökulmasta - kriisityöhön osallistuminen. Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattori tukee ja ohjaa sekä tekee muita tarvittavia toimenpiteitä koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Koulukuraattorit ja koulupsykologit toimivat työpareina. Koulupsykologi Koulupsykologit ovat alansa laillistettuja ammattihenkilöitä ja heidän työnsä perustana on luottamuksellisuus. Koulupsykologin tehtävänä on tunnistaa ja tukea oppilasta tunne-elämän ongelmissa. Lisäksi koulupsykologi tekee oppimisvaikeustutkimuksia sekä suunnittelee tukitoimia yhdessä opettajien ja huoltajien kanssa. 13 Merenkurkun koulun oppilashuollon organisaatio Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseen ja ehkäistä alkavaa syrjäytymistä sekä koordinoida yhteistyötä koulun eri sidosryhmien kanssa. Merenkurkun koulun säännöllisesti kokoontuvan oppilashuoltoryhmän muodostavat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja koulupsykologi. Ryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori ja kokouksista tehdään muistio. Oppilashuoltoryhmään kutsutaan tarvittaessa luokanohjaaja tai aineenopettaja. Huoltajille tiedotetaan siitä, että heidän lapsensa asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Äkillisten kriisitilanteiden käsittelystä voidaan tiedottaa myös jälkikäteen. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan mukaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen tai järjestetään erillinen perhepalaveri. Vuosittain pidettäviin laajennetun oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuu myös yhteistyökumppanien edustajia. Niitä ovat sosiaalivirasto, perheneuvola, nuorisoasema Klaara, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat ja osastot sekä sairaalakoulut. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen Erilaisten oppimisvaikeuksien kuten luki-vaikeuksien, matematiikan oppimisvaikeuksien, hahmottamisen sekä tarkkaavuuden ja oman toiminnan ohjaukset -vaikeuksien tunnistamiseksi 7. luokalle tulevista oppilaista kootaan lähettävän koulun täyttämät tiedonsiirtolomakkeet. Lomakkeista saadut tiedot kootaan erityisopettajien ja luokanohjaajien käyttöön. Miten puutun, miten autan Tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan yhteistyössä luokanohjaajan, aineenopettajien, oppilashuollon henkilöstön, muiden asiantuntijatahojen, oppilaan ja huoltajien kanssa joko ainekohtainen tai laajemmin koulunkäyntiä ohjaava, oppilashuollollinen oppimissuunnitelma. Sen mallina käytetään koulunkäyntisuunnitelmalomaketta (liite 4), joka tukee myös palaverien tavoitteellista ja rakentavaa etenemistä. Mallia voi muokata kunkin oppilaan tarpeisiin sopivaksi. Oppimisympäristön turvallisuus ja toiminta kriisitilanteissa Merenkurkun koulussa noudatetaan Vaasan kaupungin yhteisiä turvallisuus- ja kriisitoiminnan suunnitelmia. Omalle koululle on laadittu palo- ja pelastussuunnitelma, jossa on otettu huomioon talokohtaiset turvallisuuteen ja kriisitilanteiden hoitamiseen vaikuttavat asiat ja annettu tarpeelliset ohjeet. Merenkurkun koululla on lisäksi oma turvallisuussuunnitelma ja kriisitoimintamalli. 14 3.4 Toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi Merenkurkun koulun toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi Jokaisen aikuisen tehtävä on puuttua välittömästi havaitsemaansa kiusaamiseen (esim. nimittelyyn, asiattomaan kommentointiin, toisten omaisuuteen kajoamiseen, joukosta eristämiseen, kaikenlaiseen nujakointiin tms.) ja hoitaa tilanne loppuun. Luokanohjaajan tehtävä on puuttua yksittäisiin luokassaan tapahtuviin kiusaamisiin ja seurata tilannetta: • Kertoa kiusaajille, että opettajat ovat havainneet kiusaamisen ja seuraavat tilannetta ja kiusaamisen on loputtava; • Tarkistaa tilanne jonkin ajan kuluttua • Mikäli kiusaaminen jatkuu, ilmoittaa huoltajille ja tuoda asia oppilashuoltoryhmälle ja sovitteluryhmälle. Sovitteluryhmän tehtävä on hoitaa pitempään jatkuneet kiusaamistapaukset: • Kuulla yksitellen kiusattuja ja kiusaajia ja vaatia kiusaamisen loppumista. - Aina kaksi jäsentä paikalla. - Esille tulevat asiat kirjataan. - Kun päästään sovittelussa sovinnon tekemisen vaiheeseen, paikalla on aina vain kaksi sopijaosapuolta kerrallaan, vaikka kiusaajia tai kiusattuja olisi useita. • Tiedottaa asioista OHR:lle. • Tiedottaa tilanteesta luokanohjaajalle. • Tiedottaa tilanteesta huoltajille: Kiusatun huoltajalle tiedotetaan kiusaamisesta sinä päivänä, kun asia on tullut sovitteluryhmän tietoon. Kiusaajan huoltajille tiedotetaan kiusaamisen toistuessa. • Seurata ja kontrolloida, että kiusaaminen loppuu: Käyttää seurannan apuna luokanohjaajia ja välituntivalvojia • Pyytää asiantuntija-apua mm. kuraattorilta tai koulupsykologilta. • Mikäli kiusaaminen jatkuu sovittelusta huolimatta, ohjata asian hoito eteenpäin oppilashuoltoryhmälle, kuraattorille tai viranomaisille. 3.5 Ohjaustoiminta Koulukohtainen 15 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Merenkurkun koulussa ohjaus muodostaa kokonaisuuden ja keskeisen osan toimintaa. Se ymmärretään kaikkien koulussa työskentelevien tehtävänä: moniammatillisena, joustavana ja pitkäjänteisenä yhteistyönä. Ohjaustoiminnan tavoitteena on oppilaan itsetuntemuksen, kasvun ja kehityksen tukeminen, opiskeluun liittyvien tavoitteiden tukeminen sekä oppilaan ammatillisen suuntautumisen selkeytyminen. Luokanohjaajan ohjauksen panostamisella pyritään tukemaan oppilaan henkilökohtaisen kasvun tuen jatkuvuutta. Näin myös ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä, ja ohjaus sivuaakin oppilashuoltoa. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden oppilaiden ohjaukseen, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Ohjauksen työnjako Merenkurkun koulussa Rehtori - ohjaustyön yleinen koordinointi, kehittäminen ja arviointi - päättää valitun aineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi - päättää oppilaan opiskelun poikkeuksellisesta järjestämisestä - hyväksyy oppilaan tuntijaosta poikkeavan oppimissuunnitelman - vapauttaa oppilaan tietyn oppiaineen opiskelusta - valvoo ns. kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen opintojen edistymistä Oppilaanohjaaja - opinto-ohjauksen käytännön järjestäminen ja kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus - opiskeluun liittyvien valintojen ohjaus - jatko-opintoihin ja tulevaisuuden elämänvalintoihin liittyvä ohjaus, yhteishaku - luokkatunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus - opiskelun nivelvaiheisiin liittyvä ohjaus - yhteydenpito työelämän ja työhallinnon edustajien kanssa, yhteistyö muiden oppilaitosten edustajien kanssa erityisesti nivelvaiheissa - päävastuu 7.-9. luokkien TET:n järjestämisestä - tiedotustoiminta vanhempainilloissa - päättöluokkien oppilaiden sijoittumisen seuranta ja raportointi Opettajat ja oppilaanohjaajat tekevät yhteistyötä esim. oppilaiden opintojen seuraamisessa, valinnaisaineista informoitaessa, työelämään tutustuttamisessa sekä eri jatkokoulutusvaihtoehtoihin tutustuttaessa. Luokanohjaaja 16 - - opastaminen koulun käytänteisiin, yleisten arviointiasioiden selvittäminen, valinnaisaineiden valintakortin täytössä opastaminen opiskelun sujumisen seuraaminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisy mm. poissaolojen seuranta, tarvittaessa tietojen kokoaminen esim. oppilaan menestyksestä eri oppiaineissa ja tiedottaminen oppilashuollon henkilöstölle oppilaan henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen kouluyhteisössä yhteydenpito huoltajiin vanhempainillat ja -tapaamiset Aineenopettaja - persoonallisen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen - opiskelun edistymisen seuraaminen - oman aineen tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin tuntemukseen perehdyttäminen - oman aineen päättöarvioinnin kriteerien selvittäminen - itsearvioinnin ohjaaminen - oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittäminen - oman aineen valinnaisaineista informointi - vanhempainillat ja -tapaamiset Oppilashuollon henkilöstö - erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen osallistuvat myös koulun oppilashuollon asiantuntijat: erityisopettajat, koulukuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri ja koulupsykologi - oppilashuollon henkilöstö osallistuu mahdollisuuksien mukaan kaikkien koulun oppilaiden ohjaukseen, esimerkiksi terveydenhoitaja tukee oppilasta ammatinvalintaan liittyvissä terveydellisissä kysymyksissä Ohjauksen järjestäminen nivelvaiheissa Koulun nivelvaiheet alaluokilta yläluokille (kuudennelta seitsemännelle luokalle) siirryttäessä ovat erityisesti kontrolloituja siirtymävaiheita. Kunkin oppilaan siirtymävaiheessa luokanopettajat, luokanohjaajat, aineenopettajat, erityisopettajat, rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja oppilaanohjaaja toimivat yhteistyössä yhdessä sovitun suunnitelman mukaan. Nivelvaihetta tuetaan Alakoulusta yläkouluun –siirtolomakkeella joka tehdään alakoulun loppuvaiheessa koulun ja kodin yhteistyöllä. Alakoulussa todetut oppimiseen liittyvät erityisseikat siirtyvät yläkoululle erityisopettajan lomakkeella. Tarvittaessa 17 keskustellaan huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeet otetaan huomioon ala- ja yläkoulujen oppilashuoltoryhmien nivelvaihetapaamissa. Tulevien yläkoululaisten vanhemmille järjestetään keväällä vanhempainilta. Siirtymävaiheessa kuudennen luokan keväällä Merenkurkun koulun edustajat (rehtori, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja) käyvät tapaamassa tulevia seitsemäsluokkalaisia alakouluissa. Myös tukioppilaat voivat olla mukana vierailuilla. Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat Merenkurkun kouluun kevään aikana. Vierailulla he tapaavat rehtorin, koulun opettajia ja tukioppilaita sekä kiertävät koulurakennuksessa. Syksyllä, kun koulu alkaa, tukioppilaat ovat mukana uusien oppilaiden ryhmäyttämisessä. Siirtymävaihetta seurataan tiiviisti luokanohjaajien ja oppilashuoltoryhmän kesken. Peruskoulun päättövaiheessa tarkistetaan jokaisen oppilaan opintotilanne ja ohjataan häntä hakuprosessissa. Oppilaanohjaaja kokoaa oppilaiden yhteishakuvaihtoehdot. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittumista opiskelupaikkaan tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Myös vanhempainilloissa selvitetään hakuprosessia ja toisen asteen koulutusta. Nivelvaihetta tuetaan Tiedosiirtolomakkeella joka tehdään peruskoulun loppuvaiheessa ja siirtyy, vanhempien suostumuksella, Vaasan toisen asteen oppilaitoksiin. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan ohjaus (MMT-oppilaat) Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa peruslähtökohta on sama kuin tavallisten oppilaiden ohjauksessa. Yhteistyö kodin kanssa on erityisen tärkeää. MMToppilaiden HOPPI-lomake toimii ohjauksen ja opetuksen järjestämisen perustana, lomake toimii sopimuksena koulun ja kodin välillä, ja siitä ilmenee perheen kulttuuriset, uskonnolliset ja kielelliset taustatiedot. Vanhempainpalavereita tulisi pitää kerran vuodessa yläkoulun aikana. Palavereihin kutustaan tulkki jos tilanne sen vaati. Vanhempainpalavereissa käydään läpi ajankohtaisia asioita, opiskeluun liittyviä asioita (esim. läksyt, kokeet, opiskelutekniikat) ja varmistutaan, että perheellä on riittävä ja realistinen kuva Suomen koulutusjärjestelmästä. Jatko-opintoja varten MMT-oppilaat tarvitsevat normaalia enemmän henkilökohtaista ohjausta sekä yksilöllisesti järjestettyjä tutustumisia eri koulutusvaihtoehtoihin. Yhteistyö opon, erityisopettajan, S2-opettajan ja luokanohjaajan välillä on tärkeää. Oppilaanohjaajalla on päävastuu oppilaiden ohjauksesta. 18 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestämisessä ensisijaisia yhteistyökumppaneita ovat oppilaan huoltajat. Yhteistyön muotoja Merenkurkun koulussa ovat mm: - vanhempainillat kaikilla vuosiluokilla - sähköinen tiedonsiirtojärjestelmä Wilma, joissa huoltajat saavat tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja joka toimii kodin ja koulun välillä yhtenä yhteydenpitovälineenä - koko koulun yhteiset kuukausitiedotteet Wilmassa - tiedotteet koteihin valinnaisaineista ja jatko-koulutuksesta - mahdollisuus keskusteluun luokanohjaajan, aineenopettajan, oppilaanohjaajan tai oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Yhteistyö Vaasan työ- ja elinkeinoelämän kanssa Työelämän ja ammattialojen tuntemusta sisällytetään opetukseen koko yläkouluvaiheen ajan. Omakohtaiset kokemukset ja työelämän tuntemus auttavat oppilaita tekemään tulevaan koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä. Yhteistyön keskeisiä osia Merenkurkun koulussa ovat: - työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla - työpaikkakäynnit - oppiaineiden opetukseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät kunkin aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin - eri oppiaineissa tehtävät projektityöt esim. vaasalaisista yrityksistä, - eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö aineistona oppitunneilla, esim. äidinkielessä aineistopohjaisissa kirjoitelmissa - kummiluokkatoiminta, jossa yhteistyökumppaneita viime vuosina ovat olleet mm. ABB, Wärtsilä ja Technobotnia - koulussamme toteutetaan TET eli työelämään tutustuttaminen kaikilla luokkaasteilla niin, että 7.luokalla on yksi päivä tutustumista oman koulun ammatteihin, kahdeksannella viisi päivää ja yhdeksännellä kymmenen päivää työskentelyä koulun ulkopuolisella työpaikalla - TET-jaksojen kokemuksia pyritään hyödyntämään eri aineiden opiskelussa 3.6 Oppimisen yleinen tuki Koulukohtainen Kun oppilas tarvitsee tukea oppimisessaan, käytössä ovat ensiksi seuraavat yleiset tukitoimet: 19 Ensisijainen ja suurimman oppilasjoukon tarvitsema tuki on eriyttäminen oppitunnilla, jota jokainen opettaja tekee. Perusopetuslaki edellyttää, että kaikessa opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikätaso ja edellytykset. Tukiopetus Jos eriyttäminen pelkästään ei riitä, oppilaalle tulee tarjota tukiopetusta. Tukiopetus on yleensä aineenopettajan antamaa. Sitä annetaan yksilö- tai pienryhmäopetuksena. Oppilaiden luvalliset poissaolot koulusta aiheuttavat tukiopetuksen tarvetta vain, mikäli ne johtuvat sairaudesta. Perheen matkojen vuoksi koulusta poissa olleelle oppilaalle ei tarvitse antaa tukiopetusta. Kukin aineryhmä kokoaa lukuvuoden alussa lukujärjestyksen siitä, mihin aikoihin opettajia on vapaana tarjoamaan tukiopetusta. Tukiopetuksen tarjoamisesta vastaa aineryhmä yhdessä. Kun opettaja huomaa, että oppilas tarvitsee tukiopetusta, hän tarkistaa, voiko itse tarjota sitä. Ellei voi, hän pyytää apua aineryhmän muilta opettajilta. Jos eriyttäminen ja tukiopetus eivät riitä, oppilaalle tarjotaan osa-aikaista erityisopetusta yhteistyössä aineen- ja erityisopettajan sekä kodin kanssa. Maahanmuuttajaoppilaiden tukitoimet Maahanmuuttajaoppilaat saavat tuki- ja erityisopetusta samoilla perusteilla kuin koulun muutkin oppilaat. Alle 4 vuotta Suomessa olleet maahanmuuttajaoppilaat saavat valtion rahoittamaa tukiopetusta 0,5 vvh/oppilas. 20 3.7 Erityisopetus Koulukohtainen Erityistä tukea tarvitsevien opetus Laaja-alainen erityisopetus Merenkurkun koulussa annetaan laaja-alaista erityisopetusta oppilaiden tarpeiden mukaan joko yksilö-, pienryhmä- tai aineenopettajan ja erityisopettajan toteuttamana samanaikaisopetuksena. Erityisopetusta annetaan kielikylpyoppilaille myös ruotsinkielellä. Erityisopettaja antaa luokanohjaajalle saamansa tiedot niistä 7. luokan oppilaista, joilla on erityistarpeita erityisopetukseen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tunnistamiseksi erityisopettaja kokoaa tiedot 7.luokan oppilaista sekä tapaa heidät lukukauden alussa. Lisäksi aineenopettajat arvioivat jatkuvasti opettamiensa oppilaiden tuen tarvetta. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Sen laatimisesta ja toteutuksesta vastaavat aineen- ja erityisopettaja yhdessä kodin kanssa. Oppimissuunnitelma on laadittava ja sitä toteutettava, ennen kuin oppilas siirretään erityisopetukseen. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Jos eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus sekä oppimissuunnitelma eivät riitä, oppilas voidaan siirtää erityisopetukseen ja hän saa erityisoppilaan statuksen. Päätös on hallinnollinen ja edellyttää psykologista tai lääketieteellistä tutkimusta tai sosiaalista selvitystä sekä huoltajan kuulemista. Ensisijaista on järjestää erityisopetus yleisopetuksen yhteyteen. Erityisoppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä luokanvalvojan, aineenopettajan, erityisopettajan ja kodin kesken. Jos erityisoppilas saamastaan tuesta huolimatta ei yllä jossain aineessa yleisopetuksen hyväksyttyyn suoritukseen, ja tehdyt tutkimukset puoltavat oppimäärän yksilöllistämistä, hän voi opiskella kyseistä ainetta yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan opiskeltavan aineen opetuksesta ja sen suunnittelusta vastaavat yhdessä aineen- ja erityisopettaja. Joustavan perusopetuksen luokka (JOPO) 21 Joustavan perusopetuksen luokalle valitaan 8. luokan oppilaita. Tavoitteena on nuoren opiskelumotivaation vahivastaminenn ja koulutusjärjestelmästä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen sekä jatko-opiskelupaikan varmstaminen. JOPO –luokan työskentelyssä vuorottelevat työpaikkaopiskelu ja lähiopiskelujaksot koululla. Joustavan perusopetuksen luokilla toimivat yhteistyössä opettajat ja nuorisoohjaajat: Nuoriso-ohjaajan tehtävänä on etsiä oppilaille työharjoittelupaikkoja sekä herättää heissä innostusta opiskeluun ja ammatin etsintään. Tässä nuoren omat toiveet, tarpeet ja kyvyt pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Opettajan tehtävänä on harjoittelujaksojen havaintojen ja kokemusten yhdistäminen koulussa käsiteltäväksi teoriaksi. 3.8 Tietostrategia Merenkurkun koulussa noudatetaan Vaasan kaupungin kuntakohtaista tietostrategiaa Kuvaus alakoulun kuudennen luokan oppilaan taitotasosta: 7. luokalle siirtyvä oppilas hallitsee tietokoneen perustoiminnot. Hän pystyy tekemään kirjallisia tuotoksia, joihin on hakenut tietoa internetistä ja kirjallisista lähteistä. 8. – 9. luokkien tavoitteet ja opetukset sisällöt: 8. – 9. luokkien valinnaisilla kursseilla syvennetään ja laajennetaan tietokoneen käyttötaitoja, tavoitteena tehdä tietokone tehokkaaksi ja monipuoliseksi työvälineeksi. Opetetaan tietokoneen hyötykäyttöä. Valinnaisten kurssien sisältöjä: käyttöjärjestelmä taulukkolaskenta-, tietokanta- ja tekstinkäsittelyohjelmat esitysgrafiikka- ja multimediaohjelmat internet ja sähköposti ohjelmoinnin perusteet kuvankäsittely 22 Valinnaisten kurssien tarkemmat sisällöt ovat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. 3.9 Kerhotoiminta Koulukohtainen Koulussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan kerhotoimintaa, esim. musiikki-, liikunta- ja kielikerhoja. Oppilaskunta Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Se kehittää oppilaiden kykyä ja taitoja toimia omien ryhmien edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja edistää oppilaiden harrastustoimintaa sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidossa. Oppilaskunnat ovat kiinteä osa koulun sitä toimintaa, jota voidaan toteuttaa myös koulupäivän aikana. Oppilaskunta on oppilaiden äänitorvi ja vaikutuskanava koulunasioihin. Oppilaskuntaa johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus, joka on valittu edustamaan ja toteuttamaan oppilaskunnan toiveita. Oppilaskunnan hallitus on päävastuussa oppilaskuntatoiminnan kehittämisessä ja oppilaiden etujen ajamisessa sekä oppilaskunnan mielipiteen julkituomisessa tarpeellisissa kysymyksissä. Oppilaskunnan hallituksessa on edustus jokaiselta luokalta. Kukin luokka valitsee keskuudestaan kaksi luottamusoppilasta. He sopivat keskenään kumpi osallistuu oppilaskunnan hallituksen kokouksiin. Toisen ollessa estynyt tulee varajäsen mukaan. Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Luottamusoppilaan valinta suoritetaan syyslukukauden alussa oppilaiden tutustuttua uuteen kouluun ja toisiinsa. Oppilaskunnan hallitus asettaa toiminnalleen koulukohtaiset tavoitteet ja tekee niiden pohjalta toimintasuunnitelman. Suunitelman pohjalta oppilaskunnan hallitus ja varajäsenet jaetaan työryhmiin, jotka toteuttavat toimintasuunnitelmaa. 23 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on koulussa toimiva vertaistukijärjestelmä. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi auttamalla kouluun tulevia uusia oppilaita asettumaan taloon. Tukioppilaat valitaan niin, että tehtävään halukkaat 8.-luokkalaiset ilmoittautuvat ehdokkaiksi, ja heistä luokkakaverit, opettajat ja tukioppilasohjaajat valitsevat sopivimmat. Sitten uudet tukioppilaat koulutetaan tehtäviinsä. Tukioppilaat ovat syksyllä vastaanottamassa uusia 7.-luokkalaisia ja toivottamassa heidät tervetulleeksi Merenkurkun kouluun. He pitävät 7.-luokkalaisille ryhmäyttämistunteja, joiden tarkoituksena on tutustuminen ja hyvän luokkahengen ja mukavan alun luominen koulunkäyntiin. He seuraavat muutenkin luokkien ryhmäytymistä esim. teemapäivinä ja välituntisin ja järjestävät 7.-luokkalaisille mukavaa toimintaa. 7.-luokkalaiset puolestaan huomioivat tukioppilaita keväällä, kun nämä jättävät koulun. 4. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Kaikissa oppiaineissa noudatetaan tavoitteiden ja sisältöjen osalta valtakunnallista ja kunnallista opetussuunnitelmaa. Kunnallisen opetussuunnitelman osuus on kunkin oppiaineen kohdalla taulukkomuodossa. 4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. nivelkohta 6–9 KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI • kirjallisuuden keskeiset käsitteet, luetun kuvaaminen eri keinoin VUOROVAIKUTUSTAIDOT • vuorovaikutustaitojen harjoittelua (esim. väittelyitä, keskusteluita, puheita, esitelmiä), itsearviointia KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN • erilaiset kirjoitetut ja mediatekstit, jäsentelytavat, tekstitaidon käsitteen ymmärtäminen TIEDONHALLINTATAIDOT • muistiinpanotekniikka, lähteiden kriittinen käyttö Käytetään kirjastoa säännöllisesti. Luetaan 1-2 kokonaisteosta lukukaudessa; lukupiirityöskentelyä Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Vaasan kaupunginteatterissa tai muussa teatterissa. Voidaan valmistaa esimerkiksi luokan oma kuunnelma, näytelmä tai videoelokuva tai voidaan myös tutkia valmiita tuotoksia. Kirjoitelmissa käytetään aina käsialakirjoitusta. Kappalejako opetetaan 6. luokalla. Kaikki oppilaat osallistuvat luetun ymmärtämistä mittaavaan testiin 6. luokalla. Viimeistään 6. luokalla suositellaan käyntiä pääkirjastossa, jossa tutustutaan aihepiireihin, luokitusjärjestelmään ja tietokantaan. Tehdään 24 KIELEN TEHTÄVÄT JA RAKENNE • suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja muuttuminen, suomi kielikunnassaan KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI • kirjallinen yleissivistys, tärkeimmät klassikot, Kalevala ja kansanperinne • kirjallisuuden päälajit harjoituksia. 7.- 9. luokilla kirjastokäyntien tavoitteena on varmistaa kirjastonkäyttötaitoja, tutustua kaupunginkirjaston kokoelmiin ja eri aihepiirien hyödyllisiin tietokantoihin. 9. luokalla laaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden lopputyö kotimaisesta kirjallisuudesta. 6. lk: sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi, akkusatiivi ja paikallissijat kokonaisuutena 1. – 6. luokkien kielentuntemuksen kertausta 7.lk: sanaluokat ja sijamuodot, lause ja virke 8.lk: verbioppi, lauseenjäsennys, välimerkit 9.lk: kielenhuoltoa, koko kieliopin kertausta Luetaan joka luokka-asteella vähintään 2 kokonaisteosta lukukaudessa. Luetaan runsaasti myös muita tekstejä. Oppilailla on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi vuosittain. Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Vaasan kaupunginteatterissa tai muussa teatterissa. Koulukohtainen Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskellessaan Merenkurkun koulun oppilaalla on mahdollisuus: - suorittaa kirjallisuusdiplomi kaikilla vuosiluokilla - osallistua runo- ja kirjoituskilpailuihin - osallistua teatterivierailuihin - syventää näkemystään ja taitojaan luovan kirjoittamisen sekä draaman valinnaiskursseilla. Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa Ihmisenä kasvaminen Kirjallisuuden ja kirjoittamisen opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Opitaan esimerkiksi, että monenlaiset tekstit, esitykset ja tulkinnat ovat arvokkaita, samoin erilaiset keinot hahmottaa maailmaa. Itsetuntemus kehittyy erityisen hyvin äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisällöissä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Suomalaisen kirjallisuuden ja kansanperinteen tuntemus vahvistaa omaa kansallista identiteettiä. Ollakseen kansainvälinen on tunnettava omat kulttuuriset juurensa. Taide (sanataide, draama, elokuvataide) on kansainvälinen kieli, ja se edistää erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito ovat äidinkielen ydinsisältöjä, painotuksena ovat medialukutaito ja mediakriittisyys. Jokaisella oppitunnilla harjoitellaan viestintää eri 25 muodoissaan: kirjallista ja suullista itseilmaisua sekä mm. kuunnelmien, elokuvien ja näytelmien tekoa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Äidinkielen keskeisiä sisältöjä ovat mielipidekirjoittaminen ja keskustelutaidot sekä argumentointitaitojen harjoitteleminen kirjallisesti ja suullisesti. Oppilas voi osallistua myös kirjoituskilpailuihin (esim. Yritys hyvä- ja Kirjoita kirje -kilpailut). Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Henkinen kulttuuri edistää ihmisen hyvinvointia. Kirjojen lukeminen on ekologinen valinta. Turvallisuus ja liikenne Hyvä itsetuntemus luo perusturvallisuutta ja suvaitsevaisuutta. Ihminen ja teknologia Teknologia on väline tiedon etsimiseen ja tuottamiseen. 4.2 Suomi toisena kielenä (S2) Koulukohtainen Merenkurkun koulussa opetetaan äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä – valtakunnallisen oppimäärän mukaisesti joko kokonaan tai osittain niille oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi. 26 4.3 Toinen kotimainen kieli KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. ERITYISPIIRTEET • Vaasan kaksikielisyyden painottaminen • suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen • yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut • ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa • kielikylpyopetus Keskuskoulussa ja Merenkurkun koulussa 4.3.1 Kielikylpykieli Koulukohtainen Merenkurkun koulun erityispiirteenä on kielikylpyopetus ruotsin kielellä. Kielikylpykielen opetussuunnitelma on esitetty erillisessä kielikylvyn opetussuunnitelmassa. 4.3.2 Ruotsi KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. RUOTSI A-KIELI (4. luokalla alkava) VUOSILUOKAT 7–9 SISÄLTÖ Keskeinen sisältö: • vapaa-ajan vietto, perhe ja ystävät • koulunkäynti, työelämä ja tiedotusvälineet • oma terveys ja hyvinvointi, ympäristön hoito • arkipäivän asiointitilanteet • kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä. RUOTSI B-KIELI (B1) VUOSILUOKAT 7–9 SISÄLTÖ Keskeinen sisältö: • koti, perhe, asuminen, ystävät • koulunkäynti, harrastukset, vapaa-aika • asioiminen tutuissa paikoissa 27 • perustiedot Suomesta ja muista Pohjoismaista Ohjataan oppilasta arvioimaan työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä. Koulukohtainen Erityispiirteet • Vaasan kaksikielisyyden painottaminen • suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen • yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut • ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa 4.4. Vieraat kielet KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset ERITYISPIIRTEET • kansainvälisyys: mm. kansainväliset projektit, ystävyyskoulut, leirikoulut ulkomailla • vaihto-oppilaiden ja muiden ulkomaalaisten vieraiden käyttäminen opetuksessa eri oppiaineiden opetusta englanninkielellä Suvilahden koulussa ja kielipainotteiset luokat Variskan koulussa A-KIELI ENGLANTI (3. luokalla alkava), RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ (4. luokalla alkava) VUOSILUOKAT 1–2 3–6 7-9 SISÄLTÖ Vapaaehtoisia kielikerhoja, ks. Alkuopetuksen OPS Kieli opetuksen välineenä kielikylvyssä. (Ks. 9.1 Kielikylpyopetus) Keskeinen sisältö: • lapsen arkipäivään kuuluvat ihmiset • kodin ja koulun arki • harrastukset ja lemmikkieläimet • elinympäristön ja ajan havainnointia • jokapäiväisiä kommunikaatiotilanteita • kohdekulttuuriin tutustuminen ja oman identiteetin vahvistaminen monikulttuurisessa ympäristössä Ohjataan oppilasta luomaan hyvät kielenopiskelutottumukset ja arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Käytetään 6. luokan päättökoetta tarvittaessa. Keskeinen sisältö: • vapaa-ajan vietto, perhe, ystävät • koulunkäynti, työelämä ja tiedotusvälineet • oma terveys ja hyvinvointi, huoli ympäristöstä • arkipäivän asiointitilanteet • oman ja kohdekulttuurin tuntemus Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9. luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä arvioinnin apuna. ENGLANTI B-KIELI (B1) Siirtymävaihe kevääseen 2011, jonka jälkeen loppuu kokonaan VUOSILUOKAT SISÄLTÖ 28 7-9 Keskeinen sisältö: • koti, perhe, asuminen, ystävät • koulunkäynti, harrastukset, vapaa-aika • asioiminen tutuissa paikoissa • perustiedot Suomesta ja muista Pohjoismaista Ohjataan oppilasta arvioimaan työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä. VALINNAINEN B-KIELI (B2) RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ VUOSILUOKAT 8-9 SISÄLTÖ Keskeinen sisältö: • minä ja lähiympäristöni, vapaa-aika ja harrastukset • selviytyminen arkipäivän asiointitilanteista • tutustuminen kohdekulttuuriin Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Pidetään tärkeänä oppilaan motivoimista jatkaa kielen opintoja toisen asteen kouluissa. Koulukohtainen Merenkurkun koulun erityispiirteenä on laaja kielitarjonta: koulussamme luetaan pitkänä A-kielenä englantia, ruotsia, ranskaa ja saksaa. B-kielenä on mahdollista lukea ruotsia tai englantia. Valinnaisena kielenä tarjotaan ranskaa, saksaa ja latinaa. Näiden kielten opetusta integroidaan mahdollisuuksien mukaan muihin koulussa opetettaviin aineisiin, esimerkiksi maantietoon. Aihekokonaisuudet kielissä Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii arvioimaan omaa kehitystään kielenoppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Viestintä ja mediataito Oppilaalla on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii opiskelusta, työelämästä, elinkeinoista ja yhteiskunnan palveluista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään maalla ja kaupungissa asumista (7.lk), matkustamista ja terveitä elämäntapoja (8.lk) ja terveyttä ja hyvinvointia (9.lk). 29 Ihminen ja teknologia Käsitellään suomalaista teknologiaa (8.lk) ja arkielämän teknologiaa (9.lk). 4.5. Matematiikka KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. VUOSILUOKAT 6 -9 Luvut ja laskutoimitukset SISÄLLÖT MENETELMÄT • lukujoukot • aikalaskut, aikaväli • peruslaskutoimitusten varmennus →kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla →murtolukujen supistaminen ja laventaminen, desimaaliluku murtolukuna → murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisilla luvuilla • prosenttikäsite → prosenttiluku, prosenttiarvo, muutosprosentti → korkolaskut • vastaluku, itseisarvo, käänteisluku • luvun jakaminen alkutekijöihin • suhde → suhde ja verranto • potenssi- ja juurikäsite • pyöristäminen, arviointi • laskimen käyttö • verrannon ja prosenttilaskun käyttö arkielämän tilanteissa • arkielämän tapausten käsittely matematiikan menetelmillä Algebra ja funktiot • lausekkeiden sieventäminen → potenssilauseke ja sen sievennys • polynomin käsite, yhteen- ja vähennyslasku, kertominen vakiolla → kerto- ja jakolasku • lukujonoja • muuttujakäsite • yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisu päättelemällä → lineaarisen yhtälön → vaillinaisen toisen asteen • yhtälöiden ja yhtälöparin käyttö yksinkertaisissa arkielämään liittyvissä tehtävissä • yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman muuttaminen matemaattiseen muotoon ja ratkaisu matemaattisesti yhtälön→yhtälöparin ratkaiseminen • • • • Geometria yhtälöiden määrittely- ja ratkaisujoukko verranto suoraan ja kääntäen verrannollisuus funktion käsite→yksinkertaiset funktiot, lineaarinen funktio, tulkinta, piirtäminen koordinaatistoon, lukupari→funktion nollakohta, kasvaminen, väheneminen, suurin ja pienin arvo • kolmiot, nelikulmiot -tasokuvioiden piiri ja pinta-ala • ympyrän käsitteet→ ympyrän • geometrinen piirtäminen, geometriset konstruktiot • mittausten suorittaminen, laskeminen ja 30 • • • • • • • • • Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys • • • • geometriaa →kolmion ja ympyrän yhteyksiä kappaleiden nimeäminen ja luokittelu suorakulmaisen särmiön pinta-ala ja tilavuus monikulmiot symmetria suoran ja pisteen suhteen kierto ja siirto tasossa kulmien välisiä yhteyksiä Pythagoraan lause suorakulmainen kolmio, trigonometrian perusteet kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskilukujen, keskiarvo, mediaani ja moodi, määrittäminen sekä hajonnan käsite diagrammien tulkinta mittayksiköiden käyttö sekä muuntaminen • tietojen keruu, järjestäminen ja esittäminen diagrammien avulla, tulkinta ja johtopäätösten tekeminen Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään yksityiskohtaisesti koulun valinnaisainetarjottimessa. Koulukohtainen Aihekokonaisuudet matematiikassa Ihmisenä kasvaminen Opitaan ymmärtämään yhteiskunnan taloudellisia sääntöjä ja lainalaisuuksia. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan ymmärtämään, että matematiikan kieli on kansainvälistä. Viestintä ja mediataito Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa matemaattisessa muodossa olevaa informaatiota. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Korostetaan matemaattisten taitojen ja tietojen merkitystä yrittäjyyteen kasvamisessa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opitaan ymmärtämään, että ympäristöstä huolehtiminen maksaa, mutta myös säästää. Matematiikka opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. 31 4.6 Biologia ja maantieto BIOLOGIA KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. BIOLOGIA Luokka 7 8 9 • • Sisällöt • Luonto ja ekosysteemit • • Elämä ja evoluutio Yhteinen ympäristö • Luonto ja ekosysteemit • • Elämä ja evoluutio Yhteinen ympäristö • • Elämä ja evoluutio Ihminen • Yhteinen ympäristö Paikallinen painotus ja suositukset • Vedet ja suot • retket lähiluontoon • mikroskoopin käytön opiskelu • eläinkunnan järjestelmä • miten edistän kestävää kehitystä (Jupiter säätiö: EkoCenter ja myymälä) • kerätään kasvilajeja ohjeiden mukaan itsenäisesti kesällä tai opiskellaan opettajajohtoisesti luokassa. • • • • Metsät Retket ja vierailut kasvikunnan järjestelmä syvennetään ympäristötietoisuutta • • • • • • evoluutio rakenne ja elintoiminnot lisääntyminen ja perinnöllisyys ympäristönsuojelu lähiympäristön tilan tarkastelu ja pohtiminen kierrätys (esim. Stormossen …) Opintoretket: Terranova ja/tai Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Ekocenter tai Stormossen Luokkaretkien suositellaan suuntautuvan Vaasan alueelle tai lähiympäristöön esim. Merenkurkun saaristoon. Apua retkien suunnitteluun ja tietoa vetäjistä löytyy sivuilta www.kvarkenguide.org Koulukohtainen Biologiaa opiskeltaessa Merenkurkun koulun oppilaalla on mahdollisuus tutustua maastotyöskentelyyn ja ekologiaan esim. suoretkellä. Lähiluonto ja paikallinen lajisto tulee tutuksi esim. luontomuseo Terranovan avulla ja havainnoimalla kaupunki- ja luonnonympäristöä retkeilemällä. Kestävän kehityksen periaatteet tehdään tutuksi esim. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Stormossenin (jäteneuvojan) avulla, ja järjestämällä erilaisia tempauksia, joissa on tavoitteena tehdä tutuksi oppilaille kestävää kehitystä. 32 Aihekokonaisuudet biologiassa Ihmisenä kasvaminen Koko 9. luokan biologia käsittelee ihmisenä kasvamisen kaikkia keskeisiä sisältöjä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Alueen luonto on perusta kulttuurille, johon tutustumme retkien, kasvien keräilyn, Terranovan jne. avulla. Viestintä ja mediataito Viestintää ja mediataitoa harjoitellaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä sekä aineeseen liittyvien ajankohtaisten uutisten analysointia esim. referoimalla (aikakauslehdet ja sanomalehdet). Opetusvideoiden ja –diojen katseleminen tunneillamme liittyy myös mediataitoon. Osallistuva kansalaisuus Joka tunnilla tuetaan opetettavaan aiheeseen liittyvää osallistuvaa keskustelua ja sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuus ja liikenne Laborointeihin liittyen esim. mikroskopointiin opettaja antaa tarkat ja tiukat toimintaohjeet. Liikennekasvatusta annetaan retkien ja vierailuiden yhteydessä. Ihminen ja teknologia 7. luokalta lähtien kestävän kehityksen oppisisältöjen yhteydessä pohditaan ihmisen ja teknologian suhdetta. 33 MAANTIETO KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Luokka 7 8 9 Sisällöt • Maa – ihmisen kotiplaneetta • Yhteinen ympäristö • Eurooppa • Yhteinen ympäristö • Suomi maailmassa • Yhteinen ympäristö Paikallinen painotus ja suositukset • maantieteellisten tietojen hankinta ja soveltaminen • maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat • kahden maanosan piirteiden vertaileminen esim. Pohjoisja Etelä-Amerikka • monikulttuurisuus ja vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä: Kehitysmaiden ongelmiin tutustuminen. • • • Luonnonympäristö ihmisen toiminnan perustana ekologisesti kestävä toiminta vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista • • • • • • Suomen maantieto Merenkurkun maailmanperintökohde (esim. Terranova) Jääkausi ja maan kohoaminen retket lähiluontoon luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maahanmuuttajien kokemuksia * Tutkielma, joka voi liittyä esim. ympäristökysymyksiin Koulukohtainen Maantietoa opiskeltaessa Merenkurkun koulussa oppilasta autetaan hahmottamaan lähiympäristön luonnon ja kulttuurin kehitysvaiheita esim. retkellä Öjbergetin luontopolulle. Näin tuetaan tärkeän luontosuhteen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin muodostumista. Kestävän kehityksen periaatteet tehdään tutuksi esim. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Stormossenin (jäteneuvojan) avulla, ja järjestämällä erilaisia tempauksia, joissa on tavoitteena tehdä tutuksi oppilaille kestävää kehitystä. Aihekokonaisuudet maantiedossa Ihmisenä kasvaminen Tämä aihekokonaisuus tulee käsitellyksi 7.-8. luokalla tutustumalla eri maiden kulttuureihin ja 9. luokalla tutustumalla oman maan kulttuurin ainutkertaisuuteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oma kulttuuri-identiteetti korostuu 9. luokalla Suomen maantiedossa. Kansainvälisyys korostuu 7. ja 8. luokan muu maailma ja Eurooppa sisällöissä. 34 Viestintä ja mediataito Viestintää ja mediataitoa harjoitellaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä sekä aineeseen liittyvien ajankohtaisten uutisten analysointia esim. referoimalla (aikakauslehdet ja sanomalehdet). Opetusvideoiden ja –diojen katseleminen tunneillamme liittyy myös mediataitoon. Osallistuva kansalaisuus Joka tunnilla tuetaan opetettavaan aiheeseen liittyvää osallistuvaa keskustelua ja sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuus ja liikenne Liikennekasvatusta annetaan retkien ja vierailuiden yhteydessä. Ihminen ja teknologia Havainnoidaan ja pohditaan ympäristön muutoksia ja niistä johtuvia mahdollisia ongelmia, kuten kasvihuoneilmiö 35 4.7. Fysiikka ja kemia FYSIIKKA KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Oppilas oppii • luonnon tutkimisen taitoja, kysymysten tekemistä, ongelmien hahmottamista ja ratkaisumallien etsimistä • ymmärtämään erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia • tuntemaan luonnonilmiöitä ja niissä tapahtuvia energianmuutoksia ja syy- seuraussuhteita • suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen • työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhteistyössä toisten kanssa • havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista, hypoteesin esittämistä, luokittelua ja testaamista • tulosten käsittelemistä, esittämistä, tulkitsemista, yksinkertaisten mallien muodostamista ja ennusteiden tekemistä • käyttämään käsitteitä, suureita ja yksiköitä, erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja 7. - 9. vuosiluokat keskeiset aiheet FYSIIKAN TYÖTAVAT JA LUONNON TUTKIMISEN TAIDOT VÄRÄHDYSJA AALTOLIIKE • • • • • • • • LIIKE JA VOIMA • • LÄMPÖ • • • • • • • • • • turvallinen työskentely, tutkimusohjeiden noudattaminen, suunnittelu, työnjaosta sopiminen, yhteisen päämäärän asettelu tutkimusselostuksen laadinta, taulukointi, graafiset esitykset mittaustulosten tulkinta ja arviointi aaltoliikkeen ilmiöitä jaksolliset ilmiöt ja värähtelijät ympäristössä ja niitä kuvaavat suureet ja lait valon heijastuminen, taittuminen näkeminen sovellukset, esim. melun vaikutukset ja suojautuminen, valo tiedonsiirrossa vuorovaikutus- ja liikeilmiöt suureiden käyttö ja ilmiöiden selittäminen niiden avulla aika, matka, nopeus ja kiihtyvyys vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat liike- ja tasapainoilmiöt massa, paino, kitka, paine ja noste työn ja energian välinen yhteys voiman tekemä työ, energiamuodot ja teho liikenneturvallisuus ja fysiikan lait lämmön siirtyminen ja varastoutuminen luonnossa lämpöilmiöt ympäristössä lämpöopin perusilmiöt, lämpölaajeneminen, lämmön siirtyminen ja niitä kuvaavat suureet tutkiminen, tulkitseminen • tutkimusten ja mittausten suunnittelu ja tekeminen sekä mittausten tulkitseminen • värähdys- ja aaltoliikkeiden synty, vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen • optisten laitteiden toimintaperiaatteita • peilit ja linssit • mittaustulokset graafisin esityksin, laatiminen, käyttö ja tulkinta • tasainen liike, tasaisesti kiihtyvä liike, kuvaajat • lämmön siirtyminen • lämpötila ja lämpötila-asteikot • aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt ja niiden kuvaaminen 36 • SÄHKÖ • • • • • • • • LUONNON RAKENTEET • • • • • • • energian säilyminen fysikaalisissa prosesseissa lämpö energiamuotona, lämpöliike lämpöilmiöiden sovellukset sähkö- ja lämpölaitteiden taloudellinen käyttö, käyttökustannukset sähkövirta ja jännite suljetussa virtapiirissä, vastuksen vaikutus mallinnus kytkentäkaavion avulla muuntajan toiminta sähköä hyödyntävät sovellukset sähkön tuottotavat, erilaisten voimaloiden hyöty- ja haittatekijät luonnon rakenteet ja mittasuhteet, alkeishiukkasista galakseihin rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset energian vapautuminen ja sitoutuminen radioaktiivisuus, fuusio ja fissio ilmiöiden luonnehtiminen suureiden avulla ionisoiva säteily ja sen vaikutus luonnossa vaurioittavalta säteilyltä suojautuminen • • • • • sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri sähkömagneettinen induktio mahdollisuuksien mukaan elektroniset peruskomponentit ja niiden toiminta virtapiirissä, kytkentäkaavio mahdollisuuksien mukaan Vaasan teollisuuteen ja yritystoimintaan tutustuminen Koulukohtainen Aihekokonaisuudet fysiikassa Ihmisenä kasvaminen Opitaan ymmärtämään luonnon ilmiöitä sekä niiden vaikutuksia ihmiseen ja ympäristöön. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan ymmärtämään, että fysiikan kieli on kansainvälistä. Viestintä ja mediataito Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa fysiikkaan liittyvää informaatiota. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Korostetaan materiaalien , koneiden ja laitteiden tuntemusta yrittäjyyteen kasvamisessa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opitaan ymmärtämään energiantuottotapojen haittoja ja hyötyjä korostamalla kestävää kehitystä. 37 Turvallisuus ja liikenne Opitaan turvallisia työtapoja ja ennakoimaan vaaratilanteita. Keskustellaan kodin sähköturvallisuudesta. Ihminen ja teknologia Luodaan valmiudet selviytyä teknistyvässä ympäristössä. KEMIA KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Oppilas oppii • tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen käyttämällä kemian tutkimusmenetelmiä • arvioimaan tiedon luotettavuutta, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia • aineiden kiertokulkuun ja elinkaareen liittyviä tapahtumia ymmärtäen niiden merkityksen luonnon kannalta • työskentelemään turvallisesti ja ohjeiden mukaisesti • tuntemaan ja käyttämään aineen ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä • käyttämään aineen rakennetta ja sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja • mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöillä • tuntemaan kemian ilmiöiden merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle ja soveltamaan tietojaan oman elämänsä eri tilanteissa ja valinnoissa 7. – 9. vuosiluokat keskeiset aiheet KEMIAN TYÖTAPOJA • • • RAAKA-AINEET • JA TUOTTEET • • • ILMA JA VESI • • • • • • turvallinen työskentely, tutkimusohjeiden noudattaminen, suunnittelu, työnjaosta sopiminen, yhteisen päämäärän asettelu tutkimusselostuksen laadinta, taulukointi, graafiset esitykset mittaustulosten tulkinta, arviointi ja esittäminen käsitteet atomi, alkuaine ja yhdiste kemian merkkikieli tavallisimmat alkuaineet kemian reaktio, reaktioherkkyys ja reaktionopeus ilman koostumus ilmassa olevien kaasujen merkitys veden rakenne veden ominaisuudet aineiden palaminen ja reaktiot palavien aineiden turvallinen käsittely tutkiminen, tulkitseminen • • • • • • • laboratorion turvaohjeet kemikaalien turvallinen käyttö ja hävittäminen erilaiset laboratoriotyöt työselostuksen laatiminen aineiden ominaisuuksien tutkiminen, luokittelu, tunnistaminen, erottaminen puhdas aine ja seos, erotusmenetelmät olomuodonmuutokset • aineiden palaminen reaktiona, palamistuotteet, paloherkkyys • veden ominaisuuksien tutkiminen • Esim. Vaasan alueen erityiset piirteet vesiensuojelussa ilman laadun seuranta Vaasassa 38 KEMIAN • ELEMENTIT • RAAKA-AINEET JA TUOTTEET • • • • RAAKA-AINEET • JA TUOTTEET ELOLLINEN LUONTO JA YHTEISKUNTA • • • • • • • • • • • • atomin rakenteen mallintaminen atomin uloimpien elektronien, ulkoelektronien vaikutus aineen reaktioherkkyyteen ja aineen muodostamiin sidoksiin alkuaineiden taulukointi jaksollisena järjestelmänä happamuus, emäksisyys ja pH-asteikko suolat tavallisimmat hapot ja emäkset teollisuuden käytössä ja tuotteina aineen palamistuotteiden vaikutus ympäristössä; muodostuminen, vaikutukset ja hoitotoimenpiteet hapettuminen ja pelkistyminen, korroosio tuotteiden elinkaari, tuoteselosteet hiili elollisen luonnon perusalkuaineena hiilen kiertokulku, yhteys kasvihuoneilmiöön fotosynteesin merkitys energiaa sitovana reaktiona fossiiliset aineet, polttoaineet, teollisuuden raaka-aineet ja tuotteet orgaanisten yhdisteiden luokitus ja tunnistaminen orgaanisen yhdisteen hapettumisreaktioita ja niiden tuotteita (alkoholit, karboksyylihapot) hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet, merkitys ravintoaineena ja teollisina tuotteina pesuaineet, kosmeettiset aineet ja tekstiilit puunjalostusteollisuus ja paperituotteet • • hapot, emäkset ja suolat alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia, luokittelua • sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi, sovellukset, korroosiolta suojautuminen • • • orgaanisten aineiden ominaisuuksia orgaanisten aineiden paloherkkyys tavaraselosteet teknokemian tuotteissa Esim. Vaasan alueen energiatuottotavat • Koulukohtainen Aihekokonaisuudet kemiassa Ihmisenä kasvaminen Opitaan tuntemaan kemiallisia aineita ja ymmärtämään niiden vaikutusta ihmiseen ja ympäristöön. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan ymmärtämään, että kemian kieli on kansainvälistä. Viestintä ja mediataito Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa kemiaan liittyvää informaatiota. 39 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Korostetaan kemiaan liittyvien taitojen ja tietojen merkitystä yrittäjyyteen kasvamisessa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opitaan ottamaan huomioon kemian keskeinen merkitys kemikaalien, jätteiden ja elinympäristön käsittelyssä korostaen kestävää kehitystä. Turvallisuus ja liikenne Opitaan turvallisia työtapoja ja kodin kemikaalien turvallista käyttöä sekä ennakoimaan vaaratilanteita. Ihminen ja teknologia Pyritään luomaan valmiudet selviytyä teknistyvässä ympäristössä. 4.8. Terveystieto KESKEISET TAVOITTEET Vaasan perusopetuksen tuntijaon mukaan terveystiedon oppitunnit järjestetään vuosiluokilla 7 - 8. Muilta osin terveystiedon opetus integroidaan muihin oppiaineisiin. TAVOITTEET 1. Oppilas oppii ennakoimaan, ehkäisemään ja analysoimaan uhka-, vaara- ja hätätilanteita ja toimimaan niissä oikein, sekä ymmärtämään sääntöjen merkityksen. SISÄLLÖT JA SUOSITUKSET 7.lk Vaasan turvallisuustyössä ”Väkivallan seuraukset” – opetuspaketin tukimateriaalinvihkon pohjalta opetetaan laillisuuskasvatusta, oikein-väärin -käsitettä ja väkivallan sekä vahingontekojen seuraamuksia Oman kodin riskikartoituksen ja turvallisuussuunnitelman tekeminen, liikenneturvallisuus, hätäensiapu ja hälytyksen tekeminen (ks. TTK- ja KK- kansiot) Mahdollinen yhteistyö eri viranomaisten kanssa (esim. Klaara) • 8.lk • päihteet liikenteessä, liikenneturvallisuus maalla ja merellä. • yhteistyö mm .pelastusviranomaisten kanssa (esim .No hätäkilpailu, 11.2. -teemapäivä), merivartioston kanssa (pelastuspäivä) • mopoilu, veneily, jääliikenne, -liikunta-, palo- ja paleltumavammat • toiminta erilaisissa onnettomuustilanteissa, pään vammat, myrkytykset, sähkötapaturmat, hypotermia 2. Oppilas ymmärtää ja tunnistaa ihmisessä tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia sekä ihmisten erilaisuutta. 7.lk • lapsuus, lapsen kasvu ja kehitys, nuoruus, murrosikä, itsetunto itsensä, kodin ja muiden arvostaminen, vuorovaikutus-taidot, seksuaalisuuden kehittyminen, hygienia, vastuunkanto, ristiriita- ja erotilanteet ja niistä selviytyminen 8.lk liikunnan vaikutus ihmisen lihaksiston, luuston ja hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan 40 3. Oppilas ymmärtää ympäristön, median ja elintapojen, kuten ravinnon, liikunnan ja päihteiden merkityksen terveydelle, sekä pyrkii toimimaan terveytensä edistämiseksi. 4. Oppilas tietää perusteet tavallisimmista sairauksista, niiden ennaltaehkäisystä ja itsehoidosta seurustelu, arvot ja normit, seksuaalitermit, ehkäisy seksuaaliterveys, perheen perustaminen, seksuaalisuus, sukupuolitaudit ja abortti. 7.lk päihteet ja Vaasan kaupungin yhteiset linjat ja NET – materiaali. liikunnan, levon ja päihteiden vaikutus kasvuun, univelan haitat ja kotiintuloajat ravitsemussuositukset, omat ruokailutottumukset terveet elämäntavat, liikunta elämäntavaksi, harrastustoiminta 8.lk osteoporoosi, lihastasapaino ja ryhti, syömishäiriöt, ravintoaineet ja ruoka-allergiat fyysisen toimintakyvyn kehittäminen, terveysliikunta, työterveys terveyspalvelut, tuki- ja turvaverkostot, eri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toiminta median vaikutus elämäntapoihin, tiedonhankintamenetelmiä 7.lk niska- ja selkävaivat, väsymys, masentuneisuus vatsakivut ja päänsärky ja niiden itsehoito 8.lk. allergiat ja astma, epilepsia, diabetes, lihavuus, yleisimpiä tukija liikuntaelinsairauksia, mielenterveys, puutostaudit, tartuntataudit, yleisimpien kansantautien nimeäminen ja perusteet TIEDOKSI: • Valtakunnallisen terveystiedon opetussuunnitelman toteutuminen on Vaasassa vaikeaa, koska täällä ei noudateta valtakunnallisten suositusten mukaista tuntijakoa (1vvh seitsemännellä, 1vvh kahdeksannella ja 1vvh yhdeksännellä luokalla.). • Em. valtakunnallinen tuntijakosuunnitelma tarkoittaa sitä, että terveystietoa tulisi opettaa koko peruskoulun ajan, myös siis yhdeksännellä luokalla. Tämä takaisi sen, että terveystiedon sisällöt tulisivat opetetuksi nuorelle hänen oikeassa kehitysvaiheessaan. Koulukohtainen Terveystieto opetetaan kielikylpyoppilaille ruotsiksi. Aihekokonaisuudet terveystiedossa Ihmisenä kasvaminen Terveystiedossa keskeisenä teemana on ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun tarkastelu. Kasvun ja kehityksen sisällöt liittyvät tähän kokonaisuuteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Terveystiedossa opitaan ihmisten välisen kanssakäymisen taitoja ja pohditaan ihmisten erilaisuutta sekä korostetaan suvaitsevaisuutta. 41 Viestintä ja mediataito Monipuolisissa opetusmenetelmissä hyödynnetään eri viestintälähteiden tarjoamaa ajanmukaisinta tietoa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Terveystiedossa pohditaan mikä on viihtyisä ja terveellinen ympäristö. Opintojen tavoitteena on löytää kestävän kehityksen sekä terveellisen ja kestävän ympäristön merkitys. Turvallisuus ja liikenne Oppitunneilla opiskelija harjoittelee turvallisuustaitoja: esim. liikennekäyttäytyminen ja vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen. Terveystieto opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. 4.9. Uskonto EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7-9 Oppilas ymmärtää • uskontoa ilmiönä Oppilas tuntee • Raamatun keskeisen sisällön • Raamatun ja kirkon vaikutuksen suomalaiseen kulttuuriin Oppilas kehittyy • eettisessä arviointikyvyssään • suvaitsevaisuudessa ja monikulttuurisuuden • ymmärtämisessä • • • • Vanha ja Uusi testamentti Jeesuksen opetukset Idän ja lännen kirkot: ortodoksit, katoliset ja protestanttiset kirkkokunnat Suomen kirkkohistorian pääpiirteet Luterilaisen seurakunnan toimintamuodot (nuorisotyö, rippikoulu, jumalanpalvelukset, toimitukset) Suomessa toimivat kristilliset kirkot ja yhteisöt • • Arvot, normit, valinnat Kysymykset hyvästä elämästä • • Koulukohtainen Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. 42 Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. 7. vuosiluokka Tavoitteet Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä sekä uskonnon ja maailmankatsomuksen merkitystä elämässä tuntee suurten uskontojen pääpiirteet tietää Vanhan testamentin merkityksen juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille kehittyy suvaitsevaisuudessa ja monikulttuurisuuden ymmärtämisessä Sisällöt uskonto ilmiönä suuret maailmanuskonnot 8. vuosiluokka Tavoitteet Oppilas tuntee kirkon syntyhistorian ja jakautumisen eri kirkkokuntiin tuntee luterilaisen uskonkäsityksen ja kirkon vaikutuksia suomalaiseen kulttuuriin Sisällöt kirkon synty ja jakautuminen idän ja lännen kirkot: ortodoksinen ja katolinen kirkko sekä protestanttiset kirkkokunnat Suomen kirkkohistoria ja luterilaisen kirkon toimintamuodot Suomessa toimivia kristillisiä kirkkoja ja muita yhteisöjä 43 9. vuosiluokka Tavoitteet Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee Raamatun vaikutuksia kulttuuriin kehittyy eettisessä arviointikyvyssään, taidossa pohtia, esittää ja perustella näkemyksiään Sisällöt Vanha ja Uusi testamentti, Raamatun synty ja sisältö Raamatun vaikutus kulttuuriin Jeesuksen opetukset kristilliset pääopit ja kristillisen etiikan perusteet Oppisisältöjen opettaminen voidaan tarpeen mukaan vaihtaa vuosiluokalta toiselle, sillä ne eivät edellytä etenemistä jossain tietyssä järjestyksessä. Niitä voidaan myös sovittaa 6. vuosiluokan sisältöihin. 44 Aihekokonaisuudet evankelisluterilaisessa uskonnossa Ihmisenä kasvaminen Tulevat esille yleisesti toisen vakaumuksen kunnioittamisena sekä ihmisen ainutkertaisuutena ja toisten huomioonottamisena, kun käsitellään luomiskertomusta, käskyjä, Jeesuksen opetuksia ja pääsiäisen tapahtumien merkitystä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tulevat esille, kun tutustutaan toisaalta kristillispohjaiseen länsimaiseen maailmankuvaan kristillisen opin, yleisen ja Suomen kirkkohistorian kautta (Pohjanmaan herätysliikkeet) ja toisaalta itämaiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin maailmanuskontojen kautta, käyttäen sidosryhminä esim. kaupungin ja evankelisluterilaisen seurakunnan maahanmuuttajatyön ja lähetystyön asiantuntemusta sekä muita vaasalaisia kristillisiä seurakuntia. Viestintä ja mediataito Tulevat esille tiedonvälityksen etiikkana, kristillisen kuvaperinteen yhteydessä sekä etsittäessä tietoa yksilöllisiin ja ryhmätöihin, tutustuttaessa eri kulttuureihin ja keskusteltaessa eri näkemyksistä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tulevat esille tutustuttaessa evankelisluterilaisen kirkon organisaatioon, seurakuntalaisen oikeuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä seurakunnan sidosryhmänä eri ikäryhmille tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin, esim. nuoriso- ja vapaaehtoistoiminnan piirissä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tulevat esille luomiskertomuksen, 10 käskyn ja Jeesuksen opetuksen yhteydessä; rakennettu ympäristö myös eri kirkkorakennustyylien ja vieraiden uskontojen yhteydessä. Turvallisuus ja liikenne Tulevat esille10 käskyn ja Jeesuksen opetusten kautta mm. perhe-elämän etiikan yhteydessä. Ihminen ja teknologia Tulevat esille lähinnä eettisen arvopohjan ja arvioinnin yhteydessä. 45 ORTODOKSINEN USKONTO Vaasassa eri yläkoulujen oppilaat opiskelevat ortodoksista uskontoa yhdessä ryhmässä. Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 4.10 Elämänkatsomustieto KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7-9 Mitä persoonallisesti tyydyttävä elämä edellyttää ihmiseltä? Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä. Pyrkimyksenä on maailmankuvan ja -katsomuksen merkityksen ymmärtäminen omassa elämässä. Persoonallisesti hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä arvovalinnat ja nuoren moraalinen kasvu oma elämänkatsomus Mitä arvoja noudatan omassa elämässäni? Mikä on vapauden ja vastuun merkitys omassa elämässäni? Miten kulttuuri elää minussa ja minä kulttuurissa? Kuka minä olen? Miten minusta on tullut sellainen kuin olen? Kuinka moraali kehittyy? Millaisia käsityksiä on olemassa moraalista ja hyvästä elämästä? Millainen minä haluaisin olla? Mitä yhteisöllisesti tyydyttävä elämä edellyttää ihmiseltä? Oppilas soveltaa oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja ihmisarvon perusperiaatteita erilaisiin tilanteisiin ja hallitsee kriittisyyteen tarvittavien mediataitoja. Yhteisöllisesti kunnioittava elämäntapa kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta ihmis- ja kansalaisoikeudet kulttuuritietämyksen syventäminen ja katsomusten maailma uskonto ja uskonnottomuus nyky-yhteiskunnan ongelmat yksilön eettinen näkökulma suhteessa yhteisöön tieteellinen ajattelu mediakriittisyys Kuinka voimme edistää muiden hyvää elämää? Mitä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo merkitsevät ihmisen elämässä? Mitä on vapaus? Millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia meillä on kansalaisina? Miten harjoitamme demokratiaa? Millainen on vähemmistöjen asema Suomessa? Millaisia eettisiä haasteita monikulttuurinen yhteiskunta asettaa? Miten suvaitsevaisuus näkyy eettisenä ihanteena ja käytännön toiminnassamme? Millainen on hyvä yhteiskunta? Mitä on yhteiskuntakäsityksemme taustalla? Mitä elämää kunnioittava elämäntapa edellyttää ihmiseltä? Oppilas tiedostaa luonnon ja erilaisten elämänmuotojen kunnioittamisen perusteet, elämänmuotojen suojelemisen mahdollisuudet ja ymmärtää ihmisoikeusetiikan perusteita Elämää kunnioittava elämäntapa ihmisoikeusetiikka ympäristöetiikka luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus ja siihen vaikuttaminen Mikä on eläinten asema ja oikeudet ihmisten yhteiskunnassa? Mitä ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa? 46 Koulukohtainen Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedossa Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii myötäelämiseen ja pohtii ihmisyyttä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu historiallisesti merkittäviin elämänkatsomusten ja uskontojen opetuksiin ja oppii arvostamaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjämme. Oppilas oppii tunnistamaan ja ymmärtämään eri uskontojen ja uskonnottomuuden vaikutuksia kulttuureissa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii vastuullisuutta ihmisen ja luonnon suhteessa. Ihminen ja teknologia Oppilas pohtii teknologiaan liittyviä eettisiä, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksiä. 4.11. Historia KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7 Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate • Suomen sota – Venäjään liittäminen, autonomia • väestöryhmät • Kansallinen herääminen • museokäynnit • muistomerkit Teollinen vallankumous Suomen teollistuminen • Tehdasalueet ja historiallisesti merkittävät rakennukset Siirtolaisuus • Vierailijat Imperialismi Yhdysvaltojen synty ja 1800-luku Murrosten aika Suomessa Ensimmäinen maailmansota Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 47 8 Maailmansotien välinen aika Toisen maailmansodan aika Sodan jälkeinen Suomi • Museokäynnit • Muistomerkit Kylmä sota • Tehdasalueet ja historiallisesti merkittävät rakennukset Kolmas maailma Teemat (koulu valitsee vähintään yhden viidestä vaihtoehdoista) Kohti nykypäivää • vierailijat a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen • Koulu valitsee näistä yhden ja kirjaa sen tavoitteet ja sisällöt omaan opetussuunnitelmaansa Koulukohtainen Merenkurkun koulussa historian teemaopiskelun aihe on EUROOPAN HAJAANNUKSESTA SEN YHDENTYMISEEN. Teematyöskentelyn tavoitteena on eri lähteitä tutkien ja maantiedon opetukseen integroiden kerätä ja työstää 7. – 8. – luokilla aineistoa esim. oppilaan omaan portfoliokansioon. Oppilastöinä syntyy näin mm. lehtitöitä uutisineen ja kannanottoineen sekä pieniä tutkielmia, karttatöitä, kirjeitä ja haastatteluja. Teeman sisällöt: 7. lk - Wienin kongressin (1814-15) itsevaltiaat luovat uutta järjestystä Eurooppaan - pienten kansojen kapinointi herää - liberalistit, nationalistit ja sosialistit luovat tasa-arvoista Eurooppaa (18301840-luvulla) - teollistuminen yhdistää Eurooppaa: keksinnöt ja vapaakauppa alkuna integraatiolle - voimakas Saksa syntyy v. 1871 - liittoutumien Euroopasta kansallisvaltioiden syntyyn v. 1914-18 8. lk - Euroopan demokratia uhattuna: talouslama luo diktatuurit - toisen maailmansodan perintö: Eurooppa jakautuu itä- ja länsiblokkiin – kylmä sota - kahden Saksan synty - liennytys - Neuvostoliiton hajoaminen 48 - Euroopan yhdentyminen: tie Euroopan unioniin Merenkurkun koulussa historian teemaopiskelun aihe on EUROOPAN HAJAANNUKSESTA SEN YHDENTYMISEEN. Teematyöskentelyn tavoitteena on eri lähteitä tutkien ja maantiedon opetukseen integroiden kerätä ja työstää 7. – 8. – luokilla aineistoa esim. oppilaan omaan portfoliokansioon. Oppilastöinä syntyy näin mm. lehtitöitä uutisineen ja kannanottoineen sekä pieniä tutkielmia, karttatöitä, kirjeitä ja haastatteluja. Teeman sisällöt: 7. lk - Wienin kongressin (1814-15) itsevaltiaat luovat uutta järjestystä Eurooppaan - pienten kansojen kapinointi herää - liberalistit, nationalistit ja sosialistit luovat tasa-arvoista Eurooppaa (18301840-luvulla) - teollistuminen yhdistää Eurooppaa: keksinnöt ja vapaakauppa alkuna integraatiolle - voimakas Saksa syntyy v. 1871 - liittoutumien Euroopasta kansallisvaltioiden syntyyn v. 1914-18 8. lk - Euroopan demokratia uhattuna: talouslama luo diktatuurit - toisen maailmansodan perintö: Eurooppa jakautuu itä- ja länsiblokkiin – kylmä sota - kahden Saksan synty - liennytys - Neuvostoliiton hajoaminen - Euroopan yhdentyminen: tie Euroopan unioniin Aihekokonaisuudet historiassa Ihmisenä kasvaminen Historian aihekokonaisuuksissa – maailmanpolitiikasta pienen ihmisen arkipäiväänoppilas saa rakennusaineksia omaan kasvuunsa ja toisten ihmisten ainutkertaisuuden hyväksymiseen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Historian aihekokonaisuuksissa – kansallisesta heräämisestä maailman kansainvälistymiseen – oppilas ymmärtää vaasalaisena, pohjalaisena ja suomalaisena monikulttuurisuuden. 49 Viestintä ja mediataito Historian aihekokonaisuuksissa – menneisyydestä nykyisyyteen – oppilas osaa käyttää eri lähteistä saamaansa tietoa kriittisesti. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Historian aihekokonaisuuksissa – sortovuosien kamppailusta nykyiseen länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan – oppilas oppii arvostamaan sukupolvien ponnisteluja suomalaisuuden hyväksi. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Historian aihekokonaisuuksissa – teollisesta vallankumouksesta ympäristönsuojeluun – oppilas oppii ymmärtämään omien toimiensa merkityksen vastuullisena ihmisenä. Ihminen ja teknologia Historian aihekokonaisuuksissa – Kehruu-Jennystä tietoyhteiskuntaan – oppilaille luodaan pohja ymmärtää teknologista kehitystä. 4.12 Yhteiskuntaoppi KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Yhteiskuntaoppia opiskellessaan oppilas oppii tuntemaan myös oman kotiseutunsa erityispiirteet, vaikuttamismahdollisuudet ja palvelutarjonnan. vuosiluokka 9 SISÄLTÖ paikalliset painotukset / valinnat Yksilö yhteiskunnan jäsenenä Vaikuttaminen ja päätöksenteko SUOSITUKSET opintokäyntikohteiksi ja yhteistyökumppanit • YKansalaisinfo • Vaasan valtuusto • Tiedotusvälineet Kansantalous • Kuluttajaneuvoja • Vaasalaiset yritykset Kansalaisen turvallisuus • Poliisilaitos ja oikeuslaitos • Vierailijat Koulukohtainen 50 Aihekokonaisuudet yhteiskuntaopissa Ihmisenä kasvaminen Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – lapsuuden kodista aikuisuuden kynnykselle – oppilas saa tietoa oman elämän hallintaan ja suunnitteluun. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – vaasalaisesta kodista Euroopan unionin ja maailmankansalaiseksi – oppilas kasvaa vastuuseen omasta elämästään ja ympäristöstään sekä hyväksyymonikulttuurisuuden. Viestintä ja mediataito Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – omista tietolähteistä maailmanlaajuiseen tietotulvaan – oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – yksilön hyvinvoinnista yhteisen hyvän jakamiseen – oppilas ymmärtää osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – kestävän kehityksen paikallistason ohjelmasta maailmanlaajuiseen ympäristönsuojeluun – oppilas oppii rakentamaan kaikkien yhteistä tulevaisuutta omilla ratkaisuillaan. Ihminen ja teknologia Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – alkutuotannosta teknologiseen yhteiskuntaan – oppilas oppii ymmärtämään ja arvioimaan 4.13 Musiikki KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7 Vaasan ominaispiirteet: Eväät aktiiviseen ja oma-aloitteiseen musiikin harrastamiseen, ”osallistuva kansalaisuus”: • Kerrataan ja syvennetään musisointitaitoja • Jatketaan suomalaisen kansanmusiikin käsittelyä • Syventäviä tietoja länsimaisesta taidemusiikista • Syventäviä tietoja orkesterisoittimista ja orkestereista • Instrumentteja: kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet mahdollisuuksien mukaan • Tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin maailmassa • Musiikkiteknologian alkeita Vierailuja, tutustumiskäyntejä ja tietoiskuja tunneilla kaikilla luokka-asteilla mahdollisuuksien mukaan: • Esimerkiksi Vaasan kaupunginorkesteri, Pohjanmaan sotilassoittokunta, Kuula-opisto, 51 • • työväenopisto sekä muut soitonopetusta tarjoavat tahot, konsertit, Vaasassa toimivat kuorot ja yhtyeet, teatterimusiikki (esim. Vaasan kaupunginteatteri, Wasa Teater, Ylioppilasteatteri Ramppi) Vaasassa ja sen ympäristössä järjestettävät musiikkitapahtumat: esimerkiksi Vaasan kuorofestivaalit, Jorma Panulan kapellimestarikurssi, Korsholman musiikkijuhlat, Taiteiden yö. Musiikkiluokkatoiminta Onkilahden (3-6lk) ja Vöyrinkaupungin (7-9) kouluissa Koulukohtainen Tavoitteet: Opetuksessa on keskeistä musiikillisen ajattelukyvyn kehittäminen ja itse tekemisen, musiikin keinoin tapahtuva luova ilmaisu. Musiikinopetuksessa pyritään herättämään ja kasvattamaan kiinnostusta musiikkiin toiminnallisen musisoinnin kautta. Tavoitteena on myös ohjata oppilaat aktiiviseen musiikin harrastamiseen. Sisältö: 7. luokka * Äänenkäyttö: Ihmisääni, hengitys, äänialat, terve laulutapa sekä oman äänen arvostaminen. * Kuulonhuolto: Melun ja sen aiheuttamien kuulohaittojen tunteminen ja tiedostaminen ja niiltä suojautuminen. * Bändisoittimet: ( kitara, basso, rummut, lyömäsoittimet, kosketinsoittimet ) soiton alkeet. * Musiikin teoriaa musisoinnin yhteydessä. * Juhlalaulut; käydään läpi lukuvuoden ajankohtaan sopivaa musiikkia ja lauluja. * Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet * Oman paikkakunnan musiikkielämä. * Kuuntelutehtävät käsiteltävän aiheen mukaan. * Klassisen ja kevyen musiikin historiaa. * Suomalaista ja eri kansojen musiikkia. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. Musiikki opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. 52 Aihekokonaisuudet musiikissa Ihmisenä kasvaminen Yhteismusisointi kasvattaa oppilaan persoonallisuutta ja yhteisvastuullisuutta. Musiikin merkitys fyysisen ja psyykkisen kasvun vahvistajana. Kulttuurin-identiteetti ja kansainvälisyys Tutustutaan musiikin kulttuuriperintöön ja muihin musiikkikulttuureihin Ymmärretään musiikin kansainvälisyys. Musiikki on kansainvälinen kieli Osallistuva kansalaisuus Tutustutaan musiikkiin ammattina. Nähdään, kuinka musiikki toimii vaikuttajana yhteiskunnassa. Viestintä ja mediataito Kiinnitetään huomio mediakriittisyyteen musiikkitarjonnassa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään musiikkiin liittyviä terveysriskejä, melua ja kuulonhuoltoa. Pohditaan suhtautumista tekijänoikeuksiin ja kopiointiin musiikissa. Ihminen ja teknologia Oppilas oppii musiikkiteknologiaa ja äänentoistoa. Turvallisuus ja liikenne Otetaan huomioon musiikkilaitteiden käytön sähköturvallisuus. 4.14 Kuvataide KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Luokat 5–7 ● akvarellitekniikka, guassitekniikka ● tekstuuri ja struktuuri, muovailua ● taidekuvan rakenne ja tulkinta, Suomen taiteen kultakausi ● historiallisia asuinympäristöjä, esim. Vanhan Vaasan rauniot, esine- ja rakennusperinne ● muuttuvan ympäristön havainnointia ja arviointia ● elokuvan lajeja, videokuvausta, editointia 53 ● värikontrastit ja harmoniat, värien symboliikka ● tietokonegrafiikka, kuvankäsittelyohjelmat ● grafiikan painomenetelmiä, taidegrafiikan merkintöjä ● maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita ● Vaasan julkiset rakennukset ● kuultomaalaus, sekatekniikat ● väri, tila ja perspektiivi ● savityöt ja keraaminen poltto ● Suomen taiteen tyylisuuntia ja käsitteistöä ● ympäristöestetiikka ja ekologisuus ● graffiti on ympäristörikos ● graafinen suunnittelu, mainokset ● viihtyisä koulu ja koti Koulukohtainen Kuvataide opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Aihekokonaisuudet kuvataiteessa Ihmisenä kasvaminen Keskittymiskyvyn, herkkyyden, eläytymiskyvyn, itseluottamuksen ja ryhmässä toimimisen kyvyn kehittäminen lisää myös kykyä ilmaista itseään kuvien avulla. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kuva on yhteinen kieli suhteessa luontoon, elinympäristöön ja kuvataiteiden tuotteisiin sekä havaintojen ja elämysten sanallisen tulkitsemiskyvyn kehittämiseen. Viestintä ja mediataito Väri ja muoto signaalimerkityksenä on tietoista havainnoimista: mm. merkittävien rakenne-, väri-, valo- ja muoto-ominaisuuksien havaitsemista. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Herätetään oppilaiden kiinnostus taiteisiin ja taiteen tekemiseen, koska kuva tekee asioita näkyväksi Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastakohtaparien tarkastelussa on keskeistä mielikuvien ja havaintojen saattaminen kuvalliseen muotoon. 54 Ihminen ja teknologia ”Tietotekniikka on uusi kynä.” Oppilailla on perusvalmiudet kuvallisen kielen vastaanottamiseen, tulkintaan ja arviointiin sekä itsensä ilmaisemiseen kuvallisesti erilaisia kaksi- ja kolmiulotteisia tekniikkoja käyttäen. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. 4.15 Käsityö Tekstiilityö KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7.luokka itsenäinen tiedonhankinta eri tekniikoiden syventämistä vaatteen valmistusprosessi lähialueen perinnekäsitöitä tekokuidut tekstiilituotteen elinkaari ja kestävän kehityksen periaatteita näyttelyihin tutustuminen tietotekniikan hyödyntäminen käsitöissä Suunnittelu erilaisiin suunnittelutekniikkoihin tutustuminen tuotteen viesti Itsearviointi harjaantuminen arvioimaan omaa työskentelyä, oppimista ja työn tulosta suullisesti ja kirjallisesti prosessin raportointi - Tekninen työ Koulukohtainen Teknisen työn työskentelyprosessin sisällöt 7. luokalla Tekninen piirtäminen • tutustutaan projektioihin, mittakaavaan, viivatyyppeihin, aksonometriaan ja CAD-sovelluksiin 55 • laaditaan kirjallinen raportointi ja arviointi tuotteen valmistusprosessista • opetellaan kuvien ja piirrosten liittämistä osaksi dokumenttia • opitaan käytettyihin materiaaleihin liittyvät turvallisuusohjeet (liuottimet, kemikaalit jne.) hyödynnetään eri materiaalien ominaisuuksia tutustutaan eri materiaalien työmenetelmiin asettamiin vaatimuksiin Raportointi Materiaaliteknologia • • • Työmenetelmät • • • • • • Sähkötekniikka, elektroniikka ja automaatio • • • tutustutaan materiaalien ominaisuuksien muuttamiseen esim. lämpökäsittelyt opitaan työpistekohtaiset työturvallisuusohjeet syvennetään mitoituksiin liittyviä tietoja ja taitoja opitaan erilaisia liitosmenetelmiä esim. liimaus, pehmyt- ja kovajuotto, hitsaus opitaan lastuavan työstön periaatteita esim. koneellinen työstö, käsityökoneet, kierteytys opitaan erilaisia muotoamismenetelmiä esim. taivuttaminen, taonta, lämpömuovaaminen, tyhjömuovaaminen tutustutaan erilaisiin pintakäsittelyihin esim. hiekkapuhallus, maalaus, vahaus ja lakkaus opitaan suureet; virta, jännite, teho ja resistanssi (esim. rakennetaan elektroninen laite) tutustutaan sähköturvallisuuteen ja kodin sähkökytkentöihin tutustutaan automaatioon ja säätöteknologiaan (esim. rakennussarjat, cnc) Koulukohtainen Käsityö opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. Aihekokonaisuudet käsityössä Ihmisenä kasvaminen Käytännön työssä suunnitelmasta toteutukseen harjoitellaan pitkäjänteisyyttä, yhteistyökykyä ja toisen huomioon ottamista. Oppilas kehittyy motorisesti ja fyysisesti työskentelyn aikana. 56 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Käsityöaineisiin kuuluvat esinekulttuuri ja käsityöperinne. Viestintä ja mediataito Työn suunnitteluvaiheessa ja työn dokumentoinnissa harjoitellaan tiedonhankintaa ja viestintätaitoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsityöopetuksessa korostuu sisäinen yrittäjyys, joka toteutuu oman työn eli tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa. Harjoitellaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyä. Työnteon suunnitelmallisuus, joustavuus sekä työn tekeminen pitkäjänteisesti ja kunnolla kuuluvat yrittäjyyttä tukeviin asioihin. Opetuksen tarkoituksena on, että oppilas oppii arvostamaan omaa ja toisen tekemää työtä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsityöaineissa käsitellään erilaisten materiaalien kierrätystä ja jätteiden lajittelua. Materiaalien valinnassa otetaan huomioon ympäristötekijät ja materiaalien säästäväinen käyttö. Ihminen ja teknologia Opetellaan työvälineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita ja käyttöä. Turvallisuus ja liikenne Opetellaan turvallisuutta työtilassa: mm. oikeaoppiset työtavat sekä työvälineiden ja laitteiden turvallinen käyttö. 4.16 Liikunta KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Perusvoimistelu Välinevoimistelu Telinevoimistelu Kuntovoimistelu Luova liikunta Tanssi 57 7. – 9. luokat • • • • • • • • Kuntovoimistelun eri harjoitusmuotoja Lihashuoltoa Toimintakykyisyystestit Telinevoimisteluliikkeiden yhdistäminen liikesarjoiksi ja esityksiksi Palloilu 7. – 9. luokat 7. – 9. luokat • • Perusliikunta Yleisurheilu Sisä- ja ulkopelit viitepeleineen Mailapelit Suunnistus Retkeily • Kartanluku ja kompassin käyttö • Maastosuunnistus • Retkeily ja luonnonsuojelu • • Hiihto • Hiihdon perustekniikat • Matkahiihto kuntoilumuotona • Laskettelu mahdollisuuksien mukaan Uinti • • • Yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot Toimintakykyisyystesti (kestävyys) Luistelu • • • 7. – 9. luokat Seuratansseja Nykytansseja Tanssin eri lajeja Esittävä tanssi, omat sarjat Perusluistelutaitojen edelleen kehittäminen Taitoluistelua, sekä esittävää luistelua Erilaiset jääpelit, muodostelmaluistelu ja luisteluesitykset Uinnin perustekniikat ja matkauinti uimahypyt hengenpelastus Uudet lajit • Mahdollisuuksien mukaan uusiin lajeihin tutustumista Koulukohtainen Aihekokonaisuudet liikunnassa Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa toimitaan Fair play – ajatusta/ toimintamallia noudattaen. Liikuntatunneilla oppilaiden on tärkeää huomioida toiset, noudattaa sääntöjä, pyrkiä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön ja hyväksyä erilaiset liikkujat. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Liikuntatunneilla tutustutaan kulttuuriperintöön harjoittamalla eri vuosiluokilla perinneleikkejä ja tanssin monimuotoisuutta, tärkeänä toiminnassa ovat hyvät tavat. 58 Viestintä ja mediataito Kaikessa liikunnassa painotetaan reilun ja kannustavan ilmapiirin luomista. Tanssi- ja ilmaisuliikunnan eri opetusmuodoissa korostetaan esittävää liikuntaa ja visuaalisuutta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Koululiikunnassa on mahdollisuus hyödyntää Vaasan liikuntapalveluita ja oppilas voi tutustua uusiin liikuntalajeihin. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä tulee oppitunneilla konkreettisesti esille suunnistuksen, retkeilyn ja leirikoulutoiminnan yhteydessä. Oppilas oppii ymmärtämään liikunnan ja terveyden väliset yhteydet. Turvallisuus ja liikenne Liikuntatunneille ja –tunneilta liikenteessä ja maastossa. siirryttäessä opitaan liikkumaan turvallisesti Ihminen ja teknologia Käytetään mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa toimintakykyisyystestien yhteydessä. Lisäksi liikunnassa pyritään hyödyntämään uusimpia teknologian tuomia apuvälineitä. Liikunta opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. 4.17 Kotitalous KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Kotitalousopetus perustuu käytännön työskentelyyn. ARJEN HALLINTA 7. lk. 59 RAVITSEMUS JA RUOKAKULTTUURI • • • • • KULUTTAJATIETO ruoanvalmistuksen ja leivonnan perusmenetelmiä ravinnon merkitys terveydelle ruoan laatu ja turvallisuus ateriasuunnittelu erilaisia ruokailutilanteita • • • kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet taloudellisuus ja harkittu kuluttaminen kulutuksen ympäristövaikutuksia KOTI JA YMPÄRISTÖ • • • • tekstiilien hoito kodin siivous ja keittiön kunnossapito kodinkoneiden käyttö jätelajittelu VASTUULLISUUS PERHE JA YHDESSÄ ELÄMISEN TAIDOT • • • • • toisen huomioon ottaminen ryhmän jäsenenä toimiminen ja tasa-arvo yhteistyötaito kodin juhlia hyviä tapoja KÄYTÄNNÖN TOIMINTATAIDOT • • • • • • • suunnitelmallisuus omatoiminen työskentely vastuullisuus työn tekemisestä loppuun asti luotettavuus työntekijänä työskentelyn siisteys työskentelyn joustavuus työturvallisuuden huomioon ottaminen TIEDONHANKINTAJA KÄSITTELYTAIDOT • • • itsenäinen tiedonhankinta tiedon soveltaminen käytäntöön tiedon luotettavuuden arviointi Koulukohtainen Aihekokonaisuudet kotitaloudessa Ihmisenä kasvaminen Kotitalousopetuksessa on keskeistä yksilön omien lähtökohtien huomioonottaminen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Opetus nojautuu käytännön toimintaan, jossa oppilaiden omaehtoisella ja itsenäisellä tekemisellä on keskeinen merkitys. Tasa-arvo, yhteisöllisyys ja vastuullisuus korostuvat opetuksessa. Työtä tehdään paljon ryhmätyönä, jolloin yhteisvastuullisuus, kyky tehdä yhteistyötä, sosiaalinen kanssakäyminen, muiden huomioon ottaminen ja hyvät tavat ovat tärkeitä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Monet kotitalousopetuksen asiat on helppo kytkeä oppilaiden kulttuuritaustaan. Kotitalousopetuksessa käsitellään suomalaiskotien arkikulttuuria ja kotien juhlaperinnettä. Tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin. Opetus tarjoaa 60 konkreettisia mahdollisuuksia tutustua eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden arkeen. Viestintä ja mediataito Jokapäiväisten tuotteiden markkinoinnin ja mainonnan seuraaminen ja arviointi harjaannuttavat median käyttötaitoja. Eri tiedotusvälineiden antamaa tietoa voidaan käyttää monin tavoin hyväksi kotitalousopetuksessa. Kotitalousopetuksessa voidaan harjoitella tiedon hakemista kodin tarpeisiin mm. internetistä sekä arvioida tiedon luotettavuutta. Toisen kuuntelu ja itsensä ilmaiseminen ovat oleellinen osa oppimistapahtumaa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kotitalouden toimitaan vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri tahojen ja elinkeinoelämän kanssa. Kuluttajakasvatuksessa tarkastellaan oman rahatalouden suunnittelua, tuotteiden ja palveluiden hankintaa sekä kuluttajan vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kotitalousopetuksessa korostuu sisäinen yrittäjyys. Tämä tarkoittaa omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyä. Työnteon suunnitelmallisuus, joustavuus, urakkaluonteisuus, työn tekeminen nopeasti, tehokkaasti ja kunnolla kuuluvat yrittäjyyttä tukeviin asioihin. Kotitalousopetuksen tarkoituksena on, että oppilas oppii arvostamaan omaa ja toisen tekemää työtä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kotitalousopetuksessa käsitellään ympäristöasioita kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi tuotteiden valinnassa, energiataloudellisuudessa ja jätteiden lajittelussa harjoitellaan kestävän kehityksen periaatteita. Turvallisuus ja liikenne Kotitalouden erityisalue on kodin turvallisuus. Työvälineiden ja kodinkoneiden turvallinen käyttö on tärkeää. Kodin tapaturmien ja vaaratilanteiden välttäminen kuuluu osana opetukseen. Myös ruoan turvallisuus- ja terveysriskejä käsitellään. Ihminen ja teknologia Kotitaloudessa opitaan hyödyntämään työtä helpottavaa teknologiaa. Kotitalous opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. 61 4.18 Valinnaiset aineet Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärä on 13 tuntia. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. Kielikylpyoppilaiden valinnaistarjotin löytyy myös Merenkurkun koulun lukuvuosisuunnitelmasta. 62 4.19 Oppilaanohjaus Koulukohtainen Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen kokonaisuus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden luokkamuotoiseen ohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen, pienryhmäohjaukseen ja työelämään tutustuttamiseen (TET). Oppilaanohjaaja on mukana yhteistyössä tukemassa oppilaan luontevaa siirtymistä opiskelun nivelvaiheessa alakoulusta yläkouluun. Perusopetuksen 7.-9. vuosiluokkien oppilaanohjaus käsittää yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia, jotka jakautuvat kaikille kolmelle vuosiluokalle. Yläluokkien oppilaanohjaus jatkaa alaluokilta alkanutta ohjausta pyrkien omana uutena aineryhmänään aluksi niveltämään yläluokille siirtymistä. Oppilaanohjauksen 7. luokan oppitunneilla aloitetaan uuteen kouluun tutustuminen, käsitellään sääntöjä ja kouluyhteisössä toimimista sekä selvitetään koulutuksen rakennetta, opinnoissa etenemistä ja oppilaan arviointia. Oppilaan opiskelutaitojen kehittämiseen tähtäävillä harjoituksilla pyritään edistämään oppilaan tiedonhankintataitoja, oppimista ja persoonallista sekä sosiaalista kehitystä. Itsetuntemusaiheet, valinnaisainevalinnat, tutustuminen ammatteihin ja työelämään sekä vapaa-aika ja harrastukset ovat muita keskeisiä luokkatuntien aiheita. Aloitetaan TET tutustumalla yhden koulupäivän ajan johonkin koulun ammattiin. Oppilaanohjauksen oppituntien 8. luokan painopistealueita ovat työelämä- ja ammattitietous sekä opiskelutaitojen syventäminen. Tulevaisuuden suunnittelussa perehdytään Suomen koulutusjärjestelmään ja aloitetaan tutustuminen oman alueen toisen asteen koulutustarjontaan. Omat vahvuudet, kyvyt, harrastukset ja kiinnostuksen kohteet tulevat esille pohdittaessa tulevia koulutusvaihtoehtoja. Käytännön tutustuminen koulun ulkopuoliseen työelämään ja ammatteihin suoritetaan 63 kouluviikon mittaisella jaksolla, joka on useimmille ensimmäinen kosketus työelämään. Tet-paikkojen hakuun ja tet-viikkoon valmentautuminen suoritetaan pääasiassa oppilaanohjauksen luokkatunneilla ja myös henkilökohtaisena ohjauksena. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatkokoulutusvalinnoissa koko kouluyhteisön voimin. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös kotien kanssa. Oppilaat ja vanhemmat tutustutetaan perusteellisemmin toisen asteen jatkokoulutusmahdollisuuksiin mm. tutustumiskäyntien ja vierailujen avulla. Samoin oppilaat tutustutetaan työvoimahallinnon tarjoamiin ohjaus-, työvoima- ja tietopalveluihin. Yhteishaun järjestäminen on oppilaanohjaajan keskeinen tehtävä. Hän tiedottaa yhteishaun aikatauluista, valintaperusteista ja käytännön järjestelyistä niin oppilaille kuin heidän vanhemmilleenkin. Työelämään ja ammatteihin tutustuminen jatkuu yhdeksännellä luokalla kahden viikon mittaisella jaksolla. Oppilaalla on oikeus keskustella valinnoistaan ja suunnitelmistaan henkilökohtaisen ohjauksen muodossa ennen yhteishakua ja tarvittaessa myös tulosten julkistamisen jälkeen ns. jälkiohjauksessa. Yhteishaun jälkeen oppilaanohjaajan tehtävänä on sijoittumisen seuranta ja ohjauksen arviointi. 5. Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnin tehtävä ja yleiset periaatteet Oppilasarvioinnin on oltava ohjaavaa ja kannustavaa sekä kehitettävä itsearvioinnin edellytyksiä. Oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä on arvioitava monipuolisesti. Arvioinnissa noudatetaan perusopetuslakia ja – asetusta. (PL 22§) (PA 10§, 11§, 12§, 13§, 14§, 1§, 19§, 23§) Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, kun vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden opinnot on suoritettu hyväksytysti. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle vaikka osa suorituksista olisi hylätty, mutta oppilaan arvioidaan selviytyvän seuraavan luokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää luokalle, mikäli hänellä on yhdessä tai useammassa aineessa hylätty suoritus ja oppilas ei erillisessä kokeessa osoita saavuttaneensa hyväksyttyjä tietoja ja taitoja. Oppilas voidaan jättää luokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia. Asiasta tulee tiedottaa ja kuulla oppilaan huoltajaa ennen vuosiluokalle jättämistä. 64 (PL 16 §, 18 §, 22 §) (PA 11 §, 13 §, 16 §) Oppiaineiden arvioiminen Oppiaineiden arvioinnin osalta noudatetaan valtakunnallista ja kunnallista opetussuunnitelmaa. Kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä. Oman uskonnon opetuksesta merkitään arvio todistukseen vain, mikäli opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. (PA 11 §) Perusopetuksen 7. luokalla päättyvien kotitalouden, käsityön, musiikin ja kuvataiteen lukuvuositodistuksen arvosanat ovat samalla päättöarvioinnin arvosanoja. Perusopetuksen 8. luokan lukuvuositodistuksen historian arvosana on päättöarvioinnin arvosana. 9. luokan maantiedon päättöarviointi annetaan joulutodistukseen. Oppilaan työskentelyn arviointi Merenkurkun koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan jokaisen oppiaineen numeroon vaikuttavana asiana. Työskentelystä ei anneta erillistä arviointia. Oppilaan käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Päättö- tai erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisnumeroa. (PL 22 §) (PA 10 §, 12 §) Päättötodistuksen liitteenä on arvio oppilaan käyttäytymisestä. Käytösnumeron koulukohtaiset kriteerit ovat liitteenä. Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearvioinnin tavoitteena on myönteisen minäkuvan luominen oppijana, osallisuuden lisääminen, omien tavoitteiden asettamisen kehittyminen, oman oppimisen tiedostaminen ja oppimisprosessin säätely sekä oppimis- ja työskentelytaitojen kehittyminen. Merenkurkun koulussa oppilaat arvioivat omaa oppimistaan säännöllisesti eri oppiaineiden opiskelun yhteydessä. Opettajat ohjaavat heitä itsearvioinnin suorittamisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteiden asettamiseen voivat osallistua myös oppilaan huoltajat yhdessä oppilaan ja opettajan kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppilaita, joilla on henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, arvioidaan HOJKS:n mukaisesti. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) päätetään, opiskeleeko oppilas yleisen opetussuunnitelman vai yksilöllisten oppimäärien mukaisesti eri aineissa. Päättöarvioinnin muoto määritellään viimeistään 9.luokan alkuun mennessä. (PL 17 §) (PA10 §) 65 Todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja erotodistus. Merenkurkun koulussa annetaan välitodistus syyslukukauden päättyessä ja lukuvuositodistus kevätlukukauden päättyessä. Perusopetuksen päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä tai hyväksyttyjä. Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta (PL 22§) (PA 10§). 66
© Copyright 2024