ITÄPORTTI huhtikuu 2010 - IRR-TV
ITÄPORTTI Kristillisen medialähetystyön erikoislehti • Huhtikuu 2010 • Nro 2 Missiot Aasian suurkaupunkeihin ja Karibialle • Apua Haitille Pääkirjoitus Evankeliumi saavutti Siperian Omskin s. 10–13 Nykyään yli 50 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2020 mennessä yli 75 prosenttia asuu kaupungeissa. Maailmassa on nyt jo yli 500 suurkaupunkia, joiden asukasluku ylittää miljoonan. Enemmistö maapallomme ihmisistä, joiden puolesta Jeesus vuodatti verensä, on pakkautunut suurkaupunkeihin. Siksi ratkaisevan tärkeää on se, että he ovat harkitun lähetystyön ja esirukoustemme kohde. IRR-TV:n ensimmäiset kaupunkimissiot alkoivat Venäjällä vuonna 2003. Juuret löytyvät kauempaa. Tässä numerossa: 4 Kaupunkimissio Bengalinlahden suurkaupunkiin 8 1 100 000 000 intialaista ilman evankeliumia 10 Missio Siperian Omskissa 14 Helmenkalastaja Kirgisian kaduilla 16 IRR-TV:n kautta tukea lastenkodille Kirgisiaan 17 "Pelastuin itsetuholta Israelissa" 18 Haiti huutaa yhä apua 22 Venäjän radioevankelista Earl Pöysti on poissa 26 Viron uskovat kiittivät veljeskansaa tuesta 30 Kaupunkimissio Guyanaan syksyllä 31 Arabityön ja Etiopian uutisia Missiot alkavat Intiaan suurkaupunkimissio s. 4–9 Haiti huutaa yhä apua s. 18–21 Itäportin julkaisija: IRR-TV ry, yleiskristillinen medialähetysjärjestö • Päätoimittaja: Hannu Haukka Toimituskunta: Ari Talja, Laura Haukka, Jari Sippola, Ruut Ahonen, Hani H, Pirjo Karttunen, Vladimir Karttunen, Merja Tekoniemi, Stanislav Voronin, Andrei Motinga • Taitto: Jari Sippola, Kimmo Kestilä • Paino: Esa Print Oy, Lahti, 2010 Postiosoite: IRR-TV, PL 150, 04201 Kerava • Käyntiosoite: IRR-TV, Jäspilänkatu 2b, 04250 Kerava • Puhelinvaihde: 0207 120 240 • Fax: 0207 120 266 • Avoinna: ma–pe klo 9–16.30 • Sähköposti: [email protected] • Internet: www.irrtv.fi Pankkiyhteys: Osuuspankki 513205–29028, Sampo 800015–70224890, Nordea 106330–210423 • Keräyslupa: OKH532A, Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämä ajalle 1.1.2009–31.12.2010. Keräysalue koko maa paitsi Ahvenanmaa. Varojen käyttö: IRR-TV:n medialähetystyö, humanitaarinen apu ja työn tukitoiminnat vuonna 2010. 2 • ITÄPORTTI huhtikuu 2010 Miksi tähtäämme suurkaupunkeihin? Yli kymmenen vuotta sitten tapasin moskovalaisen Kanava 31:n pääjohtajan. Olimme sitä ennen lähettäneet Neuvostoliiton keskus-TV:ssä Superkirja-piirroselokuvasarjan, johon saimme miljoona palautekirjettä neljän viikon aikana. Kanava 31:n pääjohtajan toimistossa esitin valmiita TV-ohjelmiamme, tarkoituksena sopia myöhäisillan eetteriajasta. Halusimme tavoittaa pääkaupungin asukkaat, jotka eivät syystä tai toisesta nukkuneet öisin. Johtaja yllätti minut ja sanoi: "Minua eivät kiinnosta valmiit ohjelmat. Mutta jos te pystytte tuntitolkulla kameran edessä yksinkertaisesti kertomaan moskovalaisille katsojille, minkä vuoksi kannattaa elää, mistä he saisivat voiman elää seuraavan päivänsä, annan teille ilmaiseksi eetteriaikaa tällä kanavalla! En tarvitse psykologia, terapeuttia tai lääkäriä." Ota vastaan haaste! Ymmärsin heitetyn haasteen. Venäjän suurkaupungeissa oli lukemattomia tuhansia ihmisiä, jotka taistelivat ongelmiensa kanssa. Moni oli kypsä itsemurhakandidaatti. Perhe oli hajoamaisillaan. Vaimo oli menettämässä miehensä, mies vaimonsa. Lapset olivat menettämässä kodin turvan. Elämä oli muuttunut helvetiksi. Unelma oli vaihtunut painajaiseksi. Sydän huusi apua, mutta ei ollut kuulevia korvia eikä apua tarjoavia käsiä. Syntyi ajatus "kaupunkimissio". Vuonna 2003 Volgogradissa kaupungin silloinen pormestari kiitti mission järjestäjiä: "Kaupunkimme historiassa ei ole ollut vastaavaa kampanjaa. Kaupungin ilmapiirin parantaminen olisi ollut kaupungin päättäjien vastuulla, mutta sen tekivät missioon osallistuneet seurakunnat." Kaupungin- ja lääninhallitusten edustajat ja maaherrat eri kaupungeissa ovat iloinneet missioiden toteuttamisesta. Kaupungit eivät lopu kesken Volgogradin jälkeen mediaprojekti on toteutunut monissa kaupungeissa Venäjällä, Keski-Aasiassa ja Ukrainassa: Ufassa, Petroskoissa, Arkangelissa, Almatyssa, Voronezhissa, Samarassa, Nizhni Novgorodissa, Krasnojarskissa, Vladimirissa, Bishkekissä, Kiovassa, Izhevskissä, Naberezhnye Tshelnyssä, Novosibirskissa, Astrahanissa, Kalugassa, Kaliningradissa, Oshis- sa, Dzhalal-Abadissa, Orenburgissa, Donin Rostovissa, Jekaterinburgissa, Novgorodissa, Jaroslavlissa, Lipetskissä, Saratovissa, Volzhskissa, Rjazanissa, Tsheboksaryssa, Syktyvkarissa, Karagandassa, Sevastopolissa, Issyk-Kulissa ja Omskissa. Israelissa missioita on toteutettu mm. Jerusalemissa, Tel Avivissa, Haifassa ja Länsirannalla. Nyt missiota odotetaan Intian suurkaupunkeihin, Nepaliin, Mongoliaan, Guyanaan, Albaniaan, Serbiaan, Baltiaan ja Lähi-idän maihin. Kirjeissään apostoli Paavali jätti meille suurkaupunkimissiomallin, jota hän toteutti kuolemaansa asti. Me otamme oppia Paavalista. Etumme on siinä, että seurakuntia on jo olemassa kohdekaupungeissa. Siksi missiot toteutetaan paikallisten evankeliointiin uskovien seurakuntien voimin. Siemen on langennut otolliseen maaperään. Ihmiset ovat ottaneet sanoman vastaan. Perheet ovat eheytyneet. Elämä on saanut uuden alun. Itäportin sivuilla luet lisää missioistamme. Toivomme, että uusi elämä voisi olla totta ja voitokasta myös sinun kohdallasi. Se on rukouksemme riippumatta siitä, mihin kristilliseen seurakuntaan tai kirkkoon kuulut tai sitten et kuulu. Me voimme yhdessä olla viemässä ilosanoman Jumalan armosta ja elämää muuttavasta voimasta miljoonille, jotka eivät tiedä tästä elämästä mitään. Hannu Haukka ITÄPORTTI huhtikuu 2010 • 3 Suurkaupunkimissiot Intiaan ja Nepaliin Paikalliset seurakunnat odottavat innolla suurkaupunkimissioita Nepalin Katmanduun ja Intian Chennaihin. Seuraavalla aukeamalla kerromme Intian mission suunnitelmista ja seuraavassa Itäportissa uutisia Nepalista, kuten myös Laosista, jossa IRR-TV järjestää mm. mediakoulutusta. 4 • ITÄPORTTI huhtikuu 2010 ITÄPORTTI huhtikuu 2010 • 5 Kaupunkimissiota toivotaan Bengalinlahden suurkaupunkiin Chennai on Intian neljänneksi suurin kaupunki ja eräs maailman suurimpia teknologiakeskuksia. Alueen jopa 10 miljoonaa asukasta saattavat pian kohdata evankeliumin massiivisen suurkaupunkimission kautta. Vuonna 1953 Suomesta purjehti Ebenezer-lähetyslaiva kohti Kaukoitää. Laivan kapteeni, lähetyssaarnaaja Toimi Yrjölä oli toteuttamassa elämänsä kutsumusta saarnata evankeliumia kansoille, jotka eivät olleet sitä kuulleet. "Laiva saapui Madrasiin (nykyiseen Chennaihin) Intiaan vuonna 1957", muistelee Toimin vanhin poika Samuel Yrjölä. "Pidettiin seitsemän viikon kokoussarja, ja tuhansia ihmisiä tuli kuun- telemaan evankeliumin saarnaa." Nyt istuimme IRR-TV:n apulaisjohtajan Ari Taljan kanssa Maranatha Full Gospel Associationin johtajan konttorissa. Maranatha-seurakuntaliikkeen johtaja, pastori Henry Josef muistaa vierailunsa Ebenezer-laivalla ja siunatun yhteistyön kapteeni Toimin kanssa. "Se oli voimallista herätyksen aikaa. Jumala toimi Toimin kautta väkevästi", toteaa 87-vuotias Henry Josef, joka johtaa 180 seurakuntaa, yhteisjäsenmäärältään 200 000. Nykyisin yhteisöllä on viisi raamattukoulua. Kuunneltuaan terveisemme kaupunkimissioista pastori Josef mietti hetken ja sanoi hymyillen: "On tulossa seuraava aalto – ja se tulee jälleen Suomesta." Isot ulkoilmatapahtumat ovat olleet valtava työkalu Intiassa, mutta viranomaiset ovat kieltäneet suuret ristiretket, koska niiden yhteydessä on vaara, että jotakin ikävää tapahtuu. Me voimme tehdä tehtävämme entistä tehokkaammin muuttamalla strategiaa. Kristillisen Good News Television -tv-aseman johtaja Ashvin Dhuriam, olet Intiassa nyt hyvin mielenkiintoisessa tilanteessa. Kerro siitä. 6 • ITÄPORTTI huhtikuu 2010 Jättiseurakunta mukaan New Life Church on Bengalinlahden suurin seurakunta. Jäseniä on 40 000. Uuden 55 000 istuinpaikan kirkon rakennusprojekti on juuri alkamassa. Seurakunnan johtaja, pastori Mohan on AOG-liikkeen koko Intian piispa. Pastori esitteli apulaispastorien maisemakonttorin. Konttorissa oli 100 työpöytää, eli apulaispastoreita on 100. Seurakunnassa on 4 000 pienryhmää. Mohan kertoi, että suurkaupunkimissio sopisi heille erittäin hyvin, sillä Intiassa massakokoukset ulkoilmassa ovat historiaa, niillä ei ole enää paljon mahdollisuuksia. Median kautta tapahtuva missio, joka tavoittaisi lähes kaikki 7–10 miljoonaa asukasta Chennain kaupungissa, olisi hieno asia. Jättiseu- – Tapasimme Hannu Haukan ja Ari Taljan kanssa Chennain kaupungin paikallisseurakuntia. Hannu kertoi kaupunkimissioiden päätarkoituksesta. Pastori Mohan ymmärsi näyn ja ilmaisi halun täydellisestä yhteistyöstä mission toteuttamiseksi. Hän oli hyvin iloinen, että tällainen missio toteutetaan Chennaissa. Pastori sanoi, että hän tulee rakunta lähtisi heti mukaan. Samaa mieltä oli 16 000 hengen Apostolisen Kristillisen seurakunnan johtaja Sam Sundaram. Sähköinen media ja mainonta tavoittavat suuret joukot paljon paremmin kuin perinteiset isot yleisötapahtumat. Kaupunkeja on useita Chennain alueella asuu eri arvioiden mukaan jopa 10 miljoonaa ihmistä. Kristittyjä on noin kuusi prosenttia. Vaikka Chennai sijaitseekin Etelä-Intiassa, jossa on julistettu paljon evankeliumia, tavoitettavaa riittää silti. Alueella asuu hinduja, buddhalaisia ja muslimeja. Chennain lisäksi Tamil Nadun osavaltiossa sijaitsee myös muita miljoonakaupunkeja: Koimbatore (3–4 miljoonaa asukasta), Madurai (3–4 miljoonaa) ja Trichi (1 miljoo- auttamaan kaikin mahdollisin tavoin mission suorittamisessa. Tunnet Intian yhteiskunnan ja median. Miten tällainen kaupunkimissiokonsepti sopii Chennaihin ja nykyaikaiseen Intiaan? – Olen syntynyt ja asun Chennaissa. Tämä on mielestäni hyvin voimallinen evankelioimisen muoto kaupungissamme. Chennai on kris- na). Osavaltion asukasluku on 60 miljoonaa. Kaupunkimissiot ovat eri seurakuntien ja kirkkokuntien yhteinen ponnistus tavoittaa kaikki kaupungin asukkaat evankeliumin sanomalla. Perinteisen Church of South Indian (Etelä-Intian kirkon) piispa totesi, että missio olisi tarpeen Chennaissa. Seurakunnan mahdollisuudet tavoittaa kaupunkilaisia ovat vuosi vuodelta supistuneet. Miljoonia TV:itä jaettiin Kolme vuotta sitten Tamil Nadun osavaltion hallitus teki jymypäätöksen. Seuraavan neljän vuoden sisällä hallitus jakaisi ilmaiseksi 10 miljoonaa väritelevisiovastaanotinta kansalle. Yksistään Chennain kaupungissa on jo jaettu 2,8 miljoonaa tv-vas- tillistä vyöhykettä ja eräs Intian tärkeimmistä suurkaupungeista. Uskon henkilökohtaisesti, että tämä missiokonsepti on erityisen tehokas Chennaissa. Tällaista missiota ei ole toteutettu koskaan aikaisemmin. Mission siunaus on se, että voimme seisoa yhteisrintamassa. Ei ole väliä, oletko baptisti, protestantti tai karismaattinen uskova. Tämän vuoden käsite on vain kaupunkimissio. taanotinta. Ei liene yhteensattuma, että lyhyessä ajassa televisiosta on tullut valtamedia Chennain kaupungissa. Missio tulee käyttämään hyväksi tätä valtavan suurta ovea. Seurakunnat saavat ennennäkemättömän suuren mahdollisuuden kertoa, että Jumala muuttaa ihmisiä myös Intiassa. Evankelioimaton elovainio Muut miljoonakaupungit, kuten Hyderabad ja Bangalore, pulpahtivat esille keskusteluissa. Missioita kaivattaisiin monessa kaupungissa. Intia on massiivinen lähetyskenttä ja lähetyshaaste. Maa on väestöltään maailman toiseksi suurin valtio. Vaikka Intiassa on paikka paikoin kristittyjä, maa on suurelta osin vielä evankelioimaton. Hannu Haukka Ainutlaatuista on se, että siinä eivät näy niinkään mission tuojat vaan paikalliset ihmiset. Siinä näkyvät Chennain ihmiset, se on Chennain ihmisten ja seurakuntien puolesta. Tämä on hieno missio ja uskon, että se ilman muuta toimii Chennaissa. Uskon lujasti, että tämä kampanja siunaa Chennain kaupunkia. Haastattelu: Kenneth Grönroos ITÄPORTTI huhtikuu 2010 • 7 1 100 000 000 intialaista il man evankeliumin sanomaa Pastori Henry Josef johtaa Maranatha Full Gospel Association -liikkeen 180 seurakuntaa, joissa on 200 000 jäsentä. "Toimi Yrjölä tuli 1950-luvulla. Nyt on tulossa toinen aalto, jälleen Suomesta!" – pastori Josef Pastori Sam Sundaramin Apostolic Christian Assembly -seurakunnassa on 16 000 jäsentä. Kokoustiloissa ei ole istuinpaikkoja. Pastorit ovat kääntyneet hindulaisuudesta kristinuskoon. "Sähköinen media ja mainonta tavoittavat suuret joukot paljon paremmin kuin isot yleisötapahtumat." – pastori Sundaram Pastori Mohanin New Life AOG Church -seurakunnassa on 40 000 jäsentä. Nyt rakenteilla on 55 000-paikkainen kirkkorakennus. Avustavia palkallisia pastoreita on 100. "Suurten ulkoilmakokousten aika on nyt ohi Intiassa. Otamme innolla osaa tähän mediamissioon!" – pastori Mohan 8 • ITÄPORTTI huhtikuu 2010 Madrasin arkkihiippakunnan piispa Lawrence Pius DD antoi siunauksensa kaupunkimissiolle. Perimätiedon mukaan piispan kirkon alle on haudattu apostoli Tuomaan ruumis. Noitia Delhin kadulla myymässä henkien palvontaan tarvittavia välineitä. Intian uskonnot Huima kaupungistuminen Intian perustuslaki takaa kaikille uskonnoille vapauden levittää sanomaansa. Intiassa hindulaisuus on hallitseva uskonto. Kristilliset kirkot ovat kasvaneet melko hyvin viime vuosien aikana erityisesti maan eteläisimmissä osissa. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan yli 800 miljoonaa (80,5 %) intialaista kuului hindulaisuuteen. Muslimeja on 13,4 %, kristittyjä 2,3 %, sikhejä 1,9 % ja buddhalaisia 0,8 %. Lisäksi on mm. juutalaisia, zoroastrialaisia ja bahaita. Joidenkin arvioiden mukaan kristittyjen määrä olisi 2000-luvulla kasvanut yli kuuteen prosenttiin. Intia ei ole varsinaisesti muslimimaa, mutta siellä on maailman kolmanneksi suurin muslimiväestö. Intian väestö on kasvanut 1,2 miljardiin. Intia on Kiinan jälkeen maailman toiseksi väkirikkain maa. Viimeisten vuosikymmenien aikana Intian väestönkasvu on ollut jyrkässä nousussa johtuen lääketieteen läpimurroista eri aloilla ja vihreän vallankumouksen eli maatalouden voimakkaasta kasvusta. Intian kaupunkiväestö on lisääntynyt peräti 11-kertaiseksi viimeisen vuosisadan aikana. Väestö keskittyy edelleen voimakkaasti kaupunkeihin. Vuoteen 2001 mennessä Intiassa oli 35 kaupunkia, joiden asukasluku ylitti miljoonan rajan. Maan suurimmat kaupungit ovat Mumbai, Delhi ja Kalkutta (Kolkata). Jokaisen niiden asukasluku on nykyään noin 15–20 miljoonaa. Tänään yli 50 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2020 mennessä yli 75 prosenttia maailman väestöstä asuu suurissa kaupungeissa. Koska enemmistö ihmisistä, joiden puolesta Jeesus Kristus kuoli ja vuodatti verensä, ovat pakkautuneet suuriin kaupunkeihin, on ratkaisevan tärkeää, että he ovat harkitun lähetystyön ja rukoustemme kohde! ITÄPORTTI huhtikuu 2010 • 9 Missio Siperian Omskissa Siperian Omskissa alkoi huhtikuun alussa kaupunkimissio. Sen vaikutusalueella asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä. Ensimmäisellä viikolla puhelinkeskus sai jo noin 2000 soittoa ja tekstiviestiä. Seuraavassa IRR-TV:n Sergei Altuhov kertoo tilanteesta mission alkupäivinä: Omsk Miten missio on alkanut? – Missio on alkanut ihan normaalisti. Se on otettu todella hyvin vastaan yli 10 seurakunnassa, jotka siihen osallistuvat. Valmistautuminen ja siihen liittyvät seminaarit ovat sujuneet hienosti. On ollut myös vastustusta. Mission alussa alettiin pystyttää mainostauluja. Niissä oli mm. Olga-nimisen sisaren kuva. Mainostaulussa hän kertoo harrastaneensa 12 vuotta noituutta ja olevansa nyt vapaa. Olga oli työssä Omskin aluehallinnon nuorisoasioiden osastolla. Mainoksen pystytyspäivänä hän joutui työssä kovasanaiseen puhutteluun. Seuraavana päivänä, 30.3. hänet erotettiin työstä. Kyseessä on selkeä syrjintä uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Olgalle sanottiin perusteeksi, että hän saattaisi vetää muita mukanaan tähän uskonnolliseen "lahkoon". Tällaista siis on nuorisopolitiikka Omskissa nykyään. Kaikesta tästä huolimatta mission lehdistötilaisuus kaupungin ja alueen edustajille sujui hyvin. Tilaisuuden teemana oli demografinen tilanne ja seurakuntien rooli – se mitä voimme tehdä huume- ja alkoholiongelmalle kaupungissamme. 10 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 Esiintyjät toivat ongelmia esille ja tarjosivat apua. Tilaisuus pidettiin Komsomolskaja Pravda -lehden lehdistösalissa. Tässä lehdessä julkaistiin laaja, hyvä artikkeli. Paikalla oli paljon lehdistön edustajia. Sitten Komsomolskaja Pravdaan soitettiin ja läksytettiin heitä kieltämällä heitä enää koskaan antamasta meidän käyttöömme tilaa lehdistötilaisuuksien pitämiseen. Meidän täytyy nyt pitää lehdistötilaisuudet toisessa paikassa. Kun olemme kyselleet paikkoja, olemme saaneet kieltäviä vastauksia. Emme ole voineet enää pitää lehdistötilaisuuksia. Kaikki nämä kiellot tapahtuvat salassa. Tilaisuuksien pitämistä ei sinänsä ole kielletty, mutta paikkoja niitä varten emme ole saaneet eri syihin vedoten. Yksi mediatoimisto kieltäytyy asettamasta paikoilleen mainosta, vaikka meillä on heidän kanssaan puoli vuotta sitten tehty sopimus. He olivat nähneet mainoksen etukäteen ja asia oli sovittu. On myös ollut paljon hyökkäyksiä seurakuntia kohtaan Volgogradin alueella ja Tambovin alueella. Syyttäjänvirasto tarkastaa seurakuntia ja on vaatinut pyhäkoulujen sulkemista sillä perusteella, että se on vastoin opetusta koskevaa lakia. Pyhäkoulut eivät kuitenkaan ole oppilaitoksia, vaan ne opettavat lapsillemme uskontoon liittyviä asioita. Sellainen toiminta siis halutaan meiltä kieltää. Samaan aikaan ortodoksikirkon vastaavaan toimintaan ei puututa. Julkisissa tiedotusvälineissä keskustellaan, keitä ovat wahhabiitit. > Missiomainoksissa Siperian Omskissa paikalliset uskovat antavat ohikulkijoille kuukauden ajan todistuksensa: rakkaus palasi perheeseen, abortille sanottiin ei, tulevaisuus löytyi ja huumeista päästiin vapaaksi. Vasemmassa kuvassa oleva nuori nainen on Olga, joka sai potkut Omskin aluehallinnon nuorisoasioiden osastolla, koska hän esiintyy missiomainoksessa. Missio on kohdannut muutakin vastustusta, mutta samalla kaupunkilaisten hengellinen nälkä on suurta ja missiotoimistoon on tullut runsaasti puheluja. ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 11 Missiojohtaja Sergei Altuhov opastaa missiotoimistossa puheluihin vastaavia seurakuntalaisia. Missiomainoksiin ei voi olla törmäämättä kahden miljoonan asukkaan Omskin keskustassa. Hehän ovat äärimuslimeja. Kuitenkin mediassa protestantteja verrataan wahhabiitteihin ja muodostetaan sellainen käsitys, että protestantit ovat jonkinlainen ryhmä, johon pitää suhtautua varoen. Onko ortodoksikirkko todella kansan tukema? – Ei suinkaan. Luulen, että muutama prosentti väestöstä tukee. Eilen sain kutsun Volgogradin kaupunginhallintoon, jossa oli kokous. Mukana olivat kaikki uskonnolliset johtajat kaupungistamme, turvallisuusorganisaatioiden edustajat ja kaupunginhallinto. Kokoonnuimme käsittelemään terrorismia ja viimeaikaisia tapahtumia, kuten metroräjähdyksiä. Meiltä pyydettiin apua kansan rauhoittamiseen. Paikallisviranomaiset pyysivät ilmoittamaan, jos huomaamme jotain epäilyttävää. Paikalla olleiden lukuisten uskonnollisten edustajien joukossa oli vain yksi ortodoksipappi. Siellä oli muslimeja, buddhalaisia, tataareja ja protestantteja. Viranomaiset tarvitsevat apuamme. Ja sanoimme, että totta kai olemme lainkuuliaisia kansalaisia ja rukoilemme teidän puolestanne. Emme halua terrorismia. Se ei ole meidän tyylimme hoitaa asioita. Millaisia soittoja saatte kaupunkilaisilta? – Ihmiset pyytävät missiokirjoja. Ne kiinnostavat tämän kaupungin ihmisiä. Ihmiset haluavat muutoksen elämäänsä, haluavat oppia tuntemaan Jeesuksen Kristuksen. Ihmiset eivät tarvitse uskontoa, he tarvitsevat Kristusta ja todellista muutosta. Tarvitaan Jumalan puuttumista tilanteisiin. Eikä mitään poppakonsteja. Onko uskonnollisen eriarvoisuuden – joka on naamioitu hyvin kauniiksi – taustalla ortodoksinen kirkko? – Jos nämä ortodoksit todella ovat Jumalan lapsia, niin heille näistä vainoista ei pitäisi olla hyötyä. Mutta jos he ovat vain ihmisiä, jotka nimittävät itseään kristityiksi, tilanne on toinen. Mutta en voi sanoa, että kaiken takana ovat juuri ortodoksit. Luulen, että taustalla ovat valtion viranomaiset. Se on tuhoisaa Venäjälle. Se rikkoo rauhan ja kansalaisyhteiskunnan yhtenäisyyden. Tapahtuuko tätä vain Omskissa vai onko tämä yleisvenäläinen ilmiö? – Yleensä koko Venäjän osalta voin sanoa, että valtaosin paikoissa, joissa olemme tehneet töitä, tapahtuu samantyylisiä asioita. On ollut painostusta kaikkialla, lukuun ottamatta Volgogradia. Mutta kuukausi sitten myös Volgogradissa alkoi olla painostusta. Valtio ja syyttäjänvirasto ovat tutkineet kaikkia evankelisia yhteisöjä. On vaadittu perustamisasiakirjojen laatimista uudestaan ja sen kohdan poistamista, jossa todetaan, että meillä on pyhäkoulu. Koulu on yleissivistystä antava ja lisensioitu oppilaitos. Meille ilmoitetaan, että emme ole lisensioitu oppilaitos, emme saa antaa pyhäkouluopetusta erillään valtion opetuksesta. Nämä ihmiset eivät edes ymmärrä, mikä on pyhäkoulu ja mitä se tarkoittaa. Millaisia odotuksia teillä on Venäjän tulevaisuuden suhteen yleensä ja toisaalta Omskin mission suhteen? – Tulemme jatkamaan toimintaamme asianmukaisesti. Herätys on joka tapauksessa tulossa, vaikka vastustusta on. Tulemme kertomaan ihmisille sanomaamme ja jatkamaan missiota. Mutta uskon, että tulee vaikeaa. Näin luulen. Mitä haluaisit sanoa suomalaisille, jotka rukoilevat puolestanne? – Kiittäkää Jumalaa, että asutte maassa, jossa voitte vapaasti uskoa Jumalaan ja käydä kirkossa, uhrata varojanne ja auttaa ihmisiä, harjoittaa hyväntekeväisyyttä ja toimia. Meitä suuresti siunaa se, että suomalaiset seurakunnat ja ihmiset auttavat. Muistamme heidän apunsa niinä monina vuosina, joina he ovat auttaneet meitä venäläisiä sisariaan ja veljiään. Jumala ei unohda mitään. Tarvitsemme tukea, erityisesti rukoustukea ja sanan julistajiemme puolustamista. Jos edellä kerrottuja asioita tapahtuu, toivomme, että niistä puhutaan kovalla äänellä. Laittomuuden pimeys ja valta väistyvät vasta silloin, kun valo ja totuus tulevat esiin ja maailman tietoisuus kaikesta tapahtuneesta kasvaa. Jos vain olemme hiljaa ja kärsimme, mitään ei tapahdu. Mutta kaiken on tultava valoon. Seurakuntalaisia mission koulutustilaisuudessa. Haastattelu: Andrei Motinga 12 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 13 Turvapaikka katuäideille Yläkuvassa: IRR-TV toimitti vuodenvaihteessa apua myös Talasskin lastenkodin vammaisille lapsille Kirgisiassa. Alla: Natalia Dannik ja yksi hänen "helmistään". Helmenkalastaja Kirgisian kaduilla 14 Natalia Dannik astui sosiaalisten normien ulkopuolelle, kun Jumala istutti häneen halun auttaa likaisia katulapsia. Hän kerää hylättyjä helmiä Kirgisian pääkaupungin Bishkekin kaduilta ja istuttaa heihin ikuisuuden. IRR-TV etsii mahdollisuutta ostaa Natalialle talon turvakodin perustamista varten. kotiinsa kahdesti joka viikko helmiä, jotka kerjäävät, varastavat ja myyvät itseään kadulla päivästä toiseen ja hakevat yön lämpöä vesiputkista maan alla. – Hei, Natalia! Nuori kirgiisinainen pysähtyi vilkkaalle kadulle Bishkekissä. Hän tunnisti teinipojan saastaisissa ja repaleisissa vaatteissa. Poika oli yksi niistä, jotka olivat kadonneet orpokodista, jossa hän oli vapaaehtoisena. – Hei, Jonny. Missä olet ollut? – Tule katsomaan, missä asun, poika vastasi. Natalia tiesi, että jos hän ei vastaisi kutsuun nyt, hän ei luultavasti näkisi poikaa enää koskaan. He puikkelehtivat sisään ja ulos kaduilla, pitkin kapeaa kujaa, suurten vesiputkien yli ja junaradan viertä katu- Hartaita rukouksia •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 kaivon luo, jonka kansi oli auki. – Tämä on kotioveni, Jonny virnisti. Natalian silmät levisivät, mutta samalla hän tiesi, ettei tässä vaiheessa voisi enää perääntyä. Niinpä hän veti keuhkonsa täyteen ilmaa ja alkoi laskeutua alas pimeään. Vastaan tuli sanoinkuvaamaton lemu. Kun silmät alkoivat nähdä pimeässä, Natalia erotti maanalaisen yhteisön, johon kuului paljon lapsia ja nuoria. Tuona kylmänä päivänä vuonna 2004 Jumala käänsi Natalian sydämen auttamaan Jonnya ja muita hänen kaltaisiaan. Hän alkoi kerätä Nyt jo viisi vuotta 20–30 katulasta on täyttänyt Natalian kaksion tiistai- ja perjantai-iltapäivisin. Tuolloin muutaman tunnin ajaksi Natalian asunto muuttuu pesulaksi, parturiksi, ruokalaksi, ilmaiseksi käytettyjen vaatteiden kaupaksi ja kouluksi, jossa opetetaan, kuinka sydämessään voi säilyttää rakkauden ja hyvyyden, vaikka nykymaailmassa parhaat paikat saadaankin voiman ja rahan avulla. Tähän väliaikaiseen turvakotiin pääsyn yhtenä ehtona on hiusten pesu ja leikkaus. Joka toisella lap- sista on syyhyä, täitä ja sienitauteja. Kun lapset ovat puhtaita ja syöneet lämpimän aterian, Natalia apulaisineen opettaa heille Jeesuksesta hauskalla ja vuorovaikutteisella tavalla. Natalian mukaan lapset imevät evankeliumin kuin kuoleva kasvi veden. – He antavat elämänsä Jeesukselle ja rukoilevat enemmän kuin me. He rukoilevat, kun heitä palelee, he ovat nälissään tai he ovat vähällä varastaa – aivan kaikenlaisissa tilanteissa. Ellei presidentiksi, sitten auttajaksi Natalia ei voi auttaa lapsia kokoaikaisesti omassa kerrostaloasunnossaan. Hän rukoilee omakotitaloa työtä varten, mutta sellaista ei vielä ole. Niinpä lapset palaavat kadulle ja turruttavat yhä kipujaan imppaamal- la liimaa ja käyttämällä huumeita ja viinaa. Maanalainen elämä on erityisen raakaa tytöille, joilta riistetään oikeus omaan kehoonsa jo lapsina. Kerran Natalia kysyi kotiinsa kokoontuneilta lapsilta, miksi he haluaisivat tulla isoina. Eräs poika, Zhenja, joka oli 17-vuotias, mutta näytti 12-vuotiaalta, sanoi virnistellen, että hän haluaa tulla Yhdysvaltain presidentiksi. Yksi aikuisista kysyi, että mikäli pojasta ei sattuisi tulemaan presidenttiä, mikä hän sitten haluaisi olla. – Haluan tehdä kodin monille katulapsille. Haluan auttaa heitä saamaan paremman elämän ja oppimaan Jeesuksesta, kuului empimätön vastaus. Ruut Ahonen, lähteenä myös: Annette Ford: A Gift of Hope Natalia Dannikille on auennut mahdollisuus auttaa joitakin nuoria katuäitejä. Turvapaikka Natalian kerrostaloasunnossa palvelee nuoria naisia, jotka haluavat vakavissaan pois prostituutiosta ja kadulta. Heidän tehtävänään on etsiä vuoden sisällä työtä ja oma vuokra-asunto. Tällaisia tarinoita turvapaikkaan päätyy Bishkekin näkymättömästä maailmasta: Zarina – irti prostituutiosta Zarinan setä salli hänen asua kodissaan, mutta sen hinta oli suuri. Setä käytti tyttöä seksuaalisesti hyväkseen jatkuvasti siitä saakka, kun hän oli kahdeksanvuotias. 15-vuotiaana Zarina karkasi kadulle paremman elämän toivossa, mutta pettyi. Hän sai lapsen ja masennus syveni, kunnes kuolemasta tuli hänen ainoa toivonsa. Zarinan kohtalotoveri näki Zarinan yrittävän itsemurhaa ja patisti tämän menemään Natalian luo. Zarina löysi suojan Turvapaikasta, jossa hän synnytti toisen lapsen. Aljona ja Zenja – kolmen polven kerjäläiset Aljona päätyi kerjäämään ja myymään itseään. Hän lähetti myös oman pienen tyttärensä kerjäämään. Helmikuussa 2008 Natalia löysi Aljonan nelivuotiaan tytön Zenjan. Pikkutyttö oleskeli saastaisessa talossa, josta puuttui lämmitys ja vesi. Zenjan takki vilisi kirppuja. Natalia otti tytön Turvapaikkaan sekä pesi ja vaatetti hänet. Natalia kutsui Turvapaikkaan myös Aljonan, joka ennen pitkää otti Jeesuksen Kristuksen vastaan Vapahtajakseen. Hänet kastettiin Natalian seurakunnassa marraskuussa 2009. Aljonan tulevaisuus on avoin. Hän ei ole käynyt kouluja, sillä lapsena hänen oma äitinsä pakotti hänet kadulle kerjäämään. Natalian avulla hän on löytänyt uskon ja tulevaisuuden toivonkipinän itselleen ja pienelle tyttärelleen. ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 15 IRR-TV:n kautta tukea lastenkodille Kirgisiaan IRR-TV:n rakkaus Venäjän ja KeskiAasian unohdettuihin lapsiin johtuu siitä, että moni lähetystiimistämme on nähnyt omin silmin näiden lasten huutavat tarpeet. Yksinäiset, päämäärättömät lapsimassat, jotka menevät ja tulevat, eivät jätä rauhaan. Vankiloiden lisäksi suurkaupunkien syövereissä elää satojatuhansia lapsia ilman virallista henkilöllisyyttä tai mitään eväitä tulevaisuuteen. Onneksi on mahdollisuus tehdä jotain. “Joka ottaa luokseen yhden tämänkaltaisen lapsen, hän ottaa luokseen minut”, totesi Jeesus. Kirgisiassa Semjonovkan kylässä kaksi uskovaa perhettä perusti vuonna 2004 Hyvä perhe -lastenkodin. Sieltä ovat saaneet pysyvän kodin 20 juuri sellaista lasta, joita edellisellä aukeamalla esitelty Natalia auttaa kotonaan. Jotta Hyvä perhe -lastenkodin toiminta voisi jatkua vakaana, pieni ryhmä suomalaisia tukee sitä säännöllisillä lahjoituksilla ja IRR-TV välittää varat lastenkotiin. Aito välittäminen avaa lasten lukot Hyvä perhe -lastenkodissa on eri-ikäisiä lapsia, osa heistä sisaruksia. Ensimmäiset kodin lapset ovat täysi-ikäistymässä. Esimerkiksi 17-vuotias Omurbek ja hänen sisarensa mittasivat aiemmin Bishkekin katuja juuri samoin, kuin Natalian löytölapset. Kun poika tuli Semjonovkaan, hän oli pelkojen ja vihan täyttämä. Vähitellen aikuisten aito välittäminen vaikutti Omurbekiin. Viidessä vuodessa nuori poika on alkanut kutsua aikuisia vanhem- mikseen. Semjonovkassa Jumalan rakkaus on kohdannut hänet. 16-vuotias Nastja on asunut Semjonovkassa neljä vuotta. Nastjan äiti on narkomaani, isää hänellä ei ole. Ruuan tyttö löysi aiemmin jäteastioista tai hän varasti syötävää. Koulu meni huonosti eivätkä kaksi aiempaa lastenkotia onnistuneet tuomaan tasapainoa epävarman tytön elämään. Semjonovkassa Nastjasta on kasvanut vastuuntuntoinen, onnellinen nuori. – Elämäni on muuttunut. Olen osa suurta perhettä. Olen oppinut lypsämään lehmiä, pitämään kodin järjestyksessä ja hoitamaan lapsia. Kauheaa ajatellakin, mitä minusta olisi tullut, jos en olisi päässyt tänne. Olen kiitollinen kaikille, jotka tukevat lastenkotiamme. Suuret kiitokset teille! Ruut Ahonen Lapsia ruokailemassa Natalia Dannikin (nainen oikealla) ahtaassa kerrostalohuoneistossa Bishkekissä Kirgisiassa. Natalia etsii katulapsityölleen omakotitaloa turvakodiksi, jotta moni lapsi saataisiin pelastettua kaduilta ja viemäreistä. "Pelastuin itsetuholta Israelissa" Viime vuoden venäjän- ja hepreankielisten missioiden jälkityö jatkuu vielä pitkään seurakunnissa Israelissa samalla kun toteutamme uusia evankelioimiskampanjoita. Alinan tarina on yksi monista esimerkeistä Jumalan muuttavasta voimasta Israelissa. Alina oli hankkinut itselleen sairaanhoitoalan peruskoulutuksen, kunnes Israelin puolustusvoimat kutsuivat hänet palvelukseen. Armeijassa hän toivoi voivansa jatkokouluttaa itseään terveyden alalla. Armeijalla ei kuitenkaan ollut tarjota Alinalle haluamaansa koulutusta, ja hän masentui. Verenvuodatus toi lohdutusta Yövartiossa Alina kerran viilsi itseään ranteista. Virtaavan veren näkeminen toi hänelle tyydytystä, ja masennus väistyi hetkeksi. Tästä seurasi oman ruumiin viiltelyjen lisääntyminen. Alina toimitettiin psykologin puheille. Hän totesi, että Alina ei sovellu armeijaan. Lähtöpassit armeijasta käänsivät asiat vain huonommaksi. Masennus syveni ja oman kehon viiltely jatkui. Alinalta hävisi värien näkemisen kyky, ja koko maailma oli kirjaimellisesti muuttunut mustavalkoiseksi. Käännekohta kadulla Kulkiessaan kerran kotikaupunkinsa kaduilla, Alina huomasi joka puolella erikoisia mainoksia. Kääntyipä hän minne tahansa, niin aina jossakin ulkomainostaulu, bussin kylki tai kaupan ikkunassa oleva mainos julisti muutosta elämään. Alina erotti mainokset helposti katukuvasta, sillä hän näki ne värillisinä mustavalkoista muuta maailmaa vasten. Alina päätti soittaa näissä IRR-TV:n missiomainoksissa olevaan numeroon, josta sai ilmaisen kirjan. Alussa hän ei paljon ymmärtänyt sen sanomaa mutta tunsi sydämessään rau- IRR-TV:n missiossa uskoon tullut Alina kastettiin huhtikuun alussa Jerusalemissa. Nyt hän käy raamattukoulua haa. Hän halusi oppia ja haluaa antaa elämänsä Jumalan käyttöön. ymmärtämään kirjan sanomaa syvemmin ja mänsä Herraksi. Jumala täytti hänen soitti uudelleen missiotoimistoon. Paikallinen seurakuntalainen tuli sydämensä rakkaudellaan, ja masenAlinan kotiin ja selitti, että Jeesus, nus ja viiltely jäivät historiaan. ”Vasta nyt olen saanut aidon eläjuutalaisten Messias, on vuodattanut verensä myös Alinan puolesta. Hänen män”, toteaa Alina. ”Missiot ovat olei enää tarvitsisi runnella itseään saa- leet erittäin tärkeitä, ja toivon, että ne saavuttaisivat jokaisen israelilaisen.” dakseen rauhan sydämeen. Pirjo Karttunen Alina halusi kutsua Jeesuksen elä- Pääsiäiskampanja Israelissa Jerusalemin paikallisseurakunta järjesti yhdessä IRR-TV:n kanssa pääsiäisen aikaan viikon mittaisen mediakampanjan Israelissa. Kampanja keskittyi internetsivustoon, jolla näytettiin katkelma pääsiäisaiheisesta Lunastus-filmistä. Ihmisillä oli mahdollisuus myös tilata hengellistä kirjallisuutta. Inter16 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 netsivustoa mainostettiin mm. ympäri maata kiertävillä pakettiautoilla. Kampanjan lyhyydestä huolimatta se onnistui hyvin. Noin 1500 ihmistä kävi katsomassa videon. Suurin kiinnostus oli Tel Avivin alueella. Jerusalemilainen missiotiimiläisemme lähetti mm. seuraavan todis- tuksen: "Eräs 83-vuotias mies katsoi videon useampaan kertaan ja se kosketti häntä syvästi. Hän oli hyvin isänmaallinen henkilö eikä aikaisemmin ollut halunnut tietää mitään 'kristittyjen Jeesuksesta'. Keskusteltuamme pitkään hänen kanssaan hän lopulta halusi antaa elämänsä Jeesukselle ja haluaa nyt mennä kasteelle. Kiitos Herralle!" Pirjo Karttunen ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 17 Ennen Haitin maanjäristystä maassa oli 380 000 orpoa. Maanjäristys kasvatti määrää kymmenillätuhansilla. Orvot ovat menettäneet kaiken, monilla ei ole edes vaatteita, kunnollisesta ruuasta puhumattakaan. jälkeen orpoja on kymmeniätuhansia enemmän. IRR-TV haluaa ojentaa käden Haitin orvoille. Yhdellä eurolla päivässä ja vastaavasti 30 eurolla kuukaudessa voidaan ruokkia, pitää vaatteissa ja kouluttaa yksi orpo. – Orpojen määrä on suuri. Siksi vetoamme, että voisit myös tässä kohtaa olla lähimmäinen ja osoittaa rakkautta niille Haitin orvoille, jotka todella tarvitsevat apuasi juuri nyt, Hannu Haukka vetoaa. Ruut Ahonen Pastori koki Jobin kohtalon Haiti huutaa yhä apua Maanjäristyksen luhistama Haiti on saanut globaalia ensiapua, mutta uudet katastrofit uhkaavat viedä jo maailman huomion. Järistys jätti Haitille kymmeniätuhansia uusia orpoja, joille IRR-TV kohdistaa nyt keräyksen. Haitissa asuu yli yhdeksän miljoonaa ihmistä, joista 1,2 miljoonaa pääkaupungissa Port-au-Princessa. Maanjäristys tuhosi Haitissa 300 000 kotia ja vei yli 217 000 ihmisen hengen. Näkymät tuhon jälkeen hiljentävät. – Koko Port-au-Princen infrastruktuuri on tuhoutunut. Kadut ovat raunioina, talot ovat raunioina. Ihmisillä ei ole paikkaa, kotia minne mennä. Miljoonia ihmisiä on kaduilla pakolaisleireissä repaleisista materiaaleista rakennetuissa kojuissa, täysin vailla minkäänlaista ihmisarvoa, Apua Haitille -järjestön 18 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 projektikoordinaattori, lähetyspastori Martti Falck kuvailee. Valmis verkosto IRR-TV haluaa lievittää omalta osaltaan Haitin hätää. IRR-TV toteuttaa keräyksen yhteistyössä Apua Haitille -järjestön kanssa, joka Martti Falckin johdolla huolehtii avun toimittamisesta perille. Falck on tehnyt lähetysmatkoja Haitiin jo vuodesta 2002. Hänellä on valmiit kontaktit paikallisiin kirkkoihin, seurakuntiin ja avustusjärjestöihin. Luotettavan verkoston kautta apu päätyy Haitissa juuri niille, jotka asuvat syrjäseuduilla, jonne muu kansainvälinen apu ei usein yllä. – Suurin osa yleisestä avustustyöstä suuntautuu Port-au-Princen pääkaupunkiseudulle. Ajattele, että olet menettänyt maanjäristyksessä omaisuutesi ja perheesi, ja olet pääkaupungin ulkopuolella. Sinulla ei ole toivoa saada tästä avustuksesta edes rippeitä. Joten se apu, minkä saat tässä tapauksessa joltain tuntemattomalta järjestöltä Suomesta, voi olla ainut pelastuksesi, ainut oljenkortesi päästä elämään jälleen kiinni, IRR-TV:n toiminnanjohtaja Hannu Haukka toteaa. Tulevaisuus orvoille Ennen kuin maanjäristys iski Haitiin, maassa asui 380 000 lasta orpo- tai ryhmäkodeissa. Järistyksen Martti Falck on nähnyt Haitin kärsimyksen: rauniot, telttakylät, ruuan ja veden puutteen ja pelon tulevan sadekauden lisäahdingosta kulkutauteineen. Hänen ystävänsä kohtalo riipaisee silti syvimmin. – Täytyy sanoa, että kaikista syvimmin minua on koskettanut rakkaan ystäväni, pastori Max Phelipen tilanne. Paitsi että hän menetti kodin, kristillisen koulun, raamattukoulun ja seurakunnan – nämä kaikki rakennukset romahtivat ja noin 220 seurakuntalaista menehtyi näihin raunioihin – niin hänen vaimonsa menehtyi tähän kouluun oppilaiden kanssa. Martti Falckin piti alun perin olla mukana aloittamassa alueella evankelioivaa kampanjaa 10.1.2010, mutta aktio aikaistui marraskuulle. Ilman muutosta hän olisi itse voinut olla sortuneen koulun sisällä. – Kun järistyksen jälkeen sain yhteyden Max Phelipeen, hän itki puhelimessa ja sanoi, että nyt minä Martti tiedän, mitä Job kävi elämässään läpi, kun muuta ei ole enää jäljellä kuin Jumalan sana. Kuitenkin kolmen lapsen yksinhuoltajaisä ja leski lisäsi: “Eikö Martti julisteta evankeliumia kaksinkertaisella teholla? Jos tämä on se hinta, että Haiti saa vapautua voodoosta ja kirouksesta, niin tämä on pieni hinta!” Tämä motivoi ja rohkaisee minua vielä enempään ja laajamittaiseen avustustoimintaan, Falck sanoo. Maanjäristys tuhosi myös pääkaupungin katedraalin. ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 19 1 6 2 3 1) Tuhosta ja kärsimyksestä huolimatta ihmiset kokoontuvat seurakuntiin telttakatosten alle ylistämään Jumalaa. 2) Lapsille järjestetään omia hengellisiä tilaisuuksia. 3) Ihmisten hätä Haitissa on suuri ja rukousjonot ovat pitkiä. Pastori Martti Falck rukoilee ihmisten puolesta. 4) Haitin pääkaupungin Port-au-Princen tuhoutunutta keskustaa. 5) Myös vallanpitäjien palatsit romahtivat maanjäristyksessä. 6) Kaupankäynti toimii taivasalla liiketilojen tuhouduttua. 7) Tämän uskovan naisen Jeesusta kiittävä kauppa säilyi maanjäristyksessä ehjänä. 8) Kaikkensa menettäneet ihmiset joutuvat nyt jonottamaan joka paikkaan aloittaakseen elämänsä taas alusta. 9) Ihmiset asuvat taivasalla kirjavissa kyhäelmissä, jotka eivät suojaa runsailta sateilta. 7 Auta Haitin orpoja! Apua Haitille -keräys: • Tilit: Osuuspankki 513205–29028, Nordea 106330–210423, Sampo Pankki 800015–70224890 • Käytä viitettä: 5665 • Keräyslupa: OKH532A 4 20 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 5 8 9 ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 21 Hyvän Sanoman Radion studion pihalla Parolassa Earl ja Pirkko Pöysti keskellä ja vierellä Hannu ja Laura Haukka. Vuonna 1989 länteen loikannut KGB:n agentti Grigoriev kertoi Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin pelkäävään kahta sukunimeä Neuvostoliittoon suunnatussa kansainvälisessä radiotyössä – Pöystiä ja Haukkaa (Vuosisadan ihme s.180). Ylhäällä vasemmalta: Laura Haukka haastattelee radioevankelista Earl Pöystiä Haukkojen työpaikalla Parolan studiolla. KGB:n Grigoriev tunnusti järjestönsä pelkotilat. Alhaalla vasemmalta: Hartaat radiokuuntelijat Petroskoissa. Pöystin studion henkilökuntaa Itävallassa. Laura esittelee Eeva-äidilleen makuuhuoneeseen rakennetun Katinalan studion koneita vuonna 1981. Aikakauden legenda, Venäjän rad ioevankelista Earl Pöysti on poissa "Pienessä kylässämme noin 1 000 kilometriä täältä itään meitä on 12 uskovan ryhmä. Emme tiedä, onko kylässä muita uskovia tai seurakuntaa. Meidän kodissamme kokoontuu säännöllisesti 12 ihmistä, jotka tulivat uskoon radiomme ääressä kotimme olohuoneessa." "Venäjän apostoli", "Venäjän Billy Graham", "legendaarinen radioääni Neuvostoliittoon". Nämä ovat muutamia ilmaisuja, jotka kuvaavat Venäjän ehkä kaikkien aikojen kuunnelluinta ja arvostetuinta radioevankelistaa Earl Pöystiä. Hän nukkui vanhurskasten lepoon 8. maaliskuuta 2010. Siunattu työ Vain taivas voi kertoa, kuinka monta Neuvostoliiton kansalaista on saatettu taivastielle Earl Pöystin radiotyön kautta. Neuvostoliiton matkoillani vuo22 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 sina 1974–78 törmäsin säännöllisesti Earl Pöystin radiotyöhön. Neuvostoliitossa uskovat puhuivat Pöystin ohjelmista. Pöystin radio-ohjelman alkaessa jätettiin muu työ ja hakeuduttiin radion ääreen. Vainottu ja ulkonaisesti sidottu seurakunta kastoi Pöystin radiotyön hedelmää kastetilaisuuksissaan kautta maan. Tuloksia on vaikeaa yliarvioida. Kaksitoista uskoon pienessä kylässä Parhaiten on jäänyt mieleeni Petroskoin hengellisessä kokousti- laisuudessa tapaamani nuori mies. Mies kyynelehti ja säteili kuin aurinko kertoessaan, kuinka hän, hänen vaimonsa, äitinsä, isänsä ja kahdeksan muuta ystävää ja naapuria olivat löytäneet uskon Jumalaan ateistisessa Neuvostoliitossa. Radiovastaanotinta peilatessa hän oli sattunut aaltopituudelle, jolla kuului tutulla kielellä outoa ohjelmaa. Laulut puhuttelivat ja puhe oli vakuuttavaa. Usko Jumalaan löytyi pienen kylän torpan olohuoneesta radion välityksellä. Kaksitoista hengellisen uudestisyntymisen kokenutta ystävää ammensi eväitä alkaneelle uudelle elämälleen. Mies pyysi minua välittämään kyynelistä kosteat terveiset ja kiitokset evankelista Earl Pöystille. Olin saanut välähdyksenomaisesti nähdä lähietäisyydeltä, kuinka tehokas sähköinen media oli evankeliumin eteenpäin viemisessä. Radiojättiläät Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton tiedotusvälineet valjastettiin palvelemaan kommunistisen ideologian levittämistä maailmanlaajuisesti. Neuvostoliiton käyttämä ase, lyhytaaltoradiolähetykset, kääntyi heitä itseään vastaan. Lännestä tuli paluupostissa sensuroimatonta radio-ohjelmaa, pääasiallisesti BBC:n, Amerikan äänen, ja Radio Vapaa Euroopan kautta. Erilaiset tutkimukset osoittivat, että 35 miljoonaa ihmistä Neuvostoliitossa kuunteli ulkomaan radiolähetyksiä säännöllisesti. Joukossa olivat myös Earl Pöystin toimittamat kristilliset ohjelmat viitenä päivänä viikossa. Suosituin oli Earlin oma saarnaohjelma, jossa hän luki ja selitti Raamattua järjestelmällisesti. Ensitapaaminen Ensitapaamiseni radioevankelistan kanssa tapahtui Kallion kirkossa Helsingissä. Kohtaamisesta ei puuttunut jännitystä. Olin kosinut Lauraa, ja Laura oli tehnyt selväksi, ettei häntä kiinnosta muuttaa länteen, ellei hän voisi jollain tavalla auttaa uskonsisariaan ja -veljiään Neuvostoliitossa. Hänellä oli tärkeä ja keskeinen kutsumustehtävä Neuvostoliiton seurakunnan keskellä. Mitä hän tekisi lännessä? Olin kuullut, että Pöystin radiotyössä ehkä löytyisi paikka Lauran tapaiselle henkilölle. Laura oli opiskellut Petroskoin valtiollisessa yliopistossa lääketiedettä, mutta kolmantena vuotena hän oli tullut uskoon, minkä seurauksena hänen opiskelunsa keskeytettiin. Laura hallitsi täysin venäjän kielen. Kielen ammattilaisista oli pula Pöystin studiolla. Kallion kirkossa kerroin Pöystille Laurasta. Kuultuaan romanssistamme Pöysti ilahtui ja tarjosi heti töitä. Ainoana ongelmana oli Lauran saaminen länteen. Huonoja uutisia Samaan Kallion kirkon tilaisuuteen oli saapunut Raamattujen salakuljetusryhmä. Tiesin, että he olivat matkallaan tavanneet tärkeän yhdyshenkilön, Lauran. Sydämeni jähmettyi. Ryhmä oli palannut matkalta ennenaikaisesti. Se oli paha > enne. ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 23 Riian seurakunnan johtaja Josef Bondarenko toimittamassa kastetta uskoon tulleille Neuvostoliiton Latviassa. Uteliaita katsojia seuraamassa vastakkaisella rannalla. Neuvostoliiton vainottu ja kahlittu seurakunta kokoontui metsissä ja kastoi uskoon tulleet kesäisin joissa ja järvissä, talvisin avannoissa. Evankeliumia ei voitu kahlehtia. Sitä kuuntelivat miljoonat radioaaltojen välityksellä kautta Neuvostoliiton. Raamattulasti oli löytynyt ja KGB oli pidättänyt sekä Lauran että koko suomalaisen ryhmän. Mutta Jumalalla oli suunnitelma Lauran elämälle, ja monien vaiheiden jälkeen Laura sai luvan lähteä länteen. Apua Petroskoista Pöystien työyhteydessä Itävallassa Laura oikoluki Pöystin saarnat. Hän myös osallistui ohjelmien toimittamiseen. Lauran aviomiehenä sain opiskella radio-ohjelmien äänittämistä. Vuodet Pöystin studiolla osoittautuivat kallisarvoisiksi opiskelun ja valmistumisen vuosiksi. Vuonna 1980 Pöystin muutettua studioineen Yhdysvaltoihin siirryimme Lauran kanssa Suomeen Hämeenlinnan lähelle, mistä alkoi yhteisen elämämme uusi jakso itsenäisessä venäjänkielisessä radiotyössä. KGB:n vakooja kääntyy Vuonna 1989 Suomeen saapui yllätysvieraita. Radiokuuntelijoiksi tekeytyneet Vladimir ja Ljubov Grigoriev loikkasivat Ruotsiin vietettyään Parolan studiollamme kymmenen päivää. Grigorievin tehtävä oli vakoilla ja tuhota radiotyömme. KGB:n palveluksessa 12 vuotta työskennellyt vakooja kertoi, kuinka Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi pelkäsi sitä työtä, jota teki kaksi radiostudiota. Toinen oli venäläisten rakastama, arvostettu ja vuosikymmeniä kestänyt Pöystin radiotyö. IRR-TV:n hallitus ja yhdistys muistavat Earl Pöystiä arvokkaana suunnannäyttäjänä Venäjän medialähetystyössä. Jumalan johdatus ja suunnitelma on ollut se, että IRR-TV:n lähetystyön perustuksesta löytyvät Pirkko ja Earl Pöystin jalanjäljet. Syvästi kunnioittaen ja siunaten muistamme Earl Pöystin poismenoa. Kiitos, Earl, uskollisuudestasi ja esimerkistäsi meille, jotka kuljemme perässäsi. Hannu Haukka 24 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 25 Kiitosjuhla Olevisten kirkossa Tallinnassa Viron uskovat kiittivät vel jeskansaa tuesta Olevisten kirkossa vietettiin kiitosjumalanpalvelus suuren suomalaisjoukon kera sunnuntaina 21. maaliskuuta. Kiitosjuhlan aiheena oli apu, jota suomalaiset antoivat virolaisille menneinä vuosikymmeninä. Olevisten kirkon juhlakomitean jäsen Taimi Vanaselja muisteli veljeskansojen tapahtumia: "Ennen 1939 alkaneita sotia Suomen ja Viron kristittyjen välillä oli paljon yhteyksiä. Sotien jälkeen seurasi lähes 30 vuoden tauko. Kun laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä vihdoin palautui vuonna 1965, suomalaiset palasivat etsimään ystäviään ja luomaan uusia yhteyksiä. Samana vuonna Olevisten kirkossa elonkorjuujuhlassa vieraili Kai Antturi pienen ryhmän kanssa. Seuraavana vuonna kävivät Eino Manninen ja Veikko Manninen ja ottivat yhteyttä Olevisten ja Metodistikirkon johtajiin. Vuonna 1969 tulivat Esko ja Kaija Knuuttila sekä Hanna-Sisko ja Erkki Wahlroos. Seuraavan vuoden joulukuussa tulivat Suomen Vapaakirkosta Juho Lehto, Erkki Verkkonen, Veikko Korhonen ja Esko Knuuttila. Myöhemmin tuli myös Jorma Kuusinen. Herätyksen tuulet puhaltavat Suomenlahden yli Vuonna 1969 Suomesta tuli Pauli Järveläinen. Hän oli hiljattain tullut uskoon, vapautunut huumeista ja täyttynyt Pyhällä Hengellä. Hän oli ensimmäinen, joka kertoi meille, miten voi täyttyä Pyhällä Hengellä ja mitä se antaa tavallisille kristityille. Pari kuukautta myöhemmin tuli Jouko Heinikainen, joka puhui Kaljun rukoushuoneella. Sen jälkeen kokoonnuimme Rein Uuemõisan kodissa, jossa monet täyttyivät Pyhällä Hengellä. Nämä kontaktit antoivat sysäyksen Effatan herätykselle. Jostain 26 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 syystä herätys kosketti enemmän Neuvostoliitosta Tallinnaan matkustaneita muukalaisia kuin virolaisia. Heitä saattoi olla kokouksessa jopa 300–400. Sairaita parani, ihmiset täyttyivät Pyhällä Hengellä ja kokivat uudistuksen. 30 vuotta myöhemmin saimme kuulla venäläisiltä helluntailaisilta piispoilta, että Olevistessa käyneiden kautta herätys levisi niin, että Ukrainaan syntyi noin 200 uutta seurakuntaa. Kaikki oli kiellettyä Uuden sukupolven on vaikea ymmärtää olosuhteita, joissa Viron uskovat elivät henkisen painostuksen ja jatkuvan seurannan alla. Ei ollut mahdollisuutta ostaa Raamattuja, ei hengellistä kirjallisuutta eikä laulukasetteja. Ei ollut monistamisen mahdollisuuksia. Kirjoituskoneen omistaminen oli kielletty, eikä niitä ollut saatavilla. Olimme kokonaan eristettyjä koko kristillisestä maailmasta. Suomalaiset näkivät meidän tarpeemme, Jumala puhutteli heitä ja he aloittivat avustustyön. Salakuljetusta Mitään hengellistä ei saanut tuoda, ei edes enkelin kuvia. Täytyi toimia salaa. Koska hengellisten kirjojen salakuljettaminen oli vaarallista, rukoiltiin paljon ja jopa paastottiin matkaan lähtijöiden puolesta. Työ vaati aikaa ja rahaa, riskeerattiin maine ja joskus jopa vapaus. Ongelmana ei ollut vain tulli, kiinnijääminen ja kuulustelut, vaan myös suomalaiset, jopa kristityt, jotka eivät ymmärtäneet työtä. Raamattujen tarve – erityisesti venäjänkielisten – oli niin suuri, että jotkut alkoivat rakentaa autoihinsa piilopaikkoja kuljetusta varten. Erkki Silventoinen ja hänen ystävänsä perheineen kävivät näin monta kertaa Tallinnassa autolla. Kansanlähetykseen kuuluva Pentti Heinilä jatkoi Seija Uimosen työtä, mikä laajeni niin, että ryhmään kuului 200–300 ihmistä, jotka eivät tienneet toinen toistensa työstä. Yh- teensä tehtiin yli 1000 matkaa. 30 autoa Raamattujen kanssa jäi tulliin. Ihmisiä kuulusteltiin tunteja. Mitä se kaikki maksoi! Millainen henkinen paine! Mutta kuitenkin Jumala varjeli työtä. Vain viisi prosenttia kaikista jäi kiinni tullissa. Raili Väisänen oli ensimmäinen, joka tuli kertomaan lapsityöstä, mutta valitettavasti portti Neuvostoliittoon sulkeutui hänelle pian. Vuonna 1972 ovikellomme soi. Ovella seisoi venäläisen näköinen mies. Hän oli Kusti Matero Suomen Lapsievankelioimisyhdistyksestä. Hän oli saanut osoitteeni serkultani Leningradista ja tuli luomaan yhteyksiä. Kiinnostavia vieraita Vuosien varrella meillä vieraili paljon kiinnostavia ihmisiä, joista mainitsen muutamia. Toimi Yrjölä, lähetyssaarnaaja ja lähetyslaivan kapteeni, kävi kertomassa työstä Kiinassa ja Intiassa. Meillä vierailivat Eija Merilä ja Viktor Klimenko, jotka todistivat uskoontulostaan. Suurin kiitos kuuluu Jumalallemme. Hän näki virolaisten tilanteen. Hän puhutteli suomalaisia. Hän varjeli työtä. Kaikki kiitos ja kunnia olkoon meidän Jumalallemme!" (Lyhennelmä Taimi Vanaseljan Olevisten kirkossa pitämästä puheesta). Astronautti James Irwin Medialähetysjärjestö IRR-TV:n toiminnanjohtaja Hannu Haukka muisteli muun muassa tapahtumarikasta vuoden 1978 kiertomatkaa Neuvostoliitossa, jonka hän teki amerikkalaisen uskovan astronautin James Irwinin kanssa. Matkan ensimmäinen pysäkki oli Tallinna. Tullissa astronautin puolisolla oli 12 matkalaukkua, joista, käytännöstä selkeästi poiketen, yhtäkään ei tarkastettu. Astronautin Neuvostoliiton vierailun ensimmäinen puhe pidettiin Olevisten kirkossa. Vielä puoli tuntia ennen tilaisuuden alkamista KGB:sta ei ollut saatu myöntävää vastausta harvinaiselle puhujalle. Olevisten kirkkorakennusta vastapäätä kadun toisella puolella sijaitsi KGB:n päämaja. Salakuuntelulangat oli vedetty KGB:n rakennuksesta kirkon tornin alaosasta sisään. Apollo 15 -lennon kuussa kävelleen avaruusmiehen jokainen sana tallennettiin. Varsinaisen kokouksen jälkeen seurasi kiihkeä kysymys ja vastaus -tilaisuus. Astronautti kirjoitteli nimikirjoituksia pitkään iltamyöhään. Matka jatkui Virosta Latvian Riikaan, missä vieraat vietiin syntymäpäiväjuhliin. Miliisi kiinnitti huomiota runsaaseen osallistujamäärään ja aikoi hajottaa kokouksen. Mutta kun kuultiin, että puheenvuorossa oli itse amerikkalainen astronautti, miliisit poistuivat tilaisuudesta ilman ääntä. "Synttärit" vietettiin loppuun asti kaikessa rauhassa. Mustanmeren rannalla Odessassa kuulijoiden joukossa oli runsaasti Neuvostoliiton ilmavoimien upseereja. Kertomus kuulennosta ja avaruuslentäjän uskoontulosta kiinnosti. Supervallan pääkaupungissa Moskovassa kuulijoiden joukossa oli noin 200 opiskelijaa Moskovan valtiollisesta yliopistosta. Haukka, joka toimi matkan koordinaattorina, sai porttikiellon Neuvostoliittoon 11 vuodeksi. Edelleen yli kolme vuosikymmentä myöhemmin monen Tallinnassa käyneen matkaajan kirkkaassa muistissa ovat seikkailut Tallinnan tullissa ja kuulustelut NeuvostoViron KGB:n kanssa. Lämpimät terveiset Juhlatilaisuudesta lähettivät terveisiä Suomeen eläkkeellä olevat pastorit Ülo Meriloo ja Rein Uuemõis. Samoin terveisiä ja kiitoksia lähettivät Evankelisten Kristittyjen ja Baptistien Seurakuntien Liiton puheenjohtaja Meego Remmel ja Viron Kristittyjen Neuvoston puheenjohtaja piispa Einar Soone. Koonnut Itäportin toimitus Lähteenä: Suomen Viikkolehti 7.4.2010 (Taimi Vanaselja, Esko Knuuttila) ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 27 Kiitosjuhla Tallinnassa Vuonna 1966 lähetysveteraani Veikko Manninen oli ensimmäisten suomalaisten vieraiden joukossa Virossa. Idän matkoillaan Veikko sai kokea seurakunnan kärsimää ahdistusta. IRR-TV:n toiminnanjohtaja Hannu Haukka kertoi matkasta Neuvostoliittoon astronautti Irwinin avustajana 1978. Irwin puhui silloin 10 000 kuulijalle, joukossa Neuvostoliiton ilmavoimien upseereita. Tulkkina kiitosjuhlassa toimi Ülo Niinemägi. Juhlayleisö Olevisten kirkossa kuunteli puheenvuoroja ja muisteli aikoja, jolloin seurakunnan toimintaa valvottiin ja rajoitettiin jyrkästi. Kiitosjuhlan "emäntä" Taimi Vanaselja kertoi vetoavasti Olevisten kirkon historiasta ja veljeskansan tuen merkityksestä vaikeina eristyneisyyden vuosina. Astronautti Irwinin kanssa Olevisten kirkon johtavat pastorit vuonna 1978 vasemmalta: Endel Hanson, Ülo Meriloo ja Osvald Tärk. Apollo 15 -kuulennon astronautti James Irwin puhumassa Olevisten kirkossa kesäkuussa 1978. Kirkko täyttyi kuulijoista ääriä myöten arki-iltana. Tulkkina toimi seurakunnan johtaja, tohtori Osvald Tärk. Vuonna 1978 Olevisten kirkon johtoon kuuluneet Osvald Tärk ja Endel Hanson lausuivat lämpimät kiitoksen sanat James Irwinille historiallisesta vierailusta. Seurakunnan johtava pastori Siim Teekel kädessään James Irwinin seurakunnalle lahjoittama valokuva kuulennolta. Yleisötilaisuuden jälkeen 1978 kirkon sivusaliin kokoontui kansanjoukko kysely ja vastaus -tilaisuuteen. Kysymyksiä astronautille riitti. Tulkkina palveli Osvald Tärk. Kiitosjuhlia Olevisten kirkossa Olevisten kirkon Effata-kuoro palveli musiikissa juhlatilaisuudessa. 28 •• Tallinnan Olevisten kirkon pitkän ja monisäikeisen historian aikana on ollut useita kiitosjuhlia. Eräs "kiitosjuhla" pidettiin vuonna 1978, kun Apollo 15 -avaruuslennolla lentänyt astronautti James Irwin vieraili Neuvostoliiton Virossa Olevisten kirkossa kertomassa käynnistään kuussa ja uskostaan Jumalaan. ITÄPORTTI huhtikuu 2010 Tuorein kiitosjuhla pidettiin 21. maaliskuuta 2010, kun Viron uskovat muistelivat lahden takana asuvan veljeskansan uskovien toimittamaa monipuolista apua neuvostovuosina. Apua tuli runsaasti muun muassa Raamattujen, talousavun, lapsityön, sananjulistuksen, vaatteiden ja ruokatarvikkeiden muodossa. Harvalla naisella on mies, joka on kävellyt kuun pinnalla. Astronautti Irwinin vaimo Mary Irwin kertoi, miltä tuntui olla kuussa kävelleen miehen aviopuoliso. Juhlatilaisuutta edeltävänä iltana suomalaisille vieraille järjestettiin tutustumishetki seurakunnan johdon kanssa, kahvinkupin ääressä. ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 29 Amharankielisten tv-ohjelmien tuotanto Etiopian miljoonille alkoi IRR-TV:llä Kaupunkimissio Guyanaan syksyllä Guyana IRR-TV tekee täyttä työpäivää idässä, länteen juuri vilkuilematta. Kuitenkin myös Karibianmeren maa Guyana on nyt saamassa mediamission. Kaikki alkoi kahden missionäärin kohtaamisesta. sa, että tämä 30 päivän missio voi olla osa koko Guyanaa ja Karibian aluetta koskettavaa herätystä, David Ogren sanoo. Sadonkorjuun merkkejä – Olin viime keväänä lähetyskonferenssissa ja tapasin pastori Muhammed Aleen Mercelenin Guyanasta. Kun hän kuuli, mitä teemme Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa, hän kysyi, onko mitenkään mahdollista, että voisimme tehdä saman Guyanassa, IRR-TV:n Yhdysvaltain missiojohtaja David Ogren valottaa. Kuukauden mediakampanja on määrä pitää loka-marraskuussa. Päätyökaluina ihmisten tavoittamisessa tulevat olemaan evankelioivat TV- ja radio-ohjelmat, joiden suunnaton voima on havaittu aiemmissa kaupunkimissioissa Venäjällä ja IVYmaissa. Missio ulottuu koko maahan rannikolta viidakkoon, jossa elää kymmenesosa Guyanan yli 750 000 asukkaasta. 30 •• ITÄPORTTI huhtikuu 2010 Vaikutusta koko Karibiaan Guyana on Etelä-Amerikan ainoa englanninkielinen valtio, jolla on vahvasti karibialainen kulttuuritausta. Guyanan alkuperäisväestö oli afrikkalaisia orjia. Nykyään maassa elää myös intialais- ja pakistanilaistaustaisia ihmisiä sekä yhdeksän eri intiaaniheimoa. Noin puolet asukkaista on kristittyjä. Hindulaisuutta tunnustaa reilu kolmannes ja islamia kymmenesosa. Evankeliset seurakunnat yli tunnustuskuntarajojen suhtautuvat innostuneesti kaupunkimissioon. Esimerkiksi Guyanan evankelisten seurakuntien kattojärjestö on ollut mukana alusta asti. – Eräs mission johtokomitean pastori kertoi minulle uskovan- Silmäys Guyanan lähimenneisyyteen selittää valtavaa hengellistä avoimuutta, jonka muun muassa Missionuorten katu- ja kotilähetystyöntekijät ovat havainneet lähiaikoina. Maassa on koettu paljon yhtäaikaisia sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia kriisejä, samalla kun luonnonkatastrofit, kuten tulvat ja muun muassa vastikään tapahtunut Haitin maanjäristys ovat ravistelleet koko Karibiaa. Kaikki tämä järkyttää ihmisten perustuksia. – Kansa kysyy, mihin me luotamme, mihin laitamme uskomme. IRRTV:n missio tulee hyvin strategiseen aikaan, pastori Muhammed Aleen Mercelen Guyanasta toteaa. Dennis Kutcheran tekemän radiohaastattelun pohjalta Ruut Ahonen IRR-TV on aloittanut amharankielisen evankelioivan tv-sarjan kuvaukset. Ohjelmat suuntautuvat yli 80 miljoonalle etiopialaiselle. Alkuvuonna on kuvattu 25 puolituntista ohjelmaa. Ohjelmatiimi, joka koostuu Suomessa asuvista etiopialaisista, tuntee suurta iloa ja on ihmeissään, kuinka suuren oven Jumala on avannut koskettaakseen afrikkalaisten sydämiä. IRR-TV avaa pian myös uuden amharankielisen internetsivuston. Se on yksi harvoista kristillisistä nettisivuista amharaksi. Sivujen kautta voi esimerkiksi katsella tvohjelmia. Haluamme liikkua eteenpäin yhdessä Jumalan kanssa tavoittaaksemme Hänen sydämellään olevat ihmiset evankeliumilla. Aika on lyhyt, ja meidän täytyy tehdä kaikkemme saavuttaaksemme sukupolvemme ihmiset. Hani H. Jälkihoitotoimistot Jordaniaan ja Syyriaan Raamattuja Somaliaan ja Iraniin IRR-TV on avannut toimistot Jordaniassa ja Syyriassa. Niistä käsin pidetään yhteyttä ihmisiin, jotka ovat antaneet palautetta arabiankielisistä tv-ohjelmistamme. IRR-TV:n tv-tuotannon lisääntyessä myös katsojien kysymysten määrä ja jälkihoitotyön tarve kasvavat. Viime vuonna IRR-TV:llä kuvattiin yli 500 uutta tv-ohjelmaa Lähi-idän ja Afrikan maihin eri kielillä. Jordanian ja Syyrian toimistot järjestävät myös media- ja johtajuuskoulutusta paikallisille seurakuntalaisille. Molemmat toimistot työllistävät kaksi henkilöä. IRR-TV:n arabiosastolla on toimisto myös Egyptissä. Arabiosasto jatkaa tänä vuonna arabin-, farsin-, somalin- ja amharankielisiä kuvauksia. Uutena aloitamme tigrinjan- ja kurdinkielisten ohjelmien tuotannon. IRR-TV painattaa kuluvan kevään aikana 5000 somalinkielistä Raamattua. Jumalan sana somaliksi on harvinaisuus. Raamattujen saatavuus on huono, ja ne ovat kalliita. IRR-TV painattaa Raamattuja edullisesti suureen tarpeeseen. Ympäri maailmaa on alkanut kuulua viestejä somaleista, jotka ovat tulleet uskoon. Raamattuja tarvitaan myös evankeliumin välittämiseksi somalimuslimeille. Myös Raamattuja Iraniin -projektimme etenee Iranissa vallitsevista levottomuuksista huolimatta. Olemme painattaneet 10 000 uutta farsinkielistä Raamattua. Raamattuja janoisille ja etsiville iranilaisille rohkeasti jakavat tarvitsevat rukousta. ITÄPORTTI huhtikuu 2010 •• 31 IRR-TV:n uutiset TV7:ssä ja Radio Deissä TV7: Itäraportti ma 20:15–20:30 ja ti 11:45–12:00 Dei: Itäraportti ti 18:10–18:25, la 13:00–14:00 ja su 15:00–16:00 Ohjelmia myös netissä www.irrtv.fi IRR-TV:n ”Olen uudistunut ja Herran läsnäolo on ollut joka päivä koettavissa ja virvoittamassa.” ”Opetus huimaavan hyvää! Retkillä Sana tulee paremmin ymmärretyksi paikan päällä.” RAAMATTUMATKA ISRAELIIN Opiskele Raamattua sen syntypaikoilla 5.-17.11.2010 Lähde mukaan raamattukoulumatkalle Israeliin! Viime vuoden matka sai erittäin positiivista palautetta. IRR-TV järjestää uuden matkan 5.–17.11.2010. Ohjelma toteutetaan yhdessä Haifan Karmel-vuoren seurakunnan kanssa. Varaa matkasi ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti! Hinta: 1850 euroa (täysihoidolla) Matkaesite: www.irr-tv.fi/tyoalueet/israel Varaukset ja lisätiedot: 0207 120 252, [email protected] Leikkaa kuponki irti ja laita postiin tai anna ystävällesi Haluan tilata veloituksetta Itäportti-lehden lehtenä pdf-lehtenä sähköpostiini __________________________________ Osoite: __________________________________ IRR-TV RY VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 5010727 04203 KERAVA __________________________________ Puhelin: __________________________________ 32 • Soita tilauksesi: 0207 120 240 Tilaus sähköpostilla: [email protected] Tilaus kotisivuiltamme: www.irrtv.fi ITÄPORTTI huhtikuu 2010 30 - 1004 E-mail: __________________________________ ISSN 1459-8299 Nimi: Vastaanottaja maksaa postimaksun
© Copyright 2024