Echo 1/2010 - Metsä Fibre
Uudistuminen luo kilpailukykyä Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Raaka (aineen) imago uudistuminen 1 / 2010 2 > BOTNIA Echo 01/10 Sisältö 1 / 2010 3 Pääkirjoitus: Entistä vahvempana uuteen nousuun 4 Tempo: Kuulumisia, tapahtumia ja nimityksiä 7 Kehittyminen rakentuu olemassa oleville vahvuuksille Dosentti ja johdon konsultti Paula Kirjavainen pohtii yksilöiden merkitystä osana yrityksen uudistumista. 8 Kasvot: Yksilötason kehitys takaa uudistumisen Kolme botnialaista kertoo ura- ja osaamiskehityksestään. 12 Eurooppalainen paperiteollisuus kohti uusia mahdollisuuksia CEPI:n toimitusjohtaja Teresa Presas tutustuttaa sellu- ja paperi teollisuuden nykytilanteeseen, mutta katsoo erityisesti kauas eteenpäin. Yksilötason kehityksen taustalla on usein halu oppia uutta. s. 8 15 Pointti: Muutos kasvaa meistä itsestämme Onko Suomesta kansainväliseksi kestävän yhteiskuntamallin esikuvaksi? 18 Echosysteemi: Raaka (aineen) imago Tohtori Lars Laestadius kertoo metsäteollisuuden imago-ongelmasta ja ehdottaa ratkaisuja tilanteeseen. 20 Fokus: Uudistuva Botnia uuden vuosikymmenen kynnyksellä Toimitusjohtaja Ilkka Hämälän mukaan jatkuva kehittyminen on ainoa oikea tie eikä paikalleen pidä jäädä. Botnian sellu antaa lasille muotoa. s. 34 22 UPM suuntasi rohkeasti uusille markkinoille UPM:n selluliiketoiminta teki uuden aluevaltauksen sisäisestä resurssista varteenotettavaksi markkinasellutoimijaksi. 24 Mikko Kosonen kehottaa rohkeaan uudistumiseen. s. 15 Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Tarkastelemme Botnian uudistumista useista näkökulmista. Haastateltavina Tom Nickull, Khalil El-Sharkawy, Kari Karttunen, Petri Jantunen ja Mikael Lagerblom. 30 Pulssi: Uudistuminen luo kilpailukykyä Professori Henk Volberda pohtii strategisen tason uudistumisen motiiveja ja vaikutuksia. 32 Kiinan paperi- ja sellukauppa tänään: suurempi, vahvempi, nopeampi Kiinan paperi- ja selluteollisuus kehittyvät entistä kansainvälisemmiksi samassa tahdissa kovaa vauhtia kasvavan talouden kanssa. Echo on Botnian asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englanniksi, kiinaksi, saksaksi ja suomeksi. Päätoimittaja: Saija Tuomikoski [email protected] Toimitusneuvosto: Jyrki Yrjö-Koskinen Mikael Lagerblom Tom Nickull Kirsi Seppäläinen Saija Tuomikoski Markku Ruokanen Toimitus: Botnia ja Recommended Finland (Heikki Hakala, Niko Kilkki, Päivi Rikala, Arja Rintamäki ja Markku Ruokanen) Ulkoasu: Recommended Finland Paino: Savion Kirjapaino Paperi: Kannet: Galerie Art Silk 250 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art Silk 130 g/m2 ISSN 1795-1089 (painettu) ISSN 1795-1097 (verkkojulkaisu) Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan Botnian luvalla. 34 Sellulla Aaltoja Selluun voi törmätä myös Iittalan lasitehtaalla, jossa sitä käytetään apuna lasituotteiden muotoilussa. 36 Reaktio: Suomalainen metsäteollisuus katsoo luottavaisena eteenpäin Määrätietoinen rakennemuutos vahvistaa metsäteollisuusyritysten kilpailukykyä merkittävästi. 37 Harvinaiset renessanssikartat kertovat kiehtovaa tarinaa Uskomaton kartta-aarre on ensimmäinen koskaan painettu atlas eli kartasto. 40 Merihistorian aarteet: Ristisauva Aluksen sijainnin määrittämiseen käytetty ristisauva otettiin merenkulussa käyttöön 1500-luvulla. BOTNIA Echo 01/10 > T otesin vuosi sitten tämän lehden pääkirjoituksessa, että yhtä vääjäämättömästi kuin talven jälkeen koittaa kevät, syvintäkin lamakautta seuraa uusi nousu, valoisampi aika. Olen iloinen voidessani sanoa, että niin on tapahtunut. Sellun kansainvälinen kysyntä on elpynyt ja lähitulevaisuus näyttää erittäin myönteiseltä. Globaalin talouslaman vaikutukset ovat näkyneet niin metsäteollisuudessa kuin käytännöllisesti katsoen kaikilla muillakin elinkeinoelämän lohkoilla. Selluteollisuus on aina ollut erityisen altis suhdannevaihteluille. Botnian tavalle ajatella on ominaista se, että myös haasteellisimmissa olosuhteissa piilee mahdollisuus. Hiljaisempi jakso on merkinnyt meille paitsi terästäytymistä ja uusien voimien keräämistä myös oivallista tilaisuutta liiketoiminnan uudistamiseen. Olemme valmistautuneet rakentamaan yhtiön menestystä entistä vahvempina, tulevaisuuteen luottavaisina katsoen. Asiakkaat, osaaminen ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä asioita, joita ajattelemme, kun kehitämme Botnian liiketoimintaa. Olemme olemassa voidaksemme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Sen vuoksi niistä kolmesta avainsanasta, jotka edellä mainitsin, osaamisen merkitys korostuu yhä enemmän. Hyvät ihmiset ja huippuluokan osaaminen ovat Botnian kilpailutekijöitä. Kyse ei ole vain miellyttävästä ja ammattitaitoisesta vuorovaikutuksesta, vaan muun muassa siitä, että tekninen asiakaspalvelumme voi auttaa asiakastamme kehittämään prosessejaan ja ratkaisemaan niihin liittyviä ongelmia. Ihmisiin ja heidän osaamispääomansa vahvistamiseen panostetaan meillä pitkäjänteisesti. Botnian tavalle ajatella on ominaista se, että myös haasteellisimmissa olosuhteissa piilee mahdollisuus. Botnian tuoteportfolio on nyt entistä laajempi ja epäilemättä myös houkuttelevampi. Neljän oman Suomessa sijaitsevan tuotantolaitoksemme selluvalikoiman rinnalla meillä on ilo tarjota asiakkaidemme ulottuville myös kaikki UPM:n, M-realin ja Cenibran korkealaatuiset markkinasellutuotteet. Kattavaan valikoimaan kuuluu niin havu-, koivu-, sulfiitti- kuin eukalyptussellua. Olemme ylpeitä tuotteista, jotka vastaavat vaativimmankin paperinvalmistajan tarpeisiin. Hyvä asiakassuhde rakentuu yhteistyölle ja kumppanuudelle, jossa luottamus on lunastettava uudelleen joka päivä. Pitkäaikaiset ja vakaat asiakkuudet kertovat lujasta luottamuksesta Botniaa ja botnialaisia kohtaan. Mielestämme asema, jonka olemme saavuttaneet, velvoittaa meidät kuuntelemaan asiakkaitamme mahdollisimman tarkalla korvalla ja vastaamaan niihin tarpeisiin ja toiveisiin, joita he ilmaisevat. Eturivin tuoteportfolio, sitoutunut ja motivoitunut tiimi sekä jatkuvasti kehittyvä tietotaito antavat siihen erinomaiset eväät. Jyrki Yrjö-Koskinen Senior Vice President Sales and Marketing Entistä vahvempana uuteen nousuun Pääkirjoitus 3 4 > BOTNIA Echo 01/10 Ajankohtaista teksti HEIKKI HAKALA • kuvat BOTNIAN KUVAPANKKI JA SHUTTERSTOCK LYHYESTI > Botnian vuosikertomus 2009 on ilmestynyt! tempo Löydät sen osoitteesta www.botnia.com > Botnia valinnut turvallisimman yksikkönsä 2009 Botnia on valinnut Suomen neljän sellutehtaan ja Venäjällä olevan sahan joukosta vuoden 2009 turvallisimmaksi yksiköksi Botnian Rauman tehtaan. Valinnassa otettiin huomioon yksikön tapaturmataajuus, tapaturmien vakavuusaste ja ennakoiva turvallisuustyö. Rauman tehtaalla tapaturmataajuus oli Botnian alhaisin ja aleni edelleen vuodesta 2008. Ennakoivassa turvallisuustyössä turvallisuushavaintojen, turvallisuuskierrosten ja turvavarttien määrät kasvoivat oleellisesti. Tunnustus jaettiin neljännen kerran. Botnian Rauman tehdas palkittiin myös viime vuonna yhtiön turvallisimpana yksikkönä. Tätä ennen kaksi aikaisempaa kiinnitystä samovaariin on saanut Svir Timberin saha. Botnia päätti merkittävästä investoinnista Kemiin M etsä-Botnian hallitus on päättänyt merkittävistä investoinneista Kemin tehtaalle. Alueelle rakennetaan kokonaan uudet kaustisointija vesilaitokset. Kokonaisinvestointi on noin 40 miljoonaa euroa. Kemiin nousevissa uusissa laitoksissa käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Uudet laitokset parantavat tehtaan toimintavarmuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Rakennusvaiheessa investointien työllistävä vaikutus Kemin alueella on merkittävä. Uudet laitokset otetaan suunnitelman mukaan käyttöön vuoden 2011 lopulla. Kemin uuden kaustisointilaitoksen kokonais toimittajaksi Botnia on valinnut Metson. Uuden laitoksen kapasiteetti on 7 000 kuutiom etriä valkol ipeää päivässä. Toimitettava laitos on Metson ensimmäinen kaustisointilaitostoimitus Suomeen. BOTNIA Echo 01/10 > Äänekosken tehdas käynnissä 25 vuotta B otnian Äänekosken tehdas on ollut toiminnassa 25 vuotta. Neljännesvuosisadan aikana tehtaalla on valmistettu noin 10,5 miljoonaa tonnia sellua, josta noin puolet havu- ja puolet koivusellua. Äänekosken tehdas valmistaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä havu- ja koivuselluja paperi- ja kartonkiasiakkaiden käyttöön. Koivusellun osuus tuotannosta on nykyään noin 80 prosenttia. Tehtaan vuosituotantokapasiteetti on 500 000 tonnia. Tehtaaseen on elinkaarensa kuluessa investoitu ja sitä on huollettu suunnitelmallisesti. Systemaattisen ja hyvän ennakkohuollon ansiosta tehtaan käytettävyys on erinomaisella tasolla. Äänekosken tehtaalla työskentelee noin kaksisataa henkeä. nimitys Pehu-Lehtonen kehitysjohtajaksi Johtaja Kaija Pehu-Lehtonen on nimitetty liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja Botnian johtoryhmän jäseneksi 1. kesäkuuta 2010 alkaen. Pehu-Lehtonen, SVP, Business Development, vastaa Botnian prosessi- ja tuotekehityksestä sekä liiketoiminnan kehityshankkeista.Hän raportoi uudessa tehtävässään toimitusjohtaja Ilkka Hämälälle. 5 6 > BOTNIA Echo 01/10 Ajankohtaista tempo Selluyksiköiden seurannassa siirrytään RFID-tekniikkaan B otnia on käynnistänyt hankkeen RFID-tekniikan (Radio Frequency Identification) ottamiseksi käyttöön selluyksiköiden tunnistamisessa. RFID on eräs nopeimmin kasvavia langattoman automaattisen etätunnistuksen osa-alueita. Metsäteollisuudessa RFID-teknologiaan perustuvia seurantajärjestelmiä ei ole käytössä laajassa mittakaavassa, vaan tavaravirtojen seuranta tapahtuu edelleen pääosin viivakoodin avulla. Selluyksikkö poikkeaa tunnistettavuuden kannalta oleellisesti paperirullasta. Projekti onkin jo tähän mennessä vaatinut paljon uraauurtavaa testaus- ja kehitystyötä, jonka puitteissa on selvitetty uuden tekniikan sovel- tuvuutta erityisesti selluyksikön tunnistamiseen. Logistiikkaprosesseissa täsmällisellä ja luotettavalla tiedolla on kriittisen tärkeä merkitys. RFID:n käyttöönotto mahdollistaa selluyksiköiden ajantasaisen seurannan ja jäljitettävyyden sekä prosessien automatisoinnin ja tehostamisen. Myös tavaravirtojen suunnittelu tehostuu ja niiden ohjauksesta tulee aiempaa vaivattomampaa. Ensimmäistä RFID-seurantaan perustuvaa toimitusketjua tehtaalta asiakkaalle päästään pilotoimaan syksyllä 2011. Kaikki tehtaat ja lastaussatamat on tarkoitus saada uuden seurantatekniikan piiriin vuoden 2011 loppuun mennessä. BOTNIA Echo 01/10 > TEKSTI NIKO KILKKI • KUVA Paula Kirjavainen Kehittyminen rakentuu olemassa oleville vahvuuksille Kysyimme Paula Kirjavaiselta, miten yksilöiden kehitys toimii osana yrityksen uudistumista. Kirjavainen on Turun kauppakorkeakoulun dosentti ja johdon konsultti, jonka erikoisalaa on strateginen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen erityisesti tietointensiivisissä organisaatioissa. Häneltä on vastikään ilmestynyt kirja ”Kestävä uudistuminen” (WSOYpro 2010). Mitkä tekijät yrityksessä ohjaavat henkilöstön kehittämistä? Standardivastaus tähän on se, että yrityksen visio ja strategia määrittelevät raamit, joiden puitteissa jokainen toteuttaa omia kehittymisintressejään. Yrityksen pitää olla aloitteellinen suuntavalintojen viestimisessä sekä kehittymismahdollisuuksien ja tuen tarjoamisessa. Yksilön puolestaan tulee olla aktiivinen omien vahvuuksiensa ja kehittymistarpeidensa tunnistamisessa. Tämä oppikirjavastaus on kuitenkin hyvin pitkälle sekä vanhentumassa että tylsä. Mikä sinut saa ajattelemaan näin? Se, joka tänä päivänä kehittää henkilöstöään vain toteuttaakseen strategioita, on aina auttamattomasti myöhässä. Henkilöstön osaamisen kehittämisen pitäisi tukea myös yrityksen strategista uudistumista. Lisäksi pelkkä loogis-ratio naalisella tasolla mielletty yrityksen tarve ei sytytä työn tekijää uudistumaan. Uudistuminen vaatii hengen paloa. Ihminen syttyy asioista, joissa hän voi toteuttaa omia arvostuksiaan tai kehittymisintressejään. Millaista lähestymistä ehdottaisit tilalle? Sekä yksilöiden että yrityksen uudistumisen avainasia on olemassa oleville vahvuuksille rakentaminen ja siltä pohjalta syntyvä herkkyys toimintatilanteen tarjoamille mahdollisuuksille. Yrityksen todennäköisyys menestyä uusissa liiketoiminnoissa, jotka kuitenkin hyödyntävät nykyisiä ydinvahvuuksia, on huomattavasti suurempi kuin täysin uusissa ideoissa. Yksilölle mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan työssään synnyttää työnilon kokemuksia. Vahvuuksien hyödyntämiseen liittyvät pätevyyden ja edistymisen tunteet ovat tärkeitä sisäisen motivaation osatekijöitä, jotka taas tukevat uuden oppimista. Millaista henkilöstön kehittäminen on parhaimmillaan? Tämä on hyvin laaja aihe, mutta oleellista onnistumisen arvioinnissa on se, että kolme asiaa toteutuu samanaikaisesti: 1) Kehittäminen painottaa yrityksen strategisten tavoitteiden näkökulmasta oleellisimpia osaamisia sekä käyttää tarpeisiin nähden soveltuvimpia lähestymistapoja ja keinoja. 2) Se tukee yksilöitä heidän oman potentiaalinsa tunnistamisessa ja täysimääräisessä hyödyntämisessä kuitenkin tilannejoustavasti. Ihmisiä ei pakoteta etenemään urallaan jonkin tietyn mallin mukaan. Yksilöt saavat mahdollisuuksia ja tukea toteuttaa omia kehittymisintressejään elämäntilanteensa mukaan siten, että kehittymisellä on kuitenkin selvä yhteys yrityksen visioon ja strategiaan. 3) Yrityksen toimintatapa on systemaattinen, suunnitelmallinen, kaikille viestittävissä, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Kehittäminen perustuu selkeisiin kriteereihin, eikä jää vain äänekkäimmin sitä vaativien etuoikeudeksi. Millainen on osaamisen kehittämisen tulevaisuus? Yksi keskeinen suuntaus on tiiviisti käytännön tekemiseen integroitu oppiminen, joka sisältää suunnitelmalliset urapolut, tehtäväkierron sekä asiantuntija- ja esimiestehtävissä kohdennettujen valmennusmuotojen käyttämisen. Yhä enemmän vaaditaan myös lähiesimiestyöltä. Yritykset ovat innolla rakentaneet valmentavan johtajuuden kehitysohjelmia esimieskunnalleen. Valmentajuudella varmistetaan yksilön henkilökohtaisten voimavarojen, vahvuuksien ja arvostusten hyödyntämistä työssä ja siihen liittyvissä tavoitteissa. Yksilölle tämä yleensä tarjoaa entistä vahvempia työnilon, jopa työnimun kokemuksia. Yrityksen näkökulmasta etuna on kehittyvän osaamisen yhdistyminen vahvistuvaan työhyvinvointiin. Osaamisen ja hyvinvoinnin näkökulman yhdistyminen onkin ajankohtainen näkökulma osaamisen kehittämisessä. Osaamisen lisääminen hampaat irvessä ei tarjoa pitkäaikaista iloa yritykselle. Se, mikä osaamistasossa voitetaan, voidaan pian hukata hyvinvoinnin heikkenemisenä. 7 8 > BOTNIA Echo 01/10 Kasvot TEKSTI niko kilkki • KUVAt botnian kuvapankki JA Essi Lesonen Yksilötaso takaa uudistumisen Liiketoiminnan tavoitteisiin sidottu yksilö tason kehittyminen ja ammattitaidon ylläpito ovat yrityksen toiminnan kivijalkoja. Jututimme kolmea botnialaista, joita kaikkia yhdistää jatkuva halu oppia uutta, pitkälle viety moniosaaminen sekä ennakkoluuloton valmius käydä käsiksi eteen tuleviin haasteisiin. C amilla Wikström nimitettiin kesäkuussa 2009 Botnian Äänekosken tehtaanjohtajaksi. Hän on oiva esimerkki henkilöstä, jonka ura on kehittynyt vahvan selluymmärryksen, asiakasyhteistyön ja moniosaamisen kautta. Vuodesta 2002 alkaen Botnian palveluksessa ollut Wikström mainitsee uusien ja mielenkiintoisten asioiden parissa työskentelyn häntä eteenpäin ajavaksi voimaksi. – Aloitin Botniassa Kuituteknologian projektipäällikkönä ja sain ryhmäpäällikön paikan vuonna 2006. Kuituteknologia-aikanani teimme lukuisia ongelmanratkaisuprojekteja asiakkaan koneilla sekä syvällistä tuotekehitystä. Sitä kautta myös itse opin tuntemaan tuotteemme läpikotaisin. Projekteissa tutkittiin muun muassa sellun uuteaineita ja ratkaisuja roska-aineongelmiin sekä tehtiin pitkän tähtäimen tuotekehitystä kuten kuidunmuokkausta, eukalyptussellun käytön kartoitusta ja painopaperin lujuutta parantavan armeerausmassan kehitystä ja optimointia. Tuote ja asiakkaat edellä johtajaksi Camilla Wikström, tehtaanjohtaja, Äänekoski Tuotekehityksen kautta asiakkaat tutuiksi Kaksi vuotta sitten Camilla Wikström nimitettiin Botnian Myynti ja markkinointi -osaamiskeskukseen avainasiakasjohtajaksi. – Avainasiakasjohtajana näin sellun ja sen laadun merkityksen asiakkaan näkökulmasta ja sitä kautta minulle avautui aivan uusia ulottuvuuksia. Vastuullani oli kaikki, mikä liittyi sellun tilauksiin, toimituksiin, laatuihin ja niiden kehitykseen asiakkaiden tarpeisiin. Wikströmillä oli ensisijainen vastuu UPM:n asiakkuudesta ja hän huolehti myös muutamista suomalaisista markkinaselluasiakkaista. Hän kertoo myynnin ja markkinoinnin vuosien olleen opettavaisia varsinkin suurien kokonaiskuvien hahmottamisessa. – Kokonaisuuksien hallinnan lisäksi olen kehittynyt työskentelemään tehokkaasti, vaikka joutuisin joskus menemään epämukavuusalueille. En ehkä hallitse jotain hommaa aivan BOTNIA Echo 01/10 > on kehitys täydellisesti, mutta olen oppinut toimimaan ja johtamaan näissäkin tilanteissa tuloksellisesti. Pääasia, että työni on motivoivaa ja viihtyisää. Valmiina muutoksiin Painopaperin ja kartongin valmistukseen käytettävän sellun tuottamiseen erikoistunut Äänekosken tehdas viettää tänä vuonna 25-vuotissyntymäpäiviään. Maailmantalouden taantuma piti huolen, että näistä vuosista 24. ei olisi voinut olla yhtään hankalampi aloitus uunituoreelle tehtaanjohtaja Camilla Wikströmille. – Organisaation ja toimintojen sopeuttaminen taloudelliseen tilanteeseen oli vaikea paikka varsinkin, kun tiesi, että tehtaan henkilöstö on moniosaavia huippuammattilaisia ja laitteet erinomaisessa kunnossa. Nyt kysynnän parantuessa tilanne näyttää onneksi huomattavasti myönteisemmältä. Camilla Wikström tuli Äänekoskelle jo vuoden 2009 alkupuoliskolla tekniseksi johtajaksi ennen kuin otti vastaan tehtaanjohtajan pestin. Hän painottaa Metsäliiton Challenger-koulutuksessa saamiensa muutos- ja henkilöstöjohtamisoppien arvoa. – Olen saanut erinomaisia työkaluja, joiden avulla ihmisiä voidaan motivoida työssään ja saadaan heidät ymmärtämään, miksi tiettyjä asioita tehdään. Esimerkiksi turvallisuustavoitteemme – nollatapaturmataajuus vuoteen 2012 mennessä – mahdollistetaan muun muassa näiden välineiden avulla. – Nykyisessä työssäni olen myös huomannut, että asiat tapahtuvat globaalissa mittakaavassa yhä nopeammin. Siksi onkin äärettömän tärkeää, että Botnian toiminnan kulmakivet eli oikea osaaminen, hyvät asiakkaat ja kustannustehokkuus ovat vankasti paikallaan. Silloin suuretkaan muutokset ja metsäteollisuuden yleinen tila eivät heiluttele meitä väärään suuntaan. 9 10 > BOTNIA Echo 01/10 E milia Moisio on ollut aitiopaikalla Botnian toiminnassa tapahtuneissa suurissa muutoksissa. Saksan Wies badenissa sijaitsevan myyntikonttorin kautta on kulkenut nyt noin puolen vuoden ajan Botnian omien sellujen lisäksi myös suurempia määriä päämiesasiakkaiden, M-realin, UPM:n ja Cenibran selluja. Vuoden 2008 syksyllä myyntikonttoriin saapunut Moisio kuvaa tilannetta positiivisen haastavaksi ja jatkuvasti uutta opettavaksi. Myynnin moniosaaja Emilia Moisio, Sales Manager and Botnia Business Intelligence, Wiesbaden – Voimme ylpeästi sanoa, että meillä on tarjota markkinoiden laajin valikoima selluja. Vielä joitakin vuosia sitten Botnian sellusta 80 % meni omistaja-asiakkaille ja loput markkinaselluksi. Nyt suhde on miltei fifty-fifty. Sekä myytävät volyymit että portfoliossa olevien sellulaatujen lukumäärä on kasvanut aiempaa useamman päämiehen myötä. Ennen myimme kuuden tehtaan selluja, nyt tehtaita on 11 ja tuotteiden ominaisuudet ovat todella monipuolisia. Moniosaajaksi alusta alkaen Prosessitekniikkaa ja kemiaa opiskellut Emilia Moisio saapui Botniaan trainee-ohjelman kautta vuonna 2003. Monipuolisen ohjelmajakson tehtävät vaihtelivat työnjohdosta kehitys insinöörin hommiin sekä asiakasprojektien hoidosta tekniseen markkinointiin. Jo silloin Botnian strategiatason muutos tuotantokeskeisestä yhtiöstä asiakaskeskeiseksi oli alkanut. – Trainee-jakso ja sitä seuranneet teknisen projektipäällikön tehtävät ovat olleet todella tärkeässä roolissa tietotaidon karttumisessa sekä suhteiden muodostamisessa asiakkaisiin ja tehtaissamme työskenteleviin ihmisiin, Moisio sanoo. Projektipäällikkönä Emilia Moisio työskenteli tuotekehitysprojekteissa asiakkaiden kanssa ja heidän koneillaan tarkastellen Botnian sellujen käyttäytymistä. Moisio vastasi myös Uruguayn tuotteen teknisestä lanseerauksesta ja ensimmäisien koeajojen toteutuksesta useilla asiakkailla. Uruguay lanseerausprojektin jälkeen työnkuva Botniassa laajeni oman työn ohella myös markkinatutkimukseen, mikä pohjusti hänen siirtymistään myyntiin. – Kun minulle tarjottiin mahdollisuutta myyntityöhön, tartuin siihen heti. Jälkeenpäin ajatellen minulla on ollut hyvät kollegat ja kannustajat urani aikana. Minulla on ollut mahdollisuus kehittyä ja kasvaa oman osaamiseni puitteissa. Kotonaan maailmalla Emilia Moisio hoitaa agentuurien kautta tapahtuvaa myyntiä. Hänen vastuullaan on agenttien kautta muun muassa etäisem- mät alueet kuten Lähi-itä, Afrikka, Venäjä ja Intia. Hän näkee Aasian ja erityisesti Kiinan markkinoiden viimeaikaisen kasvun valtavana mahdollisuutena. – Aasiaan nousee jatkuvasti isoja ja moderneja tehtaita. Myös näiden markkinoiden ostokäyttäytyminen on yleisesti muuttumassa pitkäaikaisiksi sopimusasiakkuuksiksi hinta vetoisen kertamyynnin sijaan. Globaalin sellunmyynnin kokonaisuuden osana oleminen ja sen lainalaisuuksien omaksuminen ovat Emilia Moision motivaattoreita. Hänen mukaansa on mielenkiintoista tarkastella suuria syy-seuraussuhteita ja miten jokin tietty osa-alue vaikuttaa sellubalanssiin ja koko liiketoimintaan. – Esimerkiksi helmikuussa Chilessä tapahtuneen luonnonkatastrofin vaikutukset olivat dramaattiset myös koko maailman markkinasellun kysynnän ja tarjonnan tasapainoon, kun yhtäkkiä noin seitsemän prosenttia globaalista markkinasellukapasiteetista oli poissa pelistä. Ennätysalhaisina pidetyt asiakkaiden ja sellunvalmistajien varastot eivät jousta tällaisissa tilanteissa. – Toinen tärkeä juttu on sellun kuljetukselle keskeinen logistiikka. Rahtikulut vaikuttavat suoraan myytävän tuotteen kokonaistoimitushintaan ja tällä on huomattava merkitys eri alueiden hintakehitykseen. Jatkuvaa oppia Emilia Moisio viihtyy asiakasrajapinnassa. Hän luonnehtii itseään aktiiviseksi kontaktien ottajaksi ja uusien asioiden omaksujaksi. – Meillä on hyvin tuotanto- ja insinöörivetoinen organisaatio tehtailla. Silloin olin yksi insinööri muiden joukossa. Nykyään taidan olla pitkän uran luoneiden, kaupallisten kollegoiden keskuudessa perinteisestä poikkeava osaamisten yhdistelmä. Nuori myyjä, jolla on vahva tekninen tausta, ja markkinatutkija samassa paketissa. Monipuolisuudesta on hyötyä nyt, kun myyntikonttorin kautta kulkee paljon teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvinkin erilaisia tuotteita. Se auttaa omaksumaan eri sellulajien paperitekniset edellytykset, rajoitukset ja ominaisuudet. – Pystyn yhdessä omaa rooliaan vahvistaneen Botnian teknisen asiakaspalvelun kanssa suosittelemaan asiakkaille juuri heidän tarpeisiinsa sopivia selluja. Moisio katsoo uransa kaikkien merkittävimpien tehtävien liittyneen jollain tapaa sellu- ja paperibisneksiin. – Hauskin työpaikka on varmaan ollut nuorena jäätelökioskin myyjänä, mutta jos puhutaan ammatillisesti mielenkiintoisimmasta ja kehittävimmästä työtehtävästä, sen olen löytänyt ehdottomasti täältä Wiesbadenista. – Suosittelenkin tutustumaan eri maa- ja työkulttuureihin, jos oma elämäntilanne sen suinkin sallii. Maailma on ”pienentynyt”, mutta siitä huolimatta ihmiset tulkitsevat asioita pääsääntöisesti omista lähtökohdistaan ja omasta arvomaailmastaan käsin. Aito kiinnostus toisiin kulttuureihin ja ihmisiin sekä kunnioitus heitä ja heidän työtapojaan kohtaan palkitaan. Se auttaa kuin itsestään luomaan otollisen maaperän hedelmälliselle yhteistyölle ja kumppanuudelle. J os Botnian Rauman tehtaalla työskentetantotalous. Kaikista alueista olen saanut lukuisia levää Jukka Rantamäkeä ja hänen tehtyökaluja ja toimintatapoja, joita olen voinut tävänkuviaan pitäisi luonnehtia yhdellä soveltaa työssäni. Ja mikä parasta, olen pystynyt sanalla, se olisi hyvin todennäköisesti: kehittämään itseäni työtehtävieni ohessa. ”kehitys”. Rantamäki on kehittänyt itsestään Työkaluista Jukka Rantamäki mainitsee organimonitaitoisen osaajan. Hänen työtehtävänsä ovat saation laatua tarkastelevan EFQM-mallin, jonka keskittyneet lähes poikkeuksetta kehityksen eri avulla mitataan muun muassa yhtiön ja sen johosa-alueille. don toimintaa. Samaista mallia käytettiin myös – Minulla on ollut etuoikeus tehdä hommia Botnian osallistuessa vuonna 2008 Rantamäen laidasta laitaan. Olen tehnyt ihan perussellu vetämänä Suomen Laatupalkinto -kilpailuun. insinöörin töitä kuitulinjalla ja toiminut valmistusprosessien kehityksessä. Tämän lisäksi olen Botniassa osallistunut prosessijohtamisen, toimintajärjestelmien sekä laadun kehitystyöhön. Jukka Rantamäki, kehittämispäällikkö, Rauma Kun Jukka Rantamäki tuli Botniaan 1990-luvun lopulla, yhtiön toiminta oli hyvin tehdaskeskeistä. Jokainen tehdas oli silToinen esimerkki käytännön sovelluksista löyloin itsenäinen yksikkönsä, jossa oli vakiintuneet tyy tilastollisista menetelmistä. toimintatavat, oma henkilöstöpolitiikka ja oma – Vaikka aihe saattaakin kuulostaa hieman kehitystyö. kuivalta, se käsittää erinomaisia keinoja toi– Niistä ajoista organisaatio on muuttunut minnan kehittämiseen. Huomasin nimittäin valovuosia. Botnia on ollut edelläkävijä prosessi pian Botniaan tultuani, että tehtaiden tietojohtamisen varhaisessa käyttöönotossa. Lisäksi kantoihin kertyy valtavia määriä käyttämälukuisia toimintoja on yhtenäistetty koskemaan töntä prosessitietoa. Syntyi ajatus, että tätä koko yhtiötä. Tästä on seurannut vastuuhenkilöihistoriadataa voisi hyödyntää ongelman den laajempi näkemys esimerkiksi tutkimuksesta, selvityksessä ja prosessien kehitykhenkilöstöjohtamisesta ja laadunhallinnasta sekä sessä. tiedon ja parhaiden työskentelymenetelmien Erilaisia ohjelmia käyttäen avoin siirtyminen yksikköjen välillä. tietomassasta seulotaan johtoYksi yhdistetyistä toiminnoista oli Kuituteklankoja ongelmanaiheuttajista. nologia – myöhemmältä nimeltään Teknologia, Tämän jälkeen luodaan yksinjossa Jukka Rantamäki aloitti ryhmän vetäjänä kertainen malli, joka kertoo vuonna 2003. Koko yhtiön laajuinen tutkimusmillä muuttujilla, kuten kemija kehitysresurssi käsitti useita eri alueita, joiden kaaleilla, lämpötiloilla, paineilla ja asiantuntijat muodostivat kehittämisryhmiä. raaka-aineilla tapahtuu mitäkin. – Ryhmäni mukana pääsin tutustumaan – Malli ei vielä vastaa kysymykseen lukuisten projektien yhteydessä laajalti Botnian ”Miksi?”, mutta se antaa hyviä vihjeitä mistä henkilöstöön ja olen myös työskennellyt useiden päästä ongelmaa tulisi lähteä selvittämään. ulkopuolisten huippuosaajien kanssa, Rantamäki sanoo. Uudet tehtävät kutsuvat Kehityksen ytimessä Ahkera oppija ja soveltaja Kun Jukka Rantamäeltä tiedustelee hänen leveästä osaamispaletistaan, hän kertoo kipinän lähtevän hyvin paljon omista mielenkiinnon kohteista. – Botnian koulutuskulttuuri on hyvin aktiivista, mutta kyllä monipuolinen kouluttautumiseni keskittyy minua itseäni houkutteleviin erikoisalueisiin. Näihin kuuluvat prosessijohtaminen, tilastolliset menetelmät, toimintajärjestelmät ja laatujohtaminen sekä viimeisimpänä tuo- Jukka Rantamäen seuraava osoite on vuoden 2010 alussa perustettu Tekninen kehitys ja tuki. Tämä pääasiassa Botnian tuotantoa palveleva yhteinen resurssi siirrettiin takaisin Botnian Tuotantoosaamiskeskukseen. – Aloitan siellä kesän jälkeen. Vastuualueinani tulevat olemaan kuitulinjan tiimin jäsenenä ruskean massan käsittely ja tilastolliset menetelmät. Ennen lähtöäni avustan vielä Botnian nykyistä laatupäällikköä Riitta Piilosta tämänvuotiseen Suomen Laatupalkinto -kisaan osallistumisessa ja sisäisten toimintajärjestelmien kehittämisessä. BOTNIA Echo 01/10 > 11 12 > BOTNIA Echo 01/10 TEKSTI heikki hakala • kuvat CEPI JA SHUTTERSTOCK Eurooppalainen paperi kohti uusia Brysselissä päämajaansa pitävä Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI tekee arvokasta vaikuttamistyötä paperi- ja selluteollisuuden suotuisan toimintaympäristön puolesta. CEPI:n toimitusjohtaja Teresa Presas, vakaumuksellinen eurooppalainen, pohtii ajankohtaisia kysymyksiä, mutta katsoo ennen kaikkea kauas eteenpäin. CEPI > Euroopan paperiteollisuusjärjestö (Confederation of European Paper Industries, CEPI) edustaa yhteensä runsasta 800 sellu-, paperi- ja kartonkiyritystä, joilla on yli 1 000 tuotantolaitosta Euroopassa. Sen jäseninä on 17 kansallista toimialajärjestöä EU-maista sekä Norjan ja Sveitsin järjestöt. > CEPI:n edustamat yritykset kattavat koko skaalan pienistä ja keskisuurista aina suuriin monikansallisiin paperijätteihin. > Yritysten yhteenlaskettu tuotanto vastaa noin 26 % maailman kokonaistuotannosta. T oimitusjohtaja Teresa Presas tapasi Echon valoisassa kulmahuoneessaan Avenue Louisella, aivan Brysselin sydämessä. Kaupunki on itsestään selvä kotipaikka järjestölle, jonka keskeisenä missiona on edistää jäsenyritystensä menestystä eurooppalaisella tasolla. Euroopan unionin keskeiset instituutiot – järjestön tärkeimmät keskustelukumppanit – sijaitsevat vain kivenheiton päässä Louiselta. – Käymme jatkuvaa vuoropuhelua EU:n instituutioiden kanssa. Tuomme esille teollisuudenalan osaamista ja saavutuksia. Kerromme korkeatasoisten tuotteiden tuottamista hyödyistä, Teresa Presas kertoo. CEPI seuraa, analysoi ja tekee aloitteita erityisesti teollisuuteen, ympäristöön, energiaan ja metsätalouteen liittyvissä kysymyksissä. Myös verotuksen ja kilpailulainsäädännön kehittämiseen pyritään vaikuttamaan aktiivisesti. – Meidän tehtävänämme on vahvistaa paperi teollisuuden näkyvyyttä siellä, missä siihen vaikuttavia päätöksiä tehdään, ja varmistaa, että jäsenyritystemme ääni tulee kuulluksi. Tarjoamme asiantuntijuutta, joka auttaa eurooppalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä tekemään tasapainoisia ja valistuneita ratkaisuja asioissa, jotka ovat paperija selluteollisuudelle merkityksellisiä. CEPI:n toimintatapaa Presas kuvaa avoimeksi, keskustelevaksi ja rakentavaksi. – Haluamme, että kun päätöksiä tehdään, ne tehdään oikean, ajantasaisen ja kattavan tiedon pohjalta. Emme pyri vain markkinoimaan toimialan omia näkökohtia, vaan osoitamme mielellämme myös riippumatonta huippuasiantuntemusta lainsäätäjien tueksi. Asenne merkitsee paljon Paperi- ja selluteollisuus elää Teresa Presasin mukaan voimakasta globaalia murrosvaihetta. Kun siihen lisätään syvä talouslama, alan toimijoilta ei työsarkaa puutu. – Muutos on kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuus, kun se sellaisena nähdään, Presas sanoo. – On olennaisen tärkeää, että tässä haastavassa tilanteessa pyritään näkemään kaikki se potentiaali, jota tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka monilla alan yrityksillä on juuri nyt vaikeaa, niiden kannattaa muistaa, että mikään ei ole teollisuus BOTNIA Echo 01/10 > mahdollisuuksia ikuista. Kyse on pitkälle oikeasta mielentilasta, asenteesta ja kyvystä johtaa ne konkreettisiksi toimenpiteiksi. Joidenkin yritysten kohdalla voi Presasin mielestä olla kyse radikaalistakin suunnanmuutoksesta, todellisesta uudistumisesta. Sellaisesta on hänen mukaansa monilla toimialoilla innostavia kansainvälisiä esimerkkejä. Euroopassa olosuhteet ovat CEPI:n näkökulmasta sikäli suosiolliset, että palvelusektorin toimintaedellytyksiin vahvasti panostanut Euroopan komissio on siirtämässä painopistettään teollisuuden suuntaan. – Teollisuus on palannut takaisin komission asialistan kärkipäähän. Nyt meidän on vain osattava kapitalisoida tämä kiinnostus. Toimitusjohtaja Presas on keskeisesti mukana eurooppalaisen teollisuuden yhdentoista keskeisen toimialajärjestön muodostamassa ACEI:ssa (Alliance for a Competitive European Industry). Allianssi toimii järjestöjen yhteisenä äänitorvena EU:n instituutioiden suuntaan. – Yhdessä edustamme yrityksiä, joiden kokonaispanos EU:n brutto kansantuotteeseen on kiistattoman merkittävä. Työskentelemme sen eteen, että mahdollisimman paljon kilpailu kykyistä tuotantoa voidaan säilyttää Euroopassa ja että näiden toimialojen asema globaaleilla markkinoilla olisi mahdollisimman vahva. Allianssi haluaa Presasin mukaan välittää voimakkaan viestin siitä, että eurooppalainen teolli- ”Haluamme, että kun päätöksiä tehdään, ne tehdään oikean, ajantasaisen ja kattavan tiedon pohjalta.” Toimitusjohtaja Teresa Presas kuvaa CEPI:n toimintatapaa avoimeksi, keskustelevaksi ja rakentavaksi. 13 14 > BOTNIA Echo 01/10 ”Me teemme hyvää tälle planeetalle” suus on modernia, se nojaa kestävään kehitykseen ja antaa yhä merkittävämmän panoksen kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. – Olemme korostaneet, että osana ilmaston muutosstrategiaansa Euroopan unionin olisi kannustettava investointeja ajanmukaisiin ja innovatiivisiin teknologioihin. Lisäksi kuluttajia, teollisuutta ja julkista sektoria tulisi Teresa Presasin mukaan rohkaista energiatehokkaisiin valintoihin. Tämä edellyttäisi hänen mielestään nykyistä innovaatiomyönteisempää markkinaympäristöä, verokannustimia ja tiettyjä sääntelytoimia. – EU:lla olisi nyt erinomainen tilaisuus tehdä merkittäviä strategisia linjauksia, jotka eivät edistäisi vain paperi- ja selluteollisuuden ja eräiden muiden alojen toimintaedellytyksiä, vaan yleisesti tuotannon kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Sivurooliin vai muodin huipulle? Mutta kuullaanko paperi- ja selluteollisuuden ääntä vallan kabineteissa niin hyvin kuin CEPI jäsenineen toivoisi? Kysymys saa Teresa Presasin suorastaan kiihtymään innostuksesta. ”Poliittisten päätöksentekijöiden huomiosta pitää taistella! On kyettävä tarjoamaan jatkuvasti uusia ajatuksia, tuoreita näkökulmia, edistyksellisiä konsepteja.” – Kyllä meitä kuullaan ja meidän näkemyksiämme arvostetaan, hän sanoo. – Mutta töitä täytyy tehdä vielä paljon enemmän. Poliittisten päätöksentekijöiden huomiosta pitää taistella! On kyettävä tarjoamaan jatkuvasti uusia ajatuksia, tuoreita näkökulmia, edistyksellisiä konsepteja. Presas painottaa tahtotilan kriittistä merkitystä. Hänen mukaansa eurooppalaisen paperija selluteollisuuden rooli voisi tulevaisuudessa olla jopa tuntuvasti nykyistä vahvempi, jos niin halutaan – ja jos osataan tehdä riittävän rohkeita ja kauaskantoisia ratkaisuja. – Toimialan on itse päätettävä, kuinka se haluaa itsensä asemoida. Voidaan ajatella, että alan volyymi ei ole yhtä merkittävä kuin joidenkin muiden alojen, ja tyytyä sivurooliin. Mutta voidaan myös suunnata muodin huipulle – kertoa ylpeästi, että me teemme hyvää tälle planeetalle. Ei ole erityisen yllättävää, että toimitusjohtaja Presas tuo esiin ”korvien välissä” olevien seikkojen merkitystä. Paitsi että argumentit niiden taustalla ovat vakuuttavia, Presas itse on koulutukseltaan psykologi. Ennen siirtymistään CEPI:n johtoon hän oli ennättänyt tehdä vaikuttavan uran muun muassa mainosalalla, journalistina ja tunnetun pakkausalan yrityksen Tetrapakin palveluksessa, viimeksi viestintäjohtajana. – Olen luonnostani viestijä, ja juuri siitähän tässä on kysymys. Mutta olen myös vakaumuksellinen eurooppalainen. Se onkin täällä Euroopan sydämessä helppo uskoa: Teresa Presas on nimittäin portugalilainen, hänen vanhempansa espanjalaisia, aviomiehensä belgialainen ja hänen poikansa asuu Ranskassa. – Tunnen hyvin Suomen ja minulla on siellä monta hyvää ystävää. Näkisin mielelläni, että suomalainen teollisuus ottaisi nykyistä näkyvämmän ja aktiivisemman roolin eurooppalaisessa yhteistyössämme. Suomella on Presasin mukaan vankan paperiteollisuustraditionsa ja korkean osaamisensa ansiosta suuri painoarvo ja sen aktiiviselle panokselle eurooppalaisilla foorumeilla olisi siksi ehdottomasti kysyntää. – Tulevat vuodet ovat koko toimialan kannalta äärimmäisen kiehtovia. Meidän on itse asiassa luotava itsemme uudelleen. Edessämme avautuu uusia mahdollisuuksia, joista emme olisi osanneet edes uneksia. BOTNIA Echo 01/10 > Pointti TEKSTI HEIKKI HAKALA • KUVAT Sitra/Sami Kulju Muutos kasvaa meistä itsestämme Mistä tulevai suuden Suomi ammentaa elinvoimansa? Nyt tarvitaan vapautumista luutuneista rakenteista ja ajattelumalleista. Myös perinteiset hierarkiat joutavat romukoppaan. Strateginen uudistuminen on suurenmoinen mahdollisuus. Siihen ei pidä jättää tarttumatta. 15 16 > BOTNIA Echo 01/10 KUKA? Mikko Kosonen >s. 1958 Ontario, Kanada >Sitra –yliasiamies 2008– –asiamies, Innovaatio toiminnot-yksikön johtaja 2007–2008 >Nokian palveluksessa 1984–2007 viimeksi johdon neuvonantajana, sitä ennen mm. strategiajohtajana >Koulutus: kauppatieteiden tohtori >Harrastuksia: urheilu, kulttuuri, viinit Sitra julkaisi taannoin strategiansa vuosille 2010–2015. Rahasto haluaa asemoida itsensä suomalaisen päätöksenteko- ja innovaatiojärjestelmän rajapinnalle, rakentavaksi mutta rohkeaksi uudistajaksi. – Tavoitteena on, että voimme edistää laaja-alaisia yhteiskunnallisia muutoksia. Henkinen lukkiutuminen teollisen ajan näkökulmiin ja mekanismeihin rajoittaa Kososen mukaan uusien mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kun asioita tarkastellaan liian tuotanto- ja tuotekeskeisesti, tarjolla oleva kasvupotentiaali voi jäädä havaitsematta. – Verkottuvassa palvelutaloudessa uutta kasvua voidaan luoda yksittäistä toimijaa laajemmissa kokonaisuuksissa, käyttäjä- ja ratkaisulähtöisesti, Kosonen sanoo. – On etsittävä, löydettävä ja rohkeasti toteutettava sellaisia suuria tavoitteita, joihin ihmiset voivat aidosti uskoa ja sitoutua. Talouden kasvu ja sen instituutiot ovat välineitä niiden toteuttamisessa. Tulevaisuuden kasvu syntyy Kososen mukaan ennen muuta globaalien trendien luomista mahdollisuuksista, ei vain muutamilta teollisilta toimialoilta ja niiden avainyrityksiltä, vaan lukuisista eri lähteistä. Ihminen takaisin keskiöön Y liasiamies Mikko Kosonen haluaa tehdä Suomesta kansainvälisen esikuvan kestävälle yhteiskuntamallille. – Meillä on kaikki edellytykset nousta uudentyyppisen palvelutalouden globaaliksi edelläkävijäksi. Se vaatii vaikeita päätöksiä ja myös monista saavutetuista eduista luopumista. Samalla se kuitenkin avaa suurenmoisia näköaloja entistä parempaan elämään. Kososen johtaman Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tehtävänä on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua, kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. – Ilman ennakkoluulotonta otetta ja vahvoja visioita todellinen muutos ei ole mahdollinen. Ihmisen ja työn välineellistyminen on Mikko Kososen mukaan tukahduttanut yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä. Myös sen heijastukset työmotivaatioon ja -moraaliin ovat kielteisiä. – Kun työltä puuttuu merkitys ja mielekkyys, suhde työhön muodostuu välineelliseksi ja sitoutuminen siihen jää pinnalliseksi, hän sanoo. Suhtautuminen ihmiseen resurssina, tuotannontekijänä, kuuluu Kososen mukaan menneisyyteen. Ajatusmalli on hänen mielestään omiaan passivoimaan, rapauttamaan aloitteellisuuden ja luovuuden. Mikko Kososen Sitra haluaakin toimia suunnannäyttäjänä kohti uutta, elinvoimaista Suomea. Nyt raivataan tietä kestävälle uudistumiselle, joka merkitsee luopumista teollisen ajan rakenteista ja siirtymistä ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen. BOTNIA Echo 01/10 > Globalisaation aika 2.0 – Siinä kasvustrategiassa, jonka nimiin Suomessa on totuttu vannomaan, on sinänsä paljon hyvää, kuten avoin suhtautuminen globalisaatioon, vahva panostus tutkimus- ja kehitys toimintaan sekä markkinoiden toimivuuden edistäminen, Kosonen sanoo. – On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että aito elinvoima syntyy ihmisistä ja ihmisten välisestä yhteistyöstä. Avain muutokseen on ihmisissä itsessään ja heidän keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Emmehän me ole vain tai ensisijaisesti talouden voimavarayksikköjä, vaan monin eri tavoin lisäarvoa luovia ja ainutkertaisia yksilöitä. Elinvoiman mahdollistajina Kosonen listaa voimavaroja, kuten ne sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, jotka määrittävät ihmisten välisen kanssakäymisen luonnetta ja laatua. – Keskeisiä myönteisen elinvoiman ainesosia ovat ihmisen ja ihmisyyden arvostus sekä asenne moninaisuuteen ja erilaisuuteen. Toimitaanko tavalla, joka edistää luottamusta ja oikeuden mukaisuutta? Edistääkö koulutusjärjestelmä kykyä nähdä mahdollisuuksia ja tunnistaa haasteita, joihin tulisi vastata? Tärkeintä ei päämäärä, vaan liike Korostunutta turvallisuushakuisuutta Kosonen pitää kehityksen esteenä. Ihmisiä olisi hänen mukaan kannustettava uskomaan omiin edellytyksiinsä kasvaa ja kehittyä, nousta siivilleen. On kyettävä antamaan vastuuta toisille, mutta myös kantamaan sitä itse. Tarvitaan ilmapiiriä, jossa vallitsee ”tekemisen meininki”. – Sosiaaliseen pääomaan liittyviä suomalaisia vahvuuksia ovat esimerkiksi sellaiset asiat kuin tasa-arvoinen suhtautuminen ihmisiin ja keskimääräistä vahvempi luottamuksen ilmapiiri, Kosonen sanoo. – Kulttuuriimme myös kuuluu, että se tehdään, mitä luvataan. Monikulttuurisuuteen liittyvää torjuntaa hän sen sijaan pitää yksiselitteisesti rasitteena globalisoituvassa maailmassa, jossa vaaditaan uusia, rohkeita avauksia ja yhteistä, innovatiivista kehittämistyötä. Vaikeasti ennakoitavassa maailmassa elinvoima on Kososen mukaan välttämätöntä. – Siitä huolimatta, että toimintaympäristön kehitystä ei usein voida luotettavasti ennustaa eivätkä valittujen toimenpiteiden vaikutukset ole etukäteen tiedossa, on uskallettava toimia. Tarvitaan suunta ja visio. – Toisaalta strateginen uudistuminen edellyttää valppautta ja joustavuutta. Kerran tehtyyn ratkaisuun ei pidä kiinnittyä sokeasti, vaan valittua kurssia on hyvä tarkistaa sitä mukaa kuin kokemusta karttuu. Kosonen muistuttaa, että uudistuminen ei onnistu tiukan hierarkkisesti, ylhäältä annetuin käskyin. – Motivaatio ja sitoutuminen syntyvät työn sisällöstä ja tarkoituksesta sekä siitä, että työtä ja sen tekijöitä arvostetaan. Uudistumisen tahto perustuu Mikko Kososen mukaan vastuuseen, välittämiseen, luottamukseen sekä aitoon, avoimeen AASIA-VETOINEN GLOBALISAATIO Globalisaation aika 2.0 VANHAT EKOLOGISET REUNAEHDOT TEOLLISUUDELLE JA TALOUDELLE Globalisaation aika 1.0 • • • • • Yhdysvaltojen hegemonia taloudellinen kilpailu suorat kv. investoinnit alueellinen integraatio monenkeskeisyys/instituutiot • Kiinan, Brasilian, Venäjän ja Intian uudet roolit • globalisaation syveneminen • palvelutalous, uusi paikallisuus • poliittinen kilpailu, moninapaisuus • energia, luonnonvarat, ympäristö • ilmastotalouden läpimurto ILMASTONMUUTOS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUOMAT UUDET REUNAEHDOT LÄNSI-VETOINEN GLOBALISAATIO (Lähde: Suomen elinvoiman lähteet/Sitra) ja moniarvoiseen vuoropuheluun, jossa kaikki tulevat kuulluiksi. – Ihmisten kautta ja heidän kanssaan toimiminen ovat myös organisaatioiden johdon ainoa tapa säilyttää tilannetuntuma kiivaasti muuttuvassa maailmassa. Johtamiseen liittyviä teorioita ja arvostuksia Kosonen pitää oman aikansa ilmentyminä. Hän sanoo jokaisen ajan muodostavan omat ihanteensa hyvästä johtamisesta. Ihmis- ja ratkaisukeskeisessä palvelutaloudessa johtajan tehtävänä on luoda luottamusta. Luottamuksen ilmapiirissä on mahdollista ottaa hallittuja riskejä, jotka raivaavat tietä menestykseen. – Kannustan jokaista johtajaa kysymään itseltään, edistävätkö hänen organisaationsa suunnitelmat ja toimintatavat ihmis- ja ratkaisukeskeistä palvelutaloutta, vai estävätkö ne sen toteutumista. Ja onko hänen oma johtamisensa ihmisten elinvoimaa lisäävää vai tukahduttavaa. Se on muutoksen ensimmäinen askel. Elinvoiman lähteitä etsimässä Sitra käynnisti syksyllä 2009 Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman, jonka puitteissa etsittiin 200 suomalaisen päättäjän ja vaikuttajan voimin polkuja, joiden myötä Suomi voi olla ajan ennustamattomuudesta ja uhkakuvista huolimatta hyvä paikka elää ja tehdä työtä myös tulevaisuudessa. Ohjelman avulla työstettiin toimenpiteiksi näkemystä siitä, miten maailmaa ravisteleva finanssi- ja talouskriisi, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys muuttavat Suomen toimintaympäristöä. Kehitysohjelman tavoitteena oli tunnistaa ne tärkeimmät tekijät, joiden avulla Suomi voi vahvistaa ja uudistaa elinvoimaisuuttaan, kilpailukykyään ja hyvinvointiaan. Keskeiseksi ratkaisuksi nähtiin rohkeus tarttua muutokseen. Ohjelman puheenjohtajana toimi pitkän uran muun muassa Nokian avaintehtävissä tehnyt KTM Sari Baldauf. Ohjelman tuloksena syntynyt raportti julkistettiin huhtikuussa. www.elinvoimanlahteet.fi 17 18 > BOTNIA Echo 01/10 Echosysteemi TEKSTI niko kilkki • KUVAt Lars Laestadius JA SHUTTERSTOCK World Resources Institutessa (WRI) työskentelevä tohtori Lars Laestadius sanoo, että nykypäivänä maailman metsien tilaan vaikuttaa monimutkainen sekoitus kehitystrendejä ja -tekijöitä. Ne kuitenkin kulminoituvat yhteen yksinkertaiseen faktaan – metsäteollisuudella on vakava imago-ongelma. Raaka (aineen) J ulkisuudessa laittomat hakkuut ja metsien häviäminen katsotaan automaattisesti metsäteollisuuden aikaansaannoksiksi, vaikka näillä harvoin on mitään tekemistä eurooppalaisten metsäyritysten kanssa. Itse asiassa maatalous ja maa-alueiden muuttaminen ravinnon tuotantoon ovat suurimmat syyt Brasilian ja Indonesian metsien katoamiseen. Paperiteollisuus ei myöskään käytä tuotantoonsa lainkaan Etelä-Amerikan tai Afrikan sademetsien puita. – Pitää siitä tai ei, epämääräiset toimijat ja toimintatavat vaikuttavat negatiivisesti koko metsäteollisuuden maineeseen. Tämä on erityisen harmillista, koska vastuullisesti hoidetuista metsistä saatava puu on ympäristöystävällinen ja kestävän kehityksen mukainen raaka-aine, ruotsalaissyntyinen Lars Laestadius sanoo. Ratkaisun avaimet omissa käsissä Senior Associate, tohtori Laestadius tekee metsäpoliittista tutkimusta World Resources Instituten Ihminen ja Ekosysteemi -ohjelmassa. Vuonna 1998 alkaneen WRI-työuransa aikana hän on ollut mukana useissa projekteissa, jotka ovat käsittäneet muun muassa koskemattomien metsien kartoitusta, maailmanlaajuista metsäalueiden elvytystä sekä metsäkaupan ja -hallinnon lainmukaisuutta. Lars Laestadius toteaa, ettei edes pohjoismaisen selluyhtiön kuten Botnian pitäisi jättää huomiotta sitä negatiivista mainetta, jonka koko teollisuus on saanut niskoilleen. Hän ehdottaa epäoikeudenmukaisen imagon korjaamista alleviivaamalla entistä voimakkaammin teollisuuden raaka-aineen alkuperää. – Vapaaehtoisten metsäsertifikaattijärjestelmien, PEFC:n ja FSC:n käyttöönotto on erinomainen tapa korostaa kestävää puunhankintaa. Se auttaa ihmisiä ymmärtämään, että raakaaine on todellakin kaadettu hyvin hoidetuista metsistä, eikä laittomasti metsiä vahingoittaen. Koko metsäteollisuuden tulisi seisoa tässä yhtenäisenä rintamana, jotta yleinen mielipide saataisiin muutettua. Tämä koskee tasapuolisesti sekä sellu- ja paperiteollisuutta että sahoja ja metsäpalveluyrityksiä. Laestadius näkee, että metsät voisivat – ja niiden pitäisi – olla tiukemmin osana nyky-yhteiskuntaa. Metsät ovat valtavia, luonnollisia aurinkokennoja. Ne varastoivat energiaa, jota on mahdollista käyttää hyvin monipuolisesti korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Mutta miten tämä onnistuu ilman liiallista puunkorjuuta tai kilpailua kuidusta? – Parhaat mahdollisuudet piilevät niillä alueilla, joilla tehokas metsänhoito ei ole vielä yleinen tapa. Esimerkiksi Venäjällä on laajoja jokseenkin luonnontilaisia metsäalueita, joissa ei ole tehty mitään vuosikymmeniin edellisten hakkuiden jälkeen. Ilman paikallista harvennushakkuukulttuuria valtavat määrät bioenergian tuotantoon soveltuvaa puuainesta vain lojuu metsissä. Tässä olisi venäläisille mainio mahdollisuus oppia hoitamaan metsiään paremmin. – Jopa metsäteollisuuden koko toiminnan oikeutus on alituisesti kyseenalaistettuna. Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa ihmiset ajattelevat ”pelasta puu ja käytä mieluummin muovia”. Myös perustavan laatuisia teknisiä uudistuksia tapahtuu jatkuvasti, esimerkiksi ihmisten kasvava halu lukea kirjansa iPadilla tai Kindlellä. Metsäteollisuuden tulisi tunnistaa markkinaraot, joissa puun materiaalina tarjoamat ominaisuudet ja edut ovat suurimmat. Kuidun käytön strategiana tulisikin olla optimointi ennemmin kuin maksimointi. Tästä päästään tohtori Laestadiuksen viimeiseen näkökohtaan. Puukuidulla on runsaasti houkuttelevia ominaisuuksia BOTNIA Echo 01/10 > KUKA? Lars Laestadius imago ja potentiaalia, jotka voisivat tehdä siitä aidosti kestävään kehitykseen perustuvan yhteiskunnan peruspilarin. Kuitu syntyy auringonvalosta ja vedestä. Käytön jälkeen paperi ja puutuotteet maatuvat tai ne voidaan kierrättää. Mikä parasta, tästä koko prosessista on mahdollista kehittää täysin hiilineutraali. – Metsäteollisuuden pitäisi ottaa kaikki irti tästä ainutlaatuisesta konseptista. Botnian pitkän tähtäimen eettinen ja ympäristöystävällinen lähestyminen raaka-aineisiin on hyvä alku. Kansainvälinen paine lisääntyy Yhä useammat markkinat ovat tulossa tietoisemmiksi puun alkuperän merkityksestä ja siksi haluttomammiksi hyväksymään puun laitonta maahantuontia. Tämä pitkäaikainen liike alkoi jo 1990-luvulla. Esimerkiksi EU, Yhdysvallat, Japani ja Australia ovat kaikki asettaneet tai asettamassa tiukkoja laittomasti kaadetun puun tuontikieltoja. – WRI on parhaillaan käynnistämässä suurta Forest Legality Alliance -aloitetta. Se on käytännössä metsäyritysten ja -organisaatioiden yhteinen yritys eliminoida laittomasti hakattu puu globaalista tuotantoketjusta. Hanketta rahoittaa yksityisen sektorin lisäksi U.S. Agency for International Aid -organisaatio. Onnistuessaan Forest Legality Alliancella on monia positiivisia seurauksia. Se auttaa ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta, tervehdyttää metsien toimintaa hiilinieluna sekä parantaa metsäteollisuuden ja sen tuotteiden mainetta. Se voi jopa edistää teollisuuden tiukkojen säännöstelypaineiden höllentymistä. Lars Laestadius painottaa voimakkaasti sitä tosiasiaa, että aloitteen osapuolet ovat nimenomaan metsäteollisuuden yrityksiä, jotka tavoittelevat kestävää puunhankintaa. > Senior Associate > Vuodesta 1998 alkaen WRI:ssa > Metsätutkinto Ruotsissa > Väitteli tohtoriksi Virginia Tech -yliopistossa > Työskennellyt myös Euroopan komissiossa > www.wri.org – WRI toimii aloitteessa välittäjänä ja teknisenä tukena. Metsäteollisuus itse tekee kaiken työn, mikä onkin täysin välttämätöntä vakuuttamaan suuri yleisö ja poliittiset vaikuttajat. Me välittäjät Lars Laestadiuksen mukaan World Resources Institute toimii siltana eri sidosryhmien välillä. – Meillä on hyvin laaja ja asiasta kiinnostunut kuulijakunta: akateemiset toimijat, päätöksentekijät, eri alojen yritykset, kansalaisjärjestöt ja tavalliset kansalaiset. Vahvuutemme on se, että käytämme puheessamme sellaista termistöä, jota jokainen sidosryhmä ymmärtää. Me teemme monimutkaisista asioista yksinkertaisia omaksua. Lars Laestadiuksen projekteihin kuuluvat muun muassa Venäjän ja Kanadan luonnontilaisten metsien kartoitus, metsä tietous- ja läpinäkyvyysasiat Global Forest Watch -ohjelmassa sekä metsäalueiden kansainvälinen korjaaminen. Lisäksi hän toimii YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n neuvonantajana. – Työmme World Resources Institutessa ei ole tutkimusta sanan perinteisessä merkityksessä. Kutsumme sitä metsäpoliittiseksi tutkimukseksi, joka tarkoittaa tiedon keräämistä useista lähteistä sekä sen analysointia ja tulkintaa. Pyrimme kehittämään käytännön ideoita ja keinoja yhdistämällä asioita. Teemme informaatiosta helpommin sovellettavaa ja julkisesti saatavilla olevaa. 19 20 > BOTNIA Echo 01/10 Fokus TEKSTI heikki hakala • KUVAT PEKKA KIIRALA JA SHUTTERSTOCK Uudistuva Botnia uuden vuosikymmenen kynnyksellä Botnia on maailmalla haluttu ja arvostettu kumppani. Yhtiön tapaa toimia kehitetään yhä asiakaslähtöisemmäksi, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä kertoo. Se merkitsee entistä vahvempaa panostusta ihmisiin ja heidän osaamiseensa sekä entistä laaja-alaisempia palveluita lähellä asiakasta. K äynnissä on nopea globaali murros. Teollisen tuotannon ja kehitystoiminnan siirtyminen Aasiaan jatkuu. Suurten nousevien talouksien, erityisesti Kiinan, painoarvo lisääntyy. Niukoista luonnonvaroista käydään yhä kovempaa kilpailua. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen toimintaympäristö on entistä monimutkaisempi ja sen muutokset vaikeammin ennustettavia. – Botnian vastaus toimintaympäristön muutokseen on jatkuva uudistuminen, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. – Mikään ei ole niin selvää kuin se, että paikalleen ei pidä jäädä. Totuttuun ei pidä takertua. Muutoksessa on mahdollisuus. Se, että edessä on kaiken aikaa uusia haasteita vastattaviksi, uutta työtä tehtäväksi, on vain ja ainoastaan hyvä asia. Menestyksen rakennuspuita Menestyvälle liiketoiminnalle on Hämälän mukaan ominaista jatkuva kehitys, muutoksen ennakointi, kyky havaita ja ymmärtää erilaisia signaaleja sekä reagoida niihin älykkäästi ja oikea-aikaisesti. – Haluamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme, että asiakkaamme voivat olla erittäin tyytyväisiä meihin ja tuotteisiimme. Tämä tahtotila antaa hyvät ja yksinkertaiset lähtökohdat liiketoiminnan kehittämiselle. Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä uskoo, että Botnian pitkät perinteet luovat osaltaan edellytyksiä uudistumiselle. Tärkeää ei ole vain se, mitä tehdään, vaan myös se, miten asiat tehdään. Tavan toimia on oltava kohdallaan joka hetki. On kuunneltava tarkasti asiakkaita ja seurattava valppaasti niitä muutoksia, joita toimintaympäristössä tapahtuu. – Asiakkainamme on johtavia kansainvälisiä yrityksiä erittäin kilpaillulla toimialalla. Ne ovat nykyaikaisia, hyvin johdettuja yhtiöitä, joiden on osoitettava arvonsa, laatunsa ja kilpailukykynsä omille asiakkailleen päivittäin. Meidän tehtävänämme on antaa heille siinä kaikki se tuki, minkä voimme. Botnia edellyttää itseltään paljon Botnian roolina on Ilkka Hämälän mukaan toimia ennen kaikkea luotettuna, sellun ja sen ominaisuudet läpikotaisin tuntevana kumppanina, joka ymmärtää asiakkaansa liiketoimintaa sekä siihen liittyviä prosesseja. – Tarjoamme markkinoiden johtavan valikoiman huippuluokan kuituja, mutta emme ole valmiita tyytymään siihen. Edellytämme itseltämme, että asiakkaamme saavat meiltä myös korkeatasoista teknistä asiakaspalvelua, ensiluokkaista ja kattavaa tietoa sellusta ja sen käytöstä sekä innovatiivisen ja ennakkoluulottoman liiketoimintanäkemyksen. Viime kädessä kyse on aina asiakkaan tuottavuuden parantamisesta ja asiakasyrityksen tuotteiden laadun varmistamisesta. Asiakkaat arvostavat Ilkka Hämälän mukaan Botnian ja botnialaisten selluosaamista hyvin paljon. – Kuidun käytön ja kehityksen johtava asiantuntemus on aina ollut meille erittäin tärkeä kilpailutekijä. Se yhdessä korkealaatuisen tuotevalikoiman ja pitkälle viedyn teknisen yhteistyökyvyn kanssa on tehnyt meistä hyvin halutun toimittajan. Osaaminen on ydinasia Osaaminen nojaa Botnialla pitkään perinteeseen ja vankkaan toimialatuntemukseen. Jatkossa osaamisen kehittämiseen suunnataan yhä enemmän voimavaroja. – Se vaatii määrätietoista otetta ja vahvaa sitoutumista meiltä jokaiselta, kaiken aikaa. Jokaisen botnialaisen on kyettävä vaatimaan itseltään yhä enemmän. Osaamiseen on yksinkertaisesti satsattava herkeämättä niin yksilönä kuin yritys- ja toimialatasolla. Alati uutta tietoa on Hämälän mukaan omaksuttava esimerkiksi prosesseista, tuotteista sekä asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Asioita on kyettävä tekemään koko ajan paremmin. Osaamisen kehittäminen on polku kohti uusia, vaativampia tehtäviä. Kannustava suhtautuminen osaamisen kehittämiseen ei jää vain sanojen tasolle, sillä työnantajana Botnia on poikkeuksellisen koulutusmyönteinen myös käytännössä. – Ovet työtehtäviä tukevaan koulutukseen ovat avoinna jokaiselle. Osaamisen kehittämiseen panostetaan suunnitelmallisesti kaikilla tasoilla. Moniosaamisen merkityksestä on viime vuosina puhuttu paljon. Kun yksittäisen työntekijän osaaminen on voinut olla vahvaa jollakin tietyllä, toisinaan hyvinkin kapealla alueella, sen rinnalle on ollut hyvä hakea muita osaamisalueita. – Olemme nyt vaiheessa, jossa on syytä siirtää painopistettä syväosaamisen suuntaan. Sen jälkeen, kun riittävä perusosaamisen laajuus on saavutettu, on pyrittävä syventämään osaamista valituilla keihäänkärkialueilla. BOTNIA Echo 01/10 > Jotta osaamisen kehittämistä voidaan johtaa, sitä on voitava myös mitata. – Viime kädessä osaamistavoitteet puretaan yksilötasolle. Kun tavoitteeksi asetettu osaamistaso on saavutettu, siitä palkitaan. Botnian koko palkkausjärjestelmä on rakennettu sillä tavoin, että käytännössä osoitettu osaamispohjan kasvu näkyy kompensaatiossa. Harkittuja panostuksia tulevaisuuteen Selluliiketoiminta on Ilkka Hämälän mukaan maailmanlaajuisesti vankassa kasvussa. – Odotamme pohjoisen havusellun markkinakysynnän kehittyvän pitkällä aikavälillä erittäin myönteisesti, Ilkka Hämälä sanoo. – Tämä luo Botnian tulevaisuudelle lujan perustan. Tuore päätös merkittävistä investoinneista Kemin tehtaalle ovat kouriintuntuva käytännön osoitus siitä kehittämisen hengestä, joka yhtiön johdossa vallitsee. Noin 40 miljoonan euron panostus mahdollistaa uusien kaustisointi- ja vesilaitosten rakentamisen. – Kyse on huomattavasta sijoituksesta edistyksellisimpään saatavilla olevaan teknologiaan. Kemiä satamineen Hämälä luonnehtii erinomaiseksi sijaintipaikaksi sellutehtaalle. Lapissa tuotetaan yhä enemmän kuitupuuta, eikä globalisoituminen muuta miksikään sitä, että sellu kannattaa myös jatkossa valmistaa siellä, missä raaka-aineet ovat. Sellutuotanto Kemissä on osa suomalaista teollisuushistoriaa. Myös Botnian juuret ulottuvat syvälle suomalaiseen maaperään yli sadan vuoden taakse. – Pitkät perinteet luovat osaltaan edellytyksiä uudistumiselle, Ilkka Hämälä sanoo. – Niiden tiedostaminen ei suinkaan merkitse kiinnittymistä menneeseen, vaan vahvasta historiasta voidaan ammentaa tärkeitä asioita. Taustamme ansiosta meillä on vankka kokemus kansainvälisestä sellumarkkinasta sekä koko siitä arvoketjusta, joka ulottuu vastuullisesta metsänhoidosta korkealuokkaisiin lopputuotteisiin. Sanomattakin selvää Hämälän mukaan on se, että sellu ja sen ominaisuudet tunnetaan Botnialla läpikotaisin. – Se ainutlaatuinen tiedon, osaamisen ja ihmisten yhdistelmä, joka tässä yhtiössä on, merkitsee kriittistä kilpailuetua Botnialle. Entistä vahvempi panostus ihmisiin ja heidän osaamiseensa heijastuu markkinoiden johtavina tuotteina, mutta merkitsee myös yhä laaja-alaisempia palveluita lähellä asiakasta. 21 22 > BOTNIA Echo 01/10 TEKSTI niko kilkki • KUVA upm UPM:n selluliiketoiminta-alue otti vuodenvaihteessa aimo harppauksen kohti yhtiön strategian mukaista toimintaa. Sen tavoitteena on kehittyä sisäisestä resurssista varteenotettavaksi tekijäksi markkinasellutoimijana ja itsenäisenä liiketoimintayksikkönä. i t s a e k h o r i s a t n u u s M P U V ielä puoli vuotta sitten UPM:n sellutehtaat olivat lähes ainoastaan oman paperiteollisuuden käytössä huolehtien sen selluhuollosta. Ulosmyydyt määrät olivat hyvin marginaalisia. Kaksi vuotta sitten perustetun selluliiketoiminta-alueen johtaja Jaakko Sarantola kertoo vapaiden sellumarkkinoiden olevan yhtiölle uusi ja lupaava kasvualue. – Tämä on meille todella suuri muutos, mutta se on otettu yhtiön sisällä vastaan erittäin positiivisesti. Botnia vastaa markkinasellujemme myynnistä ja meillä molemmilla on ollut alusta alkaen sama vahva tahto saada uusi kuvio toimimaan hyvin. Kun Sarantolalta tiedustelee, millaista Botnian kanssa on työskennellä, vastausta ei tarvitse miettiä kauan. Hän vertaa uutta tilannetta vasta solmittuun avioliittoon. Alku on ollut pelkkää onnea ja hurmaa. Molemmilla myyntiyhteistyön osapuolilla on tällä hetkellä paljon hymyileviä ihmisiä. – Botnia ja UPM ovat aina olleet hyvin johdettuja yrityksiä. Täydennämme mainiosti toisiamme. Botnialla on tunnettu nimi sellumarkkinoilla ja asiansa osaava myynti. Tähän yhtälöön kun lisätään vielä meidän erinomaiset tuotteemme, niin hyvä lopputulos on taattu, pitkän linjan upm:läinen toteaa. Sisäiset roolit uusiksi Muutos on vaatinut uutta roolijakoa myös yhtiön sisällä. Markkinasellua tuottavat nyt Suomen tehtaista Pietarsaari ja Kaukas sekä Uruguayssa sijaitseva Fray Bentosin eukalyptussellu tehdas. – Pitkäkuituista sellua ja kotimaista koivusellua tuottava Pietarsaaren tehdas sijaitsee satamassa ja on siten selkeimmin markkinasellutehdas täällä. Fray Bentosillahan on myös oma jokisatamansa. Kymin paalisellut jätettiin pois Botnian myymistä kuiduista, koska tehdas on hyvin vahvasti integroitu paikallisiin paperitehtaisiimme. Uudistus on otettu innostuneesti vastaan UPM:ssä ja sen vasta perustetussa myynti ja supply chain -tiimissä. – Uusi liiketoiminta luo upouutta kontaktipintaa ulkopuoliseen maailmaan. Se on monessa mielessä myös armottomampaa, koska pitää toimia markkinatalouden ehdoilla eikä enää vain sisäistä optimia hakien. Mutta siinähän meillä on Botnia apuna. UPM pitää säännöllisiä suunnittelukokouksia ja tilannekatsauksia Botnian edustajien kanssa. Päämies myös seuraa edelleen sellujaan varsin pitkälle varmistaen massan mutkattomat toimitukset ja lopullisen toimivuuden loppuasiakkaan tehtaalla. – Meiltä on ollut käytännössä aina asiakastapaamisissa mukana tehtaan kehitys- tai tuotantoinsinööri vastaamassa teknisiin kysymyksiin. Olemme muutenkin pyrkineet olemaan aktiivisia asiakkaiden suuntaan, jotta ymmärtäisimme heitä paremmin ja voisimme tukea heidän liiketoimintaansa koko arvoketjullamme, Sarantola toteaa. Loppukäyttöjä leveällä rintamalla UPM:n markkinasellutehtaiden asiakaskunta on laajentunut. Uudessa asetelmassa on tullut vastaan runsaasti sellaisia loppukäyttötarkoituksia, joita he eivät ole aikaisemmin paljoakaan tunteneet kuten esimerkiksi pehmopaperit sekä erikoiskartongit ja -paperit. – Selvimmin muutos on näkynyt Pietarsaaren tehtaalla, jossa olemme menestyksekkäästi ottaneet käyttöön uuden TCF-sellun valmistusprosessin. Lisäksi olemme pyrkineet ajamaan Fray Bentosin tehdasta korkealla käyntiasteella. Näillä toimenpiteillä olemme päässeet hyvin mukaan pehmopaperibisnekseen, Jaakko Sarantola kertoo. UPM:n tavoite on sinetöidä pitkäaikaisia sopimuksia. Sopimuskaupan lisäksi spot-kauppaa käytetään suunnittelutarkkuuden kompensoimisessa. Pitkän tähtäimen ajattelu tukee koko yhtiön ja sen selluliiketoiminta-alueen toimintaa. – Olemme kaikissa tilanteissa pyrkineet viestimään asiakkaiden ja Botnian suuntaan, että UPM on tullut pysyvästi mukaan selluliiketoimintaan. Nykyinen tilanne ei ole vain välivaihe johonkin muuhun. Haluamme rakentaa markkinamaineemme hyvänä ja luotettavana toimijana. Onneksi meillä on siinä kokeneet ammattilaiset apunamme. BOTNIA Echo 01/10 > e l l i o n i k k r a m e l l i uus KUKA? Jaakko Sarantola > Selluliiketoimintaalueen johtaja > Ollut yli 25 vuotta UPM:n palveluksessa > Lähes puolet työurasta Suomen ulkopuolella UPM:n kansainvälisissä tehtävissä ”Uusi liiketoiminta luo upouutta kontaktipintaa ulkopuoliseen maailmaan. Se on monessa mielessä myös armottomampaa, koska pitää toimia markkinatalouden ehdoilla eikä enää vain sisäistä optimia hakien. Mutta siinähän meillä on Botnia apuna.” Jaakko Sarantolan mukaan Botnian tunnettuus pitkäaikaisena sellutoimijana on edistänyt yrityksen toimintaa agenttina. 23 24 > BOTNIA Echo 01/10 TEKSTI niko kilkki • KUVAT botnian kuvapankki, m-real ja Metsä Tissue Jo muinaisen Rooman keisari, filosofi Marcus Aurelius sanoi, että elämä ei uudistu uuden näkemisestä vaan olemassa olevan näkemisestä uudessa valossa. Myös Botnia on sekä laajentanut että uudistanut toimintaansa ja palvelujaan niillä osa-alueilla, joilla se on perinteisesti ollut vahvimmillaan. Näin Botniasta on tullut asiakkaiden tärkeä strateginen kumppani. l e v l a p BOTNIA Echo 01/10 > i a s t s k a i j a n t t i a m p i o p t n u m l l e S i ku s k a v le Lisäarvoa teknisellä asiakaspalvelulla Botnian tekniset asiakaspalvelijat Tom Nickullin johdolla ovat tuttu näky asiakkaiden luona. Tiimiin kuuluu tällä hetkellä Nickullin lisäksi kolme asiakaspalvelupäällikköä ja neljä lopputuoteasiantuntijaa. Uudistunut yhteistoiminta Botnian myynnin ja markkinoinnin kanssa on edelleen kasvattanut teknisen asiakaspalvelun roolia lisäarvon tuottajana. S äännölliset asiakaskäynnit luovat pohjan toiminnalle. Tom Nickullin mukaan tavoitteena on auttaa asiakkaita saavuttamaan asettamansa tavoitteet varmistamalla, että Botnian edustamat tuotteet toimivat suunnitellusti ja ongelmitta. Samalla toimitaan viestin viejänä asiakkaan ja sellutehtaiden välillä. Palveluun kuuluu myös laaja valikoima kehitysprojekti vaihtoehtoja kuten selluvertailua, sellun jauhatuskonsultointia, paperituotteen rakenteen analyyseja ja tarvittaessa sellu koulutusta. Tekninen asiakaspalvelu on toteuttanut viime vuosien aikana yli sata yhteistyöprojektia. Lisäksi tiimi on valmis yhteistyössä asiakkaan kanssa kansainvälisiin tuote kehitysprojekteihin, joissa voidaan käyttää apuna myös laajaa partneriverkostoa. Kerran vuodessa tehtävä asiakastyytyväisyyskysely on osoittanut, että Botnian tiimin sellu-, lopputuote- ja jauhatusosaaminen on muihin raaka-ainetoimittajien vastaaviin verrattuna aivan maailman kärkeä. Seuraavalla aukeamalla tutustumme erääseen tyytyväiseen asiakkaaseen. 25 26 > BOTNIA Echo 01/10 Tavoitteena pehmeä laatu Kuvittele, että istut lentokentän ravintolassa pienellä välipalalla, jonka jälkeen pyyhkäiset kätesi puhtaaksi paperiliinaan. Tuskin tulet ajatelleeksi, että tuo paperinpala on pikkutarkan kehitystyön tulos. K halil El-Sharkawy on sellun ja paperin valmistuksen tutkimuspäällikkö Metsä Tissuen Saksassa sijaitsevassa tutkimusyksikössä. Hän toimii sellun ohjauksen teknisenä neuvonantajana. El-Sharkawy varmistaa, että vaikkapa sitä lentokenttäravintolasta tuttua paperiliinaa on kustannustehokasta valmistaa, mutta myös mahdollisimman miellyttävä käyttää. – Sellun ja paperin valmistuksen kehittäminen on kokonaisvaltainen prosessi. Työni alkaa oikeiden kuitujen valinnalla raakapaperia varten ja päättyy vasta, kun paperi on jalostettu eri käyttötarkoituksiin, pakattu ja toimitettu eteenpäin. Osa-alueiden summa Syntyjään egyptiläinen Khalil El-Sharkawy tuli Suomeen vuonna 2001 opiskelemaan paperiteknologiaa, josta hän myös väitteli tohtoriksi Teknillisessä korkeakoulussa. Opiskelunsa aikana hän vietti myös muutaman vuoden Botnian tehtailla ja Kuituteknologia-osaamiskeskuksessa. Hän aloitti työnsä Metsä Tissuen tutkimusyksikössä vuonna 2008. El-Sharkawyn mukaan sellun ja paperin valmistuksen kehittäminen koostuu useista eri osaalueista: raaka-aineet, energia, valmistusprosessit ja uudet tuotteet mukaan lukien uusi teknologia. – Työni keskittyy kahden päätekijän ympärille: laadun ja tehokkuuden. Pyrkimykseni on selluja tutkimalla ja räätälöimällä parantaa paperin ominaisuuksia eli esimerkiksi sen pehmeyttä ja vahvuutta. Tuotannon tehokkuus taas syntyy raakaaineiden ja energiankäytön optimoinnista. Läheinen yhteistyökumppani Jo vuosikymmenien ajan Botnia on ollut yksi Metsä Tissuen tärkeimmistä kuidunlähteistä. Khalil El-Sharkawyllä on oman Botnia-taustansa ansiosta selkeä etu työskennellessään raaka-ainetoimittajan kanssa. – Tunnen heistä monia henkilökohtaisesti ja he tietävät tarkalleen, mitä minä tarvitsen työssäni. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kommunikointia. El-Sharkawy tapaa Botnian teknisen asiakaspalvelun edustajan säännöllisesti muutaman kuukauden välein. Tapaamisten aiheet vaihtelevat selluun liittyvästä ongelmanratkaisusta raaka-aineen ominaisuuksiin. Yhtiöillä on myös pitkäaikaisia yhteistyöprojekteja, joiden avulla pyritään parantamaan jalostettavuutta ja Metsä Tissuen prosessien energiankulutusta. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia Botnian pehmopaperisellun tuotannon räätälöintiin. El-Sharkawyn näkemyksen mukaan molemmat osapuolet voittavat, kun ihmiset ovat valmiita keskustelemaan ja jakamaan tietoaan. – On ilo työskennellä heidän teknisen asiakaspalvelunsa kanssa. Pehmopaperiliiketoiminta on metsäteollisuuden elinvoimaisimpia osa-alueita ja Botnia on selkeästi nähnyt sen kasvupotentiaalin. Trendejä seurataan herkästi Metsä Tissuen tuotteet jaetaan kolmeen pääryhmään: kuluttajatuotteisiin, ammattilaistuotteisiin ja ruoanvalmistustuotteisiin. Kuluttajatuotteisiin kuuluu kaikkien tuntemia brändejä ja ympäri Euroopan kotitalouksien käyt- tämiä henkilökohtaisen hygienian tuotteita kuten Lambi, Serla, Tento ja Mola. Ammattilaistuotteet ovat käsi- ja vetopyyhkeitä julkisiin WC-tiloihin, hotelleihin, kouluihin, ravintoloihin, teollisuuden työympäristöihin ja terveydenhuollon tiloihin. Ruoanvalmistustuotteisiin taas kuuluvat erilaiset leivinpaperit, foliot ja kelmut. – Näiden kolmen kategorian tuotteilla on toisistaan hyvin poikkeavat tekniset ominaisuudet. Niiden tuotekehitys pohjautuu aina asiakkaan tarpeisiin. Kaikki on yhteydessä loppukäyttökokemuksen mukavuuteen ja helppouteen, Khalil El-Sharkawy sanoo. Pehmopaperiliiketoiminnan trendit ovat hyvin paikallisia ja kulttuuriin sidonnaisia. El-Sharkawy kertoo esimerkin siitä, miten ihmiset eri alueilla haluavat vessapaperinsa. Hänen mukaansa asiakkaat Pohjoismaissa ovat erittäin tietoisia ympäristöasioista. He arvostavat yksinkertaisia ja pehmeitä papereita, jotka on valmistettu joko Lambin tavoin ensikuidusta tai kierrätetystä materiaalista, BOTNIA Echo 01/10 > kuten Serla. Toisaalta kuluttajat monissa muissa kulttuureissa, esimerkiksi Venäjällä, Ranskassa ja Puolassa haluavat WC-rullansa paljon koristeellisempina. – Ero on tuotekehityksen näkökulmasta melkoinen ja se asettaa erilaisia vaatimuksia kuituraaka-aineelle. Paperia pitää pystyä värjäämään vaaleanpunaiseksi, keltaiseksi tai vaikka vaaleansiniseksi. Sitä kuvioidaan, jopa hajustetaan. Pehmopaperin valmistajana Metsä Tissuen tulee olla valmis nopeisiinkin muutoksiin markkinoilla. Esimerkiksi viimeaikaisen sikainfluenssaepidemian aikana kansainvälinen suuntaus painotti parempaa hygieniaa. – Tästä seurasi erilaisten pehmopaperituotteiden rakettimainen kysynnän kasvu. Meidän pitää pystyä vastaamaan tämäntyyppisiin tapahtumiin ja ilmiöihin, vaikka ne ilmaantuisivatkin aivan yllättäen. – Työssäni olen oppinut olemaan joustava ja aina valmis uusiin haasteisiin. Tekninen asiakaspalvelu on noussut merkittäväksi tekijäksi Metsä Tissuen Mäntän tehtaan jalostuksessa raakapaperia muotoillaan, leikataan, kuvioidaan, laminoidaan, painetaan ja perforoidaan 19 jalostuslinjan voimin ennen pakkaamista käyttötarkoituksen tai lopputuotteen mukaisiin pakkauksiin. Suurin osa linjoista on valjastettu kuluttaja- ja ammattilaispehmopapereiden jalostukseen. Tehtaalla tehdään myös ruoanvalmistukseen käytettävän tiivispaperin jalostusta. J alostuksen tuotantopäällikkö Kari Karttunen kertoo, että Botnia on Metsä Tissuelle hyvin pitkäaikainen sellutoimittajakumppani. Suurin osa paperi koneella käytetystä sekä pitkä- että lyhytkuituisesta sellusta tulee Botnialta. Jo vuodesta 1994 alkaen Mäntän tehtaalla lukuisissa esimiestehtävissä toiminut Karttunen sanoo, että maailma on muuttunut melkoisesti 90-luvusta ja ero näkyy myös Botnian toimintatavoissa. Hänen mukaansa Botnia pyrkii nykyään hyvin aktiivisesti omalta osaltaan parantamaan Metsä Tissuen tuotteiden laatua ja valmistusprosesseja teknisellä asiakaspalvelullaan. – Botnia on muuttunut pelkästä raaka-ainetoimittajasta todelliseksi palveluyritykseksi, joka pyrkii entistä aktiivisemmin toimimaan asiakkaidensa tarpeiden mukaan. Vuosi vuodelta Botnia on parantanut palveluaan ja nyt se on erittäin korkealla tasolla, vertaa sitä sitten mihin tahansa muuhun toimittajaan. Tekninen asiakaspalvelu on kokonaisuus, josta asiakas saa konkreettisia tuloksia. Säännöllisen yhteydenpidon lisäksi Metsä Tissue ja Bot- nia ovat tehneet yhteistyössä lukuisia yksittäisiä projekteja, joiden aiheet ovat vaihdelleet kus tannustehokkuuden parantamisesta ympäristö vastuullisuuteen ja sellumassan ajettavuudesta sen annosteluun. – Teimme Botnian kanssa esimerkiksi hyvin yksityiskohtaista tutkimusta ja testausta kuidun jauhatuksen osalta, mikä on auttanut kuidun ajossa haettaessa lopputuotteelle halutunkaltaisia ominaisuuksia. Pehmojalostuksen näkökulmasta paperissa jalostettavuuden lisäksi tärkeintä on sen paksuuden, venyvyyden, lujuuden ja pehmeyden tasapaino. Siksi Metsä Tissue edellyttääkin käyttämältään sellumassalta erityistä tasalaatuisuutta. – Jalostus saattaa kuulostaa varsin yksinkertaiselta toiminnalta, mutta se vaatii itse asiassa paljon raakapaperilta ja siten myös sellulta. Raaka paperin tasaiset ominaisuudet ovat äärettömän tärkeitä jalostettavuuden, lopputuotteen laadun ja tuotannon tehokkuuden kannalta. Sellulta vaaditaan nykyään entistä enemmän asiakaskohtaista räätälöintiä. 27 28 > BOTNIA Echo 01/10 Agentin lupaava alku Vuoden 2009 lokakuussa UPM, Metsäliitto, M-real ja Botnia allekirjoittivat sopimuksen omistusten uudelleen järjestelyistä. Kaupan jälkeen Metsäliitto omistaa Botniasta noin puolet, M-real noin kolmanneksen ja UPM noin 17 %. Lisäksi Uruguayssa sijaitsevat Fray Bentosin sellutehdas ja eukalyptuksen viljelyyn erikoistunut Forestal Oriental -yhtiö siirtyivät UPM:n omistukseen. K aupan seurauksena alkoi myös merkittävä myyntiyhteistyö, jossa Botnia myy päämiesasiakkaidensa markkina sellut. Kysyimme Petri Jantuselta, M-realin Kaskisten BCTMP-tehtaan johtajalta, kuinka Botnian myyntiorganisaatio on aloittanut toimintansa ja miten muutos on yhtiössä otettu vastaan. Petri Jantunen kuvaa tilannetta todella positiiviseksi: hyvä tuote ja ammattitaitoinen myynti täydentävät erinomaisesti toisiaan. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen Botnian työskentelyyn globaalina agenttina ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. – Totta kai sellun markkinatilanne on nyt otollinen sujuvalle myynnille, mutta se ei himmennä millään tavoin botnialaisten myyntisaavutuksia, hän sanoo. Kokonaisvastuu myynnistä Kaskinen on tähän asti ollut miltei yksinomaan Metsäliitto-asiakkaille BCTMP-sellua valmistava tehdas. M-realin Graphics-toimialan myynnin myötä asiakaskunta on kuitenkin laajentunut. Valtaosa asiakkaista tulee nyt niin sanotun M-ryhmän ulkopuolelta. – Kaskinen oli aikaisemmin tehnyt melko vähän yhteistyötä Botnian kanssa, lähinnä vain logistiikan osa-alueella. Konsernitason muutokset astuivat voimaan sopivaan aikaan, sillä olimme vastikään aloittaneet itsenäisen uus asiakashankinnan. Olimme tyytyväisiä, että myös BCTMP päätettiin ottaa myyntiyhteistyön piiriin ja saimme Botnian tueksemme, tehtaanjohtaja Petri Jantunen sanoo. Botnia on ottanut koko myynnin haltuunsa asiakaskontakteista tavarantoimituksiin ja tilausten vastaanotosta laskutukseen. – Botnia integroituu agenttina hyvin kiinteästi myyntiimme. Botnialaiset etsivät uusia asiakkaita, hoitavat yhteydenpidon sekä sopivat kaupat, toimitusehdot ja -ajat. Meidän tehtäväksemme jääkin pitää huoli, että pystymme tuottamaan myydyt BCTMP-erät. Kaskinen tekee luonnollisesti läheistä yhteistyötä uuden agenttinsa kanssa. Alussa lyötiin lukkoon myynnin ja tuotannon tavoitteet sekä määritettiin tavoiteltavat asiakkaat ja sopimustyypit. Jantunen kertoo, että uusiin kuvioihin lähdettiin nopeammin kuin mihin nykyiset järjestelmät taipuivat. – Kun myyntiä aluksi hahmotettiin ja asiakas kontakteja siirrettiin, olimme toisiimme yhtey dessä useita kertoja päivässä ja tapaamisia pidettiin tiuhaan. Nyt olemme edenneet siihen vaiheeseen, että Botnian tilaustenkäsittelyjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön Kaskisissa vielä kesän kynnyksellä. Järjestelmä tulee tarjoamaan ajantasaisen näkymän sekä Kaskisten tuotantotilanteeseen että Botnian myynnin statukseen. Järjestelmään liitetään mukaan myös muut M-realin tehtaat, joiden myyntiä Botnia hoitaa, eli Itävallan Hallein ja Ruotsin Husum. Ainutlaatuinen tuote Uuden oppimista ei ole vaadittu ainoastaan päämiesasiakkaalta. Jotta tuotetta voi myydä tehokkaasti, Botnian myyntiorganisaation ja teknisen asiakaspalvelun täytyy ymmärtää sen ominaisuudet ja mahdollisuudet. – Valmistamamme BCTMP ei ole ihan tyypillisintä markkinamassaa. Kaskisten tehtaan prosessi ja tuote, valkaistu kemihierremassa, on alun perin kehitetty M-realin omiin paperituotteisiin, joten sen ominaisuudet poikkeavat perinteisestä BCTMPmarkkinamassasta, Petri Jantunen sanoo. Kaskisten BCTMP soveltuu parhaiten päällystetyn hienopaperin ja aikakauslehtipaperin valmistukseen. M-realin BCTMP tuo paperiin bulkkia, jonka avulla kevyempikin paperi näyttää ja tuntuu paksummalta ja jäykemmältä. BOTNIA Echo 01/10 > Kasvanut tuoteportfolio on tuonut runsaasti uusia puheenaiheita – Tuotteen uniikkius ja tekniset ominaisuudet olivat luonnollisesti vieraita Botnialle. Jäi kuitenkin sellainen tunne, että he ottivat kunnia-asiakseen oppia tuntemaan BCTMP-massamme ja pystyä myymään sitä oikeilla argumenteilla. Tällaista myyntivolyymin nousua ei olisi saatu aikaiseksi ilman Botniaa. Botnian myyntiä koulutettiin ymmärtämään, miten massaa käytetään ja mihin se parhaiten soveltuu. Asiakastapaamisissa oli aluksi myös M-realin edustaja mukana juuri teknisenä asiantuntijana. – Pyrkimyksemme oli välittää eteenpäin kaikki asiantuntemuksemme ja antaa myyjien käsiin laadulliset kilpailuvaltit. Viesti on mennyt erinomaisesti perille, koska olemme saaneet Botnian myynnin kautta palautetta, että asiakkaat ovat havainneet Kaskisten BCTMP-massan korkealaatuiseksi ja he ovat löytäneet sen tarjoaman lisä arvon omissa tuotteissaan. Tähtäimessä pysyvyys Tällä hetkellä sellun kysyntä on korkealla. Valtaosa asiakkaista on Euroopassa ja varsinkin Aasiassa. M-real pyrkii monivuotisiin asiakassuhteisiin. Tavoite onkin vakiinnuttaa tietty määrä kiinteitä vuosisopimuksia, koska ne ovat kaupan kaikille osapuolille kannattavampia. Pitkäaikaisten sopimusten lisäksi pidetään joustava sellukiintiö spot-kauppaa varten. – Kaskisten tehtaan tuotannosta myydään suurin osa vuosisopimuksilla, jo ihan perinteisistä syistä. Toimitamme BCTMP-massaa sekä M-realin omille tehtaille että edelleen pitkäaikaisille asiakastehtaillemme, vaikka ne eivät enää olekaan M-realin omistuksessa. Myös uusia vuosisopimusasiakkaita on löytynyt, Petri Jantunen sanoo. Botnian Wiesbadenin myyntikonttorissa toimiva myyntijohtaja Mikael Lagerblom on innoissaan – syystäkin. Hänen tiiminsä on saanut myytäväkseen markkinoiden laajimman sellutuotepaletin. Jo ennestään laadukkaiden Botnian omien ja Cenibran markkina sellujen joukkoon ovat myös liittyneet M-realin ja UPM:n markkinasellut. L aajuutta voi tietenkin mitata monella tavalla; puhtaan matemaattisesti tonneina, mutta myös erilaisien lajien kirjona. Meillä on tarjota hyvin monipuolisia selluja taivekartongin, hienopaperin, aikakauslehtipaperin ja pehmopaperin valmistukseen, Mikael Lagerblom sanoo. Valikoimassa on useita pitkäkuituisia havupuuselluja, lyhytkuituisia lehtipuuselluja sekä BCTMP-selluja. – Sen lisäksi, että laajentunut valikoima on tuonut uusia asiakkaita ja kontakteja, myös olemassa olevat asiakassuhteemme ovat saaneet piristysruiskeen. Myyntityöstä on tullut entistä mielenkiintoisempaa, kun olemme nyt saaneet aivan uusia puheenaiheita vanhojen tuttujen asiakkaiden kanssa. Uudet markkinasellulajit ovat teknisesti hyvin erilaisia. Lagerblom kertookin, että tuote valikoiman ja loppukäyttöalueiden lisäännyttyä Botnian myynnin ja teknisen asiakaspalvelun välillä yhteistyö on tiivistynyt. Hän näkee kahden tiimin vahvemman linkittymisen mahdollistavan asiakassuhteen syventämisen aivan uudelle tasolle. Tekninen lähestyminen on avannut sellaisia ovia, joihin olisi joutunut ennen kolkuttamaan pitkäänkin. – Teknisen asiakaspalvelun läsnäolo asiakkaan luona on tervetullutta vaihtelua – se on erinomainen tilaisuus puhua muustakin kuin hinnasta. Teknisen näkökulman avulla voimme oppia ymmärtämään, mitä asiakas aidosti tarvitsee. Botnia on tiedottanut ahkerasti nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille uusista agentuurin pohjalta myytävistä selluista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi myyntitiimi on pyrkinyt olemaan aktiivinen myös uusien päämies asiakkaidensa aikaisemmin itse kontaktoimien asiakkaiden suuntaan. – Aloitus oli vauhdikas, kun pyrimme löytämään ostajat kaikelle päämiesasiakkaidemme tuottamalle sellulle. Nyt jo optimoimme toimintaa ja etsimme tehtaille juuri niitä parhaita asiakkaita. Lisäksi pyrimme löytämään synergiaetuja, eli katsomme olisiko uusissa asiakkaissa niitä, jotka voisivat käyttää muitakin Botnian myymiä selluja tai vastaavasti vanhoja asiakkaita, jotka voisivat kokeilla uusia selluja tuotannossaan. 29 30 > BOTNIA Echo 01/10 Pulssi TEKSTI heikki hakala • KUVA Rotterdam School of Management KUKA? Henk Volberda > Strategisen johtamisen professori, Rotterdam School of Management Erasmus-yliopisto, Rotterdam > Johtaja, Erasmus Strategic Renewal Center > Tärkeimpiä teoksia mm. Building the Flexible Firm: How to Remain Competitive (Oxford University Press 1998) Rethinking Strategy (Sage 2001) Uudistuminen luo kilpailukykyä Strategisesta uudistumisesta on professori Henk Volberdan mukaan kyse silloin, kun tapahtuva muutos on erittäin merkittävä, se kohdistuu ydinosaamiseen ja sillä on todellisia strategisen tason vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. R otterdamin yliopiston Erasmus Strategic Renewal Centeriä johtava Henk Volberda tietää, mistä puhuu, sillä hän on tutkinut teemaa pitkään ja perehtynyt syvällisesti kymmeniin uudistumistapauksiin, onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin. – Ei liene kovin suuri yllätys, että useimmiten uudistuminen ei tapahdu järin oma-aloitteisesti, vaan lähtee markkinoiden paineesta. Yritys voi olla enemmän tai vähemmän pakko tilanteessa, jossa sen on suunnattava liiketoimintansa nopeasti uudelleen, Volberda sanoo. Poikkeuksiakin toki on. – Nokia on malliesimerkki yrityksestä, joka on kyennyt menestyksellisesti luomaan itsensä uudelleen – eikä vain kerran, vaan kuudesti. Lukuisissa teollisuusyrityksissä on tälläkin hetkellä käynnissä muodonmuutos, jossa liiketoiminnan painopiste siirtyy perinteisestä tuotannosta kohti palveluita. Myös useimmat niistä yrityksistä, jotka eivät vielä ole sellaista valintaa tehneet, pitävät sitä Volberdan mukaan vähintäänkin varteenotettavana strategisena vaihtoehtona. – Kun kilpailu markkinoilla koventuu nopeassa tahdissa, puhutaan jopa hyperkilpailusta. Yritykset kohtaavat tilanteen, jossa radikaali muutos on tarpeen. Monesti se ulottuu koko liiketoimintakonseptiin ja edellyttää sen vuoksi panostusta uudenlaiseen osaamiseen, uusiin kompetensseihin. Uusi johtajuus välttää kaaoksen karikot Kysymys voi olla aluksi vain pyrkimyksestä kehittää ja uudistaa olemassa olevaa liiketoimintamallia. Jos todetaan, että se ei yksistään riitä, saatetaan professori Volberdan mukaan olla jo tilanteessa, jossa uudistuminen tapahtuu kaaoksen kautta. Sellainen skenaario ei yrityksen johdon näkökulmasta yleensä ole toivottava. – Vaikeasti ennustettava toimintaympäristö sekä uudet työn ja organisoitumisen muodot vaativat uudentyyppistä johtamista, Volberda sanoo. – Nopeat muutokset edellyttävät joustavia verkostomaisia toimintamalleja. Johtajan on muutostilanteessa kyettävä ottamaan mahdollistajan rooli. Rajojakin on toki asetettava, mutta mahdollistaminen ja kannustaminen korostuvat. Perinteinen hallitseva, jopa patriarkaalinen, johtamistapa joutaa Volberdan mukaan viimeistään nyt vintille pölyttymään. Dominoiva johtamistapa vaientaa helposti keskustelun ja lukitsee organisaation paikalleen. – Johtajan tehtävänähän on sen sijaan kyseenalaistaa vallitseva nykytila, status quo, avata lukkoja, saada paikalleen juuttunut tilanne liikkeelle. Hänen pitää kyetä tuomaan vuorovaikutukseen uusia elementtejä ja uusia näkökulmia. Professori Volberda muistuttaa modernin yrityksen dynamiikan muodostuvan ihmisten vuorovaikutuksesta ja verkostoista. Siksi vuorovaikutuksen laatu on entistä kriittisempi asia. – Tällainen dynamiikka korostaa sellaisten henkilöiden roolia, jotka pystyvät ennen muita luomaan merkityksiä uusille, BOTNIA Echo 01/10 > nouseville, vielä hyvinkin hahmottomille teemoille. Johtajan olisi kyettävä artikuloimaan se uusi asia, joka näyttäytyy vielä utuisena muiden mielissä. Samaan aikaan johtajan on pystyttävä kestämään epävarmuuden luomaa painetta kauemmin kuin muut. Ketteryys nousee arvoonsa Taito rakentaa ja ylläpitää luottamusta sekä uskallus antaa riittävästi liikkumatilaa ovat professori Volberdan mukaan olleet aina hyvän johtamisen tärkeitä tunnusmerkkejä. Johtajan tehtävänä on toteuttaa kannattavaa liiketoimintaa, mutta myös kehittää yrityksen piirissä olevaa osaamispääomaa. – Ennen kaikkea johtajan tulisi kuitenkin rakentaa juuri luottamusta, jota yritystä kohtaan tunnetaan ja jota yrityksen henkilöstö kokee toisiaan kohtaan, Volberda sanoo. – Jos toimintaympäristö muistuttaa lähinnä vuoristorataa, sen kanssa on vain opittava elämään ja toimimaan niin tehokkaasti kuin on mahdollista. Tällaisissa olosuhteissa suunnittelun ja strategisen ajattelun arvo on jopa suurempi kuin vakaissa ja ennustettavissa oloissa. – On erittäin tärkeää olla mahdollisimman täsmällisesti selvillä siitä, missä mennään, ja suunnitella toimintaa käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Suunnitelmat eivät kuitenkaan saisi muodostua pakkopaidaksi, vaan niiden olisi luotava pohja ketterille valinnoille nopeasti muuttuvissa tilanteissa. – Ketteryys vaatii johtajalta intensiivistä läsnäoloa ja omaa heittäytymistä. Professori Volberda puhuu yrityksen strategisesta uudistumisesta matkana, joka voi toteutua neljällä eri tavalla sen mukaan, kuinka aktiivinen ylimmän johdon ja muun johdon rooli siinä on. Kun johto kokonaisuudessaan on passiivinen, kyse on tässä ryhmittelyssä ’esiin sukeltavasta’ (emergent) matkasta. Kun lähinnä ylin johto on aktiivinen, matka on ’johdettu’ (directed). Jos taas ylin johto ja keskijohto toteuttavat uudistumista aktiivisessa yhteistyössä, Volberda käyttää ilmaisua ’transformaatio’ (transformation). – Näyttää siltä, että tulevaisuudessa onnistunut uudistuminen tapahtuu todennäköisimmin siten, että ylin johto toimii ennen kaikkea mahdollistajana. Tällaista uudistumista, matkaa, Volberda kutsuu ‘helpotetuksi’ (facilitated). – Kyse ei suinkaan ole mistään laissez-faire-mentaliteetista. Johto ei pysyttäydy passiivisena, mutta määräysten antamisen asemesta se luo ilmapiiriä, joka kannustaa kysymään, miten asiat voitaisiin tehdä uudella tavalla. Volberdan strategisen uudistumisen mallit perustuvat yritystapauksiin, joista esimerkkejä ovat hollantilaiset ING ja Rabobank, brittiläiset Barclays, Lloyds ja Prudential sekä General Electrics, IBM, Intel, Novotel ja Philips. 31 32 > BOTNIA Echo 01/10 TEKSTI MIKE GOLDEN/HEIKKI HAKALA • KUVAT HEIKKI HAKALA JA SHUTTERSTOCK Kiinan paperi- ja sellukauppa tänään: nope suurem K iinan paperi- ja sellumarkkinat kehittyvät nopeasti, samassa tahdissa kovaa vauhtia kasvavan talouden kanssa. Keskeisiä piirteitä ovat pyrkimys hintakilpailukyvyn ja laatustandardien ylläpitämiseen, kuitujen käytön optimointi sekä oppiminen kansainvälisiltä toimittajilta ja kumppaneilta. Maan paperi- ja sellutehtaiden koko ja kapasiteetti kasvavat samalla, kun hinnat vuonna 2010 ovat jälleen nousussa. – Hinnalla on Kiinassa edelleen tärkeä merkitys, Botnian Kiinan myyntikonttorin johtaja Maria Pennanen sanoo. – Asiakkaat harjoittavat yhä kehittyneempää liiketoimintaa ja solmivat yhä useammin pitkäaikaisia sopimuksia voidakseen entistä paremmin tasapainottaa hankintakustannuksia ja turvatakseen sellun saatavuuden. Tämä vähentää heidän riippuvuuttaan spot-kaupoista. – Sekä sellun että paperin hinnat ovat tosiaan nousutrendillä, vahvistaa Supplier Manager Yao Guanjun Kiinan paperialan kauppakamarista. – Lopputuottajat eivät kykene siirtämään raaka-ainehintojen korotuksia omiin tuotteisiinsa kyllin nopeasti, mistä seuraa, että hintojen nopeilla muutoksilla voi olla vakavia seurauksia yksittäisille paperitehtaille. Shanghain paperiyhdistyksen pääsihteerin Wang Cheng jianin mukaan Kiinassa on nykyisin noin 3 600 suurta tai keskisuurta paperi- ja sellutehdasta. Niistä joka neljännen taustalla on ulkomaista omistusta. Maassa perustetaan vuosittain noin 50 uutta paperi- ja sellutehdasta, mikä merkitsee noin 1,4 prosentin vuotuista lisäystä. Kiina on nopeuttanut teknisiä parannuksia ja sulkenut tietyntyyppisiä tuotantolinjoja energian säästämiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Päätös liittyy Kiinan valtioneuvoston määräykseen poistaa vaiheittain käytöstä vanhentuneet ja vajaakäyttöiset tuotantolinjat vuoteen 2011 mennessä. Maan vuotuinen paperi- ja kartonkituotanto on yhteensä 83 miljoonaa tonnia. – Keskeisiä alaa ohjaavia tekijöitä ovat tällä hetkellä markkinointitarpeet ja tulos, Wang sanoo. – Trendinä kiinalaisten yritysten keskuudessa näyttää olevan pyrkimys kasvaa ja vahvistaa markkinaosuutta. Lähinnä tämä on tapahtunut rakentamalla kokonaan uutta kapasiteettia, mutta myös yritysfuusioille on tilaa. Maan johtavalla paperiyhtiöllä Nine Dragon’s Paperilla on selvä etumatka, mutta myös useat muut yritykset, kuten Lee Man, Sun Paper, Chenming, APP ja Huatai, on rajussa kasvussa, Maria Pennanen sanoo. – Suurten yritysten tuotteiden laatu on mielestäni varsin hyvä. Laatu kehittyy sitä mukaa kuin yhä useampi tehdas yltää toiminnassaan keskisuureen tai suureen mittakaavaan, paperi alan kauppakamarin Yao Guanjun kertoo. Koon ohella tärkeässä roolissa ovat myös koneet ja muu infrastruktuuri. Keskisuuret ja suuret tehtaat käyttävät tuotannossaan yleensä puukuituja, pienet tehtaat taas usein agrikuituja. Paperi- ja sellutehtaat hankkivat viimeisintä teknologiaa edustavia koneita, joiden ylläpito ja käyttö on mahdollisimman vaivatonta. Paikallisten, koneitaan kansainvälistä hintatasoa edullisemmin myyvien jäljitelmävalmistajien nousu on tärkeä tekijä, joka saattaa heijastua tuotteiden laatuun. vahvempi BOTNIA Echo 01/10 > peampi empi – Standardi- ja jopa laatukuitujen käyttö on merkittävä asia näiden tehtaiden kannalta, Maria Pennanen sanoo. – Alhaiset käyttökustannukset ja toimintojen optimointi ovat keskeisiä avaimia menestykseen. Selluntoimittajien piirissä tekninen tietotaito ja kokemus auttavat johtavia toimijoita, kuten Botniaa, säilyttämään kilpailuetunsa markkinoilla. Pennanen kertoo, kuinka Botnia vahvistaa teknistä osaamistaan Euroopassa ja miten tarkoitus on panostaa siihen entistä enemmän myös Kiinassa. Botnialaiset ovat käyttäneet runsaasti aikaa markkinoihin tutustumiseen, oppimiseen sekä suhteiden ja paikallistuntemuksen rakentamiseen. – Tekninen asiakaspalveluasiantuntijamme Zhang Tao aloittaa syyskuussa Shanghain-myyntikonttorissamme, mikä auttaa meitä vahvistamaan suoraa tukea asiakkaillemme. – Oman paikallisen kiinalaisen henkilöstön korkeatasoinen ja perusteellinen kouluttaminen tuottaa lisähyötyjä ulkomaisille toimittajille. Se luo niille edellytykset työskennellä entistä tiiviimmin yhdessä kiinalaisten paperitehtaiden kanssa. Maria Pennanen aloitti vuonna 2009 myyntijohtajana Botnian Shanghain konttorissa. – Ulkomaiset yritykset ovat kiinalaisyhtiöille hyvä opinlähde, erityisesti mitä tulee teknologiaan, kauppakamarin Yao Guanjun sanoo. Hän mainitsee myös liikkeenjohdollisen kokemuksen ja edistykselliset prosessit ulkomaisten yritysten kilpailuetuina. – Uskon, että ulkomaiset yhtiöt tulevat kasvamaan yhdessä alan paikallisten yritysten kanssa. – Tänä vuonna toimialaa leimaa ’kehittyminen sopeuttamisen kautta’, Shanghain paperiyhdistyksen Wang Chengjian sanoo. Paperi- ja sellutehtaat vähentävät tai lopettavat kokonaan joidenkin sellaisten tuotteidensa tuotannon, joista on ylitarjontaa. Samalla ne kuitenkin lisäävät ja kehittävät tuotteita, joiden tarjonta ei riitä tyydyttämään kysyntää, sekä kokonaan uusia ja korkean lisäarvon tuotteita. Yao Guanjun paperialan kauppakamarista kertoo, että kehittyvillä markkinoilla on runsaasti tilaa kasvaa edelleen. Hänen mukaansa tilanne on edullinen niin paikallisille yrityksille kuin ulkomaisille yhtiöille, joilla on rooli Kiinan teollisuudessa. – Kiinan paperi- ja selluteollisuus kasvaa hyvää tahtia ja sillä on merkittävää potentiaalia. Tämä kannustaa yhä uusia yrityksiä kehittymään ja edistämään toimialan kasvua. Toki tulevaisuuteen vaikuttavat myös ympäristönsuojeluun liittyvät hallituksen linjaukset ja toimet. 33 34 > BOTNIA Echo 01/10 TEKSTI niko kilkki • KUVAT PEKKA KIIRALA Botnian Kemin tehtaan sellu suojaa Iittalan puhaltajien käsiä tuhatasteiselta lasilta. Kuvassa syntyy Aino Aalto -maljakko. Sellulla Aaltoja Astumme Iittalan lasitehtaan tuotanto halliin. Aistit täyttyvät oitis tehtaan tasaisesta jyminästä, sulan lasin oranssin eri sävyjen hehkusta sekä lasimassauuneista säteile västä lämpöhohteesta. Tällaisessa ympäristössä, jossa syntyvät kotejamme jo vuosikymmenten ajan koristaneet lasitaideteokset, kuten Alvar Aallon maljakot, Ultima Thule -sarja ja Tapio-lasit, ei aivan ensimmäisenä uskoisi kohtaavansa Botnian sellua. V aikka kyse on tehtaasta, Iittalassa vallitsee edelleen hyvin perinteinen käsityöläishenki – lopputulos on aina kiinni tekijän taidoista. Sellun käyttö apuvälineenä lasinpuhalluksessa on hyvä esimerkki käsityöläisen kekseliäisyydestä löytää yllättäviäkin ratkaisuja, jotta tuote olisi entistä parempi. – Lasinpuhallus on vanha traditio, jossa välineet ovat säilyneet hyvin pitkään samoina ja tekniikat välittyneet puhaltajilta toisille. Sellukin on ollut meillä mukana kuvioissa jo pitkään, oppaanamme toimiva kuluttajapalvelupäällikkö Kirsi Lauttia kertoo. Lasinpuhallus on läpinäkyvää ryhmätyötä Lasimassauunien ympärillä käy jatkuva hyörinä. Tänään niiden äärellä työskentelee viisi tiimiä, joissa jokaisessa on viisi tai kuusi henkilöä. Lasinpuhaltajien toiminnasta huokuu kellontarkasti toimiva ryhmätyö. Sanaakaan ei tarvitse sanoa. Jokainen tietää tehtävänsä ja osaa työnsä huippuammattilaisen varmuudella. – Puhaltajiemme keskimääräinen työkokemus on noin kymmenen vuotta. Mestaripuhaltaja tekee aina Aalto-maljakon kaltaisten vaativien tuotteiden viimeistelyn, Kirsi Lauttia sanoo. Lasin lämpötila on sulatusvaiheessa jopa 1 400 ºC ja puhalluksen aikanakin se on noin tuhatasteista. Puhaltajat ottavat lasimassaa vuorollaan teräksisen, noin puolitoistametrisen pillin päähän. Pillin läpi puhalletaan rytmikkäästi ilmaa, jotta sulasta lasista muodostuu ontto kupla. Kun lasikupla on saatu oikean kokoiseksi, sitä muotoillaan käsin ennen lopullista muottiin puhaltamista. Tässä vaiheessa Botnian sellu astuu kuvaan. Muotoilu nimittäin tehdään käyttämällä veteen kostutettua, 25 senttimetriä kanttiinsa olevaa sellupalaa. – Joskus aikaisemmin meillä käytettiin alustavaan muotoiluun märkää sanomalehteä. Näin tehdään vielä nykyäänkin Iittalan kanssa samaan perheeseen kuuluvalla Nuutajärven lasitehtaalla, Lauttia kertoo. Sanomalehdessä on kuitenkin ongelmansa. Se tahraa puhaltajien kädet, se ei ole kovinkaan kestävää eikä sitä voi käyttää isojen tuotteiden valmistuksessa. Sellu tarjosi Iittalan puhaltajille sanomalehteä selvästi paremman suojan ja keston. – Sellupalan pinta käräytetään ennen käyttöä, minkä jälkeen se on parhaimmillaan, eräs puhaltajista tietää kertoa. Sellun arvoitus Kun tiedustelemme tämän odottamattoman työvälineen keksijää, saamme yllättävän vastauksen. – Sellun käyttö meillä Iittalassa ei ole mikään uusi juttu, mutta kukaan ei tunnu tietävän, mistä ja milloin ajatus sellusta tuli. Kyseessä on siis saattanut olla innovatiivinen puhaltaja tai ostaja, tai sitten joku on saanut idean jollakin muulla lasitehtaalla vieraillessaan, Kirsi Lauttia päättelee. BOTNIA Echo 01/10 > Sellua tarvitaan vain vähän kerrallaan, joten sitä hankitaan Iittalaan varsin harvoin. Sen käyttö on jopa niin vahvasti perimä tietoutta, että nykyiset puhaltajat luulivat käyttäneensä tähän asti koivusellua. Kun tehtaalle tilattiin erä lehtipuusellua, se ei kestänyt lasinmuokkauksen äärimmäistä kuumuutta. – Kävi ilmi, että meidän käyttöömme parhaiten sopiva sellu on Botnian Kemin tehtaalla valmistettava havupuusellu. Se on tiheäsyistä ja paksuudeltaan juuri sopivaa. Ja mikä parasta, Botnia oli halukas järjestämään meille näinkin pienen erän, Lauttia kertoo Iittalaan toimitettujen kahden sellupaalin taustoista. Maljakko minuutissa Nykyisin Fiskars-konserniin kuuluva Iittala perustettiin vuonna 1881. Yksi sen malliston kulmakivistä on Alvar Aallon vuonna 1936 suunnittelema maljakko. Nykyään tätä suomalaisen lasitaiteen ikonia myydään yli 50 maassa. Normaalikokoisia eli 160 mm korkeita, yksivärisiä Aaltomaljakoita syntyy puhallustiimiltä noin yksi minuutissa. Kaksivärisessä versiossa menee runsaasti enemmän aikaa. Sellupalan avulla tehtävää muotoilua ja teräksiseen muottiin puhaltamista edeltää useita työvaiheita, joissa muodostetaan kahden kirkkaan lasin väliin jäävä värikerros. Pienimmät Aaltomaljat tehdään käyttölasien tapaan koneellisesti puristamalla. Maljakko on säilynyt nykypäivään asti muuttumattomana ja lähes kaikki Aalto-lasituotteet perustuvat Alvar Aallon alkuperäisiin piirustuksiin. Uudistuksia ovat olleet lähinnä monivärilasien käyttöönotto ja tietenkin lukuisat sovellukset. Kirsi Lauttian mukaan Alvar Aalto -säätiö vaalii tarkoin alkuperäisen maljakon perusmallin mittojen säilymistä ja hyväksyy erikseen jokaisen uuden mallin. – Kirkas versio on ehdottomasti suosituin Aalto-maljakko. Muiden värien kysyntä ja tuotanto menee hyvin pitkälle trendien sekä vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi punainen on perinteinen jouluhitti ja omenanvihreä on kesäväri. Iittalan suunnittelijat kuitenkin korostavat tuotteiden värejä valitessaan niiden yhdisteltävyyttä. Siksi useimmat värit sopivat ajasta riippumatta harmonisesti yhteen. Tehdaskierroksen päätteeksi tiedustelemme Kirsi Lauttialta, onko punaisessa lasissa oikeasti kultaa. – Ei, punaisten tuotteiden korkea hinta johtuu hyvin kalliista raaka-aineesta ja vaikeasta valmistettavuudesta. Sitä sulatetaan aina pieniä eriä ja punainen väri vaatii enemmän työvaiheita, mikä on omiaan lisäämään lopputuotteen arvoa. Joskus joku puhaltajistamme on tosin ehdottanut, että lasimassaan siroteltaisiin pari kultahilettä, jotta legendaa saataisiin jatkettua. Kirsi Lauttian mukaan retrobuumi näkyy myös Iittalan vanhojen klassikkotuotteiden kysynnän nousuna. 35 36 > BOTNIA Echo 01/10 Reaktio KUVA metsäteollisuus ry/minna kurjenluoma Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Suomalainen metsäteollisuus katsoo luottavaisena eteenpäin S uomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat vieneet läpi määrätietoisen rakennemuutoksen, joka vahvistaa niiden kilpailukykyä merkittävästi. Tehdyt ratkaisut, jotka ovat merkinneet muun muassa rakenteiden uudistamista ja kannattamattoman kapasiteetin sulkemista, ovat olleet välttämättömiä. Niiden ansiosta metsäteollisuutemme on nyt vahvempi ja kilpailukykyisempi kuin ennen taantumaa. Maassamme toimii edelleen viisikymmentä paperi- ja sellutehdasta. Se ei ole pieni määrä. Kansainvälisessä vertailussa ne ovat laadultaan huippuluokkaa – moderneja ja teknisiltä ratkaisuiltaan erittäin edistyksellisiä. Kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa metsäteollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi noin 15 prosenttia verrattuna viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Se, miten keskeiset vientimarkkinamme palautuvat globaalista talouskriisistä määrittää sen, missä tahdissa metsäteollisuuden elpyminen etenee. Toimintaansa tehostaneilla suomalaisilla toimijoilla on erinomaiset näkymät taantuman jälkeisessä kasvuvaiheessa. Metsäteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisella on tärkeä merkitys koko Suomen taloudelle. Suurin osa metsä teollisuutemme tuotteista menee vientiin, mikä korostaa kotimaisten tuotantopanosten tasaisen saatavuuden ja kustannuskilpailukyvyn lisäksi tehokkaan kuljetus- ja logistiikkasektorin merkitystä. Kun viennin avainalojen toimintaympäristöstä huolehditaan hyvin, rakennetaan menestystä koko Suomelle. Metsäteollisuus ry:n keskeisenä tehtävänä on vaikuttaa toimintaympäristöön siten, että teollisuutemme voi toimia kilpailijamaihin nähden mahdollisimman tasavertaisissa olosuhteissa. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen. Toteutuessaan lisäydinvoimaa koskeva ratkaisu parantaa energian saatavuutta ja sitä kautta metsäteollisuuden toiminta- ja investointiedellytyksiä Suomessa. Yrityksille on erittäin tärkeää, että energiansaanti on vakaalla pohjalla myös tulevaisuudessa, koska metsäteolli suuden kilpailukykyisten tehtaiden tuotanto ja sähkön käyttö kasvavat Suomessa pitkällä aikavälillä. Energiaratkaisuun liittyy myös uusiutuvan energian tuotannon lisääminen. Kun puuta jalostetaan enemmän, energia käytön piiriin tulevan metsäbiomassan määrä kasvaa. Metsä teollisuuden sivutuotteena syntyy 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Selluteollisuus on jo pitkään ollut biopolttoaineeseen perustuvan energian nettotuottaja. Metsäteollisuuden tuotannon kehittäminen onkin kustannustehokas tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa maassamme. Edellisen ydinvoimapäätöksen jälkeen metsäteollisuus on sijoittanut uusiutuvan energian tuotantoon yli miljardi euroa, mikä on kolminkertaistanut metsäenergian käytön. Bioenergian tuotantoon kohdistuvien tukipäätösten toteutuksessa on tärkeää varmistaa metsäteollisuuden raaka-aineen saanti. Kansantalouden näkökulmasta jalostukseen soveltuva puu kannattaa jalostaa ensin ja käyttää energiaksi vasta elinkaarensa päätteeksi. Suomen metsävarat ovat teollisuuden kannalta merkittävä kilpailutekijä. Vakaa puuvirta tehtaille on kilpailuaseman turvaamisen perusedellytys. Metsäteollisuuteen keväällä syntyneet maltilliset työehtosopimukset ovat osaltaan vakauttaneet alan toimintaympäristöä. On ollut hyvin myönteistä havaita, että työntekijäpuoli on sitoutunut alan kilpailukyvyn pitkäjänteiseen tukemiseen myös työehtosopimuksen kehittämisen keinoin. Satamien ahtaajien lakko kevättalvella antoi muistutuksen tarpeesta arvioida työrauhasäännöksiä uudelleen sen varmistamiseksi, että avainryhmien lakoilla ei vaarannettaisi vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä. Suomalainen metsäteollisuus on vahva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen alansa edelläkävijä myös tulevaisuudessa. Hyvin hoidettujen metsiemme uusiutuvat puuvarat ovat erinomainen strateginen resurssi, joka antaa mahdollisuuden kehittää edelleen sekä monipuolista puutuote tarjontaa että kuituun pohjautuvia arvoketjuja kestävän kehityksen hengessä. BOTNIA Echo 01/10 > TEKSTI heikki hakala • KUVAt JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Harvinaiset renessanssikartat kertovat kiehtovaa tarinaa John Nurmisen Säätiön kokoelmat täydentyivät äskettäin kahdella erittäin harvinaisella 1400-luvun kartalla. Bolognan Ptolemaios-atlaksesta tunnetaan vain yksi irrallinen maailmankartta, jonka Echo nyt ylpeänä esittelee lukijoilleen. Toinen kartoistamme antaa käsityksen siitä, kuinka kuva Skandinaviasta alkoi hahmottua. M aailman ensimmäinen painettu kartasto, atlas, valmistettiin vuonna 1477 Bolognassa, Italiassa. Atlas on niin sanottu Ptolemaioslaitos, joka perustuu Aleksandriassa eläneen kreikkalaisen tiedemiehen Klaudios Ptolemaioksen (n. 90–168) kirjoittamaan teokseen Geografike. Ptolemaios kirjoitti esityksensä silloin tunnetusta maailmasta noin vuonna 160. Sen yhteydessä hän antoi ohjeet siitä, kuinka karttoja tulisi laatia. Vain vuosisata Ptolemaioksen kuoleman jälkeen kaikki hänen teoksensa joutuivat muun kreikkalaisen oppineisuuden tavoin unohduksiin lännessä. Antiikin tieteen perinnettä pitivät keskiajalla yllä arabialaiset ja bysantin oppineet. – Italialaiset humanistit kiinnostuivat antiikin kirjallisuudesta 1300-luvun lopulla ja Ptolemaioksen Geographia kulkeutui vanhojen kreikankielisten käsikirjoitusten mukana lopulta Firenzeen, John Nurmisen Säätiön merihistoria-asiantuntija Maria Grönroos kertoo. Teos käännettiin latinaksi vuonna 1409 ja nimettiin antiikin maailmankuvausten innoittamana nimellä Cosmographia. Sen nimeksi vakiintui 1500-luvulla kuitenkin Geographia. Ensimmäinen painettu teos ilmestyi vuonna 1475, eikä se sisältänyt vielä karttoja. – Ensimmäinen karttoja sisältävä Ptolemaios-atlas ilmestyi Bolognassa vuonna 1477. Sen jälkeen sisällöltään ja ulkoasultaan erilaisia ja eritasoisia Ptolemaios-kartastoja julkaistiin aina 1620-luvulle asti. Monen mutkan takana Ensimmäisen Ptolemaios-atlaksen painatukseen liittyy Maria Grönroosin mukaan paljon mielenkiintoisia käänteitä. Bolognan ja Rooman kirjanpainajat kilpailivat vuosia kiivaasti siitä, kummat onnistuvat ensimmäisinä julkaisemaan atlaksen. 37 38 > BOTNIA Echo 01/10 Ensimmäinen painettu Pohjolan kartta ilmestyi vuonna 1482 – Karttojen kaivertaminen kuparisille painolevyille oli siihen aikaan niin haastavaa, ettei tietynlaiselta teollisuusvakoilultakaan vältytty, Grönroos kertoo. – Lopulta bolognalainen kustantaja voitti kisan, mutta atlaksen jälki ei ollut yhtä hyvä kuin vuotta myöhemmin julkaistussa Rooman painoksessa. Kustantajalleen Bolognan painos muodostui taloudelliseksi pettymykseksi, sillä korkeatasoisemmin kaiverretusta vuoden 1478 Rooman-painoksesta tuli myyntimenestys. Bolognan atlaksen painos oli 500 kappaletta, joista vain 26 on säilynyt meidän päiviimme asti ja onnistuttu jäljittämään maailman kirjastoista ja museoista. – Onnistuimme alkuvuodesta 2010 hankkimaan John Nurmisen Säätiön kokoelmiin ainoan tunnetun irrallisen maailmankartan Bolognan ensimmäisestä, vuonna 1477 julkaistusta painoksesta. – Olemme hankinnasta todella mielissämme, sillä kyseessä on äärimmäisen harvinainen kartta. Myös alkuperäinen Rooman painoksen maailmankartta kuuluu John Nurmisen Säätiön kokoelmiin. Bolognan painos on juuri eräänlaisen epäonnistumisensa vuoksi nykyään kartografinen harvinaisuus ja kiinnostuksen kohde. Ensimmäinen painettu Pohjolan kartta Pohjoista Eurooppaa koskevat maantieteelliset tiedot olivat jokseenkin hataria renessanssin ajalle asti. Ensimmäiset hahmotelmat Skandinaviasta kartalle ilmestyivät vasta vuonna 1427. Ensimmäinen painettu Pohjolan kartta ilmestyi vuonna 1482 Ptolemaios-laitoksessa. – John Nurmisen Säätiö hankki äskettäin kokoelmiinsa tämän harvinaisen kartan atlaksen toisesta painoksesta vuo- BOTNIA Echo 01/10 > Ptolemaios – suuri tuntematon delta 1486, Maria Grönroos kertoo. Kartta on benediktiinimunkki Donnus Nicolaus Germanicuksen laatima, ja se on painettu Ulmissa, Saksassa. Siinä Pohjolan eteläosat ovat jo tunnistettavissa, mutta pohjoisempien osien kuvaamisessa esiintyy vielä puutteita ja virheitä. Paikannimet, joet ja näiden yhdistelmät eivät vastaa todellisuutta, eikä monia paikkoja pysty edes tunnistamaan. Esimerkiksi Suomen löytäminen kartalta vaatii erityistä vaivannäköä. Grönlanti on kuvattu ensi kerran juuri tällä kartalla, tosin virheellisesti maayhteydessä Skandinavian niemimaahan. – Karttakokoelmamme sisältää myös muita tärkeitä kuvauksia Pohjolan piirtymisestä Euroopan kartalle, Maria Grönroos toteaa. John Nurmisen Säätiön hallussa on muun muassa vuodelta 1493 oleva Hieronymos Münsterin kartta, jossa paikka nimeltä Finnland esiintyy ensimmäistä kertaa. Vaikka Klaudios Ptolemaios jätti lähtemättömän jäljen länsimaisen maailmankuvan muotoutumiseen, hänen elämästään ja vaiheistaan tiedetään vain vähän. Varmuutta ei ole sen enempää hänen syntymävuodestaan, asuinpaikastaan kuin kuolinvuodestaan. Joissakin latinankielisissä töissä nimi esiintyy muodossa Claudius Ptolemaeus Pelusiensis, mikä viittaisi siihen, että hän olisi syntynyt Pelusiumissa, joka oli antiikin aikaan kaupunki Niilin jokisuistossa. Ptolemaioksen elinaika on voitu suuntaa-antavasti ajoittaa sen tiedon perusteella, että hänen tärkein teoksensa Almagest on kirjoitettu vuonna 141. Tiedetään myös, että hän asui ainakin elämänsä loppupuolella joko Aleksandriassa tai sen lähialueilla. Tuohon aikaan Aleksandria ei ollut vain maailman sivistyksen keskus oppilaitoksineen ja kirjastoineen, vaan myös kansainvälisen kaupan solmukohta. Sinne kokoontuivat merenkävijät ja karavaanit koko tunnetusta maailmasta, ja siellä olikin siksi parhaat edellytykset saada tietoa vieraista ja kaukaisista maista. Ptolemaioksen nimi mainitaan vain harvoissa hänen aikalaistensa kirjoituksissa. Hänet on toisinaan kuvattu kruunupäisenä henkilönä sen vuoksi, että hänet on yhdistetty Egyptiä hallinneeseen makedonialaiseen Ptolemaiosten kuningassukuun. Tosiasiassa hänen mahdollisesta sukulaisuudestaan entisiin kuninkaisiin ei ole mitään tietoa. Ptolemaios yhdisti kreikkalaisen tähtitieteen tietämyksen omiin teorioihinsa ja havaintoihinsa tunnetuimmassa teoksessaan Mathematike Syntaksis, joka tunnetaan nimellä Almagest (arabiksi al-Majusti; suuri kirja). Siinä hän hylkäsi ajatuksen, että maapallo liikkui, ja väitti sen sijaan, että maa on paikallaan pysyvä pallomainen universumin keskipiste, jota muut planeetat ja aurinko kiertävät. 39 Ristisauva Merihistorian aarteet: Ristisauva Kuvan esine on John Nurmisen Säätiön kokoelmissa oleva jäljennös renessanssiajan merenkävijöiden ristisauvasta eli Jaakobin sauvasta. Ranskan Provencessa elänyt juutalainen matemaatikko Levi ben Gerson tiettävästi kehitti ristisauvan 1300-luvun alkupuolella. Merenkulussa sauvaa alettiin hyödyntää 1500-luvun alussa. Rakenteeltaan yksinkertaista ja edeltäjiään kevyempää sauvaa käytettiin aluksen sijainnin määrittämiseen horisontin ja taivaan kappaleiden välisten kulmien perusteella. Sivulla 37 ristisauva esiintyy hollantilaisen kartantekijän Pieter Goosin (1616–1675) piirtämässä kauniissa Itämeren kartassa vuodelta 1669. KUVA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ
© Copyright 2024