1 13 NUMERO METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI ECHO MIKKO KOSONEN ”Innovaatiot eivät lähde tyhjästä” T E E M A · LAATU ECHOES FROM THE WORLD VERKOSTOT OVAT YHÄ TÄRKEÄMPIÄ, SIVU 6 MARKET REVIEW KIINAN KASVU HAASTAA TUOTANNON, SIVU 28 HEAR HEAR SIVU 2 HEAR HEAR 28 KATSEET kohti Kiinaa Kiinassa on käynnissä voimakas kaupungistuminen ja elintason nousu. Vaurastuvassa maassa ihmiset haluavat yhä parempaa ruokaa, korkealaatuisempia tuotteita ja tunnetumpia brändejä. Kiinan pehmopaperimarkkinat kasvavat nyt noin 12 prosentin vuosivauhtia. ”Kun kerran on kokenut, miltä hyvä pehmopaperi tuntuu, harvoin haluaa palata takaisin huonompaan”, toteaa tohtori Zhenlei Cao. ZHENLEI CAON NÄKEMYKSIÄ KIINAN PEHMOPAPERIMARKKINOISTA VOIT LUKEA SIVULTA 28. HEAR HEAR SIVU 3 AINUTLAATUISEN TUOTEKEHITYKSEN RESEPTI ”TIIVIS ASIAKASYHTEISTYÖ VARMISTAA ASIAKKAAN TARPEIDEN TUNNISTAMISEN.” SIVU SSIV IIVV U 4 Metsä Fibressä tuotekehitysprosessi on osa liiketoiminnan kehittämistä. Teemme tuotekehitystä yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tuemme osaamisen kehittymistä ja uudistumista pidemmän tähtäimen tutkimusprojekteilla. Tuotekehityksen tavoitteena on tuotteemme toimivuuden tukeminen asiakkaiden prosesseissa ja asiakkaiden kilpailukyvyn parantaminen. Lisäksi kehitämme asiakasta tukevia lisäarvopalveluja. Millä reseptillä tässä työssä onnistutaan? Tarvitaan osaamista. Olemme kehittäneet sekä teoreettista että sovellusosaamistamme pitkäjänteisesti. Vuosien saatossa tehdyissä hankkeissa meille on kertynyt syvällistä kuituosaamista ja ymmärrys asiakkaidemme prosesseista ja tarpeista. Olemme verkostoituneet tutkimusmaailmaan ja teemme yhteistyötä alan parhaiden osaajien kanssa. Yhteistutkimuksesta saamme syötteitä omaan, asiakkaitamme palvelevaan tuotekehitykseemme sekä kasvatamme osaamistamme. Tiivis asiakasyhteistyö varmistaa asiakkaan tarpeiden tunnistamisen. Yhteistyötä tehdään sekä yhteisissä hankkeissa että liiketoimintaympäristön muutosten tunnistamisessa. Asiakkaiden rooli tuotekehitysideoiden lähteenä on merkittävä. Hyvä sisäinen yhteistyö teknisen asiakaspalvelun kanssa varmistaa ajantasaisen tiedon asiakkaan tarpeista myös tuotekehitystiimille. Yksi tuotekehityksen tehtävä on osaamisen jalostaminen teknisen asiakaspalvelun palvelutuotteeksi. Esimerkiksi Laatukeskuksen vuoden 2012 laatuinnovaatiokilpailun voittanut sellun laatuindeksi, Botnia FOX, yhdistää innovatiivisesti Metsä Fibren pitkäaikaisen asiakasosaamisen, sellunvalmistuksen teorian ja tilastomatematiikan hyödyntämisen. Botnia FOXin reaaliaikaista laatutietoa voidaan hyödyntää läpi koko arvoketjun tehokkuuden parantamiseksi. Ainutlaatuisen tuotekehityksen reseptin toteutumisen takaa halu kehittää ja onnistua kehitystyössä. Olen ylpeä osaavasta tuotekehitystiimistämme, joka on valmiina palvelemaan asiakkaitamme. KAIJA PE HU-LE HTONE N JOHTAJA, LIIKE TOIMIN N AN KE HIT YS ME TSÄ FIBRE ▶ [sisällys] ECHOES FRO M T HE WO RLD 1 13 6 ECHO T ECH 16 GREEN SOU NDS 22 BUSIN ESS AS USUALL 34 Julkaisija: Metsä Fibre, Myynti ja markkinointi. Päätoimittaja: Saija Tuomikoski. Toimitus: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom, Ursula Lumme, Tom Nickull ja Saija Tuomikoski. Tuotanto ja graafinen suunnittelu: Otavamedia Asiakasviestintä, Helsinki. Tuottaja: Maija Kajanto. Graafinen suunnittelu: Riina Walli. Toimituspäällikkö: Jaana Pakkala. ISSN 2324-0172 (painettu) ISSN 2324-0180 (verkkojulkaisu) Paino: Erweko Oy. Metsä Fibre Echo ilmestyy englanniksi, suomeksi, saksaksi ja kiinaksi. Kaikki lehdet on saatavissa osoitteesta www.metsafibre.fi. 2 HE AR HE AR KATSE E T KOHT I KIIN AA 4 PÄÄKIRJOITUS UN IIKKI T UOT E KE HIT YS ASIAKASRAJAPIN N ASSA 5 SISÄLLYS 6 ECHOES FROM THE WORLD IN N OVAAT IOT SYN T YVÄT, KUN E RILAISE T IHMISE T YHDISTÄVÄT AJAT UKSE N SA 14 TALKING ECHO ESITTELYSSÄ BOTNIA FOX 16 ECHO TECH LISÄÄ PE HMEYT TÄ, VÄHE MMÄLLÄ E N E RGIALLA 21 KOLUM NI MISTÄ KILPAILUKYKY MUODOST UU? 22 G RE E N SOUNDS TAVOIT T E E N A N OLLA TAPAT URMAA. T URVALLISUUS LÄHT E E VAHVASTA TAHDOSTA 26 BUSINESS AS USUAL AN T RAKIN ON IA E I KÄYT E TÄ ME TSÄ GROUPIN SE LLUT E HTAILLA 28 M ARKE T REVIEW KAUPUN GIST UMIN E N JA E LIN TASON N OUSU KASVAT TAVAT KIIN AN PE HMOPAPE RIMARKKIN OITA 32 ECHO M ONITOR KARLSTADIN YLIOPISTOSSA T UT KITAAN SE LLUN MAHDOLLISUUKSIA 34 ECHO M ARK SE LLUKUIT UA SE IN ÄLLE M ETSÄ F I B R E EC H O. NUMERO 1/ 20 13. M ETSÄ F I B R E OY, PL 3 0, 02020 M E TSÄ . W W W. M ETSA FI B R E. F I Kansipaperi: Carta Integra 190 g. Paperi: Galerie Art Silk 130 g. SIVU 5 ECHOES FROM THE WORLD TOIMINTAA PITÄÄ KEHITTÄÄ SEKÄ HYVINÄ ETTÄ HUONOINA AIKOINA. JOS KEHITTÄMINEN LAKKAA, ON KYSE KRIISISTÄ. SIVU 6 ECHOES FROM THE WORLD U U D E T I DEAT S Y N T YVÄT YH TE IST YÖLL Ä Uusia oivalluksia syntyy, kun erilaiset ihmiset yhdistävät ajatuksensa. Siksi monipuoliset verkostot ovat yhä tärkeämpiä jokaiselle yritykselle. TEKSTI / RISTO PENNANEN, KUVAT / TOMMI TUOMI ▶ ”Tärkeintä on, että koko henkilöstö hakee aktiivisesti kehitettävää ja uusia mahdollisuuksia nykyisen toiminnan ympäriltä”, pohtii Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. Uudet innovaatiomahdollisuudet ovat usein yllättävän lähellä, mutta niitä on silti vaikea havaita. Vahvat perinteet ohjaavat vuosikymmenien voimalla arkea niin, että kävelemme helposti mahdollisuuksien ohi. Suuret muutokset tuntuvat usein mahdottomilta ja pienet kehitysaskeleet puolestaan liian vähäpätöisiltä. Pienetkin oivallukset voivat kuitenkin olla arvokkaita. Amerikkalainen professori Rosabeth Moss Kanter on muistuttanut, että liian juhlallinen näkemys innovaatioista voi estää kehitystä. Kaikki ideat eivät voi synnyttää iPadin ja Angry Birdsin kaltaista menestystuotetta, mutta silti on tärkeää uudistua jatkuvasti. Käytännöllinen toimintatapamuutos, pieni laadunparannus tai asiakkaan elämää helpottava palvelu saattavat merkitä paljon. Jos ne auttavat asiakasta ECHOES FROM THE WORLD menestymään, lisäävät ne myös omaa kilpailukykyä. Pienetkin kehitysaskeleet vaativat kuitenkin kyseenalaistamista. Toisinaan on hyvä pohtia jopa omaa käsitystä perustehtävästä. Onko keskiössä raaka-aine vai asiakkaan tarve? Voiko teollisuuskone muuttua palvelijaksi? ”Pitäisi päästä irti oman toimialan rajoittavista reunoista, ettei jää toimialan vangiksi”, tiivistää Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Uuden kehittäminen vaatii tutkimusta ja tuotekehitystä. Siksi myös Metsä Fibre on kääntänyt uuden vaihteen pitkän tähtäyksen kehitystyöhön. Innovaatiot eivät ole silti tuotekehitysosaston yksinoikeus. Parhaat oivallukset saattavat tulla ihmisiltä, jotka katsovat prosessia päivittäin ja keskustelevat asiakkaiden kanssa arjen tekemisestä. Lainaa asiakkaan aivoja Harva innovaatio valmistuu yhden ihmisen tai edes yhden yrityksen tekemänä. Verkostomainen toimin- SIVU 7 ECHOES FROM THE WORLD ▶ tatapa on noussut yhä tärkeämmäksi aseeksi tuotekehityksessä kaikilla toimialoilla. Etenkin elektroniikkateollisuudessa yritykset ovat erikoistuneet hyvinkin kapeisiin tuotteisiin. Yksittäisistä tuotteista on iloa asiakkaalle vasta kun ne liitetään yhteen toisten tuotteiden kanssa. Siksi erikoistuneiden yritysten täytyy kuulua ekosysteemiin, joka palvelee asiakkaita. Esimerkiksi matkapuhelinbisneksessä ekosysteemiin kuuluvat puhelimen lisäksi muun muassa sen vaatimat palvelut kuten musiikki, pelit ja operaattorit. Kilpailu käydään entistä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. Metsäteollisuudessa vastaavanlaista toimintaa on ollut pitkään, vaikka ala ei ole käyttänyt ekosysteemikäsitettä. Tuotekehityksessä ovat olleet mukana muun muassa laitevalmistajat, sellunvalmistajat, asiakkaat ja alan tutkimuslaitokset. ”Kehitystyössä on pääsääntöisesti mukana laaja verkosto. Erityisen tärkeitä ovat asiakkaat, joiden kanssa tehdyt kehityshankkeet tuovat aina tärkeää tietoa uusista tarpeesta”, sanoo Ilkka Hämälä. Metsä Fibre tekee syvällistä tuotekehitysyhteistyötä asiakkaiden kanssa, jotta tuotteet toimivat parhaalla tavalla asiakkaan prosessissa. Koko ajan on syytä muistaa, että innovaatiot eivät ole itseisarvo. Niiden tulee tukea asiakkaan ja yrityksen omaa kilpailukykyä. Asiakkaan toiveita kannattaa kuunnella, koska kehitysmahdollisuus on olemassa yhtä kauan kuin asiakas. Amerikkalainen professori Theodore Levitt painotti aikanaan kontaktien merkitystä toteamalla, että ”varmin merkki huonosta tai hiipuvasta asiakassuhteesta on valitusten puute. Kukaan ei ole koskaan niin tyytyväinen”. ”Yritys kääntyy helposti sisäänpäin, kun vain myynti ja markkinointi tapaavat asiakkaita. Kaikilla pitäisi olla aikaa kuunnella asiakkaita ja myös asiakkaiden asiakkaita”, pohtii Sitran Mikko Kosonen, joka ranskalaisprofessori Yves Dozin kanssa kirjoittamassaan teoksessa Fast Strategy kannustaa lainaamaan asiakkaiden aivoja. ”Uusi kasvu ei lähde tyhjästä, vaan se on usein tulosta nykyisten vahvojen yritysten kehittämisestä”, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Mukaan uusiin verkostoihin Kun yritys tavoittelee täysin uusien tuotteiden kehittämistä uusille asiakasryhmille, kannattaa etsiä myös tuoreita verkostoja. Vallankumous on mahdollista, kun jokin häiritsee totuttuja ajattelumalleja. ”Kun kehitämme tuotteita nykyisen tuotannon sivuvirroista, ovat asiakkaat eri toimialoilla. Silloin pitää ▶ SIVU 8 ECHOES FROM THE WORLD “YRITYS KÄÄNTYY HELPOSTI SISÄÄNPÄIN, KUN VAIN MYYNTI JA MARKKINOINTI TAPAAVAT ASIAKKAITA.“ ECHOES FROM THE WORLD SIVU 9 ECHOES FROM THE WORLD SUURET HAASTEET MUUTTUVAT INNOVAATIOIKSI PIENETKIN ONGELMAT synnyttävät mahdollisuuden tehdä uusia oivalluksia ja suuret ongelmat avaavat tilaa suurille innovaatioille. ”Maailmassa on kova paine tehostaa resurssien käyttöä ja ekologista kestävyyttä. Monet näkevät kehityksen rajoitteena, mutta ne ovat valtava innovaatioiden mahdollisuus”, pohtii Sitran Mikko Kosonen. Samaan ajatukseen nojaa myös Metsä Fibren kehitystyö, sillä prosessien tehostaminen, tuotannossa syntyvien sivuvirtojen ja jätteiden hyötykäyttö sekä bioenergia ovat yhtiön tutkimuksen ja tuotekehityksen tärkeimpiä kohteita. Jos yritys etsii suuria innovaatioita, kannattaa pohtia suurten megatrendien vaikutusta yhteiskuntaan. Esimeriksi kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio tarjoavat hyvän kasvualustan. Myös vaikea suhdannetilanne pitää nähdä mahdollisuutena, joka ei saa pysäyttää uuden kehittämistä. Esimerkiksi Kone Oyj suuntasi finanssikriisin alkuaikoina lisää panoksia uuden toiminnan kehittämiseen. ”Toimintaa pitää kehittää sekä hyvinä että huonoina aikoina. Jos kehittäminen lakkaa, on kyse kriisistä”, sanoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. SIVU 10 ECHOES FROM THE WORLD ▶ JOS YRITYS ETSII SUURIA INNOVAATIOITA, KANNATTAA POHTIA MEGATRENDIEN VAIKUTUSTA YHTEISKUNTAAN. myös verkostoitua uudella tavalla. Siinä meilläkin on varmasti paljon kehittämismahdollisuuksia”, pohtii Hämälä. Metsä Fibren kohdalla sivuvirrat tarkoittavat esimerkiksi ligniinistä johdettujen jatkojalosteiden ja mäntyöljystä tehtävien tuotteiden kehittämistä. Tällaiset oheistuotteet tuovat jo noin 15 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Niiden kehittäminen uusiksi tuotteiksi on yhtiölle vahva mahdollisuus. Meno täysin uusiin verkostoihin vaatii kaikilta joustavuutta. Tutulla toimialalla on sujuvaa tehdä yhteistyötä, koska ihmiset puhuvat samoilla termeillä samoista asioista. Eri toimialojen välillä sen sijaan voi olla kovin erilainen kulttuuri ja toimintalogiikka. Tapa tehdä yhteistyötä, halu asettaa aikataulutavoitteita, aktiivisuus kommunikoida kehityshankkeen aikana ja kyky muuttaa suunnitelmia kesken matkan voivat vaihdella paljon. Toimialojen sisäisestä yhteistyöstä kannattaa kuitenkin jatkaa entistä innokkaammin toimialat ylittävään kehitystyöhön. ”Silloin voi syntyä täysin uudenlaista liike-toimintaa ja kokonaan uusia ekosysteemejä”, sanoo Mikko Kosonen. Yritys ei voi rajata tarvittavia verkostoja yhteen muottiin. Kehitystä janoavalla yrityksellä on yhtä aikaa toimialan sisäisiä verkostoja, rajat ylittäviä suhteita ja muodollisia sekä epämuodollisia verkostoja. Villeimmillään uusien verkostojen rakentaminen voi olla täysin rajatonta. Yhdysvaltalainen kulutustavarajätti Procter & Gamble halusi kymmenisen vuotta sitten kehittää uudella tavalla muotoiltuja välipaloja. Yhtiö arvioi kehitystyön kestävän kaksi vuotta. Siksi P&G lähetti ongelman kansainvälisen verkostonsa kautta avoimeksi kenen tahansa ratkottavaksi. Vastaus löytyi pienestä italialaisleipomosta Bolognasta, jonka omistava professori oli kehittänyt painomenetelmän leivoksille ja kekseille. Italiasta löytynyt ratkaisu nopeutti merkittävästi uusien tuotteiden markkinoille viemistä. ICT avaa uutta Tietotekniikka on entistä suurempi voima, joka muuttaa jollain tavalla kaikkia toimialoja. Lisäksi globalisaatio ja kansainvälinen työnjaon muutos vauhdittavat uuden kilpailun syntymistä. Uudet voimat muuttavat perinteisiä arvoketjuja. Toimialojen rajat kaatuvat tai muuttavat paikkaa. Teol- ▶ ECHOES FROM THE WORLD SIVU 11 ECHOES FROM THE WORLD ”Asiakkaiden kanssa tehtävät kehityshankkeet tuovat aina tärkeää tietoa uusista tarpeista”, sanoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. ▶ VERKOSTOT VAATIVAT UUTTA ASENNETTA ERILAISTEN KULTTUURIEN kohtaaminen voi synnyttää uusien oivallusten lisäksi myös ikäviä törmäämisiä. Tätä riskiä lisää se, että perinteiset johtamisopit ovat keskittyneet yhden yrityksen johtamiseen. Kokonaisten verkostojen ohjaamisesta on niukasti tutkimustietoa, vaikka sen määrä on luonnollisesti kasvussa. Verkostoissa on oleellista, että kaikki ymmärtävät oman roolinsa. Lisäksi täytyy muistaa, että yrityksellä voi olla hyvin erilainen rooli eri tilanteissa. Yhdessä verkostossa veturina toimiva yritys on pienessä tukiroolissa toisessa yhteistyökuviossa. Verkostojen hyödyt ovat kuitenkin haasteita suuremmat sekä uusien innovaatioiden tekemisessä että myös nykyisen toiminnan kehittämisessä. ”Toimitusketjun kehittäminenkään ei onnistu, jos optimoi vain omaa toimintaansa. Siksi pitää kehittää koko ketjun läpimenoaikaa yhdessä kumppaneiden kanssa”, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. SIVU 12 lisuuden ja palveluiden raja hämärtyy. Digitaalisten palveluiden suuri aalto kerää vasta voimiaan. Tietotekniikka on tähän asti tehostanut etenkin organisaatioiden omaa toimintaa, mutta internet on avannut täysin uudenlaisia palvelumahdollisuuksia. McKinseyn tutkimuksen mukaan internetin hyödyistä vain neljännes on mennyt varsinaisille internet-yrityksille. Niin sanotut perinteiset toimialat ovat korjanneet 75 prosenttia verkon hyödyistä. Tämä oli yksi keskeinen sanoma myös Suomen kasvumahdollisuuksia kartoittaneen Pekka Ala-Pietilän työryhmän raportissa. ”Kaikilla toimialoilla on valtavia mahdollisuuksia tuoda tuotteisiin lisäarvoa ICT:n avulla. Rajoitteena eivät ole toimialan rajat, vaan kyky hyödyntää uutta”, muistuttaa Sitran Mikko Kosonen. Metsäteollisuudessa tietotekniikka on ollut aivan ratkaisevassa roolissa tuotannon ohjauksessa jo vuosikymmenien ajan. Nyt uudet ratkaisut ulottuvat yhä laajemmin koko ketjun toimintaan. Esimerkiksi Metsä Fibren sellutoimitukset merkitään RFID-tekniikalla niin, että tuotetta voidaan seurata valmistuksesta käyttöhetkeen saakka. ICT on keskeinen komponentti myös Botnia FOX-laatusimulaatiotyökalussa, joka sai viime vuonna Suomen laatuinnovaatiopalkinnon. Uusien ratkaisujen virta tulee vain kiihtymään, sillä ICT:n mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Osa ratkaisuista lisää nykyistä kilpailukykyä, osasta voi tulla täysin uutta liiketoimintaa. Toisinaan voi olla jopa vaikea ennustaa, johtaako uusi askel kapealle polulle vai suurelle moottoritielle. Päämäärä pitää kuitenkin löytyä uudenkin kehittämisessä mahdollisimman nopeasti. ”Ei fokus voi pyöriä kovin pitkään 360 astetta. Yrityksellä pitää olla tietoisuus siitä, mitä se on tekemässä”, sanoo Ilkka Hämälä. ECHOES FROM THE WORLD TUOTTEEN LAATU PROSESSIN LAATU YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS RESURSSITEHOKKUUS ASIAKKAAN TARPEET INNOVAATION KESKIÖSSÄ TUOTANNON SIVUVIRRAT KUSTANNUSTEHOKKUUS JOUSTAVA PALVELU ECHOES FROM THE WORLD TUOTANTOKETJUN HALLINTA JA TIEDON TARVE SIVU 13 TALKING ECHO Metsä Fibre -SELLUTEHTAAT ONLINEMITTAUKSET ▶ Botnia FOX – uusi laadun mittari Tehtaiden online-mittarit toimittavat nykyisin reaaliaikaista tietoa sellun vaaleudesta, roskaluvusta ja kuidun pituudesta. Nyt niiden rinnalle kehitetty, tuotteen lujuusominaisuuksia kuvaava Botnia FOX-indeksi täydentää kuvaa tuotannon laadusta. PALAUTE JA JATKOKEHITYS ▶ JOUTSENO KEMI RAUMA ÄÄNEKOSKI TEKSTI / PETJA PARTANEN Metsä Fibre ottaa vuoden 2013 aikana kaikilla tehtaillaan käyttöön uuden sellun reaaliaikaisen laadunvalvontamenetelmän. Botnia FOX (Fibre Online Index) -järjestelmän suurin muutos asiakkaille on uusi, sellun lujuusominaisuuksia kuvaava laatuindeksi. Selluyksikön RFID-tunniste kertoo tuotantoeränumeron. Tunnisteen avulla asiakas voi uusilla verkkotyökaluilla tarkastaa selluerän tuotantoajankohdan sekä tuotteen Botnia FOX –arvon paperikoneellaan. Botnia FOX -indeksi uudistaa sellun laatukäsitteen. Neljän vuoden kehitystyön tuloksena syntynyt laskentaalgoritmi koostaa mittaustuloksista yhden, sellun laatua kuvaavan indeksiluvun. Ennen tieto selluerän lujuusominaisuuksista on saatu vasta vuorokausien kuluttua, laboratoriotestien valmistuttua. Botnia FOX -järjestelmän myötä tieto on käytettävissä Metsä Fibren valvomossa heti sellun valmistushetkellä. Asiakas voi hyödyntää tietoa välittömästi toimituserän RFIDluennan jälkeen. Tuotteet ▶ SIVU 14 TALKING ECHO MUU LAADUNVALVONTA BOTNIA FOX -INDEKSI ▶ ▶ Botnia FOX -indeksi uudistaa sellun laatukäsitteen. Botnia FOX -indeksi arvioi reaaliaikaisesti sellun valmistusprosessia. Tuotteen paperitekniset ominaisuudet arvioidaan samalla kun tuote valmistetaan sellutehtaalla. Botnia FOX parantaa ja kehittää tuotteitamme sekä pitkällä tähtäimellä että jokapäiväisessä työssä. Iso muutos on se, että laatupoikkeamiin voidaan puuttua aikaisempaa tehokkaammin jo valmistusprosessin aikana. Tasalaatuisuuden kehittäminen on ollut asiakkaittemme tärkeimpiä vaatimuksia. Botnia FOX antaa tasalaatuisuuden arviointiin aivan uudet mahdollisuudet. Botnia FOX mittaustuloksia saadaan sellutehtaalla 4 400 kappaletta kuukaudessa. Mittaustulos saadaan prosessista 10 minuutin välein. Suuri mittaustiheys mahdollistaa luotettavan tasalaatuisuuden arvioinnin. Järjestelmän kehitys ei pääty tähän. Nyt FOX-indeksin kehittäjätiimi rakentaa työkaluja, joiden avulla Metsä Fibren asiakkaat voivat hyödyntää Botnia FOX -tietoa omalla paperikoneellaan. Mahdollisuudet paperin kustannusrakenteen ja laadun parantamiseen näyttävät lupaavilta. Asiakkaat ▶ TALKING ECHO LAADUN PARANTUMINEN, TASALAATUISUUS, KUSTANNUSTEHOKKUUS SIVU 15 ECHO TECH LISÄÄ PEHMEYTTÄ vähemmällä ENERGIALLA SIVU 16 ECHO TECH Sappin Kirkniemen paperitehdas ja Metsä Fibre ovat kuin perheenjäseniä. On sellukauppaa, teknistä tukea ja huimia kehitysprojekteja, joista viimeisimpänä polysulfidisellun tulo Kirkniemeen. TEKSTI / PETJA PARTANEN, KUVAT / AKI LOPONEN Joutsenon tehtaan uusi polysulfidisellu tuo säästöä pehmopaperin valmistajille. etsä Fibren Joutsenon tehtaan uusi polysulfidikeitto parantaa sellun paperiteknisiä ominaisuuksia. Entistä elastisemmasta havupuukuidusta hyötyvät niin hienokuin pehmopaperien valmistajat. ”Pehmeys on tärkeä osa pehmopaperituotteiden brändiä”, Metsä Fibren kehityspäällikkö Raili Koponen muistuttaa. Pehmeyttä voidaan parantaa kemiallisesti, mutta merkittävä osa pehmeydestä on peräisin raaka-aineista. Joutsenon pitkäkuituista havusellua käytetään pehmopapereissa antamaan tuotteille vetolujuutta. Pehmeys tehdään pääasiassa seokseen käytettävällä lyhytkuidulla. M 2 000 TONNIA AIKAKAUSLEHTIJA LUETTELOPAPERIA JOKA PÄIVÄ. 190 TONNIA: PAINAVIN KOSKAAN TAVATTU VALAS. ▶ ECHO TECH SIVU 17 ECHO TECH ▶ Etua jo jauhatuksessa Metsä Fibren kuituteknologiapäällikkö Tuomo Niemi on kartoittanut Metsä Fibren pehmopaperiasiakkaiden toiveita havusellulle. Hän on vakuuttunut siitä, että uudet sellulajit, Botnia Nordic Pine+ ja Botnia Nordic Strong+, tuovat merkittäviä hyötyjä pehmopaperivalmistajille. Laboratoriotestien perusteella uudet massat tarvitsevat 10–20 prosenttia vähemmän jauhatusta, ja niiden vetolujuus on 5–10 prosenttia entistä parempi. ”Kun pitkäkuituisen massan lujuus paranee, sitä tarvitaan entistä vähemmän. Mitä suurempi lyhytkuidun osuus massassa on, sitä suurempi on massan pehmeyspotentiaali”, Niemi pohtii. Edut näkyvät heti, kun sellupaalit pulpperoidaan ja jauhetaan. Jauhatusvaiheessa massa saavuttaa lujuutensa, mutta toisaalta jauhatus heikentää lopputuotteen pehmeyttä. Joutsenon uudet polysufidisellulajit tarvitsevat entistä vähemmän jauhatusta. Energiansäästö on merkittävä, mutta yhtä tärkeää on paperitekninen parannus. ”Uuden polysulfidimassan lujuus kehittyy jauhatuksessa aiempaa nopeammin. Pienempi jauhatustarve merkitsee paitsi suurempaa pehmeyspotentiaalia, myös paperikoneella pölyävän hienoaineksen vähenemistä”, Niemi kertoo. Polysulﬁdituotteet tuotantoon kesäkuussa Kesäkuussa 2013 Joutsenossa otetaan uusi keittoprosessi käyttöön. Uuden keittokemian ansiosta entistä suurempi osa puun hemiselluloosasta jää massaan, eikä enää päädy poltettavaksi soodakattilaan. Havupuukuitua tarvitaan pehmopaperituotteissa vähän, mutta sillä on tärkeä rooli ohuiden, 15–20-grammaisten paperituotteiden valmistuksessa. ”Kuituverkosto on hieno rakenne. Tuntuu melkein ihmeeltä, että pehmopaperikoneita pystytään ajamaan yli 2 000 metriä minuutissa”, Koponen sanoo. Monet asiakkaat pitävät Metsä Fibren Kemin tehtaan havusellua Euroopan parhaana pehmopapereille lujuutta antavana kuituna. Pohjoisessa hitaasti kasvaneen havupuun kuiturakenne on Koposen sanoin kuin suomalainen hiuslaatu: ”paljon, mutta ohuita kuituja”. Raili Koposen mukaan pohjoisessa hitaasti kasvaneen havupuun kuiturakenne on kuin suomalainen hiuslaatu: paljon, mutta ohuita kuituja. Uusien polysulfidituotteiden toimitukset alkavat kesäkuussa 2013. ▶ SIVU 18 ECHO TECH Polysulfidiprosessin avulla kuitujen hemiselluloosapitoisuudesta saadaan talteen entistä suurempi osa. ”Hemiselluloosa antaa kuidulle taipuisuutta”, Koponen kertoo. Elastinen kuitu kestää kreppauksen Kuidun parantuneelle vetolujuudelle ja kimmokertoimelle on käyttöä erityisesti pehmopaperin kreppauksessa. Kreppauksessa määräytyy pitkälti lopputuotteen pehmeys ja tuntuma. ”Tässä kohtaa myös pitkillä kuiduilla on tärkeä rooli.” Kreppauksessa paperin bulkki jopa kolminkertaistuu, samalla kun vetolujuus putoaa. ”Kreppauksessa murskataan paperin rakennetta. Elastiset, joustavat havukuidut antavat sopivasti myöden, eivätkä päästä kuitusidoksia aukeamaan.” Paljon hemiselluloosaa sisältävän polysulfidisellun ansiosta paperin vetolujuus säilyy paremmin kreppausterän väkivaltaisessa käsittelyssä. Uusien polysulfidituotteiden toimitukset alkavat kesäkuussa 2013. ”Olemme kertoneet kaikille asiakkaillemme, mitä parannuksia uuden massan jauhautuvuuteen ja lujuuteen on odotettavissa”, Niemi kertoo. Pian pehmopaperiasiakkaiden pehmeyspaneelit ympäri maailmaa näkevät käytännössä, miten uusi raaka-aine parantaa lopputuotteen ominaisuuksia. Tuomo Niemi odottaa tuloksia innolla. ”Olemme tarvittaessa tukemassa asiakkaitamme prosessin hienosäädössä.” Samalla saadaan arvokasta palautetta omalle tuotekehitykselle. ”Tuotekehityksemme voi sen perusteella miettiä, miten massaa vielä voisi parantaa. Optimointityö jatkuu.” Bisneshyödyt asiakaskohtaisia Raili Koponen kertoo, että Metsä Fibren polysulfidisellua tutkitaan asiakaspalautteen lisäksi omissa koeajoissa ja yhteistyöhankkeissa yliopistojen kanssa. Erityisesti raakaainetoimittajaa kiinnostaa uuden tuotteen tuoma lisäarvo asiakkaalle. ”Hyödyt ovat silti hyvin asiakaskohtaisia.” ▶ Joutsenon tehdas ottaa askelen kohti tulevaisuutta, kun polysulfidisellun keittoprosessi käynnistyy. ECHO TECH SIVU 19 ECHO TECH Odotukset ovat korkealla. Esimerkiksi WC-papereiden resepteissä on noin 20 prosenttia pitkiä havupuukuituja ja 80 prosenttia pehmeyttä antavaa lyhytkuitua, koivua tai eukalyptusta. Kalleimman havupuukuidun osuutta halutaan minimoida niin kustannus- kuin pehmeyssyistä. ”Polysulfidikeitossa saamme lujempia kuituja, jotka mahdollistavat pienemmän pitkäkuituosuuden. Jos osuutta saadaan vähennettyä esimerkiksi 15 prosenttiin, säästöä syntyy, ja lopputuotteeseen saadaan lisää pehmeyttä.” Kiinnostavaa on myös se, miten uusi raaka-aine parantaa kreppaustapahtumaa ja sitä kautta lopputuotteen kuohkeutta. Monissa pehmopaperituotteissa lopputuotteen bulkkisempi rakenne on nopein keino parantaa tuotannon kannattavuutta. ”Jos pystyt vähentämään tuotteen painoa vaikkapa viisi prosenttia samalla bulkkimäärällä, kuluu myös kaikkia raaka-aineita viisi prosenttia vähemmän.” Polysulfidisellun edut pehmopaperivalmistajalle Massan korkea hemiselluloosapitoisuus tekee kuiduista joustavampia ja parantaa niiden vetolujuutta. 1 Massa jauhautuu nopeammin, energiaa säästyy. 2 Parempi lujuus mahdollistaa havupuumassan osuuden pienentämisen. Kalleinta raaka-ainetta tarvitaan vähemmän, ja suurempi lyhytkuituosuus parantaa lopputuotteen pintapehmeyttä. 3 Joustavammat kuidut edesauttavat kreppaustapahtumaa. Lopputuotteen bulkkisuus paranee, samoin sen pehmeyspotentiaali. SIVU 20 ECHO TECH KOLUMNI EFQM EXCELLENCE ▶ MISTÄ KILPAILUKYKY MUODOSTUU? Suomalaisessa elinkeinoelämässä puhutaan tänään paljon yritysten kilpailukyvystä, mutta millaisista osasista se oikein rakentuu? Lähestymistapoja aihepiiriin lienee yhtä monta kuin yrityksiäkin, mutta erään jäsennellyn ja perusteisiin pureutuvan näkemyksen tarjoaa uudistettu EFQM Excellence -malli 2013. Kilpailukyvyn perustasta puhuttaessa, jos mennään tarpeeksi alkulähteille, päästään hiljentymään syntymän ihmeen äärelle. Ihmislapset syntyvät luovina – ja tämä luovuus toimii myös kilpailukyvyn kehittämisen moottorina. Leikkivän ja kohti aikuisuuden työelämää varttuvan lapsen luovuutta toki ryhdytään pian hillitsemään ja kahlitsemaan kielloilla ja säännöillä, niin kotona, koulussa kuin työpaikoillakin, mutta onneksi luovuuden tukahduttamisessa harvoin täysin onnistutaan. Tuolla sitä on tänäkin päivänä, tuiki tavallisissa suomalaisissa organisaatioissa, niiden henkilökunnassa, asiakkaissa, asiakkaiden asiakkaissa, toimittajissa ja yhteistyökumppaneissa, aivan tavallisissa veronmaksajissa siis. Todelliset edelläkävijäyritykset osaavat kanavoida niin oman henkilöstönsä kuin asiakkaittensa ja yhteistyökumppaniensa henkilöstön luovuuden kehittäessään uudenlaisia palveluita, tuotteita ja toimintatapoja, eli innovaatioita. Tämä edellyttää yritykseltä paitsi toimintamalleja innovatiiviseen kehittämiseen, myös yrityskulttuuria, jossa kannustetaan osallistumiseen, ajatustenvaihtoon, kokeiluihin ja jossa sallitaan epäonnistumiset. Jos KOLUMNI EFQM Excellence -malli korostaa henkilöstön merkitystä menestyksen tekijänä. Oli yrityksessä miten hieno prosessiarkkitehtuuri tahansa, tosiasia on se, että liiketoiminnan prosessit eivät ”pörise” itsekseen. Laatupalkintokilpailun voittajat ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, joissa henkilöstöä arvostetaan ja joissa yrityksen ja sen henkilöstön tavoitteet kohtaavat. Ihmiset ovat motivoituneita ja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstön voimavaroja kehitetään ja hyödynnetään systemaattisella tavalla. 2010-luvun voittajayritykset tarjoavat omille työntekijöilleen tilaisuuden loistaa ja päästä hyödyntämään koko potentiaaliaan jo työpaikalla ja työaikana. Kilpailukykyisillä yrityksillä on silmät ja korvat auki joka suuntaan. EFQM-mallin edustama Business Excellence lähtee ajatuksesta, että ollaan tietoisia kaikkien sidosryhmien tarpeista ja odotuksista. Voittajayrityksissä palveluita, tuotteita ja toimintaa kehitetään ja ylläpidetään tasolla, joka täyttää tai ylittää kaikkien sidosryhmien odotukset. Yksittäinen hyvä tulos voidaan saavuttaa sattumalta, mutta kestävä tuloskunto rakennetaan systemaattisella palveluiden, tuotteiden ja toiminnan kehittämisellä, jossa luovat ihmiset ovat tärkein voimavara. LAATUKESKUS, SENIOR CONSULTANT, HEIKKI NIEMI ▶ EFQM-malli on Metsä Fibrenkin käyttämä liiketoiminnan systemaattisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu. Sen mukaan erinomaiset organisaatiot erottaa keskinkertaisista kahdeksan erinomaisuuden tunnuspiirrettä, joista tässä tarkastellaan ”ihmisperäisiä”. ei tule floppeja, ei tule onnistumisiakaan. Luova idea ei vielä ole bisnestä, mutta siitä liikkeelle lähteneen kehitystyön tuloksena syntynyt innovatiivinen palvelu tai tuote voi olla ainutlaatuinen ja lyödä kilpailijat laudalta. GREEN SOUNDS TEKSTI / PERTTI SUVANTO, KUVAT / METSÄ GROUP & PETRI BLOMQVIST TYÖTURVALLISUUS AJAA KAIKEN MUUN EDELLE Metsä Fibren Äänekosken tehtaan johtaja Camilla Wikström ja CP Kelcon tuotantojohtaja Jukka Kivimäki sanovat, että jokaisella on oikeus lähteä terveenä työpäivän jälkeen kotiin. Siksi terveys ja turvallisuus arvotetaan kaiken muun edelle. etsä Fibren yksiköissä otettiin vuoden 2009 alusta käyttöön turvallisuusjohtamismalli, jonka tavoitteena on estää kaikki työtapaturmat. Työterveys ja turvallisuus nostettiin tärkeimmiksi kehityskohteiksi. Tulokset ovat olleet mittavat. Työtapaturmat ovat vähentyneet ja henkilöstön myönteinen asenne turvallisuutta kohtaan on vahvistunut. Kun tapaturmataajuus vuonna 2008 oli yli 20, viime vuoden lukema oli laskenut jo seitsemään. Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Metsä Fibren Äänekosken tehtaan johtaja Camilla Wikströmin mukaan hyvät tulokset tiivistyvät paljolti yhteen sanaan – ennakointi. Jokaisen työntekijän asenteen tulee olla, että turvallisuus on kaikista tärkein asia. "Turvallisuus lähtee vahvasta tahdosta, että kaikki tapaturmat voidaan estää. Jokainen, joka tehdasalueella työskentelee, miettii jo ennakkoon, onko tekemäni työ turvallista. Jos epäkohtia on, niihin puututaan." M SIVU 22 Vaarat esille Tehtaan arjessa ennakoiva turvallisuustyö on jatkuvasti läsnä. Se on paljon muutakin kuin että riittävät suojaimet ovat kunnossa ja niitä käytetään. Wikström kertoo muutamin esimerkein mitä tämä tarkoittaa. "Olemme luoneet sähköisen turvallisuuspäiväkirjan, joka on kaikille työntekijöille avoin. Sinne kirjataan kaikki pienetkin turvallisuushavainnot ja vaaratilanteet. Ne käydään läpi aamupalavereissa. Vastuuhenkilöt vastaavat toimenpiteistä, miten vaaratilanteet estetään." Viime vuonna Metsä Fibressa tehtiin noin 6 000 havaintoa, Äänekosken tehtaalla noin 1 200. "Pidämme myös turvallisuusvartteja, joissa koko henkilöstö käy pienryhmissä läpi turvallisuuteen liittyviä asioita. Aiheena on esimerkiksi joku vaaratilanne, jota pohditaan oman työyhteisön kannalta. Näitä pidettiin viime vuonna Metsä Fibressa yli 4 000 ja Äänekoskella yli 900." GREEN SOUNDS CP KELCON ÄÄNEKOSKEN TEHTAALLA EI YHTÄÄN TAPATURMAA 900 PÄIVÄÄN ”Turvallisuus lähtee vahvasta tahdosta: kaikki tapaturmat voidaan estää.” Metsä Fibren Äänekosken tehtaan johtaja Camilla Wikströmin mukaan turvallisuus on perusta, jolle rakennetaan luottamusta. "Niin sanotut tuumaustuokiot tarkoittavat puolestaan sitä, että jokaista työtä edeltää riskiarviointi. Se antaa miettimisaikaa, että onko tämä, mitä olemme tekemässä, turvallista." "Jokaiselle tuotanto-organisaation toimihenkilölle on lisäksi määritelty turvallisuuskierros kerran kuukaudessa. Osastoilla tehdään kierros ja katsotaan, että paikat ovat kunnossa, käydään turvallisuutta läpi ja tehdään pienimuotoisia riskiarviointeja. Kierroksia tehtiin Metsä Fibressa viime vuonna 1 200 ja Äänekosken tehtaalla 200." Jos ei osaa johtaa turvallisuutta? Wickström sanoo, että tehdasalueella toimivilta urakoitsijoilta ja palveluntoimittajilta edellytetään samanlaista turvallisuusjohtamista ja ennakointia kuin Metsä Fibrella on. GREEN SOUNDS "Turvallisuus on perusta, josta monet asiat nousevat. Se rakentaa luottamusta. Jos turvallisuus on hyvässä kunnossa, voimme luottaa siihen, että muutkin asiat hoidetaan samalla tavalla." Äänekosken CP Kelcon CMC-tuotantojohtaja Jukka Kivimäki kertoo, että myös heidän yrityksessään ajatellaan samoin. Partnereilta edellytetään korkeinta turvallisuusstandardia ja turvallisuusjohtamismallit. "Tehdasalueelle tulevilta urakoitsijoilta tarkistetaan, onko heillä kuolemaan johtaneita tapaturmia. Keskustelut voivat päättyä jo siihen. Jos tapaturmataajuudet ovat korkeita, yritys ei sovi yhteistyömme piiriin." Kivimäen mukaan raaka-aineen hankinnassa ollaan menossa samaan suuntaan. "Jos ei osaa johtaa turvallisuutta, ei osaa joh- taa muutakaan. Myös prosessiturvallisuus saattaa olla huonoilla kantimilla ja jonain päivänä emme saakaan enää raaka-ainetta." Oikeus operoida yhteiskunnassa Kivimäki sanoo, että myös CP Kelcon tavoitteena on nolla tapaturmaa. Siksi ennakoiva turvallisuustyö on monin tavoin korostunut. Jokainen työntekijä on oman työnsä turvallisuuspäällikkö. Tärkein työ tehdään omien korvien välissä. "Tunnemme suurta epäonnistumista, jos sattuu yksikin tapaturma. Maailmanlaajuisesti koko CP Kelcossa oli viime vuonna 19 tapaturmaa, joista yksikään ei ollut vakava. Äänekoskella ei ole ollut yhtään tapaturmaa 900 päivään. Lähestymme tuhannen päivän maagista lukua." SIVU 23 GREEN SOUNDS CP KELCON TAVOITTEENA ON NOLLA TAPATURMAA CP Kelcon Jukka Kivimäki tietää, että turvallisuusasioissa tärkein työ tehdään korvien välissä. Kivimäen mukaan sitoutuminen turvallisuustyöhön on suuri kulttuurimuutos, joka ei tapahdu sormia napsauttamalla. Erittäin tärkeää on, että siihen sitoudutaan toimitusjohtajasta lähtien. "Yhdysvaltalaisomistuksessa turvallisuus on noussut prioriteettilistan ykköseksi. Tämä asettaa tehtaan johtamiselle omat tiukat lainalaisuudet, jossa ei voida hyväksyä kompromisseja. Toisaalta toiminta on selkeää, kun suurin osa toiminnasta on riskikartoitettu ennalta ja sovittu miten myös poikkeustilanteissa toimitaan." "Kutsumme turvallisuutta oikeudeksi operoida yhteiskunnassa. Ihmisen on pakko hengittää, että hän pysyy hengissä. Yrityksen on pakko hoitaa turvallisuutensa kuntoon, että se voi toimia yhteiskunnassa", Kivimäki sanoo. Turvallisuus ja tuotanto kulkevat käsi kädessä Äänekosken metsäintegraatissa on yhteinen alueturvallisuuspäällikkö. Sekä Metsä Boardilla ja Metsä Fibrellä on samanlainen turvallisuusjohtamismalli. Myös CP Kelco on mukana yhteistyössä, jossa turvallisuustietoa ja hyviä käytäntöjä vaihdetaan sekä luodaan pelisääntöjä. Camilla Wikström muistelee, että kun turvallisuusjohtamismallia ajettiin Metsä Fibressa sisään, häneltä usein kysyttiin – turvallisuutta vai tuotantoa? "Vastasin aina, että se ei ole joko tai. Ne kulkevat käsi kädessä." Samaa mieltä on Jukka Kivimäki. "Tuotanto ja turvallisuus eivät ole mitenkään vastakkaisia. Siitä on myös paljon tutkimustietoa maailmalta. Yritykset, jotka ovat hoitaneet turvallisuuden hyvin, ovat kärjessä myös kaikilla muilla osa-alueilla." ”Tuotanto ja turvallisuus eivät ole mitenkään vastakkaisia.” SIVU 24 GREEN SOUNDS LUE LISÄÄ METSAFIBRE.FI/VASTUULLISUUS IHMISEN ON PAKKO HENGITTÄÄ, ETTÄ HÄN PYSYY HENGISSÄ. YRITYKSEN ON PAKKO HOITAA TURVALLISUUTENSA KUNTOON, ETTÄ SE VOI TOIMIA YHTEISKUNNASSA. GREEN SOUNDS SIVU 25 BUSINESS AS USUAL PUHTAAT PAPERIT Karsinogeeniksi epäiltyä antrakinonia ei käytetä Metsä Groupin sellutehtailla. Sellunvalmistajia on viime aikoina puhuttanut antrakinoni-niminen orgaaninen yhdiste. Aine joutui arveluttavaan valoon, kun European Food Safety Agency (EFSA) totesi kesäkuussa 2012, että antrakinonilla saattaa olla karsinogeenisia vaikutuksia. Saksan valtiollinen riskinanalyysi-instituutti BfR huolestui EFSA:n tutkimustuloksista aina siinä määrin, että otti antrakinonin – joka oli BfR:n turvallisten aineiden listalla – uudelleen tutkittavaksi. Lopulta BfR päätti vetää antrakinonin pois ruokapakkauksissa käytettyjen sallittujen aineiden listaltaan 29. marraskuuta 2012. Myös alan keskusjärjestö, Confederation of European Paper Industries (CEPI), otti kantaa antrakinoniin. CEPI totesi omassa, 26. helmikuuta 2013 julkaistussa tiedotteessaan, että organisaatio kehottaa paperin ja kartongin tuottajia lopettamaan antrakinonin käytön omassa tuotannossaan. Nyt keskustelu on kääntymässä siihen, millaisia kustannuksia antrakinonista luopuminen aiheuttaa selluntuottajille. Tietoinen valinta Metsä Groupin osalta tilanne on erilainen kuin monilla kilpailijoilla. Botnia-selluja valmistavissa Metsä Groupin sellutehtaissa ei lisätä antrakinonia lainkaan, kertoo Tom Nickull, Vice President, Key Accounts & Technical Customer Service. ”Metsä Groupin Joutsenon, Kaskisten, Kemin, Rauman, Äänekosken ja Husumin tehtaissa ei käytetä antrakinonia lisäaineena kuitulinjalla”, Nickull toteaa ykskantaan. Tehdyn tietoisen valinnan takana on yhtiön arvomaailma: vastuullisuus ja tuoteturvallisuus ovat avaintekijöitä Metsä Groupin kaikessa tuotannossa. Metsä Group on sitoutunut kestävään kehitykseen, ja Botniatuotebrändi halutaan vastaisuudessakin pitää takeena siitä, että yrityksen asiakkaat saavat vastuullisesti tuotettua, korkealaatuista sellua. TEKSTI / SAMI ANTEROINEN, KUVA / AKI LOPONEN SIVU 26 BUSINESS AS USUAL ▶ BOTNIA N O R DIC PINE ▶ BOTNIA N O R DIC B IRC H BOTNIA N O R DIC STRONG BOTNIA H IG H Y IE LD C14H8O2 ▶ ▶ MIKÄ ANTRAKINONI? ANTRAKINONI eli 9,10-dioksoantraseeni (C14H8O2) on aromaattinen orgaaninen yhdiste, jonka rakennekaava on C6H4(CO)2C6H4. Sitä käytetään puunjalostusteollisuudessa katalyyttinä sellun keitossa. Antrakinonia käyttämällä sellun saantoa voidaan kasvattaa arviolta 1–3 prosenttia. Alun perin antrakinonia valmistettiin hapettamalla antraseeniä (C14H10) typpihapolla. Nykyään lähtöaineina käytetään bentseeniä ja ftaalianhydridiä tai indaania. Antrakinonista käytetään myös nimityksiä 9,10-antrakinoni, 9,10-antraseenidioni ja difenyyliketoni. 9,10-antrakinonin johdannaisia käytetään myös lääketeollisuudessa, esimerkiksi laksatiivien valmistuksessa. European Food Safety Authority (EFSA) tutki antrakinonin vaikutusta hiiriin ja rottiin kahden vuoden ajan. Tutkimus paljasti, että aineella saattaa olla karsinogeenisia vaikutuksia koe-eläinten munuaisiin ja maksaan. Kesäkuussa 2012 EFSA totesi, että antrakinonin toksikologiset ominaisuudet ovat edelleen tuntemattomat eikä potentiaalista karsinogeenista vaikutusta voida sulkea pois. BUSINESS AS USUAL SIVU 27 MARKET REVIEW Kiinassa PELATAAN KORKEIN PANOKSIN SIVU 28 MARKET REVIEW ”Kiinalaiset ovat yhä laatutietoisempia”, tohtori Zhenlei Cao sanoo. Kiinan pehmopaperimarkkinat jatkavat nopeaa kasvuaan. Pehmopaperin valmistajilla on edessään haastava kilpailutilanne, sillä kentällä on lukuisa määrä pelaajia kilpailemassa oman siivun valtaamisesta. TEKSTI / LENA BARNER-RASMUSSEN, KUVAT / JERE HIETALA & SHUTTERSTOCK ygieniatuotteiden kysyntä kasvaa sitä mukaa, kun kaupungistuminen etenee ja elintaso nousee. Samalla kasvaa myös pehmopaperin kulutus. Kuka haluaisikaan pestä pyyhkeitä, kun on paljon mukavampaakin tekemistä? Kehitys näkyy selkeimmin kasvavilla markkina-alueilla – erityisesti Kiinassa. Kiinalaisten pehmopaperin kulutus on kasvanut seitsenkertaiseksi viimeisen 20 vuoden aikana. Voimakas kasvu on houkutellut markkinoille monia kansainvälisiä yrityksiä, joita on ollut vastassa kova paikallinen kilpailu. Kiinan pehmopaperivalmistajat ovat olleet varsin ahkeria myös investoimaan uusiin kohteisiin. Tänä päivänä Kiina on maailman toiseksi suurin pehmopaperin valmistaja, ja jotkut arviot viittaavat siihen, että se saattaa siirtyä johtoon vuoteen 2020 mennessä. Myös ulkomaiset yhtiöt ovat tehneet huomattavia investointeja Kiinan markkinoille. Pystyykö kysyntä, vaikka nopeasti kasvaakin, haastamaan tarjonnan? Oikea mies vastaamaan tähän kysymykseen on Kiinan paperiteollisuuden teknisen yhdistyksen pääsih- H teeri, tohtori Zhenlei Cao. Yhdistys on suurin paperiteollisuutta palveleva järjestö Kiinassa. Laatutietoisuus lisääntyy Zhenlei Caon mukaan ylikapasiteetti on ongelma. Hän ennustaa, että hinnat laskevat ainakin väliaikaisesti. ”Tilanne on haastava 3–5 seuraavan vuoden aikana, koska alalla on investoitu niin paljon.” Toisaalta taas kiinalaiset kuluttajat vaativat yhä äänekkäämmin aina vain parempaa laatua. Tämä yhdistettynä lisääntyvään merkkitietoisuuteen tarjoaa mahdollisuuden markkinoiden eriytymiseen. ”Varsinkin kuluttajat Kiinan itärannikolla vaativat enenevässä määrin korkeampaa laatua. Isojen yritysten markkinointikulut ovat kasvaneet huomattavasti, mikä on merkki kiinalaiskuluttajien voimistuvasta bränditietoisuudesta.” Tämä koskee kuitenkin lähinnä suuria kaupunkeja. Sisä-Kiinan pehmopaperimarkkinat eivät ole yhtä kehittyneet kuin itärannikon suurten kaupunkien. ▶ MARKET REVIEW SIVU 29 MARKET REVIEW ▶ Paperin ja sellun asiantuntija Tohtori Zhenlei Caolla on yli 20 vuoden kokemus paperi- ja selluteollisuuden tutkimus- ja johtotehtävistä Kiinassa. Hän opiskeli paperi- ja sellutekniikkaa Etelä-Kiinan teknillisessä yliopistossa ja väitteli kemian tohtoriksi Saskatchewanin yliopistossa. Hän on toiminut runsaat kymmenen vuotta ”Yksi syy siihen, Kiinan kansallisen paperi- ja sellualan tutkimuslaitoksen pääjohtajana ja on nykyisin Sinolight Corporationin varapääjohtaja sekä Kiinan paperiteollisuuden teknisen yhdistyksen pääsihteeri. Maan keskiosissa maaseudulla elintaso ei ole noussut yhtä ripeästi kuin suurissa kaupungeissa. Pehmopaperin kulutus on siellä edelleen huomattavasti alhaisempaa, vajaat kolme kiloa henkilöä kohden vuodessa, kun taas Shanghaissa vastaava kulutus on lähes yhdeksän kiloa. Tohtori Cao ennustaa kuitenkin melko nopeaa muutosta. ”Ihmisten matkustaessa suuriin kaupunkeihin esimerkiksi sukulaisiaan tapaamaan kiinalaisen uudenvuoden aikaan, he tutustuvat parempilaatuiseen pehmopaperiin. Ja kun kerran on kokenut, miltä hyvä pehmopaperi tuntuu, harvoin haluaa palata takaisin huonompaan.” Yksi kiinalaisyhtiöiden etu ulkomaalaisiin kilpailijoihin verrattuna on paremmat jakelukanavat Sisä-Kiinassa. Siinä onkin haastetta ulkomaisille yhtiöille, jotka etsivät hyödyntämättömiä markkinoita. Tuontisellua tarvitaan myös tulevaisuudessa Yksi asia on selvä: Kiina on jatkossakin riippuvainen ulkomaisesta kuidusta. Kiinassa talouspaperin ja lautasliinojen valmistuksessa kierrätyskuidun käyttö on kiellettyä, mikä rajoittaa kuitumarkkinoita. Kierrätyskuidun osuus on kiinalaistuotannossa alle viisi prosenttia. Vaikka bambua on Kiinassa käytetty paperinvalmistuksessa aikojen alusta, se ei Zhenlei Caon mukaan ole kestävä vaihtoehto. Ongelmallista on nopeakasvuisen bambupuun – tai itse asiassa heinän, kuten kasvi luokitellaan – kerääminen. ”Koneellisesti leikatun bambun avohakkuualueet eivät koskaan enää kasva uutta bambua. Kasvit on siis leikattava käsin, mikä taas lisää työvoimakustannuksia. Mielestäni bambu ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto pitkällä tähtäimellä”, Zhenlei Cao sanoo. Kiinan eteläosassa kasvaa joitain kuitupuulajeja, mutta ei tarpeeksi kysynnän tyydyttämiseksi. ”Kiinan on ilman muuta pakko tuoda sellua maahan vastaisuudessakin ainakin puolet siitä, mitä paperija kartonkiteollisuus tarvitsee”, tohtori Cao sanoo. ▶ SIVU 30 MARKET REVIEW Kiinan pehmopaperimarkkinat Kiinan pehmopaperin kulutus on seitsenkertaistunut 20 vuodessa. ▶ MARKET REVIEW • Kiinan pehmopaperimarkkinat kasvavat keskimäärin 12 prosenttia vuodessa. • Kiinan osuus maailman pehmopaperin kulutuksesta on noin 15 prosenttia. • Keskimääräinen pehmopaperin kulutus henkeä kohti on noin neljä kiloa vuodessa. Kulutus vaihtelee suuresti Kiinan eri osien välillä. • Neljä suurinta pehmopaperin valmistajaa Kiinassa ovat ulkomaisia yhtiöitä. Kärjessä on maailman markkinajohtaja Kimberly-Clark, ja seuraavina tulevat Georgia-Pacific, SCA ja Procter & Gamble. Viidenneksi suurin valmistaja on Singaporessa päämajaansa pitävä Asia Pulp & Paper. Tärkeimmät kiinalaiset kilpakumppanit ovat HengAn International Group ja Vinda Paper Group. SIVU 31 ECHO MONITOR Tutkimusyhteistyötä Karlstadin yliopiston kanssa VEDENPOISTO JA ENERGIATEHOKKUUS PEHMOPAPERITUOTANNOSSA TEKSTI / LEENA KOSKENLAAKSO, KUVAT / VELHOT Ruotsalainen pehmopaperitutkimus tiedetään maailmalla korkealaatuiseksi. Keski-Ruotsissa sijaitsevassa Karlstadin yliopistossa pehmopaperitutkimus alkoi yli kymmenen vuotta sitten, ja nykyisin yliopisto tunnetaan juuri tämän alan opintoja tutkimusohjelmastaan (Tissue Education and Research Programme, TERP). arlstadin yliopistossa paperiteknologian kaksi pääasiallista tutkimusaluetta ovat pehmopaperi ja ajettavuus. Yliopiston tutkimus keskittyy relevantteihin teollisiin ongelmiin, ja tutkimusohjelmat pohjaavat sitoutuneeseen yhteistyöhön teollisuuden kanssa. Pehmopaperitutkimus ulottuu kuitujen valinnasta ja räätälöinnistä aina spesifisiin jalostustoimintoihin saakka. Toinen merkittävä tutkimuksen osa-alue on kuluttajakäyttäytyminen. ”Alussa tärkein tavoitteemme oli perustaa pehmopaperikurssi, ja nykyisin tarjoammekin vuosittain varsin suosittua pehmopaperituote- ja -teknologiakurssia. Kurssilaiset ovat ympäri maailmaa tulevia maisteri- ja tohtoriopintojaan suorittavia opiskelijoita sekä teollisuuden edustajia”, kertoo vanhempi lehtori Christophe Barbier Karlstadin yliopiston kemian teknologian laitokselta. K Fokus vedenpoistossa ja energiatehokkuudessa Nykyisin Karlstadin yliopiston alan tutkimus keskittyy vedenpoistoon ja energiatehokkuuteen pehmopaperituotannossa. ”Yhteistyömme Metsä Fibren kanssa alkoi vuonna 2009, kun he tulivat mukaan toiseen TERP-tutkimusohjelmaamme yhdessä viiden muun yhtiön kanssa. Tässä ohjelmassa, joka päättyi 31. joulukuuta 2012, tutkittiin muun muassa SIVU 32 vedenpoistoprosessia ja sitä, miten erilaiset kuitutyypit ja kemikaalit siihen vaikuttivat”, Barbier kertoo. ”Metsä Fibre liittyi joukkoon, koska yhtiössä haluttiin lisätä pehmopaperiosaamista ja kehittää selluja, joilla olisi entistä paremmat vedenpoisto-ominaisuudet, mikä parantaa pehmopaperivalmistuksen energiatehokkuutta. Testasimme muun muassa kahta heidän sellulajiaan”, Barbier jatkaa. ”Verkostoituminen oli myös hyvin arvokas osa ohjelmaa, olihan siinä mukana pehmopaperialan eri toimijoita”, hän huomauttaa. Vedenpoisto märkäpäässä säästää energiaa Kuuden osanottajayhtiön maksamat osallistumismaksut käytettiin rahoittamaan tohtoriopintojaan suorittavan Johan Kullanderin tutkimusta kuitujen vaikutuksesta vedenpoistoja puristamisprosessiin. Kullanderin lisensiaattityö Evaluation of Furnishes for Tissue Manufacturing (Raaka-aineiden evaluointi pehmopaperivalmistuksessa) ilmestyi vuonna 2012 Karlstadin yliopiston julkaisusarjassa Karlstad University Studies. Lisensiaattityön tavoitteena oli kuvata kolmen muuttujan – puulajin, jauhatuksen ja lisäaineiden – vaikutusta neliömassaltaan alhaisen paperin vedenpoistoon viira- ja ECHO MONITOR ”Alussa tärkein tavoitteemme oli perustaa pehmopaperikurssi, ja nykyisin tarjoammekin vuosittain varsin suosittua pehmopaperituote- ja -teknologiakurssia”, Christophe Barbier kertoo. puristinosassa. Tarkoituksena oli arvioida, miten kuiva-ainepitoisuus vaihtelee näiden muuttujien vaihdellessa. Myös vaikutusta lopputuotteen laatuun haluttiin arvioida. Yksi tutkimuksen päätelmistä oli, että tyhjiöavusteisella vedenpoistolla saavutettu kuiva-ainepitoisuus on merkittävästi riippuvainen sellun laadusta ja että jauhatus vaikuttaa siihen negatiivisesti, mutta eroja syntyy käytetystä puulajista riippuen. Toinen havainto oli, että sellun laatu vaikuttaa märkäpuristukseen. Tämä puolestaan selittyi kuitujen huokosrakenteen ja siis veden absorptiokyvyn eroavaisuuksilla. ”Koska pehmopaperituotannossa suuri osa energiasta kulutetaan pehmopaperikoneen kuivatusosassa, tehokkaampi vedenpoisto koneen märkäosassa on omiaan johtamaan merkittäviin säästöihin valmistusprosessissa”, Barbier sanoo. ”TAVOITTEENA ON SUUREMPI PEHMEYS JA PAREMPI VEDENABSORPTIO.” Uusia tutkimusohjelmia ”Seuraavaksi katsomme kuitujen muokkaamista entsymaattisen käsittelyn avulla ja sitä, miten tätä voidaan käyttää siihen, että kuiduissa olisi vähemmän vettä ennen kuivatusta. Tavoitteena on suurempi pehmeys ja parempi vedenabsorptio. Meillä on myös tekeillä uusi tutkimusohjelma, jonka aiheena on energiatehokas paperinvalmistus.” Koska pehmopaperi on kulutustavaraa, tarvitaan myös kuluttajalle tärkeiden ominaisuuksien tutkimusta. ”Olemme jo laatineet uuden tutkimusohjelman työjärjestyksen. Siinä keskitytään pehmopaperin tuoteominaisuuksiin. Ohjelma alkaa kuluvan vuoden syksyllä, ja yritämme saada myös amerikkalaisia yhtiöitä osallistumaan.” Polysulﬁdisellusta lupaava innovaatio ”Metsä Fibren Joutsenon tehtaan tuottama uusi polysulfidisellu on erittäin lupaava innovaatio, joka voi säästää energiaa erityisesti jauhatusvaiheessa. Eritoten se seikka, että polysulfidisellu lisää pehmeyttä, tekee siitä pehmopaperin valmistajia kiinnostavan menetelmän”, Barbier kertoo. Hän tähdentää, että pehmopaperin valmistuksessa on kaksi tärkeää tekijää: toisaalta kuluttajan pitää hyväksyä tuote kaikkine ominaisuuksineen, ja pehmeyden ja vetolujuuden täytyy olla kohdallaan; toisaalta taas prosessissa on pyrittävä kustannussäästöihin toimimalla energiatehokkaasti. Nämä tekijät olisi Barbierin mukaan saatettava keskenään tasapainoon. ECHO MONITOR SIVU 33 ECHO MARK SELLUKUITUJA MINERAALISIA TÄYTEAINEITA SEMENTTIÄ CEMBRITIN RAKENNUSLEVYT SELLUKUITUA SEINÄLLE Cembritin levyä sisä- ja ulkoseinissä. Frami-talo, Seinäjoki, Suomi. SIVU 34 ECHO MARK Haluaisitko asua talossa, jonka rakennuslevyissä on käytetty asbestia? Emme mekään. Onneksi on tarjolla ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. TEKSTI / SAMI ANTEROINEN, KUVA / CEMBRIT OY embrit Oy on yksi maailman suurimmista kuitusementtisten tasolevyjen valmistajista, markkinoijista ja kehittäjistä. Levyjen pääasiallisena raakaaineena käytetään sementtiä (50–70 %), sellukuituja (n. 5–15 %) ja mineraalisia täyteaineita (n. 20–40 %). Kehityspäällikkö Ari Järmälä Cembrit Oy:stä kertoo, että levyissä ei aina ole ollut sellua – vuosikymmenten ajan niissä käytettiin terveydelle haitallista asbestia. ”Vasta 1970-luvulla alettiin laajemmin ajatella, että asbestin voisi korvata sellulla.” Cembritin Luja-levy – yrityksen ensimmäinen täysin asbestiton tuote – näki päivänvalon jo vuonna 1979. C ECHO MARK ”Sellu parantaa levyn ominaisuuksia.” Miksi sellua sitten lisätään sementin ja erilaisten täyteaineiden joukkoon levyjä tehdessä? ”Sellu toimii prosessikuituna, jonka ansiosta jauhemaiset raaka-aineet saadaan levyyn mukaan. Ihan ensimmäisenä sellu jauhetaan samaan tapaan kuin paperitehtaissakin, koska se parantaa levyn ominaisuuksia.” Valmiit levyt soveltuvat sekä uudis- että saneeraushankkeisiin ja niiden käyttökohteena ovat mm. julkisivut, väliseinät, märkätilat, sokkelit ja parvekekaiteet. Sellunsa Cembrit on aina hankkinut pääosin Metsä Fibreltä. ”Yhteistyötä on tehty jo pitkään ja tulokset ovat olleet kaikin puolin hyviä.” SIVU 35 LUE LISÄÄ METSAFIBRE.FI LONTOO KUTSUU LONDON PULP WEEK JÄRJESTETÄÄN TÄNÄ VUONNA 11. -15. MARRASKUUTA. SEURAAVA ECHO - LEHTI SAAPUU LUKIJOILLEMME SAMALLA VIIKOLLA. TAPAAMISIIN!