Vuosikertomus 2008 (pdf)

Vuosikertomus
1

Oy Metsä-Botnia Ab
OY METSÄ-BOTNIA AB
Botnia on yksi johtavista kemiallisen sellun valmistajista
maailmassa, ja se tarjoaa laajan tuotevalikoiman
asiakkailleen, jotka valmistavat korkealaatuisia paperi-,
pakkaus- ja pehmopaperituotteita. Tavoitteenamme on
olla maailman johtava kuidun, kuituominaisuuksien ja
lisä­arvopalveluiden tuottaja.
Botnia on osa Metsäliitto-konsernia, ja sen
omistajat ovat Metsäliitto-konserni (53 prosenttia)
ja UPM-Kymmene Oyj (47 prosenttia).
Botnia tuottaa täydellä kapasiteetilla 3,5
miljoonaa tonnia valkaistua havu- ja lehtisellua
vuodessa. Tuotannosta kaksi kolmasosaa myydään
omistajayhtiöiden paperitehtaille. Yksi kolmasosa
myydään markkinoille, lähinnä eurooppalaisille ja
aasialaisille asiakkaille.
Perustuotteellamme on paljon arvokkaita
ominaisuuksia: kuiduille on kasvavat markkinat,
ne ovat kestäviä ja uusiutuvia, ne tuotetaan
ympäristöystävällisesti ja toimitetaan monipuolisen
asiakaskunnan erilaisiin tarpeisiin.
02–09
10–21
22–43
44–47
48–92
sivut
>2 OY METSÄ-BOTNIA AB >4 KONSERNIN AVAINLUVUT
>6 BOTNIAN VUOSI LYHYESTI >8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
PROSESSIT
sivut
>12 JOHTAMINEN >14 ASIAKKUUS
>18 HANKINTA JA VALMISTUS
VASTUU
sivut
>24 YRITYSVASTUU >28 HENKILÖSTÖ
>32 YMPÄRISTÖ
sivut
HALLINTOPERIAATTEET
>44 HALLINTOPERIAATTEET >45 JOHTORYHMÄ
>46 OY METSÄ-BOTNIA AB:N HALLITUS
TILINPÄÄTÖS
sivut
>50 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS >54 TILINPÄÄTÖS
2
Oy Metsä-Botnia Ab
Oy Metsä-Botnia Ab
Sellun ominaisuuksien kehittäminen
Tehokas tuotanto
Energian hyödyntäminen
Vihreää ja uusiutuvaa
Nykyaikaista logistiikkaa
Sellun ominaisuuksien
kehittäminen
Tehokas tuotanto
Energian
hyödyntäminen
Vihreää ja uusiutuvaa
Nykyaikaista
logistiikkaa
Kumppanuutta
asiakkaiden kanssa
Sellua valmistetaan useista
puuraaka-aineista, ja kunkin pa­
perilaadun vaatimat erityisomi­
naisuudet määräävät paperissa
käytettävän sellulajin tai niiden
sekoituksen. Botnialla on ainut­
laatuinen tuotevalikoima, joka
koostuu sekä pohjoisen että ete­
län puista valmistettavista kor­
kealuokkaisista lyhyt- ja pitkä­
kuituisista selluista. Kehitystyötä
tehdään läheisessä yhteistyössä
asiakkaiden kanssa, tarkoitukse­
na saavuttaa kullekin lopputuot­
teelle oleelliset ominaisuudet.
Asemamme yhtenä Pohjois­
maiden tehokkaimmista sellun
tuottajista perustuu jatkuviin in­
vestointeihin innovatiiviseen tek­
nologiaan, toimintatapaan sekä
henkilöstöömme. Tehtaidemme
yhteenlaskettu tuotantokapa­
siteetti on 3,5 miljoonaa tonnia
ECF-valkaistua sellua vuodessa.
Myös ympäristösuorituskyvyssä
Botnian tehtaat ovat maailman
kärkiluokkaa.
Sellutehtailla puuraaka-aine
hyödynnetään maksimaalisesti:
kuidun paras osa käytetään sel­
luntuotantoon ja loput energian­
tuotantoon. Taltioimme lämmön,
joka erillisessä biopolttolaitok­
sessa menisi hukkaan, ja käy­
tämme sitä prosesseissamme.
Tuotamme enemmän energiaa
kuin kulutamme, ja lisäksi käytös­
sämme on energiatehokkuusoh­
jelma, jolla omaa kulutusta seu­
rataan ja vähennetään jatkuvasti.
Tehtaiden tuottama ylimääräinen
bio­energia myydään teollisuudel­
le ja muille käyttäjille. Lämpöä ja
höyryä myydään läheisille paperi­
tehtaille tai ympäristökunnille
kaukolämmitykseen.
Huoli kasvihuonekaasuista ja
ilmaston lämpenemisestä on
asettanut selluteollisuuden
johto­asemaan uusiutuvan ener­
gian pääasiallisena tuottajana ja
käyttäjänä. Tuotantoprosessissa
käytetyistä tukeista ja hakkees­
ta noin puolet on selluloosa­
kuituja. Loppu on suurimmaksi
osaksi ligniiniä, energiapitoista
ainetta, joka sitoo kuidut yhteen.
Tuotantoprosessissa kuidut ero­
tellaan ja muu puuaines poltetaan
soodakattilassa. Syntyvää höyryä
käytetään vihreän sähkön tuotta­
miseen. Fossiilisen polttoaineen
käyttö rajoitetaan käynnistyksiin,
prosessihäiriöihin ja meesan­
polttoprosessiin, ja pyrimme
myös löytämään uusia keinoja
ostettavan fossiilisen polttoai­
neen määrän vähentämiseksi.
Esimerkiksi Rauman tehdas tekee
yhteistyötä läheisen jalostamon
kanssa myymällä jalostamol­
le selluntuotannon sivutuotetta
mäntyöljyä. Vastineeksi tehdas
saa jalostamolta pikeä, jota pol­
tetaan fossiilisten polttoaineiden
sijasta meesauunissa.
Asiakkaalle Botnian toimitusket­
jun tärkein osa on sekä laadultaan
että määrältään sopimuksen mu­
kaisen selluerän oikea-aikainen
toimitus. Botnia käyttää omia
logistiikan suunnittelu- ja rapor­
tointijärjestelmiään huomatta­
vien raaka-aine- ja tuotevirtojen
hallintaan. Jakeluketjussa mini­
moidaan välivarastot ja hyödynne­
tään laajasti eri kuljetusmuotoja:
jokiproomuja, valtamerilaivoja,
rannikkoaluksia, rautateitä ja
rekkoja.
Jokaista asiakasta palvelee
Botnian asiantuntijoista koostuva
ryhmä, joka vastaa asiakassuh­
teen hallinnasta ja kehittämises­
tä. Ryhmään kuuluva tekninen
asiakaspalvelu toimii tärkeänä
linkkinä asiakkaan ja Botnian
välillä. Asiakaspalvelutyöntekijät
tuovat oman asiantuntemuksensa
asiakkaan prosessiin ja auttavat
löytämään parhaan mahdolli­
sen sellun lopputuotteeseen.
Tavoitteena on yhteistyössä kehit­
tää sellun teknisiä ominaisuuk­
sia sekä rakentaa tehokas ja silti
joustava logistiikkaketju.
Kumppanuutta asiakkaiden kanssa
2
3
Oy Metsä-Botnia Ab
Oy Metsä-Botnia Ab
Konsernin avainluvut
2008
Liikevaihto
Milj. euroa
2007
2006
2005
2004
1 591
1 371
1 311
947
1 066
Muutos
%
16
5
39
-11
6
Viennin osuus
%
50
41
42
37
40
347
289
316
192
262
20
21
24
20
25
EBITDA
Milj. euroa
%
Liikevoitto
Milj. euroa
%
Tulos ennen satunnaisia eriä
Milj. euroa
Henkilöstö 31.12.
Liikevaihto milj. euroa
Liikevaihto markkina-alueittain milj. euroa
2008
2007
1 600
1 400
Suomi
796,7
813,8
-2,1
EU-maat
457,2
299,2
52,8
90,1
95,0
-5,1
Muu Eurooppa
246,6
163,3
51,0
1 000
1 371,3
16,0
800
209
186
212
80
142
12
14
16
8
13
600
176
173
202
80
135
400
1 815
1 862
1 898
1 654
1 589
200
Investoinnit
Milj. euroa
99
409
570
289
88
Nettovelat / % liikevaihdosta
%
35
36
20
8
-5
Omavaraisuusaste
%
63
61
66
72
Velkaisuusaste
%
37
37
20
6
-5
ROCE
%
11
11
14
6
11
250
200
1 200
1 590,7
Muu maailma
Yhteensä
Tulos ennen satunnaisia eriä
Meur
Muutos
%
150
100
50
0
2004
■
■
73
Omavaraisuusaste %
2005
2006
Sellu
Saha (mekaaninen)
2007
■
■
0
2008
70
2005
2006
2007
2008
2005
2006
2007
2008
ROCE %
Investoinnit
80
2004
Metsätalous
Muut
Meur
%
600
60
500
50
400
40
300
30
200
20
100
10
15
60
50
40
30
10
5
20
10
0
2004
2005
2006
2007
0
2008
2004
2005
2006
2007
2008
0
0
2004
% Liikevaihdosta
Velkaisuusaste
%
1 600
80
1 400
70
1 200
60
1 000
50
800
40
600
30
400
20
200
10
0
-200
0
2004
2005
2006
■ Oma pääoma
■ Korolliset nettovelat
Velkaisuusaste, %
4
Konsernin avainluvut
Kokonaistuotanto 1 000 tonnia
Sellutoimitukset 1 000 tonnia
Meur
2007
2008
-10
3 500
3 000
3 000
2 500
2 500
2 000
2 000
1 500
1 500
1 000
1 000
500
500
0
2004
■
2005
Osakkaat
2006
2007
■
2008
0
2004
2005
2006
2007
2008
Markkinamassa
5
Konsernin avainluvut
Botnian vuosi lyhyesti
TAMMIKUU
HELMIKUU
MAALISKUU
HUHTIKUU
TOUKOKUU
KESÄKUU
HEINÄKUU
ELOKUU
SYYSKUU
MARRASKUU
LOKAKUU
JOULUKUU
15.1.
6.2.
22.4.
30.4.
10.7.
1.9.
2.9.
22.10.
5.11.
1.12.
Fray Bentosin tehtaalla
tuotettu yli 100 000 tonnia
Martti Asunta Botnian
hallitukseen
Ulkopuolinen tutkimus
osoittaa Fray Bentosin
toimivan asetettujen
tavoitteiden mukaisesti
Forestal Oriental
laskee liikkeelle
joukkovelkakirjalainan
Javier Solari nimitettiin
Forestal Orientalin
toimitusjohtajaksi
Botnia harkitsee
tuotannon pysäyttämistä
Kaskisten tehtaalla
Juha Mäntylä
hallitukseen
Metsänhoitaja Martti Asunta valit­
tiin Botnian hallituksen jäseneksi.
Botnia ja OSE
allekirjoittivat
sopimuksen Fray
Bentosin jätevesien
käsittelystä
Ilkka Hämälä aloitti
toimitusjohtajana
Fray Bentosin menestyksekkään
käynnistyksen jälkeen tehdas
saavutti jo tammikuussa 100 000
tonnin tuotannon.
Botnia lanseerasi pyörillä
kulkevan näyttelyn
Uruguayssa
18.1.
Forestal Oriental
palkittiin
vientitoiminnastaan
Forestal Oriental S.A., Botnian
Uruguayn metsäyhtiö, sai
Uruguayn keskuspankin luvan ko­
konaismäärältään 100 miljoonan
dollarin joukkovelkakirjalaina­
ohjelmalleen. Lupaan sisältyi
myös ensimmäisen, 35 miljoonan
dollarin lainan liikkeellelasku.
Lainaohjelman avulla yhtiön on
tarkoitus tehostaa pääomaraken­
nettaan ja osallistua Uruguayn
pitkäaikaisten sijoitusmarkkinoi­
den kehitykseen.
Javier Solari nimitettiin Forestal
Oriental S.A:n toimitusjohtajaksi
1.11.2008 alkaen. Hän vastaa täs­
sä uudessa tehtävässään Forestal
Orientalin toiminnoista ja maaalueista Uruguayssa.
Tehdashinnaltaan kilpailukykyi­
sen puuraaka-aineen saatavuus
on rajoittanut Botnian Suomen
tehtaiden tuotantoa ja heikentä­
nyt niiden kannattavuutta. Puun
tarjonta ei mahdollista yhtiön
Suomen tehtaiden täyden ka­
pasiteetin mukaista tuotantoa
kilpailukykyisin kustannuksin
vuonna 2009. Tämän vuoksi yhtiö
ilmoitti harkitsevansa Kaskisten
tehtaan tuotannon pysäyttämistä
toistaiseksi tai tuotannon lopet­
tamista kokonaan vuoden 2009
ensimmäisen neljänneksen ai­
kana. Yhtiö aloitti asiaa koskevat
yhteistoimintaneuvottelut.
Joutsenon tehdas
100 vuotta
Joutsenon tehtaan perusti vuon­
na 1908 norjalainen rakennusin­
sinööri Johan Christoffer Wiese.
Tuotanto aloitettiin toukokuussa
1909, jolloin tehtaan kapasiteet­
ti oli 6 000 tonnia valkaisema­
tonta sellua vuodessa. Nykyisin
Joutsenon tehdas tuottaa vuo­
dessa noin 645 000 tonnia ECFvalkaistua havusellua ja on maail­
man suurin yksilinjainen valkais­
tun havusellun tuottaja.
29.1.
Monitorointitulokset
osoittavat Fray Bentosin
tehtaan toimivan
asetettujen tavoitteiden
mukaisesti
Botnia julkaisi kahden ensim­
mäisen toimintakuukauden
ympäristö­monitorointitulokset.
Tulokset osoittavat selvästi, että
tehdas täyttää sille asetetut ta­
voitteet eikä aiheuta muutoksia
lähiympäristön ilman tai jokive­
den laatuun.
18.2.
Botnian Uruguayn puunhan­
kinnasta vastaava tytäryhtiö
Forestal Oriental sai vuoden 2007
parhaan viejän tunnustuksen
Uruguayn vientiyhdistyksen ja
Banco de la República Oriental del
Uruguay -pankin järjestämässä
kilpailussa.
1.3.
Botnia järjesti
musiikkifestivaalin Fray
Bentosissa
Fray Bentosissa nähtiin Uruguayn
suosituimmat tähdet, kun Botnia
järjesti paikallisten viranomaisten
tukemana “SieteToques” -festi­
vaalin. Festivaaliin oli vapaa pää­
sy, mutta osallistujia pyydettiin
tuomaan mukanaan ruokalah­
joituksia, jotka jaettiin paikallis­
ten hyväntekeväisyysjärjestöjen
kautta apua tarvitseville. Botnian
työntekijät toimivat tilaisuudessa
vapaaehtoisina.
Espacio móvil -niminen rekan
kontissa kulkeva näyttely lansee­
rattiin Fray Bentosissa. Näyttelyn
tavoitteena on jakaa tietoa koko
selluntuotantoketjusta, aina eu­
kalyptuksen viljelystä paperin
valmistukseen saakka. Espacio
móvil vieraili vuoden aikana 27
eri paikkakunnalla Uruguayssa.
Näyttelyssä kävi yli 40 000
henkilöä.
23.4.
Jyrki Salo Botnian
hallituksen jäseneksi
Jyrki Salo, UPM-Kymmene Oyj:n
talous- ja rahoitusjohtaja valittiin
Oy Metsä-Botnia Ab:n hallituksen
jäseneksi.
29.4.
Botnia Fray
Bentos saavutti
maailmanennätyksen
Fray Bentosin tehdas saavutti
nimellistuotantonsa 145 päivässä
käynnistyksestä. Tämä on uu­
si selluteollisuuden maailman­
ennätys, edellisten ennätysten
ollessa 171 ja 174 päivää tehtailla,
jotka ovat tuotantoteknologial­
taan ja kapasiteetiltaan verratta­
vissa Fray Bentosin tehtaaseen.
Nimelliskapasiteetti lasketaan 30
päivän keskiarvona.
OSE (Uruguayan vesilaitos) ja
Botnia allekirjoittivat sopimuksen
tarvittavien töiden aloittamisesta
Fray Bentosin kaupungin jätevesi­
en käsittelemiseksi. Sopimuksen
mukaan jätevedet tullaan käsitte­
lemään biologisesti tehtaan aktii­
vilietelaitoksella, mikä vähentää
orgaanisen aineen ja ravinteiden
määrää Uruguay-joessa huomat­
tavasti tulevaisuudessa.
28.5.
Fray Bentosin bioenergian
tuotanto hyväksytty YK:n
ilmastonmuutosprotokollaan
Fray Bentosin tehdas tuottaa
energiaa biomassasta eli liuenneesta puuaineksesta. Osa tuo­
tetusta energiasta käytetään
sellutehtaan omassa tuotanto­
prosessissa. Ylijäävän energian
tuotanto on rekisteröity YK:n il­
mastonmuutosta koskevan pui­
tesopimuksen (UNFCCC) CDM
(Clean Development Mechanism)
-hankkeeksi.
IFC (International Finance
Corporation) julkaisi ympäristö­
arvioinnin raportin Fray Bentosin
tehtaan kuudesta ensimmäisestä
käyntikuukaudesta. Arvioinnin
suoritti ulkopuolinen konsulttiyhtiö EcoMetrix Incorporated.
Raportissa todettiin tehtaan toi­
mivan tehtyjen ennakkotutki­
musten tavoitteiden mukaisesti
ja selvästi Uruguayn ympäristöviranomaisten asettamien luparajojen alapuolella.
Ilkka Hämälä nimitettiin
Oy Metsä-Botnia Ab:n toimitus­
johtajaksi huhtikuussa, ja hän
aloitti toimessaan 1.9. Yhtiön
edellinen toimitusjohtaja Erkki
Varis jäi eläkkeelle 31.8.2008.
Ilkka Hämälä valmistui diplo­
mi-insinööriksi Teknillisestä
Korkeakoulusta ja on toimi­
nut eri tehtävissä UPM:llä ja
Botniassa. Toimitusjohtajaksi hän
siirtyi Botnian tuotantojohtajan
tehtävästä.
1.9.
Uusi johtoryhmä aloitti
Botnian johtoryhmään kuuluvat
seuraavat henkilöt: Ilkka Hämälä,
toimitusjohtaja, Timo Piilonen,
liiketoiminnan kehittäminen,
Ronald Beare, Uruguayn toimin­
not, Maarit Herranen, henkilös­
tö, Ville Jaakonsalo, talous, Ismo
Nousiainen, tuotanto ja Jyrki YrjöKoskinen, myynti ja markkinointi.
20.9.
Metsäteollisuus esittäytyi
Raumalla ja Joutsenossa
Botnian Rauman tehdas järjesti
avoimien ovien päivän yhdessä
Metsäliiton puunhankinnan kans­
sa. Myös Joutsenon tehtaan ovet
olivat avoinna paikallisille
asukkaille, jotta he pääsivät
tutustumaan tehtaaseen ja sen
tuotantoprosessiin.
23.10.
Botnia ilmoitti
tuotannonrajoituksista
tehtaillaan
Botnia ilmoitti tuotannonrajoi­
tuksista tehtaillaan heikenty­
neen markkinatilanteen ja kor­
keiden selluvarastojen takia.
Tuotannonrajoitukset vähensivät
Suomen tehtaiden tuotantoa noin
50 000 tonnia vuoden viimeisellä
neljänneksellä. Uruguayssa Fray
Bentosin tehtaan 14 päivän sei­
sokki rajoitti tuotantoa noin
40 000 tonnia.
Metsäliiton puunhankinnan johta­
ja Juha Mäntylä valittiin Botnian
hallituksen jäseneksi.
12.12.
Botnia sai energia­
tehokkuusjärjestelmälleen
sertifikaatin
Inspecta myönsi Botnian energia­
tehokkuusjärjestelmälle sertifi­
kaatin. Vuoden 2008 aikana noin
800 Botnian työntekijää sai ener­
giatehokkuuskoulutuksen, ja kou­
lutusta jatketaan vuonna 2009.
13.11.
Botnialle tunnustus
Suomen Laatupalkinto
-kilpailussa
Botnia osallistui Suomen
Laatupalkinto -kilpailuun suurten
yritysten ja liiketoimintayksiköi­
den sarjassa. Yhtiö sai kilpailussa
EFQM Recognised for Excellence
-tunnustuksen organisaationsa
hyvästä toiminnasta ja hyvistä
tuloksista. Botnia on kehittänyt
toimintaansa laatujohtamiseen
tukeutuen systemaattisesti ja pit­
käjänteisesti. Valtakunnalliseen
laatupalkintokilpailuun osallistu­
minen on ollut luonnollinen jatko
tälle kehittämistyölle.
27.11.
Joutsenon tehtaalla
tuotettiin 14. miljoonas
tonni
100-vuotias Joutsenon teh­
das ylitti 14 miljoonan tonnin
tuotannon.
6
7
Botnian vuosi lyhyesti
Botnian vuosi lyhyesti
Toimitusjohtajan katsaus
Huippuvoimistelija harjoittelee kehittääkseen tasapainoa ja vakautta juoksun,
hypyn ja ilmassa pyörimisen aikana. Botnia käyttää liiketoiminnassaan
vastaavaa lähestymistapaa: se kehittää ydinvahvuuttaan pysyäkseen kurssissa
myös silloin, kun ulkoiset voimat yrittävät sysätä yhtiön epätasapainoon.
Lyhyellä aikavälillä meiltä löytyy vahvuutta esteiden voittamiseen. Pitkällä
aikavälillä hyödynnämme useita kasvumahdollisuuksia.
Mahdollisena riskinä pidämme myös liiketoimintamme ulkopuolelta tulevaa kilpailua
raaka-aineista. Jotta EU:n uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa,
on luotava lisää kansallisia hankkeita, joissa voidaan yrittää saada puuta poltettavaksi.
Nämä hankkeet kilpailevat jalostusarvoa tuottavien sahojen ja selluntehtaiden kanssa.
Hinnat nousevat ja puuraaka-aineiden saatavuus heikkenee.
Liiketoiminnassamme puhutaan isoista volyymeistä. Tehtaamme toimivat tehokkaim­
min, kun niitä ajetaan jatkuvasti mitoituskapasiteetilla. Marraskuussa 2008 ilmoitimme
Vaikka sellu on perushyödyke, sen valmistaminen ei ole niin yksinkertaista. Erilaiset kriit­
päätöksestä aloittaa neuvottelut Kaskisten tehtaan mahdollisesta sulkemisesta, ja tam­
tiset muuttujat vaikuttavat meihin emmekä voi vain nojautua taaksepäin, nostaa jalkoja
mikuussa 2009 ilmoitimme päätöksestä lopettaa tehdas ensimmäisen vuosineljännek­
ylös ja pyörittää liiketoimintaa automaattiohjauksella.
sen aikana. Tämä vähentää Botnian yleisiä puuraaka-ainevaatimuksia ja auttaa yhtiötä
Joskus, kuten vuonna 2008, nämä muuttujat kääntyvät kaikki meitä vastaan samaan
käyttämään Suomen muita tehtaita lähempänä niiden nimellistä mitoituskapasiteettia.
aikaan. Merkittävimpiä ovat puuraaka-aineen heikon saatavuuden jatkuminen ja maail­
manlaajuisen markkinakysynnän heilahtelut. Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin näiden
Mahdollisuudet
esteiden voittamiseksi pitkäaikaista kannattavuutta menettämättä.
Pitkällä aikavälillä sellumarkkinoilla tulee vallitsemaan kysynnän ja tarjonnan tasapai­
Markkinaolosuhteet olivat liiketoimintamme kannalta yleisesti ottaen hyvät suurimman
no. Kysyntä jatkaa hidasta kasvuaan, kun elintaso Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvillä
osan vuotta 2008, vaikka hinnat laskivatkin jonkin verran vuoden aikana. Sellun kysyntä
alueilla nousee. Elintason noustessa viestintään, pakkaamiseen, hygieniaan ja muihin
väheni vuoden toisella puoliskolla maailmanlaajuisen taloustaantuman seurauksena.
tarpeisiin käytettävien kuitupohjaisten tuotteiden kulutus lisääntyy.
Selluvarastot ovat kasvaneet merkittävästi, ja monet tuottajat ovat ilmoittaneet seisokeista.
Tuotettamme voidaan käyttää hyvin monissa erilaisissa lopputuotteissa. Printtimediaan
Asemamme selluntuottajien keskuudessa on vahva ja pitkän aikavälin liiketoiminta
toimitettava osuus voi vähentyä tai pakkauksiin toimitettava osuus kasvaa, mutta uskom­
terveellä pohjalla, mutta nyt eletään aikoja, jolloin ydinvahvuutemme ovat ratkaisevan
tärkeitä.
me sellun kokonaiskysynnän pysyvän hyvällä tasolla.
Botnian perustuotteella on arvokkaita ominaisuuksia: sillä on kasvavat markkinat,
se on uusiutuva ja ympäristöystävällinen, ja sitä toimitetaan monipuoliselle asiakaskun­
Ydinvahvuudet
nalle. Lisäksi meillä on houkuttelevia mahdollisuuksia perinteistä liiketoimintaamme
Maailmanluokan urheilijat harjoittelevat ahkerasti kehittääkseen ”ydinvahvuuttaan”,
tukeviin lisätulonlähteisiin. Tuotantoprosessissamme syntyy sivutuotteita, jotka voivat
vahvaa ja silti joustavaa kehoa, joka edistää tasapainoa ja vakautta. Mitä vahvempi ydin,
korvata fossiilisia polttoaineita. Nykyisin lähes 10 prosenttia Suomen liikevaihdostamme
sitä suuremmalla todennäköisyydellä urheilija saavuttaa maailmanluokan suoritusky­
tulee sivutuotteista, kuten esimerkiksi sähköstä, lämmöstä, kuoripolttoaineesta, män­
vyn. Botnia on ytimeltään vahva.
työljystä ja tärpätistä.
Asiakaskuntamme on hyvä. Eteläisellä pallonpuoliskolla meillä on hyvä nykyaikainen
Toinen mahdollisuutemme on tehtaidemme ympäristösuorituskyky. Aina on varaa
tehdas, joka tuottaa korkealaatuista lyhytkuituista sellua erittäin kustannustehokkaasti.
parantaa, vaikka Botnia onkin ympäristöasioissa selluteollisuuden edelläkävijöitä.
Lisäksi logistiikkakanavamme ovat erittäin tehokkaita.
Vastuullisena, kestävään kehitykseen pyrkivänä toimittajana emme voi pelkästään
Suomessa erityisesti pitkäkuituisten laatujen kapasiteetti on vahva, ja yleinen laatu­
todeta olevamme parempia ja jättää asiaa sikseen. Kehitystyö vaatii luonnollisesti
taso erittäin hyvä. Asemamme on muihin pohjoisen pallonpuoliskon tuottajiin verrattuna
pitkäjänteisyyttä ja resursseja, mutta työ on tehtävä, jotta säilytämme oikeutemme
erittäin kilpailukykyinen.
toimintaan tulevaisuudessa.
Lyhyen aikavälin haasteet
tämiseen – myös tulevaisuudessa. Tehtaiden tehokkuus on hyvä ja energiatehokkuus
Meillä on kuitenkin lyhyen aikavälin ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet toimintaamme
erinomainen. Asiakaskuntamme toiminta on vakaalla pohjalla, ja tuotteidemme kysyntä
suurimman osan vuotta 2008. Suurimmat haasteemme ovat edelleen kuidun saatavuus
kasvaa maailmanlaajuisesti. Meidän tulee luonnollisesti olla valmiita sopeuttamaan toi­
ja kustannus.
mintamme muuttuvia olosuhteita vastaavaksi, ja siinä aiomme onnistua.
Botnian asema on hyvä haasteiden kohtaamiseen ja mahdollisuuksien hyödyn­
Suomen metsäteollisuus kehittyi historiallisesti kotimaisen puun ja lähinnä Venäjältä ja
Baltiasta tuodun puun varassa. Tuonnin osuus on ollut noin 25–30 prosenttia. Pohjoismaiset
tehtaat kasvattivat kapasiteettiaan tämän puun saatavuuden tukemina.
Nyt kotimaisen puun tarjonta ei mahdollista tehtaiden täyttä käyttöastetta ja tuonti­
puun määrä on kyseenalainen, sillä Venäjä on korottanut raakapuun vientitulleja ja har­
kitsee lisäkorotusta. Nämä tekijät ovat nostaneet puun kustannuksia edellisten 12–18
8
Ilkka Hämälä
9
kuukauden aikana ja heikentäneet Suomen tehtaiden kannattavuutta.
Toimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus
PROSESSIT
10
11
Asiakaskeskeistä liiketoimintaa
Johdon strategia ja rakenne
Aloitimme yhtiön rakenteen muuttamisen tuotantokeskeisestä asiakaskeskeiseksi vuonna 2001
osana strategiaa, jonka mukaisesti tavoitteenamme on olla maailman johtava kuitujen toimittaja.
Tarkastelimme toimintaamme ja vertasimme sitä
asiakkaidemme tarpeisiin. Nykyinen rakenteemme
on mahdollisimman yksinkertainen ja yhtenäinen,
ja sitä ohjaavat asiakkaiden vaatimukset.
• Johtaminen
minnan kehitys, myynti ja markkinointi, tuotanto ja liike­
Yksi tapa toimia
Yhtiötä johdetaan luomalla strategia ja toteuttamalla
toiminnan tuki ja ohjaus. Yhtiötasoiset osaamiskeskukset
Vaikka yhtiö koostuu juridisesti erillisistä yksiköistä, harjoi­
kyseinen strategia hallituksen hyväksynnän jälkeen.
ovat jakautuneet fyysisesti eri tehdaspaikkakunnille, mutta
tamme liiketoimintaa yhtenä yksikkönä. Meillä on yksi laaja
Strategian alussa määritellään, keitä asiakkaat ovat,
niitä johdetaan keskitetysti.
tuotevalikoima ja yksi myyntiverkosto. Asiakkaalle voidaan
miten heidän liiketoimintansa kehittyy ja mitä he tar­
vitsevat menestyäkseen.
• Asiakkuus
Botnia on kehittänyt toimintaansa järjestelmällisesti
toimittaa tehokkaasti erilaisia sellutuotteita eri tehtailta
keskittyen pitkän aikavälin laadunhallintaan. Yhtiö osal­
tutun yhteyshenkilön pitäessä asiakkaan aina ajan tasalla.
listui vuonna 2008 Suomen Laatukeskuksen järjestämään
Tuemme asiakkaita oikean kuidun valinnassa, aika­
suurten yritysten ja liiketoimintayksiköiden laatukilpailuun.
taulutuksessa, toimituksessa, logistiikassa, varastoin­
Prosessissa määritellään ne toiminnot, millä asiakkai­
Marraskuussa Botnia sai EFQM Recognised for Excellence
nissa ja tuotekehityksessä. Teemme asiakkaiden kanssa
Botnian tavoitteena on olla johtava kuidun, kuituominaisuuk­
den tarpeisiin vastataan, kuinka asiakkaiden kanssa
-tunnustuksen hyvästä toiminnasta ja hyvistä tuloksista.
yhteisiä kehitysprojekteja, joiden tavoitteena on parantaa
sien ja lisäarvopalveluiden tuottaja asiakkailleen. Jotta tavoite
toimitaan, miten heitä palvellaan ja mitä heille tarjotaan.
Arviointi perustuu Euroopassa yleisesti käytettyyn European
asiakkaiden kilpailukykyä. Asiakkaiden arvioita Botnian
Foundation for Quality Management (EFQM) -malliin ja
toiminnasta ja suorituskyvystä mitataan säännöllisesti ja
kattaa sekä laadullisen että määrällisen liiketoiminnan.
järjestelmällisesti. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että
keskitymme jatkuvasti ydinprosessiemme kehittämiseen.
saavutettaisiin, meidän tulee ymmärtää asiakkaidemme
tarpeet ja seurata asiakkaiden liiketoimintaympäristössä
• Hankinta ja valmistus
tapahtuvia muutoksia. Tämä ei ole pelkästään myynti- ja
Tämä prosessi vastaa siitä, kuinka ”konetta käyte­
Recognised for Excellence -tunnustukseen vaaditaan,
markkinointihenkilöstön tai teknisen asiakaspalvelun teh-
tään” yhtiön sisällä: kuinka raaka-aineita hankitaan ja
että yritys kerää vähintään 400 pistettä arvioinnin aikana.
tävä. Jokaisen työntekijän oikeutena ja velvollisuutena on
kuinka tuotteet valmistetaan sekä miten tehostamme
pitää asiakas keskipisteessä.
toimintaamme.
Syyskuussa 2008 muodostettiin uusi Liiketoiminnan
kehitys -osaamiskeskus. Yleisesti liiketoiminnan kehittä­
misessä keskitytään uusien liiketoimintamahdollisuuksien
Strategiaa toteutetaan liiketoiminnan jatkuvalla kehittä­
misellä. Toimintaa ohjaavien kolmen ydinprosessin strategiaa
Prosessit määrittelevät suunnan ja toimintamallin, ja sen
etsimiseen ja kehittämiseen kumppanuuksien, yritysostojen,
tukevat tavoitteet asetetaan vuosittain. Ydinprosessit ovat:
toteuttamista tukevat osaamiskeskukset, kuten liiketoi­
yhteenliittymien tai muiden strategisten hankkeiden kautta.
Botniassa Liiketoiminnan kehitys -osaamiskeskuksen
asiantuntijat työskentelevät kahdella rintamalla. Yhtenä
tavoitteena on kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia ja
ennen kaikkea kehittää nykyisen liiketoiminnan tehokkuutta.
Toiseksi, suurin osa näistä 55 asiantuntijasta työskentelee
kehitysprojekteissa, joissa parannetaan sellun ominai­
Ydinprosessit ja osaamiskeskukset
suuksia ja teknisen asiakaspalvelun laatua, analysoidaan
Botnian tehtailla sovellettavissa olevia uusia teknologioita,
ASIAKAS
J OHTAMINEN
ASIAKKUUS
HANKINTA JA VALMISTUS
Liiketoiminnan
kehittäminen
Liiketoiminnan
tuki ja ohjaus
Tuotanto
Suomi
Uruguay
tarkennetaan investointihankkeita ja niiden hallintaa sekä
Investoinnit
Meur
%
600
60
500
50
400
40
300
30
200
20
100
10
toteutetaan tutkimus- ja kehitystyötä tehdasprosessien
parannuksen ja kuitujen kehityksen alueilla.
Lisäksi osaamiskeskuksessa etsitään ja arvioidaan
aktiivisesti uusia maailmanlaajuisia liiketoimintamah­
dollisuuksia, ja asiantuntijoita hyödynnetään suurten in­
vestointiprojektien toteuttamisessa. Venäjän sahalaitos
ja korjuutytäryhtiöt kuuluvat myös tähän osaamiskeskuk­
seen, sillä ne eivät ole Botnian ydintoimintaa. Tavoitteena
on saavuttaa entistä parempi käsitys tästä tulevaisuudessa
tärkeästä markkina-alueesta.
0
2004
2005
2006
2007
2008
0
% Liikevaihdosta
Myynti ja
markkinointi
12
13
Asiakaskeskeistä liiketoimintaa
Asiakaskeskeistä liiketoimintaa
Asiakkuus varmistaa toimituksen
luotettavuuden
Asiakkuus-prosessi
Asiakkuus-prosessi vastaa asiakassuhteiden kehittämisestä, sellun myynnistä ja markkinoinnista sekä
teknisten tukipalveluiden tarjoamisesta asiakkaille.
Asiakkaille tärkein tekijä on luotettavuus: tasalaatuisen sellun toimitus sovittuun aikaan.
mukset allekirjoitettiin asiakkaiden kanssa aikana, jolloin
varmistaa yrityksen kestävän laatu- ja kustannuskilpailu­
käynnistyivät maaliskuussa. Nykyisestä kehitystyöstä suuri
markkinoille tuli kolme miljoonaa tonnia uutta valkaistua
kyvyn. Sellun markkinoinnista vastaavat myyntikonttorit
osa suuntautuu plantaasipuun tuotannon tehokkuuden li­
lyhytkuitusellua, erityisesti eukalyptusta. Tämä osoittaa
Saksassa ja Kiinassa.
säämiseen. Pidemmällä aikavälillä voidaan sellun teknisiä
pitkäaikaisten kumppanuuksien arvon.
Paperin heikko hintakehitys vaikeutti Botnian asia­
kaskunnan liiketoimintaa. Sellun dollarimääräiset hinnat
ominaisuuksia parantaa jo taimijalostuksesta lähtien. Tämä
avaa aivan uusia kehitysmahdollisuuksia.
Tuotevalikoima
laskivat hitaasti vuoden aikana. Dollarin vahvistuminen vai­
Botnian tavoitteena on muodostaa ja ylläpitää pitkäaikaisia
Botnian tuotevalikoimassa on pohjoisia havupuulaatuja
kutti hinnoitteluun yhä merkittävämmin vuoden edetessä.
kumppanuuksia, jotka luovat edellytykset yhteiselle kehitys­
(armeeraussellu ja tavallinen havusellu), pohjoista lyhyt­
Talouskasvun ennustetaan hidastuvan edelleen maa­
Keskittämällä resurssit asiakaskeskeiseen kehitystoimin­
työlle. Jokaista asiakasta palvelee Botnian asiantuntijoista
kuitua (koivu) ja eteläistä eukalyptussellua, joka on tuotettu
ilmanlaajuisesti. Lisäksi puukustannusten nousu huoles­
taan Botnia tarjoaa asiakkailleen syvällistä kuituosaamista
koostuva vastuuketju, joka vastaa asiakkuuden hoitamises­
nopeakasvuisilla viljelmillä. Nyt kun Uruguayn tehdas on
tuttaa koko sellu- ja paperiteollisuutta.
ja kuidun käyttöön liittyviä palveluita. Tämä on teknisen
ta ja kehittämisestä laajemmin kuin pelkästään myynnin
täydessä toiminnassa, Botnia on markkinoiden ainoa sel­
osalta. Tiimiin kuuluu lisäksi tuotannon, tutkimuksen ja
luyhtiö, jonka tuotevalikoima sisältää kaikki asiakkaiden
Tuotekehitys
kehityksen, teknisen palvelun ja logistiikan ammattilaisia.
tarvitsemat sellut.
Botnia panostaa huomattavasti tutkimukseen ja tuote­
asiakkaan ja Botnian välillä. Voidakseen toimia tehokkaasti
Näin varmistetaan, että Botnian koko asiantuntemus on
asiakkaan käytettävissä.
Tekniset palvelut
asiakaspalveluorganisaation asiantuntijoiden tehtävä.
Teknisen asiakaspalvelun työntekijä on tärkeä linkki
Aikakauslehtipaperin valmistajat tarvitsevat armeeraus­
kehitykseen. Kehitystyö suuntautuu sekä Botnian omien
hänen tulee olla tietoinen asiakkaansa tuotannosta, laa­
sellua antamaan paperille tarvittavat lujuusominaisuudet.
tehdasprosessien että sellun käytön kehittämiseen asiak­
duista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Laajan sellutuote­
Pohjoisesta havupuusta valmistettu sellu on monikäyttöi­
kaiden prosesseissa.
valikoiman lisäksi asiakaspalvelussa työskentelevät tuovat
Botnia-brändi
nen paperi- ja pakkaustuotteiden raaka-aine. Pohjoisesta
Tehdasprosesseja kehitetään asiakkaiden tarpeista
oman asiantuntemuksensa asiakkaan prosessiin ja auttavat
Botniaa tehdään määrätietoisesti tunnetuksi sellua käyt­
koivusta valmistettu lyhytkuituinen sellu on erikoistuote,
lähtien. Keskitymme raaka-aineiden optimointiin ja kui­
asiakkaita löytämään parhaan mahdollisen sellun tai eri
tävälle teollisuudelle. Botnialla on erinomainen maine
joka soveltuu esimerkiksi kartongin ja erikoispapereiden
tuominaisuuksien parantamiseen asiakkaiden tarpeiden
sellulaatujen yhdistelmän lopputuotteeseen. Tavoitteena
paperi- ja kartonkiasiakkaiden keskuudessa. Valikoimaan
valmistukseen. Eukalyptussellu soveltuu tasalaatuisuu­
mukaisesti. Sellun laadun tasaisuuden parantaminen on
on todellisen yhteistyön hengessä kehittää teknisiä kui­
lisätyn eukalyptussellun myötä yhtiön tunnettuuden lisää­
tensa ja hyvien kuituominaisuuksiensa ansiosta erityisesti
jatkuvan kehittämisen kohde. Onnistumisen mittareita ovat
tuominaisuuksia ja varmistaa logistiikkaketjun tehokas
minen luo mahdollisuuksia myös uuden asiakaskunnan
hieno- ja pehmopapereihin.
priimalaadun korkeampi prosentuaalinen osuus koko tuo­
ja silti joustava toiminta.
tannosta, laatupoikkeamien pienempi määrä toimituksissa
keskuudessa.
Mitä pitkäaikaisempi asiakas on Botnialle ja mitä mer­
Markkinoiden kehitys
ja asiakkailta saatu positiivinen palaute.
Asiakastyytyväisyys
kittävämpi toimittaja Botnia on asiakkaalle, sitä tärkeämpää
Selluteollisuuden nopea rakennemuutos jatkuu. Euroopassa
Asiakkaiden kanssa tehtävän kehitystyön tavoite on
Botnia on käyttänyt vuodesta 2000 lähtien ulkopuolista
on löytää innovatiivisia ja kestäviä yhteistyömuotoja. Kestävä
ja Pohjois-Amerikassa suljetaan vanhaa, kannattamattomak­
sama: lisätä kustannustehokkuutta ja tuottaa asiakkaalle
asiantuntijaa asiakaskeskeisen toimintatavan kehityksen
kumppanuus luo vakaan perustan myös markkinatilanteen
si käynyttä kapasiteettia. Uutta kapasiteettia rakennetaan
lisäarvoa tuovia sellun erityisominaisuuksia.
seuraamiseen vuosittaisilla mittauksilla.
vaihdellessa. Esimerkiksi Fray Bentosin sellun puitesopi­
pääasiassa eteläiselle pallonpuoliskolle nopeakasvuisten
Suomessa kuidunkehityksen painopistealue on ollut
Lokakuussa 2008 tehty mittaus kertoo, että asiakkai­
plantaasipuiden lähelle. Laajemmin katsottuna suuntaus
armeeraussellu, joka antaa paperille halutut lujuusominai­
den luottamus Botniaan ei ole horjunut tiukassa tarjonta­
on pohjoisesta etelään ja talousmetsistä viljelmiin. Tämän
suudet. Rauman tehtaan valkaisuprosessin uudistaminen
tilanteessakaan. Botnia sai asiakkailta korkeat arvosanat
seurauksena kapasiteetin kasvu on siirtynyt pitkäkuitui­
TCF-valkaisusta ECF-valkaisuun vahvistaa merkittävästi
tärkeistä mitatuista kriteereistä. Itse asiassa vuoden 2008
sesta lyhytkuituiseen selluun.
Botnian kykyä palvella aikakauslehtipapereita valmista­
mittauksessa asiakkaiden antama arvosana luotettavuudesta
via asiakkaita.
parani alkuvuoden vaikeasta toimitustilanteesta huolimatta.
Liikevaihdon jakautuminen
markkina-alueittain, Meur
■
■
■
■
14
Asiakkuus varmistaa toimituksen luotettavuuden
Botnian tuotannosta kaksi kolmasosaa myydään omis­
tajayhtiöiden (UPM-Kymmene, M-real ja Metsä-Tissue)
Yhteistyö asiakkaiden kanssa on luonut edellytyksiä
paperitehtaille. Yksi kolmasosa myydään markkinasel­
uruguaylaisen viljelypuun paperiteknisten ominaisuuk­
luna, lähinnä eurooppalaisille ja aasialaisille asiakkaille.
sien tuloksekkaalle kehittämiselle. Eurooppalaiset asiak-
Botnia on merkittävä markkinasellun toimittaja tietyillä
kaat pääsivät käynnistämään ensimmäisiä koeajoja Fray
sektoreilla. Pitkäjänteinen toimiminen sellumarkkinoilla
Bentosin sellulla tammikuussa 2008, ja Aasiassa koeajot
Suomi
EU-maat
Muu Eurooppa
Muu maailma
15
Asiakkuus varmistaa toimituksen luotettavuuden
Tehokkuuden lisäämistä, toimituskustannusten
vähentämistä
Sanan logistiikka alkuperä juontuu antiikin
Kreikasta, jossa erityiset sotilasvirkamiehet
(Logistikas) vastasivat aseiden ja muonituksen toimituksesta tukikohdasta eturintamaan. Nykyisin
logistiikkaa pidetään resurssien ajallisena asemointina. Logistiikan hallinta on selluyhtiölle elintärkeää
liiketoiminnan volyymien ja kustannusten vuoksi.
Eurooppaan ja Aasiaan on turvattu pitkäkestoisilla valta­
merikuljetussopimuksilla. Tämä turvaa uuden tuotteen
kustannuskilpailukyvyn.
Fray Bentosin tehtaalla selluyksiköt lastataan suoraan
jokiproomuihin, jotka kuljettavat sellun noin sadan kilometrin
päässä sijaitsevaan Nueva Palmiran valtamerisatamaan.
Satama uudistettiin ja laajennettiin sellukuljetuksia varten,
ja sinne rakennettiin uusi 30 000 neliömetrin varasto sekä
Sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä
Ensimmäinen sertifikaatti energiatehokkuudesta
Sellunkeiton sivutuotteiden, kuten kuoren,
sähkön ja lämmön, myynnin osuus on noin 10
prosenttia yhtiön kokonaisliikevaihdosta Suomessa.
Varsinainen tuotantoprosessi on omavarainen, ja
se tuottaa bioenergiaa uusiutuvista raaka-aineista.
Inspecta on tarkastanut ja sertifioinut Botnian
järjestelmän, jolla parannetaan energiantuotantoa
ja vähennetään samalla omaa energiankulutusta.
Botnia on ensimmäinen yhtiö, jolle Inspecta on
myöntänyt sertifikaatin. Sertifikaatti kattaa kaikki
Suomen tehtaat.
tehtailla projekteja, joilla on tehostettu energiantuotantoa
ja rajoitettu kulutusta. Yhtiöllä on myös ISO 14001 -sertifi­
kaatti. Peruselementit olivat siis kohdallaan.
Yhdistämällä EEO-ohjelman raportit, toimenpiteet ja
projektit ISO 14001:n rakenteeseen Botnia pystyi luomaan
ETJ-ohjelman, jolla pyritään energiatehokkuuden jatku­
vaan parantamiseen.
Kolmannen osapuolen auditoijat (Inspecta) tarkastivat
Toimitusketjumme tärkein osa on sellun virheetön toimi­
180 metriä pitkä laituri. Sataman operatiivisesta toimin­
ETJ:n, ja sertifikaatti myönnettiin Botnian Suomen teh­
tus jokaiselle asiakkaalle – sovittu määrä oikeaa laatua
nasta vastaa Ontur S.A., josta Botnia omistaa 40 prosenttia.
oikeaan aikaan. Botnialta tämä edellyttää kuitenkin paljon
Nueva Palmirassa sellut varastoidaan odottamaan
enemmän, kuten sellumäärien valvontaa, raaka-aineiden
lastaamista valtamerialuksiin. Joka kuukausi Eurooppaan
hallintaa, logistista suunnittelua, sellun varastointia ja ym­
lähtee kaksi alusta ja Aasiaan yksi. Sellu laivataan Botnian
Botnian sellutehtaat tuottavat puupohjaisista polttoaineista
17 145 GWh. Lähes 98 prosenttia tästä tuotettiin uusiutu­
päristönäkökohtien huomioimista.
villa energialähteillä.
taille 12. joulukuuta. Botnia on ensimmäinen Inspectan
Suomessa auditoima ja sertifioima yhtiö.
Vuonna 2008 Botnian lämpöenergian tuotanto oli
merkittävimpiin toimitussatamiin Vlissingeniin Hollannissa
energiaa runsaasti yli oman tarpeensa. Yhtenä suurimmista
Botnia käyttää omia logistisen suunnittelun ja rapor­
ja Changshuhun Kiinassa. Satamissa sellu varastoidaan ja
bioenergian tuottajista Botnia pitää huolta energiatehok­
Jokaisella tehdaspaikkakunnalla määritellään ETJ:n
toinnin järjestelmiä, joiden avulla palvelutaso pidetään
toimitetaan asiakkaille samoja kanavia pitkin kuin Suomen
kuudestaan parantamalla jatkuvasti prosessejaan. Yleisesti
osana erityisprojektit energiantuotannon lisäämiseksi ja
laadukkaana kustannustehokkaasti. Jakeluketjussa py­
tehtailta toimitettava sellu.
menettelytapa tunnetaan energiatehokkuuden optimointina
kulutuksen vähentämiseksi. Toimintasuunnitelmat tar­
(Energy Efficiency Optimization, EEO).
kistetaan ja päivitetään neljä kertaa vuodessa. Projektien
ritään minimoimaan välivarastot ja hyödyntämään laajaa
kuljetusmuotovalikoimaa, kuten jokiproomuja, valtameri-
Logistinen suunnittelu
laivoja, rannikkoaluksia, rautatiekuljetuksia ja rekkoja.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti joulukuussa 2007
määrittely tehdään ulkopuolisten konsulttien suorittamien
Logistiikka liitettiin vuonna 2008 Botnian Asiakkuus-pro-
ohjelman teollisuussektorin energiatehokkuuden vapaa­
tehdaskohtaisten energia-analyysien tuloksena. Analyysit
sessiin myynti- ja markkinointitiimin kanssa tarvittavan
ehtoisesta raportoinnista ja kannusti yrityksiä kehittämään
on suoritettu Rauman, Kemin ja Äänekosken tehtailla.
Fray Bentosin integraatio
läheisen viestinnän ja yhteistyön vuoksi. APO-järjestelmää
oman energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ). Botnia ilmoit­
Joutsenon tehdasta koskeva energia-analyysi valmistuu
Uruguayn tehtaan liittäminen Botnian toimitusketjuun
(Advanced Planning and Optimization) käytetään apuna
tautui mukaan vapaaehtoiseksi osallistujaksi.
vuonna 2009. Yleensä näiden energiainvestointiprojektien
on yksi suurimmista katsausvuoden toiminnoista. Fray
asiakaskysynnän laskemisessa ja tuotantoyksiköissä ta­
Bentosin tehdas on käynnistynyt erinomaisesti, ja toimi­
pahtuvien toimitusten suunnittelussa.
Aiemmin Botnia on osallistunut aktiivisesti Metsäliitto-
takaisinmaksuaika on alle vuosi.
konsernin energiatehokkuusohjelmaan ja toteuttanut kaikilla
tusmäärät ovat ylittäneet tavoitetason. Sellun toimitukset
Sellukuljetukset Suomessa
Vientikuljetukset
Vientikuljetukset
tonnia/km
■
■
16
Autolla
Junalla
Tehokkuuden lisäämistä, toimituskustannusten vähentämistä
■
■
Laiva
Kontti
■
■
Suomesta
Uruguaysta
17
Sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä
Hankinta ja valmistus
Hankinta ja valmistus -prosessi
Hankinta ja valmistus -prosessi vastaa raakaaineiden hankinnasta ja tuotteiden valmistuksesta
asiakkaiden laatuvaatimusten mukaisesti. Raakaaineen niukkuus Suomessa on asettanut vuoden
aikana haasteita tuotannon tehokkuudelle ja
kannattavuudelle.
Tehokkuus, laatu ja turvallisuus
Venäjän saha
Selluntuotannon onnistumisessa olennaista on tasaisen
Botnian venäläisellä tytäryhtiöllä OOO Svir Timberillä on
taneuvottelut Kaskisten tehtaan tuotannon keskeyttämi­
korkean tuotantotahdin ylläpitäminen mahdollisimman
moderni sahalaitos Podporozhjessa Leningradin läänissä.
seksi toistaiseksi vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen
häiriöttömänä. Yksi tärkeimmistä seurannan mittareista on
Projekti alkoi vuonna 2004, ja sahan toiminta käynnistyi
aikana tai vaihtoehtoisesti tehtaan sulkemiseksi. Kaskisten
kokonaisprosessin käytettävyys eli prosenttiosuus ajasta,
vuonna 2006. Lisäksi Botnia omistaa kaksi puunkorjuu­
tehdas on tekniikaltaan Botnian vanhin tehdas, ja sillä on
jolloin tuotantojärjestelmät ovat käytössä ja käytettävissä
yhtiötä, jotka tukevat Svir Timberin tukkihuoltoa.
suurimmat tuotantokustannukset. Siellä on myös käytet­
Tämän vuoksi yhtiö aloitti marraskuussa yhteistoimin­
sellun valmistukseen. Vuonna 2008 kokonaisprosessin
Sahainvestointi on osa Botnian strategiaa, jossa tar­
ty Botnian muita tehtaita enemmän kalliita tuontipuueriä.
Puuraaka-aineen saatavuuden niukkuus kilpailukykyisillä
käytettävyys oli 95 prosenttia. Tavoitteena on kehitys­
koituksena on tutustua Luoteis-Venäjän metsävaroihin
Yhteistoimintalain mukainen neuvotteluesitys annettiin
hinnoilla johti jälleen tuotannon rajoituksiin Suomen teh­
projektien avulla nostaa luku yli 98 prosenttiin. Näissä
mahdollisen tehtaan rakentamiseksi tulevaisuudessa.
marraskuussa. Neuvottelujen piirissä oli 223 työntekijää.
tailla ja heikensi niiden kannattavuutta. Suomen tehtaat
projekteissa pyritään prosessihäiriöiden minimoimiseen,
Mekaanisen puuntuotannon käynnistäminen antaa yhtiöl­
Tammikuussa 2009 annettiin päätös tehtaan sulkemisesta
jäivät vuoden 2008 tuotantotavoitteestaan noin 247 000
tuotannon jatkuvuuteen ja tuotantolaitteiden käytettä­
le mahdollisuuden perehtyä tuotantolaitoksen hallintaan
ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
tonnia eli 8 prosenttia. Viiden Suomen tehtaan toteutu­
vyysajan pidentämiseen.
ja hoitoon Venäjällä ja korkealaatuisten raaka-aineiden
saatavuuden varmistamiseen armeeraussellua varten.
Botnian tehtailla on useita rinnakkaisia tehokkuus­
ohjelmia. Tavoitteena on vähentää tehtaiden kemikaalien
nut tuotanto oli 2 363 086 tonnia (2 516 935 tonnia vuonna
Botnia on kehittänyt tehtaiden sertifioituja laatujärjes­
2007). Tehtaiden käyntiaste oli 87 prosenttia (92 prosenttia
telmiä täydentävän laadunhallintajärjestelmän. Tärkein
Svir Timberin nimellinen mitoituskapasiteetti on 200 000
kulutusta esimerkiksi tehostamalla täsmällistä prosessin
vuonna 2007). Tuotantoa rajoitettiin vuoden lopussa kaikilla
tavoite on sellun laatupoikkeamien vähentäminen ja prii­
kuutiometriä kuusisahatavaraa vuodessa. Sahatavaran
valvontaa. Lisäksi pyritään minimoimaan nimellistä puun­
tehtailla heikon markkinatilanteen vuoksi.
malaadun lisääminen myös raaka-aineen laatuvaihteluiden
markkinatilanne heikentyi vuonna 2008. Sahan toteutunut
kulutusta tehtaan portilta lopputuotevarastoon. Tästä esi­
Tuotanto Uruguayssa ylitti ensimmäisen vuoden ta­
sekä tuotannon käynnistysten ja pysäytysten yhteydessä.
tuotanto vuonna 2008 oli 170 747 kuutiometriä.
merkkinä on puuvaraston valvonta ja sellunkeittoprosessin
voitteen 85 000 tonnilla. Fray Bentosin toteutunut tuotanto
Turvallisuudessa Botnia on ollut Suomen selluntuotta­
vuonna 2008 oli 935 000 tonnia valkaistua eukalyptussellua.
jien keskitasoa (21,8 työhön liittyvää tapaturmaa miljoonaa
Tulevaisuuden näkymät
Kokonaistuotannosta 60 prosenttia myytiin omista­
työtuntia kohti). Koska työturvallisuus on suuri huolenaihe,
Ennusteiden mukaan raaka-aineen tarjonta ja markkina­
olemme päättäneet panostaa turvallisuuden merkittävään
olosuhteet eivät mahdollista yhtiön kaikkien Suomen tehtai­
Rauman uudistetun valkaisuprosessin käynnistyk­
kehittämiseen. Yhtiössä on käynnistetty koko yhtiötä koskeva
den täyden kapasiteetin mukaista toimintaa kilpailukykyi­
sen jälkeen tehdas lopetti TCF-sellun tuotannon, ja nyt se
turvallisuusohjelma, jossa korostetaan työntekijöiden tur­
sin kustannuksin vuonna 2009. Tuotantoa tulee sopeuttaa
tuottaa ECF-sellua. Näin toimitetun sellun ominaisuudet,
vallisuuteen liittyvää asennetta ja tietoisuutta. Tavoitteena
tämän mukaisesti. Tuotannonrajoitusten jakaminen yhtiön
erityisesti lujuusominaisuudet paranivat merkittävästi.
on nolla tapaturmaa vuoteen 2012 mennessä.
viidelle Suomen tehtaalle heikentäisi kaikkien tehtaiden
jayhtiöille ja 40 prosenttia myytiin markkina-asiakkaille.
tuottavuuden kehittäminen.
tehokkuutta ja koko yhtiön kannattavuutta merkittävästi.
Valkaisuprosessin muutos vahvistaa Botnian kykyä palvella
aikakauslehtipaperin valmistajia lisäämällä armeeraussel­
Investoinnit
lun kapasiteettia. Lisäksi se parantaa tämän tärkeän sellu­
Botnian Fray Bentosin tehdas on maailman malliesi­
tuotteen toimitusvarmuutta, koska Rauman ja Joutsenon
merkki parhaista käytettävissä olevista teknologioista ja
tehtaat voivat toimia toistensa varajärjestelminä.
tekniikoista. Myös Suomen tehtaat ovat teknisesti hyvässä
Tuotanto 2008
Rauman siirtyessä ECF-sellun valmistukseen Kaskisten
kunnossa. Näin ollen vuoden aikana tehdyt investoinnit
tehtaalla aloitettiin TCF-havusellun valmistus tietyille asiak­
olivat pääasiassa tavallisia kehitykseen tai ympäristösuo­
kaille. Tämän sellun osuus oli noin 25 prosenttia Kaskisten
ritukseen liittyviä investointeja. Kemin tehtaalla asen­
Fray Bentos
tehtaan tuotannosta vuonna 2008. Nyt sen valmistus kui­
nettiin uusi pesujärjestelmä, jolla vähennetään jätevesi­
Joutseno
tenkin keskeytetään, kun tehdas suljetaan. TCF-sellun ky­
kuormaa ja myös lisätään linjan kapasiteettia. Raumalla
syntä on myös ollut riittämätöntä. Nykyisin valmistetuissa
tehtiin investointi liuotinsäiliön kaasujen polttamiseksi
alhaisen AOX-arvon selluissa ei käytetä alkuaineklooria.
soodakattilassa, mikä vähentää ilmakehään vapautuvia
ECF on nykypäivänä sekä ympäristön että sellun laadun
hajuja. Äänekoskella investoitiin klooridioksidilaitoksen
Yhteensä
vuoksi ensisijaisempi valkaisuprosessi.
uudistukseen orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX) pääs­
Käyntiaste %
töjen vähentämiseksi.
Sellutehtaat, 1 000 tonnia
Vuosi
Kapasiteetti
Henkilöstö*
2007
2008
99
935
1 100
187
571
583
523
650
174
Kaskinen
413
404
400
450
191
Kemi
533
550
515
575
206
Rauma
532
519
493
630
121
Äänekoski
471
462
432
500
164
2 520
2 616
3 298
3 905
1 043
92
92
87
188
171
200
132
Svir Timberin saha,
1 000 m3 sahatavaraa
2006
2008
* Tehtaan henkilöstövahvuus
18
19
Hankinta ja valmistus
Hankinta ja valmistus
Puun saatavuus ja hinnoittelu ovat edelleen
ratkaisevia kysymyksiä
Puunhankinta
Botnian Suomen tehtaat tarvitsevat täydellä
kapasiteetilla 13,5 miljoonaa kuutiometriä
raakapuuta vuodessa. Puuraaka-aineiden tarjonnan
vaihteluilla ja korkeilla hinnoilla on suora vaikutus
Botnian koko toimitusketjuun ja toimintojen
kannattavuuteen. Uruguayssa nopeakasvuisen
plantaasipuun tarjonta riittää hyvin Fray Bentosin
tehtaan toimintaan täydellä kapasiteetilla.
Pohjoismaissa puun tarjonnan niukkuus tulee olemaan
rajoittava tekijä useiden vuosien ajan. Sen vuoksi riittä­
vän puuntarjonnan varmistamisella ja puun saatavuuden
heilahtelujen hallinnalla on entistä merkittävämpi rooli.
Custody -sertifikaatti, joka kattaa koko toimitusketjun puun
tehtaan raaka-aineesta. Viljelijät saavat taimet Forestal
tuotannosta eukalyptussellun myyntiin.
Orientalin taimitarhalta, ja Botnia sitoutuu ostamaan puun.
Vuonna 2008 sertifioidun puun osuus Botnian tehtailla
käytetystä puusta oli noin 70 prosenttia. Suomen tehtaiden
Forestal Oriental tarjoaa tukea viljelmien hoidossa, puun
korjuussa ja sertifioinnissa.
käyttämän tuontipuun alkuperän varmistamisesta vastaa
Yhtiö sai vuonna 2001 ensimmäisenä uruguaylaisena
Sertifioitua puuta
Metsäliitto, joka tuntee kaikkien toimittamiensa puuerien
yhtiönä toiminnalleen Forest Stewardship Councilin (FSC)
Tärkein merkitys puun sertifioinnilla on Euroopan markki­
alkuperän.
standardin mukaisen sertifioinnin. Forestal Orientalilla on
noilla. Eurooppalaiset asiakkaat edellyttävät yleisesti ottaen,
merkittävä vaikutus paikalliseen talouteen ja työllisyyteen.
että sellu on valmistettu sertifioidusta raaka-aineesta,
Kestäviä, nopeakasvuisia plantaasipuita
Yhtiö työllistää suoraan 350 henkilöä. Vuonna 2007 suori­
Botnian tuotannonsuunnittelujärjestelmään kuuluu olen­
jonka toimitusketju on myös sertifioitu. Botnialle puuta
Botnian tytäryhtiö Forestal Oriental tuottaa ja toimittaa suu-
tettu tutkimus osoitti, että yhtiö on luonut suorien työpaik­
naisesti puun varaaminen ja hankkiminen suunniteltua
toimittava Metsäliitto Osuuskunta on metsäsertifioinnin
rimman osan Uruguayn Fray Bentosin tehtaalla käytetystä
kojen lisäksi noin 2000 välillistä mutta pysyvää työpaikkaa.
tuotantoa varten. Botnian Suomen tehtaiden käyttämän
edistämisen edelläkävijöitä.
puusta. Forestal Orientalin toiminta kattaa koko tuotanto­
puun hankkii ja toimittaa Metsäliitto Osuuskunta. Valtaosa
Valtaosa Botnian Suomen tehtaiden käyttämästä
ketjun eli taimijalostuksen, metsän istutuksen ja hoidon,
Tulevaisuuden näkymät
puusta hankitaan Suomen metsistä. Vuonna 2008 Botnian
kotimaisesta puusta on sertifioitu Suomen kansallisen
puunkorjuun ja puun toimittamisen tehtaalle. Forestal
Vuoden 2008 aikana ilmoitettiin useista sellukapasitee­
Suomen tehtaat käyttivät 12,2 miljoonaa kuutiometriä puuta
metsäsertifiointijärjestelmän FFCS:n (Finnish Forest
Oriental on yksi Uruguayn suurimmista metsäyhtiöistä,
tin sulkemisista Pohjoismaissa. Lisäksi monilla muilla
(13,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2007), josta suoma­
Certification System) standardin mukaisesti. Sillä on kan­
ja sen viljelmät sijaitsevat edullisella kuljetusetäisyydellä
tehtailla ilmoitettiin tuotannon väliaikaisista rajoituksista.
laisen puun osuus oli 79 prosenttia (82 prosenttia vuonna
sainvälisen järjestön PEFC:n (Programme for Endorsement
Fray Bentosista. Yrityksellä oli vuoden 2008 lopussa omis­
Niiden vaikutusta on vielä vaikea arvioida, mutta kyseisten
2007). Tämä tarjonta ei ole riittänyt tuotantotavoitteiden
of Forest Certification) hyväksyntä. PEFC-alkuperäketjun
tuksessaan 191 595 hehtaaria maata, josta noin 60 pro-
toimenpiteiden uskotaan palauttavan käytettävissä olevan
saavuttamiseen. Lisäksi tarjonnan niukkuus on aiheut-
lisäksi sekä Metsäliitolle että Botnialle on myönnetty FSC:n
senttia on istutettua tai istutukseen kelpaavaa. Istutuksia
puutarjonnan ja tuotetun sellumäärän välisen tasapainon.
tanut puuraaka-aineen kustannusten nopeaa nousua, mikä
puun alkuperäketjun (Chain of Custody) ja kontrolloidun
on tehty viime vuosina 15–17 000 hehtaarin vuosivauhdilla.
heikentää Suomen tehtaiden kannattavuutta.
puun (Controlled Wood) sertifikaatti. Sertifikaatti kat­
Istutustahti ylittää puuntoimitustavoitteen.
Venäjän aikomus korottaa raakapuun vientitulleja hei­
kentää venäläisen puun kustannuskilpailukykyä edelleen
tulevaisuudessa.
Selkeintä vajausta oli koivusta, josta suurin osa on
taa Metsäliiton toiminnan kaikilla puuntoimitusalueilla.
Toiminnan perusta on taimitarha, joka sijaitsee noin
tuontipuuta. Koivun tarjontatilanteen ei odoteta kehittyvän
Se on kolmannen osapuolen vahvistus siitä, että kaikki
100 kilometriä pohjoiseen Fray Bentosista. Taimitarha
Puunhankintaan vaikuttaa myös puun lisääntyvä käyttö
merkittävästi lähitulevaisuudessa. Tuontipuuta on hankittu
Metsäliiton toimittama puuraaka-aine täyttää FSC:n kont­
pystyy tuottamaan 20 miljoonaa tainta vuodessa. Taimia
energiantuotannossa. Biomassan polttoa suosivat julki­
pääasiassa Venäjältä, Baltiasta ja Ruotsista. Venäjä aloitti
rolloidun puun standardin kriteerit. Sertifikaatin ansiosta
tuotetaan siemenistä ja enenevässä määrin pistokkaita
sesti tuetut hankkeet lisäävät väistämättä puun kysyntää.
kaksi vuotta sitten puun vientitullien korotuksen, ja Venäjältä
Botnia pystyy ilmoittamaan tuotteissaan FSC-sertifioidun
monistamalla. Monistettujen taimien käyttö mahdollistaa
Vaikka päätöksiä pidetään kansallisina tai paikallisina, ne
tuodun puun määrä vähenee nopeasti.
puun osuuden.
puiden kasvuominaisuuksien hallitun kehittämisen lisäksi
vaikuttavat kaikkialla Euroopassa. Bioenergian tuotanto
Puun tarjontatilanne Uruguayssa on paljon myöntei­
Myös Venäjällä toimivan Svir Timberin sahan puun­
niiden paperiteknisten kuituominaisuuksien muokkaamisen.
kilpailee puunhankinnassa suoraan sahojen ja sellun­
sempi. Noin 70 prosenttia Fray Bentosin tehtaan käyttä­
hankinta tarkastettiin, ja se sai alkuperäketjusertifikaatin.
Yhtiön Fomento-ohjelma on suunnattu yksityisille
tuottajien kanssa, jotka yrittävät ensin – ennen myöhem­
mästä puusta saadaan pitkällä aikavälillä Botnian omilta
Sahalaitos toimittaa haketta Joutsenon tehtaan tuotantoon.
maanomistajille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa ja
pää energiantuotantoa ja kierrätystä – luoda lisäarvoa
plantaaseilta. Loput ostetaan yksityisiltä metsänomistajilta
Uruguayssa Botnian plantaasit ovat FSC-sertifioituja. Sekä
sisällyttää siihen puiden viljelyn. Näiden maanomistajien
raaka-aineelle. Kilpailun seurauksena hinnat nousevat ja
pitkäaikaisilla sopimuksilla.
Forestal Orientalilla että Botnia S.A.:lla on FSC Chain of
odotetaan tuottavan tulevaisuudessa noin 20 prosenttia
saatavuus vähenee.
Puunkäyttö 2008 – Botnian sellutehtaat
1 000 m3
Havukuitupuuta
7 024,5
Lehtikuitupuuta
6 229,7
Sahahaketta
2 169,3
Purua
20
Kokonaiskäyttö
Puun saatavuus ja hinnoittelu ovat edelleen ratkaisevia kysymyksiä
57,6
15 481,1
21
Puun saatavuus ja hinnoittelu ovat edelleen ratkaisevia kysymyksiä
VASTUU
22
23
Tärkeiden varojen vastuullinen hoitaja
Yrityksen yhteiskuntavastuu
Botnian yhteiskuntavastuu kytkeytyy sitoumukseemme harjoittaa liiketoimintaa tavalla, jossa tunnustetaan työntekijöihin, yhteisöihin ja ympäristöön
kohdistuva vaikutus. Yrityksen yhteiskuntavastuu
sisältää sitoumuksen kehittää toimintatapoja, joilla vastuulliset käytännöt liitetään päivittäiseen toimintaan, ja raportoida käytäntöjen toteutumisesta.
Toiminnan perustana on kyky tehdä kestävää tulosta
eettisesti ja tuottavasti.
peruspilaria: taloudellinen kasvu, ekologinen tasapaino
Bentosin tehtaalla Uruguayssa. Argentiinalaisen kansa­
kansalaisjärjestöjä, alueen asukkaita ja Botnian edustajia.
ja sosiaalinen kehitys.
laisjärjestön tehdasprojektin vastustaminen on jatkunut
Komissio voi ehdottaa raportoitavaksi mitä tahansa lisätie­
Talouskasvu on välttämätöntä. Kasvavat ja kannatta­
tehtaan käynnistämisen jälkeen, mutta argentiinalaisten
toa sekä kanavia tiedon välittämiseksi yleisölle.
vat yritykset tuottavat voittoja, joilla puolestaan tuotetaan
yleinen mielipide vaikuttaisi olevan maltillisempi, koska
Botnian tytäryhtiö Forestal Oriental on toiminut etu­
resursseja ympäristövaikutuksen pienentämiseksi ja
tehdas on lunastanut ympäristösitoumuksensa. Botnia
rivissä kohentaakseen metsätyöntekijöiden työoloja, joilla
elintason parantamiseksi. Metsäteollisuus on pääoma­
tekee edelleen parhaansa antaakseen avoimesti tietoa
on yleisesti ollut huono maine Etelä-Amerikassa. Suomen
valtaista teollisuutta, jossa takaisinmaksuajat ovat pitkiä.
toiminnastaan kaikille sidosryhmille.
Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK) teki tut­
Sen rakenne heijastelee pitkän aikavälin toimenpiteitä ja
Fray Bentosiin perustettiin lehdistökeskus palvele­
kimuksen Forestal Orientalin työntekijöiden työoloista
maan mediaa tehtaan käynnistymisen yhteydessä vuoden
Uruguayssa yhteistyössä Uruguayn paperityöntekijöi­
Laajasti tarkasteltuna päätös Kaskisten tehtaan sulke­
2007 lopussa. Ensimmäisen viikon aikana annettiin lähes
den liiton (CUOPYC), kemianliiton (STIQ), rakennusliiton
Metsäteollisuus on tärkeää perusteollisuutta. Se tarjoaa
misesta on taloudellisen kestävyyden kysymys. Sulkemisella
sata haastattelua. Tehtaan ensimmäisen toimintavuoden
(SUNCA), puuliiton (SOIMA) ja Uruguayn ammattiliittojen
paikallisia yhteisöjä tukevia tuhansia työpaikkoja, ja se tuot­
voi olla negatiivinen paikallinen vaikutus työntekijöille ja
aikana tehtaalla on käynyt yli 1 800 vierailijaa, useita myös
keskusliiton PIT-CNT:n kanssa. Raportti antaa melko
taa kaikkien maiden kasvulle ja kehitykselle elintärkeitä
paikkakunnalle lyhyellä aikavälillä, mutta muutos on olen­
Argentiinasta. Tehtaalla on vieraillut paikallisten ja kan­
myönteisen lausunnon Botnian toiminnasta. Lisätietoa
paperi- ja puutuotteita.
nainen koko yhtiön taloudellisen aseman vahvistamiseksi.
sainvälisten yliopistojen ja lehdistön edustajia, paikallisia
löytyy osoitteesta www.sask.fi.
Metsäteollisuus on myös yksi uusiutuvien raaka-
Vastuullisuus syntyy tavasta, jolla neuvottelut hoidetaan ja
ja ulkomaalaisia viranomaisia sekä avointen ovien päivi­
Samaa avointa menettelytapaa sovelletaan Suomen
aineiden, kuten puhtaan veden, energian ja puukuitujen
jolla ryhdymme toimenpiteisiin työntekijöiden ja paikallis­
nä Fray Bentosin asukkaita. Fray Bentosin keskustassa
tehtailla. Pyrimme pitämään sidosryhmät tietoisina teh­
käyttäjistä. Raaka-aineiden kestävä hallinta maailman
yhteisöjen tarpeiden huomioimiseksi.
sijaitsevan Botnian toimiston ikkunaan asennettiin kaksi
taan tapahtumista kaikkina aikoina. Vuonna 2008 Rauman
näyttöä, joilta kaupunkilaiset voivat seurata ilman laatua
ja Joutsenon tehtailla järjestettiin avoimien ovien päivät
reaaliaikaisesti.
paikallisille asukkaille. Kemin ja Äänekosken tehtaat to­
kestävyyttä suhdanteiden läpi.
kuuden miljardin ihmisen tarpeiden täyttämiseksi ei ole
helppo tehtävä. Samalla tulee täyttää myös uusiutuvaan
Sosiaalinen vastuu
ja kasvihuonepäästöjen kannalta neutraaliin energiaan,
Maailmanlaajuisilla markkinoilla toimivat yritykset koh­
Yhdessä maailmanpankin alaisen International
teuttavat suunnitelmien mukaan vastaavat tapahtumat
ekosysteemien ylläpitoon, terveellisiin elinkeinoihin,
taavat entistä enemmän sidosryhmien vaatimuksia, jotka
Finance Corporationin (IFC) kanssa julkaistu ympäristöä
vuonna 2009. Kaikilla tehdaspaikkakunnilla on sponso­
luonnoneliöstön elinympäristöön, ilmastonsuojeluun,
voivat olla keskenään ristiriitaisia. Tällaisia sidosryhmiä ovat
ja sosiaalisia kysymyksiä koskeva toimintasuunnitelma
rointibudjetti, jolla tuetaan lasten ja nuorison liikunta- ja
virkistykseen ja syntyperäisten asukkaiden kulttuurin
asiakkaat, osakkeenomistajat, viranomaiset, työntekijät,
(Environmental and Social Action Plan) löytyy Botnian
harrastustoimintaa.
säilyttämiseen liittyvät vaatimukset. Siihen vaaditaan
rahoittajat, etujärjestöt ja tehdaspaikkakuntien asukkaat.
verkkosivuilta (www.botnia.com).
yhteistyötä, yhteistoimintaa, sitovia menettelytapoja ja
Me aiomme täyttää globaalin kansalaisen ja pai­
Uruguayn ympäristöviranomaiset (DINAMA) julkaisivat
kallisen naapurin vastuumme niissä yhteisöissä, jois­
elokuussa 2006 Fray Bentosin tehtaalle alustavan, vaati­
Strategiamme mukaisesti pyrimme lisäarvon tuottamiseen
sa harjoitamme toimintaa. Rehellisyys, luotettavuus ja
musten mukaisen seurantasuunnitelman. Suunnitelmaan
taloudellisesti ja mahdollisimman pienillä ympäristövai­
Vastuun perusta
pitkän aikavälin menettelytavat tarjoavat selkeitä liike­
kuului seurantakomission muodostaminen tehtaan ym­
kutuksilla. Käytämme raaka-aineita tehokkaasti, jolloin
Kestävä kehitys tarkoittaa nykyisten tarpeiden täyttä­
toiminnallisia etuja.
päristösuorituskyvyn seuraamiseksi. Komissioon kuuluu
ympäristöystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa,
edustajia Río Negron maakunnan hallinnosta, viranomaisia,
ja tekee meistä entistä kilpailukykyisempiä.
kokonaisnäkemystä.
mistä tinkimättä tulevien sukupolvien mahdollisuudesta
Avoin vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on välttä­
tyydyttää tarpeitaan. Kestävällä kehityksellä on kolme
mätöntä. Tämä ei ole ollut missään niin ilmeistä kuin Fray
Ympäristövastuu
Botnian tehtaiden vierailijamäärät 2008 (henkilöä)
Fray Bentos
1 860
Joutseno
420
Kaskinen
460
Kemi
Rauma
Äänekoski
407
3 500
820
24
25
Tärkeiden varojen vastuullinen hoitaja
Tärkeiden varojen vastuullinen hoitaja
“Unelmana alueen kehitys”
CASE
Botnia pyrkii yhdistämään ympäristöarvot ja talous­
kasvun muun muassa seuraavin keinoin:
ohjeita. Botnian raportoinnin ja GRI-suositusten vertailu on
tämän vuosikertomuksen sivulla 42 esitetyssä taulukossa.
1) tekniikoilla, joilla ympäristövaikutusta pienennetään
Botnia tiedottaa toiminnastaan ja tavoitteistaan useilla
jo itse prosessissa, 2) prosesseilla, joissa yhden prosessin
kanavilla. Vuonna 2008 asiakaslehti Botnia Echo ilmes­
sivutuotteita käytetään toisen raaka-aineina, jolloin jättei­
tyi kolme kertaa suomen, englannin ja saksan kielellä.
tä ei synny, ja 3) uusilla menettelytavoilla, joiden ansios­
Henkilöstölehti Me botnialaiset ilmestyi kuusi kertaa suo­
ta työvoimaa voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin.
meksi. Molemmat lehdet ovat saatavilla Botnian verkko­
Botnian sellusta valmistetut tuotteet ovat suureksi osaksi
sivuilla, missä julkaistaan myös yhtiön lehdistötiedotteet.
kierrätettäviä.
Lehtikonseptia uudistetaan vuonna 2009 vastaamaan entistä
Selluteollisuuden pääasialliset ympäristökysymykset
paremmin kansainvälisen yleisön tarpeita. Verkkosivut ovat
liittyvät jätevesi- ja ilmapäästöihin sekä kiinteän jätteen
luettavissa suomeksi, englanniksi, espanjaksi ja venäjäksi.
Botnian säätiö
Botnia tuntee merkittävän roolinsa tehdaspaikka­
kunnilla – ei pelkästään työpaikkojen tarjoajana,
vaan myös ympäröivien yhteisöjen kehitykseen
osallistuvana tahona. Uruguayhin perustettiin säätiö (Fundación Botnia), jonka tarkoituksena on
edistää työllistymismahdollisuuksia ja terveellistä
elämäntapaa tukevia hankkeita. Roberto Symonds
on Fundación Botnian hallituksen puheenjohtaja.
Hän kertoo näkemyksensä tehdystä kiinnostavasta
työstä.
Fundaciónin pääasiallinen tarkoitus on edistää työllisty­
mismahdollisuuksia opetuksen ja koulutuksen avulla sekä
vaalia terveellistä elämäntapaa. Päävastuuni hallituksen
jäsenenä on auttaa päättämään, mitä hankkeita Fundación
tukee, sekä varmistaa, että hyödynnämme käytettävissä
olevia resursseja tehokkaasti.
Teemme työtämme yhdessä paikallisten yhteiskunnal­
listen järjestöjen, julkisten laitosten ja muiden yhteisöissä
toimivien viranomaisten kanssa. Tarkoituksemme ei ole
johtaa näitä hankkeita, sillä yhteisöissä tiedetään, mikä
on parasta niiden kasvulle ja kehitykselle.
syntymiseen. Vaikka tuotantojärjestelmissämme proses­
Espanjankielinen sidosryhmälehti Espacio on välit­
”Nimeni on Roberto Symonds. Synnyin Montevideossa 66
Tällä hetkellä alueen kiireellisimpiä kysymyksiä ovat
sikemikaalit, puujäte ja energia kierrätetään ja hyödyn­
tänyt monipuolista tietoa Fray Bentosin projektista ja sen
vuotta sitten. Olen naimisissa, ja minulla on neljä aikuista
koulutukseen liittyvät asiat. Asianmukaisen koulutuksen
netään mahdollisimman hyvin uudelleen, tehtaillamme
alueellisesta vaikutuksesta. Lehden tukena on ollut kuu­
lasta ja kahdeksan lastenlasta.
ansiosta paikalliset ihmiset pystyvät etsimään entistä pa­
on kuitenkin väistämättä jonkinlainen ympäristövaikutus.
kausittain esitettävä samanniminen televisio-ohjelma, jo­
Olen viettänyt koko urani maatalouden parissa. Minulla
rempia työmahdollisuuksia, mikä auttaa edistämään alueen
Pyrimme kaikessa toiminnassamme ympäristövaikutuk­
ka näkyy myös Entre Riosin maakunnassa Argentiinassa.
on maatalousinsinöörin yliopistotutkinto, ja olen työsken­
kaupallista toimintaa ja matkailua. Fundación Botnia aut­
sen minimoimiseen.
Uruguayn viestintään ovat kuuluneet myös säännöllinen
nellyt 15 vuotta Uruguayn maataloustutkimuskeskuk­
taa hankkeiden priorisoinnissa, niiden rahoituksessa sekä
Esimerkkinä uusien toimintatapojen soveltamisesta
tiedottaminen medialle, julkiset tiedotus- ja keskustelu­
sessa (La Estanzuelassa). Tänä aikana suoritin tutkintoa
seuraamalla annetun tuen tehokkuutta.
Forestal Orientalissa tehdään yhteistyötä paikallisen kan­
tilaisuudet sekä ajantasainen vastaaminen kaikkiin tiedus­
täydentäviä kursseja useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa.
Olen erittäin ylpeä siitä, että Fundación Botnia on tu­
salaisjärjestön kanssa ja pyritään löytämään kemikaalit­
teluihin. Huhtikuussa Botnia lanseerasi rekkaan rakenne­
Olen Uruguayn maanviljelijäyhdistyksen (Asociación Rural
kenut ohjelmia, jotka ulottuvat yli 60 eri paikkakunnalle.
tomia keinoja torjua muurahaisia, jotka syövät nuorten
tun liikkuvan Espacio móvil -näyttelyn Fray Bentosissa.
del Uruguay) johtaja ja olen toiminut myös yhdistyksen
Fundaciónista on tulossa tunnettu alueella.
eukalyptustaimien lehtiä ja aiheuttavat puiden kuoleman.
Näyttelyssä jaetaan tietoa sellun koko tuotantoprosessista
puheenjohtajana. Lisäksi olen kansallisen viljainstituutin
Pyrkimyksemme on löytää sellaisia merkittäviä pro­
Voimme vähentää kemikaalien käyttöä ja siten myös ympä­
aina eukalyptustaimien istutuksesta taimitarhalla sellun
johtaja ja olin muun muassa Uruguayn kansallisen maa­
jekteja, jotka hyödyttävät aluetta useiden vuosien ajan.
ristökuormitusta etsimällä aktiivisesti uusia tapoja toimia.
käyttöön hieno- ja pehmopaperi- sekä kartonkituotteissa
taloustutkimusinstituutin hallituksen jäsen.
Henkilökohtainen unelmani on, että voimme auttaa ke­
Euroopan ja Aasian paperitehtailla. Uruguayn teknillisen
Omistan maatilan Río Negrossa Fray Bentosin lähellä.
hittämään alueen maaseutua siten, että sen asukkailla on
Läpinäkyvä raportointi
tutkimuskeskuksen LATUn alainen Espacio Ciencia vastasi
Minua pyydettiin mukaan Fundación Botnian hallitukseen,
samat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja koulutukselliset
YK:n Global Compact on strateginen hanke yrityksille,
projektin suunnittelusta ja toteutuksesta. Näyttelyssä on
ja toimin sen puheenjohtajana. Hyväksyin kutsun, sillä
mahdollisuudet kuin kaupunkien asukkailla. Tämä on pit­
jotka ovat sitoutuneet toimimaan yleismaailmallisesti hy­
tietoa, havainnollisia esimerkkejä ja interaktiivisia pelejä,
säätiöllä on mielestäni erittäin jaloja tarkoitusperiä, jotka
kän aikavälin toimintaa, mutta teemme töitä sen eteen.”
väksyttyjen periaatteiden mukaan koskien ihmis­oikeuksia,
joiden avulla kävijät saavat tietoa sellun tuotantoproses­
edistävät tämän alueen sosiaalista ja taloudellista kehi­
työvoimaa, ympäristöä ja korruptionvastaista toimintaa.
sista ja myös ympäristönsuojelusta. Espacio móvil kävi
tystä. Alueella sijaitsee maatilani, ja siellä olen viettänyt
Sitoutumalla näihin periaatteisiin yritykset voivat auttaa
vuoden aikana 27 kunnassa, ja kävijöiden määrä ylitti
suurimman osan elämästäni.
varmistamaan, että markkinat, kauppa, teknologia ja
40 000 henkilöä.
rahoitus kehittyvät tavoilla, jotka hyödyttävät talouksia ja
Venäjällä Svir Timber ja Metsäliiton paikallinen or­
yhteiskuntia kaikkialla. Botnia on sitoutunut tukemaan
ganisaatio tuottavat yhdessä henkilöstö- ja sidosryhmä­
kymmentä yleismaailmallisesti hyväksyttyä periaatetta
lehteä. Svir Timber osallistuu samalla tavalla ympäröivän
(www.unglobalcompact.org), ja edellytämme toimittajil­
yhteiskunnan toimintaan kuin Botnia osallistuu Suomessa
tamme ja kumppaneiltamme samanlaista sitoutumista.
ja Uruguayssa.
Noudatamme soveltuvin osin Global Reporting Initiativen
(GRI) ympäristö- ja henkilöstötietojen raportointia koske­
Botnian yritysvastuusitoumus ja -periaatteet sekä
politiikat löytyvät verkkosivuiltamme www.botnia.com.
via ohjeita ja käytäntöjä. GRI on sidosryhmäprosessi, joka
julkaisee joukon yleisiä, maailmanlaajuisesti sovellettavia
yrityksen yhteiskuntavastuun ja kestävyyden raportoinnin
26
27
Tärkeiden varojen vastuullinen hoitaja
“Unelmana alueen kehitys”
Ymmärryksen lisäämistä
Henkilöstö
Henkilöstön kehittäminen tukee liiketoimintastrategiaa ja auttaa muodostamaan perustan Botnian
kansainvälisen toiminnan kasvulle. Botnian työntekijöistä puolet on nyt Suomen ulkopuolella, joten
työntekijät tarvitsevat uusia taitoja ja näkemyksiä
menestymiseen.
Fray Bentosin tehtaan käynnistämisestä lähtien vas­
tuu tehtaan ajamisesta on siirretty suunnitelmallisesti
edellyttää entistä syvällisempää liiketoiminnan ymmärtä­
tuotanto, asiakaspalvelu ja johtamiskysymykset. Botnian
mistä ja johtamistaitoa.
ylin johto osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja mukana
uruguaylaisille johtajille ja esimiehille. Vain neljä suoma­
Osaamiskeskusten johtajien määrittelemien kriteerien
on ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka antavat osallistujil­
laisen projektiryhmän jäsentä jäi Uruguayhin toimimaan
perusteella valittu avainhenkilöstö kutsutaan kattavaan ke­
le tuoreita näkökulmia. Suomessa noin 150 henkilöä on
siirtymävaiheen tukena. Loput ovat palanneet Suomeen.
hitysohjelmaan, jossa kehitetään johtamiseen, viestintään ja
osallistunut tähän koulutukseen.
Metsän istutukseen ja puunhankintaan keskittyvä Botnian
arvoihin liittyvää osaamista. Ensimmäinen vaihe on jokaisen
Tehdaspaikkakuntien henkilöstölle järjestettiin kaksipäi­
uruguaylainen tytäryhtiö Forestal Oriental tuo uutta osaa­
yksilön arviointiprosessi. Sen perusteella laaditaan kehitys-
väinen koulutus. Koulutustilaisuudet pidettiin vuonna 2008
Henkilöstöjohtamisen avainalueita ovat resurssien suun­
mista Botnian organisaatioon. Metsätoiminnoissa olevan
ja seurantasuunnitelmat siten, että jokaiselle henkilölle on
jokaisella tehdaspaikkakunnalla Suomessa, ja mukana oli
nittelu ja kohdistaminen sekä osaamisen järjestelmällinen
henkilöstön osaamista kehitetään samoilla periaatteilla ja
määritetty kehitystavoitteet seuraavalle kolmesta viiteen
useita kymmeniä osallistujia. Suunnitelmissa on ohjelman
kehittäminen organisaation kaikilla tasoilla. Asetamme
työkaluilla kuin sellutehtaalla.
vuoteen ulottuvalle jaksolle. Venäjällä ohjelma käynnistet­
laajentaminen Uruguayn toimintoihin vuonna 2009.
Botnia osallistuu metsäteollisuuskoulutuksen kehittä­
henkilöstön kehitykselle vuotuiset tavoitteet yhteistyössä
miseen Uruguayssa, ja rahoittaa yhdessä Uruguayn valtion,
johtajien ja esimiesten kanssa.
tiin syyskuussa kymmenen avainhenkilön arvioinnilla, ja
Kehitysnäkökulmasta tarkasteltuna tärkein tavoite on
Kannustamme aktiivisesti työkiertoon, jotta henkilöstö
Yksi liiketoimintamalli
teollisuusyhtiöiden kanssa sellu- ja paperitekniikan mais­
henkilöstön liiketoiminnan ymmärtämisen kehittäminen.
pääsee tutustumaan erilaisiin toimintoihin ja tilanteisiin.
Suurimpana haasteenamme on edelleen Botnian ko­
teriohjelman. Opetusta annetaan yhteistyössä Helsingin
Tämän saavuttamiseen on suunniteltu koulutusohjelma,
Tavoitteena on tiedon kierrättäminen ja yhtiön sisällä op­
ko toimintamallin soveltaminen toimintakäytännöiksi
Teknillisen korkeakoulun ja Uruguayn valtionyliopiston,
Botnia Business Academy (BBA), jonka toiminta aloitettiin
piminen. Työkierto edistää yhtiönlaajuista yhteistyötä ja
Uruguayssa. Periaatteessa Uruguayssa sovelletaan sa­
Universidad de la Repúblican, kanssa. Botnian ja muiden
vuonna 2007 ja joka jatkuu tänä vuonna. Koulutuksia on
liiketoiminnan laajempaa näkemystä sekä tarjoaa uusia
moja ydinprosesseja, osaamiskeskuksia ja työkaluja.
metsäalan yhtiöiden asiantuntijat toimivat maisteriohjel­
kahdentyyppisiä, yksi avainhenkilöstölle ja johdolle ja toi­
haasteita ja mahdollisuuksia henkilöstölle.
Käytännössä mallin täydelliseen integroimiseen tarvitaan
massa myös joidenkin osa-alueiden opettajina.
nen tehdaspaikkakunnille.
ja kulttuurin asettamien haasteiden vuoksi. Tärkein rooli
Avainhenkilöstön kehitys
kahden päivän osioon, joiden aiheina on muun muassa
Botnian kaikilla tehtailla on käytössä monitaitoisuusmalli,
mallin kytkemisessä päivittäisiin toimintoihin on niillä esi­
Henkilöstön kehittämisessä jatketaan avainhenkilöoh­
globaali liiketoiminta asiakkaan näkökulmasta, resurssit,
jossa tuotantohenkilöstö vastaa aiempaa laajempien pro­
miehillä, joilla on Botnian toimintamallista omakohtainen
jelmaa liiketoiminnan tulevien tarpeiden kattamiseksi.
ympäristökysymykset, strategisten kumppaneiden hallin­
sessialueiden käytöstä ja hoitaa itse määritetyt kunnossa­
kokemus koulutusajaltaan Suomessa.
Botnian laajenevan globaalin liiketoiminnan hallitseminen
tamalli, talous, taloudellinen ja kustannustehokas sellun­
pito- ja ennakkohuoltotyöt.
Avainhenkilöstön BBA-koulutus on jaettu neljään
enemmän koulutusta ja viestintää ajan, etäisyyden, kielen
Henkilöstö
9,5
1 600
8,0
400
1 200
15
1 000
7,0
300
800
6,5
10
6,0
200
600
400
5,0
100
200
> 60
56–60
51–55
46–50
Sellu, Uruguay
Saha (mekaaninen)
41–45
2008
36–40
■
■
2007
31–35
Sellu, Suomi
Metsätalous
Muut
2006
26–30
■
■
■
2005
21–25
2004
0
*Vain vakinaiset Suomessa olevat henkilöt
2004
■
2005
Pitkäaikaiset
2006*
2007
■
2008
4,0
1 600
1 400
1 200
20
1 000
15
800
600
400
5
4,5
0
1 800
10
5,5
5
2 000
35
25
7,5
2004
2005
2006*
2007
2008
Turvallisuushavainnot ja läheltä piti
-tilanteet* keskiarvo
40
30
8,5
1 400
Ymmärryksen lisäämistä
9,0
500
20
Tukea tehtaiden monitaitoiselle toimintatavalle
Työ- ja työmatkatapaturmat*
10,0
600
25
1 800
28
Henkilöstötutkimuksen
kokonaisindeksi %
Harjoittelijat ja kesätyöntekijät
Henkilöstön ikäjakauma* %
2 000
0
Työkierto
Uruguayssa prosessi aloitetaan vuonna 2009.
Suomen Finnpartnership-ohjelman ja muiden metsä-
0
200
2004
2005
2006
2007
2008
0
2004
2005
2006
2007
2008
Lyhytaikaiset
*Määrän pieneneminen johtuu kunnossapito toimintojen siirtymisestä BMS:lle
Henkilöstötutkimus mittaa mm. esimiestyön
tasoa sekä työyhteisön toimivuutta.
*Pieni lasku johtuu osittain uusista haasteel lisemmista kysymyksistä
*Keskiarvo, kpl/milj. työtuntia, sisältää
myös ns. 0-työtapaturmat (tehtaat)
* Vuonna 2007 otettiin käyttöön uusi turval­
lisuushavaintojärjestelmä, jolla pyritään
havaitsemaan ennakkoon pienetkin vaara­
tekijät, ja 2008 aletttiin seurata myös tur­
vallisuushavaintojen määrää.
29
Ymmärryksen lisäämistä
Työntekijät keskustelevat yksilön ja yhteisön vastuusta
CASE
Henkilöstön kehittämisessä tuetaan monitaitoista toi­
tiedonsiirron kehittäminen. Mentorointi on tärkeä hiljaisen
mintamallia koulutusohjelmalla, joka suoritetaan normaalin
tiedon siirtomuoto. Sitä käytettiin aktiivisesti Uruguayssa,
työajan ulkopuolella. Vuonna 2008 koulutukseen osallistui
ennen kuin alkuperäinen projektitiimi palasi Suomeen.
295 henkilöä. Osallistujat voivat suorittaa vain tietyt kurssit
tai koko ohjelman, joka johtaa ammattitutkintoon ja vai­
Työturvallisuus
kuttaa siten positiivisesti myös palkkaan.
Kaikilla Botnian tehtailla on määritetty turvallisuustavoitteet,
ja työpaikan turvallisuutta seurataan samoilla tunnusluvuil­
Henkilöstötutkimus
Venäjällä
Botnia tekee vuosittain henkilöstötutkimuksen
Suomen tehtaillaan. Tänä vuonna tutkimus laajennettiin venäläiseen tytäryhtiöön Svir Timberiin.
Tavoitteena on kehittää toimintaprosesseja ymmärtämällä paremmin työntekijöiden asenteita. Svir
Timberin työntekijät antoivat tukensa prosessille ja
osallistuvat aktiivisesti työprosessien ja suoritus­
kyvyn optimointiin.
Helmi- ja maaliskuussa FENIX haastatteli toimiston työn­
tekijöitä ja yhtä työntekijää jokaisesta tuotanto-osastosta
selventääkseen asioita ja kerätäkseen yksityiskohtaisempia
vastauksia. Nämäkin haastattelut tehtiin luottamuksellisesti.
Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijöiden välinen
työilmapiiri oli erittäin hyvä, mutta kuten Venäjän historian
vuoksi osattiin jo ennakoida, Svirillä keskityttiin enemmän
Organisaation toimivuuden mittaus
la. Ohjelmat ovat siinä mielessä tehokkaita, että Botniassa
Vuodesta 2003 lähtien on suoritettu vuosittaisia henkilöstö­
työhön liittyvien onnettomuuksien määrä on keskimäärin
tutkimuksia. Niillä mitataan, kuinka tehokkaasti strategia
muiden selluntuottajien tasolla. Keskimääräisyys tässä
Suomalainen yritys FENIX Consulting on auttanut Botniaa
toimii käytännössä ja arvioidaan toimintaolosuhteita sekä
asiassa ei kuitenkaan ole hyväksyttävä taso, kun yhtiön
useiden vuosien ajan henkilöstötutkimusten tekemisessä ja
Yhdeksän osaston johtajat kokoontuivat huhtikuussa
kehitystavoitteita työntekijöiden näkökulmasta. Botnialaisia
visiona on olla maailman paras sellun toimittaja.
yhteisölliseen kuin yksilön vastuuseen. Kehitysalueeksi
määriteltiin oikean tasapainon löytäminen yksilön ja tiimin
vastuiden ja tuloksenteon välille.
tulosten esittämisessä työntekijöille ja johdolle. Ulkopuolisen
työntekijöidensä kanssa päättääkseen 3–5 kehitystoimen­
pyydetään arvioimaan esimerkiksi kehityskeskustelujen
Vuoden 2008 lopussa käynnistettiin uusi hanke, jonka
konsultin käytöllä Botnia takaa työntekijöilleen luottamuk­
piteestä, joihin seuraavien 12 kuukauden aikana voitaisiin
laatua ja antamaan palautetta johtamiskäytännöistä ja
tarkoituksena on vähentää työhön liittyvien tapaturmien
sellisuuden, jotta he voivat ilmaista mielipiteensä avoimesti.
ryhtyä. Vastuut jaettiin, aikatauluista sovittiin ja edistymisen
tiimin toimivuudesta.
määrä nollaan vuoteen 2012 mennessä. Tavoite on ää­
Tämän tyyppinen työntekijöiden osallistuminen ei ole
mittarit määriteltiin.
Tutkimuksista saatu kokonaispalaute on jatkuvan ke­
rimmäisen kunnianhimoinen, ja sen tukemiseksi on otettu
kovin yleistä venäläisissä yrityksissä, mutta vastaa täysin
Työntekijät osallistuivat keskusteluihin ja ehdottivat uu­
hityksen entistä tarkempi mittari. Tärkeät vahvuudet ja ke­
käyttöön turvallisuuteen liittyvä uusi havaintojärjestelmä,
Botnian toimintaperiaatteita, jotka edellyttävät avointa vuo­
sia ideoita ja etsivät ratkaisuja. He pitivät prosessia erittäin
hitysalueet tunnistetaan, minkä perusteella johto valitsee
joka pyrkii havaitsemaan ennakolta pienetkin vaaranpaikat
ropuhelua ja mielekkäiden työmahdollisuuksien luomista
myönteisenä ja ymmärtävät nyt paremmin jokaisen henkilön
pääteemat ja määrittelee tulosten seuraamistoimenpiteet.
ja ehkäisemään tapaturmia ennen niiden tapahtumista.
yhtiön kaikissa toiminnoissa.
suoran vaikutuksen yrityksen yleiseen menestymiseen.
Yksi vuoden 2008 kehityskohteeksi nostettu alue on kehitys­
Lisäksi toteutetaan erilaisia täydentäviä toimenpiteitä, joilla
Vuosittaisen tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää
keskustelujen laadun parantaminen. Toimialalla käynnissä
vahvistetaan kaikkien työntekijöiden myönteisiä asenteita
työntekijöiden yhtiötä koskevien asenteiden muutoksia ja
olevan sukupolvenvaihdoksen myötä toinen tärkeä alue on
ja ennakoivia toimia.
havaita mahdolliset ongelma-alueet, jotka voivat vaikuttaa
Botnian seuraavan sukupolven työntekijöille tapahtuvan
työprosessien tehokkuuteen. Kyseessä oli nyt ensimmäinen
Svir Timberin 130 työntekijän keskuudessa tehty tutkimus,
joten sitä käytetään tulevien mittausten vertailukohtana.
Tutkimuksen ensimmäinen osa koostui kirjallisesta
kyselystä, johon kaikki Svir Timberin työntekijät vastasivat
nimettöminä tammikuussa. Esille nousi tiettyjä aiheita, joita
selvitettiin tarkemmin henkilökohtaisissa haastatteluissa:
Koulutuspäivät*
Sairauspoissaoloprosentti* %
6
6
5
5
4
4
3
3
2
2
1
1
• Yhtiön tulevaisuuteen liittyvät asenteet
• Yhtiön mission ja tavoitteiden ymmärtäminen
• Työprosessien ja menetelmien kehittäminen
• Valmius kehittää yksilöllistä osaamista
• Yhteisön ja yksilön vastuut
0
2004
2005
2006
2007
*Prosenttia teoreettisesta säännölli sestä työajasta
2008
0
• Työympäristö ja -ilmapiiri
2004
2005
2006
2007
2008
*Koulutuspäivät keskimäärin henkilöä
kohden
30
31
Ymmärryksen lisäämistä
Työntekijät keskustelevat yksilön ja yhteisön vastuusta
Ympäristösuorituskyky tukee taloudellista
suorituskykyä
Jatkuva haasteemme on sellutehtaiden ympäristökelpoisuuden osoittaminen. Muihin tuottajiin verrattuna tehtaamme ovat ympäristöasioissa maailman parhaiden toimijoiden joukossa. Pyrimme
kuitenkin jatkuvaan kehittymiseen. Meidän tulee
olla jatkuvasti valppaita ja kehittää toimintatapoja,
joilla kaikkia ympäristövaikutuksia pienennetään
merkittävästi.
Tulevat haasteet
tehtaalla toteutetaan työtapoihin ja prosesseihin liittyvää
Tehtaat itsessään ovat omavaraisia energian suhteen.
säännöllistä koulutusta. Ennakoivilla toimilla ja korjaavien
Fossiilisia polttoaineita ostetaan ainoastaan käynnistys­
Olemme vastaanottaneet asiakkailta ensimmäisiä kyselyi­
toimenpiteiden nopealla toteuttamisella on merkittävä vai­
tilanteisiin ja niitä käytetään, kunnes tehtaan tuotantojär­
tä paperituotteiden hiilijalanjäljestä ”kehdosta hautaan”.
kutus jokaisen tehtaan ympäristösuorituskykyyn.
jestelmä saavuttaa normaalin toimintatason, sekä mee­
Olemme osallistuneet keskusteluun arvioimalla sellun­
Koska alihankkijoille ja kumppaneille ulkoistettiin lisää
sanpolttoprosessissa. Ylijäämäenergia myydään sähkön,
tuotannon jalanjäljen osuuden joidenkin asiakkaidemme
tukitoimintoja vuonna 2008, panostimme myös kumppa­
lämmön ja kuoripolttoaineen muodossa teollisuudelle ja
paperiprofiiliin. Laskentatavan määrittely ei ole aivan yk­
neiden koulutukseen. Koulutuksella vahvistetaan kump­
muille käyttäjille.
sinkertaista. Koska sellu on vain yksi osa paperintuotannon
paneiden toimintojen hallintaa ja seurantaa siten, että ne
vastaavat täysin Botnian ympäristövastuun periaatteita.
Botnia on määritellyt yhdeksi kilpailutekijäkseen olla ym­
Tässä raportissa sivulla 17 mainittu energiatehokkuus­
arvoketjua, osuutemme pitää integroida koko ketjuun, jotta
järjestelmä (ETJ) on ensimmäinen Inspectan Suomessa
luku olisi järkevä ja vertailukelpoinen. Laskennassa pitää
sertifioima ETJ ja on osoitus Botnian johtoasemasta tällä
huomioida kuitulähde, millä tehtaalla kuitu on prosessoitu,
tärkeällä alueella.
kuljetusmuodot ja -etäisyydet sekä monia muita tekijöitä.
päristösuorituskyvyn edelläkävijä. Edelläkävijyydestä on
Maailman paras suorituskyky?
hyötyä ainakin kahdella tasolla: se edistää tehtaittemme
Botnian Fray Bentosin tehdas Uruguayssa on osoitta­
vuorovaikutusta ympäröivien yhteisöjen kanssa ja on myös
nut marraskuun 2007 käynnistyksestä lähtien ja koko
Koulutus ja parannettu prosessinohjaus
taloudellisesti järkevää. Tehtaittemme välinen sisäinen
ensimmäisen toimintavuotensa ajan erinomaista ym­
Suurin osa tehtaidemme tuotantojärjestelmistä edustaa
riteollisuuden järjestön CEPI:n (Confederation of European
vertailu helpottaa yhtenäisten tavoitteiden asettamista.
päristösuorituskykyä – kenties maailman suurimpien
ympäristösuorituskyvyn kannalta parasta käytettävissä
Paper Industries) periaatteita. Lähtökohtana on metsien
sellutehtaiden parasta.
Tällä saralla on vielä paljon tehtävää.
Tehdessämme tätä työtä noudatamme Euroopan pape­
olevaa tekniikkaa. Tekniikka ei kuitenkaan yksin riitä, joten
– paperin ja pakkauskartonkien alkuperän – kyky sitoa
misestä sekä resurssien järkevästä käytöstä. Kulutetuista
Tehtaan ympäristövaikutusta seurataan Uruguayn
kehitämme edelleen prosessinohjausta ja parannamme hen­
hiiltä ja auttaa siten toimissa ilmastonmuutosta vastaan.
kuiduista, kemikaaleista, energiasta ja vedestä saadaan
ympäristöviranomaisten hyväksymällä järjestelmällä ja
kilöstön valmiuksia hyödyntää sitä. Vuonna 2008 investoitiin
Hiilijalanjäljen laskentaan on monia erilaisia työkaluja,
mahdollisimman suuri hyöty talteenoton ja uudelleen­
maailmanlaajuisten standardien mukaisesti. Yhden toimin­
jatkuvatoimisten päästölaitteiden kehitykseen. Uusi järjes­
muttei yhtenäistä eurooppalaista toimintamallia.
käytön avulla. Tehtaiden toiminnan tehokkuus varmistaa
tavuoden jälkeen – ja tuotettuaan 935 000 tonnia valkaistua
telmä mahdollistaa päästöjen reaaliaikaisen seurannan ja
hyvän suorituskyvyn ja vähäiset päästöt.
sellua – Fray Bentosin tehtaan keskimääräiset COD-päästöt
nopeamman reagoinnin päästöjen aiheuttajiin.
Taloudellisuus syntyy jätteiden ja päästöjen vähentä­
Uruguayssa osallistumme yhdessä IFC:n (Maailmanpankin
alainen International Finance Corporation) ja NCASI:n
Kun teemme jokaisen tehtaan elinkaaren mukaisesti
olivat alle 5 kg/tonni ja AOX-päästöt 0,05 kg/sellutonni.
Ympäristön kannalta parasta on, että tehtaat toimivat
(National Council for Air and Stream Improvement) kanssa
räätälöityjä investointeja, käytämme tehokkaasti pääomaa
Vuoden tärkein ympäristötavoite, tehtaan käynnistyminen
lähellä mitoitettua nimelliskapasiteettiaan ilman tuotanto­
pilottiprojektiin, jossa lasketaan eukalyptusplantaasien ja
ja varmistamme, että jokaisella paikkakunnalla on käytös­
ilman häiriöpäästöjä, saavutettiin erinomaisesti. Tehtaan
katkoksia. Jos laitteistoja joudutaan pysäyttämään, voidaan
siitä valmistettavan sellu- ja paperituotteen hiilijalanjälki.
sään ympäristön kannalta paras käytettävissä oleva tek­
käyntiaste oli 98 prosenttia.
satunnaispäästöt estää paremmalla häiriötilanteiden hal­
Metsätalouden puolella metsien sertifiointi ja alkupe­
niikka. Botnian Suomen tehtaiden ympäristötehokkuutta
Läpinäkyvä tiedonjako ja avoin viestintä ovat ensisijaisia
linnalla ja tehtaan ylös- ja alasajomallien kehittämisellä.
räketjun dokumentointi jatkuvat Suomessa ja Uruguayssa.
parannettiin vuonna 2008 noin kymmenen miljoonan euron
Uruguayn toiminnassa, mikä on saanut meidät kehittämään
Suomen tehtailla toteutettiin jätevedenpuhdistamojen
Asiakkaillemme on tärkeää, että toiminnassamme nouda­
investoinneilla. Suurimmat investoinnit olivat Äänekosken
ympäristöviestintää myös Suomessa. Tulemme vuonna 2009
käyttöhenkilöstön koulutus vuonna 2008. Koulutuksen ai­
tamme kestävän metsänhoidon ja puunhankinnan periaat­
tehtaan klooridioksidilaitoksen muutos, joka vähentää or­
tiedottamaan tehtaiden ympäristösuorituksesta useammin
kana otettiin käyttöön puhdistamon simulointimalli, jota
teita ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme.
gaanisten klooriyhdisteiden (AOX) päästöjä, sekä Rauman
ja kerromme myös meneillään olevien kehityshankkeiden
voidaan hyödyntää esimerkiksi prosessihäiriöiden analy­
Toinen työsarka on pyrkiä löytämään tuottavia käyttö­
tehtaan kaasunkäsittelyjärjestelmä, joka vähentää pöly- ja
tuloksista. Tärkeänä teemana näemme energiatehokkuu­
soimiseen. Lisäksi parhaiden käytäntöjen vertailu tehostaa
tapoja selluntuotannon sivutuotteille, joita pidettiin aiem­
hajupäästöjä.
den ja siihen liittyvät kehitystoimet.
puhdistamojen suorituskykyä.
min jätteenä. Esimerkiksi lääketeollisuudessa on lupausta
riippuvat olennaisesti ihmisistä. Botnian ympäristöpolitiik­
Energiaylijäämä
Sahatavaran ympäristötehokkuus
puusta tai sellusta saataviin yhdisteisiin, jotka voisivat
ka velvoittaa jokaisen botnialaisen olemaan selvillä omiin
Botnia on vahvistanut asemaansa merkittävästi bioener­
Venäläisellä Svir Timberin sahalla otettiin vuonna 2008
korvata fossiilisia polttoaineita.
tehtäviinsä liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä omista
gian eli uusiutuvista lähteistä tuotetun energian tuotannon
käyttöön samanlainen ISO 14001 -ympäristönhallintajär­
mahdollisuuksistaan ja velvollisuuksistaan vaikuttaa niihin.
lisäämisessä sekä energiankulutuksen vähentämiseen
jestelmä kuin Fray Bentosin tehtaalla. Svir Timber on si­
Jotta työntekijät saisivat asianmukaista tietoa, jokaisella
tähtäävissä ohjelmissaan.
toutunut kaikkiin Botnian ympäristöperiaatteisiin.
tietyille selluloosakemikaaleille. Lisäksi kiinnostusta on
Tekniikan lisäksi tuotantotoiminnan ympäristövaikutukset
32
33
Ympäristösuorituskyky tukee taloudellista suorituskykyä
Ympäristösuorituskyky tukee taloudellista suorituskykyä
“Maailman paras on saavutettavissa oleva tavoite”
CASE
Ympäristötilinpäätös
Fray Bentosin
tehtaan
ympäristösuoritus
Fray Bentosin ympäristölupaa haettaessa tehtiin
tiettyjä oletuksia ja lupauksia tehtaan toiminnasta.
Ovatko ympäristösuoritusta koskevat oletukset ja
lupaukset pitäneet nyt paikkansa, kun tehdas käy
täysillä? Kysyimme tätä kahdelta asiantuntijalta.
Constante Mendiondo,
seurantakomissio
“Työskentelen alueen sosiaaliturvalaitoksessa ja olen myös
Sellu
Sahatavara
ossa, jossa edustan Río Negro -maakunnan Instituto de
Puunkulutus
Estudios Artigas -järjestöä. Instituto de Estudios Artigas
Kokonaispuunkulutus
tiedonvälityksellä ja teoilla.
Ympäristön kannalta tehtaan startti oli erittäin teho­
Tehtävämme seurantakomissiossa on toimia välittä­
kas. Tehdas on jo saavuttanut ne tasot, jotka normaalisti
jänä paikallisyhteisön mahdollisten epäilysten ja tehtaan
saavutetaan noin kolmen vuoden kuluessa käynnistykses­
toiminnan välillä. Tehtaan ympäristösuorituksesta tiedot­
tä. Alussa fosforin ja kiinteän aineen kohdalla oli joitakin
taminen on meidän ja Botnian yhteinen tehtävä. Meidän
haasteita, mutta biologisen jäteveden puhdistamon säädöt
pitää jatkuvasti esittää tärkeitä kysymyksiä ja raportoida
ja parannukset korjasivat tilanteen nopeasti. Kaikki arvot
saamamme vastaukset paikallisille ihmisille.
431 978
935 288
3 298 374
170 747
2 682
2 103
3 166
15 344
362
51
88
80
69
2,8
1,000 m3/a
16 575
20 776
24 171
13 779
13 650
26 105
115 056
140
Kiintoaine
t/a
117
511
431
157
516
441
2 173
CODCr
t/a
5 432
6 335
6 484
5 518
6 014
5 623
35 406
BOD7
t/a
96
127
157
187
142
235
944
kg/a
4 037
7 831
5 841
3 215
7 491
12 814
41 229
Virtaama
Kok. P
Kok. N
t/a
96
72
66
25
55
63
378
AOX
t/a
85
17
63
77
91
30
363
SO2
t SO2/a
144
96
98
324
548
238
1 449
TRS
t S/a
35
48
34
55
16
7
195
NOX
t NO2/a
1 078
1 158
1 066
854
706
1 722
6 584
Ilmapäästöt
Prosessi*
CO2 - fossiilinen
1,000 t/a
72
53
62
36
181)
145
386
1,000 t/a
1 088
741
1 218
1 322
802
2 403
7 574
t/a
106
165
16
184
364
85
920
SO2
t SO2/a
Kuori myyntiin
179
6
Kuori myyntiin
Kuori myyntiin
0
62
NOX
t NO2/a
0
340
168
0
0
0
508
28
CO2 - fossiilinen***
1,000 t/a
0
5
1
0
0
0
6
0,5
- biopolttoaine
1,000 t/a
0
192
229
0
0
0
421
19
t/a
0
56
3
0
0
0
59
50
- biopolttoaine
ovat nyt selkeästi pitkän aikavälin raja-arvojen alapuolella.
Botnia asetti seuraavat tavoitteet toiminnalleen: 1)
Lupaprosessin aikana tehdyt arviot tehtaan vaikutuksista
aloittaa tehtaan toiminta Fray Bentosissa ilman satun­
Uruguay-joen veteen ovat osoittautuneet oikeiksi. Yleisesti
naispäästöjä ja 2) rakentaa luottamussuhteet ja toimiva
voidaan todeta, ettei veden laadussa ole tapahtunut mitään
yhteistyö alueen tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Mitä
muutoksia tehtaan käynnistymisen jälkeen lukuun otta­
tulee tehtaan ympäristösuoritukseen, se on täyttänyt ta­
matta tiettyjen biologisten ainesosien normaalia vaihtelua.
voitteet. Veden ja ilman laadussa ei ole ollut mitattavia
Sellutehtaan pääasiallisten ilmapäästöjen (typpioksi­
muutoksia. Koska asumme niin lähellä tehdasta, odotim­
Hiukkaset
dien, rikkidioksidin ja pienhiukkasten) arvot ovat pysyneet
me voimakkaampia hajuja tehtaalta. Hajupäästöjä on ollut
Jätteet (kuivatonneja)
koko ajan DINAMAn asettamien kansainvälisten standardi­
havaittavissa vain ihan muutamia.
Kaatopaikalle
t/a
6 569
14 230
5 163
11 383
6 416
17 164
60 925
7 195
Ongelmajätteet
t/a
43
45
102
14
89
54
326
16
en alapuolella. Sellutehtaalle tyypillistä hajua aiheuttavien
Botnia on tiedottanut toiminnastaan tehokkaasti ja
pelkistettyjen rikkiyhdisteiden määrä on noussut hieman
oikea-aikaisesti, eikä mitään tietoa ole pimitetty. Botnia
tehtaan käynnistyksen jälkeen, kuten ennusteissa arvioi­
on sitoutunut tavoittelemaan parasta mahdollista ympä­
tiinkin. Arvot eivät kuitenkaan missään vaiheessa ole ylit­
täneet DINAMAn asettamia luparajoja.
Tämä on ensimmäinen kerta Uruguayssa, kun tehtaan
monitorointitietoa on saatavilla sähköisesti ja käytännössä
Pöly
Energian kehitys**
Meesauuni ja soihtu/hk
GWh/a
274
150
190
160
152
354
1 279
ristösuoritusta. Mielestäni siinä sitoumuksessa piilee myös
- öljy
GWh/a
0
150
190
69
152
354
914
- maakaasu
GWh/a
274
0
0
0
0
0
274
Uruguayn tuleva kehitys. Meidän jokaisen täytyy asettaa
- pikiöljy (biopolttoaine)
GWh/a
0
0
0
91
0
0
91
vastuullinen toimintatapa etusijalle – taloudellinen, sosi­
Energia
aalinen ja myös ympäristöä koskeva.
Lämmön tuotanto
parannettavaa, Botnia on suhtautunut hyvin positiivisesti
ja avoimesti ehdotuksiimme. Yhteydenpito on ollut erittäin
sujuvaa kaiken aikaa.
TJ/a
10 151
8 565
10 747
8 746
6 447
16 709
61 364
- lipeä
TJ/a
9 888
6 621
8 858
8 447
6 306
16 002
56 122
- kuori / hajukaasu
TJ/a
0
1 216
1 570
5
0
76
2 867
- ostopolttoaineet
TJ/a
263
727
320
294
141
631
2 375
0,1
TJ/a
9 888
8 374
10 636
8 566
6 344
16 078
59 886
99,9
Biopolttoaineilla
%
97
98
99
98
98
96
98
Aiomme laajentaa seurantaa tehtaan piipusta tehtä­
Sähkön tuotanto
GWh/a
547
386
552
415
247
815
2 962
viin mittauksiin ja hajutuntemusten arviointiin Euroopan
Sähkön kulutus
GWh/a
323
319
363
344
260
499
2 107
%
170
121
152
121
95
163
137
Unionin standardien mukaisesti. Botnia auttaa meitä hank­
kimaan tähän tarvittavaa asiantuntemusta Suomen Valtion
Teknillisen Tutkimuskeskuksen kautta.”
“Maailman paras on saavutettavissa oleva tavoite”
0,4
Prosessipolttoaineet
katsoen reaaliaikaisesti. Aina, kun olemme havainneet jotain
34
493 153
79
Prosessijätevesi
toiminut ympäristöosaston johtajana.
515 488
2 695
ja rohkaisemaan heitä osallistumaan päätöksiin.
ymmärrystä ympäristönsuojelusta totuudenmukaisella
t/a
m3/a
68
“LATU (Laboratorio Tecnológico del Uruguay) toimii itsenäi­
veluksessa vuonna 1992 ja vuodesta 1998 lähtien olen
399 953
Svir Timber
1 795
Päästöt
kuntaa. Haluan omalta osaltani edistää paikallisyhteisön
522 515
Fray Bentos Yhteensä 2008
51
mään paikallisten asukkaitten tietoisuutta oikeuksistaan
tehdasta koskevista mittauksista. Itse aloitin LATU:n pal­
Äänekoski
2 903
on kansalaisjärjestö, joka perustettiin vuonna 2005 lisää­
edustan seurantakomissiossa tehdasta ympäröivää yhteis­
Rauma
%
Carlos Saizar,
LATU
ympäristöviranomaisten (DINAMA) edellyttämistä Botnian
Kemi
1,000 k-m3/a
Sertifioitu puu
En ole asiantuntija enkä Botnian työntekijä, joten
Kaskinen
Kokonaistuotanto
jäsenenä Botnian tehdasta valvovassa seurantakomissi­
senä laboratoriona ja suorittaa suurimman osan Uruguayn
Joutseno
Biopolttoaineen osuus
Sellutehtaan omavaraisuusaste
*)
**)
***)
1)
170,2
170,1
11
soodakattila, meesauuni ja muu prosessi
primäärikattilat
turve laskettu fossiiliseksi polttoaineeksi
CO2 käytetään PCC:n valmistukseen
35
Ympäristötilinpäätös
Päästöt ja investoinnit
Vesipäästöt
Investoinnit ja kehityshankkeet
Botnian kaikkien tehtaiden yleinen ympäristösuoritus oli
Merkittävimmät ympäristöinvestoinnit olivat Kemin uusi
hyvä. Lokakuussa Rauman jätevedenpuhdistamon sel­
valkaisupesuri COD-päästöjen alentamiseksi, Rauman
keytysaltaan seinävaurion seurauksena BOD-lupaehdot
liuotin­kaasujen poltto soodakattilassa haju- ja pölypäästöjen
ylitettiin. Äänekosken ja Kaskisten tehtaan aktiivilietelai­
alentamiseksi sekä Äänekosken uusi klooridioksidilaitos,
tosten ongelmat aiheuttivat ravinteiden määrän lisäyksen
joka vähensi merkittävästi AOX-päästöjä.
edellisvuoteen verrattuna. Vuoden ensimmäisellä puolis­
Äänekosken ja Kemin tehtaille saatiin voimaan uuden
kolla Fray Bentosin fosforitaso oli normaalia korkeampi,
ympäristömenettelyn mukaiset luvat. Rauman ja Joutsenon
kuitenkin odotetun mukainen käynnistysvaiheen aikana.
luvista on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Fray
Kemin tehtaan positiivinen kehitys COD-päästöjen
Bentosin kuorikaasutinprojekti esiteltiin viranomaisille. Fray
alentamisessa jatkui myös vuonna 2008. Massan valkai­
Bentosin tehtaan ympäristösuorituskyky oli erinomainen
suun ja pesuun tehtyjen investointien lisäksi suuri merki­
myös ulkopuolisen EcoMetrix-konsulttitoimiston tekemän
tys oli parantuneella prosessin hallinnalla ja henkilöstön
arvion mukaan. Yhteistyö viranomaisten kanssa on suju­
koulutuksella. Prosessiparannuksilla saavutettiin myös
nut hyvin, ja tehtaan toimintaedellytykset ovat myös tässä
vähennyksiä prosessiveden määrään. Kaskisten tehtaalla
suhteessa erinomaiset. Joutsenon tehtaalla suoritetusta
panostettiin aktiivilietelaitoksen parantamiseen, lietteen
biologisen jätevedenpuhdistamon arvioinnista saatiin hyviä
käsittelyyn ja ravinteiden määrän hallintaan.
ehdotuksia prosessin parantamiseen.
Ilmapäästöt
vuonna 2008. Reaaliaikaiseen seurantaan ja raportointiin
Tuotannonrajoitukset aiheuttivat kaikilla tehtailla proses­
tehty investointi mahdollistaa paremman prosessin hal­
sien epätasaisuutta, minkä vuoksi ilmapäästöt lisääntyi­
linnan sekä vähentää päästöjä piipussa. Kemiin hankittiin
vät hieman useiden pysäytysten ja käynnistysten vuoksi.
uusi pölyn mittauslaite.
Ilmapäästöjen uusi raportointijärjestelmä valmistui
Äänekosken rikkipäästöt nousivat hieman edellisvuoteen
Hajukaasujen käsittelyjärjestelmien korkea käyttöas­
verrattuna johtuen haihduttamon ongelmista. NOX-päästöt
te piti TRS-päästöt alhaisina. Hyviä tuloksia saavutettiin
lisääntyivät Kaskisissa, kun tehtaan tuotannossa käytettiin
Joutsenossa ja Kemissä tehdyillä pienillä investoinneilla
enemmän eukalyptusta.
ja tehostetulla seurannalla. Hajukaasujen käsittelyn koko­
Kaskisten tehtaan haihduttamolla tehdyt parannukset
nostivat mustalipeän kuiva-aineen osuutta ja vähensivät
naistehokkuus oli vuonna 2008 yli 99,6 prosenttia.
Ympäristöinvestoinnit 2000–2008 Meur
12
10
8
6
4
2
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Ympäristöluvat
Fray Bentos
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Rauma
Äänekoski
Jätevesi
Nykyinen lupa
Dinama
4.7.2007
Korkein
hallinto-oikeus
20.5.2003
Vaasan
hallinto-oikeus
23.12.2004
Vaasan
hallinto-oikeus
24.10.2008
Vaasan
hallinto-oikeus
15.5.2001
Vaasan
hallinto-oikeus
9.5.2000
Ilmapäästöt
Nykyinen lupa
Dinama
8.11.2007
29.7.1994
/10.8.1998
22.12.1992
/16.5.1997
24.10.2008
2.6.1995
/25.1.2001
19.11.2007
Kiinteät
jätteet
Nykyinen lupa
Dinama
8.11.2007
20.12.2007
12.3.1999
24.10.2008
1.6.1998
30.3.2005
rikkipäästöjä. Hajukaasujen määrä pieneni sekä Kaskisten
että Kemin tehtaalla paremman prosessin hallinnan ja
kaasujen polton korkean käyttöasteen ansiosta.
Jätteiden käsittely
Uudet jätteidenkäsittelyalueet otettiin käyttöön vuonna 2007.
Jätteen kokonaismäärä kasvoi vuonna 2008 edellisvuoteen
verrattuna useasta syystä. Fray Bentosin uusi tehdas nosti
tuotannon kokonaiskapasiteettia huomattavasti. Lisäksi
Kaskisten ja Äänekosken tehtailla oli ongelmia meesa­
uunilla ja viherlipeän selkeytyksessä.
Kemi, Äänekoski ja Kaskinen aloittivat kierrätettävän
jätteen käytön raaka-aineena.
36
37
Päästöt ja investoinnit
Päästöt ja investoinnit
Päästökehitys tehtailla
Botnian sellutehtaiden päästöt ilmaan
Botnian sellutehtaiden päästöt vesistöön ja luparajat
Joutseno 1)
Kaskinen 2)
Kemi 3)
Rauma 4)
Äänekoski 5)
Fray Bentos 6)
t/a
66
68
65
54
54
75
66
73
46
39
43
52
39
t/d
0,5
0,3
0,4
2,4
1,3
1,2
3,2
1,2
1,6
1,2
0,4
0,4
5,2
1,4
BOD7
t/d
0,3
0,3
0,3
0,8
0,3
0,4
0,7
0,4
0,7
2,5
0,5
0,4
1,6
0,4
3,5
3,5
CODCr
t/d
50
19
14
19
40
30
17
16
AOX
t/d
0,50
0,29
0,23
0,24
0,50
0,06
0,05
0,06
Kok. P
kg/d
50
Kok. N
kg/d
50
29
11
15
441
275
203
45
21
15
413
187
141
45
60
3
4,0
max kk k.a. 2008
76
Kiintoaine
Luparaja kk:n k.a.
Virtaama 1,000 m /d
41
Huom1
107
Huom2
88
71
3 000
0,9
3,7
2,3
1,2
2 000
0,3
2,6
0,9
0,6
1 000
25
18
23
45
19
15
12
35
26
16
17
56
21
15
0,16
0,21
0,45
0,25
0,21
0,08
0,50
0,40
0,25
0,34
0,56
0,13
0,08
70
40
32
16
30
181
216
16
9
10
97
68
77
38
21
16
74
66
35
216
150
154
740
260
170
1) Yhteiset luparajat M-real Oyj:n BCTMP-tehtaan kanssa
2)Yhteiset luparajat M-real Oyj:n BCTMP-tehtaan kanssa.
3) Yhteiset luparajat Kemiart Linersin kanssa.
4) Yhteiset luparajat UPM-Kymmene Oyj Rauman paperitehtaan kanssa. Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös Rauman kaupungin viemärilaitoksen jätevedet.
5) Yhteiset luparajat M-real Oyj:n paperi- ja kartonkitehtaan sekä CP Kelco Oy:n sekä Speciality Minerals Nordic Oy Ab:n PCC-tehtaan kanssa.
6) Huom.1: Luparaja on 1,5 kertaa kauden keskiarvo. Vuonna 2008, keskiarvo oli 825,2 L/s, tai noin 71,3 tuhatta m 3/d.
Huom.2: Kuukauden maksimikeskiarvo vuonna 2008, vastaa maaliskuuta 2008 (1016 L/s).
Sertifikaatit
Botnian Suomen tehtaat
Botnia S.A.
Forestal Oriental
Laatujärjestelmä
SFS-EN ISO 19001
Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä
SGS-COC-003861-FSC
Eukalyptusplantaasien metsänhoitojärjestelmä
SGS-FM/COC-0606
SGS-COC-1703
SGS-FM/COC-2240
Ympäristöjärjestelmä
SFS-EN ISO 14001
6 000
0
Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä
FSC Chain of Custody ja
PEFC COC ja PEFC-logon käyttö
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ)
3 000
7 000
3 000
6 000
2 500
5 000
2 000
2 000
4 000
1 500
2000
2001
2002
■ TRS t/a
Tuotanto t/a
2003
2004
■ NOX t/a
2005
2006
2007
2008
1 000
2 000
500
1999
1 500
3 000
1 000
■ SO2 t/a
500
1 000
0
0
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
0
■ CO2 fossiilinen 1 000 t/a ■ CO2 biopolttoaine 1 000 t/a
Tuotanto 1 000 t/a
■ Hiukkaset t/a
Botnian sellutehtaiden jätevesipäästöjen kehitys
Biologinen hapenkulutus (BOD7)
Kemiallinen hapenkulutus (CODCr)
kg/tuotettu tonni
kg/tuotettu tonni
1,0
25
0,8
20
0,6
15
0,4
10
0,2
5
0,0
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä
OHSAS 18001
Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä
SFS-EN ISO 22000
3 500
5 000
4 000
0,18
292
8 000
2 500
7 000
tuotanto
3 500
8 000
vuosik.a. 2008
vuosik.a. 2007
vuosik.a. 2008
max kk k.a. 2008
Luparaja kk:n k.a.
vuosik.a. 2007
vuosik.a. 2008
max kk k.a. 2008
Luparaja 3 kk:n k.a.
vuosik.a. 2007
vuosik.a. 2008
max kk k.a. 2008
Luparaja kk:n k.a.
vuosik.a. 2007
vuosik.a. 2008
max kk k.a. 2008
Luparaja kk:n k.a.
vuosik.a. 2007
vuosik.a. 2008
max kk k.a. 2008
Luparaja kk:n k.a.
9 000
3
1 000 t/a
tuotanto
10 000
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
0
Jäteveden orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin
tai muiden halogeenien määrä (AOX) kg/tuotettu tonni
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Fosfori (P)
kg/tuotettu tonni
0,5
0,05
0,4
0,04
0,3
0,03
0,2
0,02
0,1
0,01
Uusiutuvan energian tuotannon tarkastus RECS
0,0
38
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
0,00
1999
2000
2001
Vuoden 2008 luvuissa mukana myös marraskuussa 2007 käynnistyneen Fray Bentosin tehtaan luvut.
Päästökehitys tehtailla
Päästökehitys tehtailla
39
Botnian sellutehtaiden materiaalitase 2008
Suomen, Ruotsin ja Etelä-Amerikan sellutehtaiden ominaispäästöt
PÄÄSTÖT ILMAAN
• rikki (SO2) 1 455 t/a
• typen oksidit (NO2) 6 617 t/a
• hiilidioksidi (CO2) fossiilinen 386 t/a
Seuraavissa
■ Botniangraafeissa
tehtaat 2008 suomalaisten, ruotsalaisten ja eteläamerikkalaisten
■ Muut suomalaiset tehtaat 2007
valkaistua
sulfaattisellua
tuottavien tehtaiden ominaispäästöt. Suomalaisten
■ Ruotsalaiset
tehtaat 2007
■ Etelä-Amerikkalaiset tehtaat 2007
• hiukkaset 925 t/a
ruotsalaisten tehtaiden luvut ovat Svenska Skogsindustriernan julkaisemia.
Eteläamerikkalaisten luvut ovat heidän omista vuosikertomuksistaan.
tehtaiden vuoden 2007 päästöluvut ovat Metsäteollisuus ry:n julkaisemia ja
Kemiallinen hapenkulutus (CODCr) kg/tuotettu tonni
40
■
■
■
■
35
Botnian tehtaat 2008
Muut suomalaiset tehtaat 2007
Ruotsalaiset tehtaat 2007
Etelä-Amerikkalaiset tehtaat 2007
Kaskinen
Äänekoski
Kemi
Rauma
• mäntyöljy 82 104 t/a
• tärpätti 3 822 t/a
• Lämmöntuotanto 61 364 TJ/a
• Sähköntuotanto 2 962 GWh/a
• Biopolttoaineen osuus 98 %
• Omavaraisuusaste 137 %
VESI
40
15
0,35
PÄÄSTÖT VETEEN
• kemiallinen hapenkulutus CODCr 35 502 t/a
5
• biologinen hapenkulutus 0
BOD7 944 t/a
• fosfori 41 229 t/a
• AOX 363 t/a
Kaskinen
Fray Bentos
0,20
Joutseno
Rauma
0,25
Kemi
0,30
Äänekoski
10
Kaskinen
20
Äänekoski
Jäteveden orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin tai muiden halogeenien määrä (AOX) kg/tuotettu tonni
Kemi
25
Rauma
30
Joutseno
35
0
0,10
• kemikaalit
1 188 GWh/a
Kemiallinen hapenkulutus (CODCr) kg/tuotettu tonni
5
0,15
• sellu 3 298 374 t/a
• Meesauuni ja soihtu/hkk Fray Bentos
10
Joutseno
15
Fray Bentos
20
TUOTE
• puu 15 344 1,000k-m3/a
PROSESSIPOLTTOAINEET
30
25
RAAKA-AINE
JÄTTEET
• prosessijäte 61 636 t/a
0,05
• ongelmajäte 326 t/a
0,00
Fosfori (P) g/tuotettu tonni
80
70
60
40
10
0
Päästökehitys tehtailla
Kaskinen
Äänekoski
Kemi
20
Joutseno
30
Rauma
40
Fray Bentos
50
Jätteen hyötykäyttö
Jätehuoltoalueet
• Suomessa kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön.
• Kaikilla sellutehtailla käytössä kaatopaikat, joiden käyttöikää on jäl­
• Uruguayssa paperi ja muovi kierrätetään. Primääriliete ja
puun­käsittelyssä jäävä kuori ja puuaines palautetaan viljelmille.
• Polttokelpoiset jätteet, primääri- ja biolietteet joko myydään kuoren
jellä 10–20 vuotta.
• Kaikilla tehtailla käynnissä myös vanhojen jätehuoltoalueiden
sul­kemisprojektit.
ohella polttoaineeksi tai poltetaan tehtaan kuori- tai soodakattilassa.
• Tehtaiden yhdyskuntajätteet toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle.
• Kuorilietettä ja meesauunin kalkkipölyä toimitetaan myös hyötykäyttöön.
• Sellutehtaiden suotovedet käsitellään biologisilla jätevedenpuhdistamoilla.
• Tuhkaa käytetään maanrakennukseen.
• Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen käsittelylaitoksille.
Botnian sellutehtaiden materiaalitase 2008
41
GRI-vertailu
GRI:n tunnusluku
Taloudellinen vastuu
EC1
EC2
EC9
Ympäristövastuu
EN1
Global Reporting Initiative (GRI) on kansainvälinen, monista sidosryhmistä koostuva ja
riippumaton yhteisö, joka kehittää ja julkaisee kestävän kehityksen raportointia koskevia
ohjeistoja. GRI:n ohjeiden käyttö on täysin vapaaehtoista, mutta jo useat sadat yritykset
maailmassa raportoivat toimintansa taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista nä­
kökohdista GRI:n kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti. Botnian kestävän
kehityksen raportointi perustuu GRI:n ohjeistukseen soveltuvin osin.
Sisältö
Tuotettu taloudellinen arvo
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat taloudelliset
vaikutukset ja muut riskit
Epäsuorat taloudelliset vaikutukset
Sivu
54
17
Tuloslaskelma
Sertifioitu energiagehokkuusjärjestelmä
20, 24–26
Puun saatavuus,
Tärkeiden varojen vastuullinen hoitaja
Materiaalin käyttö
18–20
Kierrätysmateriaalit
Välitön energian kulutus
Välillinen energian kulutus
Energiansäästötoimenpiteet
35
17
17
17, 32–33
EN6, EN7
Energiatehokkuuden parantaminen
17, 32–33
EN8
EN11, EN12 ja EN14
EN16 ja EN18
EN20
Veden käyttö
Biodiversiteetti
Kasvihuonepäästöt ja niiden vähentäminen
Päästöt ilmaan
35
20
32–33
35, 39
EN21
Päästöt veteen
35, 38
EN22
Jätteet
35, 41
Poikkeamat lupaehtoihin
Ongelmajätteet
Ympäristövaikutusten vähentäminen
Kuljetusten ympäristövaikutukset
Ympäristönsuojelutoimenpiteet ja investoinnit
Sosiaalinen vastuu
LA1
LA2
Henkilöstö
Henkilöstön vahvuus
LA3
Vakinaisten työntekijöiden edut
LA4
Järjestäytyminen
LA5
LA7
LA8
Uudelleenjärjestelytilanteet
Työterveys- ja turvallisuus
Työntekijöiden neuvonta ja valistaminen vakavista
sairauksista
Koulutus ja henkilöstön kehittämisohjelmat
Kehityskeskustelujen piiriin kuuluvan henkilöstön
osuus
Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus
LA10 ja LA 11
LA12
LA13
LA14
HR5
HR6
PR1
PR5
AOX (Adsorbable Organic Halogens) ilmaisee jäteveden
N on typen kemiallinen merkki. Typpi on ilman pääkom­
eloperäisiin eli orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen koko­
ponentti (n. 79 %). Se on myös vesistöjen rehevöitymistä
naiskloorin määrän.
aiheuttava alkuaine, joka on peräisin pääasiassa ilmasta
ja puuraaka-aineesta sekä eräistä kemikaaleista. Sitä li­
BAT (Best Available Techniques) tarkoittaa parasta käytet­
36
35
36
16
18–20
28–30
4, 28–30
Hankinta ja valmistus,
Puun saatavuus
Ympäristötilinpäätös
Sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä
Sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä
Sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä,
Ympäristösuorituskyky tukee taloudellista suorityskykyä
Sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä,
Ympäristösuorituskyky tukee taloudellista suorityskykyä
Ympäristötilinpäätös
Puun saatavuus
Ympäristösuorityskyky tukee taloudellista suorituskykyä
Ympäristötilinpäätös,
Sellutehtaiden päästöt ilmaan
Ympäristötilinpäätös,
Sellutehtaiden jätevesipäästöt
Ympäristötilinpäätös,
Materiaalitase
Päästökehitys ja investoinnit
Ympäristötilinpäätös
Päästökehitys ja investoinnit
Tehokkuuden lisäämistä, toimituskustannusten vähentämistä
Hankinta ja valmistus
28–30
28–30
Ymmärryksen lisäämistä
Konsernin avainluvut,
Ymmärryksen lisäämistä
Lyhyet määräaikaiset työsuhteet eivät ole tulos- ja
kannustuspalkkion piirissä. Kaikki vakinaiset ja osa-aikaiset ovat.
Liki koko henkilöstö kuuluu ammattiyhdistyksiin, ja kaikki
työntekijät ovat kollektiivisten työehtosopimusten piirissä.
Johtotason työehtosopimukset neuvotellaan yksilöllisesti.
YT-laki säätää asiasta, ja se sisältyy myös työehtosopimukseen.
Ymmärryksen lisäämistä
Ymmärryksen lisäämistä
28–30
28–30
Ymmärryksen lisäämistä
Ymmärryksen lisäämistä
28–30, 47–49
Ymmärryksen lisäämistä,
Hallinto ja johtoryhmä
Tehtäväkohtaiset palkat ovat samat
Miesten ja naisten peruspalkan suhdeluku
työntekijätyypeittäin
Järjestäytymis- ja työehtosopimusneuvotteluoikeudet
Lapsityövoima
Tuotteiden ja palveluiden turvallisuus
37
Asiakastyytyväisyys
14–15
sätään aktiivilietteen ravinteeksi tarvittaessa.
tävissä olevaa tekniikkaa, jonka käyttäminen on ympäris­
tölupien myöntämisen perusta EU-maissa.
EN2
EN3
EN4
EN5
EN23 ja EN28
EN24
EN26
EN29
EN30
Otsikko
Ympäristösanasto
NOX on typen oksideista käytetty kemiallinen merkki. Typen
oksidit syntyvät palamisen yhteydessä puun (ja muun polt­
BOD5, BOD7 eli biologinen hapenkulutus osoittaa, kuinka
toaineen) sisältämästä typestä sekä osin myös ilmassa
paljon happea vesistön mikro-organismit kuluttavat tietyn
olevan typen ja hapen reaktiotuotteena. Typen oksideja on
jätevesimäärän hajottamiseen viiden tai seitsemän vuoro-
savu- ja pakokaasuissa. Ne muodostavat happamoittavia
kauden aikana.
ja rehevöittäviä yhdisteitä.
CODCr (Chemical Oxygen Demand) eli kemiallinen hapen­
P on fosforin kemiallinen merkki. Fosfori on vesistöjen re­
kulutus on mittayksikkö sille happimäärälle, joka tarvitaan
hevöitymistä aiheuttava alkuaine. Se on peräisin pääasiassa
jäteveden kemiallisessa hajottamisessa. Se kuvaa jäteve­
raaka-aineena käytetystä puusta. Sitä myös lisätään biolo­
den hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamaa
gisessa jätevedenpuhdistamossa aktiivilietteen ravinteeksi.
hapen kulutusta.
Rikkidioksidi (SO2) on rikkiä sisältävien polttoaineiden
Hiilidioksidi (CO2) on palamisen tuloksena syntyvä kaa­
palamistuotteena syntyvä kaasu. Kun rikkidioksidi rea­
su, jonka kohonneen pitoisuuden ilmakehässä on todettu
goi ilmassa veden ja hapen kanssa, syntyy rikkihappoa ja
kiihdyttävän kasvihuoneilmiötä. Peräisin joko bio- tai fos­
-hapoketta, joka sateen mukana maaperään tullessaan
siilisesta polttoaineesta.
happamoittaa sitä.
Hiukkaset ovat ilman epäpuhtauksia, esim. päästön si-
TRS (Total Reduced Sulphur) tarkoittaa pelkistyneitä rik­
sältämiä kiinteitä aineita (natriumsulfaatti, poltettu kalkki,
kiyhdisteitä, mm. sulfaattisellutehtaista ilmaan pääseviä
meesa, noki).
erittäin pienissä pitoisuuksissa haisevia yhdisteitä.
Kiintoaine tarkoittaa esim. puun kuorinnassa ja mas­
sanvalmistuksessa veteen päässyttä puuainesta sekä
jäteveden puhdistuksessa kiinteään muotoon muutettuja
epäpuhtauksia. Kiintoainetta voidaan poistaa jätevedestä
laskeuttamalla tai suodattamalla.
Botnian yritysvastuun periaatteet (www.botnia.com)
Botnian yritysvastuun periaatteet (www.botnia.com)
Sertifikaatit
Asiakkuus varmistaa toimituksen luotettavuuden
42
43
GRI-vertailu
Ympäristösanasto
Hallintoperiaatteet
Johtoryhmä
31.12.2008
Yhtiökokous
Anttila, Pauli Hänninen, Juha Mäntylä, Jyrki Salo sekä
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Se muun muassa
yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Hämälä ja talousjohtaja Ville
vahvistaa vuosittain yhtiön tuloslaskelman ja taseen, päät­
Jaakonsalo (työryhmän sihteeri). Hallituksen työryhmä on
tää osinkojen maksamisesta ja hallituksen jäsenten sekä
pitänyt vuoden 2008 aikana 6 kokousta.
yhtiön tilintarkastajien valitsemisesta. Varsinainen yhtiö­
kokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä.
Toimitusjohtaja
Hallitus valitsee yhtiölle toimitusjohtajan, jonka palvelus­
Hallitus
suhteen keskeiset ehdot on määritelty kirjallisessa toi­
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjes­
mitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä
tämisestä huolehtii hallitus, jonka yhtiökokous valitsee
on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa lainsäädännön sekä
Ilkka Hämälä,
Ronald Beare,
Maarit Herranen,
Ville Jaakonsalo,
vuodeksi kerrallaan. Jäsenen toimikausi alkaa hänet va­
hallituksen antamien ohjeiden ja määräysvallan mukaisesti.
toimitusjohtaja
johtaja,
johtaja, henkilöstö
johtaja, talous
linneen yhtiökokouksen päättymisestä ja jatkuu seuraavan
Yhtiön toimitusjohtajana toimi 31.8.2008 saakka diplomi-
varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Yhtiöjärjestyksen
insinööri Erkki Varis ja 1.9.2008 alkaen diplomi-insinööri
mukaan Oy Metsä-Botnia Ab:n hallitukseen kuuluu vähin­
Ilkka Hämälä.
Uruguayn toiminnot
tään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallitus valitsee
keskuudestaan puheenjohtajan.
Palkat ja palkkiot
Hallituksen tehtäviin kuuluu osakeyhtiölaissa ja yhtiö­
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut pal­
järjestyksessä erikseen mainittujen tehtävien lisäksi muun
kat, palkkiot ja luontaisedut vuonna 2008 olivat yhteensä
muassa yhtiön strategian ja vuosisuunnitelman vahvista­
735 000 euroa.
minen sekä näiden noudattamisen valvonta, liiketoiminta­
järjestelyistä, huomattavista investoinneista, sijoituksista
Yhtiön johtoryhmä
ja lainoista, toimitusjohtajan nimittämisestä ja palvelus­
Johtoryhmä vastaa yhtiön päivittäisestä johtamisesta se­
suhteen ehdoista päättäminen sekä yhtiön henkilöstön
kä valmistelee hallituksen työryhmän ja yhtiön hallituk­
tulospalkkiojärjestelmän periaatteiden vahvistaminen.
sen kokouksissa käsiteltäviä asioita. Yhtiön johtoryhmän
Vuonna 2008 hallituksella oli 8 kokousta, joista kaksi
oli puhelinkokouksia.
puheenjohtajana toimii Ilkka Hämälä ja jäseninä Ronald
Beare, Maarit Herranen, Ville Jaakonsalo, Ismo Nousiainen,
Timo Piilonen, Jyrki Yrjö-Koskinen, sekä sihteerinä Juha
Hallituksen työryhmä
Pesonen. Vuonna 2008 yhtiön johtoryhmällä oli 11 kokousta.
Hallitus on nimennyt keskuudestaan työryhmän, jonka
tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa käsi­
Sisäinen tarkastus
teltäviä asioita sekä perehtyä muihin yhtiön liiketoiminnan
Osana Metsä-Botnian sisäisen valvonnan järjestelmää
ja sen kehittämisen kannalta keskeisiin operatiivisiin ja
yhtiön sisäisen tarkastuksen tehtäviä hoitaa Metsäliitto-
hallinnollisiin kysymyksiin. Hallituksen työryhmään ovat
konsernin sisäinen tarkastus.
Ismo Nousiainen,
Timo Piilonen,
Jyrki Yrjö-Koskinen,
johtaja, tuotanto
johtaja,
johtaja,
liiketoiminnan kehittäminen
myynti ja markkinointi
vuonna 2008 kuuluneet yhtiön hallituksen jäsenet Hannu
44
45
Hallintoperiaatteet
Johtoryhmä
Oy Metsä-Botnia Ab:n hallitus
31.12.2008
Kari Jordan, 52
Jussi Pesonen, 48
Hannu Anttila, 53
Pauli Hänninen, 60
Martti Asunta, 54
Jyrki Salo, 48
Juha Mäntylä, 48
Ilkka Hämälä, 48
Asema
Hallituksen puheenjohtaja,
jäsen vuodesta 2004
Asema
Hallituksen varapuheenjohtaja,
jäsen vuodesta 2004 alkaen
Asema
Hallituksen jäsen
vuodesta 2004 alkaen
Asema
Hallituksen jäsen
vuodesta 2004 alkaen
Asema
Hallituksen jäsen
6.2.2008 alkaen
Asema
Hallituksen jäsen
1.4.2008 alkaen
Asema
Hallituksen jäsen
1.12.2008 alkaen
Asema
Oy Metsä-Botnia Ab:n toimitus­
johtaja 1.9.2008 alkaen
Päätehtävä
Metsäliitto-konserni,
pääjohtaja
Päätehtävä
UPM-Kymmene Oyj,
toimitusjohtaja
Päätehtävä
Metsäliitto-konserni,
strategiajohtaja
Päätehtävä
UPM-Kymmene Oyj,
teknologiajohtaja
Päätehtävä
Metsäliitto Osuuskunta,
hallituksen puheenjohtaja
Päätehtävä
UPM-Kymmene Oyj,
talous- ja rahoitusjohtaja
Päätehtävä
Metsäliitto-konserni,
Puunhankinnan toimialajohtaja
Koulutus ja keskeinen työ- ja
muu kokemus
Ekonomi, eri johtotehtävis­
sä Merita Pankki Oy:ssä ja
Nordeassa, viimeksi Nordea Bank
AB:n varatoimitusjohtaja ja kon­
sernijohdon jäsen 2000–2004
Koulutus ja keskeinen työ- ja
muu kokemus
Diplomi-insinööri, eri johtotehtä­
vissä UPM-Kymmene Oyj:ssä, vii­
meksi UPM-Kymmene Oyj:n vara­
toimitusjohtaja 2001–2003.
Koulutus ja keskeinen työ- ja
muu kokemus
Ekonomi, M-real Oyj:n toimitus­
johtaja 2005–2006, MetsäliittoYhtymän finanssijohtaja 2003–
2004, Metsä Tissue Oyj:n toimi­
tusjohtaja 1998–2003, Oy MetsäBotnia Ab:n varatoimitusjohtaja
1997–1998, Metsä-Serla Oy:n
talousjohtaja 1992–1996.
Koulutus ja keskeinen työ- ja
muu kokemus
Tekn. lis., A. Ahlström Oy:ssä
erilaisissa tuotannon ja tuotanto­
johdon tehtävissä vuosina 1974–
1986, viimeisenä Kauttuan teh­
taanjohtaja 1986–1989. Kaipolan
LWC-yksikön johtaja 1989–1993
ja Kajaanin tehtaan johtaja
1993–2000. Päällystämättömien
papereiden tuoteryhmän johtaja
2000–2001, hienopaperitehtais­
ta vastaava johtaja 2001–2003,
liiketoiminnan kehitysjohtaja
2003–2006.
Koulutus ja keskeinen työ- ja
muu kokemus
Metsänhoitaja, liikkeenharjoitta­
ja, oma kiinteistötoimisto vuodes­
ta 1995, metsätalousyrittäjä, pan­
kinjohtajana TAP ja SYP 1988–95,
toiminnanjohtaja Pohjois-Hämeen
Mhy-liitto 1982–88
Koulutus ja keskeinen työ- ja
muu kokemus
KTM, IBM:ssä 1984–1990 erilai­
sissa myynnin ja markkinoinnin
tehtävissä Suomessa ja IsoBritanniassa. Vuodesta 1990 toi­
minut Nokiassa useissa liiketoi­
minnan ja talousjohdon tehtävissä
Suomessa, Belgiassa, Saksassa,
Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.
Nokia Networks -toimialaryhmän
talousjohtajana 2002–2005.
Koulutus ja keskeinen työ- ja
muu kokemus
Maa- ja metsätaloustieteen mais­
teri, metsänhoitaja. Eri tehtävissä
Metsäliitto Osuuskunnassa 1998
alkaen, viimeksi metsäjohtajana.
1985–1998 eri tehtävissä EteläPohjanmaan metsäkeskuksen ja
Enso Forest Development Ltd:n
palveluksessa.
Koulutus ja keskeinen työ- ja
muu kokemus
Diplomi-insinööri, eri johtotehtä­
vissä Metsä-Botniassa, viimeksi
tuotantojohtaja.
Keskeisimmät muut tehtävät
Puheenjohtaja M-real Oyj:n hal­
lituksessa vuodesta 2006, Metsä
Tissue Oyj:n hallituksessa vuo­
desta 2004, Metsäteollisuus ry:n
hallituksessa ja työvaliokunnassa
vuodesta 2009 ja Lastentautien
Tutkimussäätiön hallintoneuvos­
tossa vuodesta 2003.
Varapuheenjohtaja Metsäliitto
Osuuskunnan halllituksessa
vuodesta 2006, Finnair Oyj:n
hallituksessa vuodesta 2003 ja
Elinkeinoelämän keskusliiton
EK:n hallituksessa vuodesta 2009.
Jäsen Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvos­
tossa vuodesta 2004, sekä
Liikesivistysrahaston hallitukses­
sa vuodesta 2001.
Keskeisimmät muut tehtävät
Jäsen UPM-Kymmene Oyj:n hal­
lituksessa vuodesta 2007, EK:n
hallituksessa vuodesta 2005,
Metsäteollisuus ry:n hallitukses­
sa vuodesta 2003, Confederation
of European Paper Industries
CEPI:n hallituksessa vuodesta
2004, Teknillisen korkeakoulun
hallituksessa vuodesta 2008 sekä
Kansainvälisen Kauppakamarin
(ICC) Suomen osasto ry:n halli­
tuksessa vuodesta 2006.
Keskeisimmät muut tehtävät
Puheenjohtaja Eläke-Tapiolan
hallintoneuvostossa vuodes­
ta 2007.
Jäsen Metsä Tissue Oyj:n
hallituksessa vuodesta 2004,
Teollisuuden Voima Oy:n hallituk­
sessa vuodesta 2007.
Keskeisimmät muut tehtävät
Puheenjohtaja KCL:n ja
Metsäklusteri Oy:n hallituksissa.
Keskeisimmät muut tehtävät
Hallituksen varapuheenjohtaja
M-real Oyj 2008 alkaen, hallituk­
sen jäsen Metsä-Tissue Oyj 2008
alkaen, Vapo Oy 2008 alkaen ja
Pellervo-Seura ry 2008 alkaen
Keskeisimmät muut tehtävät
Keskinäinen työeläkevakuutus­
yhtiö Varman hallintoneuvoston
jäsen vuodesta 2006, Nordea
Pankki Suomi Oyj:n neuvottelu­
kunnan jäsen vuodesta 2007.
Keskeisimmät muut tehtävät
Finsilva Oyj, hallituksen jä­
sen 2007 alkaen, Kustens
Skogscentral, johtokunnan jäsen
2003 alkaen.
Keskeisimmät muut tehtävät
Puheenjohtaja Botnia S.A.:n,
ja Botnia South America S.A.:n
hallituksessa vuodesta 2008.
Jäsen Metsäliitto-konsernin
johtoryhmässä vuodesta 2008,
Metsäteollisuus ry:n kilpailuky­
kyvaliokunnassa vuodesta 2008,
Suomen Laatuyhdistys ry:n neu­
vottelukunnassa vuodesta 2008.
46
47
Oy Metsä-Botnia Ab:n hallitus
Oy Metsä-Botnia Ab:n hallitus
TILINPÄÄTÖS
48
49
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008
Liikevaihto ja tulos
Vuoden lopulla Kanadassa ja Pohjois­
tällä hetkellä noin 180 000 hehtaaria maa­
Tulevaisuuden avaintehtäviin sopivien
muodostettiin uusi Liiketoiminnan kehitys
Orientalin metsistä, jotka on puolestaan ser­
Botnia-konsernin liikevaihto kasvoi edel­
maissa suljettiin lähes kaksi miljoonaa tonnia
ta, josta noin 60 prosenttia on istutettua tai
resurssien potentiaalikartoitusta jatkettiin
-osaamiskeskus, jonka yhteyteen liitettiin
tifioitu FSC:n (Forest Stewardship Council)
lisvuoteen verrattuna 16 prosenttia ja oli
vanhaa sellukapasiteettia puun heikon saa­
istutukseen kelpaavaa.
Suomessa ja kartoitukset aloitettiin Venäjällä.
aiemmin teknisestä kehityksestä vastannut
mukaisesti. Botnian Suomen tehtaille myön­
1 591 miljoonaa euroa (1 371). Voitto en­
tavuuden ja huonon kannattavuuden takia.
Merkittävimmät kotimaan investoinnit
Avainhenkilöille tehtiin pitkän aikavälin kehi­
Teknologia-osaamiskeskus.
nettiin 22.12.2008 FSC Chain-of-Custody ja
nen satunnaiseriä oli 176 miljoonaa euroa
Vuoden kuluessa suomalaiset sellutehtaat
kohdistettiin Äänekosken tehtaan kloori-
tysohjelmat, joiden toteutumista seurataan
Botnia osallistui menestyksekkäästi
eli 1,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna
menettivät hintakilpailukykyään johtuen
dioksidilaitoksen ja automaatiojärjestel­
osana kehityskeskusteluprosessia. Vuonna
Suomen Laatupalkinto -kilpailuun suurten
2007 (173). Katsauskauden liikevaihtoa ja
kilpailijoita nopeammin kohonneista puun
män uusimiseen, Kemin tehtaan massan
2009 avainhenkilöohjelma laajennetaan
yritysten ja liiketoimintayksiköiden sarjassa.
Ympäristö
tulosta tukivat alkuvuodesta sellun korkea
hinnoista ja euron vahvistumisesta varsinkin
pesuun sekä Rauman tehtaan ilmapäästöjen
Uruguayn organisaatioon.
Yhtiö sai kilpailussa EFQM Recognised for
Äänekosken ja Kemin tehtaille saatiin voimaan
hintataso ja loppuvuoden aikana vahvistunut
Ruotsin kruunua ja Kanadan dollaria vastaan.
alentamiseen.
Excellence -tunnustuksen organisaationsa
uuden ympäristölupamenettelyn mukaiset
dollari. Merkittävimpinä tulosta pienentävinä
Euron ja dollarin välinen keskikurssi
hyvästä toiminnasta ja hyvistä tuloksista.
luvat. Rauman ja Joutsenon tehtaan luvista
tekijöinä olivat puuraaka-aineen korkeana
vuonna 2008 oli noin 1,47 (1,37) eli selvästi
Organisaatio ja henkilöstö
toteuttamista jatkettiin. Johtamistaidon ja
jatkunut hintataso sekä loppuvuodesta toteu­
edellisvuoden tasoa korkeampi.
Vuodesta 1997 yhtiön toimitusjohtajana toi­
esimiestyön edelleen kehittämiseksi käyn­
Puunhankinta
Kaskisten luvan valitusprosessi Vaasan
minut Erkki Varis jäi eläkkeelle 31.8.2008
nistettiin tuleville esimiehille JET-ohjelma,
Botnian puunkäyttö oli yhteensä 15,5 mil­
hallinto-oikeudessa on kesken.
Rahoitus
saavutettuaan sopimuksen mukaisen elä­
joka toteutetaan vuosina 2009–2012.
joonaa kuutiometriä, josta Suomessa 12,2
Voimassa olevien lupien lupaehtoylityksiä
Botnian rahoitusasema ja maksuvalmius
keiän. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin
Kaskisten tehtaalla käynnistettiin mar­
miljoonaa (13,1) ja Uruguayssa 3,3 miljoonaa
ei ollut muilla tehtailla kuin Raumalla, mis­
säilyivät hyvinä toimintavuoden aikana.
DI Ilkka Hämälä.
raskuussa yt-neuvottelut koskien toiminnan
kuutiometriä. Suomen puunkäytöstä havu­
sä jätevedenpuhdistamon selkeytysaltaan
keskeyttämistä toistaiseksi tai vaihtoehtoi-
puuta (mukaan lukien hake ja puru) oli 9,2
seinävaurion seurauksena BOD-lupaehdot
sesti tehtaan toiminnan lopettamista.
miljoonaa kuutiometriä (9,9) ja lehtipuuta
ylitettiin lokakuussa.
tunut sellun hinnan ja kysynnän voimakas
heikkeneminen.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vuon­
na 2008 oli 10,6 prosenttia (10,6).
ohjelman Botnia Business Academyn (BBA)
on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Sellun myyntimäärät nousivat edellis­
Syyskuussa metsäyhtiö Forestal Oriental
Vuoden 2008 keskeiset painopiste-
vuodesta 20 prosenttia. Sellun kokonais-
julkisti Uruguayssa yhteensä 100 miljoo­
alueet olivat Botnian toimintatavan vahvis­
myynti oli 3 064 023 tonnia (2 549 491).
nan dollarin joukkovelkakirjaohjelman ja
taminen Uruguayssa, henkilöstöprosessin
Konsernin henkilöstömäärä oli kes­
3,0 miljoonaa kuutiometriä (3,2). Suomessa
Tärkeimmät ympäristöinvestoinnit vuon­
Toimituksista 1 830 994 tonnia (1 668 597)
laski liikkeelle onnistuneesti ensimmäi-
ja HR-työkalujen käyttöönotto Uruguayssa
kimäärin 1 874 henkilöä (1 969). Vuoden
tuontipuun osuus kokonaispuunkäytöstä oli
na 2008 olivat Kemin uusi valkaisupesuri
oli osakkaille ja 1 233 029 tonnia (880 894)
sen 35 miljoonan dollarin erän velkakirjoja
ja Venäjällä, liiketoimintaosaamisen, joh-
lopussa konsernin palveluksessa oli 1 815
21 prosenttia. Kaskisten tehtaan puunhan­
COD-päästöjen alentamiseksi, Rauman
markkina-asiakkaille. Havusellun osuus
Uruguayn markkinoille.
tamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä
henkilöä (1 862). Henkilöstön palkkakustan­
kintaa täydennettiin Uruguaysta tuodulla
liuotinkaasujen poltto soodakattilassa ha­
avainresurssien potentiaalikartoituksen
nus oli 61,1 miljoonaa euroa (59,9).
eukalyptuksella.
ju- ja pölypäästöjen vähentämiseksi sekä
Alkuvuodesta kilpailukykyisen puuraaka-
Äänekosken uuden klooridioksidiprosessin
Kehitystoiminta
aineen saatavuutta rajoitti Suomessa korjuu-
käyttöönotto, joka vähensi merkittävästi
myynnistä oli 1 599 735 tonnia (1 762 385)
ja lehtisellun 1 464 288 tonnia (787 106).
Yhtiöllä oli 31.12.2008 likvidejä varoja
ja nostokelpoisia luottoja yhteensä 303,9
jatkaminen.
Sellun tuotantomäärä oli 3 298 458
miljoonaa euroa (357,2), eli noin 53 miljoo­
Uruguayssa Botnian toimintatavan
tonnia (2 616 116). Uruguayssa tavoitetaso
naa euroa vähemmän kuin vuoden alussa.
jalkauttamista jatkettiin ja mm. henki­
Vuoden 2008 toiminnan painopiste oli yhtiön
olosuhteiltaan heikko talvi sekä erityisesti
AOX-päästöjä. Lisäksi Kaskisten kuorikat­
ylitettiin 85 000 tonnilla, Suomessa tavoit­
Konsernin omavaraisuusaste toiminta­
löstötutkimus toteutettiin ensimmäisen
strategian mukaisesti asiakkaiden tarpeita
tuontipuun korkea hinta. Loppuvuodesta
tilan sähkösuotimen käyttöönotto alensi
teesta jäätiin noin 247 000 tonnia lähinnä
vuoden alussa oli 61,3 prosenttia. Vuoden
kerran. Johtamis- ja esimiesvalmennus­
vastaavan kuituosaamisen kehittämises­
heikon markkinatilanteen vuoksi tehdyt
pölypäästöjä.
alkuvuoden raaka-ainerajoitusten takia.
lopussa omavaraisuus oli 63,4 prosenttia.
ohjelma käynnistettiin tukemaan liike­
sä sekä tuote- ja prosessikehityksessä.
merkittävät tuotantorajoitukset alensivat
Fray Bentosin myötä havusellun osuus
Velkaisuusaste (net gearing) oli 36,5 pro-
toimintaosaamista sekä sellutehtaan ja
Kehitystyötä on ohjattu tuotteiden ja tuo­
puunkäyttöä.
laski edellisvuodesta ja oli 50 % kokonais­
senttia (36,8). Korolliset nettovelat vuoden
plantaasitoimintojen välistä yhteistyötä.
tantoprosessien kehittämissuunnitelman
tuotannosta (66 %).
lopussa olivat 562,2 miljoonaa euroa (500,3).
Toimihenkilöiden tehtävien vaativuudet
mukaisesti.
Svir Timberin sahan tuotantomäärä
arvioitiin IPE-järjestelmällä ja tulospalk­
Tärkein kehityskohde tuotekehityksessä
Fray Bentosin tehdas ja Svir Timberin
saha saivat vuoden aikana toimintajärjes-
Kotimaan puun tehdashinta nousi edel­
telmäsertifikaatit, jotka kattavat myös
leen merkittävästi vuoden aikana. Käytetyn
ympäristöjärjestelmät. Sisäiset ympäristö-
tuontipuun hinnat olivat edelleen korkealla
auditoinnit toteutettiin Fray Bentosissa,
tasolla, mutta laskivat vuoden aikana.
Svir Timberissä ja Kemissä. Lisäksi aloi­
oli 170 747 m3 jääden selvästi 230 000 m3:n
Investoinnit
kausjärjestelmä perustettiin Botnian
on ollut edelleen osaamisen vahvistami­
tavoitteesta. Syy jättämään oli koko vuoden
Konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit­
mallin mukaisesti. Käynnistyksen tukena
nen liittyen eukalyptussellun toimivuu­
Kaikilla Botnian nykyisillä Suomen teh­
jatkunut heikko kysyntätilanne.
olivat 98,7 miljoonaa euroa (408,8).
olleet asiantuntijat perheineen palasivat
teen asiakkaiden prosesseissa. Tämän
tailla on oikeus käyttää PEFC (Programme
Käyttöomaisuuden myynnit olivat 1,8 mil­
Suomeen vuoden aikana ja heille järjes-
tukemana toteutettiin onnistuneesti Fray
for the Endorsement of Forest Certification
Fray Bentosin tehtaan ympäristösuo­
joonaa euroa (0,7).
tettiin paluuvalmennusta.
Bentosin eukalyptussellun sisäänajo kai­
Schemes) -tuotemerkkiä. Puunhankinta,
rituskyky oli ensimmäisen toimintavuoden
kille avainasiakaskoneille.
selluntuotanto sekä myynti ovat serti­
aikana erinomainen. Myös ulkopuolisten
Vuoden 2008 alussa markkinoille tuli
noin kolme miljoonaa tonnia uutta lehtisel­
50
Suomessa liiketoiminnan kehitys­
Controlled Wood -sertifikaatti.
tettiin tehdasalueilla olevien partnereiden
ympäristökoulutus.
lukapasiteettia. Toimittajien selluvarastot
Uruguayn sellutehtaan ensimmäinen
Podporozhjen sahalla toteutettiin hen-
kasvoivat hieman alkuvuoden aikana ja
käyntivuosi onnistui erinomaisesti. Tehdas
kilöstötutkimus ensimmäisen kerran ja tällä
Havuselluissa armeeraussellujen kehi­
fikaatin vaatimusten mukaisia. Botnian
arvioiden mukaan tehdas on toiminut en­
kääntyivät heinäkuussa rajuun kasvuun, joka
saavutti 935 000 tonnin vuosituotannon sekä
perusteella valitut kehityskohteet otettiin
tystyön painopisteinä olivat sellun ajettavuus
puunhankinnasta noin 70 prosenttia tuli
nusteiden mukaisesti, ja häiriöpäästöjä on
jatkui koko loppuvuoden. Sellun dollarihinta
täytti tiukat laatu- ja ympäristötavoitteet.
osaksi vuosisuunnittelua. Henkilöstölle
ja toimivuus asiakkaiden prosessissa sekä
sertifioiduista metsistä. Suurin osa tästä
ollut erittäin vähän. Yhteistyö viranomais-
laadun tasaisuus.
tuli FFCS:n (Finnish Forest Certification
ten kanssa on sujunut hyvin, ja tehtaan
Syksyllä 2008 uudistettiin Botnian
System) mukaisesti sertifioiduista metsistä
toimintaedellytykset myös tässä suhteessa
kehitysorganisaatiota. Tässä yhteydessä
ja osa uruguaylaisen tytäryhtiön, Forestal
ovat erinomaiset. Avoin ja oikea-aikainen
kohosi vuoden ensimmäisellä puoliskolla
Botnian tytäryhtiö Forestal Oriental S.A.
järjestettiin kehityskeskusteluvalmennus­
noin 8 prosenttia, mutta laski jälkimmäisellä
jatkoi edelleen istutus- ja korjuukapasitee­
ta tukemaan tavoiteasetantaa ja toiminnan
puoliskolla lähes kolmanneksen.
tin kehittämistä. Forestal Oriental omistaa
kehittämistä.
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008
51
tiedottaminen on saanut erityiskiitoksen.
tyksiä tehtaan toiminnan jatkamiseksi, joten
parantamista sekä liiketoimintaprosessien
Ympäristöhallintasuunnitelman mukainen
tehtaan toiminta päätettiin lopettaa vuoden
ja osaamisen kehittämistä.
ympäristövaikutusten seuranta osoitti, ettei
2009 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Suomen tehtaiden sellun tuotantomää­
lähiympäristön ilmassa tai Uruguay-joen
Sulkemiseen liittyvien kertaluonteisten
rien leikkaaminen vähentää oleellisesti tar­
vedessä ole muutoksia.
erien ja käyttöomaisuuden alaskirjauksen
vetta tuontipuun käyttöön ja alentaa siten
kustannusvaikutusten arvioidaan olevan noin
keskimääräistä puukustannusta.
Hallitus
75 miljoonaa euroa, josta kassavaikutteista
Yhtiön hallituksen kokoonpano muuttui
on noin 20 miljoonaa euroa.
Uruguayn tehdas on saavuttanut mi­
toitustuotantotasonsa ja vahvistaa kustan­
Arimo Uusitalon, Heikki Malisen ja Martin
Lisäksi yhtiö rajoittaa Suomen teh-
nustehokkuudellaan yhtiön taloudellisia
Lillandtin jäätyä vuoden aikana pois hallituk­
taiden tuotantoa merkittävästi vuoden
näkymiä vuonna 2009. Konsernin koko­
sesta. Uusina jäseninä aloittivat metsänhoi­
2009 aikana sellun kysynnän heikennyttyä
naistuloksen odotetaan Suomen tehtaiden
taja Martti Asunta, talous- ja rahoitusjohtaja
ja hintojen laskettua vuoden alussa edel­
heikon tuloksen johdosta olevan olevan
Jyrki Salo sekä Metsäliiton puunhankinnan
leen. Ensimmäisessä vaiheessa tuotanto­
edellisvuotta alempi.
toimialajohtaja Juha Mäntylä. Vanhoina jä­
vauhtia rajoitetaan Suomessa jatkuvasti.
seninä jatkoivat Kari Jordan (puheenjohtaja),
Mikäli markkina- ja varastotilanne vaatii
Muut seikat
Jussi Pesonen (varapuheenjohtaja), Hannu
tuotannon rajoittamista edelleen, tuotan­
Tiedot yhtiön osakkeista ilmenevät liitetie­
Anttila sekä Pauli Hänninen.
nonrajoitusseisokit suunnitellaan lisäksi
doissa sivuilla 88–90. Hallituksen esitys ja­
kullekin tehtaalle erikseen.
kokelpoisten varojen käytöstä on sivulla 91.
Muutokset konsernirakenteessa
Botnian kansainvälisen selluliiketoiminnan
Lähiajan näkymät
keskittämiseksi 100 prosenttia Botnia Pulps
Vuoden 2009 markkinatilannenäkymä
GmbH:n osakkeista (aiemmin Oy Metsä-
on paperitehtaiden käyntiasteiden alhai-
Botnia Ab:n omistuksessa) sekä Botnian
suuden vuoksi heikko. Sellun hinta on
omistama 40 prosentin osuus uruguaylai­
laskenut 2008 loppuvuonna tasolle, joka
sen satamayhtiö Ontur International S.A.:n
ei mahdollista Suomen tehtailla positiivista
osakkeista (aiemmin Botnia South America
tulosta. Kapasiteettia joudutaan sopeut­
S.A.:n omistuksessa) siirrettiin konsernin
tamaan kysyntää vastaavaksi merkittävin
emoyhtiön täysin omistaman hollantilaisen
tuotannonrajoitusseisokein.
Botnia B.V. -yhtiön omistukseen.
Vuoden 2008 viimeisellä kvartaalilla
ja vuoden 2009 alussa suljettavan sellu­
Riskit ja epävarmuustekijät
kapasiteetin vaikutus markkinoilla näkyy
Sellun maailmanmarkkinahinnan kehityksellä
tuottajien ylivarastotilanteen purkauduttua
ja dollarin kurssikehityksellä on olennainen
vasta loppuvuonna. Uutta kapasiteettia ja
vaikutus toiminnan tulokseen. Suomen toi­
tehtaiden laajennuksia on käynnistymässä
mintojen kannalta raakapuun hintakehitys
2009 noin 2 miljoonaa tonnia. Kapasiteettien
on merkittävä riskitekijä tuloksen kannalta.
nettomuutoksen vaikutus markkinoilla on
Vaikean globaalin markkinatilanteen heik­
vuonna 2009 lähellä nollaa.
ko ennustettavuus heijastuu korostuneena
epävarmuutena vuoden 2009 tulokseen.
Venäjän sahaliiketoiminnan operatiivisen tehokkuuden kehittämistä jatketaan. Sahatavaran markkinatilanne jatkuu
52
Tilikauden päättymisen jälkeiset
olennaiset tapahtumat
heikkona. Kuitupuun viennin väheneminen
Kaskisten tehtaan yhteistoimintaneuvot­
aiheuttaa niukkuutta tukin saatavuuteen.
Venäjältä vaikuttaa hakkuumääriin ja saattaa
telut päättyivät 12.1.2009. Neuvotteluiden
Suomen liiketoiminnoissa jatketaan
aikana ei löydetty liiketaloudellisia edelly­
kustannustehokkuuden ja laadun jatkuvaa
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008
53
Konsernin tuloslaskelma
1 000 euroa
Liikevaihto
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
Kurssierot
Korko- ja muut rahoituskulut netto
Tilikauden tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista
Tuloverot
Tilikauden tulos
Konsernin rahavirtalaskelma
Liite
1-12/2008
1-12/2007
1 000 euroa
3
5
6
5
1 590 686
81 693
30 375
1 102 741
98 430
138 471
154 413
1 371 268
17 973
29 700
926 397
94 454
102 886
108 993
7
7
208 699
95
-2 698
-30 182
186 211
-362
-1 299
-11 219
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos
Oikaisut tilikauden tulokseen 1)
Saadut korot
Maksetut korot
Saadut osingot
Muut rahoituserät, netto
Maksetut verot
Käyttöpääoman muutos 2)
8
175 914
-3 464
173 332
-47 676
172 450
125 656
140 016
128 551
4
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille
Vähemmistölle
32 434
-2 895
172 450
125 656
2008
2007
140 016
205 547
3 304
-29 526
17
-27 212
-41 015
-171 995
128 551
180 243
2 003
-13 471
38
19 111
-79 601
-41 189
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat
79 136
195 685
Investointien rahavirrat
Tytäryritysosakkeiden hankinnat
Osakkuusyritysosakkeiden hankinnat
Muiden osakkeiden hankinnat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Muiden osakkeiden luovutukset
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset
Pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto
0
-205
0
-98 520
138
1 699
220
-1 702
-592
-150
-406 312
339
392
-5 444
Investointien nettorahavirrat
-96 668
-413 470
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten velkojen lisäys
Pitkäaikaisten velkojen vähennys
Lyhytaikaisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto
Maksetut osingot
Muut rahoituksen rahavirrat
154 916
-44 696
-2 019
0
-36 113
0
145 869
-7 757
38 189
65 433
-45 724
24 420
Rahoituksen nettorahavirrat
72 088
220 429
Rahavarojen muutos
54 554
2 645
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarojen muuntoero
Rahavarojen muutos
13 736
493
54 554
11 888
-798
2 645
Rahavarat tilikauden lopussa
68 783
13 736
3 464
32 433
157 244
95
-2 460
32 785
-688
-17 326
205 547
47 676
-2 895
117 760
362
-903
12 879
143
5 222
180 244
-134 902
22 514
-59 607
-56 460
-7 400
22 671
-171 995
-41 189
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
1) Oikaisut tilikauden tulokseen
Verot
Vähemmistö
Poistot ja arvonalentumiset
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
Rahoituskulut, netto
Pakollisten varausten muutos
Muut oikaisut
2) Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
54
55
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernin tase
1 000 euroa
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Biologiset hyödykkeet
Osuudet osakkuusyhtiöissä
Osuudet muissa yhtiöissä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Rahavarat
Laskelma konsernin oman pääoman
muutoksista
Liite
9
9
9
10
11
s. 88–90
12
14
15
16
Varat yhteensä
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muuntoerot
Muut rahastot
Arvonmuutosrahasto
Kertyneet voittovarat
Vähemmistön osuus
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
Eläkevelvoitteet
Varaukset
Rahoitusvelat
Muut velat
Joukkovelkakirjalaina
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat
Ostovelat ja muut velat
Velat yhteensä
Oma pääoma ja velat yhteensä
17
17
17
17
17
s. 57
13
18
19
20
21
20
20
22, 23
31.12.2008
31.12.2007
4 292
19 449
1 596 720
190 619
3 933
7 407
11 496
3 290
10 354
1 632 230
157 172
3 362
8 426
9 682
1 833 916
1 824 516
337 600
187 178
68 783
202 698
176 943
13 736
593 560
393 377
2 427 476
2 217 891
179 664
233 771
-42 025
223 186
-2 156
772 036
1 364 478
174 006
1 538 483
179 664
233 771
-69 408
223 186
668 133
1 235 347
125 408
1 360 754
94 781
1 774
7 329
485 418
10 342
24 744
104 195
1 771
6 549
415 442
19 562
624 387
547 519
120 471
144 135
264 606
888 993
99 048
210 569
309 617
857 136
2 427 476
2 217 891
1 000 euroa
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muut
rahastot
Muuntoero
Oma pääoma 1.1.2007
179 664
233 771
223 186
-24 485
Muuntoero
Hyödykesuojaus, omaan pääomaan
kirjatut voitot/tappiot
Nettosijoitusten suojaus omaan pääomaan
kirjatut voitot/tappiot
Omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvät verot
Vähemmistöosuus yritysjärjestelyiden vaikutus
Tilikauden tulos
Arvonmuutosrahasto
Ed. tilikausien tulos
Vähemmistöosuus
Yhteensä
585 307
117 884
1 315 328
-12 420
-65 300
128 551
22 838
-2 894
10 753
-2 796
22 838
125 657
713 857
125 408
1 406 479
-52 880
10 753
-2 796
179 664
233 771
223 186
-69 408
Maksettu osinko
-45 724
-45 724
Oma pääoma 31.12.2007
179 664
233 771
223 186
-69 408
668 133
125 408
1 360 755
Oma pääoma 1.1.2008
179 664
233 771
223 186
-69 408
668 133
125 408
1 360 755
7 245
41 018
Muuntoero
Hyödykesuojaus, omaan pääomaan
kirjatut voitot/tappiot
Nettosijoitusten suojaus omaan pääomaan
kirjatut voitot/tappiot
Omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvät verot
Vähemmistöosuus yritysjärjestelyiden vaikutus
Tilikauden tulos
33 773
-2 156
-8 635
2 245
179 664
233 771
223 186
-42 025
-2 156
Maksettu osinko
Oma pääoma 31.12.2008
-2 156
140 016
8 919
32 434
-8 635
2 245
8 919
172 450
808 149
174 006
1 574 596
174 006
1 538 483
-36 113
179 664
233 771
223 186
-42 025
-2 156
772 036
-36 113
56
57
Konsernin tase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Tilinpäätöksen liitetiedot
1. Tilinpäätöksen
laadintaperiaatteet
joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia
osakkuusyhtiöiden nettovarallisuudesta,
yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit
vastikkeen käypä arvo. Transaktiomenot
esitetty sovelletun kirjauskäytännön mukaan
äänimäärästä tai sillä muutoin on yhtiössä
yhdessä hankinnasta syntyneen liikearvon
kirjataan kaupan selvittämispäivänä.
sisällytetään kaikkien rahoitusvelkojen al­
ryhmiteltynä tilinpäätöksen liitetiedoissa.
määräysvalta.
kanssa 31.12.2003 mennessä kertyneillä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin
poistoilla vähennettynä, esitetään taseessa
kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa
kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektii­
Tuloutusperiaate
rivillä ”Osuudet osakkuusyhtiöissä”.
julkisesti noteerattuja joukkovelkakirjalai­
visen koron menetelmällä jaksotettuun
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on
noja, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu
hankintamenoon.
vähennetty myynnin välilliset verot, annetut
Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät
Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät
konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä
tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, joita on
lähtien. Yhtiöt, joiden määräysvallasta on
sovellettu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
luovuttu tilikauden aikana, sisältyvät kon­
Ulkomaanrahan määräiset
tapahtumat
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi.
Botnia-konsernin toimintavaluutta on euro.
hoitusvarat on arvostettu käypään arvoon
Johdannaissopimukset ja
suojauslaskenta
Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan,
Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on tarvit­
Oy Metsä-Botnia Ab on suomalainen
taessa muunnettu vastaamaan konsernin
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat
markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten
Johdannaissopimukset kirjataan tasee­
merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle,
osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki.
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtuma­
pohjalta. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat
seen kaupantekopäivänä niiden hankin­
eikä myyjällä ole enää tosiasiallista hallin­
Oy Metsä-Botnia Ab tytäryhtiöineen muo­
Konserniyhtiöiden keskinäinen osake­
päivän kurssia. Ulkomaanrahan määräiset
realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja
tamenoon ja myöhemmin ne arvostetaan
taoikeutta eikä määräysvaltaa tuotteisiin.
dostaa metsäteollisuuskonsernin, jonka
omistus on eliminoitu hankintamenome­
saamiset ja velat muunnetaan euroiksi
tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan
juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena
Palveluiden myynnistä tuotot kirjataan, kun
päätuotteita ovat havu-, koivu-, eukalyptus- ja
netelmällä. Hankintahetkellä tytäryhtiön
käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä
sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot, jotka
palvelut on suoritettu.
haapasellut. Metsä-Botnia -konserni kuu­
oman pääoman ylittävä hankintameno on
syntyvät valuuttakurssierot kirjataan koko­
Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin
syntyvät käypään arvoon arvostamisesta,
luu Metsäliitto-konserniin, jonka emoyhtiö
kohdistettu tytäryhtiön käyttöomaisuuteen,
naisuudessaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
on ryhmitelty sijoitukset, jotka konsernilla
käsitellään kirjanpidossa johdannaissopi­
Toimitus- ja käsittelykylut
on Metsäliitto Osuuskunta.
jos käyttöomaisuuden kirja-arvo on ollut
lukuun ottamatta ulkomaiseen yksikköön
on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään
muksen käyttötarkoituksen määräämällä
Tuotteiden toimituksesta ja käsittelystä
käypää arvoa alempi. Käyttöomaisuuteen
tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi koh­
saakka. Lainojen ja muiden saamisten
tavalla. Johdannaiset on ryhmitelty sopi­
syntyneet kulut kirjataan tuloslaskelmassa
Laadintaperiaatteet ja
arvostusperiaate
kohdistetusta osasta on tehty kyseessä ole­
distettuja velkoja, joiden kurssierot kirjataan
ryhmään on ryhmitelty konsernin sisäiset
mushetkellä joko 1) saamisten, velkojen
liiketoiminnan kuluihin.
van käyttöomaisuusryhmän suunnitelman
tehokkaaksi osoittautuneen suojauksen
talletukset. Molempiin kategorioihin ryh­
tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon
Oy Metsä-Botnia Ab:n konsernitilinpäätös on
mukainen poisto. Kohdistamaton osuus on
osalta omaan pääomaan muuntoeroihin.
mitellyt rahoitusvarat on arvostettu efek­
suojauksina, 2) ennakoidun erittäin todennä­
Tutkimus- ja kehitysmenot
laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön
esitetty liikearvona taseen vastaavissa. Jos
Konserniyhtiöiden, joiden tilinpäätösva­
tiivisen koron menetelmällä jaksotettuun
köisen liiketoimen rahavirran suojauksina,
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutu­
(IFRS) mukaisesti.Tilinpäätös on laadittu
konsernin osuus hankitun kohteen nettova­
luutta on jokin muu kuin euro, tuloslaskelmat
hankintamenoon.
3) ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoi­
mishetkellä. Kehitysmenot aktivoidaan, jos
perustuen historiallisiin hankintamenoihin
rallisuuden käyvästä arvosta ylittää hankin­
muunnetaan euroiksi käyttäen raportoin­
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
tuksen suojauksina, 4) suojauksina, joihin
ne täyttävät aktivointikriteerit. Metsä-Botnia
lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä ja
tamenon, kirjataan erotus tulosvaikutteisesti.
tikauden keskikursseja ja taseet käyttäen
jou­dutaan kirjaamaan, jos rahoitusvaran
on päätetty olla soveltamatta suojauslas­
ei ole toistaiseksi aktivoinut kehitysmenoja.
johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu
Konsernin sisäiset liiketapahtumat,
tilinpäätöspäivän kursseja. Tytäryhtiöiden
kirjanpitoarvo ylittää siitä saatavissa olevan
kentaa tai 5) kaupankäyntitarkoituksessa
realisoitumattomat katteet, sisäiset saami­
tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta
rahamäärän, mitä arvioidaan mm. velalli­
tehtyinä johdannaisina. Johdannaiset, jotka
Vieraan pääoman menot
set ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako
eri kursseilla sekä hankintamenomenetel­
sen taloudellisten vaikeuksien, lyhennysten
eivät ole suojauslaskennan piirissä, ryhmi­
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsään­
on eliminoitu.
män soveltamisesta syntyvät muuntoerot
laiminlyönnin tai toimivien markkinoiden
tellään taseessa käypään arvoon tulosvai­
töisesti kuluksi sillä raportointikaudella, jon­
kutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai
ka aikana ne ovat syntyneet. Kun kyseessä
rahoitusvelkoihin.
on merkittävä ja pitkäkestoinen aineellisen
sernitilinpäätökseen luovutushetkeen asti.
Päätoiminnot
käypään arvoon.
Arvioiden käyttö tilinpäätöksessä
kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät
Tilinpäätöksen laadinta IFRS:n mukaisesti
Vähemmistöosuudet on erotettu emo­
kirjataan konsernin omaan pääomaan.
häviämisen kyseiseltä erältä perusteella.
edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja
yhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta kon­
Tytäryhtiöistä luovuttaessa joko myymällä
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta,
oletusten käyttämistä. Nämä arviot ja ole­
sernin tuloksesta ja omasta pääomasta ja
tai purkamalla luopumishetkeen mennessä
vaadittaessa nostettavissa olevista pankki­
Suojauslaskentaa soveltaessaan konserni
käyttöomaisuushyödykkeen investointipro­
tukset vaikuttavat tilinpäätöshetken tase-
esitetty omana eränään omassa pääomassa.
kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskel­
talletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin
on suojaussuhteen syntyessä dokumentoinut
jekti, sisällytetään välittömästi hyödykkeen
maan osana luopumisesta syntyvää voittoa
likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luoki­
suojattavan kohteen ja suojausinstrument­
hankinnasta ja rakentamisesta johtuvat vie­
tai tappiota.
telluilla erillä on enintään kolmen kuukauden
tien välisen suhteen ja noudatetun suojaus­
raan pääoman menot kyseisen hyödykkeen
maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
strategian. Konserni on myös jatkuvasti
hankintamenoon. Lainojen hankinnasta
tehnyt suojauslaskennan soveltamiseksi
välittömästi johtuvat transaktiomenot vä­
erien arvoon, ehdollisten varojen ja velkojen
58
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ra­
alennukset ja muut myynnin oikaisuerät.
raportointiin sekä raportointikauden tuottojen
Osakkuusyhtiöt
ja kulujen määriin. Arviot perustuvat johdon
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa
parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshet­
Oy Metsä-Botnia Ab:llä suoraan tai välil­
Rahoitusvarat
kellä, mutta lopulliset toteutumat saattavat
lisesti on 20-50 prosenttia äänimäärästä
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu stan­
Rahoitusvelat
edellytettävän tehokkuustestauksen siitä,
hennetään kyseisen lainan alkuperäisestä
poiketa tehdyistä arvioista.
tai huomattava vaikutusvalta, mutta joissa
dardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: 1)
Konserni on ryhmitellyt kaikki rahoitusvelat
että kussakin suojaussuhteessa suojaus­
hankintamenosta ja jaksotetaan korkokuluksi
sillä ei ole määräysvaltaa. Osakkuusyhtiöt
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
“Muiden velkojen” ryhmään, eikä laino­
instrumentin käyvän arvon muutos riittävän
efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Konsolidointiperiaatteet
on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pää­
rahoitusvarat, 2) eräpäivään asti pidettävät
ja ryhmitellä lainkaan “Käypään arvoon
tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän
Tytäryhtiöt
omaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin
sijoitukset, 3) lainat ja muut saamiset sekä
tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitus­
arvon muutosta suojatun riskin osalta.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö
osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esite­
4) myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu
veloiksi”. Kun rahoitusvelka merkitään
Johdannaisten käypä arvo esitetään
Tuloslaskelman verokulu muodostuu ra­
Oy Metsä-Botnia Ab:n ja kaikki ne tytäryh­
tään tuloslaskelmassa rivillä ”Osuus osak­
tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoi­
kirjanpitoon, se arvostetaan hankintame­
lyhytaikaisissa korottomissa saamisissa
portointikauden verotettavaan tuloon perus­
tiöt, joissa emoyhtiöllä on vuoden lopussa
kuusyhtiöiden tuloksesta”. Konsernin osuus
tuksen perusteella alkuperäisen kirjauksen
noon, joka on yhtä suuri kuin siitä saadun
tai veloissa. Johdannaisten käyvät arvot on
tuvasta verosta ja laskennallisesta verosta.
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tuloverot
Tilinpäätöksen liitetiedot
59
Tuloverot kirjataan suoriteperusteisesti
Tietokoneohjelmat
noon. Hankittujen tytäryhtiöiden käyttöomai­
Vuokrasopimukset
tään arvioitujen tulevien nettokassavirtojen
menetelmää. Nettorealisointiarvo on arvioitu
kunkin raportoivan yksikön verotettavan
Merkittävien uusien tietokoneohjelmien ke­
suus arvostetaan hankintahetken käypään
Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset,
diskonttausmenetelmällä.
saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen
tuloksen perusteella soveltaen kyseisen
hittämis- ja rakentamismenot aktivoidaan
arvoon. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään
joissa konsernilla on olennainen osa omis­
Aikaisemmin kirjattu aineellisen käyt­
maan sen hetkistä verokantaa. Veroa oi­
taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja kir­
taseessa hankintamenoon vähennettynä
tamiselle olennaisista riskeistä ja eduista,
töomaisuuden arvonalentumistappio pe­
kaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin
jataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistap­
luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
ruutetaan, jos omaisuuden kerrytettävissä
liittyvillä veroilla.
myyntikustannuksilla.
vaikutusaikanaan. Poistoaika on enimmillään
pioilla. Pitkää rakennusaikaa edellyttävien
Rahoitusleasingsopimus merkitään ta­
olevan rahamäärän määrittämisessä käy­
Myyntisaamiset
Laskennalliset verovelat ja -saamiset
viisi vuotta. Aktivoitaviin välittömiin kuluihin
käyttöomaisuusinvestointien rakennus­
seeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana
tetyissä arvioissa on tapahtunut muutos.
Myyntisaamiset arvostetaan odotettuun
lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen
sisältyvät ulkopuolisille maksetut konsultoin­
aikaiset korot aktivoidaan taseeseen osana
vuokratun omaisuuserän käypään arvoon
Omaisuuserän arvo ei kuitenkaan peruu­
nettorealisointiarvoon, joka on alkuperäi­
välisistä väliaikaisista eroista. Suurimmat
ti- ja asiantuntijapalkkiot, sovellusta varten
käyttöomaisuutta siltä ajalta, joka tarvitaan
tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien ny­
tuksen jälkeen saa ylittää sitä kirjanpitoar­
nen laskutusarvo vähennettynä saatavien
väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden
hankitut ohjelmistolisenssit, henkilöstökulut
investoinnin saattamiseksi käyttötarkoituk­
kyarvoon. Vastaava leasingvuokravastuu
voa, joka sillä oli, poistoilla vähennettynä,
ar­vioiduilla arvonalentumiskirjauksilla.
poistoerosta.
siltä osin kuin ne välittömästi ovat kohdis­
sensa mukaiseen käyttökuntoon.
kirjataan muihin pitkäaikaisiin korollisiin
ennen arvonalentumistappion kirjaamista.
Kirjaus tehdään tapauskohtaisesti, kun
Liikearvosta kirjattua arvonalentumis­
on olemassa perusteltu syy olettaa, että
Laskennalliset verot on laskettu käyt­
tettavissa hankkeelle sekä muut välittömät
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella
tämällä tilinpäätöspäivään mennessä
kustannukset. Tietokoneohjelmien ja -ohjel­
poistetaan tasapoistoin perustuen seuraaviin
hankittu käyttöomaisuus poistetaan ta­
vahvistettuja verokantoja. Laskennalliset
mistojen ylläpito- ja käyttömenot kirjataan
odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
loudellisen pitoajan tai sitä lyhyemmän
verosaamiset on kirjattu siihen määrään
kuluksi sillä raportointikaudella, jolla ne
asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuu­
ovat syntyneet.
dessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Rakennukset
ja rakennelmat
Muut aineettomat hyödykkeet
Patenttien, lisenssien ja tavaramerkkien,
Aineettomat hyödykkeet
joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika,
Liikearvo
hankintameno aktivoidaan taseeseen aineet­
Liikearvo on hankintamenon osa, joka ylittää
tomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoin
hankitun tytäryrityksen nettovarallisuuden
kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan.
Raskaat koneet
Kevyet koneet ja kalusto
20–40 vuotta
15–20 vuotta
5–10 vuotta
Muut aineelliset
hyödykkeet
10–20 vuotta
tappiota ei peruuteta.
konserni ei tule saamaan suoritusta las­
kutetusta määrästä alkuperäisin ehdoin.
vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat lea­
Biologiset hyödykkeet
singvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja
Biologiset hyödykkeet (kasvava puusto)
Varaukset
velan vähennykseen.
arvostetaan käypään arvoon vähennetty­
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle
nä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla.
on aikaisemman tapahtuman seurauksena
ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranan­
Puuston, pois lukien nuoret taimikot, käypä
olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasi­
tajalle, luokitellaan muiksi kuin rahoitus­
arvo perustuu odotettavissa olevien (tuot­
allinen velvoite ja on todennäköistä, että
leasingsopimuksiksi. Näistä suoritettavat
tojen ja kulujen) rahavirtojen nykyarvoon.
velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudel­
vuokramaksut kirjataan tuloslaskelmaan
Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskus­
lista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen
tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
tannusten laskenta perustuu vallitsevaan
menetyksen ja että velvoitteen määrä on
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Jos
käyvän arvon hankintahetkellä.
hintatasoon sekä yhtiön näkemykseen tu­
luotettavasti arvioitavissa. Jos on odotet­
Päästöoikeudet
aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen
Arvonalentumiset
levasta hinta- ja kustannuskehityksestä.
tavissa, että velvoitteen täyttämiseksi jo­
testataan vuosittain mahdollisen arvonalen­
Hallituksilta vastikkeetta saadut päästöoikeudet
merkittävillä osilla on eri pituiset taloudel­
Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jokai­
Kolmansilta osapuolilta hankitut kasvavat
ko kokonaan tai osittain saadaan korvaus
tumisen varalta.
on kirjattu aineettomiksi hyödykkeiksi ja niitä
liset vaikutusajat, kustakin osasta tehdään
sen raportointikauden lopussa mahdol­
metsät on arvostettu hankintahintaan.
kolmannelta osapuolelta, saatava korvaus
poistot erikseen.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan ne
Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen
vastaava julkinen avustus ennakkomaksuksi
lisen arvonalentumisen selvittämiseksi.
Puuston käyvän arvon muutokset tilikauden
kirjataan taseeseen erillisenä saamisena,
hankintamenoon vähennettynä arvonalen­
taseen velkoihin hankintahetken käypään ar­
Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkiste­
Arvonalentumisen arviointia varten konser­
aikana sisältyvät liikevoittoon.
mutta vain, jos korvauksen saaminen on
tumistappioilla. Arvonalentumistestausta
voon. Päästöoikeudet arvostetaan alkuperäi­
taan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne
nin omaisuus jaetaan niihin yksilöitävissä
varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa
seen hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
eroavat merkittävästi aikaisemmista ar­
oleviin pienempiin yksiköihin, jotka ovat
Vaihto-omaisuus
tuottaville yksiköille. Arvonalentumistappio
käypään arvoon. Päästöoikeuksista ei tehdä
vioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.
pääosin riippumattomia muiden yksiköiden
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankinta­menoon
Ympäristövelvoitteet
kirjataan, kun rahavirtaa tuottavan yksikön
poistoja. Toteutuneita päästöjä koskeva velka
Kooltaan merkittävistä uudistus- ja pa­
kerryttämistä rahavirroista. Näiden raha­
tai sitä alempaan nettorealisointi­arvoon.
Ympäristöolosuhteiden korjaamisesta syn­
kerrytettävissä oleva rahavirta on sen kirjan­
kirjataan kuluksi ja velaksi sekä vastaava jul­
rannushankkeista syntyvät menot aktivoi­
virtaa tuottavien yksiköiden omaisuuden
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
tyvät kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä
pitoarvoa pienempi. Arvonalentumistappio
kinen avustus tuotoksi toteutuneiden pääs­
daan taseeseen, jos on todennäköistä, että
tasearvot testataan aina, kun on viitteitä
hankintameno sisältää raaka-aineiden osto
tai tulevia tuottoja, kirjataan vuosikuluk­
kirjataan ensin rahavirtaa tuottavan yk­
töjen kanssa samaan aikaan alkuperäiseen
hankkeista koituva taloudellinen hyöty ylittää
siitä, että yksikön omaisuuden arvo on alen­
menot, valmistuksen välittömät palkat, muut
si. Ympäristövastuut kirjataan nykyisten
sikön liikearvosta ja sen jälkeen yksikön
hankintahintaan. Tuloslaskelmaan ei siten
uudistettavasta omaisuuserästä alun perin
tunut ja mahdolliset arvonalentumiset kir­
välittömät valmistusmenot sekä osuuden
ympäristönsuojelulakien ja -säännösten
muista omaisuuseristä tasasuhteisesti.
synny alkujaossa saatujen päästöoikeuksien
saataviksi arvioidut tuotot. Muut korjaus- ja
jataan kuluksi. Kuitenkin niiden rahavirtaa
valmistuksen välillisistä kustannuksista.
mukaisesti, kun on todennäköistä, että
Arvonalentumistappio kirjataan kuluna tu­
osalta tulosvaikutusta. Vain lisäoikeuksien
kunnossapitomenot kirjataan kuluksi sillä
tuottavien yksiköiden, joille on kohdistettu
Valmistuksen välillisten kustannusten al­
on syntynyt velvoite ja sen määrä voidaan
loslaskelmaan sillä raportointikaudella, jolla
ostosta tai ylijäämäoikeuksien myynnistä
tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
liikearvoa, sekä aineettomien hyödykkeiden,
lokoinnissa eri tuoteyksiköille käytetään
kohtuudella arvioida.
arvon alentuminen on todettu. Liikearvosta
syntyy tulosvaikutusta.
joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika,
jakajana ns. normaalitoiminta-asteen mu­
arvonalentumistesti tehdään vuosittain.
kaista tuotantomäärää.
Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käy­
töstä poistamisista syntyvät voitot ja tappiot
kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
käytännössä varmaa.
Työsuhde-etuudet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
lasketaan saatujen nettotuottojen ja tase­
Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi
Vaihto-omaisuuden arvostuksessa käy­
syntyvä voitto tai tappio sisältää tähän tytär-
Konsernin hankkimat käyttöomaisuushyödyk­
arvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot
otetaan omaisuuden nettomyyntihinta tai sitä
tetään FIFO–menetelmää (first-in, first-out)
Konsernilla on eri maissa eläkejärjestel­
yhtiöön kohdistuvan liikearvon kirjanpitoarvon.
keet arvostetaan alkuperäiseen hankintame­
sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.
korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo määrite­
tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan
miä, jotka noudattavat kunkin maan pai­
Tytäryhtiön luovutuksen yhteydessä
60
valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja
Tilinpäätöksen liitetiedot
Eläke-etuudet
Tilinpäätöksen liitetiedot
61
2. Rahoitusriskien hallinta
hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro
säännöllisin välein. Yksittäisten asiakkaiden
• IFRS 8, Toiminnalliset segmentit. Standardi
ja Yhdysvaltain dollari. Konsernin tavoitteena
luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran
korvaa IAS 14 -standardin. Sen mukaan
Etuuspohjaisissa järjestelyissä työnantaja
Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä
on valikoivasti suojata merkittävimpiä korko­
vuodessa. Sellun myyntisaamisten turvaa­
segmenttitietojen esittämisessä on
on yleensä vastuussa siitä, että järjestelyn
hallitaan yhtiön hallituksen ja johdon vah­
riskejä rahoituspolitiikan antamien suuntavii­
miseksi käytetään luottovakuutusta sekä
käytettävä ”johdon lähestymistapaa”,
piiriin kuuluvat entiset ja nykyiset työnte­
vistaman rahoituspolitiikan mukaisesti.
vojen pohjalta. Konsernin rahoituspolitiikan
rembursseja ja takauksia.
jolloin tiedot esitetään samalla tavalla
kijät saavat järjestelyn säännöissä määri­
Politiikassa määritellään yksityiskohtai­
mukainen korkosidonnaisuusajan normi on
Luottotappion alaskirjaus tehdään, kun
tellyt etuudet.
set toimintaohjeet muun muassa valuut­
6 kuukauden keskimääräinen lainasalkun
asiakasyritys tekee virallisen konkurssin tai
kallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Suurin
osa eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia.
kuin sisäisessä raportoinnissa.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläke­
ta-, korko- ja vastapuoliriskin hallintaan
duraatio. Tilinpäätöspäivänä konsernilla ei ole
sen maksusuoritukset ovat yli 6 kk (180 pv)
• IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat.
vastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen
sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön.
avoimia korkojohdannaissopimuksia Botnia
yliaikaisia eikä maksusuunnitelmaa ole tehty.
Tulkinta määrittelee liiketoimet, joissa
nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä
Tavoitteena on suojautua merkittäviltä ra­
S.A.:n lainasopimusehtojen mahdollistamaa
Yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikis­
tavaroita tai palveluita myydään asia­
järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpää­
hoitusriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja
myytyä swap-sopimusta lukuunottamatta.
ta myyntisaamisista on tilinpäätöshetkellä
kasuskollisuutta kannustavalla tavalla
töspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna
antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa
15 %, vanhimmat erääntyneet saamiset ovat
myyntisopimuksiksi, joissa on erotetta­
vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tap­
toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin.
alle 90 päivää.
via osia. Asiakkaalta saatava suoritus
pioilla. Eläkevastuun laskevat konsernista
Hyödykeriski
Hyödykeriskien suojausta voidaan soveltaa
kohdistetaan myyntisopimuksen eri
komponenteille niiden käypiin arvoi­
pohjautuu osakassopimukseen perustuvien
Konserni ottaa käyttöön vuonna
2009 seuraavat IASB: julkistamat
standardit ja tulkinnat:
oman muuntoriskistä. Pääosa konsernin
sellun hinnoitteluperiaatteiden noudattami­
• IAS 1 (uudistettu), Tilinpäätöksen esit­
tökseen, sillä konserniyhtiöillä ei ole
eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiölle
kustannuksista syntyy euroalueella, mutta
seen erilaisissa kaupallisissa tilanteissa.
työntekijöiden palvelusaikana perustuen
myyntituloista osa saadaan dollareina, ja
saatuun työsuoritukseen, minkä jälkeen
myös osakasmyynnin hinnoittelu perustuu
Likviditeettiriski
käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja
konsernilla ei ole enää muita maksuvel­
dollarimääräisiin markkinahintoihin. Siksi
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että
vertailla tilinpäätöslaskelmissa annet­
voitteita. Konsernin suoritukset maksupoh­
myyntituotot vaihtelevat dollarin kurssi­
rahoitusvarat eivät riitä toiminnan rahoitus­
tavia tietoja muun muassa erottamalla
jaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille
muutosten vuoksi tuotantokustannusten
tarpeen kattamiseen tai että varainhankinta
yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat
tilikaudelle, jota velvoite koskee.
pysyessä muuttumattomina. Dollarin vah­
tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvo­
muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yri­
vistuminen vaikuttaa näin ollen positiivisesti
taan arvioimalla 12–24 kuukauden likvidi­
tyksen omistajien kanssa muista oman
Osakeperusteiset maksut
konsernin tulokseen ja sen heikkeneminen
teettitarve ja varmistamalla että likviditeetti
pääoman muutoksista. Standardilla on
Ylimmälle johdolle on perustettu osake-
negatiivisesti. Konserni suojaa termiini­
kattaa pääosan 12–24 kuukauden tarpeesta.
vaikutusta tuloslaskelman esittämiseen,
pohjainen kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä. Kan­nus­
kaupoin myyntisaamisista ja ostoveloista
tin­jär­jes­tel­män mahdollinen palkkio pe­
muodostuvaa tasepositiotaan.
riippumattomat vakuutusmatemaatikot.
Valuuttariski
valikoivasti sellun ja sähkön hintariskien
Eläkevastuut kirjataan taseen korottomiin
Konsernin valuuttariski koostuu valuutta­
hallinnassa. Sellun hintariskin hallinta
velkoihin eläkevelvoitteina.
riskistä ja valuuttamääräisen oman pää­
Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä
täminen. Standardin muutoksen tar­
mutta ei laadintaperiaatteisiin.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski
• IAS 23 (uudistettu), Vieraan pääoman
ja sijoitetun pääoman tuottoon ja se mak­
muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella
siitä, että konserni kärsii tappioita, koska
menot. Standardin muutos edellyttää
setaan osittain M-real Oyj:n B-osakkeina ja
sijaitsevien tytär- ja osakkuusyhtiöiden
vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitou­
ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyvien
UPM-Kymmene Oyj:n osakkeina ja osittain
oman pääoman konsolidoinnista euroik­
muksistaan. Konserni hallitsee tätä riskiä
vieraan pääoman menojen aktivoimis­
rahana. Osakkeen käypä arvo on sen mark­
si tilinpäätöksessä. Dollarimääräinen
tekemällä rahoitustapahtumat vain luot­
ta osaksi hyödykkeen hankintamenoa.
kinahinta myöntöpäivänä.
oman pääoman positio on merkittäväs­
tokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja
Näiden menojen kirjaaminen suoraan
ti kasvanut Uruguayn sellutehtaan val­
ennalta päätetyissä rajoissa. Rahoituksen
kuluksi kielletään. Standardin muutos
Maksettavat osingot
mistumisen myötä. Dollarimääräisestä
luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheu­
ei muuta konsernin soveltamia laati­
Yhtiön maksamat osingot kirjataan oman
oman pääoman positiosta konsernissa
tunut tappioita.
misperiaatteita eikä sillä näin ollen ole
pääoman vähennykseksi sille tilikaudel­
on ollut suojattuna tilinpäätöshetkellä
le, jonka aikana osakkeenomistajat ovat
25,4 prosenttia.
62
Tilinpäätöksen liitetiedot
kanta-asiakasohjelmia.
Vastapuoliriski
Valuuttamääräisen oman pääoman
maksettavaksi.
ei ole vaikutusta konsernin tilinpää­
koituksena on parantaa tilinpäätöksen
rustuu Oy Metsä-Botnia Ab:n liikevoittoon
yhtiökokouksessa hyväksyneet osingon
hin perustuen. IFRIC 13 -tulkinnalla
Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vas­
vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
tapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön
vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin
Korkoriski
liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen
Pääasiassa korkoriski kohdistuu taseen ko­
johdon hyväksymän luottoriskipolitiikan avulla.
rollisiin saataviin ja velkoihin. Korkoriskin
Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan
63
Tilinpäätöksen liitetiedot
Markkinariskiherkkyys 31.12.2008
(Milj. euroa)
3. Segmentti-informaatio
31.12.2008
31.12.2007
Vaikutus
Vaikutus
rahoitusvaroihin rahoitusvaroihin
ja -velkoihin
ja -velkoihin
Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu)
Tulosvaikutus
0,0
-0,9
Muu vaikutus omaan pääomaan
0,0
0,0
Segmentti-informaatio esitetään konsernin maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti.
Maantieteelliset segmentit:
Suomi
Uruguay
Muut maat
Liikevaihto segmenteittäin
Hyödykeriski (sähkön hinta + 20 %)
Tulosvaikutus
0,0
0,0
Muu vaikutus omaan pääomaan
0,0
0,0
Valuuttariski (USD - 10 %)
2008
2007
Suomi
Uruguay
Muut maat
1 173 459
388 518
28 710
1 273 447
83 492
14 329
Yhteensä
1 590 686
1 371 268
2008
2007
1 000 euroa
Tulosvaikutus
-0,1
-3,6
Muu vaikutus omaan pääomaan
15,1
13,6
Tulosvaikutus
0,0
0,0
Muu vaikutus omaan pääomaan
0,0
0,0
1 000 euroa
Tulosvaikutus
0,0
0,0
Muu vaikutus omaan pääomaan
0,0
0,0
Suomi
Uruguay
Muut maat
44 602
172 964
-8 867
192 980
-19 631
12 861
Yhteensä
208 699
186 210
Valuuttariski (GBP - 10 %)
Liikevoitto ja sijoitetun pääoman tuotto segmenteittäin
Valuuttariski (SEK - 10 %)
+ -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys / velkojen vähentyminen
- -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen / velkojen lisäys
Varat, velat ja liikearvo segmenteittäin
Varat
Velat
Liikearvo
1 000 euroa
2008
2007
2008
2007
2008
2007
IFRS 7:n mukaan konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri markkinariskeistä, joille
Suomi
Uruguay
Muut maat
1 097 816
1 267 730
61 930
1 056 601
1 083 507
77 784
391 524
472 890
15 476
353 770
465 238
29 809
3 784
508
3 784
-484
se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen mahdolliset muutok­
Yhteensä
2 427 476
2 217 892
879 890
848 817
4 292
3 300
set relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen tulokseen ja omaan pääomaan
raportointipäivänä.
Konserni on tunnistanut markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuuttakurssien olevan
sen keskeisiä markkinariskejä ja on määritellyt (1 prosenttiyksikön) korkotason nousun,
20 prosentin sähkönhinnan nousun ja 10 prosentin Yhdysvaltain dollarin ja Englannin
punnan heikkenemisen kohtuullisen mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat
edustavat noin 78 prosenttia koko Metsäliitto-konsernin positiosta.
Markkinariski on luonteeltaan suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen
markkinahinnan muutoksen vaikutukset olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista.
Markkinariskien herkkyysanalyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä
laskea rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat kohtuullisen hyvin raportointiajanjakson kes­
kimääräisiä markkinariskejä.
Investoinnit, poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
Investoinnit
Poistot ja arvonalentumiset
1 000 euroa
2008
2007
2008
2007
Suomi
Uruguay
Muut maat
23 338
74 100
1 287
41 470
366 424
862
93 627
40 397
4 446
94 561
4 582
3 743
Yhteensä
98 725
408 756
138 471
102 886
Henkilöstö vuoden lopussa
Sijainnin mukaisesti
2008
2007
Suomi
Uruguay
Muut maat
1040
548
227
1 046
600
216
Yhteensä
1815
1 862
64
65
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen liitetiedot
6. Poistot ja arvonalentumiset
4. Liiketoiminnan muut tuotot
1 000 euroa
Liiketoiminnan muut tuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
2008
2007
4 170
1 338
970
1 010
Palvelusten myynti
8 009
6 400
Julkiset avustukset
500
6 092
Vuokratuotot
Päästöoikeuksien tuotot
5 251
1 868
Muut
11 475
12 992
Yhteensä
30 375
29 700
Julkiset avustukset liittyvät koulutus-, terveydenhoito- ja tutkimuskulujen korvauksiin sekä
energiatukeen.
1 000 euroa
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
Arvonalentumiset
Liikearvo
Yhteensä
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
8. Tuloverot
2008
2007
2 109
1 214
26 079
107 656
1 413
1 560
966
18 513
81 063
1 211
138 471
103 313
0
-427
0
-427
138 471
102 886
1 000 euroa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
Edellisten tilikausien verot
Laskennalliset verot
Muut verot
Yhteensä
Tuloslaskelman verojen täsmäytys paikallisiin verokantoihin
2008
2007
12 237
-138
-9 499
864
57 287
-219
-10 167
774
3 464
47 676
1 000 euroa
Tulos ennen veroja
Verot laskettuna kotimaan verokannalla
Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut
Tytäryritysten tappiot, joista ei kirjattu
laskennallista verosaamista
Muut
Verot konsernin tuloslaskelmassa
Efektiivinen verokanta
2008
2007
175 914
45 738
-43 127
173 332
45 066
-1 956
128
4 565
725
3 464
2.0
47 676
27.5
9. Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
7. Rahoitustuotot ja -kulut
5.Liiketoiminnan kulut
1 000 euroa
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkat
ja palkkiot
Muut palkat
Henkilösivukulut
Eläkkeet
Maksupohjaiset järjestelyt
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut
Muut liiketoiminnan kulut
Yhteensä
2008
81 693
2007
-17 973
907 480
-41 219
236 479
777 208
-32 722
181 911
1 102 741
926 397
3 512
57 593
2 702
57 245
61 106
59 947
10 934
26 390
10 867
23 640
37 324
34 507
98 430
94 454
13 184
141 229
6 356
102 637
154 413
108 993
1 437 277
1 111 872
Muut liiketoiminnan kulut sisältävät mm. rahti-, energia- ja kunnossapitokuluja sekä
hallintoon liittyviä kuluja. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä vuonna 2008 oli
9,9 Meur ja vuonna 2007 10,1 Meur.
1 000 euroa
Kurssierot
Kaupalliset erät
Suojauserät / ei suojauslaskentaa
Oman pääoman suojauksen tehoton osuus
Muut erät
Kurssierot yhteensä
1 000 euroa
2008
2007
2 494
-2 499
-4 630
3 536
-7
-2 686
1 115
-1 320
-2 698
-1 299
Korko- ja muut rahoituskulut netto
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus
Voitot ja tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista
Rahoitusvarojen arvonalentumiset
Johdannaisvoitot ja -tappiot / ei
suojauslaskentaa
Voitot ja tappiot käyvän arvon suojauseristä
Voitot ja tappiot käyvän arvon suojauksen
kohteesta
Hankintameno 1.1.2008
Muuntoerot
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2008
Kertyneet poistot 1.1.2008
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset
Muuntoerot
Kertyneet poistot 31.12.2008
Kirjanpitoarvo 1.1.2008
Kirjanpitoarvo 31.12.2008
42
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävaikutteiset
menot
21 408
384
6 148
14 114
-64
1
5 999
33 939
14 052
59 546
3 032
6 150
1 002
-1 212
68 518
4 499
-16 235
-17 161
-2 109
-74
-19 345
-8 007
-1 214
24
-9 197
-45 902
-3 323
4 449
-44 776
3 290
4 292
4 247
14 594
6 108
4 856
13 643
23 742
Liikearvo
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävaikutteiset
menot
21 665
-1
5 118
-5 509
13 162
-14
1 091
-210
135
21 408
86
14 114
221
59 943
-15 601
-1 560
-7 041
-966
800
-20 734
-17 161
-8 007
-40 351
-2 526
800
-46 299
3 075
3 290
6 063
4 247
6 122
6 108
Liikearvo
24 024
2 712
1 002
-7 211
20 527
-20 734
251
1 000 euroa
42
251
Korkotuotot
Korkokulut
Osinkotuotot
Muut rahoituskulut
4 653
-29 657
17
-5 236
2 003
-11 561
38
-1 950
Korko- ja muut rahoituskulut netto
-30 224
-11 470
Yhteensä
-32 880
- 12 518
Hankintameno 1.1.2007
Muuntoerot
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2007
Kertyneet poistot 1.1.2007
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset
Muuntoerot
Kertyneet poistot 31.12.2007
Kirjanpitoarvo 1.1.2007
Kirjanpitoarvo 31.12.2007
24 609
-5 428
4 843
24 024
-21 534
Keskeneräiset
hankinnat
Keskeneräiset
hankinnat
76
3
-78
76
Yhteensä
Yhteensä
55 686
-1 646
11 480
-5 798
15 335
13 644
Päästöoikeudet on kirjattu IFRIC 3:n mukaisesti siten, että saadut päästöoikeudet on
esitetty taseessa hankintamenoon aineettomina hyödykkeinä ja saatuina ennakkoina, jotka
tuloutetaan päästöoikeuksien käytön mukaisesti.
66
67
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen liitetiedot
10. Biologiset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
1 000 euroa
Hankintameno 1.1.2008
Muuntoerot
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2008
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Muuntoerot
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008
Kirjanpitoarvo 1.1.2008
Kirjanpitoarvo 31.12.2008
1 000 euroa
Hankintameno 1.1.2007
Muuntoerot
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2007
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Muuntoerot
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007
Kirjanpitoarvo 1.1.2007
Kirjanpitoarvo 31.12.2007
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
134 281
8 410
32 643
-650
468 518
6 837
3 415
-7 277
178 460
649 952
174 685
1 589 809
25 286
16 089
-2 959
474 270
2 102 495
48 794
498
5 407
-187
2 045
56 557
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
665 292
1 015
17 572
-2 688
-660 765
20 426
2 906 694
42 045
75 126
-13 761
-5 990
3 004 115
Biologiset hyödykkeet on alun perin kirjattu taseeseen hankintahintaan. Siirryttäessä
IFRS:n mukaiseen laskentaan kasvava puusto on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon
muutos kirjataan vuosittain tuloslaskelmaan. Arvostettaessa puustoa on käytetty seuraavia
oletuksia: konsernilla on puustoa Suomessa ja Uruguayssa, metsien maa-alueet esitetään
käyttöomaisuuden maa- ja vesialueissa.
1 000 euroa
1.1.
Ostot tilikauden aikana
Hakkuut tilikauden aikana
Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta
Muuntoero
31.12.
2008
2007
157 172
37 704
-34 030
20 810
8 963
190 619
134 346
43 187
-12 987
5 561
-12 935
157 172
-697
-169 507
-1 063 649
-40 612
-1 274 465
229
-468
-26 079
2 068
-193 518
-107 656
-74
-1 171 379
-1 413
-6
-42 031
-135 148
2 217
-1 407 396
133 584
174 217
299 011
456 434
526 160
931 116
8 182
14 526
665 292
20 426
1 632 229
1 596 720
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja Muut aineelliset
kalusto
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
1 000 euroa
2008
2007
133 869
-12 989
13 694
-303
10
134 281
429 968
-5 466
10 563
-554
34 007
468 518
1 536 561
-2 341
28 700
-3 604
30 493
1 589 809
46 786
-191
204
-360
2 355
48 794
474 631
-65 826
328 966
-5 392
-67 087
665 292
2 621 815
-86 813
382 127
-10 213
-222
2 906 694
3 362
64
31
300
3 475
-392
31
592
-217
-986 260
2 268
-81 063
1 406
-1 063 649
-39 832
176
3 933
-344
3 362
-480
-697
-151 559
95
-18 513
470
-169 507
Tilikauden alussa
Osuus tilikauden tuloksesta
Saadut osingot
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Muuntoerot
Tilikauden lopussa
2008
1 000 euroa
Kotimaa
Varat
Velat
Liikevaihto
Tulos
Omistusosuus
(%)
Tasearvo
133 652
133 584
278 409
299 011
550 301
526 160
6 953
8 182
Oy Botnia Mill Service Ab
Kemi Shipping Oy
Mittaportti Oy
Ontur S.A.
Suomi
Suomi
Suomi
Uruguay
20 237
18 986
1 126
17 091
11 817
18 986
783
9 961
72 158
17 256
5 106
3 617
3 801
-52
25
-303
50,2 %
35,0 %
33,4 %
40,0 %
625
256
112
2 939
57 440
41 548
98 136
3 471
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy
rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
-1 177 868
2 363
-100 787
1 827
-1 274 466
-1 211
431
-40 612
474 631
665 292
1 443 946
1 632 230
11. Osuudet osakkuusyrityksissä
Merkittävimmät osakkuusyritykset
Yhteensä
Koneet ja kalusto
Hankintameno
Kumulatiiviset poistot
Kirjanpitoarvo
Koneet ja Muut aineelliset
kalusto
hyödykkeet
4 786
-3 646
1 823
3 933
Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa
1 000 euroa
2008
2007
Myynti
Ostot
Korkotuotot
Korkokulut
Saamiset
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Velat
Lyhytaikaiset
201
2 516
11
13
198
2 725
12
451
558
1 902
2 150
68
69
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen liitetiedot
12. Pitkäaikaiset rahoitusvarat
1 000 euroa
14. Vaihto-omaisuus
2008
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
Osakkuusyrityksiltä
Muilta
2007
1 000 euroa
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Ennakkomaksut
126
126
Pitkäaikaiset korottomat saamiset
Siirtosaamiset
Muut saamiset
Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä
5 266
6 230
6 382
3 174
11 496
9 556
11 496
9 682
2008
2007
128 964
736
170 060
37 840
87 242
10 709
72 825
31 921
337 600
202 698
2008
2007
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
Käteinen raha ja pankkitilit
1 000 euroa
68 783
1 446
12 290
Yhteensä
68 783
13 736
Vaihto-omaisuuden kirja-arvoon ei sisälly nettorealisointiarvoon kirjauksia.
15. Myyntisaamiset ja muut saamiset
13. Laskennalliset verot
1 000 euroa
Lyhytaikaiset korolliset lainasaamiset
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys taseeseen 2008
Yritysostot/
-myynnit
Omaan
pääomaan
kirjattavat
1.1.2008
Tuloslaskelmassa
Laskennalliset verosaamiset taseessa
Muut väliaikaiset erot
Laskennallinen verosaaminen yhteensä
Netotettu laskennallisesta verovelasta
-9 366
-3 776
836
2 400
2 400
2 188
-2 245
-2 245
-9 211
-3 621
3 024
Laskennallinen verosaaminen taseessa
-2 940
212
-2 245
-4 973
1 000 euroa
16. Rahavarat
Muuntoerot
31.12.2008
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
Saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
105 031
105 031
-836
-7 523
-7 523
-2 188
297
297
97 805
97 805
-3 024
Laskennallinen verovelka taseessa
104 195
-9 711
297
94 781
Nettoverovelka
101 256
-9 499
297
-2 245
89 808
1.1.2007
Tuloslaskelmassa
Muuntoerot
Omaan
pääomaan
kirjattavat
31.12.2007
Laskennalliset verosaamiset taseessa
Muut väliaikaiset erot
Laskennallinen verosaaminen yhteensä
Netotettu laskennallisesta verovelasta
-4 292
-4 292
4 292
-2 279
-2 279
-661
Laskennallinen verosaaminen taseessa
0
-2 940
-2 940
Laskennalliset verovelat taseessa
Poistoero
Laskennallinen verovelka yhteensä
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta
110 730
110 730
-4 292
-5 698
-5 698
661
2 795
105 031
105 031
-836
Laskennallinen verovelka taseessa
106 437
-5 037
2 795
104 195
Nettoverovelka
106 437
-5 037
2 795
104 195
2007
162
378
162
378
12 522
13 177
22 372
922
25 700
23 294
451
558
451
558
111 902
13 232
35 732
118 853
19 151
14 709
160 866
152 714
187 178
176 943
Osakkuusyrityksiltä
Myyntisaamiset
Laskennalliset verovelat taseessa
Poistoero
Laskennallinen verovelka yhteensä
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta
2008
Muilta
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys taseeseen 2007
1 000 euroa
Yritysostot/
-myynnit
-2 795
2 795
-2 795
-9 366
-3 776
836
Konsernin yritysten toimitusjohtajilta, heidän sijaisiltaan, hallituksen jäseniltä sekä
vastaaviin toimielimiin kuuluvilta henkilöiltä ei ole lainasaamisia.
Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät
1 000 euroa
2008
2007
Lyhytaikaiset
Verot
Vakuutukset
Muut
19 573
11
16 147
2 125
4 450
8 134
Yhteensä
35 732
14 709
70
71
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen liitetiedot
17. Oma pääoma
19. Varaukset
Osakepääoman muutokset
1 000 euroa
Osakkeiden lukumäärä
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muut rahastot
Yhteensä
89 832
179 664
233 771
223 186
636 622
1.1.2007
Osakeanti
Omien osakkeiden hankinnat
31.12.2007
Käyvän arvon rahasto
89 832
179 664
233 771
223 186
636 622
89 832
179 664
2008
2007
-2 156
0
233 771
Jakokelpoiset varat 31.12.
Voittovarat
Tilikauden voitto
Muuntoerot
Jakokelpoiset varat
223 186
636 622
2008
2007
331 488
140 016
-42 025
429 479
224 429
128 551
-69 408
283 571
2008
2007
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
790
897
874
Velka yhteensä
790
1 771
ETUUSPOHJAISET ELÄKEJÄRJESTELYT
1 000 euroa
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto
Maksusuoritukset
Maksetut etuudet
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 31.12.
Eläkevastuut taseessa
2008
2007
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot
722
816
69
82
Eläkevelka taseessa
790
897
2008
2007
36
33
Eläkevastuut tuloslaskelmassa
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot
Korot
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot
Yhteensä sisältyy muihin liikekuluihin
-17
87
36
103
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos
1 000 euroa
72
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 1.1.
Korkomenot
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot
Maksetut etuudet
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 31.12.
Tilinpäätöksen liitetiedot
5 662
1 771
886
8 320
921
192
428
1 541
-189
-569
-758
1 774
746
9 103
1.1.2008
Käytetyt varaukset
2008
2007
816
36
815
33
-143
13
88
-103
-17
722
816
6 583
Ympäristökuluvarauksiin sisältyy kaatopaikkoihin liittyviä kuluja 5,7 milj. euroa.
20. Rahoitusvelat
Korolliset velat
1 000 euroa
Yhteensä
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutos
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
1 000 euroa
Pakolliset
varaukset
yhteensä
Joukkovelkakirjalainat
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta
Eläkelainat
Rahoitusleasingvelat
Muut velat
Suomen merkittävin eläkejärjestelmä on TEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan
edunsaajan ansioiden perusteella. Suomen TEL-järjestelmän työkyvyttömyyskorvauksia
koskeva osa käsitellään kokonaan maksupohjaisena.
1 000 euroa
Muut
varaukset
31.12.2008
18. Eläkevelvoitteet
1 000 euroa
Eläkevaraukset
Varausten lisäykset
Osakeanti
Omien osakkeiden hankinnat 31.12.2008
Arvonmuutos ja muut rahastot
1 000 euroa
Ympäristökuluvaraukset
2008
143
-143
2007
103
-103
2008
2008
2007
2007
Tasearvo
24 744
Käypä arvo
22 710
Tasearvo
Käypä arvo
484 815
484 815
411 131
411 131
518
85
518
85
1 265
3 047
1 265
3 047
510 161
508 128
415 442
415 442
55 445
64 828
55 445
64 828
36 139
62 699
36 139
62 699
Lyhytaikaiset korolliset velat
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus
Lyhytaikaiset lainat
Rahoitusvekselit
Muut velat
697
697
210
210
Yhteensä
120 971
120 971
99 048
99 048
Korolliset velat yhteensä
631 132
629 098
514 490
514 490
0
0
1 000 euroa
2008
2007
Korolliset saamiset
Nettovelka 1.1.
Tuloslaskelmaan merkityt nettomääräiset kulut
Maksusuoritukset
Nettovelka 31.12
897
36
-143
790
897
103
-103
897
1 000 euroa
2008
2007
5,20
0,00
0,00
2,10
2,00
4,90
0,00
0,00
2,10
2,00
Taseen täsmäytys
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset:
Diskonttauskorko %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto %
Tulevat palkankorotukset %
Tulevat eläkkeiden korotukset %
Inflaatio %
2008
2008
2007
2007
Tasearvo
Käypä arvo
Tasearvo
Käypä arvo
162
162
262
378
262
378
68 783
68 783
1 446
12 290
1 446
12 290
68 944
68 944
14 376
14 376
562 188
560 154
500 115
500 115
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
pitkäaik. rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset (pitkäaikaiset)
Lainat ja muut saamiset (pitkäaikaiset)
Lainat ja muut saamiset (lyhytaikaiset)
Lyhytaikaiset sijoitukset käypään arvoon
Lyhytaikaiset sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon
Käteinen raha ja pankkitilit
Korolliset nettovelat yhteensä
Metsä-Botnia-konsernissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen
efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korolliset rahoitusvarat
on luokiteltu IAS-standardin mukaisesti. Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai varan
markkinakorolla laskettuun nykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on
2,4–7,4 % . Korollisista veloista on vaihtuvakorkoisia 96 prosenttia. Korollisten velkojen
keskikorko on vuoden 2008 lopussa 3,6 prosenttia. Myyntisaamisten ja muiden korottomien
saamisten sekä ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti
poikkea niiden kirjanpitoarvosta taseessa.
73
Tilinpäätöksen liitetiedot
Velkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2008
Velkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2007
Tasearvo
Joukkovelkakirjalainat
Lyhennys
Rahoituskulu
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhennys
Rahoituskulu
Rahoitusleasingvelat
Lyhennys
Rahoituskulu
2 803
2013
2014–
-1 760
-1 760
-1 760
-1 770
-1 755
-24 744
-7 336
-51 895
-18 287
-63 980
-16 337
-65 728
-14 244
-170 698
-9 076
-58 403
-5 495
-126 005
-8 313
-747
-50
-518
-14
-85
565 607
-55 445
-20 213
65 524
Ostovelat
Lyhennys
65 452
Muut korottomat velat
Lyhennys
85 899
-64 583
-18 111
-65 728
-16 004
-170 698
-10 846
-58 403
-7 250
-150 749
-15 649
-65 524
-525
-65 449
-3
-75 560
-10 339
244
Velat saman konsernin yrityksille
Lyhennys
Rahoituskulu
5 606
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lyhennys
Rahoituskulu
785 108
-74 925
-18 111
-65 728
-16 004
-170 698
-10 846
-58 403
-7 250
-150 749
-15 649
2010
2011
2012
2013–
-32 618
-24 647
-30 677
-22 274
-35 961
-19 268
-35 961
-16 042
-35 961
-12 676
-272 572
-22 077
-718
-79
-747
-50
-518
-272 572
-22 077
-244
-2 803
-324
-2 803
-161
-36 139
-25 050
-34 471
-22 485
-36 479
-19 268
-35 961
-16 042
-35 961
-12 676
-11 974
-744
-439
-1 139
-46 445
-22 485
-37 223
-19 268
-36 400
-16 042
-37 100
-12 676
451 582
62 902
-62 902
-662
Ostovelat
Lyhennys
100 498
Muut korottomat velat
Lyhennys
129 633
Rahoitusinstrumentit, varat
Koronvaihtosopimukset, rahoitustuotto
Valuuttajohdannaiset, rahoitustuotto
Hyödykejohdannaiset, rahoitustuotto
Yhteensä
2009
1 983
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
Lyhennys
Rahoituskulu
Yhteensä
Lyhennys
Rahoituskulu
-194 091
-2 626
16 100
Rahoitusleasingvelat
Lyhennys
Rahoituskulu
2008
443 749
-100 498
-115 337
Rahoitusinstrumentit, velat
Koronvaihtosopimukset, rahoituskulu
Valuuttajohdannaiset, rahoituskulu
Hyödykejohdannaiset, rahoituskulu
2 626
-261 978
-217 455
Tasearvo
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhennys
Rahoituskulu
Pitkäaikaiset yhteensä
Lyhennys
Rahoituskulu
-2 803
-116
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lyhennys
Rahoituskulu
Rahoitusinstrumentit, varat
Koronvaihtosopimukset, rahoitustuotto
Valuuttajohdannaiset, rahoitustuotto
Hyödykejohdannaiset, rahoitustuotto
Yhteensä
2012
1 265
Velat saman konsernin yrityksille
Lyhennys
Rahoituskulu
Yhteensä
Lyhennys
Rahoituskulu
2011
536 710
85
Rahoitusinstrumentit, velat
Koronvaihtosopimukset, rahoituskulu
Valuuttajohdannaiset, rahoituskulu
Hyödykejohdannaiset, rahoituskulu
2010
24 744
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
Lyhennys
Rahoituskulu
Pitkäaikaiset yhteensä
Lyhennys
Rahoituskulu
2009
-189 858
744 615
-314 876
-215 571
-272 572
-22 077
1 525
191 132
1 525
191 132
210 191
16 100
210 191
74
75
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen liitetiedot
1 000 euroa
Vähimmäisleasingmaksut
alle 1 vuotta
1–2 vuotta
2–3 vuotta
3–4 vuotta
4–5 vuotta
Tulevat rahoituskulut
RahoitusleasingvastuuVähimmäisleasingmaksujen nykyarvo
Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo
alle 1 vuotta
1–2 vuotta
2–3 vuotta
3–4 vuotta
4–5 vuotta
24. Johdannaiset
23. Siirtovelat
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
2008
797
532
2007
797
797
532
1 329
64
2 126
144
1 265
1 983
606
630
606
1 000 euroa
2008
2007
Lyhytaikaiset
Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset
Korot
Ostojen jaksotukset
Verot
Muut
20 613
1 450
15 816
139
5 051
20 651
220
16 606
10 914
7 213
Yhteensä
43 069
55 604
1 000 euroa
2008
Rahoitusleasingsopimukset koskevat Oy Metsä-Botnia Ab:n trukkien myyntiä ja
takaisinvuokrausta. Maksuaika oli alun perin 7 vuotta.
Yhteensä
2008
Valuuttatermiinisopimukset
194 091
16 100
13 177
2 923
194 091
16 100
13 177
2 923
Sellutermiinisopimukset
Hyödykejohdannaiset yhteensä
12 244
12 244
-2 626
-2 626
-2 626
-2 626
206 335
13 474
-2 626
13 177
2 923
Oman
pääoman
suojaukset
Johdannaiset,
joihin ei
sovelleta
suojauslaskentaa
Johdannaiset yhteensä
Netto
1 000 euroa
2007
Velat saman konsernin yrityksille
Muut pitkäaikaiset korottomat velat
1 833
Velat muille
Muut pitkäaikaiset korottomat velat
5 631
9 823
Siirtovelat
4 711
7 906
10 342
17 729
10 342
19 562
Muut pitkäaikaiset korottomat velat yhteensä
1 000 euroa
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat
Siirtovelat
Velat osakkuusyrityksille
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Velat muille
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
76
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä
Tilinpäätöksen liitetiedot
Kaupankäyntitarkoituksessa
tehdyt
johdannaiset
16 100
2 626
13 474
Nimellisarvo
2007
Käypä arvo
Yhteensä
Käyvän
arvon
suojaukset
Rahavirran
suojaukset
Kaupankäyntitarkoituksessa
tehdyt
johdannaiset
Korko-optiosopimukset
156 234
251
251
Korkojohdannaiset yhteensä
156 234
251
251
Valuuttatermiinisopimukset
189 858
1 273
922
351
Valuuttajohdannaiset yhteensä
189 858
1 273
922
351
346 092
1 525
922
351
Sellutermiinisopimukset
Hyödykejohdannaiset yhteensä
Johdannaiset yhteensä
Johdannaissaamiset taseessa
22. Ostovelat ja muut velat
Rahavirran
suojaukset
Oman
pääoman
suojaukset
Valuuttajohdannaiset yhteensä
21. Muut velat
1 000 euroa
Käyvän
arvon
suojaukset
Johdannaiset,
joihin ei
sovelleta
suojauslaskentaa
Korkojohdannaiset yhteensä
Johdannaisvelat taseessa
1 236
Käypä arvo
Korko-optiosopimukset
Johdannaissaamiset taseessa
606
Nimellisarvo
251
1 525
Johdannaisvelat taseessa
Netto
2008
2007
5 395
16 630
22 025
16 327
32 077
48 404
1 298
500
103
1 902
1184
966
2 150
1 391
64 058
11 690
43 069
234
100 264
3 913
55 604
120 208
160 015
144 135
210 569
1 525
77
Tilinpäätöksen liitetiedot
25. Tytär- ja osakkuusyritykset
28. Osakepalkitseminen
26. Vastuusitoumukset
Maa
Konsernin
omistus %
Osakkeiden
lukumäärä
Tytäryhtiöosakkeet
Kotimaiset
Oy Silva Shipping Ab
Metsä-Botnia Metsät Oy
Ulkomaiset
Botnia Pulps GmbH
Botnia Pulps SA
Botnia BV
Forestal Oriental S.A.
Botnia S.A.
Botnia Fray Bentos S.A.
Botnia South America S.A.
Tile Forestal S.A.
Uruwood S.A.
Premeland S.A.
Dinocral S.A.
Valafir S.A.
Agraria del Norte S.A.
OOO Svir Timber
Suda Wood
Petrovles Podporozje
Petrovles Pashan
Baltic Pulp AS
Suomi
Suomi
100,0
100,0
400 000
100 000
Saksa
Ranska
Hollanti
Uruguay
Uruguay
Uruguay
Uruguay
Uruguay
Uruguay
Uruguay
Uruguay
Uruguay
Uruguay
Venäjä
Venäjä
Venäjä
Venäjä
Latvia
100,0
99,9
100,0
82,1
74,7
82,1
82.1
82,1
74,0
82,1
82,1
82,1
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
67,0
1
11 533
19
9 419 814
12 487 425 000
996 940 000
19 820 036 035
18 184 026
3 114 973
422 588 760
630 000
1 237 430
N/A
1
1
20 500
43 700
132 579
Osakkuusyhtiöt
Oy Botnia Mill Service Ab
Kemi Shipping Oy
Mittaportti Oy
Ontur International S.A.
Suomi
Suomi
Suomi
Uruguay
50,2
35,0
33,4
40,0
3 010
98 000
1 000
52 332 680
1 000 euroa
Omasta velasta
Velat, joiden vakuudeksi annettu
kiinteistökiinnityksiä
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Kiinteistökiinnitykset
Saman konsernin yritysten puolesta
Takausvastuut
Osakkuusyhtiöiden puolesta
Takausvastuut
Muiden puolesta
Takausvastuut
Muut vastuut
Omien sitoumusten vakuudeksi
Muiden sitoumusten vakuudeksi
Leasing-vastuut
Alle vuoden
1–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Kiinnitykset
Takaukset
Muut vastuut
Leasingvastuut
Yhteensä
27. Lähipiiritapahtumat
2007
176 667
6 793
67 275
85 274
7 906
67 275
50 372
56 781
2 493
2 827
3 298
3 232
3 194
2 184
7 991
5 239
4 883
18 112
1 308
2 564
3 706
7 578
67 275
5 791
3 194
18 112
67 275
6 059
2 184
7 578
94 372
83 095
2008
2007
Ostositoumukset
1 000 euroa
Ostosopimukset, käyttöomaisuus, maksut
alle vuoden
Ostosopimukset, käyttöomaisuus, myöh.
vuosien maksut
Ostosopimukset, muut, maksut alle vuoden
Ostosopimukset, muut, myöh. vuosien maksut
Oy Metsä-Botnia Ab on ehdottanut Latvian valtiolle, että sen yhdessä Latvian valtion
kanssa omistamasta sellutehdashankkeesta luovutaan ja että se on valmis myymään
omistamansa Baltic Pulps AS:n osakkeet.
2008
72 265
91 686
11 209
10 041
3 668
50 438
Metsä-Botnia konserni kuuluu suomalaiseen Metsäliitto-konserniin. M-real Oyj omistaa
30 %, Metsäliitto Osuuskunta 23 % ja UPM-Kymmene Oyj 47 % Oy Metsä-Botnia Ab:stä.
Metsä Botnian sellun kokonaismyynnistä 59 % on myyty M-real- ja UPM-konsernin
yhtiöille. Metsä-Botnia hankkii puuraaka-aineensa Metsäliitto-konsernin emoyhtiöltä,
Metsäliitto Osuuskunnalta.
Liiketoimet omistajien kanssa
1 000 euroa
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Ostot
Korkotuotot
Korkokulut
78
Saamiset
Lyhyaikaiset
Velat
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Tilinpäätöksen liitetiedot
2008
2007
938 035
7 986
643 528
323
2 508
849 976
6 083
593 120
1 354
856
38 258
39 354
51 360
4 636
79 387
Saamisiin omistajayhtiöiltä ei sisälly epävarmoja saamisia eikä tilikauden aikana ole kirjattu
näistä eristä luottotappioita. Johtoon kuuluvilta henkilöiltä ei ole saamisia eikä heidän
puolestaan ole annettu sitoumuksia. Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa on esitetty
kohdassa 11.
Osakepalkkiojärjestelmä 2005–2007
Metsä-Botnian hallitus on 16.2.2006 päättänyt osakepalkkiojärjestelmän käyttöön
ottamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada
palkkiona M-real Oyj:n B-osakkeita sekä UPM-Kymmene Oyj:n osakkeita kolmelta yhden
kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2005, 2006 ja 2007. Osakepalkkiojärjestelmästä
maksettavan palkkion määrä on sidottu Oy Metsä-Botnia Ab:n liikevoittoon (EBIT,
50 %:n painoarvo) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE, 50 %:n painoarvo).
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan M-real Oyj:n
B-osakkeina ja UPM-Kymmene Oyj:n osakkeina. Lisäksi rahana maksetaan enintään 1,5
kertaa osakkeiden arvoa vastaava määrä verojen kattamiseksi.Osakepalkkiojärjestelmän
perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan
yhdistelmänä. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka
suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.
Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua.
Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kahden vuoden ajan palkkion
maksamisesta.
2008
Liikkeeseenlasku pvm
Instrumentti
Osakepalkkioita enintään kpl *
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä (M-real)
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä (UPM)
Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä (M-real)
Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä (UPM)
Ansaintajakso alkaa, pvm
Ansaintajakso päättyy, pvm
Kriteerit
50 % painolla
50 % painolla
Toteuma/toteumaoletus
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta
Osakkeiden vapautuminen, pvm
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta
Henkilöitä (31.12.2008)
Määrät 1.1.2008
Osakepalkkioita myönnetty *
Osakepalkkioita palautunut
Osakepalkkioita maksettu
Osakepalkkioita rauennut
Osakepalkkioita yhteensä
Tilikauden muutokset
Osakepalkkioita myönnetty *
Osakepalkkioita palautunut
Osakepalkkioita maksettu
Osakepalkkioita rauennut
Määrät 31.12.2008
Osakepalkkioita myönnetty *
Osakepalkkioita palautunut
Osakepalkkioita maksettu
Osakepalkkioita rauennut
Osakepalkkioita yhteensä
Osakepalkkiojärjestelmä 2008–2010
Metsä-Botnian hallitus päätti 7.2.2008 osakepalkkiojärjestelmästä 2008–2010.
Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona
M-real Oyj:n B-osakkeita kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta sille
asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Osakepalkkiojärjestelmästä
maksettavan palkkion määrä on sidottu Oy Metsä-Botnia Ab:n liikevoittoon (EBIT,
50 %:n painoarvo) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE, 50 %:n painoarvo).
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan M-real Oyj:n
B-osakkeina ja UPM-Kymmene Oyj:n osakkeina. Lisäksi rahana maksetaan enintään
osakkeiden arvoa vastaava määrä verojen kattamiseksi. Ansaintajaksolle asetettujen
tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan
avainhenkilöille.
Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua.
Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kahden vuoden ajan palkkion
maksamisesta.
Osakepalkkiojärjestelmä 2005–2007
Osakepalkkiojärjestelmä 2008–2010
Laskettu liikkeelle hallituksen päätöksellä
4.2.2005
Osakepalkkiojärjestelmä
Laskettu liikkeelle hallituksen päätöksellä
7.2.2008
Osakepalkkiojärjestelmä
2006*
2007*
2008*
YHT
47 956
4,21 €
17,80 €
5,82 €
19,07 €
1.1.2006
31.12.2006
47 585
4,81 €
19,07 €
2,10 €
11,60 €
1.1.2007
31.12.2007
62 500
2,54 €
12,06 €
0,69 €
9,00 €
1.1.2008
31.12.2007
158 041
EBIT
ROCE
75 %
2
1.1.2009
0
8
EBIT
ROCE
55 %
2
1.1.2010
1
8
14 %
2
1.1.2011
2
7
47 956
0
35 991
11 965
35 991
47 585
0
0
0
47 585
0
0
0
0
0
95 541
0
35 991
11 965
83 576
0
0
0
0
0
0
24 833
22 752
62 500
0
0
0
62 500
0
24 833
22 752
47 956
0
35 991
11 965
35 991
47 585
0
24 833
22 752
24 833
62 500
0
0
0
62 500
158 041
0
60 824
34 717
123 324
* Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät kuvastavat osakepalkkioiden perusteella annettavien osakkeiden lukumäärää. Lisäksi yhtiö on sitoutunut maksamaan ansaintajaksojen 2006
ja 2007 osalta enintään 1,5 kertaa osakkeiden arvon ja ansaintajakson 2008 osalta enintään osakkeiden arvon rahana (vero-osuus). Luvut sisältävät UPM-Kymmene Oyj:n osakkeet, jotka
ovat osa Oy Metsä-Botnia Ab:n osakepalkkiota.
Tilinpäätöksen liitetiedot
79
Emoyhtiön tuloslaskelma
Käyvän arvon määrittäminen
Osakepalkkion käyvän arvon määrittämisessä Metsä-Botnia on käyttänyt asiantuntijana
Alexander Corporate Finance Oy:tä. Koska Metsä-Botnia antaa palkkioina omistaja­
yhtiöidensä M-real Oyj:n sekä UPM-Kymmene Oyj:n osakkeita, suoritetaan käyvän arvon
laskenta IFRS 2 -standardin mukaisesti kokonaan käteisenä selvitettävänä osuutena.
Käteisenä selvitettävä maksu kirjataan vieraaseen pääomaan ja käteisenä selvitettävän
Käyvän arvon laskennassa käytetyt parametrit
maksuosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä
palkkion maksuun asti. Velan käypä arvo muuttuu täten M-real Oyj:n B-osakkeen sekä
UPM-Kymmene Oyj:n osakkeen kurssin perusteella. Kauden aikana myönnettyjen
osakepalkkioiden käypä arvo oli yhteensä 24 000 euroa. Tilikaudella 2008 osakepalkkioiden
vaikutus Metsä-Botnian tulokseen on 0,2 milj. euroa.
Ansaintajakso 2006
Ansaintajakso 2007
Ansaintajakso 2008
Yhteensä
40 000
38 000
57 500
135 500
22 541
Myönnetyt osakkeet, kpl (M-real)
Myönnetyt osakkeet, kpl (UPM)
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä (M-real)
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä (UPM)
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä (M-real) *
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä (UPM) *
Palautuvien oletus ennen jakoa
Palautuvien oletus sitovuusaikana
Ansaintekriteerien toteumaoletus**
7 956
9 585
5 000
4,21 €
4,81 €
2,54 €
17,80 €
19,07 €
12,06 €
5,82 €
2,10 €
0,69 €
19,07 €
11,60 €
9,00 €
0%
0%
0%
10%
0%
0%
75%
55%
14%
20 900
8 223
59 143
5 971
3 933
715
10 619
Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2008, €
548 308 €
188 558 €
24 217 €
761 082 €
Vaikutus tilikauden 2008 tulokseen, €
193 334 €
39 017 €
7 863 €
240 215 €
Ansaintajaksolta maksetut osakkeet, kpl (UPM) **
1–12/2008
1–12/2007
1 168 379
23 045
34 493
1 268 048
-5 069
27 733
839 427
-29 635
112 884
753 760
-13 525
103 521
44 204
35 009
93 204
88 348
44 992
32 550
93 915
84 243
1 183 440
1 099 456
Liikevoitto
42 476
191 256
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Kurssierot (+/-)
570
3 026
-10 348
-23 385
1 440
3 795
-10 072
8 404
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-30 137
3 567
Voitto ennen satunnaisia eriä
12 340
194 823
Liikevaihto
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos (+/-)
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Aine- ja tarvikevarastojen muutos (+/-)
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Kulut yhteensä
30 020
Ansaintajaksolta maksetut osakkeet, kpl (M-real) **
1 000 euroa
* Osakkeen kurssi ansaintajaksoilla 2006 ja 2007 on osakkeiden maksuhetken kurssi. Osakkeet siirrettiin henkilöille 30.3.2007 ja 15.4.2008. Ansaintajakson 2008 osalta kurssi on
tilikauden päättymishetken osakekurssi.
**Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella kunkin mittausjakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä.
Taulukko perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon, joka yhtiöllä on 31.12.2008 niiden osakkeiden lukumäärästä, jotka henkilöille tullaan siirtämään ansaintajaksolta 2008. Lisäksi
yhtiö maksaa siirrettyjen osakkeiden arvoa vastaavan määrän rahana verojen kattamiseksi.
Satunnaiset erät
Konserniavustus (+/-)
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä
29. Ympäristöasiat
Päästökauppa
Tuloslaskelma
1 000 euroa
2008
2007
Liiketoiminnan muut tuotot
Aineet ja tarvikkeet
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Yhteensä
1 381
7 810
1 181
6 179
861
415
11 779
1 444
20 928
509
332
4 868
798
11 506
2008
2007
99 148
176 910
85 159
13 989
-55 373
220 685
-45 291
53 856
1 000 euroa
2008
2007
Pakolliset varaukset
Ympäristövaraukset
6 583
1 726
Hallussa olevien päästöoikeuksien määrä
(1 000 tonnia)
Toteutuneiden päästöjen määrä (1 000 tonnia)
Päästöoikeuksien myynti (1 000 eur)
2008
2007
339
254
2 658
131
287
217
300
300
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
12 340
195 123
Poistoeron muutos (+/-)
Välittömät verot
Tilikauden verot
Edellisten tilikausien verot
31 945
19 724
-11 854
6
-56 676
5
Tilikauden tulos
32 436
158 175
Tase
1 000 euroa
Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset (+)
Vähennykset (-)
Kertyneet poistot 31.12.(-)
Kirjanpitoarvo 31.12.
80
81
Tilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
1 000 euroa
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen veroja
Oikaisut voittoon ennen veroja
Saadut korot
Maksetut korot
Saadut osingot
Muut rahoituserät, netto
Maksetut verot
Nettokäyttöpääoman muutos
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat
Emoyhtiön tase
2008
12 340
121 421
3 537
-9 258
48
-25 155
-40 038
-40 734
195 123
86 860
5 154
-9 759
69
13 444
-79 601
-8 146
22 161
203 143
-37 787
-205
-110 882
-592
-150
-41 320
Investointien rahavirrat
Tytäryritysosakkeiden hankinnat
Osakkuusyritysosakkeiden hankinnat
Muiden osakkeet hankinnat
Investoinnit aineellisiin ja ainneettomiin hyödykkeisiin
Tytäryritysosakkeiden luovutukset
Osakkuusyritysosakkeiden luovutukset
Muiden osakkeiden luovutukset
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset
Pitkäaikaisten saamisten vähennys
Pitkäaikaisten saamisten lisäys
-14 999
Investointien nettorahavirrat
-71 424
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten velkojen lisäys
Pitkäaikaisten velkojen vähennys
Lyhytaikaisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäys/vähennys, netto
Maksetut osingot
Konserniavustus
Rahoituksen nettorahavirrat
2007
-23 133
266
3 700
138
596
339
392
3
-152 211
85 502
-910
-36 112
-25 785
-119 071
137 337
-45 724
300
-52 944
Rahavarojen muutos
-783
-2 012
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarojen muutos
2 868
-784
4 880
-2 012
Rahavarat tilikauden lopussa
2 084
2 868
93 204
30 137
-2 797
93 915
-3 567
-813
877
121 421
-2675
86 860
-57 199
46 916
-30 451
-15 726
-5 159
12 739
-40 734
-8 146
Pakollisten varausten muutos
Käyttöpääoman muutos:
Vaihto-omaisuus
Lyhytaikaiseten korottomien saamisten muutos
Lyhytaikaiseten korottomien velkojen muutos
1 000 euroa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
Pysyvät vastaavat yhteensä
31.12.2008
31.12.2007
7 027
2 461
4 601
5 612
11 628
8 073
10 232
206 156
441 450
4 801
11 914
10 234
218 703
502 465
5 477
7 638
674 554
744 518
636 780
45 050
650
7 311
599 175
30 603
4 166
7 333
126
689 791
641 403
1 375 974
1 393 994
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Valmiit tuotteet
Ennakkomaksut
92 747
71 577
37 011
65 257
48 532
30 348
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
201 336
144 137
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä, korolliset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä,
korottomat
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä, korottomat
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
1 000 euroa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Vararahasto
Voittovarat
Tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä
VAIHTUVAT VASTAAVAT
48 480
Oikaisut voittoon ennen veroja:
Poistot
Rahoitustuotot ja kulut
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
VASTAAVAA
678
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
PAKOLLISET VARAUKSET
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Velat saman konsernin yrityksille, korolliset
Velat saman konsernin yrityksille, korottomat
Siirtovelat
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Ennakkomaksut
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille, korolliset
Velat saman konsernin yrityksille, korottomat
Velat omistusyhteysyrityksille, korottomat
Muut velat, korolliset
Muut velat, korottomat
Siirtovelat
Vieras pääoma yhteensä
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
70 541
103 852
2 670
11 226
451
21 745
558
5 470
22 379
5 593
5 088
110 067
139 506
2 084
2 868
314 166
286 511
1 690 139
1 680 505
31.12.2008
31.12.2007
179 664
233 771
223 186
346 746
32 436
179 664
233 771
223 186
224 683
158 175
1 015 803
1 019 480
371 688
403 633
7 806
6 928
160 000
4 711
164 711
66 667
2 803
1 833
7 906
79 209
16 667
1 391
18 210
32 679
23 299
1 902
18
5 521
30 444
18 607
213
23 804
32 151
48 720
2 128
15
1 776
43 839
130 130
171 253
294 841
250 463
1 690 139
1 680 505
82
83
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
1 000 euroa
1. Liikevaihto toimialoittain ja markkinaalueittain
Toimialoittainen jakauma
Sellu
./.sisäinen liikevaihto
Maantieteellinen jakauma
Suomi
EU-maat
Muu Eurooppa
Muu maailma
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Palvelujen myynti
Muut
3. Henkilöstökulut ja henkilökunnan lukumäärä
keskimäärin
Vuokratuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Palvelusten myynti
Muut
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja,hallituksen jäsenet ja
varajäsenet
2008
2007
1 208 862
-40 483
1 296 746
-28 699
1 168 379
1 268 048
765 754
199 019
62 191
141 416
774 745
281 959
52 194
159 151
1 168 379
1 268 048
958
3 674
8 595
21 266
984
829
6 400
19 521
34 493
27 733
44 204
10 637
24 372
44 992
10 488
22 062
79 212
77 543
735
697
735
697
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
eläkesitoumukset
Emoyrityksen toimitusjohtajalla on oikeus
eläkkeeseen 60 vuotta täytettyään.
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana
keskimäärin
Toimihenkilöitä
Työntekijöitä
4. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä
Suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen
erotus
Kokonaispoistot
Poistoero tilikauden alussa
Poistojen erotus
Myydyn käyttöomaisuuden poistoero
84
Poistoero tilikauden lopussa
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
1 000 euroa
5. Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut
korko- ja rahoitustuotot yhteensä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
Muille
Rahoituksen kurssierot
Kurssivoitot
Toteutuneet
Toteutumattomat
Kurssitappiot
Toteutuneet
Toteutumattomat
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
6. Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset
Emoyhtiön taseen liitetiedot
2008
2007
264
808
1 043
1 072
724
1 012
13 168
77 624
676
1 510
420
966
12 677
77 514
828
93 204
93 915
-31 945
-19 724
61 259
74 191
403 633
-31 500
-445
423 357
-19 502
-222
371 688
403 633
2008
2007
7. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
48
69
48
69
522
1 371
522
1 371
1 232
1 794
3 355
440
3 026
3 795
3 596
5 235
2 682
7 665
880
9 192
10 348
10 072
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.–31.12.
Vähennykset 1.1.–31.12.
Siirrot erien välillä
62
21 338
3 293
-5 509
135
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Tilikauden poisto
24 547
-16 797
-724
19 257
-15 287
-1 510
Kertyneet poistot 31.12.
-17 521
-16 797
7 027
2 461
Kirjanpitoarvo 31.12.
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.–31.12.
Vähennykset 1.1.–31.12.
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
30 301
22
24 194
-52 877
-831
-8 655
-7 135
-23 385
8 404
-30 137
3 567
300
300
289
754
1 000 euroa
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.–31.12.
Vähennykset 1.1.–31.12.
Siirrot erien välillä
19 257
5 228
16 819
16 819
16 819
-16 819
16 819
-16 398
-420
-16 819
-16 819
0
0
13 419
1
12 960
374
86
13 420
-7 807
13 419
-6 841
-1 012
-966
Kertyneet poistot 31.12.
-8 819
-7 807
4 601
5 612
10 234
10 223
4
-3
10
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.–31.12.
Vähennykset 1.1.–31.12.
Siirrot erien välillä
Kirjanpitoarvo 31.12.
-2
10 232
10 234
376 554
739
-3 105
776
361 635
9 362
-94
5 651
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
374 964
-162 375
2 211
-13 168
376 554
-149 763
65
-12 677
Kertyneet poistot 31.12.
Arvonkorotukset
-173 332
4 524
-162 375
4 524
206 156
218 703
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.–31.12.
Vähennykset 1.1.–31.12.
Siirrot erien välillä
Kirjanpitoarvo 31.12.
2008
2007
1 557 072
13 611
-1 969
3 611
1 507 997
25 101
-2 348
26 323
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
1 572 325
-1 054 607
1 356
-77 624
1 557 072
-979 312
2 219
-77 514
Kertyneet poistot 31.12.
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.–31.12.
Vähennykset 1.1.–31.12.
Siirrot erien välillä
-1 130 875
-1 054 607
Kirjanpitoarvo 31.12.
441 450
502 465
Kirjanpitoarvosta 31.12.
koneiden ja laitteiden osuus
438 981
499 202
44 491
44 491
44 491
-39 014
44 491
-38 185
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.–31.12.
Vähennykset 1.1.–31.12.
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 000 euroa
-676
-828
-39 690
-39 014
4 801
5 477
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.–31.12.
Siirrot erien välillä
7 638
8 726
-4 450
33 615
6 229
-32 205
Hankintameno 31.12.
11 914
7 638
Rakennukset
4 524
4 524
Osakkeet
8 907
8 907
13 431
13 431
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Aktivoitujen korkomenojen poistamaton osa
konsernissa ja emoyhtiössä tase-erässä
‘Muut aineelliset hyödykkeet’
8. Arvonkorotukset
Arvonkorotukset perustuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden antamiin arvioihin.
Arvonkorotuksilla ei ole vaikutusta tuloverotukseen.
9. Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
595 196
484 315
37 787
110 882
-182
632 801
595 196
3 979
3 979
636 780
599 175
85
Emoyhtiön taseen liitetiedot
1 000 euroa
Osuudet omistusyhteisyrityksissä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
2008
2007
4 166
205
-3 721
3 573
592
650
4 166
1 000 euroa
2008
2007
179 664
179 664
179 664
179 664
11. Oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
Muutos 1.1.-31.12.
Osakepääoma 31.12.
Ylikurssirahasto 1.1.
2 405
233 771
233 771
233 771
233 771
Muutos 1.1.-31.12.
-22
2 424
150
-169
Hankintameno 31.12.
Arvonkorotukset
2 383
4 928
2 405
4 928
Vararahasto 1.1.
Kirjanpitoarvo 31.12.
7 311
7 333
Vararahasto 31.12.
223 186
223 186
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
382 858
270 408
32 436
158 175
-36 112
-45 724
379 181
382 858
1 015 803
1 019 480
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
30 603
14 447
30 640
Kirjanpitoarvo 31.12.
45 050
30 603
126
-126
252
-126
0
126
Muut saamiset
Hankintameno 1.1.
Vähennykset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
-37
521 205
111 624
-332
680 885
8 907
632 497
8 907
Kirjanpitoarvo 31.12.
689 791
641 403
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Saamiset yhteensä
Tilikauden tulos
Osingonjako
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
70 541
103 852
11 226
21 445
2 670
300
11 226
24 415
451
558
5 470
22 379
5 593
5 088
110 067
139 506
223 186
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
Tilikauden voitto
632 497
52 439
-4 051
223 186
Muutos 1.1.-31.12.
Oma pääoma yhteensä 31.12.
Hankintameno 31.12.
Arvonkorotukset
10. Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Ylikurssirahasto 31.12.
Jakokelpoiset varat 31.12.
346 746
224 683
32 436
158 175
379 181
382 858
12. Pakolliset varaukset
Työttömyyseläkekuluvaraus
1 223
1 266
Muut varaukset
6 583
5 662
7 806
6 928
13. Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden
vuoden kuluttua
Rahalaitoslainat
0
0
1 000 euroa
14. Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Velat omistusyhteysyrityksille
Siirtovelat
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
2008
2007
16 667
1 391
18 210
18 607
213
23 804
6 179
Palkat ja palkkiot
782
509
Henkilösivukulut
408
332
5 412
4862
80 871
Poistot
Liiketoiminnan muut kulut
603
1 298
966
1 161
1 902
2 128
5 539
30 444
1 791
43 839
130 130
171 253
Yhteensä
804
778
12 239
11 479
98 482
84 493
Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
5 469
13 988
-50 697
-45 285
53 254
53 195
6 583
427
Hallussa olevien päästöoikeuksien määrä
(1 000 tonnia)
339
131
Toteutuneiden päästöjen määrä (1 000 tonnia)
254
287
2 658
217
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Pakolliset varaukset
Muut varaukset
Päästökauppa
Osakkuusyhtiöiden puolesta
Takausvastuut
2 493
2 827
Muiden puolesta
Takausvastuut
3 298
3 232
2 512
1 584
1 433
1 857
1 182
1 711
3 290
2 893
67 275
56 163
2 512
3 290
67 275
63 143
1 584
2 893
129 240
134 895
Yhteensä
1181
6 214
55 978
57 084
Kiinnitykset
Takaukset
Muut vastuut
Leasingvastuut
1 381
Aineet ja tarvikkeet ja palvelut
Henkilöstökulut
50 372
Leasing-vastuut
alle vuoden
1–5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Liiketoiminnan muut tuotot
16 568
32 151
32 152
85 274
7 906
67 275
Muut vastuut
Omien sitoumusten vakuudeksi
Muiden sitoumusten vakuudeksi
2007
Ympäristökulut
6 211
32 679
17 088
176 667
6 793
67 275
Saman konsernin yritysten puolesta
Takausvastuut
2008
16. Ympäristönsuojeluun liittyvät erät
15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut
vastuut
Omasta velasta
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistökiinnityksiä
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Kiinteistökiinnitykset
1 000 euroa
Päästöoikeuksien myynti (1 000 eur)
86
87
Emoyhtiön taseen
emoyhtiön
tuloslaskelman
liitetiedot
liitetiedot
Emoyhtiönemoyhtiön
tuloslaskelman
taseen liitetiedot
Erittely osakkeista 31.12.2008
Omistusosuus %
Tytäryhtiöosakkeet
Emoyhtiön omistamat
Botnia Pulps SA
Oy Silva Shipping Ab
Botnia BV
Metsä-Botnia Metsät Oy
Baltic Pulp AS
OOO Svir Timber
Suda Wood
Svir Timberin tytäryhtiöt
Petrovles Podporozje
Petrovles Pashan
Suda Woodin tytäryhtiöt
Petrovles Podporozje
Botnia BV:n tytäryhtiöt
Botnia South America S.A.
Botnia Pulps GmbH
Botnia South American tytäryhtiöt
Compania Forestal Oriental S.A.
Botnia S.A.
Botnia Fray Bentos S.A.
Tile Forestal S.A.:n tytäryhtiöt
Agraria del Norte S.A.
Compania Forestal Oriental S.A:n tytäryhtiöt
Tile Forestal S.A.
Premeland S.A.
Valafir S.A.
Agraria del Norte S.A.
Dinocral S.A.
Premeland S.A:n tytäryhtiöt
Uruwood S.A.
Osakkeiden
lukumäärä kpl
Osakkeiden
nimellisarvo
/1 000
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
1 000 eur
99,9
100,0
100,0
100,0
67,0
100,0
100,0
11 533
400 000
19
100 000
132 579
1
1
173 EUR
336 EUR
19 EUR
1 000 EUR
133 LVL
10 070 RUR
76
882
602 792
6 079
3 893
22 458
600
99,0
100,0
20 499
43 700
20 RUR
44 RUR
209
55
1,0
1
82,1
100,0
19 820 036 035
1
22 726 750 UYU
598 611
266
100,0
91,0
100,0
9 419 814
12 487 425 000
996 940 000
6 055 UYU
10 238 855 UYU
660 175 UYU
284 451
379 033
29 460
1,0
N/A
4 819 UYU
161
100,0
100,0
100,0
99,0
100,0
18 184 026
422 588 760
1 237 430
N/A
630 000
172 449 UYU
459 876 UYU
1 237 UYU
111
15 200
54
15 942
21
90,1
3 114 973
280 053 UYU
2
Omistusosuus
%
Osakkeiden
lukumäärä kpl
10,0
5,0
5,2
10
150
277 980
Muut osakkeet ja osuudet
Emoyhtiön omistamat
Metsämannut Oy
Metsäkluster Oy
Keskuslaboratorio Oy
Pohjolan Voima Oy
- sarja A
- sarja B
- sarja C
- sarja E
- sarja H
- sarja N
- sarja V
- arvonkorotus
Powest Oy
Imatran Seudun kehitysyhtiö Oy
As Oy Rauman Kirstinranta
As Oy Rauman Sepänkallio
Muut osakkeet ja liittymismaksut
Silva Shippingin omistamat muut osakkeet ja
osuudet
Kaikki yhteensä
Konsernitilinpäätöksessä siirretyt omistusyhteysyritysosakkeet
Osakkeiden
nimellisarvo
/1 000
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
1 000 eur
2 EUR
2
150
81
47 EUR
382 167
143 557
7 725
460
5 744
2 734
235
2,8
10,2
25,0
542 622
4 709
30
102
360
11 EUR
50 EUR
37 EUR
1 237
4 928
43
51
104
373
342
17
7 328
1 986 459
78
15 186
1 975 542
Osakkuusyhtiöosakkeet
Emoyhtiön omistamat
Kemi Shipping Oy
Oy Botnia Mill Service Ab
Mittaportti Oy
Asunto Oy Kullervokangas
Botnia BV:n omistamat
Ontur International S.A.
35,0
50,2
33,4
16,0
98 000
3 010
1 000
95
40,0
52 332 680
165 EUR
506 EUR
8 EUR
2 EUR
57
506
8
78
2 939
3 589
88
89
Erittely osakkeista 31.12.2008
Erittely osakkeista 31.12.2008
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
jakokelpoisten varojen käytöstä
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 379 181 604,84 euroa,
Konsernin
omistusosuus %
Konsernin
äänivaltaosuus
%
Konsernin
osuus omasta
pääomasta
1 000 eur
Tilinpäätöshetki
Tilikauden
pituus kk
100,0
100,0
187
31.12.2008
12
99,9
99,9
188
31.12.2008
12
Oy Silva Shipping Ab
100,0
100,0
7 413
31.12.2008
12
Metsä-Botnia Metsät Oy
100,0
100,0
3 129
31.12.2008
12
OOO Svir Timber
100,0
100,0
2 578
31.12.2008
12
Petrovles Podporozje
100,0
100,0
-1 365
31.12.2008
12
Petrovles Pasha
100,0
100,0
-305
31.12.2008
12
67,0
67,0
-1 218
31.12.2008
12
Botnia BV
100,0
100,0
602 704
31.12.2008
12
Suda Wood
100,0
100,0
494
31.12.2008
12
josta tilikauden voitto on 32 435 696,24 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
Konserniyritykset
Botnia Pulps GmbH
Botnia Pulps SA
Baltic Pulp AS
Botnia S.A.
74,7
74,7
357 421
31.12.2008
12
Botnia Fray Bentos S.A.
82,1
82,1
24 378
31.12.2008
12
Botnia South America S.A.
82,1
82,1
590 986
31.12.2008
12
Compania Forestal Oriental SA
82,1
82,1
223 131
31.12.2008
12
Tile Forestal S.A
82,1
82,1
438
31.12.2008
12
Uruwood S.A.
74,0
74,0
13 134
30.06.2008
12
Premeland S.A.
82,1
82,1
12 472
31.12.2008
12
Valafir S.A.
82,1
82,1
44
30.09.2008
12
Agraria del Norte S.A.
82,1
82,1
13 351
31.12.2008
12
Dinocral S.A.
82,1
82,1
17
31.12.2008
12
- osinkona jaetaan 541 euroa osakkeelle eli yhteensä
48 599 112,00
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään
330 582 492,84
379 181 604,84
Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.
Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön
maksukykyä.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Espoossa helmikuun 3. päivänä 2009
Kari Jordan
Jussi Pesonen
Hannu Anttila
Pauli Hänninen
Juha Mäntylä
Jyrki Salo
Martti AsuntaIlkka Hämälä
Osakkuusyritykset
Toimitusjohtaja
Kemi Shipping Oy
35,0
35,0
-80
31.12.2008
12
Mittaportti Oy
33,4
33,4
154
31.12.2008
12
Oy Botnia Mill Service Ab
50,2
95,3
119
31.12.2008
12
Ontur International S.A.
40,0
40,0
-325
31.12.2008
12
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 2008
Tulos ennen satunnaiseriä + korkokulut,
Sijoitetun pääoman tuotto (%) =
nettokurssierot ja muut rahoituskulut
(ROCE)
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin
Omavaraisuusaste (%) =
Velkaisuusaste (%) =
(Net gearing)
Oma pääoma + vähemmistöosuus
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Espoossa helmikuun 10. päivänä 2009
Pricewaterhouse Coopers Oy,
KHT-yhteisö
Johan Kronberg
Jouko Malinen
KHT
KHT
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Korolliset velat – likvidit varat – korolliset saamiset
Oma pääoma + vähemmistöosuus
90
91
Erittely osakkeista 31.12.2008
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä
Tilintarkastuskertomus
Oy Metsä-Botnia Ab:n yhtiökokoukselle
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpää­
Oy Metsä-Botnia Ab
Oy Metsä-Botnia Ab
Botnia S.A.
Olemme tarkastaneet Oy Metsä-Botnia Ab:n kirjanpidon,
töksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tie­
PL 30
Rauman tehdas
Cebollatí 1474 PB
tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tili­
tojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu
02020 Metsä
PL 165
11.200 Montevideo
kaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin
tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että ti­
Revontulentie 6
26101 Rauma
Uruguay
taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman
linpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva
02100 Espoo
puh. 010 466 8999
puh. +598 2 410 6610
oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön
olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä
puh. 010 4612
faksi 010 466 8990
faksi +598 2 410 6651
taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan
Oy Metsä- Botnia Ab
Forestal Oriental (FO)
Äänekosken tehdas
18 de Julio 818
Sarvelantie 1
60.000 Paysandú
44100 Äänekoski
Uruguay
Oy Metsä-Botnia Ab
puh. 010 466 2999
puh. +598 72 24644
Joutsenon tehdas
faksi 010 466 2550
faksi +598 72 24655
Toimipaikat ulkomailla:
OOO Svir Timber
ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioi­
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
daan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittä­
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimin­
mistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon
takertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös
tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
faksi 010 469 4402
www.botnia.com
Tehtaat Suomessa:
antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan
54120 Pulp
ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja
olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen
puh. 010 466 5499
riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
faksi 010 466 5378
ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja
Lausunto konsernitilinpäätöksestä
varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa
ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpää­
että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
tösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot
187780, Leningradskaja oblast
Botnia Pulps GmbH
g. Podporozhye, Box 52
Oy Metsä-Botnia Ab
Burgstrasse 2-4
Russia
Kaskisten tehdas
D-65183 Wiesbaden
puh. +7 812 380 5166
64260 Kaskinen
Germany
faksi +7 812 380 5179
puh. 010 466 9999
puh. +49 611 992 150
faksi 010 466 9214
faksi +49 611 992 1599
Oy Metsä-Botnia Ab
Botnia S.A.
Rm 1204A-1, Jin Mao Tower,
Kemin tehdas
P.O. BOX 62026
88 Century Boulevard
94200 Kemi
Ruta Puente Puerto
Pudong New Area
perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konserni­
Lausunto tilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta
puh. 010 466 1999
Km 307
Shanghai 200121
tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilin­
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintaker­
faksi 010 466 1876
Fray Bentos
China
tarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden
tomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
Uruguay
puh. +86 21 5047 0138
noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorit­
ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten
puh. +598 56 20100
faksi +86 21 5047 0459
tamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että
ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konser­
tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennai­
nin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
sia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja
asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot
toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
ovat ristiriidattomia.
ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
Tilintarkastajan velvollisuudet
tuloksesta ja rahavirroista.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen
Botnia Pulps
Shanghai Representative Office
faksi +598 56 26971
Tietoa julkaisun papereista
Kannet
Galerie Art Silk 300 g/m2
Espoossa 10. päivänä helmikuuta 2009
Vuosikertomus
Galerie Art Silk 130 g/m2
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Tilinpäätös
Galerie One Silk 90 g/m2
Johan Kronberg
Jouko Malinen
KHT
KHT
Pintakäsittely
Kannet, ulkopuoli: Mattalaminointi
Graafinen suunnittelu ja taitto: Ezpa Oy
Kuvat: Kimmo Syväri ja Jari Riihimäki
Paino: Erweko Painotuote Oy
92
Tilintarkastuskertomus
93
Tilintarkastuskertomus