1 SISÄLTÖ: 2011 N:o 21 Kemi ..........................1 – 5 Rovaniemi ..................6 – 8 Posio/Kuusamo ........9 – 11 Suomussalmi ..........12 – 13 Raahe......................14 – 15 Kalajoki .................16 – 17 Tornio ....................18 – 19 Kajaani ...................20 – 22 Oulu ......................23 – 28 2 Kemin matkailuoppaat ● KEMI ● KEMINMAA ● SIMO ● TERVOLA Kemi Kaupungintalon 13. krs Town Hall 13th ﬂoor Avoinna – Open ma – pe (mon-fri) 9 – 15 Valtakatu 26, p. (016) 259 363 Viihtyisä kahvila-konditoria ihan Kemin ydinkeskustassa. Tuoreet leipomo- ja konditoriatuotteet valmistuvat omassa leipomossa joka päivä. Tuotteet myös suurempiin juhliin tilauksesta. Tule herkuttelemaan kahvilaamme, saatavana aidot erikoiskahvit, suussasulavat konditoriatuotteet, runsas valikoima erilaisia suolaisia herkkuja. Olemme avoinna ma – pe 7.30 – 17.00, la 9.30 – 15.00, su suljettu Vasemmalta: Sammon opas Raffaello, Juri, Sarah, Niccolo ja Monica. Sampo-risteilyllä lumisena tammikuun päivänä Valtakatu 5, 94100 Kemi Tilaukset (016) 256 811, 040 521 3679 Turistijäänmurtaja Sampo aloitti Kemissä risteilyt vuonna 1988. Siitä lähtien kaupunkilaiset ovat tottuneet näkemään moottorikelkkaletkoja jäällä matkalla Ajokseen päin ja turistibusseja viemässä väkeä satamaan. Kaupungilla on talvikuukausina liikkunut punaisiin safaripukuihin sonnustautuneita seurueita. LumiLinna ja Sampo ovat tehneet Kemiä tunnetuksi kaikkialla! Tämän kirjoittaja oli mukana jo ensimmäisinä risteilyvuosina, jolloin me oppaat opettelimme ja tentimme laivan tiedot. Ensimmäiset opastustyöt olivat heti, kun laiva oli saatu muutettua risteilykäyttöön. Paikan päällä ei ehditty harjoitella, mutta tulikastetta varten meille oppaille oli nuolimerkkejä lattiassa ja seinissä. Niiden avulla navigoitiin hienosti laivan uumenissa, eivätkä matkailijat koskaan kiinnittäneet niihin huomiota. Risteilyn aikana oli oppaalla kiire, jos oli monta ryhmää. Kiireen tuntua ei saanut kuitenkaan näkyä. Ja vaikka itse oli töissä, niin lumilakeuden lumous tarttui oppaaseenkin. Tehoaako Sampo-risteilyn taika yhä? Pääsin haastattelemaan Lontoossa asuvaa nuorta paria ja neljää italialaista Milanosta ja Novarasta. Sammolla oli myös isompi australialainen seurue, mutta koska he tulivat ja menivät kelkoilla, ei aikaa haastatteluille jäänyt. Kevin ja Liu Lontoosta: “This is our f irst time in Finland and actually the very first thing we do is this Sampo icebreaker cruise. It’s really worthwhile because you can’t see this anywhere else in the world. Everything outside is white snow and ice! The staff are friendly, and they explain about the technology in the interesting way. The feeling is warm and this is altogether an entertaining experience. We give it ten points of ten! “ Italialaiset Sarah, Juri, Monica ja Niccolo: ” Valitettavasti viivymme Suomessa vain pari päivää, niistä ensimmäisen olimme Helsingissä ja muut nyt täällä pohjoisessa. Olemme jo Rovaniemellä syöneet poronkäristystä puolukoiden kanssa, tosi hyvää! Haluamme nähdä talvea ja luontoa ja ulkoilla. Joulupukki on tietysti ohjelmassa. Täällä Kemissä näimme, kuinka LumiLinna nousee rantaan ja olemme viettäneet hienon päivän Sammolla. Opas oli selkeä, ruokana taas herkullista poroa ja lohta, ja uiminen meressä oli parasta. L’esperienza unica in bella Finlandia!” Tarttui se onnentunne jälleen oppaaseenkin. Tule itse testaamaan! Airi Kallinen Kemin Matkailu Oy tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä, jotka haluat kokea uudelleen Toimitusneuvosto: Helena Aro, Eija-Sinikka Juho, Hilkka Kangastie, Kyösti Karjalainen ja Valtteri Nevala. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun Sivunvalmistus: ja Lapin maakuntien matkailuKuhmolainen oppaiden, eräoppaiden ja erikois- Kainuuntie 103, 88900 KUHMO alojen oppaiden lehti. Painaminen: Painosmäärä 15 000 kpl Suomalainen Lehtipaino Oy/ Kajaani Tiedot helmikuulta 2011 Arktinen sydäntensärkijä, Jäänmurtaja Sampo vie matkalle jäiselle ulapalle ja kellumaan hyiseen veteen. Koe aitoa merenkulun historiaa ja nauti pohjoisista makuelämyksistä. Lumen valtakunta – Kemin LumiLinna on hulppea arkkitehtuurinen lumen ja jään kokonaisuus. Yövy LumiHotellissa, hiljenny LumiKappelissa, nautiskele LumiRavinto- lassa ja villiinny LastenMaassa. LumiLinna on avoinna tammikuun lopusta huhtikuun alkuun. Talven 2011 teemana on sarjakuvat. Tule ja löydä suosikkihahmosi. Säihkyvä aikamatka Kemin Jalokivigalleriassa on tarinoita lumoavista jalokivistä ja kruunukalleuksista maailman eri laidoilta. Jalokivigalleria on Suomen kuninkaan aidon kruunun koti. Jalokivigalleria on avoinna ympäri vuoden. Vanhanajan herraskartano Jänkälä tarjoaa upeat puitteet erilaisiin tilaisuuksiin. Koe oikeaa 1800-luvun tunnelmaa. Jänkälä toimii tilausravintolana, lisäksi pihapiirissä on tunnelmallinen saunatupa. Kesäisin voit maistella ”kahvia murtojäillä” Jäänmurtaja Sampolla Ajoksen satamassa tai kuunnella laineiden liplatusta, auringon kimmeltäessä Pohjoisen Opas, olkaa hyvä! Pohjoisen Opas -lehti on taas ilmestynyt!. Lehdessä esitellään kiertoajeluitten ja opaspalveluitten lisäksi merkittäviä matkailupaikkakuntia ja matkailukohteita sekä oppaitten yhteistyökumppaneita. Tällä kertaa mukana on yhdeksän Pohjois-Suomen alueella toimivaa Suomen opasliiton alaista opasyhdistystä. Oppaiden varaamista helpottaa myös mukana olevat opasluettelot ja opasvälitykset yhdistyksittäin ja paikkakunnittain. Suomen opasliiton alueelliset opaskoulutuspäivät järjestetään täällä Pohjois-Suomen alueella kaksi kertaa vuodessa. Kevään aluekoulutuspäivät ja aluekokous pidetään 26. – 27.2.2011 Kemissä ja 10. – 11.9.2011 kokoonnumme Kalajoelle. Syksyn valtakunnalliset opaskoulutuspäivät pidetään 15. – 16.10. Oulussa. Tänä vuonna sekä valtakunnallisen että alueellisen täydennyskoulutuksen teemana on opaspalvelujen turvalli- suus. Lisäksi perehdymme sosiaalisen median hyödyntämiseen opaspalvelujen markkinoinnissa ja sisäisessä tiedottamisessa. Tervetuloa mukaan runsain joukoin. Kiitokset kaikille lehden tekoon osallistuneille aktiivisille pohjoisen oppaille ja opasyhdistyksille. Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneillemme ja ilmoittajillemme. Tänäkin vuonna löydätte tämän lehden sähköisenä Suomen opasliiton internet- sivuilta. Lehti postitetaan myös lähes tuhannelle ryhmämatkojen järjestäjälle tai toteuttajalle. Toivomme, että he varaavat matkoilleen aina auktorisoidun oppaan tai matkanjohtajan. Hyvää ja menestyksellistä matkailuvuotta 2011! Hilkka Kangastie Suomen opasliitto ry. Pohjois-Suomen alue-edustaja Perämerellä ja nauttia virvokkeita LinnanAitassa Kemin vanhassa satamassa. Kesällä Jäänmurtaja toimii tilausravintolana. XYhteystiedot puh. +358 (0)16 258 878 [email protected] www.visitkemi.fi 3 Kemin matkailuoppaat ● KEMI ● KEMINMAA ● SIMO ● TERVOLA Mannerheim-näytelmää ja risteilyjä Perämerellä Simossa Perämeren rannalla sijaitsee Hotelli-ravintola Wanha Pappila. Maittavien aterioiden, majoituksen ja iloisen palvelun lomassa voi nauttia paikan historiasta Wanhan Pappilan pehtori Ari Hiltulan kertomana. Hotellitason palveluissa, entisajan rantamakasiinityylien mukaisesti rakennetuissa hotelli-makasiineissa, viihtyy useammankin päivän. Majoitukseen sisältyvän aamiaisen lisäksi viihtyisässä pappilamiljöössä voi nauttia myös muut tarvittavat ruokailut. Perämeren aalloille pääsee risteilemään Wanha Pappilan omalla Seksmiilar-aluksella. Tilausristeilyjen lisäksi aluksella tehdään ”Joppaus”risteilyjä Ruotsiin. Joppausristilyllä kuulee mielenkiintoisia tarinoita joppauksesta eli salakuljetuksesta Suomen ja Ruotsin rajalla, sekä kieltolain aikaisesta pirtusalakuljetuksesta Perämeren saaristossa. Ruotsin puolella vieraillaan Nikkalan satamassa, josta pääsee ostoksille kyläkauppaan. Seksmiilarilla risteillään myös perinteisenä Sarvi-päivänä heinä-elokuun vaihteessa Perämeren kansallispuistossa sijaitsevaan Sarvisaareen, jossa tutustutaan saaren historiaan ja nautitaan muista retken ohjelmista. Perinteisesti Sarvipäivänä myös paikkakuntalaiset tulevat omilla veneillään paikalle. Wanha Pappilan pihapiirissä on yli 500-paikkainen kesäteatteri, jossa on vuosien aikoina ollut monia teatteriesityksiä. Vuoden 2011 elokuussa Wanhan Pappilan pihapiiri muuttuu osaksi kesäteatteria, jossa esitetään Mannerheimnäytelmä. Näytelmä kertoo Mannerheimin elämästä, joka sivuaa myös meri-lappilaista historiaa. Alueella liikkuvat vierailijat ovat osana näytelmää. Mannerheim näytelmän ohjaajana on Tatu Jokinen. Ympäri vuoden toimiva Hotelli-ravintola Wanha Pappila palvelee monipuolisilla ohjelmapalveluilla myös muina vuodenaikoina, kuten talvisin poro- ja koiravaljakkoretket, kelkkasafarit, pilkkiretket. Toiveita esittäen voi yllättyä monellakin tavalla. Kalastajille majoituspaikkana Wanha Pappila sijaitsee lyhyen etäisyyden päässä monista hyvistä kalastuspaikoista. Tervetuloa! XHotelli-ravintola Wanha Pappila Pappilantie 10, 95200 SIMO www.wanhapappila.com puh. -358 40 822 3400 [email protected].ﬁ Tilausristeilyjä Perämeren saaristossa toiveitten mukaan Kyösti Karjalainen Kemin matkailuoppaat 2011 Opastoimintaa jo vuodesta 1980 SEKSMIILAR Ari Hiltula, [email protected].ﬁ, p. 040 822 3400 Autorisoituneet oppaat Aheinen Ritva Heikkilä Miia Huusko-Tuohino Oili Kangastie Hilkka Karjalainen Kyösti Laurila Timo Moisanen Päivi Riihimäki Hanna Röksä Riitta Sieppi Jari suomi, ruotsi suomi, englanti, saksa suomi, norja, englanti suomi, englanti suomi, ruotsi, englanti suomi, englanti, saksa suomi suomi, englanti suomi suomi Kunniajäsenet Kallinen Airi Soinila Terttu suomi, ruotsi, englanti, italia suomi, englanti, saksa Sydämellisesti tervetuloa! Valtakatu 12, Kemi, tel +358(0)16 257 117 www.hotellipalomestari.com, [email protected] Tiedustelut ja opasvaraukset Kemin Matkailuoppaat ry. puh. 044 0451 156 [email protected] KEMIN KESKUSTASSA Culture and sightseeing in Kemi and in sea Lapland Town of Kemi and the neighbouring communities in Sea Lapland offer a lot of cultural events all year round. Our major touristic attractions, the icebreaker Sampo and the SnowCastle are just awaiting your visit. We welcome you from close and afar to enjoy the full variety of our different events and attractions. Kemi Travel Guides provide walking tours and sightseeing tours with different themes in Kemi and its vicinity. On these tours, you will see and hear about the past, present and future of Kemi and coastal Lapland. If you want to visit some of our tourist attractions, you can plan it in advance with our authorised guides. We can also give you good advice on accomodation and nice restaurants. Kemi Travel Guides welcome you to explore Sea Lapland´s culture and history. You can choose touring options at our website – or we can design your own individual guidance tailor-made according to your wishes. Welcome to Kemi and to Lapland’s southern coastline. To see and feel more, take a guide! XKemi Travel Guides tel: +358 (0) 44 0451 156, keminmatkailuoppaat@ hotmail.com www.kemi.fi/ keminmatkailuoppaat Tourist info about the area also from Kemi Tourism, Tourist Information, Tel: +358 (0)40 568 2069. www.kemi.fi/matkailu GIFT SHOP Persoonalliset lahjat L Matkamuistot L Hatut ja huivit L Ota opas, tiedät enemmän! KEMIN MATKAILUOPPAAT Hyvien kulkuyhteyksien tavoiteltavissa olevassa Kemissä, matkailuoppaat tarjoavat suurellekin joukolle opastuksia myös koko Meri-Lapin alueella. Kevään ja kesän kävelykierrokset ja bussiretket aikataulun mukaisin lähdöin. Järjestetään myös tilauksesta ryhmän toivomana ajankohtana. Lue toiminnastamme ja opastustarjonnastamme enemmän kotisivuiltamme osoitteesta www. kemi.fi/keminmatkailuoppaat Avoinna ma – pe 10 – 17, la 10 – 14 Keskuspuistokatu 10, 94100 Kemi, Hotelli Merihovin lähellä p. 040 573 9841, www.satulli.kemi.fi, [email protected] KEMINMAAN KUNTA Kulttuuritoimi VAL MARIN MUSEO Avoinna 1.7. – 21.8.11 MA – TI suljettu, KE – SU 12– 18 Museo sijaitsee os. Jokisuuntie 79, Keminmaa, p. (016) 271 038/museo Valmarin suku on asunut Valmarinniemellä 1600-luvulta lähtien. Nykyinen talo on rakennettu 1800-luvun alussa. Talon pääelinkeinoina olivat maanviljelys, kauppa ja kalastus. Valmarin museo on 1920 – 30-lukujen mukaisessa asussa. Keminmaan kulttuuritoimi, Kunnantie 3, 94400 Keminmaa, puh. 040 732 4710, 040 831 7920, www.keminmaa.ﬁ 4 Kemin matkailuoppaat ● KEMI ● KEMINMAA ● SIMO ● TERVOLA Näyttelyt 2011 Kemin taidemuseossa järjestetään vuoden 2011 aikana kuusi näyttelyä, joissa kahdessa on yhdistettynä kaksi eri näytteilleasettajatahoa. Moosa Myllykankaan näyttely käynnistyi tammikuulla, ja tässä myöskin esimakua tulevasta: 21.1.-5.3. Moosa Myllykangas ”Minulla on ristiriitainen suhtautuminen talveen ja kaamosaikaan. Nautin suunnattomasti vuodenaikojen vaihteluista, mutta aina syksyisin tunnen voimattomuutta ja melankoliaa, kun pimeyttä vastassa on pimeys. Lumi helpottaa oloa, kun siinä on valoa. Väsyn aina pitkään talveen ja vihdoin, kun jäät lähtevät liikkeelle on siinä komeutta ja järeää voimaa, mikä tulee esille esim. teoksessani Ahtojäätä”. Esillä oululaisen Myllykankaan uutta tuotantoa materiaalina mm. akryyli, lyöntimetalli, polykarbonaatti, puu, helmet, valokuitu, lasi. Kemi, Kauppakatu 9 – 11 Tornio, Jääkärinkatu 6 1800-luvun malliin rakennetun purjealus ”Jähdin” bongaa Kemin sisäsatamasta. Aluksen rakentamistyylistä voi havaita historiallisia mielikuvia sen aikakauden merenkulkijoiden vaatimuksista aluksen navigoimisessa tyrskyävillä vesillä seilatessa. Jähdillä tehdään tarvittaessa tilausristeilyjä mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja Perämeren Jähdin seikkailuista saa sen kotisivuilta, sekä Kemin sisäsatamassa, 1900-luvun alkupuolella rakennetussa rantamakasiinissa Jähti-myymälästä, löytyy Jähti-tuotteita kotiin tai tuliaisiksi www.peramerenjahti.ﬁ Kemin Liikenne Oy Aina kun tarvitsette bussikuljetuksia muistakaa silloin Kemin Liikenteen 10 – 50-paikkaiset bussit Kylpylämatkoja mm. Viroon. Tilausajoa minne vain haluatte. Avustamme Teitä myös matkojenne suunnittelussa, järjestämisessä ja toteuttamisessa. Puh. 040 544 7071, 0400 851 496 www.keminliikenne.fi 11.3.-30.4. 100 VUOTTA Sauli Miettunen ja Jari Kylli. Taiteilijaystävykset pitävät 50-vuotispäivien kunniaksi yhteisnäyttelyn Kemin taidemuseolla. ARS-Fennica -stipendin nuorelle taiteilijalle saanut Jari Kylli liikkuu kuvamaailmassaan vedenalaisista maisemista maanpinnalle, arkitodellisuuteen. Kaikki kuvat jatkavat hyvin samantapaisia aiheita, joita hän on käsitellyt kuparikaiverruksissaan; absurdeja yhdistelmiä, merkkejä, hyönteisiä ym. Veistokset ovat puusta tehtyjä, johon on yhdistetty pigmenttiä ja hartsia. Sauli Miettusen materiaaleina on mm. metallia, betonia, lasia, valuhartsia sekä orgaanista ainesta, mm. kasveja ja höyheniä. Aiheet muistuttavat muinaiseen aikaan liittyviä löytöjä ja pieneläimistöä. Vitriineihin sijoitettuina tulee mieleen luonnontieteellinen museo kuvitteellisine ötököineen. Esillä on myös suurempiakin veistoksia sekatekniikalla. 6.5.-4.6. Kemin Sarjakuvakeskus Kemin sarjakuvapäivät 30 v. (festarit 13.-15.5.2011) Sarjakuva on elävöittänyt kemiläistä kulttuurielämää ja kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuosien saatossa Suomen vanhimmilla sarkakuvafestivaaleilla on nähty niin kansainvälisiä supertähtiä kuin vahvoja kotimaisia nimiä ja Kemillä onkin sarjakuvamaailmassa vankka ja arvostettu asema. Kemin sarjakuvapäivien kolmikymppisiä vietetään 13.-15.5. Luvassa on sekä aikamatkoja vuosien taakse että kiehtovia kurkistuksia sarjakuvan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Kolme päivää sarjakuvan juhlaa, kolmelta vuosikymmeneltä! Näyttely jatkuu kesäkuulle. 10.6.-13.8. Lapin läänin aluenäyttely Kemin taidemuseo järjestää visuaalisten taiteiden aluenäyttelyn. Aluenäyttely on laaja katsaus pohjoissuomalaiseen taiteeseen ja siksi taidemuseo toivoo kuvataiteilijoiden osallistuvan mahdollisimman aktiivisesti. Näyttelyyn voivat osallistua Lapin läänissä asuvat tai syntyneet taiteilijat. Näyttelyn juryttäjinä toimivat Kiasman johtaja Pirkko Siitari ja Oulun taidemuseon johtaja Anna-Riikka Hirvonen. Teokset ja kirjallinen ilmoittautumislomake jätetään Kemin taidemuseolle 16.-20 .5.2011 välisenä aikana. Myöhästyneet teokset hylätään. Kukin osanottaja voi tarjota kaksi teosta.Teosten tulee kuulua yleisesti kuvataiteen piiriin ja niiden tulee olla viimeisen kolmen vuoden aikana valmistuneita. Tekotapa, koko ja aihe ovat vapaat. Mikäli teokset toimitetaan arvostelupaikalle postitse, tulee lähettäjän huolehtia kuljetuskustannuksista perille asti. Ilmoittautumislomakkeita saa toukokuun alusta alkaen Kemin taidemuseon www-sivuilta, www.kemi.fi/ taidemuseo/. Lisätietoja: indententti Minna Korolainen 040 700 6035, [email protected]; museotoimenjohtaja Kari Silvennoinen, 050 599 2171, [email protected]; Kemin taidemuseo 016 258247, taidemuseo@ kemi.fi 19.8.-1.10. Lapin senjorit: Olli Moisio, Reijo Raekallio, Eero Kumpula, Teuvo Tuomivaara ja Risto Immonen Pohjoisen taiteilijaryhmä muodostui toista vuotta sitten, kun ensimmäin e n n ä y t t e ly pidettiin Rovaniemen kirjastossa nimellä ”Senjorit”. Kemiin taiteilijat tuovat esille maalauksia ja veistoksia. Olli Moision tekniikka on päällimmäisenä vesivärein ja liitupastellitekniikoin tehtyjä kuvia autoista, luonnosta, leivoksista ym. Moisio maalaa figuratiivisesti ja tarkasti, mutta on viime aikoina pyrkinyt enemmän maalauksellisuuteen. Reijo Raekallio maalaa suurikokoisia maalauksia vesiliukoisin, vahvoin värein. Kuviossa liikkuvat eläimet, ihmiset vaikka tanssin pyörteissä. Valon ja varjon liike tuo vaikutelman elävästä elämästä. Eero Kumpula on erikoistunut vanhan maalaismaiseman, ja muutoinkin lappilaisen maiseman kuvaukseen, materiaalein öljy-, akvarelliväri ja akryyli. Kumpula tekee myös puuveistoksia. Teuvo Tuomivaara käyttää töissään puuta, betonia, kiveä ja pronssia. Ympäristötaiteessa hänellä on materiaaleina ollut kivi, lumi, jää ja tuli. Viime aikoina hän on työskennnellyt kaupunki- ja taajamaveistoshankkeiden parissa, esim. Rovaniemen porontaito -projekti ja Posion keramiikka Bulevardin suunnittelu veistosten osalta. Risto Immosen veistoksiin yhdistyy perinteinen sepäntyö ja persoonallinen pelkistynyt muotokieli. Rauta taipuu Immosen käsissä monenlaiseen muotoon. Veistoksissa raskas ja jäykkä materiaali sekä teosten muotokieli muodostavat jännitteen. Taiteilija haluaa kertoa tarinaa, joka pysäyttää katsojan ajattelemaan ja löytämään oman tarinansa teoksiin. Hän muotoilee veistokset plastisesti takomalla, vasaralla muokaten. Metallien lisäksi myös puu, kivi, lumi ja jää kiinnostavat taiteilijaa. 7.10.-19.11. Anne Rossi Taiteilija Anne Rossin teokset ovat abstrakteja öljyvärimaalauksia kankaalle. Hän ei suunnittele teoksia etukäteen vaan edellinen työ antaa idean seuraavaan. Teoksissa ei ole aihetta tai teemaa vaan väri, pohjan muoto sekä koko ovat tärkeitä lähtökohtia työskentelyprosessille. Maalauksen lopputulos on yllätys, viivat ja muodot syntyvät työskentelyn aikana kuin itsestään. Osuuskunta Tradekan kokoelmat Tradeka-yhtymän kokoelmista on esillä yli 60 suomalaista taideteosta. Näyttelyyn on valittu herkullisimpia esimerkkejä laajan kokoelman teemoista 1900-luvun alusta nykypäivään. Esittävän taiteen piiristä mukana on erityisen runsaasti työn ja arjen kuvauksia niin maaseudulla kuin arjessakin. Myös modernin taiteen virtaukset ovat esillä 1960-luvun vapaamuotoisesta informalismista 1970-1980-lukujen geometrisempään modernismiin. Esillä on mm. Pekka Halosen, Juha Rissasen, Juhana Blomstedtin, Carolus Enckellin ja Paul Osipowin tuotantoa. 25.11.2011-14.1.2012 Ari Kakkinen Valokuvataiteilija, tutkija Ari Kakkisen tuleva näyttely koostuu useammasta eriaikaan työstetystä kokonaisuudesta, jotka kuitenkin lähestyvät samantapaisia näkemisen ja ”näkemisen oikeuden” problematiikkoja. Teokset tuovat pohdittavaksi valokuvan rajoja niin suhteessa esittävyyteen kuin muihinkin kuvallisiin välineisiin, lähinnä maalaukseen. Esille tulee teoksia sarjoista Inscriptions (kuvien tekemisen lähtökohtana on kysyä mitä tapahtuu, kun tiedon valoa on liikaa), Whiteness (valkoisuuden ja valkoisen kuvaamista) ja Freudian Selfportraits (valokuvallinen muunnelma mustasta neliöstä). Näyttely on yhteistyötä Kemin taidemuseon ja Pohjoisen valokuvakeskuksen kanssa. UUSI AIKA Venäläistä taidetta (sama ajankohta kuin edellisessä) Severimorskilaisten taiteilijoiden Anatoly Sergienkon ja Ivan Voronin taidenäyttely yhteistyössä Kemin historiallisen museon kanssa. Taiteilijoiden kuvataiteen värimaailma on erittäin voimakas. Heidän tekniikkansa ja aihepiirinsä on laaja-alainen: pienistä puuliitupiirroksista, akvarelleista ym. suuriin akryyli-, öljyväri- ja sekatekniikoihin.Taiteilijoiden yhteistyö on ollut aktiivista jopa siinä määrin, että he tekevät teemoittain työtä samassa työtilassa ideoiden/ inspiraatioiden syöksyessä maalauspinnalle. Muutokset mahdollisia! XKemin taidemuseo Marina Takalokatu 3 94100 Kemi (016) 258 247 [email protected] 5 Kemin matkailuoppaat ● KEMI ● KEMINMAA ● SIMO TERVOLA Kotiruokalounaat Festivaali parhaassa iässä Sarjakuva elää parhaillaan Suomessa todellista kultaaikaa, niin myyntilukujen perusteella kuin yhä arvostetumpana taidemuotona. Viimeisten vuosikymmenten aikana on tapahtunut suuri muutos, sillä esimerkiksi ensimmäisten Kemin sarjakuvapäivien seminaarissa vuonna 1981 pohdittiin, onko sarjakuva ylipäätään taidetta. Nykyään, kun sarjakuva on saanut oman Finlandia-palkintonsakin, harva varmaan kyseenalaistaa asiaa. Kolmentoista osallistujan seminaarista on kuljettu pitkä matka kansainvälisesti tunnettuun festivaaliin, jolla on vuosien varrella vieraillut pitkä liuta merkittäviä sarjakuvataiteilijoita eri puolilta maailmaa. Tulevana keväänä maineikas festivaali täyttää jo 30 vuotta, ja juhlavuotta vietetään tietenkin asiaankuuluvan näyttävästi. Vieraaksi saapuu ajankohtaisia tekijöitä niin kotimaasta kuin ulkomailta- ● klo 10.30 – 14.30 (kotiin toimitukset kaupunkialueella) PITOPALVELUA Avoinna ma – pe 8.00 – 16.00 (muina aikoina tilauksesta) kin, ja sarjakuvan ystäville on tarjolla kiinnostavia luentoja ja paneelikeskusteluita. Toki samalla voi täydentää omaa sarjakuvakokoelmaa myyntipöytien äärellä. Historia esillä näyttelyssä Sarjakuvapäiviä järjestää Ke m i n s a r j a k u va ke s k u s , vapaaehtoisvoimin pyörivä kulttuuriyhdistys. Festivaalin lisäksi yhdistys tuottaa näyttelyitä, julkaisee sarjakuvia ja toimii eri tavoin sarjakuvan edistämiseksi. Esimerkiksi tulevana kesänä Kemin sarjakuvakeskuksen tuottamat näyttelyt nähdään Silja Linen risteilijöillä Turku-Tukholma -välillä. Aku Ankka seikkailee Silja Europalla, Karvinen Silja Galaxylla. Näyttelyitä nähdään tuttuun tapaan myös sarjakuvapäivillä, ja Kemin taidemuseossa on toukokuun ajan nähtävillä 30vuotisjuhlanäyttely. Esillä on kattava otos sarjakuvapäivien pitkästä historiasta, vanhojen näyttelyiden rekvisiitasta sarjakuvakilpailun parhaimmistoon. Sarjakuvapäivien aikana voi myös tutustua suomalaisen sarjakuvan 100-vuotiseen historiaan. Sarjakuvafestivaaleja järjestetään nykyään monilla paikkakunnilla, mutta Kemillä tuntuu olevan oma paikkansa sarjakuvaväen sydämessä. Pienessä kaupungissa viralli- set vieraat ja festivaalikävijät pääsevät helpommin kontaktiin toistensa kanssa, ja yhden viikonlopun ajaksi kulttuurikeskukseen syntyy sarjakuvaihmisten oma yhteisö. Eikä tarvitse lainkaan ujostella, vaikkei olisi niin sarjakuviin vihkiytynyt – sarjakuvapäivien tarjonnasta löytyy taatusti kiinnostavaa ohjelmaa, vaikkei olisikaan sarjakuvien suurkuluttaja. Kannattaa siis poiketa katsomaan, mikä tekee Kemin sarjakuvapäivistä niin erityisen – jo kolmen vuosikymmenen ajan! [email protected] 040 861 8448 Tervetuloa! Kauppakatu 12, 94100 Kemi Karoliina Kemppainen XKemin 30. kansainväliset sarjakuvapäivät 13.-15.5.2011 Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi p. (016) 22 831 e-mail: [email protected] Tule tutustumaan Kemiin! Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.ﬁ ”Fiksut ne säästävät, mutta hupsut ne ylimääräisiä hoitokuluja makselevat.” KEMINMAAN KUNTA Kunnantie 3, 94400 Keminmaa Puhelinvaihde 227 111 palvelee ma – pe 9.00 – 11.00 fax (016) 270 400 kunta@keminmaa.ﬁ www.keminmaa.ﬁ PALVELUNUMEROT: Hallinto 040 846 3345 Sosiaalipalvelut 040 831 7908 Sivistyspalvelut 040 831 7920 Tekniset palvelut 040 831 7854 [email protected] huolto Lkahvio Lpikapesu pakettiautojen ja peräkärryjen vuokraus L voiteluaineet ja autotarvikkeet ja tietysti polttoaineet + A- ja D-automaatit L L Olitpa minkä pankin asiakas tahansa, hae kilpaileva eläkesäästösuunnitelma Sampo Pankista. Sampo Pankin uusi ja verotehokas Kissanpäivät Säästämissopimus tarjoaa erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon eläkesäästämiseen. Maksat vain normaalit sijoituskohteisiin liittyvät palkkiot, joten saat hyödynnettyä veroedun täysimääräisenä omaksi parhaaksesi. Lue lisää www.kissanpaivat.com Elämyksiä ja irtiottoja arjesta Kemin kulttuurikeskus on yksi kaupungin kiintopisteistä, vain parin sadan metrin päässä hotelleista ja ostospaikoista. Kulttuurikeskuksessa sijaitsevat kirjasto, taidemuseo, kaupunginteatteri ja Länsi-Pohjan musiikkiopisto. Kaksi ensinmainittua ovat avoinna myös loma-aikoina. Rakennus kaksine auditorioineen ja suurine aulatiloineen on oivallinen paikka järjestää tapahtumia, esittelyjä ja seminaareja. Talon tekniikka on huippuluokkaa. Kulttuurikeskuksessa sijaitseva Kemin Teatteriravintola järjestää tilauksesta konferenssi- ja juhla-aterioita suurillekin ryhmille. Kemin konttori Kauppakatu 16 Puh. 0200-2580 Vuosittain kulttuurikeskuksessa järjestetään mm. perinteiset maalaismarkkinat ja kansainväliset sarjakuvapäivät. Katso tapahtuma-ajankohdat netistä! Opasvaraukset PL AND FI NLAND Kemin Matkailuoppaat ry. puh. 044 0451 156 [email protected] MI - L A TERVETULOA TEBOIL KEMINMAAHAN! KE Kauppakatu 29, 94500 KEMI Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi, tel. 016 258 202, fax 016 254 765 kulttuurikeskus@kemi.ﬁ, www.kemi.ﬁ/kulttuurikeskus 6 Rovaniemi Rovaniemen Matkailuoppaat ry Opasvälitys: ARCTIC CIRCLE INFORMATION Puh. / fax +358(0)16 356 2096 [email protected] Opastavat oppaat Aarrevaara Aija Ervast Marja-Leena Fredriksson Mari Haakila Elina Haapalainen Irina Haataja Anne Hernesniemi Tiina Hiltunen Eva-Maria Hirvonen Pirjo Hyvönen Marja Jalkanen Marja Kauraniemi Liisa Kina Masakazu Lilja-Vilkko Irmeli Loukusa Sisko Matikainen Marika Maunuvaara Virpi Nivala Kati Piironen Arja Rasilainen Leena Ruokanen Tuula Ruokojärvi Pentti Räihä Marita Saito-Simola Kyoko Sànchez Gérard Sippel Ulrike Sälevä Kaija Talbi Abderkader Veikkolainen Petri Vierimaa Aila Ylipulli Sari Ylitalo Susanna Op.kielet ja äidinkieli eng su eng su su eng sa ra su ven su eng su eng su sa eng eng su eng su ra eng ru (esp) su ru eng su jpn eng su esp eng su eng su eng su sa eng ru su eng ru sa su eng su eng su eng su ru su jpn eng ra esp catala holl heprea sa eng eng su arab eng ra sa eng su su it ra eng su ru eng su Puhelin 0400 893 002 040 751 0293 040 521 4218 040 529 3355 044 576 4009 040 730 9958 040 726 9023 040 751 0738 040 576 4032 040 581 3893 0400 654 159 040 722 6773 0400 942 529 040 727 3916 0400 695 891 040 518 4699 0400 885 375 040 716 1097 050 502 0528 040 596 5541 040 5793 034 040 842 9156 040 589 3737 040 743 3941 040 847 4489 040 729 2973 040 756 9042 040 569 3714 050 320 3291 040 723 6639 0400 639 856 040 730 9531 Arctic Circle Information sMatkailuneuvonta s!LKUPERÊISET.APAPIIRINYLITYSTODISTUKSET s2ÊÊTÊLÚIDYTPÊIVÊOHJELMATJARETKET sOpaspalvelut Arctic Circle Information Aija Aarrevaara 96930 ARCTIC CIRCLE Tel. +358 16 356 2096 [email protected] www.arcticcircle-information.fi 5BSJOB+PVMVQVLJO-BQJTUB S anta’s Hotels on uusi suomalainen hotelliketju, jonka tunnelmassa ovat aina läsnä Joulupukin lisäksi myös Lapin kulttuurin aitous, ympäröivän luonnon puhtaus sekä lappilaisen elämänrytmin rauhallisuus ja viattomuus. p. (016) 321 321 p. (016) 681 11 p. (016) 321 321 santashotels.fi Iloisia oppaita kojullaan. Vasemmalta Marja Jalkanen, Kaija Sälevä, Marja-Leena Ervast, Arja Piironen ja Mari Fredriksson. Kuva Risto Jalkanen Rillumarei hei hei! Elokuisena viikonloppuna Vanhalla torilla ja Kemijoen rantamilla kuhisi hienoja rouvia, piikoja, jätkiä, herrojakin; he olivat kokoontuneet Rovaniemen Wanhoille Markkinoille. Tarjolla oli paljon paikallisia tuotteita ja muuta kunnon tavaraa, mutta ei nykyajan kotkotuksia. Ohjelmaa piisasi moneen makuun. Useat markkinavieraat olivat pukeutuneet kuin silloin ennen. Tapahtuma toimi myös kansalaisjuhlana 50-vuotiaalle Rovaniemen kaupungille. Rovaniemen Matkailuoppaat olivat mukana tyylinmukaisella kojullaan. Oppaiden ohjelmassa oli markkinaväen neuvontaa, opastoiminnan mainostamista, tietokilpailun pitoa ja tietenkin oikeaa opastamista. Markkinatunnelmissa käveltiin Elettiin ennenkin -kierros. Maitokannuun kerty- neet pääsymaksurahat lahjoitettiin tapahtuman yhteiseen hyväntekeväisyyskeräykseen, joka oli tällä kertaa Lapin keskussairaalan päihdeäitien poliklinikan FAS-kätilöt ja Lapin Ensi- ja Turvakoti. Opastukset menivät muuten hyvin, mutta yksi reklamaatio tuli: asiakas oli maksanut liian vähän suhteessa opastuksen laatuun ja mielenkiintoisuuteen! Opasyhdistys antoi vuoden 2009 Roima-palkintonsa Rovaniemen Wanhoille Markkinoille, koska se kokosi paikkakunnan väen omien perinteittensä äärelle. Kesän 2010 markkinakokemus osoitti taas kerran, että yhdessä tekemisessä on roimaa voimaa! mijoki. Kävely tarjolla usealla eri kielellä. Kesto 1½ h. tuttua ja oppia uutta Rovaniemen ja Lapin kehitykseen vääjäämättömästi liittyneistä tapahtumista. Viime vuosina näistä kohtalon vuosista on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Rovaniemen matkailuoppaat ovat valmistaneet paljon tietoa sisältävän ja tunteita herättävän kokonaisuuden. Kesto 3 h. Marja Jalkanen Rovaniemi puhuu Rovaniemen matkailuoppaiden määrä on kasvanut huomattavasti v. 2009 järjestetyn opaskurssin jälkeen. Meitä uusia innokkaita oppaita valmistui reilu parikymmentä. Olimme niin innoissamme kaikesta siitä tietomäärästä, mitä kurssilta saimme. Tutustuimme rakkaan kaupunkimme historiaan, opimme rakastamaan kiviä ja niiden kertomia tarinoita kuunnellessamme luentoa kivikautisista asumuksista. Täällä käydyt sodat avautuivat loppumattomina tarina-arkkuina asiantuntijoiden esitelmissä. Länsirajan mielenkiintoinen historia ei jättänyt ketään kylmäksi. Ihan pakko mainita kaksi luennoitsijaa, jotka jäivät lähtemättöminä mieleeni; Samuli Onnela ja Hannu Kotivuori. Heidän rakkaus omaan asiaansa sai kuuntelemaan henkeä pidätellen ja tekemään muistiinpanoja kynä sauhuten. Sellaiseen intensiteettiin kun joskus omalla kertomisella pääsisi... Kurssilta saimme eväitä voidaksemme puhua Rovaniemestä ihmisille. Ja Rovaniemihän puhuu. Kaupungillamme on monipuolinen historia, vaikka kaupunkina se onkin vasta 50 vuotta vanha. Porukassamme on useampia historian rakastajia ja nykypäivän tietäjiä. Olemme valmistaneet jo kolme erilaista opastusta, missä vanha ja uusi kulkevat käsi kädessä. Tässä lyhyt esittely näistä Rovaniemen tuotteista. Jokikävely Haluatko tietää uitosta? Oletko ajatellut, mitä kaikkea joki merkitsee? Tällä opastetulla kävelykierroksella kuljemme kaupungin keskustassa Kemijoen rantamaisemissa. Saat tutustua Rovaniemen historiaan ja elinkeinoihin hallintoa ja kulttuuria unohtamatta. Kuulet tarinoita lohesta ja metsämiehistä. Kierros päättyy jätkän jäljille. Ja kaikessa virtaa Ke- Elettiin ennenkin Tämä kävellen tehty retki pyörii Rovaniemen ydinkeskustan alueella. Millainen Rovaniemi oli ennen? Missä vanha panimo sijaitsi ja miten elokuvateatteri liittyi siihen? Millaista oli elämä joen rannalla, vanhassa maakunnan markkinapaikassa, tukkijätkien ja metsämiesten keskuksessa? Olivatko Rovaniemen markkinat maineensa veroiset? Kesto 1 h. Rovaniemi – Piippuniemi ennen ja jälkeen tuhon Tällä kiertoajelulla kuljetaan II maailmansodan myrskyisten vuosien historiallisesti tärkeissä paikoissa, vaikka useimmat rakennukset ja rakenteet onkin jo hävitetty. Tämä teemaopastus tarjoaa hyvän mahdollisuuden kerrata XNäitä teemallisia opastuksia voi tilata Rovaniemen Matkailu Infosta, puh. (016) 346 270, mail: [email protected] tai Napapiiriltä, missä matkailijoita palvelee Arctic Circle Information, puh. (016) 356 2096, mail: [email protected] Rovaniemi puhuu – Rovaniemen matkailuoppaat toimivat tulkkinasi, jotta pääset kuulemaan kaupunkimme monet tarinat. Tervetuloa! Kati Nivala Puheenjohtaja 2011 7 Tiedekeskus Pilke avautuu kesällä 2011. Metsähallitus, Pilke-talon asiakaspalvelu Ounasjoentie 6, 96200 ROVANIEMI Puh. 0205 64 7820, [email protected] www.tiedekeskuspilke.fi Avoinna ma−pe 8−16 8 Pikalomalle Kreikkaan! Ruokailu Ravintola Akropoliksessa on kuin pikaloma Kreikkaan. Alkuperäiset maut ja kreikkalainen tunnelma tarjoavat herkulliset puitteet myös bisnestapaamisille. Rovaniemen keskustassa sijaitseva Ravintola Akropolis tarjoaa makumatkoja kreikkalaiseen keittiöön. Aidon makumaailman takaa se, että ravintolaa luotsaa Kyproksen kreikkalainen Andreas Andreou. – Akropoliksessa on konstailematonta kotiruokaa, ja annokset ovat riittävän suuria. Tämä on kuin pikaloma Kreikkaan – sama tunnelma, keittiössä kreikkalaisia kokkeja ja alkuperästä kreikkalaista ruokaa. Kaikki juustot, oliiviöljyt ja oikeat mausteet tulevat Kreikasta, ne ovat aitoja makuja. Tuoreet raaka-aineet ovat suomalaisia, Andreas Andreou kuvailee. Yrittäjien lisäksi töissä on tällä hetkellä 8 vakituista työntekijää. Rovakatu 26 96100 Rovaniemi Puh. (016) 356 0060 www.akropolis.fi [email protected] Ota opas, koet enemmän! 14 ruokalajia kerralla! Jo ensimmäisen toimintavuo- ravintolassa monta sataa kiloa kuukaudessa. Heti perässä tulevat perinteiset souvlakit ja moussakat. – Yksi suosikeista on mezeateria, jossa pöydän keskelle kootaan 14 eri ruokalajia alkupaloista jälkiruokaan kaikkien maisteltavaksi. Tämä sopii varsinkin isommille porukoille; he saavat maistaa siinä melkein koko ruokalistan läpi. Toki siihen saa varata aikaa ja suuren nälän, mutta se on den aikana ravintolan asiakaskunta on laajentunut Rovanimen seudun tuttavista reilusti suuremmaksi. – Meillä on Helsinkiä myöten vakioasiakkaita, jotka kulkevat paljon esimerkiksi työn takia ja poikkeavat aina Rovaniemelle tullessaan tänne syömään. Yrityksistä tuodaan asiakkaita bisnestapaamisille, ja samoja kreikkalaisia herk- Täällä on Käsityöverstas ja myymälä Ryhmämatkanjärjestäjä Rovaniemellä www.outoataikaa.fi +358405874448 3/860$5. Pohjolankatu 25, Rovaniemi puh. (016) 342 2501 www.lauri-tuotteet.ﬁ Tervetuloa, läheltä ja kaukaa! takin nähtävää ja koettavaa: satupuiston, kotieläinpuiston, seikkailupolun, kioskit virvokkeineen ja jätskeineen, arktisten kivien näyttelyn... Reitin varrella on myös mukavia taukopaikkoja lepohetkiä ja eväiden syöntiä varten! Nyt voit tulla myös yöksi, eläinpuiston yhteydessä olevalle karavaanarialueellemme! > www.ranuazoo.com RUOTSI 388.27 .1,9(6 .1,9$5 0(66(5 &287($8; &8&+,//26 Avoinna joka päivä! Kesällä 1.6. – 31.8. klo: 9.00-19.00 Talvella 1.9. – 31.5. klo: 10.00-16.00 SUOMI VENÄJÄ LEVI YLLÄS PYHÄ-LUO STO Rovaniementie 29 97700 Ranua puh. 016 355 1921 fax 016 355 1034 ranuan.zoo@ranua.ﬁ RANUA )$&725<6+236,1529$1,(0, 0DUWWLLQL2OG)DFWRU\ 9DUWLRNDWX PRQIULVDW XRavintola Akropolis Rovakatu 26 96100 Rovaniemi Puh. (016) 356 0060 [email protected] www.akropolis.fi Kuvataidetta ja musiikkia samojen seinien sisällä peräpohjalaisessa pihapiirissä RanuaZoon eläinkunta on herännyt kesänviettoon. Karhut ovat kömpineet talviuniltaan ja eläinperheet rakentavat paraikaa pesiään. Kesän aikana eläinyhteisöihin syntyykin paljon pienokaisia, joista monet ovat syksyllä jo lähes täysikasvuisia. Koko kesän eläinpuisto tarjoaa villieläinten ohella paljon muu- ollut hyvin tykätty! Andreas nauraa. Kulttuuritalo Korundi Outoa Taikaa Kesä on NYT! kuja saa arkisin pikkuisen edullisempaan lounashintaan. Lounaslista on vakiintunut asiakkaiden makua vastaavaksi – jotkin vakioruoat pitää aina olla listalla muutamalla vaihtuvalla aterialla höystettynä. Ravintolan ykkössuosikki on lampaan rosvopaisti. Lampaanlihaa syödäänkin 6DQWD&ODXV9LOODJH $UFWLF&LUFOH HYHU\GD\ Niille, jotka ovat vierailleet Rovaniemen taidemuseossa, osoite taiteen äärelle on jatkossakin tuttu. Vain pääsisäänkäynti muuttuu talon päätyyn ja sisäpihalle. Vanhan postiautovarikon toisessa siivessä oleva taidemuseo saa runsaasti lisää näyttelytilaa samasta rakennuksesta ja lisäksi pihalle kohoaa uudisrakennuksena kamarikonserttisali. Lisätilat taiteelle ovatkin tarpeen, sillä Jenny ja Antti Wihurin rahasto on lahjoittanut jälleen n. 500 taideteosta Rovaniemen kaupungille. Museon avajaisnäyttely, NATURE FORTE – Luonnon voimia, onkin koottu näistä uusista ja yllättävistä teoksista. Taiteesta kiinnostunutta yleisöä hemmotellaan siis aikaisempaa monipuolisella tarjonnalla. Lapin Kamariorkesteri saa ensimmäiset omat työtilat. Konserttisaliin mahtuu kerrallaan 340 kuulijaa ja akustiikasta odotetaan loistavaa. Lämminhenkisen salin seinäkaappeja kiertää taidemaalari Jorma Hautalan suunnittelema väriakustiikka. Miellyttävän istuimen voi ostaa nimikkotuoleikseen Rovaniemen kulttuurijohtajalta. Kulttuuritalo Korundi tarjoaa tilaa monenlaiselle virkistäytymiselle. Ravintolassa saa nauttia välipalaa, Korundikirjastossa voi rentoutua taidekirjallisuuden parissa ja hankkia tietoa myös musiikista ja Korundikaupasta voi ostaa muistoja käynnistä. Lapsille talossa on oma taidenurkkaus ja uudet taidetyöpajatilat tarjoavat monenlaisia aktiviteetteja taiteen parissa. Kaikki toiminnot on helposti kohdattavissa ja tilat esteettömiä. Korundi avautuu suurelle yleisölle torstaina, toukokuun 26 päivänä 2011. Avajaisviikolla taloon voi tutustua maksutta ja samalla seurata monenlaista ohjelmaa. Hilkka Liikkanen Museotoimenjohtaja 9 Posio Taikamaan talvi kestää parhaimmillaan 200 päivää ja Posiolla talvisesta luonnosta pääsee nauttimaan monella tavalla. Lumikenkäily Karitunturin hiljaisuudessa tykkypuiden keskellä tai vauhdikas huskysafari tunturissa ovat elämyksiä, jotka kannattaa käydä kokemassa. Vaihtelevat maastot tarjoavat murtomaahiihtoon erinomaiset mahdollisuudet sekä kuntoliikkujille että aktiiviurheilijoille. Latuja on moneen makuun: valaistuista laduista Kari- ja Riisitunturin erämaalatuihin ja keväisen aurinkoisiin järvenselkiin. Hiihtolenkin jälkeen on mukava istahtaa kahville Korpihillaan, Riisitunturin juurelle. Korouoma on erinomainen paikka jääkiipeilyn harrastamiseen. Rotkolaakson länsipuolen jyrkänteiltä laskevat purot jäätyvät jääputouksiksi, jotka säilyvät sulamatta pitkälle alkukesään. Korouoma on loistava paikka tarkkailla kevään heräämistä ja lumien sulettua alkaa retkeilykausi myös Lapin taikamaan vuodenajat POSIO tehtaanmyymälä, Kulttuurikeskus Pentik-mäki avoinna joka päivä PENTIK verkkokauppa www.pentik.com Riisitunturilla. Riisitunturin kansallispuisto on erämaahenkistä tunturi- ja vaaraluontoa parhaimmillaan, josta avautuu näkymä yli koko Kitkajärven ja Posion. Puisto sijaitsee lähes kauttaaltaan yli 300 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella ja Riisitunturin molemmat laet kohoavat yli 450 metriin. Riisitunturin kansallispuisto valittiin vuoden retkikohteeksi 2010. Lähellä Tarinat matkailun ytimeen Jo vuosia on puhuttu matkailun muuttumisesta akselilla kohteessa vierailu – elämyksellisyys. Nykypäivän asiakas hakee lomamatkallaan elämyksiä: moottorikelkkasafareita, benjihyppyjä tai vaellusta tunturin päälle. On kuitenkin huomattu, että tulevaisuuden matkailija ei enää etsi matkoillaan pelkkää elämystä, vaan enemmänkin merkitystä elämäänsä ja kasvua ihmisenä. Tämä on luonnollisesti valtava haaste palvelun tuottajille – miten vastata tähän tarpeeseen, varsinkin kun asiakaskunta on yhtä kirjava kuin ruska Korouomassa. Posiolla haasteeseen vastataan tarinoiden kautta. Jatkossa posiolaisiin matkailutuotteisiin pyritään aina sisällyttämään tarina. Kelkkasafari ei olekaan enää pelkkä kelkkasafari, vaan esimerkiksi matka tutustumaan historialliseen Posion noidan taikapaikkaan. Matkalla voi ehkä tavata itse noidankin. Näin käytännön tuote pysyy enemmän tai vähemmän samana, mutta asiakas on ehkä oppinut jotain ja kokenut jotain uutta. Ja tarina ei toki pääty siihen. Tavoitteena on, että koko Posiolla oloaikansa asiakas kokee olevansa yhtä posiolaisen tarinan kanssa. Haasteelliseksi tämä toimintatapa muuttuu siinä kohtaa, kun itse tarina pitäisi kertoa. Uskon, että en ole kovin väärässä, kun sanon että esiintyminen asiakkaiden edessä ei ole se lappilaisen omin alue. Tässä kohtaa kuvaan astuvatkin asiantuntevat ja esiintymisvalmiit oppaat. Ilman sujuvaa tarinankerrontataitoa jää matkailutuote vain matkailutuotteeksi; eikä asiakas koe löytäneensä uusia merkityksiä elämälleen. Tällainen kokonaiskuvan muuttaminen vaatii kaikilta matkailun piirissä olevilta isoa harppausta eteenpäin. Tuotteen tulee olla laadukas ja koko tuotteen markkinoinnin ja tuottamisen ajan on pidettävä mielessä itse tarina ja miten se palvelee asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaita kiinnostavat tarinat ja Posiolla niitä riittää. Nyt vain nämä kaksi pitää yhdistää parhaalla mahdollisella tavalla. Jukka Punamäki Posion matkailuyhdistys sijaitsevat myös Oulangan ja Syötteen kansallispuistot, joten mahdollisuudet retkeilyyn ovat loistavat. S y k s y n l ä h e s t ye s s ä j a met sän antimien kypsyessä kannattaa luontoon suunnata ämpärin kanssa. Opastetuilla sieni- ja marjaretkillä on saalis taattu. Ruskan ihasteluun löytyy myös lukemattomia reittejä, joihin on mahdollisuus tutustua omassa rauhassa tai oppaan johdolla. Taikamaan luonto on aivan erityisen upea, mutta vastapainoksi on mukava piipahtaa keramiikkaostoksilla Pot Novassa tai tutustua Kulttuurikeskus Pentikmäen museoihin, tehtaanmyymälään, näyttelyihin ja istahtaa lopuksi kahvioon. Piritta Liikka Tapahtumakoordinaattorihanke/projektipäällikkö Lounas arkisin klo 10.30-14.00 · PIZZAT, KEBABIT, SALAATIT · Tilauksesta myös PIHVIT, PORONKÄRISTYS ym. muita ruokia · PITOPALVELUT · RAVINTOLA A-OIKEUDET · KARAOKE Avoinna ma-to klo 10 – 21 la klo 11 – 02 pe klo 10 – 02 su klo 11 – 21 Kauppakuja 2, Posio p. 040 3586 322 www.peikonpesa.ﬁ Posion oppaat: Hämeenniemi Riitta Mäkelä Pirkko Pätsi Anni 040 571 1124 044 767 4401 040 821 2306 suomi suomi, englanti suomi EDULLISIA LOMATONTTEJA POSIOLLA! KIRINTÖVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEELLA MYYNNISSÄ EDULLISIA VAPAA-AJAN TONTTEJA POT NOVA käyttö- ja koristekeramiikkaa avoinna joka päivä klo 10 – 18 Patoniementie 211 B, 97925 TOLVA puh. (016) 353 567, 040 717 2840 s-posti: [email protected].ﬁ kotisivut: www.potnova.ﬁ – Kunnallistekniikka valmiina. Lisätietoja: Jani Ahola, p. 044 767 4261 www.posio.ﬁ 10 Kuusamo Kalevala Korun Kuusamon Kirves The axe has a split character – it is not only a tool, but also a powerful cult object. It was once a sign of the gods, reflecting their power to conquer injustice and provide protection. It is believed that the axe has heavenly power. You might sense it when wearing this jewel. p. (08) 853 736 www.kuusamonkorujakello.fi, www.korukeisari.fi Kuusamon I apteekki Kuusamon Prismassa Avoinna: ma – pe 9 – 19 la 9 – 17 Päivystys parittoman viikon su 12 – 17 Puh. (08) 852 2111 www.kuusamonapteekki.ﬁ KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA – YHTEISTOIMINTAA KOTISEUDUN HYVÄKSI KUUSAMOSSA r13*4.",VVTBNo r4NBSLFU,VVTBNo r4NBSLFU3VLB "#$QPMUUPBJOFNZZOUJ r4BMF,ÅZMÅ "#$QPMUUPBJOFNZZOUJ r4UFNNB r#FBVUZ4IPQ r43BVUB r"#$MJJLFOOFBTFNB r4PLPT)PUFM ,VVTBNo r,PJMMJTNBBO"VUP ,&.*+¨37&--¨ r4NBSLFU,FNJKÅSWJ r"#$MJJLFOOFBTFNB 4"--"44" r4NBSLFU&SÅUVMJ "#$QPMUUPBJOF NZZOUJ näytelmäohjelmaa. Työnäytösten määrä on lisääntynyt ja vaihdellut osaajien ja taitajien mukaan. Työnäytöksinä on ollut villojen karttaus ja rukilla kehruu, pellavan loukutus, mokapäiden, (kangaspaloista tehty nukke), äikkösten (puutikusta vuoltu kattokoriste), korupitsien ja koukkuvanttuiden teko, pyykinpesu, maidon halkaisu ja voin kirnuaminen, päreiden höylääminen, päreja tuohityöt, verkon kudonta, liipan ja juuriköyden teko, verkon ja nuotan kiveksien ja vastojen teko ja kaikkea muuta, mitä ikinä on keksitty. Mukaan on otettu myös erilaisia perinnetaitokilpailuja, muun muassa kirnuamis-, vastanteko-, perunankuorimis- ja kudontakilpailuja. Leikkimieliset kilpailut ovatkin saaneet suuren suosion. Muutoin on ollut mahdollisuus vapaaseen seurusteluun, sukulaisten, ystävien ja tuttavien tapaamiseen ja sattumalta kohtaamiseen. Perinteisesti on haluttu pyhäpäivää kunnioittaa, ja niinpä sunnuntain ohjelmassa ei ole ollut työnäytöksiä. Sunnuntain ohjelmaksi 1990-luvun alusta lähtien on vakiintunut varsinainen kotiseutujuhla monipuolisine ohjelmineen. Ohjelmassa on tervehdys- ja juhlapuheen lisäksi erilaisia runo- ja tanssiesityksiä, musiikkiesityksiä yhteislauluineen, murrepakinoita ja niin edelleen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jokaiselle kesälle Kuusamo-Seura on valinnut jonkin kotiseutuaiheisen teeman, jonka ympärille muu ohjelma on laadittu. Kesän 2010 teema oli ”Kirkkaiden vesien Kuusamo”. Tuota teemaa ilmennettiin muun muassa esittelemällä perinteisen kuusamolaisen veneen tekoa, vesillä liikkumista, kalastusta ja rantarakentamista. Juhlapuhujaksi saatiin kuusamolaisista juuristaan tunnettu oikeusministeri Tuija Brax. Tulevan kesän 2011 teemaa ei vielä ole lopullisesti päätetty, mutta todennäköisesti se tulee Tuohisormuksen tekemistä oppimassa. Kuva Heikki Rautio Joulu 2011 lähestyy – oletko valmis! 104*0--" r 4NBSLFU"IPMB MARKET Automaatit: Salla Käylä Ruka Taiga-pelimannit johtajanaan Timo Väisänen musisoi kotiseutujuhlassa. Kuva Seija Rautio nostamaan esiin Kuusamon niin sanottujen syrjäkylien elämää tai sitten jotain muuta. Kun teema on päätetty, aletaan etsiä juhlapuhujaa ja miettiä muuta ohjelmaa. Perinteeksi on muotoutumassa jo kahtena kesänä Pulkkasen talon pirtissä lauantaina toteutettu pienimuotoinen musiikkituokio, aito pirttikonsertti. Pulkkasen pirtin jykevät, monta elämäntarinaa kätkevät seinähirret ovat antaneet oivallisen kaikupinnan viulun ja kitaran kauniille soinnulle. Tulevana kesänä Pulkkasen pirttikonsertti saa varmuudella jatkoa. Molempina Kuusamo-päivien tapahtumapäivinä museovieraille tarjotaan pientä maksua vastaan kuusamolaista perinneruokaa, kuivalihavelliä, ja kahvia leipäjuuston ja kampanisun kera. Kuusamopäivät kokonaisuudessaan valmistellaan ja toteutetaan talkootöinä, sekin on jatkuva perinne. Niinpä Kuusamo-Seuran emännät leipovat talkoilla ohrarieskat ja kampanisut ja keittävät kuivalihavellin seinäkuivatusta lampaanlihasta. Miehet puolestaan valmistelevat pihatöitä ja lauantain perinnetöitä. Kuusamo-päiville on aina ollut vapaa pääsy ja niin on myös tulevana kesänä. Kuusamo-Seuran kotiseutuväki toivottaa tulevan heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna vieraat tervetulleiksi Kuusamo-päiville tutustumaan kotiseutumuseoon ja kokemaan aitoa kuusamolaista paikalliskulttuuria ja vieraanvaraisuutta. Helena Palosaari 4"76,04,&--" r4BMF4BWVLPTLJ 5"*7"-,04,&--" r 4NBSLFU+PLJ+VTTJ r "#$MJJLFOOFBTFNB KUUSAMO TAIVALKOSKI KEMIJÄRVI Kuusamon jokavuotista kotiseutuyhdistys Kuusamo-Seura ry:n järjestämää kotiseutu- ja paikalliskulttuuritapahtumaa Kuusamo-päiviä vietetään jälleen tulevana kesänä heinäkuun 2. ja 3. päivä eli viikko juhannuksen jälkeen. Tapahtumapaikkana on Kitronin puistossa oleva perinteikäs kotiseutumuseon pihapiiri. Kuusamo-päiviä on järjestetty kesästä 1968 alkaen säännöllisesti joka kesä yhtä kesää lukuun ottamatta. Kotiseutumuseon rakennusten kokoaminen ja pystyttäminen oli kesällä 1968 vielä kesken, mutta Kuusamon kotiseutuväki halusi esitellä yleisölle tulevan museoalueen rakentumista ja näin nostattaa kotiseutuhenkeä. Vanhoja museoalueen rakennuksiksi kelpaavia rakennuksia ei Kuusamossa ollut kovin paljon tarjolla syksyn 1944 saksalaistuhojen ja jälleenrakennusajan vanhojen rakennusten purkamisen jäljiltä. Oli kiire saada kokoon ehyt museokokonaisuus vielä jäljellä olevista ja löytyvistä rakennuksista. Kun kotiseututapahtuman ajankohdaksi valittiin viikko juhannuksen jälkeen eli vanha juhannus, haluttiin nostaa esiin entisaikainen kevät- ja kesätöiden rytmitys. Näin ollen Kuusamo-päivien ajankohta on tietoisesti ja harkiten valittu. Juhannukseen mennessä kesän kasvu alkoi olla rehevimmillään, koivujen lehdet täytenään ja heinäkin yleensä valmiina niitettäväksi. Lehtimetsässä käytiin tekemässä vastaksia, sillä tuoreessa, juuri täyteen tulleessa oksassa lehti säilyy parhaiten. Juhannus oli vanhan kansan keskikesän juhla, jolloin levättiin kevään kiireistä, toukotöistä, työvälineiden kunnostamisista ja lehtimetsässä käynnistä. Samanaikaisesti valmistauduttiin keskikesän kovimpaan urakkaan, heinäntekoon. Juuri silloin oli paikallaan kiittää Luojaa kasvusta ja hetkeksi pysähtyä huokaisemaan ja kaikessa rauhassa raatailemaan naapureiden ja sukulaisten kanssa. Aluksi Kuusamo-päivät oli yksipäiväinen tapahtuma, mutta kun päärakennus, Pulkkasen talo, oli paikoillaan kesällä 1973, siirryttiin kaksipäiväisyyteen. Järjestys on siitä lähtien ollut se, että lauantaina on ollut perinnetyönäytöksiä, museoalueen esittelyä ja muuta, lähinnä musiikki- ja Kuusamo-päivillä vaalitaan perinteitä TORIKESKUS RAUTA Tapaa Joulupukki Kuusamossa! Nu ska Du träffa Tomten i Kuusamo! Meet Santa Clause in Kuusamo! Rencontrez vous le Père Noël à Kuusamo! Varaa laulava Joulupukki vieraillesi! Laulaa – sjunger – sings – chante – sings in Russian, too! Contact: +358 40 521 1933/opaspukkiwallu Matkanjärjestäjä Ohjelmassa ryhmämatkat 11 Kuusamon ev.lut. seurakunta Kuusamon Matkailuoppaat palveluksessanne kaikkina vuodenaikoina Opastetut kiertoajelut vuonna 2011 asiakkaan omalla bussilla. Opasvaraukset KUUSAMO INFO 0306 502 540, RUKA INFO (08) 8600 250. OMAN HOTELLISI VASTAANOTOSTA TAI SUORAAN OPPAALTA. 1. Kaupunkikierros Kesto 2 h. Toteutus ympäri vuoden. Hinta 60 e. Kuusamo eilen ja tänään. Kierros kaupungin keskustassa ja lähialueilla. Käyntikohteet (2-3/kierros) asiakkaan valinnan mukaan seuraavista vaihtoehdoista: Matkailu- ja luontokuvakeskus Karhuntassu, Pyhän Ristin Kirkko, Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälä, Bjarmia, Porkkatörmän näyttelytilan pienoismalli sotia edeltävästä Kuusamosta, Kuusamotalo, Kuusamon Tropiikki, Kotiseutumuseo, Digigallery ja Riipisen tehtaanmyymälä. 2. Rukan kierros Kesto 2 h. Toteutus ympäri vuoden. Hinta 60 e. Tutustuminen Rukan ympärivuotiseen matkailukeskukseen. Rukan kehitys 50 vuodessa kansainväliseksi ympärivuotiseksi Suomen joh- tavaksi matkailukeskukseksi. Retken pituus Kuusamon keskustasta edestakaisin n. 60 km. Matkalla Kuusamon luontoa, historiaa ja nykypäivää. 3. Oulanka ja Kiutaköngäs Kesto 4 h. Toteutus ympäri vuoden. Hinta 100 e. Retki Rukan matkailukeskuksen ja Käylän kautta Oulangan kansallispuistoon ja luontokeskukseen.Kesäisin käynti Kiutakönkäällä, noin kilometrin patikointi Karhunkierrosta luontokeskuksesta. Talviaikaan sään mukaisin rajoituksin Kiutakönkäälle. Retken pituus kaupungin keskustasta edestakaisin noin 120 km. Matkalla Kuusamon luontoa, historiaa ja nykypäivää. 4. Juuman koski- ja kanjonikierros Kesto 6 h. Toteutus 1.6.30.9. Hinta 140 e. Retki Pohjois-Kuusamon Juumaan. Retken pituus Kuusamon keskustasta edestakaisin noin 100 km. Matkalla Kuusamon luontoa, historiaa ja nykypäivää. Patikointi Karhunkierrosta Jyrävälle ja takaisin. Matkaa 6-7 kilometriä. Reitillä riippusilta ja neljä koskea: Niskakoski, 5. Pikku Karhunkierros Kesto 8 h. Toteutus 1.6.30.9. Hinta 200 e. Patikoidaan noin 12 km pituinen melko vaativa vaellusreitti, joka kulkee koskien ja vuomien kautta ylittäen riippusillan. Pituus bussilla edestakaisin noin 100 km. Suosittelemme asiakkaille hyviä jalkineita, retkivarustusta ja retkieväitä mukaan. Bussimatkalla Kuusamon historiaa ja nykypäivää. 6. Näränkävaara ja Närängän erämaatila Kesto 8 h. Toteutus 1.6.30.9. Hinta 200 e. Retki Etelä-Kuusamon Näränkävaaraan ja Närängän erämaatilalle. Pituus edestakaisin noin 120 km. Bussissa Kuusamon historiaa ja nykypäivää sekä rajaseudun elämää. Suojärven pysäköintialueelta pitkosporrastusta pitkin ylös Närängän erämaatilalle. Reitti on vaativa. Mukaan hyvät jalkineet, retkivarustus ja retkieväät. 7. Kuusamon Salpalinja eli LahtelanVanttajan -polku Kesto 3 h. Toteutus 1.6. 30.9. Hinta 80 e. Polun varrella on jälkiä 1920-luvulla toimineesta tukinsiirtolaitoksesta sekä sotaajan 1940-1944 muistoja: Salpalinjan puolustusasemien ja saksalaisten kenttäradan kohteita. Lahtela-Vanttajan -polun pituus on 4,5 km. Polun alkuun matkaa Karhuntassusta noin 13 km. Mukaan hyvät jalkineet ja retkeilyvarustus eväineen. Bussimatkalla Kuusamon historiaa ja nykypäivää. Lohi-, kebab- tai poropizzat! Kanakorit LKebab-annokset LKevyet katrinet L 8. Kuntivaaran retki Kesto 5 h. Toteutus 1.6.30.9. Hinta 120 e. Retki Koillis-Kuusamon kylien kautta n. 4 km itärajasta sijaitsevalle Kuntivaaralle. Matkan pituus edestakaisin n. 100 km. Perillä n. 2 km:n patikointi vaaran laelle, jossa on kota ja huikeat näkymät itärajan taakse Kuusamon luovutetuille alueille. Mukaan retkeilyyn sopiva varustus ja retkieväät. Ennakkovarauksesta käynti ja kahvi/ruokailu matkailupalveluja tarjoavalla Isokenkäisten Klubilla. Bussimatkalla Kuusamon historiaa ja nykypäivää. L ILMAINEN KOTIINKULJETUS YLI 10 OSTOISTA Pölkky – Tolpanniemi – Toranki – Lentokenttä välisellä alueella. Veloitus alle 10 tilauksista 2,50 . Toimitusaika 30 – 40 min. Tilaukset 1/2 tuntia ennen sulkemisaikaa. Hevosohjelmat ja ratsastuspalvelut! Sleigh Rides in Kuusamo Make your stay in Kuusamo even more memorable with a magical sleigh ride. The gentle and humble traditional Finnish horse will take you for a sleigh ride through quiet, white winter forests. Kuusamo in Northern Finland truly is a winter wonderland. Enjoy merry horse sleigh rides. Sleigh rides are suitable for families and groups. We ride through snowy landscapes and enjoy delicious warm snacks afterwars. Short horseback rides after Myllykoski ja entisöity mylly, Aallokkokoski ja Jyrävä. Mukaan hyvät jalkineet, retkivarustus ja pieni eväsreppu. Kirkkotie 1 B 93600 KUUSAMO Puh. 050 310 5811 Majoituspalvelut: Soivion leirikeskus puh. 050 596 5348 Käylän rajaseutukeskus puh. 050 310 5824 Lisätietoja: www.kuusamonseurakunta.ﬁ - Rentouttavat rekiajelut - Ihanat maastoretket - Pienryhmätunnit - Poniratsastus ja -ajelut the tour are also possible to reserve - for both children and adults. Sleigh rides at Petäjälampi or Ronivaara. Please make a reservation for your own memorable sleigh ride in advance. Ruska Laukka Please contact us X Web: http://www.ruskalaukka.fi By e-mail: [email protected] Call: +358 40 730 3574 Kuusamon Matkailuoppaat 2011 Nimi Alavuotunki Maija Puhelin 045 671 0819 Kemppainen Elja Kemppainen Harri Marttinen Anna Muhonen Tuula Mäkinen Seppo 0440 328 084 040 773 0120 040 825 0308 0400 388 883 044 360 1077 Nevala Valtteri pj. Palosaari Helena Palosaari Toini Virolainen Riitta siht. Eräoppaat: Säkkinen Rauno Posion oppaat: Hämeenniemi Riitta Mäkelä Pirkko Pätsi Anni 040 521 1933 040 527 8164 045 639 4678 040 567 6308 opastuskielet suomi, saksa, englanti, ruotsi suomi suomi suomi suomi, ruotsi suomi, saksa, ranska, espanja suomi, ruotsi suomi suomi, saksa, englanti suomi 0400 125 123 suomi 040 571 1124 044 767 4401 040 821 2306 suomi suomi, englanti suomi info@ruskalaukka.ﬁ gsm: + 358 (0)40 730 3574 Meskusvaarantie 79 B, Kuusamo Kuusamon kaupunki -luontokaupunki www.kuusamo.ﬁ ruskalaukka.ﬁ Tapahtumakalenterista poimittua 18. – 19.3. 6. – 10.4. 8. – 9. 4. 6. – 7.5. 19. – 22.5. 1. – 2.7. 2. – 3.7. 13. – 15.7. 9. – 11.9. 16. – 17.9. 26. – 28.11. Iceman Kuusamo Lapland 2011 Lumilautailun SM-kisat 2011 Kuusamon kevätmarkkinat Rakentajamessut Senioritanssijat Atimoissa Kuusamon Karhujuhlat Kuusamo-päivät Kuusamon kesämarkkinat Nature Photo 2011 Kuusamon syysmarkkinat Fis World Cup Ruka Nordic Opening Lisää tapahtumia: www. ruka.fi 12 Suomussalmi Ota opas, koet enemmän! Hautausmaat ovat kiinnostavia vierailukohteita Hautausmaat ovat paikkakuntien käyntikortteja. Satunnainen matkailijakin poikkeaa usein näille hyvin hoidetuille muistoja puistoalueille kuljeksimaan kaikessa rauhassa, hiljentymään ja mietiskelemään, mutta samalla myös tutustumaan paikkakunnan menneisyyteen. Muistokivet ja -merkit, erilaiset nimet ja symbolit tuovat viestejä eri aikakausilta, historian vaiheista kertoen monipuolisesti elämästä, sen raadollisuudesta ja risaisuudesta, mutta myös iloista. Kirkko seurakuntineen tekee näin myös erinomaista kulttuurityötä hoitaessaan hyvin viimeisiä leposijojamme. Suomussalmi on kirkkojen pitäjä, sillä paikkakunnalla sijaitsee viisi luterilaista kirkkoa ja kaksi ortodoksista tsasounaa. Kirkot on aikoinaan pitkien ja vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi rakennettu eri puolille laajaa seurakuntaa, ettei kenenkään kirkkomatka olisi muodostunut kohtuuttoman pitkäksi. Myös hautausmaita on Suomussalmella useita johtuen juuri samoista seikoista kuin kirkkojen rakentaminenkin. Hautausmaat olivat yleensä saaria tai ainakin veden lähelle perustettuja, koska kesällä oli veneellä vainaja helppo kuljettaa lähelle hautapaikkaa ja samoin talvella hevospelillä. 1700-luvun kirkkolaissa säädettiin vainajien hautaamisesta siunattuun maahan. Pitkistä matkoista johtuen väliaikaishautauksia jouduttiin kuitenkin tavan takaa suorittamaan. Joskus saatiin pappi siunaamaan vainajat näihin tilapäisiin hautoihin, mutta ei hetikään aina. Suomussalmen seurakunnan päähautausmaana on toiminut 1800-luvulta alkaen Kirkkosaari, joka sijaitsee Kiantajärvessä kilometrin päässä Roinilan leirikeskuksesta, entisestä kanttorin virkatalosta. Hautausmaakäytössä saari oli aina 1930-luvun alkuun saakka, jolloin otettiin käyttöön Härkökankaan hautausmaa Suomussalmen kirkonkylän läheisyydessä. Kirkkosaareen on tosin haudattu vielä 1954 erikoisluvalla Turjanlinnan emäntä Elsa Maria Kianto. Hautakivessä on seuraava teksti, jonka allekir- dattu aivan vastasyntyneitä ja pienenä kuolleita lapsia. Hautausmaan vanhalla osalla sijaitsee Hyryn ja Viiangin partisaaniuhrien yhteishaudat. Ne kertovat jatkosodan traagisesta kohtaRuhtinansalmen sankarihautausmaa. losta siviileitä Kuva Lassi With kohtaan Suomussalmella. joittajina ovat tytär Maire ja Uusin hautamuistomerkki on Ilmari Kianto: ”Elsa Maria oli uudella osalla vuodelta 2006, räiskyvä luonne, kirskuva, kim- jolloin paljastettiin talvisomoisa karjalaisnainen. Nyt hän dan aikana Neuvostoliittoon on kaikonnut kauvaksi tuonne, vietyjen ja siellä teloitettujen jossa on hillitty hilpeys mainen. sekä vankileirillä kuolleiden hautamuistomerkki. Uhrien Oudolta tuntuu…”. Suomussalmella on useita siunaaminen oli toimitettu Kirkkosaaria, vaikka niissä saman vuoden maaliskuussa ei ole koskaan ollut kirkkoa. poissaolevana Suomussalmen Jotkut saarista ovat muodoltaan kappelissa. Katafalkilla oli kuin teräväharjaiset, yksilaivai- kunkin vainajan kohdalla puset kirkot. Joissain saarissa on nainen ruusu. Pesiönjärvessä sijaitsee ollut hautausmaa ja nimitys yksi yhä edelleen käytössä tulee sitä kautta. Vanhan Kirkkosaaren hauta- olevista hautausmaista. Sinne usmaalta löytyy entivanhanen haudataan keskimäärin yksi suomussalmelainen vaikutta- vainaja vuosittain, lähinnä Pejakaarti. Siellä on seurakuntaa siökylästä juuret omaavia vaipalvelleiden pappien ja lukka- najia, joista osa on tuotu jopa rien hautoja, siellä on Kiannon Ruotsista saakka. Kristillisen suvun hautoja. Saaressa on hautausperinteen mukaisesti myös 1800-luvun puolivälissä halutaan usein vainaja haudata nälkään ja tauteihin kuolleiden synnyinseudun multaan. Näin ristinmuotoinen joukkohauta, aikanaan 1960-luvulla Ruotsiin johon seurakunta paljasti vuon- Kreikasta muuttaneet ortodokna 1990 piispantarkastuksen sit halusivat tehdä myös omille yhteydessä muistomerkin. vainajilleen. Pesiön saareen on haudattu Saareen on mahdollista mennä omilla veneillä. Silloin tällöin vuonna 1984 Vienan Vuokkisaaressa pidetään myös seurat, niemestä lähtöisin ollut kaupjoihin väkeä kuljettaa Kianta- pias Venja Niemi. Hän avioilaiva sekä Ämmänsaaren että tui aikanaan Ilmari Kiannon Kirkkoniemen laivalaitureis- Elsa-Marian tyttären, Mairen kanssa. Saareen on haudattu ta. Härkökankaan hautausmaa myös Ilmari Kiannon esikuvana on hyvin hoidettu ja rauhoit- Ryysyrannan Jooseppina ollut tava paikka havu- ja lehtipui- Jooseppi Kyllönen Kauhalan neen. Uuden ja vanhan osan torpasta. Polvelan hautausmaa on yhdistävässä reunakohdassa on vuonna 1967 valmistunut myös yhä edelleen käytössä siunauskappeli, jossa suurin Huutoniemessä Polvijärven osa hautaan siunaamisista ja Naamankajärven välisellä toimitetaan. Hautausmaata on niemellä. Kaukana kaikesta kunnostettu ja laajennettu use- sijaitseva kylähautausmaa on aan otteeseen. Kappelin takana vaikuttava niin kesällä kuin on ns. syvähauta-alue, johon talvellakin. Jouluaaton hartaus vainajat haudataan kaksiker- sinisen hämärän laskeutuessa taan. Hautausmaalla on myös iltapäivällä ja kynttilöiden valastenhauta-alue, johon on hau- laistessa maisemaa on erityisen puhutteleva. Ruhtinansalmella on myös oma hautausmaa, joka on vihitty 1936. Jo aiemmin sinne on tosin haudattu muutamia vainajia. Ruhtinansalmella on myös Suomussalmen toinen sankarihautausmaa, mikä ei ole kovin tavanomaista missään pitäjässä. Suomussalmen pääsankarihautausmaa sijaitsee aivan Suomussalmen kirkon vieressä kirkonkylällä. Myös Vuokissa on edelleen käytössä oleva hautausmaa. Piispajärvellä sijaitsee lisäksi kaksi hautasaarta, joihin ei ole enää viime sotien jälkeen haudattu ketään. Toiseen saarista kyläläiset ovat pystyttäneet muistomerkin kertomaan saaren menneisyydestä myös tuleville sukupolville. Luterilaisten hautausmaiden lisäksi Suomussalmella on kaksi ortodoksista hautausmaata: Kuivajärven Kalmosaari. Saareen on haudattu vuonna 1963 kuollut vienalainen runonlaulaja ja itkuvirsien taitaja Domna Huovinen. Vuonna 1966 vihittiin Kuikkaniemen kalmisto. Vanhaa kalmismaata on osa jäänyt Venäjän puolelle vanhasta Kalmosaaresta. Sinne on haudattu mm. tietäjä ja parantaja Miina Huovinen vuonna 1914. Yhden hautapaikan saari on Ilmari Kiannon viimeinen leposija Turjanlinnan lähellä olevassa Niettussaaressa. Sen Kianto valitsi hautapaikakseen jo vuonna 1926 päivätyllä kirjeellä ja niin myös tapahtui 10. päivä toukokuuta 1970. Ikin haudalla on suuri luonnonkivi, jonka muistolaatassa tekstinä: ”Kirjailija Kunniatohtori/ Ilmari Kianto/ syntynyt 7.5.1874 Pulkkilassa/ kuollut 27.4.1970 Helsingissä/ Yötuuli lauha puhaltaa/ mun kotilahdeltain/ siel illan rusko punastaa/ mun valkopurjeitain.” Talvisin saaressa on hyvä käydä hiihtämällä, kesällä pääsee Ämmänsaaren laivalaiturista veneellä. Kianta-laiva kuljettaa kesäaikaan turisteja Turjanlinnaan ja silloin haudan voi nähdä laivasta käsin. Risto Kormilainen Suomussalmen kirkkoherra ja Kajaanin rovastikunnan lääninrovasti SUOMUSSALMEN KULTTUURIKESÄ 2011 Suomussalmi kutsuu kesän luonto- ja kulttuurielämyksiin! 7.5. Ilmari Kiannon syntymäpäiväjuhla patsaalla, Ilmari Kianto Seura ry 28.5. XIV Raatteen Marssi Koko perheen marssi ja historiatapahtuma. Lisät. p. 040 707 4379. 1.6. Oilolan käsityömyyntinäyttely avautuu Avoinna 31.8. saakka joka päivä 10-18, 1.9.-30.9. joka päivä 10-17. 12.6. Kotiseutumuseon avajaiset ja lastenpäivä Suomussalmen kirkonkylän Kirkoniemessä. Museo on avoinna 28.8. saakka ti-su 10-18. Tied. museovastaava, p. 0400 191 928. 24.6. Juhannusaaton tanssit Kuivajärven lavalla. Tied. 0440 474 373. 24.6. Kotiseutumuseon juhannusjuhla Musiikkia, ohjelmaa, makkaranpaistoa ym. koko perheelle. Kokko sytytetään klo 12. Tied. p. 0400 191 928. 29.6.-3.8. Ämmän Kesäillat. Lauluillat Jätkän puistossa keskiviikkoisin klo 19. 1.-3.7. Suomussalmen Musiikkijuhlat Tied. p. 044 777 3074. 2.-8.7. Suomussalmen Köhäkkä Perinteinen kesätapahtuma, toripäivät 4.7. ja 5.7. 2.7. Perinteinen narikkarantatapahtuma kotiseutumuseolla Tied. p. 0400 191 928. 2.-3.7. Kuivajärven proasnikka Perinteinen kyläjuhla Kuivajärven vienankarjalaisessa kylässä. Lisätied. p. 044 511 9871. 14.7. Kesäteatterin ensi-ilta Eero Schroderuksen uuden näytelmän kantaesitys Suomussalmen kesäteatterissa klo 19. Muut esityset 14.8. saakka ti ja to klo 19, su klo 15. 16.-17.7. Ilmarin Soutu Tied. p. (08) 710 770. 17.7. Perinnepäivä kotiseutumuseolla 22.-24.7. Suomussalmi Rock 2011 Hotelli Scandic Kiannon Kuohujen tiloissa ja piha-alueella. www.suomussalmirock.suntuubi.com 29.-31.7. Viepperhauta Koko perheen eräkulttuuritapahtuma Jätkänpuistossa. 31.7. Suviseurat (siioninvirsiseurat) kotiseutumuseolla. Tarjolla lohikeittoa. 5.-7.8. Suomussalmi Motor Show. Tied. (08) 710 770. 20.8. Rosvopaisti-ilta kotiseutumuseolla 28.8. Venetsialaiset Scandic Kiannon Kuohuissa 3.9. Marjastuksen MM-kisat & Suohiihtokilpailu 13 Retikka teatteri OILOLA Koe kokonaisvaltainen elämys Suomussalmella Suomussalmen kesäteatteri on yksi Suomen suurimmista. Kesäteatterissa on parhaimmillaan istunut yhtä aikaa 1650 katsojaa ja vuosittainen katsojamäärä on 8 000 henkilön paikkeilla. Tätä voi pitää melkoisena lukuna – asuuhan paikkakunnalla noin 9 400 asukasta! Kesäteatterin erikoisuus on paikkakuntalaisen Eero Schroderuksen kainuulaisesta elämänmenosta aiheensa saaneet ja ympäri Suomea sittemmin esitetyt näytelmät. Kun keitokseen lisätään paikkakuntalaisia aitoja ja juurevia harrastajanäyttelijöitä useassa ikäpolvessa sekä ammattiohjaus, on lopputulos taattu. Kesäteatteri esityskausi on tänä vuonna 14.7. - 14.8. välisenä aikana. Vuonna 2010 Suomussalmen teatteriväki toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja rakensi talviajan toimintaa varten upouuden 185 paikkaisen teatteritalon. Rakentamisessa hyödynnettiin osittain jo olemassa olevaa - teatterin lämpiötilat sijaitsevat entisen viinakaupan tiloissa. Uusi teatteri sijaitsee aivan Suomussalmen keskustaajamassa ja se on suorassa yhteydessä Scandic hotellin ja Kylpylä Kiannon Kuohujen kanssa. Kylpylä, hotelli ja ja teatteri muodostavatkin Suomussalmelle uuden palvelukokonaisuuden. Kulttuuri, kylpylän palvelut, maukas ruoka, iltamenot ja majoitus löytyvät kätevästi saman katon alta. Sijainti keskustaajamassa takaa myös muiden palvelujen löytymisen lähietäisyydeltä. Retikka teatterissa valmistuu 3-4 ensi-iltaa vuosittain. Kokopitkien näytelmien lisäksi tarjolla on ohjelmaa myös tilauksesta. Tilausohjelmistomme auttaa mm. matkanjärjestäjiä, kokousten organisoijia tai juhlien, virkistyspäivien ja yleisötapahtumien järjestäjiä kokoamaan ohjelmaa omalle ryhmälle. Esim. vierailun Raatteen tiellä voi pohjustaa sotatarinoista aiheensa saaneilla esityksillä Sininen Divisioona tai Vaiettu tarina sodasta. Kainuulaisuuden perimmäiseen olemukseen voi perehtyä Mustan Seppo ja muita ihmisiä -esityksen saattelemana. Se pieni ero -esitykseen on koottu Retikka teatterissa vuosien varrella esitettyjä itse kirjoitettuja sketsejä, joiden keskeisenä teemana on se naisen ja miehen välinen pieni ero. Tilausesitysten lisäksi järjestämme myös teatteri-ilmaisun koulutusta. Teatteriharjoitteet voi sijoittaa esim. työpajaksi muun koulutustilaisuuden yhteyteen tai viettää niiden parissa kokonaisen päivän esim. yrityksen tai yhdistyksen henkilökunnan kesken. Näin yhdistyvät mukavalla tavalla hupi ja hyöty. Teatterimme tiloja vuokrataan myös ilman ohjelmaa esim. kokous- tai seminaarikäyttöön. 1 km 5-tietä Ämmänsaaren keskustasta pohjoiseen, punainen hirsitalo täynnä laadukkaita käsitöitä. Avoinna 1.6. – 31.8. joka päivä 10 – 18 1.9. – 30.9. joka päivä 10 – 17 7.12. – 23.12. joka päivä 10 – 18 (08) 711 707, 044 777 3146 [email protected] Muuna aikana tilauksesta 044 777 3068, 044 571 8543 XLisätietoa toiminnastamme saa osoitteesta www.teatteriretikka.net tai puhelinnumerosta 040 512 7301. Kiantalaivalla Turjanlinnaan 27.6. – 14.8.2011 päivittäin klo 11.00 ja 15.00, muulloin tilauksesta Oppaan kanssa saat enemmän! Oppaiden välitys Suomussalmen Matkailutoimisto Puh. (08) 6155 5545 NAUTINNOLLISIA KYLPYLÄELÄMYKSIÄ Lähdöt Suomussalmen keskustan laivalaiturista (vähintään 5 hlöä) Lönnrot-risteilyt tilauksesta. Ryhmäkoko väh. 20 hlöä Hinnat: aikuiset lapset 4-12 v. -10% Ryhmät yli 20 hlöä Varaukset: Suomussalmen Matkailutoimisto puh. (08) 6155 5545 Kiantalinjat Oy puh. 0400 386 265 Suomussalmen Matkailuoppaat ry. Oppaiden välitys Suomussalmen Matkailutoimisto Puh. (08) 615 555 45 Pekka Eskonpekka 040 839 5487 Alpo Heikkinen 0400 186 021 Vesa Heikkinen 040 821 2866 Eija-Riitta Juntunen Inna Kela 044 209 6499 Anneli Louhela 044 777 3040 Arja Pänkäläinen, siht. 050 538 8625 Alpo Rissanen 044 029 5389 Marketta Räihälä 050 531 3235 Olavi Seppänen 040 842 9213 Veikko Seppänen 040 531 2078 Lassi With, pj. 040 533 2666 ei merkkiopas Anna-Liisa Helttunen, vpj. 0400 422 061 su su su su ve su su, eng su, ru, eng su, ru, eng, it su su su, ru su Majoitu mukavasti Scandic Kiannon Kuohuissa ja nauti ravintolamme herkullisista makuelämyksistä. Viihtyisällä kuntosalillamme voit harjoitella monipuolisilla laitteilla ja elämyksen täydentää rentouttava kylpylähetki. Kuntoutusosastollamme voit nauttia virkistävistä ja hoitavista palveluista. Käytettävissäsi ovat myös parturi-kampaajan ja kauneushoitolan palvelut. Nyt saman katon alla myös Teatteri Retikka! Tervetuloa! Parturi-Kampaamo Aila Heikkinen puh. (08) 713 075 050 371 0781 puh. 040 419 0901 Auki ma pe 9.30 17.00 Auki ti-pe 10 18, la 10 15 muulloin sopimuksen mukaan! Kunnoks Oy/Kiannon Kuohut Jalonkatu 1, 88600 Suomussalmi p. (08) 710 380 KIANNON KUOHUT SUOMUSSALMI Jalonkatu 1, (08) 710 770 www.scandichotels.fi/kiannonkuohut [email protected] Virkistyskylpylä Jalonkatu 1 89600 Suomussalmi puh. (08) 6155 5777 [email protected], www.suomussalmi.fi 14 Raahen matkailuoppaat 2011 Raahe http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/index.html Raahen matkailuoppaat 2011 Dave Bradburn, englanti Päivi Bradburn, suomi Satu Halonen, suomi Elina Kippola, suomi Jouni Kippola, suomi Niina Korpela, suomi, englanti, italia Merja Krekilä, suomi Terttu Kujanpää, suomi Anna Lackström, suomi Auli Lackström, englanti Hanna-Leena Mattila, suomi Suvi Mattila, suomi Satu Mikkola, suomi Tuija Rajamäki, suomi, englanti Marja-Liisa Röyskö, suomi Virpi Stång, suomi Kirsti Vähäkangas, suomi Opasvälitys: Pikkulahden Palvelut Oy Jouni Kippola 040 519 8079 [email protected] RAAHE ESTIVAL Uudistunut F 30.6. – 2.7.2011 Raahen satama www.portofraahe.ﬁ Tutustu Raaheen oppaan kanssa, koet enemmän!! Helene Bergbom, Sofia Lybeckerin sisar, lahjoitti tämän Reiponkadun talon koululle vuonna 1859. Talo toimii nyt Marjaana Kojo-Eskolan työtilana. Kuva Kirsti Vähäkangas Sivistystä ja kädentaitoa kohta 170 vuotta Reiponkadulla liikekeskustan tuntumassa sijaitsee ryhdikkään näköinen puutalo, joka tunnetaan Raahessa Lybeckerin talona. Rakennus on lajissaan harvinainen, sillä se on ollut käsityöläisten käytössä yhtäjaksoisesti yli 150 vuotta. Talon viisihuoneinen pohjakaava on edelleenkin sama kuin vuonna 1840, jolloin se rakennettiin. Ulkoasu on myös pysynyt alkuperäisen näköisenä edustaen Raahessa 1800-luvun arkkitehtuuria hallinnutta puu-empireä. Reiponkadun talon tiloissa yli sata vuotta toimineen koululaitoksen syntysanat lausuttiin vuonna 1843. Rikkaan raahelaisen kauppiaan tytär Sofia Franzen oli saanut sulholtaan häälahjaksi lupauksen perustaa koulu raahelaisille vähävaraisten perheitten tyttärille. Sofia Lybecker os. Franzen oli aikansa valistuneita naisia. Hän oli itse etuoikeutettu: paikkakunnan mamsellien opetuksen lisäksi varakkaan neitosen maailmankuvaa oli avartanut kolme Tukholmassa vietettyä vuotta. Perheen tuttavapiiriin kuului monia ajan kulttuurija merkkihenkilöitä, joilla oli vaikutus Sofian ajattelutavan muotoutumiseen. Hääpäivänsä kynnyksellä ja suorastaan naimisiinmenonsa ehdoksi hän asetti koulun perustamisen. Hänen vaatimuksensa oli rohkea aikana, jolloin tyttöjen kouluttamista ei juurikaan pidetty tärkeänä. Sofia oli vakuuttunut siitä, että vähävaraiset naiset tarvitsevat opillista sivistystä ja jonkinlaisen ammattitaidon selviytyäkseen haasteista, joita elämä toi tullessaan erityisesti köyhälle kansanosalle. Kun naisella oli taito tehdä kauniita käsitöitä, hän pystyi elättämään perheensä. Opillinen sivistys tarjosi sen sijaan henkisiä eväitä, joita tarvittiin turmiolta välttymiseen. Köyhyys ja tietämättömyys madalsivat kynnystä mm. prostituutioon ja muuhun moraalisesti arveluttavaan elämäntapaan. Varsin modernia ajattelua, jota toteutetaan edelleenkin mm. kehittyvien maiden avussa! Säätiöidyn rahaston turvin Sofia Lybeckerin unelma köyhien tyttöjen koulusta toteutui vuonna 1844. Sofia Lybecker itse muutti pian häittensä jälkeen Helsinkiin, sai neljä tytärtä lyhyessä ajassa ja kuoli lapsivuoteeseen 31-vuotiaana. Koulun toimittua joitakin vuosia ahtaissa vuokratiloissa Sofia Lybeckerin sisar Helene Bergbom lahjoitti miehensä kanssa Reiponkadulta ostamansa talon Lybeckerin koulutiloiksi vuonna 1859. Suhteellisen uusi talo viisine huoneineen tarjosi mainiot tilat opetukseen. Kansakoululaitoksen lyötyä läpi Raahessakin 1870-luvun alkupuolella Lybeckerin koulu keskittyi tyttöjen käsityöopetukseen. Oppilasmäärät kasvoivat ja opintolinjat kehittyivät vuosien varrella huipentuen uuden rakennuksen ja modernien tilojen käyttöönottoon vuonna 1984. Lybeckerin käsiteollisuusoppilaitos oli siirtynyt Raahen kaupungin haltuun pari vuotta aiemmin. Nykyään Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa voi Suosittu Hotelli-Ravintola keskellä kaupunkia Tervetuloa viihtymään! 92 hotellihuonetta rSBWJOUPMBQBJLLBB LBIEFTTBLFSSPLTFTTB r4BVOBPTBTUP IFOHFMMF r,BVQQBQPSWBSJO LPNFBULPLPVTKB KVIMBUJMBUTBNBO LBUPOBMMB suorittaa mm. käsi- ja taideteollisuusalan, audiovisuaalisen , kuvallisen ilmaisun sekä verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon. Kädentaitojen lisäksi opistossa opiskellaan yleissivistäviä oppiaineita. Yli 2000 tyttöä ja poikaa on saanut opetusta koulun liki 170-vuotisen historian aikana. Reiponkatu 35:n nykyinen emäntä on tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskola, joka aiemmin toimi tekstiilialan yrittäjänä Pattijoen Ylipään koulun tiloissa. Syksyn 2009 aikana hän lähestyi Lybeckerin säätiön hallitusta ilmaisten halunsa vuokrata vajaakäytöllä olevat tilat itselleen. Säätiö suhtautui ehdotukseen suopeasti, ja niin Kojo-Eskola saattoi avata toimi- ja myyntitilat perinteikkäässä ympäristössä vuonna 2010. Peräkamarissa on pienimuotoinen historiallinen näyttely koulun vanhoista oppimateriaaleista, työvälineistä ja tekstiilinäytteistä. Marjaana Kojo-Eskola suunnittelee ja valmistaa sisustusja taidetekstiilejä tilaustyönä. Teoksia on nähtävillä mm. paikallisten yritysten ja Raahen kaupungin toimitiloissa. Kojo-Eskola on pitänyt ahkerasti näyttelyjä yksin ja yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa. Parhaillaan työn alla ovat mm. uudet kirkkotekstiilit, joiden on määrä valmistua Raahen kirkon 100-vuotisjuhliin keväällä 2012. Tekstiilisuunnittelija toivottaa ateljeensa oveen kolkuttajat tervetulleeksi. Lähteet: A. Kananen, E. Turunen: Lybeckerin käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen juhlajulkaisu 1994 XLybeckerin Käsi- ja taideteollisuusopiston kotisivut www. lybecker.net Marjaana Kojo-Eskolan kotisivut www.kojo-eskola.fi Kangaspuut paukkuvat jälleen Lybeckerin koulussa, kun Marjaana Kojo-Eskola kutoo taidetekstiilejä. Kuva Kirsti Vähäkangas Hanna-Leena Mattila 15 Kävellen vanhassa Raahessa Raahen matkailuoppaat järjestää kesäisin kävelykierroksia Vanhaan Raaheen. Hitaasti kävellen matkailija saa katsella rakennuksia ja pihoja kaikessa rauhassa. Kävelykierros alkaa Rantakadulta Myhrbergin puistosta. talon, joka toimii edelleen Raahen kaupungin johtavien virkamiesten työpaikkana. Kaupungin perustajaa Pietari Brahea esittävä patsas pystytettiin torille vuonna 1888. Patsaan on veistänyt Walter Runeberg. Gröna Slottet, Raahen vanhin Idylliset Reiponkatu ja Saaristokatu Yksi Raahen vanhimpia rakennuksia on Soveliuksen säätiön omistama rakennus Rantakadulla. Raahen kaupunki on vuokrannut sen museon toimisto- ja näyttelytiloiksi. Soveliuksen pihapiirissä säilynyt vanha karsseri saa mielikuvituksen liikkeelle. Pieni, synkeä kellari on paikka, johon pahantekijät teljettiin miettimään tekosiaan. Karsseriin saattoi vanhaan aikaan joutua jopa kirkonpenkissä nukahtamisesta. Kävelykierros jatkuu kirkkomaan ohi Reiponkadulle, joka oli 1800-luvulla käsityöläisten katu. Saaristokadulla puolestaan asustivat merimiehet. Kävelykierroksen päätteeksi voi poiketa vuonna 1906 rakennettuun kahvila Ruiskuhuoneeseen kripukahville. Entinen ruiskuhuone on peruskorjattu ja muutettu rantakahvilaksi ja veneilijöiden huoltopaikaksi. Kahvilan yläkerrassa on kaksi huonetta, joissa on mahdollisuus yöpyä. Pikkulahden Palvelut välittää oppaiden palveluja ja kertoo lisää paikallisista tapahtumista ja nähtävyyksistä. Heikun talo, kokousja edustustila Brahenkatu 2:n tontilla sijaitsi Raahen ensimmäinen 1600luvulla rakennettu sekä toinen isonvihan jälkeen 1700-luvulla rakennettu raatihuone. Kun kaupunki paloi 1810 lokakuussa lähes kokonaan, päätettiin uusi keskusta rakentaa Pekkatorille. Laivanvarustaja Fredrik Sovelius vanhempi vaihtoi Pekkatorilla omistamansa tontin asuintonttiin tältä paikalta. Hän rakennutti kodin kaikkiaan 11-henkiselle perheelleen vuonna 1812. Vuonna 1923 kauppias Antti Pietilä osti talon Soveliuksen suvulta. Kaupunki osti talon Pietilän perikunnalta vuonna 1980. Kaupungin edustustilojen lisäksi Heikun talossa on toimistotiloja sekä vuokrattavia kokoustiloja. Raahen vanhassa kaupungissa Avoinna vapusta syyskuulle joka päivä klo 12 – 22 www.ruiskuhuone.fi ANJA LAITINEN Laivurinkatu 15, 92100 Raahe, p. (08) 223 6331 Kuntokeidas Vesipekka on paljon enemmän kuin kylpylä 4 allasta: kunto-, lasten-, terapia- ja kylmäallas porealtaat, hierontalaitteet, vesiliukumäki L kuntosali L keilaus L sulkapallo L squash L tennis L salibandy L solarium L L Kirsti Vähäkangas Rantakadulla on säilynyt monta upeaa vanhaa taloa. Kuva Kirsti Vähäkangas P. (08) 221 474, Uimahallintie 8, 92100 Raahe Avoinna: ark. 8 – 21, la – su 12 – 18 (heinäkuussa suljettu) Walter Runebergin veistämä Pietari Brahen patsas pystytettiin Pekkatorille vuonna 1888. Kuva Osuuskunta Kuutos-Tiimi Paikallisten tuottajien käsityö-, marja-, lahja-, matkamuistotuotteet sekä ompelupalvelu. Kirsti Vähäkangas Avoinna ma-pe klo 10 – 17 ja la 10 - 14. Os. Koulukatu 10, Raahe p. (08) 222 023 Tervetuloa! Umpikulmainen Pekkatori Kävelykierros jatkuu Pekkatorille, josta piti tulla vuonna 1810 sattuneen Raahen palon jälkeen kaupan ja hallinnon keskus. Umpikulmaisen torin eräälle kulmalle oli varattu tontti raatihuonetta varten. Hanke ei koskaan toteutunut, vaan Raahen kaupunki osti 1860luvulla Brunowin perikunnalta Rantakadun varrella sijaitsevan Raahen kirkko on arkkitehti Josef Stenbäkin suunnittelema. Kirkossa tehdään parhaillaan peruskorjausta, joten ensi kesänä se ei ole tiekirkkona. Kuva Kirsti ELOKUUSSA 2011 ALKAVAT KOULUTUKSET Vähäkangas PERUSKOULUPOHJAISET YLIOPPILASPOHJAISET Liiketalouden perustutkinto Merkonomi 120 ov, 3 vuotta ▶ Asiakaspalvelu ja myynti ▶ Talous- ja toimistopalvelut Liiketalouden perustutkinto Merkonomi 120 ov, 2 vuotta ▶ Asiakaspalvelu ja myynti Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi, 120 ov, 3 vuotta ▶ Käytön tuki Kysy lisää koulutuksistamme, tilaa esite Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Merikatu 2, 92100 Raahe www.rpkk.fi Leila Kyllönen puh. (08) 223 7900 [email protected] HAKU SUORAAN OPPILAITOKSEEN Katinhännän kauniit pihat ovat katseilta suojassa. Oppaan mukana pääsee tutustumaan muutamiin pihoihin. Kuva Kirsti Vähäkangas 16 HAVULA Kalajoki Sahanjohtaja kauppaneuvos Oskari Santaholman koti HAVULAN KESÄ 2011 Havula on rakennettu v. 1912 sahanjohtaja Oskari Santaholman ja rouva Siiri Santaholman kodiksi. Kalajoen kaupunki osti talon perikunnalta v. 1992 täydellisine irtaimistoineen. Rakennus on kunnostettu vanhasta kulttuurista kertovaksi tutustumiskohteeksi. Avoinna tilauksesta. Tiedustelut ja varaukset Kalajoen kaupunki p. (08) 46 911, Kalajoen Matkailuoppaat ry p. 050 536 5519 Havula, Plassintie 56, Kalajoki Kuva Sari Airas, Metsähallitus @ Kaljaasi Ansio lasketaan vesille kesällä 2011 @ Plassin kesäjuhla ja Kalajoki-Valssi 2.7.2011 @ Kalajoen perinteiset markkinat Plassilla 14. – 15.10.2011 Tervetuloa! Plassin Kyläyhdistys ry Meriluontokeskuksessa pääsee muurahaisleijonan jäljille Kalajoen hiekkasärkillä Kalajoen meriluontokeskus viettää tänä vuonna neljättä vuosipäiväänsä. Asiakkaita Metsähallituksen luontokeskuksessa käy vuosittain noin 28 000. Suurin asiakasryhmä ovat lapsiperheet, jotka lomailevat Kalajoella kesäaikaan. Mutta yhä enenevässä määrin meriluontokeskuksen ovat löytäneet myös erilaiset ryhmämatkailijat – kokousryhmät, tyky-ryhmät ja päiväretkeläiset. Meriluontokeskukseen on vapaa pääsy ja se on avoinna ympäri vuoden. Ryhmät voivat tilata opastetun kierroksen, jossa syvennetään itse näyttelyn antia tarinoiden ja esimerkkien avulla. Meriluontokeskuksen sydämen muodostaa päänäyttely, Hiekka, jossa esitellään Kalajoen alueen luontoa, kerrotaan Perämerestä, maankohoamisesta ja dyyneistä, sekä siitä kuinka alueen kasvit, eläimet ja ihmi- set ovat sopeutuneet jääkauden muovaamaan luontoon. Ihmisiä kiinnostaa erityisesti jääkausi, ja usein opastuskierroksella pysähdytäänkin pohtimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia kysymyksiä nykyaikana, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Sari Airas. Lapsille ja lapsenmielisille on yhteystyössä Lapin yliopiston ja Arteman opiskelijoiden kanssa käsikirjoitettu ja toteutettu Särkkäin salaisuus satupolku. Kohderyhmänä ovat eskarit ja alakouluikäiset lapset, joiden kanssa lähdetään tutustumaan alueen eläimiin ja tavataan mm. muurahaisleijona, silakkaparvi sekä Sanni ja Simo Simppu. Satupolulla lapset oppivat tuntemaan alueen eläimiä, liikkumaan luonnossa luontoa kunnioittaen ja tutustuvat roskattomaan retkeilyyn. Se on palannut. Kuva Pauli Määttä, Metsähallitus Turhien vakuutuslaskujen noutaja. Uutuutena Meriluontokeskuksen ohjelmistossa on Hylykeenpyytäjän muistelmat teatteriesitys, joka pohjautuu kalajokisen hylkeenpyytäjän, Kustaa Saaren, muistelmiin. Monologin on käsikirjoittanut ja ohjannut Raimo Hentunen Teatteri Villi Lakeudesta. Monologin esittää Arto Tokola ja esitys kestää noin puoli tuntia. Esityksen voi tilata Meriluon- Keskitä pankkiasiasi meille – ja hyödy! Tervetuloa omaan Nordean konttoriisi, niin kerromme sinulle, miten voit liittyä Kanta- tai Avainasiakkaaksi. Tule katsomaan, mitä se tekisi sinun vakuutuslaskuillesi. Kysy lisää konttoristamme, katso op.ﬁ tai soita 0100 0500. Kalajoentie 6 Kalajoki nordea.fi Oppaan kanssa koet enemmän! Nordea Pankki Suomi Oyj Kuva Sari Airas, Metsähallitus tokeskuksesta tai Teatteri Villi Lakeuden kautta esitettäväksi myös omissa tilaisuuksissa. ”Kulttuuriperintö on osa meidän näyttelyä niin kuin se on osa meitä ihmisiäkin, luonnon lisäksi”, kiteyttää Sari Airas, ”eikä meidän tehtävä ole saarnata vaan herätellä ihmiset huomaamaan niiden rikkaus.” Sari Airas 17 Golf on iloinen asia Golfin harrastajia on Suomessa tällä hetkellä n. 150 000 ja luku kasvaa kokoajan. Kenttiä on tällä hetkellä 130 joista pohjoisin on Levillä. Kilpaurheilussa Golf saa uuden statuksen, kun 2016 golfia pelataan jälleen olympialaisissa n. 100 vuoden tauon jälkeen. Harrastuksena golfista voidaan puhua elinikäisenä harrastuksena, jossa ei ole yläikärajaa. Kalajoella nuorimmat ”golfajokortin” suorittajat ovat olleet alle kouluikäisiä ja vanhimmat kilpailijatkin ovat yli 80-vuotiaita. Golf on leppoisaa liikuntaa vaihtelevassa maastossa hyvin hoidetulla kenttäalueella. Kilpailuvietin omaaville golf on kilpailua itseään ja muita vastaan. Golfkierros on monelle sosiaalinen tapahtuma, jossa tapaa muita lajin harrastajia. Kalajoella on golfia pelattu 1990 alusta saakka ensin 9 -väyläisellä Par3 -kentällä. Tänä päivänä Kalajoen golfkeskus on kasvanut täyden palvelun keskukseksi, mistä löytyy kansainväliset mitat täyttävä kokonaisuus. Kalajoen Hiekkasärkillä sijaitsevaan golfkeskukseen kuuluu täysimittainen Par73 – kenttä, Par3 – kenttä, laajat harjoitusalueet, välinemyynti eli ProShop, ravintola ja opetustoiminta. Seurassamme on 1250 jäsentä ja pelikierroksia kauden aikana on Myllytarinat ryhmille: Sisältäen tarinoita ja ﬁlmiesityksen myllyn historiasta ja viljan kierrosta kylvöstä leiväksi. Varaa tarinapaketti hyvissä ajoin numerosta 0400 689 292. Mylly avoinna ma – pe 8 – 16.30, kauppa avoinna 8 – 17, la 9 – 14, www.tynganmylly.ﬁ n. 25 000 kierrosta. Kalajoella käy kauden aikana paljon vieraspelaajia. Varsinkin Kalajoen matkailun huippusesonkina heinäkuussa kentällä näkyy paljon vieraita. Golfkausi Kalajoella alkaa toukokuussa ja päättyy lokakuussa eli matkailukeskuksen tuotteena golf on lisännyt matkailukauden pituutta omalta osaltaan huomattavasti. Kenttä on hienossa kunnossa koko kauden ajan ja varsinkin syyskaudella olosuhteet golfin pelaamiseen on parhaina päivinä ihanteelliset. Golfin terveydelliset vaikutukset on todettu monissa tutkimuksissa. Pitkäkestoinen ja matalalla teholla suoritettu golf-kierros 2-3 kertaa viikossa on mainiota terveysliikuntaa. Kansanterveyden kannalta golfin tekee tärkeäksi se, että golf houkuttelee mukaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten hakeutuisi liikunnan pariin. Hippokrates totesi jo antiikin aikoina, että liikunnan pitää olla kevyttä, luonnollista ja runsasta. Tätä väitettä tukevat myös nykyajan tutkimukset. Niiden mukaan golfin tapainen pitkäkestoisen matalatehoinen harjoitus näyttää olevan yksilön terveyden kannalta merkitsevämpää kuin lyhytkestoinen tehoharjoittelu. Golfkierros urheilusuorituksena tarkoittaa noin 4-5 tunnin kävelyä vaihtelevassa maastossa joka kilometreiksi muutettuna on noin 10 – 12 kilometriä. ”Mikään ei ole ihmiselle niin hyödyllistä kuin hyvä seura, asiallinen omanarvontunto ja reipas kävely” (René Gothoni) Tervetuloa Kalajoelle! Esa Takala toimitusjohtaja Hiekkasärkät Golf Oy www.kalajokigolf.fi ilat a a M joitus ma i avast u muk Majoit on lähellä luonn joella Kala HUHTALAN TALOT Kamusentie 243, p. (08) 466 374, 050 557 0266 PELTOLAN LOMATILA Tammelantie 234, p. 040 910 1169 SALMUN MAATILAMATKAILU Etelänkyläntie 566, p. (08) 466 424, 040 544 6375 Kalajoen Matkailuoppaat ry Auktorisoidut oppaat: Carina Grundström Kirsi Hyyppä Kaija Jaakola Juhani Latukka Eeva Lehtinen Raili Myllylä Tiia Priuska Annikki Vedenoja Kohdeopastuksia Havulassa ja Kalajoen kirkossa. Opastuksia myös ruotsin- ja englannin kielellä. Korkeapolttoista kivitavarakeramiikkaa vuodesta 1972 Opasvälitys Kalajoen Matkailuoppaat, Kaija Jaakola 050 536 5519 Suosimalla suomalaista varmistamme käsityöperinteiden ja ammattitaidon säilyvyyden tulevillekin sukupolville. Astiamme kestävät uunin, mikrouunin, konepesun ja pakastamisen. Topi-Kalustaja Oy Kalajoki, puh. (08) 469 5500, telefax (08) 460 768 0440 462 759 Keramiikka Iso-Pahkala Kokkolantie 261 85100 Kalajoki p. 040 562 5996 info@iso-pahkala.ﬁ www.iso-pahkala.ﬁ Lähetyskahvila Malmbergin tupa Jokelan pappilan pihapiirissä, Plassintie 2, 85100 Kalajoki Avoinna 1.7. – 31.8.2008 LÄHETYSKAHVILA ON AVOINNA heinäkuussa ma – pe klo 12 – 15, su klo 11 – 15, elokuussa ke ja pe klo 12 – 15, su klo 11 – 15. KALAJOELLE Viihtyisä ja rauhallinen levähdyspaikka ryhmille kaupungin keskustassa * 1 – 2 hengen huoneita 80:lle * ruokailut seisovasta pöydästä * pihapiirissä mm. Jussi Kurikkalan hiihtäjäpatsas, Kalajoen käräjien muistokivi, Mikaelin kappeli * tiedustelut ja varaukset ma – pe 8.00 – 15.45 - mainosbrodeerausta ja painantaa - tekstiilitaidetta ja käsitöitä - koruja ja karkkeja - kädentaidon ohjausta Aurinkokylpylä Sanifani, Jukupolku 3, Kalajoki nina@ateljeeninaforss.ﬁ www.ateljeeninaforss.ﬁ PL 26 (Kasarmitie 2), 85101 Kalajoki (08) 463 9200, toimisto@kkro.ﬁ, www.kkro.ﬁ Bloomit on eurooppalaisen muodin maahantuoja. Meiltä löydät tyylikkäät asut ja asusteet niin juhlaan kuin arkeen. Tervetuloa tutustumaan upeaan mallistoomme!! Himanka Pajalantie 2, 68100 Himanka ma-pe 9 – 17 Kalajoki Jukupolku 3, 85100 Hiekkasärkät ma-pe 10 – 18 la 10 – 15 18 Tornio Pekka ja Masa Tornionlaaksossa – kulttuuria ja kalastusta Pohjoiseen! - ja ulkomaille! Viime kesänä alkoi tehdä mieli ison kalan narraukseen. Hurahdin perhokalastukseen pari vuotta sitten ystäväni Masan suosiollisella avustuksella. Hänen kanssaan katsoimme karttaa ja etusormi pysähtyi Tornionjokeen. - Siitä tulee kallista kalaa, tuhahti eukko, kun kerroin aikeistamme. Lomalupa heltisi kuitenkin ja heinäkuussa auton nokka kääntyi pohjoista kohti. Kuusisataa kilometriä ajettuamme saavuimme Tornioon. Löysimme matkailutoimiston joen rannalta ja kyselimme yöpymispaikkoja. Yllätyimme siitä, että Ruotsin Haaparanta oli ihan vieressä ja että rajan ylittäminen on niin vaivatonta. Siispä päätimme testata naapurimaan olosuhteita. - En minä ainakaan osaa ruotsia, valitti Masa. - Ei tarvitsekaan, kyllä Haaparannassa suomella pärjää. Eurot kelpaavat myös lähes joka paikassa, rauhoitti matkailuneuvoja meitä. Ajoimme E-nelosta pitkin ulkomaille. Ihmettelin miksi tullin kohdalla olevan sillan nimi oli Handolinin silta. Sehän kuulosti ihmisen nimeltä. - Se on varmaan joku paikallinen kuningas, tai sitten joku siltainsinööri, arveli Masa loogiseen tapaansa. Torilla Stadshotellin komea ulkoasu houkutteli astumaan sisään, mutta Ruotsinsuomalaisten Kansankorkeakouluakin matkailuneuvonnan tytöt olivat kehuneet viihtyisäksi. Emme osanneet päättää, joten heitimme lanttia. Arpa ratkaisi Sverigefinska Folkhögskolanin eli Svefin eduksi. Majoituimme suureen vanhaan puutaloon, jossa oli tunnelmallisia huoneita ja vanhoja huonekaluja. Itse koulu sekä ravintola sijaitsivat toisella puolen toria. - Onpa tyylikäs rokokoosohva, ihastelin kalustusta. - Mistä sinä sen tiedät, Masa ihmetteli. En kertonut hänelle, että vaimo oli talvella ollut sisustuskurssilla ja luennoinut minullekin tyylikausista ja väriopista, niin että ne tursusivat jo korvista. Totesin vain, että tuollaiset asiat kuuluvat yleissivistykseen, jossa Masalla ilmeisesti on rokokoon mentävä aukko. Alvar Aallosta hän sentään väitti kuulleensa, kun sanoin että hotellissamme oli Alvar Aalto-huonekin. Päätimme mennä Stadshotelliiin syömään, jotta näkisimme senkin. Tämä olikin komea hotelli, oikein viimesen päälle. Ihastelimme hotellin aistikkuutta ja kyselimme tarjoilijalta hieman lisätietoja. Hän kertoi, että hotelli oli valmistunut v. 1900. Metsäyhtiöiden herroille sekä Ruotsin että Venäjän puolella se oli edustava paikka liiketoimia varten. Hotellin kulta-aika oli ensimmäisen maailmansodan aikana, kun kaikenlainen salakuljetus kukoisti. Silloin raha liikkui ja gulassiparonit rikastuivat. Hotellin vanhan osan huoneet ovat yhtä tyylikkäitä kuin aula, upea portaikko ja juhlasali, jota saimme käydä ihailemassa. (OlPlRQPDWND 2SLVNHOHPDWNDLOXDODQ SHUXVWXWNLQWR .HPLVVl 0DWNDLOXSDOYHOXMHQWXRWWDMD 0DWNDLOXYLUNDLOLMD <KWHLVKDNX Tarjoilija kertoi, että hotelli on restauroitu perusteellisesti ja on nykyään yhtä komea kuin loistoaikoinaan. Ruoka oli erinomaista. Nautimme päivällisen pitkän kaavan mukaan ja pyysimme välittämään kiitokset kokille. - Ensi kerralla tullaankin tänne asumaan, minä tuumasin. Historia herää henkiin Tilasimme drinkit ruuan päälle ja kyselimme vähän lisää paikkakunnasta. Tarjoilija ehdotti, että meidän kannattaisi ottaa paikallinen opas ja tehdä kävelyretki Haaparannalta Tornioon. Hän soitti pari puhelua ja kertoi meille, että opas tulee puolen tunnin kuluttua. Opas oli reipas nainen. Hän totesi heti, että meillä kävi tuuri, kun hän sattui olemaan käytettävissä ja saimme oppaan näin lyhyellä varoitusajalla. Lähdimme tallustelemaan hotellilta ja jo torilla hän kertoi meille niin paljon asioita, että katsoimme toria ympäristöineen aivan uusin silmin. Emme olisi arvanneetkaan, että Ruotsissa on vain kaksi vastaavanlaista toria. Majapaikkammekin tuntui entistä mielenkiintoisemmalta, kun saimme tietää, että se oli alunperin ollut Ruotsin rajavartioston kasarmi Suomen suuriruhtinaskunta-aikana. Kuljimme Storgatania Tornioon päin ja opas kertoi meille, miten nämä nykyiset kaksoiskaupungit ovat aikanaan synty- neet. Kuulimme myös muinaisesta lennättimen työntekijästä, joka asui Torniossa ja työskenteli Haaparannalla. Hän kyllästyi kiertämään Kaupunginlahtea työmatkallaan ja rakennutti omilla varoillaan sillan keskustojen välille, kun ei kaupunki sitä rakentanut vetoomuksista huolimatta. Nykyinen E4-tien silta tullin kohdalla on nimetty hänen mukaansa. Näimme entiset ja nykyiset tullitalot ja kuulimme tullin toiminnasta, salakuljetuksesta ja tielinjauksista. Näimme silmissämme pitkät evakkojonot sodan aikana, tungoksen lihakaupassa devalvaation jälkeen 1960-luvulla, ranskalaisten tiedemiesten kiipeämisen Tornion kirkon torniin ja paljon muuta. Emme olleet koskaan tulleet ajatelleeksi, että eihän tässä aina ole valtakunnanrajaa ollut. Saimme tietää miten Haaparanta rajanvedon jälkeen perustettiin ja kuningas halusi sen sijaitsevan muutaman kilometrin lännempänä, missä oli hyvä sataman paikka. Juuri kukaan ei kuitenkaan halunnut muuttaa sinne ja Haaparanta kasvoi nykyiselle paikalleen. Nyt kaupungit rakentavat yhteistä keskustaa ja kasvavat fyysisesti yhteen. suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi paljon venäläisiä ja norjalaisia ostoksilla. Bussiryhmiä käy myös paljon. - Opastatteko te heitäkin? - Jonkin verran, mutta paljon useammat bussiryhmät voisivat tilata kaupunkikiertoajelun. Se ei henkeä kohti maksaisi juuri mitään, ja siten he saisivat enemmän tietoa paikkakunnista ja menovinkkejä. Ja pitempiä retkiäkin voisimme opastaa, esimerkiksi Tornionlaakson retki, Ylitorniolle tai Pelloon, meno Suomen puolta ja paluu Ruotsissa, tai päinvastoin. Oletteko käyneet Aavasaksalla? Övertorneålla ja Pellossa esimerkiksi on mielenkiintoisia kulttuurikohteita...Opas innostui. - Olemme menossa pohjoiseen päin, aiomme kokeilla perhokalastusta Tornionjoella. Tiedä niistä kulttuurikohteista... Vaikka kyllähän tämä sinun kerrontasikin taitaa aika läheltä liipata kulttuuria. Olisikohan niin, että me tavalliset pulliaiset usein suotta karsastamme ”kulttuuri”-sanaa? aprikoi Masa. Kuuntelin ihmeissäni hänen syväluotaavaa analyysiään ja mietin, joko Lapin hulluus oli iskemässä, vaikka emme vielä olleet päässeet jokivarteenkaan, saati sitten vavan varteen. Mutta missä se raja on? kysyimme kun kävelimme Tornion kauppakeskusta kohti. Se on niin huomaamaton, että voit ylittää rajan aivan tietämättäsi. Opas näytti meille punaisen paalun joka pisti esiin vedestä Kaupunginlahdella, melkein ostoskeskuksen kulmalla. Lahdella uiskenteli vesilintuja sankoin joukoin. Tunnistin ainakin nokikanoja, sorsia ja joutseniakin. - On täällä piisameitakin, ja paljon, totesi opas. Kesäilta näytti parhaan puolensa, kun kuljimme vanhimman Tornion halki Rantakatua pitkin. Aurinko kimmelsi Kaupunginlahdella. Muutamia hölkkääjiä ja sauvakävelijöitä eteni rannan polkua pitkin. Ehkä tuo suuri koivu on kasvanut tässä jo silloin, kun kaupunki perustettiin lähes 400 vuotta sitten. Elävätkö koivut niin vanhoiksi? Rock’n’roll all night long Vapautimme oppaan tehtävästään ja kiittelimme hänen asiantuntemustaan ja kertojanlahjojaan. Päätimme pistäytyä kuppilassa Tornion puolella ja kävellä sitten takaisin majapaikkaamme. Ravintolassa laulettiin kuitenkin karaokea, ja Masa on siinä aivan haka. Pistäytyminen venyi useammaksi tunniksi, emmekä enää viitsineet kävellä. Pyysimme siis henkilökuntaa soittamaan taksin. Se tuli hetkessä ja vei meidät taas ulkomaille. Kuljettaja oli kohtelias ja kuultuaan, että olimme matkalla pohjoiseen kalastamaan, hän antoi meille vinkkejä hyvistä kalapaikoista. Että sattuikin kalamies kuljettajaksi! - Näin se on, mitä taksi ei tiedä, sitä ei tarvitsekaan tietää, totesimme yhteistuumin. XSaivatko Pekka ja Masa kalaa? Lue loppuosa heidän seikkailustaan kotisivultamme www.thguide.net Mutta se raja...? - Jaa teillä on täällä IKEAkin, huomasi Masa. - Käykö siellä paljon väkeä? - Kyllä käy, totesi opas. Kun se avattiin, ensimmäiselle vuodelle odotettiin miljoona kävijää, mutta se saavutettiin jo puolessa vuodessa. Täällä käy Haaparannan kaupunginhotelli. suuskunta ZZZODSSLDÀDR Maariankämmen Opastus- ja toimistopalveluja Heidi Rannisto-Jolma [email protected] Tel. +358 (0)40 721 0982 TornioHaparanda matkailuoppaat 2011 Opasvälitys Majoitu ja ruokaile Torniossa Reklaami 19 TornioHaparanda matkailutoimisto Puh. +358 50 590 0562, +46 922 120 10 [email protected] Arctic Iceroad Production Puh. +358 40 555 8529 Kaarina Aho Peräpohjolan Opisto Tornionjoen rannalla tarjoaa ryhmille tasokasta majoitusta ja ruokailua ympäri vuoden. Sijaintimme on erinomainen – vain noin 2 km keskustasta pohjoiseen. Siksi palvelut molemmin puolin rajaa ovat helposti saavutettavissa. Kaikki huoneemme ovat lähes hotellitasoisia mutta edullisia kahden hengen huoneita, joissa jokaisessa on oma wc ja suihku. 69 alk.8,50 Huone, sisältää aamiaisen Ruokailut noutopöydästä /hlö Tiedustelut ja varaukset puh. 040 536 4423 tai [email protected] Kivirannantie 13-15, 95410 TORNIO, www.ppopisto.fi Ota opas - koet enemmän! Tornio on vuosisatainen Lapin portti, jonka menestys kauppa- ja markkinapaikkana perustuu edulliseen sijaintiin Tornionjoen ja Perämeren yhtymäkohdassa keskellä Perämerenkaarta. Foto: Pantheon 2006 +358 400 581 498 [email protected] Eija-Sinikka Juho +358 40 773 0735 [email protected] Sisko Kalliokoski* +358 40 762 5593 [email protected] Marianne Kangas +358 400 436 498 [email protected] Marju Kostet +46 73 833 1762 [email protected] Kyllikki Kurki +358 40 721 3750 [email protected] Paula Lauri +358 50 556 6616 [email protected] Gun-Britt Liljergren +46 70 524 2045 [email protected] Per Lundbäck +46 70 328 4432 [email protected] Sinikka Niskanen +358 40 726 7905 [email protected] Henry Ollinen +46 730 414 788 [email protected] Elina Paananen* +358 50 585 3677 [email protected] Marjatta Pöyhtäri +358 40 912 6652 [email protected] Heidi Rannisto-Jolma+358 40 721 0982 [email protected] Tuula Saaritie +358 400 893 430 [email protected] Kristiina Sivén* [email protected] Sirkka-Liisa Stock +46 70 314 5256 [email protected] Vesa Vallo +358 40 555 8529 [email protected] *tähdellä merkityt henkilöt ovat myös Pohjoiskalottioppaita. Matkanjohtajien nimet ovat lihavoitu. Lisätietoja oppaista kotisivuiltamme www.thguide.net Edulliset hinnat ja hyvää ruokaa suomalaisille bussiryhmille Haaparannan Kaupunginhotellissa! Torget 7 - Haparanda nda 490 Tel. +46 922-61490 [email protected] hotell.see T ! a o l u t erve 20 Kajaani Brahen perustama Kajaani 360 vuotta ja erityisesti vapaaherrakuntansa kehittymisestä Brahelle oli myös henkilökohtaista taloudellista hyötyä. Brahe ehti käydä vapaaherrakunnassaan vain kerran kevättalvella 1651 ja samalla hän antoi Kajaanille kaupunkioikeudet. Toki Brahe tunsi alueen, sillä hän oli vieraillut siellä jo vuosina 1639 ja 1649. Lisäksi hän kävi kirjeenvaihtoa virkamiestensä kanssa ja tiesi siten vapaaherrakuntansa olot. Kajaanin vapaaherrakunta oli voimassa vielä vuoden Brahen kuoleman jälkeen ja vuonna 1681 alue palautui kruunulle, kun läänityslaitos lopullisesti lakkautettiin. Kajaanin kaupungin alkuvaiheet Kreivi ja kenraalikuvernööri Pietari Brahesta tuli vuonna 1650 vapaaherra, kun hän sai ansioistaan ja kuningatar Kristiinalle tekemistään palveluksista lahjoituksena Kajaanin vapaaherrakunnan. Se oli Suomen alueella suurin vapaaherrakunta käsittäen nykyisen Kainuun lisäksi myös Pohjois-Savon Kuopioon asti. Pari vuotta myöhemmin alue laajeni vielä Raahen seudulta Kajaaniin ulottuneella kaistaleella ja Pohjois-Karjalan pitäjillä. Pietari Brahe oli tehtävissään tavallaan Suomen varakuningas. Hän huolehti maan monipuolisesta kehittämisestä Kajaanin kaupungin perustaminen vuonna 1651 oli osa Suomen kehittämissuunnitelmaa. Brahe perusti toimikaudellaan useita kaupunkeja, joiden hän ajatteli toimivan alueidensa kaupallisina, hallinnollisina ja sivistyksellisinä keskuksina. Valitettavasti kaikki kaupungit eivät vielä Brahen aikana nousseet kehityksen vetureiksi. Kajaaninkin kasvua hidastivat sen etäisyys satamista ja muista kaupungeista sekä 1600-lukua vaivanneet nälkä- vuodet ja kulkutaudit. Vaikka väkiluku oli vähäinen, kaupunki oli Ruotsin valtakunnalle tärkeä Kajaanin linnan vuoksi. Myös Brahe piti linnaa tärkeänä ja hän antoi määräyksiä linnan rakentamiseen ja parempaan varustamiseen. Kaupunkioikeuksien myötä Kajaanista tuli tärkeä kauppapaikka, jonka markkinoille saapui ostajia ja myyjiä hyvinkin kaukaa kaikista ilmansuunnista. 1700-luvun alussa käyty Suuri Pohjan sota oli kuitenkin Kajaanille katastrofi. Linna ja kirkko mukaan lukien koko kaupunki tuhoutui ja se täytyi rakentaa vuosisadan aikana uudelleen. Aiemmin mainitut kehityksen jarrut jatkuivat edelleen ja vielä 1800-luvullakin kaupungin asukasluku oli pieni. Kuitenkin kaupungissa alkoi jo näkyä varhaista teollisuutta, sivistyksellisiä pyrkimyksiä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Vanhin historia nähtävyyksinä Kajaanin vanhimmasta historiasta paras nähtävyys on Kajaanin linnanraunio, jossa saa vapaasti kierrellä ja katsella muurirakenteita ja kuvitella, miltä maailman pohjoisin kivilinna on näyttänyt ennen vuoden 1716 räjäytystä. Museoviraston laatimista opas- tauluista matkailija voi lukea linnan historiaa. Linnanraunio sijaitsee pienessä Kajaaninjoen saaressa ja joen rantamia kiertää mukava kävelyreitti nimeltään Renforsin rantalenkki. Kauniiden maisemien lisäksi reitin varrella sijaitsee muun muassa useita muistomerkkejä, 1800-luvun lopulla rakennettu nälkäkanava sekä vuosina 1846-1915 käytetty tervavenekanava, jossa edelleen ajoittain heinäkuussa järjestetään kanavanäytöksiä. Kajaanin keskustassa on voimassa edelleen ruutuasemakaava, joka kaupunkiin luotiin 1600-luvulla. Raatihuoneentori sai 2000-luvun alussa uuden ulkoasun, mutta sen laidalla on edelleen vuonna 1831 rakennettu empiretyylinen puinen Raatihuone. Keskustan ulkopuolella vanhin rakennus on Paltaniemen kuvakirkko, joka valmistui vuonna 1726. Hieman myöhemmin kirkon sisäseinille maalattiin Raamatun tapahtumista laaja kuvasarja. Kirkko on avoinna kesäkuukausina. Kirkon vieressä on pieni talli, jossa keisari Aleksanteri I nautti aamiaista vieraillessaan alueella vuonna 1819. Kajaanin ja Kainuun historiaan voi tutustua laajemmin rautatieaseman lähellä sijaitsevassa Kainuun Museossa, jossa vaihtuvien näyttelyiden lisäksi on vuonna 2009 valmistunut perusnäyttely. Antti Mäkinen museonjohtaja 21 Eino Leino -talo on Oulujärven matkailijan runotalo Eino Leino ja Elias Lönnrot eivät koskaan tiettävästi tavanneet toisiaan. Tosin he asuivat samassa paikassa, ohittivat toisensa melko läheltä ja olivat kalevalaisen runon sepittäjiä eri vuosikymmenillä. Elias Lönnrot asui Hövelön torpassa muutettuaan Kajaaniin, Eino Leino syntyi samassa paikassa, mutta jo talossa, sillä isä oli tehnyt torpasta säätyläistalon. Elias Lönnrot kävi viimeisen kerran Kajaanissa heinäkuussa 1881 palattuaan veljenpoikansa luota Ristijärven pappilasta, jonne hän oli paennut Helsingistä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 50-vuotisjuhlia. Hän ei halunnut olla juhlakaluna. Kajaanissa hän tosin joutui juhlinnan kohteeksi. Eino Leino oli kolmivuotiaana Hövelössä heinäkuun 6. päivänä oppinut lukemaan. Seuraavana päivänä Elias Lönnrot matkusti Hövelön ohi Vaalaan menevällä laivalla ja todennäköisesti pysähtyi Toivonniemen laiturissa. Mikään muisto ei kerro, että Eino Leino olisi tuolloin tavannut Elias Lönnrotin, joskin Einon vanhin veli Oskari oli tiettävästi järjestelemässä Lönnrotin juhlintaa Kajaanissa. Eino Leinosta tuli sitten myöhemmin Lönnrotin laulurunon perillinen ja Kalevalan sovittaja näyttämölle. Muistettakoon, että Seurasaareen Leinon perustama Helkanäyttämö v. 1912 toi Leinon sovittamat Kalevalan tarinat näyttämölle. Eino Leino -talon ostamisen myötä Elias Lönnrot -seura ja Kainuun Eino Leino -seura yhdistävät voimavarojaan kahden kainuulaisen suurmiehen muiston elävöittämisessä. Vaikka Eino Leino -talo tulee kantamaan entistä nimeään, talo tulee vähitellen muistuttamaan myös Lönnrotin perinnön merkityksistä. Eino Leino -talossa yhdistyy erinomaisella tavalla kulttuuriperintö, matkailu ja luonto. Talo on toiminut jo vuosikymmeniä matkailukohteena, jossa matkailijat ovat voineet tutustua Eino Leinon kotitalon mallin mukaiseen 1800-luvun lopun säätyläistaloon. Samalla talon valokuvanäyttely ja esineistö ovat kertoneet Eino Leinon elämänhistoriaa. Uudet omistajat monipuolistavat talon henkilöesittelyä: Elias Lönnrot, Kasimir Leino ja Oskar Lönnbom kuuluvat myös talon historiaan. Eino Leino -talo sijaitsee hehtaarin tontilla, joten pohdittavana on myös se, mitä rakentamattomalle tontille pitäisi sijoittaa. Tarvitaanko lisää matkailupalveluja? Luovatko Paltaniemen kulttuurikohteet, Oulujärven läheisyys ja venesatama sellaisen kulttuurikohteen, jolla olisi erityistä vetovoimaa? Eino Leino -talolla on toiminut kesäisin kerran viikossa runokahvila. Joskus talolla on ollut näytelmiä, konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, juhannusjuhlia ja tansseja. Näitä perinteitä jatketaan. Talon yhteyteen sopisi mainiosti pienimuotoinen huoneteatteri, joka voisi tehdä esityksiä pie- nille matkailijaryhmille. Tällä toiminnalla on historiallista perinnettä, sillä Eino Leinon lapsuudessa Paltaniemen nuoret näyttelivät kunnansihteeri Kaaperi Karjalaisen talossa, mm. Nummisuutareita. Paltaniemen viihtyisässä ympäristössä voisi toimia myös kesäteatteri. Aikoinaan Oulujärveen vyörynyt rinne antaisi luontevan tilan nousevalle kesäteatterikatsomolle. Oulujärvi loisi näyttämölle Suomen mahtavimman kesäteatteritaustan. Tyhjäksi jäänyt Paltaniemen koulu siirtyi Paltaniemen kylätoimikunnan omistukseen. Eino Leino -talolla ja kyläkoululla on hyvät mahdollisuudet järjestää yhteisiä tapahtumia. Siihen velvoittaa jo historiallinen perinne, sillä olihan Paltaniemen kylä pitkään ison emäpitäjän keskus. Ensimmäiset Paltaniemi -päivät ja samalla Eino Leino -talon kirjapäivät 15.-17.7.2011 kokoavat Paltaniemestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneita yhteen erilaisten tapahtumien äärelle. Kylällä on rikas kulttuuriperintö eri ajanjaksoilta ja mielenkiintoisia historiallisia henkilöitä. Suunnittelussa on myös Elias Lönnrot -kävely ja perhepyöräilypäivä Paltaniemelle 7.5.2011. Tapahtumassa voi kokeilla kävellä sitä matkaa, jota Lönnrot käveli asuessaan Paltaniemellä. Eino Leino -talon ylläpitäminen on talkootehtävä. Yhdistykset koostuvat yksilöistä, jotka käyttävät omia voimavarojaan ja taitojaan yhteisten asioiden hyväksi. Eino Leino -talon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kootaan vapaaehtoista kummitoimijoiden rinkiä, jotka voisivat antaa omaa asiantuntemustaan ja taitojaan talon hyväksi. Lupaa haetaan myös varojen keräämistä varten. Talon ylläpitäminen, tontin hankkiminen seurojen omistukseen sekä talon toiminnan kehittäminen vaativat voimavaroja, joita seuroilla ei ole. Käännymme yksityisten kansalaisten ja eri yhteisöjen puoleen, jotta heillä olisi mahdollisuus osoittaa lahjoituksin Elias Lönnrotin ja Eino Leinon elämäntyön vaalimisen tärkeyttä. Esko Piippo Eino Leino -seura ry puheenjohtaja Tervetuloa Ranchille! Ranch on rento ja viihtyisä ruokaravintola Kajaanin keskustassa. Monipuolisen á la carte -listan lisäksi tarjoilemme lounaan arkisin klo 10.30-14.00 Buffet-lounas 8,90 eur Keittolounas 6,90 eur Sisältää salaatti- ja leipä- sisältää salaatti- ja leipäpöydän, keiton, pääruoan, pöydän, keiton, ruokajuoruokajuomat sekä kahvin. mat sekä kahvin. Lisäksi on tarjolla päivän pihvi pöytiin tarjoiltuna. Kysy ryhmille erikoishintaista buffet-lounasta! Kauppakatu 26 • 87100 Kajaani • Puh. (08) 636 696 • fax (08) 639 996 [email protected] • www.ranch.fi Juhlapalvelu Runokki ¢kukkia ¢kukkien sidontaa ¢pitopalvelu ¢kahvio ¢lahjatavaroita ¢kalastus- ja metsästysluvat ¢nettipiste ¢touko-elokuussa jäätelötötteröt Eino Leino -talon tapahtumia: La 7.5. 2011 Lönnrotkävely ja -perhepyöräily Paltaniemelle (KajaaniPaltaniemi-Kajaani). Pe - su 15. – 17.7.2011 Paltaniemi-päivät ja Eino Leino -talon kirjapäivät. Eino Leino -talo kesällä: Avoinna 13.6. – 14.8.2011 ma – pe 10.00 – 18.00 Muulloin sopimuksen mukaisesti Puh. 050 568 0320 Kajaanintie 1, 88270 Vuolijoki, p. 050 355 7804 Onnistumisia yhdessä Kainuun Opisto, keskellä kauneinta Kainuuta! readytogo.fi Kainuun Opisto tarjoaa mahdollisuuden irtaantua arjesta ja tulla virkistäytymään keskelle Kainuuta, Paltamon Mieslahteen. Pistäydy vaikka ohikulkumatkalla! Täyden palvelun matkatoimisto RTG Ready To Go Kajaani Kauppakatu 3, 87100 Kajaani 030 624 4110 [email protected] 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 0,0821 € / puhelu+ 0,032 €/min., matkapuhelimesta 0,19 €/min. Kainuun Opiston päärakennuksessa voi majoittua mukavasti 1 ja 2 hengen huoneissa ja nauttia keittiöhenkilökunnan maittavista aterioista aamupalasta iltapalaan saakka. Tahvintie 4, 883380 Mieslahti Puhelin: 0207 856 830 www.kainuunopisto.¿ Oppaita välittää Kajaani Info p. (08) 615 52555 faksi (08) 615 52664 tai sähköposti: kajaani. [email protected]. MYYMÄLÄT Kaisanet Kajaani Kaisanet Iisalmi www.kaisanet.fi Pohjolankatu 20 Pohjolankatu 5 Puh. 0800 39 1234 Puh. 0800 39 8344 Sotkamo: Kuhmo: Suomussalmi: Kainuuntie 15, Kainuuntie 85, Keskuskatu 24, puh. 0800 39 3910 puh. 0800 39 3920 puh. 0800 39 3950 ZZZMRXWHQODPSL¿ 3LGlOHSRWDXNR K\YlQWXXOHQSDLNDVVD MONIPUOLISET MAJOITUSPALVELUT Joutenlampi tarjoaa majoituspalveluja moneen makuun: viisi paritaloa kauniilla mäntykankaalla ja seitsemän lomamökkiä erämaisen lammen toisella puolella. Joutenlampi sijaitsee lähellä palveluja - vain 15 km Kajaanista pohjoiseen. Tervetuloa viihtymään hyvän palvelun ja upean kainuulaisen luonnon keskelle - Joutenlammelle! Joutenlammentie 294, 87930 Salmijärvi . puh: (08) 6873 361 . toimisto@joutenlampi.ﬁ . www.joutenlampi.ﬁ 22 Aikamatkalla Kajaanin historiassa .$-$$1,1.,5..2 .LUNNRNDWX $YRLQQD² MRNDSlLYlNOR² 982/,-2(1.,5..2 .LYLNLUNRQWLH $YRLQQD² MRNDSlLYlNOR² Brahenkatu 5, 87100 Kajaani puh 6122087 www.ravintolasirius.fi [email protected] Kreivillisellä kävelyllä ovat oppaina Pekka Lackman ja Ritva Kemppainen Kajaanin matkailuoppaista. Tule mukaan aikamatkalle Kajaanin historiaan. Siellä selviää, miten nimet Messenius, Brahe tai Piponius liittyvät Kajaanin menneisyyteen. Osaisitko kuvitella, millaista elämä oli Kajaanin syrjäisessä erämaalinnassa 1600-luvulla? Miltä tuntuisi kohdata ihka elävänä Johannes Messenius, Kajaanin linnan kuuluisin vanki? Messenius kertoo mielellään itse, mitä hän on tehnyt joutuessaan karkotetuksi Ruotsin valtakunnan syrjäisimpään kolkkaan Kajaaniin. Messeniuksen lisäksi linnasaarella saattaa nähdä vartijan pitämässä yllä kuria ja järjestystä. Piikatyttö kulkee omissa askareissaan. Kreivi Pietari Brahe rouvineen on jo tuttu näky kesäisessä Kajaanissa. Kreivi muistaa parhaiten ajan, jolloin kaupungissa oli vain turvekattoisia tupia, kirkko ja linna joen saaressa. Myös Kajaanin kaupungin perustaminen vuonna 1651 on kreivillä kirkkaana mielessä. Kysyttäessä Pietari Brahe voi antaa kommentteja myös nykypäivän Kajaanin elämänmenosta. Kannattaa kysäistä! Siirrytäänpä parisataa vuotta eteenpäin. Mitä kertoo Ida Lönnrot, Elias Lönnrotin tytär, Lönnrotin perheen elämästä 1800-luvun Kajaanissa? Erityisen kiehtovia tarinoita liittyy Elias Lönnrotin ja Maria Piponiuksen ensimmäiseen kohtaamiseen sahalla joen rannassa. Kylmällä suihkulla nilaisista henkilöistä ja menneitten aikojen tapahtumista ensi kesäksi. Tarinailloista aloitettiin Kainuun ammattioppilaitoksen stylistiopiskelijoiden pukusuunnitelmia esiteltiin oppaille. ja hammassäryllä on merkityksensä tässä tarinassa. Neiti Agnes Castrenilla, Kajaanin tyttökoulun opettajattarella, on mielenkiintoisia tarinoita Maria Renforsista. Maria oli tehtailija Herman Renforsin sisar ja näppärä käsistään. Perhonsidonta kuuluu olleen Marialle suorastaan intohimo. Maria herätti kummastusta harrastamalla valokuvausta ja kuvaamalla ihmisiä ateljeessaan. Voi sitä kummaa! Torimyyjä kauppaa pottuja kauppatorilla ja kertoilee samalla kaupungin kutkuttavimmat jutut kaikille, jotka haluavat kuunnella. Ja kuulijoita riittää! Torimyyjän jutuille vetää vertoja vain Kajaanin yleisen saunan saunottajan Ravintola Kisälli Pietarin-päivän tapahtuma Kauppatorilla 29.6. Kajaanin kävelykierrokset Pietari Brahen patsaalta maanantaisin 27.6. – 1.8. klo 18.00. Opastetut kiertoajelut kaupunginteatterin viereiseltä pysäkiltä tiistaisin 28.6. – 2.8. klo 18.00. Runoviikon ilmaiset kävelykierrokset Rantapuistosta Runovartin jälkeen 6. – 10.7. Lue toiminnastamme ja opastustarjonnastamme osoitteesta www.visitkajaani>opastetut kierrokset Tutustu myös sivuilla oleviin valmiisiin retkiehdotuksiin. Oppaita välittää Kajaani Info, p. (08) 615 52555 faksi (08) 615 52664 tai sähköposti: [email protected]. Voit ottaa yhteyttä myös suoraan yhdistyksen edustajiin puheenjohtaja Riitta Auer, p. 044 500 4471 tai sihteeri Anja Hongisto, p. 044 500 5276. Ota yhteyttä, laadimme juuri ryhmällesi sopivan retken Kajaaniin ja Kainuuseen! Tuokiokuvia Kajaanin historiasta -hanke Kajaanin matkailuoppaat toteuttavat Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahaston apurahan turvin Tuokiokuvia Kajaanin historiasta -hanketta. Tavoitteena on luoda rooleja ja pienimuotoisia esityksiä kajaa- Käsikirjoituksia ja pukuja Esitysten käsikirjoituksia ja puvustusta tehdään parhaillaan. Kainuun ammattiopiston stylistiopiskelijat ovat suunnitelleet näyttäviä pukuja roolihahmoille. Puvuista tulee roolihenkilöille sopivia ja kullekin aikakaudelle tyypillisiä. Seuraavaksi harjoitellaan ilmaisua ja rooleja ammattilaisten opastuksella. Ensi kesänä Kajaanin Matkailuoppaat ry täyttää 35 vuotta. Tervetuloa mukaan aikamatkalle Kajaanin historiaan! Seija Karjalainen Kajaanin matkailuoppaat ry Laa a ja palvelua 35 vuotta! Naisten ja miesten vaatteiden erikoisliike Kajaanin keskustassa KAJAANIN MATKAILUOPPAAT 35 vuotta 6.7.2011 Kajaanissa on yhteensä 17 matkailuopasta, joista kaksi on erä- ja luonto-opasta. Opastuskielemme ovat suomi, ruotsi, saksa, englanti, ranska, venäjä ja unkari. Voimme tarjota suurellekin joukolle opastuksen vaikkapa teatterimatkan, kokouksen tai seminaarin yhteydessä ammattitaitoisesti mutta edullisesti. mehevät juorut. Mitä tapahtuukaan, kun pottukauppias ja saunottaja ovatkin yhdessä ja samassa persoonassa? Näitä henkilöitä voi tavata tulevana kesänä opastetulla kävelykierroksella Kajaanin rantapuistossa. Kajaanin matkailuoppaat johdattavat sinut Aikamatkalle Kajaanin historiaan. Hanke aloitettiin viime syksynä Kaukametsän opistossa pidetyillä Tarinailloilla. Tarinailtojen teemoja olivat torielämä, kulkuneuvot, terveydenhoito, koulunkäynti ja yleinen sauna. Iltoihin oli vapaa pääsy ja siellä kuultiinkin monia kiinnostavia tarinoita lähihistorian tapahtumista. Ainakin torielämään ja yleiseen saunaan liittyvät jutut ovat kirvoittaneet käsikirjoittajien mielikuvitusta. Tervetuloa palvelukauppaan! ymään! timaan ja viiht Tervetuloa naut Avoinna ma-to klo 11-14 ja pe klo 11-13 Edullisia lounaita ryhmille. Tilauksesta myös juhla- ja (ilta)kokouspalveluja puh. (08) 6165 6742. KatVo lounaVliVtamme ZZZkao¿ Ketunpolku 1 ł Tieto 2 ł Kajaani ZZZNDR¿ Palvelumme: ● Lounasravintola ● Tilausravintola ● Pitopalvelusta maukkaat kaakut Kauppakatu 40 87100 KAJAANI Puh. (08) 628 870 www.vanhakerho.fi Ma – pe 10 – 16 La 10 – 15 Muina aikoina toimimme tilausravintolana, pienetkin ryhmät tervetulleita. Kauppakatu 9, Kajaani, p. (08) 622 124 Ota opas, koet enemmän! 23 ● Hailuoto Oulun seutu ● Haukipudas ● Ii ● Kempele ● Kiiminki ● Liminka ● Lumijoki ● Muhos ● Oulu ● Oulunsalo ● Tyrnävä ● Vaala ● Ylikiiminki ● Pohjois-Pohjanmaan liitto matkailun alueorganisaationa on Pohjois-Suomen vilkkain kesämatkailukaupunki. Lentoliikenteen laajenemisen myötä matkailijavirrat tulevat lisääntymään. Ouluun on myös erinomaiset juna- ja autoliikenneyhteydet. Pohjois-pohjanmaan liitto on yhteistyöorganisaatio, joka koordinoi ja seuraa matkailun kehitystä sekä antaa rahoitus- ja asiantuntija-apua uusien matkailuyritysten perustajille. Vuoden 2011 valtakunnallisilla matkamessuilla Pohjois-Pohjanmaan osasto esiintyi ensimmäistä kertaa yhdessä Oulun uuden ”Matkailubrändin” väreissä. Sen avulla Pohjois-Pohjanmaan alue antaa yhtenäisen ja selkeän kuvan matkailualueensa mahdollisuuksista asiakkailleen. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii matkailun alueorganisaationa, jonka keskeinen tehtävä on koordinoida alueellaan matkailutoimintaa yhteistyössä matkailua kehittävien tahojen ja toimijoiden kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat kauppa- ja teollisuusministeriö, Matkailun edistämiskeskus ja kuntaorganisaatiot. Toimintaa ohjaamaan liitossa on tehty matkailustrategia ja sen pohjalta laadittu matkailun toimintaohjelma. Operatiiviset toimenpiteet toteutetaan erillisinä hankkeina. Alueorganisaatio vastaa tehtävistä, joilla edistetään matkailukeskusten tunnettavuuden ja vetovoimaisuutta sekä kehitetään kansainvälistä matkailutoimintaa. Matkailutoimikunta Pohjois-Pohjanmaan liiton matkailutoimikunta ohjaa matkailun alueorganisaatiota ja vastaa alueensa matkailustrategian toteutumisesta. Sen tehtävänä on edistää yhteistyötä eri toimialojen välillä sekä koordinoida alan kehittämishankkeita. Matkailutoimikunnassa ovat mukana matkailuun liittyvien liikelaitosten, alueen matkailuyritysten, yliopiston, kauppakamarin ja kuntien edustajat. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Pekka Mäntynen Finavia Oulun lentoasemalta ja varapuheenjohtajana kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi PohjoisPohjanmaan liitosta. Toimikunnassa on kaksitoista jäsentä. Lisäksi toimikunnan työskentelyyn osallistuu myös eri matkailutahojen asiantuntijoita. Matkailustrategia Matkailun edistäminen PohjoisPohjanmaan alueella tapahtuu vuosien 2006 - 2013 matkailustrategian ohjaamana. Strategiaa päivitetään parhaillaan seuraavalle kaudelle. Sen suuntana on Suomen matkailun visio aina vuoteen 2020 saakka. Pohjois-Pohjanmaan matkailuvision mukaan ”matkailu koostuu neljästä matkailukeskuksesta. Menestyvät ympärivuotiset ja kansainväliset matkailukeskukset luovat edellytyksiä koko maakunnan matkailuelinkeinon kehittymiselle”. Maakunnan kolme suurta matkailualuetta ovat Koillismaa, Oulun seutu ja Oulun eteläinen matkailualue. Näiden alueiden sisällä tärkeim- mät matkailukeskukset ovat Rukan, Syötteen, Oulun, Kalajoen Hiekkasärkien ja Rokuan keskukset. Antti Pönkkö Oulun seudun oppaat ry Oulu – portti pohjoiseen Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja ja matkailutoimikunnan varapuheenjohtaja Ilkka Yliniemi kertoi että, Oulun lentoasema on matkailun kannalta ensiarvoisen tärkeä. Lentoaseman laajennus on parhaillaan käynnissä. Nykyisin Helsingistä tulee Ouluun 15 lentovuoroa. Laajennuksen jälkeen myös suorat lennot Eurooppalaisiin kohteisiin lisääntyvät. Oulu Ilkka Yliniemi. Iissä äänetkin ovat taidetta Iin Taidekeskus KulttuuriKauppila tuo kansainvälisyyttä Pohjois-Suomen kevään taidetarjontaan esittelemällä kuvataiteilijapariskunnan Jason Burtonin Yhdysvalloista ja Reima Hirvosen Enosta. Nämä taiteen moniottelijat ovat kutsuttuina KulttuuriKauppilan taiteilijaresidenssiin maaliskuuhun saakka ja luvassa on niin perinteistä piirustustaidetta kuin mediateoksia ja uutta kuvanveistoakin. Taiteilijoiden yhteisnäyttely O. Jauhiaisen museossa Kiimingissä avataan 2.3. ja se on avoinna 2.4. saakka. Avajaisissa on luvassa ennenkuulumaton, innoittava performanssi. Äänitaidetta Iihin tuo Lontoon Middlesexin professori Dave Lawrence, joka viettää residenssissä huhti-toukokuun messa vielä pitkälti tuntematon äänitaiteen ala kiehtoo uudenlaiseen taiteen tulkintaan: Mitä ääniä kuulut juuri nyt? Olisiko niissä aineksia taiteeseen, tai ainakin arjen luovuuteen? Taiteilijavieraita voi tulla Kuvanveistäjä Sanna Koivisto on KulttuuriKaup- tapaaman taidekeskukseen, pilan perustajajäseniä. josta löytyy sekä syyskuun. Lawrence tutkii myös kotitaiteilijoiden Sanna iiläistä äänimaailmaa eri vuo- Koiviston, Helena Kaikkosen denaikoina ja valmistaa siitä ja Antti Ylösen studiot. Aiääniteoksen. Ohjelmassa on ää- nutlaatuinen ateljeeympäristö nityöpajoja niin ammattilaisille vapauttaa luovuuden irti paakuin lapsillekin. Pohjois-Suo- tuneimmastakin taulujenkat- sojasta. KulttuuriKauppilaan voi saapua katsomaan taidetta tai tutustumaan taiteilijoihin. Kuten kuvataiteilija Sanna Koivisto kertoo taitelijoiden perustamasta keskuksesta: Tämä on taiteen koti, jonne kaikki ovat tervetulleita. Kotimaisten taiteilijoiden kutsunäyttely avataan kesäkuussa. Vielä salaisuutena pidettävä näyttely tuo Iihin Suomen kansainvälisesti tunnetuimman taiteilijan. Kesänäyttely on avoinna 10.6.-14.8. ti-su klo 12-17. Eikun Iihin! 6XRPHQDLQRDRLNHD SDQQXNDNNXUDYLQWROD 2XOXQNDXSSDWRULOOD $UYRPPH ½PDWNDODKMDNRUWLQ DUYRQWDNXSRQJLQMlWWlQHLGHQ DVLDNNDLGHPPHNHVNHQ 9LHOlHKGLWRVDOOLVWXD Leena Vuotovesi, toiminnanjohtaja, KulttuuriKauppila 3DQQXNDNNXWDOR XLisätietoa: www.kulttuurikauppila.fi ja www.artii.fi $LWWDWRUL2XOXSWDL $YPDVXOMHWWXWL²SH²OD²VX² Oulun Kesä 2011 viikko-ohjelma 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi ● Oulu Summer 2011 weekly programme 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi 24 Oulun lentoasema pohjoisen porttina Kesäkahvila Tilausravintola Tervetuloa Villa Hannalaan! Café Villa Hannala / Oulun Aikuiskoulutuskeskus Kahvelitie 1, Oulu. Myyntipalvelu: 044 703 7888 ;qPSXW[\Q"^QTTIPIVVITI(WISSÅ 1V\MZVM\"___WISSÅ^QTTIPIVVITI Oulun lentoasema on muutosten kourissa. Keväällä 2010 alkaneet 21 miljoonan euron laajennustyöt ovat täydessä käynnissä ja valmista pitäisi olla alkuvuodesta 2012. Matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkaimman lentoaseman terminaalirakennus laajenee pinta-alaltaan lähes kaksinkertaiseksi samalla, kun myös vuotuisen matkustajamäärän uumoillaan kaksinkertaistuvan noin 1,4 miljoonaan matkustajaan. Uudistettu lentoasema on suunniteltu 1,5 miljoonalle vuotuiselle matkustajalle. Oulun lentoasemasta on siis tulossa todellinen Arctic Gateway eli portti pohjoiseen, mutta samalla siitä tulee myös Pohjois-Suomen portti maailmalle. Laajennuksen myötä lentoasemalle rakennetaan tilat ja palvelut sekä Schengen-alueen sisäisille että sen ulkopuolisille lennoille ja vaihtomatkustajille. Tähän saakka Oulun lentoasema on ollut vain Ouluun päättyvän ja täältä lähtevän liikenteen kenttä. Laajennuksen jälkeen vaihtomatkustajan ei välttämättä tarvitse poistua turvatarkastetulta alueelta vaihtaakseen lennolta toiselle. Uusia palveluja ja lentoyhteyksiä Uudistetulla lentoasemalla on Oulun lentoasema kasvaa ja kehittyy. Kuva Finavia entistä enemmän tilaa myös matkustajia palveleville toiminnoille. Jatkossa lentoaseman ostos-, kahvila- ja ravintolapalvelut ovatkin nykyistä monipuolisempia ja täyttävät myös kansainvälisen liikenteen vaatimukset. Lisäksi koneeseen nousut ja poistumiset sujuvat jatkossa säältä suojassa matkustajasiltoja pitkin. Suurimman kasvun Oulun lentoasemalle tuonee AirBaltic. AirBalticin maajohtaja Jyrijaakko Ritamiehen mukaan kysyntää Oulusta lähteville lennoille on ollut. - Vastataksemme kysyntään avasimme tammikuun lopussa toisen reitin Oulun, Turun ja Riian välille. Viime syyskuussa AirBaltic päätti perustaa uuden solmu- liikennekentän Ouluun, kunhan lentoaseman laajennustyöt ovat valmiit. Solmukenttäkisassa Oulun lentoasema päihitti Tampereen ja Turun lentoasemat. - Ennakoin, että Oulusta voitaisiin lentää 10 – 15 lentoreittiä, kun solmukenttätoiminta on täydessä käynnissä. Kyseessä on merkittävä satsaus myös alueen elinkeinoelämän kannalta, Ritamies toteaa. Myös norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian Air Shuttle on aloittelemassa Oulun ja Helsingin välisiä lentoja maalis-huhtikuun vaihteessa. Norwegianin ennakoidaan tuovan neljällä päivittäisellä lennollaan aivan uudenlaisen hintakilpailun Suomen vilkkaimmalle kotimaan reitille, kun se myy näitä lentoja alkaen 29 eurolla per suunta. Vanhat kilpakumppanit Finnair ja Blue1 ovat nekin edelleen kilpailemassa samoista markkinoista. Tällä hetkellä Blue1 lentää arkisin Oulun ja Helsingin välillä jopa 11 edestakaista vuoroa. Finnairilla vuoroja on 10 suuntaansa. Reittilentojen ohella Oulusta on tullut myös monen pakettimatkalaisen lähtölentokenttä, kun matkanjärjestäjien tilauslentoja Oulun kentältä lähtee sesongista riippuen useita kertoja viikossa. Säännöllisiä lomalentoja on niin Välimeren kohteisiin, Kanarian saarille kuin myös Thaimaahan. Sami Niemelä Oulun seudun oppaat ry Varjakka – historian havinaa saaressa ja kartanossa 3$/9(/87 7RULNDWXRXOX#RXNDÀ ZZZRPDRXOXÀ (GXOOLVWDPDMRLWXVWD PHUHQllUHOOl OXRQQRQKHOPDVVD 3XK www.goarctic.fi Varjakan saari sijaitsee Oulunsalon Varjakassa, 5 km Oulusta meriteitse ja 20 km maanteitse. Näin läheltä urbaania ympäristöä löytyy lähes taianomainen maailma, jonka tunnelmaa yleensä lähdetään etsimään Lapin erämaista tai jopa kaukomailta. Saareen mennään kapulalossilla, joka kulkee mantereen Varjakannokan ja Vähävarjakan saaren välillä. Kapulalla vedetään lossia eteenpäin niin paljon kuin hartioista lähtee, juostaan äkkiä uudelleen keulaan ja taas vedetään. Senaattori Oy:n toimitusjohtaja Maija Ijäs otti Varjakan Kartanon yrittäjyyden harteilleen ja päätti muuttaa sen toimintakonseptia. Uuteen kon- Konttori. Kuva Pirkko Kukkohovi septiin kuuluu mm. kartanon kahvilatoiminta ja opastettuja kierroksia saaressa. Taianomaista tunnelmaa Saarella avautuu satumainen näky. Saaressa 1900-luvun alus- Täyden palvelun matkailutalo Oulussa! Yritystilaisuudet | Opasvälitys Oulun kesän viikko-ohjelma [email protected] |+358 (0)44 022 4060 sa sijainneen sahan lautatarhan alueen rajan näkee selvästi, kun kävelee kohti Konttoria, saaren päärakennusta. Lautatarhan alue on tiheää kuusikkoa, joka loppuu sentilleen samaan linjaan. Saarella on kauniita sahanaikaisia rakennuksia, joista osa on kunnostettu Oulunsalon kunnan toimesta ja osa odottaa vielä uutta kukoistusta. Vaikuttavan näköisessä Konttorissa on nimensä mukaisesti pidetty sahan pääkonttoria. On siinä ollut melkoista meininkiä, kun talon portailta on jaettu työntekijöiden tilipussit nimeltä huutaen. Vanha punainen paloasema seisoo komeana hieman konttorin jälkeen; sen kulmikas letkutorni kohoaa puiden lomasta. Paloasemalta on ennen vanhaan lähdetty hälytykseen hevoskärryjen kanssa, joiden kyydissä on ollut käsin pumpattava vesiletku. Kaksi palomiestä on käyttänyt pumppua, kolmas on pidellyt letkua ja muutama kantanut lisää vettä pumppuämpäriin. On saarella muutakin mystistä kuin rakennukset, joiden ikkunaverhot tuntuvat heilahtelevan kuin sieltä joku kulkijaa seuraisi. 90-luvulla saarella pidettiin taideleiri ja sen tuloksena tehtiin erilaisia luonnon taideteoksia. Suurimman osan materiaalit ovat jo aikapäiviä sitten maatuneet ja teokset kadonneet, mutta muutama on vielä jäljellä. Suurin ja tunnetuin lienee ”Sun Gate”, Aurinkoportti. Portin läpi kulkiessa tuntuu kuin menisi joko menneisyydestä nykyisyyteen tai toisinpäin… vai mennäänkö siitä todellisuudesta eri ulottuvuuteen? Kartanoon kahville Saareen ja sen elämään läheisesti liittyvä Varjakan Kartano sijaitsee mantereella pittoreskin kujan perällä. Kartano on rakennettu 1900-luvun alussa Jori ja Ida Elise Franzénin uudeksi kodiksi. Jori oli ammatiltaan merikapteeni, Oulun merikoulusta valmistunut, mutta jäi maihin viljelijäksi 1870-luvun alussa. Uudessa kartanossaankin hän viljeli maata ja kalasti. Jori kuoli jo 1903, mutta ei ole vieläkään täydellisesti jättänyt kartanoa, mutta se on jo ihan eri tarina se! Kartanon omistaa Oulunsalon kunta ja yrittäjänä tiloissa toimii Senaattori Oy. Kartanossa toimii kahvio, joka on kesäaikaan auki päivittäin ja keväthankien aikaan viikonloppuisin. Tiloja voi myös varata erilaisiin tapahtumiin. Yläkerrassa on majoitustilat noin kymmenelle hengelle ja rannassa lämpiää romanttinen rantasauna. Kesällä paikka herää henkiin ja laulu raikaa merelle, kun pihan paviljongissa järjestetään yhteislaulutapahtumia sekä mm. Varjakka Rock. Kesällä 2011 järjestetään myös kävelykierroksia Vähävarjakan saareen. Myös privaattikierroksia voi varata omalle porukalle. Maria Nyman Oulun seudun oppaat ry Oulun Kesä 2011 viikko-ohjelma 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi ● Oulu Summer 2011 weekly programme 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi 25 HOTELLI- RAVINTOLA SIITARI Vaalantie 12, 91700 Vaala Puh.(08) 563 9000 www.siitari.fi KASSU HALONEN TAIDETALO Taidenäyttelyt, konsertit, kahvila-ravintola, juhlapalvelu Kivarinperäntie 24, 88340 Manamansalo Puh. (08) 874 202, 040-7096157 www.kassuhalonentaidetalo.com LOMAKYLÄ KULTAHIEKAT Manamansalontie 3881, 88340 Manamansalo Puh. 040 505 3883 www.kultahiekat.com MANAMANSALON LEIRINTÄALUE Leirintäalue*****, virkistyskalastusalue ja opastuskeskus Teeriniementie 156, 88340 Manamansalo Puh. (08) 874 138 www.manamansalo.fi Melomaan Oulujärvelle Järvimelonta Suomen suurimmilla järvenselillä Oulujärvellä on kokemus, joka jää mieleen. Merimäinen Oulujärvi haastaa kokeneemmatkin melojat, mutta on parhaimmillaan mukava elämys leppoisaan retkeilyyn. Oulujärven retkeilyalueen saaret taukopaikkoineen sekä järvenrannan leirintäalueet Manamansalossa ja Säräisniemellä mahdollistavat mielenkiintoiset ja vaihtelevat retkireitit palveluineen useamman päivän retkille, joiden tukikohtana ja lähtöpisteenä toimii uusi Oulujärven Melontakeskus Vaalassa. Melonta ei ole vielä massojen harrastus Oulujärvellä, mutta nyt on aloitettu aktiivinen työ uusien harrastajien ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi Oulujärven retkeilyalueella. Oulujärven Melojat ry on uusi, aktiivinen melontaseura, joka toimii koko Oulujärven alueella. Seuran keskuspaikkana ja tukikohtana on Vaalassa sijaitseva Oulujärven Melontakeskus, jonka toiminnan käyn- nistämiseksi Vaalan kunta on aloittanut kaksivuotisen Oulujärven melontakeskushankkeen. Hankkeen tehtävänä on lisätä melontaharrastusta alueella ja tehdä Oulujärveä tunnetuksi melontaharrastajille. Melontakeskuksen käyttöön on hankittu eri toimittajilta Oulujärven ”merellisiin” olosuhteisiin sopivia kajakkeja, 8 yksikköä ja kaksi kaksikkoa. Kajakit ovat kaikki erilaisia, sillä ideana on tarjota myös oman kajakin ostoa suunnitteleville mahdollisuus kokeilla eri malleja ja kokoja alueella, josta kajakkikauppiaat ovat suhteellisen kaukana. Kajakkeja voi kokeilla Oulujärven Melojien opastuksella. Melontakeskuksen kanoottitallissa on tilaa myös yksityisten kajakeille. Oulujärven melojat yhteistyökumppaneineen tarjoaa retkiä ja koulutusta Oulujärvellä. Melontakeskuksessa järjestetään kaksi peruskurssia, viikonloppukurssi 11. - 12.6. ja iltakurssi 18. - 20.7. sekä ohjaajakurssi 19. - 21.8. Kesäelokuussa Oulujärven Melojat vetää säännölliset maanantai- ja torstaimelonnat. Maanantairetki on aloittelijoille ja torstain retket kokeneemmille melojille. Maanantaisin on mahdollista tulla kokeilemaan kokeneen oppaan avustuksella testikäytössä olevia kajakkeja sekä tutustua lajiin jo klo 12 alkaen. Oulujärven Melontakeskuksen kesä huipentuu Vaalasta Vesille -tapahtumaan, jota vietetään 30.7. Päivän aikana on erilaista vesiretkeilyyn liittyvää ohjelmaa sekä tuotetori Uiton rannassa. XOulujärven Melontakeskuksen toimintaan voit tutustua Oulujärven Melojat ry:n kotisivuilla www.oulujarvenmelojat.com. Oulujärven Melojat ovat myös Facebookissa. Sinikka Rantalankila kulttuuri- ja elinkeinosihteeri, Vaalan kunta Haaveillen hautausmaalla Oulun rauhaisassa puutarhamaisessa kalmistossa Intiössä voi kesäisin juhannuksesta elokuun puolelle tutustua hautausmaan historiaan, kasvillisuuteen, muistomerkkeihin ja merkittävien henkilöiden hautoihin Oulun seudun oppaiden ja Oulun seurakuntien järjestämillä kierroksilla. Oulun seudun oppaissa aloitettiin hautausmaan mielenkiintoisten hautojen kartoitus opintopiireissä kymmenkunta vuotta sitten. Vuosien saatossa oppaat ovat saaneet kerättyä niin sanotusti lihaa luiden päälle, eli kaivettua esiin tietoa Oulussa eläneiden ja vaikuttaneiden ihmisten kohtaloista. Aluksi kierrokset noudattivat yhteisesti opeteltua reittiä, kohta reittejä oli jo kaksi, ja sen jälkeen oppaat ovat kehitelleet erilaisia variaatioita ja teemoja. Kierroksilla pääsee tutustumaan teatterin kuohuvaan elämään 1700-luvun Oulussa, tervaporvarien perheiden arkeen ja juhlaan, kirjailijoiden monenlaisiin elämänvaiheisiin, sotien murhenäytelmiin ja sankareihin, kirkon edus- LISÄTIETOJA: MANAMANSALON HELMI Kauppa, ravintola, caravan alue, lomakylä Manamansalontie 3187, 88340 Manamansalo Puh. 044 066 3005 Kuva Sinikka Rantalankila tajien saavutuksiin ja musiikin tai kuvataiteen tekijöihin. Heidän elämänsä punoutuvat Oulun kaupungin kehitykseen ja Suomen valtion vaiheisiin. Samalla katsellaan, millaista kasvillisuutta ympärillä kasvaa ja kuullaan, miten kasvillisuus hautausmaalla on vuosien saatossa muuttunut. Mielenkiintoiset hautamuistomerkit kertovat myös omaa tarinaansa. Siellä täällä puikkelehtivat hautausmaan vakioasukit, oravat, kärkkyen mahdollisia makupaloja ja tilaisuuden tullen kipaisten vaikka olkapäälle istumaan. Hautausmaalla on kuljettu sateessa ja tuiskussa, auringon paahtaessa ja tuulen tuivertaessa. Joskus sateenvarjot ovat olleet tosi tarpeen ja joskus taas vesipullot ovat helteellä tyhjenneet. Parina viime vuonna kierroksia on järjestetty myös Oulujoen hautausmaalla. Tervetuloa hetkeksi menneeseen aikaan, rauhallisiin tarinahetkiin Oulu hautausmaille! Leena Kontiokari Oulun seudun oppaat ry OULUJÄRVEN LOMAKYLÄ Leirintäalue Vuolijoentie 891, 91760 Säräisniemi Puh. 040 501 1439 www.oulujarvenlomakyla.fi www.vaala.fi www.oulujarvenmelojat.com www.oulujarvi.fi www.kainuu.fi / ulkoilukartta RUUNUNHELMI Leipomo, maisemaravintola, caravanalue Ruununtörmäntie 1,91760 Säräisniemi Puh. (08) 810 7700 www.ruununhelmi.fi RUUNUNKARTANO Pienhotelli ja tilausravintola Säräisniementie 250, 91760 Säräisniemi Puh. 040 501 1439 SUVIRANTA Retkeilymaja ja leirikeskus Aittoniementie 225, 91760 Säräisniemi Puh. 050 463 0994 KAHVILA- RAVINTOLA IHME Kotiruokaa paikallisista raaka-aineista Kajaanintie 1184, 91740 Jaalanka Puh. (08) 810 9262 TERWARAITTI Matkailun ohjelma- ja majoituspalvelut Haminatie 4, 91700 Vaala Puh. 050 587 0814 www.terwaraitti.fi TONTTIPÖRSSI OSOITTEESSA www.vaala.fi P&R À LA MAKI sanoi ranskalainen Piuhatie 10, 90630 Oulu Puhelin (08) 562 9100 Telefax (08) 562 9111 Internet: www.v-alamaki.fi e-mail: [email protected] Opastetut tilausretket Oulun seudulla Oulun seudun oppaat tarjoavat sinulle unohtumattomia hetkiä, olipa toiveenasi rauhallinen maaseuturetki, tarinoita ja tositietoa sisältävä kaupunkikiertoajelu tai kulttuurilla ja historialla ryyditetty kävelykierros. Lisätiedot: www.oulunseudunoppaat.fi Kuva Sami Niemelä TILAA VESILLÄ JA RANNOILLA OPASVÄLITYS Go Arctic! Puh. 0440 224 060 [email protected] www.goarctic.fi www.oulunseudunoppaat.fi :KLWH1LJKW7UDYHOV Travel & Memory Makers Valmismatkat edullisesti Suomessa ja ulkomaille. Kulttuurimatkat Venäjälle, Saksaan, Bulgariaan. www.revonturistiliikenne.ﬁ Oulun Kesä 2011 viikko-ohjelma 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi ● Oulu Summer 2011 weekly programme 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi 26 Ainutlaatuinen kokonaisuus Rokua Geopark kertoo jääkauden tarinan Hienoja luontokohteita • Elämyksellistä kulttuuria • Monipuolisia palveluja• Luontoa ja yksilöllisyyttä arvostaville Rokua Geopark on noin 1300 neliökilometrin suuruinen upea alue, joka yltää Oulun lähistöltä Muhokselta Oulujoen vartta pitkin Oulujärvelle asti. Se kertoo komealla tavalla jääkauden tarinan: kuinka liikkuva jää on muovannut luontoa, miten ihminen on seurannut sulavaa jäätä ja vetäytyvää merenrantaa sekä jättänyt oman jälkensä ympäristöön. Alueen ainutlaatuisuudesta kertoo, että se on ensimmäisenä kohteena Suomessa ja pohjoisimpana maail- 020 7819 200 h e a l t h &s p a WWW.ROKUA.COM Kuntoraitti 2, 91670 ROKUA massa kelpuutettu Unescon suojeluksessa toimivaan Geopark-verkostoon. Tällä hetkellä verkostossa on kaikkiaan 77 kohdetta eri puolilla maailmaa. Rokua hyväksyttiin mukaan vuoden 2010 syksyllä. Geopark-verkostoon pääsy vaatii alueelta paitsi geologista erikoisuutta myös esimerkiksi hyvin toimivia matkailupalveluja. Rokuan luonnon muodot, kasvit ja eläimet sekä kulttuuri kumpuavat ikivanhoista geologisista tapahtumista ja alueen historiasta. Kokonaisuus on näkemisen ja kokemisen arvoinen. Alueen peruskallio on 2,7 miljardia vuotta vanha. Sen yläpuolella olevissa muodostumissa näkyvät selvästi vain 10 000 vuotta sitten vallinneen jääkauden merkit. Tämän päällä on kerrostumia, jotka kertovat muun muassa maanviljelyksen, tervan ja lohen historiasta sekä arkkitehtuurista. Kolme kohdetta kiteyttää Rokua Geoparkin luonteen ja tarjonnan: Rokua on jääkauden oppikirja ja tarjoaa erinomaiset palvelut matkailijoille. Muhos on upea maisema-alue harvinaisine arkkitehtuurikohteineen. Manamansalo on hieno kulttuurikohde, jolla on myös mielenkiintoinen geologinen historia. Rokua Geoparkin ovat perustaneet syksyllä 2009 Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, Metsähallitus sekä Rokuan Terveys ja Kuntouttamissäätiö. Puheluiden hinnat:lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 17snt/min, hinnat sis alv. 23% Oulun Kesä 2011 viikko-ohjelma 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi ● Oulu Summer 2011 weekly programme 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi 27 Antellilta mukaan paremmatkin eväät Katri Antellin yhden naisen yritys on kasvanut konserniksi, jonka toimintaan kuuluu leipomon ja kahviloiden lisäksi yli sata henkilöstöravintolaa. Katri Antellin tarina on valtakunnallinen menestystarina, mutta se on myös tiivis osa oululaista kulttuurihistoriaa. Heinäkuussa 1880 Katri eli Catharina Henrika Antell (o.s. Pyhtilä) sai Oulun maistraatilta elinkeinoluvan harjoittaa leipomotoimintaa kaupungissa. Alkuun yrityksen puitteet olivat vaatimattomat. Merkittävä käännekohta yhtiön alkutaipaleella oli kansakoulunopettaja Johan Nikon ja mamselli Hilma Konstantia Granrothin jouluhäät, joihin nuoripari tilasi tarjoilun Antellilta. Laadukkaat leivonnaiset tekivät vieraisiin sen verran suuren vaikutuksen, että Katri Antellista tuli Oulun Antellilta voi siepata evääksi vaikkapa maankuulua omenahyvettä. seurapiirien ”hovitoimittaja”. Sinnikäs yritteliäisyys ja kova työ tuottivat tulosta: Katri Antell avasi ensimmäisen leipomomyymälänsä vuonna 1883 ja oululaiseksi instituutioksi muodostuneen, edelleen Ro- tuaarilla toimivan, kahvilan vuonna 1899. Tänä päivänä Katri Antell -konsernin ollessa yli 130vuotias, Antell kahviloita ja leipomomyymälöitä löytyy kaupungista jo neljä ja lisää on tulossa. Viimeisin on Antell Kahvila ja leipomomyymälä Rautatienkadulla vastapäätä Oulun Rautatieasemaa, josta matkailijat saavat kätevästi reissulle mukaan paremmatkin eväät ja tuliaiset. Valikoimassa on päivittäin eväspaketteja, täytettyjä leipiä, kakkuja, leivoksia ja muita lämpimäisiä. Lähialueen asukkaille kahvilaleipomomyymälä tarjoaa jo aamuvarhaisella tuoreita leipomotuotteita edulliseen hintaan! Antellin Rautatienkadun kahvilaan on mukava istahtaa vaikka junaa odotellessa nauttimaan Antellin herkuista ja aistimaan historian havinaa itsensä Katri Antellin ajoilta. www.matkaseniorit.ﬁ Nina Keinänen Katri Antell Oy Lähde: Jukka Ukkolan Antellin Juhlakirja Sata vuotta museotoimintaa Ainolassa Pohjois-Pohjanmaan museo sijaitsee Oulun kauneimmalla paikalla, Hupisaarilla, Ainolanpuistossa. Kulttuurihistoriallinen museo on toiminut samalla paikalla jo noin sadan vuoden ajan kertoen Oulun ja maakunnan monivaiheisesta menneisyydestä. Oululaiset, museoaatteesta kiinnostuneet henkilöt perustivat vuonna 1896 museoyhdistyksen, jonka tehtävänä oli hankkia kokoelma alueen historiasta kertovista esineistä. Museo sijaitsi aluksi vuokratiloissa kaupungin keskustassa. Museo sai pysyvät tilat, kun leskirouva Maria Åström yhdessä tyttärensä Hannan kanssa päätti lahjoittaa kotinsa museon ja kirjaston käyttöön. Muuttotoimiin ryhdyttiin syksyllä 1911. Piparkakkutaloksi kutsutun koristeellisen Ainolahuvilan alakertaan tuli kirjasto, ja museo sijoitettiin toiseen kerrokseen. Huvila sekä osa museon kokoelmista ja kirjaston kirjavarasto tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1929. Palon jälkeen huvilan paikalle rakennettiin kolmikerroksinen kivirakennus, johon sijoitettiin kirjasto, arkisto ja museo. Uuden kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston valmistuttua Vänmanninsaareen ja arkiston siirryttyä väljempiin tiloihin 1980-luvulla rakennus jäi yksistään museon käyttöön. Pohjois-Pohjanmaan museossa on vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä. Pysyvät näyttelyt sijaitsevat rakennuksen kolmessa kerroksessa sekä kellarissa, jossa on museon pieniä vieraita kiinnostava, Mauri Kunnaksen kirjoihin pohjautuva Koiramäki-näyttely. Ensimmäisen kerroksen vetonaula on vuonna 2002 valmistunut 18 neliömetrin laajuinen Oulun pienoismalli. Tuhansia rakennuksia käsittävä malli esittää Oulua sellaisena kuin kaupunki oli vuonna 1938. Mallin tutkimus- ja suunnittelutyön on tehnyt arkkitehti, tutkija ja opas Kaarina Niskala. Pienoismallin on rakentanut mikkeliläinen Malliakopio Ky. kenties hiukan varttuneempaa väkeä. Riossa halutaan saada ihmiset viihtymään ja nauramaan tarjoamalla heille laadukkaita esityksiä ja elämäniloa. Keväällä 2011 on luvassa myös stand up -iltoja, musta komedia Täti ja minä, Janne Katajan Isyyspakkaus, Juoppohullun päiväkirja Linnateatterin versiona sekä Matti ja Mikko Rasilan musiikkinäytelmä Veli ja sen veli. Riemukkaita iltoja Riossa on siis tiedossa. Teatterista ei tarvitse nauttia kuivin suin eikä nälkä kurnien, sillä pikkupurtavaa tarjotaan ennen illan ensimmäistä esitystä. Etukäteen voi tilata Rauhalan menun, joka toimitetaan Rioon Ravintola Rauhalasta kivenheiton päästä. Kattavamman aterian voi nauttia Rauhalassa teatteriesityksen jälkeen. Paketteja kannattaa tiedustella Riosta ja Rauhalasta. Rion tiloja voi myös vuokrata erilaisia tilaisuuksia varten. Kaarina Niskala Oulun seudun oppaat ry Lähde: Kaarina Niskalan kirja Hurmaavat Hupisaaret. Oulun tuomiokirkko Avoinna ma–pe klo 12–13, kesä-, heinä- ja elokuussa klo 10–21 joka päivä. Jumalanpalvelus pyhäpäivinä klo 10 The Evangelical Lutheran Cathedral Open Monday - Friday from noon - 1 pm In June, July and August 10 am - 9 pm every day Sunday Service and Communion 10 am www.oulunseurakunnat.ﬁ Riemukas Rio Oulussa toimi kaupungintaloa vastapäätä pitkään elokuvateatteri Rio, jossa monet ovat nähneet ikimuistoisia eläviä kuvia. Elokuvateatterin muutettua pois 2008 tiloissa on toiminut teatteriravintola Rio. Teatteriravintola on sisustettu kohoavassa tasossa olevilla pöytäryhmillä, joista kaikista on hyvä näkyvyys näyttämölle. Mika Nuojuan mukaan uuden teatterin perustamisvaiheessa kolmas vuosi on usein ratkaiseva. Näyttää siltä, että kolmas vuosi on ratkaissut Rion tulevaisuuden positiiviseen suuntaan. Toimitusjohtaja Jorma Yypänaho tuumailee, että teatteritoiminnalla ei miljonääriksi tulla, mutta se on mukavaa. Nuori yleisö on ilahduttavasti löytänyt Rion, osittain varmasti stand up -komiikan ansiosta, jota Riossa ovat esittäneet eturivin taiteilijat kuten Andre Wickström, Ismo Leikola ja Pekka Jalava. Alle 18-vuotiaatkin pääsevät vanhempien mukana katsomaan useimpia esityksiä. Tammikuussa 2011 aloittanut Kvartetti houkuttelee Kuva Teatteri Rio Leena Kontiokari Oulun seudun oppaat ry Vain muutama askel Oulun torilta Pikisaareen ja olet 150-vuotta vanhan makasiinin kansallisromanttisessa tunnelmassa. Sokeri-Jussin Kievarissa voit nauttia suomalaisen maalaiskeittiön parasta antia ja paikallisia erikoisuuksia kohtuulliseen hintaan. Avoinna joka päivä ma - to 11 - 23 pe - la 11 - 24, su 12 - 22 Pikisaarentie 2, 90100 Oulu puh. 08 376 628 www.sokerijussi.net Oulun historialliset museot Pohjois-Pohjanmaan museo Turkansaaren ulkomuseo Merimiehenkotimuseo Pateniemen sahamuseoeoe Tiedustelut puh. 044-7037 161 www.ouka.fi/ppm Oulun Kesä 2011 viikko-ohjelma 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi ● Oulu Summer 2011 weekly programme 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi 28 iso alue ja nettisivut päälle KESKIPISTE 24.–27.3. 5.3. 9.6. Ouluon.fi on osoite, josta helpoiten näkyy koko komeus: uusi Oulun Matkailu Oy:n johdolla tehtävä markkinointiyhteistyö kokoaa nimittäin yhteen noin 50 matkailualan toimijaa, joilla on palava halu palvella Pohjois-Pohjanmaalle saapuvia vieraita. Itse alueen kiertämiseen tarvitaan enemmän kuin yksi matkailuvuorokausi – niin paljon toimintaa, nähtävää ja koettavaa OuluOn. Oulun seudulta löytyy toisiaan täydentäviä vastakohtaisuuksia, joihin et muualla näin helposti pääse käsiksi. Ison kaupungin, Pohjolan Metropolin, palvelut ja hiljainen erämaa vieri vieressä. Kaamoksen hiljainen hämärä ja valoisan kesän kiihkeä rytmi. Tai shoppailua Oulussa ja rentouttavaa rantalomaa vaikkapa Kalajoella, talvella kulttuurielämyksiä kaupungissa ja hiihtoa tykkylumen kuorruttamalla Syötteellä. Hemmottelua luonnonhelmassa Rokuan kylpylässä, päälle piipahdus johonkin alueen lukuisista tapahtumista! – Tapahtumatarjonnastamme huomaa koko sen rikkauden, joka Oulun seudulla avautuu matkailijalle. Esimerkiksi elokuussa tarjolla on niin maailmankuulua ilmakitarointia kuin tasokasta klassista musiikkia. Supersuosittu Rotuaari Piknik puolestaan tuodaan tänä kesänä Rotuaarin remontin takia torille. Luvas- sa on taatusti kokemisen arvoinen toteutustapa, joka näkyy myös syötävän hyvässä Roviantti-tapahtumassa, paljastaa Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Kaisu Laurila-Seluska. Voimavarat käyttöön OulunOn-matkailumarkkinoinnin ja yhteistyön moottorin muodostavat mukana olevat alan toimijat ja heidän ammattitaitonsa. Kun operatiivista työtä tehdään itse kunkin vahvuuksista lähtien, saadaan muodostettua matkailijoita kiinnostavia ja innovatiivisia palveluita ja kokonaisuuksia. – Meidän vahvuutemme on myös helppo saavutettavuus, tulitpa sitten autolla, junalla tai lentokoneella. Oulun lentoaseman laajennus mahdollistaa matkustajamäärän kaksinkertaistumisen. Uusien lentoyhteyksien myötä onkin odotettavissa runsaasti uusia matkailijoita myös ulkomailta, LaurilaSeluska muistuttaa. AirBaltic käynnistää reitin Tromssaan jo kesällä 2011 ja Tukholmaan mahdollisimman pian. Lisäksi suunnitteilla on 10–15 suoraa reittiä Oulun ja Euroopan kohteiden välille. Mikä on paikka, jossa on Suomen eteläisin tunturi ja maailman pohjoisin Geopark, Suomen pisimmät hiekkarannat ja suurin polliisi? Vastaus: OuluOn. Ouluon.fi – täältä matka alkaa Ouluon.fi kertoo parhaat tarjoukset ja majoituspaketit eri tapahtumiin. Myös ryhmän kanssa matkaavan kannattaa tarkistaa pakettihinnat ja tutustua monipuoliseen ohjelmatarjontaan. Lentomatkan päästä tuleva voi varata sivustolta myös matkat ja majoituksen! Kysy Matkailuneuvonnasta Oulun kaupungin matkailuneuvonnasta löytyvät faktat, kartat ja esitteet sekä tiedot tekemisestä, näkemisestä ja majoituksesta Oulussa ja ympäristössä. Oulun kaupungin matkailuneuvonta Torikatu 10 p. 08 558 41330 [email protected] ma–to klo 9–17 pe klo 9–16 www.visitoulu.fi Oulun tori on vilkas läpi kesän. Tänä vuonna sinne tuodaan myös Rotuaarin tapahtumat. OuluOn täynnä tapahtumia! OULU Kevät-Folkit Helenan hiihdot Pyhäjärvellä Mainariooppera Rockland, muut näytökset 10.–13.6. 10.–12.6. Soitellen Suveen -tapahtuma, Pyhäjärvi 27.6.–3.7. Haapavesi Folk Heinäkuu: Ateljeekoti Villa Havun III Taidekesä Elämäntarinafestivaali, Tarinaniskennän SM-kisat Musiikkia Paanukirkossa -musiikkijuhla Täydenkuuntanssit 8.–10.7. Akselin Soitto 30.–31.7. Piippolan Vaarin Lastenlaulufestivaalit Elokuu: Elmus-rock 13.8. Hiijen Soutufestivaali, Pyhäjärvi Koko kesä: Keskipisteen alueellista kesäteatteria Piippolan Leskelässä HAILUOTO 8.–9.10. 30. Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali RAAHE Kempeleenlahden matkaluistelureitti 18.–19.6. XXI Oulun Musiikkijuhlat 29.6.–3.7. TUL Joy Games -nuorisotapahtuma 28.–30.7. 48. Pohjola-ralli 122. Oulun Tervahiihto ROKUA Floretin PM-kisat 23.–29.5. MusiXine – kansainvälinen musiikkielokuvakilpailu 28.–29.5. 25.–27.3. 37. Maratonpilkki 17.–18.6. 25.–27.3. Arktiset Askeleet – valtakunnallinen 17.–18.6. laaja tanssikatselmus 24.–26.6. 15.–17.4. Rakentajamessut 23.–24.7. 4.–8.5. Lumotut sanat – lasten ja nuorten 24.7. sanataidefestivaali 7.–8.5. XXXII American Car Show 30.–31.7. 19.–22.5. Pohjois-Suomen Erämessut 6.–7.8. 20.–22.5. Nuori Kulttuuri Moves -tanssitapahtuma 21.5. Terwahölkkä ja -maraton 20.8. 11.–12.6. Pohjois-Suomen Kirjamessut 27.8. 17.–18.6. Oulujoen 27. Tervasoutu 18.6. Keskiyön auringon purjehdus SYÖTE 18.–19.6. Zoom SM-Ranking & Melges 24 Ranking -purjehduskisat 1.3. 24.–29.6. Tervanpolttoviikko 3.–5.3. 29.6.–2.7. Nallikari Beach Soccer 19.–20.3. 2.7. Keskiyön Golf 2.–3.7. Kansainvälinen rotukissanäyttely 1.–3.4. 8.–10.7. Herättäjäjuhlat 2.4. 13.–16.7. Rotuaari Piknik -kaupunkifestivaali 1.5. 15.7.–7.8. Meri Oulun kesäteatteri: "Alivuokralainen" 16.–17.7. Kansainvälinen koiranäyttely 23.-24.7. Sporting SM-ammuntakilpailu 27.–30.7. Roviantti – Syötävän hyvät päivät 29.–30.7. Qstock-rockfestivaali 4.–7.8. Elojazz – 23. kansainvälinen jazzfestivaali 6.–10.8. Oulunsalo Soi – Oulun seudun XIV musiikkijuhlat 12.–13.8. Jalometalli 2011 – metallimusiikin festivaali 13.–14.8. Oulun Regatta 18.8. 11. Korttelihaipakka 18.–21.8. Traditional Market – Kansainvälinen tori 20.8. Likkojen Lenkki -kuntoliikuntatapahtuma 24.–27.8. 16. Ilmakitaransoiton MM-kisat 24.–28.8. XVIII Oulun Musiikkivideofestivaalit 26.–28.8. XXXIV Hailuotoajo motoristeille 27.8. Moniottelun nuorten SM-kisat 2.–4.9. 50. Oulun Päivät -kaupunkifestivaali 2.–4.9. Travel Oulu 2011 -matkailumessut 11.9. Turkansaaren Syysmarkkinat 12.–14.9. Syysmarkkinat torilla 29.9.–2.10. The Irish Festival of Oulu 2.–7.10. XIX Tulindberg-viikko – konsertteja 8.–9.10. Kädentaitomessut 8.–9.10. Hyvinvointimessut 12.–13.10. Eteenpäin – koulutus- ja työelämämessut 21.–27.11. XXX Kansainvälinen lastenja nuortenelokuvien festivaali 26.11.–21.12. Kansainvälinen seiminäyttely Tapahtumien kirjo 21.–27.2. 21.2.–3.4. 25.2.–24.3. 26.–27.2. 26.2. 12.3. 12.–13.2. 17.–19.3. Muutokset mahdollisia. Katso tarkemmin osoitteesta Ouluon.fi! yltää perinteistä nykyaikaan, hullunrohkeiksikin on joitakin ideoita kutsuttu. Siikamarkkinat Saappaanheiton SM-kisat Pekanpäivät Raahen Rantajazzit Rokua Geopark -viikko Hauki EM Säräisniemen Ruununhelmessä Oulujoen Tervasoutu Untorock Juhannusjuhlat Ruununhelmessä Rokua Geopark Challenge Perinteinen Manamansalon saaripäivä Taidetalolla ja kaupalla Mutafutis SM Merilän kartanossa Vetouistelun SM-kilpailu, Ruununtärmän satamasta Kuvien virta – jokielokuvatapahtuma Merilän kartanossa Venetsialaiset Ruununhelmessä K2 Tour Iso-Syötteellä Lumilautaliiton Parkkikoulu ja Parkkiskabat Iso-Syötteellä ForrestCamp – Mettälaskut Syöte Central Parkissa Syöte UG Pikku-Syötteellä Syötehiihto Jokamiehen kelkkakisat Pikku-Syötteellä OuluOn monipuolista luontoa ja elämyksiä mereltä tunturiin ja kansallispuistomaisemiin. Lämminhiekkaista merenrataa löytyy Kalajoelta, Oulun Nallikarista tai vaikkapa Hailuodosta.