Johtaja Pesosen haastattelu, Vuosijuhlaglamouria Sekä gonzoa Lisäksi: Kokouskäytäntöjä Aivotoimintaa Ja amerikkalaista jalkapalloa 1 2 2. PääKiRjoiTus vT. PääToimiTTaja jussi Koiranen [email protected] ToimiTTajaT johannes Carpén Erik Forsman Eevi Haonperä Jaana Hyrkäs mattias Högnäs Hanna Keski-Kasari Mika Leppänen Kaisa Paatero Iiris Penttilä Tiina Pesola jaakko sarakorpi matti Tuomaala KuviTus Hannele Alanko Eevi Haonperä Hanna Keski-Kasari NFL Nesu-Waasa Olli Kopakkala Antti Ojala Sami Seppänen TaiTTo jussi Koiranen KannEn Kuva julKaisija Warrantti ry Wolffintie 34, 65200 vaasa puh. 044 055 4419 [email protected] www.warrantti.org 16. vuosikerta Tervehdys Warrantti juhli komeasti 21. vuosijuhlia ja minäkin pääsin ensimmäistä kertaa osallistuin vieraana vuosijuhlille. Kauniita naisia, hauskoja puheita, akateemisia lauluja ja hurjaa menoa riitti läpi yön ja ylikin. Lopulta kuitenkin selvittiin. Wykyzine lupaa tymäkkää tietoakin kampuksen asioista. Kauppatieteellisen tiedekunnan saamasta EPAS-laatuleimasta ja muista koulutuspoliittisista uutisista voit lukea sivulta 23. Lehdessä esittäytyvät ensimmäistä kertaa sivuilla 12 ja 13 tittelin puolesta ajantasaistetut laitosvastaavat: YksOpEdit. Sihteeri Eevi on saanut kaksi sivua esitelläkseen hallituksen kokouskäytäntöjä. Lisäksi lehdestä löytyy NesuWaasan ja Warrantin hallitushakumainokset. pääkirjoitus 4/10 ToimiTus Lähiesimieheni, yo-lehden Iiris Penttilä, on kirjoittanut pyynnöstäni kokemuksistaan opiskelun loputtua. Haluaisin kiittää lehteen osallistuneita, tuotitpa tekstiä, kuvia tai graﬁikkaa, sekä teitä jotka olitte arvioimassa taittoani. Lehteen tuli täydet 40 sivua ja osa teksteistä päätyi tekstipankkiin. Onneksi joulunumerossa on vielä tilaa. Kunnioittavasti Teidän Jussi Koiranen sisälTÖ Pääkirjoitus Pj:n palsta Rakas Pöytäkirja markkinoinnin opiskelijasta tuottajaksi johtaja Pesonen ja oskarin päivädisko Yksikön opiskelijaedustajien terveiset vuosijuhlapaketti Kopon palsta Brain Rules - aivot Rulaa W-huoneen terveiset joukkoliikenteestä nesu-Waasan palsta amerikkalainen jalkapallo Kyllin hyvää Tekstaripalsta Päätoimittajan avautuminen 3 4 5-6 8-9 10-11 12-13 14-21 23 24 29 30-31 33 34-35 36-37 38 38 3 puHeenJoHtaJa PJ:N PALSTA Heippa ny kaikki warranttilaiset! Warrantin syksy on hyvässä vauhdissa ja vuosijuhlat on juhlittu varsin hauskoissa merkeissä. Juhlat oli siirretty tänä vuonna poikkeuksellisesti perjantaille ja ratkaisu osoittautui onnistuneeksi; Lauantain silliksellä meno yltyi live-musiikin tahdittamana, jos mahdollista, vielä kovemmalle tasolle kuin edellisyön jatkoilla. Suuri kiitos kulttuurivastaavallemme Jaanalle, joka oli päävastuussa juhlien järjestämisestä, sekä kaikille muille juhlien järjestämiseen osallistuneille. Lokakuun 12. päivä luovutettiin SEFE:n eli Suomen Ekonomiliiton lahjoitus Vaasan Yliopistolle. Olin paikalla luovuttamassa lahjoitusta SEFE:n varapuheenjohtaja Maria Bäckin, Vaasan Ekonomien Heidi Hellströmin & EteläPohjanmaan Ekonomien Jorma Soukan kanssa. SEFE lahjoitti Vaasan Yliopistolle 177 500€, joka vuonna 2008 lahjoitettujen 20 000€:n lisäksi nostaa lahjoitussumman yli 200 000€:n. Tähän päälle kertyy vielä valtion lupaama lisätuki, joka on 2,5 kertaa alkuperäisen lahjoituksen koko. Suuremmilla resursseilla on mahdollisuus nostaa koulutuksen laatua ja houkutella parempaa henkilökuntaa. SEFE:n toive onkin että lahjoitus käytetään kauppatieteellisen opetuksen kehittämiseen Vaasassa. Opiskelijoiden kannalta on ilo nähdä, että Vaasan Yliopiston kauppatieteiden opetusta arvostetaan ja kauppatieteellistä koulutusta halutaan tukea. Marraskuun alussa pyörähtää käyntiin haku sekä Warrantin että NESU:n hallitukseen. Entisenä NESU:n talous- 4 vastaavana ja Warrantin nykyisenä puheenjohtajana voin lämpimästi suositella jompaankumpaan hallitukseen pyrkimistä. Olen kahden edellisen vuoden aikana saanut laajat verkostot ympäri Suomea ja Pohjoismaista sekä löytänyt uusia ystäviä niin opiskelijayhteisöistä kuin yrityksien henkilöstöstä. Kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti katsomaan millaista järjestötoiminta on. Syysterveisin, Puheenjohtaja Jaakko Sarakorpi T ällä kertaa kerron tarkemmin koTällä palstalla Warrantti ry:n kousten sisällöstä ja kokouskäytänsihteeri kertoo Warrantin hallinöistämme. Wallitus kokoustaa kestuksen toiminnasta ja kokouksessa kimäärin kerran viikossa ja pyrimme käsitellyistä asioista. Tarkoitukedeltävässä kokouksessa sopimaan sena on edistää hallituksen toiminseuraavan kokouksen ajankohdan. nan avoimuutta. Puheenjohtaja lähettää muutamaa päivää aikaisemmin esityslistan, johon kerää ajankohtaiset asiat harkintansa ja muiden ehdotusten perusteella, usein kuitenkin kokousten alussa esityslistan hyväksymisen yhteydessä lisätään kohtia pöytäkirjaan. Joka kokouksessa ilmoitusasioiden jälkeen on jokaisella mahdollisuus raportoida mitä on puuhaillut ja saanut aikaan. Esityslistalla on suurimmaksi osaksi asioita, joista täytyy yhdessä päättää, ideoida tai keskustella käytännön järjestelyistä. Kokoukset pidetään useimmiten W-huoneella tai Ville Hellströmin, Johannes Carpénin ja Jaakko Sarakorven luona Hovioikeudenpuistikolla. Kokoukset kestävät normaalisti 1,5h-2h. Tässä yleistä tietoa syksyn parista kokouksesta mm. mitä asioita niissä on käsitelty. sIHteeRIn palsta § RaKas PÖYTäKiRja § Wallituksen kokous 20/2010 to 16.9.2010 Tritonia/Hovioikeudenpuistikko Paikalla: Sarakorpi, Carpén, Eevi Haonperä, Hellström, Jaana Hyrkäs, Sini Jormanainen, Olli Kopakkala, Henriikka Leskinen, Tuomas Saikkonen, Jussi Koiranen, Mattias Högnäs (kylteriyhdyshenkilö). Kesto: 3h 45 min (sisältäen 30min siirtymisen yliopistolta Hovioikeudenpuistikolle) - markkinointitutkimuksen läpikäynti - päätettiin Wykyzinen painosmäärä ja DL:it seuraavia lehtiä varten - päätettiin ulkoilupäivästä: tehdään pyöräretki Vanhaan Vaasaan - keskusteltiin vuosijuhlaedustuksista muissa kylteriyhteisöissä, Hämeenkadun approsta, vuosijuhlista, järjestömessuista Huom. Jatkuu seuraavalla sivulla 5 sIHteeRIn palsta Kokous 22/2010 ma 27.9.2010 Hovioikeudenpuistikko Paikalla: Carpén, Haonperä, Hellström, Hyrkäs, Leskinen, Kopakkala, Kaisa Paatero, Saikkonen, Koiranen, Högnäs. Kesto: 2h - keskusteltiin aktiivi-infosta, ketkä tulevat paikalla yms. - päätettiin kastajaisrastin vetäjät ja tehtävä - päätettiin järjestää 7.10. El Gringossa peli-ilta - keskusteltiin marraskuun bileistä, yhteisistä etkoista SSHV:n kanssa, esiintyjistä ja muusta asiaan liittyvästä Kokous 23/2010 ma 4.10. Hovioikeudenpuistikko Paikalla: Sarakorpi, Carpén, Haonperä, Hellström, Hyrkäs, Leskinen, Kopakkala, Paatero, Saikkonen, Koiranen, Högnäs. Kesto: 2h20min - keskusteltiin tiedottamisesta ja lukiopäivän ohjelmasta - vuosijuhlaohjelman läpikäynti - Nesu-seminaari - otettiin esille mahdollisuus ostaa puheenjohtajan käädyt myös Warrantille - Jaakko antoi ohjeita ja DL hallitustestamentteja varten - päätettiin tukea warranttilaisten teatterissa käyntiä ja maksaa osa lipun hinnasta Rampin kabaree-esityksiin Mitä äiti sanoi kun laittoi lapsensa karuselliin? - Siellä se vahinko kiertää Eevi 6 Warrantin hallitushaku on käynnissä! Hallitusinfo 3.11 - Hallitushaku päättyy 12.11 Hallitushaastattelut järjestetään 22.11 Haluatko vaikuttaa ainejärjestösi asioihin pintaa syvemmältä? HAE NYT! Lisätietoa: warrantti.org 7 Markkinoinnin opiskelijasta tuottajaksi Teksti: Iiris Penttilä Kuva: Sami Seppänen Opiskelijoita kiinnostaa minkälaisiin töihin omasta opinahjosta valmistuneet päätyvät. Itse valmistuin vuoden 2008 maisterisumassa viiden vuoden opiskelun jälkeen. Pääaineenani luin markkinointia, josta olin valinnut yritysviestinnän painopistealueen. Laajana sivuaineena luin ranskaa ja suppeana sivuaineena viestintätieteitä. Nykyisin yritysviestinnän nimellä ei taida pääainetta ollakaan, ja sivuainekuviotkin ovat muuttuneet. Nimittäin Liettuasta. Aika raskaan viimeisen opiskeluvuoden lopussa en ollut kauheasti ehtinyt jännittää muuta kuin sitä, että saan graduni ajoissa painoon ja valmistun kunnialla. Niin sitten kävikin. Kesäkuun 18. päivä sain hienon todistuksen postissa. Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi 23-vuotiaana. Työskentely Baltiassa oli erittäin kasvattava kokemus. Äitinikin totesi käydessään kylässä, että sinusta on tainnut tulla täällä aikuinen. Liettuassa työpäivä oli tunnin pidempi kuin Suomessa. Vaikka kaupunki ei ole kovin suuri, liikenneruuhkat ovat yleisiä. Yleensä lähdin kotoa töihin kahdeksan jälkeen ja takaisin kotona olin ennen seitsemää. Silloin en vielä ymmärtänyt, että valmistuminen oli erittäin suuri muutos elämässäni. Siihen asti olin aina ollut koulussa, 17 vuotta yhteen pötköön. Jo ennen valmistumista minulla oli ajatus siitä, että haluan lähteä valmistumisen jälkeen ulkomaille esimerkiksi työharjoitteluun. Näin voisin kerryttää lisää tärkeää työkokemusta ja päästä taas asumaan ulkomaille. Olin viihtynyt vaihdossa Ranskan Troyes’ssa oikein mukavasti toisena opiskeluvuotenani. Viimeisen opiskeluvuoden syksyllä liityin maailman suurimpaan opiskelijajärjestö AIESEC:iin. Samana syksynä olin Vaasan ylioppilaslehden toimitusharjoittelijana Tuukka Ollin alaisuudessa. Silloin en arvannut, että myöhemmin palaisin saman lehden pariin töihin. Ihan heti ei harjoittelupaikkaa löytynyt. Erilaisia myyntitehtäviä oli AIESEC:in tietokannassa paljon, mutta minua kiinnostavia vähemmän. Kesä 2008 olikin raskasta aikaa. Medioissa uutisoitiin tulevasta taantumasta ja ennätysmääristä valmistuneita maistereita. Yritin kuitenkin parhaani mukaan hakea töitä. Melkein lähdin Ghanaan, Intiaan tai Kolumbiaan, mutta lopulta harjoittelupaikka löytyikin paljon lähempää. 8 Syyskuussa 2008 lähdin projektiassistentiksi suureen suomalaiseen informaatioteknologia-alan yritykseen Vilnaan. Olin mukana perustamassa kieli- ja viestintäpalveluiden yksikköä Vilnan toimipisteeseen. Suuri osa työstäni oli erilaisten tekstien kääntämistä esimerkiksi suomesta ja ruotsista englanniksi. Lisäksi osallistuin yritysviestinnän ja markkinoinnin työtehtäviin. Keväällä 2009 etsin jo uusia haasteita, työharjoitteluaikani lähestyi loppuaan. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnasta ehdotettiin, että hakisin Vaasan ylioppilaslehden päätoimittajaksi. Tarjous oli todella houkutteleva. Päätöksen tekisi edustajisto toukokuun kokouksessaan. Päätin pistää hakemuksen menemään, olihan toimittajan työ yksi unelmaammateistani. Edustajiston kokous tuli nopeasti eteen, en millään päässyt paikan päälle. Ehdotin, että voisin olla etänä haastateltavana. Tilaisuuteen piti laatia myös puhe, se oli jännittävää. Silloinen ja nykyinen pääsihteeri Mikael Viitala varoitteli, että minulla on automaattisesti huonommat mahdollisuudet saada työ, jos en ole paikan päällä. Niin kuitenkin kävi, että samana iltana edustajiston puheenjohtaja Susanna Koski soitti minulle ja onnitteli päätoimittajan paikasta. Olin ilosta suunniltani. Mielestäni se lupaa hyvää jos on aidosti innoissaan saatuaan työn. Kesä Vilnassa meni nopeasti, ja yhtäkkiä olinkin muuttanut takaisin Vaasaan. Ensin luulin, että en ole omalla alallani, kun teen toimittajan töitä. Jossain vaiheessa ymmärsin, että päätoimittajan työhän jos joku on alani työtä. Päätoimittaja on eräänlainen tuottaja. Hän pitää langat käsissään ja vastaa koko lehdestä. Työ veikin niin mukanaan, että olin valmis jatkamaan sitä toisenkin vuoden. Tällä hetkellä kirjoitan muutamiin muihinkin lehtiin päätoimittajuuden lisäksi. Teen erittäin mielekästä työtä, jossa koen, että saan käyttää omia parhaita puoliani. Kannustankin sinua hyvä kylteri, joka olet jaksanut lukea pitkän tekstini loppuun, etsimään oman tähtesi. Luota vaistoosi, ole sinnikäs, älä lannistu, ole nöyrä ja tartu mahdollisuuksiin. Iiris Penttilä • valmistunut kauppatieteiden maisteriksi kesäkuussa 2008 • pääaineena markkinointi, yritysviestinnän painopistealue • laaja sivuaine ranska, suppea viestintätieteet • Pro Gradu: “Osa ihmisenä olemista” Kuluttajien rahallinen lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen (ei toimeksianto) • työskentelee Vaasan ylioppilaslehden päätoimittajana ja kokeilee vapaata kirjoittamista muihin lehtiin 9 Johtaja Pesonen ja Oskarin päivädisco: Esittelyssä se hyvä jätkä Oskarista sekä kampuksen kuumin hengauspaikka Teksti: Hanna Keski-Kasari Kuva: Hanna Keski-Kasari Wykyzine kävi kahvilla kampuksen suosituimmassa kokoontumispaikassa Oskarissa, ja kävi samalla jututtamassa yhtä kampuksen tunnetuinta henkilöä, Tomi Pesosta. Moni tunnistaa hänet Oskarin tiskin takaa, vaikka Pesonen työskentelee tällä hetkellä apulaisravintolapäällikön tehtävissä Mathildassa. Herra lupautui uhkarohkeasti vastamaan niin henkilökohtaisiin uteluihin kuin Amican kuulumisiinkin. Tomi Pesonen valmistui aikanaan ravintolakoulusta. Opiskelujen jälkeen hän lähti puoleksi vuodeksi ravintolahommiin Irlantiin. ”Silloin kannattaa lähteä, kun voi, ettei vanhainkodissa sängyssä tule katumapäälle.” Pesonen oli myös aikanaan töissä Saksan maailmannäyttelyssä. Ulkomaan jakson jälkeen hakemus Amicalle teki tehtävänsä ja työt kampuksella alkoivat vuonna 2002. Alussa Pesonen palkattiin kiireapulaiseksi, sitten hän on työskennellyt Mathildassa kokkina ja myöhemmin tuli valituksi Oskarin päälliköksi. Nykyisin normipäivä alkaa klo 8, jota ennen poika Leevi on viety hoitoon. ”Ruoanlaitto töissä on vaihtunut melkein toimistohommiin, mutta ilmeisesti jokin onnistuu, kun täällä vielä pitävät”, Pesonen kommentoi. Opiskelijaruokailu on suosittua, joten siinä riittää työsarkaa. Pesonen tietää, että etenkin perusruoka, kuten lihapullat, uunimakkara ja lasagne maistuvat. Pesosen työnkuvaan kuuluu myös erilaisten yrityksien ja yliopiston asiakastilaisuudet. 10 Lisäkierrettä työhön luo yliopistoympäristö. Toisinaan asiakastilaisuuden yllätysmomenttina on vaikka kastajaiset ja nurmikolla kirmaavat alastomat fuksit.. Toisinaan taas vaihtarit totuttelevat Suomen ruokakulttuuriin ja pannarit uivat hernekeitossa. Huumorilla kuitenkin selvitään, eikä se ainakaan Pesoselta lopu ensimmäisenä. Hän viihtyy hyvin työssään. Opiskelijoilta ulospäin suuntautunut Pesonen ei ole jäänyt huomaamatta. ”Kaikki tuntevat apinan, mutta apina ei tunne ketään” ei silti pidä paikkaansa, vaan puheliaat opiskelijat jäävät kassahenkilönkin mieleen. Hienoja hetkiä on kun vuosien jälkeenkin vanhat opiskelijat tulevat käymään tai kävelevät vastaan kaupungilla. Yliopistolla on paljon hyviä tyyppejä ja opiskelijoiden kanssa on tullut käytyä kaljallakin. Kyllä kai sitä voi positiivisena asiakaspalautteena pitää, että silloin harvoin kun yöelämässä käy, joku haluaa välttämättä tarjota kaljan, Pesonen hymyilee. Lyyra-kortti tulossa maksuvälineeksi Lopuksi Wykyzine kysyi terveisiä ja ohjeistusta ruokailijoille. Opiskelijakortti esiin, Pesonen naurahtaa, mutta samalla vakavoituu. Vain kortti takaa alennuksen. Asia ei ole henkilökunnan ilkeyttä, vaan sääntöjen toteuttamista. Joten eiköhän oteta opiskelijakortit esiin jo ennen kassaa. Samassa yhteydessä Pesonen osaa myös luvata, että Lyyra-opiskelijakortilla maksaminen on tulossa käyttöön sataprosenttisen varmasti. Virallista aikataulua hän ei saa tai voi vielä varmistaa, mutta kauaa ei enää tarvitse odottaa. Toinen vinkki liittyy ruoka-aikaa, jos haluaa vältellä jonottamista ja syödä rauhassa, kannattaa vältellä luentojen jälkeisiä ruuhka-aikoja. Yleisesti ottaen asiakkaiden palautteeseen pyritään reagoimaan, jos suinkin mahdollista ja esimerkiksi vastausosoite on annettu. Yhdenkin asiakkaan erikoistoiveita valikoimaan pyritään toteuttamaan, joten ei muuta kuin palautetta tulemaan. Liekö syy Oskarin pöydissä vai hyvässä seurassa, kun lyhyt kahvitauko venähtää huomaamatta reiluun kolmeen varttiin. Pesosen puheliaan luonteen ja epävirallisen asenteen takia, juttua riittää oudompienkin ihmisten kanssa ja puhetta olisi varmasti jatkunut pari tuntia. Wykyzine ei tällä kertaa paljasta enempää mystisestä haastateltavasta, vaan rohkaisee lukijoita tutustumaan Pesoseen itse. Me n my food Ruoka-alan ammattilaisena Pesonen joutui haastattelussa myös tiukkaan ruokaaiheiseen tenttiin. Lue vastaukset: Lempiruokasi? Hyvät klassikot, kuten naudan pippuripihvi maistuu, kaloista nousee esiin kuha. Toisaalta kaikki ruoka on hyvää, kun se hyvin valmistetaan. Pesonen kuvaili itseään kaikkiruokaiseksi, mutta paljasti aikaisemmin olleensa nirso ruuan suhteen. Oma bravuuri keittiössä? Kinkkupastakastike. Ainakin, jos avovaimolta kysyy viikonloppuna ruokaehdotuksia. Paras kokkiohjelma? Top Chef ja Mestarit pääsevät listalle, taidokkaan työskentelyn ja uskomattomia ruokalajien ansiosta. Suosikiksi nousee Gordon Ramsayn kokkiohjelmat. Ne nimittäin tuovat mieleen Irlannin kultaiset ajat, jolloin oma pomo soitti samalla lailla poskea ensimmäisestä minuutista työpäivän loppuun. Pikatesti X X X kahvi pasta munkki X kesä tee leipälounas pulla talvi OSKAR – THE FACTS AAMUPALA klo 8-10 LOUNAS ma-to klo 10.30–18 pe 10.30–16.30 la 11.30–14.30 Café Oskar Auki silloin, kun kirjastokin + joulun välipäivät 11 Yksiköiden opiskelijaedustajien terveiset Vanha laitosvastaava nimitys poistui käytöstä samalla kun laitokset muuttuivat yksiköiksi. Jos pääaineessa tai sivuaineopinnoissa mättää ota yhteyttä yksikön opiskelijaedustajaan, YksOpEdiin (vrt HallOpEd) TALOUSOIKEUS: Talousoikeuden yksikön syksy on lähtenyt hyvin käyntiin. Alkaneen lukuvuoden suurin muutos on ollut kandidaatintutkintojen siirtyminen syyslukukaudelle. Kerran vuodessa starttaavat kandiryhmät ovat perinteisesti sijoittuneet keväälle, mutta tänä vuonna on uudistusten myötä päätetty aloittaa tutkielmatyöskentely heti lukuvuoden alusta. Tiia Kumpulainen Samalla tämä syksy on viimeinen kerta, kun graduryhmään voi osallistua syyslukukaudella, jatkossa tämä mahdollisuus on vain keväisin. Linh Linh To Talousoikeuden yksikkö toivoo opiskelijoiden ottavan rohkeasti yhteyttä henkilökuntaan mieltään mahdollisesti askarruttavissa kysymyksissä. Moodlesta löytyy myös Talousoikeuden keskustelufoorumi, jossa voi vaihtaa ajatuksia opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Terveisin, Tiia Ja Linh Linh LASKIS: Eeva-Liisa Trontti Syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin laskentatoimen ja rahoituksen yksikössä. Joillakin kursseilla on tapahtunut muutoksia luennoitsijoiden ja aikataulujen osalta, kursseja on myös pyritty jakamaan tasaisesti koko vuodelle. Uusi yliopistostrategia vaikuttaa opiskelijoihin lähinnä vasta ensi lukukaudella, siitä siis lisää myöhemmin. Jasmin Dahlberg Mikäli sinulla on laskentatoimen ja rahoituksen opintoihin liittyvää asiaa, ota meihin opiskelijaedustajiin rohkeasti yhteyttä. Yhteystiedot löydät Warrantin sivuilta. terveisin, Jasmin ja Elli Markkinoinnin yksikkö: Hei markkinoinnin pääaineopiskelijat! Olettehan tietoisia, että meillä on yhteinen moodle-ryhmä, markkinoinnin pääaineopiskelijat. Sieltä löydät kaiken tärkeän ja ajankohtaisen tiedon yksikkömme tapahtumisista ja kuulumisista. Jos et ole vielä liittynyt, liity nyt, ja muista käydä katsomassa sitä säännöllisesti! Terveisin, Sari ja Juha 12 Juha Reinikainen Antti Ojala KANSANTALOUS: Tervehdys! Syksy on alkanut kansiksen osalta vauhdikkaasti huolimatta siitä, että kaksi henkilökunnan vakiokasvoa loistaa poissaolollaan. Yliopistonlehtori Juuso Vataja hoitaa kansantaloustieteen professuuria Jyväskylän yliopistossa ja on siten tämän lukukauden virkavapaalla. Ainakin kansantaloustieteen peruskurssilta useimmille tuttu Heikki Paarlahti taas on jäänyt eläkkeelle. Käytännössä keskeisimmät kansiksen kurssit pyörivät luennoitsijavaihdoksia lukuun ottamatta normaalisti, mutta esimerkiksi Vatajan luotsaamaa kansainvälisen kaupan teoriaa ei tämän lukuvuoden osalta järjestetä. Onnittelut uusille kansiksen opiskelijoille erinomaisesta pääainevalinnasta ja menestystä tuleviin koitoksiin. Mikäli jokin laitokseen liittyvä asia askarruttaa, niin laittakaa rohkeasti sähköpostia tai tulkaa repimään hihasta opistolla - käyn siellä joskus, honestly. Muistakaahan, että Kansiksen legendaariset pikkujoulut järjestetään tänäkin vuonna. Jos et siis ole vielä ehtinyt tutustua laitoksesi henkilökuntaan tai kanssaopiskelijoihin, kannattaa ehdottomasti saapua paikalle. Tarkempaa infoa ohjelmasta ja ajankohdasta on luvassa myöhemmin. Siihen asti kaikille tsemppiä syksyn kiireisiin! Antti Ojala JOHTAMINEN: JOHTAMISEN PÄÄAINEOPISKELIJA, TYKKÄÄ LAITOKSESTASI!! Uutena laitosvastaavana aloitti syksyllä Klaus Pakalen. Hän on toisen vuoden opiskelija, joka pitää silmänsä ja korvansa käytävillä auki. Toisena laitosvastaavana jatkaa Susanna Kultalahti, joka on ehtinyt jo graduvaiheeseen. Meille voit osoittaa huolesi kaikesta johtamisen laitokseen liittyvästä, niin opetuksesta, kursseista, aikataulutuksista, tenteistä kuin henkilökunnastakin. Meillä on kuuma linja suoraan Riitta Viitalalle, hänen kanssaan palaveeraamme kerran kuussa ja keskustelemme johtamisen opiskelusta opiskelijan näkökulmasta. Kaikenlainen kiitos, ruusu, risu, kehitysehdotus, kysymys, ongelma tai kehu on tervetullut. Ja uskokaa meitä, kaikki palaute otetaan vilpittömän iloisesti laitoksella vastaan! Klaus-Emil Pakalén Johtamisen laitokselle avattiin omat Facebook-sivut hetki sitten, ja se on tykkäämisen arvoinen asia se! Löydät ne nimellä ?Vaasan yliopiston Johtamisen laitos?. Sivuilla jaetaan tietoa tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista, vaikka sen ei olekaan tarkoitus korvata pääasiallisia tiedotuskanavia (Moodle, WebOodi). Se tuo meidät yhteen ja voipa sieltä löytyä tuttu kasvo/nimi, joka on luennoilla jäänyt kaivelemaan. Kirjoitelkaa vapaasti seinälle, kysykää ja kommentoikaa! Myös me, Susanna ja Klaus, tykkäämme sivuista ja sitäkin kautta saat meihin kontaktin. Tulevia tapahtumia: Johtamisen pääaineopiskelijoille suunnattu glögitapahtuma on tänä vuonna keskiviikkona 1.12., tällä tietoa klo 16. Seuratkaa ilmoittelua Facebookista ja ilmoitustaululta, mutta merkatkaa päivä jo nyt kalenteriin. Tilaisuus pidetään henkilöstöruokaravintola Almassa. Paikalla on edellisvuosien tapaan entisiä opiskelijoita kertomassa omasta opiskeluajastaan ja sen vaikutuksista työelämään. Kuulemisiin, näkemisiin ja kirjoittelemisiin, Susanna Kultalahti ja Klaus Pakalén Voit vaikkapa lähestyä sähköpostilla, klaus-emil.pakalen / susanna.kultalahti @student.uwasa.fi Susanna Kultalahti 13 Warrantin 21. vuosijuhlat Teksti: Jaana Hyrkäs, Jussi Koiranen Kuva: Sami Seppänen 14 löytyy sivuilta 16-17. uosijuhlat alkoivat cocktail- ja kutsuvierastilaisuudella Centralin kokoustiloissa. Tervehdyksiään toivat kylteriyhteisöjen, Sefen, Vasen vaasalaisten ainejärjestöjen, yliopiston sekä yhteistyöyritysten edustajat. V Jälkiruuan ja punssin yhteydessä Paavo Karlin piti Puheen naiselle (löytyy sivulta 17) ja naisille jaettiin ruusut miesten laulaessa ”Niin minä neitonen sinulle laulan”. Pian tämän jälkeen virallinen ohjelma loppuikin ja ihmiset pääsivät tanssimaan orkesterin tahtiin yömyöhään. Cocktail-tilaisuuden jälkeen loput juhlavieraat saapuivat ja siirryimme Centralin toisen kerroksen juhlasaliin. Juhlasalissa istuttiin pöytäseurueittain, seremoniamestarina toimi Simo Engbom ja laulunjohtajana Eveliina Haimakainen. Tanssien jälkeen oli siirryttävä jatkoille, joissa tarjoiltiin vielä pizzaa, ettei veto lopu kesken. Tietysti juotavaakin oli tarjolla rahaa vastaan Crystal Loungessa sekä Fontanan Bankissa, joka oli varattu vuosijuhlavieraille. Viralliset jatkojen jatkot löytyivät Leipiksellä, missä tunnelma oli katossa. Vuosijuhlalauluista muutamat ovat sitseiltäkin tuttuja. Vaikka etiketin puolesta vuosijuhlat ovat hillitymmät ja arvokkaammaat, erityisesti Boomarit innostuivat välillä lisäämään omia säkeitään. Tunnelmaan se vaikutti korkeintaan vapauttavasti . Kaj Rönnlund piti vaikuttavan ja helvetin hauskan puheen. Ruokailun ohessa jaettiin Warrantin ansiomerkit ja stipendi Vuoden Warranttilaiselle (lisää viereisellä). Ensimmäistä kertaa myös Vuoden Luennoitsija -tunnustus jaettiin arvokkaassa ympäristössä ja opiskelijoiden läsnäollessa. Palkinnon saaneen Riitta Viitalan haastattelu Lauantainen sillis, joka järjestettiin Fontanan tiloissa, oli valtava menestys. Tukyn ja Kyn jäsenistä muodostettu ”Iiu ja Runkkukunkut” toimi housebändinä. Porukka virittäytyi bb-tunnelmaan, oli päiväkirjahuonetta ja kaikennäköisiä tehtäviä. Sekä open bar, josta riitti juomia! Silliksellä väsyneimmätkin saivat nostettua itsensä sellaisiin sfääreihin, että jatkoiltiin taas Leipiksellä, jossa päästiin rauhallisemmissa merkeissä saunomaan ja hengaamaan osan jatkaessa vielä illalla takaisin Fontanaan. Warrantin Kunniamerkit 2010 Warrantti jakoi vuosijuhlissa kuusi tunnustusta jäsenille, jotka ovat osallistuneet Warrantin toimintaan aktiivisesti ja edesauttaneet yhdistyksen menestystä. Joonas Ranta palkittiin Warrantin hopeisella kunniamerkillä Hän on ollut poikkeuksellisen aktiivinen niin Warrantin kuin ylioppilaskunnankin toiminnassa. Joonas Ranta on toiminut Warrantti Ry:n hallituksen sihteerinä vuonna 2007, Vaasan yliopiston tutorina, Warranttilaiset edustajistoryhmän puheenjohtana, edustajiston varapuheenjohtajana sekä Vaasan yliopiston hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana vuonna 2008. Ella Lahtiselle myönnettiin Warrantin pronssinen kunniamerkki Ella Lahtinen on ansioitunut mm: Warrantti Ry:n Wykyzine-lehden päätoimittajana 2008, Nesu-aktiivina ja Vaasan yliopiston tutorina. Hanna Keski-Kasarille myönnettiin Warrantin pronssinen kunniamerkki Hanna Keski-Kasari on ansioitunut mm: Warrantti ry:n puheenjohjana 2008, Warrantti ry:n aktiivisena jäsenenä sekä Vaasan yliopiston tutorina. Carl-Henrik Rehnille myönnettiin Warrantin pronssinen kunniamerkki Carl-Henrik Rehn on ansioitunut mm: Warrantti ry:n projektivastaavana 2007, Vaasan yliopiston tutorina sekä Warrantti ry:n aktiivisena jäsenenä ja ainejärjestön yhteishengen luojana. Outi Ailiolle myönnettiin Warrantin pronssinen kunniamerkki Outi Ailio on ansioitunut mm: Warrantti ry:n koulutuspoliittisena vastaavana 2008, Warranttilaiset -ryhmän puheenjohtajana ja edaattorina sekä Vaasan ylioppilaskunan edustajiston varapuheenjohtajana. Klaus-Emil Pakalén palkittiin vuoden Warranttilaisena Klaus- Emil Pakalén on ollut erittäin aktiivisesti mukana Warrantti ry:n toiminnassa ja pitänyt esimerkillisesti yllä ainejärjestömme henkeä. Päätoimittaja ja istuva hallitus haluavat vielä näin lehdessä kiittää kaikkia edellä mainittuja ahkerasta työstä Warrantti Ry:n eteen. 15 Mistä on Vuoden luennoitsija tehty? Lempeydestä, sympaattisuudesta, rauhallisuudesta, puheliaisuudesta, toimeliaisuudesta, asiantuntevuudesta ja kovasta työstä, siitä on tämän vuoden luennoitsija tehty! Teksti: Tiina Pesola Kuvat: Eevi Haonperä ja Sami Seppänen Warrantin järjestämässä opiskelijaäänestyksessä Vuoden 2010 luennoitsijaksi valittu KTT:n professori sekä laitoksen johtaja Riitta Viitala on aiemminkin saanut tunnustusta opettajan työstään. Hänet on valittu vuonna 2003 Vuoden luennoitsijaksi, vuonna 2006 Vuoden opettajaksi ja nyt taasen Vuoden luennoitsijaksi. Viitalan mukaan tällaisen tunnustuksen saaminen on opettajan työssä kaikkein parasta. Opiskelijat ovat kriittinen yleisö ja Vuoden luennoitsijaksi valitseminen on Viitalan mukaan osoitus siitä, että opiskelijat arvostavat hänen tekemäänsä työtä. Vuosijuhla tunnelmia Tänä vuonna Vuoden luennoitsija oli myös ensimmäistä kertaa kutsuttuna Warrantin vuosijuhlaan. Vuosijuhlasta Viitalalle jäi ainoastaan positiiviset tunnelmat. ”Ne laulut on niin hauskoja”, Viitala naurahtaa, ”ne yhdistettyinä upeisiin vaatteisiin, formaalisuuteen ja etikettisääntöihin muodostavat aivan fantastisen kokonaisuuden!”. Hänen mielestään on hienoa, että opiskelijat jaksavat panostaa tällaiseen juhlaan ja vaalia traditioita vuosi vuodelta. Motto, missio & motivaatio Kysyttäessä Vuoden luennoitsijan mottoa, kääntyy puheenaihe aluksi missioon. Tullessaan opettajaksi Vaasan Yliopistoon, Viitala määritteli itselleen mission: ”Auttaa opiskelijoita ja organisaatioita oppimaan.”. Tätä päämäärää toteuttaen Viitala pyrkii antamaan työssään aina parastaan. Hänen mukaansa hyvältä luennoitsijalta vaaditaan kahta asiaa: ensinnäkin luennoitsijan tulee arvostaa opiskelijoita ja pitää luennot heidän tarpeidensa sekä lähtökohtiensa pohjalta. Toisena hyvältä luennoitsijalta vaaditaan kovaa työtä; täytyy pitää itsensä ja opetusmetodinsa ajan tasalla. Viitala muistuttaa, että nämä kaksi asiaa käyvät käsi kädessä. Ei riitä, vaikka luennoitsija kuinka arvostaisi yleisöään, ellei ammattitaito ole ajan tasalla. ”Ne (laulut) yhdistettyinä upeisiin vaatteisiin, formaalisuuteen ja etikettisääntöihin muodostavat aivan fantastisen kokonaisuuden!” ”Mutta se motto, mikä voisi olla sellainen ohjaava käyttöteoria elämässä”, Viitala pohtii. Vuoden luennoitsija on ihmisenä peruspositiivinen ja hän uskoo, että niin pahaa paikkaa ei ole, etteikö ihminen yhdessä toisten kanssa siitä selviäisi. Vaikean tilanteen tulleen hänellä on tapana sanoa ”No ei mitään hätää.” ja tämä oli myös ensimmäisiä lauseita, jonka hänen tyttärensä oppi sanomaan pienenä. Motivaation lähteensä Viitala löytää suoraan opiskelijoista ”joka kerta kun tulen saliin ja salista pois, niin muistan miksi tätä työtä kannattaa tehdä”. Kun joka syksy 250 uutta opiskelijaa aloittaa Yrityksen johtamisen peruskurssin, on tilanne aivan uusi, vaikka kurssi onkin sama. ”Maailma muuttuu koko ajan, tulee uusia mielenkiintoisia casejä, joita voi käyttää luennoilla esi- 16 merkkeinä ja löytyy erilaisia lähestymistapoja asioihin eli rutinoitumaan tässä työssä ei pääse”, Viitala toteaa. Monta rautaa tulessa Opettamisen ohella Viitala toimii yksikkönsä johtajana, alaisenaan 25–27 työntekijää. ”Tykkään esimiestehtävistä, siinä minulla on omalta osaltani mahdollisuus auttaa ihmisiä menestymään.”. Näiden lisäksi Viitala on mukana myös yritysten hallitustoiminnassa, tekee tutkimustyötä ja on julkaissut useita teoksia. Kysyttäessä mikä hänen teoksistaan olisi sellainen, joka jokaisen kauppatieteiden opiskelijan tulisi lukea, on Viitalan vastaus ”Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Tämä kirja saattaa avata jokaiselle näkymiä oman osaamisensa kehittämiseen, josta on sitten apua tuolla työelämässä”. Kaiken työn teon ohella Viitalalle jää kuitenkin aikaa myös vapaaaikaan, jonka täyttävät mies, koira ja mökki. Warrantti Ry:n koulutuspoliittinen vastaava Kaisa Paatero antaa tunnustuksen Riitta Viitalalle. Kirjavinkki: Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. ”No ei mitään hätää.” Viitalan kiitospuheen takia olisi kannattanut olla vuosijuhlilla. Tunnustusta ja kiitosta Viitala antoi vuolaasti niin opiskelijoille kuin graduryhmänsä jäsenille kuin yksikön opiskelijaedustajillekin. 17 Puhe Naiselle Hyvät juhlavieraat, Arvon naiset! Epälooginen, epärationaalinen, epävarma. Näitä sanoja mies on käyttänyt aikojen saatossa naista kuvaillessaan. Minun mielestäni nainen on paremminkin arvoituksellinen. Nainen on mysteerinä vailla vertaa, todellinen pulma, jonka jokainen mies tahtoisi ratkaista. Eräs maailmanhistoriamme suuri mysteeri on Mona Lisan hymy, naisen hymy. Naisen hymy on kuin löytöretkeilijän suurin aarre, säkenöivä jalokivi viidakon pimeydessä. Tuon aarteen eteen on seikkailija valmis tekemään mitä tahansa: purjehtimaan aavojen merten tuolle puolen, kipuamaan korkeimpienkin vuorten yli ja kävelemään kivisimpiäkin teitä, sillä tuo hymy on kaiken sen vaivan arvoinen, se parantaa parantumattomatkin vaivat ja piristää väsyneimmänkin mielen. Niin paljon me miehet olemme valmiit tekemään naisen onnen eteen, mutta usein mitä kovemmin sitä kohti kurkotamme, sitä vaikeammin sen tavoitamme. Tuo taivaallinen salaperäisyyden verho, jota yllänne kannatte, on monesti meille miehille kuin punainen vaate. Mitä antaisimmekaan jos saisimme tuon verhon taakse kurkistaa. Jos vain saisimme yhden varman vihjeen siitä, miten naisen huomio voitetaan, ei meidän tarvitsisi toistuvasti pelata kaikkia korttejamme rakkauden pelipöydässä. Itse en voi valittaa, sillä viisi vuotta sitten kohdalleni osui täyskäsi. Alkuun olin menettää järkeni, varmasti myös onnesta, mutta lähinnä siksi, että yrittäessäni herrasmiehen elkein antaa itsestäni lähtemättömän vaikutelman, sain tuntea naisen arvoituksen kiron. Ovenavaus ja laukunkanto olivat loukkaus naisen itsenäisyyttä ja fyysistä kykenevyyttä kohtaan ja hempeät huomionosoitukset luonteenlujuuden aliarviointia. Nykyinen avopuolisoni on minulle edelleen mieluinen mysteeri, mutta yhtä kaikki, tehnyt elämästäni paremman ja kauniimman. 18 Sillä suurinta kauneuttahan maailmassa edustaa nainen, sillä eihän ole mitään kauniimpaa kuin onnellinen nainen. Olivatpa hänen hiuksensa tummat taikka kullankeltaiset, herkästi kiharalla, taitavasti palmikoituna tai luonnollisen vapaasti, olipa hänen päällään vihreä mekko tai musta jakku, olivatpa hänen muotonsa naisellisen runsaat taikka urheilijanatleettiset, eivät nämä sitä ratkaise. Ei, sillä kauneus on naisessa itsessään. Paljon on sellaista, jota eivät sanat riitä kuvailemaan, miten voisin tuoda teidän mieliinne sen aamun ihanuuden jolloin saan mielitiettyni vierestä herätä, katsella hänen untaan, silittää hänen pehmeää ihoaan, aistia hänen hengityksensä rytmin ja tuntea hänen vartalonsa lämmön. Saada kokea naisen armon ja arvostuksen, sillä ilman naisia me miehet olisimme kuin pienet pojat mieron tiellä. Mielestäni naisen arvoitusta ei ole tarkoituskaan koskaan ratkaista, sillä tuon mysteerin selvittäminen on meille miehille elämämme suurin anti. Naiset, teidän kanssanne me haluamme seikkailla ja nauttia, kurkottaa taivaalta tähtiä, heitellä leipäkiviä yhdessä, mutta ennen kaikkea teidän takianne me haluamme elää. Erästä vanhempaa tieteenharjoittajaa lainaten: ”Teistä naisista me olemme tähän maailmaan tulleet ja toivottavasti me teihin vielä joskus tulemme.” Paavo Karlin © 2010 Accenture. All rights reserved. Accenture on Suomen paras työpaikka. Neljättä kertaa. Arkea huippusuoritusten tekijöille. Jos haluat työn, jonka monet mahdollisuudet ja haasteet antavat sinulle tilaisuuden tehdä merkityksellisiä asioita joka päivä, tule Accenturelle. Kehität kykyjäsi ja kasvat ammatillisesti työskentelemällä yhdessä lahjakkaiden kollegojen kanssa. Opit vertaistaan vailla olevasta kokemuksesta samalla kun autat asiakkaitamme huippusuoriutujiksi. Työskentelet yrityksessä, joka on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi neljänä vuonna peräkkäin. Jos haluat tämän olevan arkeasi, Accenture on paikkasi. Tutustu meihin accenture.fi/tyopaikat 19 Vuosijuhla 20 tunnelmia 21 Syytä juhlia! Syytä opiskelijaetuja, jos aamuluennolla väsyttää, etkä ole tavanomaisen pirteä. Juhlimiseen on syytä pakollisten ja vapaaehtoisten vakuutusten takia, sillä Sefen jäsenenä olet oikeutettu järjestöasiakkaan erikoisalennuksiin Ifistä. Lue lisää osoitteesta if.fi/sefe Nyt Bonusta Ifin vakuutuksista! 22 Valtakunnallisesti, paikallisesti ja kansainvälisesti! Kevään ja kesän aikana Kauppatieteellinen tiedekuntamme haki pilottihankkeena kansainväliselle EQUIS -akkreditoinnille pienempää EPAS -akkreditointia. Yliopistollemme myönnettiin kesän lopulla laatuleima, jonka ainakin johtamisen pää- ja sivuaineopiskelijat sekä vaihtooppilaat ovat voineet huomata syksyn International Management –kurssilla. Valtakunnallisesti ajankohtainen kysymys on duaalimalli ja sen ongelmat. Vääntöä käydään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa siitä, millaista yhteistyötä yksiköiden tulisi ja pitäisi tehdä, mikä on resurssien, koulutuksen ja työelämätarpeen kannalta viisainta. Tavallista ongelmassa on, että tuntikausien kokousten ja keskustelujen jälkeen harvoin päästään minkäänlaiseen lopputulokseen. Mielipiteitä riittää yhtä paljon kuin henkilöitä niitä esittämäänkin, ja perustelut ovat vähintäänkin yhtä osuvia. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että paras vaihtoehto duaalimallin purkamiseen olisi hallinnollisten toimintojen sekä oheispalvelujen yhdistäminen ja pääasian, eli koulutuksen pitäminen erillisenä. Mikä on sinun mielipiteesi? Vaasan Yliopiston Kauppatieteellisen tiedekunnan toimintaa kuvaa parhaiten tällä hetkellä sanat kehittäminen, laadunvalvonta ja yhtenäistäminen. Kehittäminen ja laadunvalvonta näkyvät opiskelijoille mm. pakollisiksi muuttuvassa palautteenantojärjestelmässä. Kopon palsta Koulutuspoliittisella rintamalla tapahtuu! gradun tekeminen muuttuu aikataulutetummaksi ja resurssikohdennetummaksi. Ainakin johtamisen ja markkinoinnin yksiköt ottavat voimaan ns. Ohjaussopimuksen, joka edellyttää sekä ohjaajalta että ohjattavalta molemminpuolista sitoutumista ja panostusta tutkielmatyöskentelyyn. Aikaa kandin tekemiseen on pääsääntöisesti yksi lukukausi ja gradun tekemiseen kaksi lukukautta. Professorit toivovat, että opiskelijat kiinnittäisivät enemmän huomiota tutkintonsa suunnitteluun ja tiedostavat, että suuren tutkielman ohella ei ehdi, eikä jaksa käydä juurikaan muita kursseja. Lukukausi, jolloin tutkielman siis tekee, tulisi mahdollisimman hyvin rauhoittaa tutkielmatyöskentelylle. Opiskelijoiden tulisi ajatella opintojaan yksittäisten kurssien sijasta kokonaisuutena ja tietynlaisena polkuna; tietysti tämä saattaa aiheuttaa haasteita niille opiskelijoille, jotka eivät tarkalleen tiedä mihin haluaisivat suuntautua. Haluaisin muistuttaa, että Yliopistollamme on paljon erilaisia resursseja meidän opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja esimerkiksi urasuunnitteluun. Muistakaa, että kaikki nämä palvelut ovat juuri teitä varten ja niitä saa, ja pitää, käyttää – ilmaiseksi. Koulutuspoliittisin terveisin, Koponne Kiki Palautteen antaminen tulisi nähdä yksittäisen opiskelijan kannalta mahdollisuutena olla mukana kehittämässä tiedekuntamme toimintaa opiskelijoiden haluamaan suuntaan, eikä pelkästään yhtenä pakkona muiden kurssitöiden ja palautusten seassa. Liikaa ei voi korostaa sitä, kuinka tärkeää juuri meidän opiskelijoiden mielipiteen kuuluville saaminen on, sillä juuri me tätä tutkintoa suoritamme, on kyse meidän tulevaisuuden osaamisesta, ei professorien. Uuden strategian myötä kandidaatin tutkielman ja 23 Tarina kirjasta nimeltään Brain Rules – aivot rulaa Teksti: Mika Leppänen Seuraava teksti ei ole arvostelu kirjasta nimeltään Brain Rules vaan tarina kirjasta, sen sisällöstä ja siitä, kuinka minä sen lukiessani koin. Minä, tämän tarinan kirjoittaja, olen Vaasan Ekonomien hallituksen jäsen, Mika Leppänen, ja tässä roolissa saan tilaisuuden jakaa tämän luku- ja katselu-kokemuksen kanssanne hyvät Vaasan Kylterit. En ole ammattimainen kääntäjä, joten toivotaan, että tekemäni käännökset kirjan sisällöstä eivät mene aivan kamalasti metsään. Aivotutkijoiden määritelmä: Brain Rules (aivosäännöt) ovat aivojen toimintamalleja, jotka tämän päivän tiedeyhteisö hyväksyy tieteellisesti todistettuina aivojemme toiminnasta. Miksi juuri tämä kirja? Kaikki alkoi siitä, että tapasin eräässä johdon koulutusohjelmassa jenkkiproffan Billin, jonka kanssa kävin konjakin ääressä mielenkiintoisen keskustelun. Uskon, että tämän keskustelun innoittamana hän lähetti minulle tämän kirjan, Brain Rulesin, luettavakseni ja opiksi. ”Tyypillinen opettaja”, tuumasin, enkä koskenut kirjaan yli vuoteen, kunnes eräänä päivänä sen avasin ja sukelsin aivotutkimuksen mielenkiintoiseen maailmaan – enkä kadu. Kirjan luettuani ymmärsin, että tässä on asian poikasta sen verran paljon, että jokaisen ekonomin tai kylterin olisi syytä ymmärtää näistä asioista enemmän kuin tänään. Kirja siis käsittelee aivoistamme asioita, jotka aivotutkijoiden mielestä on todistettu tieteellisesti oikeiksi. Nämä liittyvät mm. siihen, kuinka me opimme ja missä olosuhteissa aivomme toimivat parhaiten. Näistä säännöistä on yksinkertaisesti hyötyä meille kaikille jokapäiväisessä elämässämme ja ne voivat jopa muuttaa käsitystämme siitä, kuinka viemme elämäämme eteenpäin. Siis mielestäni tutkimisen arvoinen kirja – ei kerrota tästä insinööreille. Kirjoittaja Kirjan kirjoittaja Dr. John J. Medina on molekyylibiologi ja tutkija. Hän johtaa Seattle Pacific Yliopiston soveltavan oppimisen aivotutkimuskeskusta. Lisäksi hän toimii opettajana Washingtonin Yliopiston lääketieteellisessä tie- 24 dekunnassa. Dr. Medinan tutkimustyö on keskittynyt aivojen kehittymisen määrääviin geeneihin ja psykiatristen häiriöiden genetiikkaan. Dr. Medina on saanut useita tunnustuksia työstään ja hän on julkaissut mm. useita kirjoja erikoisaloistaan. Dr. Medina osaa kertoa välillä hauskastikin aivotutkimuksen tuloksista antaen esimerkkejä tai tehden ehdotuksia, miten näiden tutkimusten tuloksia voisi soveltaa niin oppimisessa kuin töissäkin. Kirjan rakenne ja pientä arvostelua Dr. Medina selvästi uskoo itse kirjoittamaansa, sillä tämä kirja ei ole pelkästään kirja, vaan hieman kokonaisvaltaisampi kokemus. Kirjan mukana tulee DVD, jossa Dr. Medinakin esiintyy kirjaansa esitellen. DVD:n lisäksi kirjaa tukee myös nettisivut: www.brainrules.net, jonka sivuilta löytyy kirjaa tukevaa lisätietoa aivotutkimusten tuloksista taulukoina jne., niin ja nämä säännöt. Näistä sivuista voitte jo saada hyvän käsityksen, mistä oikein onkaan kyse. Tutustumisen arvoista ainakin on oppimisdemo siitä, kuinka pp-esityksiä tulisi tehdä ja samalla hylätä esitysten vanha hierarkinen bullet point -struktuuri! En osaa sanoa, kuinka tyypillinen jenkkiproffa Dr. Medina on, mutta hänen kirjansa on hieman liian jenkkimäisesti tehty eurooppalaiseen makuun. No, kokonaisuuden sisältö kuitenkin ratkaisee, joten annettakoon se hänelle anteeksi. Itse asiaan – 12 Brain Rules – Aivojen säännöstö Dr. Medina on kerännyt yhteen viimeaikaisten aivoihin liittyvien tutkimusten tulokset ja kehittänyt niistä 12 aivosääntöä. Pyrin seuraavaksi lyhyesti kuvaamaan, mitä kukin sääntö pitää sisällään. Valitettavasti kuvaus on kalpea kuva kirjan sisällöstä. Usean sivun tiivistäminen pariin kappaleeseen ei nimittäin tee oikeutta kirjalle. 1. Sääntö: EXERCISE, Exercise boosts brain power. Me kaikki tiedämme, että liikunta on hyvästä. Liikunta parantaa elämänlaatua riippumatta siitä, minkä ikäisenä liikunnan aloittaa. Nyt on myös todistettu, että liikunta auttaa parantamaan aivojen toimintaa ja jopa luovuutta. Kaikki tämä lähtee liikkeelle jo ihmisen evoluution alkuajoista, kun kehomme ja aivomme kehittyivät tällaisiksi, kuin ne tänäänkin ovat. Ihmisen siirryttyä ”puusta” arolle, vartalomme kehittyi nimenomaan liikkumista varten. Noihin aikoihin ihminen liikkui lähes kaksikymmentä kilometriä päivässä selviytyäkseen. Lisäksi meidän selviytysrefleksimme varustivat meidät nopeisiin räjähtäviin suorituksiin äkkillisissä vaaratilanteissa – esim. sapelihammastiikeri. Meitä ei siis todellakaan ole tehty sohvaperunoiksi tai näyttöpäätteen tuijottelijoiksi vaan liikkuviksi yksiköiksi. Liikunta parantaa kykyjämme mm. keskittymiseen, mielihalujen hallintaan, harkitsevuuteen/ ajattelukykyyn ja ennen kaikkea ongelman ratkaisuun. Meistä tulee terveellisimpiä ja säännöllinen liikunta vähentää riskiä sairastua esim. Altzheimerin tautiin 50%. Liikkuessamme opimme paremmin ja olemme luovempia kuin paikallaan ollessamme. Tämä laittaa miettimään luokkahuoneiden, luentosalien ja toimistojen mielekkyyttä uuden oppimisen ja luovuuden tyyssijoina – lienee juuri päinvastoin. 2. Sääntö: SURVIVAL, The human brain evolved, too. Aivomme ovat meidän tärkein hengissäselvi- ytymisemme instrumentti. Aivot pitävät meidät hengissä, jotta ehdimme jatkamaan sukua ja saattamaan geenimme eteenpäin tuleville sukupolville. Tutkijat ovat päätyneet siihen, että pystyasennossa kulkevalle ihmiselle on evoluution aikana kehittynyt, muuta kehoa optimoimalla, muista elävistä olennoista poikkeavat ”isot aivot”. Tämä isojen aivojen kehitys on mahdollistanut ihmisile kyvyn kommunikoida keskenämme, ja kyvyn ymmärtää toisiamme. Erityisesti symbolien (kirjaimet, numerot, taide, jne.) yhdistäminen merkitsemään muuta kuin itse symbolia, on ollut oleellinen tekijä ihmisen selviytymiselle ja ihmisen sekä ihmiskunnan kehittymiselle. Ihminen ei siis ole ollut yksilönä selviytymässä, vaan yhteistyö on ollut ihmisen selviytymisen taustalla. Meillä Suomessakin on paljon puhuttu vanhan kyläyhteisön romuttumisesta ja siitä syntyneen tyhjiön merkityksestä yksilölle. Kykenemmekö tänä päivänä muodostamaan uusien sosiaalisten medioiden avulla henkisesti vanhan ajan ”kyläyhteisöt ja heimot”? Ehkäpä, aika näyttää, mutta kaikille lienee selvää, että meidän tulee kyetä toimimaan yhdessä muiden ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot, kuten tunne ja äly ovat aina vain tärkeämpiä. Ns. pehmeät arvot ovat kovia. 3. Sääntö: WIRING, Every brain is wired differently. Ihmiset ovat erilaisia. Jopa identtiset kaksoset ovat erilaisia, sille heidän aivonsa ovat erilaisia. Aivotutkimuksessa on opittu, että vaikka pääosin joku osa aivoista liittyy tiettyyn toimintaan, ei se tarkoita sitä, että sama tieto olisi tallentunut samaan paikkaan meidän kaikkien aivoissa – vaan juuri päin vastoin. Tiedon oppiminen on kiinni monesta asiasta, sen oppimisen järjestyksestä ja ajankohdasta. Eikä kyse ole pelkästään siitä, missä jokin tieto sijaitsee, vaan myös tieto siitä, missä tuo joku tieto sijaitsee. Se on meillä jokaisella eri paikassa. 25 Täysin samanlaisia aivoja ei siis ole. Tämän tiedon tulisi muuttaa tapaa, jolla meitä esimerkiksi opetetaan. Tämä tietohan tarkoittaa suoraan sitä, että saman opetuksen saaneet kertakaikkiaan omaksuvat asian erilailla toisistaan, koska heidän aivonsa ovat jo erilaistuneet. Tästä mieleeni tulee totuus, jonka joku viisaampi on joskus sanonut: Jos kertoisin sinulle nyt, mikä on elämän tarkoitus, et sitä ymmärtäisi, sillä sinun pitäisi olla oppinut kaikki samat asiat kuin minä ja kokenut kaikki samat asiat kuin minä, jotta kokisit minun elämäni tarkoituksen. 4. Sääntö: ATTENTION, We don’t pay attention to boring things. Se mihin me kiinnitämme huomiota riippuu paljon aiemmin oppimastamme, kulttuurista ja toimintamalleista, joita olemme saaneet esim. kouluissa, opiskellessa ja töissä. Erityisesti kiinnitämme huomiota seuraaviin asioihin, jotka liittyvät tunteisiin, uhkiin ja seksiin: Voiko sitä syödä? Voiko se syödä minut? Olenko jo nähnyt tuon aiemmin? Voinko paritella sen kanssa? Haluaako hän paritella minun kanssani? Tavallista luentosalikamaa siis. Se mikä on tärkeätä ymmärtää, on se, että aivomme pystyy yhtämittaisesti keskittymään johonkin asiaan vain 10 minuutia kerrallaan. Miksi näin on, ei ole vielä kyetty selittämään, mutta niin se vain on. Tämä on erityisesti haaste kaikille esittäjille, opettajille ja luennoitsijoille. Esityksen pitäjän on siis ansaittava meidän kiinnostuksemme kymmenen minuutin välein tavalla tai toisella, naurattamalla, järkyttämällä jne. Yksi myytti on nyt myös rikottu. Termi multitasking ei päde ihmisten kohdalla, koska meidän aivomme kykenee käsittelemään vain yhtä toimenpidettä kerrallaan. Me siis vaihdamme tehtävästä toiseen koko ajan, emmekä tee niitä yhtäaikaa. Naiset usein sanovat kykenevänsä tekemään useampaa asiaa kerrallaan ja että me miehet olemme tässä suhteessa putkiaivoja – yhden asian miehiä. No luulen, että jälkimmäisessä he ovat kyllä oikeassa – siis mikä on se yksi asia miehen mielessä – ja tuo edellinen viitannee enemmän organisointikykyyn kuin itse tekemiseen. Jo evoluution alkuaikoina nainen hoiti leirin, keräili 26 ruokaa lähiympäristöstä ja hoiti jälkikasvun, kun mies juoksi paistin perässä. Tämän päivän moderni teknologia suorastaan houkuttelee yrittämään samanaikaisesti eri asioiden tekemistä. Tämä on kuitenkin vaarallista, sillä tällöin virheiden määrä nousee yli 50%, ja tehtävien suorittamiseen käytettävä aika kaksinkertaistuu! Kenellä siihen on aikaa? On myös todettu, että puhelimeen puhuva autoilija on jopa vaarallisempi kuin rattijuoppo. Eli, jos olet koko ajan on-line, niin sinut myös keskeytetään vähän väliä. Ts. organisaatio, joka on koko ajan on-line, on myös vähemmän tuottava organisaatio! 5. Sääntö: SHORT-TERM MEMORY, Repeat to remember. Totta lienee tiedemiesten väittämä, että normaaliolosuhteissa unohdamme 90% oppimastamme kuukauden sisällä. Itseasiassa tietyn tyyppistä tietoa ei edes opi, mikäli opittavaa asiaa ei toisteta 30 sekunnin kuluessa siitä, kun sen ensimmäisen kerran aisteillaan kokee. Tällöin nimittäin tieto tarttuu ensin työmuistiin ja säilyy siellä noin tunnista puoleentoista tuntia. Se jälkeen toistaminen pitäisi jälleen tehdä. Pitkään muistiin siirtyminen tarvitsee vielä useamman toiston jälkeen. On myös selvinnyt, että oppiminen tehostuu ja muistaminen toimii paremmin, jos uuden muistikuvan/asian pystyy jollain tavoin yhdistämään johonkin toiseen muistikuvaan/asiaan. Esimerkiksi uusien nimien sitominen uusiin kasvoihin helpottuu ajattelemalla/toistamalla mielessään tutustumishetkellä myös muita asioita henkilöstä esim. vaatteiden värin tai puhetyyli. 6. Sääntö: LONG-TERM Remember to repeat. MEMORY, Useimmat muistikuvamme siis katoavat nopeasti, mutta ne jotka säilyvät voivat pysyä muistissamme pitkäänkin. Nämäkään muistikuvat eivät kuitenkaan säily muuttumattomina, vaan uutta tietoa käsitellessä vanhat muistikuvat voivat muuttua uuden tiedon johdosta. Opittu ja muistettu tieto on siis kumulatiivinen. Kokonaisuuden hahmottaminen voi jäädä vajaaksi, jos ns. keskeltä puuttuu pala. Tästä mieleeni tulee toinen totuus, jonka joku itseäni viisaampi on joskus sanonut: Voin kertoa sinulle jonkin todella tärkeän asian nyt, etkä sitä ymmärrä, mutta kun elämän viisautesi kasvaa, saatat eräänä päivänä ymmärtää sen, mitä tänään kuulit. Pidemmän ajan muisti toimii paremmin, jos tietoa ”lisätään” vähitellen ja sitä toistetaan tietyillä aikaväleillä. Lisäksi, kumma kyllä, mitä monimutkaisemmaksi muistikuva tulee sen paremmin se pysyy muistissa, koska tällöin syntyy liimautumisia eri muistikuvien kesken. 7. Sääntö: SLEEP, Sleep well, think well. Tämä on mielestäni ehdottomasti Dr. Medinan paras muistisääntö – sain vihdoin vapautuksen syyllisyydentunteesta, joka minua on vaivannut päikkäreitä ottaessani. Ihminen nukkuu elämästään yhden kolmanneksen. Kuitenkaan me emme vielä varmasti tiedä, miksi nukumme, tai kuinka paljon unta meidän tulisi saada, sillä unentarve muuttuu elämän varrella ja on riippuvainen myös sukupuolesta. Uusimmat aivo- ja unitutkimukset antavat osviittaa siitä, että ehkä me nukumme oppiaksemme. Perusteina esitetään, että vaikka me ihmiset nukumme, aivomme eivät sitä todellakaan tee. Aivomme käsittelevät päivän aikana tapahtuneet asiat ja järjestelee niitä uuteen uskoon aivoissamme -> oppiminen siis realisoituu muistikuviksi. On myös olemassa todisteet siitä, että jos uni keskeytyy unen REM-vaiheessa, niin oppimista, uusia muistikuvia tai -jälkiä, ei synnykään. Sama pätee, jos uni jää liian lyhyeksi, jolloin vain osa REM-vaiheista toteutuu. Ylipäänsä oppimista ei synny edes lyhyeen muistiin, jos yöunet ovat jääneet liian lyhyiksi - puhumattakaan pidemmän ajan univajeesta. Pidemmän ajan univajeella on todella radikaalit vaikutukset myös aivojemme suorituskykyyn. Tämän tiedon luulisi vaikuttavan ainakin sitsien ajankohdan suunnitteluun; tenttien jälkeen, ei ennen. Vanhan kansan ohje nukkua yön yli ennen päätöksen tekoa on siis silkkaa rautaa. Monet ovat varmasti kokeneet myös sen, että illalla mieltä pohdituttanut asia on aamulla selkiintynyt tai ratkaisu löytynyt. Aivomme tarvitsevat työskentelyaikaa myös päivällä. Iltapäivällä meille usein tulee uninen olo, koska aivot tarvitsevat unta. Tutkimuksissa on todettu, että jos ihminen nukkuu iltapäivällä max. 60 minuuttia, hänen työskentelytehonsa nousee loppuiltapäiväksi jopa yli 30%. Kukapa ei olisi kuullut ns. ‘Power Nap’ termistä: kahvit nassuun ja vartiksi levyksi. Herätessä kofeiini on imeytynyt verenkiertoon ja aivot saivat pienen paussin, joten ei kun töihin. Mikä muu johtamisen strategia tuo yli 30% tehokkuuden paranemisen aivotyölle? On myös hyvä tietää, että ilmeisesti meidän DNAssa on markkerit siitä, kuka on aamun- ja kuka illanvirkku. Tutkijat ovat todenneet, että populaatiosta riippuen aamuvirkkuja on n. 1020%; yökyöpeleitä n. 10-20% ja loput 60-80% populaatiosta ovat siitä välistä. Tämä on ilmeisesti syntynyt ihmisen evoluution aikana tarpeesta vartioida leiriä illasta aamuun muiden nukkuessa. 8. Sääntö: STRESS, Stressed brains don’t learn the same way. Ihmisten aivot eivät ole kehittyneet pitkäaikaisen stressin käsittelyyn. Itseasiassa ne kehittyivät n. 30 sekunnin stressin käsittelyyn – joko se sapelihammastiikeri söi sinut tai ehdit pinkaista karkuun. Voidaankin todeta, että lievä stressi parantaa ihmisen suorituskykyä, myös aivojen. Jo keskivaikea stressi alentaa suorituskykyä, ja vaikea stressi tiputtaa sitä selvästi. Pitkäaikainen vaikea stressi ei vain lamaannuta ihmisen aivotyöskentelyä ja johda masennukseen, vaan se voi myös tappaa aivosoluja puhumattakaan siitä, että uusien aivosolujen syntyminen pysähtyy. Lienee sanomattakin selvää, että stressaantuneet aivot eivät kykene oppimaan samalla tavalla kuin terveet aivot. Nykypäivän työelämässä tällainen pitkittynyt stressitila ei ole lainkaan harvinaista. On myös hyvä muistaa, että olimmepa sitten kotona, töissä, opiskelemassa tms. on meillä samat aivot matkassa mukana, stressaantuneina tai ei. Aivoja ei ole olemassa työelämään, avioelämään, opiskelijaelämään jne. vaan elämää on aivoille töissä, kotona ja muualla! 27 Lienee selvää, että ylistressaantuneesta tilanteesta täytyy ihmisen päästä pois tavalla tai toisella. En usko, että kukaan meistä henkilönä on helposti kykenevä auttamaan näissä asioissa itseään tai muita, mutta yrittää täytyy, tai ainakin löytää ammattimaista apua tilanteen parantamiseksi. 9. Sääntö: SENSORY INTEGRATION, Stimulate more of the senses. Aivomme luovat koko ajan kuvaa vallitsevasta ympäristöstämme käyttämällä kaikkia aistejamme: Näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tunneaisteja. Mikä puuttuu kuvasta, sen aivot hallusinoivat puolestamme, jotta ympäröivä todellisuus näyttäisi järkevältä. Koska aistit toimivat näin yhdessä kokoajan, on myös todettu, että oppiminen tehostuu selkeästi, jos useampaa aistia käytetään samanaikaisesti oppimistilanteessa. Hajuaistimme on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi erityisesti tunteiden muistamisessa jopa vielä myöhemmälläkin iällä. Starbucks yhtiö on osannut käyttää tätä erinomaisesti hyväkseen, luomalla kahvin tuoksuisen ’mukavan’ tilan kahviloihinsa. On todettu, että useiden aistien käyttäminen oppimistilanteessa parantaa muistikuvien säilymistä useilla prosenttiyksiköillä. Tutkijat ovat myös todenneet, että mikäli tehtävänasettelussa käytetään useita aisteja, ongelman ratkaisemisen innovointi tehostuu lähes 50%. 10. Sääntö: VISION, Vision trumps all other senses. Näkökyky on Dr. Medinan mukaan aisteistamme tärkein. Se varmasti selittyy sillä, että aivojen työskentelykapasiteetistamme n. 50% menee näkemisen ymmärtämiseen. Tämä on ehkä yllättävää, mutta toisaalta myös se, miten aivot käsittelevät näkemistä, on ehkä osalle meistä yllätys. Aivot nimittäin hajottavat näkemämme pieniin osiin eri puollille aivojamme. Meillä on neuroneita käsittelemään esim. vain kulmien kallistuksia ja kutakin erikseen,eri värejä, asioiden ääriviivoja jne. Eli aivot ensin hajoittavat kuvan tuhansiksi osasiksi ja kokoaa kuvan jälleen uudelleen meidän ymmärtämäksemme todellisuudeksi. Tämä todellisuus on tosin hallusinaatio, mutta silti paras aivojemme laskema 28 kuvaus siitä, mitä on. On nimittäin totta, että meillä ihmisillä on silmissämme ns. sokea piste, josta emme näe kuvaa. Aivot tuottavat tämän kuvan. Kuvat auttavat muistamaan. Peukalosääntö onkin, että pelkkä kuva tuottaa 3 x paremman muistamisen kuin pelkkä puhuminen, ja kuva sekä puhuminen yhdessä 6 x paremman muistamisen kuin pelkkä puhuminen. Kuvat ja kuvamuisti on ollut ihmiselle aina tärkeätä hengissäselviytymiseksi. Heitetään siis tekstipohjaiset power point –esitykset roskakoriin ja luodaan tilalle uudet visuaaliset kalvosetit. Miettikää: Firman strategia pitäisi kyetä esittämään yhdellä pp-sivulla. Se ei voi onnistua hyvin ilman kuvantamista. Sliden täytyy olla selkeä ja yksinkertainen, mutta kuitenkin kuvaava, jotta strategian jalkauttaminen edes mahdollistetaan. Muistakaa, että strategia ei ole hallituksen jäsenille laatikkoon tarkoitettu dokumentti, vaan yhtiön elävä ohjenuora kaikille sidosryhmille, ja ennen kaikkea työntekijöille. 11. Sääntö: GENDER, Male and female brains are different. Eläköön se pieni ero! Miesten ja naisten aivojen eri osien välillä on kokoeroja – tämä tiedetään. Tutkijat ovat kuitenkin haluttomia sanomaan mitä tämä mahdollisesti merkitsee meidän käyttäytymiselle tai ajattelulle - tätä ei tunneta. On kuitenkin todistettu, että naisten ajattelu keskittyy enemmän aivolohkojen vasemmalle puolelle, siksi he ymmärtävät keskimäärin enemmän yksityiskohtien päälle. Miesten ajattelu taas keskittyy enemmän aivojen oikealle puolelle, ja siksi me olemme enemmän kiinnostuneita kokonaisuuksien hahmottamisesta. Tämän toteaminen ei kummankaan sukupuolen osalta ole suinkaan heikkous, vaan se on vahvuuus, jos yhdistämme voimavaramme ja toimimme yhdessä. Meistä, naisista ja miehistä, ei samanlaisia saa – eikä ehkä ole syytä yrittääkään. Yhdessä toimien, toistemme erot ymmärtäen ja hyväksyen, saamme paljon aikaiseksi. Me, naiset ja miehet, ikäänkuin täydennämme toisiamme – hyväksykää se, omaksukaa se ja halatkaa sitä ajatusta. Sekin muuten auttaa, jos tunnemme toistemme odotukset puolin ja toisin. Meitä ihmisiä ei ole ker- takaikkiaan luotu olemaan yksin, vaan yhdessä ja vielä ’heimossakin’. Kannattaa muuten liittyä Ekonomiliittoon, kun olette valmistuneet :) 12. Sääntö: EXPLORATION, We are powerful and natural explorers. Ihminen kykenee oppimaan uutta missä iässä hyvänsä. Uteliaisuus ei koskaan jätä meitä, ja siksi kukin meistä myös pyrkii ymmärtämään uusia asioita tai ratkaisemaan erilaisia ongelmia – enimmäkseen jokapäiväisiä sellaisia. Jo vauvoilla on myötäsyntyisesti tämä taito ja kyky – hypoteesin testaaminen. Vauvat havainnoivat, tekevät olettaman, testaavat sen ja päätyvät lopputulokseen. Fantastista, sillä näin me itse kukin tykönämme toimimme kunnes aika meistä jättää. Maailmaa tulee katso avoimin silmin ja antaa sille mahdollisuus – muistakaa, että muutoskin on aina mahdollisuus. Tiedeyhteisö itse rajoittaa tutkimisen ja luomisen mahdollisuuksia rakentamalla sääntöjä siitä, mikä on oikein ja väärin tieteen tekemisessä. Toivotaan, että tiedeyhteisö löytää itsestään suuruutta olematta liian pikkumainen sääntöjensä kanssa. Post Scriptum Uskon, että useat yllä mainituista asioista ovat tavalla tai toisella tulleet monelle teistä jo tutuiksi. Itse pidin Dr. Medinan hauskasta tavasta esittää nämä asiat, sillä eihän tieteen tarvitse tylsää olla. Toivon, että olen onnistunut herättämään teissä, hyvät kylterit, uteliaisuutta ymmärtää omaa itseänne ja kanssaihmisiänne hieman paremmin myös aivotutkimuksen antamasta näkökulmasta. Käykää ihmeessä katsomassa Brain Rules kirjan nettisivuja. Niin, ja uskaltakaa tehdä asioita eri tavoilla oppiaksenne. W-huoneen terveiset Teksti: Jussi Koiranen Toivottavasti saatte Mikan massiivisesta jutusta irti mahdollisimman paljon. Itse viihdyin useammankin kerran seitsemännessä säännössä: Sleep well, think well. Tiedon sulatteluun W-huone tarjoaa kahvia ja teetä, kuten ennenkin. Toisinaan löytyy myös palanpainiketta. Vedenkeitin todella toimii, joten teenkin ystävät voivat halutessaan hakea jäsenetuna kupin kuumaa. Jäsenpalveluita selailtavan tenttiarkiston lisäksi ovat ainakin nokosiinkin sopivat sohvat, jäsenkone sekä nitojat, jotka kahvin rinnalla lienevät käytetyin W-huoneen palveluista. Lisäksi PWC:n tarjoama Warrantin sählyvuoro on tiistaisin klo 20 Tennis Centerillä. Huoneella on päivystys: Ti-To 11.00-13.00 ovien ollessa auki olet tervetullut. Huom. torstaina 18.11 ei ole virallista päivystystä. Päivystysajat: 2.11. Ville 3.11 Tuomas 4.11 Olli 9.11. Johannes 10.11. Sini 11.11 Henttu 16.11 Jussi 17.11. Jaana/Eevi 18.11. Ei päivystystä = Tukholman excursio 23.11. Jaakko 24.11. Jaana/Eevi 25.11. Kiki 30.11. Johannes 1.12. Ville 2.12. Olli 29 “Bling Blong! Pendolino Oulusta Helsinkiin lähtee raiteelta yksi.” Junaa ei näy. Muutama VR-noobie katselee hämmentyneenä ympärilleen muiden patsastellessa tyynenä, kuin turistirysän pronssiseksi maalatut katutaiteilijat. Erona on toki se, että nykyisiin lipunhintoihin ei katutaiteilijan palkoilla pahemmin venytä. Ne harvat, jotka uusista elektonisista näytöistä toimivat, kertovat junan lähtöajan siirtyneen 35 minuuttia eteenpäin. Eli siltäkään suunnalta ei tule helpotusta junalipun hintaan. Päätän käyttää mitättömän aikani purkautumalla valloillaaan olevasta asiantilasta vierustoverilleni. Oikealla puolellani keikaroi aseksuaaliseen jakkupukuun virittäytynyt nainen, jonka puhelimeen päästämä nenä-ääni kääntää katseeni vasempaan. Vasen puoli ei tarjoa sen lupaavampia kandidaatteja kuin oikeakaan. Olo on kuin eduskunnan täysistunnossa. Päätän hoitaa keskustelun pääni sisällä. Siellä saan ainakin ylitsevuotavaa sympatiaa maailmanpelastusaikeilleni. Mielikuvituskaverini on kanssani samaa mieltä: On hurjaa kuinka samaan aikaan yhteiskunnassa on käynnissä viherpesuohjelma ja julkinen liikenne ajaa päin aseman seinää. En rupea vaivaamaan päätäni auton kokonaiskustannuksilla [1], sillä yksityisautoihin myytävä bensa on silti sietämättömän halpaa [2]. Siinä on joku uusliberalisti kussut luontoäidin muroihin, jos perille pääsee edullisemmin omalla autolla. Kun yksityisautoilun tuoma vapaus on niin ihanaa, niin eikö sitten voisi harkita edes kimppakyytejä. Yksin körötelty työmatka sujuu mielenkiintoisemmin, kun nappaa tienvarresta mukaansa liftarin. Mutta lähes varmuudellahan kyseinen peukalon heristäjä on raiskaava tappaja, joka ei vankilasta päästyään ole vielä ehtinyt anastamaan itselleen kulkupeliä. Yksityisautoilu on yksityistä. Ei siinä toisia olla kuskaamassa, sitä vartenhan on taksit. Nyt Vaasan kaupunki pyytää apua maailman viisaimmilta, eli vaasalaisilta [3]. Paikallisliikenteen kehittämiseen saa osallistua vaikka sohvalta käsin [4]. Olen 9-15 vuotiaana asiakkaana tarkkaillut Vaasan bussiliikenteen kehitystä. Meno on ollut joko typeryyden kyllästämää noidankehää tai hyvin päämäärätietoista joukkoliikenteen murhaamista. Joukkoliikenteen tulee olla kannattavaa, joten nostetaanpa hintoja, jolloin asiakkaat vähenevät, jolloin joudutaan nostamaan hintoja ja karsimaan vuoroja, jolloin asiakkaat vähenevät, jolloin, no tajusitte varmaan. Tässä minun korjausehdotukseni: Joukkoliikennettä pitää tukea niin, että siitä tulee ilmaista. Vuoroja tulee lisätä, jotta julkinen liikenne on nykyiselle vapautta vaativalle kansalle houkutteleva vaihtoehto. Rahat voidaan minun puolestani ottaa yksityisautoilijoilta. (Keinoista voin kertoa lisää puhelimitse). Ylijäävät rahat voidaan käyttää pyöräkaistojen rakentamiseen. Näin parkkipaikoista voidaan tehdä viheralueita ja Toriparkista kaupunkilaisille ilmainen sisäliikuntahalli tai messukeskus. Myöhemmin Vaasa voi myydä ilmaisen julkisen liikenteen ideansa muille kaupungeille ja valtioille käypään hintaan. (Ei kerrota, että idea on varastettu Maarianhaminasta). Näillä rahoilla sitten maksetaan ylioppilaskunnan velka ja rakennetaan Domus Bothnicaan oma kerros jokaiselle ainejärjestölle. Fysiikan rajojen tullessa vastaan lopuilla rahoilla rakennetaan Kokoomusnuorille silta Uumajaan nuuskarallin helpottamiseksi. Liikenne sillan yli hoidetaan tietenkin taksilla. Puoliväliin merenkurkkua tarvitaan keinotekoinen saari. Siihen täytemaa voidaan jauhaa vaikka RG Linen avustuksista säästyneistä setelivuorista. Miten työmatkaruuhkat saadaan loppumaan? Muutetaan autokaistat bussikaistoiksi ja laitetaan työläiset bussien kyytiin. Kertomani ideat ovat vapaasti käytettävissä. Provisiot toivoisin tilitettävän maan tapaan pimeästi, ettei opiskelijoiden piirissä kateutta herättävä 600€ sosiaaliturvani (=akateeminen ikälisä) kärsi. 30 Yst.terv. Ex-lentosotamies Tuomaala Easy-vakuutuspaketti Kattavaa turvaa 15-25-vuotiaille. Easy-vakuutuspaketti sisältää matkustajaja matkatavaravakuutukset sekä koti- ja tapaturmavakuutukset. Tule käymään, soita 0303 0303 tai käy osoitteessa pohjola.fi/easy Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy ja matkavakuutukset Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen. Viittaukset: 1: Taloussanomat 26.9.2009: Näin kalliiksi autosi käy 2: Aviisi 11/2010: Asioiden oikea laita: Miksi lentokone on bussia halvempi? 3: Vaasan Ikkuna 13.10.2010: Kaupunkilaiset avuksi joukkoliikenteen suunnitteluun 4: www.kuntakanava.com 31 NESU-Waasan hallitushaku 2011 NESU-hallitukseen voi hakea kuka tahansa vaasalainen kauppatieteilijä, joka tykkää sitsata, ideoida ja pitää hauskaa. Tärkeintä hakijassa ovat sitoutuneisuus, positiivisuus, intohimo järjestää unohtumattomia tapahtumia sekä halu tavata mahtavia ihmisiä! Hallitushaku koostuu kahdesta osiosta: 1) Vapaamuotoinen, kuvallinen hakemus (Kuka olet? Miksi haet?) osoitteeseen [email protected] 2) Haastattelu (haastateltavat kutsutaan haastatteluihin kirjallisen osuuden jälkeen) Seuraavan vuoden hallitus tulee koostumaan kuudesta henkilöstä: Puheenjohtaja, tiedottaja, sihteeri, sitsivastaava, talousvastaava ja sidosryhmävastaava Haettavasta hallituspestistä riippumatta hakijoista kaikki haastatellaan NESUn kautta. Valintaprosessissa uusi puheenjohtaja on kuitenkin poikkeus siinä mielessä, että puheenjohtaja valitaan Warrantin syyskokouksessa 24.11. Tämä johtuu siitä, että NESU-pj toimii samanaikaisesti Warrantin hallituksen jäsenenä. Hakuaika alkaa 1.11. ja päättyy 13.11. klo 23:59. Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli jokin asia jäi mietityttämään! Tee valinta, jota et kadu ja lähde mukaan kokemaan elämäsi hauskin vuosi! Terveisin, NESU-Waasan hallitus 2010 32 Nesu-Waasan Kuulumiset Aktiivitoiminta NESU-Waasa järjesti aktiivi-infonsa 6.10. ja paikalla oli valtavasti NESUsta kiinnostuneita ihmisiä. Aktiiviksi saa kuitenkin liittyä myös tuon illan jälkeen. Mikäli siis syystä tai toisesta missasit mahtavan infoillan tarjonnan, niin toimi seuraavasti: Nesu-Waasa Lehdet ovat tippumassa puista ja puistokemistejäkin tapaa enää lähinnä Citymarketista ulosheitettäessä. Syksy alkaa pikkuhiljaa siis kääntyä talveksi. NESU-Waasan osalta syksy on ollut totuttuun tapaan vauhdikas ja taaksepäin ei ole juurikaan ehditty katsoa. Pintapuolinen osavuosikatsaus kertoo kolmannen kvartaalin kuitenkin olleen tutustumisrikas, mukavasti lonkeroisenmaukas sekä ennen kaikkea ratkiriemukas. NESU-hallitus kiittää kaikkia tapahtumissa mukana olleita ja kehoittaa jatkossa lyömään lisää löylyä kiukaille! -Käy tutustumassa NESUun ja tarjoamaamme aktiivitoimintaan esim. sitseillä, Warrantin huoneella tai nettisivujemme kautta -Kiinnostuessasi lähetä sähköpostia nesu(a)warrantti.org, niin lisäämme Sinut NESU-Waasan sähköpostilistalle -Tämän jälkeen voit osallistua Vaasan parhaiden sitsien järkkäilyihin sekä lähteä mukaan unohtumattomille NESU-reissuille! NESU-seminaari Marraskuun ensimmäisellä viikolla järjestetään syksyn NESU-seminaari Helsingissä ja Tallinnassa. Valitettavasti ilmoittautumisaika kyseiseen semmaan on jo umpeutunut, mutta ei syytä huoleen. Keväällä reissaamisesta kiinnostuneita odottaa nimittäin varsinainen herkkupala, sillä Islanti toimii maaliskuun alun tienoilla seminaarin järjestäjänä ja semmakaupunki on luonnollisesti Reykjavik! Kevään seminaarihausta tulee lisää infoa lähempänä, mutta ole tarkkana, sillä tarjolla on ainutlaatuisen mahtava sekä ennen kaikkea edullinen mahdollisuus kokea sekä Islanti että Pohjoismaat kattava kylterihenki! Hallituksenvaihtositsit Seuraavia NESU-sitsejä juhlitaan joulukuun 1. päivä. Tuolloin esitellään sekä NESUn että Warrantin uunituoreet hallitukset. Teemaa on voinut käydä äänestämässä 22.10. asti ja tämän lehden tullessa ulos, on voittajakin jo selvinnyt. Mutta koska sitsejä järjestetään vain ja ainoastaan Teidän kävijöiden vuoksi, niin anna ilman muuta äänesi kuulua myös jatkossa, esimerkiksi mailaamalla teemaehdotuksista ym. hallitukselle tai nykäisemällä meitä hihasta. Hyvää Movemberia kaikille! (http://fi.movember.com/) Johannes Carpén Puheenjohtaja NESU-Waasa ‘10 33 Amerikkalainen jalkapallo Teksti: Erik Forsman Kuvat: NFL T ammikuussa alkaa Suomessa ensimmäinen korkeakouluopiskelijoille suunnattu amerikkalaisen jalkapallon yliopistosarja. Sarjaan osallistuu kymmenen oppilaitosta ympäri Suomea ja Ruotsia. Ensimmäisenä vuotenaan sarja pelataan joko näytösotteluina tai lohkoina. Artikkelin tarkoituksena on kertoa sekä lajista että yliopistosarjasta. Jenkkifudiksen lyhytoppimäärä Amerikkalaisessa jalkapallossa on 120 jaardia pitkä ja 53 jaardia leveä kenttä. Se on vuoropohjainen laji eli vuorollaan kumpikin joukkue yrittää tehdä maalin hyökkäyksellään ja puolustuksessa oleva joukkue estää vastustajan hyökkäyksen. Lajissa hyökkäys pyrkii etenemään joko juoksemalla tai heittämällä. Kentällä ollessaan hyökkäyksen on neljällä yrityksellä edettävä 10 jaardia eli noin 9 metriä. Onnistuessaan se saa uudet neljä yritystä seuraaville kymmenelle jaardille. Hyökkäyksen vuoro päättyy siihen, että se joko tekee maalin pääsemällä kentän lopussa olevalle maalialueelle tai se ei enää saa 34 uusia yrityksiä ja pallo siirtyy vastustajalle. Peli jatkuu toiseen suuntaan siitä kohdasta, mihin hyökkäys jäi. Kentällä on kerrallaan 11 pelaajaa. Hyökkäyksestä on yleensä kentällä pelinrakentaja, jonka tehtävä on heittää pallo heittopeleissä vapaalle pelaajalle; kaksi keskushyökkääjää, joista toisen tehtävänä on kantaa palloa juoksupeleissä, toisen blokatessa vastustajia pallonkantajan edestä. Kentällä on myös kolme laitahyökkääjää, joiden tehtävä on ottaa pallo kiinni heittopeleissä, joku heistä voi olla myös sisempi laitahyökkääjä, jonka tehtävä on kiinniottojen lisäksi blokata vastustajia juoksupeleissä. Edellä mainittujen pelaajien lisäksi kentällä työskentelee hyökkäyksen isoin ja fyysisin joukko, 5 pelaajan hyökkäyslinja, jonka tehtävänä on juoksupeleissä runnoa pallonkantajalle tilaa ja heittopeleissä pitää vastustajan puolustus erossa pelinrakentajasta antaen hänelle aikaa heittää pallo. tehtävänä juoksupeleissä on runnoa Puolustuksessa on yleensä neljä linjamiestä, joiden tehtävänä on estää pallonkantajan juoksu ja heittopeleissä taklata pelinrakentaja ennen kuin hän ehtii valtaa Suomen korkeakoulut heittää pallon. Puolustuksen kolmen tukimiehen tehtävä on taklata pallonkantaja juoksupeleissä. Puolustuksessa tukimiesten ja linjamiesten lisäksi pelaa neljä takapuolustajaa, jotka ensisijaisesti yrittävät estää laitahyökkääjiä saamasta palloa kiinni. Vaasautuminen Keväällä käytiin pyörähtävä liiga on jatkoa viime vuonna Turussa pelatulle, kekseliäästi nimetylle Campus Touchdown Bowlille, jossa pelasivat vastakkain Turun AMK ja Åbo Akademi. Tiukan kamppailun vei lopulta nimiinsä Åbo Akademi, noin 900 katsojan hurratessa. Ottelun ollessa sekä yleisö- että taloudellinen menestys alkoi Åbo Akademin managerin, Rasmus Kevinin, mielessä kyteä unelma kansainvälisestä yliopistosarjasta Pohjoismaille sekä Baltiaan. Kevin alkoi kerätä yliopistokaupungeista amerikkalaisen jalkapallon ympärillä toimivia henkilöitä saadakseen aikaan mahdollisimman osaavan verkoston. Vaasan yhteyshenkilöksi tuli Raine Vasanoja, jolla on yli 20 vuoden kokemus amerikkalaisesta jalkapallosta sekä pelaajana että valmentajana. Vasanoja alkoi koota valmentajapohjaa. Aluksi mukaan tulivat yliopistosta aiemmin valmistunut Hermanni Kauranen sekä Warrantin oma Erik Forsman, joka valittiin myös joukkueen päävalmentajaksi. Valmennusportaaseen liittyivät myöhemmin Hankenilla opiskeleva Jukka-Pekka Poutanen sekä AMK:n Pekka Rantala. Samalla tehtiin päätös joukkueen muuttamisesta kaikkien vaasalaisten korkeakoulujen yhteiseksi joukkueeksi. Varusteita saadaan aluksi lainaan lajiliitolta SAJL:ltä sekä paikalliselta seuralta Vaasa Vikingsilta. Pelaajia on rekrytoitu sign-up tapahtumassa, sekä VYY:n sähköpostilistalla ja joukkueella on tällä hetkellä noin 40 hengen pelaajaluettelo ja harjoituksia järjestetään ensi kuun alusta lähtien kahdesti viikossa. Harjoituksia maanantaisin Ja torstaisin Toimitus suosittelee Mikäli Sinua kiinnostaa toimia joukkueessa tai jutusta heräsi kysymyksiä, niin ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen [email protected]. 35 Kyllin hyvää Mitä opiskelijakentällä oikein tapahtuu? Edunvalvonta? Opiskelijapolitiikka, mitäh? Siinä perusopiskelijan ensimmäinen mielipide asioista, joista SEFE pitää huolta. Edunvalvonnan ja opiskelijapolitiikan asioita ei välttämättä tule mietittyä kovin ahkerasti luennoilla tai tenttisuman aikana. Mutta mitä sitten tapahtuisi, jos yliopistolta kerrottaisiin, että kauppatieteiden opetus yhdistetään vaikka Åbo Akademin kanssa. Monet voisivat ajatella, että oho! Esimerkki on tietysti aika räikeä, mutta Warrantin hallituslaiset tekevät jatkuvasti tärkeää työtä Suomen kylteriedustajien kanssa kulisseissa. Voidaan sanoa, että niin kauan kuin edunvalvonnasta ja opiskelijapolitiikasta ei kuulu suuria murheita, niin asiat ovat todennäköisesti melko hyvin. Vuoden alussa toimintansa aloitti uusi opiskelijapoliittinen toimikunta. Toimikunta taas käsittelee valtakunnalliseen opiskelijapolitiikkaan liittyviä kysymyksiä sekä kauppatieteilijöitä koskevia edunvalvonnallisempia asioita. Toimikunnan toimikausi on kaksi vuotta ja sen muodostavat puheenjohtaja sekä 5 – 8 muuta opiskelijajäsentä. Myös kylteriyhteisöjen puheenjohtajilla on oma verkostonsa (KPV), joka toimii ennen muuta kauppatieteellisten opiskelijayhteisöjen yhdistäjänä. Verkoston tehtäviin kuuluu esimerkiksi päättää kansallisiin kylteritapahtumiin (mm KylteriPäivät – KyPä) liittyvistä linjauksista, vahvistaa kylterien yhteishenkeä ja imagoa sekä edistää opiskelijayhteisöjen ja ekonomiyhdistysten yhteistyötä. Warranttia verkostossa edustaa tänä vuonna puheenjohtaja Jaakko Sarakorpi. Edunvalvonta toimii myös paikallisesti. Warrantin hallituslaiset ja allekirjoittanut teemme aktiivisesti yhteistyötä, jotta yliopiston asiat menisivät putkeen ja kaikki toimisi. Ota siis rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia painaa! Kauppalehti SEFEn kylterijäsenet saavat ilmaisen Kauppalehden viiden ensimmäisen opiskeluvuotensa ajan. Lehden saaminen edellyttää, että vastaat Kauppalehdeltä syksyllä tulevaan ennakkotietokirjeeseen ja tilaat lehden. Kauppalehti tulee kylterijäsenelle enintään kahdeksan kuukautta lukuvuodessa ajalla 1.10.2010 – 31.5.2011. Lehden tilausvahvistus pitää tehdä viimeistään 28.2.2011. Jos kirjettä/sähköpostia ei ole tullut voit itse täyttää hakemuksen osoitteessa www.kauppalehti.fi/kylteri Kylteripäivät aka KyPä Nyt on oiva hetki laittaa kalenteriin seuraavat numerot, eli 3-4.2.2011. Mitä silloin tapahtuu? Kyllä, silloin on SEFEn järjestämät Kylteripäivät (KyPä) Turussa! Mikä ihmeen KyPä? KyPä on suuri kylteritapahtuma, mihin tulee kyltereitä ympäri suomen. Siellä saa kuunnella mielenkiintoisia puheita menestyneiltä vaikuttajilta yritysmaailmasta. Illalla on sitten vuorossa mahtavat iltajuhlat, mistä jatketaan jatkoille, tietenkin. Aamulla kun on sitten olo vähän niin ja näin, niin ei hätää, seuraavana vuorossa akateeminen silliaamiainen aka sillis. 36