1. No category

Kotiseutuposti
Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti
Säätiö
rahoittamaan
kotiseututyötä
s. 4
Jorma Uotisesta
Kotiseutuklubin
kummi s. 5
3/ 2014
P ä ä kirjoitus
Kotiseutuposti
5.9.2014
3/ 2014
Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön
ajankohtaislehti
j u l k a i s i ja
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja Riitta Vanhatalo
puh. 040 733 7033
[email protected]
Toimitussihteeri Anna-Maija Halme
puh. (09) 612 63225
[email protected]
I l m o i t ta m i n e n
www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/
ilmoittaminen
T i l a u k s e t ja
osoi t t eenmuu tokset
Painoversion irtonumero 10 euroa,
vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut).
Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet
voivat tilata sähköisen version maksutta
sähköpostiinsa.
Suomen Kotiseutuliiton toimisto
puh. (09) 612 6320
[email protected]
S i s ä l ly s
Riitta Vanhatalo: Päätöksistä tekoihin s. 2
Kotiseutuun kiinnittyminen vaatii tietoa ja
toimintaa s. 4
Aktiivisten asukkaiden Pispala s. 6
Lahti-filmit talteen ja esille s. 8
Kotiseutu iholla s. 10
Vuoden kotiseututeos -finalistit valittu s. 15
Jouko Hannu: Kylä- ja sukukirjan muoto on
vapaa s. 17
Tarja Haili: Ihana kesä! s. 23
Sami Myllyniemen Perinnesarjakuva s. 24
Multiprint Oy
ISSN: 1799-276
ISSN-L: 1799-2761
Päätöksistä tekoihin
Kaunis ja lämmin kesä on takana. Jokainen on toivottavasti
voinut kerätä voimia kotiseututyöhön talven varalle. Kotiseututyö ei lepää toki kesälläkään, päinvastoin. Monet talkoot ja tapahtumat sijoittuvat juuri kesään.
Kotiseutuliitto osallistui heinäkuussa SuomiAreena-tapahtumaan Porissa. Vilkas keskustelu eri yhteiskunnallisista aiheista osoitti sekin, ettei Suomi ole kiinni heinäkuussa.
Kotiseutuliiton keskustelu muuttuvasta kotiseudusta veti valtuustosalin täyteen. Keskustelu käsitteli mm. muuttoliikkeitä,
kotoutumista, kotiseutuhenkeä ja Facebook-ryhmiä.
Porissa julkistettiin tieto, että Kotiseutuliitto valmistelee
säätiön perustamista tukemaan kotiseututyötä. Tämä on iso
askel ja kauaskantoinen teko. Taustalla on liiton uuden strategian linjaus. Muistakin strategian kohdista edetään kohti
tekoja laatimalla toimenpidesuunnitelma. Strategia kehittää
oikeasti toimintaa silloin, kun päätöksistä seuraa tekoja.
Kesään kuului myös Valtakunnalliset kotiseutupäivät Hämeenlinnassa. Kiitos kaikille hienosti sujuneista järjestelyistä vastanneille! Historiallinen kaupunki loi upeat puitteet niin
Kotiseutuliiton vuosikokoukselle kuin keskustelulle ja kulttuuriohjelmallekin. Katse suuntaa aina nopeasti seuraaviin päiviin.
Vuoden päästä Valtakunnalliset kotiseutupäivät pidetään Espoossa, Leppävaarassa. Espoo on kaupunkirakenteeltaan omaperäinen ja luonnoltaan monipuolinen kaupunki, joka haluaa
ottaa asukkaat mukaan kehittämään kotikaupunkiaan.
Kotiseutuliitto vastaa vuonna 2015 kotiseutupäivistä pääjärjestäjänä, yhteistyökumppaneinaan Espoon kaupunki ja
Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Ekyl. Tavoitteena on
uudistaa päiviä säilyttäen samalla tapahtuman tärkeät elementit. Yksi tavoite on saada espoolaiset osallistumaan myös innokkaasti kotiseutupäiville kotikaupungissaan.
Ri i t ta Va n h ata lo
toiminnanjohtaja
Kotiseututatuoinnit ilmentävät syviä tunteita
K
otiseutuliitto kerää parhaillaan valokuvakokoelmaa kotiseututatuoinneista. Idea tuli Kotiseutuliiton
orimattilalaiselta puheenjohtajalta, Janne Vilkunalta. Vilkuna
kertoo pohtivansa usein kotiseuturakkauden olemusta, sitoutumista kotiseutuun ja sen
ilmenemistä. Taannoin hän
huomasi Orimattilan Sanomissa valokuvan tatuoinnista, joka
sytytti. Hän hankki oitis tatuoidun miehen, Matti Toivosen, yhteystiedot ja pyysi lupaa
saada käyttää kuvaa. Toivonen
paljastui helsinkiläisen Band Of
Vipers -rockyhtyeen orimattilaistaustaiseksi laulajaksi.
”Siinä
on
Orimattilan
kirkko, jonka päällä on Orimattilan vaakunakuvio (ori ja
viikate) ja aurinko ja alla kaksi
pääkalloa. Jos tämä ei ole sitoutumista kotiseutuun, niin
mikä?”, Vilkuna riemuitsi.
Toivonen itse kertoo, että
hän halusi tuoda esiin keikoillaan ympäri Suomea olevansa
itsekin kotoisin pienestä kaupungista. Orimattilan kirkko
päätyi tatuointiin, koska kirkko
on mäen päällä ja näkyy kaupungissa joka puolelle.
”Siinä on kotiseutufiilistä.
Tykkään pienten kaupunkien
fiiliksestä. Elämänmeno syrjäkylillä on toisenlaista kuin täällä
kaupungissa”, Toivonen lisää.
Vahvan kotiseututunteen hän
on omaksunut osaksi eteläpohjalaiselta puolisoltaan. ”Siellä ihmisillä on selkeä kotiseututunne.
Kotiseutu on ylpeyden aihe.”
Toivosesta Orimattilan vaakunassa
esiintyvä viikatetta pitelevä hevonen sopi
mainiosti rock-laulajan tatuoinniksi.
Tatuointi ja kuva: Kalle Koo, Paradise
tattoo & piercing.
Lisää kotiseututatuointeja sivulla 10.
Janne Vilkunan 60-vuotislahjaksi perustetusta Janne-museosta sivulla 22.
Euroopan kulttuuriperintöpalkintoja nyt myös
aineettomalle kulttuuriperinnölle ja digitointihankkeille
s. 13
Kansikuva:
Kuopio tanssii ja soi -festivaalin taiteellinen johtaja, tanssija Jorma Uotinen osallistui Kotiseutuliiton SuomiAreena keskusteluun Porissa kesällä. Uotisella oli paljon tuoreita hyviä
ajatuksia kotiseudusta ja selvä palo kotiseutuasioita kohtaan. Niinpä Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo päätti pyytää häntä liiton Kotiseutuklubin kummiksi. Uotinen
suostui! Lisää Uotisesta ja SuomiAreena-keskustelusta sivuilla 4–5. AH
Kotiseutuposti 3/ 2014
3
Kotiseutuun kiinnittyminen vaatii tietoa ja toimintaa
K
otiseutuun kiinnittyminen vaatii aikaa,
mutta se ei pelkästään riitä. Tarvitaan
myös tietoa paikasta ja asioiden tekemistä paikassa. Tekemisestä syntyy muistoja ja kokemuksia, jotka luovat paikasta merkityksellisen.
Tämä oli yksi Suomen Kotiseutuliiton järjestämän Kotiseutu muutoksessa -aiheisen keskustelun päätelmistä Porin SuomiAreena -tapahtumassa 15. heinäkuuta.
”Pori on minulle ikuinen. Kokemukset jotka
olen saanut täällä, eivät lähde minusta”, porilaissyntyinen tanssija Jorma Uotinen totesi.
Keskustelun päätteeksi toiminnanjohtaja
Riitta Vanhatalo kutsui Uotisen Kotiseutuklubin
kummijäseneksi ja Uotinen lupautui. Samalla sovittiin jo alustavasti yhteistyöstä Kotiseutuklubin
toiminnassa. Odotettavissa on innostava klubilaisten tapaaminen Jorma Uotisen kanssa.
Keskustelussa muotoutui ihanteellisen kaupungin siluetti. Uotinen peräänkuulutti kaupungilta luovuutta ja rakennuksilta ajallista monikerroksellisuutta, kulttuuripalveluita ja kahviloita.
Monia keskuksia mieluummin kuin yksi.
”Esimerkiksi Pariisi on täynnä pieniä kyliä,
joiden ulkopuolelle ei ole välttämättä tarvetta
mennä. ”
Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja
Kirsi Moisander visioi asuinmuodon, joka koostuisi pienistä kylämäisistä yhteisöistä, jotka esimerkiksi vanhukset kokisivat turvallisiksi ja joissa
he uskaltaisivat liikkua iltaisin.
Espoossa kohteena maahanmuuttajat
Keskustelijat pitivät tärkeänä aktiivisia yrityksiä
saada tulokkaat, niin maassamuuttajat kuin maahanmuuttajatkin, kotiutumaan uusille asuinsijoilleen.
”Kun ihminen kokee kuuluvansa seutuun, hän
pitää siitä myös huolta”, sosiaalisen median asiantuntija FM Lauri Julkunen totesi.
Myös Moisander piti maahanmuuttajia tärkeänä kotiseututyön kohderyhmänä. Espoossa
ensi vuonna vietettävien Valtakunnallisten kotiseutupäivien yksi pääteema on maahanmuuttajien
houkutteleminen tutustumaan lähemmin ja syvemmin uuteen kotiseutuunsa.
”Myös maahanmuuttajilla on omat ennakkoluulonsa ja pelkonsa. Ei heitä voi napin painalluksella saada mukaan kotiseututoimintaan”,
Uotinen huomautti.
Uotisella on pitkä kokemus asumisesta vieraassa maassa. Pariisissa hän on asunut viisi
vuotta ja Genevessä ja Venetsiassa vuoden. Intensiivinen työ on auttanut paikkoihin juurtumisessa, ja valinta muuttaa työn perässä on ollut aina
vapaaehtoinen.
”Kohtaamme päivittäin ihmisiä, jotka ovat
joutuneet lähtemään kotiseudultaan vastoin tahtoaan, revitty juuriltaan. Heidän tilanteensa on
aivan erilainen”, Uotinen lisäsi.
Facebookin mahdollisuudet rajattomat
Riitta Vanhatalo, Lauri Julkunen, Kirsi Moisander ja Jorma Uotinen keskustelivat SuomiAreenassa. Kuva: Anna-Maija Halme.
4
Kotiseutuposti 3/ 2014
Facebookissa on meneillään parhaillaan iso kotiseudun historiaan keskittyvien Facebook-sivustojen buumi. Ihmiset julkaisevat paikallisilla
historiasivustoilla vanhoja kuviaan, jotka herät-
Säätiö tukemaan kotiseututyötä
Suomen Kotiseutuliitto valmistelee säätiön perustamista. Valtakunnallisesti toimivan säätiön
missio tulee olemaan suomalaisen identiteetin ja
paikallisen kotiseututyön tukeminen. Kotiseutuliiton hallitus valmistelee asiaa ja perustaa syksyllä työryhmän viemään varainhankinnan ja säätiön
perustamisen toteutusta eteenpäin.
Kotiseututyön toimintaympäristössä tapahtuu
isoja muutoksia. Samaan aikaan kotiseutuhenki
on uudessa kasvussa ja voimistunut mm. kuntarakennekeskustelun myötä.
Kotiseutuliitto ei rajaa rahoitusta vain tämän
hetken kotiseututyön muotojen tukemiseen. Ko-
tiseututyölle syntyy jatkossa myös uusia tarpeita,
joihin kotiseutuliikkeen ja sen toimijoiden odotetaan vastaavan. Rahoituskohteita tulee siten syntymään lisää.
Tavoitteena on, että säätiö jakaa ensimmäiset
apurahat Suomi 100 vuotta -juhlavuonna 2017.
Rahoituksen tarpeen ovat havainneet kenttätyössä Kotiseutuliiton johtavat luottamushenkilöt
ja strategiatyön yhteydessä sen nosti esiin liiton
hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander. Ajatusta tuki myös jäsenistölle kohdistettu kysely,
jossa kaivattiin kotiseututyön hankkeille rahoitusmuotoja.
Kirsi Moisander julkisti säätiöuutisen Porin SuomiAreenassa Kari Lumikeron haastattelussa. Kuva: Anna-Maija Halme.
tävät vilkasta muistelua ja tietojen vaihtoa. Näin
ryhmän jäsenillä pysyy ja usein jopa palaa aivan
uudenlainen läheinen suhde kotiseutuunsa, jolta
on ehkä muutettu pois jo vuosia sitten. Niistä
syntyy myös paikallishistorioiden tutkijoille hyviä
tietovarantoja.
”Facebookin käytön mahdollisuudet kotiseututyössä ovat rajattomat”, Julkunen totesi. AH
Kotiseutuposti 3/ 2014
5
Aktiivisten asukkaiden Pispala
Pispalaa. Kuva: Lassi Saressalo.
S
uomen Kotiseutuliitto on valinnut Tampereen Pispalan Vuoden kaupunginosaksi 2014. Pispala on hyvä esimerkki perinteisestä suomalaisesta 1800-luvun jälkipuoliskolla
rakennetusta esikaupunkialueesta, joita syntyi teollistumisen mukanaan tuoman muuttoliikkeen
seurauksena.
”Alue on säästynyt nykypäivään poikkeuksellisen hyvin, mikä on suurelta osin asukkaiden
oman aktiivisuuden ansiota. Idyllinen Pispala on
nykyään Tampereen tunnetuimpia alueita ja kaupungin matkailun vetonaula”, valintaraadin puheenjohtaja, Turun yliopiston kulttuurihistorian
dosentti Rauno Lahtinen toteaa.
Pispalalaiset ovat ahkeria kansalaisvaikuttajia.
Kaupunginosan kymmenet erilaiset yhdistykset ja
osuuskunnat edustavat mitä erilaisimpia elämän
osa-alueita. Ne mm. kannattavat kierrätysaatetta, puolustavat kasvimaita, järjestävät konsertteja, pitävät yllä kotiseutuhenkeä ja saunakulttuuria,
vaalivat muistoja sekä tukevat vapaaehtoistyötä.
Vanhin julkinen sauna
Paikallisiin tapahtumiin on helppo tutustua Pispalan portaat -nettisivustossa, joka on todellinen
runsaudensarvi. Sen sivuilta voi helposti kerralla
6
Kotiseutuposti 3/ 2014
tarkistaa, mitä kiinnostavaa kaupunginosassa on
tapahtumassa juuri nyt. Sivuilta löytyy päivän tapahtumien lisäksi niin Pispalan kulttuuriympäristöohjelma kuin katsaus alueen historiaankin.
Jokavuotiset Pispalan karnevaalit kokoavat alueen asukkaat yhteen toukokuun lopulla.
Vuoden 2014 karnevaalien erityisteemana olivat
opastetut kulttuurikävelyt. Pispalansa löytyy
useita paikkoja yhteiseen tekemiseen: kirjastotalo, palstaviljelijöiden keskus Kurpitsatalo, Tahmelan monitoimitalo sekä kokous- ja juhlatilana
toimiva entinen haulitehdas. Rajaportin sauna on
Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva julkinen sauna.
Pispalan kirjastotalo kokoaa parhaillaan paikalliseen historiaan liittyvää arkistoa, joka sisältää
monipuolisesti kirjallisuutta, kuvia eri vuosikymmeniltä ja uudempaa nettiaineistoa.
Pispalan valinta Vuoden kaupunginosaksi julkistettiin Kotiseutuliiton vuosikokouksessa
Hämeenlinnassa 8. elokuuta. Liitto on valinnut
vuoden kaupunginosan vuodesta 2001 lähtien.
Vuoden 2013 kaupunginosaksi nimettiin Turun
Kakskerta.
Kilpailussa etsitään viihtyisää, perinteitään
vaalivaa kaupunginosaa, jossa on monipuolista
yhteisöllistä toimintaa ja hyvä asua. RL
Pispalanharjulla sijaitsevalle Pispalalle on ominaista rakennusten sijoittuminen jyrkkään rinteeseen. Kuva: Lassi Saressalo.
Lauri Viita-seuran hallituksen jäsen näyttelijä Ahti Jokinen lausui pispalalaisten runoilijoiden runoja Pispalan Moreenin ja Lauri Viita
-seuran järjestämän kävelyn varrella, kuvassa Lauri Viita -museolla. Kuva: Jari Niemelä.
Kotiseutuposti 3/ 2014
7
Lahti-filmit talteen ja esille
Kuvakaappauksia Lahdessa kuvatusta Kai R.
Lehtosen ja Erkki Halmeen lyhytelokuvasta
Masto vuodelta 1959.
S
uomen Kotiseutuliitto on valinnut lahtelaisen kuva-, ääni- ja filmimateriaalin keräyshankkeen Vuoden kotiseututeoksi. Lahti-filmit talteen ja esille -hanke on Lahti-seuran,
Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien yhteistyöprojekti.
Hankkeessa kerätään ja digitoidaan paikallishistoriallisesti arvokasta filmi-, video-, ääniteja valokuva-aineistoa ja pelastetaan – kenties jo
8
Kotiseutuposti 3/ 2014
unohtunutta – aineistoa jälkipolville. Materiaalista kootaan esityskelpoisia dokumenttielokuvia,
jotka kertovat seudun kulttuurin, arkkitehtuurin, teollisuuden sekä talouden kehityksestä vuosikymmenten aikana nykypäivään saakka. Dokumentteja esitetään kulttuuritapahtumissa ja
tapahtumien yhteydessä sekä elokuvateatteri
Kino Iiriksessä Lahti-Filmi-iltamissa.
”Mukaan kelpaavat myös fiktiot, musiikkivi-
deot ja taide-elokuvat, jos niissä ilmenee Lahti,
lahtelaisuus tai Päijät-Häme jollain tavalla", Lahti-seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen kertoo.
Jatkosuunnitelmana on viedä dokumentit
nettiin, jossa ne olisivat asukkaiden, järjestöjen
ja paikallishistoriatutkimuksen käytettävissä. Pidemmällä aikavälillä on tarkoitus luoda jatkuva
audiovisuaalisen perinnemateriaalin tuotantojärjestelmä ja digitaalinen tallennus- ja arkistointijärjestelmä.
”Lahti-filmit tuovat hyvin esille sotien jälkeistä kaupunkikulttuuria. Liikkuva kuva visualisoi ja
herättää menneisyyden eläväksi. Lisäksi pidimme
pidemmälle tähtäävää suunnitelmaa hyvänä”, palkintoraadin puheenjohtaja Pia Puntanen toteaa.
Pääosin vapaaehtoisvoimin
Hanketta on toteutettu pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen maakuntarahasto päätti keväällä 2014 tukea
hanketta.
Hankkeella on kotisivut osoitteessa www.kotiseutufilmit.fi sekä omat Facebook-sivut.
Vuoden kotiseututeko -palkinnon saaja voi
olla hyvin toteutettu hanke, henkilö tai vaikkapa
hyvä tapahtumakonsepti. Valintaperusteissa painotetaan asukkaiden ja yhteisöjen omatoimisuutta, aloitteellisuutta sekä uusia toiminta-ajatuksia
ja hyviä ideoita. AH
Lahden Videokuvaajat ry:n varapuheenjohtaja Keijo Skippari on tehnyt dokumentin 100-vuotiaasta Lahden Tiirismaan koulusta. Kuva:
Tiirismaan uuden koulun vihkiäiset 3.11.1965, Saara Hakaste.
Kotiseutuposti 3/ 2014
9
Kotiseutu iholla
Vaakunaselitys: Hoffrénien sukuvaakunan on suunnitellut ja toteuttanut Reijo Helläkoski. Vaakuna on rekisteröity
Suomen Heraldisessa seurassa
vuonna 1990.
Aiheen perustelu: Kilven
aihe on kehitelty sukuun kuuluneen Oulun pormestarin
(1611–1614) Pietari Olavin-
poika Hourun sinetistä. Alakenttä symbolisoi Hourulan
koskea ja risti viittaa lisäksi
Pyhäjokeen ja suvussa esiintyneisiin pappeihin. Kotka kuvaa
ylöspäin pyrkivää mieltä ja
viittaa sukuun liittyneisiin aatelisiin.
Juha Arikoski otti sukunsa vaakunan tatuointiinsa.
Tatuointi ja kuva: Petri Syrjälä / Art For Life.
10
Kotiseutuposti 3/ 2014
Juha Arikoski, Sukuseurojen keskusliiton hallituksen puheenjohtaja:
”
Olen halunnut ottaa tatuoinnin varmaan parin kymmenen vuoden ajan. Olen
silti vieroksunut pysyvän ”merkinnän” ottamista, koska kuvaan
voi kyllästyä tai siitä voi muodostua aikojen saatossa kantajalleen typerä tai jopa vastenmielinen. Muistan viimeaikoina
kuulleeni, ettei mikään ole niin
säälittävää kuin yli nelikymppinen mies, jolla on tatuointi olka-
päässä. Siitä huolimatta halusin
edelleenkin tatuoinnin, jota
voisin kantaa ylpeänä elämäni
loppuun.
Elokuussa 2008 koin ahaa-elämyksen katsoessani olohuoneemme seinälle ripustettua
sukuyhdistyksemme vaakunaa.
Halusin oikeaan olkapäähäni tuon vaakunan. Vaakunassa olevat sukumme symbolit
edustavat minulle jotain todella
Kari Nenonen: putkimies, Tohmajärvi
”Itelläni käsivartta koristaa, ja
joittenki mielestä rumentaa, Karjalan vaakuna. Oon aina tuntenu
ihteni karjalaiseks ihmiseks, ja
tahoin tuua sen ilmi tämmöisellä
tavalla. Itekki tul tehtyy se pakollinen Etelä-Suomen reissu, joka
kesti muutaman vuuen, ja kokoajan ol kova ikävä kotikonnuille
Tohmajärvelle.
Nyt ku on tuo tatska, ni
se muistuttaa juurista ihtee ja
muitaki ja on ollu usseemman
pysyvää, jopa iätöntä. Nuoruuden päähänpistona otettua
kuvaa voi myöhemmin katua,
mutta oman sukunsa vaakunaa ei. Isäni Mattikin muistutti,
että hänen Väinö-isällään, joka
seilasi mm. Kallavedellä sisävesilaiva Riistaveden kapteenina
1930-luvulta läpi sotavuosien,
oli ankkuritatuointi peukalonhangassaan.”
Tatuointi: Atelje´ Tattoomika.
Kuva: Kari Nenonen.
kerran jutun alottajana, ja tottakait rakas on myös oma kotikunta. Ehkä sekin tulloo vielä
ikuistettuu vaakunan muodossa
joskus samaan käteen.
Ensin meinasin, jotta tuo
teksti ois ollu Karjala. Van
arvelin, jotta siitä tulloo sen
jälkeen pelkän kaljamainoksen näkönen. Ja nuo veripisarat tekstin alla kuvovaa sitä verimiäree, joka on Karjalan maila
vuuatettu erinäisissä sodissa.”
Kotiseututatuoinnit keräyksessä
Kotiseutuliitto kerää parhaillaan kuvia kotiseututatuoinneista. Myös lahtelainen Sauli Hirvonen kerää kuvia mahdollista
kirjaa varten. Lähettäkää siis edelleen kuvianne ja tatuointeihin
liittyviä tarinoitanne osoitteeseen [email protected]. Halutessanne voimme julkaista kuvan nimimerkillä. AH
Kotiseutuposti 3/ 2014
11
palkinnot ja avustukset
EU:n ja Europa Nostran palkintoja nyt myös aineettomalle
kulttuuriperinnölle ja digitointihankkeille
Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteiset kulttuuriperintöpalkinnot ovat haettavana.
Hakuaika päättyy tänä vuonna 15. lokakuuta.
Palkintoa voi hakea nyt perinteisten hakukohteiden lisäksi aineetonta kulttuuriperintöä
koskevalle toiminnalle ja digitointihankkeille. Lisäksi palkintoa voi edelleen hakea kulttuuriperintökohteen konservointihankkeelle, merkittävälle tutkimushankkeelle sekä yksilön tai yhteisön
kulttuuriperintötyölle omistautuneelle toiminnalle. Hakukohteena voi olla myös koulutuksellinen tai
muu kulttuuriperintötietoisuutta lisäävä hanke. Kulttuuriperintökohteet voivat olla aineettoman kulttuuriperinnön ohella rakennuksia tai rakennelmia, teollista kulttuuriperintöä, maisemia, puistoja, puutarhoja, arkeologisia kohteita, taideteoksia tai kokoelmia.
Palkittujen joukosta valitaan kuusi Grand Prix -voittajaa, jotka saavat 10 000 euron suuruisen pääpalkinnon. Lisäksi yksi palkituista valitaan nettiäänestyksen avulla yleisön suosikiksi.
Aineeton kulttuuriperintö voi olla käytäntöjä, esityksiä, ilmaisuja, tietoa ja taitoja, jotka yhteisöt,
ryhmät ja – joissakin tapauksissa – yksilöt tunnistavat osaksi kulttuuriperintöään. Hakemuksen tulee
olla joko englannin- tai ranskankielinen.
Lisätietoa palkinnoista: www.europanostra.fi.
Avustus kulttuuriperinteen tallentamiseen hakuun lokakuussa
Museoviraston myöntämä avustus on tarkoitettu suomalaisen kulttuuriperinteen, erityisesti maaseutuja työväenkulttuurin tallennusta ja esille saattamista koskeviin hankkeisiin kansalaisjärjestöille ja muille
oikeustoimikelpoisille yhteisöille, kuntia lukuunottamatta. Hakuaika on lokakuussa.
www.nba.fi/fi/avustukset/kulttuuriperinteen_tallentaminen
Hakemukset Kulttuurirahaston keskusrahastolle lokakuussa
Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston hakuaika on lokakuussa, ja apurahoja haetaan verkkopalvelussa. Apurahoja myönnetään kaikille kulttuurielämän aloille. Tietoa apurahastoista: www.skr.fi.
uusia kotiseutuliiton j ä seni ä
Härmälänrannan Asukasyhdistys ry, Tampere
Malmin lentoaseman ystävät ry, Helsinki
Takamaan Vasama ry, Kouvola
12
Kotiseutuposti 3/ 2014
K alenteri
EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT JA SEURANTALOPÄIVÄT
12–14/9
Näkymätön kulttuuriympäristö -teemaa vietetään ympäri Suomen. Samaan aikaan vietetään seurantalopäiviä. www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/ky-paivien-tapahtumat.
Ks. juttu päivistä sivulla 19.
VUODEN KOTISEUTUKIRJAN JULKISTAMINEN
4/10
Ylen kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen julkistaa Vuoden kotiseutukirjan Turun
kansainvälisillä kirjamessuilla Kuisti-lavalla kello 11–11.30. Ks. finalistit sivulla 15.
SUOMEN KOTISEUTULIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ13/12
Kokouksessa mm. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja valtuuston varapuheenjohtajat sekä
hyväksytään ensi vuoden toimintasuunnitelma.
Lisätietoa ja ohjelmat: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri.
Tervetuloa Espooseen 2015
Espoon kaupunki toivotti Hämeenlinnan valtakunnallisilla kotiseutupäivillä kotiseutuväen laulaen tervetulleeksi seuraaville kotiseutupäiville. Espoon päiviä vietetään
Leppävaarassa 6.–9. elokuuta 2015. Espoon sivistystoimen johtaja Sampo Suihko muisteli, miten oli toteuttamassa kotiseutupäiviä myös Espoon Tapiolassa vuonna
1989. Suihko veti gaalayleisön yhteislauluun ”Kalliolle
kukkulalle” yhdessä vaimonsa Tuula Kurkisuon kanssa.
Nigeriasta Espooseen kotiutunut Ebun Kivinen johdatti yleisön Espoon päivien maahanmuuttajateemaan
laulamalla äidinkielellään.
Kotiseutuposti 3/ 2014
13
Kotiseututyön uudet ja vanhat muodot käsittelyssä
Kirjoittajat
[artikkelijärjestyksessä]
Kannen suunnittelu: Nalle Ritvola.
Kirsi Moisander
Lassi Saressalo
Marketta Havola
Jenna Kostet
Janne Kareinen
Pirjo Tulikukka
Satumaarit Myllyniemi
Mirja Metsola
Arja Salmi
Taina Hautamäki
Leni Pakkala
Laura Puromies
Riina Koivisto
Karoliina Junno-Huikari
Andreas Koivisto
Lauri Viinikkala
Visa Immonen
Joonas Kinnunen
Jouni Kauhanen
Marjut Paulaharju
Sari Alajoki
Anneli Ilonen
Outi Lähteenlahti
Hanne Rokkonen
Orvokki Vääriskoski
Lauri Julkunen
Majlis Bremer-Laamanen
Sirkku Pihlman
Kotiseutu-vuosikirja ilmestyy lokakuussa 2014 teemalla kotiseututyön uudet ja vanhat muodot. Päätoimittaja: Riitta Vanhatalo, toimituskunta: Anna-Maija Halme, Liisa Lohtander, Pia Puntanen, Harri
Turunen. Tilaukset: www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet/myytavat-julkaisut.
Tervetuloa elämysten Kotiseutuklubiin!
www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuklubi
Kotiseutuklubi on saanut
kuluvan vuoden aikana
ennätysmäärän uusia jäseniä.
Vuosi 2014 on tarjonnut
klubilaisille yhdessäoloa
ja elämyksiä. Huhtikuussa
Raimo Sailas oli viihtyisän
klubi-illan juttuvieraana ja kesäkuussa teimme
bussiretken Elias Lönnrotin
synnyinkotiin Paikkarin torppaan Sammatissa sekä upeaan
Mustion linnaan. Elokuussa
nostimme maljat vuositapaamisessa Hämeenlinnan
raatihuoneella ja nautimme
Aulangon illasta yhteislaulunkin merkeissä. LL
14
Kotiseutuposti 3/ 2014
Vuoden kotiseututeos -finalistit valittu
U
udistettuun Vuoden kotiseututeos -kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 25 ehdokasta.
Ehdotukset koostuivat monipuolisesta kirjosta erilaisia lähestymistapoja ja muotoja. Mukana
oli tällä kertaa useampia valokuvakirjoja, uudella
tavalla karttoja käsittelevää kirjallisuutta, mutta
myös perinteisiä kotiseutukirjoja. Lisäksi perinteiseen kirjamuotoon oli yhdistetty audiota tai sarjakuvaa. Yksi ehdokkaista on julkaistu e-kirjana,
mikä voi enteillä e-kirjojen yleistymistä myös kotiseutukirjallisuuden julkaisumuotona.
Raati, jossa toimivat Synnove Bergholm-Kull-
ström, Harri Turunen ja Riitta Vanhatalo, valitsi
viisi teosta jatkoon lopullista valintaa varten.
Raati piti vuoden ehdokkaiden tasoa hyvänä.
”Viiden valintaa ei tässä vaiheessa haluta
lähteä tarkemmin perustelemaan, jotta lopulliselle
valitsijalle jää paremmin vapaat kädet tehdä omaa
arviotaan”, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.
Tänä vuonna Vuoden kotiseututeoksen valitsee Ylen kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen.
Vuoden kotiseututeos julkaistaan lauantaina 4. lokakuuta Turun kansainvälisillä kirjamessuilla, jossa
Seppo Puttonen kertoo perustelut voittajalle.
Viisi finalistia
•
•
•
•
•
Henna Aaltonen (toim.): Torppari, suutari, apteekkari,
pyykkäri. Esko Aaltosen valokuvia.
Elvi Ikonen, Marita Kykyri, Timo Lievonen, Ari Ryökkynen & Galina Vangonen: Rakennettu ranta – Ruotsinsalmesta satamaan.
Jouni Kauhanen: Nöyrtyminen ympäristöpakolaiseksi.
Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sosiaalihistoria.
Päivi Magga & Eija Ojanlatva: Ealli Biras: Elävä ympäristö, saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.
Satumaarit Myllyniemi: Korpimuseo Wildwood Tales.
Kaikki ehdokkaat: www.kotiseutuliitto.fi.
Kotiseutuposti 3/ 2014
15
Suomen Kotiseutuliitto:
Kulttuuriperinnön säilyminen varmistettava
G
lobalisoituvassa ja tällä hetkellä epävarmassa maailmassa oman kulttuuriperinnön tunteminen
luo turvallisuuden tunnetta. Suomen rikas ja monimuotoinen kulttuuriperintö pitää sisällään
aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön – saunasta Kalevalaan ja Suomenlinnasta tunturien tarinoihin. Kulttuuriperintöä vaalivat niin valtio, kunnat, museot, yhdistykset kuin yksityiset henkilöt.
Taloudellisesti huonona aikana kulttuuriperinnöllä on erityisen merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Oman kulttuurin tunteminen ja tekeminen luo voimaa ja antaa elämään merkityksellisyyttä.
Tuleviin opetussuunnitelmiin on kirjattava entistä voimakkaammin kotiseutuopetuksen ja paikallisuuden tuntemisen näkökulma. Kuntaliitoksia tehtäessä on muistettava liittyvien kuntien omat symbolit,
merkkipäivät, historia ja muu kulttuuriperintö.
Suomen Kotiseutuliitto pitää erittäin tärkeänä kansalaisten ja kuntalaisten osallistumismahdollisuutta kotiseutunsa kehittämiseen. Kulttuuriperinnön säilymisen varmistaminen vaatii tiedollisia, taidollisia ja taloudellisia resursseja, joita ei saa vähentää. Kulttuuriperintö on nähtävä voimavarana; sen
merkitys esimerkiksi matkailun sisältönä on kaikkialla maailmassa keskeinen.
Suomen Kotiseutuliitto näkee julkisen vallan ja kolmannen sektorin yhteistyön kulttuuriperinnön
saralla arvokkaaksi ja tulokselliseksi. Oman kulttuurin tuntemus avaa tilaa muiden kulttuurien ymmärtämiselle ja kasvattaa suvaitsevaisia suomalaisia maailmankansalaisia.
Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 8. elokuuta 2014
Sirpa Pietikäinen:
”
Ilman kotiseututyötä ja niitä yhdistyk‑
siä, jotka ovat vuosia tehneet täällä töitä,
ei moni vanha kaunis asia olisi säilynyt.
Me tarvitsemme ihmisiä, jotka näkevät men‑
neisyydessä arvon ‑ myös uudemmissa raken‑
nuksissa ja koskemattomissa luontopaikoissa,
jotta ne olisivat olemassa myös silloin, kun ne
ovat satoja vuosia vanhoja ja monta kymmentä
kertaa arvokkaampia”.
”Tälle kotiseututyölle on entistä enemmän
tilausta jatkossa. Se ei ole itseensä sulkeutumis‑
ta ja toisen torjumista. Ei yksi identiteetti toista
vie vaan värittää.”
Valtakunnallisten kotiseutupäivien avajaiset Hämeenlinnan torilla perjantaina 8. elokuuta.
16
Kotiseutuposti 3/ 2014
Kylä- ja sukukirjan muoto on vapaa
Hervantalaisten tarinoita ja kuvia kerätään nettiin sivustoa
varten luodun sovelluksen avulla, kaupunginosan 40-vuotisjuhlan
kunniaksi. Juha Simola suunnittelutoimisto Bcklightista kertoi,
että materiaalia tulee olla runsaasti, kun sivusto julkistetaan.
Näin sivusto on kiinnostava ja innostaa kävijöitä lisäämään omia
tarinoitaan. Kuva: Anna-Maija Halme.
K
ylä- tai sukukirja voi olla oikeastaan millainen vain. Helpottavalta tuntuvaan ajatukseen olen päätynyt Hämeenlinnan
kotiseutupäivien aloitusseminaarin jäljiltä. Oikeastaan samaan päätelmään on helppo tulla
omienkin kokemusten kautta. On ikävä tehdä
kirjaa aina samaan sapluunaan, koska siltä häviää
sillä tavalla oma persoonallisuus. Sen antavat toisaalta kirjan tarinoiden kohteet ja toisaalta kertojat ja tekijä.
Tietokirjailija Raine Raition esityksestä tämä
kävi hyvin ilmi, kun hän puhui kotiseutukirjojen
ja sukukirjojen välisestä harmaasta alueesta. Hän
luetteli koko joukon erilaisia kirjatyyppejä, joita
voi kriteereistä riippuen pitää kotiseutukirjoina,
vaikka ne voivatkin ensisijaisesti käsitellä muuta.
Sukujen tarinat kuuluvat osana näihin.
Arvostan sitä, että sukututkijat käyttävät
suunnattomia aikoja etsiessään faktatietoja joskus
eläneistä ihmisistä ja heidän liittymisistä toisiinsa,
verkostoista jotka me kaikki muodostamme moninaisilla tavoilla. Silti kaiken sen ympärille on
hyvä saada lihaa ja luuta. Tässä ovat moninaiset
arkistot tärkeä apuväline. Luonnollisesti ne ovat
myös säilytyksen tapa, mutta pitääkö sellaista säilyttää, mille ei ole käyttöä meidän elämässämme?
Case-tapauksena esittelivät Petri Pekkola ja
Juha Simola Tampereen Hervannassa luotua sähköisen kotiseudun presentaation mallia. Kun arkistoista löydettyjä ja tutkimuksen kautta luotuja
tietoja esitetään yleisölle, sähköiset välineet luovat
aivan uuden, lähes rajattomalta vaikuttavan mahdollisuuden etsiä juuri se tapa, jonka itse katsoo
aiheeseen sopivimmaksi. Aina se ei ole painettu
kirja.
Loppupaneeli ei mielestäni onnistunut. Sillä
oli liian vähän aikaa tulevaisuuden hahmottamiseen eri puolilta. Itsekin kirjoja tehneenä kiinnitin huomiota Raition käsitykseen, etteivät näitä
kirjoja tekijältä tilaavat henkilöt läheskään aina
tiedä mitä tilaavat ja mitä kaikkea siihen liittyy.
Työn määrä on valtava. Se johtaa alhaisiin palkkioihin ja sitä kautta harvoihin ammattilaistekijöihin. Kirjat jäävät harrastajaryhmän ja kirjapainon
panoksen varaan. Usein ne silloin myös toistavat
vanhoja muotoja.
Jouko Hannu
Kotiseutututkija ja -kirjoittaja
Jouko Hannu antoi
Valtakunnallisten
kotiseutupäivien
Kotiseudun suvut ja
tarinat -seminaarissa
tietoiskun hyvästä
kotiseutuarkistosta.
Kotiseutuposti 3/ 2014
17
Seurantalot.fi uudistuu
S
uomalaisia seurantaloja
esittelevä seurantalot.fisivusto uudistuu vuodenvaihteessa. Sivusto saa uuden
ilmeen ja sen käyttö helpottuu.
Sivusto toimii seurantalojen
näyteikkunana ja tukee talojen
omistajayhdistyksiä mm. juhlatilojen markkinoinnissa. Lisäksi
sivustolla on runsaasti seurantaloille räätälöityä korjaustietoa.
Viimeistään
vuodenvaihteessa seurantalojen omistajayhdistysten kannattaa päivittää
talojen tiedot ajan tasalle sekä
valita sivuille muutama näyttä-
Etusivulla on Tuomas Uusheimon kuva Hailuodon Nuorisoseurantalosta.
vä kuva talosta. Syksyn aikana [email protected] tai puhelisivujen päivittäminen tulee tehdä mitse (09) 612 63223.
Kotiseutuliiton kautta, seuranta-
Seurantalojen korjausavustukset haussa
Seurantalojen korjaamiseen tarkoitettu valtionavustus on julistettu haettavaksi. Hakemukset tulee toimittaa Kotiseutuliittoon 30. syyskuuta mennessä. Hakemus jätetään ensisijaisesti sähköisen hakupalvelun kautta. Myös paperisia hakulomakkeita otetaan edelleen vastaan. Hakuohjeita ja lomakkeita voi
tilata liiton toimistosta.
Korjausavustuksilla pyritään parantamaan talojen toimivuutta ja kuntoa. Avustusta voi hakea
yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon.
Sähköinen hakemus: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/sahkoinenhaku
Hakujulistus, hakulomakkeet ja -ohjeet löytyvät Kotiseutuliiton sivuilta:
www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/seurantalojen-korjausavustus
Vastaa kyselyyn seurantalojen korjausavustusjärjestelmästä
Kotiseutuliitto selvittää seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta. Selvitykseen liittyy sähköinen kysely seurantaloja omistaville yhteisöille.
Selvityksen tavoitteena on arvioida korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kyselyllä selvitetään myös talojen merkitystä kansalaistoiminnalle.
Vastauksia toivotaan kaikilta seurantaloja omistavilta yhdistyksiltä. Lisätietoja sekä linkki kyselyyn
tulevat Kotiseutuliiton www-sivuille syyskuun aikana.
18
Kotiseutuposti 3/ 2014
Kulttuuriympäristöpäivillä kymmeniä
tapahtumia Inarista Porvooseen ja Paraisille
E
uroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään tänä syksynä
12.-14. syyskuuta. Kevään ja kesän aikana
kulttuuriympäristöpäivien ohjelmassa on ollut jo
kymmeniä tapahtumia ja päivät huipentuvat nyt
syyskuussa.
Tulevana kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna on useita kymmeniä paikallisten
tahojen järjestämiä tapahtumia pääkaupunkiseudulta Lappiin asti. Ohjelmassa on seminaareja,
näyttelyitä, kävelykierroksia, avointen ovien tapahtumia ja jopa kulttuuriympäristöön tutustuttavan lastenkirjan julkaisutilaisuus.
Menneisyys ja maisemat mukaan
Koska kulttuuriympäristöpäivät laajenivat nimenmuutoksen myötä myös arkeologista kulttuuriympäristöä ja kulttuurimaisemia käsitteleviin tapahtumiin, kutsuttiin tänä vuonna mukaan
erityisesti näiden alojen tapahtumia ja toimijoita.
Ohjelmassa onkin useita esihistoriaa ja historiaa
esitteleviä seminaareja ja muita tapahtumia.
Tänä vuonna kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla Näkymätön kulttuuriympäristö. Teemalla halutaan tuoda esille kulttuuriympäristön
puolia, joita ei ensi vilkaisulla huomaa, kuten menneisyyttä, arjen ympäristöjä ja maiseman tarinoita.
Vuoteen 2013 saakka tapahtuma kulki Suomessa nimellä Euroopan rakennusperintöpäivät.
Vuosittaisten Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tavoitteena on levittää tietoa kulttuuriympäristön monimuotoisuudesta ja innostaa toimimaan kulttuuriympäristön säilymisen ja hyvän
hoidon puolesta. Joka syksy 50 maassa noin 20
miljoonaa ihmistä ympäri Eurooppaa osallistuu
kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin. JV
Kylä josta löytyi aarre -lastenkirjan julkistustilaisuus on uudenlainen kulttuuriympäristöpäivien tapahtuma. Tilaisuus järjestetään perjantaina 12. syyskuuta Suomen vanhimmassa edelleen
käytössä olevassa koulussa, Kyrkoby skolassa, Vantaalla.
Kulttuuriympäristön tekijät
-kilpailu jatkuu lokakuulle
Kulttuuriympäristöpäivien lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät
-kilpailu jatkuu 15. lokakuuta asti. Kilpailussa ideoidaan oman lähiympäristön kohteelle toimintaa, joka tekee sen näkyväksi ja
tuo esiin sen merkitystä.
Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat
www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/kypaivien-tapahtumat/
Lue lisää Euroopan kulttuuriympäristöpäivistä
www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparistopaivat
Kotiseutuposti 3/ 2014
19
Kotiseutuliiton valtuustoon uutta virtaa
S
uomen Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin
viisi uutta henkilöä liiton vuosikokouksessa
Hämeenlinnan Aulangolla 8. elokuuta.
Uudenmaan edustajaksi valittiin askolalainen kansatieteilijä, FM Elisa Jäntti, Keski-Pohjanmaan edustajaksi kokkolalainen maakuntaamanuenssi Pirkko Järvelä, Pohjois-Pohjanmaan
edustajaksi nivalalainen toiminnanjohtaja Hanna
Järviluoma, Pohjanmaalta vaasalainen rakennusinsinööri Juha Ossi ja Lapista kemiläinen intendentti Helka Savikuja.
Jatkokaudelle
valittiin
Etelä-Karjalan
edustajaksi lappeenrantalainen käsityöläinen Anne-Maija Laukas, Kanta-Hämeestä janakkalalainen yrittäjä Elisa Göös, Keski-Suomesta jyväskyläläinen maakuntamuseon johtaja
Heli-Maija Voutilainen, Kymenlaaksosta valkealalainen kotiseutuneuvos Erkki Sillanpää, PäijätHämeestä lahtelainen rehtori Martti K. Lehto,
Uudeltamaalta helsinkiläiset FM Tuula Salo ja
varatuomari Veijo Lehto sekä Varsinais-Suomesta turkulainen kotiseutuneuvos Markku Monnonen. Asiantuntijajäseninä jatkamaan valittiin
turkulainen professori Helena Ruotsala ja helsinkiläinen Kuntaliiton erityisasiantuntija Ditte
Winqvist.
Valtuusto koostuu maakuntien edustajista ja
asiantuntijaedustajista. Maakuntien ehdokkaat
valitaan maakunnallisissa kotiseututapaamisissa keväällä ja alkukesästä, ja lopullisen päätöksen
tekee Kotiseutuliiton vuosikokous vaalivaliokunnan esityksen pohjalta.
Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo (oik.) esitteli vuosikokouksessa liiton viestinnän suurimman haasteen: kuinka saada
viesti leviämään yhdistysten ja eri kanavien kautta yli sadalletuhannelle kotiseututoimijalle. Vasemmalla järjestöpäällikkö Liisa Lohtander,
keskellä Sari Rautio, joka toimi kokouksen puheenjohtajana. Kuva: Anna-Maija Halme.
20
Kotiseutuposti 3/ 2014
Ansioituneet esiin
Mitalin saivat Hämeenlinnan kotiseutupäivien juhlallisessa gaalassa 9. elokuuta Esko Jokiniemi, Raija Collander, Riitta Huuhtanen,
Kauno Koivukangas, Seppo Myllyniemi ja Henri Nordberg. Kuva: Anna-Maija Halme.
S
uomen Kotiseutuliitto on myöntänyt kotiseututyön ansiomitalin seitsemälle henkilölle. Mitali on Kotiseutuliiton korkein
tunnustuksen osoitus, jonka myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia
ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä
ansioita paikallisessa kotiseututyössä.
Mitalin saivat Raija Collander Siikaisista,
Riitta Huuhtanen Kuopiosta, Henrik Impola
Helsingistä, Esko Jokiniemi Liperistä, Kauno
Koivukangas Evijärveltä, Seppo Myllyniemi Hämeenlinnasta ja Henri Nordberg Torniosta.
Pekka Laaksosesta ja Markku Tannerista kunniajäseniä
Professori Pekka Laaksonen ja filosofian tohtori
h.c. Markku Tanner on kutsuttu Suomen Kotiseutuliiton kunniajäseniksi.
Pekka Laaksonen oli Kotiseutuliiton valtuuskunnan jäsen 1981–1993 ja puheenjohtaja
vuosina 2001–2013, liiton hallituksen puheenjohtaja 1993–2000 ja aikakauslehti Kotiseudun päätoimittaja vuosina 1983–1990.
Markku Tanner teki elämänuransa Suomen
Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana vuosina
1966–2008. Lisäksi hän toimi aikakauslehti Kotiseudun toimitussihteerinä vuosina 1967–1993.
Hän oli myös Suomen kansallispukuneuvoston
perustaja ja puheenjohtaja vuosina 1979–1992.
Kotiseutuliitolla on Laaksosen ja Tannerin
lisäksi viisi muuta kunniajäsentä: kasvatustieteiden tohtori h.c. Eeva Ahtisaari, professori Aarne
Laurila, ministeri Jaakko Numminen, professori
Pekka Laaksonen ja Markku Tanner. Kuva: Matti Tanner.
Veijo Saloheimo ja akateemikko Päiviö Tommila.
Esityksen uusista kunniajäsenistä teki Kotiseutuliiton valtuusto. Kunniajäsenet nimitettiin
liiton vuosikokouksessa Hämeenlinnassa.
Kotiseutuposti 3/ 2014
21
merkkip ä ivi ä
Kotiseutuliiton puheenjohtaja Janne Vilkuna täytti 60 vuotta. Juhlan kunniaksi avattiin Janne Vilkuna
– ilmiökeskeinen museo -sivusto nettiin, osoitteeseen www.jannemuseo.com.
julkaisuja
Mitä on kulttuuriperintö?
Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää, Aura Kivilaakso (toim.), SKS 2013.
Kulttuuriperinnön käsitettä avaava artikkelikokoelma on ensimmäinen
Suomessa julkaistu perusteos kulttuuriperinnöstä. Tarkasteltavina ovat
sekä aineellinen että aineeton kulttuuriperintö, joita tutkitaan etnologiatieteiden ja historiantutkimuksen kysymysten näkökulmasta. Teoksessa
käsitellään myös tapaa jolla kulttuuriperintöä määritetään paikallisen perinteen, muistin, vallan, rahan ja politiikan keinoin.
Poukama – Uutta luovaa kalastuskulttuuria
Ilmari Leppihalme (toim.) Maahenki 2014. E-kirja www.poukama.eu.
Kirja kertoo niin kalastuksessa kulttuurissamme kuin uuden kalastuskulttuuriperinnön luomisesta. Kirja keskittyy kalannahkaan materiaalina
ja sen tuotteistamiseen unohtamatta kuitenkaan käsityöläisten konkreettisia näkökulmia ja vinkkejä tuotteiden valmistukseen. Kirjasta on julkaistu sekä sidottu kovakantinen versio että maksuton nettiversio.
22
Kotiseutuposti 3/ 2014
OMAKULMA
Ihana kesä!
Y
stävät, ympäristöt ja aistit kohdallaan…
Koulukaveri menneisyydestä pohdiskeli tavatessamme, miten ystäväjoukostamme, jossa kaikilta tuntui löytyvän sosiaalinen särö,
kuitenkin kehkeytyi tasapainoisia ja menestyneitä
yksilöitä. Mikä sai meistä, heterogeenisen epäryhmän jäsenistä muokkautumaan juuri tällaisia?
Kaverini muutti aikanaan naapurikaupungista
oppikoulun alkaessa ja nyt väitöskirjaansa hioessaan
ihmetteli, miten erilaisia kaupungit kasvuympäristöinä olivatkaan! Olin törmännyt samaan tuntumaan. Kysyin, mikä eroista on hänelle ollut merkittävin. ”Sosiaalisesti tiukasti rajatusta ryhmästä
avoimeen ja heterogeeniseen yhteisöön vaihtaminen
avasi silmät maailmalle ja omille mahdollisuuksille.”
Riihimäen kiltakulttuuriperinne ja Hyvinkään
verkostomaisuus näkyvät työelämässä ja kanssakäymisessä. Ympäristömme sopeuttaa meitä.
Tunnen kiitollisuutta ja ylpeyttä, että Hyvinkään
kaupunki jo varhain panosti lasten ja nuorten taidekasvatukseen. Tästä kumpuavalla innovatiivisuudella väitän olevan merkitystä kaupungin kehityksessä. Toki lisänsä on tuonut lähipiiri, oma
taiteilijayhteisömme. Moni teinikavereista on päätynyt luoville aloille, vielä useammalle musiikki ja
kuvataiteet ovat rakas, voimaannuttava harrastus.
Kasvuympäristömme rytmit, värit, äänet ja
arvot tahdistavat arkeamme. Minun kotipihastani tutut jasmiinipensaat, omenapuut ja kukat herättävät vahvoja tuntoja myös muualla liikkuessani. Terassin kattoa kannattelevien Lapin kelojen
muotokieli on syvällä solukemiassa. En vielä parikymppisenä ymmärtänyt isäni pakohetkiä puutarhaan. Nyt käsien upottaminen multaan tuottaa
syvää tyydytystä ja rauhoittaa mielen hetkessä!
Psykiatrian professori Tiina Paunio on todennut, että yksilön kehityksessä ja ympäristöön sopeutumisessa vallitsee jatkuva dynaaminen tasapainotila muutoksen puolesta ja sitä vastaan.
Millainen tasapainotila syntyy nykyisen digitaalimaailman ja ympäröivän antidigitodellisuuden
välille? Miten ihmeessä pystymme tasapainottamaan jälkikasvuamme, jos ja kun emme saata ymmärtää sitä verkostoa arvoineen, johon he kasvavat ja josta ammentavat kulmakivensä?
Minun elämäni ankkurit ovat syvästi Lohjanharjun laella ja juureni Kannaksella. Inhimillinen
kehitys on historiallisesti tukeutunut lähipiiriin ja
sen arvoihin: perheeseen, koulu- ja työyhteisöihin. Väitän, ettemme tunne digitalisaation seurauksia, emmekä osaa ennakoida niitä riittävästi yhteiskuntarauhan, -kehityksen kuin -suunnittelun
turvaamiseksi. Paunion mukaan tavoitteena on
saavuttaa kussakin tilanteessa paras mahdollinen
tasapaino, vaikka se edellyttäisi eristäytymistä tai
sisäiseen maailmaan uusien elementtien luomista. Olemmeko luoneet niin pelottavan maailman,
että on helpompaa hukkua pelimaailmaan kuin
tutustua naapuriin?
”Meiltä saa lainata sokeria”-, kylätalkkari- ja
monet muut ilmiöt pehmentävät lähentymismahdollisuuksia, mutta mihin rohkeutemme kohdata
naapuri on kadonnut? Onko todella niin, että tarvitaan alue- tai kaupunkikehitysratkaisuja tätä tukemaan? Kyllä, kyllä. Ratkaisevinta on kuitenkin
uskaltaa kohdata se naapuri tai vastaantulija arvostaen, vaikka sanattomastikin!
Ta r ja H a i li
erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto
Kotiseutuposti 3/ 2014
23
Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi
Perinnesarjakuva
S u omen Kotise u t u liitto
Kalevankat u 13 A
00100 H EL S I N K I
p u helin (09) 612 6320
toimisto @ kotise u t u liitto.f i
www.kotise u t u liitto.f i