artikkelin - Suomen Kotiseutuliitto
Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti 3/ 2015 LIITE Kotiseuturakkaus ja yhteisöllisyys Mikä on Kotiseutuliitto? Mitä me teemme? Pä ä k i r j o i t u s Kotiseutuposti 8.9.2015 3/ 2015 Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti j u l k a i s i ja Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo puh. 040 733 7033 [email protected] Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 [email protected] www.kotiseutuposti.fi I l m o i t ta m i n e n www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T i l a u k s e t ja osoi t t eenmuu tokset Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 [email protected] Kansikuva Kotikaupunkipolulla Leppävaarassa, oppaana kotikaupunkipolkujen kehittäjä, toimittaja Pauli Saloranta. Kotikaupunkipolkujen kävelyreiteillä esitellään kaupunginosien historiaa ja nykyisyyttä, luontoa ja kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria sekä merkittäviä henkilöhahmoja. Tavoitteena on kuvata urbaania elinympäristöä kokonaisvaltaisesti ja mielenkiintoisesti. Kuva: Aiko Lohtander. Multiprint Oy ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761 Kotiseuturakkaus voimavarana Osuimme suorastaan kultasuoneen, kun valitsimme Valtakunnallisten kotiseutupäivien teemaksi Espoossa Rakkaudesta kotiseutuun. Kotiseuturakkaus kukoisti pääkaupunkiseudulla toden totta. Kuulimme innostavia ja kotiseutuylpeyttä huokuvia puheenvuoroja esimerkiksi seminaarissa ja keskustelutilaisuuksissa. HaKuva: Kati Laitinen. luan kiittää Espoon kaupunkia, kaupunginosayhdistyksiä, puhujia ja esiintyjiä, vapaaehtoisia oppaita, tukijoita sekä tapahtumaan osallistuneita niin Espoosta, lähiseudulta kuin ympäri Suomea. Yhdessä loimme hienon kotiseututapahtuman. Espoon henki kiinnitti kävijöiden huomion. Kaupunginosayhdistysten ja kaupungin yhteistyö tuntuu olevan sujuvaa ja luontevaa. Espoon kaupungin toimintatapa näyttää olevankin tehdä enemmän ja enemmän kaupungin suunnittelua yhdessä asukkaiden kanssa. Miksi kotiseutuhenki on tärkeää myös kunnan tai maakunnan elinvoimaisuuden ja koko yhteiskunnan näkökulmasta? Sitä käsittelemme myös tässä lehdessä. Kotiseututyö on asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoista asuinalueen kehittämistä, viihtyisyyden lisäämistä, ympäristön vaalimista, identiteetin vahvistamista, perinteen tutkimista ja harrastamista sekä tulevaisuuden rakentamista. Kotiseuturakkaus on voimavara, joka saa toimimaan oman kotiseudun ja yhteisön hyväksi. Julkinen tunnustus kasvattaa siivet ja vahvistaa kotiseuturakkaudesta kumpuavia henkisiä voimavaroja kotiseututoimijoissa. Viimeksi ilahdutti tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys Espoon päivien suojelijana: ”Perinteikkäällä kotiseutuliikkeellä on tässäkin ajassa oma tehtävänsä. Kansalaistoimintaa tarvitaan kotiseutujen ja asuinympäristöjen vaalimisessa ja kehittämisessä.” Kotiseututyö tarvitsee tukea ja arvostusta. Yhteiskunnan tukea voi mitata yleisenä arvostuksena sekä konkreettisena tukena taloudellisesti. Ri i t ta Va n h ata lo toiminnanjohtaja Kotiseutumuseoiden helmet Kotiseutuliiton koordinaattori Sini Hirvonen vieraili kesän aikana kymmenissä paikallismuseoissa ympäri Suomen. Vastaanotto oli lämmin ja kohteet kiehtovia. Hanke sai myös huomiota paikallismediassa. Yläneen kotiseutumuseossa kokeillaan rohkeasti uusia toimintamuotoja. Kesällä museorakennus oli viiden viikon ajan käsityöläisten myyntinäyttelynä, ja perusnäyttelyn esineet siirrettiin syrjään. Toinen museon helmistä on perinnekasvitarha, jonka puutarhaturistit ovat löytäneet. Yläneellä sanotaan, että olennaista on, että ihmiset tulevat tänne, tulivat sitten käsitöiden tai kukkasten perässä! Kuva: Sini Hirvonen. Lapset innostuvat historiasta, kun pääsevät itse touhuamaan! Yhdeksän kuukauden ikäinen Oskari tutustui kansakoululuokkaan Toivosen talonpojanmuseossa, vuotta vanhemmalle isoveljelle alue oli jo tuttu. Pihapiiri on pullollaan vanhaa tavaraa, lapset halivat koiranpentuja ja isät ajeluttavat heitä pikkutraktoreilla. Kuva: Sini Hirvonen. Sisältö 4 6 6 7 7 8 9 10 12 14 15 16 16 17 18 19 20 21 Valtakunnalliset kotiseutupäivät espoolaisittain Elokuussa 2016 tavataan Kajaanissa! Kotiseutuliiton vuosikokouksen julkilausuma Kotiseututyön korkein tunnustus seitsemälle Valtuusto päivittyi vuosikokouksessa Vieraskynä: Suomi tarvitsee kotiseutuja Vuoden kotiseututeko: Avainpatsas Vuoden kaupunginosa: Hakunila Pikkusen paremmalla lomaleirillä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät huipentuvat Kerro tarina seurantalolta Seurantalot ovat tärkeitä kokoontumispaikkoja Saviseudun lukuisat kotiseutukirjat Eurooppalainen kulttuuriperintötapahtuma Turkuun Kotiseutu-vuosikirja 2015 Meidän aineeton kulttuuriperintömme! Kotiseudulle-keräys starttasi Vuoden kotiseututeos -finalistit Kotiseutuliiton kirjoittajat: Anna-Maija Halme (AH), Elina Kuismin (EK), Sanna Käyhkö (SK), Liisa Lohtander (LL) ja Jonina Vaahtolammi (JV). Perinnemaisemien hoito on museoalueelle sopivaa toimintaa. Konneveden kotiseutumuseosta vinkataan, että perustetuilla perinnebiotoopeilla on saatu tuki piha-alueen pisteaidan tekoon. Maisemanhoitajiksi otetut lampaat puolestaan houkuttelevat lapsiperheitä. Pihan vilkastuminen on pitänyt myös ilkivallan poissa. Kotiseutuyhdistys on löytänyt hyvän yhteistyökumppanin Konneveden eläkkeensaajat ry:stä, joiden jäsenet huolehtivat museon avoinnapidosta. Kuva: Sini Hirvonen. Kentältä talteen poimitut parhaat toimintamallit, kotiseutumuseoiden helmet, julkaistaan verkossa myöhemmin tänä vuonna. Toimivia ideoita on kesän aikana julkaistu Kotiseutuliiton Facebook-sivulla. www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kotiseutumuseoiden-helmet Kotiseutuposti 3/ 2015 3 Valtakunnalliset kotiseutupäivät espoolaisittain Valtakunnalliset kotiseutupäivät saatiin viettää aurinkoisissa merkeissä niin sään kuin olosuhteidenkin puolesta. Tapahtuman keskittäminen Leppävaaraan, Sellon ympäristöön, onnistui ja toimi samalla hyvänä espoolaisen kotiseututyön ja kaupunkikulttuurin näyttämönä. Ilmoittautuminen Sellon kirjastossa, torstain seminaari ja perjantain vuosikokous Sellosalissa, perjantain kotiseutupäivien avajaiset ja sunnuntain päätöstapahtuma Sellon kauppakeskuksen sisällä sekä kaksipäiväiset Kotiseutumarkkinat Via porintorilla olivat kaikkien, niin päiville osallistuneiden kuin myös kotiseututyöstä kiinnostuneiden kaupungin asukkaiden helposti saavutettavissa. Vaikka kotiseutupäivien isännöintiä Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitolle (EKYL) ja Espoon kaupungille yllättäen ja pyytämättä tarjottiinkin, tartuimme rohkeasti haasteeseen lyhyestä valmisteluajasta huolimatta. Ekylillä ei olisi ollut henkilöresursseja yksin lähteä järjestämään kotiseutupäiviä, mutta päätöstämme helpotti ratkaisevasti Suomen Kotiseutuliiton lupaus toimia itse tapahtuman pääjärjestäjänä. Lopullisesti päivien järjestäminen varmistui, kun kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja sivistystoimen johtaja Sampo Suihko innostuivat hankkeesta ja ilmoittivat kaupungin osallistuvan järjestelyihin. Päivien toteutusta helpotti suuresti mahdollisuus käyttää kaupungin tiloja. Onnistuneeseen lopputulokseen auttoi myös kaupungin eri virastojen henkilökunnan työpanos avajaisten, kotiseutugaa- lan ja retkiohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tapahtuman tiedottamisessa kaupunkilaisille. Kun suuria linjoja hoiti energinen kotiseutupäivien koordinaattori Jonina Vaahtolammi ja budjettia valvoi liiton toiminnanjohtaja, niin Ekylin päävastuulle jäi vapaaehtoisten värvääminen, kotiseutumarkkinoiden organisointi ja näytteilleasettajien metsästys. Järjestösihteerimme Kristel Nyberg onnistui tehtävässä erinomaisesti. Vapaaehtoisia oli päivien aikana eri tehtävissä runsaat 30, ja lähes 50 näytteilleasettajaa, järjestöä, yritystä ja käsityöläistä Espoosta ja muualta Suomesta oli kahden päivän ajan esittelemässä toimintaansa ja osaamistaan sekä myymässä tuotteitaan markkinoilla. Espoolaisen kulttuurin monimuotoisuus näkyi erityisesti toritapahtuman ruokatarjonnassa. Retket ovat perinteisesti olleet kotiseutupäivien ohjelmassa lauantaisin ennen iltagaalaa ja niin Espoossakin. Monipuolinen retkitarjonta oli ehkä liiankin laaja koska kaikille retkille ei kiinnostuneita riittävästi ilmaantunut. Espoolaiset yhdistykset järjestivät samaan aikaan asiasta kiinnostuneille kotikaupunkipolkukävelyitä ympäri kaupunkia. Ekylin puolesta kiitän Suomen Kotiseutuliittoa ja Espoon kaupunkia erittäin hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Rakkaudesta kotiseutuun teimme yhdessä mahtavat kotiseutupäivät Espooseen. M i kko P erkko Ekylin puheenjohtaja Aukeaman kuvat: Aiko Lohtander. Lisää kuvia kotiseutupäiviltä: www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto/albums Avajaisia juhlittiin näyttävästi ja Espooseen sopivasti Sellon kauppakeskuksessa. Esiintyjinä mm. paikalliset katusirkuksen taitajat, Clunker Circus. 4 Kotiseutuposti 3/ 2015 Viaporin tori täyttyi kotiseutupäivien aikaan uusespoolaisesta ruokaperinteestä, kun mm. maahanmuuttajayhdistys Filoksenia ry:n keittiövelhot tarjoilivat eksoottisia makuelämyksiä. Yhdessä kotiseutua rakastaen Espoon Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä oli ilo huomata, kuinka nuoria, eri yhteisöjen edustajia ja paikallisia asukkaita saatiin mukaan miettimään kotiseudun merkitystä ja sen eri puolia. Torstaina kotiseutupäivien seminaariin osallistuneet Espoon nuorisovaltuuston edustajat pohtivat kulttuuria ja kotiseutua ja totesivat yhdeksi sen vahvuudeksi uu- distumiskyvyn ja monipuolisuuden. Kotiseutumarkkinoilla puolestaan esiteltiin Espoon eri kulttuureita edustavia yhdistyksiä ja yrittäjiä. Esimerkiksi Filoksenia ry:n kojulla yhdistyksen rouvat tarjoilivat arabialaisia ja afrikkalaisia herkkuja. Sunnuntaina pidetyssä perheille suunnatussa Kotosen kotiseutupäivässä lapset ja nuoret nauttivat heille suunnitellusta iloisesta ohjelmasta. Kotiseutu on kaikkien yhteinen asia ja rakkaus! JV Seminaarissa nähtiin ja kuultiin taiteen, talouden ja tutkimuksen edustajilta näkemyksiä kotiseututyön ja kulttuurin merkityksestä. Nuorisovaltuuston näkemykset olivat raikkaita. Tilaisuuden juonsi André Noël Chaker. Gaala vietettiin Opinmäen koulukeskuksessa, joka kisaa paraikaa arkkitehtuurin Finlandia-palkinnosta. Gaalassa esiintyivät niin monikulttuuriset espoolaiset nuoret lupaukset kuin jo paikkansa vakiinnuttaneet pitkän linjan taiteilijat. Lähikuvassa kotiseutuneuvos Benita Åkerlund, Ekyl ry:n puheenjohtaja Mikko Perkko, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Toritapahtuma ja päätösjuhla näyttivät mm. espoolaisten nuorten osaamista: Olarin naisvoimistelijat opastivat torilla uteliaita voimistelun saloihin ja ihastuttivat voimistelunäytöksessä päätösjuhlassa, jossa myös taikuri Simo Aalto sai Jokeri Pokeri Box -taikashow’lla lapset (ja aikuisetkin) haukkomaan henkeään. Kotiseutuposti 3/ 2015 5 Elokuussa 2016 tavataan Kajaanissa! Vuoden 2016 Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään Kajaanissa ja lähikunnissa. Kajaanin kaupunki ja lukuisat alueen yhdistykset kutsuvat koko kotiseutuväen unohtumattomalle matkalle Kainuun historiaan ja nykyisyyteen – kotiseutupäivien perinteitä unohtamatta. Kajaanin tunnetun linnan rakennustyöt aloitettiin 1604, mutta työt etenivät hitaasti. Pietari Brahe sai sen omistukseensa 1650, ja hän muokkasi siitä aatelislinnan. Kajaanin kaupungin Brahe perusti jo seuraavana vuonna. Nykyisin linnan rauniota brändätään rauniolinnaksi. Kotiseutupäivien päätösjuhlassa järjestäjät aikovatkin räjäyttää koko linnan! Onneksi kyse on vain näytösluonteisesta pyroteknisestä räjäytyksestä, jolla muistetaan linnan varsinaista räjäyttämistä tasan 300 vuotta aiemmin, vuonna 1716. Varmasti monia kiinnostavat myös kulttuuri-, luonto- ja teollisuuspainotteiset retket: retkikohteiksi on valittu mm. Talvivaaran kaivosalue ja höyrylaivaristeily Eino Leinon ja Elias Lönnrotin maisemissa. Kainuun historia vilisee merkkihenkilöitä mm. kulttuurin ja politiikan alalta, ja nykyään alueelle on kesäkotiutunut myös tunnettu tiedemies. Tähtitieteilijä kutsuukin Kotiseutupostin lukijat mukaan vuoden 2016 kotiseutupäiville. LL Kaikista maailmankaikkeuden paikoista valitsin kesäpaikan Kainuusta. Tule sinäkin kotiseutupäiville Kajaaniin. – Esko Valtaoja Suomen Kotiseutuliitto: Paikallisen kansalaistoiminnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintatilat turvattava Tiukkenevan talouden aikana kolmannen sektorin panokselle on suuri kysyntä, mutta toimitilojen puute tai niiden suuret kustannukset vaikeuttavat aktiivista kansalaistoimintaa. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous on huolissaan kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytyksistä ja toimitiloista. Sekä korkea vuokrataso että tilojen puute vaikeuttavat aktiivista kansalaistoimintaa. Suurissa kaupungeissa tilanne on erittäin hankala. Esimerkiksi Helsingissä on monin paikoin suuri pula vapaan toiminnan ja kokoontumisen asukastiloista. Jos tiloja löytyy yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan käyttöön, ne saattavat olla liian kalliita. Kaupungin tuki asukastiloille ei jakaudu tasaisesti. Maaseutupaikkakunnilla lukuisat seurantalot toimivat avoimina kulttuuri- ja toimintakeskuk- sina, mutta tilanne ei ole yhtä hyvä joka kunnassa. Käytöstä poistettavia tiloja, kuten lakkautettuja kyläkouluja, tulisi tarjota ensisijaisesti kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden käyttöön. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous haastaa kunnat ja paikalliset yhteisöt yhteiseen keskusteluun kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytysten turvaamisesta ja sitä kautta etsimään ratkaisua kansalaisjärjestöjen, kaupunginosatoimijoiden ja asukkaiden yhteistilojen saatavuuteen ja kohonneiden tilakustannusten kohtuullistamiseen. Vuosikokous toivoo, että omistavat tahot ymmärtäisivät kolmannen sektorin toiminnan tuottaman hyödyn – tilakustannuksia voisi esimerkiksi kattaa järjestöjen tuottamilla palveluilla. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 7.8.2015 Julkilausuma kokonaisuudessaan: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/lausuntoja-ja-julkilausumia 6 Kotiseutuposti 3/ 2015 Kotiseututyön korkein tunnustus seitsemälle henkilölle Suomen Kotiseutuliitto myönsi kotiseututyön ansiomitalin seitsemälle henkilölle. Mitali on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus, jonka myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Ansiomitalin saivat kirkkoherra emeritus Toivo Hyyryläinen Oulusta, toimitusjohtaja Seppo Katila Seinäjoelta, museolehtori-kotiseutuasiamies Matti Nieminen Keravalta, kotiseutuaktiivi Teuvo Sadeharju Lappajärveltä, kotiseutuaktiivi Erkki Salo Kylmäkoskelta, yliarkkitehti Kaija Santaholma Helsingistä ja Kansantalojen liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Matti Tokkari Helsingistä. Ansiomitalit luovutettiin Espoon Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa 8. elokuuta. Kuvassa: Toivo Hyyryläinen, Seppo Katila, Matti Nieminen, Mauno Puotinen ( Järviseutu-Seuran puheenjohtaja, joka vastaanotti mitalin Teuvo Sadeharjun puolesta), Erkki Salo, Kaija Santaholma ja Matti Tokkari. Kuva: Aiko Lohtander. Kotiseutuliiton valtuusto päivittyi vuosikokouksessa Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin kolme uutta henkilöä liiton vuosikokouksessa Espoon Leppävaarassa 7. elokuuta. Uusina jäseninä valtuustossa aloittivat kajaanilainen varatuomari Paavo Enroth Kainuun edustajana, tamperelainen FM Pasi T. Kuusiluoma Pirkanmaan edustajana ja eurajokelainen kunnanjohtaja, eläk. Tapani Rihtimäki Satakunnan edustajana. Jatkokaudelle valittiin Etelä-Pohjanmaalta lapualainen jatko-opiskelija Teppo Ylitalo, EteläSavosta mikkeliläinen HuK, matkailuopas Helena Partanen, Lapista sodankyläläinen KT Irja-Kaisa Lakkala, Pohjois-Karjalasta joensuulainen FM Anne Meriläinen, Pohjois-Pohjanmaalta oululai- nen sairaanhoitaja Pirjo Karhu, Pohjois-Savosta kuopiolainen HTM Jyrki Haapala, Uudeltamaalta espoolainen museoturvallisuusasiantuntija Mikko Perkko ja helsinkiläinen VTM Risto Piekka sekä Varsinais-Suomesta mynämäkeläinen fysioterapeutti Marja Virpi. Asiantuntijajäseninä jatkamaan valittiin vaasalainen kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, oululainen maakunta-arkiston johtaja Vuokko Joki, tamperelainen toiminnanjohtaja Heidi Martikainen ja turkulainen professori Helena Ruotsala. Janne Vilkuna jatkaa puheenjohtajana Orimattilalainen Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna valittiin toiselle kaudelle Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja samalla liiton puheenjohtajaksi. Vilkuna on ollut Kotiseutuliiton valtuuston jäsen vuodesta 2007, varapuheenjohtaja vuodesta 2008 ja puheenjohtaja vuodesta 2013. Helena Aaltonen, Jouko Hannu ja Timo Korkeaoja jättivät vuosikokouksessa valtuustopaikkansa. Aaltonen piti kiitospuheen. Kuvassa keskellä kansallispuvussaan Janne Vilkuna. Kuva: Aiko Lohtander. Kotiseutuposti 3/ 2015 7 v i erask y n ä Suomi tarvitsee kotiseutuja Espoo on kotiseutu, kasvu- ja kehitysympäristö neljännesmiljoonalle asukkaalle. Synnyin- ja kotikaupunkini Espoon asukasmäärä on elämäni aikana yli kymmenkertaistunut. Kasvua ja muutosta kuvaa myös se, että nykyisin runsas kymmenesosa meistä espoolaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kaupunkiin on kasvanut Pohjoismaiden suurin innovaatiokeskittymä, Aalto-yliopiston kampusalue keskiönään. Kasvussa ja elinvoimaisuudessamme maassa- ja maahanmuutolla on ollut suuri merkitys. Jatkossa maahanmuuton vaikutus koko Suomen hyvinvoinnille vain entisestään korostuu. Haluamme olla hyvä kotiseutu sekä maassa- että maahanmuuttajille. On tärkeää, että kansainväliset osaajat juurtuvat uudelle kotiseudulleen, etteivät heti ensimmäisen laskusuhdanteen myötä katoa maailmalle. Osaamista tarvitaan ja osaamisen halutaan juurtuvan tänne, Espooseen, Suomeen. Monipuolinen, eloisa kansainvälinen yhteisö houkuttelee taas edelleen uusia osaajia ja yrityksiä. Diversiteetti on voimavara, joka kannattaa tiedostaa ja antaa sen hyvälle kasvulle pohjaa. Kotiseutu merkitsee paitsi paikkaa myös mielentilaa. Se merkitsee halua elää ja toimia yhdessä, jakaa vastuuta, välittää. Sellaisessa yhteisössä on tilaa ja mahdollisuuksia ihmisen, kulttuurin ja talouden kasvuun ja tasapainoiseen kehitykseen. Lähiyhteisö, lähitekeminen kotiuttavat, luovat kotiseutukokemuksen, juurruttavat. Olen oppinut huomaamaan, että kaikki, mitä tehdään asukkaiden kanssa, onnistuu. Espoon tärkein voimavara ovatkin aktiiviset kaupunkilaiset, yritykset, yhteisöt ja yhdistykset. Kaupunki organisaationa on osaltaan mahdollistajan roolissa. Näin uskon asian olevan muuallakin. Lähitekemisessä ja lähiyhteisöissä ei ole kyse hallintomalleista ja byrokratioista vaan asukkaiden 8 Kotiseutuposti 3/ 2015 Jukka Mäkelä (vas.) ja Riitta Vanhatalo kertoivat Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Yleisradion toimittajalle, miksi kotiseututyö on tärkeää ja mitä kotiseutu Espoossa merkitsee. Kuva: Liisa Lohtander. itsensä tarttumisesta tekemisiin, koululaisten vanhempina, vanhusten omaisina, lähiympäristönsä vaalijoina, harrastamisen aktiiveina. Esimerkkinä viimeksi kuluneelta vuodelta voin mainita yli 1 300 koululaistamme rakentamassa Meidän roskiksia tai 9 000 kaupunkilaista osallistumassa lähiympäristön kunnostustalkoisiin. Kaupunki voi suunnitella ympäristöjä, istuttaa puistoja, asentaa roskiksia, rakentaa asukastiloja, siistiä ja huoltaa, mutta vain ihmisten itsensä innostuksella, välittämisellä, osallisuudella saavutetaan kestävää kehitystä. Kannettuna ei vesi kaivossa pysy. Kotiseututyö parhaimmillaan on lähitekemistä, lähiosallistumista, lähivälittämistä, kuulumista paikkaan ja yhteisöön. Kotiseututoiminta on arvokasta perinnetyötä, mutta se on ensiarvoista työtä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin vahvistamisessa. J u kka M ä kelä Kirjoittaja on Espoon kaupunginjohtaja, joka on kotoisin Espoon Tapiolasta. Vuoden kotiseututeko löytyy Seinäjoelta Avainpatsas muistuttaa tehdystä kotiseututyöstä Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Vuoden kotiseututeoksi Seinäjoen Törnävä-Seura ry:n ideoiman Avainpatsaan. Ruostumattomasta teräksestä hitsattu yli kaksimetrinen patsas sijaitsee Seinäjoella Ruukintien ja Vuoritien kiertoliittymässä Törnävällä, vanhan maalaiskunnan maaperällä. Teos symboloi Seinäjoen kasvua ja kehitystä nykyaikaiseksi eteläpohjalaiseksi asuin- ja työpaikkakeskukseksi Seinäjoen maalaiskunnan ja kauppalan yhdistyttyä kau- Avainpatsaan paljastustilaisuuden jälkeinen kuva, jossa keskellä Seinäjoen Törnävä-Seuran puheenjohtaja Seppo Katila ja hänen vasemmalla puolellaan hymyilevä Seinäjoen kaupunginpungiksi vuonna 1960. hallituksen puheenjohtaja Kimmo Heinonen. Kuva: Seinäjoen Törnävä-Seura ry Kotiseutuliitto palkitsee Vuoden kotiseututeon edistääkseen hyvin toteutettua kotiseututyötä. Raadin Yhdistyksellä ei ollut mahdollisuuksia pystyttää mielestä Avainpatsaassa ja sen toteutuksessa yh- patsasta omin voimin. Patsaan toteuttivat opinnäydistyy useita merkittäviä näkökulmia: nuoret olivat tetyönään Koulutuskeskus Sedu Törnävän levysepvahvasti mukana tekemässä erittäin vaativaa työ- pähitsaajaoppilaat Matti Kontteli ja Miika Kattelus tä, patsas itsessään on näyttävä ja ainutlaatuinen ja opettajiensa Olli Janhusen ja Mika Lassilan opasse liittyy vahvasti perinteeseen ja paikallisen iden- tuksella. Terästeoksen toteuttamisen mahdollisti titeetin vaalimiseen. Kotiseutuyhdistyksen, oppi- yrityslahjoitus. Kuortaneen Teollisuuspalvelu Kulaitoksen, yritysten ja kaupungin välinen yhteistyö tepa Oy sekä Asennus- ja Metallityö Kontteli Oy tuotti hedelmää. lahjoittivat teokseen tarvitun teräksen. Seinäjoen kaupunki valmisti perustukset ja asensi patsaan. Törnävä-Seura luovutti patsaan SeiYhteistyöllä ja myötämielellä näjoen kaupungin käyttöön kesäkuussa 2014. EK Avainpatsaan tekeminen sai alkunsa Seinäjoen Törnävä-Seuran puheenjohtajan Seppo Katilan ideasta. Patsas on mittasuhteiltaan tarkka kopio Seinäjoen Ennätysmäärä monipuolisia ehdokkaita maalaiskunnan jo käytöstä poistuneen vaakunan Ehdotuksia Vuoden kotiseututeoksi tuli ennätyksellikolmesta avaimesta, jotka symboloivat kunnan kessen paljon, lähes 40 hyvin perusteltua ja monipuolista tekoa. Ehdolla oli sekä perinteisen kotiseututyön keisen avainaseman lisäksi sen maiden viljavuutta. muotoja että uusia avauksia – tapahtumia, hankkeiSeinäjoen kaupunki on myöntänyt heraldikko Ahti ta, julkishallinnon tekoja sekä yksityisten henkilöiHammarin suunnitteleman vaakunan käyttöoikeuden ja tietenkin kotiseutuyhdistysten toimintaa. den Törnävä-Seuralle. Kotiseutuposti 3/ 2015 9 Vuoden kaupunginosa: Yhteisöllinen ja monikulttuurinen Hakunila Suomen Kotiseutuliitto valitsi Vuoden kaupunginosaksi Vantaan Hakunilan. Valinta tehtiin peräti 155 ehdotuksen joukosta. Monen mielikuvissa Itä-Vantaalla sijaitseva noin 11 000 asukkaan Hakunila saattaa olla vain levoton lähiö, mutta yhteisöllisyys ja runsas kulttuuritarjonta nostivat sen kaupunginosien kärkeen. Hakunilan keskus on 1970-luvulla rakennettu kerrostaloalue. Nuori kaupunginosa tekee paljon yhteistyötä ympäröivien vanhempien alueiden kanssa. Hakunilan suuralueeseen kuuluvat Hakunilan lisäksi Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki, Länsimäki, Länsisalmi, Ojanko, Rajakylä, Sotunki ja Vaarala. Hakunilalaisten yhteisöllisyys näkyy erilaisten yhdistysten määrässä sekä niiden keskinäisessä yhteistoiminnassa. Lisäksi Vantaan kaupunki ja Hakunilan seurakunta tekevät tiiviisti yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. Vahvan yhteisöllisyyden taustalla on eri toimijoiden yhteinen tahto. Vantaan kaupungilla on halua lähiöiden oman identiteetin kohottamiseen. Hakunilan aluetoimikunta on ollut aktiivinen toimija alueen kehittämisessä. Asukkaiden näkemykset esimerkiksi kaavoituksesta ovat välittyneet hyvin kaupungin päättäjien tietoon. Hakunilan ja sen ympäristön kulttuuritarjonta on rikasta, sillä kulttuurin tekijöitä on paljon. Alueen asukkaat osallistuvat aktiivisesti oman kaupunginosansa tapahtumiin. Merkittävimpiä tapahtumia on syyskuun toisena lauantaina vietettävä Hakunila-päivä, jonka aikana eri järjestöt, kaupunki ja seurakunta esittelevät toimintaansa. Kulttuurien rikkauksia Hakunila on yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupunginosista. Maahanmuuttajataustaisia asukkaita on Hakunilassa yli 20 prosenttia, enemmän kuin muualla Vantaalla. 2000-luvun alussa roturähinät koettelivat Hakunilaa, mutta myös herättivät yhteisön toimimaan yhdessä. Syntyi koko kylän hanke, Hakunila-projekti. – Alue on erinomainen esimerkki siitä, miten eri ryhmien välillä olleita ristiriitoja on pystytty sovittelemaan kaupungin, lähipoliisin ja alueen asukkaiden yhteisin voimin. Ongelmia ei ole ollut enää vuosiin, toteaa valintaraadin puheenjoh- Hakunilan kirjasto uusittiin vuonna 2013 käyttäjien esitysten mukaisesti ja osittain käyttäjien voimin. Lopputuloksena on viihtyisä ja toimiva kirjasto, joka pystyttiin remontoimaan vähin kustannuksin ja käyttäjien mielen mukaisesti. Kuva: Kati Tyystjärvi. 10 Kotiseutuposti 3/ 2015 Hakunila-seuran puheenjohtaja Taisto Mäntynen (toinen oikealta) vastaanotti palkinnon aktiivisten hakunilalaistoimijoiden kanssa. Hän iloitsi, että Hakunila nostetaan viimein sille kuuluvalle paikalle hyvänä asuinalueena, ja toivoo, että tunnustus avaa muidenkin silmät Hakunilan myönteisille piirteille. Kuva: Aiko Lohtander. Hakunila sijaitsee kokonaan 1600-luvulla syntyneiden Hakunilan eli Håkansbölen ja Nissbackan kartanoiden entisillä mailla. Håkansbölen kartanolla järjestettävässä Kartanon kevät -tapahtumassa lauletaan yhdessä ja nautitaan keväästä kartanopuistossa. Alueen toimijat pyrkivät lähivuosina saamaan kartanolle tilat monipuolista ja jatkuvampaa toimintaa varten. Kuva: Kati Tyystjärvi. taja, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen. Vuonna 1998 aloittanut Hakunilan kansainvälinen yhdistys edistää monikulttuurista toimintaa ja lisää vieraiden kulttuurien tuntemusta. Se on lähentänyt maahanmuuttajia ja kantaväestöä tapahtumillaan. – Vuoden kaupunginosa -titteli tuo Hakunilaan myönteistä huomiota, jota se tarvitsee. Hakunilalaiset eivät aina itsekään osaa arvostaa kotiseutuaan. Kehityskohteitakin löytyy. Vanha ostoskeskus on jo aikansa elänyt ja sen kehittäminen olisi tarpeen. – Julkisten palveluiden säilyminen lähellä asukkaita sekä toimiva ihmisten kohtaamispaikka ovat tärkeitä koko yhteisölle, Tyystjärvi sanoo. Hän löytää hakunilalaisuuden ytimen ihmisten kautta. Hakunilassa asuu rehellistä kunnon väkeä, jotka elävät arkista, vaatimatontakin elämää. – Se mitä Hakunilassa tapahtuu, on kauhean tavallista, mutta sopii hakunilalaisille. EK Luonto ympärillä Alueella on monipuoliset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Hakunilan urheilupuiston ja Ojangon ulkoilualueen hiihtomaastot ovat valtakunnallisestikin merkittäviä. Kuusijärven liikuntakeskus uimarantoineen tarjoaa monipuolisia ulkoilutoimintoja, ja sieltä on myös yhteydet Sipoonkorven laajalle metsäalueelle. Alueen historiallisia kohteita ovat esimerkiksi Sotungin kylämiljöö, Håkansbölen, Nissbackan ja Westerkullan kartanoympäristöt sekä juoksuhautaalue Länsimäessä. Turhaan näkymätön Hakunila-seuran johtokunnan jäsen Kati Tyystjärven mukaan Hakunila on turhaan jäänyt näkymättömäksi. Ihmisillä tuntuu olevan Hakunilasta joko negatiivinen käsitys tai ei mitään mielikuvaa. Aliarvostetun maine vaikuttaa myös asukkaisiin. Hakunila toimii kaakkoisen Vantaan palvelukeskuksena. Hakunilan suuralueella asuu noin 29 000 asukasta. Kartassa kaupunginosa on vihreä ja suuralue ruskea. Kuvalähde: Wikimedia Commons. Kotiseutuposti 3/ 2015 11 Pikkusen paremmalla lomaleirillä Kesäkuun 2015 alussa Paltamon Vaarankylällä riitti vilskettä, kun kylän tapaamispaikalla, Vaarantalolla, kokoontui innokkaiden lasten ryhmä. Kyseessä oli viisitoista 8–12-vuotiasta lasta, jotka viiden päivän ajan tutustuivat kotiseutuhenkisellä leirillä erilaisiin perinteisiin, kotiseutuun ja historiaan. Oltiin mukana, nimensä mukaisesti, Pikkusen paremmalla lomaleirillä. Pikkusen paremman lomaleirin järjestäjinä toimivat Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys, Paltamo-Seura ja Vaarankylän kyläyhdistys. Ensimmäistä kertaa järjestettävän leirin ja sen alku- ja jatkosuunnittelun mahdollisti Alfred Kordelin säätiöltä saatu apuraha. Leirin tavoitteena oli luoda konsepti lapsille suunnatulle kesäleirille, joka tutustuttaisi lapset ja myös vanhempansa perinteisiin, paikallisuuteen ja historiaan konkreettisesti itse nähden ja toimien. Keskiössä olisivat vanhat tavat ja perinteet, paikallisuus, mutta myös tulevat perinteet, joita parhaillamme luomme. Leiriviikko jakautui teemapäiviin. Ohjaajien ja asiantuntijavieraiden avulla keskityttiin eri aiheisiin tehden ja leikkien. Ensimmäisenä päivänä aiheena oli maaseudun rakentaminen ja pihapiiri, johon tutustuttiin koottavien rakennusten kautta, piirtämäl- Yksi suosituista pihaleikeistä oli 10 tikkua laudalla. lä omaa pihapiiriä ja vertailemalla eroja oman, entisajan ja ympäristössä nähtävien pihapiirien välillä. Tiistaipäivänä olivat vuorossa käsityöt ja askartelu. Lapset keräsivät saunavastatarvikkeet ja viimeistelivät vastan oikealla vitsaksella solmien. Lisäksi valmistettiin näppärästi muun muassa ritsoja huopa-ammuksineen ja kaislaveneitä. Keskiviikko oli leiriläisille retkipäivä. Kotiseuturetkelle osallistui myös lähialueen asukkaita. Linja-autolla matkaten tutustuttiin upeisiin vaara- ja järvimaisemiin, patikoitiin, uitiin, vierailtiin navetassa, valmistettiin retkiateria nuotiolla ja käytiin myllyssä tutustumassa sen toimintaan. Matkan aikana kuultiin myös tarinoita läheisen ruukin vaiheista, jättiläisistä ja kuuluisista paikallisista merirosvoista, Kiveksen rosvoista. Leirin viimeiset päivät vietettiin leivonnan, luonnonyrttien ja taiteen parissa. Kainuuseen ja erityisesti myös Vaarantaloon liittyy tiiviisti kainuulainen suksi, ja vanhojen suksien kautta lapset suunnittelivat ja toteuttivat kaksi suurta taideteosVastojen tekeminen oli mukavaa puuhaa. Jokainen sai viedä valmiin vastan kotiin käytettäväksi. 12 Kotiseutuposti 3/ 2015 ta leiripaikan pihalle. Samalla laitettiin tukset ja lankarullahyrräkin herätti alulle ruisleivän juuri, joka seuraahilpeyttä. vana päivänä pääsi leivottavaksi Kaiken kaikkiaan Pikkusen ja paistettavaksi. Valmiin leiparempi lomaleiri antoi palvän päälle jokainen sai levitjon niin osallistuneille lapsiltää itse kerätyistä luonnonyrle kuin järjestäjillekin. Saatu teistä tehtyä levitettä. palaute oli positiivista ja alIsona osana leirin ohjelkuperäinen ajatus jokavuotimaa olivat pihaleikit ja askarsen leirikonseptin luomiselle telut. Mukana oli vanhempia ja sai tukea. Leirin toteuttaminen uudempia leikkejä ja leluja. Puuvaatii voimavaroja ja vapaaehtoista La ä. nk ytt e a r p l u jaloilla kävely sujui monilta. Vantoimintaa, mutta antaa myös paljon. i lla h y rr ä h er ätt i h hemmat pihaleikit, kuten kymmenen Perinteisten leikkien ja askareiden tetikkua laudalla tai kirkonrotta olivat suosittuja. keminen oli lapsille mieleistä ja niiden yhdistämiUudemmista mukana oli polla ja rolla. Hyppyna- nen nykyajan tilanteisiin toi asiat osaksi heidän rulla hyppiminen oli kaikille tuttua, mutta twist- jokapäiväistä elämäänsä. Samalla kasvoi käsitys naru puolestaan oli uusi tuttavuus. omasta kotiseudusta, paikallisuudesta ja meidän Askarteluissa yhdisteltiin uutta ja jokaisen osasta ja paikasta osana sitä. Kotiseudusvanhaa rohkeasti. Muun muassa ta tuli meidän oma paikka. hyrrät saivat modernit koristelut, puunuket muodin mukaiset vaateT eks t i: M a ri a H elo Ku vat: Ka leva Kova la i n en Pikkusen paremman lomaleirin lapset ja heidän valmistamansa suksiaiheiset ympäristötaideteokset. Kotiseutuposti 3/ 2015 13 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät huipentuvat ympäri maan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään tänä syksynä 11.–13.9. Kevään ja kesän aikana kulttuuriympäristöpäivien ohjelmassa on ollut taas kymmeniä tapahtumia ja päivät huipentuvat syyskuussa. Tänä vuonna kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teollisuuden ympäristöt, rakennukset ja koneet ovat vuosisatoja vaikuttaneet eri paikkakuntien identiteettiin. Vuoden 2015 tapahtumissa nostetaan teollisuus ja tekniikka esille osana kansallista ja eurooppalaista arvokasta kulttuuriperintöä. Tulevana kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna on useita kymmeniä paikallisten tahojen järjestämiä tapahtumia pääkaupunkiseudulta Varkauteen ja Inariin. Ohjelmassa on seminaareja, näyttelyitä, kävelykierroksia, avointen ovien tapahtumia ja jopa kulttuuriympäristön hoitoon keskittynyt leiri Sääksmäellä. Yhteinen eurooppalainen tapahtuma Vuosittaisten Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tavoitteena on levittää tietoa kulttuuriympäristön monimuotoisuudesta ja innostaa toimimaan kulttuuriympäristön säilymisen ja hyvän hoidon puolesta. Tapahtuma on koko Euroopan laajuinen ohjelma, European Heritage Days. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä ympäri Eurooppaa osallistuu kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin omissa maissaan. Eri maiden tapahtumiin voi tutustua kansainvälisellä verkkosivustolla osoitteessa http://europeanheritagedays.com/. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu lokakuulle Kulttuuriympäristöpäivien lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu 15. lokakuuta asti. Kilpailun tehtävä vuonna 2015 on Kerro tuotteen tarina. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. JV Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna voi esimerkiksi osallistua Kallion Kävelyfestivaalin järjestämälle kierrokselle, jolla tutustutaan Helsingin Sörnäisissä sijaitsevaan Elannon vanhaan leipätehtaaseen sekä alueen muuhun teollisuushistoriaan. Leipätehtaassa toimii nykyisin Kuvataideakatemia. Kuva: Jonina Vaahtolammi. Lue lisää Euroopan kulttuuriympäristöpäivistä: www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparistopaivat Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat: www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/ky-paivien-tapahtumat/ Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu: www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparistopaivat/kulttuuriympariston_tekijat/ 14 Kotiseutuposti 3/ 2015 Kerro tarina seurantalolta Suomessa on yli 2000 eri aikakausina rakennettua työväen- ja seurantaloa. Ne ovat täynnä tarinoita, ja niitä haluamme kuulla! Millaisia hetkiä sinä olet viettänyt seurantalolla? Tapasitko iskelmätähden, kokoontuuko talolla jonkin harvinaisen lajin harrastuspiiri tai sattuiko talolla jotain aivan kummallista? Ehkä olet kuullut tarinoita sotavuosilta tai haluat kertoa jostakin talolla järjestettävästä tapahtumasta. Kerro lyhyesti tai pit- Oulaisten nuorisoseurantalo Soihtula. Kuva: Tuomas Uusheimo kästi, me kiitämme kaikista tarinoista ja vinkeistä! Keräämme tarinoita seurantalojen historiasta ja nykypäivästä Suomen itsenäisyyden satavuotisSeurantalopäivä juhlavuoden kunniaksi tehtävää valokuvakirjaa ja nettisivustoa varten. Tarinat voivat liittyä toiminSyyskuun toisena viikonloppuna 11.– taan, henkilöihin, itse rakennukseen tai mihin vain 13.9.2015 vietetään valtakunnallista Seumielestäsi kertomisen arvoiseen. Jaa tarinasi kansrantalopäivää – tule mukaan järjestämään samme! tapahtumia! Vuonna 2017 ilmestyvään kirjaan kuvat ottaa Päivä tarjoaa tilaisuuden tehdä tunnetukvalokuvaaja ja arkkitehti Tuomas Uusheimo. Tuosi talojen elävää kulttuuriperintöä ja järjestää mas on arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kaikille avointa toimintaa. kuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja, joka on valokuvannut suomalaisia seurantaloja vuodesta 2010. Lisätietoa: www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille/ seurantalopaiva Ohjeet Täytä nettilomake Kotiseutuliiton sivuilla: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/ seurantalojen-tarinat Tarinan voi lähettää Kotiseutuliittoon myös sähköpostilla [email protected] tai kirjeitse. Kerro silloin nimesi ja yhteystietosi, mitä taloa tarina koskee ja missä talo sijaitsee. Korjausavustus Seurantalojen korjausavustusten haku vuodelle 2016 on alkanut. Lähetä hakemus 30.9.2015 mennessä. www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/ avustuksen-hakeminen Kotiseutuposti 3/ 2015 15 Seurantalot ovat tärkeitä kokoontumispaikkoja Seurantalojen määrä on säilynyt lähes samana 1980-luvulta tähän päivään. Tämä ilmenee Kotiseutuliiton tekemästä selvityksessä seurantalojen korjausavustusten vaikutuksesta ja käytöstä, joka tehtiin nyt ensimmäistä kertaa 1990-luvun jälkeen. Yli 300 seurantalon omistavaa yhdistystoimijaa vastasi selvitykseen liittyvään kyselyyn, ja heistä 88 prosenttia piti valtion jakamaa korjausavustusta ratkaisevan tärkeänä talon säilymiselle. Erityisesti haja-asutusalueilla seurantalot ovat tärkeitä kokoontumispaikkoja. Puolet vastanneista ilmoitti, että paikkakunnalla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Seurantalot tarjoavat edullisen ja laajan harrastus-, kulttuuri- ja juhlatilojen verkoston. Ylivoimai- sesti tärkeimmät toimintamuodot taloissa ovat selvityksen mukaan kokoukset ja kerhot sekä yksityiset juhlat. Korjausavustuksista 30 prosenttia käytetään talojen käytettävyyttä parantaviin korjauksiin, kuten talotekniikkaan ja varusteisiin. Korjatut tilat mahdollistavat myös pienyrittäjätoimintaa mm. pitopalveluita, musiikkia, kulttuuria sekä erilaista harrastustoimintaa tarjoaville ammatinharjoittajille. Selvitys tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Kotiseutuliitto on ministeriön päätöksellä huolehtinut seurantalojen korjausavustuksen jakamisesta vuodesta 2004 lähtien. SK Selvitys: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset Saviseudun lukuisat kotiseutukirjat Loimaa-Seuran järjesti maaliskuussa Saviseudun kotiseutukirjallisuusnäyttelyn, joka yllätti sekä yleisön että järjestäjät. Kirjoja kertyi lähes seitsemän sataa. Puheissa ja kehuissa Loimaan seudulla julkaistu kotiseutukirjallisuus on runsas, väkilukuun suhteutettuna runsaampi kuin muualla Suomessa. Kattavaa luetteloa kirjoista ei kuitenkaan koskaan ollut tehty, kunnes vuoden 2015 alussa Loimaa-Seura perusti työryhmän kokoamaan kotiseutukirjallisuusnäyttelyä. Nimeksi valittiin Saviseudun kotiseutukirjallisuusnäyttely, jotta 16 Kotiseutuposti 3/ 2015 vanha Suur-Loimaan alue saatiin katettua. Saviseutu on maaperään pohjautuva alueen vanha yleisnimi. Seudulla on nykyisin noin kaksikymmentätuhatta asukasta. Näyttelyyn koottiin sekä varsinaista kotiseutukirjallisuutta että saviseudulla syntyneiden tai pitkän elämäntyön tehneiden kirjoittajien teoksia. Työryhmä hankki tietoja kotiseutukirjoja ja tietoja niistä alueen kirjastoista Näyttelytyöryhmän muodostivat äidinkielenopettaja, rehtori ja kotiseutuneuvos Raija Kouri, entinen toimittaja Kari Nummila ja entinen kirjastonhoitaja Eliisa Mäkelä. Kuva: Jukka Ristimäki. Suuri eurooppalainen kulttuuriperintö tapahtuma Turkuun vuonna 2017 Europa Nostran iso kulttuuriperintötapahtuma European Heritage Congress järjestetään kesällä 2017 Suomessa maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlien kunniaksi. Kongressiin odotetaan satoja ulkomaalaisia vieraita ja korkean tason arvovieraita. Tapahtumaan liittyy runsaasti ohjelmaa, johon suomalaiset kulttuuriperintöammattilaiset ja -harrastajat voivat osallistua. Viisipäiväinen tapahtuma huipentuu Euroopan unionin ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintojuhlaan. Perinteisesti palkinnot jakaa järjestön puheenjohtaja, oopperalaulaja Plácido Domingo yhdessä EU:n kulttuuriasioiden komissaarin kanssa, ja läsnä on järjestäjämaan korkein johto. – Tämä on Euroopan merkittävin vuosittainen kulttuuriperintötapahtuma, ja olemme erittäin iloisia saadessamme sen Amsterdamin, Lissabonin, Ateenan, Wienin, Oslon ja Madridin jälkeen viimein Suomeen ja Turkuun, Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja Tapani Mustonen riemuitsee. Kuva: Turun kaupunki / Suomen Ilmakuva. – Tapahtumasta tulee yksi Suomen satavuotisjuhlavuoden kohokohdista. Kiitos Turun kaupungille sekä paikallisille yrityksille ja säätiöille, jotka ovat lähteneet innolla rakentamaan sitä. Haluamme kaikki turkulaiset ja suomalaiset mukaan tapahtuman viettoon, Europa Nostra Finlandin turkulainen varapuheenjohtaja Benito Casagrande toteaa. AH sekä omista, suvun, ystävien, tut- Loimaalta löytyy kirjatkin: niitä on tavien ja tunnettujen kirjojen kepidetty suuressa räilijöiden varastoista. Paikallis- Suvut ovat asuneet seudulla talo- arvossa. Kylätoilehdet julkaisivat ennakkojutut jaan polvesta polveen. On säilötty minta, tai paremnäyttelystä ja kertoivat, milloin visusti niin aatteet, vaatteet kuin minkin kulmakunkirjoja sai tuoda toitatoiminta, on alueella mistolle. voimakasta. Perinteen Näyttelyn aikana tallentamisen tärkeys kirjoja tuli päivittäin on tajuttu. muutama kassi lisää. Ja Suuri vaikutus kotijoka päivä työryhmä sai seutukirjojen runsaudeltietoja näyttelystä puutle on Loimaan Lehden tuvista kirjoista. Näytteja Loimaan kirjapailyyn tuodut ja sen yhnon yhteyteen perusteydessä tietoon tulleet tettu kustantamo Ooli, lähes 700 kirjaa merkitjonka julkaisemat kirRunsaslukuiset kirjaröykkiöt ryhmiteltiin väljästi ja suurpiirtiin tarkoin muistiin. jat muodostavat alueen teisesti eri osastoihin ja pöydät varustettiin osviittaa antavilla uudemman kotiseutusananparsietiketeillä. Kuva: Marju Jokinen. Kotiseutuposti 3/ 2015 17 kirjallisuuden ytimen. Toinen paikallinen kustantamo on edelleen aktiivisesti toimiva HD-kustannus. Lopussa kiitos seisoo Näyttelyyn tutustui arviolta 500 kävijää. Määrä jakautui tasaisesti eri aukiolopäiville, mikä mahdollisti näyttelyn esittelyn ja keskustelut vieraiden kanssa. Kirjoja sai katsella ja lukea, ja näyttelytilassa oli tuoleja pitempääkin tutkistelua silmälläpitäen. Kävijät toivoivat, että kirjanäyttelyä jatkettaisiin myös tulevina vuosina. Jatkossa näyttely voisi kuitenkin olla rajatumpi erikoisnäyttely, jossa kirjoja olisi myös mahdollista ostaa, myydä ja vaihtaa. Loimaa-Seura huolehtii näyttelyn yhteydessä kerätyn materiaalin jatkokäsittelystä. Luettelosta kootaan vuosittain täydennettävä kotiseutukirjallisuuden bibliografia. Käykääpä katsomassa Loimaa-Seuran kotisivuja www.loimaaseura.fi, kyllä niille ennemmin tai myöhemmin kirjaluettelo ilmestyy! Ra i ja Ko u ri Vinkit näyttelyä suunnitteleville • Työryhmän selkeä työnjako ja riittävä yhteydenpito • Selkeät ohjeet kirjojen tuomisesta, etenkin yhteydenotto ennakkoon, karsivat turhat ja turhauttavat tuontireissut • Aakkostettu lista hallussa olevista teoksista estää kaksoiskappaleet • Kirjojen ja niiden omistajien huolellinen luettelointi sekä nimilaput kirjoissa (takakansien sisäpuolella) helpottavat palauttamista 18 Kotiseutuposti 3/ 2015 Aineettoman kulttuuriperinnön tulkintoja Kotiseutu-vuosikirjassa Kotiseutu 2015. Aineettoman läsnäolo. Kulttuuriperinnön tulkintoja -teos ilmestyy syyskuussa. Alateemat ja kirjoittajat (artikkelijärjestyksessä) Näkökulmia kulttuuriperintöön Leena Marsio Pauliina Latvala Reetta Karhunkorva Leena Paaskoski Anne Rautiainen Kertomusten paikat Yrjö Sepänmaa Jouni Kauhanen Lassi Saressalo Jenna Kostet Kirsi Laurén Sari Tuuva-Hongisto Museoiden ja paikallisuuden arvo Viime aikoina Suomessa on keskusteltu runsaasti aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä ja suojelemisesta. Kotiseutuvuosikirja osallistuu nyt keskusteluun. Vuosikirjan artikkelit tarjoavat kiinnostavan ja monipuolisen kattauksen aineettomasta kulttuuriperinnöstä tulkintoineen. Teoksen 23 artikkelin kirjoittajat ovat kulttuuriperinnön asiantuntijoita, tutkijoita ja harrastajia. Vuosikirjan päätoimittaja on Riitta Vanhatalo ja toimituskunnan muodostavat Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna. Janne Vilkuna Johanna Lehto-Vahtera Hanne Rokkonen Esittävät perinteet ja käytännöt Antti Huntus Otso Kautto Tuula Nikulainen Maija Butters Marketta Luutonen Marika Sarha Helena Ruotsala Paavo Harola Meri Kytö Heikki Uimonen Hanna Helavuori Heini Räsänen Heikki K. Lähde Liisa Lohtander Vuosikirjaa voi jo nyt tilata, mutta tilaukset toimitetaan vasta lokakuun alkupuolella toimiston remontista johtuen. Tilaukset: [email protected] tai www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet/myytavat-julkaisut Meidän aineeton kulttuuriperintömme! Unescon yleiskokous hyväksyi 1972 maailmanperintösopimuksen, joka koskee sekä yksittäisiä monumentteja, rakennuksia ja alueita että luonnonperintökohteita. Suomi liittyi sopimuksen 1987. Maailmanperintösopimuksesta jätettiin tarkoituksella pois aineeton kulttuuriperintö. Paine sen mukaan saamiseksi tuli alkuun pääasiassa länsimaiden ulkopuolelta. Lopulta Unescon yleiskokous hyväksyi 2003 Aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen. Suomi liittyi sopimukseen 2013. Molempien sopimusten kansallinen hallinnointi on Museovirastolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti syksyllä 2014 aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän sopimuksen toimeenpanon tueksi. Yleissopimuksen piiriin kuuluvat suullinen perinne ja ilmaisu, esittävät taiteet, sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlatilaisuudet, luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt sekä perinteiset käsityöläistaidot. Maailmanperintösopimuksen ja aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusten välillä on kaksi olennaista eroa. Ensiksi aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksesta puuttuu maailmanperintösopimuksen kohteiden avainkriteeri ”yleismaailmallisesti erityisen arvokas” ja toiseksi siinä on olennaisesti vahvistettu yhteisöjen osuutta. Nimenomaan perinnettä ylläpitävät yhteisöt määrittelevät, ehdottavat ja antavat suostumuksensa heille arvokkaan perinteen päätymiselle sopijamaiden omin kriteerein laatimaan kansalliseen luetteloon ja sopimuksen kansainvälisille listoille. Aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimus on hyvin linjassa Euroopan neuvoston kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä koskeva puiteyleissopimuksen (Faron sopimus) kanssa, joka edennee eduskuntaamme hyväksyttäväksi syksyn aikana. Sama osallistava periaate sisältyy myös perustuslakimme pykälään 20: ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. ” Kansallisessa luetteloinnissa on siis kyseessä kokonaan uusi avoin yhteisölähtöinen prosessi. Laajan jäsenkuntansa vuoksi kulttuuriperinnön suhteen aktiivisia yhteisöjä tavoittava Kotiseutuliitto on aktiivisesti mukana toteuttamassa sopimusta. Liitto korostaa, että prosessin aikana on huolehdittava, ettei synny kahtiajakoa luetteloon kelpaavaan ja kelpaamattomaan kulttuuriperintöön. Pitää päinvastoin jatkuvasti korostaa kaiken kulttuuriperinnön arvoa ja sitä, että paikallisyhteisön kulttuuriperinnön arvon voi arvioida vain yhteisö itse! Ja n n e V i lku na Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän jäsen P.S. Seuraa sivua: www.aineetonkulttuuriperinto.fi Kotiseutuposti 3/ 2015 19 Kotiseudulle-keräys starttasi Kotiseutuliitto käynnisti Kotiseudulle-keräyksen heinäkuun alussa. Keräyksellä kootaan varoja Kotiseutusäätiön pääomaksi. Säätiö tukee asukkaita innostavaa, uudenlaista kotiseututyötä eri puolilla maata. Toinen apurahojen kohde on kotiseutututkimus. Ensimmäiset apurahat jaetaan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Keräys sai hyvän startin, kun se oli näkyvästi esillä Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Espoossa. Kotiseutuliiton hallituksen ja säätiötyöryhmän puheenjohtaja Kirsi Moisander kertoi päivien osallistujille keräyksen tavoitteista ja säätiön tehtävistä. Kotiseutupäivien aikana keräyslippaat kiersivät Kotiseutumarkkinoilla. Lisäksi varoja kerättiin Kotiseudulle-arpajaisissa. Kotiseudulle-keräys sai tuoreeltaan näkyvyyttä myös Yle Radio Suomen suositussa Entisten nuorten sävellahjassa, jossa se oli elokuun keräyskohteena. Keräys oli mukana myös Yle Radio Vegan Tongåvan-ohjelmassa. Keräystili: Nordea FI27 1555 3000 1204 29 (BIC: NDEAFIHH) Saajan nimi: Suomen Kotiseutuliitto Kirjoita viestikenttään lahjoittajan nimi ja lahjoitussumma. Tuula Salo ja Riitta Vanhatalo kiersivät keräyslippaiden ja arpojen kanssa kotiseutumarkkinoilla Espoossa. Kuva: Elina Kuismin. – Olen todella iloinen, että pääsimme yhteistyöhön Ylen kanssa Kotiseudulle-keräyksen merkeissä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. – Kotiseutuliiton jäsenet ovat voineet seurata jo pidempään uutisia säätiön perustamisesta. Haluamme kuitenkin kaikki suomalaiset mukaan tukemaan kotiseutuja. Siksi valtakunnallinen näkyvyys uudelle keräykselle oli hieno asia. Olen tietysti itsekin jo tukenut keräystä lahjoittamalla Kotiseudulle. Haastan kaikki 10 eurolla mukaan. Summan voi valita vapaasti itsekin, mutta kymppi on nätti summa. Lue lisää: www.kotiseudulle.fi Rahankeräyslupa POL-2015-555 • Luvan saaja: Suomen Kotiseutuliitto ry • Luvan myöntäjä: Poliisihallitus 4.5.2015 Toimeenpanoaika ja -alue: 4.5.2015–31.3.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta U u s i a K o t i se u t u l i i t o n j ä sen i ä Hembygdens Hopp i Hindersby rf, Loviisa Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salo Kauvatsan Kotiseutuyhdistys ry, Kokemäki Pro Sankila ry, Pirkkala Kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry, Masku, Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto – Laajoen kyläyhdistys ry, Jämsä Mankilan Kyläseura ry, Siikalatva SAHK ry, Helsinki Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry, Kuhmo Mustingan kyläseura ry, Jämsä 20 Mustinmäen maa- ja kotitalousseura ry, Leppävirta Lisäksi Kotiseutuliiton kannattajajäseniksi eli Kotiseutu- Palokka-Seura ry, Jyväskylä klubiin on liittynyt kuluvana vuonna noin 20 henkilöä. Kotiseutuposti 3/ 2015 Vuoden kotiseututeos -finalistit Vuoden kotiseututeos -kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 40 ehdokasta. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalon, kotiseutututkija Jouko Hannun, ministeri Raimo Sailaksen ja tietokirjailija Harri Turusen muodostama raati piti ehdokkaiden tasoa hyvänä. Raati valitsi finaaliin neljä korkealaatuista teosta. – Kotiseutukirjallisuudessa on tärkeää luotettavuus, paneutuminen ja informatiivisuus sekä paikallisten näkökulmien mukaan ottaminen. Hyvä kotiseututeos antaa tietoa niin entisille, nykyisille kuin uusille asukkaille, Riitta Vanhatalo sanoo. Vuoden kotiseututeos -finalistit liikkuvat meren läheisyydessä, ilmassa ja maalla, naisten elämänpiirissä, murremaastossa, kaupunkisuunnittelussa ja kotiseutupoluilla, joiden keskellä 2000-luvun kansalainen voi ammentaa menneiden sukupolvien elämäntavoista ja päätöksistä, joilla on vaikutusta nykyaikaamme. Kotiseututyötä sydämellä Tänä vuonna Vuoden kotiseututeoksen valitsee Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, joka paneutuu tehtäväänsä uteliaana ja suurin odotuksin. Heikkilä julkistaa voittajan 3. lokakuuta Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla. – Finaaliin valittuja teoksia yhdistää sydämellä ja rakkaudella tehtävä kotiseututyö. Minulle valitsijana on tärkeää löytää historian havinan keskeltä aito ihminen, tarinat, jotka liittävät meidät sukupolvien ketjuun ja saavat meidät tuntemaan olevamme osa suurempaa todellisuutta ja ajan jatkumoa, Marianne Heikkilä kertoo. – Lukijana haluan aina tulla jollain tasolla yllätetyksi. Sitä odotan näiltä loppusuoralle valituilta, erittäin laadukkailta ja ammattitaitoisten tekijöiden keskenään erilaisilta teoksilta. Neljä finalistia • Iitin Kotiseutuyhdistys ry (toim. Pertti Iiskola et al.): Lählätti min tänne Iittih – Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana • Tytti Isohookana-Asunmaa (toim.): Kello merelle soi – Kellon kylän historiaa • Jussi Jäppinen: Kaupunki siipien alla – Jyväskylä vanhoissa ilmavalokuvissa • Kirsti Manninen, Päivi Aitkoski-Catani ja Auli Pitkänen: Pitäjäntuvan tarinoita – Arkistojen aarteita ja perimätietoa Vanhasta Mäntsälästä. Kaikki ehdokkaat: www.kotiseutuliitto.fi Kunnioittava muistoteos naisesta, Aino Vallista, joka tallensi Iitin. Kylänsä arvoisesta teoksesta käy ilmi, että lähes kaikki Kellossa liittyy mereen. Lintuperspektiivi näyttää, miten pienestä rautatiekylästä syntyi nykyinen kaupunki. Teos kertoo Mäntsälän ja mäntsäläläisten tarinan oivallisesti ja oivaltavasti. Kotiseutuposti 3/ 2015 21 Av u st u kset j a palk i nn o t Museoviraston avustukset Kulttuurirahaston avustukset Näiden Museoviraston jakamien avustusten hakuaika on 1.9.–30.10.2015. Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahoja myönnetään kaikille kulttuurielämän aloille. Hakuaika on 1.–30.10.2015 ja apurahoja haetaan verkkopalvelussa. Museoiden harkinnanvaraiset valtionavustukset Kunnan, yhdistyksen tai säätiön omistuksessa oleville, lakisääteisen valtionosuuden ulkopuolella oleville museoille kokoelmien ja rakennusten säilymisen, kokoelmien hyvän hallinnan sekä museoiden kokoelmista ja paikallisesta perinteestä tiedon välittämisen turvaamiseksi. Myös paikallismuseotoiminnan kehittämiseen ja suunnitelmallisuuden edistämiseen. Avustukset suomalaisen kulttuuri perinteen tallentamiseen ja tutkimiseen Ensisijaisesti maaseutu- ja työväenkulttuurin tallentamiseen ja tutkimiseen kansalaisjärjestöille ja muille oikeustoimikelpoisille yhteisöille, kuntia lukuun ottamatta. Rakennusten entistämisavustukset ja tuki muinaisjäännösalueiden hoitoon Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin sekä tukea muinaisjäännösalueiden hoitoon. Ensisijaisesti rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuihin kohteisiin tai kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää antikvaarista asiantuntemusta. Muinaisjäännösalueiden hoitotuki kohdentuu muinaismuistolailla rauhoitettuun kiinteään muinaisjäännökseen kohdistuviin toimenpiteisiin. Lisätiedot: www.nba.fi/fi/avustukset Lisätiedot: http://skr.fi Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot 2016 haettavana Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinnot ja Europa Nostra -palkinnot 2016 ovat haettavana. Hakuaika päättyy ensimmäinen lokakuuta 2015. Palkintoa voi hakea kulttuuriperintökohteen konservointihankkeelle, merkittävälle tutkimus- tai digitointihankkeelle sekä yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautuneelle toiminnalle. Hakukohteena voi olla myös koulutuksellinen tai muu kulttuuriperintötietoisuutta lisäävä hanke. Kulttuuriperintökohde voi olla aineellinen tai aineeton. Lisätiedot: www.europanostra.fi Nyt kannattaa hakeutua hankkeisiin – mutta miten? Hankkeiden pyörittäminen on tapa kehittää omaa asuinaluetta, ja monelle yhdistykselle jo tuttua toimintaa. Mutta miten päästä mukaan esimerkiksi EU-hankerahoitukseen, jos asia on vielä vieras? Miten maakuntarahastolta voi hakea avustusta vaikkapa historiikin tekoon? Mistä saa tukea museon katon korjaamiseen, festivaalin järjestämiseen tai kylätalon lämmitykseen? Näitä asioita varten Kotiseutuliitto tarjoaa jäsenilleen hankeopastuksia ensi keväästä alkaen kaikissa maakunnissa. Kerromme aikataulut ja paikat myöhemmin tänä vuonna. Jo tätä ennen neuvomme mielellämme. Olemme myös koonneet paljon vinkkejä verkkoon. www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/jarjestoosaaminen 22 Kotiseutuposti 3/ 2015 K alenter i Tue kotiseututyötä Kotiseutu-vuosikirja 2015 Toimiston remontti 10.8.–2.10. Toimistopalvelut ovat tauolla, mutta seurantalojen korjausavustuksiin liittyvä puhelin- ja sähköpostineuvonta toimii normaalisti. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 11.–13.9. Teemana Teollisuuden ja tekniikan perintö www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/ky-paivien-tapahtumat Seurantalopäivä11.–13.9. Vuoden kotiseututeoksen julkistaminen Turussa 3.10. Valitsijana Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, paikkana Turun Kirjamessujen Kuisti-lava. Vuoden 2015 Kotiseutu-vuosikirja Aineettoman läsnäolo. Kulttuuriperinnön tulkintoja osallistuu keskusteluun aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä ja suojelemisesta. Sisältää 23 kiinnostavaa ja monipuolista artikkelia. Kotiseutuliiton valtuuston syyskokous Helsingissä 21.11. Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri Jäsenhinta 25 € (ovh 30 €) Kotiseutu-vuosikirja 2014 Kotiseutuliitto kutsuu koulut Suurelle Löytöretkelle! Teoksen 25 asiantuntevaa artikkelia käsittelevät kotiseututyön uusia ja vanhoja muotoja sekä monipuolistavat perinteistä kuvaa kotiseututyöstä. Jäsenhinta 15 €, muille 20 € Klubijäsenyys Kotiseudun hyvinvoinnista kiinnostuneille on tarjolla Kotiseutuklubi. Jäsenetuja ja -tarjouksia sekä klubiretkiä ja -tapaamisia. Suuri Löytöretki on verkkopeli, joka johdattelee oppilaat tutustumaan kotiseutuunsa, paikallishistoriaan ja lähiympäristöön. Oppilaat tuottavat itse peliin sisältöä ja luovat tarinoita – löytöretkiä – jotka muodostuvat sarjakuvien ja valokuva-albumien tapaan teksteistä ja kuvista. Löytöretkiin voi lisätä myös tietovisoja ja kuva-arvoituksia. Tarinan päähenkilönä seikkailee oppilaiden itse luoma hahmo. Peli on tarkoitettu pääasiassa alakouluikäisille ja se soveltuu useisiin eri kouluaineisiin. Löytöretkien luomiseen opettaja tarvitsee käyttäjätunnuksen, jonka saa Suomen Kotiseutuliitosta. Katso lisää ja lähde retkelle: www.suuriloytoretki.fi Miettikää yhdessä – kuvatkaa ympäristöä – luokaa tarina! Kaikki mukaan pelaamaan! Hinta: 40 euroa/vuosi. www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuklubi Kotiseutuposti 3/ 2015 23 Kotiseutuliiton toimiston väki kesällä 2015. Toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, harjoittelija Annina Rauhala, hallintosihteeri Satu Aallonpää, koordinaattori Sini Hirvonen, tiedottaja Elina Kuismin, koordinaattori Jonina Vaahtolammi, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, talouspäällikkö Paula Hirvonen, rakennustutkija Johanna Hakanen, viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme, toimistoassistentti Marianne Parvinen ja hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö. Kuva: Kati Laitinen. Meidät tavoitat Kotiseutuliitosta Toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo puh. 040 733 7033 Koordinaattori Sini Hirvonen puh. 045 6140 464 Järjestöpäällikkö Liisa Lohtander puh. 045 1509 109 Tiedottaja Elina Kuismin puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 Hallintosihteeri Satu Aallonpää puh. (09) 612 6320 Hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö puh. (09) 612 63223 Rakennustutkija Johanna Hakanen puh. (09) 612 63221 Toimistoassistentti Marianne Parvinen puh. (09) 612 63210 Viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme ositt. opintovapaalla 2015 Koordinaattori Jonina Vaahtolammi puh. (09) 612 6320 Talouspäällikkö Paula Hirvonen puh. (09) 612 63222 sähköpostit: [email protected] www.kotiseutuliitto.fi SUOMEN KOTISEUTULIITTO PAIKALLISUUDEN KUULUVA ÄÄNI Suomessa toimii monenlaisia yhdistyksiä, jotka haluaKotiseutu on siitä hieno asia, että siitä voi jokainen vat tehdä työtä oman seutunsa parhaaksi. Kun ollaan päättää itse. Kotiseutua ei määritä väestörekisteri eikä kotikulmilla, tuo seutu on kotiseutu. verovirasto. Kotiseudustaan jokainen päättää itse. Jotkut luulevat, että kotiseutu on Suomen Kotiseutuliitto on kaikkijotakin vanhanaikaista, pelkkää histoKotiseutu on siellä en kotiseudun hyväksi toimivien yhriaa ja perinnettä tai että kotiseutu voi missä mekin olemme distysten keskusjärjestö. Kotiseutuliitolla vain maalla. Mutta sehän ei pidä – kaupungissa tai to edistää moniarvoista suomalaista kotiseututyötä erityisesti paikallisiin paikkaansa. Kotiseutu on siellä missä maaseudulla. lähtökohtiin pohjautuen. Kotiseutumekin olemme! Suurin osa suomalaisista asuu kaupungissa. Tietystoiminnassa mukana olevat ihmiset ovat paikallisuuti heidän kotiseutunsa on silloin kaupungissa. Maalla den asiantuntijoita. asuvien kotiseutu on maalla. Monta kertaa muuttaneilKaikki kotiseudut ovat erilaisia, ja ne ovat ainutlaatuila voi olla useampia kotiseutuja. sia. Missään ei ole samanlaista kuin meillä. Se on hienoa! Suomen Kotiseutuliiton tavoitteet • Monimuotoisen suomalaisuuden tukeminen • Paikallisen kotiseututyön tukeminen ja sen arvostuksen edistäminen • Kansalaistoiminnan tukeminen ja voimistaminen • Kotiseutujen monipuolinen kehittäminen • Elinympäristön viihtyisyyden parantaminen • Kulttuuriperinnön vaaliminen, tallentaminen, tutkiminen ja siitä kertominen • Kulttuuriympäristöjen arvostuksen korostaminen • Kotiseutuhengen ylläpitäminen • Kotiutumisen ja kotouttamisen vahvistaminen Kotiseutusi asialla Kotiseuduilta ponnistavat Suomen tulevaisuuden rakentajat Kotiseutuliike elää uutta nousua samaan aikaan, kun talouden haasteet ravistavat Suomea ja koko Eurooppaa. Koti ja kotiseutu ovat muutoksessa ja niiden luonteesta ja merkityksestä halutaan keskustella. Mistä minä olen kotoisin, mitä paikallisuus merkitsee yrityksille, millainen minun/työnantajani kotiseuturakkaus on ja mihin se kohdistuu? Kysymyksiä, joihin on useita erilaisia vastuksia. Oikeaa vastausta ei ole, mutta vastausten luonteesta riippuu millaiseksi tulevaisuuden kotiseututyö muodostuu. Suomen Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Suomen Kotiseutuliitto juhlii yhdessä maamme kanssa monin tavoin, mutta samalla myös valmistelee aineistoa juhlavuoden identiteettipohdinnan tueksi. Kotiseutuliitossa on käynnissä kotiseutu-käsitteen määrittely. Millainen kotiseutu-käsite nykysukupolvilla on ja miten käsite tuodaan julki? Selvityksen tulokset julkistetaan juhlavuonna ja tuloksia käytetään kotiseututyön kehittämiseen ja edistämiseen. Kotiseutujärjestöt, kuten kaikki kolmannen sektorin toimijat, elävät haasteellisia aikoja. Talouden haasteet ja työelämän muutokset vaikuttavat sekä vapaaehtoistoimijoiden rahoitukseen että toimintaedellytyksiin. Kuntatalouden kiristyminen on vähentänyt järjestöjen toimintarahoitusta ja kiireiset työikäiset joutuvat jakamaan aikansa monien asioiden kesken. Kuitenkin kolmannen sektorin ja kansalaisten oman tekemisen varaan on jäämässä monia sellaisia asioita joita julkis hallinto ei kykene, tai ei ole halukas ottamaan hoitaakseen. Tämä on yhtä aikaa haaste ja mahdollisuus. Kansalaisjärjstöjen toiminnan ydin on harrastustoiminnassa ja vapaaehtoisessa työpanoksessa. Yhä uusien tehtävien siirtyessä vapaaehtoistoimijoiden hoidettavaksi tarve ammattimaiseen johtamiseen ja tekemiseen kasvaa. Tämä edellyttää asiantuntijoiden palkkaamista hoitamaan aiemmin harrastevoimin tehtäviä järjestötehtäviä ja pyörittämään hankkeita. Kaikkeen tähän tarvitaan rahoitusta ja keskinäisten sopimusten varassa toimimista. Jokaisella meistä on kotiseutu, joko konkreettisesti läsnä tai mieleen rakentunut. Jonkun kotiseutu on jäänyt rajan taa, joko omasta tahdosta, tai olosuhtei- 2 Suomen Kotiseutuliitto – Paikallisuuden kuuluva ääni den pakosta. Jollakin toisella kotiseutu on monessa paikassa, tai vain muistoissa, ja joku toinen on saanut mahdollisuuden asua kotiseudullaan koko elämänsä. Kaikkiin näihin paikkoihin liittyy tunteita, rakkautta ja välittämisen tarvetta. Kotiseutuliitto edesauttaa tunnistamaan tämän moninaisuuden sekä luomaan yhteyksiä ihmisten, seutujen ja kansallisten päättäjien välille. Ihmiset ovat valmiita hoitamaan ja rakastamaan monia kotiseudun elinvoiman säilyttämiseen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Tämä edellyttää kuitenkin mahdollisuutta kiinnittyä ja sitoutua alueeseen. Kiinnittyäkseen seutuunsa asukkaat tarvitsevat tietoa historiasta, tästä päivästä ja tulevaisuuden rakentamisen suuntaviivoista. He tarvitsevat osallisuutta ja vastuun jakamista oikeudenmukaisella tavalla sekä sitä, että kaikki ihmiset, täällä syntyneet ja tänne muuttaneet, kokevat olevansa tarpeellisia ja hyväksyttyjä. Kilpailukykyinen Suomi muodostuu menneen ja tulevan liitosta, historian tuntemuksesta ja sen arvostamisesta, sekä kyvystä toimia kansainvälisesti ja paikallisesti yhtä aikaa. Siihen kotiseutuliike tuo tukensa ja tietonsa, elinvoimaisen Suomen rakentamiseksi. Kirsi Moisander Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja aktiivinen kansalaisjärjestö Suomen Kotiseutuliitto on vuonna 1949 perustettu valtakunnallinen kotiseututyön keskusjärjestö, jolla on yli 840 yhteisöjäsentä ja yli 200 henkilöjäsentä. Liitto on paikallisuuden puolestapuhuja, joka kehittää kotiseututyötä ja vaalii kulttuuriperintöä. Kotiseutuliitto on myös maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 kansalaista. Jäsenyhdistyksistä noin kaksi kolmasosaa toimii kaupungeissa tai kaupunkimaisessa ympäristössä. Suurin osa liiton jäsenistä on paikallisia kotiseutuyhdistyksiä, kuten kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksiä, kyläyhdistyksiä, kaupunkiseuroja, pitäjäyhdistyksiä, kulttuuriyhdistyksiä ja kotipaikkaseuroja. Liiton jäsenenä on myös sata kuntaa, sillä monet kunnat ja kaupungit ovat huomanneet, että asukkaiden viihtyvyys kotiseudulla on tärkeä asia koko paikkakunnan kehitykselle. Jäsenkuntaan kuuluvat myös maakuntien liitot, joilla on kiinteät yhteydet oman alueensa kuntiin ja muihin toimijoihin. Liittoon kuuluvia kotiseututyön aluejärjestöjä ovat esimerkiksi Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry ja Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto. Jäsenenä on myös valtakunnallisia järjestöjä ja tieteellisiä seuroja. Kaiken tämän lisäksi liitolla on yksityisiä kannatusjäseniä, jotka muodostavan Kotiseutuklubin. Jäsenistö Organisaatio • • • • • • Suomen Kotiseutuliiton korkeinta päätäntävaltaa käyttää vuosikokous, johon jäsenyhteisöt nimeävät äänivaltaiset edustajansa. Vuosikokous valitsee strategista päätöksentekoa varten valtuuston, joka valitsee hallituksen sekä seuraa valittujen linjausten toteutumista ja hallituksen työskentelyä. Valtuusto koostuu maakuntien edustajista ja asiantuntijajäsenistä, jotka edustavat liiton toiminnan kannalta keskeisiä osaamisalueita. Jokaisella maakunnalla on valtuustossa vähintään yksi edustaja. Valtuustossa on puheenjohtaja ja 30 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii vuosikokouksen valitsema henkilö, joka on samalla Kotiseutuliiton puheenjohtaja. Hallituksessa on puheenjohtaja ja 6 jäsentä. Hallitus vastaa liiton operatiivisesta suunnittelusta, taloudesta ja seurannasta. Hallituksen, valtuuston ja vuosikokouksen päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja ja henkilökunta. noin 690 paikallista kotiseutuyhdistystä 100 kuntaa maakuntien liitot 16 kotiseututyön aluejärjestöä 11 valtakunnallista järjestöä yksityisiä kannatusjäseniä eli Kotiseutuklubilaisia Kotiseutuklubi henkilöjäsenille Kotiseutuklubin jäsenet ovat Suomen Kotiseutuliiton kannattajajäseniä. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus liiton vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa. Klubilaiset saavat ensimmäisten joukossa kuulla, mitä kotiseututoiminnassa tapahtuu. Klubi järjestää VIP-iltoja ja retkiä sekä tarjoaa monia jäsenetuja ja -tarjouksia. Klubilaisille lähetetään kaikki liiton jäsenmateriaali, ajankohtaislehti Kotiseutuposti, Kotiseutuvuosikirja sekä kutsut liiton koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. www.kotiseutuliitto.fi/liitto-jarjestona/organisaatio Suomen Kotiseutuliitto – Paikallisuuden kuuluva ääni 3 Viestintä Yksi liiton päätehtävistä on tiedottaminen – niin jäsenten kuin päättäjien ja viranomaisten suuntaan. Kotiseutuposti on Suomen Kotiseutuliiton julkaisema ajankohtaislehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, myös verkossa. Kotiseutupostissa esitellään Kotiseutuliiton sekä koko kotiseutukentän ajankohtaisia asioita, paikalliskulttuuriuutisia, kansainvälisiä kuulumisia, sekä taustoitetaan keskeisiä uutisia ja nostetaan esille jäsenten toimintaa ja parhaita ideoita. Jäsenistölle suunnattu Hilja-uutiskirje kokoaa tiivistettyyn muotoon Kotiseutuliiton ajankohtaiset asiat ja jäsenpalvelut. Lisäksi kirjeeseen kootaan tietoa avustuksista, edunvalvontatyöstä ja esitellään liiton uudet jäsenet. Uutiskirje lähetetään sähköpostitse kerran kuussa. Kotiseutu-vuosikirja popularisoi ajankohtaista kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja käy keskus- telua kotiseudusta ja kulttuurista. Kotiseutu on ilmestynyt vuodesta 1909 lähtien; vuosikirjana vuodesta 2013 ja tätä ennen aikakauslehtenä nimillä Kotiseutu ja Hiidenkivi. Kotiseutu-vuosikirjan teemat vaihtuvat vuosittain. Julkaisu sisältää noin kaksikymmentä artikkelia, joiden kirjoittajat ovat kulttuuriperintöalan asiantuntijoita, tieteen ja tutkimuksen tekijöitä sekä kotiseututyön harrastajia. Asiantuntevat ja kiinnostavasti kirjoitetut tekstit avaavat tuoreita näkymiä alaan ja monipuolistavat perinteistä kuvaa kotiseututyöstä. Kotiseutuliitto on aktiivinen sosiaalisessa mediassa: • www.facebook.com/Kotiseutuliitto • twitter.com/Kotiseutuliitto • instagram.com/kotiseutuliitto • www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto Koulutus ja tutkimus Kotiseutuliitto järjestää valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia koulutustilaisuuksia. Usein tilaisuudet järjestetään yhteistyössä jäsenten tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Kurssipäivien aiheita ovat esimerkiksi kulttuuriympäristöt, kaavoitus ja arkistot, joihin liittyviä kursseja on pidetty ympäri maata. Yhdessä arkistolaitoksen kanssa on järjestetty Kotiseutuarkisto-osaajan kursseja kaikkien maakunta-arkistojen toimialueilla. Erilaisia kotiseutujulkaisuja ilmestyy joka vuosi. Kirjat ovat hyvin erilaisia, ja innostusta niiden tekemiseen on paljon. Kirjojen tekemiseen annetaan opastusta ja vinkkejä. Liiton kotisivujen Kirjamakasiinissa myös esitellään uusia kotiseutujulkaisuja. 4 Suomen Kotiseutuliitto – Paikallisuuden kuuluva ääni Kuntauudistuksen vaikutuksia on pohdittu useissa koulutustilaisuuksissa. Onko kuntauudistus yhdistystoiminnan ylä- vai alamäki? Näyttää siltä, että kuntaliitokset ovat herättäneet aivan uutta kiinnostusta kotiseutua kohtaan. Kotiseutuliitto on tehnyt aloitteen kotiseutututkimuksen oppituolin perustamiseksi ja ollut myös aktiivinen kansalaistoiminnan tutkimushankkeen perustamiseksi Suomen Akatemiaan. Lähivuosille suunnitellaan mm. kotiseutumuseohoitajan koulutusta, hankeosaajan koulutusta sekä viestintäkoulutuksia. www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/koulutus Valtakunnalliset kotiseutupäivät Kotiseutusäätiö Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma. Niiden tarkoitus on kasvattaa kotiseututyön arvostusta ja esitellä järjestäjäaluetta. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi. Päiville osallistuu satoja Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten edustajia ja kotiseutuklubilaisia eri puolilta Suomea. Lisäksi päivien yleisötilaisuuksiin ottaa osaa tuhansia kotiseudun ystäviä lähiympäristöstä. Kotiseutupäivien pääjärjestäjänä toimii yleensä kaupunki tai kunta, jolle Suomen Kotiseutuliitto myöntää oikeuden toimia päivien isäntänä. Järjestelyihin osallistuvat usein myös naapurikunnat, maakuntaliitto sekä paikalliset kotiseutuyhdistykset. Vuonna 2016 kotiseutupäiviä juhlitaan Kajaanissa ja vuonna 2017 Jyväskylässä. Keväällä 2014 Suomen Kotiseutuliiton strategiatyön tuloksena nousi esiin tarve säätiön perustamisesta. Liiton luottamushenkilöt ja jäsenistö totesivat, että kotiseututyön hankkeille kaivataan uusia rahoitusmuotoja. Kotiseuduilla tapahtuu isoja muutoksia. Samaan aikaan kotiseutuhenki on uudessa kasvussa. Kotiseutusuhdetta vaalitaan monin tavoin ja kotiseututyön muodot uudistuvat. Perustettavalle Kotiseutusäätiölle varoja keräävä valtakunnallinen Kotiseudulle-keräys avattiin heinäkuussa 2015. Kotiseutusäätiö perustetaan, kun perustamispääoma on ensin koottu. Pääoman tuotosta tullaan vuodesta 2017 jakamaan apurahoja innostavaan ja uutta luovaan kotiseututyöhön ja -tutkimukseen koko maassa. Palkinnot Liitto haluaa palkita toimia, joilla asukkaita saadaan sitoutumaan asuinpaikkaansa ja sen kehittämiseen. Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään viihtyisää, perinteitään vaalivaa kaupunginosaa, jossa on monipuolista, uudentyyppistäkin yhteisöllistä toimintaa ja hyvä asua. Kaupunginosien aktiivisuus ja kansalaistoiminta – erityisesti ihmisten, yhdistysten, yritysten ja kaupungin aktiivinen yhteistyö – rakentavat osaltaan viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Vuoden kotiseutuyhdistyksen toiminta on yhteisöllistä ja nousee tavanomaisen toiminnan yläpuolelle. Valinta tehdään yhdistysten vuosikerto- www.kotiseudulle.fi musten perusteella. Yhdistyksen toimintahistorian pituudella ei ole erityistä painoarvoa. Vuoden kotiseututeko -palkinnolla halutaan edistää hyvin toteutettua kotiseututyötä. Palkinnon voi saada hanke, henkilö tai vaikka hyvä tapahtumakonsepti. Valintaan vaikuttavat erityisesti asukkaiden ja yhteisöjen omatoimisuus, aloitteellisuus sekä uudet toiminta-ajatukset ja hyvät ideat. Vuoden kotiseututeos -kilpailu kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. Kilpailussa vertaillaan ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin. Suomen Kotiseutuliitto – Paikallisuuden kuuluva ääni 5 Seurantalot, asukastalot ja kylätalot kuntoon ja käyttöön Seurantalot ovat aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamia taloja. Niitä ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantalot tarjoavat ainutlaatuisen kansalais-, harrastus- ja kulttuuritilojen verkoston Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avustanut seurantalojen kunnostöitä vuodesta 1978. Suomen Kotiseutuliitto on toiminut korjaustöitä ohjaavana ja arvioina asiantuntijajärjestönä yli 30 vuoden ajan. Vuonna 2003 ministeriö delegoi Kotiseutuliiton tehtäväksi seurantalojen korjausavustusten jakamisen yhteistyössä seurantalojen neuvottelukunnan kanssa. Vuosittain korjausavustuksia myönnetään noin 1,6 miljoonan euron edestä. Seurantalo-nimen alle mahtuu useita erityyppisiä rakennuksia ympäri Suomea. Niistä merkittävä osa on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Yhteensä noin 2500 seurantalon asiantunteva korjaustyö on kansallisesti merkittävä haaste, josta usein vastaavat paikalliset yhdistykset talkootyönä. www.seurantalot.fi Kotiseutumuseot Kotiseutuarkistot Kotiseutumuseot ovat kotiseutuyhdistysten ja/tai kuntien ylläpitämiä paikallismuseoita. Monessa kotiseutumuseossa toimii myös alueen kotiseutuarkisto. Lukuisilla Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistyksillä on oma kotiseutumuseo – vuonna 2011 toteutetun jäsenkyselyn mukaan 41 prosentilla liiton jäsenistä on museotoimintaa. Kotiseutuyhdistysten perustamisen taustalla on usein ollut museaalinen päätavoite: saada aikaan ”meistä ja menneisyydestämme” kertova oma kotiseutumuseo. Suomessa on yli 800 kotiseutumuseota. Kenttä on suuri ja työ merkittävää. Suomen Kotiseutuliitto haluaa edistää kotiseutumuseo-osaamista ja työn arvostuksen nousua. Kotiseutumuseoiden asema paikallismuseoina ja kotiseutuarkistoina pitää varmistaa kuntarakenteiden uudistuessa. Suomen Kotiseutuliitto on antanut suosituksen, jonka tarkoituksena on edistää koko maata kattavan kotiseutuarkisto-järjestelmän luomista ja toimintaa. Kotiseutuliiton jäsenistä arviolta 30 prosenttia ylläpitää kotiseutuarkistoa. Kotiseutuarkistojen avulla turvataan paikallisen asiakirja-aineiston sekä henkisen perinteen keruu, tallentaminen ja saaminen tutkimuksen ja muun käytön ulottuville. Kotiseutuarkisto on tärkeä perusta paikallisidentiteetin eteen tehtävälle työlle mm. opetuksen ja kunnan kulttuuritoiminnan piirissä. Kotiseutuarkistot toimivat paikallisena muistina ja ovat merkittävä paikallinen voimavara ja kulttuurihistoriallinen pääoma. 6 Suomen Kotiseutuliitto – Paikallisuuden kuuluva ääni Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Kotiseutu- ja kulttuuriperintökasvatus Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, European Heritage Days, vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Päiviä juhlitaan joka syksy 50 Euroopan maassa. Arviolta 20 miljoonaa ihmistä osallistuu vuosittain päivien viettoon. Paikallisten toimijoiden järjestämissä tapahtumissa lisätään kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta. Suomessa päiviin liittyen järjestetään vuosittain lähes 200 tapahtumaa yli 100 kunnassa ja julkaistaan yli 200 artikkelia mediassa. Suomessa päivien päävastuullisena järjestäjänä on ympäristöministeriö. Suomen Kotiseutuliitto toimii kiinteänä yhteistyökumppanina ja vastaa päivien viestinnästä ja tapahtumien koordinoinnista. Kulttuuriympäristöpäiville valitaan vuosittain kansallinen teema. Vuositeema nostaa esiin kulttuuriympäristön ja -perinnön tietyn osa-alueen. Teemat ovat vaihdelleet puistoista markkinapaikkoihin ja seurantaloista kulttuurimaisemiin. Päivät tunnettiin vuoteen 2013 saakka nimellä Euroopan rakennusperintöpäivät. Suomen Kotiseutuliiton toiminnan painopistealueita on kotiseutu- ja kulttuuriperintökasvatus. Kotiseutuliitto tukee kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten yhteistyötä koulujen kanssa kotiseutukasvatuksen toteutumiseksi erityisesti perusopetuksessa. Kotiseutukasvatus sisältää mm. paikallista historiaa ja kulttuuria sekä tutustumista oman asuinympäristön luontoon, rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöihin. Kotiseutuliitto kokoaa ja tuo esille toimivia malleja kotiseutukasvatukseen. Liitto on tuottanut Suuri Löytöretki -verkkopelin, joka on vapaasti koulujen käytössä. Peli on tarkoitettu pääasiassa alakouluikäisille ja soveltuu useisiin eri kouluaineisiin. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä järjestää Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun, joka kannustaa lapsia ja nuoria havainnoimaan, tutkimaan ja arvioimaan lähiympäristöään. Kilpailun avulla halutaan myös rohkaista heitä osallistumaan ja vaikuttamaan oman ympäristönsä kehittämiseen ja kulttuurin uudistamiseen nyt ja tulevaisuudessa www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparistopaivat Kotiseutumuseoiden helmet -hanke Faron sopimuksen taustaselvityshanke Kotiseutumuseoiden helmet -hanke nostaa kotiseutumuseot matkailukohteiksi. Hankkeessa • luodaan yhteyksiä paikallismuseokenttään ja kartoitetaan museoiden matkailupotentiaalia, • luodaan verkostoja paikallismuseoiden ja matkailutoimijoiden välille, • löydetään joukko kotiseutumuseoiden helmiä: hyviä toimintamalleja, jotka toimivat esimerkkinä koko paikallismuseokentälle ja • vahvistetaan paikallismuseoiden edellytyksiä toimia matkailukohteena ja innostetaan toimijoita olemaan mukana kulttuurimatkailussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Museovirasto ja Suomen Kotiseutuliitto ovat toteuttaneet Euroopan neuvoston Faron sopimuksen* ratifiointia koskevan taustaselvityshankkeen. Raportti taustaselvityksestä ja johtopäätöksistä julkistettiin toukokuussa 2015. Raportissa suositellaan Faron sopimuksen ratifiointia. Taustaselvitystyön tavoitteena oli selvittää vuorovaikutteisen kulttuuriperintötyön olennaisimmat muutos- ja kehitystarpeet. Tavoitteena oli myös rohkaista kansalaisjärjestöjä ja yhteisöjä pohtimaan, kuinka ne voisivat toteuttaa entistä pontevampaa kulttuuriperintötyötä sekä kehittää omaa toimintaansa avoimen hallinnon näkökulmista. * Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuri perinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä 2005 Hankkeen rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ohjausryhmänä toimii Kotiseutuliiton paikallismuseotyöryhmä. Suomen Kotiseutuliitto – Paikallisuuden kuuluva ääni 7 Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi Perinnesarjakuva S u o m en Kot i s e u t u li i t to Ka leva n kat u 13 A 00100 H EL S IN K I p u h eli n (09) 612 6320 to i m i s to @ kot i s e u t u li i t to.f i w w w.kot i s e u t u li i t to.f i
© Copyright 2024