Esite Valtatie E8 Turusta Tornioon
Valtatie E8 Turusta Tornioon 2 Olkiluoto talvella. Kuva: Hannu Huovila/TVO Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 3 Valtatie E8 rannikkoseudun ja koko Suomen tulevaisuutta turvaamassa Turusta Ouluun ja Eurooppa-tienä aina Kilpisjärvelle saakka liikennettä välittävä valtatie 8 (E8) on yksi Suomen tärkeimmistä pohjois-eteläsuuntaisista teistä. Tien varren teollisuuden, muun elinkeinoelämän, matkailun, satamien ja asutuksen aiheuttama liikenne edellyttää selvästi nykyisiä parempia liikennöintiolosuhteita. Yhtenäisen rannikonsuuntaisen rautatieyhteyden puuttuessa valtatie E8 on länsirannikon ainoa pohjois-eteläsuuntainen liikenneyhteys. Tiehen kohdistuvat parantamistoimenpiteet tukevat koko länsirannikon kehittämistä. Aktiivinen kaivostoiminta sekä energiahuoltoon liittyvät ratkaisut kuten ydinvoima ja uusiutuvat energiamuodot parantavat entisestään rannikkoseudun tulevaisuudennäkymiä. Jo tehdyt energiaratkaisut luovat painetta entisestään rannikkoseudun tieyhteyksien kehittämiselle. Kasitie ry Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 4 Valtatie E8 - paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen Valtatiellä E8 on merkittävä paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen rooli. Tie toimii paikallisella tasolla asukkaiden ja elinkeinoelämän liikkumistarpeiden mahdollistajana. Valtakunnallisesti tie yhdistää läntisen Suomen kunnat ja näiden tärkeimmät maakuntakeskukset – Turun, Porin, Vaasan, Kokkolan ja Oulun kaupungit, länsirannikon kuusi lentoasemaa sekä valtakunnan merkittävimmät satamat. Tietä täydentää rautatie Kokkolan ja Oulun välillä. Valtatie E8 on nelostien ohella Suomen tärkein maantieliikenteen väylä pohjoisen ja eteläisen Suomen välillä. Kansainvälisesti valtatie E8 on osa Eurooppa-tieverkostoa ja siltä on yhteys aina Jäämerelle asti. Yhdessä E4-tien kanssa E8 muodostaa Pohjanlahden ympäri kulkevan tieyhteyden. Eteläosastaan valtatie E8 kytkeytyy Suomen etelärannikon E18-tiehen (vt 1 ja vt 7) ja tätä kautta Venäjälle. Suomen rannikkoseutu kytkeytyy suoraan ”Itämeren moottoritiehen”, joka johtaa kansainvälisen meriliikenteen lukuisiin satamiin eri puolille Eurooppaa ja muuta maailmaa. Valtatie E8 on monien ominaisuuksiensa puolesta ennen kaikkea yhtenäinen kokonaisuus. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 5 Valtatie 8 (Eurooppa-tie 8) Eurooppa-tie E8 Valtatieverkko E8:n satamakaupungit Rautatie Lentoasema Matkustajasatama 21 E8 4 E4 Tornio Kemi 4 E8 Itä m er en m oo tto ri Oulu Liminka tie Raahe Pyhäjoki Kalajoki Kokkola Pietarsaari 8 E8 MustasaariVikby Vaasa Seinäjoki Närpiö Kaskinen Kristiinankaupunki Lålby Tuorila Söörmarkku Pori Tampere Luvia Rauma Eurajoki Laitila Uusikaupunki Mynämäki Raisio Naantali Turku 1 E18 7 E18 Helsinki er e Itäm nm ri ootto tie Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä Kotka 6 Valtatie E8 - asukkaiden yhteystarpeiden välittäjä Merenkulun ja jo 1500-luvulta peräisin olevien rannikon suuntaisten tieyhteyksien ansiosta rannikkoseutu muodostaa historiallisesti yhteenkuuluvan kulttuurialueen. Läntisen Suomen kasvukeskukset ja elinkeinoelämä keskittyvät edelleen voimakkaasti nimenomaan rannikon suunnassa. Näiden yhteystarpeita välittää nykyisin valtatie E8. Valtatien E8 varsi on tasaisesti asutettu. Rannikkoalueen kunnat ovat vetovoimaisia ja muuttovoittoisia. Tien varren kuntien asukasmäärä on yli 850 000. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 7 Asukasmäärät vuonna 2010 ja väestöennuste vuoteen 2030 Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä Valtatie E8, Pori. Kuva: Ramboll 8 Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 9 Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 10 Valtatie E8 - opintie Suomen länsirannikolla sivistysperinteet kumpuavat rannikon tuntumaan sijoittuvista kattavista koulutusmahdollisuuksista. Neljän yliopiston ja seitsemän ammattikorkeakoulun päätoimipaikat sijaitsevat valtatien E8 suurimmissa kaupungeissa. Kouluissa on yhteensä 82 000 opiskelijaa. Koulujen välinen yhteistyö on laajaa. Valtatie E8 on tärkeä linkki monipuoliselle yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostolle. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 11 Valtatien E8 vaikutusalueella olevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijamäärät (2008) Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 12 Valtatie E8 vetovoimainen matkailutie Suomen länsirannikko tarjoaa monimuotoiset mahdollisuudet matkailulle. Valtatien E8 varrella on lukuisia merkittäviä luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä sekä erilaisia tapahtumia kaikenikäisille. Idylliset rannikkokaupungit vanhoine keskustoineen, kesäfestivaaleineen ja tapahtumineen vetävät puoleensa matkailijoita eri puolelta Suomea ja kansainvälisestikin. Eräs vetovoimaisimmista rannikon kesätapahtumista on vuosittain järjestettävä Porin Jazz. Lapsiperheitä vetävät puoleensa mm. rannikon pitkät hiekkarannat (Porin Yyteri ja Kalajoen Hiekkasärkät) sekä erilaiset lapsiperheille suunnatut elämyspuistot. Kansainvälisesti tunnustettuja kohteita ovat mm. Vanha Rauma, Sammallahdenmäki ja Merenkurkun saaristo, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Liikennevirasto on hyväksynyt Pohjanlahden rantatien valtakunnalliseksi matkailutieksi. Valtatie E8 toimii myös vilkkaana syöttöliikenteen väylänä sekä lentoliikennettä että junaliikennettä käyttäville matkailijoille. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 13 JukuPark, Kalajoki Vanha Rauma Suomen vanhin museo, Raahe Turun linna Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 14 Kalajoen hiekkasärkät Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 15 Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 16 Valtatie E8 - teollisuutta ja monipuolista elinkeinoelämää Valtatiellä E8 on suuri merkitys alueen työmatkaliikenteelle - tien varrella on lähes 400 000 työpaikkaa. Valtatien E8 varren työllisyystilanne on valtakunnan tilannetta parempi ja monet kunnista ovat työpaikkojen suhteen omavaraisia. Esimerkiksi Vaasan, Turun ja Kemin kaupungit synnyttävät 22-32 % enemmän työpaikkoja kuin omassa kunnassa on työssäkäyviä ihmisiä. Tie toimii samalla myös koko länsirannikon teollisuustoiminnan tavaravirtojen välittäjänä. Länsirannikon pohjoisosassa teollisuuden bruttotuotanto painottuu metalliteollisuuteen. Eteläosassa on metalliteollisuuden lisäksi paljon puu- ja elintarviketuotantoa sekä suunnitteilla tai rakenteilla olevaa energiatuotantoa ydin-, hake-, bio- ja tuulivoimaloineen. Valtatien E8:n maakunnista suurinta teollisuuden bruttotuotanto on VarsinaisSuomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa tuotetaan noin neljännes koko maan metalliteollisuustuotannon bruttoarvosta. Metalli- ja elektroniikkateollisuutta hyödyntävälle teknologiateollisuudelle on länsirannikolla hyvät toimintaedellytykset. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 17 M€ 16 Muuteollisuus Metalliteollisuus 14 Kemianteollisuus 12 Graafinenala Metsäteollisuus Tekstiiliteollisuus 10 Elintarviketeoll. 8 6 4 2 KeskiͲPohjanmaa EteläͲPohjanmaa Pohjanmaa Satakunta PohjoisͲPohjanmaa VarsinaisͲSuomi 0 Valtatie E8:n varren maakuntien teollisen tuotannon bruttoarvo toimialoittain (v. 2008) Kunnittaiset työpaikkamäärät ja työpaikkaomavaraisuus (v. 2007) Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 18 Valtatie E8 - satamat teollisuuden portteina ulkomaille Länsirannikon satamat ovat avainasemassa Suomen teollisuuden ja tavaraliikenteen kannalta. Satamien sijainti on keskeinen Pohjoismaiden ja koko Pohjoiskalotin teollisuudelle. Niiden kautta kulkee nopea reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Murmanskin alueelle Venäjälle. Länsirannikon satamien kautta kulkeekin lähes puolet Suomen vienti- ja tuontikuljetuksista. Useiden satamien toimintaedellytyksiä on parannettu viime aikoina vastaamaan kasvavaa kysyntää. Useimmat rannikon satamista ovat erikoistuneet tietyn teollisuustuotteen välittämiseen, joten satamiin suuntautuvat kuljetukset voivat olla hyvin erilaisia ja tulla laajaltakin alueelta. Lähes kaikki satamat tukeutuvat kumipyöräliikenteeseen. Valtatie E8 onkin länsirannikon tärkein teollisuutta ja satamia palveleva väylä. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 19 Satamien tavaraliikenne vuonna 2009. Kuvassa ovat mukana ne kaupungit, joiden satamien kautta kulki vuonna 2009 vähintään 100 t tavaraa. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 20 Raahen satama on tavaraliikenteeltään Perämeren suurin Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 21 Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 22 Valtatie E8 erikoiskuljetusten pääreitti Erikoiskuljetuksia liikkuu tiuhaan valtatiellä E8. Erikoiskuljetuslupia on erityisesti Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien välillä. E8tien erikoiskuljetukset ovat usein vientitoimituksia tehtailta satamiin. Erikoiskuljetuksia suuntautuu myös sisämaasta rannikolle ja rannikon satamiin, sillä Keski-Suomessa painorajoitetut sillat muodostavat esteitä kuljetuksille. Suuria erikoiskuljetuksia tapahtuu lisäksi suuriin tuotantolaitoksiin, jotka historiallisista syistä ovat sijoittuneet rannikon läheisyyteen. Valtatie E8 on myös yksi tärkeimmistä vaarallisten aineiden kuljetusreiteistä. Kaasuja, räjähteitä, syövyttäviä ja helposti syttyviä aineita sisältävät kuljetukset ovat hyvin yleisiä valtatiellä E8. Eniten tieverkkoa kuormittavat kuitenkin muut raskaat kuljetukset. Raskaan liikenteen osuus liikennevirrassa on paikoitellen hyvinkin suuri. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 23 Maakuntien väliset ja sisäiset erikoiskuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetukset, kpl/vuosi (mukana erikoiskuljetusluvat, joita yli 20 kpl/vuosi) Maakunnan sisäiset 10 50 1000 -E4 Tornio 500 - 1000 Kemi 250 - 500 100 - 250 Maakuntien väliset E4 Tornio 20 Kemi 50 100 200 Oulu Oulu 100 500 200 Kalajoki Kalajoki 8 Kokkola Pietarsaari E8 Kokkola Pietarsaari Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Kristiinankaupunki Pori Rauma Uusikaupunki Jyväsk Kristiinankaupunki Pori Tampere Lahti Hämeenlinna Ko Turku Rauma Uusikaupunki E1 Helsinki Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä Tampere Lahti Turku E Helsinki 24 Valtatie E8 toimii paikoin äärirajoillaan Valtatien E8 varren vilkas teollinen toiminta ja vilkas työmatkaliikenne kuormittavat rannikon liikenneverkkoa ja valtatietä E8. Erityisesti satamien läheisyydessä raskaan liikenteen osuus voi olla paikoin jopa 35 % liikennevirrasta. Suurimpien länsirannikon kaupunkien, Turun, Porin, Vaasan ja Oulun liikenneverkko ruuhkautuu työmatkaliikenteen aiheuttamana erityisesti kaupunkikeskustojen kohdilla. Ruuhkautuneimpia tieosuuksia valtatiellä E8 ovat välit Turku-Pori ja Vaasa-Kokkola sekä Raahen ja Oulun seutu aina Kemiin asti. Valtatiellä E8 Turun ja Oulun välisellä osuudella tapahtuu tien liikennemäärään ja pituuteen suhteutettuna enemmän kuolemaan ja loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia kuin muilla valtateillä keskimäärin. Raskaan liikenteen suuri osuus liikennevirrassa kasvattaa vakavan onnettomuuden riskiä. Valtatie 8 on yksi tärkeimmistä suurten erikoiskuljetusten väylistä, mikä kertoo sen statuksesta elinkeinoelämän reittinä. Se viestii myös länsirannikon elinkeinoelämän vireydestä. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 25 Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) valtateillä (2009) Onnettomuustiheys ja -aste valtatiellä E8 (v. 2005-2009) Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä Suuret 26 erikoiskuljetukset ovat arkipäivää valtatie E8:lla. Näyttävimpiä ovat veneveistämöiden tuotteet. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 27 Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 28 Valtatie E8 - tavoitetila vuonna 2030 Tavoitetilassa valtatie E8 on vuonna 2030 laadullisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen osa kansainvälistä ja valtakunnallisesti tärkeää rannikkoseudun päätieyhteyttä, valtatie E8 kuuluu Suomen tiestön runkoverkkoon ja on osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää tien standardin nostamista. Hankkeet etenevät yhteysväleittäin ja kohteittain. Osalle hankkeista on toteutusvalmiit suunnitelmat ja osa edellyttää tarkempien suunnitelmien laatimista. Toteuttamiseen eteneminen edellyttää useilla yhteysväleillä erityisesti suunnitteluvalmiuden parantamista. Itse toteuttaminen tapahtuu vaiheittain. Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 29 tavoitetila 2030 Oulu Liminka Raahe • Vaasa–Koivulahti ja Liminka Haaransilta 2+2-kaistainen tie osin eritasoliittymin • Muilta osin 2-kaistainen tie keskikaiteellisin ohituskaistoin • ohitus- ja lisäkaistat • liittymäjärjestelyt • kevyen liikenteen järjestelyt • tievalaistus • siltojen parantaminen • tien leventäminen • pohjavesialueiden suojaus • meluesteiden rakentaminen Pori – Vaasa • Pori–Söörmarkku 2+2-kaistainen tie eritasoliittymin • Söörmarkku–Tuorila tien parantaminen • Tuorila–Lålby 2-kaistatie ohituskaistoin • Lålby-Vikby tien parantaminen • Vaasan keskusta 2+2-kaistainen ohikulkutie • liittymäjärjestelyt • ohituskaistat • tien standardin parantaminen Turku – Pori • Turku–Mynämäki moottoritie • Unaja–Eurajoki ja Luvia–Pori kapea 4-kaistainen tie • Mynämäki–Unaja ja Eurajoki–Luvia 2+1-kaistainen keskikaidetie eritasoliittymin • Laitilan ja Rauman keskustakohdat 2-kaistainen päätie eritasoliittymin • • • • ohituskaistat liittymäjärjestelyt ohikulkutie kevyen liikenteen järjestelyt • tievalaistus • yksityistiejärjestelyt • tien standardin parantaminen 180 M€ 1.vaihe yhteensä 330 M€ E8 Kokkola Pietarsaari Mustasaari Vikby Vaasa 8 Kaskinen Kristiinankaupunki E8 Lålby Tuorila Pori Söörmarkku Luvia Eurajoki Rauma Unaja UusiLaitila kaupunki Mynämäki Naantali Turku Helsinki 1. vaiheenkust.arvio 110 M€ Vaasa – Oulu Kalajoki 8 1. vaiheen toimenpiteet Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä 40 M€ Valtatie E8 välillä Eurajoki-Pori. Kuva:Ramboll koko aukeaman kuva kasitieltä www.kasitie.fi Valtatie E8, Läntisen Suomen valtaväylä Ramboll Finland Oy, Painopaikka Oy, 10/2010 32
© Copyright 2024