Koulujen aikakauslehtiviikko 2011 oppimateriaali lukiolaisille Uusi ikkuna maailmaan Hyvä lukiolainen, Kuvittele, että maailmassa on ihmisiä, jotka kokoontuvat vuosittain lukemaan toisilleen ääneen piin desimaaleja! Siitä kertoo artikkeli GEO-lehden helmikuun numerossa, jonka olemme valinneet Koulujen aikakauslehtiviikon materiaaliksi. Luku pii kuulostaa aiheena tylsältä, mutta sen ympärille kietoutuu mitä hauskin tarina maagisen luvun faneista. I K K u N A Pohjois-Irlanti Basalt Titanicin telakka – ja tipylväitä, rauhakin m A A I l m A A N Suuruudenhullu ntäyttäjät · Timbuktu KIINA · Lapset kuvaruudun Maailman kär n millä hinnalla kee hyvänsä Mitä paljastui mat kalla tehdaskyliin Keski-K iinassa? lumoissa · Pohjois-Irlanti Timbuktun aarteet Kirjakätköt avautuvat 26034321.indd 1 o € • w w w.ge 11 • 9,90 E LO K U U 8/20 UU 8/ 2011 ELOK Kuvaruudun lumo Tuhoaako tuijotus aivot? UUs i n a i k k U Meduusa Merien iskukykyinen kaunota Täytetty peto ovatko r korvat kohdallaan? -leh ti.fi INKOJEN MAIL n l m a a m a a i 4.5.2011 12:16:45 akko syli Perun viid Sademetsänikertalaisen huumaa ens Uuden ajan inkat itsetunto n Kansojen kuin koskaa vahvempi ko mikään Muuttuuia a ja Boliv ssa? Peruss LA PERUSSA JA BOLIVIAS SA · Uusiutuv Anna tiedon ja tunnelmien viedä. Ylläty! 5-6/2011 • 9,90 € • w w w.geo -lehti.fi uuS I KIINA · Meduusat · Eläinte Helmikuun lehdessä kerrotaan myös Isosta valliriutasta Australiassa, toisen maailmansodan käännekohdasta vuonna 1941, Pariisin tulevaisuudesta sekä Kioton puutarhoista. Tieto koukuttaa ja tunne vie kaikissa artikkeleissa. Kääntöpuolelle olemme laatineet tehtäviä toista maailmansotaa ja Pariisia käsittelevistä artikkeleista. Toivottavasti ne herättävät keskustelua ja ajatuksia. TouKo-KEsäKuu TouKo- KEsäKu u 5-6/ 2011 GEO on kansainvälinen reportaasilehti, jonka aiheita ovat luonto, matkat ja seikkailut, historia sekä tieteen saavutukset. Artikkeleiden kirjoittajat ja kuvaajat ovat maailman kärkeä ja tuntevat aiheensa. Lisäksi heillä on taito luoda juttuihin tunnetta ja tunnelmaa. Avainasemassa ovat mukaansa tempaava kerronta ja upeat kuvat. at energialä hteet · Hyee nat · Francon perintö Espa njassa · Afrik an keskiluok ka maineinen Katriina Palo-Närhinen päätoimittaja, GEO HyeenatttiPaha tutkijan as nousee Vaur Afrikka ka tuo toivoa keskiluok Vaiettua Espanjaesiin Franconkaiv etaan totuutta Lisää energiatista Uusiutuvat gosta ja aallo virtaa aurin 12:38:37 4.8.2011 peto kesy 1 26753732.indd www.geo-lehti.fi L U O N T O • M AT K AT J A S E I K K A I L U T • H I S T O R I A • K A N S AT J A K U LT T U U R I T • T I E D E Koulujen aikakauslehtiviikko 2011 oppiMateriaali lukiolaisille hElMiKuu 2/ 2011 SotavuoSi 1941 h E l M i K u u 2/2011 • 9,90 € • w w w.geo -lehti.fi u us i i k k u n a M M M saksa hyökkäsi neuvostoliittoon Japani iski tyynellämerellä suomen uhkapeli jatkosodassa m a a i l m a a n australian iso valliriutta · sotavuosi 1941: Eurooppa, tyynimeri ja suomi · uusi Pariisi · luku pii · Japanin puutarhat australia Korallit vaarassa Selviääkö Iso valliriutta? Japani Kioton taidokkaat puutarhat π Piifanit Mikä saa ihmiset hullaantumaan luvusta? 24390549.indd 1 GEO 2/2011 Uusi ikkuna maailmaan Tunne juttu! GEO-lehden artikkelit ovat tekstityypiltään reportaaseja. Niille ovat tyypillistä elämyksellinen teksti sekä runsaat kuvat. Oheiset tehtävät auttavat Sinua pohtimaan artikkeleiden aiheita sekä keinoja, joilla toimittaja ja kuvaaja ovat luoneet artikkeleihin tunnetta ja tunnelmaa. Pariisi sarkozy uudistaa kaupungin lähiöt л 1941 – kohtalon vuosi toon Saksan hyökkäys Neuvostoliit luotatko refleksiin? Kaksintaistelun kylmät lait pimentää taivaan Palavan maatilan savu Vuonna 1941 Koillis-Ukrainan Harkovassa.kohti itää. Saksan sotakoneisto vyöryi mikään Aluksi näytti siltä, ettei pysäyttäisi sitä. 3.2.2011 10:06:35 tehtävät Saksan marssi kohti tuhoa s. 42 –55 Suomen uhkapeli Saksan kanssa s. 56–57 Painajainen tropiikissa s. 58 –67 saksan marssi kohti tuhoa n sotilaan oliittoon kolmen miljoona Saksa hyökkäsi Neuvost lopun alkua 1941. Valloitusretki merkitsi voimin 22. kesäkuuta oli kohtalokas maailmanvallalle. Se ssa Saksan suunnittelemalle Saman vuoden joulukuu ena. liittolais myös Suomelle Saksan i Yhdyseksi, kun Japani hyökkäs nlaajuis maailma sota laajeni Harborissa Havaijilla. valtain tukikohtaan Pearl 42 2/11 Lue artikkelit toisesta maailmansodasta. Pohdi seuraavia kysymyksiä, keskustele niistä ryhmässä tai kirjoita aiheesta essee. 1. Miten artikkeleiden tyyli poikkeaa oppikirjojen tavasta käsitellä aiheita? Millä keinoin kirjoittajat ovat saaneet teksteihin elämyksellisyyttä? Mainitse esimerkkejä. 2. Mitä ajatuksia ja tunteita kuvat sinussa herättävät? Mitä kuvavalinnoilla halutaan sanoa? Miten ne tukevat tarinaa? 3. Mitä mieltä olet historiantutkija Markku Jokisipilän kirjoittamasta suomalaisnäkökulmasta? Miten arvioit tilannetta, päätöksiä ja päätöksentekijöitä Suomessa vuonna 1941? telmassa Castron suunni unkiArkkitehti Roland elävä esikaup on vehreä ja Vitry-sur-Seine ä ydin-Pariisia haluaisi yhdistä alue. Castro in lähiöt tiiviimm reunustavat n. kaupungin ytimee Tulevaisuuden Pariisi s. 68–75 Lue artikkeli Pariisin tulevaisuudensuunnitelmista. Pohdi seuraavia kysymyksiä, keskustele niistä ryhmässä tai kirjoita aiheesta essee. 1. Muuttiko artikkeli mielikuvaasi Pariisista? Miten tai miksi ei? Kuinka realistisia suunnitelmat mielestäsi ovat? Perustele. 2. Miten Sinä muuttaisit Pariisia vehreämmäksi ja ekologisemmaksi? Käytä hyväksesi artikkelin visioita sekä mahdollisesti omia kokemuksiasi. 3. Miten haluaisit kehittää omaa kotikaupunkiasi ekologisemmaksi? Perustele. Millaisia kehittämissuunnitelmia on esitetty julkisuudessa? Mitä mieltä olet niistä? www.geo-lehti.fi uden tulevaisu pariisi Ouroussoff pääkaupungille Paris. tehtäväksi luoda Grand arkkitehdeille tulevaisuuden Pariisi, Le syntyy Sarkozy antoi tavoitteena on entti Nicolas aisuuden Pariisi Ranskan presid oisen hankkeen stan uudistaminen. Tulev n. Kunnianhim ngin kesku uuden ilmee kaan ole kaupu ardeista. Kyseessä ei kuitenle kauas loistokkaista bulev alueil 2/11 69 esikaupunki Teksti Nicolai Teksti Sebastian Kretz kohti eko-pariisia Ympäristöystävällisyydellä mitattuna Pariisi on suurkaupunk ien keskiluokkaa. Pormestari Bertrand Delanoë haluaa kuitenkin johtaa kaupungin maailman kärkeen. Hän on nimittänyt kaupungintaloon miehen, joka tunnetaan autoilijoiden kauhuna. Suosittu matkailu- ja kulttuurikaupunk i Pariisi on ekologisuudella mitattuna vain keskiluokkaa. Liikennettä on liikaa, ja vain 2,3 prosenttia käytetystä energiasta on peräisin uusiutuvista energialähteistä. 1960- ja 1970-luvun uudistusaalloissa kaupungin vanhan ja ahtaan torikorttelin Les Halles’n teräksestä ja lasista rakennetut elintarvikehallit saivat purkutuo- mion. Hallit purettiin rakennuttanut uusia raitiovaunulinjoja vuonna kaupungin 1971, mikä on yksi kaupungin reunamille ja lähiöihin sekä rajoittanut satojen suurimmista tragedioista. teiden liikennenopeuksia 30 kilometriin tunnissa. 1970-luvun alussa hallitus Baupinin aloitteesta osa Seinejoen varrella myös suunnitteli satoja kulkevaa rantatietä muutetaan kilomethiekkarannaksi Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitokrejä uusia moottoriteitä kesäkausiksi. Nyt rantateitä on tarkoitus , muun sen kaupunkien ympäristöystäväll ehosmuassa Seinejokea myötäilevän isyyttä mittaataa virkistyskäyttöön pysyvästi. van European Green City Indexin Vuoteen 2012 moottoritien sekä kaupungin mukaan Pariisi mennessä kaupunki aikoo istuttaa keon sijalla kymmenen. Sen takana alueelle puita, hätien Périphériquen. listalla on vielä leventää kävelykatua ja hillitä liikennettä. Itäisessä 20 eurooppalaiskaupunkia. Ne ovat työläiskaupunginosassa tosin Lontoota Seinejoen toisen purettiin rannan on määrä kuulua ja Madridia lukuun ottamatta lähes kymmenittäin vanhoja taloja, poikkeuksetta vastedes kokonaan jotjalankulkijoille. itäeurooppalaisia suurkaupunkeja, ta nykyaikaisille asuinlähiöille joilla on joka Pormestari on jo esitellyt suunnitelmien saatapauksessa paljon parannettavaa tiin tilaa. ympäristönluonnokset: Musée d’Orsayn edessä suojelun saralla. Seinejoella Historiallista Pariisia, voi piankin kellua ulkoilmateatteri. ransPariisin pormestari Bertrand Delanoë Katsomo kalaisten kulttuuri-ide on levittäytyisi rannan ja museon väliin. ntiteetin nimittänyt Denis Baupinin vastaamaan ydintä kohdannut uhka kaupunLes Invalidesin liepeillä kiemurtelevat synnytti gin ympäristöasioista ja kestävästä autojonot lopulta voimakkaita vastareaktioikehityksestä. halutaan korvata lento- ja koripallokentillä. Baupin on käynnistänyt muun muassa ta. Kun vuonna 1972 Luxemburgin pyöräNiiden edustalle jokeen on suunniteltu vuokraamohankkeen, jossa hän kelluvia puutarhan lähelle rakennettiin innosti pariisilaipalmusaaria. 210 sia ajamaan polkupyörällä. Hän metriä korkea Montparnass on myös On kuitenkin yksi asia, jota edes en torDelanoë ja ni, rakennustyöt herättivät hänen avustajansa eivät tohdi tehdä: maanpyytää laajuista pahennusta. autoilijoita uudistusten maksumiehiksi. KaupunViisi vuotta myöhemmin ginhallitus on torjunut päättäväisesti Lontoossa kerrostalojen rakentamine ja Milanossa käytetyn ruuhkamaksun n keskaltaisen kustaan kiellettiin. Hohtavat tiemaksun. toimistotornit keskitettiin La Maksujen keräämisen sijaan Baupin Défenaikoo lyöseen. dä pöytään rahaa, joka aiotaan saada energiasääsPian alkoi näyttää siltä, töistä. Hän on suunnitellut kunnostavansa että kahden kaikki ruma ja moderni miljardin euron arvoisella energiapihillä haluttiin lämmikarkottaa kaupungin reunamille. tysjärjestelmällä ja tehokkaammalla eristyksellä Périphérique-kehätiestä kaupunginosan, jossa on 220 000 muodosasuntoa. tui raja, joka eristi Haussmannin Pariisiin on myös tarkoitus rakentaa 260 kilobulevardien kaupungin metriä uusia pyöräteitä vuoteen sitä ym2014 mennessä. päröivistä moderneista lähiöistä. Baupin haluaa lisätä ympäristötietoisu utta Samaan aikaan Pariisin myös pienin teoin. Bellevillen kaupunginosan väesSeinejokea saattavat kohta kattö kasvoi voimakkaasti. koristaa tojen yllä on pyörinyt vuoden 2010 Vuonna keinotekoiset saaret. Rannoille toukokuusta 1919 Pariisin asukasluku suunni- alkaen kaksi tuulimyllyä, oli koljotka tuottavat virtaa tellaan urheilukenttiä ja me miljoonaa. Nykyään yksistään kävelykatuja. kuudelle kotitaloudelle. 72 2/11 ydin-Pariisissa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä. Valtaosa pariisilaisista – kymmenen miljoonaa lähiöiden uusi eläm ihmistä – elää lähiöissä. Vanhasta Pariisista on muodostunu t eliittilähiö. Kehätie Périphériquen ulkopuolella levittäytyvä Pariisi taas on ankeiden lähiöiden ja betonisten toimistotornien muodostama autiomaa. Sarkozyn pestaama arkkitehtiryhmä on saman haasteen edessä kuin Haussmann 150 vuotta sitten: sen on luotava järjestystä suureen, sysäyksittäin kasvaneeseen metropoliin. ä akateemisesti koulutetuille ja am- mälöitä ja apteekkeja. Käytävät Roland Castron matti-ihmisille. Nykyään visio alueella kuhisevat töistä kotiin palaavia La Courneuven asuu etenkin kiinalaisia maahan- ihmisiä. muuttajia. lähiöstä muistuttaa ”Tilat on mitoitettu aivan Niin ikään Pritzker-palk oi- Pariisin vehreää ittu kein. Jos sisäseinät purettaisiin, keskuspuisto Jean Nouvel on kokenut a. monia tänne saataisiin kelpo asuntoja. tappioita Pariisin kaupunkisuu n- Osa tiloista voitaisiin purkaa, jolnittelijoiden välisissä taisteluissa. loin saataisiin suorempi yhteys Ensin hän taisteli säästääkseen kaLes dulle”, Nouvel visioi. Halles’n purkutuomiolta, myöHän kuitenkin korostaa, hemmin hän hävisi alueen etuu- tei kyse ole siitä, voidaanko delleenrakentamiseksi järjestetyn juuri tämä paikka pelastaa. Todellinen kilpailun. ongelma on, mitä tehdä sadoille ”Täällä on elämää”, sanoo jättimäin en asuinlähi vastaaville kohteille Pariisissa. ö Nouvel erään Les Olympiadesin Les Olympiades rakennettiin ”Vasta kun asiaan perehdytään Pa- betonitornin pohjakerroks riisin 1970-luvulla kukoistaneen essa. kunnolla, voidaan ymmärtää onOstoskäytävällä on kampaamoita keskiluokan tarpeisiin: opettajille, , gelman masentavat mittasuhteet” kiinalaisia ravintoloita, videomyy, Nouvel sanoo. 2/11 73 2/11 43