Kiva kaveri ja kelju kaveri
Tavoite:
Tunnistetaan hyvän ja huonon kaverin tunnusmerkkejä.
Mikä tekee kaverista hyvän kaverin?
Mitä tehdään:
1. Ryhmissä piirretään kaksi suurta ihmishahmoa, ”Kiva kaveri” ja ”Kelju kaveri”,
erillisille julisteille. Lapset miettivät ja kertovat, millainen on kiva kaveri ja millainen
on kelju kaveri. Ohjaaja kirjaa asiat julisteisiin.
Lasten kanssa jutellaan siitä, voiko sama ihminen olla jonain päivänä kelju ja jonain
päivänä kiva. Voivatko vanhemmat, sisarukset ja opettajat olla joskus keljuja ja
sitten taas kivoja – entä lapsi itse?
2. Lapsi piirtää ja/tai kirjaa tehtäväsivulle (Lajunen K., Andell M., Jalava L., Kemppainen K., Pakkanen
M., Ylenius-Lehtonen M., Turvataitoja lapsille, s. 116) kivan ja keljun kaverin ominaisuuksia
esimerkiksi ajatuskartan tapaan.
3. Keskustellaan kultaisesta säännöstä: ”Tee toiselle sitä, mitä toivoisit itsellesi tehtävän”.
– Mitä kultainen sääntö tarkoittaa?
– Miksi sitä sanotaan kultaiseksi?
– Miten toivoisit toisten kohtelevan sinua koulussa, kotona, kavereiden kesken,
harrastuksissa ja kotipihalla?
– Miten sinä itse toteutat kultaista sääntöä?
4. Harjoitellaan toisen ilahduttamista Salainen ystävä -tehtävän avulla (Lajunen K., Andell M., Jalava L.,
Kemppainen K., Pakkanen M., Ylenius-Lehtonen M., Turvataitoja lapsille, s. 118):
Jokaiselle valitaan ryhmän kesken arpomalla oma salainen ystävä. Ystävää ilahdutetaan
eri tavoin esimerkiksi viikon ajan, jonka jälkeen salaiset ystävät paljastetaan ja heille
annetaan itse tehty kortti.