Eskariryhmä Ohjelmarunko 1. 2. 3. 4. 5. Tutustuminen Omat rajat, toisen koskettaminen Suuttuminen Kaverit ja ystävät Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan lankakeräleikillä. Kaikkia tehtäviä ei välttämättä ehdi tehdä yhdellä ryhmäkerralla, joten niitä voidaan ryhmän tarpeiden mukaan jakaa eri kerroille. Varaa jokaiselle kerralle välipalaa, kyniä ja paperia sekä lankakerä, jota heitellään. Kerroilla voidaan käyttää myös aina jotakin tiettyä pehmolelua esimerkiksi kysyessä fiiliksestä. Eskariryhmän kerroilla on luettu Kerppu ja tyttö – satua, mutta voit valita myös itse mieleisesi. Ryhmäkertojen loppurutiinina voi opetella yhdessä esimerkiksi lorun. 1.Kokoontuminen: Tutustuminen Tällä kerralla - ohjaajat tutustuvat ryhmän lapsiin ja kukin esittelee itsensä tutustutaan ryhmän rutiineihin, miten aloitetaan ja lopetetaan  Aloitetaan: Välipala. Ohjaajat esittelevät itsensä ryhmälle ja kertovat, miksi ovat lasten luokassa käymässä. Ohjaajat kertovat myös tulevista kerroista, joita on yhteensä 5 kertaa.  Tutustutaan toisiimme: Lankakeräleikki: Kaikki istuvat piiriin. Lankakerä kiertää ohjaajalta lapsille ja jokainen saa sanoa oman nimensä ja sen nimen, jolta on lankakerän saanut. Lopussa jokaiselle on ote lankakerästä. Kun kierros on valmis, vyyhtiä lähdetään purkamaan ja yritetään muistaa kunkin nimi vielä kertaalleen. Lankakeräleikillä aloitetaan jokainen tapaaminen, mutta leikin sisältö tulee vaihtumaan kullakin kerralla.  Leikkituokio: Patsasleikki: Ohjaajat valitsevat oppilaille parit vaatteiden perusteella. Ohjaavat mallintavat ensin toisillaan patsas-leikin idean ja säännöt, miten patsasta saa ”muovata”. Lapset saavat laittaa toisensa erilaisiin asentoihin ja valmiit patsaat esitellään muulle ryhmälle. Harjoitellaan leikin avulla sopivaa koskettamista ja paikoillaan oloa patsaana.  Muuta puuhaa: Satutuokio: Kerppu ja tyttö (kirjoittanut Sari Peltoniemi) Loppurutiinina aloitetaan sadun lukeminen ryhmässä, jossa koiranpentu haluaa itselleen pikkutytön kaverikseen. Kirjan kuvituksia käytetään tarinan kerronnan tukena. Kirjaa luetaan muutama lause kerrallaan ja pysähdytään varmistamaan, että lapset ovat ymmärtäneet tapahtumat siihen asti. Opettaja tukee kerrontaa tukiviittomin avainasioista ja yhdessä pohditaan lasten kanssa sadun ristiriitoja, ”koira haluaa tytön lemmikiksi, mutta voiko ihminen oikeasti olla koiran lemmikki?”.  Lopetetaan: Ryhmäkerta päättyy loppuloruun, johon kaikki osallistuvat.  Kotiin: Ryhmäläiset saavat omat ”Turvis-vihkonsa”, jotka nimikoidaan ja koristellaan luokan kuvaamataidon tunnilla ennen seuraava turvataitokertaa. Turvis-vihkoon lapset saavat liimata kuvia, joita on otettu ryhmäkerroilta ja tehtäviä, jotka on tarkoitettu kotona tehtäväksi yhdessä vanhempien kanssa. Ensimmäisellä kerralla ei tule kotitehtäviä. 2. Kokoontuminen: Omat rajat, toisen koskettaminen Tällä kerralla - mietitään omia rajoja ja kaverin koskettamista kerrataan edellisen kerran sisältöjä keskustelemalla ja harjoittelemalla vahvistetaan ryhmähenkeä  Aloitetaan: Välipala ja kuulumisten vaihto. Jäikö mitään mieleen edelliseltä kerralta?  Lankakeräleikki: Kukin kertoo vuorollansa lempivärinsä. Aluksi pohditaan, voiko joku toinen vastata saman värin kuin itse. Todetaan, että joku toinenkin voi pitää samasta väristä.  Keskustelu: Miten kaveria voi koskettaa? Palataan edelliskerran patsas-leikkiin. Kysytään lapsilta, muistavatko he, miten patsasta sai koskettaa. Keskustellaan hellästi koskettamisesta ja kokeillaan, miltä se tuntuu. Sen jälkeen pohditaan, miten kaveria ei saa koskettaa. Pyritään ohjaamaan keskustelua siihen, että lapset itse miettivät, miten kaveria ei saa koskettaa ja jos esille tulee kiusaaminen, mietitään mitä se tarkoittaa. Mietitään myös, miten lemmikkikoiraatai kissaa voi koskettaa ja mistä tietää, että on mennyt liian lähelle. Harjoitellaan, mikä on oma ”reviiri” eli ”oma raja”, kuinka lähelle toinen ihminen voi tulla ja miten se voi vaihdella eri päivinä. Harjoitellaan ”omaa rajaa” pyörimällä ympyrää käsi ojossa (konkreettinen oman alueen hahmottamisen harjoitus). Sen jälkeen harjoitellaan, miten lähelle vieras aikuinen saa tulla itseä (käsi eteen, kun ”stop”) ja miten lähelle tuttu aikuinen tai oma kaveri voi tulla. Todetaan, että tuttu ja turvallinen kaveri voi tulla lähemmäs kuin vieras aikuinen.  Pehmokäärme-hippa: Esitellään pehmokäärme Kasper, joka yrittää saada lapsia kiinni koskettamalla heitä mahaan. Lapset pääsevät turvaan peittämällä mahansa, joko menemällä maahan makaamaan, kääntämällä selkänsä tai halaamalla toista lasta tai aikuista. Kukin lapsi saa vuorollaan olla kertaalleen hippana.  Muuta puuhaa: Satutuokio: Kerppu ja tyttö (kirjoittanut Sari Peltoniemi) Loppurutiinina jatketaan sadun lukemista ryhmässä. Koiranpentu on saanut pikkutytön, joka käyttäytyy oudosti. Kirjan kuvituksia käytetään tarinan kerronnan tukena. Kirjaa luetaan muutama lause kerrallaan ja pysähdytään varmistamaan, että lapset ovat ymmärtäneet tapahtumat siihen asti. Opettaja tukee kerrontaa tukiviittomin avainasioista ja yhdessä pohditaan lasten kanssa sadun ristiriitoja, ”koira haluaa antaa tytölle koiranraksuja iltapalaksi, voiko ihminen syödä koiranmakkaraa tai koiranraksuja?”  Loppuloru  Kotiin: Kotitehtävä: Minun tärkeät ihmiseni. Lapset saavat kotitehtäväksi piirtää tai liimata valokuvan heille tärkeistä ihmisistä. Keskustellaan, ketä he voisivat olla, kuten äiti, isä, mummo, vaari, ystävä, kummi tai vaikka lemmikkikoira tai -kissa, jonka lapsi kokee hänelle tärkeäksi. 3. Kokoontuminen: Suuttuminen Tällä kerralla - kerrataan edellisen kerran sisältöjä katsomalla lasten vihkoja keskustellaan kiukusta, millainen on minun kiukkuni  Aloitetaan: Välipala ja kuulumisten vaihto.  Lankakeräleikki: Kukin kertoo vuorollansa lempiruokansa. Aluksi pohditaan, voiko joku toinen inhota toisen lempiruokaa. Todetaan, että se ei haittaa mitään ja jokainen saa tykätä siitä, mistä haluaa.  Kertausta edelliseen kertaan: Mitä lapset muistavat? Katsotaan vihkoista perheenjäsenten kuvia tai piirroksia. Nämä henkilöt ovat lasten läheisimpiä ihmisiä. Keskustellaan lisäksi siitä, miten toista saa koskettaa ja millainen kosketus tuntuu ikävältä (kiusaamiselta). Jos toinen koskettaa ikävästi, voi sanoa ”ei saa” tai ”lopeta”. Luokassa olivat käsitelleet myös sitä, että jokaisella on ”omia alueita”, joita toinen ei saa koskettaa (peppu, pimppi, pippeli, kasvojen alue).  Johdatusta tämän kerran aiheeseen: Joskus kotona käyttäytyy eri tavalla kuin koulussa. Joskus saattaa koskettaa toista ikävällä tavalla, kun on oikein vihainen. Kasper-käärmekin on joskus oikein vihainen. Aikuiset kertovat ensin, mistä he tulevat kiukkuiseksi. Keskustellaan lasten kanssa niistä aiheista, mitä he nostavat esille, esim. miksi joku lapsista joutuu jäähypenkille tai miettimään omaan huoneeseen. Näytetään ilmapallolla, miten kiukku kasvaa palloksi ja lopulta pääsee irti holtittomasti. Toisilla kiukku voi pihistä hiljaa.  Harjoitus: Millainen olen kiukkuisena? Lapset saavat valita parin ja näyttää toisilleen, millaisia he ovat kiukkuisina. Mitä he silloin tekevät? Näytellään kiukkua eri tavoin, esim. kiukunpuuskaa, huutamista ja mököttömistä. Lopuksi puhalletaan (aikuiset antavat valmiit ilmapallot) kiukku ilmapalloon ja lapset saavat valita, miten he kiukun vapauttavat.  Muuta puuhaa: Satutuokio: Kerppu ja tyttö (kirjoittanut Sari Peltoniemi). Loppurutiinina jatketaan sadun lukemista ryhmässä. Koiranpentu joutuu torumaan Helinä-tyttöä, kun tämä käyttäytyy huonosti mm. haukkuu vastaantulijoita.  Loppuloru  Kotiin: Kotitehtävä: Minun kiukkuni (piirtämistehtävä). Lapset saavat kotitehtäväksi piirtää ja värittää, miltä minun kiukku näyttää, minkä värinen ja muotoinen se on? 4. Kokoontuminen: Kaverit ja ystävät Tällä kerralla - kerrataan edellisen kerran sisältöjä katsomalla lasten vihkoja keskustellaan kaveruudesta ja ystävyydestä  Aloitetaan: Välipala ja kuulumisten vaihto.  Lankakeräleikki: Kuka on minun kaverini? Kukin kertoo vuorollaan jonkun kaverinsa. Kaveri voi olla koulusta, kotoa, sisarus tai lemmikkieläin.  Kertausta edelliseen kertaan: Mitä lapset muistavat? Katsotaan vihkosta kuvia kiukusta. Keskustellaan lisäksi siitä, mitä kiukuttelu on, miltä näytämme kiukkuisina.  Johdatusta tämän kerran aiheeseen: Tarvitsemme kavereita, jotta meidän ei tarvitse olla yksin. Kavereiden kanssa on kiva leikkiä yhdessä monenlaisia leikkejä. Kiva kaveri ei kiusaa ja kaverin kanssa voi jutella ristiriitatilanteistakin. Minkälainen on kiva ja minkälainen kelju kaveri?  Harjoitus: Pieni elefantti marssi näin- laululeikki  Muuta puuhaa: Satutuokio: Kerppu ja tyttö (kirjoittanut Sari Peltoniemi)  Loppuloru  Kotiin: Kotitehtävä: Kiva kaveri ja kelju kaveri (piirtämistehtävä). Lapset saavat kotitehtäväksi piirtää, millainen on kiva ja kelju kaveri. 5. Kokoontuminen: päättäjäiset Tällä kertaa - mietitään, mitä olemme oppineet ryhmän aikana päätetään ryhmä  Aloitetaan: Välipala (voisi olla jotain kivaa viimeisen kerran kunniaksi) ja kuulumisten vaihto.  Toiminta: Keskustelua siitä, mitä lapsille jäi mieleen tapaamiskerroista ja onko jokin asia askarruttanut heitä erityisen paljon. Keskustelun jälkeen voi olla vapaata leikkiä ja pelaamista.  Luetaan satu loppuun, jos on jäänyt kesken.  Loppuloru ja todistukset.