OTOLLISIN HETKI

BUILT ON MOTION
JOHTAJA
HARRY FENG
OTOLLISIN
HETKI
KIINAN JA SUOMEN
YRITYSVAIHTOON
YRITYSTEN TOIVEISSA
TILAT AVIAPOLIKSESSA
Y-SUKUPOLVI
TARVITSEE TYÖSSÄÄN
KOHTAAMISPAIKKOJA
2.10
Peter Bange
PÄÄKIRJOITUS
Aviapolis yritysten
ykkössuosikki
Äskettäin tehdyn mielipidekyselyn perusteella Aviapolis on uusia toimitiloja etsivien yritysten suosikki. Suosion syynä ovat
hyvät liikenneyhteydet ja kehitysnäkymät.
Plussaa tulee myös lentokentän läheisyydestä, hintatasosta ja pysäköintipaikkojen
määrästä.
Aviapoliksen kilpailukyky vahvistuu
entisestään Kehäradan myötä. Aviapolista
kehitetään pitkäjänteisesti kaupungin ja
yritysten yhteistyönä rakenteeltaan tiiviimmäksi. Samalla siitä pyritään tekemään myös entistä viihtyisämpi paikka
asua ja harrastaa.
Vantaa ja Aviapolis esittäytyivät runsaalle kutsuvierasjoukolle Shanghain maailmannäyttelyssä 20. päivänä syyskuuta.
Tapahtuman tavoitteena oli Kiinan ja Suomen välisen taloudellisen yhteistyön edistäminen sekä kiinalaisinvestointien houkutteleminen erityisesti Aviapolis-alueelle.
Vantaa on ollut jo vuosia aloitteellinen Kiina-yhteistyössä ja tällä
sektorilla toimivat erityisesti
Vantaan Innovaatioinstituutti
sekä viime keväänä perustettu
Airport Cluster, jonka painopiste
on suomalaisen lentokenttäteknologian viennin edistämisessä.
Airport Clusteriin on puolessa vuodessa liittynyt 18 yritystä, joilla on
vahva halu olla mukana
voimakkaasti kasvavilla
lentoasemiin liittyvillä
markkinoilla.
Antti Kuusela
Vantaan viestintäjohtaja
Kehäradan kaikki suunnitteilla olevat asemat on merkitty karttaan. Parhaillaan rakennetaan
Kivistön, Aviapoliksen, Lentokentän ja Leinelän asemia. Seuraa rakentamisen vaiheita www.keharata.fi.
Aviapolis on Helsinki-
Aviapolis-alueen sydän
Vantaan lentoaseman
ympärillä oleva lentokenttäkaupunki. Vantaan kaupunki,
Finavia ja yrityskumppanit
kehittävät yhdessä kaupungista ainutlaatuisen,
kansainvälisen busineksen
keskuksen.
Helsinki-Vantaan lentoasema
on Suomen kansainvälinen
päälentoasema, josta noin
30 reittilentoyhtiötä lentää
1 000 vuoroa viikossa
Eurooppaan, Aasiaan ja
Yhdysvaltoihin.
Ensimmäiset vapaarahoitteiset vuokra-asunnot
Aerolan Pyhtäänkorventielle
valmistuvat helmikuussa.
VVO:lle valmistuu Veromiehen
kaupunginosaan kaikkiaan
153 asuntoa. Asumisen ja toimistojen uusista ratkaisuista
enemmän www.aviapolis.fi
2/2010
Julkaisija
Aviapolis-kehitysryhmä /
Vantaan Markkinointi Oy
Päätoimittaja Antti Kuusela
antti.kuusela@vantaa.fi
Projektipäällikkö
Mari Peltomäki
mari.peltomaki@aviapolis.fi
Toimitus
Alma Media Lehdentekijät Oy
Marita Kokko, Merja Mäkelä,
Toni Talvenheimo,
Sarri Kukkonen,
etunimi.sukunimi@
lehdentekijat.fi
Repro Aste Helsinki Oy
Paino SP-Paino Oy, 2010
Kannessa Harry Feng
Kannen kuva Sarri Kukkonen,
Toni Talvenheimo (kuvankäsittely)
ISSN 1797-1039 (painettu),
1797-1047 (verkkojulkaisu)
www.aviapolis.fi
Aviapolis-kehitysryhmä:
Vantaan kaupunki,
Finavia, ABB Oy, Hartela,
Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj,
Lemminkäinen Talo Oy,
NCC, Nordea Pankki,
Sponda Oyj, SRV Yhtiöt Oyj,
Technopolis Oyj ja YIT Oyj.
Fi n n air
Kansainväliset lennot kasvussa
mät Aasian kohdemaat ovat Thaimaa,
Japani ja Kiina.
Lentokenttäalue laajenee
Kehäradan ja Viinikkalan aseman
paikka siirtyy noin 450 metriä pohjoisemmaksi, jolloin se voidaan liittää
tulevaan uuteen lentoterminaaliin sen
eri toteutusvaiheissa.
Asemakaavamuutos laajentaa lentokenttäaluetta Viinikkalassa.
”Kyseessä on Finavian vaatimat
uudet kenttätilat. Alueelle tulee lentokoneiden jäänpoistopaikka sekä mahdollisuus aurauslumien lajitteluun”,
Vantaan kaupungin aluearkkitehti
Vesa Karisalo selvittää.
Sak
ari
M
an
en
nin
Asenteella Shanghaissa
Kiinalaismies juoksee tumma
puku päällä suomalaisessa
metsämaisemassa, Ylästön Pitkäkoskella, susien jahtaamana.
Kohtaus on Vantaata esittelevästä noin kolmen, neljän minuutin mittaisesta elokuvamainoksesta.
”Teimme Vantaan kuvaa vähän rohkeammin”, kertoo mainoksen ohjaaja,
Vantaan mediakeskuksen päällikkö
Anssi Vuohelainen.
Mainos esiteltiin Shanghain maailmannäyttelyssä syyskuussa, jolloin
näyttelyssä vietettiin Vantaan päivää.
Myöhemmin mainosta aiotaan näyttää Vantaalla vierailevalle Kiinan edustustolle.
”Meidän pitää jäädä mieleen asenteellamme. Tämä mainos ei ollut kaikista helpoimpia toteuttaa, kun mukana
oli susia, hevosia ja lohia”, Vuohelainen
nauraa.
Sar
ri K
nen
ko
uk
Aviapolis vetää yhteyksillään
Aviapolis kuuluu yritysten suosikkeihin,
kun ne hakevat uusia toimitiloja. Imua
synnyttävät hyvät liikenneyhteydet ja
kehitysnäkymät.
Vastanneista reilut 10 prosenttia
muuttaisi seuraavaksi Aviapolikseen.
Nyt alueella on toimitilat neljällä prosentilla vastanneista yrityksistä. Suuntaus ilmenee KTI Kiinteistötiedon ja
Skanskan Tulevaisuuden työympäristö
-barometrin vastauksista.
Barometriin vastasivat 118 yritystä
ja niiden 124 johtajistoon kuuluvaa
henkilöä. Kaikki vastanneet olivat yli 50
työntekijän yrityksiä.
”Lentokentän läheisyys, hintataso
ja parkkipaikkojen määrä lisäävät kiinnostusta. Liikenneyhteyksissä painotetaan enemmän julkisia välineitä kuin
henkilöautoja”, toteaa KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva.
Rakennuksen muista ominaisuuksista ykköseksi nousee tietoverkkojen
taso. Yritykset ovat valmiita maksamaan
toimitiloista, joiden varustelutaso on korkea ja tietoyhteydet huipputehokkaat.
aviapolis 2.10
Helsinki-Vantaan kansainväliset lennot ovat kääntyneet kasvuun. Toimintaa
ovat kasvattaneet uudet
lentoyhtiöt ja lisävuorot sekä
Euroopan ja Aasian välisen liikenteen lisäys.
”Helsinki-Vantaan asema PohjoisEuroopan johtavana vaihtokenttänä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä on vahvistunut edelleen”,
arvioi lentoasemajohtaja Juha-Pekka
Pystynen.
Tammi–heinäkuun aikana lentoaseman kautta kulki Aasiaan 842 000
matkustajaa, mikä on 9,4 prosenttia
enemmän kuin viime vuonna. Tärkeim-
3
4
aviapolis 2.10
Exel toimittaa
tukirakenteet
ja mastot
Lentokenttäteknologiaa
maailmalle
Airport Cluster hankkii markkinatietoa ja voimaa jäsenyritystensä
kansainvälistymiseen. Kehitysprojektit ovat toiminnan ydintä.
R Teksti Tiina Åhlgren
R Kuvat Miika Kainu, Idman Airfield Lightning
A
viapolis on yksi parhaista lentokenttäalueista maailmassa.
Airport Cluster on uusi porras
alueen kehityksessä.
"Lentokenttäkaupungit ovat tämän vuosisadan moottoreita kansainvälisessä talouden
kehityksessä. Ne houkuttelevat myös ilmailualaan liittyviä yrityksiä toimipiiriinsä", toteaa
yhdysvaltalainen professori John D. Kasarda.
Hän on julkaissut yli 100 artikkelia ja yhdeksän
kirjaa lentokenttäkaupunkien kehityksestä ja
kilpailykyvystä sekä ilmailun infrastruktuurista.
Viime marraskuun käynnistyskokouksessa
klusterin toimintaan sitoutui seitsemän yritystä, ja nyt mukana on jo kahdeksantoista
organisaatiota”, kertoo Airport Clusterin päällikkö Mikko Sjöberg.
Yhdessä viestintäkoordinaattori Minna
Niskasen kanssa Sjöberg isännöi aivan lentoaseman kupeessa sijaitsevaa toimistoa ja sen
yhteydessä olevaa tilaa, jossa jäsenyritysten
tuotteet ovat esillä. Ensimmäiset puoli vuotta
on kulunut pitkälti toiminnan, verkottumistapahtumien ja kehityshankkeiden valmistelussa.
”Lähtökohta on edistää jäsenyritysten vientiä ja tukea niiden kansainvälistymistä hankkimalla markkinatietoa ja tarjoamalla uusia
näköaloja”, Sjöberg linjaa.
Toki jotkut klusterin isommista jäsenyrityksistä ovat jo vahvasti läsnä globaalisti, kuten
esimerkiksi Vaisala säähavaintolaitteineen.
Yhteistyöllä haetaan voimaa koko sektorille.
”Pyrimme paketoimaan osaamisalueet
kokonaisuudeksi ja edistämään erityisesti pkyritysten kansainvälistä esiintuloa.”
Verkottumista ja uusia näköaloja
Airport Cluster järjesti sidosryhmilleen ensimmäisen kansainvälisen konferenssin toukokuussa. ”Hyvän palautteen vuoksi uusimme
tapahtuman ensi vuonna”, Sjöberg kertoo.
Myös pohjoismaisella tasolla on luotu yhteistyöhankkeita, esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin.
Syyskuussa Airport Cluster oli vahvasti
mukana Shanghaissa Suomen paviljongissa.
Vantaan kaupungilla on pitkä historia Kiinayhteistyöstä ja hyvät suhteet muun muassa
China Development Bankiin, joka rahoittaa
useimmat lentokenttähankkeet Kiinassa.
”Aasia on vahva markkina-alue. Kiina on
sanonut rakentavansa sata uutta lentokenttää seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja
Intiaan on tulossa noin 30–50 uutta kenttää.”
Myös Venäjältä ja Itä-Euroopasta haetaan
markkinoita.
Kehityshankkeita Aviapolis-alueella
Yhdessä Finnavian ja Tekesin kanssa käynnistettiin toukokuussa Ubiikki Helsinki-Vantaa
-projekti, jossa haetaan innovaatioita ja ratkaisuja lentoaseman matkustajaohjaukseen.
Pilottivaiheen aikana testataan muun muassa
langattomia tiedonsiirtoteknologioita.
³http://airportcluster.fi
³www.aerotropolis.com
Exel Composites Oyj toimittaa
turvallisesti rikkoutuvia tukirakenteita ja mastoja lentokentille.
”Olemme maailman suurin toimittaja tällä pienellä sektorilla”,
liiketoiminnan kehitysjohtaja
Jaakko Martikainen Exel Composites Oyj:ltä toteaa.
”Meillä on ollut jo pienimuotoista yhteistyötä Idmanin ja Eflan
kanssa, mutta olemme kaivanneet
lisää näkyvyyttä tämän tyyppisen
sateenvarjomarkkinoinnin avulla.
Sitä kautta voimme yhdistää voimat ja avata ovia, jotka eivät muuten avautuisi.”
Martikaisen mielestä klusterin
toiminta on lähtenyt lupaavasti
käyntiin.
Hän kehuu myös Airport Clusterin show roomia.
”Vaikka meillä on oma toimitila
Tuusulanväylän varrella, tuomme
mielellämme asiakkaitamme klusterin tiloihin lentoasemaympäristöön.”
³www.exelcomposites.com
Idman rakentaa
valaistuksen
Valaistusjärjestelmiä lentokentille
toimittava Idman Airfield Lighting
on toiminut globaalisti jo neljäkymmentä vuotta. Idmanin tuotteita on yli 400 lentokentällä noin
70 maassa. Vuoden 2009 alussa
yritys siirtyi ruotsalaisen Safegate
Groupin omistukseen.
”Omistajavaihdoksen myötä
tuotevalikoimamme on kasvanut,
ja haluamme profiloitua uudelleen
uusilla tuotteillamme. Haemme
lisää kansainvälistä näkyvyyttä”,
toimitusjohtaja Kari Virtanen
Idmanilta perustelee.
Idman Airfield Lighting Oy on
ollut Airport Clusterin toiminnassa
mukana heti sen perustamisesta
lähtien.
”Vaikka klusterin toiminta
on vielä alussa, se on menossa
oikeaan suuntaan. Tämä on tervetullut yhteistyömuoto alalle.
Saamme kasvaa muiden toimijoiden kanssa.”
³idman.afl@safegate.com
5
aviapolis 2.10
Kiina
tulee Aviapolikseen
On kiire! Näin Harry Feng, 48, kuvailee nauraen tyypillistä
10-tuntista työpäiväänsä Vantaan Innovaatioinstituutissa.
R Teksti Tony Öhberg
R Kuva Sarri Kukkonen
F
eng on Suomalais-Kiinalaisen Teknologiayhdistys ry:n (FinlandChina Technology Cooperation Committee) johtaja. Hänen tehtävänään on helmikuun alusta ollut edistää suomalaisten yritysten
menoa Kiinan markkinoille.
”Kiinan talous kasvaa ainakin 30 vuotta eteenpäin. Nyt suomalaisilla yrityksillä on otollisin aika suunnata Kiinaan.”
Fengin mielestä vielä tärkeämpää on houkutella kiinalaisia yrityksiä Suomeen. Etenkin Aviapolis-alueelle.
”Tulevaisuudessa on varmaa, että kiinalaiset yritykset suuntaavat ulkomaille. Aviapolis sijaitsee lentokentän lähellä. Täällä on paljon sekä uusia että
korkean teknologian yrityksiä, ja alueen palvelut hipovat täydellisyyttä”, Feng
sanoo.
Yhdistys on Vantaan Innovaatioinstituutin pioneerityö, ja se perustuu Vantaan kaupungin ja China Development Bankin (Kiinan Kehityspankin) yhteistyölle. Kehityspankin omistaa Kiinan valtio, ja se ryhtyi tänä vuonna tukemaan luotoillaan Suomen ja Kiinan kasvuyrityksiä innovaatioissa, jotka leikkaavat energian kulutusta.
Feng luo suoria yrityskontakteja Kiinaan. ”Tällä hetkellä neljä suomalaista
yritystä neuvottelee toiminnan aloittamisesta Kiinassa”, Feng kertoo.
Fengin mukaan yrityksistä tunnetuin on Rakennuskonserni YIT, joka suunnittelee vanhoihin paperikoneisiin energiaa säästäviä osia.
Feng muutti Pekingistä Suomeen 25 vuotta sitten. Hänellä on suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välisistä suhteista yli 15 vuoden kokemus. Aikaisemmin hän hioi maiden välistä yhteistyötä oman firmansa kautta.
Kehärata uudistaa logistiikan
Kehärata nostaa Aviapoliksen
henkilöliikenneyhteydet uudelle
tasolle ja houkuttelee alueen
yrityksille uusia asiakkaita. Kehäradan imu tuo alueelle myös
uusia yrityksiä.
Uusi bisnes keskittyy globaalisti
lentoasemien ympäristöön. Suomi
– ja Aviapolis – taas ovat kattavien
lentoyhteyksien ansiosta portti
Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä.
”Kehärata kohottaa Aviapolisalueen imagoa ja auttaa sitä kehit-
tymään monipuolisesti”, toteaa kulttuurimaantieteen professori Tommi
Inkinen Helsingin yliopistosta.
”Yritykset hyötyvät myös siitä,
että työntekijöiden on helpompi
saapua töihin.”
Kehärata valmistuu vuonna
2014. Kehärata ei todellisuudessa
ole vain se 18 kilometrin rata, jota
nyt rakennetaan, vaan se on lenkki,
joka yhdistää Helsingin keskustan
ja Helsinki-Vantaan lentoaseman
sekä pääradan että Vantaankosken
radan kautta.
"Kehärata lisää koko pääkaupunkiseudun elinvoimaa
mahdollistamalla ekologisten
uudenajan työpaikka-alueiden
rakentamisen. Asuntorakentaminen on saanut viime aikoina
paljon ansaittua julkisuutta muun
muassa valtiovallan ja kuntien
tekemien sitoumusten myötä.
Ihmiset tarvitsevat kuitenkin
asuntojen lisäksi myös työtä ja
toimeentuloa", korostaa Vantaan
yrityspalvelusjohtaja Leea
Markkula-Heilamo.
Kehärata helpottaa ihmisten
liikkumista pääkaupungin sisällä.
Se mahdollistaa nopean, sujuvan
ja ekologisesti kestävän julkisen
liikenteen esimerkiksi Espoosta
lentoasemalle, jonka alueella on jo
nyt yli 10 000 työpaikkaa. Kehäradan merkitys pääkaupunkiseudun
länsisuunnan asukkaille ja työssäkäyville korostuu Leea MarkkulaHeilamon mukaan entisestään
länsimetron valmistuttua.
³www.keharata.fi
³www.aviapolis.fi
aviapolis 2.10
6
Tilaa kohtaamisiin
Työ ja vapaa-aika erkaantuvat toisistaan, vaikka työ
vapautuukin ajasta ja paikasta. Uuden työn toimitiloista
tulee innovatiivisia kohtaamispaikkoja.
R Teksti Marita Kokko
R Kuvitus Kalle Talonen, kuva Miika Kainu
M
icrosoftin markkinointiviestintäjohtaja Satu Yrjänen on
jo melkein kolme vuotta työskennellyt uusin työtavoin.
Hän kertoo ajankäyttönsä tehostuneen
samalla, kun aikaa ajatteluun ja toiminnan
kehittämiseen on entistä enemmän. Myös
perhe saa aiempaa suuremman osan ajasta
ja läsnäolosta.
”Ihmiset odottavat
myös työnteon, perheen ja
kodin yhteensovittamista
voidakseen elää tasapainoista
elämää. Siinä mielessä
asumisen ja työnteon
yhdistävä Aviapolis onkin
loistava paikka uuden työn
kohtaamisille.”
”Teknologia mahdollistaa paikka- ja laiteriippumattoman tavan tehdä työtä, mutta
ajattelun vieminen uudelle tasolle on haaste
tänä päivänä”, hän toteaa.
Se, etteivät uudet työskentelytavat etene
odotetusti, johtuu Yrjäsen mukaan johtamisesta. Johto ei välttämättä luota, että ihmiset
aidosti tekevät työtään, jos he eivät istu toimistossa. Johtaja puolestaan pohtii, menettääkö hän arvovaltansa, kun ei olekaan koko
ajan paikalla.
”Ihan turhia pelkotiloja, koska tulokset
ratkaisevat. Tämän päivän työprosessit ovat
niin tavoitteellisia, että työn hyvä jälki tai laiminlyönti näkyy heti.”
Ytimessä läsnäolotieto
Kaikki työ on vuorovaikutusta. Heimoajoista
asti tiedonvaihto on vaatinut kokoontumista
samaan paikkaan. Nyt olemme tietotekniikan ansiosta vapautuneet paikan kahleista.
Liikkuvuudessa ytimenä on Satu Yrjäsen
mukaan läsnäolotieto. Jokaisen tulee tietää,
missä tilanteessa ja työtilassa työryhmän
jäsenet ovat. Päätelaitteet kertovat työyhtei-
sön jokaisen jäsenen työnteon vaiheen ajantasaisesti.
”Kun ilmoitat läsnäolotiedoissasi, että
haluat työskennellä muiden häiritsemättä,
silloin ei kenenkään pidä soittaa tai häiritä
kiireisin viestein. Tämä vaatii selkeät käytännöt kohteliaaseen kanssakäyntiin.”
Työ ja vapaa-aika erkaantuvat entisestään.
Jokainen voi itse ajoittaa työnteon niin, ettei
aika kulu aamuruuhkissa. Työn joustavuutta
vaatii erityisesti nuori Y-sukupolvi, joka on
tottunut työskentelemään ja kommunikoimaan teknologiaa ja internetiä hyödyntäen.
Työ kulkee päätelaitteiden ansiosta mukana,
mutta ei silti ole läsnä jokaisessa hetkessä.
”Otan puhelimesta synkronoinnit illalla
pois ja keskityn perheeseen. Vaikka teknologia tekee jatkuvan työskentelyn mahdolliseksi, ei ihminen saa hukkua työhön”, Yrjänen havainnollistaa.
Työpaikka tarjoaa erilaisia kohtaamisia
Työpaikat ovat tulevaisuudessa kohtaamispaikkoja, joihin on helppo tulla ja joista on
hyvät yhteydet eteenpäin.
7
aviapolis 2.10
”Aviapolis voisi tarjota demoja uuden työn toimitiloista”, arvioi markkinointiviestintäjohtaja Satu
Yrjänen, joka on jo useamman vuoden lähtenyt
päivittäin työhön, ei välttämättä työpaikalle.
”Kohtaamispaikalla erilaiset tehtävät vaativat erilaisia ympäristöjä. Kun teen rutiinitehtäviä, voin olla tilassa, jossa ihmiset pyörivät ympärilläni. Mutta kun tarvitsen aikaa
strategiseen ajatteluun tai esityksen laatimiseen, haluan rauhallisen nurkan, jossa minua
ei häiritä. On työtilanteita, joissa luodaan ja
innovoidaan ryhmän kanssa. Silloin ympäristönkin tulee olla luova ja inspiroiva: säkkituolinurkka tai vaikka kylpyamme. Ympäristön pitää stimuloida innovatiivisuutta ja ajatusten jakoa. Neuvotteluhuoneita tarvitaan
tietysti edelleen perinteisiin tapaamisiin”,
Yrjänen kuvaa.
Nykyisin työympäristömme on tehty tittelin tai toimenkuvan mukaan. Rakenne
murtuu Yrjäsen mukaan täysin. Tulevaisuudessa ihminen valitsee paikkansa mielentilan
ja senhetkisen työtehtävän mukaan.
Murros edellyttää, että kommunikaatio
on digitaalista, ja yhteydet ovat erinomaiset.
Infrastruktuurin tulee tukea kehitystä.
”Toimipisteiden käyttöaste nousee, koska
tilan käyttötarkoitus on muunneltavissa. Työmotivaatio syntyy paitsi merkityksellisestä
tekemisestä ja tuloksista myös tunnetilasta ja
ympäristöstä. Liian usein unohdetaan, miten
ympäristö voi vaikuttaa tunnetiloihin. Nyt
rakennamme ympäristöjä, jotka helpottavat
työntekoa ja edistävät motivaatiota.”
Unelmapuitteet työnteolle antavat
vapauden erilaiselle työnteolle.
”Kun menen kannettavan tietokoneen
kanssa sohvaryhmään työskentelemään
ja viereeni istahtaa aivan toisenlaisia töitä
tekevä henkilö, olen valmis keskustelemaan.
Kun kerron hänelle haasteistani, saatan
saada häneltä aivan loistavia ideoita.”
Satu Yrjäsen mielestä Aviapolis on yksi laaja kohtaamispaikka. Alueelle kannattaa rakentaa toreja, tapaamispisteitä ja puhujapönttöjä.
³www.aviapolis.fi
Portti
DESIGNIN JUHLAAN
Vuonna 2012 Helsinki on maailman muotoilupääkaupunki,
eli World Design Capital. Juhlinnan on tarkoitus kattaa koko
pääkaupunkiseutu. Porttina designjuhlaan Aviapolis tarjoaa lähes
kaikille kansainvälisille vieraille ensi kosketuksen Suomeen.
R Teksti Teksti Joanna Sinclair
V
antaan kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullbergilla on vuoden 2012 varalle monta suunnitelmaa. Osa alkutekijöissään,
osassa jo vahvan vision makua.
”Verkostoituminen designin saralla muiden Euroopan kansainvälisten lentokenttäkaupunkien sekä sotien jälkeen rakennettujen,
Euroopan uusien kaupunkien kanssa, on tärkeä osa visiota”, Kullberg aloittaa.
WDC Helsinki 2012 tarjoaa tähän erinomaiset puitteet, sillä se tulee olemaan aidosti globaali hanke, jonka tavoitteena on tarjota kohtaamispaikka
maailman muotoiluyhteisölle ja edistää designia maailmanlaajuisesti.
”Aviapolikselle vuosi on tietysti tärkeä. Meillä on suunnitteilla vaikuttavia
taide-elämyksiä, joista pääsemme kertomaan julkisuudessa toivon mukaan
hyvinkin pian.”
”Mutta Aviapolis on paljon muutakin kuin portti Suomeen. Se on myös WDC
Helsinki 2012 juhlavuoden suurimpia voittajia, jos se pelaa korttinsa oikein.
Ehkä juhlavuosi voi toimia myös porttina Aviapolikselle?” Kullberg pohtii.
Kipinä, joka sytyttää kaupunginosan sielun
Suunnittelujohtaja lähtee avaamaan ideaansa kysymyksellä: ”Mikä tekee alueesta
yhteisön, talojoukosta kunnon kaupunginosan? Mikä luo paikalle hengen?”
”Ei riitä, että jonnekin luodaan Aviapoliksen tapaan 10 000 työpaikkaa ja
yhtä monta asuntoa – näillä toimenpiteillä luodaan vasta alue. Puhaltamalla
tähän yhtälöön mukaan yhteisöllisyyttä, kulttuuria, yhdessä tekemistä, palvelu-, kaupunki- ja arkidesignia – vasta näillä toimenpiteillä luodaan elävä
kaupunginosa.”
Kullberg visioi WDC Helsinki 2012 -vuodelle paljon. Se voisi olla juuri se
ponnahduslauta, innostava tekijä, joka tekee Aviapoliksesta aidon, asukkaille
rakkaan kaupunginosan.
”Yritysten ja asukkaiden pitää vain rohkeasti heittäytyä ja ryhtyä toimeen.
Nyt olisi hyvä hetki aloittaa”, Kullberg haastaa.
Aviapoliksella on edessään kullanarvoinen tilaisuus käynnistää aktiivinen
dialogi ja yhteistyöhankkeita alueen yritysten ja asukkaiden kesken. Aiheena
tietysti se, miten World Design Capital voisi näkyä ja olla läsnä kaikkien elämässä Aviapoliksessa.
Mitä mahdollisuuksia vuosi 2012 tarjoaa?
³www.aviapolis.fi , www.wdc2012helsinki.fi
Aviapolislainen
R Teksti Tony Öhberg
R Kuva Kreetta Järvenpää
Kansainvälisten
osaajien opettaja
4
Vantaan kansainvälinen koulu toimii Aviapoliksen sydämessä, Kartanonkosken oppimis- ja informaatiotalo Pointissa. Koulun tavoitteena
on kasvattaa taitavia ja oppimishaluisia oppilaita, jotka selviytyvät kansainvälisessä ympäristössä englannin kielellä. New Yorkin kupeessa syntyneen
Gwen Rybickin tie koulun erikoisopettajaksi kulki Puolan kautta.
Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?
”Tapasin suomalaisen mieheni viisitoista vuotta sitten Puolassa, missä olimme
opiskelemassa. Mieheni isä on puolalainen, ja omalla perheellänikin on puolalaiset juuret. Kun avioiduimme kymmenen vuotta sitten, muutimme Suomeen.
Koska minulla oli luokanopettajan ja erikoisopettajan pätevyys, hain kansainväliseen kouluun opettajaksi.”
Minkälaisia työpäiväsi ovat?
”Kuljen kouluun yhdessä kahdeksanvuotiaan tyttäreni kanssa, joka käy koulun
toista luokkaa. Opetan yleensä pieniä ryhmiä, ja opetettavat lapset vaihtuvat päivittäin. Teen kaiken opetuksen englannin kielellä. Viihdyn työssäni. Se on vaihtelevaa, ja kohtaan päivittäin uusia asioita.”
Minkälainen Aviapolis-alue on työ- ja asuinympäristönä?
³Kartanonkosken kansainvälisyys sai Gwen Rybickin
tuntemaan itsensä hyvin
tervetulleeksi uuteen
kotikaupunkiinsa.
”Asuimme viisi vuotta Kartanokoskella ja viihdyimme hyvin. Pidin paljon alueesta:
talot ovat kauniita ja kaikki palvelut löytyvät kiven heiton päästä. Se, että täällä
asuu paljon kansainvälisiä perheitä, vaikutti varmasti siihen, että koin itseni hyvin
tervetulleeksi. Täällä on totuttu ulkomaalaisiin naapureihin.
Jos jotain miinusta pitää mainita, niin opettajana kokee usein olevansa
vapaa-aikanakin töissä, kun valtaosa oppilaista ja heidän vanhemmistaan asuu
ihan naapurustossa.
Muutama vuosi sitten muutimme Järvenpäähän lähelle appivanhempiani.
Nyt iloitsemme siitä, että tyttäremme isovanhemmat asuvat lähellä ja voivat auttaa monessa asiassa.”
Mitä odotat tulevaisuudelta?
”Ihan ensin haluaisin suomen kielen opintoni yliopistolla päätökseen. Tällä hetkellä olen yltänyt kuudennelle asteelle kahdeksasta mahdollisesta. Koska tyttäreni on jo vähän vanhempi ja itsenäisempi, uskon, että aikaa jää nyt enemmän
opiskelulle. Aion myös hakea Suomen kansalaisuutta.”