OTOLLISIN HETKI
BUILT ON MOTION JOHTAJA HARRY FENG OTOLLISIN HETKI KIINAN JA SUOMEN YRITYSVAIHTOON YRITYSTEN TOIVEISSA TILAT AVIAPOLIKSESSA Y-SUKUPOLVI TARVITSEE TYÖSSÄÄN KOHTAAMISPAIKKOJA 2.10 Peter Bange PÄÄKIRJOITUS Aviapolis yritysten ykkössuosikki Äskettäin tehdyn mielipidekyselyn perusteella Aviapolis on uusia toimitiloja etsivien yritysten suosikki. Suosion syynä ovat hyvät liikenneyhteydet ja kehitysnäkymät. Plussaa tulee myös lentokentän läheisyydestä, hintatasosta ja pysäköintipaikkojen määrästä. Aviapoliksen kilpailukyky vahvistuu entisestään Kehäradan myötä. Aviapolista kehitetään pitkäjänteisesti kaupungin ja yritysten yhteistyönä rakenteeltaan tiiviimmäksi. Samalla siitä pyritään tekemään myös entistä viihtyisämpi paikka asua ja harrastaa. Vantaa ja Aviapolis esittäytyivät runsaalle kutsuvierasjoukolle Shanghain maailmannäyttelyssä 20. päivänä syyskuuta. Tapahtuman tavoitteena oli Kiinan ja Suomen välisen taloudellisen yhteistyön edistäminen sekä kiinalaisinvestointien houkutteleminen erityisesti Aviapolis-alueelle. Vantaa on ollut jo vuosia aloitteellinen Kiina-yhteistyössä ja tällä sektorilla toimivat erityisesti Vantaan Innovaatioinstituutti sekä viime keväänä perustettu Airport Cluster, jonka painopiste on suomalaisen lentokenttäteknologian viennin edistämisessä. Airport Clusteriin on puolessa vuodessa liittynyt 18 yritystä, joilla on vahva halu olla mukana voimakkaasti kasvavilla lentoasemiin liittyvillä markkinoilla. Antti Kuusela Vantaan viestintäjohtaja Kehäradan kaikki suunnitteilla olevat asemat on merkitty karttaan. Parhaillaan rakennetaan Kivistön, Aviapoliksen, Lentokentän ja Leinelän asemia. Seuraa rakentamisen vaiheita www.keharata.fi. Aviapolis on Helsinki- Aviapolis-alueen sydän Vantaan lentoaseman ympärillä oleva lentokenttäkaupunki. Vantaan kaupunki, Finavia ja yrityskumppanit kehittävät yhdessä kaupungista ainutlaatuisen, kansainvälisen busineksen keskuksen. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Ensimmäiset vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Aerolan Pyhtäänkorventielle valmistuvat helmikuussa. VVO:lle valmistuu Veromiehen kaupunginosaan kaikkiaan 153 asuntoa. Asumisen ja toimistojen uusista ratkaisuista enemmän www.aviapolis.fi 2/2010 Julkaisija Aviapolis-kehitysryhmä / Vantaan Markkinointi Oy Päätoimittaja Antti Kuusela antti.kuusela@vantaa.fi Projektipäällikkö Mari Peltomäki mari.peltomaki@aviapolis.fi Toimitus Alma Media Lehdentekijät Oy Marita Kokko, Merja Mäkelä, Toni Talvenheimo, Sarri Kukkonen, etunimi.sukunimi@ lehdentekijat.fi Repro Aste Helsinki Oy Paino SP-Paino Oy, 2010 Kannessa Harry Feng Kannen kuva Sarri Kukkonen, Toni Talvenheimo (kuvankäsittely) ISSN 1797-1039 (painettu), 1797-1047 (verkkojulkaisu) www.aviapolis.fi Aviapolis-kehitysryhmä: Vantaan kaupunki, Finavia, ABB Oy, Hartela, Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj, Lemminkäinen Talo Oy, NCC, Nordea Pankki, Sponda Oyj, SRV Yhtiöt Oyj, Technopolis Oyj ja YIT Oyj. Fi n n air Kansainväliset lennot kasvussa mät Aasian kohdemaat ovat Thaimaa, Japani ja Kiina. Lentokenttäalue laajenee Kehäradan ja Viinikkalan aseman paikka siirtyy noin 450 metriä pohjoisemmaksi, jolloin se voidaan liittää tulevaan uuteen lentoterminaaliin sen eri toteutusvaiheissa. Asemakaavamuutos laajentaa lentokenttäaluetta Viinikkalassa. ”Kyseessä on Finavian vaatimat uudet kenttätilat. Alueelle tulee lentokoneiden jäänpoistopaikka sekä mahdollisuus aurauslumien lajitteluun”, Vantaan kaupungin aluearkkitehti Vesa Karisalo selvittää. Sak ari M an en nin Asenteella Shanghaissa Kiinalaismies juoksee tumma puku päällä suomalaisessa metsämaisemassa, Ylästön Pitkäkoskella, susien jahtaamana. Kohtaus on Vantaata esittelevästä noin kolmen, neljän minuutin mittaisesta elokuvamainoksesta. ”Teimme Vantaan kuvaa vähän rohkeammin”, kertoo mainoksen ohjaaja, Vantaan mediakeskuksen päällikkö Anssi Vuohelainen. Mainos esiteltiin Shanghain maailmannäyttelyssä syyskuussa, jolloin näyttelyssä vietettiin Vantaan päivää. Myöhemmin mainosta aiotaan näyttää Vantaalla vierailevalle Kiinan edustustolle. ”Meidän pitää jäädä mieleen asenteellamme. Tämä mainos ei ollut kaikista helpoimpia toteuttaa, kun mukana oli susia, hevosia ja lohia”, Vuohelainen nauraa. Sar ri K nen ko uk Aviapolis vetää yhteyksillään Aviapolis kuuluu yritysten suosikkeihin, kun ne hakevat uusia toimitiloja. Imua synnyttävät hyvät liikenneyhteydet ja kehitysnäkymät. Vastanneista reilut 10 prosenttia muuttaisi seuraavaksi Aviapolikseen. Nyt alueella on toimitilat neljällä prosentilla vastanneista yrityksistä. Suuntaus ilmenee KTI Kiinteistötiedon ja Skanskan Tulevaisuuden työympäristö -barometrin vastauksista. Barometriin vastasivat 118 yritystä ja niiden 124 johtajistoon kuuluvaa henkilöä. Kaikki vastanneet olivat yli 50 työntekijän yrityksiä. ”Lentokentän läheisyys, hintataso ja parkkipaikkojen määrä lisäävät kiinnostusta. Liikenneyhteyksissä painotetaan enemmän julkisia välineitä kuin henkilöautoja”, toteaa KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva. Rakennuksen muista ominaisuuksista ykköseksi nousee tietoverkkojen taso. Yritykset ovat valmiita maksamaan toimitiloista, joiden varustelutaso on korkea ja tietoyhteydet huipputehokkaat. aviapolis 2.10 Helsinki-Vantaan kansainväliset lennot ovat kääntyneet kasvuun. Toimintaa ovat kasvattaneet uudet lentoyhtiöt ja lisävuorot sekä Euroopan ja Aasian välisen liikenteen lisäys. ”Helsinki-Vantaan asema PohjoisEuroopan johtavana vaihtokenttänä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä on vahvistunut edelleen”, arvioi lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen. Tammi–heinäkuun aikana lentoaseman kautta kulki Aasiaan 842 000 matkustajaa, mikä on 9,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tärkeim- 3 4 aviapolis 2.10 Exel toimittaa tukirakenteet ja mastot Lentokenttäteknologiaa maailmalle Airport Cluster hankkii markkinatietoa ja voimaa jäsenyritystensä kansainvälistymiseen. Kehitysprojektit ovat toiminnan ydintä. R Teksti Tiina Åhlgren R Kuvat Miika Kainu, Idman Airfield Lightning A viapolis on yksi parhaista lentokenttäalueista maailmassa. Airport Cluster on uusi porras alueen kehityksessä. "Lentokenttäkaupungit ovat tämän vuosisadan moottoreita kansainvälisessä talouden kehityksessä. Ne houkuttelevat myös ilmailualaan liittyviä yrityksiä toimipiiriinsä", toteaa yhdysvaltalainen professori John D. Kasarda. Hän on julkaissut yli 100 artikkelia ja yhdeksän kirjaa lentokenttäkaupunkien kehityksestä ja kilpailykyvystä sekä ilmailun infrastruktuurista. Viime marraskuun käynnistyskokouksessa klusterin toimintaan sitoutui seitsemän yritystä, ja nyt mukana on jo kahdeksantoista organisaatiota”, kertoo Airport Clusterin päällikkö Mikko Sjöberg. Yhdessä viestintäkoordinaattori Minna Niskasen kanssa Sjöberg isännöi aivan lentoaseman kupeessa sijaitsevaa toimistoa ja sen yhteydessä olevaa tilaa, jossa jäsenyritysten tuotteet ovat esillä. Ensimmäiset puoli vuotta on kulunut pitkälti toiminnan, verkottumistapahtumien ja kehityshankkeiden valmistelussa. ”Lähtökohta on edistää jäsenyritysten vientiä ja tukea niiden kansainvälistymistä hankkimalla markkinatietoa ja tarjoamalla uusia näköaloja”, Sjöberg linjaa. Toki jotkut klusterin isommista jäsenyrityksistä ovat jo vahvasti läsnä globaalisti, kuten esimerkiksi Vaisala säähavaintolaitteineen. Yhteistyöllä haetaan voimaa koko sektorille. ”Pyrimme paketoimaan osaamisalueet kokonaisuudeksi ja edistämään erityisesti pkyritysten kansainvälistä esiintuloa.” Verkottumista ja uusia näköaloja Airport Cluster järjesti sidosryhmilleen ensimmäisen kansainvälisen konferenssin toukokuussa. ”Hyvän palautteen vuoksi uusimme tapahtuman ensi vuonna”, Sjöberg kertoo. Myös pohjoismaisella tasolla on luotu yhteistyöhankkeita, esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin. Syyskuussa Airport Cluster oli vahvasti mukana Shanghaissa Suomen paviljongissa. Vantaan kaupungilla on pitkä historia Kiinayhteistyöstä ja hyvät suhteet muun muassa China Development Bankiin, joka rahoittaa useimmat lentokenttähankkeet Kiinassa. ”Aasia on vahva markkina-alue. Kiina on sanonut rakentavansa sata uutta lentokenttää seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja Intiaan on tulossa noin 30–50 uutta kenttää.” Myös Venäjältä ja Itä-Euroopasta haetaan markkinoita. Kehityshankkeita Aviapolis-alueella Yhdessä Finnavian ja Tekesin kanssa käynnistettiin toukokuussa Ubiikki Helsinki-Vantaa -projekti, jossa haetaan innovaatioita ja ratkaisuja lentoaseman matkustajaohjaukseen. Pilottivaiheen aikana testataan muun muassa langattomia tiedonsiirtoteknologioita. ³http://airportcluster.fi ³www.aerotropolis.com Exel Composites Oyj toimittaa turvallisesti rikkoutuvia tukirakenteita ja mastoja lentokentille. ”Olemme maailman suurin toimittaja tällä pienellä sektorilla”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Jaakko Martikainen Exel Composites Oyj:ltä toteaa. ”Meillä on ollut jo pienimuotoista yhteistyötä Idmanin ja Eflan kanssa, mutta olemme kaivanneet lisää näkyvyyttä tämän tyyppisen sateenvarjomarkkinoinnin avulla. Sitä kautta voimme yhdistää voimat ja avata ovia, jotka eivät muuten avautuisi.” Martikaisen mielestä klusterin toiminta on lähtenyt lupaavasti käyntiin. Hän kehuu myös Airport Clusterin show roomia. ”Vaikka meillä on oma toimitila Tuusulanväylän varrella, tuomme mielellämme asiakkaitamme klusterin tiloihin lentoasemaympäristöön.” ³www.exelcomposites.com Idman rakentaa valaistuksen Valaistusjärjestelmiä lentokentille toimittava Idman Airfield Lighting on toiminut globaalisti jo neljäkymmentä vuotta. Idmanin tuotteita on yli 400 lentokentällä noin 70 maassa. Vuoden 2009 alussa yritys siirtyi ruotsalaisen Safegate Groupin omistukseen. ”Omistajavaihdoksen myötä tuotevalikoimamme on kasvanut, ja haluamme profiloitua uudelleen uusilla tuotteillamme. Haemme lisää kansainvälistä näkyvyyttä”, toimitusjohtaja Kari Virtanen Idmanilta perustelee. Idman Airfield Lighting Oy on ollut Airport Clusterin toiminnassa mukana heti sen perustamisesta lähtien. ”Vaikka klusterin toiminta on vielä alussa, se on menossa oikeaan suuntaan. Tämä on tervetullut yhteistyömuoto alalle. Saamme kasvaa muiden toimijoiden kanssa.” ³idman.afl@safegate.com 5 aviapolis 2.10 Kiina tulee Aviapolikseen On kiire! Näin Harry Feng, 48, kuvailee nauraen tyypillistä 10-tuntista työpäiväänsä Vantaan Innovaatioinstituutissa. R Teksti Tony Öhberg R Kuva Sarri Kukkonen F eng on Suomalais-Kiinalaisen Teknologiayhdistys ry:n (FinlandChina Technology Cooperation Committee) johtaja. Hänen tehtävänään on helmikuun alusta ollut edistää suomalaisten yritysten menoa Kiinan markkinoille. ”Kiinan talous kasvaa ainakin 30 vuotta eteenpäin. Nyt suomalaisilla yrityksillä on otollisin aika suunnata Kiinaan.” Fengin mielestä vielä tärkeämpää on houkutella kiinalaisia yrityksiä Suomeen. Etenkin Aviapolis-alueelle. ”Tulevaisuudessa on varmaa, että kiinalaiset yritykset suuntaavat ulkomaille. Aviapolis sijaitsee lentokentän lähellä. Täällä on paljon sekä uusia että korkean teknologian yrityksiä, ja alueen palvelut hipovat täydellisyyttä”, Feng sanoo. Yhdistys on Vantaan Innovaatioinstituutin pioneerityö, ja se perustuu Vantaan kaupungin ja China Development Bankin (Kiinan Kehityspankin) yhteistyölle. Kehityspankin omistaa Kiinan valtio, ja se ryhtyi tänä vuonna tukemaan luotoillaan Suomen ja Kiinan kasvuyrityksiä innovaatioissa, jotka leikkaavat energian kulutusta. Feng luo suoria yrityskontakteja Kiinaan. ”Tällä hetkellä neljä suomalaista yritystä neuvottelee toiminnan aloittamisesta Kiinassa”, Feng kertoo. Fengin mukaan yrityksistä tunnetuin on Rakennuskonserni YIT, joka suunnittelee vanhoihin paperikoneisiin energiaa säästäviä osia. Feng muutti Pekingistä Suomeen 25 vuotta sitten. Hänellä on suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välisistä suhteista yli 15 vuoden kokemus. Aikaisemmin hän hioi maiden välistä yhteistyötä oman firmansa kautta. Kehärata uudistaa logistiikan Kehärata nostaa Aviapoliksen henkilöliikenneyhteydet uudelle tasolle ja houkuttelee alueen yrityksille uusia asiakkaita. Kehäradan imu tuo alueelle myös uusia yrityksiä. Uusi bisnes keskittyy globaalisti lentoasemien ympäristöön. Suomi – ja Aviapolis – taas ovat kattavien lentoyhteyksien ansiosta portti Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. ”Kehärata kohottaa Aviapolisalueen imagoa ja auttaa sitä kehit- tymään monipuolisesti”, toteaa kulttuurimaantieteen professori Tommi Inkinen Helsingin yliopistosta. ”Yritykset hyötyvät myös siitä, että työntekijöiden on helpompi saapua töihin.” Kehärata valmistuu vuonna 2014. Kehärata ei todellisuudessa ole vain se 18 kilometrin rata, jota nyt rakennetaan, vaan se on lenkki, joka yhdistää Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä pääradan että Vantaankosken radan kautta. "Kehärata lisää koko pääkaupunkiseudun elinvoimaa mahdollistamalla ekologisten uudenajan työpaikka-alueiden rakentamisen. Asuntorakentaminen on saanut viime aikoina paljon ansaittua julkisuutta muun muassa valtiovallan ja kuntien tekemien sitoumusten myötä. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin asuntojen lisäksi myös työtä ja toimeentuloa", korostaa Vantaan yrityspalvelusjohtaja Leea Markkula-Heilamo. Kehärata helpottaa ihmisten liikkumista pääkaupungin sisällä. Se mahdollistaa nopean, sujuvan ja ekologisesti kestävän julkisen liikenteen esimerkiksi Espoosta lentoasemalle, jonka alueella on jo nyt yli 10 000 työpaikkaa. Kehäradan merkitys pääkaupunkiseudun länsisuunnan asukkaille ja työssäkäyville korostuu Leea MarkkulaHeilamon mukaan entisestään länsimetron valmistuttua. ³www.keharata.fi ³www.aviapolis.fi aviapolis 2.10 6 Tilaa kohtaamisiin Työ ja vapaa-aika erkaantuvat toisistaan, vaikka työ vapautuukin ajasta ja paikasta. Uuden työn toimitiloista tulee innovatiivisia kohtaamispaikkoja. R Teksti Marita Kokko R Kuvitus Kalle Talonen, kuva Miika Kainu M icrosoftin markkinointiviestintäjohtaja Satu Yrjänen on jo melkein kolme vuotta työskennellyt uusin työtavoin. Hän kertoo ajankäyttönsä tehostuneen samalla, kun aikaa ajatteluun ja toiminnan kehittämiseen on entistä enemmän. Myös perhe saa aiempaa suuremman osan ajasta ja läsnäolosta. ”Ihmiset odottavat myös työnteon, perheen ja kodin yhteensovittamista voidakseen elää tasapainoista elämää. Siinä mielessä asumisen ja työnteon yhdistävä Aviapolis onkin loistava paikka uuden työn kohtaamisille.” ”Teknologia mahdollistaa paikka- ja laiteriippumattoman tavan tehdä työtä, mutta ajattelun vieminen uudelle tasolle on haaste tänä päivänä”, hän toteaa. Se, etteivät uudet työskentelytavat etene odotetusti, johtuu Yrjäsen mukaan johtamisesta. Johto ei välttämättä luota, että ihmiset aidosti tekevät työtään, jos he eivät istu toimistossa. Johtaja puolestaan pohtii, menettääkö hän arvovaltansa, kun ei olekaan koko ajan paikalla. ”Ihan turhia pelkotiloja, koska tulokset ratkaisevat. Tämän päivän työprosessit ovat niin tavoitteellisia, että työn hyvä jälki tai laiminlyönti näkyy heti.” Ytimessä läsnäolotieto Kaikki työ on vuorovaikutusta. Heimoajoista asti tiedonvaihto on vaatinut kokoontumista samaan paikkaan. Nyt olemme tietotekniikan ansiosta vapautuneet paikan kahleista. Liikkuvuudessa ytimenä on Satu Yrjäsen mukaan läsnäolotieto. Jokaisen tulee tietää, missä tilanteessa ja työtilassa työryhmän jäsenet ovat. Päätelaitteet kertovat työyhtei- sön jokaisen jäsenen työnteon vaiheen ajantasaisesti. ”Kun ilmoitat läsnäolotiedoissasi, että haluat työskennellä muiden häiritsemättä, silloin ei kenenkään pidä soittaa tai häiritä kiireisin viestein. Tämä vaatii selkeät käytännöt kohteliaaseen kanssakäyntiin.” Työ ja vapaa-aika erkaantuvat entisestään. Jokainen voi itse ajoittaa työnteon niin, ettei aika kulu aamuruuhkissa. Työn joustavuutta vaatii erityisesti nuori Y-sukupolvi, joka on tottunut työskentelemään ja kommunikoimaan teknologiaa ja internetiä hyödyntäen. Työ kulkee päätelaitteiden ansiosta mukana, mutta ei silti ole läsnä jokaisessa hetkessä. ”Otan puhelimesta synkronoinnit illalla pois ja keskityn perheeseen. Vaikka teknologia tekee jatkuvan työskentelyn mahdolliseksi, ei ihminen saa hukkua työhön”, Yrjänen havainnollistaa. Työpaikka tarjoaa erilaisia kohtaamisia Työpaikat ovat tulevaisuudessa kohtaamispaikkoja, joihin on helppo tulla ja joista on hyvät yhteydet eteenpäin. 7 aviapolis 2.10 ”Aviapolis voisi tarjota demoja uuden työn toimitiloista”, arvioi markkinointiviestintäjohtaja Satu Yrjänen, joka on jo useamman vuoden lähtenyt päivittäin työhön, ei välttämättä työpaikalle. ”Kohtaamispaikalla erilaiset tehtävät vaativat erilaisia ympäristöjä. Kun teen rutiinitehtäviä, voin olla tilassa, jossa ihmiset pyörivät ympärilläni. Mutta kun tarvitsen aikaa strategiseen ajatteluun tai esityksen laatimiseen, haluan rauhallisen nurkan, jossa minua ei häiritä. On työtilanteita, joissa luodaan ja innovoidaan ryhmän kanssa. Silloin ympäristönkin tulee olla luova ja inspiroiva: säkkituolinurkka tai vaikka kylpyamme. Ympäristön pitää stimuloida innovatiivisuutta ja ajatusten jakoa. Neuvotteluhuoneita tarvitaan tietysti edelleen perinteisiin tapaamisiin”, Yrjänen kuvaa. Nykyisin työympäristömme on tehty tittelin tai toimenkuvan mukaan. Rakenne murtuu Yrjäsen mukaan täysin. Tulevaisuudessa ihminen valitsee paikkansa mielentilan ja senhetkisen työtehtävän mukaan. Murros edellyttää, että kommunikaatio on digitaalista, ja yhteydet ovat erinomaiset. Infrastruktuurin tulee tukea kehitystä. ”Toimipisteiden käyttöaste nousee, koska tilan käyttötarkoitus on muunneltavissa. Työmotivaatio syntyy paitsi merkityksellisestä tekemisestä ja tuloksista myös tunnetilasta ja ympäristöstä. Liian usein unohdetaan, miten ympäristö voi vaikuttaa tunnetiloihin. Nyt rakennamme ympäristöjä, jotka helpottavat työntekoa ja edistävät motivaatiota.” Unelmapuitteet työnteolle antavat vapauden erilaiselle työnteolle. ”Kun menen kannettavan tietokoneen kanssa sohvaryhmään työskentelemään ja viereeni istahtaa aivan toisenlaisia töitä tekevä henkilö, olen valmis keskustelemaan. Kun kerron hänelle haasteistani, saatan saada häneltä aivan loistavia ideoita.” Satu Yrjäsen mielestä Aviapolis on yksi laaja kohtaamispaikka. Alueelle kannattaa rakentaa toreja, tapaamispisteitä ja puhujapönttöjä. ³www.aviapolis.fi Portti DESIGNIN JUHLAAN Vuonna 2012 Helsinki on maailman muotoilupääkaupunki, eli World Design Capital. Juhlinnan on tarkoitus kattaa koko pääkaupunkiseutu. Porttina designjuhlaan Aviapolis tarjoaa lähes kaikille kansainvälisille vieraille ensi kosketuksen Suomeen. R Teksti Teksti Joanna Sinclair V antaan kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullbergilla on vuoden 2012 varalle monta suunnitelmaa. Osa alkutekijöissään, osassa jo vahvan vision makua. ”Verkostoituminen designin saralla muiden Euroopan kansainvälisten lentokenttäkaupunkien sekä sotien jälkeen rakennettujen, Euroopan uusien kaupunkien kanssa, on tärkeä osa visiota”, Kullberg aloittaa. WDC Helsinki 2012 tarjoaa tähän erinomaiset puitteet, sillä se tulee olemaan aidosti globaali hanke, jonka tavoitteena on tarjota kohtaamispaikka maailman muotoiluyhteisölle ja edistää designia maailmanlaajuisesti. ”Aviapolikselle vuosi on tietysti tärkeä. Meillä on suunnitteilla vaikuttavia taide-elämyksiä, joista pääsemme kertomaan julkisuudessa toivon mukaan hyvinkin pian.” ”Mutta Aviapolis on paljon muutakin kuin portti Suomeen. Se on myös WDC Helsinki 2012 juhlavuoden suurimpia voittajia, jos se pelaa korttinsa oikein. Ehkä juhlavuosi voi toimia myös porttina Aviapolikselle?” Kullberg pohtii. Kipinä, joka sytyttää kaupunginosan sielun Suunnittelujohtaja lähtee avaamaan ideaansa kysymyksellä: ”Mikä tekee alueesta yhteisön, talojoukosta kunnon kaupunginosan? Mikä luo paikalle hengen?” ”Ei riitä, että jonnekin luodaan Aviapoliksen tapaan 10 000 työpaikkaa ja yhtä monta asuntoa – näillä toimenpiteillä luodaan vasta alue. Puhaltamalla tähän yhtälöön mukaan yhteisöllisyyttä, kulttuuria, yhdessä tekemistä, palvelu-, kaupunki- ja arkidesignia – vasta näillä toimenpiteillä luodaan elävä kaupunginosa.” Kullberg visioi WDC Helsinki 2012 -vuodelle paljon. Se voisi olla juuri se ponnahduslauta, innostava tekijä, joka tekee Aviapoliksesta aidon, asukkaille rakkaan kaupunginosan. ”Yritysten ja asukkaiden pitää vain rohkeasti heittäytyä ja ryhtyä toimeen. Nyt olisi hyvä hetki aloittaa”, Kullberg haastaa. Aviapoliksella on edessään kullanarvoinen tilaisuus käynnistää aktiivinen dialogi ja yhteistyöhankkeita alueen yritysten ja asukkaiden kesken. Aiheena tietysti se, miten World Design Capital voisi näkyä ja olla läsnä kaikkien elämässä Aviapoliksessa. Mitä mahdollisuuksia vuosi 2012 tarjoaa? ³www.aviapolis.fi , www.wdc2012helsinki.fi Aviapolislainen R Teksti Tony Öhberg R Kuva Kreetta Järvenpää Kansainvälisten osaajien opettaja 4 Vantaan kansainvälinen koulu toimii Aviapoliksen sydämessä, Kartanonkosken oppimis- ja informaatiotalo Pointissa. Koulun tavoitteena on kasvattaa taitavia ja oppimishaluisia oppilaita, jotka selviytyvät kansainvälisessä ympäristössä englannin kielellä. New Yorkin kupeessa syntyneen Gwen Rybickin tie koulun erikoisopettajaksi kulki Puolan kautta. Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? ”Tapasin suomalaisen mieheni viisitoista vuotta sitten Puolassa, missä olimme opiskelemassa. Mieheni isä on puolalainen, ja omalla perheellänikin on puolalaiset juuret. Kun avioiduimme kymmenen vuotta sitten, muutimme Suomeen. Koska minulla oli luokanopettajan ja erikoisopettajan pätevyys, hain kansainväliseen kouluun opettajaksi.” Minkälaisia työpäiväsi ovat? ”Kuljen kouluun yhdessä kahdeksanvuotiaan tyttäreni kanssa, joka käy koulun toista luokkaa. Opetan yleensä pieniä ryhmiä, ja opetettavat lapset vaihtuvat päivittäin. Teen kaiken opetuksen englannin kielellä. Viihdyn työssäni. Se on vaihtelevaa, ja kohtaan päivittäin uusia asioita.” Minkälainen Aviapolis-alue on työ- ja asuinympäristönä? ³Kartanonkosken kansainvälisyys sai Gwen Rybickin tuntemaan itsensä hyvin tervetulleeksi uuteen kotikaupunkiinsa. ”Asuimme viisi vuotta Kartanokoskella ja viihdyimme hyvin. Pidin paljon alueesta: talot ovat kauniita ja kaikki palvelut löytyvät kiven heiton päästä. Se, että täällä asuu paljon kansainvälisiä perheitä, vaikutti varmasti siihen, että koin itseni hyvin tervetulleeksi. Täällä on totuttu ulkomaalaisiin naapureihin. Jos jotain miinusta pitää mainita, niin opettajana kokee usein olevansa vapaa-aikanakin töissä, kun valtaosa oppilaista ja heidän vanhemmistaan asuu ihan naapurustossa. Muutama vuosi sitten muutimme Järvenpäähän lähelle appivanhempiani. Nyt iloitsemme siitä, että tyttäremme isovanhemmat asuvat lähellä ja voivat auttaa monessa asiassa.” Mitä odotat tulevaisuudelta? ”Ihan ensin haluaisin suomen kielen opintoni yliopistolla päätökseen. Tällä hetkellä olen yltänyt kuudennelle asteelle kahdeksasta mahdollisesta. Koska tyttäreni on jo vähän vanhempi ja itsenäisempi, uskon, että aikaa jää nyt enemmän opiskelulle. Aion myös hakea Suomen kansalaisuutta.”
© Copyright 2024