Kalevalan tähtimaailma
Luku 1
Kalevalan tähtimaailma
Antiikin maailmankartta
Sammon ryöstön pilvivene
Alisen eläinrata, keskisen kuunkierros ja ylisen kiintotähdet
Kalevalan Sisältö
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 15
K
alevala on hämmästyttävä jär-
masta, johon niin usein tässä kirjassa palataan.
jestelmällisyydessään ja elä-
Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen ovat
män kaikkien ulottuvuuksien
osa kolminaisuuden oppia, johon kristinusko-
kuvauksessa. Numerot, jumal-
kin perustuu: Isään, Poikaan ja Pyhään Hen-
ten nimet ja urotyöt ovat sopusoinnussa kes-
keen. Tähdissä on tieto. Lönnrot tiesi hyvin,
kenään. Kalevala sisältää avaimet moneen
että seimi eli hevosten juottokaukalo symbo-
ulottuvuuteen, johonkin mitä Elias Lönnrot aa-
loi taivaan ylimpiä tähtiä. Sammatin hautaus-
visti. Lönnrot tulkitaan usein vanhoilliseksi. Mi-
maalla Elias Lönnrotin hautamuistomerkkinä
ten kaukana tämä onkaan uteliaasta nuoresta
on obeliski, johon on hakattu nimen ja suo-
Lönnrotista! Hän tuntui viihtyvän huonosti van-
malaisten kansallissoittimen, kanteleen, lisäksi
haoppisessa kirkollisessa liturgiassa. Valamon
vain tähti.
luostarissa vierailu oli hänelle ahdistuttava kokemus.
Lönnrotilla oli vaikuttimenaan iättömästä
totuudesta kertominen. Hänen yliopistokoulu-
Oppinut pappikin hän kyllä oli ja saarnas-
tuksensa juuret ovat kreikkalaisissa tarustoissa
tuoli oli ahkerassa käytössä elämän ehtoolla.
ja juuri uudelleen löydetyssä Egyptin kulttuu-
Viimeiset kymmenen vuotta elämästään Sam-
rissa sekä sen aarteissa. Tässä kirjassa etsitään
matissa hän piti yllä omalla vuorollaan kirkon
yhteyttä Kalevalan sankarihahmojen ja tai-
toimintaa saarnaten, kun Sammatin kappelioi-
vaan tähdistöjen välillä. Tähdistöillä on omat
keudet oli peruttu. Eräässä Sammatin kirkon
ominaispiirteensä kuten Kalevalan hahmoilla.
saarnassa Lönnrot totesi:
Kreikkalaisilla jumalat temmelsivät tähdistöissä
ja niin tekevät Kalevalan sankaritkin. Jo Kale-
”Jokainen, joka seuraa omaa tähteään –
kuten vierasta uskontoa edustavat itämaan
tietäjät – löytää itsensä lopulta seimen lapsen ääreltä. Siellä jokainen ihminen kohtaa
syvimmän kutsumuksensa.”
valan ensisäkeistä voidaan löytää tähtitaivaan
sikermät. Voisiko ”vyö vanhan Väinämöisen”
olla muuta kuin tuo taivaalla loistava mahtipontinen tähdistö, Orion, ja sen kolmen keskustähden muodostama vyö?
On kuin tarina kolmesta itämaan tietäjästä si-
Suomalaiset näkivät sumerien lailla tähtitai-
sältäisi tiedon iättömästä kolminaisuuden sano-
vaalla meriä ja jokia. Nämä olivat yhteydessä
16 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
Kuva 3. Orion.
vedenjumalaan, Väinämöiseen, joka Orionin
lailla hallitsi suurta taivaallista merta, eläinrataa. Paltamossa tiedetään kertoa Rovasti K. J.
Aejmelaeuksen muistiinpanemassa Auringon
ja kuun päästö -runossa Väinämöisestä:1
”Hän tunsi johonkuhun määrään tähtien,
kuun ja auringon eli päivän juoksut, jonka
tähen yksinkertaiset, jotka piti häntä Puoli-Jumalana, myös uskovat hänen päästäneen auringon eli päivän kalliosta ja kuun
kehästä. Hänen nimeltänsä mainitaan vielä
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 17
yhtä taivaan merkkiä eli tähteikkötä Väinämöisen Viitakkeeksi (eli Viikatteeksi). Kuin
linnut tulivat keväällä etelästä takaisin tälle
maalle, pani hän muistoonsa kuinka paljon
aikaa kunkin linnun tulosta oli kesään. Hänen Maan-miehensä, joilla ei ollut tietoa Jumalan sanasta, eikä muuta ylös-valistusta,
uskovat sentähen että hän lintujen visertelemisestä ymmärsi sen ja että hän puhui lintujen kanssa.”
takoo myös tähtitaivaan liikkeen Pohjantähden
ympäri. Kaisa Vilhunen, Ruotsin Vermlannin
metsäsuomalainen runontaitaja ja parantaja,
kertoo, että pohjoisessa on Pohjantähti, joka
ei ikään muutu paikaltaan. Se on asuntatähti.2
Pohjantähden toinen nimi on Pieni karhu, paikka jossa karhunpoikaset viettävät talviaan. Jakuutit uskoivat yltäkylläisyyden lähteen olevan
tällä maan navalla. Pohjantähti lepää paikallaan
ja oli Kalevalaisille rauhan tyyssija. Kaisa Vilhu-
Väinämöinen saattoi käsittää Väinämöisen Vii-
nen oli kielitutkijan ja runojen tallentajan Lauri
katteen eli Orionin ohella myös Kaksoset, joita
Kettusen epäilyn mukaan salaisen koulun op-
ei aina tähdistöinä erotettu Sumerissa, länsi-
pilaita todeten: ”Hyvä niinkin, että tiedoista,
maisen kulttuuri kehdossa. Väinämöisellä oli
joita ilmoille on pirahdellut, näkyy edes pilkah-
veljespari Ilmarinen. Ilmarisen ahjona on kautta
duksia esivanhempain salatuista maailmoista.”
vuosituhansien ollut Otava, joka pyörittää täh-
Kaisa saikin kuulla Kalevalaa ja tähtitaivasta
titaivasta ympäri pohjannaulaa, Pohjantähteä.
koskevan salatun tietonsa opettajaltaan Puro-
Otava takoo ajankulun ja ylläpitää järjestys-
Juholta. Kaisan opettajan Puro-Juhon mukaan
tä. Otava on suunnannäyttäjä elämässä. Otava
tätä tietoa ”kaikkien peä ei pitele”, eli moni
Kuva 4. Otava.
18 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
asia menee asiaan perehtymättömältä yli ymmärryksen.
Seurattaessa Orionin tai Väinämöisen vyötä
oikealle vastassa on Härän tähdistö ja sen kirk-
ainoastaan jonkinlaisia reikiä tuossa peitteessä. Pahin reikä on ollut Seulasten muodostama aukko, josta maan päälle on uskottu virtaavan tuulta ja kylmää.”4
kain tähti Aldebaran. Aldebaran on arabiaa ja
Orionin yläpuolella on Ajomiehen Auriga-täh-
merkitsee ”näyttää tietä”. Tähti näyttää tietä
distö ja sen kirkkain tähti, Capella. Capella on
oikealle Seulasiin. Assyriologi Knut Tallqvistin
yhdistettävissä taivaan paimeneksi, Jaakobiksi.
mukaan babylonialaisilla Seulaset ja Härkä kuu-
Ajomies kuvataan usein miekaksi, tosin hyvää
luivat myös usein samaan tähdistöön. Seulaset
tuovaksi. Ajomies matkaa pitkin Linnunrataa.
3
olivat elämän antaja, joka hallitsi kuueläinrataa.
Orionista vasemmalle näkyy iltataivaalla tal-
Kuu kuvaa elämän kiertokulkua ja elämän säi-
ven kynnyksellä tähtitaivaan kirkkain tähti, Ka-
lyttävää voimaa. Seulaset nousivat esiin syksyl-
levantähti Sirius. Tähdistön nimi on Iso koira.
lä ja olivat näin talven kylmien tuulten antajia.
Koira on kotieläin, jonka tehtävänä on vahtia
Uno Harva kertoo, miten jakuteilla taivaankaari
kotia. Sirius on läheinen seuralainen maan alai-
oli suuri telttakangas, johon tähdet muodosti-
sille, Manalalle. Koirat ovat Manalan vahteja.
vat reikiä:
Voimme myös nähdä tähtitaivaalla Siriukses-
”Kun siis taivas on teltanpeitteen kaltainen
suojus, joka suuren paalun tai pylvään varaan pingoitettuna leviää yli maan, on ymmärrettävää että tähdet tuolloin ovat olleet
Kuva 5. Eteläinen tähtitaivas.
ta ylös Orionin vyölle ulottuvan sauvan. Siksi
Orionin vyötä kutsutaan myös sauvatähdiksi.
Orionista ylös vasemmalle ovat Orionille läheiset Kaksoset, jotka ovat talven yössä dioskuri-
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 19
Kuva 6. Joutsenen tähdistö.
Aspin, 1825, Image courtesy
History of Science Collections, University of Oklahoma
Libraries; copyright the
Board of Regents of the
University of Oklahoma.
kuninkaat Castor ja Pollux. Kaksoset ovat tun-
Kalevalassa puhutaan toistuvasti niemen
nettuja seikkailijoita, joiden on joskus kuitenkin
kolmesta neidosta. Miten upeat mittasuhteet
vaikea päättää, minne kulkea. Kansanrunouden
Tuonelan Lintukoto saakaan, kun Taivaan tyys-
kerääjä Iivar Kemppinen rinnastaa nämä oma-
sija on kesäkolmion kolme neitosta! Etnologi ja
kustanteisessa kirjassaan Suomalainen myto-
sittemmin ensimmäinen suomen kielen profes-
logia veljespariksi Väinämöinen ja Ilmarinen.5
sori, mutta varhain 39-vuotiaana tuberkuloosiin
Kaksoset viitoittavat hevosellaan tietä Linnun-
menehtynyt Matias Aleksanteri Castrén sa-
radan suunnassa. Väinämöinen (Orion mukaan
maistaa toisiinsa Tapion vaaran ja Hiiden linnan
lukien mahdollisesti Kaksoset) ohjasi alun perin
ja näin myös Hiitolan eli Tapiolan kolme tytärtä.
pilvivenettä tai taivaallista ajovaunua Otavaa.
Vasta kristinusko käänsi Hiiden asuinsijat pelot-
Kaksoset on liikkuvainen kuin Linnunradan toi-
taviksi. Kesäkolmio on epäsymmetrinen niin,
sella laidalla paistava Joukahaisen kauas kur-
että matka Joutsenesta Lyyran Vega-tähteen
kottava Joutsenen tähdistö. Seuranaan Joutse-
on lyhyempi kuin matka Kotkan Altair-tähteen.
nen kirkkaimmalla tähdellä Denebillä (= Deneb
Antiikissakin tunnettiin hyvin tämä epäsymmet-
Adige) on kesäkolmion Lyyran tähdistön Vega
rinen kolmio, jonne Dionysoskin härkävankku-
ja Kotkan (Hanhen) tähdistön Altair.
reissaan oli matkalla pitkin Linnunrataa. Dionys-
Äänisen alueen lähes 1300 kalliomaalauk-
os oli viinin jumala, mutta hänen härkänsä oli
sesta kolmasosa esittää Joutsenta. 5000 vuotta
itse Linnunrata ja matka taittui kohti kesäkolmi-
sitten Joutsenen tähdistö oli enemmän vaaka-
on tähdistön neitosia, kun kesäkolmio on Lin-
suorassa. Syysiltana Joutsen osoitti kohti länt-
nunradan päässä. Dionysoksen härkävankkurit
tä ja keväisenä iltana kohti itää. Joutsen lensi
on kuvattu upeasti suomalaisten arkeologien
samansuuntaisesti kuin mustat linnut keväällä
tutkimassa Lucretiuksen talon vierashuonees-
ja syksyllä, jotka Lönnrot nimitti ensimmäisenä
sa Rooman ajan Pompeijissa. Linnunrataa on
muuttolinnuiksi.
kutsuttu myös nimellä mesikaari tai ukonkaa-
20 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
no. Oikealla on Lyyran Vega, jolla tähtitaivaan
yhtenä kirkkaimpana tähtenä lienee suuri rooli Kalevalan Annikkina. Niemen kolme neitoa
ovat Mielikki, Annikki ja Aino.
Annikki, Vega, loistaa kolmion oikeassa yläkulmassa yksinäisenä alkukevään iltana itätaivaalla. Annikki on Ilmarisen sisar. Otava Ilmarinen ja Lyyran Annikki ovat näin komea
tähtitaivaan sisar- ja veljespari. Mielikillä, Deneb, oli poika Joukahainen, josta Joutsenen
tähdistö saa myös nimensä (Joukhainen=
Joutsen saamen kielellä). Mielikin mies Tapio
Kuva 7. Taivaan kesäkolmio.
on metsän kuningas. Mielikin uhkuvista rinnoistaan saadaan synnytettyä myös rauta. Lapsen-
ri Lönnrotin toimittamassa Suomen kansan
kin oli turvallista matkata tätä Hiiden tietä ku-
arvoituksia -kirjassa vuodelta 1844. Kolmion
ten nähtiin johdannon lapsen tuutulaulussa.
tähdistä Linnunradalla on Joutsenen tähdis-
Joukahaisen sisko Aino on Kotkan tähdistön
tön Deneb, joka on näin itseoikeutettu hiitolan
Altair. Ukkona Kotkalla on Jupiter, joka saattoi
metsän valtiatar Mielikki. Hän ei suinkaan hallit-
myös vierailla Mielikin luona. Jupiter on tun-
se vain metsiä vaan myös taivaanvuoren Lintu-
netusti salamoiden jumala, kuninkaallinen kot-
kotoa. Kesäkolmion kärkenä kuvassa 7 alhaal-
ka seuranaan. E. N. Setälän kauniisti kuvitettu
la vasemmalla on Kotkan Altair, joka on paitsi
ja mahtipontinen eepos Sammon arvoitus si-
Ison Tammen eli Linnunradan kaataja myös Ai-
sältää kuvitusta myös kolmesta tyttärestä. Nie-
Kuva 8. Kolme neitoa, Sammon arvoitus -luku.
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 21
men kolme neitoa ovat tuttuja kreikkalaisten
taiteiden ja tieteiden jumalattaria, joiksi myös
taiteilija Kalle Carlstedt heidät rinnastaa E. N.
Setälän Sammon arvoitus -kirjan kuvituksissa.
Saunan pesijä, Tapiolan piika mutta myös Ilmarisen sisar on ainokainen Annikki, Vega, jolla
on kantele tai kanteleen kantamuoto jouhilyyra kädessään. Miten kaunista onkaan harpun ja
jousilyyran sävel. Väinämöiselle kilpalaulannassa lupautunut Joukahaisen sisar Aino/Ainikki
on Carlstedtin kuvituksissa taitava salamoiden
paukkeiden tahdissa lyövän rummun soittaja.
Mielikki on esitetty tieteiden ja taiteiden neitona, Pallas Athenena.
Kuva 9. Thema Mundi -maailmankartta.
Antiikin maailmankartta
kun havainnoija itse on asetettu keskelle ku-
Kalevalan taivaankannella on juurensa antii-
vaa. Tärkeä osa myöhempää sampo-tulkintaa
kin uskonnoissa, jotka perustuivat kristinuskoa
onkin kokea idän aamurusko personoituneena
selkeämmin taivaankannen järjestykseen. Ny-
hahmona Kalevalassa. Tämä ajattelu palautuu
kyajalle on jäänyt kuvauksia maailman järjes-
antiikin ajan maailmankäsitykseen. Maailma
tyksestä neljännen vuosisadan loppupuolen
syntyi kuvitteellisena päivänä, jolloin Osmo
neoplatonistin Macrobiuksen kertomina. Kale-
Pellonpekoksi myöhemmin rinnastettava Rapu
valan eri vuodenaikojen juhlat nivoutuivat vas-
oli itäisellä taivaalla. Runonlausuja Kaisa Vilhu-
taavasti käytössä olleeseen kuu- tai aurinkoka-
sen mukaan ”Osmo asuu lonteilla”.7 “Lonteil-
lenteriin. Kuukaudet tahdittivat kalevalaisen
la” on ymmärrettävissä alanteiksi tai lonkaksi
elämää aivan samoin kuin antiikissa. Astrologi-
eli pilvimöhkäleeksi, mutta myös idän aamun-
an historian kirjoittanut tutkija Tim Tester kuvai-
kajoksi. Lontti tai lokki on kansanrunouden
lee kirjassaan A History of Western Astrology
tutkijan Iivar Kemppisen mukaan sotkeutunut
maailmankarttaa Thema Mundia.6 Hellenistisen
kansanrunoissa useimmiten esiintyvään Luo-
astrologian Thema Mundi -maailmanhoroskoo-
tola-sanaan, jonka kantasanana on luoto eikä
pissa planeetat sijaitsevat hallitsemissaan kuu-
luode.8 Kemppinen pitää lokkia aamunkajona
kausissa ja astrologisissa merkeissä, kuten ohei-
tukeutuen Setälän kielellisen tutkinnan päätök-
seen kuvaan on merkitty.
siin: ”Lokki on taivaan kajo, aamun sarastus.”
Kaikissa entisajan astronomisissa tai ast-
Näin ”maailman syntyessä” heinäkuun merkki,
rologisissa tarkasteluissa havainnoitsijan aja-
Rapu Y, on nousussa (kuvassa vasemmalla).
tellaan olevan keskellä ja taivaan horisontin
Ylhäällä oli Päivän poika, Otava-Oinas, joka sai
vaakatasossa. Kuvassa vasemmalla on itäinen
ensimmäisen eläinradan merkin aseman.
horisontti eli suunta, josta aurinko nousee, ja
Huhtikuun Oinas E on keskitaivaalla. Oi-
oikealla läntinen auringonlaskun horisontti,
naan asettumista keskitaivaalle juhlittiin mm.
22 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
mikuu) löytyi näin oma antiikin ajan tunnettu
planeettahallitsijansa.
Testerin mukaan Babylonialainen luomistarina ajalta 2200 eKr. kertoo saman tarinan kuin
Lokki on taivaan kajo,
aamun sarastus.
mitä länsimaisen astrologian maailmankartta
kuvaa. Marduk eli Mars halkaisee Lohikäärmeen pitkittäin niin, että eläinradan yläpuoli
Kaksosista Kauriiseen on päivän puolella horisontin yläpuolella. Horisontin alapuolen muodostavat eläinradan tähdistöt Jousimiehestä
Rapuun. Vastaavalla tavalla myös Egyptin Den-
Egyptissä Niilin tulvan ajoittuessa samoihin ai-
deran tähtitaivaan kuvauksessa Rapu ja Kauris
koihin.
muodostavat eläinradan vedenjakajan (kuvas-
Maailmankartassa ylhäällä on näin eteläinen
sa 10 jana 30 astetta kallellaan Linnunradasta).
tähtitaivas Oinaaseen suuntautuneena ja al-
Kalevalassa Väinämöinen halkaisee kirvellään
haalla pohjoinen. Kutakin huonetta maailman-
Ison hauen moneen kertaan. Iso hauki on help-
kartassa vastaavat 12 eri kuukautta ja astrolo-
po yhdistää eläinrataan, mutta halkaisukohtana
gista eläinradan merkkiä, joilla on kullakin oma
lienee hauen eli Skorpionin tähdistö Linnun-
planeettahallitsijansa. Maailman synnyn kohtu-
radan päässä, joka vuosituhansia sitten osui
na horoscopus on siis keskikesä Rapu Y, jona
myös talvipäivänseisauksen aikaan. Rapu syn-
hetkenä syntyy myös kuu 4. Maailmankartassa
nyttää, Skorpioni aiheuttaa kuoleman ja Kauris
on vaakasuoran horisontin tasolla tai alapuolel-
saattaa maanalaiseen. Rapu käsitetään univer-
la, yön puolella, seitsemän kuukautta ja eläin-
saalisti elämän tuojaksi. Sen sijoittaminen nou-
radan merkkiä ja näitä hallitsevat planeetat.
sevan auringon itään kuvaa auringonnousun
Rapua seuraa itäisen horisontin alapuolella au-
merkitystä antiikissa ja Kalevalan kansoilla. Jo-
rinko 3, johon voidaan liittää Kalevalan Viran-
kainen päivä synnyttää uuden mahdollisuuden.
kannos, Leijona U. Maailmansynnyn hetkellä
Sumereilla auringonnousu aloitti myös koko-
aurinko on näin siirtymässä päivänvalon puolel-
naan uuden vuorokauden. On hyvin mahdollis-
le, koska Leijona on Rapua seuraava merkki, jo-
ta, että kalevalaisetkin aloittivat uuden päivän
ka nousee esiin horisontista. Suomalaista Egriä
auringonnoususta eivätkä suinkaan keskiyöstä.
vastaavaa Neitsyttä I hallitsee tuulispää Mer-
Tämä korostaa entisestään auringonnousun,
kurius 5. Köngäksen Vaa’an lokakuun merkissä
aamunkajon, merkitystä.
O sijaitsee Lemminkäinen, Venus 6. Taivaan-
Suomalaisen kansanrunoustieteen perus-
takoja Ilmarista vastaa Roomalaisten Mars-ju-
tajan ja ensimmäisen professuurin viranhalti-
mala 7marraskuun Skorpionissa P. Joulukuun
ja Julius Krohn (Kaarle Krohnin isä) ja kansan-
Jousimiestä { hallitsee salamaniskijä Ukko eli
runouden tutkija Eliel Aspelin (myöhemmin
Jupiter 8. Jäljelle jää Saturnus 0 vaeltamas-
Aspelin-Haapkylä) kuvasi sammon aurinkona,
sa talven merkissä, Kauriissa }. Kullekin kesän
jossa nimenomaan päivän eri vaiheet kuten
(heinä-, elo- ja syyskuu), syksyn (loka-, marras-,
auringonnousu ja lasku saivat personoituneen
ja joulukuu) ja yhdelle talven kuukaudelle (tam-
hahmon. Aspelin viittaa kirjassaan Kalevalan
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 23
tutkimuksia vuodelta 1882 myös runoihin, jot-
latar Isis, joka oli kuolleen Osiriksen vaimo ja
ka kuvaavat sampo-tarinoita osana auringon
keskipäivän Horuksen äiti.10 Hathorin temppe-
päivittäistä liikettä. Nämä kuvaukset on hyvin
lin Denderan tähtitaivaalla Neitsyt pitää kädes-
yhdistettävissä antiikin maailmankartan käsityk-
sään vehnäistä lyhdettä Ceres/Spica-tähteä.
siin. Neito kertoo laulaen:
Ceres suojeli elokuun sadonkorjuuta. Elokuun
9
täysikuu oli siis Maijalle omistettu.
Annoin kättä auringolle,
annoin auringon pojalle,
kumpi ehti ennen nousta
kumpi ennen ennätellä
neitonenko, päivynenkö?
Viimeisenä vaiheena päivän kierrossa on aika keskiyöstä aamuun. Tänä aikana neito palaa
sisään, keritsee karitsan, karstaa villat ja kehrää
ne langoiksi. Näin alkaa taas uusi päivä: Vasta päivä päätä nosti, kuu kohotti kulmiaan.
Neito aamunrusko ehti ennen päivyttään, kuten
Nämä neljä vaihetta vastaavat nuoruutta (aa-
aurinko nousee idästä ja saavuttaa keskipäiväl-
munkajo), keski-ikää (keskipäivä), vanhuutta
lä auringon pojan aseman. Neito otti kuiveet
(auringonlasku) ja viimeisiä elinvuosia (keski-
(kuivaamaan pannut vehnät) kiukahasta aurin-
yö) ja vielä neljää vuodenaikaa. Näin antiikin ja
gonnousun merkiksi (sammon jauhomylly), seu-
Kalevalan elämänfilosofia oli syklinen.
loi ne, valoi ne vakkaan (sammon rahamylly),
vei ne huhmarhuoneeseen ja jauhoi vakan täyden (sammon suolamylly). Myöhemmin näem-
Sammon ryöstön pilvivene
me, miten nämä sammon luonnin ajan hetkien
Sammon ryöstössä matkataan pilviveneellä.
myllyt aamunkajosta keskipäivään ovat perua
Mikä on tuo taivaalla matkaava pilvivene, jos
sumerien almanakasta. Keskipäivän hetken jo
sampo kerran haetaan paistamaan taivaan-
mentyä neito tähystää kuuta. Thema Mundissa
vuorten kätköistä Otavasta päivän taas pide-
valmistaudutaan keskipäivän jälkeen auringon-
tessä talven jäljiltä? Tutkija I. L. Petrukhinin11
laskuun ja iltaan, jolloin kuu kulmiaan ylentää.
mukaan niin skandinaaveilla kuin Oseaniankin
kansoilla symbolit ovat yhteneväiset: pilvive-
Meni katson päivyttään,
tähystämään kuutamoistaan,
viel ei päivyt päätä nosta,
kuu ei kulmia ylennä.
neen linnunomainen keula muodostaa portin
yliseen, keskellä on maailmanpuu ja perä jättää vanansa aliseen. Keula on kuin uusi aamu ja
keskipäivänä taivaan halkoo suuri purjeen mas-
Jos aamua kuvaa neito ja keskipäivää Päivän
to, maailmanpuu. Pilviveneen keskellä on Ota-
poika, niin iltaa ja yötä kuvaavat varpaat ja jalat.
va mastopuineen. Keulan pää on Otavan kattilan jatkeen suunnalla. Veneen suunta on kohti
Sääret sängystä näkyvät,
varpahaiset vaipan alta,
jalat viljot vuotehesta,
kyljet kyllin kattahesta.
kesää ja etelää. Isona Karhuna Otava taasen
tallustaa kohti talvea ja pohjoista. Kalevalassa
on hajanaisia otteita Pilviin ryöstetyn -runon
kertomuksesta eli pilviin ryöstetystä tyttärestä.
Aamun kevään ja illan syksyn sadonkorjuulla
Voimme Kalevalan Sammon ryöstössä nähdä
oli oma suojelijansa. Maija, Egrin ajan hallitsija,
samoja kuvauksia kuin Pilviin ryöstetyn runos-
suojeli syksyä. Häntä vastasi Egyptissä juma-
sa. Sammon ryöstö -runot eivät olleetkaan niin
24 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
laajalle levinneitä kuin sammon taonta -runot ja
niille voidaan löytää useita muita rinnastuksia.
Pilviveneellä pelastetaan aamunkajon tytär.
Maijan tytär on ryöstetty kuten sampo talven
ajaksi. Pilvitytön runoista vertailun tehnyt folkloristikko Aarne Anttila12 toteaa, että yleisimmissä tulkinnoissa viisi tytärtä lähtee vihille ja
Maijan tyttäristä yksi jätetään kotiin. Tämä kotiin jätetty Maijan tytär on rinnastettavissa Andromeda-tähdistöön, joka liian kauniina saa
muut jumalat kadehtimaan ja jättämään hänet
rannalle merihirviön saaliiksi. Kreikkalaisessa tarustossa Andromeda on vaalea kaunis nainen,
ja kuninkaan vaimo Hera (Kassiopeia) tulee hä-
poika polvistani.” Jälleen tulkinnat voidaan
nestä mustasukkaiseksi. Kostoksi Andromeda
ottaa taivaalta, vaikka kansanrunouden tutki-
sidotaan kallioon meren rantaan merihirviön
jat eivät rinnastuksissa olekaan olleet näin suo-
saaliiksi. Perseus kuitenkin pelastaa hänet. Hin-
rasukaisia. Pohjois-Siperiassa kerrotaan, miten
duilla on vastaava aurinkomyytti, jossa Andro-
taivaallinen hirvi Otavan muodossa kätkee au-
medan nimikin on hyvin läheinen ”Antarma-
ringon, minkä takia aurinko ei ole puoleen vuo-
da”. Sanskritinkielisissä teksteissä Antarmada
teen näkyvissä pohjoisella napapiirillä.
Seulasten
Ymmärrämme näin suomalaista nimistöäkin
esiinnousu yhdessä auringon kanssa keväällä
paremmin, kun osaamme yhdistää Maijan täy-
kuvasi kevätkauden alkua. Seulasten jälkeen
sikuun Neitsyeen Neitsyt Mariaan ja Marjatan
taivaalle nousi esiin pian myös Andromedan
aamunkajoon. Marjatta on Neitsyt Marian ty-
tähdistö. Myös auringonlaskun aikaan syksyllä
tär ja Neitsyt Maria keskiyön täysikuu. Aamun-
Seulaset nousivat esiin horisontista.* Kaleva-
kajo, Neito, kasvaa edelleen Päivän pojaksi,
lassa aamunkajo Marketta on enemmän sidok-
keskipäiväksi. Sanotaan myös, että Marjatta
sissa Otavan liikkeisiin. Andromedan ilmesty-
on syönyt aamunkajon puolukan ja tullut siitä
minen taivaalle ei ole niin selkeää pohjoisessa
raskaaksi.
sidotaan kallioon vierellään kala.
13
kuin etelämpänä jossa tähdistöt nousevat jyr-
Aamunkajo on eittämättä yksi alkavan ke-
kemmin esiin horisontista. Taivaalla syksyn
sän tunnusmerkeistä talvella, jota saattoi hy-
Maijan tytär, Marketta, oli jäänyt kiinni pääs-
vin ihailla talvisena aamuna aamuaskareiden
tään: ”En mie pääse, emosuieni: pilvi päästä-
aikana. E. N. Setälä toteaa, että aurinko ja kuu
ni pitävi, pilven poika polvistani. Hattarainen
eivät ole personoituneet mutta sen sijaan ta-
hiuksistani (hartioista).” Pilvenä lieenne Ota-
paamme päivänkajon Pohjolan ihanana neito-
va-pilviveneen purje. Maijan tytär on varastettu
na. Hän vihjaa Kalevalan kahdeksannen luvun
ylös taivaaseen hiuksistaan kiinni: ”Pilvi pitää
alun kauniin kuvauksen viittaavan aamunkajon
hiuksistani, hattarainen hartioistani, pilven
neitoon:14
* Suomen leveysasteilla Kuusamon korkeudella Seulaset eivät tosin koskaan laske horisontin alapuolelle.
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 25
Cereksen tyttären, Andromedan, on talven
Tuo oli kaunis Pohjan neiti,
maan kuulu, ve’en valio,
istui ilman vempelellä,
taivon kaarella kajotti
pukehissa puhtai’ssa,
tullen vaellettava kurimukseen ja pitkin Eridanusjokea ollen kuin Manalan vankina. Marketan, samoin kuin Andromedan tähdistön, on kuvattu
kohtaavan vaikeita vastuksia. Eridanus-joki saa
valke’isa vaattehissa;
kultakangasta kutovi,
hope’ista huolittavi
kultaisesta sukkulasta,
pirralla hope’sella.
alkunsa merihirviön, Valaskalan tähdistön, suusta. Merihirviön aikaansaama joen virta vie Andromedan aamun- ja illankajon mennessään.
Myöhemmin näemme miten taivaan pilviä kuLyyran Vega-tähtenä. Kun Pohjolan neidolla on-
Alisen eläinrata, keskisen
kuunkierros ja ylisen kiintotähdet
kin arvattavasti muitakin merkityksiä, kutsum-
Kalevalan kirjokantta on luettava taivaalta. Mie-
me tässä kirjassa aamunkajon neitoa Marketak-
lenkiintoinen kuvaus tähtitaivaasta on Hathorin
si. Marketta ymmärretään Kalevalassa nykyään
temppelistä Egyptistä n. 50 eKr. Hathorin temp-
sekamuodoksi Margareetasta ja Neitsyt Mari-
pelin kattoa kutsutaan Denderan tähtitaivaak-
asta. Mutta hänet on paremmin ymmärrettävä
si. Keskellä ovat tähtitaivaan ylimmät tähdet ja
edelliseksi eli marttyyrineidoksi ollen samaa
pohjannaula. Pohjannaulaa eli Pohjantähteä ei
juurta kuin Andromeda. Marketan kristillinen
ole erityisesti merkitty vaan taivaankannella on
vastine on Margareta.* Pilviveneen alapuolel-
härän jalka ja kettu (jota oheisessa piirrokses-
la Leijonan tähdistön alla virtaa Vesikäärmeen
sa ei ole merkitty). Hathorin temppeli sijaitsee
eli Hydra- ja Eridanus-tähdistöjen muodosta-
30 astetta pohjoista leveyttä ja temppelistä oli
ma Manalan joki, joka oli kuiva (Hydra oli osa
mahdollista havaita tähtitaivaan liike pohjan-
Eridanus-jokea). Kreikkalaisten mukaan joki
naulan ympäri. Tätä ”Ukon ikkunaa” on myös
sijaitsi pohjoisessa ja oli runsas meripihkasta,
sanottu Härkätähdeksi, joka Egyptissä ilmenee
joka epäilemättä oli merkittävä kauppatava-
härän jalkana. Otavalla eli Seppo Ilmarisella on
ra Kalevalan kansalle. Kalevalaiset saattoivat
vankkureiden vetäjänä härkä, joka antaa pot-
matkata kysymään neuvoja esi-isiltään sekä
kua elämälle ja pyörittää taivaankantta. Den-
aliseen maailmaan Eridanus-joen virtaa pitkin
deran tähtitaivaalla Lohikäärmeen tähdistö on
tai yliseen maailmaan, Tuonelaan, vastavirtaan.
kuvattu hedelmällisyyden symbolina, virtahe-
Kummassakin tapauksessa piti matkustaa käär-
pona. Itämaisen kirjallisuuden professori ja ai-
meenä tai kalana kuten Akonlahdessa lausut-
kanaan Pohjoismaiden tunnetuin suomalainen
tiin: ”Meni mustana merehen, käärmehenä
assyriologi Knut Tallgvist on kirjassaan Eläinra-
kartanohon. Ei sieltä sanoa saanut. Kivenä
ta vuodelta 1943 hyvin yksityiskohtaisesti ku-
merehen vieri, sarana sarajahassa, saan tap-
vannut Denderan tähtitaivasta.
tovalla pohjanneidillä on vastineensa Kiinassa
po taimenia, tuhan eon alovehia.” Vesipu-
Häränreisi keskellä on Otava. Virtahepo,
touksen tuolla puolen sijaitsi Manala, kun taas
Lohikäärmeen tähdistö (Pohjolan Emäntä),
joen lähteet ovat alkuisin taivaasta.
ja Otavan häränreisi (Ilmarinen) vartioivat yh-
15
* Marketta on muuntuma Margaretasta (kreikan kielessä ”helmi”). Margareta oli marttyyrineito, joka surmattiin
keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvulla Vähässä-Aasiassa.
26 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
Kuva 10. Egyptin tähtitaivas Dendera.
dessä pohjannaulaa. Jousimiehen yläpuolel-
liön ruumis ilman päätä. Vesimiehen ja Kalojen
la, oikealla on hanhi, eli Aino-Kotka. Tämän
alapuolella on nainen, Venus. Härän ja Kaksos-
yläpuolella on Mielikki-Joutsen, jonka takana
ten välissä on Orion. Kaksosten yläpuolella on
on kyyhkynen. Kyyhkysen alapuolella on peli-
haukka pylväällä, Procyon. Ravun yläpuolella
kaani, Annikki-Lyyra. Nämä ovat Jousimiehen
on Sothis-lehmä, Sirius. Leijona matkaa käär-
tähdistön yläpuolella kuten Linnunradallakin.
meen, Hydran, päällä, joka on osa Eläinradan
Linnut toivat viestejä taivaasta, Lintukodosta.
alla olevaa Eridanus-jokea. Neitsyen ja Vaa’an
Kesäkolmiota hanhi (Kotka), kyyhkynen (Jout-
välissä on härkäpäinen kyntömies, Saturnus.
sen) ja pelikaani (Lyyra) seuraa oikealla päätön
Saturnuksen vasemmalla puolella on viikate-
eläin (ehkä kirahvi), joksi sopii Pegasuksen ne-
mies, Karhunvartija, jolla on puolikuu päässään
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 27
(vrt. Tallqvist). Liitteessä on vielä tarkemmin ku-
teen määräämän trooppisen eläinradan Oinas
vattu planeettojen sijaintia Denderan tähtikar-
ja sitä seuraavat 36 dekaania (kukin 10 astetta)
talla.
eivät aivan osu sideerisen eläinradan kanssa
Pohjantähden yli kulkee neljä janaa muo-
yhteen. Trooppinen eläinrata alkaa kevättasa-
dostaen kaksi ristiä. Ylhäältä Procyon-Horuk-
uspisteestä, joka siis hitaasti liikkuu tähtitaivaal-
sen haukasta alas Jousimieheen kulkee Lin-
la eteenpäin. Kalojen tähdistön oikealla puolel-
nunrata. Tälle 90 asteen kulmassa on toinen
la kuvassa ulommaisena oikealla Kaloissa oleva
risti maailmanpylväs Neitsyen Spica-tähdestä
viimeinen 36. dekaani on piirretty tuolilla istu-
ja Karhunvartijan Arcturuksesta ylös Oinaan
vana miehenä ilman päätä. Tästä ehkä noin
alkuun. Tämä maailmanpylväs saattoi olla esi-
5 astetta ylös on trooppisen eläinradan alku
kuvana myös Egyptiläisten obeliskeille. Härän
Oinas. Tämä trooppisen eläinradan ja tähdis-
kavio, Otavan kattilankahvan jatke, osoittaa
töjen määräämään sideerisen eläinradan ero
kohti Karhunvartijan tähdistöä ja Arcturusta,
on varmasti ollut myös keskeinen keino ajoit-
josta myös kiinalaisilla sai alkunsa tähtitaivaan
taa Denderan tähtitaivaan tekohetki. Dende-
28 kuuhuonetta. Karhunvartijan Arcturus on
ran tähtitaivaan kuvauksen aikaan vuonna 50
myös viikatemies, joka vastaanotti kuolleet
eKr. eläinradan kevättasauspiste ei ollut vielä
matkalla yliseen. Lemminkäinen matkalla Päi-
aivan siirtynyt Kalojen tähdistöön vaan sijait-
völään asettuu juuri Päivölän taloon Karhunvar-
si edelleen Oinaan tähdistössä. Antiikin astro-
tijaan, josta matka jatkuu yliseen maailmaan.
logiassa sideerisen ja trooppisen eläinradan 0
Tallqvistin kirjassa on piirretty myös trooppi-
astetta Oinasta ovat olleet samat noin vuonna
sen eläinradan jana, joka on kallellaan 30 as-
307 jKr.16
tetta Linnunradasta. Jana kulkee Siriuksen yli.
Kalevalaiset eivät Suomenniemellä toden-
Sirius liikkuu tähtitaivaalla samaa vauhtia kuin
näköisesti laskeneet näin tarkkaan planeetto-
maapallon prekessio. Sirius on näin aina kesän
jen ja eläinradan asemia. Kalevalaa lukiessam-
tähdistö. Sothis-lehmän eli Siriuksen (kuvassa
me voimme kuitenkin havaita, että eläinratojen
ylhäällä) nousu yhtä aikaa auringon kanssa ho-
symboliikka on esillä moninaisesti. Kuten Ho-
risontissa oli suuri kalenterijuhla.
rus Egyptissä, keskipäivän poika pyöritti Ota-
Tähtitaivaan kuva on vastaava 1500 vuotta
vaa. Talvipäivänseisauksen arviointi oli myös
aikaisemmassa kuvauksessa Senmutin hauta-
hyvin tärkeää, koska se muodosti perustan
kammiossa, joka on myöhemmin esillä luvussa
aurinkorattaalle ja vuoden ensimmäiselle nel-
10 (kuva 47). Egyptin uuden valtakunnan ast-
jännekselle. Vuoden toisen neljänneksen alun
ronomia oli rinnasteinen vanhan valtakunnan
määräämisen tarkkuudeksi riitti arvioida pää-
mytologiaan ja sumerien tähtioppiin. Senmu-
siäinen eli se, milloin on kevätpäivänseisausta
tin hautakammiossakin keskeistä osaa esittää
seuraava lähin täydenkuun aika. Pääsiäinen oli-
sideerisen eläinradan muodostama risti, joka
kin sumerien suurin juhla, mitä selitti viljasadon
saa alkunsa Spica-tähdestä ja ulottuu sieltä tar-
valmistuminen. Täydenkuun aika, pääsiäinen,
kasti Pohjantähden yli.
oli Rooman valtakunnassa omistettu Ištarin Ve-
Sisimpään kuvaan merkityn ympyrän muo-
nuksen Valolle. Juhlan kunniaksi kesän herra
toisen piirin muodostavat sideerisen eläinradan
voittaa talven herran ja päivät ovat jälleen pi-
12 tähdistöä. Auringonkulun ja kevättasauspis-
dempiä kuin yöt.
28 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
Kuva 11. Sumerin maailmankuva.
Uno Harvan17 esittämä suomalaisten maail-
aliseen, keskiseen ja yliseen. Intialaisen Manun
mankuva ja kansanrunouden professorin An-
lakikirjan mukaan Brahma muodosti munan
na-Leena Siikalan tutkimukset kansankerto-
puolikkaista taivaankannen ja maan.
18
jista antavat yleiskuvan suomen kansanuskosta.
Suomalaisen muinaisuskon jako kolmeen maa-
P
alisen maailman pääilmansuunnat
ilmaan, alinen, keskinen ja ylinen, voidaan esit-
E
keskisen maailman maailmanvuori
ja 7 planeettakehää
tää sumerilaisena kosmogoniana. Egyptin vanhan valtakunnan aikana Kaksoisvirranmaassa
kukoisti Sumerin muinaisusko. Miten tärkeää
onkaan ymmärtää, että suomalaisten mennei-
A, M alisen ja keskisen maailman kohtaamispaikat
Pilviveneen kolme kantta:
syys ei ole pelkästään Siperian märkien rämei-
H1 Igigi Louhi
den elämää! Esitän myöhemmin käsityksiä siitä,
H2
Anu Ilmarinen
että suomalais-ugrilainen kantakieli saattaa olla
H3 Enlil Väinämöinen
nuorempaa, kuin tähän asti on pidetty, ja ehkä-
HO maailmankaikkeuden ulappa
pä tiiviimmin yhteydessä sumerilaiseen kieleen
ja kanta-arjalaisuuteen, kuin mitä historiantut-
Uno Harva viittaa maakehän keskellä olevaan
kimuksessa on tähän asti esitetty.* Sumerilai-
korkeaan vuoreen, jonka huippu on taivaan-
nen maailmankuva voidaan pelkistää jakoon
navalla Pohjantähden kohdalla. Toisaalta tai-
* Monet, etenkin unkarilaiset tutkijat, ovat nähneet selviä yhteyksiä sumerilaisuuden ja suomalais-ugrilaisuuden välillä, kuten professori Tibor Baráthin uskaliaat tutkimukset, esim.”Early Hungarians”, osoittavat.
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 29
vaanvuorella voidaan tarkoittaa taivasta, jonka
huippu on keskitaivas ja jota monet Euroopan
kansat ovat kuvanneet kristalli- tai lasivuoreksi.
Sumerilaista nuolenpääkirjoitustakin tulkitessa
on vaikea erottaa tarkoittaako sana kur alista
maailmaa vai vuorta tai suurta tuntematonta.
Alinen saattoi ulottua tapomäkenä tai Linnun-
ottaa selvää, millä kohdalla maahiaisperhe
majailee, vaikka sen kyllä huomaa, kun vain
tarkastelee maanpintaa: siinä kohdassa,
missä on maahiaisasunto, nousee maasta
haileata savua niin kuin hieno höyryä. …Yöpuulle asettuessa on vanhojen tavalla pyytää: Maahiainen, maanalainen, maata pyyän maatakseni, mutta en iäkseni.”
ratana ylös taivaaseen saakka. Kehittyneem-
Knut Tallqvistin mielestä kuoleman joki on
mässä astronomisessa järjestelmässä lasket-
juuri kuvassa esillä oleva maailmanvuorta ym-
tiin tietysti myös keskitaivaan meridiaani, joka
päröivä meri tai piirijoki (marratu), joka niin
yhdistää keskitaivaan ja taivaannavat toisiinsa.
kuin egyptiläisten ”suuri piiri” ja kreikkalais-
Tämä kosmogonia eroaa perustaltaan folkloris-
ten eläinradan Okeanos virtaa maan ympäri.20
tiikan nykykäsityksestä, joka rakentuu pelkäs-
Maailmanvuorta ympäröivä meriulappa voinee
tään maailmankupua kannattavan sampopyl-
olla myös maan sfääri, horisontaalinen taso, jo-
vään varaan. Pylvään päässä on pohjannaula,
hon maan ja taivaan meret asettuvat. Taustalla
jossa on nykyisin Pohjantähti. Tapomäkenä on
oli Eläinradan tähdistöt. Yläpuolella Linnunra-
pidettävä ennen muuta Linnunrataa.
dan alla oleva Tuonelan virta kohtasi tämän tai-
Kuvassa taivaankansia on viisi, josta ylinen
vaanmeren ja jatkui vesiputouksen kurimuksen
taivas on jaettavissa kolmeen kanteen: Igi-
jälkeen maan alla eli painui taivaanhorisontin
gi (Louhen emäntä), Anu (Ilmarinen), ja En-
alapuolelle. Suomalaisessa mytologiassa us-
lil (Väinämöinen). Vastaavasti pilviveneessä
kottiin Tuonelanjokeen, joka on Linnunradan
on kolme osaa Joukahainen (Louhin paikalla)
alapuolella ja jonka lähde on taivaassa. Yleensä
edessä, Ilmarinen keskellä ja Väinämöinen pi-
sen katsottiin olevan kytköksissä Linnunrataan
tämässä perää. Maan ympärillä keskisen maail-
Kaksosen ja Jousimiehen suuntaisena, mutta
man ylimpänä elementtinä oli vielä atmosfääri.
mahdotonta ei ole, että se viittaa alun perin
Maan alinen oli jaettavissa Apsun mereen ja
maailmanpylvääseen Vaa’an alusta (Neitsyen
Kuolleiden maahan.
Spicasta) Oinaaseen.
Sumerilaisten mukaan vainajien oli Tuone-
Sumerilaisessa maailmankuvassa keskisen
laan matkatessaan kuljettava Khubur-nimisen
maailman elementti on vesi, joka sekin on
virran yli. Alinen maailma on lappalaisilla maa-
”veen emon” Väinämöisen hallitsema. Väinä-
histen maailmaa. Paulaharju
möisen olemuksesta on myös paljon puhetta.
19
kertoo alisen
maailmasta seuraavaa:
”Maanpäällisiä veljiään ja sisariaan kohtaan
ovat maanalaiset Aatamin lapset yleensä
suopeita, jos vain nämä ylemmät vapaan
ilman asukkaat antavat maanalaisille sukulaisilleen rauhan. Ja se niille tavallisesti annetaankin. Mutta hyvin useasti sattuu niin
onnettomasti, että maanpäällinen eläjä on
pystyttänyt talonsa maanalaisen asunnon
kohdalle, sillä harva ymmärtää etukäteen
Miten viisain ja vanhin kaikista voi olla myös
keskisen maailman ja veden elementin hallitsija? Tässä tutkimuksessa Väinämöinen rinnastetaan Orioniin, joka on kuolevainen eli ajoittain
aina horisontin alle matkaava. Mutta unohtaa
ei sovi Väinämöistä myöskään maailmanpylvään päällä.
Näemme että keskisessä maailmassa on
meri, jonka keskellä on osa tätä muuttumaton-
30 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
ta alista maailmaa maailmanvuori, ja sitä ympä-
ympyränä, jonka sisällä on Ištar-hahmo. Eräs
röi joko kuun tai auringon siivittämä eläinrata.
tärkeä tämän kirjan oivallus on nähdä uusikuun
Ylinen maailma on ylisen maailman tähdet ja
ja täydenkuun personoituvan hyvin erilaisina.
se oli kiinnitetty kiintotähtiin. Ylistä
Myöhemmin Saamelaista shamaanirum-
taivasta kuvaa tähtikartan
pua tarkastellessamme (kuva 55,
sideerinen eläinrata
s. 278) näemme, miten kuu
neljän kiintotähden
kautta,
vaeltaa uutena kuuna
jotka
alisessa maailmas-
ovat liitoksissa
sa ja täytenä kuu-
neljään kiin-
na ylisessä maa-
teään merk-
ilmassa. Maaäiti
kiin:
Här-
näin uudistaa
kä, Leijona,
maan kuun ol-
Skorpioni
lessa
ja Vesimies.
kuuna. Ylisen
Astronomi-
tähtien loisto ja
an historiaa
uutena
värinä vavisutta-
tutkivan Ro-
vat eniten täyden-
bert van Gentin
kuun aikaan. Kun
mukaan sideerinen
puhutaan Isä-kuusta,
eläinrata oli horoskoo-
tarkoitetaan juuri täysikuu-
peissa yleinen aina 5. vuosi-
ta hallitsemassa tähtitaivasta.
sadalle saakka. Tärkeitä kiintopistei-
Uusikuu sen sijaan uudistaa maan elä-
tä sideerisen horoskoopin teossa olivat Härän
män ollen personoituma maaäidistä. Keskistä
Aldebaran (15º Härkä), Kaksosen Pollux (0º
maailmaa hallitsi sen sijaan puolikuu eli kuu-
Rapu), Leijonan Regulus (5º Leijona), Neitsyen
ukko. Kuun etenemistä seurattiin sen liikkuessa
Spica (0º Vaaka), Skorpionin Antares (15º Skor-
tähtitaivaan eläinradan merkistä toiseen, mutta
pioni) ja Deneb Algedi (0º Vesimies).
kuun vaellukset tapahtuivat myös alisen, keski-
21
Alinen maailma oli myös muuttumaton.
sen ja ylisen maailman välillä. Voimme ajatella,
Trooppisen eläinradan johtavat merkit Oinas,
että kalevalaisilla oli myös instrumentteja täh-
Rapu, Vaaka, Kauris hallitsivat alisen maailman
titaivaan tutkimiseen. Saksassa läheltä Nebran
määräämiä muuttumattomia pääilmansuuntia,
kaupunkia on löydetty noin 3600 vuotta vanha
kun taas muuttuvat merkit Kaksonen, Neitsyt,
kiekko tai levy. Nebran levy on pronssityöstön
Jousimies ja Kalat kuvasivat keskistä maail-
perusteella nykyisen Tanskan kulttuurialueen
maa.
seppien tuotantoa. Tässä kiekossa on tunnis-
Denderan tähtitaivaalla sisimmän sideeri-
tettavissa alinen, keskinen ja ylinen maailma.
sen eläinradan piirin ja uloimman trooppisen
Suosikkitulkinnan mukaan levyä on käytetty
eläinradan piirin välissä on vielä kolmas piiri,
astronomisten havaintojen apuvälineenä. Kes-
kuun piiri. Denderan tähtitaivaalla kuunkierron
kellä vasemmalla on täysikuu. Tätä on väitet-
alkupiste Seulaset on merkitty täysikuuna eli
ty auringoksi, mutta oikealla oleva kuunsirppi
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 31
osoittaisi tällöin poispäin auringosta. Myöhemmin luvun 12 shamaanirummussa (kuva 55) uusikuu on samoin kääntyneenä kohti täysikuuta.
Täysikuun ja uudenkuun välillä keskellä ylhäällä
ovat seitsentähtiset Plejadit eli Seulaset. Reunojen kaarilla määritetään auringon ääripaikat
löytöalueen leveysasteella (Mittelberg). 82 as-
Vyöltä Orionin,
teen kaari oikealla osoittaa alueen, jossa aurin-
alta ahjon Otavan,
ko nousee idästä talvi- ja kesäpäivänseisauksen
Jousimiehen jousen tie.
välillä. Näitä auringonnousuaikoja oli paras tutkia uudenkuun aikaan. Nebran sivukaaret ovat
näin aamunkajon ja iltaruskon symboleja. Alareunan ”venekaarta” on ehdotettu sateenkaareksi tai veneeksi, joka kuljettaa auringon aamun idästä illan länteen.
Uusikuu kuvaa alista maailmaa ja täysikuu
ylistä maailmaa. Kiekkoa näin tulkittaessa oikealla on uudenkuun hallitsema alinen maail-
luiksi tähtitaivaasta. Kalevalan ensimmäinen lu-
ma. Keskellä on keskinen maailma kuueläinra-
ku kertoo (runo 1, säkeet 30–59).
dan Seulasineen. Vasemmalla on täydenkuun
Lyökäämme käsi kätehen,
sormet sormien lomahan,
lauloaksemme hyviä,
parahia pannaksemme,
kuulla noien kultaisien,
ylinen maailma ja sen vasemmalla puolella on
seitsentähtinen Otava.
Levyn uloimmalla reunalla on 39 pistettä.
Martin Doutré väittää 39 reikää sisältävästä kiekosta, jonka läpimitta on 1 kreikkalainen jalka
tietä mielitehtoisien,
nuorisossa nousevassa,
kansassa kasuavassa:
noita saamia sanoja,
virsiä virittämiä
(12,6 tuumaa eli 32 cm), että jalan ja tuuman
mitat ovat olleet mittayksikkönä tuhansia vuosia. Kiekon läpimitta 12,6 tuumaa antaa kiekon
ympyrän pituudeksi 39,6 tuumaa, mikä selittää
vyöltä vanhan Väinämöisen,
alta ahjon Ilmarisen,
päästä kalvan Kaukomielen,
Joukahaisen jousen tiestä,
Pohjan peltojen periltä,
39 reikää. Tämä puolestaan vastaa 36:ta 1,1
tuuman levyistä aluetta. Martin Doutrén mukaan kiekon piiri kuvaa 360 asteen ympyrää,
jota voitiin käyttää merenkulkuun.22
Kalevalan kankahilta.
Niit’ ennen isoni lauloi
kirvesvartta vuollessansa;
niitä äitini opetti
väätessänsä värttinätä.
Voimme palata takaisin Kalevalan tekstiin.
Näimme jo Väinämöisen Orionina ja Joukahaisen Jousimiehenä. Lemminkäinen tulivaunuineen lienee oikukas Venus sekä aamu- että iltatähtenä. Mukana on vielä taivaan takoja Otava
Ilmarinen, mutta senhän kaikki tuntevat. Elias
Voimme heti nähdä viittaukset tähtitaivaa-
Lönnrot liittää Kalevalan alkurunossa runot lau-
seen:
32 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
vyöltä vanhan Väinämöisen
(Orionin vyö)
alta ahjon Ilmarisen
(Otava)
päästä kalvan Kaukomielen
(Ajomies Capella)
Joukahaisen jousen tiestä
(Joutsen, Linnunradan kaari)
Pohjan peltojen periltä
(Eteläinen tähtitaivas )
Kalevalan kankahilta
(Kalevalan eläinrata)
Saari sijaitsee Aspelinin mukaan merenä kuvatun tähtitaivaan ulapoilla. Saaret näkyvät myös
aamunkoissa eli tähtien ilmestyessä kaakosta
taivaalle: ”Kyll’ on meillä niitä koissa, kun jumala saattais Saaren maalle.” Aspelin yhdistää saaren nimenomaan Päivölään, jota valaisee aamunkajo.
Saaret ovat näin taivaan ulapalla, joista Pienen Karhun tähdistö muodosti aivan oman liikkumattoman saarensa. Taivaanmeressä uisken-
Näistä kaikista saadaan äidin laatima värtti-
telee ahven, lohi, hauki ja siika. Tähdistöt ovat
nä, joka on vaskena pivossa, kämmenellä, ja
kalanpyydyksiä. Alkuperäisissä runoissa Lem-
samalla eräs sammon tekovälineistä ja aurin-
minkäisen sijalla on Ahti Saarelainen. Ahto-
korattaan puola. Värttinän katketessa myös
sana kuvaa yleisesti kalapyydyksiä, joista tun-
elämänlanka on poikki ja näin sampokin van-
netuin on lohipyydys Otava. Merten valtiaan,
henee. Lönnrot jatkaa:
Ahdin, tausta on hyvinkin kaukana ihmiskunnan
historiassa. Kaukainen Ahdin valtakunnan saari
Vanheni sanoihin sampo (aurinko)
katoi Louhi luottehisin (kuu/Lohikäärme)
virsihin Vipunen kuoli (maa)
Lemminkäinen leikkilöihin (Venus)
saattoi olla muinainen Atlantion, vaikka tämä
onkin kielellistä leikkiä. Kreikkalaisen mytologian mukaan Atlantion ”valloitti suurimman
osan asuttua maata, erityisesti alueet län-
Kalevalaisrunojen ikää on arvioitu myös luon-
nessä ja pohjoisessa”.24 Meri oli heidän mu-
nonkuvausten mukaan. Saarelaisrunot, kuten
kaansa nimeltään Atikos okeanos. Näin Ahti,
Ahdin ja Kyllikin runo, Kaukamoisen virsi ja Kil-
muinaissuomalainen meren jumala ja kalasta-
pakosintaruno, olisivat näin nuorempaa perua.
misen valtija, hallitsee taivaankin valtameriä ja
Saarelaisrunot sisältävät lukuisia ”merellisiä”
niiden syvyyksien aarteita. Tästä syntyy Ahdin
kuvauksia. Ahti asuu saarella, Kaukamoinen
poika, Väinämöinen, veen emonen. Saarissa
purjehtii merentakaiseen saareen surmatyönsä
on myös kyliä, joita mainitaan kymmenen. Lu-
jälkeen. Saarelaisrunot voitaisiin Matti Kuusen
vussa kahdeksan palataan taivaan ruorirattaan
mukaan ajatella ajoittuvan Lounais-Suomen ja
kymmeneen tähdistöön. Kymmenennessä ky-
Saarenmaan esihistoriallisten yhteyksien poh-
lässä asuu ilman impi rukka. Kymmenes kylä
jalle. Mutta kansanrunouden tutkija Eliel As-
saaressa on Otava, joka on viimeinen tähdistö
pelin saattaa jo Lönnrotin aikalaisena vuonna
ennen aamunkoiton Leijonaa, ennen kuuta tai
1882 todeta, että:
aamun kukkoa.
”Lukuisat toisinnot esittävät Saarta ja Päivölää samaksi paikkakunnaksi – niin esimerkiksi kerrotaan yleisesti, että se ’savu’, joka
ilmaisee oluenpanon häitä varten, nousee
Saarelta: Savu Saarella palaapi, tuli niemen
tutkamessa.”23
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 33
Siitä Lieto Lemminkäinen
käveli kyliä myöten
saaren impien ilossa,
kassapäien kauneussa.
Kunnepäin on päätä käänti,
Olemme tietysti tottuneet tavallisempaan seik-
siinä suuta suihkatahan,
kunne kättänsä ojenti,
siinä kättä käpsätähän.
Kävi öillä öitsimässä,
pime’illä pilkkoisilla.
eloa:25
Ei ollut sitä kyleä,
kuss’ ei kymmenen taloa,
eik’ ollut sitä taloa,
kuss’ ei kymmenen tytärtä,
eikäpä sitä tytärtä,
ei sitä emosen lasta,
kunk’ ei vierehen venynyt,
käsivartta vaivutellut.
Tuhat tunsi morsianta,
sa’an leskiä lepäsi.
Kaht’ ei ollut kymmenessä,
kolmea koko sa’assa
piikoa pitämätöintä,
leskeä lepäämätöintä.
Niinpä lieto Lemminkäinen
kailutarinaan Lemminkäisen ja Kyllikin suhteesta. Kalevalan sanojen merkityksestä kirjoittanut
Aimo Turunen kuvaa Ahdin ja Kyllikin yhteis-
”Ahti Saarelainen ja hänen nuorikkonsa Kyllikki vannovat valan, jossa juhlallisesti lupaavat luopua aikaisemman elämänsä hallitsevista mieliteoista: Ahti sotaisista retkistä ja
Kyllikki kylän neitojen iloisesta seurasta.
Seuraa jännittynyt hiljaiselon kausi, jolloin
Ahdin pursi valitaan: Ei Ahti sotia souda,
muut purret sotaa käyvät ja enemmän rahaa tuovat kuin kuningas kuutena vuonna,
seppä seitsemänä kesänä! Kun Kyllikki ahdin kalastusmatkan aikana rikkoo valansa
ja menee kylän neitojen kisoihin, mikään
ei voi pidättää Ahtia varustautumasta sotaretkelle.”
Luvussa kahdeksan taivaan tähdistöjen ruorirattaassa kymmenes kylä on Otava, mutta tässä
eleä nutustelevi
koko kolmisen keseä
saaren suurissa kylissä;
ihastutti saaren immet,
kaikki lesketki lepytti.
kyseessä lienee yhdeksäs tähdistö Louhi, joka
Jäi yksi lepyttämättä,
yksi vanha impi rukka.
Se on päässä pitkän niemen,
kymmenennessä kylässä.
Jo oli matka mielessänsä
pilvivene on pysähdyksissä.
lähteä omille maille.
Tuli vanha impi rukka,
itse noin sanoiksi virkki:
“Kauko rukka, miesi kaunis!
Kun et muistane minua,
annan täältä mennessäsi
juosta purtesi kivehen.”
Ei kuullut kukotta nousta,
kanan lapsetta karata
senki impyen ilohon,
naisen raukan naurantahan.
Niin päivänä muutamana,
iltana moniahana
laati liiton noustaksensa
ennen kuuta, kukkoaki.
saa pilviveneen ajamaan kiveen. Talvipäivänseisauksen aikana päivät pitenevät aluksi hyvin
hitaasti vain muutamia minuutteja päivässä ja
Kalevalan sisältö
Kalevalan hahmojen vastaavuudet tähdistöissä on lueteltu liitteessä sivulla 299. Kalevalan
kertomukset ovat vahvasti sidoksissa eri vuodenaikojen ja taivaankannen riitteihin, mitä on
tutkimuksessa varsin vaillinaisesti tarkasteltu.
Kristinuskon aikaan Jeesuksen syntymäpäiväksi
määrättiin 25.12., kun Konstantinus Suuri oli
kohottanut kristinuskon Rooman valtakunnan
valtionuskonnoksi. Tämä päivä oli aikaisemmin
ollut talvipäivän seisauksen kunniaksi auringon
juhlapäivä. Talvipäivänseisauksen Sammon
ryöstössä ollaan jo hakemassa uutta aurinkoa
34 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
uudeksi vuodeksi. Tästä alkoi kalevalainen uu-
tammen Linnunradan laulua. Kekrin viettoaika
si vuosi ja sen neljä neljännestä. Sanotaan:
oli sittemmin uusikuu 1. marraskuuta. Martti
”Kahiksi häitä pietäh: kerta männessä mie-
Haavion mukaan juhlan tarkoitus oli karjan me-
holah, toini hautah pannessa.” Kekri ja jou-
nestyksen edistäminen.27 Aikaisemmin syksyllä
lu ja häät ovat juhlat, joita kaikkia kutsuttiin
vietettiin myös maanviljelysvuoden kekriä, jos-
häiksi.
sa juhlittiin sadonkorjuun päättäjäisiä. Linnun-
26
Kalevalan runojen järjestys, joka noudattaa
radan häntä tai Ison tammen tyvi on pohjoiseen
luonnon kiertoa ja eri vuodenaikojen riittejä
päin tätä aikaisemmin keskiyöllä elokuussa:
voidaan asettaa seuraavaksi:
”Hämehessä härkä syntyi etelässä, kun häntä vielä torkku Torniossa.” Tätä Linnunradan
1 Kekri-juhlien karjanhoitovuoden päätös
= Sammon ryöstö ja talvipäivän
pääskyset lentävät elokuussa valmistautues-
seisauksen pilvivene
saan muuttoon etelään ja kerääntyessään par-
2 Iso tammi pystyssä
= talven taittuminen
3 Kilpalaulanta
= Joukahaisen ja Väinämöisen
kohtaaminen
viin hyville ruokailu- ja yöpymispaikoille.
Sammon ryöstössä ollaan keskitalven juhlassa. Talvipäivänseisaus oli merkittävä juhlan aihe, kun päivä vihdoin pitenee. Pilvivene Otava matkaa yliseen päästämään päivän.
4 Raudan synty
Tätä ajanjaksoa seuraa sydäntalvi, tammikuu,
5 Maailman luominen, muniminen
Ison tammen Linnunradan loisto taivaalla. Ty-
= Kalevalan 12 pojan ja planeettojen
luominen
6 Sammon luonti ja kultaneidon taonta
härkää ja sen pisintä Perseus-tähdistöä pitkin
= uusi kevät
venään Tammella ovat kaksi haaraa, Skorpionin ja Jousimiehen tähdistöt. Latvuksena ovat
eteläisen taivaan kirkkaat tähdistöt Härästä Leijonaan. Pakkanen ei kuitenkaan vielä pakene,
7 Ison sonnin surma
vaikka kevät on jo koittamassa maaliskuussa.
8 Lemminkäisen matka Päivölään
Kilpalaulannassa Linnunradan Joutsen eli Jou-
9 Karhun syntyminen heinäkuun juhla,
kahainen lauletaan lopulta suohon eli järviin ja
Marjatta-runo
10 Iso tammi kaatuu loppukesällä maan
antimiksi
11 Hiiden hirven hiihdäntä Linnunradan
hiihtoladulla
12 Lemminkäinen Pohjantähden saarella
meriin. Joukahainen edustaa mennyttä talvea.
Väinämöinen on kesän herra ja voittaa lopulta
kilpalaulannan, vaikka putoaakin Otava-vankkurin ohjaksista alas Orioniksi Joukahaisen ampumana. Väinämöinen, sekä eläinradan hallitsija, Orion, että Pohjannaula, ja Joukahainen,
Joutsen-Isis, käyvät kilpaa herruudesta, jonka
Vuoden aloittavat kekrijuhlat, jotka olivat kau-
kesällä voittaa Väinämöinen ja talvella Jouka-
kaisina aikoina likellä talvipäivänseisausta eivät-
hainen. Suomessa ja Ruotsissa oli vielä keski-
kä marraskuun alussa. Aurinko kulki Skorpionin
ajalla traditio, jossa talven herra ja kesän herra
ja Jousimiehen tähdistöjen puoleisen pään Lin-
ottavat mittaa toisistaan.
nunrataa ja koitti Sammon ryöstön aika uudek-
Suomen Kansan Vanhojen Runojen koko-
si päiväksi ja vuodeksi. Kekrinä laulettiin Ison
elmia tarkasteltaessa on helppo päätellä, että
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 35
Iso härkä surmataan toukokuussa eli kun
Aurinko kulkee eläinradan Härän ja Kaksosten
puolta. Taivaallisella jättiläissonnilla oli päänään Härän tähdistö. Tällä Härän aikakaudella noin 4000–2000 eKr. taivaan jumala luovutti
jättiläissonnin Ištarille, jotta se kukistaisi tämän
vihaaman tarunomaisen Gilgames–sankarin
(Orion). Ystävykset Gilgames ja Enkidu kuitenkin surmaavat jättiläissonnin. Suomalaisessa runossa eläinradan Antiikin Rooman Mithra
vastannee Venus/Ištaria, jolla on päässään Otavan hattu. Kalevalassa Härän iskijänä on ehkäpä Ukko apunaan kaukomieli Lemminkäinen,
jotka surmaavat Otavan avulla Ison sonnin raiteiltaan. Vaassilassa sanotaan: ”Hioin viidellä
vironkivellä, kuudella kovasimella.”28 Sammon ryöstössä Ištaria vastaava hahmo on siis
kilpalaulantarunot on laulettu ennen maailman
Lemminkäinen tai yön tytti (Venus) apunaan
synty -runoja. Tähän ovat päätyneet myös tut-
Otavan pilvivene ja iskijänä on Ukko. Iso härkä
kijat, vaikka Kalevalassa järjestys onkin päin-
kuitenkin pakenee iskijäänsä molemmissa ta-
vastainen. Kansanrunouden tutkijan ja nimi-
pauksissa. Arhippa Perttunen lauloi:29
merkillä P. Mustapää runoilleen Martti Haavion
nelijaottelussakin ensi vaiheessa on kilpalaulanta ja toisessa vaiheessa maailman syntyrunot. Kilpalaulantaruno on näin myös kosmologinen kuvaus, johon Kalevalaan taltioitu versio
hyvin antaa tilaa. Väinämöinen isä Jumalana,
hyvän edustajana, ja Joukahainen mitättömänä tietäjänä ja pahana on varsin mustavalkoinen typistys.
Sammon taonta keväällä herättää luonnon
huhtikuussa. Luomiskertomus toteutuu omalla
tavallaan joka keväänä. Jäiden lähtö järvistä vapauttaa lopulta sammon energian, joka talvella
on kätketty järvien ja merien syvyyksiin. Vastaavasti antiikin Rooman taruissa keväällä Cereksen (kreikan Demeter) tyttären Proserpinan
(kreikan Persephones) vapautuminen Manalan
joesta Eridanus-virrasta loi maan vihannan, kuten sampo toi kevään suomalaisille.
Hämehessä härkä synty,
sonni Suomessa sikesi,
häntä torkku Torneossa,
pää keikku Kemijoella.
Päivän lenti pääskylintu
härän sarvien väliä,
kuukauden orava juoksi
härän selkäluuta myöten,
sekä selkä että häntä.
Tuotu ukko iskemäh,
Virokannas viilemäh,
Palvanen pitelemäh;
härkä päänsä häilähytti,
mustat silmänsä mulisti,
Ukko kuuseh kavahti,
Palvanen pajuille pääsi,
Virokannas vitsasille.
virren laulajalle,
saparo sanan sepille,
kuulla noien kultaseni,
tietä mielitehtoseni.
36 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
Ukko kuuseen kavahti ja palvanen pajuille
kehänsä. Arcturus on Otavan kattilan varren
pääsi ja kesä on vihdoin koittanut. Vironkannas
jatkeella. Suomalaiset olivat merenkulkijakan-
astuu esiin vielä vihkimään kesän elokuussa.
saa ja heille tärkein tiennäyttäjä Otava katti-
Heinäkuussa jo aiemmin juhlitaan Karhun syn-
lanvarren jatkeella on Arcturus. Lemminkäinen
tymää, Ilmarista, Otavaa. Tätä varten tanssitaan
katkaisee Päivölän isännältä pään, jota seuraa
karhunpeijaisia. Kevään Otavan pilvivene suun-
syksyn kuolema pitkin maailmanpylvästä Neit-
tana etelä on vaihtamassa suuntaa ja Otava on
syen merkissä. Arcturuksen lähellä on Neitsyt,
muuttunut Isoksi karhuksi suuntana pohjoinen.
jonka kirkkain tähti Spica kuvaa seipäitä Päivö-
Syntymäriiteillä taataan hyvä viljasato. Kaleva-
län mäellä. Kalevalaisille Spica oli vaikeammin
lassa ei sen sijaan ole kertomuksena mukana
havaittava myöhäiskevään tähti. Tämä Sume-
keskikesän juhlaa, Karhun syntyä, tai se on kyt-
rien Elonleikkaaja ja egyptiläisten Suuri äiti ni-
ketty erillisesti karhun metsästysrunoihin ja 50.
mitettiin kristinuskon kaudella Maariaksi, jonka
runoon, Marjatan syntymä. Karhuemo tulee ke-
syntymäpäiväksi nimettiin 8.9. Näihin aikoihin
sä/heinäkuussa raskaaksi tuoden näin kaadetun
Neitsyen tähtikuvion sirppitähti tuli esiin aurin-
Karhun hengen jälleen takaisin maan päälle.
gon takaa.
Heinäkuun lopussa seuraa myös tärkeä Ison
Lemminkäisen Hiiden hirven hiihdäntä ta-
tammen kaato kesän sadon antimiksi. Jouka-
pahtuu talvella pitkin hiihtopolkua eli Linnun-
hainen lupaa sisarensa Ainon lunnaaksi Väi-
rataa, mutta tässä Lemminkäinen nimenä on
nämöiselle. Aino on Lönnrotin antama nimi
korvannut alkuperäisen hiihtäjän, Lauri Lap-
Ainikille, jotta Joukahaisen sisar erottuisi sel-
palaisen. Lemminkäinen on myös oikukas Ve-
vemmin Ilmarisen sisaresta Annikista. Aino on
nus, joka loistaa vuoroin aamutähtenä ja vuo-
myös Ison tammen kaatajan, pienen mustan
roin illan ilona. Folkloristikko Niilo Valonen oli
miehen vaimo. Pieneksi mustaksi mieheksi esi-
ensimmäinen suomalainen tutkija, joka uskal-
tetään tässä kesäkolmion tähdistä lähinnä ho-
si liittää Lemminkäisen ”tulivaunuineen” juuri
risonttia oleva Kotkan tähdistön Altair. Tämä
Venukseen.30 Lemminkäinen / Ahti Saarelainen
pieni musta mies on kirveellään vastuussa tär-
seikkailee taas taivaan tähdistöissä.
keästä Ison tammen kaadosta, jonka ansiosta
Lönnrot on tiivistänyt Uudessa Kalevalas-
Tammen latvuksen hedelmät antavat runsaan
sa maailman syntyä seuraavien kilpalaulanta-
viljankorjuun sadon.
runojen sisältöä seuraavasti:
Keväästä alkaen Lemminkäinen, toinen at-
Runot 3–4: Joukahainen haastaa Väinämöi-
tribuutti Venukselle, on jo matkannut ja Viron-
sen tietojen mittelöön ja häviää. Väinämöinen
kannaksen Leijonan maiden eli elokuun jälkeen
laulaa hänet suohon. Pelastaakseen henkensä
on matkalla kohti Päivölän isäntää. Päivölän
Joukahainen lupaa sisarensa Ainon Väinämöi-
isäntänä toimii Karhunvartijan tähdistön kuk-
selle vaimoksi. Aino hukuttautuu.
kotähti Arcturus, vaikka Pohjan kruunulla lä-
Näkemykseni on, että tähtitaivaan liikkei-
histöllä lienee myös oma kuninkaallinen säde-
den laajempana kuvauksena Joukahainen on
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 37
rinnastettavissa talvikauteen ja Linnunrataan
idästä nousevien eläinradan tähdistöjen kuva-
ja Väinämöinen hallitsee kesää ja eläinrataa.
uksina. Väinämöinen kalastaa merestä ensin
Linnunradan Joutsenen tähdistön häviäminen
lohen eli Leijonan tähdistön, joka paistaa alku-
kevään myötä kuvaa Kalevan pojan Joukahai-
kevään tähdistönä etelässä. Väinämöinen hala-
sen väistymistä aurinkoa ja päivää hallitsevan
jaa Ainoa, joka on Kotkan tähdistö, joka näkyy
Väinämöisen tieltä. Kiuruvedellä on arveltukin
etelässä elokuussa ja kohtaa Skorpionin hauen.
Joukahaisen tarkoittavan Jousimiestä. Jouka-
Hän menettää saaliinsa Kalojen tähdistön, joka
hainen on näin taivaan kaarta kantamassa mie-
nousee näkyviin idässä myöhäisellä keväällä,
henä kuudentena ja uroona seitsemäntenä.
kun Orion Väinämöinen jo katoaa horisontin
31
Runot 1–2: Ilmatar laskeutuu veteen ja te-
taakse. Väinämöinen kosii Pohjolan neitoa ja
keytyy veden emoksi. Sotka munii hänen pol-
aamunkajoa, kevään Härän tähdistöä, jota on
velleen. Munat särkyvät ja palasista syntyy
ahveneksi kuvattu.
maailma. Väinämöinen syntyy veden emosta.
Runo 10: Väinämöinen lähettää taikakeinoin
Sampsa Pellervoinen kylvää puita. Yksi kasvaa
Ilmarisen vastoin tämän tahtoa Pohjolaan. Ilma-
niin isoksi, että peittää auringon ja kuun näky-
rinen takoo sammon. Louhi sulkee sen kivimä-
vistä. Merestä nousee pieni mies ja kaataa tam-
keen. Kalevalassa Ilmarinen joutuu palaamaan
men. Aurinko ja kuu voivat taas paistaa.
takaisin ilman hänelle luvattua morsianta.
Runot 5–7: Väinämöinen etsii Ainoa meres-
Monissa alkuperäisissä runoissa Ilmarinen
tä, saa hänet kalana veneeseen, mutta menet-
on onnekkaampi ja Ilmarisen epäonni ilmenee
tää saaliinsa. Hän lähteekin kosimaan Pohjolan
vasta Väinämöisen ja Ilmarisen kilpalaulannas-
neitoa. Kostonhimoinen Joukahainen ampuu
sa. Kymmenes runo, Sammon taonta, on kaik-
Väinämöisen hevosen. Väinämöinen suistuu
kia meitä kiehtova aihe. Mikä on sampo, tuo
mereen. Kotka pelastaa hänet Pohjolan ran-
kummallinen kahdeksankulmainen esine Akse-
nalle. Pohjolan emäntä Louhi hoivailee häntä.
li Gallén-Kallelan maalauksissa? Jos kilpalau-
Päästäkseen kotiin Väinämöinen lupaa seppä
lannassa laulettiin itse tähtitaivas, niin sammon
Ilmarisen takomaan Pohjolaan sammon. Tako-
luonnissa seurataan tarkoin auringon kulkua.
jalle luvataan palkkioksi Pohjolan neito.
Sampo-runostot liittyvät auringon tahditta-
Runot 8–9: Kotimatkallaan Väinämöinen
miin neljään vuodenaikaan. Sampo on myös
näkee Pohjolan neidon ja kosii tätä. Avioliiton
myllynpyörä eli maapallon vuorokautinen pyö-
ehtona tyttö määrää Väinämöisen yliluonnolli-
rähdys, jolle on vastaavuutensa vuodenajoilla.
siin työkokeisiin. Venettä veistäessään Väinä-
Sammon kolme myllyä heijastavat kolmea het-
möinen lyö kirveellä haavan polveensa. Ukko
keä auringon kulussa aamunsarastuksesta kes-
ylijumala tyrehdyttää verenvuodon loitsuin.
kipäivään.
Maailman syntyä käsitellään tarkemmin
Runot 11–12: Lemminkäinen lähtee kosin-
seuraavassa luvussa. Sitä seuraavat runot 5–9
tamatkalle Saareen, ilkamoi neitojen kanssa ja
voidaan nähdä hyvin eteläisen tähtitaivaan ja
ryöstää Kyllikin. Lemminkäinen hylkää Kyllikin
38 • KALEVALA – MATKAOPAS TÄHTIIN
ja lähtee kosimaan Pohjolan neitoa. Hän laulaa
sen pellon, pyydystää Tuonelan karhun ja Ma-
Pohjolan väen ulos tuvasta, mutta jättää laula-
nalan suden sekä lopulta suuren hauen Tuone-
matta karjapaimenen. Lemminkäinen Saarella
lan joesta. Louhi lupaa tyttärensä Ilmariselle.
on Ahti Saarelaisen runostoa. Ahti on meren
Sammon juuret on kynnettävä käärmepel-
valtias, mutta mereksi voidaan ymmärtää myös
losta. Linnunradan pohjoispuolinen taivaanho-
tähtitaivaan ulappa. Lemminkäisen tai Ahti Saa-
risontin pää oli skandinaavisissa taruissa käär-
relaisen matka taittuu tähtitaivaan tähdistöissä,
meitä täynnä olevaa kynnettävää peltoa. Sinne
joita saariksi kutsutaan. Saaren tyttö Kyllikki on
päästäkseen shamaani matkaa käärmeen hah-
itse Pohjantähti.
mossa. Ilmarisen ansiotyöt muistuttavat monel-
Runot 13–15: Lemminkäinen kosii Louhen
la tavoin Herkuleksen ansiotöitä ja Herkuleskin
tytärtä, joka vaatii häntä pyytämään hiiden
on hieno taivaan hahmo. Herkuleen urotöitä
hirven, sitten tulisuisen Hiiden ruunan ja kol-
oli kaksitoista, ja niillä lienee paikkansa Kale-
manneksi joutsenen Tuonelan joelta. Kostoa
valassakin, joita ei tässä kuitenkaan tarkemmin
himoinnut paimen tappaa Lemminkäisen ja
tarkastella.
syöksee hänet Tuonelan jokeen. Äiti saa mer-
Runot 20–25: Pohjolassa valmistetaan häi-
kin poikansa kuolemasta ja lähtee etsimään
tä. Muut kutsutaan paitsi Lemminkäinen. Sul-
häntä. Hän haravoi poikansa palaset Tuonelan
hanen ja sulhaskansa saapuvat Pohjolaan.
joesta, sovittaa ne yhteen ja virvoittaa poikan-
Vieraita kestitään. Väinämöinen viihdyttää hää-
sa henkiin.
väkeä laulullaan. Morsiamelle annetaan neu-
Lemminkäisen Kyllikin ryöstö on Lönnrotin
voja avioliittoa varten, sulhastakin neuvotaan.
lisäys runostoon Vanhaan Kalevalaan verrattu-
Morsian hyvästelee kotiväkensä ja lähtee Ilma-
na. Hiiden hirven hiihdännän runoissa 13–15
risen kanssa kohti Kalevalaa. Saavutaan Ilmari-
Lemminkäisen tilalla on Kauppi Lappalainen.
sen kotiin, missä vieraita jälleen kestitään. Väi-
Hiihdännässä matka taittuu talven hiihtopolulla
nämöinen laulaa kiitoslaulun.
Linnunradalla.
Häät liittyvät kehittyneeseen kyläkulttuu-
Runot 16–17: Väinämöinen ryhtyy raken-
riin tai maatalouskulttuuriin, jossa on runsaasti
tamaan venettä ja käy Tuonelassa pyytämäs-
maan antimia mitä juhlia ja jakaa useana päivä-
sä veneen veistoon tarvittavia sanoja, mutta ei
nä. Häät ovat suvun jatkuvuuteen liittyvä mer-
saa niitä. Väinämöinen hakee puuttuvat sanat
kittävä riitti, mutta myös hautajaiset olivat oma
kuolleen tietäjän, Antero Vipusen, vatsasta ja
häämenonsa. Pohjolan häät ovat ainakin osin
saa veneen valmiiksi. Antero Vipunen on maa-
toisintoa Lemminkäisen Päivölän matkasta, joi-
pallo taikoineen ja loruineen. Antero Vipunen
hin emme tarkemmin perehdy. Neuvot sulholle
kuvannee samalla vipua, maapallon pyörimistä
ovat ehkäpä kuvauksia kuunkierrosta, eläinra-
vivun eli taivaantolpan ympäri, joka yöllä näkyy
dasta tai eri vuodenajoista.
pohjannaulan ympäri pyörähdyksenä.
Runoja 26–38: ei myöskään tarkemmin ku-
Runot 18–19: Väinämöinen lähtee veneel-
vata. Ilmarisen ja Väinämöisen kilpakosinta,
lään kosimaan Pohjolan tytärtä. Ilmarinenkin
kultaneidon taonta ja Ilmarisen/Väinämöisen
lähtee kosiomatkalle. Pohjolan neito valitsee
ansiotyöt ovat osittain toisintoa sammon ryös-
sammon takojan. Ilmarinen selviytyy kolmesta
tölle. Kilpakosinta on tutkijoiden keksimä kä-
yliluonnollisesta työkokeesta: hän kyntää kyi-
site. Kalevalassa on myös juonellisten syiden
KALEVALAN TÄHTIMAAILMA • 39
takia asetettu kilpakosinnan voittajaksi nuori
Pohjolan väki herää, kun pilvivene ylittää keski-
Ilmarinen eikä jo ikääntynyt vanha herra Väi-
yön ja Otavan ja Louhi-Lohikäärmeen tähdistöt
nämöinen. Kuitenkin alkuperäisissä runoissa
nousevat yhä lähemmäksi taivaan keskikantta.
juuri Väinämöinen ehtii Pohjolan tiluksille en-
Louhi lähtee takaa-ajoon ja muuntautuu jätti-
nen Ilmarista ja suorittaa Ilmarisen ansiotyöt.
läiskotkaksi. Taistelun tuoksinassa sampo rik-
Iivar Kemppinen päätteleekin Pohjan neidon,
koutuu ja putoaa mereen. Sammon muruista
kultaneidon, auringon ja sammon ryöstön
osa jää meren aarteiksi, osa ajautuu rantaan
kuvaavan samaa myyttiä.
Kuten Sammon
Suomen rikkaudeksi. Louhelle jää kansi, mut-
ryöstössä, Väinämöinen laulaa morsiamensa
ta Kalevalan kansalle jää aamunkajo ja tulevan
lopulta lokiksi eli kajavaksi. Useissa runoissa
kesän uuden sammon taonta. Sampoa ollaan
Väinämöinen nukuttaa Pohjolan väen ennen
Sammon ryöstössä uudelleen hakemassa uut-
kilpakosintaa aivan kuten Sammon ryöstössä-
ta kesää varten. Taivaalla on pilvivene (oma ru-
kin. Keskeisimpänä erotuksena on se, että täl-
nonsa jota ei ole Kalevalassa), jossa nämä hah-
lä kertaa Ilmarinen jää ensimmäisellä matkalla
mot liikkuvat sampo mukanaan.
31
ilman morsianta, joka on naitu Väinämöiselle.
Runoissa 40 ja 44: kuvataan koivuisen ja
Tästä syystä hän takoo kultaneidon Väinämöi-
hauenluisen kanteleen tekoa. Mukana on myös
sen suosiollisella avustuksella, mutta valittaa
46. Runo, Karhunpeijaiset, runot 47 ja 48, Tu-
neidon kylmyyttä.
likipuna ja Tulen tuhotyöt, sekä Sammon ryös-
Runot 39–41: Väinämöinen, Ilmarinen ja
töön nivoutuva Päivän päästö. Kanteleen te-
Lemminkäinen lähtevät ryöstämään sampoa
koa tarkastelemme Lönnrotin ainutlaatuisena
Pohjolasta. Matkalla vene takertuu jättimäisen
sommitelmana, jossa on taidokkaasti erotet-
hauen hartioille. Väinämöinen tappaa hauen
tu syksyn tuova kalanluinen kannel ja kevään
ja rakentaa sen leukaluusta kanteleen. Kukaan
tuova koivuinen kannel. Karhunpeijaiset ovat
muu ei pysty soittamaan sillä, mutta Väinämöi-
osa Karhun symboliikkaa kuvaamassa elämän
nen lumoaa luomakunnan soitollaan.
kiertokulkua. Kalevalassa Marjatan pojan syn-
Sampo matkaa yöllisellä taivaalla pilviveneen huostassa. Ennemmin tai myöhemmin
tymä päättyy 49. runoon ja lopetussanat 50.
runoon.
© Copyright 2024