P-News nro 1/2010
P-NEWS Finnparkin asiakasjulkaisu | nro 1 / 2010 | 10. vuosikerta 1 P-Hämppi -hankkeessa turvallisuus ratkaisee P-Innovaatioissa panostetaan palveluun Tampere is looking to the future What makes the skyline of Paris recognisable? Why is it that so many people think Sydney is the capital of Australia? In the future cities will be recognised more and more by their architecture. The Näsinneula tower stands proudly in the Tampere skyline as a sign of the cutting edge in architectural development. And with the P-Hämppi project the city has continued to promote open-minded and far reaching infrastructure. Pääkirjoitus: Tampere katsoo tulevaisuuteen The fathers of our city have turned their gaze far ahead into the future. With the P-Hämppi project, the pressure for the Kunkku-parkki parking facility on the other side of the rapids will increase even further. Finnpark supports effective development and building of the city. For balanced development of Tampere, the entrepreneurs and people living and using services on both sides of the city centre must be offered similar opportunities and services. The Kunkku-parkki project has already been advanced in the city offices, and a work group has been founded to manage the issue. 2 Ideological city development is in everyone’s interest. Diverting parking underground will create more space and safety within the city centre and it will enable other city centre projects, such as developing the Tulli and railway station areas. Moderation is one of the key words in city development. The time span is long: a few years is a short time. And, not everything can be done at the same time; things must be carried out according to priorities. Today’s youth will be able to see a truly magnificent Tampere city centre. In the future, our city will be known for its architecture, events and culture. Tampere will grow on these foundations. For its part, the selected parking solution enables such development. It remains to be seen, if the skyline of Tampere will include the profile of Keskusareena along with the Näsinneula tower. All the best for the Spring season! Markku Hiltunen Managing director Finnpark Ltd. Mikä tekee Pariisin silhuetista tunnistettavan? Miksi monet luulevat Sydneyn olevan Australian pääkaupunki? Tulevaisuudessa kaupungit profiloituvat entistä enemmän arkkitehtuurillaan. Tampereen profiilissa komeilee Näsinneula merkkinä edelläkäyvästä arkkitehtuurin kehityksestä. Kaupunki on jatkanut ennakkoluulotonta ja kauaskatseista infrastruktuurin eteenpäin viemistä P-Hämppi -hankkeella. Kaupunkimme päättäjät ovat kääntäneet katseensa jo kauas tulevaisuuteen. P-Hämpin myötä paine Kunkku-parkkiin, kosken toiselle puolelle, kasvaa entisestään. Finnpark tukee kaupungin voimakasta kehittämistä ja rakentamista. Jotta Tampere kehittyisi tasapainossa, on keskustan molemmilla puolilla yrittäville, asuville ja asioiville tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet ja palvelut. Kunkku-parkin hanke onkin edennyt jo kaupungin virkamiehistössä, ja työryhmä on perustettu hoitamaan asioiden etenemistä. Näkemyksellinen kaupunkikehitys on kaikkien etu. Pysäköinnin ohjaaminen maan alle tuo lisää tilaa ja turvallisuutta mahdollistaen keskustan muut tulevaisuuden hankkeet, kuten Tullin ja Rautatieaseman alueen kehittämisen. Maltillisuus on eräs kaupunkikehityksen avainsanoja. Aikajänne on pitkä: muutama vuosi on lyhyt aika. Eikä kaikkea voida tehdä yhtä aikaa, vaan asiat tulee toteuttaa tärkeysjärjestyksessä. Tämän päivän nuoret tulevat vielä näkemään todella hienon Tampereen keskustan. Kaupunkimme tullaan tulevaisuudessa tuntemaan arkkitehtuuristaan, tapahtumistaan ja kulttuuristaan. Näistä lähtökohdista Tampere kasvaa. Omalta osaltaan valittu pysäköinnin ratkaisumalli antaa mahdollisuudet sellaiseen kehitykseen. Nähtäväksi jää, piirtyykö tulevaisuudessa Tampereen silhuettiin Näsinneulan rinnalle Keskusareenan profiili. Keväisin terveisin, Markku Hiltunen Toimitusjohtaja Finnpark Oy P-news 2/2010 Intertraffic 2010: uutta teknologiaa ja vanhoja tuttuja Suomalaisen pysäköinnin keskeiset toimijat vierailivat maaliskuussa Amsterdamissa järjestetyillä Intertraffic-messuilla. ”Meitä oli parisenkymmentä henkeä, Suomen pysäköinti oli hyvin edustettuna. Oli se hienoa niin isolla delegaatiolla mennä vierailemaan yhteistyökumppanien osastoille”, Finnparkin Valokuva: NFP Photography toimitusjohtaja Markku Hiltunen myhäilee. ”Designan osasto jäi mieleeni. Heillä on nuorekas ja trendikäs ote. He ovat menneet eteenpäin, paitsi laite- ja järjestelmäkehityksessään, myös markkinoinnissa.” Finnparkin ICT-johtaja Tami Koivuniemi kertoo messujen teknisen trendin olleen varsin selvä: ”Sähköautojen latausratkaisut ovat nyt kovasti in Euroopassa. Lähes jokainen alan merkittävä toimija esitteli EV:n (electric vehicle, toim. huom.) latausinfran tekemiseen ja tuottamiseen liittyviä asioita. Toinen mainitsemisen arvoinen asia on järjestelmätoimittajien suuntautuminen avoimiin rajapintoihin. Tämä mahdollistaa järjestelmien paremman integroinnin ja yhteiskäytön.” ”Messut olivat hieno kokemus. On todella hienoa tavata vanhoja tuttuja ja nähdä, kuinka ala kehittyy! Kyllä pysäköinti on mennyt eteenpäin leveällä sektorilla!” Hiltunen summaa. << Intertraffic 2010 keräsi liikennealan toimijat Amsterdamiin. P-taloissa tapahtuu Finnparkin kohteissa tapahtuu paljon uudistuksia. Finnpark Tekniikka Oy:n tekninen päällikkö Erik Fallström listaa viimeisimpiä ja tulevia uudistuksia: • P-taloihin lisätään opastavia näyttötauluja kertomaan talon paikkatilanteesta ja viestimään muuta tärkeää informaatiota. Taulut on asennettu P-Tulliin, P-Frenckelliin ja P-Asemalle. • P-Tullissa testataan pysäköintijärjestelmään integroitua rekisterintunnistusjärjestelmää. Järjestelmällä kaikki asiakkuudet voidaan hallinnoida saman käyttöliittymän kautta. • P-Tullissa ja P-Asemalla on otettu käyttöön RFID etätunnistusjärjestelmä sopimusasiakkaille. • P-Hämeenpuistoon päivitetään pysäköintijärjestelmä kevään aikana. Käyttöön tulee viimeisin Designa PM Abacus -pysäköintijärjestelmä EMV-sirukorttimaksamisominaisuudella. Sopimusasiakkaille tulee RFID-kortit etätunnistamista varten. P-Hämeenpuistossa lisätään kassojen ja sisäänajon valoisuutta. • P-Frenckelliin asennetaan kevään aikana kulkureiteille infonäyttöjä antamaan informaatiota mm. lähipysäkkien aikatauluista ja liikennetilanteesta. Intertraffic 2010: new technology and old friends The central players in Finnish parking visited the Intertraffic exhibition in Amsterdam in March. “There were about twenty of us, Finnish parking was well represented. It was nice to visit our partners’ stands with such a large delegation”, says the managing director of Finnpark, Markku Hiltunen. ”The Designa stand stuck in my mind. They had a fresh and trendy look. They have advanced not only in their device and system development, but also in marketing.” The ICT director of Finnpark, Tami Koivuniemi says the technical trend in the exhibition was clear: “Charging solutions for electric cars are very ’now’ in Europe. Almost every significant player in the industry was exhibiting solutions for creating and producing electric vehicle charging infrastructure. Another thing worth mentioning is how system providers are orienting towards open interfaces. This enables better integration and co-operation of systems.” ”The exhibition was a magnificent experience. It was really nice to meet old friends and see how the industry develops. Parking has developed in so many ways!” Hiltunen summarises. Yksityinen pysäköinninvalvonta saanee lain voiman Valvontamaksu vs. pysäköintivirhemaksu 4 Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa jättämässään mietinnössä (OMTR 16/2010) pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista. Mietintö sisältää lakiehdotuksen: Laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Suunnitteilla olevan lain tavoitteena on mahdollistaa entistä tehokkaampi pysäköintivirheiden ehkäisy sekä niihin puuttumisen. Mietinnön mukaan yksityisellä alueella kiinteistön omistaja tai haltija voisi järjestää pysäköinnin yksityistä valvontaa. Oikeus pysäköinninvalvontaan voitaisiin siirtää myös kolmannelle osapuolelle eli esimerkiksi valvontaa harjoittavalle yritykselle. Pysäköimistä koskevan määräyksen vastaisesta menettelystä voitaisiin työryhmän mietinnön mukaan veloittaa valvontamaksu, joka ei voisi olla suurempi kuin vastaavalla alueella määrättävä pysäköintivirhemaksu. Valvontamaksun veloittaminen edellyttäisi alueen pysäköintiä koskevien määräysten, luvattoman pysäköinnin seuraamuksien ja niiden riitauttamisen ohjeistuksen esittämisen alueella selvästi havaittavalla tavalla, esimerkiksi kyltityksin. Kun mainitut asiat olisi ilmaistu selvästi, syntyisi alueelle saapuvan kuljettajan ja pysäköintiä valvovan tahon välille kuljettajan käyttäytymiseen perustuva reaalisopimus. Valvontamaksu ei siis olisi rinnasteinen pysäköintivirhemaksuun, vaan sitä voitaisiin pitää yksityisoikeudellisena saatavana. Riitatilanteet ratkottaisiin näin käräjäoikeudessa. lakimiehen palsta Lakiesitys vaatii vielä viilausta oikeudellinen sopimusrikemaksu. Tällöin ratkaisu on perusteltu. Itse pelkään näiden asioiden ruuhkauttavan alioikeuksia, vaikkakin suurin osa asioista saadaan käsiteltyä yksinkertaisessa menettelyssä ns. summaarisena velkomusasiana. Lakiesitys yksityiseen pysäköinninvalvontaan on tarpeellinen, koska ainakaan suurimmissa asutuskeskuksissa julkinen pysäköinninvalvonta ei pysty valvomaan kaikkia yksityisten kiinteistöjen ongelmakohteita. Kuitenkin olisin toivonut työryhmän esitykseen selkeämpää kannanottoa mahdollisten kelpoisuusvaatimusten asettamiseksi yksityisille pysäköinninvalvojille. Koska valvontamaksu autoilijoiden keskuudessa rinnastuu rangaistusluonteiseen toimintaan, olisi hyvä asettaa myös tälle toiminnalle samankaltaiset pätevyysvaatimukset kuin esimerkiksi julkisille pysäköinninvalvojille ja -apulaisille. Yksityisen autoilijan mielessä pysäköintivirhe- ja valvontamaksun ero ei ole selkeä. Nykyisellään valvontamaksussa on lähdetty sopimusoikeuden termistöstä, ja jako on hieman lakitekninen ja keinotekoinen. Se on tietenkin selkeää, että valvontamaksu menee kiinteistön omistajalle. Kuitenkin esitys antaa kiinteistön omistajalle mahdollisuuden siirtää valvontaoikeutensa ja ilmeisesti tällöin myös oikeutensa valvonta- Lakiehdotus lähtee siitä, että kiinteistön omistajan ja pysäköivän autoilijan välille syntyy ns. reaalisopimus. Toisin sanoen kuljettaja pysäköidessään tällaiselle alueelle hiljaisesti hyväksyy kyltissä asetetut ehdot. Tämä on juridisesti mahdollista mutta mielestäni hieman arveluttavaa. Näenkin erittäin tärkeänä, että pysäköinnin rajoitteista ja valvontamaksun mahdollisuudesta informoidaan autoilijaa hyvin ja yksiselitteisesti, jotta suuremmilta riitaisuuksilta vältyttäisiin. Tällä kannalla on myös lakiesitys. Hallintojohtaja, varatuomari Mikko Paavola maksuun kolmannelle taholle (pysäköintivalvontaa suorittavalle firmalle). Tällöin mielestäni ratkaisemattomaksi ongelmaksi nousee maksun arvonlisäverokäsittely, josta ei ole työryhmän lausunnossa mainittu mitään. Valvontamaksun riitauttaminen onnistuu vain käräjäoikeuden kautta normaalina velkomusasiana. Tämä on ehkä loogisinta valvontamaksun rakenteen vuoksi. Lakiesitys lähtee siitä, että yksityinen valvontamaksu on luonteeltaan siviili- Lakiesitys tulee tarpeeseen. Pääkäyttöalueena näkisin yksityiset keskustakiinteistöt, jotka muutoin eivät saa pihojaan oikeaan käyttöön. Huonommin näen järjestelyn sopivan suurempien kauppakeskusten pysäköinnin järjestämiseen. Lakiesityksen tarkoittama järjestely ei rangaistuksenomaisuutensa vuoksi ole omiaan hyvän pysäköinnin järjestämiseen ja hallintaan. Tähän on mielestäni olemassa paremmin asiakasta palvelevia keinoja, vaikkapa pysäköinnin maksullisuuden kautta. Lisäksi näen erittäin tärkeänä, että lain voimaantullessa myös arvonlisäverokäsittely on selkiytetty. P-news 1/2010 Yhteistyökumppani: Lemminkäinen Infra kaivautuu Hämeenkadun alle P-Hämpin louhinta- ja lujitusurakasta vastaa Lemminkäinen-konserniin kuuluva Lemminkäinen Infra Oy. Yritys ei ole ensimmäistä kertaa kiinni Tampereen kallioperässä: aiempiin kohteisiin kuuluu esimerkiksi Keskustorin alla sijaitseva P-Frenckell -pysäköintilaitos. Lemminkäinen Infra on Suomen johtava kalliorakentaja, jolla on yli 40 vuoden kokemus maanalaisten kalliotilojen rakentamisesta. Lisäksi yrityksen toimialaan kuuluvat tie-, katuja rataverkoston rakentaminen ja ylläpito sekä pohjarakentaminen. ”Erityisen mukavaa tässä hankkeessa on se, että P-Hämpissä voimme yhdistää Lemminkäinen Infran eri segmenttien erityisosaamista: kallio-, pohja- ja insinöörirakentamista”, kertoo Lemminkäinen Infra Oy:n projekti-insinööri Jarkko Meriläinen. ”Lemminkäinen on iso yritys, jossa on monenlaista erityisosaamista. Tämä on varmasti tilaajallekin hyvä tilanne, kun kokonaisuus tulee yhdeltä urakoitsijalta. Se tekee hankkeen hallitsemisesta helpompaa.” 5 Saumatonta yhteistyötä Lemminkäinen Infra vastaa P-Hämpin louhintaja lujitusurakoinnista, ja Finnparkin rooli liittyy vahvasti ympäristön hallintaan. Hankkeen tiedottamista yritykset hoitavat yhdessä. Yhteistyö on sujunut hyvin ja hanke on edennyt odotusten mukaan. ”Meillä on ollut erittäin hyvä keskusteluyhteys ihan alusta asti, vaikka Tampereen murteessa lienee omat kommervenkkinsa”, hymyilee Meriläinen. ”Finnparkilla on vahva ja ammattimainen näkemys hankkeen läpiviemiseen, joten heidän kanssaan työskentely on ollut antoisaa.” ”Lemminkäinen Infra oli jo tarjousvaiheessa perehtynyt hankkeeseen tarkasti. On helppo keskustella, kun molemmat tietävät, mitä haluavat. Sen tiesi nopeasti, että voimme luottaa toisiimme, ja samoilla linjoilla ollaan edelleen”, kertoo Finnparkin kiinteistöpäällikkö Pasi Nevalainen. Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen kuvailee yhteistyötä hedelmälliseksi: ”Lemminkäinen Infra on alansa vahva osaaja ja pystyy tarjoamaan asiantuntemusta siinä, miten näin suuressa hankkeessa on viisasta mennä eteenpäin. Sekä työmaalla että asiantuntijayksikössä on löydetty toimiva yhteishenki, ja tiimi on nopeasti hioutunut hyvälle tasolle.” Jarkko Meriläinen on P-Hämppi -hankkeen tiedottaja. P-Hämppi etenee odotetusti Finnpark Oy:n toimitusjohtaja Markku Hiltunen: ”Olen todella tyytyväinen P-Hämpin nykytilaan. Hanke etenee, ja toki matkalla on pieniä särmiä, jotka hioutuvat. P-Hämppi on suuri hanke, joka väistämättä koskettaa kaikkia tamperelaisia. Suuri osa kaupunkilaisista on varmaan sen hiljaisesti hyväksynyt ja ymmärtää, että työmaa aiheuttaa häiriötä. Eihän siitä kukaan nauti, mutta lopputuloksen kannalta se on välttämätöntä.” P-Hämppi proceeds as scheduled Markku Hiltunen, managing director, Finnpark Ltd.: ”I’m really happy about how the P-Hämppi project has progressed. Excavation and reinforcement work is going to plan, and we have overcome the challenges, we have had to face on the way. More than 200 metres of tunnel has been excavated and soon we will be under Hämeenkatu street. Excavation will go on for about a year and after that the second phase of the project, building, will start. P-Hämppi is a huge project, which will inevitably affect all the citizens of Tampere.” P-Hämppi-hankkeessa Finnpark Oy toimii P-Hämppi -pysäköintiluolahankkeen tilaajana, Lemminkäinen Infra Oy louhintaurakoitsijana. Yritysten edustajat istuivat pöydän ääreen kertomaan hankkeen viimeisimmät kuulumiset. Nevalainen: Aikataulussa edetään. Tällä hetkellä tunnelia on louhittu Posteljooninpuiston nurkalle asti. Meriläinen: Pian pääsemme Hämeenkadun alle, ja kuilutyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Kiuru: Minä ja Risku edustamme pohjatöitä eli teemme kuilujen suuaukot, rakennamme tukiseinärakenteet ja teemme kuilun maatyöt kalliopintaan asti. Työstämme useita erivaiheisia kuiluja yhtä aikaa. Tavoitteena on, että kesän jälkeen kuilutyöt ovat pohjarakennustöiden osalta loppusuoralla. P-Hämppi on sikäli harvinainen projekti, että harvoin on näin monia tukiseinätyyppejä toteutettu yhdessä hankkeessa. Tämä on ollut tilaajan (Finnpark, toim.huom.) tahto: Tukiseinärakenteet valittiin riskien minimoimiseksi kaupunkirakentamisessa. Tilaajalla on ollut alusta asti voimakas tahtotila turvallisimpien mahdollisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Nevalainen: Jo suunnitteluvaiheessa selvitimme tarkkaan alueen maaperää. Olemme koko ajan ihan rakennusten vieressä, joten tukiseinärakenteet eivät saisi vaurioittaa vieressä olevia rakennuksia. On käytettävä hienovaraisempia menetelmiä. Väistämättä maaperä häiriintyy, kun siellä tehdään näin isoa projektia, mutta vaurioiden riskit minimoidaan, ja syntyneet vauriot korjataan. Hanke puhuttaa ja herättää tunteita Meriläinen: P-Hämppi on iso ja monimuotoinen hanke ympäristössä, jossa ei tämänlaajuisia hankkeita ole aiemmin tehty. Se luonnollisesti herättää ympäristössä erilaisia tunteita. LÖYDÄT P-HÄMPPIÄ KOSKEVAA INFORMAATIOTA OSOITTEESTA: www.finnpark.fi/phamppi pöydän ääressä Pasi Nevalainen, kiinteistöpäällikkö, Finnpark Oy Jarkko Meriläinen, projekti-insinööri, Lemminkäinen Infra Oy Jussi Kiuru, pohjarakentamisen aluevastaava, Lemminkäinen Infra Oy Pipsa Risku, pohjarakentamisen työnjohto, Lemminkäinen Infra Oy P-news 1/2010 turvallisuus ratkaisee Risku: Kun ajatellaan Tampereen keskustaa verrattuna moniin muihin ydinkeskustoihin, esimerkiksi Helsinkiin, täällä asutaan paljon. Se tuo aivan omanlaisensa ominaispiirteen hankkeelle. Onhan se ihan eri asia, jos työmaa on kodin alla! Nevalainen: Kyllä, päätöksenteossa kaupungin virkamiehet ovat kiinnittäneet erityishuomiota keskusta-asujien tarpeisiin. Tämä hanke heijastuu yllättävän paljon kaupungin virkamiestasoon ja jopa poliittisiin päättäjiin asti. Päättävällä tasolla on yhteinen näkemys siitä, että hanke on hyväksi. Tässä saadaan myös kokemuksia uudentyyppisistä rakennushankkeista. Meriläinen: Pyrimme avoimeen ja aktiiviseen tiedottamiseen. Aina uuden työvaiheen alkaessa pyrimme informoimaan lähiympäristöä. Tarjoamme tietoa P-Hämpistä useiden eri kanavien kautta. Meillä on esimerkiksi kuukausittainen tiedotustilaisuus, jossa kerrataan viime kuukauden tapahtumia, ja katsotaan hiukan ”Tilaajalla on ollut alusta asti voimakas tahtotila turvallisimpien mahdollisten ratkaisujen hyödyntämiseen.” myös hankkeen tulevaisuuteen. Lisäksi lehdistön ja radion avulla tuomme julki tietoa P-Hämpistä. P-Hämpillä on myös omat nettisivut, jotka tarjoavat informaatiota hankkeesta ja sen tekijöistä. Mitä seuraavaksi? Meriläinen: Louhintatyöt jatkuvat vajaan vuoden. Seuraavissa vaiheissa alkavat kuilujen räjäytystyöt, eli louhintatyöt lisääntyvät. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää seurataan jatkuvasti tärinämittareilla. Ulkopuoliset konsultit ovat laskeneet jokaiselle kiinteistölle tarkat tärinäraja-arvot, joita louhintaurakoitsija sitten noudattaa. Nevalainen: Keskustan liikenteeseen lisääntyvät louhinnat eivät vaikuta juurikaan, ehkä muutama kivimassaa kuljettava auto tulee lisää. Koko hankkeen ajan vaikutukset keskustaan pyritään minimoimaan. Loppuvuodesta hankkeen toisen vaiheen rakennussuunnitelmat ovat valmiit, ja ne asetetaan tarjouskilpailuun julkisen hankintalain puitteissa. Hankkeen louhintavaihe päättyy loppukesästä tai alkusyksystä 2011, ja toinen vaihe alkaa kesällä 2011. Tällä tietoa P-Hämppi on valmis kesällä 2012. 7 8 Henkilökuva: Kiinteistöpäällikkö Nevalainen on ”maratoonari” töissä ja vapaalla Finnpark Oy:n kiinteistöpäällikön titteli tuo rakennuttamisen entistä suuremmaksi osaksi Pasi Nevalaisen työarkea: ”Aiempi työni ylläpitopäällikkönä sisälsi enemmän jo rakennettujen kiinteistöjen ylläpidon koordinointia ja hoitamista. Nämä tehtävät kuuluvat yhä minulle, mutta kiinteistöpäällikön tehtäviin kuuluu myös rakennuttaminen ja rakentaminen.” Jatkossa uusi huoltomestari ja kiinteistöhuollon tiimi työskentelevät Nevalaisen alaisuudessa. ”Aiemmin tehty rakennuttaminen oli pienimuotoisempaa, ja pystyin hoitamaan sen helpommin ylläpitotöiden ohessa. Nyt työpäivät täyttyvät P-Hämpin rakennusvaiheen valvomisesta yhdessä A-Insinöörien kanssa sekä suunnittelutyön ohjaamisesta”, Nevalainen kuvailee. ”Ympäristön hallinta on ollut yllättävän työllistävää. P-Hämppi -hankkeessa on paljon yhteistyökumppaneita, joita pitää informoida hankkeen tapahtumista. Pienikin muutos työmaalla tarkoittaa, että on iso porukka, jolle täytyy kertoa muutoksesta. Teemme tiedottamista yhteistyössä Lemminkäisen kanssa, mutta meidän (Finnparkin, toim. huom.) pitää itse nähdä koska, mitä ja kenelle.” Pitkän linjan mies Finnparkin palveluksessa vuodesta 2003 työskennellyt Nevalainen on tehnyt koko työ- uransa kiinteistön ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Töiden ohessa mies on ehtinyt myös kouluttautua erilaisilla kursseilla ja ammattikorkeakoulussa: ”Tunnen mielestäni ylläpitopuolen hyvin ja kun siihen lisää koulutuksen ja kokemuksen kautta tulleen osaamisen, myös rakentaminen on tullut tutuksi.” Töiden vastapainoksi Nevalainen nauttii kalastuksesta ja avantouinnista. Toukokuussa edessä on myös Helsingin puolimaraton. ”Vapaahetket kuluvat treenatessa. Nyt on peruskuntokausi meneillään. Tavoitteena on myöhemmin juosta myös täysmaraton. Se vaatii aikamoista harjoittelua”, hymyilee Finnparkin pitkän linjan mies. P-news 1/2010 P-Innovaatiot: Kohti kokonaisvaltaisempaa asiakaspalvelua Finnpark keskittyy tänä vuonna yhä enemmän asiakaspalveluun. Innovaatiotyö on nyt enemmän uudenlaisten palvelukonseptien suunnittelua yhdistämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja. ”Tänä vuonna P-Innovaatioissa korostuu palvelu. Haluamme ottaa entistä enemmän huomioon sen, joka palvelusta lopulta maksaa”, linjaa Finnpark Oy:n ICT-johtaja Tami Koivuniemi. ”Otamme nyt harkittuja harppauksia teknologiayrityksestä kohti asiantuntijayritystä.” provisiosäästöt ovat maksaneet investoinnin takaisin ja tuottaneet tuntuvasti voittoakin! Myös Nettiparkki 3.0 tuo konkreettisia säästöjä, puhumattakaan muista sähköisen toimiston eduista.” Edelläkävijän saappaat ovat suuret ja hanki usein syvä, mutta Koivuniemeä eivät haasteet pelota: ”Eräs lähitulevaisuuden haaste on sähköautojen tulo. Aiommekin asentaa P-Frenckelliin koeluontoisesti sähköauton latauspisteen. Ei kehitystyön arvoa voi mitata pelkästään rahassa. Kokemukset ovat kultaakin kalliimpia!” Esimerkkinä uusista innovaatioista Koivuniemi kuvailee kehitystyössä olevaa varausportaalia. ”Jatkossa pysäköintiin liittyviä palveluita tai etuja voidaan integroida muihin palveluihin uudella tavalla. Hyödyntämällä esimerkiksi viivakoodia, voidaan pysäköintietu liittää vaikkapa teatterilippuun tai kaupan tarjouskuponkiin!” ”Myös gsm-maksaminen saa uusia muotoja. Viivakoodinhan voi lähettää vaikka multimediaviestinä! Toinen kehityssuuntaus gsm-maksamisessa on maksun suorittaminen sekä kadunvarsipysäköinnissä että P-taloissa kännyköiden Internet-yhteyden tai tekstiviestien kautta käytettävän pysäköintitilin avulla”, Koivuniemi innostuu. 9 Innovaatioiden etulinjassa Innovaatiotyö on kallista ja vie aikaa, mutta Finnparkilla on näyttöä, että joskus se tuottaa myös selvää rahaa. ”EMV on ollut käytössä P-Tullissa vuodesta 2008 alkaen. Jo nyt sen synnyttämät Towards more comprehensive customer service This year Finnpark will focus more and more on customer service. P-Innovation is now more about designing new service concepts by combining various technical solutions. ”This year we are focusing on service in our P-Innovations. We want to pay more attention to those very people, who will ultimately pay for the service,” says ICT director for Finnpark Ltd., Tami Koivuniemi. ”We are taking calculated leaps from being a technology company towards being an expert company.” As an example of new innovation Koivuniemi describes a reservation portal being developed. ”In the future parking related services and benefits can be integrated into other services in a new way. For example, by using bar codes we can include a parking benefit to a theatre ticket or a shop’s special offer coupon!” Innovation work is expensive and it takes time. A forerunner’s boots are big, but Koivuniemi is not afraid of challenges: ”The value of development cannot be measured only in money. Experience is more valuable than gold!” Henkilöstön kehityshanke etenee: Finnpark – avoimesti ja kasvotusten << Yhteiset koulutukset ja tapahtumat ovat keskeinen osa Finnparkin henkilöstön kehityshanketta. Vahvoista visioista työkaluja operatiiviseen osaamiseen Toimintatapojen ja sisäisen viestinnän keinojen uudistamisella on pyritty luomaan foorumeja, joissa voidaan keskustella niin vertaisten, alaisten kuin esimiestenkin kanssa. Toiveiden ja odotusten ilmaiseminen alaisten ja esimiesten välillä on saanut erityishuomiota. Systemaattinen palaverikäytäntö varmistaa sen, että tiimien sisäisten palaverien lisäksi keskustelua käydään säännöllisesti myös eri tiimien välillä. Myös johtoryhmä on aktiivisesti mukana tiimien palaverityöskentelyssä. 10 Viime keväänä Finnpark Oy:n aloittaman henkilöstön kehityshankkeen vaikutukset näkyvät jo. Nyt päästään jo varsinaiseen asiaan. Suunta tuntuu oikealta: Avoin kommunikaatio auttaa viestien selkiyttämisessä, ja työntekijöiden kokonaistyytyväisyys on kasvanut.” ”Olemme kiinnittäneet erityishuomiota henkilöstön osaamiseen ja työssä jaksamiseen. Tiedonkulkua on lisätty ja henkilöstöä on pyritty kuuntelemaan entistä enemmän”, listaa Finnparkin ICT-johtaja Tami Koivuniemi. ”Henkilöstön osaamista ja kompetenssia on kartoitettu eri tavoin. Kävimme kehityskeskusteluja sekä loimme kaikille yksilölliset tavoite- ja tehtäväkortit. Ensimmäinen kierros taisi olla hiukan harjoituskierros meille kaikille. ”Hankkeen edetessä henkilöstön kehittymistä voidaan ”räätälöidä” yhä enemmän siten, että henkilön yksilölliset ominaisuudet ja kehittymishalut voidaan saattaa tehokkaammin yhteen yhtiön tavoitteiden kanssa. Tulevaisuudessa yhdessä suunnitellut mittaristot ja tavoitteet luovat pohjan mahdollisten kannustinpalkkioiden tai tulospalkkauksen kehittämiselle”, kertoo Finnparkin hallintojohtaja Mikko Paavola. ”Avoin kommunikaatio auttaa viestien selkiyttämisessä, ja työntekijöiden kokonaistyytyväisyys on kasvanut.” Johtoryhmälle seuraava steppi on uuden vision luominen. Koivuniemi pohtii: ”Se on meille suuri ponnistus. Vision tarkentamisen jälkeen strategia ja operatiivinen toiminta ohjataan oikeaan suuntaan. Nyt tämä kaikki näyttää meistä selvältä. Se, onko se niin, selviää, kun keskustellaan henkilöstön kanssa: Mihin he pystyvät, ja mihin me pystymme. Aika näyttää, mikä se tulos on!” nimityksiä Finnpark Oy Huoltomestari Minna Sola 22.4.2010 P-news 1/2010 Hauska tietää? Simo Muhonen kansainvälisillÄ kilparadoillA Finnparkin sponsoroima autourheilija Simo Muhonen, 13, ajaa helmikuussa 2010 alkaneella kilpailukaudella kartingin KF3-luokan Suomen mestaruudesta sekä mittaa vauhtiaan myös Euroopan kilparadoilla. Helmikuussa Italiassa Winter Cupissa ajanut Muhonen jäi kansainvälisessä debyyttikilpailussaan niukasti finaalilähtöjen ulkopuolelle. Muhonen ei kuitenkaan ollut pettynyt, vaikka tavoite jäi niukasti saavuttamatta. Kartingin SM-sarjaa tänä vuonna ajava kuljettaja sai arvokasta kansainvälistä karting-kokemusta sekä autontestaus- ja kehitystyöstä että itse kilpailemisesta. << Kartingin nuori lupaus Simo Muhonen tähtää formuloihin. Hauska tietää? Konkreettista auttamista Finnpark Oy lahjoitti vuonna 2009 asiakkaiden ja yhteistyökumppanien joulumuistamisiin varatun summan kahden hyväntekeväisyysyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Mihin lahjoitetut varat päätyivät? Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n toiminnanjohtaja Päivi Kaltio kertoo: ”Saimme Finnparkilta lahjoituksen myös yrityksen 40-vuotisjuhlan yhteydessä. Jaoimme molemmat lahjoitukset kehitysvammaisten syrjäytymistä ehkäisevän työn kahden haaran kesken.” Kaltio painottaa varojen ohjaamista suoraan käytännön toimintaan: ”Kesällä kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintayksiköt ovat suljettuina, ja asumisyksiköissä henkilöstöä on vähän. Lahjoituksen avulla palkkaamme henkilön järjestämään kesän aikana aktiviteettia. Tämä ns. ApuAnni voi viedä kehitysvammaisen esimerkiksi uimaan tai Tammelantorille kahville. Tavoite on, ettei kenenkään tarvitsisi istua koko kesää kotona sen takia, ettei asumisyksikön henkilökunta ehdi järjestämään yksilöllistä toimintaa.” Toinen puoli lahjoituksista menee rahastoon, josta itsenäisesti asuvat kehitysvammaiset voivat anoa stipendiä yhdistyksen järjestämien leirien omavastuuosuuden maksamiseen. ”Kehitysvammaisten eläkkeen pienuu- den vuoksi leirimaksun omavastuuosuus on monille liian korkea. Sitten nämä ihmiset hakevat leirille töihin, vain päästäkseen mukaan. Onhan se nyt hullua, että kehitysvammaisen pitää lähteä leirille töihin, jotta pääsee mukaan! Stipendi tarjoaa köyhyysloukussa elävälle kehitysvammaiselle mahdollisuuden virkistävään leirikokemukseen”, Kaltio sanoo. Irti Huumeista ry:n aluevastaava Tuula Ylinen kertoo joulumuistamislahjoituksen menneen toiminnan ylläpitämiseen ja vapaaehtoisten jaksamisen tukemiseen. ”Monet vapaaehtoisistamme ovat tehneet kovaa työtä jo vuosien ajan ilman korvausta. Ajat ovat kovat, ja huumeongelma kasvaa jatkuvasti. Irti Huumeista ry haluaa olla käyttäjien läheisten tukena ja ylläpitää jatkossakin vertaistukitoimintaa vapaaehtoisten voimin. Lisää vapaaehtoisia ja lahjoituksia kaivataankin jatkuvasti.” Yhdistyksille rahalahjoitukset ovat tärkeitä, mutta auttaa voi muutenkin. Molempien yhdistysten edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että lahjoitus voi olla vaikka käsipari. Kaltio kutsuu lahjoittajat mukaan kehitysvammaisten tapahtumiin: ”Tämä on konkreettista auttamista, jonka tuloksia lahjoittajat ovat enemmän kuin tervetulleita katsomaan! Takuulla muistaa, mihin on rahansa laittanut, kun näkee niiden synnyttämän riemun!” 11 12 tulevia tapahtumia 19.5.2010 28.9.2010 Designa-järjestelmän operointi- ja asiantuntijakoulutus Pysäköinti hallinnassa 2010 -seminaari – Pysäköinti osana palveluketjua www.finnpark.fi Finnpark Oy PL 15 / P. O. Box 15 (Åkerlundinkatu 4) FI-33211 Tampere Tel. +358 3 387 800 www.finnpark.fi P-news on Finnparkin asiakasjulkaisu. Päätoimittaja Markku Hiltunen / Finnpark Oy Toimitus Roihu Creative Oy Ulkoasu Roihu Creative Oy Paino Kirjapaino Öhrling Oy
© Copyright 2024