Kalevalaseura-säätiön toimintakertomus 2012 SISÄLLYS KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINNAT VUONNA 2012 VARSINAINEN TOIMINTA Hallinto Vuosikokous Hallitus Tilintarkastaja Taloustoimikunta ja rahanvartija Kokous- ja kulttuurimatka Islantiin Strategiat 2012–2016 sekä sidonnaisuuksien ilmoittaminen Jäsenyydet, edustukset, lausunnot ja yhteistyö Jäsenistö Henkilöstö ja toimisto Henkilökunta Toimisto ja asiakaspalvelu Asiakirja-arkisto, valokuvat ja käsikirjasto Viestintä Verkkosivustot Facebook-sivut Mediaseurantapalvelu Tunnustuspalkinnot Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinto Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot Tapahtumat ja hankkeet Kalevalan päivän tapahtumat Seppeleenlasku Elias Lönnrotin patsaalle Perinnön paino – keskusteluja kulttuurin aineettomuudesta Minä, Paraske Kekrinpäivän tapahtumat Kalevalan matka maailmalla – tulkintoja mielestä, kielestä ja kulttuurista Iskusävelmistä Finnhitseihin. Käännösiskelmien ilta Missä on Saamenmaa? -seminaari ja -konsertti Yhteistyöhankkeet Kilpalaulu Kalevalasta Mahti Elokuva myyttien vaelluksesta: Valon kantajat Monologiooppera Akseli Vanha ja väkevä -musikaali Kalevalan ja vietnamilaisen Mon man -eepoksen myytit Musiikkijuhla Sommelo Kalevala. L’epica, la poesia orale, l’arte, la musica Atti del Convegno Italialaisten säveltäjien Kalevala Below the Surface – Aino – Pinnan alla -tanssiteos Tuki Paanajärven kaupalle Kalevala yhdistää -hanke Vierailuluennot Julkaisut ja tutkimus Kalevala maailmalla. Kalevalan käännösten kulttuurihistoriaa 2 Saamenmaa. Kulttuuritieteellisiä näkökulmia. Kalevalaseuran 91. vuosikirja Kalevalamittaisen runouden tutkimushanke Lahjoitukset Taideteokset Kalevalan käännökset Nehvon vartio SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 3 KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINNAT VUONNA 2012 VARSINAINEN TOIMINTA Kalevalaseura-säätiö edistää, tukee ja tekee tunnetuksi Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja taidetta sekä niitä yhdistäviä toimintoja ja uusia tulkintoja kotimaassa ja maailmalla. Näitä tehtäviä Kalevalaseura toteuttaa sekä kulttuurijärjestönä että tunnustuspalkintoja ja apurahoja myöntävänä säätiönä. Kulttuurijärjestönä Kalevalaseura on yleishyödyllinen yhteisö, jonka asiantuntijuus ja resurssit liittyvät Kalevalaan ja sen kulttuurihistoriaan, vanhoihin runoihin, suomalaiseen kulttuuriperintöön sekä muihin maailman eepoksiin. Seura palvelee eri kansalaispiirejä harjoittamalla aktiivista julkaisu-, tutkimus- ja tiedotustoimintaa sekä järjestämällä yksin ja yhdessä muiden tahojen kanssa kulttuuritapahtumia ja hankkeita kotimaassa ja ulkomailla. Säätiönä Kalevalaseura tukee taloudellisesti Kalevalan ja suomalaisen kulttuuriperinnön parissa työskenteleviä tutkijoita, taiteilijoita, kääntäjiä ja muita asianharrastajia ja tahoja. Kalevalaseura jakaa myös tunnustus- ja kannustuspalkintoja, myöntää apurahoja, antaa lausuntoja ja laatii aloitteita toimialaansa liittyvistä hankkeista. Kalevalaseuran molemmat roolit edellyttävät toimivaa, tehokasta ja laadukasta viestintää. Vuonna 2012 säätiölle palkattiin kokopäivätoiminen tiedottaja sekä laadittiin viestintästrategia ja -suunnitelma. Viestintää, asiakaspalvelua sekä yhteyksiä jäsenistöön, yhteistyökumppaneihin ja mediaan kehitettiin. Verkkoviestintään panostettiin perustamalla Facebook-sivut. Viestintästrategian lisäksi Kalevalaseura-säätiön hallitus laati myös uuden toimintastrategian vuosiksi 2013–2016 ja päivitti sijoitussuunnitelman vuosiksi 2011– 2016. Säätiöiden hyvää hallintotapaa noudattaen hallitus laati myös esteellisyysohjeen. Kalevalaseura-säätiö järjesti kertomusvuonna Kalevalan päivän ja Kekrinpäivän tapahtumat Helsingissä. Kalevalan päivän ohjelmaan kuuluivat seppeleen lasku Elias Lönnrotin patsaalle, seminaari Perinnön paino – keskusteluja kulttuurin aineettomuudesta sekä ilta-ohjelmana Kalevalaseuran tukema Ilona Korhosen ja Heikki Laitisen konsertti Minä, Paraske. Kekrinpäivän seminaarissa Kalevalan matka maailmalla – tulkintoja mielestä, kielestä ja kulttuurista keskityttiin Kalevalan kääntäjiin ja kääntämisen ongelmiin. Päivä huipentui käännösiskelmien konserttiin Iskusävelmistä Finnhitseihin Musiikkitalossa. Näiden tapahtumien lisäksi Kalevalaseura järjesti yhteistyössä Saamelaisarkiston kanssa Inarissa seminaarin Missä on Saamenmaa? Sen oheisohjelmana oli yhteistyössä Saamelaismusiikkikeskuksen kanssa järjestetty konsertti. Kalevalaseuran käynnistämä tutkimus- ja julkaisuhanke Kalevalan käännösten kulttuurihistoriasta saatiin päätökseen. FT Petja Aarnipuun toimittama teos Kalevala maailmalla. Kalevalan käännösten kulttuurihistoriaa julkistettiin Kekrinpäivän tapahtumassa. Kalevalaseuran 91. vuosikirja Saamenmaa. Kulttuuritieteellisiä näkökulmia julkistettiin Inarissa järjestetyssä seminaarissa. Kirjan toimittivat Veli-Pekka Lehtola, Ulla Piela ja Hanna Snellman. Kalevalaseura käynnisti kertomusvuonna myös selvitystyön Kalevalamittaisen runouden tutkimushankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen on määrä edistää kalevalamittaisten runojen, muiden vanhojen kansanrunojen sekä suullisten eeposten tutkimusta. Säätiö jakoi vuonna 2012 Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinnon sekä Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot. Omien tapahtumiensa ja hankkeidensa lisäksi Kalevalaseura osallistui yhteistyökumppanina usean eri tapahtuman toteuttamiseen, suunnitteluun ja tiedottamiseen. Kalevalaseura myönsi useille tapahtumille myös taloudellista tukea. Muun muassa Konserttikeskus ry:n kanssa Kalevalaseura järjesti Kilpalaulu Kalevalasta ohjelmakilpailun, johon osallistui 27 musiikkialan taitajaa. Yhteistyöhankkeita olivat myös mm. Tanssiteatteri Tsuumin Mahti, Suomalaisen kamarioopperan tuottama monologiooppera Akseli Gallen-Kallelasta, musiikkijuhla Sommelon tapahtumat sekä kertomusvuonna käsikirjoitettu ja sävelletty Kalevalasta kertova musikaali Vanha ja 4 väkevä. Kansainvälisiä yhteistyöhankkeita olivat mm. italialaisten säveltäjien Kalevalahanke, Kalevalan ja vietnamilaisen Mon man -eepoksen myytit –hanke, Pietarissa aloitettu Kalevala yhdistää -hanke sekä vierailuluennot. Kalevalaseura-säätiö toteutti vuonna 2012 toiminta-ajatustaan monipuolisesti: tuotti Kalevalaa koskevaa uuttaa tietoa, tuki taloudellisesti siihen liittyvää tutkimusta, taidetta ja tapahtumia sekä osallistui keskusteluun suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Sääntöjen mukaan säätiön omaisuus on sijoitettava turvallisesti ja tuloa tuottavasti. Säätiön sijoitustoiminta on pitkäjänteistä, ja sen tavoitteena on varallisuuden tasainen ja pysyvä reaalinen kasvu sekä toiminnan edellyttämän kassavirran turvaaminen. Hajautuksen avulla tähdätään riskien pienentämiseen sekä rahaksi muutettavuuteen. Vuonna 2012 taloudellinen toimintaympäristö osoittautui ennakoitua myönteisemmäksi. Maailmantalouden tärkeimmät teemat – eurokriisi, Kiinan talouden hidastuminen ja USA:n talousjyrkänne – loivat epävarman markkinaympäristön. Taloushaasteista huolimatta vuosi päättyi hyviin tuottolukemiin melkein kaikkien omaisuuslajien osalta. Alkavan vuoden 2013 lähtökohdat ovat sikäli erilaiset, että euroalueen ja USA:n ongelmat on osittain hoidettu ja talousnäkymät ovat kohentuneet. Jäljelle jääneistä epävarmuustekijöistä huolimatta sijoitusympäristö näyttää vakaammalta kuin vuosi sitten. Riskittömien sijoitusten tuottomahdollisuudet ovat kuitenkin entistä heikommat. Valtionlaina- ja rahamarkkinakorot ovat historiallisen matalalla, eikä vakavaraisten yritysten lainoista enää saada kuluneen vuoden vertaisia tuottoja. Säätiön tulos tilivuonna oli budjetoidun mukainen, ja osinkojen ja korkojen sekä vuokratuottojen kassavirta 330 053 euroa riitti lähes kattamaan varsinaisen toiminnan alijäämän 348 114 euroa. Arvopaperien myynneistä ja erääntymisistä saadut summat sijoitettiin uudelleen. Säätiön sijoitussalkun tuotto oli noin 14 %. Hallinto Vuosikokous Kalevalaseura-säätiön sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu vuosikokoukseen kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuonna 2012 kokous pidettiin 9.3. Kalevalaseurassa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin pääjohtaja Jussi Nuorteva ja sihteeriksi toiminnanjohtaja Ulla Piela. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin professori Hanna Snellman ja museonjohtaja Tuija Wahlroos. Kokouksessa vahvistettiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011 sekä todettiin tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätettiin myös vuoden 2012 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, määrättiin kokouspalkkioiden suuruus, valittiin tilintarkastaja ja varatilitarkastaja, päätettiin uusien jäsenten ja kunniajäsenten kutsumisesta sekä valittiin hallitus vuodeksi 2012. Hallitus Säätiön asioista päättää hallitus, johon kuuluu seitsemän Kalevalaseura-säätiön jäsentä. Henkilö voi toimia hallituksessa enintään kolme peräkkäistä toimikautta. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuosikokouksessa todettiin, että erovuorossa oli kahden toimikauden jälkeen (2006– 2009, 2009–2012) kirjailija Antti Tuuri. Hänet todettiin vaalikelpoiseksi ja valittiin hallituksen jäseneksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2012–2015. Hallituksen jäseniä vuonna 2012 olivat myös dosentti Irma-Riitta Järvinen, professori Seppo Knuuttila, pääjohtaja Jussi Nuorteva, professori Hannu Saha, professori Hanna Snellman sekä museonjohtaja Tuija Wahlroos. Järjestäytymiskokouksessaan 9.3.2012 hallitus valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi Seppo Knuuttilan ja varapuheenjohtajaksi Hannu Sahan. 5 Hallitus kokoontui 9.3.2012 pidettyjen vuosikokouksen ja järjestäytymiskokouksen lisäksi kuusi kertaa: 30.1., 6.2. (sähköpostikokous), 8.6. ja 9.6. yhdessä taloustoimikunnan kanssa sekä 10.9. ja 30.11. Lisäksi hallitus kokoontui 9.1.2012 ideointipalaveriin, jossa pohdittiin Kalevalaseura-säätiön lähivuosien toimintamahdollisuuksia ja -tavoitteita. Tilintarkastaja Hallitus valitsi vuosikokouksessa tilintarkastajaksi toimikaudeksi 2012 KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Vastuullisena tilintarkastaja toimi KHT Jaana Salmi. Taloustoimikunta ja rahanvartija Hallitus asetti järjestäytymiskokouksessaan 9.3.2012 taloustoimikunnan toimikaudeksi 2012 ja vahvisti sen jäsenmääräksi kuusi varsinaista jäsentä ja yhden varajäsenen. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin kauppaneuvos Timo Karake, sijoitusjohtaja Mikko Koivusalo, talouspäällikkö Marketta Kuusipalo, professori Pekka Laaksonen, asianajaja Mikko Ojala sekä asiamies Ralf Sunell. Varajäseneksi valittiin asiamies Hannu Heikkilä. Taloustoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Ralf Sunellin ja varapuheenjohtajaksi Timo Karakkeen. Säätiön rahanvartijaksi valittiin Marketta Kuusipalo, joka hoiti tehtävää luottamustoimisena. Taloustoimikunta kokoontui kuusi kertaa: 23.1., 7.5., 8.6. ja 9.6. yhdessä hallituksen kanssa sekä 5.9. ja 21.11. Taloustoimikunta teki hallitukselle suosituksia säätiön arvopaperisalkun hoidosta ja muista säätiön taloudellisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä. Toimikunta esitti hallitukselle hyväksyttäväksi myös sijoitussuunnitelman vuosiksi 2012–2016. Rahanvartija huolehti hallituksen hyväksymistä sijoitustoimenpiteistä, laati kokouksiin salkkuyhteenvedot sekä sijoitustapahtuma- ja kassavirtaraportit sekä valvoi tuloslaskelmien ja tasekirjan laadintaa. Euroalueen kriisi asetti taloustoimikunnan monien vaikeiden kysymysten eteen. Kokous- ja kulttuurimatka Islantiin Kalevalaseuran henkilökunta (toiminnanjohtaja Ulla Piela ja tiedottaja Elina Lampela), neljä hallituksen jäsentä (Seppo Knuuttila, Jussi Nuorteva, Hanna Snellman ja Tuija Wahlroos) sekä taloustoimikunta (Ralf Sunell, Timo Karake, Mikko Koivusalo, Marketta Kuusipalo, Pekka Laaksonen ja Mikko Ojala) tekivät 5.–10.6.2012 viiden päivän mittaisen kokousmatkan Islantiin. Hallitus ja taloustoimikunta pitivät matkan aikana kaksi kokousta, tutustuivat paikalliseen historian ja perinteen tutkimukseen, tallentamiseen ja arkistoimiseen sekä tapasivat Kalevalaseuran kaksi islantilaista jäsentä. Vapaa-ajalla tutustuttiin Islannin nähtävyyksiin. Strategiat 2012–2016 sekä sidonnaisuuksien ilmoittaminen Islannissa 8.6. pidetyssä hallituksen ja taloustoimikunnan yhteisessä kokouksessa käsiteltiin säätiön toimintastrategia ja viestintästrategia vuosiksi 2012–2016 sekä päivitettiin sijoitussuunnitelma 2011– 2016. Lisäksi päätettiin, että hallituksen ja taloustoimikunnan jäsenet sekä henkilökunta ilmoittavat sellaiset sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä tehtävän hoidon kannalta Kalevalaseura-säätiössä. Jäsenyydet, edustukset, lausunnot ja yhteistyö Kalevalaseura-säätiö oli kertomusvuonna Armas Launis -seuran, Kansantaiderahaston, Kanteleliiton, M. A. Castrénin seuran, Sibelius-Seuran, Suomen Kotiseutuliiton, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan, Tverinkarjalaisten ystävät -yhdistyksen sekä Yrjö Kilpinen -seuran jäsen. Säätiöllä oli edustajat Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön edustajistossa (Pekka Laaksonen ja Ulla Piela), Kalevala-instituutin johtoryhmässä (Seppo Knuuttila ja Ulla Piela) sekä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnassa (Ulla Piela). Ulla Piela edusti Kalevalaseura-säätiötä Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan kokouksessa 23.3.2012. 6 Pekka Laaksonen ja Ulla Piela edustivat Kalevalaseura-säätiötä Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön edustajiston kevätkokouksessa 24.4.2012 ja syyskokouksessa 27.11.2012. Marketta Kuusipalo edusti Kalevalaseura-säätiötä Sanoma Oyj:n yhtiökokouksessa 3.4.2012. Kalevalaseura-säätiö antoi 2.12.2012 lausunnon Museoviraston päätöksestä sulkea Sammatissa sijaitseva Paikkarin torppa osana viraston säästötavoitteita. Kalevalaseurasäätiö osallistui myös Ilomantsin kunnan kanssa Mekrijärvellä sijaitsevan Sissolan pirtin tilanteesta käytyihin neuvotteluihin. Museovirasto on luovuttamassa rakennuksia vastikkeetta Itä-Suomen yliopistolle, jolla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia ottaa kiinteistöä omistukseensa. Asian käsittely jatkuu. Kalevalaseura-säätiö antoi 20.12.2012 lausunnon Groningenin yliopiston päätöksen johdosta, jonka mukaan yliopistossa lakkautetaan Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurin osasto. Lausunto laadittiin yhteistyössä Kalevala-instituutin ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Kalevalaseura-säätiö osallistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämiin neuvotteluihin kulttuurilehti Hiidenkiven jatkamismahdollisuuksista. Neuvotteluissa todettiin, että taloudellisista syistä uudelle monikanavaiselle kulttuurilehdelle ei löydy julkaisijatahoa. Yhteistyötä tehtiin kertomusvuonna lukuisten seurojen, instituutioiden ja yhteisöjen kanssa, muun muassa Alpo Aaltokoski Companyn, Arkkivoltti Suunnittelun, Associazione Musicale Sergio Gaggian, Bad Taste Ltd:n/Rax Rinnekankaan, FILIn, GallenKallelan museon, Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen folkloristiikan sekä kansatieteen oppiaineen, Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmän ja perinnetieteen oppiaineen, Juminkeko-säätiön, Järvenpään Rock-koulun/Jussi Turpeisen, Konserttikeskus ry:n, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, Saamelaismusiikkikeskuksen, Saamelaisarkiston, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen, Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osaston, Suomalaisen Kamariooppera ry:n, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusosaston, Suomen Kansatietouden Tutkijain Seuran, Suomen Pietarin instituutin, Teatteri Fiasko ry:n, Tanssiteatteri Tsuumin, Yle Radio Suomen/Jake Nymanin sekä Äidinkielen opettajain liiton kanssa. Professori Lotte Tarkka kävi Helsingin yliopiston folkloristiikan opiskelijoiden kanssa tutustumassa säätiön toimintaan 23.2.2012, ja professori Hanna Snellman kansatieteen jatko-opiskelijoiden kanssa 21.3.2012. SKS:n kustannusosasto vieraili Kalevalaseurasäätiössä 13.4.2012. Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön edustajiston sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kalevalaseurassa 27.11.2012. Kalevalaseura-säätiön ja Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran yhteinen illanvietto järjestettiin Kalevalaseuran toimistossa 15.5.2012. Aiheena oli 75-vuotta täyttävä SKTS sekä seurojen välinen yhteistyö. Illanvietto pidettiin SKTS:n 75-vuotisjuhlaseminaarin jälkeen. Seminaarissa esitelmöineet olivat seuran jäseniä: professorit Satu Apo, Pekka Laaksonen ja Aili Nenola sekä Seppo Knuuttila ja Pekka Hakamies. Ulla Piela piti esitelmän Päivän lensi pääskylintu härän sarvien välillä. Liioitteluperinnettä Perttusesta nykypäivään Kuhmossa Arhippa Perttunen -symposiumissa 25.4.2012, luennoi Helsingissä Kansanuskon päivillä 22.11.2012 aiheesta Muuttuvat terveys- ja sairauskäsitykset kansanparannuksessa ja oli haastateltavana Yle Puheessa kansanuskomuksista Risto Pulkkisen kanssa. Jäsenistö Kalevalaseura-säätiön jäsenistöön kuuluu kunniajäseniä, kotimaisia jäseniä ja ulkomaisia jäseniä. Hallitus kutsui vuosikokouksessa säätiön uusiksi kotimaisiksi jäseniksi 11 henkilöä, jotka ovat ansioituneet Kalevalaan tai suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvässä tutkimuksessa tai taiteessa. He ovat dosentti Päivi Happonen, taiteilijaprofessori Kari Heiskanen, pääsihteeri Antti Huntus, tutkija Suvi Kivelä, tutkija 7 Kaarina Koski, tutkija Kati Mikkola, kirjastoamanuenssi Marjukka Patrakka, muusikko Eila Pöllänen, professori Silja Rantanen, professori Kirsi Saarikangas ja FM Pekka Virtanen. Ulkomaiseksi jäseneksi kutsuttiin pianisti Andrea Rucli. Vuoden päättyessä Kalevalaseura-säätiön jäsenistöön kuului 450 henkilöä. Kotimaisia jäseniä oli 326 ja ulkomaisia 124. Henkilöstö ja toimisto Henkilökunta Säätiöllä oli vuonna 2012 kolme vakituista toimihenkilöä: toiminnanjohtaja FT Ulla Piela, tammi- ja helmikuun osa-aikainen toimistosihteeri FM Liisa Kaski sekä maaliskuusta alkaen tiedottaja FM Elina Lampela. FM Petja Aarnipuu toimi määräaikaisena ja osa-aikaisena tutkijana Kalevalan käännösten kulttuurihistoria -projektissa. Säätiö palkkasi henkilöitä myös toimiston ja Nehvon vartion ylläpitoon, siivous- ja kunnostustöihin. Kirjanpitopalvelut ostettiin Töölön Laskenta Oy:stä. Toimisto ja asiakaspalvelu Toimiston henkilökunta vastasi hallituksen päätösten mukaisesti säätiön toiminnan toteuttamisesta: valmisteli ja huolehti kokouksiin, tapahtumiin, hankkeisiin, julkaisuihin, hallintoon ja talouteen liittyvät asiat, palveli asiakkaita sähköpostitse, puhelimitse ja kirjeitse sekä välitti tiedot tunnustuspalkinnoista, tapahtumista ja seminaareista jäsenistölle ja tiedotusvälineille. Jäsenkirjeitä postitettiin kuusi. Vuosikokouksessa kutsutuille uusille jäsenille lähetettiin tiedote seuran toiminnasta ja tulevista tapahtumista joko suomeksi tai englanniksi. Jäsenille ja muille sidosryhmille postitettiin myös kutsut säätiön järjestämiin tapahtumiin. Toimisto sijaitsee säätiön omistamassa huoneistossa Helsingissä, osoitteessa Mariankatu 7 C. Kalevalaseura-säätiö vuokrasi 1.5.2012 alkaen 8 m2 arkisto- ja varastotilaa (MJPKiinteistöt Oy, Hämeentie 157, Helsinki). Varastossa on säätiön kirjanpitoaineistoa, tasekirjoja, omaisuusluetteloita, vanhoja kauppakirjoja, lehtileikkeitä, säätiön varsinaiseen toimintaan liittyvää aineistoa sekä Kalevalaseuran vuosikirjoja. Asiakirja-arkisto, valokuvat ja käsikirjasto Kalevalaseura-säätiön arkiston asiakirja-aineisto arkistoitiin vuodelta 2012. Myös pöytäkirjojen asiasanahakemistot laadittiin vuodelta 2012. Digitaaliseen kuva-arkistoon kertyi valokuvia säätiön järjestämistä tapahtumista ja tilaisuuksista. Säätiön käsikirjastoa kartutettiin Kalevalaan, kansanrunouteen ja suomalaiseen kulttuurihistoriaan liittyvällä tutkimuskirjallisuudella. Viestintä Kalevalaseurassa aloitti maaliskuussa työnsä vakituinen kokopäiväinen tiedottaja FM Elina Lampela. Viestintää, asiakaspalvelua sekä yhteyksiä jäsenistöön, yhteisyökumppaneihin ja mediaan alettiin määrätietoisesti kehittää. Säätiölle laadittiin viestintästrategia, joka linjaa viestinnän päämäärät ja keinot. Samalla laadittiin viestintäsuunnitelma vuoden loppuun saakka. Verkkoviestintään panostettiin perustamalla säätiölle Facebook-sivut. Lisäksi päätettiin uudistaa verkkosivut ja säätiön logo alkuvuonna 2013. Verkkouudistuksen toteuttajaksi valittiin Solid Angle Ltd. ja logon uudistajaksi graafikko Ossi Gustafsson. 8 Jäsenkirje on jäsenviestinnän pääkanava. Jäsenkirjeitä lähetettiin kuusi. Jäsenillä oli vuonna 2012 mahdollisuus saada jäsenkirje paperisen sijaan sähköisenä versiona sähköpostiinsa. Kirjeessä tiedotetaan säätiön tapahtumista, yhteistyöprojekteista ja palkinnoista sekä muusta jäseniä mahdollisesti kiinnostavasta toiminnasta. Jäsenkirjeessä alettiin julkaista myös toimitettuja tekstejä, kuten haastatteluja. Tiedot tunnustuspalkinnoista, tapahtumista ja seminaareista välitettiin jäsenistön lisäksi myös yhteistyökumppaneille ja medialle. Jokaiselle tapahtumalle määriteltiin kohderyhmä, jolle tiedote median ja yhteistyökumppaneiden lisäksi toimitettiin. Verkkosivustot Kertomusvuonna Kalevalaseuran kotisivuja (www.kalevalaseura.fi) päivitettiin useaan otteeseen. Sivuston visuaalisesta ilmeestä, toteutuksesta ja päivittämisestä vastasi Arkkivoltti Suunnittelu. Kalevalaseuran verkkosivuilla on erillinen sivusto Kalevalan kulttuurihistoriasta (www.kalevalaseura.fi/kaku) sekä peruskoululaisille tarkoitettu sivusto Kalevalan kankahilla (www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla). Facebook-sivut Kalevalaseuralle perustettiin keväällä 2012 Facebook-sivut (www.facebook.com/kalevalaseura). Sivuille rakennettiin Kalevalaseuran vaiheita esittelevä aikajana. Sivuilla kerrotaan Kalevalaseuran ja muiden alan toimijoiden ajankohtaisista tapahtumista ja julkaisuista. Kertomusvuoden loppuun mennessä sivuilla oli 131 tykkääjää. Facebook-sivuja ylläpitää tiedottaja Elina Lampela. Mediaseurantapalvelu Kalevalan ja Kalevalaseuran näkyvyyttä sähköisessä mediassa seurattiin kertomusvuonna Meltwater News Mediaseurantapalvelun avulla. Kotisivuilla pyöri uutissyötteenä Kalevala-uutiset. Tunnustuspalkinnot Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinto Akseli Gallen-Kallela oli Kalevalaseuran perustajajäseniä. Hänen elämäntyötään kunnioittava palkinto jaetaan joka kolmas vuosi taiteilijalle, joka on laajentanut, uudistanut tai kyseenalaistanut visuaalisten taiteiden ilmaisukieltä. Kalevalaseura myönsi vuonna 2012 Akseli Gallen-Kallelan palkinnon kuvanveistäjä Veikko Hirvimäelle. Palkinto jaettiin Kalevalan päivänä 28.2.2012 Vanhalla ylioppilastalolla järjestetyssä seminaarissa. Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot Kalevalaseuran hallitus myönsi vuoden 2012 Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot kahdeksalle suomalaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön parissa ansioituneelle henkilölle. Palkinnot jaettiin Kalevalaseuran kekrinpäivän seminaarissa Helsingin kirjamessuilla lauantaina 27.10.2012. Palkinto arvokkaasta työstä tieteen, taiteen ja kulttuurin alalla annettiin professori Pertti Karkamalle, akateemikko Outi Heiskaselle ja Kalevalan urduntaja Arshad Farooqille. Nuoren tutkijan palkinto myönnettiin folkloristi Kati Kalliolle. Perinteen taitajien ja tallentajien palkinnon sai neljä henkilöä: Maija ja Kari Paavilainen sekä Eila Nykänen ovat kartuttaneet Kansanrunousarkiston kokoelmia jo 1960-luvulta saakka, mestaripelimanni Heikki Lahti on puolestaan elävöittänyt suomalaista kansanmusiikkia jo vuosikymmeniä. 9 Tapahtumat ja hankkeet Kalevalan päivän tapahtumat Seppeleenlasku Elias Lönnrotin patsaalle Kalevalaseura-säätiö laski perinteiseen tapaan Kalevalan päivänä 28.2.2012 seppeleen Elias Lönnrotin patsaalle Helsingissä Lönnrotin puistikossa. Puheen patsaalla piti elokuvaohjaaja Rax Rinnekangas. Patsaalla nähtiin myös Tanssiteatteri Tsuumin kansantanssijoista kootun improvisaatioryhmä Tsipin esitys. Perinnön paino – keskusteluja kulttuurin aineettomuudesta Kalevalan päivän seminaarissa Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa keskusteltiin siitä, mitä aineeton kulttuuriperintö meille merkitsee, millaisia ulottuvuuksia sen tulkintoihin liittyy ja mistä meidän saattaisi olla viisainta luopua ja säilöä perinnöksi arkistoihin. Seminaarissa jaettiin Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinto. Kalevalaseuran puheenjohtaja, professori Seppo Knuuttila avasi seminaarin, jossa puhuivat FT Petja Aarnipuu, KTM Kari Tuovinen, pääsihteeri Antti Huntus, dosentti Anu Koivunen, FT Eija Stark ja dosentti Marja Jalava. Minä, Paraske Kalevalan päivän iltaohjelmana oli Ilona Korhosen jatkotutkintokonsertti Minä, Paraske, jonka hän esitti Tuomiokirkon kryptassa yhdessä Heikki Laitisen kanssa. Kalevalaseura tuki konserttia taloudellisesti. Kekrinpäivän tapahtumat Kalevalan matka maailmalla – tulkintoja mielestä, kielestä ja kulttuurista Kekrinpäivän seminaarissa Helsingin kirjamessuilla 27.10.2012 julkistettiin Petja Aarnipuun toimittama teos Kalevala maailmalla. Kalevalan käännösten kulttuurihistoria ja kuultiin esitelmiä Kalevalan kääntämiseen liittyvistä kysymyksistä. Seminaarissa jaettiin Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot. Kalevalaseuran puheenjohtaja professori Seppo Knuuttila avasi seminaarin. FT Petja Aarnipuu sekä professori Outi Paloposki pitivät seminaarissa esitelmät. Lisäksi tilaisuudessa oli mukana neljä Kalevalan kääntäjää: Gisbert Jänicke (saksa), Tuomo Pekkanen (latina), Ursula Ojanen (espanja) sekä Bui Viet Hoa (vietnam). Kääntäjät kertoivat puheenvuoroissaan kokemuksistaan Kalevalan kääntämisestä. Seminaarissa oli kaikkiaan noin 40 kuulijaa. Loppukeskustelussa Kalevalan kääntämisen haasteet herättivät kysymyksiä. Muun muassa Karjala-lehti julkaisi seminaarista ja Kalevala maailmalla -teoksesta laajan jutun. Iskusävelmistä Finnhitseihin. Käännösiskelmien ilta Kekrinpäivä huipentui käännösiskelmäkonserttiin Musiikkitalon Black Boxissa. Musiikkitoimittaja Jake Nyman juonsi illan. Kapellimestarina toimi Pedro Hietanen (flyygeli) ja solisteina Aija Puurtinen ja Tuomari Nurmio. Bändissä soittivat Pauli Halme (kitarat), Kukka Lehto (viulu, mandoliini, laulu), Eeva Koivusalo (basso), Kepa Kettunen (rummut) ja Petri Puolitaival (saksofoni). Konserttiin oli vapaa pääsy, ja liput jaettiin loppuun parissa päivässä. Konsertista kuultiin Yle Radio Suomessa tunnin mittainen kooste 6.12. Missä on Saamenmaa? -seminaari ja -konsertti Kalevalaseura ja Saamelaisarkisto järjestivät Inarissa kulttuurikeskus Sajoksessa 2.11.2012 seminaarin Missä on Saamenmaa? Seminaarissa eri alojen tutkijat pohtivat paikan käsitettä Saamenmaa esimerkkinään. Seminaarissa julkistettiin Kalevalaseuran 91. vuosikirja Missä on Saamenmaa? Kulttuuritieteellisiä näkökulmia. Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela esitteli avauspuheenvuorossaan Kalevalaseuran vuosikirjan ja seminaarin teeman. Seminaarin muut puhujat olivat 10 professori Veli-Pekka Lehtola, pääjohtaja Jussi Nuorteva, Ph.D. Thomas DuBois, tohtoriopiskelija Ellen Marie Jensen, professori Marja Tuominen, professori emeritus Pekka Sammallahti sekä dosentti Sisko Ylimartimo. Seminaarin teema jatkui Sajoksessa Saamelaismusiikkikeskuksen ja Kalevalaseuran järjestämässä konsertissa, jossa esiintyivät Ulla Pirttijärvi-Länsman Ulda-yhtyeineen sekä Tiina Aikio ja Annukka Hirvasvuopio-Laiti, joita säesti Heikki Nikula. Konsertissa kuultiin perinteistä ja modernia joikua sekä muuta saamelaismusiikkia. Kirjailija, toimittaja ja elokuvantekijä Ima Aikio-Arianaick lausui konsertin aikana runojaan. Seminaari ja konsertti houkuttelivat paikalle runsaan yleisön: seminaarissa oli noin 70 kuulijaa ja konsertissa noin 200. Sekä seminaari että konsertti olivat nähtävissä myös internetissä suorana lähetyksenä. Tapahtumat ja Kalevalaseuran vuosikirja kiinnostivat laajasti myös Pohjois-Suomen medioita. Yhteistyöhankkeet Kalevalaseura-säätiö osallistui yhteistyökumppanina usean eri tapahtuman suunnittelemiseen, tiedottamiseen ja toteuttamiseen myöntämällä tapahtumille taloudellista tukea. Kilpalaulu Kalevalasta Kalevalaseura-säätiö käynnisti Konserttikeskus ry:n kanssa Kilpalaulu Kalevalasta ohjelmakilpailun, jossa etsittiin ohjelmaideoita Kalevalasta sisältönsä ammentaviin koulukonsertteihin. Projektin tarkoituksena on kertoa Kalevalasta elävän musiikin keinoin lapsille ja nuorille. Kilpailu julkistettiin toukokuussa 2012 ja haku avattiin lokakuussa 2012. Hakuaika päättyi 10.1.2013. Kilpailuun osallistui musiikkialan osaajia ympäri Suomen, ja ohjelmaideoita Kalevala-aiheiseksi koulukonserttiesitykseksi kertyi kaikkiaan 27. Ohjelmakilpailusta tiedotettiin sekä keväällä että syksyllä laajasti. Lehdistötiedote lähetettiin median lisäksi useille musiikkialan oppilaitoksille ja yhdistyksille sekä Kalevalaseuran ja Konserttikeskuksen sidosryhmille. Tiedotteen julkaisi omilla verkkosivuillaan muun muassa Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry, Elvis ry ja Suomen Kansanmusiikkiliitto. Tiedotetta jaettiin myös Facebookissa; muun muassa Yle Klassisen musiikin Facebook-sivuilla kilpailu nostettiin esille. Kilpailun logon suunnitteli graafikko Niilas Nordenswan. Mahti Tanssiteatteri Tsuumin kalevalainen Mahti on kansanmusiikin ja kansantanssin alkulähteiltä voimansa ammentava tanssiteatteriesitys, jota esitettiin Kalevalan 175vuotisjuhlavuoden tapahtumana 2010 mm. Kalevalaseura-säätiön tukemana. Kalevalaseura-säätiö tuki myös tuotannon uusintaesityksiä, jotka olivat Helsingissä Aleksanterin teatterissa 7.2., 8.2., 10.2. ja 11.2.2012. Elokuva myyttien vaelluksesta: Valon kantajat Rax Rinnekankaan elokuva Valon kantaja (työnimi oli Lucifer, Rilke ja Rintala) kertoo myyttien vaelluksesta ja kirjailija Paavo Rintalan tuotannon vaikutuksesta toiseen taiteilijaan. Elokuvan mottona on Rintalan toteamus: ”Myyttejä me emme voi avata. Jos me voisimme, myytit eivät olisi enää myyttejä. Mutta myyttejä voidaan tulkita ja sitä kautta maailmaa voidaan ymmärtää uudella tavalla.” Elokuvan käsikirjoitus, kuvaus ja ohjaus on Rax Rinnekankaan ja tuotantoyhtiö on Bad Taste Ltd. Käsikirjoitus perustuu osin Rinnekankaan radioteokseen Paavo Rintalan muisti ja Mathias Grünewald (Koura-palkinto vuoden parhaasta taideohjelmasta 2002) sekä Rinnekankaan teokseen Muodonmuutos – yksinpuhelu Rainer Maria Rilkelle (2006). Käsikirjoitus ja kuvaukset valmistuivat vuonna 2012, leikkaus, äänityöt ja muut jälkityöt keväällä 2013. Ensi-ilta on suunniteltu syksyksi 2013 Kekrinpäivän aikaan. Kalevalaseura tuki elokuvan tuottamista sekä vuonna 2011 että 2012. 11 Monologiooppera Akseli Monologioppeera Akseli on tehty baritoni Jorma Hynniselle. Sävellys on Kimmo Hakolan ja libretto Pekka Hakon. Oopperan ovat tuottaneet Ateneumin taidemuseo ja Suomalainen Kamariooppera yhteistyössä Kamariorkesteri Avanti!n kanssa. Kalevalaseura tuki oopperan sävellystyötä ja librettoa. Oopperan kantaesitys on Kalevalan päivänä 2013. Ooppera kertoo Akseli Gallen–Kallelan elämästä hänen mielenmaisemiensa ja näkyjensä kautta. Niitä hallitsevat koskematon korpi ja sydänmaiden kansanihmiset, nuoruuden Pariisin ilot ja pettymykset, syvä rakkaus Mary-vaimoon, elinikäinen ystävä Louis Sparre, tyttären kuolema, kalevalainen maailma, taiteen tekemisen intohimot ja ihanteet, levottomuus ja kaukokaipuu, Afrikan valo ja kauneuden huuma sekä kuoleman salaisuus. Vanha ja väkevä -musikaali Kalevalaseura-säätiö tuki kertomusvuonna muusikko Jussi Turpeisen (Osuuskunta Soittomiehet/Järvenpää Rock-koulu) Kalevala-aiheisen musikaalin sävellystyön loppuunsaattamista. Turpeisen musikaali tarttuu Kalevalaan tuoreella otteella ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri musiikkigenrejä. Helsingin Kaupunginteatteri on ilmaissut kiinnostuksensa musikaalia kohtaan. Kalevalan ja vietnamilaisen Mon man -eepoksen myytit Kalevalaseura-säätiön ja Juminkeko-säätiön vuonna 2011 käynnistämää hanketta Kalevalan ja vietnamilaisen Mon man -eepoksen myytit jatkettiin vuonna 2012. Hankkeen tavoitteena on saada vuonna 2013 vietnamilaisten taiteilijoiden näyttely Suomeen. Näyttelyn pohjana on Bui Viet Hoan vietnaminnos Kalevalasta sekä hänen luomansa Vietnamin vähemmistökansallisuuksien kansanrunouteen pohjautuva eepos Mon Manin lapset. Näyttely on jatkoa Kalevalaseura-säätiön aiemmille hankkeille, joissa on tarkasteltu myyttien visualisoimista eri kulttuureissa. Musiikkijuhla Sommelo Sommelo on Kainuussa ja Vienan Karjalassa vuosittain kesä–heinäkuun taitteessa järjestettävä musiikkijuhla, jossa runolaulu sekä muut vanhat ja uudet kansanmusiikin muodot ovat monipuolisesti esillä. Vuonna 2012 tapahtuma järjestettiin 28.6.–2.7., seitsemättä kertaa. Juhlasta on muodostunut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä arkaaiseen kansanmusiikkiin, erityisesti runolauluun, kanteleeseen ja itäisiin itämerensuomalaisiin kansanmusiikin lajeihin erikoistunut tapahtuma. Juhla sisältää noin 40 konserttia, seminaareja, neljä–kuusi kurssia tai työpajaa, taidenäyttelyitä sekä kulttuurimatkailua. Kalevalaseura-säätiö tuki lastenkonserttia Freija – Kiekkumaralla Piilometsässä. Kalevala. L’epica, la poesia orale, l’arte, la musica Atti del Convegno Italiankielinen konferenssijulkaisu (Kalevala. Suomalainen ja karjalainen epiikka, kansanrunous, taide ja musiikki) perustuu Kalevalaseuran yhteistyössä Associazione Musicale Sergio Gaggian ja Regione autonoma Friuli Venezia Giulian kanssa vuonna 2011 järjestämän konferenssin esitelmiin. Esitelmissä käsiteltiin suomalais-karjalaiseen ja laajemmin itämerensuomalaiseen epiikkaan, mytologiaan ja rituaaleihin liittyviä teemoja sekä niiden kytkeytymistä suomalaiseen kuvataiteeseen, teatteriin ja musiikkiin. Kirjan toimittaa tutkija, kääntäjä Vesa Matteo Piludu. Kalevalaseura tuki toimitustyötä taloudellisesti. Teos ilmestyy vuonna 2013. Italialaisten säveltäjien Kalevala Italialainen säveltäjä Silvia Colosanti teki Kalevalan innoittamana sävellyksen Tuli tuhmaksi rupesi, joka kantaesitettiin Kuhmon Kamarimusiikin konsertissa Helsingissä 17.12.2012. Kalevalaseuran yhteistyökumppaneina ja yhdyshenkilöinä säveltäjän kanssa ovat Vesa Matteo Piludu ja pianisti, kulttuurituottaja Andrea Rucli. Säveltäjien Kalevala hanke jatkuu vuonna 2013. Hanketta toteutetaan yhdessä Associazione Musicale Sergio Gaggian kanssa. Below the Surface – Aino – Pinnan alla -tanssiteos Joensuulaisista teatteritaiteen opiskelijoista koottu ryhmä valmisti Kalevalaseura-säätiön tukemana ammattitaiteilijoiden ja Teatteri Fiasko ry:n kanssa Joensuun seudun 12 kansalaisopistossa tanssiteoksen Below the Surface – Aino – Pinnan alla. Teos esitettiin Joensuussa helmikuussa 2012 Kalevalan mitalla -tapahtumassa. Hankkeen vetäjänä oli teatteriohjaaja Tuire Hindikka. Tuki Paanajärven kaupalle Kalevalaseura-säätiö tuki Juminkeko-säätiön kautta Paanajärvellä sijaitsevan kaupan toimintaa. Tuen avulla kylän ainoa kauppa voidaan pitää avoinna. Kaupan merkitys on kyläläisten arjen sujumisen kannalta äärimmäisen tärkeä. Kalevala yhdistää -hanke Kalevalaseura-säätiö suunnitteli yhdessä Venäläisen museon, Suomen Pietarin instituutin ja Turun Pietari-seuran kanssa hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä Kalevalan ja sen kulttuurihistorian tuntemusta Venäjällä suomen kielen opiskelijoiden sekä pietarilaisten koululaisten keskuudessa. Hanke toteutetaan vuosina 2013–2014. Vierailuluennot Kalevalaseura-säätiö tuki Savonlinnassa 2.–7.7.2012 järjestettävää kansainvälistä Huumorin ja naurun tutkimuksen kesäkoulua maksamalla kahden luennoitsijan, FT Liisi Lainesten (Tarton yliopisto/ Kirjandusmuusem) ja prof. Jussi Pakkasvirran (Helsingin yliopisto) matka- ja majoituskulut sekä luentopalkkiot. Lisäksi tuettiin FT Pauliina Latvalan osallistumista kesäkouluun. Kalevalaseura-säätiö kutsui vieraakseen yhdysvaltalaisen folkloristiikan tutkijan, professori Thomas A. DuBois’n (The Department of Scandinavian Studies, University of Wisconsin–Madison). DuBois luennoi vuosikirjan julkistamistilaisuudessa 2.11. Inarissa, minkä lisäksi hän piti Helsingin yliopistossa 31.10. luennon ostikolla Carving Continuity. Four Artists Engage Traditions of Religious Wood Carving in the Modern Nordic-Baltic Region. Kalevalaseura-säätiö kutsui myös shamanismitutkija Mihály Hoppálin (European Folklore Institute) luennoimaan Helsingin kirjamessuilla järjestettyyn tilaisuuteen Shamans of Today. Rebirth of Shamanism 24.–28.10.2012. Julkaisut ja tutkimus Kalevala maailmalla. Kalevalan käännösten kulttuurihistoriaa Kalevalaseuran vuonna 2010 käynnistämä tutkimus- ja julkaisuhanke Kalevalan käännösten kulttuurihistoriasta saatiin päätökseen. FT Petja Aarnipuun toimittamassa Kalevala maailmalla. Kalevalan käännösten kulttuurihistoriaa -teoksessa vaelletaan eeposkäännösten matkassa eri kielialueille ja yksittäisten kääntäjien mielenmaisemissa ja kulttuuripoliittisissa kysymyksissä. Teoksessa on 23 artikkelia (396 s.). Se julkistettiin SKS:n kustantamana Kekrinpäivän seminaarissa Helsingin kirjamessuilla 27.10.2012. Saamenmaa. Kulttuuritieteellisiä näkökulmia. Kalevalaseuran 91. vuosikirja Veli-Pekka Lehtolan, Ulla Pielan ja Hanna Snellmanin toimittamassa Kalevalaseuran 91. vuosikirjassa Saamenmaa. Kulttuuritieteellisiä näkökulmia (SKS, 320 s.) kartoitetaan saamentutkimuksen nykytilaa tuoreista näkökulmista, joita tarjoavat pääosin uuden sukupolven tutkijat. He rikkovat ulkopuolisten stereotypioita saamelaisista mutta suhtautuvat uteliaan kriittisesti myös niihin puhetapoihin, joilla saamelaiset rakentavat omaa saamelaisuuttaan. Eri alojen tutkijoita yhdistää kysymys: miten saamelaiset määrittelevät itsensä ja miten muut sen tekevät? Vuosikirja julkistettiin 2.11. Inarissa kulttuurikeskus Sajoksessa pidetyssä seminaarissa Missä on Saamenmaa? Kalevalamittaisen runouden tutkimushanke Kalevalaseura-säätiö käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on saada rahoitetuksi apurahavaroin kolmen vuoden määräajaksi (2013–2015) vanhojen runojen erikoistutkijan tehtävä. Hankkeen on määrä edistää kansainvälisesti kalevalamittaisten runojen, muiden vanhojen kansanrunojen sekä suullisten eeposten tutkimusta. 13 Hankkeelle nimettiin johtoryhmä, joka kartoitti hankkeen sisältöä ja toiminnan suuntaviivoja ja rahoitusmahdollisuuksia. Johtoryhmän puheenjohtaja oli professori emeritus Seppo Knuuttila ja jäseninä olivat professori Pekka Hakamies (Turun yliopisto, folkloristiikka ja Kalevala-instituutti), pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura), toiminnanjohtaja Ulla Piela (Kalevalaseura) sekä professori Lotte Tarkka (Helsingin yliopisto, folkloristiikka). Lahjoitukset Meksikolainen kuvataiteilija ja Kalevalaseura-säätiön ulkomainen jäsen Alfredo Vidal lahjoitti Kalevalaseura-säätiölle Kalevala-aiheisen teoskokonaisuuden Viva Kalevala. Teos koostuu 218:sta noin A6-kokoisesta värillisestä piirroksesta; yhdestä Kalevalan runosta piirroksia on 3–4. Teos oli kokonaisuudessaan esillä Juminkeossa vuonna 2003. Kuvataiteilija Juhana Blomstedt lupasi ennen kuolemaansa lahjoittaa Kalevalaseurasäätiölle pienoisluonnoksen Kalevalaseuran Taiteilijoiden Kalevala -hankkeeseen tilaamasta teoksesta Alkukuvan jäljillä. Ilman impi, Synnyt syvät, Sulkunuotta. Triptyykki 2008. Teos pohjautuu Kalevalan runoihin 1–5. Jertta Blomstedt toi pienoisluonnoksen Kalevalaseura-säätiöön 24.10.2012. Säveltäjä Yrjö Hjelt on lahjoittanut Kalevalaseura-säätiön käsikirjastoon mieskuorolle sävelletyn ja Kalevalan 41. runoon liittyvän sävellyksensä Ulvosi upehen jouhet partituurin. Taideteokset Kalevalaseura-säätiö hankki kokoelmiinsa kolme Kalevala Granaina -hankkeessa valmistunutta teosta, jotka ovat Javier Seco Goñin sekatekniikalla vanerille tehdyt teokset Alku I ja Alku II sekä Alfredo López Lópezin Ahjo (fotomontaasi). Teokset on sijoitettu Nehvon vartioon. Lisäksi hankittiin kaksi beniniläisen kuvataiteilijan Joël Adetovin teosta, Väinämöinen et Le Kalevala sekä L’enjeu du Kalevala. Myös nämä teokset sijoitetaan Nehvon vartioon. Adetovi teki teokset Kalevalaseuran tukemaan Le Kalevala -näyttelyyn, joka järjestettiin Beninissä Villa Karossa vuodenvaihteessa 2010–2011. Näyttelyssä oli viiden togolaisen ja viiden beniniläisen taiteilijan teoksia, joiden inspiraation lähteenä oli Kalevalan maailmansyntyruno. Kalevalan käännökset Vuonna 2011 pakistanilainen Arshad Farooq sai valmiiksi Kalevalan urdunkielisen käännöksen. Urdunkielinen Kalevala painettiin Pakistanissa ja se ilmestyi lokakuussa 2012. Vuoden lopussa koottujen tietojen mukaan Kalevala on käännetty 55 eri kielelle. Käännöksiä on kuitenkin enemmän, sillä Kalevala on käännetty useille kielille monta kertaa uudestaan. Kalevalaseura-säätiö antaa Kalevalan kääntäjille asiantuntija-apua ja opastusta Kalevalan lähteistä ja runotulkinnoista sekä kokoaa käännöksiin liittyvää materiaalia. Säätiö tekee yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kanssa Kalevalan käännösten bibliografian ylläpitämisessä sekä Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILI:n kanssa Kalevalan käännöksiin liittyvissä rahoituskysymyksissä. Nehvon vartio Kalevalaseura-säätiö on omistanut vuodesta 2004 alkaen Ilomantsin Nehvonniemen kylästä kiinteistön, jonka nimi on Nehvon vartio. Paikka on tarkoitettu työskentely- ja virkistyspaikaksi henkilöille, jotka edistävät suomalaiseen kulttuuriperintöön ja Kalevalaan liittyvää tutkimusta ja taidetta. Kiinteistö käsittää päärakennuksen, pihasaunan, varastorakennuksen ja ns. asuntolarakennuksen, jossa on kaksi kaksiota. 14 Kertomusvuonna vuokralaisina oli yksityisiä henkilöitä. Toinen kaksioista on käytettävissä osan vuotta myös taiteilijoiden ja kulttuurintutkijoiden – Kalevalan, kansanrunouden, kansanmusiikin, kansatieteen ja Karjalan tutkijoiden – residenssinä. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Säätiön varsinainen toiminta rahoitettiin tilivuonna yksinomaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 348 114 euroa. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut 110 676 euroa, tapahtuma- ja hankekulut 101 547 euroa, julkaisu-, tutkimus ja tiedotuskulut 41 538 euro, hallintokulut 43 139 euroa sekä toimistokulut 28 013 euroa. Tunnustuspalkintoina jaettiin yhteensä 19 000 euroa. Luottamustoimisille henkilöille ei maksettu palkkioita. Säätiön sijoituksia hoidetaan taloustoimikunnan hallitukselle tekemien suositusten perusteella, hallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman puitteissa. Säätiön sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat tilivuonna 517 561 euroa (v. 2011 582 088). Niistä osinkotuotot olivat 241 637 (284 003), korkotuotot 69 699 (72 589), vuokratuotot 11 290 (9 035) ja arvopaperien myyntivoitot 119 705 (216 461) euroa. Edellisvuonna tehdyistä arvonalennuskirjauksista voitiin palauttaa 75 230 (0) ja uusia tehtiin 150 040 (286 235) euroa. Arvopaperien hoitokulut olivat 1 008 (1 008) euroa. Huoneistojen hoitokulut olivat 28 339 ( 3 815) euroa, joka sisältää As Oy 4 linja 24:n putki- ja rahoitusvastikeosuutena maksetun 26 031 euron kertasuorituksen. Koko toiminnan alijäämä oli 9 940 (93 539) euroa. Ilman myyntivoittoja, arvonalennuskirjauksia ja niiden palautuksia tulos olisi 54 835 euroa alijäämäinen (23 765). Säätiön arvopaperien kirjanpitoarvo 31.12.2012 oli 4 543 525 euroa ja markkina-arvo 6 759 820 euroa. Säätiön omien pääomien määrä 31.12.2012 oli 5 179 379 euroa. Vieras pääoma 27 598 euroa koostui ostoveloista ja tilinpäätökseen liittyvistä eroista. Verohallitus on nimennyt Kalevalaseura-säätiön vuosiksi 2011–2015 sellaiseksi tuloverolain 57 §:n 1 mom 2 kohdassa tarkoitetuksi säätiöksi, jolle tehdyn vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen toinen yhteisö saa vähentää tulostaan verotuksessa. Lahjoitus on käytettävä tieteen ja taiteen tukemiseen. Kalevalaseura-säätiö jatkaa edelleen yleishyödyllistä toimintaansa taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti. Säätiö osallistuu hankkeisiin, joiden tavoitteena on säätiön sääntöjen mukaisesti edistää suomalaiseen kulttuuriperintöön ja Kalevalaan liittyvää tieteellistä ja taiteellista toimintaa.