Sirpa Pietikäinen 2014 EU pähkinänkuoressa Sirpa Pietikäinen 2014  Komission työohjelma 2014  Miten paljon rahaa sinne annetaan ja miten paljon sieltä saadaan?  Talouskriisin lyhyt oppimäärä - kohti pankkiunionia  Ympäristöpolitiikassa pyritään resurssitehokkuuteen  Parempia tuotteita ja palveluita: julkisia hankintoja koskeva uudistus  Horisontti 2020 - tulevaisuuden kasvun eväitä  Uutta kasvua avoimemmassa Euroopassa - Sisämarkkinoiden toimenpidepaketit I ja II  Digitaaliagenda  Sähköinen terveydenhuolto  EU kehittää alueita: Koheesio- ja sosiaalirahastot Sirpa Pietikäinen 2014 Komission työohjelma 2014 Lista ensi vuoden painopisteista: http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2014_annex_en.pdf Lakia säätävät aloitteet:  Resurssitehokkuus ja jäte o Uudet kierrätystavoitteet, ohjeistukset ja indikaattorit resurssitehokkuudelle  EU:n liittyminen Euroopan Ihmisoikeussopimukseen o Muutetaan EU-säännöstöä yhteensopivaksi, jotta liittyminen mahdollista  Kriisinhallinta- ja ratkaisumekanismi muille rahoituslaitoksille kuin pankeille o Dominoefektien torjunta, pankeille tehtyä säännöstöä muutetaan muille rahoituslaitoksille sopivaksi  OLAF-reformi o Petostentorjuntaviraston toiminnan valvonnan tehostaminen Muita tärkeitä aloitteita:                  EU:n luomutuotantoa koskevia periaatteita tarkistetaan 2030 puitteet ilmasto- ja energiapolitiikalle Puitteet liuskekaasun turvalliselle louhinnalle Valtionapusäännösten modernisaatio Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti Tiedonanto koskien työpaikkojen luomista vihreän talouden alalle Palkkatasa-arvoa koskevan lainsäädännön uudistaminen Ääriryhmien välivaltaan reagointi Esteettömyyssäädös Uusi näkökulma yritysten kaatumiseen ja maksukyvyttömyyteen Pitkäaikaisrahoitukseen liittyvien toimenpiteiden seuranta Tekijänoikeuksia koskevan suojan uusiminen Arvonlisäveron uudistus Yhteisten energiamarkkinoiden kehittäminen Teollisuusohjelma EU:n meriturvallisuusstrategia EU:n oikeusvaltioperiaatteen kehittäminen Sirpa Pietikäinen 2014 Miten paljon rahaa sinne annetaan ja miten paljon sieltä saadaan? 1. Talousarvio miljardeina vuosina 2012 & 2013 2012 20131 Muutos % Kokonaisbudjetti 147,2 miljardia 150,9 miljardia 2,5 % Kestävä kasvu 67,5 miljardia 70,6 miljardia 4,5 % Luonnonvarat Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus EU Globaalina toimijana 60,0 miljardia 60,2 miljardia 0.3 % 2,1 miljardia 2,1 miljardia 0% 9,4 miljardia 9,6 miljardia 2,12 % 8,3 miljardia 8,4 miljardia 1,2 % Hallinto 2. Mistä tulot saadaan? 20122 EU-maiden bruttokansantuloon perustuvat maksuosuudet 73 % 73,4 % Tulli- ja sokerimaksut 15 % 14,1 % ALV:oon sovellettava yhtenäinen verokanta 11 % 11,3 % 1% 1,2 % Muut tulot, kuten aiempina vuosina käyttämättä jääneet varat 1 2013 http://ec.europa.eu/budget/figures/2013/2013_en.cfm http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/publications/2012/budget_folder/186978_2011_4429_EU_B UDGET_2012_EN_V2.pdf 2 Sirpa Pietikäinen 2014 3. Jäsenvaltioiden rahoitus  vertailuna kolme erilaista maata, mukaan lukien Suomi (vuonna 2011)3 EU:lle maksettavat Maksettavien osuus bruttokansantulosta EU:lta saatavat Saatavien osuus bruttokansantulosta 23,12 miljardia 0,81% 0,47% Kreikka 1,9 miljardia 0,94% Suomi 1,96 miljardia 0,86% 12,13 miljardia 6,536 miljardia 1,29 miljardia Saksa 2,57% 0,72% 4. Muita faktoja – EU:n budjetti on itse asiassa pienempi, kuin keskikokoisen jäsenvaltion, kuten esimerkiksi Belgian budjetti. – Kansalliset tai alueelliset viranomaiset jäsenvaltioissa käyttävät peräti 80 prosenttia EU:n varoista, näin ollen ne varmistavat ensi kädessä, että varat käytetään asianmukaisesti. Ne ovat vastuussa tuensaajien valinnasta, ja ne varmistavat ensi kädessä, että varat käytetään asianmukaisesti.4. – EU:n budjetti on aina tasapainossa, mikä tarkoittaa, että EU:lla ei ole velkoja. 94 % EU:n budjettiin maksetuista varoista käytetään säädöksiin ja ohjelmiin, jotka suoraan hyödyttävät EU:n kansalaisia. – Keskiverto eurooppalainen rahoitti EU:n vuoden 2010 talousarviota noin 67 sentillä per päivä5. 3 http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/publications/2012/budget_folder/186978_2011_4429_EU_B UDGET_2012_EN_V2.pdf 4 5 http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/publications/myths/pub_eu_spending_fi.pdf http://ec.europa.eu/budget/explained/myths/myths_en.cfm Sirpa Pietikäinen 2014 – Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2012 oli 658,8 miljoonaa euroa eli 122 euroa asukasta kohden. Se pysyi vuoden 2011 tasolla, jolloin Suomen nettomaksu oli 652,1 miljoonaa euroa.6 5. Vuosia 2014 - 2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys – Monivuotinen rahoituskehys listaa ensisijaiset prioriteetit tarkemmille vuosibudjeteille seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Samalla se asettaa vuosibudjeteille katon, jonka yli unionin vuosibudjetit eivät saa mennä. – Tämä budjettisuunnitelma linkittyy Eurooppa 2020 strategiaan ja pyrkii edistämään Euroopan kilpailukykyä innovatiivisten budjettien avulla.7 MFF:n (Multiannual Financial Framework) osa-alueet jakautuvat seuraavasti: a. 47 % älykäs ja osallistuva kasvu b. 39 % kestävä kasvu: luonnonvarat c. 2 % turvallisuus ja kansalaisuus d. 6 % globaali Eurooppa e. 6 % hallinto8 6 http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131127Suomen/name.jsp http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/publications/2012/budget_folder/186978_2011_4429_EU_B UDGET_2012_EN_V2.pdf 8 http://ec.europa.eu/budget/figures/2012/2012_en.cfm 7 Sirpa Pietikäinen 2014 Talouskriisin lyhyt oppimäärä - kohti pankkiunionia Mistä kaikki alkoi? Syksyllä 2008 kaatunut yhdysvaltalainen investointipankinjärkäle Lehman Brothers sysäsi maailmanlaajuisen talouskriisin liikkeelle - vaikka merkkejä ongelmista oli luettavissa jo ennen Lehman Brothersia, osasi harva ennustaa konkurssin aikaansaaman kriisin mittavuuden. Kriisi eteni finanssimarkkinoiden kriisistä pankkikriisiksi ja lopulta valtiontalouksien kriisiksi. Kansainvälinen vastaus Kriisiä edelsi löyhän säätelyn ja valvonnan aika – nähtiin, että finanssitoimijoiden itsesäätely on riittävää. Kansainvälisesti vastausta finanssikriisin paljastamiin ongelmiin on pohdittu erityisesti rikkaiden maiden G20-ryhmässä. G20-kokouksissa maat ovat sitoutuneet sääntelyn aukkojen tukkimiseen, finanssisektorin läpinäkyvyyden lisäämiseen ja sektorin valvonnan vahvistamiseen. Näistä G20-sitoumuksista kumpuavat myös suuri osa niistä finanssi- ja pankkisektoria koskevista laeista, joita EU on kriisin jälkeen ottanut työn alle. Yhdysvalloissa G20sitoumukset ovat taustalla massiiviselle Dodd-Frank -lakipaketille. EU ja finanssimarkkinoiden valvonta ja sääntely EU:ssa finanssisektorin valvontaa, säätelyä ja vakautta pönkittävää lainsäädäntöä on laadittu tiiviillä tahdilla viimeisen muutaman vuoden aikana. 1. Eurooppalaiset valvontaviranomaiset Finanssisektorin “vahtikoirina” aloittivat vuoden 2011 alussa kolme eurooppalaista valvontaviranomaista, jotka vastaavat rahoitus-, pankki- ja vakuutustoiminnan valvonnasta. Ennen kriisiä kansainvälisten finanssitoimijoiden valvonta oli lähinnä kansallista – ilman riittävää yhteistyötä valvojien välillä. Kriisiaikana yhteistyön ja hajanaisuuden ongelmat paljastuivat kokonaisuudessaan. Uusi on myös laajasti makrotason valvonnasta huolehtiva Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että koko eurooppalaista talousjärjestelmää mahdollisesti horjuttavat riskitekijät pysyvät hallinnassa. Kts. "Reforming the European financial supervision http://ec.europa.eu/internal_market/finances/committees/index_en.htm system" Sirpa Pietikäinen 2014 2. Pankkien pääomavaatimukset Iskua ottanutta pankkisektoria pakotetaan lainsäädännöllä vahvemmaksi: niin kutsutulla CRD IV-paketilla nostetaan pankeilta vaadittavan omapääoman määrää ja kohotetaan sen laatua. Tulevien pankkikriisien estämisessä olennaista on se, että pankeilla on riskinsietokykyä: omia pääomia, joista voi huonoina aikoina nipistää. Uusien pääomavaatimusten keskeiset kohdat ovat: - Uudet säännöt voimaan vuoden 2014 alussa Ensisijaista omapääomaa (tier 1) 4,5 %; kokonaispääomavaatimus 8 % Lisäksi lisäpääomavaatimuksia mm. järjestelmäriskin kannalta tärkeille toimijoille Katto pankkiireille maksettaville bonuksille: maksimissaan 100 % (1:1) palkasta; tätä voidaan kuitenkin tuplata supermääräenemmistön päätöksellä. Kts. CRD IV -paketti: http://ec.europa.eu/internal_market/bank/regcapital/legislation_in_force_en.htm 3. Läpinäkyvyyttä ja parempaa valvontaa: MIFID/R ja markkinaväärinkäytökset Läpileikkaavana teemana uudistuvassa lainsäädännössä on läpinäkyvyys ja pelisääntöjen rikkomisesta koituvat sanktiot. Olemassa olevan säännöstön porsaanreikiä pyrkivät tukkimaan sekä rahoitusmarkkina- että markkinoiden väärinkäytöstä koskeva lainsäädäntöuudistus. Sääntelyn ulkopuolelle syntynyttä toimintaa paimennetaan sääntelyn piiriin, minkä lisäksi pyritään esimerkiksi määrittämään, milloin niin kutsuttu korkean frekvenssin kaupankäynti on itse asiassa markkinoiden väärinkäyttöä. Vastasin oman ryhmäni pääneuvottelijana sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia koskevasta lainsäädännöstä. Kts. MIFID II: http://ec.europa.eu/internal_market/securities/isd/mifid/index_en.htm Ja markkinaväärinkäytökset: http://ec.europa.eu/internal_market/securities/abuse/ 4. Johdannaiskauppaan ja yritystoimintaan läpinäkyvyyttä Läpinäkyvyyttä lisätään myös johdannaiskaupan ja yritystoiminnan osalta: uusi johdannaisia koskeva lainsäädäntö pyrkii pakottamaan suurimman osan näillä käydystä kaupasta säännellyille ja valvotuille markkinoille. Tällä hetkellä valtaosa johdannaiskaupasta käydään niin sanotusti "pöydän yli", markkinoilta ja valvojilta näkymättömissä. Yritystoiminnan avoimuutta lisäävä lainsäädännön uudistus taas tiukentaa omistusoikeuksien ilmoitusvelvollisuutta, minkä lisäksi energian raaka-ainetuottajille asetetaan velvollisuus ilmoittaa tarkemmin maakohtaiset toimintonsa. Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa verotusta ja verotulojen jakautumista. Vastasin niin ikään oman ryhmäni kannoista tämän lainsäädännön osalta. Kts. Johdannaisia koskevasta http://ec.europa.eu/internal_market/financial-markets/derivatives/ lainsäädännöstä: Sirpa Pietikäinen 2014 Ja avoimuusdirektiivistä: http://ec.europa.eu/internal_market/accounting/legal_framework/transparency_directi ve/index_en.htm 5. Paketoituja sijoitustuotteita ('PRIPS') koskevat tiedonantovelvollisuudet: Avaintietolomake (COM (2012) 352) Ehdotuksen tavoitteena on avoimuuden ja vertailtavuuden lisääminen sellaisten paketoitujen sijoitustuotteiden osalta, joita kaupataan yksityissijoittajille. o Tällä hetkellä kuluttajat saavat usein vaikeasti ymmärrettävässä muodossa tietoa sijoitusmahdollisuuksista: vaikeuttaa sijoituksiin liittyvien riskien ja kustannusten arviointia ja vertailua. o Sijoitustuotteista annetaan myös nykyisin tietoja eri tavoin riippuen sijoitustuotteen oikeudellisesta muodosta ja jakelukanavasta (pankki, vakuutusyhtiö jne). Tietojen vertailukelpoisuudessa ja esitystavassa on eroja → vaikeuttaa harkitun sijoituspäätöksen tekemistä. Jotta eri sijoitustuotteiden vertailtavuus ja niihin liittyvien riskien arviointi helpottuisi, esitetään kaikille paketoiduille sijoitustuotteille laadittavaksi nk. avaintietolomake, johon kerätään sijoitustuotetta koskevat tärkeimmät tiedot tiivistetyssä, yksinkertaisessa ja ymmärrettävässä muodossa. Vastaan oman ryhmäni pääneuvottelijana lainsäädännöstä. 6. Varjopankkitoiminta Varjopankkijärjestelmä on " rahoituksen välittäjistä, rahoitusvälineistä, yksiköistä ja rahoitussopimuksista koostuva järjestelmä, jossa harjoitetaan pankkitoiminnan kaltaisia toimintoja, joita ei ole säännelty tai joiden sääntely on joko kevyttä tai puuttuu muihin kuin järjestelmäriskeihin, ja jossa ei ole taattua mahdollisuutta käyttää keskuspankkien likviditeettisopimuksia tai julkisen sektorin luottotakuita - FSB:n arvion mukaan vuonna 2011 n. 51 bn € euroa (vrt 2002 n. 21 bn €) näin ollen varjopankkijärjestelmän osuus koko rahoitusjärjestelmästä on 25– 30 % ja puolet pankkien kokonaisvaroista Varjopankkitoiminnan sääntelyn ensimmäinen askel: Rahamarkkinarahastot - EU:ssa n. 22 % joko valtioiden tai yrityssektorin liikkeeseen laskemista lyhytaikaisista velkainstrumenteista on rahamarkkinarahastojen hallussa. Rahamarkkinarahastot ovat merkinneet 38 % pankkisektorin liikkeeseen laskemasta lyhytaikaisesta velasta → toimivat linkkinä, joka yhdistää lyhyen rahan kysynnän ja tarjonnan. - Haavoittuvaisia sijoittajapaolle: 1) rahamarkkinarahastojen ja reaalitalouden välinen läheinen yhteys ja 2) rahamarkkinarahastojen ja järjestäjien välinen yhteys. Sirpa Pietikäinen 2014 - Ehdotetulla asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan näiden rahastojen likviditeetti, mm. ottamalla käyttöön yhteiset säännöt päivittäisten ja viikoittaisten likvidien varojen vähimmäistason varmistamiseksi Eurokriisi ja kehitys kohti pankkiunionia Eteläistä Eurooppaa piinaava julkisen talouden kriisi heiluttaa euroa ja uskoa yhteisvaluuttaan ja sen tulevaisuuteen. Neuvosto on kokoontunut kriisikokouksesta toiseen. Päätöksiä ja sopimuksia on syntynyt, tähtäimessä on jäsenmaiden talouspolitiikkojen parempi koordinointi ja sen varmistaminen, ettei yhteisesti sovituista säännöistä enää lipsuta, vaan yhteisistä budjettiraameista lipsumisesta seuraa pahimmillaan huomattavia sakkoja. 1. Taloushallintapaketti, "sixpack" 3/6 esitystä koskevat budjettia (vakaus- ja kasvusopimusta); 2 luo uuden valvonta, "hälytys" ja sanktiojärjestelmän; viimeinen koskee yhteisiä standardeja kansalliselle tilinpidolle Sis. mm. seuraavat sanktiot/rajat:  jos jäsenvaltio ei saavuta budjettivajetta koskevaa tavoitetta, antaa komissio ko. maalle varoituksen → jos ei ryhdy toimiin 7kk:n sisään, EC voi antaa vähintään 0.2%/BKT sakon, joka korkoa kasvava talletus  Kansalliset velka- ja alijäämärajat: alijäämä ei saa ylittää 3% BKT:stä ja velka ei yli 60%. Jäsenmaat, jotka ylittävät nämä raja-arvot, asetetaan liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn. 2. "twopack" 6-packia seurannut, kahden lainsäädännön paketti, jossa säädetään euroalueen vakavissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita koskevista säännöistä sekä koko euroalueen maiden talousarviosuunnitelmien seurantavaatimuksista. Talousarvion seurantavaatimuksia koskevassa laissa annetaan komissiolle valtaa valvoa jäsenmaiden budjettisuunnitelmia. Mikäli talousarvio ei vastaa yhteisiä tavoitteita, komissio voi vaatia siihen muutoksia. Vakavissa vaikeuksissa olevia euronmaita koskeva lainsäädäntö koskee lähinnä ko. maiden tiukempia valvontamenetelmiä. 3. Pankkiunioni Mitä, miksi ja millainen pankkiunionista tulisi rakentaa - Äärimmäisen myrkylliseksi osoittautunut ja kriisin eskaloitumista edistänyt yhteys valtion velan ja pankkien keräämien velkojen välillä on nyt aika katkaista: pankkiunionin rakentaminen tähtää tähän. Sirpa Pietikäinen 2014 - Tavoitteena on, ettei veronmaksajien piikkiin enää tulevaisuudessa laskuteta yhdenkään pankin virheitä tai väärinkäytöksiä, vaan laskut osoitetaan pankkien itsensä maksettavaksi. - Komissio on lähtenyt esityksessään liikkeelle oikeasta päästä: On tärkeää, että prosessia lähdetään rakentamaan loogisessa järjestyksessä ja toimivana kokonaisuutena. o Tähän tulee ensin kuulua vahvan toimivallan omaava eurooppalainen pankkiviranomainen, ja vasta sitten yhteiseurooppalainen kriisirahasto, jonka avulla varmistetaan, että pankit itse huolehtivat mahdollisessa kriisissä syntyvistä tappioista. Vasta tulevaisuudessa häämöttää mahdollisesti yhteiseurooppalainen talletussuojarahasto Yhteinen valvontamekanismi (SSM - single supervisory mechanism) - Komission esitys pankkiunionista julkaistiin syyskuussa 2012: o EKP:stä eurooppalainen pankkivalvoja ('single supervisor') o tähän liittyen Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) roolia mukautetaan EKP:n uuteen rooliin (EBA:lla säilyy pitkälti nykyinen rooli, päätyönä laatia kakkostason teknistä säädöstöä ja mm. pankkien stressitestejä) o "Tiekartta", jossa seuraavat askeleet - erityisesti pankkien kriisinratkaisurahasto (resolution fund) ja yhteiseurooppalainen talletussuojarahasto. - Neuvoston ja parlamentin välinen sopu: o SSM voimassa €-alueella - alueen ulkopuoliset EU-maat saavat liittyä järjestelmään niin halutessaan o EKP:n suoraan valvontaan pankit, joiden varat yli €30 mrd.; tai 20 % ko. maan BKT:stä - pienempien pankkien valvonta kansallisten valvojien kautta Pankkien yhteinen kriisinhallinta ja -ratkaisumekanismi Tulevien pankkikriisien ehkäisy, hallinta ja ratkaisu ovat pankkiunionin päätavoitteita. - Pankkien tulee jatkossa laatia "testamentti" rahoitustilanteita varten. - suunnitelma vaikeita - Jos kriisiin joudutaan, on viranomaisilla käytössään koko joukko työkaluja, joilla kriisiä lähdetään purkamaan: o mm. valta myydä pankin liiketoiminta joko kokonaan tai osittain toiselle pankille sekä pahimmassa tapauksessa myös kohdentaa tappioita pankin osakkeenomistajille ja velkojille ensisijaisuusjärjestyksessä. Ehdotus yhteisestä kriisinratkaisumekanismista jakaantuu kahteen osaan: - Toisessa keskitytään siihen, miten kriisinratkaisu järjestetään hallinnollisesti ja toinen siihen, miten se rahoitetaan. Sirpa Pietikäinen 2014 o Hallintaa varten ehdotetaan rakennettavaksi niin kutsuttu yhteinen kriisinratkaisulautakunta, joka valmistelee pankin alasajon - alasajon toteutus on kuitenkin edelleen kansallisissa käsissä. o Rahoitusta varten ehdotetaan perustettavaksi pankkien itsensä kustantama kriisinratkaisurahasto, jonka tavoitekoko olisi - jos komissio saa tahtonsa läpi - 1 % kaikista suojattujen talletusten määrästä. Uusi finanssijärjestelmä Euroopalle - taulukko Globaalin finanssijärjestelmän sääntöjen uudelleenrakentaminen GLOBAALIN FINANSSISEKTORIN PAREMPI SÄÄNTELY JA VALVONTA Huhtikuu 2009 Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot "AIFMD" Syyskuu 2010 Johdannaiset "EMIR" Heinäkuu 2010 Talletussuoja (100,000€) Marraskuu 2008 Kesäkuu 2010 Marraskuu 2011 Luottoluokituslaitokset Heinäkuu 2011 Lokakuu 2011 Lokakuu 2011 Kesäkuu 2012 2013 2013 Yhdet säännöt pankkien vakavaraisuusvaatimuksille: pääoma, likviditeetti ja velkaisuusastesäädö säännöt korvauksista ja parannettu verotietojen avoimuus "CRD IV/CRR" Rahoitusmarkkina-asetus ja direktiivi "MiFID/R" Sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia koskevan lainsäädännön tiukentaminen "MAD/R Pankkikriisien estäminen, hallitseminen ja ratkaiseminen "BRRD" Varjopankkitoiminta, mukaan lukien lyhyen koron rahastot ja arvopaperilaki Muiden kuin pankkien kriisien estäminen, hallitseminen ja ratkaiseminen Turvallinen, vastuullinen ja kasvua voimistava eurooppalainen finanssisektori TURVALLISEN JA KASVUA EDISTÄVÄN EUROOPPALAISEN FINANSSISEKTORIN RAKENTAMINEN Heinäkuu 2007 Riskipohjaiset huolellisuus- ja vakavaraisuussäädökset vakuuttajille "Solvency II" Syyskuu 2009 Syyskuu 2010 Joulukuu 2010 Eurooppalaisten valvontaviranomaisten perustaminen (pankeille, pääomamarkkinoille, vakuutuksille ja eläkkeille) ja Euroopan järjestelmäriskikomitean säädökset Lyhyeksimyynti ja riskijohdannaiset Yhtenäisen euromaksualueen luominen "SEPA" Va Si Pä Si Sirpa Pietikäinen 2014 Tammikuu 2011 Helmikuu 2011 Maaliskuu 2011 Lokakuu 2011 Marraskuu 2011 Joulukuu 2011 Joulukuu 2011 Maaliskuu 2012 Heinäkuu 2012 Heinäkuu 2012 Heinäkuu 2012 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 2013 2013 2013 2013 2013 2013 Uusi eurooppalainen vakuuttajien valvontakehikko "Omnibus II" Bisnesrekisterien kehittäminen parantamaan rajat ylittävää tietoa EU-yrityksistä Asuntoluotot: vastuullinen lainaaminen Kirjanpito- ja avoimuusdirektiivien uudistus Tehostettu sääntely tilintarkastukselle Riskirahastojen rajatylittävän toiminnan helpottaminen ("eurooppalainen passi") Eurooppalaisten yhteiskunnallisen yrittäjyyden rahastojen luominen ("eurooppalainen passi") Arvopaperikeskusasetus Paketoituja sijoitustuotteita koskeva asetus "PRIPS": avaintietolomake Vakuutustuotteiden myyntiä koskevien sääntöjen vahvistaminen "IMD" UCITS-rahastoja koskevien sääntöjen uudistus Si Si Pä Pä Si Si Pä Si Va Si Vahvistettu järjestelmä rahanpesun estämiseksi Si Vihreä paperi eurooppalaisen talouden pitkäaikaiselle rahoittamiselle Viitearvojen ja -korkojen (esim LIBOR tai EURIBOR) sääntely Työeläkerahastojen uudistetut säännöt "IORP" Ympäristö- ja sosiaalinen vastuu: yritysraportoinnin laajentaminen Si Pä El Pä Uudet säännöt innovatiivisille maksupalveluille (kortit, internet ja mobiilimaksut) Peruspankkipalvelut, maksujen avoimuus, pankkitilin vaihtaminen Eurooppalaisten pitkän aikavälin sijoitusrahastojen luominen Si Si Si Pankkiunionin luominen euron vahvistamiseksi PANKKIUNIONI Syyskuu 2012 2013 Va Pankkien yhteinen valvontamekanismi Pankkien yhteinen kriisinhallinta- ja ratkaisumekanismi Lainsäädäntö hyväksytty Komissio ehdottanut lainsäädäntöä mutta lakia ei vielä hyväksytty Lainsäädäntöä odotetaan vielä komissiolta Sirpa Pietikäinen 2014 Blogejani: http://www.sirpapietikainen.net/2012/09/kymmenen-kohtaa-euroopan-kasvulle/ http://www.sirpapietikainen.net/2012/04/talouskriisin-lyhyt-historia/ http://www.sirpapietikainen.net/2012/06/pietikainen-kokoomuksen-bisnesosaaminen-kayttoon-vihrean-talouden-tukemiseksi/ http://www.sirpapietikainen.net/2013/09/varjopankkitoimintaa-pois-saantelynkatveesta/ http://www.sirpapietikainen.net/2013/06/veroparatiisien-loppu/ http://www.sirpapietikainen.net/2013/04/euroopassa-ei-tilaa-verokieroilulle/ Sirpa Pietikäinen 2014 Ympäristöpolitiikassa pyritään resurssitehokkuuteen Resurssitehokkuus on yksi Euroopan unionin tulevaisuuden kasvun kulmakivistä. Resurssitehokkuudessa piilee mahdollisuus irrottaa materiaalien käyttö talouskasvusta ja luoda uudenlaista, ekologisempaa talouskasvua. Nykymenon jatkaminen ei ole mahdollista, sillä maapallon kestokyvyllä on rajansa. Pois kertakäyttöajattelusta Resurssitehokkaassa yhteiskunnassa tuotteet suunnitellaan kestävän elinkaariajattelun mukaisesti. Maapalloja on vain yksi ja sen resurssien vähäisyys sanelee sen, ettei tuotantoa ole mahdollista enää ajatella "avoimena järjestelmänä", joka alkaa kaivokselta päättyen kaatopaikalle: tarvitaan suljetun järjestelmän ajattelua, jossa vanha tuote toimii mahdollisimman pitkälle materiaalina uudelle. Tuotteiden kirjon jatkuvasti kasvaessa maapallon resurssien määrä pysyy vakiona: järjestelmässä on tilaa uudelle vain, jos vanhaa tehostetaan uuden tarvitseman verran. Yksi tärkeimmistä EU-lainsäädännöistä tällä aluella on ecodesign-direktiivi, jossa määritellään tuotteiden ekotehokkuus. http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sustainable-business/ecodesign/index_en.htm 100 % uusiutuvaa energiaa Energian, jolla sekä tuotanto että yhteiskuntamme muut osa-alueet pyörivät, tulee syntyä uusiutuvista lähteistä. Sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla pyörivä yhteiskunta vuonna 2050 ei ole utopia: usea arvovaltainen tutkimus todistaa tämän olevan sekä teknisesti mahdollista että taloudellisesti kannattavaa. Kolikon toista puolta koristaa energiatehokkuus. Eurooppalaisen energiatuotannon ja kulutuksen tulevaisuutta pohditaan komission julkaisemassa Energiatiekartassa 2050: http://ec.europa.eu/energy/energy2020/roadmap/doc/com_2011_8852_en.pdf Miten lisää uusiutuvia Eurooppaan? Kts esim. http://www.europeanclimate.org/en/programmes/power/roadmap-2050 Uudenlaista talouskasvua Resurssitehokkaan yhteiskunnan rakentaminen ulottuu näitäkin pidemmälle. Resurssit eivät ole vain tuotteita, vaan ne ovat luonnon monimuotoisuutta, maaperän ja vesistöjen hyvinvointia, puhdasta ilmaa ja muita ekopalveluita. Tarvitaan muutosta kuluttajien asenteessa, yritysten suhtautumisessa ympäristöhaasteisiin; tarvitaan sellaiset yksityistä ja julkista pääomaa yhdistelevät rahoitusmekanismit, joilla muutosta tuetaan ja uudenlaiset mittarit, joilla mitataan muutakin, kuin pelkkää bruttokansantuotetta. Talouskasvu ei voi perustua jatkuvaan luonnon ja sen resurssien yksisilmäiseen hyväksikäyttöön. Sirpa Pietikäinen 2014 Resurssitehokkuutta EU:ssa rakennetaan erityisesti 2011 julkaistun Resurssitehokkuus-tiekartan ympärille. Tiekartassa pääpaino resurssitehokkuudessa nähdään olevan siellä, missä sillä on suurin vaikutus: liikenteessä, rakennuksissa ja ruoan tuotannossa. Tiekartan tavoitevuosi on 2020, mihin mennessä eurooppalainen kulutus ja tuotanto halutaan muuttaa kestäviksi. Keinoja tähän ovat mm. edistystä mittaavat erilaiset indikaattorit - jotka tiekartan mukaan tulisi laatia vuoden 2013 loppuun mennessä. Yhtenä keskeisenä keinona esitetään myös verotuksen painopisteen muutos työn verotuksesta resurssien käytön ja ympäristölle haitallisten toimien verottamiseen. Tiekartan konkretisoimiseksi komissaari Potocnik perusti keväällä 2012 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on pohtia niitä käytännön työkaluja, joita resurssitehokkuustavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan. "European Resource Efficiency Platform" kokoaa yhteen asiantuntijoita ja intressitahoja yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ryhmän jäseniin lukeutuvat mm. komissaari Olli Rehn, Tanskan, Saksan ja Italian ympäristöministerit, UNEP:n Achim Steiner ja OECD:n pääekonomisti Pier Carlo Padoan. Sirpa Pietikäinen yksi neljästä työryhmän meppijäsenistä. Kts. komission 'Resurssitehokas Eurooppa -tiekartta' ja muuta tietoa resurssitehokkuudesta: http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/about/roadmap/index_en.htm Resurssitehokkuus työryhmän sivut löytyvät http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/re_platform/ osoitteesta: Kokoamani materiaali aiheesta: http://www.sirpapietikainen.net/wp-content/uploads/2013/09/resurssitehokkuus-jaEREP.pdf Blogejani: http://www.sirpapietikainen.net/2013/07/toimiva-paastokauppa-on-tulevaisuudenteollisuuden-etu/ http://www.sirpapietikainen.net/2013/04/ilmastopolitiikan-vaihtoehdot-vapaa-valinta/ http://www.sirpapietikainen.net/2011/12/kestamaton-velka/ http://www.sirpapietikainen.net/2011/05/vihrean-talouden-kestavaa-kehittamista/ http://www.sirpapietikainen.net/2010/07/uutta-ei-vanhaa-energiaa/ Sirpa Pietikäinen 2014 Parempia tuotteita ja palveluita: julkisia hankintoja koskeva uudistus Julkiset hankinnat ovat tärkeitä kahdesta syystä: niissä liikkuu suuria summia julkista rahaa (arvoltaan lähes 20% EU:n bkt:sta) ja julkiset hankinnat toimivat tärkeänä instrumenttina poliittisia tavoitteita edistettäessä, vaikkapa ympäristö- ja sosiaalikysymyksiin liittyen. Julkisten hankintojen hyvä, laadukas ja kustannustehokas toteuttaminen ovat myös kuntatasolla iso asia. EU-direktiiviä julkisista hankinnoista ollaan parhaillaan uusimassa ja uudistettu lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistusprosessilla on kaksi selkeää tavoitetta; tehdä lainsäädännöstä aiempaa selkeämpää niin hankintoja tekeville kuin kilpailutuksiin osallistuville tahoille, sekä parantaa hankintojen laatua korostamalla sosiaalisia ja ympäristöllisiä kriteereitä hinnan ohella. Uuden lainsäädännön keskeisin sisältö:  Yleishyödyllisten palvelujen kilpailutus säilyy jäsenvaltioiden harkinnassa.  Kokonaistaloudellisuuden kriteeri korvaa pelkällä hinnalla kilpailuttamisen.  Ympäristö- ja sosiaalikriteerit mahdollisuus nostaa korkealle.  Sosiaalipalveluille luodaan korkeampi kynnysarvo (vain yli 1 miljoonan euron arvoiset sopimukset tulee kilpailuttaa).  Innovaatioita tuetaan aiempaa voimakkaammin (ml. sosiaaliset innovaatiot).  Yksi yhteinen hankinta-asiakirjamalli koko Eurooppaan.  Isoja hankintoja tulee pilkkoa pienempiin osiin (selitysvelvollisuus, mikäli näin ei jostain syystä tehdä).  Epätavallisen alhaisiin hintatarjouksiin pyritään puuttumaan aiempaa tehokkaammin. Kokoamani materiaali aiheesta: http://www.sirpapietikainen.net/wp-content/uploads/2013/09/Julkisethankinnat_SGEI_SP.pdf Blogini aiheesta: http://www.sirpapietikainen.net/2012/09/laatua-hankintoihin/ Komission sivut ja tietopaketit aiheesta: http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/index_en.htm Sirpa Pietikäinen 2014 Horisontti 2020-ohjelma - tulevaisuuden kasvun eväitä Tutkimuksen ja innovaation Horisontti 2020-paketti koostuu viiden esityksen kokonaisuudesta, joilla pyritään saamaan Eurooppaan uutta ja paljon kaivattua kasvua. Maailman suurin tutkimus & kehitys -ohjelma on suuruudeltaan yhteensä 70 miljardia euroa ja varat jaetaan vuosille 2014–2020. Horisontti 2020-ohjelma jakautuu kolmeen pilariin:  Ensimmäinen pilari kulkee nimen "erinomaista tiedettä" alla ja sen tarkoituksena on tukea EU:n asemaa johtavana tiedealueena tulevaisuudessa. Pilarin alaisuuteen kuuluvat mm. Euroopan tutkimuskomitea ja investoinnit tulevaisuuden teknologiaan.  Toinen pilari keskittyy "teolliseen johtajuuteen" ja sen tavoitteena on houkutella unioniin tutkimus & kehitys-investointeja mm. ICT-teknologian, nanoteknologian, biotekniikan ja avaruustekniikan aloilla.  Kolmas pilari tuo uutena alana Horisontti-ohjelmaan "yhteiskunnalliset haasteet". Pilarin fokus on kuudella kärkialueella: terveys, väestölliset haasteet ja hyvinvointi; ruokaturvallisuus, kestävä maatalous, merialueiden tutkimus ja biopohjainen talous; turvallinen, puhdas ja tehokas energia; fiksu, ekologinen ja integroitu liikenne; ilmastotoimenpiteet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet sekä inklusiiviset, innovatiiviset ja turvalliset yhteisöt. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten tarpeisiin, hallintoprosessien nopeuttamiseen sekä innovaatioiden nopeampaan käyttöönottoon tulevaisuudessa. PK-yritykset hyötyvät huomattavasta osasta rahoitusohjelmia ja sektorille on myös korvamerkitty rahaa kokonaisbudjetista. Mahdollisuus yhdistää EU:n koheesio- ja horisonttiohjelmien rahoitukset tukee heikommin kehittyneimpien alueiden innovaatiotoimintaa. Uutta kasvua avoimemmassa Euroopassa - Sisämarkkinoiden toimenpidepaketit I ja II – Sisämarkkinavaliokunnan tämän vaalikauden ohjelma on pyörinyt pitkälti komission esittelemien toimenpidepakettien ympärillä. Toimenpidepakettien tavoitteena on ollut korjata sisämarkkinoiden puutteita ja kehittää kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta. Sisämarkkinalainsäädännön puutteita ei korjata pelkästään uusimalla lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden tasolla toteutettava toimeenpano on vielä tietyiltä osin puutteellista, komissio haluaisi alentaa toteutusvajetta prosentista puoleen prosenttiin. – Sisämarkkinoiden esteiden purkaminen nähdään EU:ssa ratkaisevan tärkeänä osana Euroopan nostamisessa talouskriisistä. Kumpikin paketti rakentuu kahdentoista kasvua vauhdittavan viputekijän ympärille, joiden odotetaan vahvistavan tavaroiden, palveluiden, pääomien ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Sirpa Pietikäinen 2014 – Jokaiselle viputekijälle on määritelty useampia direktiivi- ja asetusehdotuksia sekä toimintasuunnitelmia, joita komissio julkaisee nk. vihreissä kirjoissaan. Jokaiselle viputekijälle määriteltiin avaintoimi, joka toimi kyseisen alaohjelman lippulaivahankkeena. Esimerkkejä:  yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista vauhditetaan, mikä lisää turvallisuutta ja vähentää lentoyhtiöiden kustannuksia noin 5 miljardia euroa vuosittain  EU:n voimassa olevan energialainsäädännön soveltamista tehostetaan energiamarkkinoiden avaamiseksi kilpailulle: kuluttajille koituisi tästä jopa 13 miljardin euron säästöt vuosittain  yritysten mahdollisuuksia saada pitkäaikaista rahoitusta helpotetaan, mikä edistää pk-yritysten ja uusien yritysten kasvua EU:n online-maksupalveluja tehostetaan, mikä lisää kuluttajien luottamusta ja helpottaa verkkokauppaa  nopean viestintäinfrastruktuurin kustannuksia vähennetään ja laajakaistapalvelujen saatavuutta lisätään tuoteturvallisuussääntöjä ja niiden valvontaa EU:n rajoilla parannetaan: vaaralliset ja haitalliset tuotteet voidaan näin pitää poissa EU-markkinoilta  Yhtenäistetään patenttisuojaa ja patenttioikeudenkäyntijärjestelmiä  Tarkistetaan ja nykyaikaistetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntökehystä siten, että tuloksena on tasapainoinen toimintapolitiikka, joka tukee ympäristönäkökohdat huomioon ottavien sekä sosiaalista vastuuta ja innovatiivisuutta edistävien tuotteiden ja palvelujen kysyntää - Toimenpidepakettien toteutus on venynyt ja tällä vaalikaudella saadaan todennäköisesti valmiiksi vasta ensimmäisen paketin toimenpiteet, jotka Irlanti ja Liettua ovat ottaneet yhdeksi puheenjohtajakauden päätavoitteistaan. Sirpa Pietikäinen 2014 Digitaaliagenda Euroopan unionin lippulaivapaketti, osana Eurooppa 2020 -strategiaa. Tavoitteena luoda itseään vahvistava sykli. Komissaari Neelie Kroes: "The cost of the failure to complete the Digital Single Market could be at least 4.1% of GDP between now and 2020, i.e. €500 billion or the equivalent of €1 000 per citizen." Agenda perustuu seitsemään pilariin, joista jokainen muodostuu eri toimenpiteistä (yhteensä n. 130) 1. pilari Digitaaliset yhteismarkkinat Direktiivi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista ja monta aluetta kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensoinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla.  Äänestetään täysistunnossa marraskuussa 2013  Tavoitteena helpottaa laillista digitaalista musiikki- ja filmikauppaa. Lisensointi vaikeuttaa kuluttajien pääsyä käsiksi sisältöihin muissa jäsenvaltioissa. Pyritetään luomaan tehokasta yhteistä oikeuksien hallintaa. Orpoteosdirektiivi  Koskee teoksia, joiden tekijänoikeus- ja lähioikeussuoja on vielä voimassa, mutta oikeudenhaltijaa ei ole määritetty tai määrittämisestä huolimatta Sirpa Pietikäinen 2014  paikannettu. Oikeudenhaltijoiden selvittäminen on tuottanut ongelmia laajamittaisille digitointiprojekteille, kuten Europeanalle. Orpoteosdirektiivillä pyritään takaamaan aineistojen luvallinen ja turvallinen käyttö. Liittyy yhteisymmärryspöytäkirjaan, jossa sovittiin muistiorganisaatioiden digitointiperiaatteista koskien markkinoilta poistuneita aineistoja. Äänestettiin parlamentissa 2012 Direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä  Avaamalla dataa pyritään mahdollistaa tietovarantojen käyttö kirjastoille, arkistoille ja museoille ja rajoitetaan summia joita tiedoista voidaan veloittaa. Luodaan yleiseurooppalainen dataportaali, joka tarjoaa suoran pääsyn eri datakokonaisuuksiin ympäri EU:ta. Kaiken tiedon oltava avointa ja digitaalisessa muodossa paitsi poikkeustapauksissa (esim. kansallinen turvallisuus)  Mahdollistetaan GPS-tietojen, sääennusteiden ja vakuutus- ja rahoitusalan tietojen välittämisen. Markkina-arvo arviolta n. 32 miljardia euroa.  Äänestettiin läpi täysistunnossa kesäkuussa 2013. Sidosryhmäneuvotteluja eurooppalaisten verkkosisältöjen markkinoiden avaamisesta  Lainsäädäntöehdotuksista päätetään käytyjen keskustelujen perusteella vuonna 2014. Kehitetään EU:n tekijänoikeuslakeja jotta sisällöt pystyvät liikkumaan helpommin maasta toiseen, tiedonlouhintaan eri tietomassoista, käyttäjien luomaan sisältöön sekä helpotetaan pääsyä sisältöihin. Vihreä Kirja audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa  Tavoitteena edistää digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä käynnistämällä keskustelu audiovisuaaliteosten verkkojakelun mahdollisuuksista ja haasteista. Haasteet: tekniset raja-aidat, tekijänoikeuksien lisensointiprosessien monimutkaisuus, julkaisuaikoja koskevat lakisääteiset ja sopimusperusteiset vaatimukset, palveluntarjoajien kokema oikeusvarmuuden puute, maksutavat, kuluttajaluottamus ja syvälle juurtuneet kulttuuri- ja kielierot. Yhtenäinen euromaksualue  Otettiin käyttöön 2008, astui voimaan 2012. Tavoitteena varmistaa sen täydellinen käyttöönotto vuoteen 2014 mennessä ja tukea sähköistä laskutustapaa asettamalla se julkisen laskutuksen vakiomuodoksi. Liittyy sisämarkkinoiden toimenpidepaketti II:een. Sähköisiä allekirjoituksia ja varmenteita koskeva lainsäädäntö  Äänestettiin Esitys asetuksesta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla.  Asetus sääntelee sähköisiä allekirjoituksia, sähköistä tunnistamista ja uudenlaisia sähköisiä luottamuspalveluja. Jäsenvaltioiden olisi vastavuoroisesti hyväksyttävä toistensa menetelmiä. Asetus pyrkii rakentamaan yhteiset puitteet luottamuspalveluille (esim. sähköiset allekirjoitukset). Komission tiedonanto sähköisen kaupan edistämisestä Sirpa Pietikäinen 2014   Digitaaliagendan tavoite 50 % kansalaisista käyttää verkkokauppaa, 20 % yli rajojen ja 33 % pk-yrityksistä käyttäisi verkkokauppaa liiketoimiin. Tiedonanto esittää joitakin konkreettisia toimenpiteitä. Pakettiin kuului myös laajemmat kyberturvallisuus ja laajakaistaverkkojen saatavuuteen liittyvät jutut, sekä kuluttajasuojan harmonisointi (Common European Sales Law) Yhdennetyt paketinjakelumarkkinat  Kuluttajia varten on kehitettävä valikoima erilaisia vaihtoehtoja, ja parhaat eurooppalaiset käytännöt on levitettävä ja otettava käyttöön eri jäsenvaltioissa (esim. tietyn aikataulun mukaisesti suoritettavat kotiinkuljetukset tai paketin nouto kumppanina toimivasta liikkeestä tai automaattisista jakelulaitteista), myös maaseudulla ja unionin syrjäisimmillä alueilla  Asiakkaiden ja yritysten kannalta on syytä selvittää vastuu tapauksissa, joissa paketti saapuu perille vahingoittuneena tai se varastetaan tai katoaa. Komissio uudistaa maksupalvelulainsäädäntöä  EU:n maksumarkkinat ovat hajanaiset ja kalliit: niiden kustannukset ovat yli 1 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen eli 130 miljardia euroa vuodessa.  uusi maksupalveludirektiivi (maksupalveludirektiivin soveltamisalaan sisällytetään uusia ns. maksutoimeksiantopalveluja. Nämä ovat myyjän ja ostajan pankin välisiä palveluja, jotka mahdollistavat edulliset ja tehokkaat sähköiset maksut ilman luottokorttia  korttipohjaisten maksutapahtumien siirtohintoja koskeva asetusehdotus (Siirtohinnat vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden kesken, mikä viittaa siihen, ettei niille ole selkeää perustetta. Näin ollen ne ovat merkittävä este kansallisten maksumarkkinoiden välillä. Katon asettaminen siirtohinnoille vähentää kauppiaille ja kuluttajille aiheutuvia kustannuksia.) Yleinen tietosuoja-asetus  Käsittelyssä syksyllä 2013  Sama tietosuojan taso ympäri Eurooppaa kun direktiivi korvautuu asetuksella. Yritykset eivät voi keplotella maihin jossa tietosuojan taso heikompi, ja eurooppalaisten tietosuoja pätee myös kolmansissa valtioissa milloin tahansa heidän tietojaan käsitellään.  Tietoon perustuva suostumus (Informed consent),  Käyttäjien tulee informoida siitä miten heidän tietojaan käytetään (ymmärrettävät käyttöehtosopimukset) ja heidän täytyy hyväksyä tai kieltäytyä tietojenkäsittelystä (verkkoselailun tietojentallennus tulee aina olla hyväksyttyä)  Kaikki tieto millä pystytään henkilöimään ihminen on henkilökohtaista tietoa ja tulee siten olla suojattua. Big data -aikakaudella tarvitaan pseudonymiteettiä kun käsitellään tietoja suurissa tietokannoissa joita pystytään yhdistelemään.  Right to be forgotten - käyttäjällä tulee olla oikeus poistaa tietonsa palvelusta milloin haluaa  Vahvistettuja sanktioita (2 % globaalista liikevaihdosta) jos törkeitä tietosuojamokia.  Eurooppalainen tietosuojaviranomainen Sirpa Pietikäinen 2014 Verkko-oikeuksia koskeva EU:n säännöstö  Koottu EU:n lainsäädäntöön sisältyvät olennaiset oikeudet ja periaatteet, joilla suojellaan kansalaisia näiden käyttäessä sähköisiä viestintäverkkoja ja palveluja. jotta kansalaiset tiedostaisivat vähimmäisoikeutensa ja EU:n lainsäädännössä tunnustetut periaatteet käyttäessään internetiä, tehdessään verkko-ostoksia ja kuluttaessaan  verkkopalveluja. Säännöstöllä ei luoda uusia oikeuksia, vaan siinä kootaan yhteen olemassa olevat oikeudet ja periaatteet. Asetus verkkovierailuista (sekä puhe että data) yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella  Operaattorien roaming- eli verkkovierailumaksut poistuvat kokonaan 1. heinäkuuta 2014. Suunnitelman mukaan roaming-maksujen piti ensi vuoden heinäkuussa halventua siten, että esimerkiksi matkapuhelu toisesta EU-maasta maksaisi korkeintaan 0,24 euroa minuutilta. Kehitetään yhteentoimivuutta ja standardeja  Standardit olennaisen tärkeitä yhteentoimivuudelle. Komissio on esittänyt tieto- ja viestitekniikan standardeja koskevaa lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan niiden käyttö lainsäädännössä ja julkisissa hankkeissa. Parannetaan luottamusta tietoturvallisuuteen  Kehitetään ENISA:n (European Network and Information Security Agency) toimintaa. Europolissa kyberrikollisuus keskus EC3 (perustettiin tammikuussa 2013). Pyritään tarjoamaan/yhdistämään tietoja jäsenvaltioista. Nopeammat laajakaistayhteydet  2012 mennessä 54 % eurooppalaisista asuu yli 30 mbp/s laajakaistan alueella, tavoitteena on saada tämä luku 100 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan laajakaistayhteyksien katvealueella asuu vain 4 prosenttia EU:n väkiluvusta. Sirpa Pietikäinen 2014 Sähköinen terveydenhuolto Komissio julkaisi vuoden 2012 lopulla historiansa toisen toimintasuunnitelman eterveyden edistämiseksi. Nyt tehty suunnitelma ulottuu vuodelle 2020 ja on osana laajempaa digitaalisten palvelujen kehittämistä. Tarkoituksena on edistää eri järjestelmien yhteensovittamista, tukea innovaatioita ja lisätä sähköisen terveydenhuollon palvelujen käytettävyyttä. Yksi tavoitteista on myös aiemman toimintasuunnitelman myötä perustetun eTerveys -verkoston toiminnan kehittäminen. Sähköisten järjestelmien käytöstä on jo monia positiivisia tuloksia. Esimerkiksi Tanskassa niiden on todettu säästävän lääkäreiden hallintotyöstä 50 minuuttia päivässä. Asiakkaille sähköisten järjestelmien kehittäminen terveydenhuollossa tuo uusia helpottavia keinoja seurata ja edistää terveyttään. Väestön ikääntyminen nähdään komission esityksessä tärkeimpänä yksittäisenä kannustimena sähköisten järjestelmien kehittämisessä. Ikääntyminen rasittaa valtioiden terveysbudjetteja mutta samaan aikaan myös luo uudet ja kasvavat markkinat palveluntarpeen kasvaessa. Mihin suuntaan sähköisten terveydenhuoltoa halutaan kehittää?       kroonisia sairauksia koskevan tiedon parempi hallinta innovaatioiden esteiden poistaminen, käyttäjälähtöisyyden korostaminen rajat ylittävän terveydenhuollon edistäminen e-terveyden tuotteiden pelikentän parantaminen (markkinat, laillinen varmuus) eri kansallisten järjestelmien parempi yhteensopivuus e-terveyden käytön lisääminen Näiden lisäksi sähköisen terveydenhuollon yksi suurimmista eduista olisi terveystietojen kerääminen yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun. Yhä enemmän liikkuvat eurooppalaiset pääsisivät terveystietoihinsa käsiksi riippumatta siitä missä päin Eurooppaa ovat. E-terveyden kehittämisen kanssa käsi kädessä kulkeekin lääkinnällisiä laitteita koskeva lainsäädäntö. Näitä laitteita tarvitaan, jotta vaikkapa kotisohvalla mitattu verenpaine siirtyisi automaattisesti pilvipalveluun. Kyseisen lainsäädännön uusiminen on viime metreillä instituutioiden välisissä neuvotteluissa. Taustaa Blogini aiheesta: http://www.sirpapietikainen.net/2013/09/terveystiedot-pilvessa/ Komission Kansanterveys-osaston sivut: http://ec.europa.eu/health/index_fi.htm Sirpa Pietikäinen 2014 EU kehittää alueita: Koheesio- ja sosiaalirahastot EU:n aluepolitiikka perustuu pitkälti aluepoliittisiin investointeihin, jotka muodostavat reilun kolmanneksen unionin kokonaisbudjetista. Eurooppalaiset aluerahastot jakaantuvat a) Euroopan aluekehitysrahastoon EAKR muodostaa keskeisimmän osan unionin aluepolitiikasta. Rahaston tavoitteena on ollut alusta lähtien (1973 Ison-Britannian liityttyä) tukea alueiden välisten kilpailukykyerojen tasoittumista erivauhtisessa Euroopassa. EAKR antaa suoria investointitukia yrityksille, tukee tutkimus- ja kehittämistyötä ja erinäisiä infrastruktuurihankkeita. b) Euroopan sosiaalirahastoon Sosiaalirahaston varat on käytetty työllisyyden ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. 23,1 % koheesiorahoista menee Euroopan sosiaalirahaston käyttöön. Sosiaalirahaston prioriteetteina tulevalla ohjelmakaudella on nuorisotyöllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy. c) Koheesiorahastoon Rahasto keskittyy tukemaan jäsenvaltioita joiden BKT/asukas on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, suurin osa varoista menee liikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeisiin. Temaattiset tavoitteet kiinnittävät kuitenkin huomiota vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja ympäristötavoitteisiin. Uutuutena koheesiorahastoihin lisätään tuet kaukolämpöön siirtymiseen ja muihin rakennuskannan ekologisuutta parantaviin toimiin, kun rahaston toiminta-ala laajennetaan kattamaan asuntosektorin. Rahastolle osoitetaan 68,7 miljardia euroa (vrt. 71 miljardia tällä ohjelmakaudella), joista 10 miljardia menee Verkkojen Eurooppa -välineen kautta järjestettäviin TEN-T (liikenteen eurooppalainen runkoverkko) hankkeisiin. Ohjelmakaudella 2007–2013 Suomeen osoitetaan 1,7 miljardia euroa kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteeseen sekä 120 miljoonaa euroa Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteeseen. Tulevalla ohjelmakaudella määrät putoavat 1.33 miljardiin.