1. No category

Lapin liitto
26.01.2015
Hallituskatu 20 B
PL 8056
96101 ROVANIEMI
MIELIPIDE/MUISTUTUS VIREILLÄ OLEVASTA ROVANIEMEN JA
ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA(LUONNOKSE)STA JA SEN
VALMISTELUAINEISTOSTA
Maakuntakaavoitus on hyvin tärkeä asia ja ratkaisut vaikuttavat pitkäksi ajaksi eteenpäin moniin
tahoihin ja ihmisryhmiin määräten alemman tason kaavoitusta. Siksi Rovaniemen ja Itä-Lapin
maakuntakaava on syytä laatia huolella, luoden edellytyksiä alueiden kokonaisvaltaiseen
kehittymiseen.
Silmiin pistävää nyt luonnostellussa esityksessä on tuulivoima-alueiden sijoittaminen ottamatta
huomioon alueiden muita (lainsäädännönkin) suojaamia arvoja kuten esimerkiksi maisema- ja
luontoarvoja, ihmisten elinympäristön turvaamista terveellisenä ja viihtyisänä ja paikallisten
elinkeinojen ja niiden kehittymisen edellytysten turvaamista.
Emme käsittele nyt tässä ilmasto-, energia- ja tuulivoimapolitiikkaa sen syvällisemmin, mutta
todettakoon, että ilmastoasioihin (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) vetoaminen tuulivoiman
edistämiseksi ei kestä kriittistä tarkastelua. Luonnontieteellisiä ja laskettavissa olevia tosiasioita ei
mikään (ilmasto)poliittinen kieputus voi muuttaa muuksi, kuin mitä ne oikeasti ovat. Todettakoon
kuitenkin se, että tieto tuulivoiman kustannustehottomuudesta jo sinänsä kyseenalaisen
ihmisvetoisen ilmastonmuutoksen torjunnassa alkaa saada yleistäkin huomiota, jopa Suomen
valtakunnallisessa politiikassa. Maakuntakaavoituksessa pitäisi katse suunnata ennen kaikkea
tulevaisuuteen, ottaen opiksi menneisyydessä ja nykyisyydessä tehdyistä virheistä ja
virhepäätelmistä, joiden taustalla toki voi olla ollut vilpitön usko maailmanparantamiseen ja
nykyisen tiedon valossa maailmanparantamisen kyseenalaisiksi osoittautuneisiin keinoihin.
Uutisiakin seuraamalla on ilmeistä, että tuulivoiman tukipolitiikka on muutoksen kourissa tai siihen
menossa: koska tuen hiipuminen todennäköisesti tulee myös jäähdyttämään intoa tuulivoimaan
sijoittamiseen ja sen rakentamiseen, ehdotamme koko vireillä olevan maakuntakaavoituksen
pysäyttämistä siksi ajaksi, että uudet valtakunnalliset tavoitteet ja politiikka selkiää. Käytännössä
tämä tarkoittaa ainakin yhtä vuotta.
Tuulivoima-alueiden sijoittaminen pohjautuu käytännössä katsoen nyt vain ja ainoastaan
teknistaloudellisiin seikkoihin (ja tuulivoimabisneksen intresseihin) - niin kuin sijoittamisen
pohjana käytetty, konsulttityönä teetetty Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityskin. Kuitenkin
valmisteluaineistossa muuten on varsin hyvin selvitetty mm. luonto-, kulttuuriympäristö- ja
maisema-arvoja ja kansalaisten mielipiteitä - miksei em. seikkoja ole tosiasiallisesti otettu
huomioon tuulivoima-alueiden sijoittelussa?
Muun muassa Kemijärven kaupunki, Kemijärven yrittäjät ry., Kemijärven tuulivoima-kansalaisraati
niin kuin Pro Kemijärvi -yhdistyskin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa Kemijärven järvi- ja
vaaramaiseman säilyttämiseen tuulivoimaloista vapaana alueena eli ei-tuulivoima-alueena olkoonkin, että Pro Kemijärvi -yhdistyksen aktiivit ajavat ennen kaikkea kotikontujensa Kemijärven
Joutsijärven ympäristön etuja.
Esimerkiksi Kemijärvellä 18.01.2013 pidetyn Kansalaisraadin julkilausumassa todettiin, että
tuulivoimaloita ei tule rakentaa matkailullisesti tärkeään järvimaisemaan.
Kuva 1. Kemjärven järvi- ja vaaramaisemaa Ailangan suuntaan.
Allekirjoittaneiden aloittama adressi "Kemijärvellä järki käteen tuulivoimaloiden sijoittamisessa"
(Liite 1.) painottaa niin ikään järvimaiseman, ml. Ailankatunturin ja Ailangan vaarojen säilyttämistä
tuulivoimavapaina. Adressin laatimisen aikoina ei ollut tietoa esim. Saarivaaran, Vierustunturin
eikä Peniöntunturin mahdollisesta uhraamisesta tuulivoiman alttarille - on kuitenkin ilmeistä, että
adressin allekirjoittajat paitsi haluavat pitää adressissa luetellut vaarat ja Ailankatunturin eituulivoima-alueina, eivät adressiin osallistuneet myöskään halua tuulivoimaloiden näkyvän muilta
tuulivoima-alueilta esim. virkistyskäyttäjien suosimalle Ailankatunturille, eikä myöskään muille
alueen vaaroille eikä järvelle.
Valmisteluaineistossa "kummittelee" kuitenkin edelleen Kemijärven Ailankatunturin
(Ailangantunturi) hankealue ja Kuusivaara-Mömmövaaran hankealue, vaikka Kemijärven kaupunki
on nämä hankkeet hylännyt ja sen sijaan korostaa järvimaiseman suojelua näiltä ja vastaavilta
hankkeilta.
Miksi maisemallisesti arvokkaat lakialueet, jotka on esitelty tähän asti voimassa olevassa
maakuntakaavassa, ovatkin nyt luonnostellusta suurelta osin menettäneet merkitystään tai
hävinneet? Esimerkkinä Ailankatunturi ja sitä ympäröivä vaara-alue tuntureineen. Vaikka em.
maisemallisesti arvokkaat alueet ovat myös kansalaisten arvostamia maisemia ja
virkistyskäyttöalueita, ja myös (mm. luonnonsuojelulainsäädäntöön sisältyvä) lainsäädäntö suojaa
maisemia. Olisiko syynä se, että vaikka tunturi, vaara- ja vesistömaisemat eivät ole mihinkään
muuttuneet, tuulivoimabuumin tieltä on ollut kiusaus raivata arvomaisemamerkintöjä?
Kuva 2. Ailangalta näkyy kauas ja Ailangalle näkyy kaukaa.
Monessakin kohdassa ja monin perustein tuodaan esiin, että tuulivoima-alueet on parempi
kaavoittaa laajemmiksi alueiksi suhteellisen pienehköjen alueiden sinne tänne "ripottelun" sijaan,
mikä olisikin järkevää, jos tuulivoima-alueita ylipäänsä halutaan kaavoittaa. Kun katsoo nyt
esitettyä karttaluonnosta, vaikuttaa kuitenkin siltä että varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset
teknistaloudellisesti ehkä hiemankin sopivat alueet on merkitty tuulivoima-alueiksi eikä tuulivoimaalueita ole edes yritetty keskittää harvoiksi laajemmiksi alueiksi.
Kaiken kaikkiaan nyt esitetyssä maakuntakaavan luonnoksessa vaikuttaa lähdetyn liikkeelle väärin
päin: aivan ensin olisi pitänyt selvittää huolellisemmin ei-tuulivoima-alueet - eli alueet mihin
tuulivoimaa ei missään tapauksessa voi sijoittaa - ottaen huomioon myös suojavyöhykkeet. Eituulivoima-alueita voivat olla myös muut kuin varsinaiset luonnonsuojelualueet tms. - esimerkiksi
maisemien kannalta arvokkaat alueet ja myös ne alueet, joilta tuulivoimalat näkyisivät
maisemallisesti merkittäville ja arvokkaille alueille ja/tai merkittäviin kulttuuriympristöihin.
Suojavyöhykkeiden laajuus etenkin arvokkaiden ja merkittävien maisemien ja kulttuuriympäristöjen
sekä luonnonsuojelualueiden osalta on Itä-Lapin oloissa varsin laaja, joten jo yksistään
suojavyöhykkeiden määrittäminen asianmukaisesti olisi oma teemansa. Nyt eivät edes
valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt eivätkä Natura-alueet ole
saaneet mitään suojavyöhykkeitä - ainakaan missään ei perustella, kuinka leveä suojavyöhyke olisi
ja millä perusteilla se olisi määritelty tai miten suojavyöhykkeiden määrittäminen juuri Itä-Lapin
(topografian) oloissa vertautuisi suhteessa muiden maakuntien maakuntakaavoituksessa käytettyihin
suojavyöhykkeisiin ja niiden perusteisiin ja perusteluihin.
Näkyvyysanalyysejä ja kuvasovitteita ei ole tehty eikä esitetty - vaikka näkyvyysanalyysejä on tehty
normaalina osana prosessia useiden muiden - topografialtaan Itä-Lappia huomattavasti tasaisempien
- maakuntien maakuntakaavojen valmistelussa. Ei myöskään arvioita meluvyöhykkeistä ole esitetty.
Koko luonnoksesta paistaa läpi, että on jäänyt kesken sen oivaltaminen, että tuulivoima-alueita
kaavoitettaessa tulee tuoda esiin ja näkyviin myös kartalla vaikutus- ja haitta-alueet - esimerkiksi
tuulivoima-alueiden naapurissa oleville kiinteistöjen omistajille kävisi melusäädösten takia
mahdottomaksi rakentaa omalle kiinteistölleen asuinrakennuksia. Etenkin vapaa-ajan asunnoissa on
yleensä ohuet seinärakenteet, jolloin melu ml. infraäänet kantautuisivat melunormit ylittäen
sisätiloihin. Kuinka moni tuulivoima-alueiksi kaavailtujen alueiden naapurikiinteistöjen omistajista
on edes tietoinen näistä asioista?
Huomautamme, että tuulivoima-alueiden tuulivoimaloista koituvien haittojen laajuus - mukaan
lukien melu, visuaaliset haitat (esim. lentoestevalojen vilkkuminen ja varjojen välkkyminen)
ei rajoitu ollenkaan niin lyhyelle säteelle, kuin mitä luonnoksessa nyt annetaan ymmärtää.
AINUTLAATUISET MAISEMA-ARVOT OVAT KEMIJÄRVEN
VOIMAVARANA MYÖS TULEVAISUUDESSA
Kuva 3. Näkymä pohjoiselta napapiiriltä Kemijärven Antinniemen rannalta.
Emilia Weckmanin vuodelta 2006 olevan julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema" käyttö
tuulivoimaloiden visuaalisia vaikutuksia ja haittoja arvioitaessa ei ole enää relevanttia, sillä vuoden
2006 aikoihin noin kymmenen vuotta sitten nykyisiä teollisen kokoluokan tuulivoimaloita ei
käytännössä katsoen ollut edes olemassa, puhumattakaan nykyisistä teollisen kokoluokan
tuulivoimaloiden tuulivoima-alueista. Weckmanin julkaisussa käsitellään huomattavasti pienempiä
voimaloita.
Nykyisten teollisen kokoluokan voimaloiden osalta visuaalisesti merkittävät haitat maisemassa
ulottuisivat Itä-Lapin topografiassa vähintäänkin 30 - 50 km:n päähän. Esimerkiksi lentoestevalojen
aiheuttama visuaalinen häiriö Itä-Lapin tunturien ja vaarojen päällä sijaitsevista tuulivoimaloista
ulottuisi monien kymmenien kilometrien säteelle tuhoten erämaisen, toistaiseksi levollisen
maiseman. Erämaisessa suurten korkeuserojen maisemassa, jossa ei ole muuten juurikaan vastaavan
kokoluokan "ihmisen käden jälkiä" haitat olisivat erittäin merkittäviä ja muutos nykyisiin
tuulivoimavapaisiin maisemiin erittäin jyrkkä.
Haittojen merkittävyyden huolellinen punnitseminen ja yhteisvaikutusten arviointi loistaa nyt
esitetyssä luonnoksessa poissaolollaan, vaikka kyse on nimenomaan maakunnallisesta
suunnittelusta.
Varjojen välkkyminen korkeilla vaaroilla sijaitsevista tuulivoimaloista ulottuisi hyvin laajalle,
mukaan lukien luonnonsuojelualueille, mikäli tuulivoima-alue sijaitsisi luonnonsuojelualueen
vieressä tai lähituntumassa, kuten mm. Saarivaaran (tv 2310) ja Lautatunturin-Sammalvaaran (tv1
2290) tuulivoima-alueiden osalta olisi asian laita.
Juuri erämainen, rauhaisa luonnonläheinen ympäristö ilman teollisen kokoluokan tuulivoimaloita
huutomerkkeinä maisemassa on matkailuelinkeinon tärkein edellytys - tutkimuksetkin osoittavat
(mm. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimukset), että eivät turistit tule Lappiin katsomaan
tuulivoimaloita, joita muualla on kyllästymiseen asti, vaan matkailijat hakevat rauhaisaa ja kaunista
ympäristöä, jossa voi "ladata akkujaan". Ympäristöpsykologisia seikkoja ei nyt esitetyssä
luonnoksessa ole huomioitu tuulivoima-alueiden sijoittamisessa riittävällä tavalla, vaan tuulivoimaalueita on sijoiteltu sinnekin, missä alueet voimaloineen häiritsisivät pahimmalla mahdollisella
tavalla ihmisten luonto- ja maisemaelämyksiä.
Myös asutukseen ja loma-asutukseen sijoittuminen suhteessa tuulivoima-alueisiin olisi tullut
huomioida huolellisemmin, ottaen huomioon melun leviämisvyöhykearviot myös karttaesityksinä,
esimerkkeinä Lautatunturin-Sammalvaaran (tv1 2290) ja Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304)
tulivoima-alueet , jotka yksistään melunormien takia mitä ilmeisimmin sijoittuisi liian lähelle
vapaa-ajan asutusta ja luonnonsuojelualueita.
Puutteena nyt esitetyssä maakuntakaavan luonnoksessa on se, että voimaloiden
haittavaikutusten ulottumista hyvin laajalle varsinaiselta tuulivoima-alueelta ei ole tiedostettu
eikä huomioitu. Vaikka tuulivoima-alue ei sinänsä fyysisesti sijoittuisikaan esimerkiksi
maisemallisesti merkittävän ja arvokkaan alueen rajauksen sisäpuolelle, etenkin visuaaliset
haitat pilaisivat maisemallisesti merkittävän alueen -statuksen saaneita alueita hyvinkin
laajan säteen sisällä varsinaisista tuulivoima-alueista.
ASUTUKSEN JA MAISEMIEN OHELLA MYÖS
LUONNONSUOJELUALUEITA ON SUOJATTAVA TUULIVOIMA-ALUEIDEN
JA TUULIVOIMALOIDEN HAITOILTA SUOJAVYÖHYKKEILLÄ
Sekä tv- että tv1-tuulivoima-alueiden osalta pitäisi maakuntakaavassa olla määritetty
suojavyöhykkeet luonnonsuojelualueisiin eli kuinka lähelle luonnonsuojelualueita tuulivoimaalueita saisi sijoittaa. Vähimmäisvaatimuksena suojavyöhykkeen laajuuden tulisi Itä-Lapin
maakuntakaavoitusalueella olla kaksi kilometriä, mikäli kyseessä on SCI-Natura-alue (Sites of
Community Importance) tai muu luonnonsuojelualue. Mikäli kyseessä on lintujen
suojelupainotteinen SPA-Natura-alue (Special Protection Area), suojavyöhykkeen laajuuden ItäLapin olosuhteissa tulisi olla vähintään viisi kilometriä, mm. uhanalaisten petolintujen takia.
Luonnollisesti on pidettävä vähintään 2 km:n etäisyys tuulivoima-alueilta kotkien pesiin ja
reviireihin - miksi asiaa ei painoteta määräyksissä?
Melu ml. infraäänet häiritsisi myös suojelualueiden eläimiä, lintuja ml. lintudirektiivin lintuja sekä
vaikuttaisi nelosdirektiivilajien elinoloihin ja elinympäristöihin niitä heikentäen. Esimerkiksi
pikkujyrsijät ovat erityisen herkkiä infraäänille, jotka niiden keskinäisessä viestinnässä ovat
olennaisia. Jos ja kun pikkujyrsijät kaikkoavat tuulivoima-alueita ympäröiviltäkin melualueilta, on
sillä myös vaikutusta ravintoverkkoihin ja sitä kautta isompiinkin eläimiin (ml. tietyt linnut,
riistaeläimet, nelosdirektiivilajien eläimet) ja niiden elinoloihin, elinympäristöön ja pärjäämiseen.
Porot ja todennäköisesti porojen lähisukulaislajien eläimetkin ovat pakoeläiminä erityisen häiriö- ja
stressiherkkiä, ja tuulivoima-alueiden myötä niiden elinympäristöt kävisivät entistä niukemmaksi.
Yhtenäisten ekologisesti ja virkistyskäytönkin kannalta tärkeiden luontoalueiden pirstoutumisen
ekologiset vaikutukset ja monien tuulivoima-alueiden yhteis- ja kerrannaisvaikutukset haittojen
osalta ovat hämärän peitossa, mikä luonnoksessakin nyt annetaan ymmärtää - todennäköisesti
vaikutusten merkittävyys tulisi olemaan ennalta arvailtua pahempi.
Siksikin on parempi, että koko Itä-Lappiin, jollei sitä saateta pitää kokonaan
tuulivoimavapaana, kaavoitettaisiin maakuntakaavassa vain ja ainoastaan 1-3 laajaa
tuulivoima-aluetta nyt luonnoksessa esiin tuotujen lukuisten suhteellisen pienten tuulivoimaalueiden sijaan.
Kuva 4. Arvokkaita luontokohteita on etenkin Ailangalla myös suojelualueiden ulkopuolella.
Summa summarum, tuulivoimatuotantoon soveltumattomat alueet suojavyöhykkeineen olisi pitänyt
rajata ensin pois suurempaa huolellisuutta ja harkintaa käyttäen ja ei-tuulivoima-alueet
suojavyöhykkeineen pitäisi esittää myös karttaesityksenä.
Ei myöskään puolustusvoimien harjoitusalueiden eikä tutkavaikutusten aiheuttamia rajoitteita ole
nyt huomioitu edes alustavasti, vaan tuulivoima-alueita on piirretty mm. samalle alueelle, jossa on
jo tutka!
TUULIVOIMA-ALUEITA EI TULE SIJOITTAA NIIN, ETTÄ VOIMALAT
NÄKYISIVÄT KEMIJÄRVELLE JA/TAI KEMIJOKILAAKSOON JÄRVIMAISEMAN JA KEMIJOKILAAKSON VAALIMINEN ON
TÄRKEÄMPÄÄ KUIN TUULIVOIMABISNEKSEN EDUT
Kaikkein parhain ratkaisu olisi, että tuulivoima-alueita ei sijoitettaisi mihinkään Itä-Lappiin. Jo
topografian perusteella on selvää, että voimaloiden visuaaliset haitat pilaisivat tyystin Lapin
erämaisen luonteen suurine korkeuseroineen, näyttävine vaaroineen, tuntureineen ja
vesistönäkymineen, jotka mm. matkailulle ovat elinehto.
Luontoarvojenkin kannalta tuulivoima-alueet voimaloineen aiheuttaisivat suurta tuhoa, ja porojen
elintila laidunalueiden vähenemisineen kävisi vielä nykyistäkin niukemmaksi. Metsästyksen
edellytykset heikentyisivät jättimäisten tuulivoima-alueiden myötä.
Ihmisten terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä, elinkeinoista kuten matkailun edellytyksistä
ja ympäristöpsykologisista seikoista puhumattakaan.
Teollisuusalueita vastaavien tuulivoima-alueiden sijoittaminen Lappiin on jyrkässä ristiriidassa
Lapin omaleimaisen ympäristön kanssa, ja paikalliset ihmiset tulisivat kärsimään lyhytnäköisestä
tuulivoimabuumista seuraaviin sukupolviinkin asti.
Kemijoen vesivoimarakentaminen jätti syvät haavat paikallisidentiteettiin, nyt aiotaan
lyhytnäköisesti valtavia tuulivoima-alueita harkitsemattomasti sijoittamalla viedä vielä vaarat ja
tunturitkin.
Ainakaan tuulivoima-alueita ei saisi kaavoittaa eikä sijoittaa ollenkaan Kemijärven kaupungin
alueelle eikä naapurikuntiin, joiden tuulivoima-alueilta voimalat pilaisivat ainutlaatuisen järvi- ja/tai
jokimaiseman myös Kemijärvellä ja/tai Kemijoella.
Kemijärven kaupungin alueen osalta järkevän ja asukkaiden kannalta oikeudemukaisenkin ratkaisun
lähtökohta olisi, että mikäli tuulivoima-alueita ilman ei poliittisista syistä voida olla, tuulivoimaalueita voimaloineen ei sijoitettaisi mihinkään 30 km:ä lähemmäs pohjoista napapiiriä,
poikkeuksena Varsatunturin-Karvakkoselän-Tarsavaaran tuulivoima-alue (tv 2311), jota
tietääksemme ei vieroksuta tuulivoima-alueena. Toisin sanoen vyöhyke pohjoisesta napapiiristä 30
km päähän sekä etelään että pohjoiseen jäisi tuulivoimavapaaksi vyöhykkeeksi em. poikkeusta
lukuun ottamatta.
Tarkasteltuna tuulivoima-alueiden sijoittamista yksityiskohtaisemmin, on syytä edetä Jouni
Nyqvistin laatiman kartan avulla, jonka mukaan tuulivoima-alueita ei tule sijoittaa ko. kolmion
kärkien kautta piirretyn ympyrän sisäpuolelle (tummansininen ympyrä) eikä myöskään lähelle
tummansinistä ympyrää sen ulkopuolelle vaaleansinisen ympyrän sisäpuolelle.
Tulee myös rajata se alue, jolle tuulivoimalat eivät saa näkyä kolmiota ympäröivän
vaaleansinisen ympyrän ulkopuoleltakaan sijaitsevilta tuulivoima-alueilta siten, että
punaisella piirretyn kolmion sisäpuolelle eli järvimaiseman ytimeen ei saa näkyä yhden
yhtäkään tuulivoimalaa, vaikka havaitsija sijaitsisi missä tahansa punaisella piirretyn
kolmion sisäpuolella.
Kuva 5. Tuulivoimaloiden ei tule näkyä kolmion sisäpuolelle eikä tuulivoima-alueita tule sijoittaa
vaaleansinisen ympyrän sisäpuolelle.
Näin ollen nyt maakuntakaavaluonnoksessa esille tuoduista tuulivoima-alueista tulee poistaa
ainakin Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304) , Suuaksen (tv 2305), Saarivaaran (tv 2310),
Peniöntunturin (tv1 2292) , Vierustunturin (tv1 2293) ja Lautatunturin-Sammalvaaran (tv1
2290) tuulivoima-alueet.
PENIÖNTUNTURIN (tv1 2292), LAUTATUNTURIN-SAMMALVAARAN (tv1
2290) JA VIERUSTUNTURIN (tv1 2293) TUULIVOIMA-ALUEET ON
POISTETTAVA JÄRVIMAISEMAN VAALIMISEN VUOKSI
Vastoin Kemijärven kaupungin kantaa uusina tuulivoima-alueina on tullut kartalle Peniöntunturi
(tv1 2292), Lautatunturi-Sammalvaara (tv1 2290) ja Vierustunturi (tv1 2293), jotka kaikki
sijoittuisivat etenkin järvimaiseman kannalta katastrofaalisesti. Näitä tuulivoima-alueita ei ole
esitetty edes tuulivoima-alueiden sijoittamiseen varsin kritiikittömästi suhtatuvassa ja
tuulivoimabisneksen etuja käytännössä ajavassa Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä!
Tietojemme mukaan Kemijärven kaupungingeodetti Pöyliöllä ei ole ollut valtuuksia laittaa
tuulivoima-alueita maakuntakaavan omin päin ilman Kemijärven kaupungin
valtuutusta/valtuutuksia. Yksistään lainsäädännön mukaisen menettelyn vuoksi nämä edellä
mainitut tuulivoima-alueet on poistettava maakuntakaavasta.
On myös ilmeistä, että tutkahäiriöiden takia edellä mainitut tuulivoima-alueet olisivat
toteuttamiskelvottomia. Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoima-alue (tv1 2290) sijoittuisi myös
liian lähelle Rovajärveä ja se sijaitsisi Lapin lennoston harjoittelualueella.
Luontoarvojen kannalta Matkajärven soidensuojelualue (SL 4288) menettäisi merkityksenä
jättimäisten tuulivoimaloiden katveessa, raivatun maan ympäröimänä. Olemassa olevan
asutuksenkin kannalta Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoima-alue (tv1 2290) olisi
toteuttamiskelvoton: esimerkkeinä Raajärvelle ja Palojärven rannoilla sijaitsevalle asutukselle ml.
vapaa-ajan asutukselle ja majoitustilojen käytölle aiheutuvat haitat.
Kuva 6. Maaston korkeuserot ovat hyvin jyrkät myös Ailangan itäpuolella.
SAARIVAARAN TUULIVOIMA-ALUE (tv 2310) ON POISTETTAVA
ARVOKKAIDEN MAISEMIEN, LUONTOARVOJEN VAALIMISEN JA
VIRKISTYSKÄYTÖN JA EKOLOGISESTI TÄRKEÄN YHTENÄISEN
LUONTOALUEEN SÄILYTTÄMISEN TAKIA
Saarivaaran (sisältäen Iso Petäjävaaran) tuulivoima-alue (tv 2310) voimaloineen olisi etenkin
järvimaiseman kannalta katastrofaalinen - sijoittuuhan Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310)
samaan länsi <-> itä -linjaan Peniöntunturin kanssa. Saarivaara lähialueineen on suhteessa
ympäristöönsä hyvin korkea paikka eikä mitään voimaloiden näkymistä peittäviä esteitä jäisi
voimaloiden ja järven väliin.
Sitä paitsi kyseessä ovat supra-akvaattiset alueet, joilla on muinaisrantoja ym. jääkauden sulamisen
ja sen jälkeisten vaiheiden merkkejä maastossa.
Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) olisi myös aivan liian lähellä Luusuan (ml. Itärannan) (ma5922, at 423, mk 8007) sekä Juujärven (mk 8007, SM 3504, maV-8145) kyliä sekä Neitilää (SM
3503), joista Luusuan kylän alue (ma 5922) on maakunnallisesti arvokas ja merkittävä
kulttuuriympäristö järvi- ja vaaramaisemineen - olkoonkin, että Luusuan kylä ympäristöineen ml.
näkymät itään ja kaakkoon Ailangalle päin oikeuttaisivat myös valtakunnallisesti arvokkaan
ja merkittävän kulttuuriympäristön (esim. Luusuan Tuulanniemi) ja maisema-alueen
merkintään.
Itse asiassa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkintä olisi syytä antaa koko
Kemijärven järvialueelle sekä Kemijoelle ja Kemijärvelle näkyvälle Ailangan vaara-alueelle Posion
kunnan puoleiset alueet mukaan lukien.
Ihmettelemme myös sitä, miksi Lehtolan kylä ympäristöineen ei ole saanut ma- tai maV -merkintää:
Lehtola sijaitsee erityisen kauniissa järvi- ja vaaramaisemassa pohjoisella napapiirillä. Itse asiassa
Lehtolan kylän alueella ympäristöineen ja Ailangantunturilla lähivaaroineen (ml. Iso Soinanvaara,
Huhtavaara, Paikanselkä, Saarivaara, Kuusivaara, Mömmövaara ym.) aina Juujärvelle ja Luusuaan
Tuulaniemeen asti Tuulanniemi mukaan lukien pitäisi olla valtakunnallisesti merkittävän maisemaalueen status!
Ma -merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan: ”Alueen
suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja
turvattava maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.”
Niin ikään kaavoituksella pitäisi turvata keskuskylien kehíttymisen edellytyksiä ja tukea
kylien ja maaseutualueiden rakennetun ympäristön ja maisemallisten arvojen säilyttämistä.
Juujärvi (maV8145, SM 3504) on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
maisemineen, jonka luonteen Saarivaaran (tv 2310) ja Murtotunturin tuulivoima-alueiden voimalat
tuhoaisivat totaalisesti. Kulttuuriperinnöltään arvokas Neitilä (SM 3503), sijaitsee Saarivaaran
tuulivoima-alueen (tv-2310) läheisyydessä vain noin seitsemän km:n päässä. Valtakunnallisesti
merkittävistä alueista Pirttikoski (maV-4600) jäisi niin ikään Saarivaaran tuulivoimaloiden (tv
2310) visuaalisten haittojen vyöhykeelle. Toisin sanoen Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv 2310)
teollisen kokoluokan voimalat paitsi raiskaisivat järvi- ja vaaramaiseman pohjoisessa (ja luoteessa
ja koillisessa), tärvelisivät ne myös Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakson maisemat arvokkaine
kyläalueympäristöineen.
maV -merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan: ”Alueen suunnittelussa on otettava huomioon
kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen
ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.”
Ongelmana maakuntakaavan luonnoksessa on nyt se, että voimaloiden haittavaikutusten
ulottumista hyvin laajalle varsinaiselta tuulivoima-alueelta ei ole tiedostettu eikä huomioitu.
Tuulivoima-alueet jatkossa konkretisoituvine teollisen kokoluokan tuulivoimaloineen olisivat
jyrkässä ristiriidassa mm. Luusuan (ma 5922) ja Juujärven (maV8145) maisema- ja
kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen kanssa. Juujärvellä Kemijoen itäpuolella on myös MY
3912-alue (ml. Juuvaara). Voimalat jyräisivät totaalisesti maisemat ja kulttuuriympäristön, ja
voimalat infrastruktuureineen pilaisivat erämaisten alueiden virkistyskäyttömahdollisuudet tuhoten
myös (luonto)matkailun edellytykset. Tuulivoima-alueet pirstoisivat myös ekologisesti ja
virkistyskäytön kannalta toistaiseksi yhtenäisinä säilyneet luontoalueet.
Maisemallisesti herkimpiä alueita ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet [mm. Luusua, Neitilä ja
Juujärvi]. Sietokyvyltään huonoja saattavat olla myös erämaaluonteiset alueet, joilla on virkistyksellistä
merkitystä [koko Ailanka (myös eteläpuolella sijaitsevine) alueineen eli koko Perä-Posion tien ja
Luusuan eteläpuolisen Kemijoen väliin jäävä alue Ailanganniemestä aina Korouomalle asti].
Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) on hylättävä ja poistettava eikä se missään tapauksessa voi
jäädä maakuntakaavaan tv-alueeksi, jolloin sitä ei koskisi edes tuulivoimapotentiaalisten tv1alueiden suunnittelumääräys, jonka mukaan ”Alueen toteutettavuus tulee selvittää
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa."
Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) sijoittuisi tosiasiallisesti luonnon ydinalueille - aineiston
karttoja tarkastelemalla saa ikävää kyllä sellaisen käsityksen, että luonnon ydinalueita on sovitettu
ja rajattu kartalle sitä silmällä pitäen, että luonnon ydinalueet eivät haittaisi Saarivaaran (tv 2310) ja
Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304) tuulivoima-alueiden kartalle laittamista.
Luontoarvoja tarkasteltaessa ei olekaan mikään ihme, että Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310)
ympäristöineen on muun muassa ahman ja karhun elinympäristöä. Koska nelosdirektiivilajien
elinympäristöjä ei saa heikentää eikä hävittää, Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) on yksistään
sen vuoksi mahdoton.
Myös luonnonsuojelulainsäädännön mukaiset lintujen suojelunäkökohdat (esim. maa- ja
merikotkat) ovat Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv 2310) este.
Kasveista esim. kalkkimaariankämmekkä ja lapinleinikki kuuluvat käytetyn luontoselvityksenkin
mukaan Saarivaaran alueen ympäristön flooraan.
Ihmetystämme herättää, että miksi Metsähallituksen dialogialueita ei ole huomioitu arvokkaina
luontokohteina, vaan Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) on piirretty dialogialueiden päälle, eikä
kyseisistä luontoarvoiltaan merkittävien dialogialueiden olemassaolosta ole nyt luonnoksessa
halaistua sanaa, vaikka annetaan ymmärtää, että tiedot dialogialueista on saatu Metsähallitukselta.
Luonto- ja maisemaselvityksen Kuvasta 8-11. puuttuvat Kemijärven kaupungin alueella,
Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv-2310) alla sijaitsevat kolme dialogialuetta, jotka on esitetty
julkaisussa
Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun täydentäminen Metsähallituksen ja
luontojärjestöjen ns. dialogiratkaisun jatkotoimenpiteet.
Työryhmämuistio mmm 2007:10. 47 s.
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma 2014-2029, Kuva 1., esittää
aivan selvästi, että Saarivaaran tuulivoima-alueen alle jäisi suojelutarkoituksiin varattua valtion
maata. Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) todellakin jyräisi arvokkaita luontoalueita. Senkin
vuoksi Saarivaaran tuulivoima-alue on hylättävä.
Jos taas alettaisiin "hiuksia halkomaan" ja pienennettäisiin Saarivaaran tuulivoima-aluetta siten, että
sen alle ei jäisi suojeluun varattuja alueita eikä dialogialueita luonnon arvokohteina, tuloksena olisi
- edelleen visuaalisten haittojen takia toteuttamiskelvottomalla paikalla - niin pienen pieni ja
pirstaleinen tuulivoima-alue, että sillä ei olisi koonkaan puolesta mitään mieltä.
Tuulivoima-alueet toisivat mukanaan myös valtaisat maanrakennustyöt ja maankaivuut, jolloin
koko Ailangan alue luontoarvoineen olisi maa-ainesten oton takia vain muisto nykyisestä
erämaisesta ja myös ekologisesti yhtenäisestä luontoalueesta.
Kuva 7. Rinnesuota Saarivaaran (tv 2310) tuulivoima-alueella.
MURTOTUNTURIN-VITIKKOTUNTURIN TUULIVOIMA-ALUE (tv 2304) ON
POISTETTAVA EKOLOGISESTI JA VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA
YHTENÄISTEN LUONTOALUEIDEN SÄILYTTÄMISEKSI SEKÄ
AINUTLAATUISTEN LUONTO- JA MAISEMA-ARVOJEN TAKIA
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueeksi (tv 2304) piirretty alue Posiolla on paitsi
valtakunnallisesti merkittävän Juujärven (maV8145) läheisyyden, myös valtakunnallisesti
arvokkaan Auttikönkään (maV 4616) ja Korouoman rotkolaakson (ma 5905, V 843) sekä
Mustarinnantunturin Natura-alueen (SL 4247) ja muidenkin lähistön luonnonsuojelualueiden (mm.
Auttikönkään Natura-alueen (SL 4148), Korouoman-Jäniskairan Natura-alueen sekä Pyytöuoman ja
Pölkkykankaanniemen suojelualueiden) liian läheisyyden takia poistettava maakuntakaavasta.
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoimahankealue - vaikka alue yleiskaavoituksessa pienenikin
noin puoleen tutkavaikutusten takia - on edelleen yleiskaavoituksessa laajempi kuin Lapin eteläisten
osien tuulivoimaselvityksessä ja nyt esitetyssä maakuntakaavaluonnoksessa esitetty alue.
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueen (tv 2304) voimalat näkyisivät hankkeessa
laadittujen maisemaselvitysten mukaan myös Kemijärvelle etenkin järvialueelle pilaten
järvimaiseman hyvin laajalti mm, Ailangan ja Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakson suunnassa,
puhumattakaan Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakon maisemien (ml. Pirttikoski (maV 4600),
Juujärvi (maV8145) ja Luusua (ma 5922) tärväytymisestä. Kemijärven kaupungin
kannanotoissahan korostetaan järvimaiseman vaalimista. Ikävä kyllä kaupungin päätöksenteossa ei
toistaiseksi olla oltu tilanteen tasalla siltä osin, että olisi tiedostettu Murtotunturin-Vitikkotunturin
(tv 2304) hankkeen visuaalisesti erittäin merkittävät haittavaikutukset Kemijärven puolelle.
Yksistään luontoselvitysten perusteella Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) on
toteuttamiskelvoton - sijoittuuhan alue luonnon ydinalueelle Mustarinnantunturin (sekä SCI että
SPA) Natura-alueen (SL 4247) viereen.
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma 2014-2029 korostaa
luontoarvojen ohella alueen erämaisuutta sekä upeita lähi- ja kaukomaisemia, jotka myös
virkistysalueena ovat vertaansa vailla.
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) ja/tai sen lähiympäristöt ovat mm. ilvesten
ja karhujen elinympäristöjä. Ailangalla Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueeksi (tv
2304) piirrettyn alueen tuntumassa on ahmahavaintokin ja Murtotunturin-Vitikkotunturin
tuulivoima-alue (tv 2304) on myös suden elinpiiriä. Huomautamme, että nelosdirektiivilajien
elinympäristöjä ei lainsäädännön mukaan saa hävittää eikä heikentää: MurtotunturinVitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) jyräisi totaalisesti nelosdirektiivilajien elinympäristöjä
laajalti niin haittavaikutustensa kuin välillisten vaikutustensa takia (mm. maa-ainesten otto), ei
pelkästään varsinaisen tuulivoima-alueen kohdalla.
Kartoista saa ikävä kyllä vaikutelman, että luonnon ydinalueita on sovitettu ja piirretty sitä silmällä
pitäen, että ne eivät haittaisi Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueen (tv 2304)
karttaesitystä.
Huomautamme, että tosiasiassa on ekologinen yhteystarve Murtotunturin-Vitikkotunturin
tuulivoima-alueen (tv 2304) läpi, niin valitettavaa kuin se hanketta ajavien kannalta onkin.
Seitakorvan siltaa ja Kemijärven Luusuan siltaa käyttävät myös monet eläimet: meillä on mm.
susihavainto Seitakorvan sillan luota. Porot tunnetusti käyttävät siltoja kulkemiseensa. Esimerkiksi
Luusuassa on ihan arkipäiväistä nähdä Kemijoen itäpuolelta Luusuaan tulleita poroja - porojen
korvamerkkilukutaitoisethan pystyvät helposti näkemään, mistä kukin poro on peräisin.
Ihmisten elinympäristön kannalta Murtotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) on niin ikään mahdoton
- etenkin paikalliset vapaa-ajan asukkaat menettäisivät nyt virkistäytymiseen käyttämänsä alueet, ja
aluetta tultaisiin vieroksumaan mm. siten, että retkeily ja luontomatkailu mukaan lukien
kehittymässä oleva luontomatkailu Luusuan suunnalta Murtotunturille ja Pirttikoskelle ja Auttiin
päin tyrehtyisi (esimerkkinä Kemijoen penkkojen päälliset tiet tarjoavat mainiot edellytykset sulan
maan aikana pyöräilyyn ja talviaikana poroajeluihin).
JOITAIN MUUTOSEHDOTUKSIA
Selostusosassa sivulla 102 sanotaan, että maisemallisesti herkille alueille saisi kuitenkin sijoittaa
tuulivoimaloita.
Vaarojen lakialueet ovat maisemallisesti herkkiä alueita, mutta sinne tulee kuitenkin voida sijoittaa
harkitusti esimerkiksi tietoliikennemastoja, tuulivoimaloita ja luontaiselinkeinojen tukikohtarakenteita.
Vertailun vuoksi: selostusosan sivulla 110 sanotaan:
Matkailualueita tulee kehittää maisematekijät huomioiden. Mm. matkailuautojen pysäköintialueiden ilmettä
ja sijoitusta tulee tarkastella ottaen huomioon ympäristö ja näkymät.
Pyydämme muutosta siten, että "tuulivoimalat" otetaan pois em. kohdasta seuraavasti:
Vaarojen lakialueet ovat maisemallisesti herkkiä alueita, mutta sinne tulee kuitenkin voida sijoittaa
harkitusti esimerkiksi tietoliikennemastoja, ja luontaiselinkeinojen tukikohtarakenteita.
Selostusosan sivulla 141 sanotaan, että vesistöreittejä ei ollenkaan merkitä maakuntakaavaan.
Mielestämme tämä on puute, ja pyydämme merkitsemään myös vesistöreitit maakuntakaavaan.
Etenkin vesistörunsaalla Kemijärvellä vesistöreitit ovat aivan olennaisia.
Pyydämme merkitsemään ulkoilureiteiksi myös Luusuan rantoja kiertävät ja Luusuan kanavaa
reunustavat pengertiet sekä Luusuan ja Juujärven välillä olevien Kemijoen pengerrysten päällä
olevat tiet - kyseisiä teitä käytetään paljon ulkoiluun, mm. pyöräilyyn, hölkkäämiseen ym.
Esimerkiksi pienten lasten kotiäideille pengerteillä ulkoilu on tärkeä "henkireikä ja akkujen
lataamisen" mahdollisuus upeista maisemista nauttien.
Kuva 8. Luusuan Tuulanniemeä.
Kuva 9. Näkymä etelään Luusuan penkan päältä olevalta tieltä.
EHDOTUS AILANGAN VIRKISTYSALUEEKSI
Koko varsin laaja Ailangan alue Kemijärven rannoilta Posion Korouomalle (ma 5905, V 843) asti
on erityisiä ympäristöarvoja sisältävä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jonka käytetään paljon
virkistysalueena. Alueeseen sisältyy mm. Mustarinnantunturin (SL 4247) Natura-alue ja useita
muita suojelualueita, esimerkiksi Ottavaaran Natura-alue (SL 4289). Luonto- ja maisema-arvot ovat
erityisen merkittäviä nykyisten suojelualueiden ulkopuolellakin. Kemijokilaakso Luusuasta (ma
5922) etelään Pirttikosken (maV-4600) tienoille asti, ml. Juujärvi (ma V8145, MY 3912-alue)
ehdotetun V-alueen tuntumassa lisää Ailangan V-alueen arvoa ja merkittävyyttä.
Aluetta käytetään monenlaiseen virkistäytymiseen, kuten retkeilyyn, metsästykseen, marjastukseen
ym. ja alueella harjoitetaan myös kaupallista luontomatkailua.
Kemijärven rantojen, Luusuan eteläpuolisen Kemijoen, Korouoman ja Lehtola-Peräposio tien rajoittamalle alueelle tulisi antaa virkistysalueen V status. Mikäli V merkintää ei voida
myöntää koko edellä mainitulle alueelle, ainakin erityisiä ympäristöarvoja sisältävän maa- ja
metsätalousvaltaisen alueen MY merkintä tulisi antaa Nyqvistin kolmiota ympäröivän
ulomman vaaleansinisen ympyrän etäläpuolisille alueille ja V-merkintä Nyqvistin kolmiota
ympäröivän vaaleansinisen ympyrän pohjoispuolisille alueille.
Kuva 10. Ailangan virkistysalue.
Ehdotamme myös, että mv 8401 -alueen rajausta muutettaisiin niin, että Ailangan virkistysalueen
itäpuolella vihreä viiva kulkisi Suomun etelä- tai kaakkoispuolelta Vierustunturin itäpuolelta
kutakuinkin mk 8006 -alueen rajaa pitkin Korouoman suuntaan. Ailangan virkistysalueen
länsipuolella mv 8401 -alueen raja menisi Raajärveä sivuten Kuvan 10. karttaesityksen mukaan.
Näin myös esimerkiksi Ailankatunturi ja muut merkittävät matkailuun ja virkistykseen
tosiasiallisesti käytettävät kohteet kyseisellä alueella pääsisivät mv 8401 -alueen piiriin.
Kunnioittaen
Rosa Maritta Venäläinen
Kemijärven Luusuassa sijaitsevan asunnon omistaja
Pekka Pernu
Kemijärven Luusuassa sijaitsevan kiinteistön omistaja
Osoite:
Rantakartanontie 7 H 206
00910 Helsinki
.