Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän
Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 3/2013 Ilkka Kylävainio: 10 SIVU Kari Virranta: Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia Pidä huolta – myös metsästäSIVU 15 Kuljetusyhteistyötä kymmeniä SIVU vuosia 16 www.keitelegroup.fi Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille LAPPI TIMBER SIVUILLA 4-9 Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja: Matti Kylävainio • Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy • Paino: Kopijyvä, 2013 Puulla on hyvä tulevaisuus Pääkirjoitus........................... 2 Puuala murroksessa........................2 Keitele Group laajentaa sahausta Alajärvelle........... 3 LAPPI-TIMBER: Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille................... 4–7 Kaupunki osaltaan täysillä mukana..................6 Sopiva hanke Finnveralle...........................7 Lappi Timberiä johtaa kokenut sahausmies........8 Uusi hanke yhdistää monet tavoitteet...............8 Teollisuustyön perinteet jatkuvat..............9 Puukauppa kasvaa, kaupunki vilkastuu............9 Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia..................... 10 Suomessa osataan jalostaa puuta.....................12 Pidä huolta – myös metsästä...............14 Konneveden tiimi...............15 Kuljetusyhteistyötä jo kymmeniä vuosia...............16 Keitele Forest Oy sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon............... 18 2 P ienen notkahduksen jälkeen suomalainen sahateollisuus nousee arvioiden mukaan tänä vuonna jälleen kannattavaksi, sillä sahatavaran tuotantokapasiteetti on saatu aiempaa paremmin käyttöön. Toimialan tuotanto nousee noin neljä prosenttia ja vienti lisääntyy lähes kymmenen prosenttia. Vuonna 2014 tuotannon arvioidaan kasvavan kolme prosenttia. Sahatavaran ja sen jalostustuotannon kasvattamisessa on kuitenkin vielä palTeollisuusneuvos Ilkka Kylävainio jon tehtävissä. Suomessa hakataan puuta vuosittain nyt 52 – 54 miljoonaa kuutiota, kun kansallinen tavoitteemme on 75 miljoonaa kuutiota. Sahatavaraa tuotetaan lähes 10 miljoonaa kuutiota. Lisäksi energiakäyttöön tulevasta puusta kaksi kolmasosaa on peräisin päätehakkuilta. Sahatavaran viennin kasvu painottuu Aasiaan ja Lähi-itään. Kilpailukykyä ovat nostaneet euron heikentyminen Ruotsin kruunuun nähden sekä tasainen puun saatavuus. Metsävaroja Suomessa siis on ja niiden käyttöä pitää edelleen lisätä, sillä puulla ja sen käytöllä on monia myönteisiä ominaisuuksia. Se on uusiutuva luonnonvara, ja koko ajan kasvava puurakentaminen on ekologista ja kuluttaa vähän energiaa. Puu ja puujalosteet ovat myös yksi Suomen perinteisimmistä vientituotteista. Rakentaminen kasvaa eri puolilla maailmaa, ja sahatavaraa tarvitaan. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Aasian alueella rakentamistarvetta on paljon ja niin perinteisen sahatavaran kuin liimapuun kysyntä on kasvussa. Keiteleellä on edelleen mahdollisuus nostaa sahatavaran vuosittaista tuotantoaan nykyisestä runsaasta 400 000 kuutiosta 450 000 kuutioon. Tämä perustuu muun muassa siihen, että viitenä viime vuonna yhtiö on investoinut yli 30 miljoonaa euroa perussahauksen koneisiin ja laitteisiin sekä liimapuutuotantoon. Kyse on myös kilpailukyvystä. Me Keiteleellä viemme tuotannostamme 80 prosenttia. Viennissä menestyminen vaatii tehokkuutta ja koko tuotantoketjun hallintaa metsästä loppuasiakkaalle asti. Samalla tuotannon jalostusarvoa on nostettu sahatavarasta liimapuuksi ja muiksi rakennustuotteiksi. Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy ja Keitele Engineered Wood Oy vastaavat sahatavaran ja liimapuun kasvavaan kysyntään investoimalla Kemijärven tehtaaseen noin 32 miljoonaa euroa. Puunkäyttö on siis myötätuulessa, ja järeällä puulla on aina kysyntää. Noin 70 prosenttia kantorahoista tulee järeästä puusta, joten hyvän puutavaran saamiseksi metsiä pitää ja kannattaa hoitaa tehokkaasti koko ajan. Me Keiteleellä uskomme vakaasti, että puulla on hyvä tulevaisuus. n Keitele Group laajentaa sahausta Alajärvelle Kemijärvi Keitele Timber Oy ostaa Myllyahon Saha Oy:n konkurssipesältä maaalueet, rakennukset ja irtaimiston. Tavoitteena on aloittaa toiminta Alajärven Kurejoella sijaitsevalla tehdasalueella joulukuussa 2013. Puunhankinnasta synergiaetuja Alajärven sahan tuotannoksi suunnitellaan tulevalle vuodelle 100 000 kuutiota etupäässä mäntysahatavaraa, josta iso osa jalostetaan korkealaatuisiksi puutuotteiksi Keitele Groupin jalostusyksiköissä Keiteleellä. Alajärven koneisiin ja laitteisiin investoidaan noin 10 miljoonaa euroa. – Keiteleen aikaisempien vuosien isojen jatkojalostusinvestointien ansiosta sahausliiketoimintaa voidaan laajentaa Alajärvelle. Vuonna 2008 uusittu Alajärven sahalinja luo pohjan tehokkaalle perustuotannolle ja tuotantoa on tarkoitus kehittää investoimalla tulevina vuosina. Keitele Group selvittää myös jatkojalostuksen mahdollisuuksia Alajärvellä, johtaja Matti Kylävainio kertoo. Kylävainion mukaan Alajärvellä on osaavaa puunjalostuksen työvoimaa riittävästi. Saha työllistää alkuvaiheessaan noin 25 työntekijää. Keiteleeltä on Alajärvelle matkaa vain 150 kilometriä ja nykyistä puunhankinta-aluetta laajennetaan Etelä-Pohjanmaalle Suomenselän alueelle. Keitele Groupin laajennettu hankinta-alue muodostaa yhtenäisen alueen Väli-Suomessa. – Sahalaitosten sijainnin vuoksi puuvirtoja voidaan optimoida ja korkealaatuisen tukkiraaka-aineen saatavuus varmistaa läheltä tuotantolaitoksia. Kun yhteen lasketaan Keiteleen, Kemijärven ja Alajärven sahat, Keitele Groupin tavoitteena on ostaa puuta 1,2 miljoonaa kuutiota vuonna 2014, Kylävainio esittelee. Alajärven ja Kemijärven sahat käyttävät luontevasti mäntypuuta, ja Keiteleellä on puolestaan hyvät mahdollisuudet kuusitukkien hankintaan ja sahaukseen. Keitele Alajärvi Etelä-Pohjanmaan puunkäyttö on viime vuosina ollut laskussa ja metsiin on jäänyt paljon hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia. Metsänomistajilla on nyt mahdollisuus tuoda puuta aktiivisesti markkinoille paikallisen sahan tarpeisiin. Sahatavaraa vientimarkkinoille Suomenselän alue tarjoaa runsaasti sahauskelpoista mäntyraaka-ainetta, jonka markkinat ovat suurelta osin kehittyvillä markkinoilla Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Kaukoidässä. Kehittyvien markkinoiden vahva talouskasvu, kasvava väestö ja isot valtiolliset asuntotuotantohankkeet luovat kysyntää myös perussahatavaralle. n 3 Lappi Timber Pohjoisen korkealaatuinen puu jalostetaan liimapuuksi Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille Suomen suurimpiin puunjalostajiin kuuluva Keitele-yhtiöt rakentaa Kemijärvelle jalostettuja puutuotteita pohjoisen puusta valmistavan tuotantolaitoksen. Globaalia liimapuu- ” markkinaa ja erityisesti Kaukoidän vientiä Pohjois-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia puun uutta työpaikkaa. Uuden tehtaan liikevaihto- käytön lisäämiselle, tavoite on noin 50 miljoonaa euroa. ja tulevina vuosina metsien kasvu vielä kiihtyy. 4 palveleva tehdas tulee tarjoamaan 70–80 Uuden tehtaan sijainnin ratkaisivat siis raaka-ainevarat ja erityisesti mäntypuun saanti. Keitele-yhtiöille on tärkeää korkealaatuisen tukkipuun tasainen saanti. Puun käyttö Lapin talousmetsistä on vuosittain kaikkiaan noin 3,5 miljoonaa kuutiota, kun kasvu on 11,5 miljoonaa kuutiota. – Pohjois-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia puun käytön lisäämiselle, ja tulevina vuosina metsien kasvu vielä kiihtyy, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio sanoo. Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy:n uusi saha ja Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehdas ovat yhteensä noin 32 miljoonan euron investointi. Lisäksi Kemijärven kaupunki rakentaa tehdasalueelle aluelämpölaitoksen. Näin Kemijärvestä tulee myös mahdollinen kohde alueellisen biotalouden investoinneille. Hankkeisiin on saatu työvoima- ja elinkeinoministeriöltä 4,56 miljoonaa euroa kehittämisavustusta, johon osallistuu myös Euroopan aluekehitysrahasto. Hyvät yhteydet ja Infrastruktuuri valmiina Tehdas rakennetaan Kemijärvelle Stora Enson entisen sellutehtaan alueelle Kallaanvaaraan. Sellutehtaan olemassa oleva infrastruktuuri pienentää investointitarvetta, mutta alueella aiemmin toimineen Arktos Groupin koneita ja laitteita ei pystytä hyödyntämään. Keitele rakentaa alueelle kokonaan uuden tehtaan ja koneistaa sen uusilla laitteilla. Hyvät kulkuyhteydet ovat merkittävä etu. Tehdasalueelle tulee rautatie ja Kemijärven puuterminaalin mahdollinen siirto kaupungin keskustasta tehdasalueelle parantaa toimintaedellytyksiä. Valmiit tuotteet kuljetetaan konteissa markkinoille Aasiaan ja Eurooppaan. Tehtaan rakentaminen on suunniteltu niin, että toiminta alkaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Lappi Timber Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu kokenut saha-alan osaaja Pekka Tuovinen. Kylävainion mukaan sahaamisen ja liimapuun tuo- 5 Lappi Timber tannon yhdistäminen tuottaa merkittäviä tehokkuus- ja kilpailuetuja. Jalostamalla puu mahdollisimman pitkälle lähellä raaka-ainelähdettä avautuvat mahdollisuudet toimittaa puutuotteita kansainvälisesti. Tehdas työllistää myös välillisesti Tehtaan välillinen työllisyysvaikutus on 190–200 henkilötyövuotta, joten sillä on alueen työllisyydelle suuri merkitys. Lappiin arvioidaan jäävän 20 miljoonaa euroa kantorahatuloja ja yli 20 miljoonaa euroa urakointituloa vuodessa. – Tuomme vientivetoisesti uutta rahavirtaa talouteen: Suurimmat kerrannaisvaikutukset tulevat puun hankinnasta ja puun korjuun ja kuljetuksen urakoinnista, Kylävainio kertoo. Kylävainio korostaa, että laitoksen heijastusvaikutukset ovat merkittäviä. Välillisten työpaikkojen lisäksi syntyy sivutuotteena haketta, kuorta, purua ja kutterinlastua sekä puunhankinnan yhteydessä kuitupuuta. Keitele Forest Oy perustaa Itä-Lappiin oman puunhankintaorganisaation, mutta tavoitteena on, että yli puolet raaka-aineesta ostettaisiin muilta metsäyhtiöiltä ja yhteismetsiltä. Lappi Timber on sopinut Stora Enson kanssa yhteistyöstä, jonka mukaan pienirunkomuotoinen tukkipuu päätyy jalostettavaksi Kemijärvelle ja järeät tukit, kuitupuu sekä sahaustoiminnasta syntyvä hake hyödynnetään muun muassa Stora Enson Kemin ja Oulun tehtailla. Kylävainion mukaan 325 henkeä työllistävällä perheyrityksellä on Keiteleellä menestyksekkääksi havaittu toimintamalli, jota voidaan käyttää myös Kemijärvellä. – Keitele Group vie tuotteitaan lähes 30 maahan, viennistä puolet suuntautuu Aasiaan. Meillä on osaamista ja kokemusta, ja nyt haemme kasvua. Emme ole koskaan tuottaneet suuressa mittakaavassa kilpailtua perussahatavaraa, vaan suoraan asiakkaan mittoihin jalostettuja tuotteita, Kylävainio huomauttaa. Työllisyyteen Keitele Groupin nykyisillä tuotantolaitoksilla ei Kemijärven tehdashankkeella ole vaikutusta, vaikka myös Keiteleen tuotantokapasiteettia on kasvatettu koko ajan. Konsernin tämän vuoden liikevaihto on noin 135 miljoonaa euroa. Kylävainio kaavailee, että vuonna 2015 luku voisi olla yli 200 miljoonaa euroa. järistysherkällä alueella. – Rakentamisen vaatimusten noustessa liimapuun markkina on kasvava, sillä massiivipuun laatu ei riitä vaativiin rakenteisiin. Automatisoidulla tuotannolla, koulutetulla henkilökunnalla ja huipputeknologialla pystymme tuottamaan lujia, mittatarkkoja ja vääntyilemättömiä rakennuskomponentteja, Kylävainio esittelee. n Määrämittatuotteita asiakkaiden tarpeisiin Tehtaan tuotanto tulee olemaan pääosin mittatarkkaa eli suoraan Kaukoidän markkinoiden asiakasmittoihin tehtyä Aurorazai-liimapuuta. Esimerkiksi Japaniin vietävä tuotevalikoima on standardoitu ja tuotepituus on suurimmillaan kuusi metriä. Suomalainen havupuu on poikkeuksellisen lujaa, joten se soveltuu hyvin vaativaan rakentamiseen maan- Tehtaan tuotanto tulee olemaan pääosin mittatarkkaa suoraan Kaukoidän markkinoiden asiakasmittoihin tehtyä Aurorazai- liimapuuta. Sopiva hanke Finnveralle Finnveran toimitusjohtajan Pauli Heikkilän mukaan Keitele-yhtiöiden hanke on ollut erittäin sopiva myös Finnveran kannalta. Valtion rahoitusyhtiöhän on mukana rahoittamassa juuri vientiä, pk-teollisuutta ja alueellista toimintaa edistäviä hankkeita. – Finnveran kannalta sopivassa kokonaisuudessa ovat rahoittajina mukana yrityksen omistajat, pankki sekä Finnvera, Heikkilä kertoo. – Yleisellä tasolla rahoittajat tekevät tietenkin omat arvionsa jokaisesta hankkeesta ennen lopullista rahoituspäätöstä. Myönteisiä asioita ovat esimerkiksi kyseisen yritystoiminnan tulevaisuuden arvio, eri osapuolten yhtenevät näkemykset, yritysten aiempi toiminta ja kokonaisuutena hankkeen onnistumismahdollisuudet. Rahoitettavien hankkeiden osalta Heikkilä pitää hyvänä sitä, että yrittäjät ovat optimistisella mielellä ja ottavat hallittuja riskejä. n Kaupunki osaltaan täysillä mukana – Iso kiitos hanketta kehitelleille yrityksille ja henkilöille pitää tietysti antaa siitä, että Kemijärvi valittiin uuden tehdaslaitoksen sijaintipaikaksi. Tällaisen ”lottovoiton” varmistuttua tuntemukset ovat nyt erittäin hyvät niin henkilökohtaisesti kuin varmasti koko kaupungissa, Kemijärven kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen kuvailee. – Kaupunki edistää ja tukee ja on omalta osaltaan täysillä mukana uudessa hankkeessa. Teollistoimintaa suunnittelevat yri- 6 tykset ovat toki olleet järjestelyissä avainasemassa ja Lappi Timberin toimitusjohtaja Pekka Tuovinen on paikallisena johtajana tärkeässä osassa, Salminen kertoo. Salminen näkee uuden tehtaan tulemisessa monia tekijöitä, jotka loksahtivat hyvin paikoilleen: – Logistiikka on tietysti yksi merkittävistä asioista. Tehdasalueella on valmis perusinfra ja raaka-ainereservi on lähellä. Rovaniemi-Kemijärvi-rautatie sähköistetään vuoden 2014 alkupuolella, ja lisäksi kaupungin keskustasta tulee rautatieyhteys tehdasalueel- le, Salminen esittelee. Lisäksi Kemijärven kaupunki rakennuttaa tehdasalueelle lämpölaitoksen, joka tuottaa lämpöä alueen kaikille yrityksille. Investointi on noin neljä miljoonaa euroa. Salminen uskoo, että uusi teollisuuslaitos voi hyvinkin houkutella paluumuuttajia ja erityisesti lapsiperheitä kaupunkiin. Teollisuustyöpaikkojen lisääntymisen ohella hankkeella on laajat ja myönteiset työllisyysvaikutukset alueen muihinkin työmahdollisuuksiin. n 7 Lappi Timber Lappi Timberiä johtaa kokenut sahamies Sahauksesta Kemijärven uudessa tehtaassa vastaavan yhtiön Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen on kokenut kuusamolainen saha-alan osaaja. Tuovinen on aiemmin toiminut yrittäjänä muun muassa perustamassaan Lappipaneli-yhtiössä. Myös Pekan veli Petri on puualan miehiä ja vastaa uuden sahan tuotannosta. Veljekset omistavat yhteensä yhdeksän prosenttia Lappi Timber Oy:stä. Pekka Tuovinen asuu Kuusamossa. Hän harrastaa metsästystä, kalastusta ja maastohiihtoa. Perheeseen kuuluvat vaimo Riitta ja neljä lasta. Kovat odotukset, hyvät mahdollisuudet – Uutta hanketta on ollut helppo viedä eteenpäin, sillä Keitele Group on isona yhtiönä luotettava ja sillä on myönteinen maine, Tuovinen kertoo Keitele Groupin Kylävainioilla ja Tuovisilla on keskinäistä tuntemusta jo siitä lähtien, kun Ilkka Kylävainio toimi Oulun Puukeskuksessa ja isä-Tuovinen omisti sahan Posiolla. Yhteisiä työasioita on hoidettu myös 8 den 2014 loppukeväällä ja toiminta käynnistyy saman vuoden lopulla. – Haasteena on suhteellisen lyhyt rakentamisaika ja sen jälkeen tuotannon nopea käynnistäminen, mutta vastaavasti suunnitteluaikaa jää nyt enemmän. Tehokkuus tulee teknologiasta olemalla mukana esimerkiksi Suomen Sahat ry:n toiminnassa Kemijärvi valikoitui tuotantolaitoksen sijaintipaikaksi monestakin syystä. Kaupungissa on valmiita teollisuusrakennuksia, liikenneyhteydet ovat hyvät, työvoimaa on saatavilla ja hyvin hoidetuissa metsissä on sopivankokoista mäntypuuta lähellä. – Kaikkien hankkeessa mukana olevat osapuolet ovat erittäin myönteisellä mielellä ja odottavat tietysti hyviä tuloksia. Tarjolla on siis aika haaste, mutta on todella kiinnostavaa päästä tekemään ja johtamaan uutta teknologiaa käyttävä tehokasta tuotantolaitosta, Tuovinen kertoo innoissaan. Tuovisen mukaan nyt käynnissä oleva tuotantolaitoksen suunnitteluvaihe tehdään huolella. Rakentaminen alkaa vuo- Lappi Timber käyttää raaka-aineenaan pohjoisen pientä tukkia. Tehokkuus ja kannattavuus saadaan oikea-aikaisilla raaka-ainetoimituksilla, käyttämällä nopeavauhtisessa tuotannossa alan uusinta tekniikkaa ja keskittymällä valikoituihin tuotteisiin. Tuovinen korostaa, että niin sahaustoiminnan kuin liimapuutuotannon on oltava itsessään kannattavaa liiketoimintaa. Siksi molempiin toimintoihin on omat yhtiönsä. – Sahatavaran jatkojalostus liimapuuksi samalla teollisuustontilla on tietenkin erinomainen mahdollisuus kasvattaa tuotteiden lisäarvoa. n Teollisuustyön perinteet jatkuvat Kemijärven Massaliikkeen alkuperäisenä tavoitteena on ollut Stora Enson tehtaan alueen kehittäminen, jota nyt voidaan jatkaa yhdessä eri toimijoiden kesken. – Massaliike on tyytyväinen siihen, että uutta toimintaa lähtee kehittämään vakavarainen sahaus- ja liimapuuliiketoiminnan osaaja Keitele Group. Alueella olevaan raaka-aineeseen perustuva teollisuus on meille tärkeää, Massaliikkeen tiedottaja Juha Pikkarainen kertoo. Pikkaraisen mukaan luottamus Kemijärven teollisuuden kehittymiseen on nyt vahva sekä metsänomistajilla että sellutehtaan entisillä työntekijöillä. Odotettavissa on, että entisiä työntekijöitä, jotka ovat muuttaneet muille paikkakunnille, alkaa tulla takaisin Kemijärvelle. Pikkaraisen mukaan enimmillään 16 000 asukkaan Kemijärvellä asuu nyt 8 000 asukasta. Kaupungin työvoimasta 2000-luvun alussa 38 prosenttia oli teollisuuden palveluksessa eli se oli Lapin teollistunein paikkakunta. Vahva teollisen työnteon perimä paikkakunnalla on siis olemassa. n Uusi hanke yhdistää monet tavoitteet Puukauppa kasvaa, kaupunki vilkastuu Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Nivala pitää Keitele Groupin investointeja Kemijärven, Itä-Lapin ja koko Lapin kannalta erittäin merkittävinä. – Näyttää siltä, että monet yhteiset tavoitteemme saavutetaan nyt samalla kertaa: Nykyiselle tehdasalueelle saadaan toimintaa, toimija on uskottava ja alalla jo pitkään toiminut ja saamme lisää kovasti kaivattuja työpaikkoja, Nivala sanoo. – Investoinnin heijastusvaikutukset esimerkiksi puukaupan, kuljetustoiminnan ja kasvavien verotulojen kautta ovat laajat. Kemijärven yhteismetsän metsämaan pinta-ala on 30 632 hehtaaria, osuustiloja on 2 279 ja osakkaita 2 047. Vuosien 2012–21 hakkuusuunnite on vuodessa 50 600 kuutiota. Hakkuupinta-ala on 890 hehtaaria, josta uudistushakkuuta on noin 270 ja kasvatushakkuita noin 620 hehtaaria. Suunnitteen mukainen hakkuukertymä on mäntytukkia 16 000, kuusitukkia 1 000, havukuitua 30 000 ja koivukuitua 4 000 kuutiota. Hoitokunnan puheenjohtaja, maanviljelijä Sulevi Junttila näkee nyt tunnelin päässä valoa. – Yhteismetsä on tehnyt puukauppaa koko ajan, mutta myös Työtä tulee sekä tuotantolaitoksille että metsään, kantorahatulot lisäävät ostovoimaa ja tuova uusia työpaikkoja myös kauppaan ja palveluihin. Nivala korostaa, että koko hankkeella on myös suuri henkinen merkitys Kemijärven alueelle. Suunnitelmien julkistamisen jälkeen niin kaupunginvaltuutettujen kuin muiden kaupunkilaisten antama palaute on ollut hyvin myönteistä ja kannustavaa. – Uskoisin myös, että uudet työmahdollisuudet kiinnostavat monia muualle muuttaneita kemijärveläisiä, jotka nyt voisivat harkita paluumuuttoa. n metsänomistajien kannalta Keitele Groupin tulo Kemijärvelle vaikuttaa todella hyvältä ja uskottavalta vaihtoehdolta. Puun kysyntä lisääntyy ja kaupanteko vilkastuu, Junttila pohtii. Junttila pitää myös tärkeänä sitä, että Lappi Timberin toimitusjohtajalla Pekka Tuovisella on sahausalan pitkä kokemus ja hän tunteen hyvin paikalliset olot. – Toivomme tästä tietenkin menestystä ja niin metsänomistajien kuin koko kaupungin hyvinvoinnin kasvua. Uusi hanke vaikuttaa varmasti koko kaupungin yleisilmeeseen ja erittäin tärkeään nuorten työllistymismahdollisuuksien kasvuun, Junttila sanoo. n 9 – Puunkäyttöä voidaan lisätä ja puun jalostusarvoa kasvattaa vielä huomattavasti, ylijohtaja Kari Virranta korostaa. – Voisi ehkä todeta, että silloin ilmastopolitiikan vaatimukset ovat jääneet hintakilpailun jalkoihin eikä ole riittävästi pohdittu kotimaisen energian kilpailukykyä suhteessa saastuttavaan kivihiileen. Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia Perinteistä ja uutta puunkäyttöä Pohjois-Savon puunjalostusteollisuudella on pitkät perinteet, mutta talouden muutoksessa myös puunjalostus kaipaa uusia innovaatioita ja rohkeita ratkaisuja. Puunkäyttöä voidaan vielä lisätä ja tutusta raaka-aineesta kehittää aivan uusia tuotteita. Pohjois-Savon maakunnan ja yritysten yhteisenä suunnitelmana puunjalostuksen osalta on muun muassa mekaanisen puunjalostuksen jalostusarvon selkeä kasvattaminen nykyisistä luvuista. Samalla alan kärkiyritysten tavoitteena on verkottaa pienemmät toimijat tuotantoketjuiksi jatkojalostamisen ja tuotteistamisen avulla. – Pohjois-Savon raakapuun hakkuumääristä käytetään vuosittain noin 70 prosenttia, joten tässäkin mielessä tämän uusiutuvan luonnonvaran käytön kasvattamisen varaa on vielä selkeästi, Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta huomauttaa. – Metsiä pitää hoitaa ja kasvua pitää hakea, sillä kantora- 10 ” Puusta voidaan jatkossa tehdä perinteisten jalostustuotteiden lisäksi vaikkapa kangasta ja lääkkeitä. hoja jää vielä paljon metsiin. Puunjalostuksen kehittäminen ei kuitenkaan sulje pois kestävän kehityksen menetelmiä. Metso-metsiensuojeluohjelman tavoitteet Pohjois-Savossa onkin saavutettu ja metsien monimuotoisuus on otettu hyvin huomioon, Virranta muistuttaa. Energiaa tarjolla omasta maakunnasta – Jatkossa Pohjois-Savossa on tarkoitus panostaa vahvasti luonnonvaratalouteen ja erityisesti juuri puuhun. Tavoitteena on siis sekä puun energiakäytön lisääminen että puusta saatavien uusien tuotteiden valmistuksen ja käytön kasvattaminen. – Myös maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) tulee paneutumaan luonnonvara-asioihin erillisessä seminaarissa ensi tammikuussa. Tavoitteena on selkeästi se, että pääsemme asiassa eteenpäin. On saatava aikaiseksi investointeja niin puun hyödyntämiseen kuin muuhunkin luonnonvaratalouteen. Pelkät selvitykset eivät riitä. Virranta sanoo, että maakunnasta käsin ei voi ymmärtää sitä, että kivihiilen polttaminen on edullisempaa kuin puuhakkeen polttaminen lämpölaitoksissa. Hyviä ja innovatiivisia puun jalostamisen perustuvia yrityksiä maakunnassa on useita, kuten esimerkiksi sahatavaran ja liimapuun valmistaja Keitele Group, lämpöpuun valmistaja Lunawood, liimapuutehdas Finland Laminated Timber sekä Varkauden paperitehtaat perinteisinä puunjalostajina. Uutena, puusta bioenergiaa jalostavana yrityksenä Green Fuel Nordic suunnittelee biojalostamoa Iisalmeen. Tehtaan on määrä aloittaa loppuvuodesta 2014. Raaka-aineena käytetään uusiutuvaa kotimaista metsäbiomassaa, josta voidaan pikapyrolyysitekniikalla valmistaa nestemäistä, vähähiilistä ja rikitöntä bioöljyä. Tämä tarjoaa uuden jalostuspolun arvokkaalle metsäomaisuudelle. Paperin kysyntä vähenee ja bioöljyn kasvaa, ja lisäksi rakentamisessa voidaan lisätä puun käyttöä lisäämällä esimerkiksi puukerrostalojen valmistusta. – Kaiken kaikkiaan luvassa on myös aivan uusia puunkäyttömahdollisuuksia, jotka vielä tässä vaiheessa ovat osin teoria-asteella. Puusta voidaan jatkossa tehdä perinteisten jalostustuotteiden lisäksi vaikkapa kangasta ja lääkkeitä, Virranta sanoo. Puunkäyttö energiataloudessa vaatii esimerkiksi uu- sia koneita ja ensihakkuiden tehostamista. Maakunnan perinteisen puunjalostusosaamisen ja -vahvuuksien oheen voi syntyä uusia menestystuotteita metsäbioraaka-aineiden keruu- ja prosessointilaitteista ja kuljetusteknologiasta, bioöljyn tuotantolaitteista, kaasutusteknologiasta ja uuden sukupolven biokattilalaitoksista. Perheyritys toimii pitkäjänteisesti Kari Virranta on tyytyväinen maakuntien yrittäjä-omistajien panokseen koko maakunnan etua ajatellen. Virranta sanoo, että Pohjois-Savossa yritysten omistajuudella on iso merkitys alalla kuin alalla. Keitele Group on tästä hyvä esimerkki: Paikallinen ja paikkakunnalla näkyvä omistaja osaa ottaa ”kasvotonta omistusta” paremmin huomioon ympäröivän yhteisön. – Perinteisesti perheyrityksessä ei yleensä toimita suuyritysten tapaan kvartaalitaloudessa, vaan toiminta ja suunnitelmat ovat pitkäjänteisempiä. Totta kai tällaisetkin yritykset tavoittelevat voittoa ja kasvua, mutta ne tekevät sitä kauaskatseisesti ja maltillisesti. Virranta korostaa perheyritysten merkitystä vakaana työllistäjänä sekä vero- ja vientituloja kuntaan tuovina aktivaattoreina. – Keitele Group on toiminut Keiteleellä yhteiskuntavastuullisestikin ajatellen harkitusti ja suunnitelmallisesti, ja samaa ajatusmaailmaa toteutetaan jatkossa varmasti myös Kemijärvellä. n 11 Myönteisiä vaikutuksia koko maakuntaan Suomessa osataan jalostaa puuta Ilkka Kylävainion mukaan Pohjois-Savossa sahataan vuosittain noin 1,4 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Pohjois-Savossa jalostetaan puuta hyvin tehokkaasti eli keskimääräistä enemmän jos verrataan koko Suomea. Vaikka hakatut tukit nyt jalostetaan omassa maakunnassa, hakkuumahdollisuuksia olisi toki nykyistä enemmän. Lisäksi kuitupuu kulkee valtaosin jalostettavaksi Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. – Itä-Suomessa on kyllä halua ja osaamista puun jalostamiseen. Myös Keiteleellä sahauksen kokomitat ja pituudet tehdään jalostuksen tarpeisiin, Kylävainio sanoo. Lappiin arvioidaan jäävän uuden Lappi Timber Oy:n ja Keitele Engineered Wood Oy:n Kemijärven tehdasinvestoinnin toteuduttua vuosittain 20 miljoonaa euroa kantorahatuloja ja hiukan enemmän urakointituloja. Työllistävä vaikutus on yhteensä lähes 300 henkilötyövuotta. Alajärvellä Keiteleen hanke merkitsee aluksi suoraan 25 ja välillisesti 50 työpaikkaa. Toiminnan kaksinkertaistuessa kokonaistyöllistävä vaikutus on 150–170 henkilötyövuotta. Kantorahatuloja kertyy Etelä-Pohjanmaalla lähes 20 miljoonaa euroa vuosittain. Metsissä kasvaa mahdollisuuksia Ilkka Kylävainion mukaan koko valtakunnan tavoitteena pitää olla metsä- ja puutuoteteollisuuden viennin kaksinkertaistaminen. Tuotantomääriä ja jalostusarvoa on nostettava, ja samalla voidaan lisätä metsiin perustuvan biotalouden ja bioenergian kehittämistä. – Samalla pitää muistaa myös, millaiset mahdollisuudet meillä on metsäenergiaan perustuvassa huoltovarmuudessa koko kansantalouden kannalta. Kansallisen metsäohjelman päämäärät vaikuttavat Kylävainiosta hyviltä ja tarpeellisilta. – Voisi arvioida, että näillä toimilla metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa sekä metsätalouden kannattavuus paranee. Myös metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Tärkeitä ovat myös metsiin perustuvan biotalouden kehittäminen ja biomassojen hyödyntäminen. Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio korostaa, että Suomessa halutaan ja osataan jalostaa puuta. Puun käyttö on monipuolista ja sen jalostusarvo ja jalostuksesta saatavat tulot ovat kasvussa. Kun 1800-luvun puolivälissä alettiin oivaltaa Suomen metsien todellinen laajuus, myös sahateollisuus vapautui. Vuonna 1856 senaatti julkaisi uudistusohjelmansa Suomen teollisuuden kehittämiseksi ja seuraavana vuonna sallittiin höyrysahojen perustaminen Suomeen. Sahateollisuuden perustamisesta on kulunut jo paljon aikaa ja kehitys on mennyt kovaa vauhtia eteenpäin. Puun ja sen jalostuksen teollinen merki- 12 tys on kuitenkin koko Suomelle edelleen huomattava. – Viidennes Suomen tavaraviennistä on metsäteollisuuden tuotteita, ja tuotannontekijät ovat lähes kokonaan kotimaisia. Kantorahatulot ovat 1,5 miljardia euroa, mutta ne voisivat olla yli kaksi miljardia, jos metsien koko potentiaali hyödynnettäisiin. Myös metsien työllistävyysvaikutus on huomattava, Kylävainio sanoo. Kilpailukyvystä huolehdittava Metsä- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvystä pitää huolehtia lainsäädännön ja elinkeinopolitiikan pitkäjänteisellä uudistamisella. – Metsänomistusta pitää kehittää enemmän yrittäjämäiseksi ja tilakokoja suurentaa. Verotusta pitäisi uudistaa yritysverotuksen suuntaiseksi, Kylävainio pohtii. – Valtio on panostanut metsien kasvuun 150 vuotta ja onnistunut siinä yli odotusten. Nyt on aika hyödyntää puun kasvu täysimääräisesti eli kannustavilla, pitkäjänteisillä veroratkaisuilla on pidettävä huolta puukaupan sujumisesta ja raaka-aineen saatavuudesta. Kylävainio huomauttaa, että yksi kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä on maanteiden heikkenevä kunto ja kuljetuskustannusten nousu. – Myös sähköveron ja sähkön siirtomaksujen korotukset sekä dieselpolttoaineen veronkorotukset ovat alan selkeitä uhkakuvia. n Jalostus vaatii myös kilpailukykyä eli koko jalostuskoneiston pitää koostua nykyaikaisista koneista ja laitteista sekä niiden osaavista käyttäjistä. – Esimerkiksi Keiteleellä tukkitilaukset ovat jo yli kymmenen vuotta kulkeneet sähköisesti metsään, siis tehtaalta reaaliaikaisesti suoraan metsäkonekuljettajan näyttöruudulle. Vastaavasti tietoa tulee takaisinpäin kerran vuorokaudessa. Myös Pohjois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet kehittää edelleen puuta jalostavaa teollisuutta. Puuvarat ovat hyvät ja toimintaa voidaan kehittää muun muassa jalostusarvoa kasvattamalla. 13 vertaillut suunnitelmaa ja metsää paikanpäällä ja on huomannut, että suunnitelmissa kaikki ei aina pidä paikkaansa. – Metsätaloussuunnitelmien laadinnassa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän tukkien kasvattamiseen, Liimatainen painottaa. Vanhojen metsien suojeluun Liimatainen suhtautuu kriittisesti: – Ihmiset, metsäkanalinnut ja hirvet viihtyvät nuorissa, hyvin hoidetuissa metsissä paremmin kuin ikimetsissä. Täsmällinen kauppa ja hyvä korjuutyö Metsänomistaja Pekka Liimatainen (vas.) ja hankintaesimies Jouko Tikkanen suunnittelevat yhdessä korjuutyön yksityiskohtia. Pidä huolta – myös metsästä Metsää on hoidettava tai hoidatettava, mutta kovinkaan moni metsänomistaja ei käy riittävästi omassa metsässään. Pekka Liimatainen Konnevedeltä on todellinen metsämies, hän raivaa ja istuttaa itse metsänsä, tarkastelee suunnitelmat ja lisäksi metsästää. Konneveden Pyhälahdessa perheineen asuva Pekka Liimatainen on innokas metsämies sanan monessakin merkityksessä. Päivätyössä hän toimii K-maatalous J. Varis Ky:ssä, toinen työmaa ovat omat metsät ja kolmantena työllistäjänä on hevostila. Liimataisen metsät, nyt yhteensä 255 hehtaaria, ovat osin perityt, osin ostetut. Kauimmaiset palstat ovat noin 25 kilometrin päästä hänen asuinpaikastaan. Liimatainen aikoo ostaa lisää metsää, jos sopivia aloja sattuu kohdalle. – Raivaamista en pelkää, mutta suopohjaista metsää en osta. Paras ostokohde on 14 15–40-vuotias metsä, koska sen ostohinta ei ole liian kova ja oikeilla raivauksilla sen saa kasvamaan hyvää vauhtia. Metsää hakataan vuosikasvun verran Liimatainen raivaa metsänsä oman perheen voimin, esimerkiksi viime kesänä pariskunta raivasi 14,5 hehtaaria. Myös istuttaminen ja taimien säännöllinen heinääminen tehdään itse. – Metsä paranee, kun siitä myy vuosikasvun verran vuosittain. Itse hakkuutan 1 300-1 400 kuutiota vuodessa. Hakkuuaukko on uudistettava vuoden kuluessa hakkuista, ja hyvä tai- mikonhoito on kaiken perusta. – Metsänraivauksessa näkee työnsä jäljen ja se on hyvää kuntoilua, mutta siihen jää ”koukkuun”. Radiokuulosuojainten kanssa työ sujuu, aika kuluu kuin itsekseen ja puheohjelmia kuunnellessaan saa samalla paljon tietoa maailman asioista, Liimatainen naurahtaa. Liimataisen metsien keski-ikä on nyt 25–40 vuotta ja osa niistä on nyt tulossa harvennusvaiheeseen. Hänen mielestään eri-ikäisten puiden harvennus ei onnistu, sillä silloin kasvusta ei saada riittävää. – Metsä on kasvatettava nimenomaan tukiksi, vaikka jonkin verran puuta menee myös energiakäyttöön. Risut menevät yleensä energiaksi, mutta kantojen nostoon suhtaudun varauksella. Liimataisen metsissä on paljon tukkipuuta, mutta hän pitää metsiensä rakennetta osin Perheen yhteistyö Keitele Forestin kanssa alkoi jo Liimataisen isän puukaupoista ja on sujunut siitä saakka mallikkaasti. – Arvostan sitä, että Keitele Forestin miehet ovat paikallisia tuntijoita, hakkuut tiedetään kahden päivän tarkkuudella ja ne alkavat silloin, kun niistä on sovittu. Kuitupuukauppakin sujuu rivakasti ja myös tien varresta puut kuljetetaan pois nopeasti. Tukkiprosentti on Keiteleen kaupoissa hyvällä tasolla, Liimatainen kiittelee. Keitele Forestin täsmällisyys ja puurahojen tuloutus noin kuukauden kuluessa korjuusta saa metsänomistajalta kiitosta. Liimatainen korostaa myös hyvän metsäkoneurakoitsijan merkitystä ja on tyytyväinen Konneveden Metsätyö Oy:n työn laatuun ja toimintatapaan: – Firma tekee hyvää jälkeä, palvelee hyvin ja suhtautuu metsänomistajan näkemyksiin asiallisesti. Hevostenhoitoa ja metsästystä ” Keitele tekee hyvää jälkeä, palvelee hyvin ja suhtautuu metsänomistajan näkemyksiin asiallisesti. huonona. Asta-myrskyssä Liimataiselta meni 4 000 kuutiota puuta. Liimatainen on aktiivinen metsänomistaja. Hän kiertää paljon metsiään, ottaa vajaatuoton ja huonot puut pois ja raivaa sekä lisäksi päivittää metsätaloussuunnitelmiaan. Hän on Lisätyötä Liimataiselle ja erityisesti hänen vaimolleen tuovat maatilan 37 peltohehtaaria ja tilan 12 hevosta. Vuosittain tilalla syntyy neljästä kuuteen ravurivarsaa. Metsä on oikeastaan Liimataisen toinen koti, sillä metsänhoitotöiden lisäksi hän harrastaa metsästystä. Oman koiransa kanssa Liimatainen käy hirvimetsällä ja lisäksi tähtäimessä ovat olleet karhut ja linnut. Sorsastusta varten hän teki vajaatuottoisesta 2,3 hehtaarin metsäalueesta riistakosteikon. – Hirvet ovat taimikoiden kiusana, mutta kun metsässään liikkuu talvisin suksien tai lumikenkien kanssa, hirvet kyllä kaikkoavat. Samalla taimikoihin voi laittaa hirvikarkotteita. n Konneveden tiimissä toimivat hankintaesimiehet Ossi Sormunen (vas.), Jouko Tikkanen ja Juha Nieminen. Konneveden tiimi Isojen tukkimetsien äärellä Konneveden tiimin hankinta-alue on metsätyypeiltään melko yhteneväistä aluetta. Yhteistä on myös se, että hyvälaatuista puuta saadaan paljon. Tiimin hankintamäärä on vuosittain 200 000 – 250 000 kuutiota. Kuusen osuus on 60 prosenttia, loppuosa koostuu männystä. Keitele Forestin palveluksessa 25 vuotta työskennellyt hankintaesimies Jouko Tikkanen kertoo, että kesän 2010 Asta-myrsky vaikutti merkittävästi Konneveden tiimin alueen metsiin, sillä kaatuneiden puiden määrä oli noin miljoonaa kuutiota. – Monelta metsänomistajalta poistui myytäväksi aiottu metsä kerralla, mikä tietenkin vaikutti alueen puunsaantiin ja puukauppoihin, Tikkanen mainitsee. Saatavan puun laatu on Tikkasen mukaan nyt hyvä ja kaikkiaan puuta saadaan noin 300 kuutiota hehtaarilta. Tikkasen hankinta-alueella Hankasalmi-Kangasniemi-Konnevesi-Rautalampi puuta korjaa Konneveden Metsätyö, jonka työn jälki ja toimintatavat saavat kiitosta niin Tikkaselta kuin alueen metsänomistajilta. Järeitä ja tuottoisia havutukkimetsiä tä metsänomistajia on alueella yhä enemmän. Alueen leimikot ovat muuttumassa, ja harvennuksia tulee yhä enemmän. Kuitupuun määrä vaihtopuuna on kasvamassa, ja jatkossa on luvassa sekä kasvatettua tukkimetsää että energiakäyttöön sopivaa puuta. Juha Niemisen alueella korjuusta vastaa Metsäjokeri Oy, jonka kanssa yhteistyö sujuu erittäin hyvin. Tieverkon kunto huolestuttaa Hankintaesimies Ossi Sormunen vastaa Laukaasta ja Äänekoskesta. Hänen mukaansa tieverkosto sinänsä on tiimin alueella hyvä, mutta teiden rapistuva kunto on koko metsäalan kasvava huolenaihe. Sään vuoksi myös syyskelirikot pitää ottaa puunkorjuussa huomioon eri tavalla kuin aiemmin eli korjuun ja kuljetusten vaikeutumisiin pitää varautua ennakkoon. – Puunhankinta on tarkasti aikataulutettu työpäivän tarkkuudella ja jos puuta ei tilapäisesti saada sahalle yhden tiimin alueelta, toinen alue voi mahdollisuuksiensa mukaan auttaa, Sormunen esittelee. n Hankintaesimies Juha Niemisen alueeseen kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. – Tällä hetkellä koko tiimin alueella pystyssä olevat metsät ovat varsin hyviä, järeitä ja hyvätuottoisia. Kilpailu eri puunhankintayhtiöiden välillä on täällä kovaa, Nieminen kertoo. Metsätiloja, perikuntia ja myös iäkkäi- 15 Kuljetusyhteistyötä jo kymmeniä vuosia Kuljetusliike Järveläinen Oy kuljettaa Keitele Timberin hakkeen sellu- ja paperitehtaille sekä biomassan maakunnan eri lämpölaitoksille ja pelletinvalmistukseen. Myös maanrakennuksessa yritykset ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo yli 30 vuoden ajan. Vuonna 1955 perustetun Kuljetusliike Järveläinen Oy:n nykyisestä kuuden miljoonan euron liikevaihdosta noin puolet kertyy kuljetuksista, toinen puoli Itä- ja Keski-Suomessa tehtävästä maanrakennuksesta. Yritys työllistää noin 50 henkilöä. Esimerkiksi sahauksen sivutuotteiden kuljettamiseen on kymmenen täysperävaunuyhdistelmää ja raakapuun kuljettamiseen kolme yhdistelmää. Vastaavasti maanajoon on yhdistelmiä ja muokkaustöihin lukuisia työkoneita. – Tämä on perhe- tai oikeastaan sukuyritys, sillä osa yrityksen perustajan Joel Järveläisen pojista on jatkanut kuljetusliikkeen toimintaa, kolmannen polven kuljetusalan toimija Tomi Järveläinen kertoo. Hän vastaa muun muassa kuljetusten järjestelyistä ja suunnittelusta. Kumppanuutta Keiteleen malliin Yhteistyö Keitele Timberin kanssa alkoi käytännössä heti sahan perustamisen aikoihin. Kuljetusliike Järveläinen kuljettaa sahalta tulevan hakkeen sellu- ja paperitehtaille sekä biomassan eli kuoren, purun ja kutterinpurun lämpölaitoksiin ja pelletinvalmistukseen. Näitä kuormia tulee noin tuhat jokaisena kuukautena. – Keitele Timber on kuljetuspalveluidemme osalta suurin yksittäinen asiakkaamme. Kuljetusten määrä on yleensä varsin tasainen ja ennakoitavissa, mutta joskus toki tulee suunnitelmiin muutoksiakin, Tomi Järveläinen sanoo. Järveläinen kertoo, että yritysten yhteistyö on aina sujunut joustavasti ja tehokkaasti molempien parhaaksi. – Yhteistyötä ja kumppanuutta, voisi kai sanoa jopa strategista kumppanuutta, kuten Keiteleellä monien yritysten keskinäinen toiminta on. Päivittäinen yhteistyö, verkostoituminen ja ”Keitele-henki” ovat vahvasti esillä. Ne ovat alueen vahvuudet ja niiden avulle niin yritykset kuin kuntakin menestyvät varmasti jatkossakin, Järveläinen tuumaa. Alan muutoksiin mentävä mukaan Yhteistyö yritysten kanssa sujuu siis mallikkaasti, mutta kuljetusalan lainsäädännön muutokset saavat Järveläisen mietteliääksi. 16 Lisäksi mietittäväksi jää, miten teiden painorajoitukset, siltojen kestävyys ja alikulkujen mitoitus vaikuttavat nykyistä isompien rekkayhdistelmien ajoreitteihin. Tieverkoston osalta valtatiet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta sivuteiden kunto nyt ja erityisesti jatkossa näyttää huonolta. – Lähes ikuisuusaihe on tietenkin polttoaineen hinta, joka on nytkin melko korkea. Paljon puhuttua teollisuuden kilpailukykyä voisivat auttaa valtiovallan toimena myös ammattiliikenteen polttoainekustannusten helpotukset, Järveläinen sanoo. – Muutokset ovat melko poukkoilevia. Koko kuljetussektori ei tule hyötymään tai muuttumaan kaluston painojen kasvaessa. Nähtäväksi jää, mikä hyöty muutoksesta ylipäätään on, sillä niin huonosti valtiovalta asiaa oli tutkinut ja pohjustanut etukäteen yhdessä kuljetusten suorittajien sekä niistä vastuussa olevien kanssa, Järveläinen sanoo. Kiinnostava kuljetusala Tomi Järveläinen on kasvanut pienestä pitäen mukaan kuljetusyrityksen toimintaan ja työskennellyt alalla koko ajan. Tausta huomioon ottaen varsin luonnollisesti hän opiskeli logistiikka-alaa ja valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen ” Päivittäinen yhteistyö, verkostoituminen ja ”Keitele-henki” ovat vahvasti esillä. teknillisestä yliopistosta vuonna 2012. – Kuljetusten järjestely on kiinnostavaa työtä. Teen pääasiassa toimistotöitä, mutta joskus ajan myös rekkaa. Asun Jyväskylässä, joten jos sinne on iltasella ajoa, olen yleensä vapaaehtoinen kuljettaja, Järveläinen kertoo. Tomi Järveläinen harrastaa liikuntaa, kuten salibandya, juoksua ja jalkapalloa sekä Lapin-vaelluksia. Perheeseen kuuluu puolison lisäksi pieni tytär. n 17 Keitele Forest Oy sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon Keitele Forest Oy:lle myönnettiin valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2013 Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa Lappeenrannassa lokakuussa. Palkinnon perusteluina olivat muun muassa rohkeus investoida, selkeät päämäärät, paikallisuus, hyvin hoidettu yrittäjäpolvenvaihdos ja aktiivinen vientitoiminta. Keitele Forest Oy on yksi harvoista puutuoteteollisuuden yhtiöistä, jolle valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on myönnetty. Palkinnon myöntäminen puutuoteteollisuuden yritykselle kertoo myös siitä, että toimialan merkitys Suomen taloudessa ja vientitulojen lähteenä on tunnistettu. Palkinnon saaminen osoittaa että Keitele-yhtiöiden henkilöstö on ammattitaitoista sekä motivoitunutta eikä pelkää tarttua toimeen vaikeammissakaan haasteissa. Valtakunnallinen yrittäjäpal- 18 kinto vahvistaa entisestään yrityksen uskoa tulevaisuuteen. Kunnianosoitusta ja kannustusta – Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on suurin kunnianosoitus, jonka kanssayrittäjät voivat toiselle yrittäjälle antaa. Palkinto on osoitus pitkäjänteisestä työstä sekä rohkeista päätöksistä yrityksen kehittämiseksi. Kunnia palkinnosta kuuluu koko Keitele-yhtiöiden henkilöstölle sekä kumppaneille. Lämmin kiitos kaikille jotka ovat omalta osaltaan myötävaikuttaneet Keitele-yhtiöiden kasvuun ja menestykseen, yhtiön toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio sanoo. – Keitele-yhtiöiden liiketoimintaa kehitetään jatkossakin pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti yhtiön arvoja noudattaen, asiakaslähtöisesti, tehokkaasti sekä ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat valitsi raati, johon kuului edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta. Raati kiitti Keitele Forestia menestyksestä ja yrityksen tekemistä selkeistä valinnoista. Myös tuotannon paikallisuutta kiitettiin. Keitele Forestin lisäksi valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saivat Lihajaloste Korpela Oy Huittisista ja Martinex Oy Raisiosta. Harvinainen henkilökohtainen tunnustuspalkinto annettiin Markku Wuotille. Yksityisyrittäjyyden arvostettu palkinto Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on neljälle yritykselle vuosittain myönnettävä julkinen tunnustus esimerkillisestä yrittäjyydestä. Palkittavat yritykset valitsee lautakunta, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, Suomalaisen Työn Liiton, Yksityisyrittäjäin Säätiön sekä Fennian edustajat. Palkintoa on jaettu vuodesta 1968 lähtien. Palkinnolla halutaan korostaa oma-aloitteisten ja taloudellisten riskien ottamiseen uskaltautuvien yrittäjien merkitystä koko talouselämälle ja nostaa yksityisen yrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassamme. Yleisiä palkintokriteereitä ovat tuotteiden tai palvelusten jatkuva kehitystyö ja uusiutuminen, kansainvälisessä kilpailussa menestyminen sekä yritystoiminnan jatkuvuus on- nistuneiden sukupolvenvaihdosten kautta. Valinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota yrityksen tuottavuuteen, tuotekehitykseen ja toimintaidean omaperäisyyteen. Esimerkillisiä valintaperusteita Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon valintaan vaikuttavat: • yrityksen toiminta-ajatus, tuoteideoiden omaperäisyys sekä toiminnan, palvelujen tai tuotteiden jatkuva kehittäminen • yrityksen viime vuosien kasvu; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa, tai yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos • yrityksen toiminnallinen ja taloudellinen uudistumiskyky myös kansainvälisessä kilpailussa • yrityksen toiminnallinen kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys omalla toiminta- ja markkina-alueellaan • yrityksen tuotantotoiminnan ja henkilöstöhallinnan kyky vastata ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita n Perinteinen katkonta Keiteleen katkonta • sahapuuta 60 % • runsaasti kuitupuuta • sahapuuta jopa 85 % • vain vähän kuitupuuta Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukki saantoon ero, jonka huomaat iloisesti myös Keitele Forest Oy • perustettu vuonna 1981 • toimialana mekaaninen puunjalostus: puunhankinta, sahaus ja jalostus • konsernin liikevaihto 135 milj. euroa • konserni työllistää 325 henkilöä • vie sahatavaraa ja liimapuuta lähes 30 maahan, viennin osuus liikevaihdosta 85 % • omistajat: Ilkka, Matti ja Mikko Kylävainio puukauppatilissäsi. Paras puukauppatili www.keitelegroup.fi 19 Paras puukauppapäivä Keiteleen tehtailla huhtikuussa 2014 Tule tutustumaan Keiteleen tuotantolaitoksiin ja katsomaan, kuinka puu jalostuu kansainvälisesti arvostetuksi rakennusteollisuuden raaka-aineeksi. Alustava ohjelma • Keiteleen tuote-esittely: rakennepuutuotteiden edut rakentamisessa • Työnäytöksiä • Musiikkia: Tapahtumaveijarit • KalPan kuulumiset: Kasperi Kapanen ja valmennustiimi • Ruokailu ja kahvit Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Keiteleen metsäasiakkaat sekä muut puukaupoista kiinnostuneet metsänomistajat. Kutsujen postitus ja ilmoittautuminen tapahtuvat maalis-huhtikuussa. Tapahtumassa on mukana myös joukko yrityksiä, jotka esittelevät metsänhoitoon ja puukauppoihin liittyviä palveluitaan. Tervetuloa! www.keitelegroup.fi
© Copyright 2024