o
e
s
mu
o
k
E
n
o
m
a
t
l
a
P
Kalas
Laituri
aikka
auta
Uimap
itti
i
t
h
lala
, kallio
laidunn Melalahden
O
, metsä
avu
enesat
Saari v Jakokunta. La
a
omista
ta
rvahau
1. Viiloha pirtti 1800-l.uMvetultsäa.laidunhjaankaalllaiiosille
1. Kive
sjärven
Me
Asuttu
sa
Leinon ari, jonka Sa
ar
kirjoitt
aneen elassa kerrot
kivesjä
rveläis- aan myös Ein
aiheita
o
an.
ana
nistettav
os
ttikaiv
tsii
5. Kvar
itat
na
Rusala
3
4
tola
18. Liit
ntalo
en ka
elalahd
7. M
uni
polttou
ja
s
o
h
u
kilo
8. Kalk
itä)
(jäänte
u
n Kukk
ivolao
s
20. To
aiv
kalkkik
10
16. Hak
asuon
14
16
se
es
ain
Kylän kahdessa polv anut 1927, ja
tt
pidetty auppa on aloi
pulla. K
20.
nettu 19
lut
). Rakenakennus on ol
(E-liike
R
uusliike 1980-luvulla.
os
en
in
OTK:la pito lopetettu siitä saakka.
n
Kaupa jan asuntona
vapaa-a
kittävä
yös mer
ama. M
venesat .
ja
ta
ka
uimaran
mispaik
Yleinen ten kokoontu
kyläläis
3
23. Piilo
9
13
10
husaar
i
koulu
30. Mu
touden
niemen
31. Mu
kaivo
touden
laituri
32. Neu
vosenn
Niemes
iemi
majoitt sä vesilläkulk
uivat
ijat ja
ja odot
Paltam
17
toa
heit
on Eko
Kirkko
un
ikku
Koulu
T
Laituri
Rautati
Kalastu
anta
Uimap
asema
aikka
salue
en r
elalahd
1. A) Lo
B) Värsjäsiranta ja
nranta
i
an
aavol
P
väk
talo ja
Kiehim
äj
kohdalt oki ylitettiin
ruotsin a lossilla v. 18 Kajaani-Oulu
59
sanasta
m
färja el -1930. Värjä sa aantien
i lautta
tai loss na tulee
i.
Vanha
v
tin, Ou esitie Vienan
lu
1700- ja järven ja Ou mereltä Hyry
lu
n
ylämaa 1800-luvuilla joen kautta salmen reiP
n
puiden talonpojille tärkeä tervan erämerelle.
ku
ja 1900
uittoväy
-luvull ljetusjoki
lä.
a merki
ttävä
2. Kieh
15. Puit
tola
imänjo
Oulujo
en
kennet uittoyhdist
ti
y
nusta al in uittomieh ksen omistam
ille
ettiin m
a
yöhem asuntoparaki Uittola ramin ku
tsua Pu ksi. Rakenittolaks
i.
Kiehim
än uusi
v. 1935
h
au
tausmaa
.
vihittiin
käyttöö
n
to
liomäen pel
Kal
ki
3. Va
myöhneha lääkärin
talo,
mmin
Nupp
4. Terv
ulinna
e
y
stalo
Rakenn
us to
16. Hau
ouna
tausma
a
17. Kan
ja kunnsalaiskoulu
,a
anvira
Kaksiv
sto suntola
uotista
netti
kansa
5. Leijo
18. Kirk
6. Saksa
lais en
puolu
stustatis
teluha
u
19. Osu
ki
toja
7. Papp
20. Kes
8. Pikku
-Pappil
a
9. Vanh
e
21. P
makaasltalinna ja
iiniaitt
a
a aptee
34. Kieh
eutum
useo
Rakenn
jotta m us valmistui
v
aa
siemen nviljelijät sa iljavarastoks
i
v
at
avattiin iljaa lainajyv toivat ostaa vuonna 1910
,
ta
ylläpit v. 1962 Palta ästöstä. Raken rvittaessa
ää Palta
mon ko
n
mo-Seu
tiseutu ukseen
museo,
ra ry.
jota
suun til
a
Joensu
u
Ravad n tilalle peru
er
st
sai nim it kilpailevan ivat v. 1902
ou
ekseen
Härkölätervanostopa lulaiset
ikan, jo
.
ka
16
11. Kir
jakaup
pa
23. Van
36. Kan
ha urh
erva
kariha
24. Pau
utausm
kkula
aa
15. Taipa
le
15
1. Los
sto
elinnie
mi
23
10. K
otise
24
utum
useo
Pirkko
la
oulu
18
25
19
7
12
11
5
30 Joenniem
4
8
10
i
1.B
3
9
26
2
1.A
32. Jo
enni
27
39. Put
pitien k
13
20
Lähtee
t
39
28. Rau
29
tatieas
ema
32
30 33
31
28
ta
6
17
21
ka
26. Kor
siran
22
25. Kirja
13. P
am k
ja seuarlt
ir ko
akunotn
akeskku
s
tteri ja
38. Met
auta
lan k
akasu
14
ttä
17. H
30
16. H
5. Leijo
eiluken
26
32
nna
37. Kiila
14. Kes
ätea
Keränen
H., Pal , J ja Romppai
ta
Tekstit mo - Kainuu nen,
n
:
Kuvat: Kaisa Toivon emäpitäjä
en ja O
Piirro Kaisa Toivon
la
kset: P
en ja E vi Leinonen
ino Kiv
altamon
iranta
lukio
21. Paltali
11. Kirja
Puolankauppa ja
gantie
kki
oivu
28
o
illat
35. Joen
22. Te v
alam
urheilru
en
keskum
Urheilu
s
ke
nttä v
ke
ksen ruu
tti
Kiehim
imän s
ihittiin
skuks
ja jääkie een rakennet käyttöön v
. 1985.
tiin my
kkokau
Urh
ös
kalo. P
ertinhal pienpalloilu eilual
li valm
Asuinra
istui v. ue
2001.
ta osti ta kennus on ra
ke
Kunta
rin asu lon 1930-luv nnettu v. 19
lahjoit
1900-lu
n
u
14
ti
Kiehim
v
sa ja siel tona. Nykyis lla ja se toim . Seurakunän Seu v. 1925 urhei
ruokal un alussa lä
i mm. ka
in se on
lä pide
suojelu
lukentt
rantalo
aksi rake
helle O
tään ke
y
n
sk
äa
ulujärv
rakenta
nnettu
säisin ta ksityisomistu ttokunnal unnalle ja so Oy:lle. Alue si lueen
en ranta
m
ra
is
ke
en
id
ksesle
ir
da
n
tyi
enäyttel
pa. Rak
aikaa to
nus, joss
n jälk
a
käyttöö . Uudistettu
en
yitä.
keskusk een takaisin
n v. 19
paikalle nus siirrett imi kahvila ja a rautatien
57
en
iin koko
Nimism
.
en.
ttä vih
naisen kirjakaupit
ie
tiin
hen ka
a nyky
nsliara
iselle
kennu
s v. 1938
-1964.
Talo ra
Alueen
ke
Kunta
luvulla. nnettiin työv
omista lahjoittivat Jo
pe
rusti M
äentalo
Se siirre
jat G.A
v
en
.
19
et
lu
n
elin
iem
ksi Uu
skunn
57.
ttiin K
. Snellm
Åström
an G:son en ja tervahov
lu- ja li Vuonna 1988 niemeen leir
asunnok an taloksi ja iehimään v. ralle 1920Hautau sankarihauta
ik
in
in
ja T:m
19
su
u
Kenttä untakeskust alettiin raken täalueen
kunnan si. Sodan jälk ojeluskunn 36 suoje1939-45 smaalle hauda smaaksi kev i Bröder
a, jo
valmis
taa m
an pääl
een rake
omistu
äällä 19
tu
le
sankari
ttiin m
i
li
on
v. 2000 hon kuului go atkaikön
kseen.
nnus si
tullut m
18.
yös sota
vainajat
,
m
ir
in
ty
m. ravin
vierasv
i
kä jälkee lfkenttä.
vuosie
.
en
n
uimaran esatama. A tola Paltamon n alueellueella
ta.
Paltam
on my Sydän ja
ös ylein
on
1982, ku pääkirjaston
en
Ilmari
sa, mm n se sitä ennen oma rakenn
La
. Värjän
us valm
seuraku uniksen suu
oli toim
K
ie
la
h
to
is
ss
imässä
tui
rpassa,
inut m
a ja kirk
himässä nnan viides nnittelema P
ol
u
P
on
i
is
al
hirsira
sa ti
tali
kylän ka
ki
al
kentein
nsakou nnassa, Paukk loisluostari v. 1946. Kirko rkko otettiin tamon
en putk
lulla.
kä
ua v. 1933
valmis yhteisöltä oste n tornissa soi yttöön Kie-66.
tui v. 19
K
ttu kell
71.
o. Seura onevitsan
Paltam
Keränen
kuntake
on yhte
sen v. 19
J. , Rom
iskoulu
skus
P
al
ppain
tamo
kennu 57. Yhteislyse sai oman ko
Tekstit -Kainuun em en H.
ks
u
Pirkkol
:
sen my esta omat tila o sai valmistu lurakennuka
Kuvat: Kaisa Toivon äpitäjä
öt
la entise sijaitsi alun
en
Paltam
yläaste ä v. 1973 ko t v. 1970. Kou neesta lisärape
n
ri
P
lo
n
on
u
iirrokse
lu
ja
ssirann
Kiehim
nettu 19
kouluke Paltamon lu lussa jatkoivat -uudistukan
t: Palta Seura Ry
än
mon lu
on toim 00-luvun alu läheisyydess joen rannal1.-6. lu skukseen siir kio. Vuonna peruskoulun
kio
ssa asu
ä. Se on
in
u
ok
t
20
ty
m
at
i
08 uu
na (sot
myös
sekä
Korpiti
a-aikaa) m. kauppana inrakennuksek rakenen kou erityisopetu perusopetu teen
ja kulk
.
ks
luksi.
s ja kou
utautisa si ja se
lu nim en
iraalaettiin
12. San
23. Pi
kki
10. Kotis
21. Kive
27
13. Kirkk
33. E
ja Eininoo Leino -pa
Leino -p tsas
uisto
kusliik
31
10. Musto
la lahde
n
grillikonta
vi
ila
23
25
19. Kal
antutk
imusla
itos
emen
terva
hovi
35
34
2. Uittoa
36
Kiehim
änjoella
37
3
olku
18. M
Vanh
ojenyllypirtti
sano
jen s&e
inä
t
31. Kää
rmenie
mi
32. Joen
niemen
tervah
o
uspank
19
22
24
tervan
so
yrskyn utajat
laantu
mista
29. TB:n
huoltoa
sema
30. Joen
niemi
n koulu
18
Lähtee
28. Rau
tatiease
ma
onkylä
seutup
17
ilopir
Asemar
Kiehim akennus valm
ätiin Kie Oulu valmis istui v. 1930,
ku
himästä
tu
Paltam i. Aseman nimn rataosuus
oksi v.
i muute
1942
t-
in oma
koulura laiskoulua var
kaalle.
ke
te
O
Kansala ppilasasunto nnus v. 1961 n rakenla
Kou
iskoulu
imi terv
sen rake
ti
loissa on
päättyi toimi vuosin lukaneystalon
n
ta
a 1961-6
v
m
toimin
. 1973,
is
MLL ja
Harjuri
8.
minkä
ut m
Suomenta rahoittivat a vuosina 1950
n
jälkee
Noin 50
kunnan
muute teen koulu ja m. peruskou
-80 ja
Huolto
lun op n
ttiin ku
.
lisäksi
ka
n
pojen jä 0 hehtaarin ti
sa
etu
Kunnan
nn
la
myös
virasto anviraston käisopisto. Asun sta,
manin lkeen tervakaula, joka pääty
n laajen
tola
yttöön
i
ka
nusosa
v
Talon ra
Joennie uppahuonee ppias Gustav ostokaupvalmis . 1970.
tui v. 19
vanhan kennutti Ilm
kunta osmen pääraken lle. Snellman Adolf Snellari Snel
78
Sa
n
ti
m
u
ti
ks
u
lan v. 19
v. 1910
el Leijo
en v. 18 rakennutti
lman h
Arkkite
toimi m
.
n
20
84
h
oston y Talo siirtyi ku in sotilastor uvilaksi
kennu ti Eino Pitkä
nykyin m. kunnallisk , minkä jälkee . Paltamon
pa
h
n
s valm
sen suu
en kirk
oti (192
n
kunnan teydessä ja si nalle Joenn n paikalle
is
la
ti
on
nnittele
tui v. 19
3-65). P talossa
lan mai
isten op
kylä on
iemen
inä toim
virasto
m
50
ll
in
a
e.
ra
. Se
ahjona
tila
ko
kennet altamon
1950-lu
i
vuotee toimi 1.-6. -l uluratu Joen
vulta 19 mm. Paltam n
n 2008
uokkaniemen
on
70-luvu
saakka
lle asti
.
.
Paltam
on Osu
lahden
uskassa
Jatkosod
,
tyivät. Melalahden syntyi v. 1947
juoksu an jälkeen sa
Oulula
N
ja
hautoja
ksalaist
is
1970. E imi muuttui Uuran osuu , kun Mies.
en v. 19
kauppahen G. A. Snel
n
sk
Paltam
si
mmäi
lm
44 kaiv
v. 1949
on Osu assat yhdisKiehim uoneen peru an G:sonin
amia
ja nyky nen liikerak
änjokisu
stama
ennus uspankiksi v
inen to
terv
.
avat
ussa v.
imitalo
1883-191 anostopaikka
Seuraku
v. 1966 tiin
.
2.
vuonn nnan kirkko
herran
a 1936,
V
.
19
ku
pa
Paltan
53 Ja
iemeltä n seurakunn ppila raken
Keskusl lmari ja Orv
nettiin
an kesk
Kiehim
ok
ii
kk
ki
Taiteili
us oli si
een. Pal
ään.
Jääskelä
kiinteis
ja
irretty
tam
in
tö
-patsas Jouko Toivia
mm. le n yhteydest on posti sai en avasivat
U
ipomo.
to
ä. Tilois
v. 1978 kon lintu ja isen tekemä E
sa on to imitilat
.
virvalie
in
Paltam
im
inut m
kki palja o Leino
on seu
yös
rakunn
valmis
stettiin
tu
an kapp
asuinkä i Kiehimään
al
ai
se
n
v
ytössä
2000-lu . 1956 ja se ol virkatalo
Ensimm
i kappal
vun al
K
ie
himän
kuun sa
aisen
mutta äinen rautati
akka.
Suojelu Seurojenta
sa
es
lo
nen silt ksalaiset räjä ilta valmistu
se sai n skuntataloksi rakennettiin
Paltam
ytt
a ra
iv
im
se vihit
on
v. 1926
pi
tkin ku kennettiin se ivät sen v. 19 . 1930,
luovute en Paltalin
jonka ra ensimmäin
ti
-2
in v. 19
7.
44. Nyky
lki myös
n jälkee
n
tt
en
a.
ke
ii
38
as
So
n
n
om
,
nu
ti, jolloi
joll
ku
da
suojelu
Vuotsa
a
n maan maantieliike n ja rautaties iskunnannnalle. Aitta n jälkeen rake oin
lo v. 19 tti ensimmäin apteekkirake
il
n
tiesilta
rakenn
52.
n
en apte
varasto
valmis ne vuoteen 19taa
us han nnus
ekkari nus,
ti
lo
ik
tu
ki
69
Irja
si v. 19
ttiin
i.
37.
20
20. Koti
tivat m
ä
Kajaan
in
synnytt ortodoksisen
huone äjän kuolonu seurakunnan
n
valmis
tui v. 19 een nukkum Jumalanisen ru
62.
kous-
14
i
11
museo
27. Tsas
21
29
-l
ah
pärehöy a. Myöhem uvulla, jolloi isatojen vaih
n
te
m
Myllyn lä. Rakennuks in tehtiin m siihen tuli m essa
y
y
Rautaa, pihapiirissä onessa oli myös ös vehnämy ös
ll
pi
te
pi
en
rv
detty v
aa ja ro
i sähkö y ja
nettiin
uod
svoj
lait
m
sen sein yllärin asun a -kyläjuhli esta 1999 läh os.
a.
tien
n
ään on
v. 2013 oksi 1920-luv Myllypirtti ra
ull
ke
alettu ta
llentaa a ja rakennu nkvanhoj
a sanoj
a.
risjok
16
15
12
iskylän
rvellä.
21. Va
7
Epävir
al
jäätie ta linen, noin 7
melle. lvisin Oulujä km pitkä kylä
rven y
li Varis läisten ylläpit
niemel
tä Palta ämä
nieSaari, jo
ssa my
ös Kivek
sen rosv
ot majai
livat
Koulu
toimi v
. 19
koulura
kennu 24-1971 ja om
s valm
istui v. a
1926.
Oulujä
ärvi
8
29. Var
asema
4. Kivesj
5
24. Han
nilan la
ituri
25. Vala
jan lait
u
ri
26. Var
iskylän
k
a
ivo
27. Jäät
ie
28. Kar
6
4
pirtti
18. H
ja vanahkasuon myll
ojen sa
Mylly
nojeny,smyllypirtti
ra
ja laajen kennettiin 18
einä
raamis nettiin 1930 00-1900 -vuos
s
10. Jus
kola, K-kauppa uppaa on
ka
11. Leik
kisen
vun lo
Talossa
r
u
J.K. K oa yksityinen kasau. Rppaka.ennettulo19pe20teluttiin 1993.
2
se
im
Kivesjä n ruukki, joka i 1850-luvull
rv
Hotelli en pohjasta käytti raaka- a rautahytti
ai
n
n
suurem kosken rann ostettua järv neenaan
al
im
jäivät kepaa masuunia le alettiin ra almia.
ken
, mutta
sken.
rakenn taa
ustyöt
talan k mäki
oniv
Jussila u
t:
1
Perimät
vainol iedon mukaan
ai
piilopir sta Honkajärv Manamansa
ti
laskupa ssä. Nykyinenen takana m lon pappi pako
etsä
ikalla on
ili
pi
nimetty ilopirtti Varisän rakennetu
ssa
la
tämän
muisto hden veneen
ksi.
-
17. Hau
Lähtee
ka
ilan ha
13. M
18
15
20
äki
rja
15. TSauip
enma
d
.
a
9
le
13
n
e
ymäeje
o lualu
9. Myll
u
s
n
je
lehto
la
12. Osu
nilanm
212 m
ko
jääkau rkea mäki, jo
de
n
Hakasu n jälkeisen A ka rinteillä on
n
on kou
lulaiste cylus-järven nähtävissä
ra
n mäen
laskupa ntakivikko.
ikka.
Savolai
sa
joka to sutuksen ai
imi Kiv
kainen
pakkoh
eksen ru
tila (en
ti
u
hehtaar utokaupassa ukin aikana nen Mannil
a),
päät
in tilaan
Fu
kuului ruhjelmin su ilana ja siirty
vu
i
myös H
akasuon lle. Noin 700
mylly.
1930-lu
vulla te
tetty as
emarak hty rautatiea
se
kuljete
ttiin m ennus 1960-lu ma, jossa oli
m. Hak
m
asuon vulle asti. Ase yös miehimyllyll
e jyviä man kautta
jauhetta
vaksi.
Suomen
520 cm suurimman
.
raudusk
oivun
ympäry
smitta
on
9
19
41
ja laajen -2014. Oma ko
ulurake
nus v.
1971.
nnus
o
Tervetu
loa koti
seutup
olulle!
22. K
eks
ja Hoiv
tellinekn ruukki
Varisjo
oski
en varre
Kivek
lla to
lä
14. Man
u
isjoki
6. Virpe
v. 1950
8
6
11
12
lan
lu
nsakou
7
5
väe
19. Työ
lku
topo
an luon
pih
6. Pertin
2
tupolk
Perimät
veneen iedon mukaan
Kivesjä uittokanavan 1800-luvun
al
rven n
ykyinenrakennustöiss kupuolella
ä ry
kalaisa
laskujo östäytynyt
ki Oulu
järveen
.
ri
7. Laaja
lahden
hete
8. Alata
lon het
e
9. Hiirip
uron k
Hakasu
ämppä
on seu
dun m
etsästy
sseuran
10. Mu
metsäst
ysmaja
stolanla
hden g
11. Hau
r
il
li
kota
hakatausmaa
Paln
tamon
10. Jussila
hellun
taiseura
kunnan
12. Aro
hautau
smaa.
sen he
te
13. Hak
asuon
Koulu
koulu
to
valmis imi vuosina
tui
19
1
17. An
4. Per
a
tinpih
4. Per
kotiseu
21. Var
Saaressa
kasvat kerrotaan sa
ta
ks
1930-lu neen metsäst alaisen Fritz
vulla.
yshaukk
Remm
le
oja tai
-kotkia rin
i
tinlaht
tinpiha
20. Ha
kasuon
sta on
Taiteili
ja
v. 1895 Pekka Halon
n
siellä m uoren vaim en vietti Virpe
on
on näk m. taulun Nei sa kanssa ja lässä kesän
ymää lu
lu
et
onnon niemien nen onnosteli
kaunii
sta Virpe issä, jossa
lännie
mestä.
Hakasu
s
2
gonsaa
museo
istutett
kennet
av
Myöhem ien kalanpo tiin kalanvil
jely
ikas
min to
iminta ten kasvatu laitos vesiin
st
muuttu
i kalan a varten.
tutkim
ukseksi
.
Noin 6
km:n pi
ja kulk
ee Varis tuinen polku
kangasm
joen re
alkaa H
hevää
akas
aisemaa
sekä Kiv vartta, Man uon myllylt
ä
nilanm
esjärven
äen
rantaa.
3. Käpä
län het
e
4. Kive
s
järvi
Kalaisa
, 27 km
5. Han
mäi
äa. La
n lam
Elluka ntainen, lähde puron kautt e. Lehto on pä
u
jyrkkära rveen kapean jensuojelual hakamaista
Oulujä llukan lehto vanhoista
sä
iE
ista
luvulla.
ympärö htipuuvalta
le
ettu -30- untona.
asiassa nyttä lehtoa.
Rakenn
as
auppa. isin yksityis
tty
si
sk
u
et
u
m
. Nyky
la.
inen os
SOK:la petettu 1981
stettu ti
talo)
lo
sa peru asukas, joka
in Uusi
Kuppa
t
ossajaos
ksen
ha jo is hdessa on ollu ut rikastaa e
(aiemm
y
st
an
v
di
h
läy
ann
hti on
mm
tinla
Tuli ky kiin kuuluu
Antinla rtoo, että An ista kiveä ja ossallisrunoilija ät 1912.
ke
st
n
istunu alussa. Mök ekalut, sekä
Tarina nyt hopeapito tyy myös ka nuori Eino y tti
us valm
tarv
vun
vie
in
liit
tä
tä
ti
löytä
it
h
et
Rakenn een 1990-lu et esineet ja tiä, kirjeitä ja
,
la
on
im
n
n
Anti
ks
is
ssa nii
teen. N
omistu umisen aika - ja sanomaleh
hopeaa. on nuoruu lonväen kan dessa.
as
in
h
kaikki äärä aikakausi valokuvia.
Eino Le ntinlahden ta laan Antinla
il
A
suuri m sekä perheen
vystyi kaa kesälom
ja
ai
te
n
rt
ko
paljo
ia 1940
nettu
ia vuos teollisuuden
. Raken
uutam
ran talo a.
hittu m artsiittia lasi autoilla
u
ll
orisoseu
lo
on/Nu -luvun lopu
sa kv
sta on
mait
es
se
or
li
te
n
is
ok
it
ku
v
la
ta
naa
tu
1980
Kai
Maa
on ajet
lukujen
stattu ju
purettu
ja -1950 eeksi. Louhos, jossa se on la
1920 ja
in
eja,
raakaa den asemalle si.
a
y tanss
ak
ah
rjestett . 1990-luvull
al
tettav
Mel
lossa jä
a.
ksia
le kulje
-1922. Tajuhlatilaisuu ityisasunton
19
tehtaal
19
nettu
in yks
laisia
en
n
is
en
ee
ak
ky
y
R
is
on
la
vila. N
ia ja m
elalahte oravan
elokuv imi kesäkah
itomaan m
to
tutustu maan. Myös li
talossa
pääsee
a.
Polulla ja lehtomaise reitin varrelt
y
esesti
perinn ristöä löyty
nnäköi
pä
lla tode
elinym
20-luvu
ettu
19
n
lä
n
ie
ke
ra
.
kia v
osa on ykyään
rpeisiin
tu kalk
hempi
n
Louhit ollisuuden ta
osa. Van nukset ovat ä.
ja uusi
en
paperite
ss
Vanha usi 1955. Rak asuinkäytö
ja
u
1912 ja omistuksessa
den
Melalah
yksityis
altamon na Eskola,
n
edot: P
evat ti ympäristö, Sa
sk
o
k
ut
Taloja tu kulttuuri kus.
tarvinn
et
es
äki.
rakenn n ympäristök
, joka on ssa.
Hietam
ahkuri
, Bertta
Kainuu
unut n sittelyprosessi
as
taloista
on
ä
isistä ja
Mäell nahkojen kä
m
ih
n
en
de
ulujärv
kalkkia
Melalah
nettä O
aliiken aliikenteen
iv
at: Laiv
ha:n
lolaiv Oulujärven la .
9
.
Sa
n
t
us.
la,
inen
ollu
ksessa htokasvillisu en
ulapoil , Reijo Heikk nja Tervonen
omistu
n
A
le
vaiheita alkokuvat:
kunnan eella arvokas i vuosituhan
v
ks
an jako
Musta
Alkuja en palsta. Alu suojelualuee
n
in
je
sä
to
met
leh
syttiin
Hyväk paikkeilla.
en
)
vaihte
ikoiden
an (vas onien karj
y nuor akohde ja m
tt
te
y
ta on kä rinnemaisem
iitty, jo
Rinnen a. Arvokas peasvillisuus.
en
y/ketok
laitum
tt
ii
n
en
puolin
nta
Maaku
19. H
kalanatkuasuon
tkimus
1930-lu
laito
vulla ra
u järvim laaja järvi, jo
nka po
almia.
hja
e
kan
ä ja
on syv des16. Elljeunsuojelualu
ulmalla
tey
koillisk , joka on yh ntoja
o
t
n
h
de
le
ra
mpi
alah
la
el
en
M
m
en
n
pi
m
et
.P
Rakenn rakennettiin
e
rautati 4.
01
/2
13
20
koulu
nsaari
nostett
po
M
Ainoa tervahaudan
t
säilyny
– Oulu
a
omäki Kolille
n Konti
y
2. Asem
-1930 kurettu ja siirrett
tu 1929
u
Patikoin
2. Poro
n
15. Teelalahden rantamhjailla. tu
ia
u
van
Viilon pia rakennuks stöjä monille
ri
vanhim ita elinympä lle.
arvokka - ja kasvilajei
is
hyönte
salue
Koulu
to
Kovalan imi v. 1914-1
96
rakenn niemen kou 7 ja se tunn
lu
et
ettiin v
. 1918. na. Oma kou aan myös
luraken
nus
esta
olet saar
issaari
14. Var aman edustallaja. nPuuotiopaikka.
tire
Patikoin
Kalastu
Laituri
tireitti
Laavu
Tervah
on Eko
Koulu
Lakkau
tettu ko
ulu
Rautati
asema
ulu
tettu ko
Lakkau
a
asem
Rautati
tusalue
3.
Paltam
13. Haka
suon kou
lu
on as
1
& M4a. Tervan
nnila tie
nmäk
i
ema