Hakasuo Kiehimä Melalahti
o e s mu o k E n o m a t l a P Kalas Laituri aikka auta Uimap itti i t h lala , kallio laidunn Melalahden O , metsä avu enesat Saari v Jakokunta. La a omista ta rvahau 1. Viiloha pirtti 1800-l.uMvetultsäa.laidunhjaankaalllaiiosille 1. Kive sjärven Me Asuttu sa Leinon ari, jonka Sa ar kirjoitt aneen elassa kerrot kivesjä rveläis- aan myös Ein aiheita o an. ana nistettav os ttikaiv tsii 5. Kvar itat na Rusala 3 4 tola 18. Liit ntalo en ka elalahd 7. M uni polttou ja s o h u kilo 8. Kalk itä) (jäänte u n Kukk ivolao s 20. To aiv kalkkik 10 16. Hak asuon 14 16 se es ain Kylän kahdessa polv anut 1927, ja tt pidetty auppa on aloi pulla. K 20. nettu 19 lut ). Rakenakennus on ol (E-liike R uusliike 1980-luvulla. os en in OTK:la pito lopetettu siitä saakka. n Kaupa jan asuntona vapaa-a kittävä yös mer ama. M venesat . ja ta ka uimaran mispaik Yleinen ten kokoontu kyläläis 3 23. Piilo 9 13 10 husaar i koulu 30. Mu touden niemen 31. Mu kaivo touden laituri 32. Neu vosenn Niemes iemi majoitt sä vesilläkulk uivat ijat ja ja odot Paltam 17 toa heit on Eko Kirkko un ikku Koulu T Laituri Rautati Kalastu anta Uimap asema aikka salue en r elalahd 1. A) Lo B) Värsjäsiranta ja nranta i an aavol P väk talo ja Kiehim äj kohdalt oki ylitettiin ruotsin a lossilla v. 18 Kajaani-Oulu 59 sanasta m färja el -1930. Värjä sa aantien i lautta tai loss na tulee i. Vanha v tin, Ou esitie Vienan lu 1700- ja järven ja Ou mereltä Hyry lu n ylämaa 1800-luvuilla joen kautta salmen reiP n puiden talonpojille tärkeä tervan erämerelle. ku ja 1900 uittoväy -luvull ljetusjoki lä. a merki ttävä 2. Kieh 15. Puit tola imänjo Oulujo en kennet uittoyhdist ti y nusta al in uittomieh ksen omistam ille ettiin m a yöhem asuntoparaki Uittola ramin ku tsua Pu ksi. Rakenittolaks i. Kiehim än uusi v. 1935 h au tausmaa . vihittiin käyttöö n to liomäen pel Kal ki 3. Va myöhneha lääkärin talo, mmin Nupp 4. Terv ulinna e y stalo Rakenn us to 16. Hau ouna tausma a 17. Kan ja kunnsalaiskoulu ,a anvira Kaksiv sto suntola uotista netti kansa 5. Leijo 18. Kirk 6. Saksa lais en puolu stustatis teluha u 19. Osu ki toja 7. Papp 20. Kes 8. Pikku -Pappil a 9. Vanh e 21. P makaasltalinna ja iiniaitt a a aptee 34. Kieh eutum useo Rakenn jotta m us valmistui v aa siemen nviljelijät sa iljavarastoks i v at avattiin iljaa lainajyv toivat ostaa vuonna 1910 , ta ylläpit v. 1962 Palta ästöstä. Raken rvittaessa ää Palta mon ko n mo-Seu tiseutu ukseen museo, ra ry. jota suun til a Joensu u Ravad n tilalle peru er st sai nim it kilpailevan ivat v. 1902 ou ekseen Härkölätervanostopa lulaiset ikan, jo . ka 16 11. Kir jakaup pa 23. Van 36. Kan ha urh erva kariha 24. Pau utausm kkula aa 15. Taipa le 15 1. Los sto elinnie mi 23 10. K otise 24 utum useo Pirkko la oulu 18 25 19 7 12 11 5 30 Joenniem 4 8 10 i 1.B 3 9 26 2 1.A 32. Jo enni 27 39. Put pitien k 13 20 Lähtee t 39 28. Rau 29 tatieas ema 32 30 33 31 28 ta 6 17 21 ka 26. Kor siran 22 25. Kirja 13. P am k ja seuarlt ir ko akunotn akeskku s tteri ja 38. Met auta lan k akasu 14 ttä 17. H 30 16. H 5. Leijo eiluken 26 32 nna 37. Kiila 14. Kes ätea Keränen H., Pal , J ja Romppai ta Tekstit mo - Kainuu nen, n : Kuvat: Kaisa Toivon emäpitäjä en ja O Piirro Kaisa Toivon la kset: P en ja E vi Leinonen ino Kiv altamon iranta lukio 21. Paltali 11. Kirja Puolankauppa ja gantie kki oivu 28 o illat 35. Joen 22. Te v alam urheilru en keskum Urheilu s ke nttä v ke ksen ruu tti Kiehim imän s ihittiin skuks ja jääkie een rakennet käyttöön v . 1985. tiin my kkokau Urh ös kalo. P ertinhal pienpalloilu eilual li valm Asuinra istui v. ue 2001. ta osti ta kennus on ra ke Kunta rin asu lon 1930-luv nnettu v. 19 lahjoit 1900-lu n u 14 ti Kiehim v sa ja siel tona. Nykyis lla ja se toim . Seurakunän Seu v. 1925 urhei ruokal un alussa lä i mm. ka in se on lä pide suojelu lukentt rantalo aksi rake helle O tään ke y n sk äa ulujärv rakenta nnettu säisin ta ksityisomistu ttokunnal unnalle ja so Oy:lle. Alue si lueen en ranta m ra is ke en id ksesle ir da n tyi enäyttel pa. Rak aikaa to nus, joss n jälk a käyttöö . Uudistettu en yitä. keskusk een takaisin n v. 19 paikalle nus siirrett imi kahvila ja a rautatien 57 en iin koko Nimism . en. ttä vih naisen kirjakaupit ie tiin hen ka a nyky nsliara iselle kennu s v. 1938 -1964. Talo ra Alueen ke Kunta luvulla. nnettiin työv omista lahjoittivat Jo pe rusti M äentalo Se siirre jat G.A v en . 19 et lu n elin iem ksi Uu skunn 57. ttiin K . Snellm Åström an G:son en ja tervahov lu- ja li Vuonna 1988 niemeen leir asunnok an taloksi ja iehimään v. ralle 1920Hautau sankarihauta ik in in ja T:m 19 su u Kenttä untakeskust alettiin raken täalueen kunnan si. Sodan jälk ojeluskunn 36 suoje1939-45 smaalle hauda smaaksi kev i Bröder a, jo valmis taa m an pääl een rake omistu äällä 19 tu le sankari ttiin m i li on v. 2000 hon kuului go atkaikön kseen. nnus si tullut m 18. yös sota vainajat , m ir in ty m. ravin vierasv i kä jälkee lfkenttä. vuosie . en n uimaran esatama. A tola Paltamon n alueellueella ta. Paltam on my Sydän ja ös ylein on 1982, ku pääkirjaston en Ilmari sa, mm n se sitä ennen oma rakenn La . Värjän us valm seuraku uniksen suu oli toim K ie la h to is ss imässä tui rpassa, inut m a ja kirk himässä nnan viides nnittelema P ol u P on i is al hirsira sa ti tali kylän ka ki al kentein nsakou nnassa, Paukk loisluostari v. 1946. Kirko rkko otettiin tamon en putk lulla. kä ua v. 1933 valmis yhteisöltä oste n tornissa soi yttöön Kie-66. tui v. 19 K ttu kell 71. o. Seura onevitsan Paltam Keränen kuntake on yhte sen v. 19 J. , Rom iskoulu skus P al ppain tamo kennu 57. Yhteislyse sai oman ko Tekstit -Kainuun em en H. ks u Pirkkol : sen my esta omat tila o sai valmistu lurakennuka Kuvat: Kaisa Toivon äpitäjä öt la entise sijaitsi alun en Paltam yläaste ä v. 1973 ko t v. 1970. Kou neesta lisärape n ri P lo n on u iirrokse lu ja ssirann Kiehim nettu 19 kouluke Paltamon lu lussa jatkoivat -uudistukan t: Palta Seura Ry än mon lu on toim 00-luvun alu läheisyydess joen rannal1.-6. lu skukseen siir kio. Vuonna peruskoulun kio ssa asu ä. Se on in u ok t 20 ty m at i 08 uu na (sot myös sekä Korpiti a-aikaa) m. kauppana inrakennuksek rakenen kou erityisopetu perusopetu teen ja kulk . ks luksi. s ja kou utautisa si ja se lu nim en iraalaettiin 12. San 23. Pi kki 10. Kotis 21. Kive 27 13. Kirkk 33. E ja Eininoo Leino -pa Leino -p tsas uisto kusliik 31 10. Musto la lahde n grillikonta vi ila 23 25 19. Kal antutk imusla itos emen terva hovi 35 34 2. Uittoa 36 Kiehim änjoella 37 3 olku 18. M Vanh ojenyllypirtti sano jen s&e inä t 31. Kää rmenie mi 32. Joen niemen tervah o uspank 19 22 24 tervan so yrskyn utajat laantu mista 29. TB:n huoltoa sema 30. Joen niemi n koulu 18 Lähtee 28. Rau tatiease ma onkylä seutup 17 ilopir Asemar Kiehim akennus valm ätiin Kie Oulu valmis istui v. 1930, ku himästä tu Paltam i. Aseman nimn rataosuus oksi v. i muute 1942 t- in oma koulura laiskoulua var kaalle. ke te O Kansala ppilasasunto nnus v. 1961 n rakenla Kou iskoulu imi terv sen rake ti loissa on päättyi toimi vuosin lukaneystalon n ta a 1961-6 v m toimin . 1973, is MLL ja Harjuri 8. minkä ut m Suomenta rahoittivat a vuosina 1950 n jälkee Noin 50 kunnan muute teen koulu ja m. peruskou -80 ja Huolto lun op n ttiin ku . lisäksi ka n pojen jä 0 hehtaarin ti sa etu Kunnan nn la myös virasto anviraston käisopisto. Asun sta, manin lkeen tervakaula, joka pääty n laajen tola yttöön i ka nusosa v Talon ra Joennie uppahuonee ppias Gustav ostokaupvalmis . 1970. tui v. 19 vanhan kennutti Ilm kunta osmen pääraken lle. Snellman Adolf Snellari Snel 78 Sa n ti m u ti ks u lan v. 19 v. 1910 el Leijo en v. 18 rakennutti lman h Arkkite toimi m . n 20 84 h oston y Talo siirtyi ku in sotilastor uvilaksi kennu ti Eino Pitkä nykyin m. kunnallisk , minkä jälkee . Paltamon pa h n s valm sen suu en kirk oti (192 n kunnan teydessä ja si nalle Joenn n paikalle is la ti on nnittele tui v. 19 3-65). P talossa lan mai isten op kylä on iemen inä toim virasto m 50 ll in a e. ra . Se ahjona tila ko kennet altamon 1950-lu i vuotee toimi 1.-6. -l uluratu Joen vulta 19 mm. Paltam n n 2008 uokkaniemen on 70-luvu saakka lle asti . . Paltam on Osu lahden uskassa Jatkosod , tyivät. Melalahden syntyi v. 1947 juoksu an jälkeen sa Oulula N ja hautoja ksalaist is 1970. E imi muuttui Uuran osuu , kun Mies. en v. 19 kauppahen G. A. Snel n sk Paltam si mmäi lm 44 kaiv v. 1949 on Osu assat yhdisKiehim uoneen peru an G:sonin amia ja nyky nen liikerak änjokisu stama ennus uspankiksi v inen to terv . avat ussa v. imitalo 1883-191 anostopaikka Seuraku v. 1966 tiin . 2. vuonn nnan kirkko herran a 1936, V . 19 ku pa Paltan 53 Ja iemeltä n seurakunn ppila raken Keskusl lmari ja Orv nettiin an kesk Kiehim ok ii kk ki Taiteili us oli si een. Pal ään. Jääskelä kiinteis ja irretty tam in tö -patsas Jouko Toivia mm. le n yhteydest on posti sai en avasivat U ipomo. to ä. Tilois v. 1978 kon lintu ja isen tekemä E sa on to imitilat . virvalie in Paltam im inut m kki palja o Leino on seu yös rakunn valmis stettiin tu an kapp asuinkä i Kiehimään al ai se n v ytössä 2000-lu . 1956 ja se ol virkatalo Ensimm i kappal vun al K ie himän kuun sa aisen mutta äinen rautati akka. Suojelu Seurojenta sa es lo nen silt ksalaiset räjä ilta valmistu se sai n skuntataloksi rakennettiin Paltam ytt a ra iv im se vihit on v. 1926 pi tkin ku kennettiin se ivät sen v. 19 . 1930, luovute en Paltalin jonka ra ensimmäin ti -2 in v. 19 7. 44. Nyky lki myös n jälkee n tt en a. ke ii 38 as So n n om , nu ti, jolloi joll ku da suojelu Vuotsa a n maan maantieliike n ja rautaties iskunnannnalle. Aitta n jälkeen rake oin lo v. 19 tti ensimmäin apteekkirake il n tiesilta rakenn 52. n en apte varasto valmis ne vuoteen 19taa us han nnus ekkari nus, ti lo ik tu ki 69 Irja si v. 19 ttiin i. 37. 20 20. Koti tivat m ä Kajaan in synnytt ortodoksisen huone äjän kuolonu seurakunnan n valmis tui v. 19 een nukkum Jumalanisen ru 62. kous- 14 i 11 museo 27. Tsas 21 29 -l ah pärehöy a. Myöhem uvulla, jolloi isatojen vaih n te m Myllyn lä. Rakennuks in tehtiin m siihen tuli m essa y y Rautaa, pihapiirissä onessa oli myös ös vehnämy ös ll pi te pi en rv detty v aa ja ro i sähkö y ja nettiin uod svoj lait m sen sein yllärin asun a -kyläjuhli esta 1999 läh os. a. tien n ään on v. 2013 oksi 1920-luv Myllypirtti ra ull ke alettu ta llentaa a ja rakennu nkvanhoj a sanoj a. risjok 16 15 12 iskylän rvellä. 21. Va 7 Epävir al jäätie ta linen, noin 7 melle. lvisin Oulujä km pitkä kylä rven y li Varis läisten ylläpit niemel tä Palta ämä nieSaari, jo ssa my ös Kivek sen rosv ot majai livat Koulu toimi v . 19 koulura kennu 24-1971 ja om s valm istui v. a 1926. Oulujä ärvi 8 29. Var asema 4. Kivesj 5 24. Han nilan la ituri 25. Vala jan lait u ri 26. Var iskylän k a ivo 27. Jäät ie 28. Kar 6 4 pirtti 18. H ja vanahkasuon myll ojen sa Mylly nojeny,smyllypirtti ra ja laajen kennettiin 18 einä raamis nettiin 1930 00-1900 -vuos s 10. Jus kola, K-kauppa uppaa on ka 11. Leik kisen vun lo Talossa r u J.K. K oa yksityinen kasau. Rppaka.ennettulo19pe20teluttiin 1993. 2 se im Kivesjä n ruukki, joka i 1850-luvull rv Hotelli en pohjasta käytti raaka- a rautahytti ai n n suurem kosken rann ostettua järv neenaan al im jäivät kepaa masuunia le alettiin ra almia. ken , mutta sken. rakenn taa ustyöt talan k mäki oniv Jussila u t: 1 Perimät vainol iedon mukaan ai piilopir sta Honkajärv Manamansa ti laskupa ssä. Nykyinenen takana m lon pappi pako etsä ikalla on ili pi nimetty ilopirtti Varisän rakennetu ssa la tämän muisto hden veneen ksi. - 17. Hau Lähtee ka ilan ha 13. M 18 15 20 äki rja 15. TSauip enma d . a 9 le 13 n e ymäeje o lualu 9. Myll u s n je lehto la 12. Osu nilanm 212 m ko jääkau rkea mäki, jo de n Hakasu n jälkeisen A ka rinteillä on n on kou lulaiste cylus-järven nähtävissä ra n mäen laskupa ntakivikko. ikka. Savolai sa joka to sutuksen ai imi Kiv kainen pakkoh eksen ru tila (en ti u hehtaar utokaupassa ukin aikana nen Mannil a), päät in tilaan Fu kuului ruhjelmin su ilana ja siirty vu i myös H akasuon lle. Noin 700 mylly. 1930-lu vulla te tetty as emarak hty rautatiea se kuljete ttiin m ennus 1960-lu ma, jossa oli m. Hak m asuon vulle asti. Ase yös miehimyllyll e jyviä man kautta jauhetta vaksi. Suomen 520 cm suurimman . raudusk oivun ympäry smitta on 9 19 41 ja laajen -2014. Oma ko ulurake nus v. 1971. nnus o Tervetu loa koti seutup olulle! 22. K eks ja Hoiv tellinekn ruukki Varisjo oski en varre Kivek lla to lä 14. Man u isjoki 6. Virpe v. 1950 8 6 11 12 lan lu nsakou 7 5 väe 19. Työ lku topo an luon pih 6. Pertin 2 tupolk Perimät veneen iedon mukaan Kivesjä uittokanavan 1800-luvun al rven n ykyinenrakennustöiss kupuolella ä ry kalaisa laskujo östäytynyt ki Oulu järveen . ri 7. Laaja lahden hete 8. Alata lon het e 9. Hiirip uron k Hakasu ämppä on seu dun m etsästy sseuran 10. Mu metsäst ysmaja stolanla hden g 11. Hau r il li kota hakatausmaa Paln tamon 10. Jussila hellun taiseura kunnan 12. Aro hautau smaa. sen he te 13. Hak asuon Koulu koulu to valmis imi vuosina tui 19 1 17. An 4. Per a tinpih 4. Per kotiseu 21. Var Saaressa kasvat kerrotaan sa ta ks 1930-lu neen metsäst alaisen Fritz vulla. yshaukk Remm le oja tai -kotkia rin i tinlaht tinpiha 20. Ha kasuon sta on Taiteili ja v. 1895 Pekka Halon n siellä m uoren vaim en vietti Virpe on on näk m. taulun Nei sa kanssa ja lässä kesän ymää lu lu et onnon niemien nen onnosteli kaunii sta Virpe issä, jossa lännie mestä. Hakasu s 2 gonsaa museo istutett kennet av Myöhem ien kalanpo tiin kalanvil jely ikas min to iminta ten kasvatu laitos vesiin st muuttu i kalan a varten. tutkim ukseksi . Noin 6 km:n pi ja kulk ee Varis tuinen polku kangasm joen re alkaa H hevää akas aisemaa sekä Kiv vartta, Man uon myllylt ä nilanm esjärven äen rantaa. 3. Käpä län het e 4. Kive s järvi Kalaisa , 27 km 5. Han mäi äa. La n lam Elluka ntainen, lähde puron kautt e. Lehto on pä u jyrkkära rveen kapean jensuojelual hakamaista Oulujä llukan lehto vanhoista sä iE ista luvulla. ympärö htipuuvalta le ettu -30- untona. asiassa nyttä lehtoa. Rakenn as auppa. isin yksityis tty si sk u et u m . Nyky la. inen os SOK:la petettu 1981 stettu ti talo) lo sa peru asukas, joka in Uusi Kuppa t ossajaos ksen ha jo is hdessa on ollu ut rikastaa e (aiemm y st an v di h läy ann hti on mm tinla Tuli ky kiin kuuluu Antinla rtoo, että An ista kiveä ja ossallisrunoilija ät 1912. ke st n istunu alussa. Mök ekalut, sekä Tarina nyt hopeapito tyy myös ka nuori Eino y tti us valm tarv vun vie in liit tä tä ti löytä it h et Rakenn een 1990-lu et esineet ja tiä, kirjeitä ja , la on im n n Anti ks is ssa nii teen. N omistu umisen aika - ja sanomaleh hopeaa. on nuoruu lonväen kan dessa. as in h kaikki äärä aikakausi valokuvia. Eino Le ntinlahden ta laan Antinla il A suuri m sekä perheen vystyi kaa kesälom ja ai te n rt ko paljo ia 1940 nettu ia vuos teollisuuden . Raken uutam ran talo a. hittu m artsiittia lasi autoilla u ll orisoseu lo on/Nu -luvun lopu sa kv sta on mait es se or li te n is ok it ku v la ta naa tu 1980 Kai Maa on ajet lukujen stattu ju purettu ja -1950 eeksi. Louhos, jossa se on la 1920 ja in eja, raakaa den asemalle si. a y tanss ak ah rjestett . 1990-luvull al tettav Mel lossa jä a. ksia le kulje -1922. Tajuhlatilaisuu ityisasunton 19 tehtaal 19 nettu in yks laisia en n is en ee ak ky y R is on la vila. N ia ja m elalahte oravan elokuv imi kesäkah itomaan m to tutustu maan. Myös li talossa pääsee a. Polulla ja lehtomaise reitin varrelt y esesti perinn ristöä löyty nnäköi pä lla tode elinym 20-luvu ettu 19 n lä n ie ke ra . kia v osa on ykyään rpeisiin tu kalk hempi n Louhit ollisuuden ta osa. Van nukset ovat ä. ja uusi en paperite ss Vanha usi 1955. Rak asuinkäytö ja u 1912 ja omistuksessa den Melalah yksityis altamon na Eskola, n edot: P evat ti ympäristö, Sa sk o k ut Taloja tu kulttuuri kus. tarvinn et es äki. rakenn n ympäristök , joka on ssa. Hietam ahkuri , Bertta Kainuu unut n sittelyprosessi as taloista on ä isistä ja Mäell nahkojen kä m ih n en de ulujärv kalkkia Melalah nettä O aliiken aliikenteen iv at: Laiv ha:n lolaiv Oulujärven la . 9 . Sa n t us. la, inen ollu ksessa htokasvillisu en ulapoil , Reijo Heikk nja Tervonen omistu n A le vaiheita alkokuvat: kunnan eella arvokas i vuosituhan v ks an jako Musta Alkuja en palsta. Alu suojelualuee n in je sä to met leh syttiin Hyväk paikkeilla. en ) vaihte ikoiden an (vas onien karj y nuor akohde ja m tt te y ta on kä rinnemaisem iitty, jo Rinnen a. Arvokas peasvillisuus. en y/ketok laitum tt ii n en puolin nta Maaku 19. H kalanatkuasuon tkimus 1930-lu laito vulla ra u järvim laaja järvi, jo nka po almia. hja e kan ä ja on syv des16. Elljeunsuojelualu ulmalla tey koillisk , joka on yh ntoja o t n h de le ra mpi alah la el en M m en n pi m et .P Rakenn rakennettiin e rautati 4. 01 /2 13 20 koulu nsaari nostett po M Ainoa tervahaudan t säilyny – Oulu a omäki Kolille n Konti y 2. Asem -1930 kurettu ja siirrett tu 1929 u Patikoin 2. Poro n 15. Teelalahden rantamhjailla. tu ia u van Viilon pia rakennuks stöjä monille ri vanhim ita elinympä lle. arvokka - ja kasvilajei is hyönte salue Koulu to Kovalan imi v. 1914-1 96 rakenn niemen kou 7 ja se tunn lu et ettiin v . 1918. na. Oma kou aan myös luraken nus esta olet saar issaari 14. Var aman edustallaja. nPuuotiopaikka. tire Patikoin Kalastu Laituri tireitti Laavu Tervah on Eko Koulu Lakkau tettu ko ulu Rautati asema ulu tettu ko Lakkau a asem Rautati tusalue 3. Paltam 13. Haka suon kou lu on as 1 & M4a. Tervan nnila tie nmäk i ema
© Copyright 2024