1. No category

H el
teet viim ein oh i - el
äk öön h el
teet!
Tänä k e s ä on k ärvis te l
ty e nnätys hel
te is s ä tai nau tittu ih anas ta l
äm m ös tä, jok aine n on k ok e nu t h e l
te e t om al
l
a taval
l
aan. Pitk än pak k as tal
ve n jäl
keen el
oh ope a k iipe s i
ju h annu k s e n jäl
k e e n 25 as te e s e e n, väl
il
l
ä yl
i 30 as te e n. H e l
te itä
riitti aina e l
ok u u n pu ol
e e n väl
iin as ti. Yötk in ol
ivat l
äm pöis iä, il
tak ym m e ne l
tä m ittari näytti joinak in il
toina vie l
ä 26 as te tta. M u is te l
l
aan näitä ”ih ania” h e l
l
e päiviä,
k u n m ittari tal
ve l
l
al
as k e e al
l
e 30 m iinu s as te e n.
H el
l
e on totu ttanu t m e idät u u de nl
ais e e n e l
äm äntapaan. Ei ol
e k aan pys tynyt tou h u am aan e ntis e e n tapaan, vaan töide n l
om as s a on jou tu nu t pitäm ään yl
im ääräis iä l
e po- ja ju om atau k oja. Tu rh a h ötk yil
y on jäänyt. H e inäk u u s s a s atoi yh te nä päivänä, 16 päivä, jol
l
oin
rak il
al
ais te n piti l
äh te ä yh de s s ä Itä- K otk aan pe rinte is e l
l
e
k e s äre tk e l
l
e . Se n jäl
k e e n s ade tta e i s aatu k u in m u u tam a pis ara, m e ts äpal
ovaroitu s ol
i voim as s a e l
ok u u n viim e is e l
l
e viik ol
l
e , jol
l
oin tu l
i s ate e t k ovie n u k k os m yrs k yje n m u k ana ja s ää viil
e ni.
Rak il
an K al
arantaa on m u u tam an vu ode n aik ana k u nnos te ttu ja rak e nnu s h ank e on s aatu l
oppu u n. Rannan
tu ntu m aan nou s s u t K ota vih ittiin k äyttöön Ju h annu k s e na. H am inan Syväväyl
än oik ais u - ja s yve nnys työt ovat
Itä- K otk an l
äh is töl
l
ä jatk u ne e t yötä päivää. Tyyne nä k e s äil
tana k one ide n vaim e aa jyl
inää on voinu t k u u l
l
a
M äntl
ah te e n as ti.K e rros tal
on k ok oine n val
tava k aivu ri näk yy Pitk il
l
e h ie k oil
l
e tai vaik k apa Lu u vinnie m e e n.
Sydänk yl
äs s ä jatk u u ve s ijoh toh ank e .H al
u k k aita tal
oja on k artoite ttu . K aik k i e ivät vie l
ä ol
e l
äh dös s ä m u k aan, m u tta u u de t jäte ve s ias e tu k s e n m ääräyk s e t ovat
tiu k k oja, jote n l
is ää l
iittyjiä s aattaa vie l
ä tu l
l
a. M u tk ia m atk aa tu o M u s e oviras to, s il
l
ä Sydänk yl
äs s ä on u s e ita M u inais m u is tol
ain m u k ais ia M u inais jäännös al
u e ita.
Kl
am il
an k al
as atam an as e m ak aavae h dotu s on
h yväk s ytty ja k aavan vah vis tu k s e n jäl
k e e n rannas s a tode nnäk öis e s ti al
k aa rak e ntam ine n, jok a val
m is tu ttu aan
m onipu ol
is taa al
u e e n m atk ail
u tarjontaa. Satam an k u pe e s s a on jo s u os ittu vie ras ve ne s atam a u u s ine s au narak e nnu k s ine e n.
K arjan k as vattam ine n Sydäk yl
äs s ä l
is ääntyy, s itä
varte n on Jorm a K yötik il
l
e m yönne tty ym päris töl
ain m u k aine n l
u pa. El
äinte n pito EU :s s a e i ol
e aivan m u tk atonta, k u k aan e i noin vain voi al
k aa nave tas s aan pitäm ään e l
äim iä. Vaaditaan m onta l
u paa e nne n k u in voi
al
oittaa u s e am m an k u in k ol
menel
äim e n pidon. Tu ntu u ,
e ttä k aik e l
l
e toim innal
l
e tarvitaan nyk yis in k as a e ril
ais ia
l
u pia. Jos h al
u aa pitää e s im . yl
e is ötil
ais u u de n tarvitaan
m m . pal
oviranom ais te n h yväk s ym ä m onis ivu ine n tu rval
l
is u u s - ja pe l
as tu s s u u nnite l
m a, ym päris tötoim e n päätös
mel
u h aitas ta s e k ä m onis ivu ine n il
m oitu s pol
iis iviranom ais e l
l
e yl
e is ötapah tu m as ta ja päätös s iitä. Eik ä m ik ään ol
e il
m ais ta paits i pal
oviranom ais te n h yväk s ym ä
tu rval
l
is u u s - ja pe l
as tu s s u u nnite l
m a.
M äntl
ah de n k e s k u s tas s a on taas yk s i tal
o h il
je ntynyt,
k u n K yl
ätal
k k ari pe rh e ine e n m u u tti Vil
nie m e l
l
e . Pyöts aare ntie tä k äve l
l
e s s ä voi vain m u is te l
l
a k au nis ta näk ym ää, k u n tie n oik e al
l
a pu ol
el
l
a e nne n Sas k anpol
k u a ol
i
k as vim aa ja taae m pana rinte e l
l
ä k yl
ätal
k k arin l
am paat
s öivät ru oh oa. Nyt k as vim aa on pu jope l
tona. M u tta, e l
äm ä jatk u u , s e vain m u u ttu u k ok o ajan.
K yl
äs s ä as u u e de l
l
e e n ak tiivis ia toim ijoita, vaik k a
tal
ot yk s i k e rral
l
aan näyttävät jäävän l
om a- as u nnoik s i.
Täm än k e s än ja m yös tu l
e vis ta tapah tu m is ta ol
emme
s aane e t l
u k e a paik k ak u nnan l
e h dis tä. Rantaitu val
l
a vie te ttiin jäl
l
e e n antois a k u l
ttu u riviik k o ja m u s iik k itarjonta
ul
ote ttiin K l
am il
aan as ti Sydänk yl
än os ak as k u nnan tu k e m ana. K yl
äte atte ri M arm u tin Naam iot e s iintyivät yl
e is ön
pyynnös tä Rantaitu val
l
a Roots il
l
as s a s e k ä naapu rik au pu ngin K otk an toril
l
a Sou d of Art tapah tu m as s a. M is s ä
s e u raavak s i, k e ntie s Viipu ris s a..?
Ens i k e s änä vie te ttävän Su l
o M äk e l
ä viik on tapah tu m ie n järje s te l
yt ovat h yväs s ä vau h dis s a ja m ie s näytte l
ijöitä tu l
e vaan näyte l
m ään k aivataan k ovas ti. Sys k u u n
16. päivänä k äynnis tyy Toivol
as s a k ans al
ais opis ton näyte l
m äk u rs s i ja s ie l
l
ä on vie l
ä ru ns aas ti til
aa. Jos e i ol
e
e h tinyt il
m oittau tu a K ans al
ais opis ton toim is toon, il
m oittau tu m is e n voi h oitaa m yös Toivol
as s a e ns im m äis e nä
k u rs s i- il
tana 16.9 . k l
o 18- 20.30.
L
e ntopal
l
oa e i h e l
te e n vu ok s i ainak aan Rantaitu van
k e ntäl
l
ä pe l
attu k u in m u u tam an k e rran. El
o- s yys k u u n
vaih te e s s a pe l
itpääs ivättaas vau h tiin, m u tta s yk s yl
l
ä al
k avat K ans al
as iopis ton tiis tais e t ju m pat Toivol
as s a, jote n jos innos tu s ta riittää ja s äät s al
l
ivat, vaih de taan l
e ntopal
l
opäivä.
M e ts äs tys k au s i al
k oi e l
ok u u s s a s ors as tu k s e l
l
ä ja
jatk u u s yys k u u n viim e is e l
l
ä viik onl
opu l
l
a al
k aval
l
a h irvim e ts äs tyk s e l
l
ä, jote n s ie ne s täjät ol
k aa varu il
l
anne . M arjoja e i tänä k e s änä m e ts äs tä ju u ri l
öytynyt, m u tta k anttare l
l
e ja on s ate ide n jäl
keen l
öytynyt. Sate is ta riippu u , m ink äl
aine n s ie nis ato s aadaan. Paits i s ie ne t k aipaavat
m yös k aivot ve ttä, s il
l
ä vie l
ä e i k aik il
l
a ol
e k u nnal
l
is ta
ve ttä.
Ih m is e n aih e u ttam as ta il
m as tonm u u tok s e s ta on pu h u ttu u s e ita vu os ia. Ih m is iä on k e h ote ttu yk s ityis au toil
u n s ijaan k äyttäm ään ju l
k is ia l
iik e nne väl
ine itä. Se on h ajaas u tu s al
ue e l
l
a m ah dotonta, s il
l
ä k e h ittäm is e n s ijaan
jou k k ol
iik e nne ttä jatk u vas ti s u pis te taan. Syk s ys tä l
äh tie n
kl
o 19 .25 H e l
s ingis tä H am inaan s aapu va l
inja- au to e i
e nää ark is in, pe rjantaita l
u k u u n ottam atta jatk ak aan
m atk aa Virojoe l
l
e . Il
m an om aa au toa e i työs s ä k äyvät
pärjää. Aje l
l
aan k u ite nk in nope u s rajoitu s te n m u k aan ja
vaik k a väh än h il
je m paak in e te nk in nyt s yk s yl
l
ä, k u n h irve tovatl
iik k e e l
l
ä.
M e rvi H yppäne n
Rannantaik aa väk i ry:n jäs e nl
e h ti, s e k ä Sydänk yl
än ja w w w .s au nal
ah ti.fi/rantai
ISSN 179 5- 1054
Rak il
an os ak as k u ntie n tie dotu s .
Täm ä painos 300 k pl
Il
m e s tyy k e rran vu ode najas s a
Ju l
k ais ija: Rannantaik aa väk i ry
PANK K I: H SO P 550600- 261550
Sim onm äe ntie 18, 49 840 M äntl
ah ti
Vas taava ja taittaja: Il
k k a Ah m avaara
Le h te e n tu l
e vat ju tu t pyyde tään toim ittam aan l
e h de n
p. 045 136 5882, e rak k o@ dl
c.fi
toim itu k s e e n il
m e s tym is k u u k au s ie n al
u s s a:
Toim .s ih t: M e rvi H yppäne n (e nt. Värri)
1. h e l
m ik u u 2. tou k ok u u 3. e l
ok u u 4. m arras k u u
p. 044 506 0370, m e rvi.varri@ dl
c.fi
LÄH ETTÄK ÄÄ AINEISTO NNE LEH TEEM M E H YVISSÄ AJO IN!
Paino: Sol
ve r Pal
ve l
ut
Ette i ju ttu nne ju l
k ais u jää s e u raavaan nu m e roon.
Asiaa tai ei - tässä n u m erossa:
s .2.
Paraatik irjoitu s , M e rvi H yppäne n
s .13.
s .3.
Se u tu s trate gia 2010- 2015
s .14- 15.K yl
ä m aail
m as s a 2010, IA
s .4.
H ol
l
annin m atk apäiväk irjaa, Aino H arju
s .16.
Sääs ivu , IA
s .5.
Prins e s s a ja te rm inaattori, Su s anna K orpe l
a
s .17.
K e ittom aal
i - pu nam u l
ta, M H
s .6.
ah de n ja Pyöts aare n rannat. M H
K e s äas u k as il
ta k al
as atam as s a, Tu om o Pe l
tol
a s .18- 19 .M äntl
s .7.
K yl
äte atte ri M arm u tit, M H
s .18.
Su l
o M äk e l
ä viik k o, M H
s .8.
M äntl
ah de n jäte pis te , M H
s .20.
Tapah tu m ak al
e nte ri ja il
m oitu k s e t
s .9 .
U u de tjäte h u ol
tom ääräyk s e t
s .20.
H is toria h u k as s a, M H
s .10.
Sydänk yl
än ve s ios u u s k u nta, Eil
a K ärk i
s .20.
M äntl
ah de n u im aranta
s .10.
M u inais m u is toja
s .11.
M e noa Sydänk yl
äs s ä, Tu om o Pe l
tol
a
s .11.
M u s oviras ton s ivu il
ta poim ittu a
s .12.
Jäte ve s ie n ITE vie m äröinti, Il
k k a Ah m avaara
SEU TU STRATEGIA 2010- 2015:
Vie m äröinti tie tou tta
Th ats al
lfol
k s!
K artta:
K otk an- H am inan
s e u tu s trate gia 2010- 2015
Cu rs or
M e re l
l
is tä k au pu nk ias u m is ta
rantak yl
iin!
M aan aal
to k äy tal
on al
ta
päin k au pu ngin k ivijal
k aa
ja l
attia vu otaa.
Il
k k a Ah m avaara 19 79
A INO H A R JU:
H O LLA NNIN M A TK A PÄIVÄK IR JA STA K EVÄÄLLÄ 2010
TO R STA I29 .4.
kel
l
ine n s ade vain piris ti. K iipe s im m e
t
u
u
l
im yl
l
yynk in, jos ta au k e ni e te e m K ah de n ja pu ol
e n tu nnin l
e ntom attavat k u k k aniityt, tos in h iu k an
k aa Vantaal
ta k oh ti Am s te rdam ia m e val
ie de l
s i m u u tam an tu nnin m atk u s te l
u h arm aam pana s ate e n joh dos ta. O l
h
an
päiv
ä
j
o
t
arj
onnu
t
v
ärik
äs
t
ä
s
il
k otoa l
e ntok e ntäl
l
e . Il
tapäiväl
l
ä al
k oi
m
änru
ok
aa,
j
os
t
a
v
ois
i
nau
t
t
ia
t
ois
e
n”l
om ane n” H k i- Vantaal
ta Finnairin k one e l
l
a Sch iph ol
iin, jok a on Am s te rda- k in k e rran.
Pe rjantaipäivä ol
i s opiva päivä
m in l
e ntok e nttä.
v
ie
t
t
ää
rau
h
al
l
is
e
m
m
is
s a m e rk e is s ä
M atk ante k oon tors taina e h ti
inois ta, jok a jäl
m ah tu a u s e am pia k u l
k u ne u voja, jois - pois s a k au pu ngin h u l
l
e n oh itti varm as ti s u om ata viim e is in ol
i l
e ntok e nttätak s i, jok a jis tä pääte l
ais e n vappu ju h l
an.
k ul
je tti m e idätSch iph ol
is ta ru u h k ais il
- l
l
a k ais toil
l
a m atk ak oh te e s e e m m e
Am s te rdam iin aivan h ote l
l
im m e D ie L
A UA NTA I1.5.
Port van Cl
e ve n e te e n. H ote l
l
im m e Vil
k ais u h ote l
l
in ik k u nas ta k adu l
l
e
os oittau tu i k e s k e is e n s ijaintins a vu ok - tu otti yl
l
ätyk s e n. Il
l
an ros k aine n k atu
s i oival
l
is e k s i om atoim im atk ail
ijoil
l
e ol
i aam u u n m e nne s s ä m u u ttu nu t yl
l
iik k u a k au pu ngil
l
a.
l
ättävän s iis tik s i. Jote n taas m atk aan.
M ajoittu m is e n jäl
keen l
äh dim - Nytol
i tark oitu s vie ttää aik aa k au pu nm e al
k u il
l
as ta jal
oitte l
e m aan väh än gil
l
a näh tävyyk s iä k ats e l
l
e n. H e ti k ym k au pu ngil
l
e ja s aim m e e s im ak u a m e ne l
tä ol
im m e odotte l
e m as s a pääs e u raavan päivän tu nne l
m is ta, jotk a s yä Rijk s m u s e u m iin ja onnis tu im m e
l
iittyivätk u ningatar Be atrixin s yntym ä- pääs e m ään s is äl
l
e m u u tam as s a m ipäiväju h l
intaan. K oninne dag (30.4) nu u tis s a.Ju l
k is ivu l
ta goottil
aine n Rijk s on val
tava k atu ju h l
a Am s te rdam is - m u s e u m on k au pu ngin k u u l
u is im s a, l
iik e nne ru u h k au tu u ih m is te n tu n- pia näh tävyyk s iä. M u s e o on k u ite nge k s ie s s a k adu il
l
a, orans s i on val
l
its e - k in l
iian s u u ri k e rral
l
a k ats ottavak s i.
va väri k aik k ial
l
a. Ens im m äine n m at- Se n al
ank om aal
ais ta taide k ok oe l
k u s tu s päivä al
k oi k u ite nk in u u vu ttaa, m aa pide tään m aail
m an parh aana.
jote n il
tak äve l
y k au pu ngil
l
a jäi ve rrat- Yk s i m ie l
e e n jäävis tä te ok s is ta ol
i Ve rtain l
yh ye k s i.
m e e rin ”K e ittiöpiik a” (1658).
Rijk s m u s e u m is s a pääs i ih ail
em
aan
m
yös
m
u
u
t
am
an
m
e
t
rin
k
ork
u
iPER JA NTA I30.4.
K ans an ju h l
ie s s a k au pu ngil
l
al
äh dim - s ie n nu k k e k otie n inte riööre jä (s is äk u y m u s e os s a
m e aam u l
l
a K e u k e nh ofiin 30.4. on via). Parin tu nnin k ie rte l
h
ou
k
u
t
t
e
l
i
j
o
M
u
s
e
oau
k
iol
l
e nau ttik ans al
l
ine n vapaapäivä Al
ank om ais s a. K au pu nk i ja k ok o m aa on täyn- m aan Cob ra Cafe ’n m au k as ta om e nä e ril
ais ia ju h l
atil
ais u u k s ia, e s iinty- napiirak k aa k ah vin k e ra.
L
au antai- il
tapäivä jatk u i au rinviä b ände jä s e k ä k u u l
u is ia k irppu tore i s opiva k anavaris te ija. H ote l
l
im m e e de s s ä ol
e vat raitio- k ois e na ja s ää ol
yl
l
e . K anavie ns a ans ios ta Am s te rvau nu pys äk itk in ol
ivat m u u ttu ne e t l
e m pinim e n ”Poh jom yyntipis te ik s i. Ju l
k ine n l
iik e nne k ään dam on s aanu t l
l
an
V
e
ne
t
s
ia”.
Al
u
n
pe rin k anavat rae i toim inu taivan norm aal
is ti.
iik e nPääs im m e k u ite nk in ih ail
e - k e nne ttiin tavara- ja m atk u s tajal
m aan k u u l
u is aa tu l
ppaanipu is toa. ne ttä varte n, m u tta nyk yis in ne ovat
ä k ats e l
l
a k au pu ngin näh Ol
ipa m ah tava paik k a, h e h taarim ää- m ainio väyl
äm ää.
rin e ril
ais ia is tu tk s ia ryh m ite l
tyinä väri- tävyyk s iä ja ark ie l
Am s te rdam in vau rau s al
k oi
s ävyittäin ja l
ajik k e ittain. Tänä vu onk
as
v
aa
1600l
u
v
u
l
l
a,
j
onk
a
s
e
u
rau
k
s
ena ol
i te e m ana Ve näjä. K e u k e nh of
l
e al
oite ttiin rak e nol
i au k i yl
e is öl
l
e n18.3.- 16.5., jote n ajoi- na k anavie n vars il
e jä e du s tavia tal
oja. K anatu k s e m m e ol
i aivan k oh dal
l
aan ja taa e ri tyyl
v
at
al
oj
e
n
om
is
t
aj
at
ant
oiv
at
rak e nnu k k u k k al
ois to parh aim m il
l
aan. Sääk in
s
iin
om
an
l
e
im
ans
a.
T
äm
ä
näk yy l
äs u os i pu u tarh apäivääm m e , pie ni h e th innä m m . päätyk ol
m iois s a, oviau -
k ois s a, vaih te l
e vis s a ik k u nois s a ja
k oris te l
is tois s a.
Ris te il
yn jäl
k e e n voik in rau h as s a k ats e l
l
a am s te rdam il
ais te n l
au antai- il
l
an vie ttoa, k anavie n vars il
l
a is tu s k e l
e via k au pu nk il
ais ia, il
ois ta ru patte l
u a, jatk u via pol
k u pyöräil
ijöide n
virtoja jok a s u u nnal
ta.
Anne Frank in k oti näh tiin vain
ul
k opu ol
el
ta pitk ie n k ie m u rte l
e vie n
ih m is jonoje n odote l
l
e s s a s is äänpääs yä.
Ve rm e e r, K e ittiöpiik a. M aal
au s on m ie l
e nk iintoine n ja s itä voi tu tk ia tark e m m in inte rne tis s ä, m m . W ik ipe dias s a.
SUNNUNTA I2.5.
Sate ine n s u nnu ntai- aam u päivä s opi
h yvin tois e e n m u s e ovie rail
u u n. Nyt
ol
i vu oros s a van Gogh M u s e u m , joh on ol
im m e varanne e t l
ipu t jo e de l
l
is e nä il
tana h ote l
l
in vas taanotos ta.
Vince nt van Gogh in täh tim aal
au k s iin k u u l
u u ”Au ringonk u k k ia m al
jak os s a” (1888), jos s a taite il
ija on k äyttänyt voim ak as ta k e l
tais ta ja vih re ää. Sam aa aih e piiriä s ivu aa m aal
au s ”Pe rh os ia ja u nik k oja”. M yös
”O m ak u va ol
k ih atu s s a” on näk e m is e n arvoine n.
Vie l
ä yk s i paik k a, jos s a täytyi
pis täytyä, vaik k a s ade tu ntu i vain yl
tyvän: tori, jos s a m yytiin m itä e ril
ais im pia k u k k as ipu l
e ita. M u k aan m u u tam a k u k k as ipu l
ipu s s i ja s itte n h yväs tit Am s te rdam il
l
e . D ag Am s te rdam , näk e m iin Am s te rdam .
Aino H arju
PR INSESSA JA TER M INA A TTO R I– SISA R UK SET VA ILLA VER TA A
Viim e vu ode n äitie npäivänä – jok a m inu l
l
e ol
i e ns im m äine n äitinä- s ain tie tää, e ttä ol
in jäl
l
e e n tu l
os s a äidik s i. Poik ani Jas u ol
i vajaan vu ode n ik äine n, h u ono
nu k k u m aan, k ova itk e m ään ja k aik e s s a ih anu u de s s aank in niin vaativa, e ttä pu ol
e ntois ta vu ode n ik äe rol
l
a s yntyvään s is aru k s e e n ol
i ris tiriitais ta s u h tau tu a;k u opu s ol
i k ovas ti toivottu , m u tta il
m oitti tu l
os taan niin
pian e ttä k ok e m u k s e t e s ik ois e n k ans s a e ivät vie l
ä ol
l
e e t s aane e t aik aa k u l
taam aan m u is toja. M yös s ynnytys jäl
k ik om pl
ik aatioine e n ol
i ol
l
u t k ova k oe tte l
e m us ,
e nk ä ol
l
u t täys in vak u u ttu nu t s iitä, e ttä s e l
viäis in e nää
tois e s ta s am anl
ais e s ta.
Varau tu m ine n pah im paan k u ite nk in il
m e is e s ti k annatti,
s il
l
ä jo ras k au s aik ana h u om as in, e tte i k ak s i s am ois ta
l
äh tök oh dis ta te h tyä ol
e k aan k aik e s s a s am anl
ais e t. O dotu k s e s ta pu u ttu ivat ne vaivat m itk ä e s ik ois e n k ans s a ol
ivat ol
l
e e t, m u tta u u s i tu l
i til
al
l
e , k u n m inu l
l
a tode ttiin ras k au s diab e te s . K u u k au de ts u ju ivatk u ite nk in niin h u om aam atta, e tte n yl
e e ns ä e de s m u is tanu t ol
e vani ras k aana.
L
as k e ttu aik ani ol
i 10.01.10, ja k os k a Jas u s yntyi k ak s i päivää e tu ajas s a pe l
k äs in s ynnytyk s e n k äynnis tyvän jo viiim e vu ode n l
opu l
l
a. Tu rh a ol
i s e k in h u ol
i;k u opu k s e ni m e ni 10 päivää yl
i. Synnytys k u ite nk in nou datti s am aa k aavaa: e de l
l
is e l
l
ä k e rral
l
a nope a e te ne m ine n yl
l
ätti k ätil
öt
e nk ä e h tinyt s aada k ivu nl
ie vitys tä – täl
l
ä k e rral
l
a s airaal
an h e nk il
ök u nta e päil
i m inu a k u n k e rroin s ynnyttäväni aivan k oh ta, e nk ä val
ite ttavas ti ol
l
u t vääräs s ä, s il
l
ä tyttäre ni näk i m aail
m an vain 10 m inu u ttia s airaal
aan s aapu m is e ni jäl
k e e n.
Ol
in e tu k äte e n m yös e päil
l
yt s aavani jäl
l
e e n pojan, jote n k e s ti h e tk e n e nne nk u in u s k oin e tte ivät k ätil
öt val
ehde l
l
e e tm inu l
l
e s anoe s s aan s ynnyttäne e ni tytön (täl
l
ä k e rtaa e n ol
l
u th al
u nnu ttie tää s u k u pu ol
ta e tu k äte e n). U s k ottu ani onne ni tode k s i s ain vih doin its e l
l
e ni m yös om an
prins e s s an.
H e ti e ns i päivis tä l
äh tie n Sinna on os oittau tu nu t
paits i s u k u pu ol
el
taan niin m yös l
u onte e l
taan e ril
ais e k s i k u in is ove l
je ns ä; vas toin odotu k s iani tyttöni on os oittau tu nu t rau h al
l
is e k s i ja tyytyväis e k s i
vau vak s i. Siinä m is s ä Jas u e de l
l
e e n h u u taa jos e i
s aa h u om iota os ak s e e n Sinna viih tyy pal
jon om is s a ol
ois s aan ja vah tii s ie l
tä m u ide n tou h u ja. Vie ras tam is e n s u h te e n Sinna k u ite nk in os oitti k ove m m in tu nte itaan k u in Jas u , jok a itk i vain m u u tam ia
ih m is iä. Pik k u s is k o parah ti ne u vol
ak äynnil
l
äk in
niin k ovaan itk u u n, e ttä ne u vol
an tätim m e päätti
l
opu l
ta jättää tu tk im u k s e tk e s k e n.
K e s äk u u s s a k ak s i vu otta täyttänyt Jas u on e de l
l
e e n yh tä l
u jatah toine n k u in vau vana, m ink ä l
is äk s i m yös pik k u s is k on s yntym ä s e k ä u h m aik ä (jota
nyk yään tah toiäk s i k u ts u taan)
värittävät h äne n k äytös tä. K otim m e l
u k itu t k aapin ove t, tu rvaportit, irrote tu t s u l
ak k e e t, nu rin
k äänne tyt tu ol
it, pys tyyn ru u vatu t ove nk ah vat, k öyte tty TV,
ym s . ovat l
äh innä vain h idas te
h äne n toim il
l
e e n – Jas u on aina ol
l
u t ik äis e k s e e n h yvin k e k se l
iäs , ja s aatu aan tu ol
it nos te ttu a yl
ös h än s aattaa e s im . k iive tä l
aittam aan m ik ron pääl
l
e (h äne l
l
e l
e ik k im ie l
el
l
ä anne ttu l
e m pinim i Te rm inaattori on h yvin k u vaava). Paits i
rajoja k oe tte l
e va k äytös niin onne k s i m yös s ydäm e t s u l
attava l
u onne on os a Jas u n pe rs oonaa; e s im . täl
l
ä h e tkel
l
ä h äne e n is k e e u s e in ”h al
ipu l
a”, jol
l
oin h än h al
aa
niin tu nte e l
l
a e ttä aie m pi pinnan k iris tym ine n u noh tu u .
Tode l
l
a pu h e l
iaana l
u onte e na Jas u m yös nau rattaa
u s e in paik al
l
a ol
ijoita s anom is il
l
aan, ja s il
l
e pääl
l
e s attu e s s aan m yös te k e m is il
l
ään. Sinna- s is k o nau raa u s e in
ve l
je ns ä pu u h il
l
e , vaik k e i aina ol
is i s yytäk ään, m ink ä l
is äk s i h yväntu u l
ine n Sinna nau raa m e l
k e in m il
l
e vaan
h u om ate s s aan e ttä h äne tk in on h u om attu .
Eril
ais is ta l
u onte is taan h u ol
im atta s is aru k s ia yh dis tää ainak in u l
k onäk ö; u s e in e ns ik om m e ntti h e is tä k u u l
uu ”
K yl
l
ä h u om aa, e ttä h e ovat s is aru k s ia”, ja tu pl
arattail
l
a
k ul
k ie s s ani h e itä on jos k u s ik äe ros ta h u ol
im atta l
uul
tu
jopa k ak s os ik s i. M u tta e nne n k aik k e a yh te is tä h e il
l
e on
s e , e ttä m ol
e m m atovatyh tä rak k aita!
Su s anna K orpe l
a
PS: Jas u al
k oi nu k k u a yöt vas ta k ah de n vu ode n iäs s ä;
e ns im m äis e n vu ode n väs ym ys e s ik ois e n k ans s a e i ol
l
u tk aan m itään ve rrattu na s iih e n, k u n al
oin val
voa k ah de n
l
aps e n k ans s a!
K ESÄA SUK A SILTA K A LA SA TA M A SSA M ENI
LUPSA K A SSA TUNNELM A SSA 2.7.2010
K yl
äl
äis te n ja k e s äas u k k aide n il
ta pide ttiin K l
am il
an K al
as atam as s a h e inäk u u n toine n päivä. Til
ais u u te e n os al
l
is tu i noin 200 h e nk il
öä. Ju ontajana toim i Rau no Vah e rva ja k u nnanpu ol
e s ta til
ais u u de n järje s te l
yt h oiti Sari
Ras i. K ah vitu k s e n h oiti m al
l
ik k aas ti K l
am il
an k ou l
un
vanh e m painyh dis tys .
tu u riju h l
aan s aapu i järje s täjät m u k aan l
as k ie n noin 200
h e nk il
öä. Tu l
e vais u u de s s a k annattais i m ie ttiä rantaju h l
an pe rinte itä ja oh je l
m atarjontaa k ok o viik on ajal
ta.
H e nk il
ök oh tais e s ti ol
is in vars in raju n k ars innan
k annal
l
a, oh je l
m aa 2- 3 k e rtaa k ok o viik on aik ana m u k aan l
u k ie n Ve l
l
iju h l
a. Ens i k e s änä Ve l
l
iju h l
aan K l
am il
an
k al
as atam as s a s opis i h yvin Vil
l
inrannan k e s äju h l
an oh m a, Pe l
im annie n m u s iik k ia, l
au l
u a, ru nou tta ja e te nk in
Taaras ti Jal
l
o M al
m i piti ju h l
apu h e e n, jok a ol
i, k u nnanjoh - je l
l
is te n l
as te n ja nu orte n e s ittäm iä oh je l
m anu m e roitajan s anoja l
ainate n, h yvä ja rak e ntava. M u s iik k itarjon- paik al
nas ta vas tas i am m attitaidol
l
a k ans anm u s iik k iyh tye Arto ta.
Tok i Ve l
l
iju h l
a voidaan s iirtää Virojoe n tapaan K l
aRinne ja Sattu m a ork e s te ri Pe tros k ois ta. Til
ais u u de s s a ol
i
an k ou l
ul
l
e , jol
l
oin 100 h e nk e ä ve tävään ju h l
as al
iin
h yvä ja l
u ps ak k a tu nne l
m a, jote n k ys ym yk s e t k u ntapäät- m il
m ah tu u varm as ti k ok o k u l
ttu u riväk i.
täjil
l
e ol
ivattavanom ais ia jäte ve s i- ja tie as ioita.
H apanve l
l
iju h l
a ol
i tänä vu onna s iirre tty k u ival
l
e m aal
l
e
Virojoe n k ou l
u k e s k u k s e e n. Paik al
l
e h yvin järje s te ttyyn k u l
t-
Tu om o Pe l
tol
a
K Y LÄTEA TTER IM A R M UTEILLA TO IM ELIA S
K ESÄ
Re il
u vu os i s itte n pe ru s te ttiin Rantaitu val
l
a, Näyttäm ötaite e n al
k e is k u rs s in innoittam ana k yl
äte atte ri M arm u tit, jok a toim ii e de l
l
e e n ak tiivis e s ti. Vappu na M arm u ttie n Naam iot e s iintyivät e ns i k e rran Sanna Tannis e n s ak s ofonin ja K ari- Ju k k a K oivis tois e n (K ärs ä) k itaran s äe s täm änä. Yl
e is ön pyynnös tä Naam iot e s iintyivät Rantaitu val
l
a K ul
ttu u rih e inäk u u n Roots - il
l
as s a. Täm ä e s itys on vide oitu ja l
öytyy Inte rne tis tä You Tu b e s ta
h ak u s anal
l
a K yl
äte atte ri M arm u tit.
Se u raava e s iintym ine n ol
ik in jo väh än k au e m pana, K otk an toril
l
a Sou nd of Art tapah tu m as s a. Es itys tä jou du ttiin h ie m an m u u ttam aan, k os k a avoim e l
l
e toril
l
e ei
s aatu pys tyte ttyä näyttäm öä, jonk a tau s ta ja s ivu t on
s ul
je ttu yl
e is öl
tä. M arm u tit päätyivät Ninni Su ntion oh jaam ana e s ittäm ään tarinans a väh än m u u nne l
tu na ja
k atu te atte rin tapaan. Pari h arjoitu s k e rtaa, e ns in Rantaitu val
l
a ja s itte n Ninni pih as s a ja e s itys ol
i val
m is vie täväk s i K otk an toril
l
e . Sanna ja K ärs ä e ivät tos in e h tine e t
h arjoitu k s iin, m u tta e iväth än h e ol
l
e e t Vappu na e ns im m äis tä k e rtaa s äe s täe s s äänk ään näh ne e t e s itys tä. H yvin im provis ointi h e il
tä s u ju i, am m attil
ais ia k u n ovat.
Te atte ri jatk aa toim intaans a s yk s yl
l
ä, K ans al
ais opis ton k u rs s i al
k aa tors taina 16.9 . k l
o 18.00- 20.30. Tavoitte e na on työs tää näyte l
m ä Su l
o M äk e l
äs tä, s u u nnitte il
l
a on m yös H irvi- näyte l
m ä. M ol
e m m is s a näyte l
m is s ä on pääas ias s a rool
e ja m ie h il
l
e . M arm u te is s a on täl
l
ä h e tk e l
l
ä yk s i m ie s , jote n til
aa ja tarve tta on.
MH
Yl
l
im m äine n k u va M arm u ttie n e s ityk s e s tä M äntl
ah de n Vapu s s a. K e s k e l
l
ä naam ioide n e h os tu s tal
k oote nne n K otk an Sou nd & Arttapah tu m aa. Al
l
a naam iotvau h dis s a K otk an toril
l
a.
M ÄNTLA H D EN JÄTEPISTE
M äntl
ah de n k e s k u s tas s a Pyöts aare ntie n varre l
l
a on jäte pis te (H yötis ), joh on vapaa- ajan as u k k aat voivat tu oda k otital
ou s jätte e ns ä. Jäte pis te on M äntl
ah de n Rannanpoik ie n val
vonnas s a ja pis te ttä h oitaa H am inan
k au pu nk i. Jäte pis te e s tä on aina ol
l
u t onge l
m ia, k os k a
k äyttäjät e ivät nou data s ääntöjä, jotk a ovat s e l
k e ät ja
yk s ink e rtais e t.
Pis te e s e e n s aa tu oda m e tal
l
irom u a, l
as ia, k e räys pape ria ja pah ve ja s e k ä al
l
e 75 l
itrais ia k otital
ou s jäte pu s s e ja.
M e tal
l
irom u l
l
e ,l
äh innä s äil
yk e töl
k e il
l
e on om a k e räys l
aatik k ons a, jok a on varu s te ttu pie ne l
l
ä au k ol
l
a. M u u t jätte e tk u te n k odink one e ttu l
e e toim ittaa Sal
m e nk yl
än Pie njäte as e m al
l
e . K aik k i H yötik s e l
l
e tu otavatjätte e ttu l
ee l
aittaa niil
l
e varattu ih in s äil
ytys as tioih in ja as tiat tu l
e e s ul
k e a h u ol
el
l
is e s ti.
Aik ais e m pina vu os ina pis te pys yi s iis tim pänä. Siih e n m ik s i näin ol
i l
öytyne e m onta s e l
itys tä, m u tta s iis tinä pys ym is tä e de s au ttoi s e , e ttä s itä val
vottiin järje s te l
m äl
l
is e s ti. K e väis in l
aadittiin val
vontal
is ta, joh on ol
i nim e tty jok a viik ol
l
e val
vontavu orol
aine n H yötik s e n l
äh is töl
l
ä
as u vis ta. Val
vontavu oro s attu i k u l
l
e k in 2- 4 k e rtaa vu ode s s a. Yk s i l
is ta ol
i k iinnite tty H yötik s e n il
m oitu s tau l
ul
l
e . Tie to
s iitä, e ttä pis te ttä val
vottiin, ol
i k iirinytl
äh ial
ue e l
l
e , s il
l
ä ainak in naapu rik yl
äs s ä pu h u ttiin, e ttä M äntl
ah de n H yötik se l
l
e e i arvaa m e nnä, k u n s ie l
l
ä on s e val
vonta.
H yötik s e s tä on nim e ns ä ve rois e s ti ol
l
u t m yös h yötyä. Rom un l
is äk s i s inne on tu otu k äyttök e l
pois ta tavaraa, joita
oh ik u l
k ijat ja tois e t H yötik s e l
l
ä k ävijät ovat voine e t ottaa
m u k aans a. K ie rrätys on toim inu t. Eh jil
l
e tavaroil
l
e on l
öytynyt tarvits ija. M u is tan k u ink a m u u tam a vu os i s itte n k is k oim m e h e te k an pois is os ta jäte s äil
iös tä. H e te k a ol
i aivan e h jä ja s iis ti, jote n s e on nytaitas s a odottam as s a yöpyjiä. Rantaitu van s e inäl
l
e on ripu s te ttu e rik oine n te l
ine ,
jok a on l
öytynyt H yötik s e l
tä. Sitä, m ik ä s e n al
k u pe räine n
tark oitu s on ol
l
u t, e n tie dä, m u tta h yvin s e toim ii m atonk u de pätk ie n ripu s tu s te l
ine e nä.
Tavaranvaih topis te ol
is i h yödyl
l
ine n, s inne vois i tu oda tarpe e ttom ak s i k äynyttä ja e h jää tavaraa. L
äh tie s s ä
vois i tark is taa, jos k o s ie l
tä l
öytyis i jotain tarpe e l
l
is ta. U u tta e i tarvits is i h ak e a k au pas ta, vaan s e l
öytyis ik in H yötik se l
tä ja tu rh a k u l
u tu s väh e nis i. M u tta, k antais ivatk o ih m is e t vas tu u n e ivätk ä tois i k ie rrätyk s e e n ris oja tavaroita
R A NNA NPO IK IEN NETTISIVULTA
PO IM ITTUA :
”M äntl
ah de n jäte pis te on M äntl
ah de n Rannanpoik ie n val
vonnas s a. Jäte pis te ttä h oitaa H am inan k au pu nk i. M äntl
ah de n jäte pis te e l
l
e e i s aa tu oda m u u ta k u in k otital
ou s jäte ttä
s äil
iöih in, k e räys pape ria, k e räys pah via, l
as ipu l
l
oja, m e tal
l
is ia ju om atöl
k k e jä ja pie nparis toja s e k ä pie nak k u ja. M u ide n jätte ide n jättäm ine n al
ue e l
l
e on e rittäin vak ava ym päris törik e !”
vaan ve is ivät ne Sal
m e nk yl
än Pie njäte as e m al
l
e . K u n on
s ivu s ta s e u rannu t nyk yis e n H yötik s e n rom u l
äjiä, h e rää
e päil
ys , e ttä k ie rrätys pis te e i toim is i il
m an val
vontaa.
M u tta, k iitos k u ite nk in k ah de n s inis e n l
as te n m u ovitu ol
in jättäjäl
l
e . Ne l
öytyivät jok u ne n vu os i s itte n H yötik s e l
tä
ja ovat ol
l
e e t s e n jäl
k e e n m one n l
aps e n is tu im e na, viim e e k s i, k u n m aal
attiin Pu nam u l
l
al
l
a aitan ja nave tan
s e iniä.
H am inas s a on väärink äytös te n ja s iitä s e u raavie n k oh onne ide n k u s tannu s te n tak ia m ie titty voitais iink o h yötis pis te ide n k aatopaik k ajätte e n k e räil
y l
ope ttaa. M äntl
ah de n H yötis on ol
l
u t yk s i onge l
m al
l
is im m is ta paik ois ta.
Pis te on k e s k e l
l
ä k yl
ää ja k e räil
yas tioide n e de s s ä l
oju vat rom u t ja ros k apu s s it (ajoittain l
intu je n rik k i re pim ät)
ru m e ntavatm ais e m aa s e k ä aih e u ttavath aju h aittoja.
H am inas s a poh ditaan m yös m ah dol
l
is u u tta k u nnos taa H yötis pis te e t m m . ym päröim äl
l
ä ne aidal
l
a se kä
vaih toe h tois e s ti H yötis pis te ide n k aatopaik k ajätte e n k e räyk s e n l
ope ttam is ta ja vapaa- ajan as u ntoje n k iinte is tök oh tais ta jätte e nk e räys tä. L
ope ttam ine n e i ol
e aivan yk s ink e rtais ta, s il
l
ä m m . s aaris tos s a m ök k e il
e vie n jätte e n
k e räys tu l
e e k u ite nk in järje s tää. Vaarana on, jos H yötik s e tl
ope te taan, e ttä m e ts iin al
k aa k e rääntyä jäte ttä ja rom u a.
MH
UUD ET JÄTEH UO LTO M ÄÄR ÄY K SET
K ym e nl
aak s oon on l
aadittu yh te is e tjäte h u ol
tom ääräyk s e t, jotk a as tu vat voim aan 1.1.2011 k u m ote n k u ntie n aie m m atjäte h u ol
tom ääräyk s e t.U u de tm ääräyk s e ton anne ttu jäte l
ain 17 § nojal
l
a. Lais s a e de l
l
yte tään, e ttä ”k aik e s s a toim innas s aan väl
te tään jätte ide n s yntym is tä ja
pyritään s iih e n, e ttä m ah dol
l
is im m an s u u ri os a s yntyne e s tä jätte e s tä oh jau tu u h yötyk äyttöön, e ns is ijais e s ti
m ate riaal
ina ja tois s ijais e s ti e ne rgiana k äyte ttäväk s i”.
Ens i vu ode n al
u s ta jätte e t tu l
ee l
ajite l
l
a k e räys k e l
pois iin
h yötyjätte is iin, vaaral
l
is iin jätte is iin, e rityis jätte is iin ja l
oppu jätte is iin. H yötyjäte ttä ovatm m . b iojäte , pape ri, k e räys k artonk i, ru s k e a pah vi, l
as i, m e tal
l
i, pu u jäte ja e ne rgiajäte .
Vaaral
l
is ia jätte itä ovatm m .jätte e t, jotk a aie m m in l
u ok ite l
tiin onge l
m ajätte ik s i k u te n pal
o- tai räjäh dys vaaral
l
ine n,
tartu ntavaaral
l
ine n ja ym päris tövaaral
l
ine n jäte . Erityis jätte e l
l
ä tark oite taan jäte ttä, jok a vaatii h aital
l
is u u te ns a, l
aatu ns a tai m ääräns ä tak ia e rityis k äs itte l
yn, - k e räil
yn tai
–k u l
je tu k s e n.L
oppu jätte e tovate ne rgiatu otantoon k e l
paavaa yh dys k u nta- tai k aatopaik k ajäte ttä, jos ta h yöty- ja onge l
m ajätte e ton l
ajite l
tu pois .
K iinte is tön h al
tijan tu l
e e h ank k ia riittävä m äärä jätte ide n k e räys väl
ine itä ja s ijoittaa ne niin, e ttä jäte au to
pääs e e e s te e ttöm äs ti ja tu rval
l
is e s ti m ah dol
l
is im m an l
ähel
l
e , väh intään 10 m e trin e täis yyde l
l
e . Jäte as tiaan, jok a
e i s ijaits e k iinte is tön väl
ittöm äs s ä l
äh e is yyde s s ä, tu l
ee
l
aittaa h al
tijan tie dot. L
äh e k k äin as u vat voivat k äyttää yh te is tä k e räil
yväl
ine ttä, k u nh an il
m oittavat k irjal
l
is e s ti k u nnal
l
is e n jäte h u ol
l
on tote u ttajal
l
e jäte as tian k äyttäjät s e k ä k äytös tä vas taavan yh dys h e nk il
ön nim e n.
L
oppu jäte as tia (e ne rgia- ja k aatopaik k ajäte ) tu l
ee
tyh je ntää k ah de n viik on väl
e in tai u s e am m in. Jos as u k k aita on e nintään k ak s i, voidaan tyh je nnys väl
i pide ntää
tal
vik au de l
l
a ne l
jään viik k oon. Tyh je nnys väl
iä voi vie l
ä
h arve ntaa jopa 12 viik k oon, jos b iojäte k om pos toidaan
tai k iinte is tö k u u l
u u b iojätte e n e ril
l
is k e räyk s e n piiriin. Vapaa- ajank iinte is töje n jäte as tia tu l
e e tyh je ntää väh intään
k ak s i k e rtaa k e s äk au de l
l
a, jos k iinte is tö on k äytös s ä
vain k e s äaik anaan. K u nnan ym päris tös u oje l
u viranom aine n voi ve l
voittaa k iinte is tön tyh je ntäm ään jäte as tians a
u s e am m in, jos tyh je nnys väl
is tä aih e u tu u ym päris tö- tai
te rve ys h aittoja.
M ÄNTLA H D EN H Y Ö TISPISTE SIISTIY TY NY T
Vas e m m al
l
a: M äntl
ah de n h yötis pis te on s iis tiytynyt k u n
as iaan k iinnite ttiin h u om iota paik al
l
is e s s a m e dias s a aina radiota ja te l
e vis iota m yöte n. M yös k ak s i u u tta pah vink e räys l
aatik k oa on il
m aantu nu t.
UPSEER IK Y LÄÄK IN VIIM EIN SIIVO TA A N
Al
l
a: U ps e e rik yl
än rom ah tane ita rak e nnu k s ia on viim e in ryh dytty pu rk am aan. Rötte l
öt ol
ivat varm as ti jänniä l
e ik k ipaik k oja l
aps il
l
e , m u tta h e nge nvaaral
l
is ia.
SY D ÄNK Y LÄN VESIO SUUSK UNTA H A NK E ETENEE
K artoitu s h al
u k k u u de s ta l
iittyä ve s ios u u s k u ntaan on nyt te h ty ja arvioidu is ta noin 80 m ah dol
l
is e s ta l
iittyjäs tä on 50 k iinte is töä l
äh dös s ä
m u k aan, noin 10 k iinte is töä vie l
ä h ark its e e as iaa. M u k aan l
äh te vil
l
e ja h ark its e vil
l
e l
äh e te tään k u ts u ve s i ja
vie m ärios u u s k u nnan pe ru s tavaan k ok ou k s e e n, jok a
on Sydänk yl
än VPK - tal
ol
l
a 24.9 2010 al
k ae n k l
o 18.00
Vanh oje n k iinte is töje n jäte ve s ijärje s te l
m ät e ivät täytä nyk yis iä m ääräyk s iä. Jäte ve s ijärje s te l
m ie n u u s im ine n ym päris tötoim e n m u k ais e k s i vaatii aina s u u nnite l
m an ja
toim e npide l
u van rak e nnu s val
vonnas ta. Vu onna 2014 jok ais e l
l
a k iinte is töl
l
ä tu l
e e ol
l
a jäte ve s ijärje s te l
m äs tä s e l
vitys , jok a tu l
e e pyyde ttäe s s ä e s ittää viranom ais il
l
e.
M UINA ISJÄÄNNÖ K SIÄ
nais jäännök s e tovatm aas s a tai ve de s s ä s äil
yne itä m u is toja m e nne is tä s u k u pol
vis ta. M u inais jäännök s e tk u te n h au taröyk k iöt, u h rik ive tja l
innavu ore te rottu vatm ais e m as s a, m u tta jotk u tjäännök s e t
k u te n as u in- ja työpaik ats e k ä h au datovatm aan pe itos s a.
Liittym äh al
u k k u u de n s e l
vityk s e n pe ru s te e l
l
a Sydänk yl
än
ve s ios u u s k u nnan ru nk opu tk e s ta tu l
e e 2- os aine n. Ens im k aa Sydänk yl
än tie h aaras ta ja l
oppu u vanh al
Ym päris tötark as taja K atja L
e h tos e n antam ie n oh je ide n m äine n al
e k au pal
l
e ja toine n ru nk opu tk i m e ne e Sk ipparink yl
än
m u k aine n, k iinte is tök oh taine n jäte ve s ijärje s te l
m ä tu l
e e ol
- l
appe l
an nu rk il
l
e . M al
m il
anm äe l
l
e e i ol
e s u u nnitl
a rak e nne ttu vu ode n 2013 l
oppu u n m e nne s s ä k aik il
l
a k au tta L
te il
l
a ru nk opu tk e a l
iittyjie n pie ne s tä m ääräs tä joh tu e n,
ve s ios u u s k u ntaan l
iittym ättöm il
l
ä k iinte is töil
l
ä.
u s ta l
äh tie n k iinte is töt ovat m itä
H el
potu k s ia s äännök s iin s aattaa ol
l
a tu l
os s a jote n vu ode n 2014 al
iöil
l
ä tai pie ne s im . ik ää k os k e va s äädös h aja- as u tu s al
ue e l
l
a. Sydän- tode nnäk öis e m m in varu s te ttu u m pis äil
l
a.
k yl
ä k uul
u u k u ite nk in K l
am il
an os ayl
e is k aava- al
u e e - pu h dis tam oil
s e e n, jote n h e l
potu s te n s aanti s aattaa ol
l
a vaik e aa. As iiittyjät m ak s avat tode l
l
is e t pu tk ie nrak e naa voi tie du s te l
l
a ym päris tötark as taja K atja L
e h tos e l
ta M yöh e m m in l
nu s k u l
ut s e k ä l
iittym äm ak s u t k u ntaan.
tai rak e nnu s tark as taja Ris to Poik ol
ais e l
ta
Eil
a K ärk i
Sydänk yl
äs s ä on u s e ita m u inais m u is tok oh te ita ja ne on ote ttava
h u om ioon ve s ijoh toja s u u nnite l
l
e s s a, s il
l
ä k ul
ttu u ripe rinnön vaal
im ine n pe riytyy m e il
l
e 1600- l
u vu l
ta as ti. M u s e oviras ton m u k aan m u i-
K ou k i
M u inais m u is toal
ue
M u s e otie
M u inais m u is toal
ue
K atk
yl
än
tie
Pu tk il
inja 2
Vu ore l
a
ylä
nt
ie
M u inais m u is toal
ue
Sydänk yl
ä
Pu tk il
inja 1
Sk ippari
nk
Sy
dä
nk
oviiv
al
l
al
as k u
ojia
Sy
dä
Pe l
tol
a
Il
ol
a
M u inais m u is toal
ue
M al
m il
a
M u inais m u is toal
ue
M äk e l
ä
SYD ÄNK YLÄN M U INAISM U ISTO ALU EET JA VESIO SU U SK U NNAN PU TK ILINJAU K SET
K artta: © Il
k k a Ah m avaara 2010. K artta on s u m m ittaine n.
M ENO A SY D ÄNK Y LÄSSÄ
M aanvil
je l
ijöil
l
e tu l
i jo k ol
m as h u ono vu os i pe räjäl
k e e n. K ah te na e de l
l
is e nä k e s änä tu otantopanos te n
h inta on ol
l
u t k ork e a ja vil
jas ta s aatu h inta h yvin al
h aine n. Täm änvu otine n s ato k u ivu i pe l
l
oil
l
e e nne naik ais e s ti ja s atotas ok s i tu l
i noin 1 000 k il
oa/h e h taaril
ta, m ik ä
on norm aal
is ta s ados ta vain noin k ol
m anne s . Ve h näl
l
ä al
h aine n h e h tol
itrapaino ja pie ni jyväk ok o al
e ntavat
h intaa re il
u s ti m ik äl
i vil
ja k e l
paa l
e ipävil
jak s i ol
l
e nk aan.
K au ral
l
e h e h tol
itrapainotjäivätjyvie n vajaas ta täyttym is e s tä joh tu e n h yvin al
h ais ik s i noin 48- 53 k il
on väl
il
l
e . Norm aal
is ti k au ran h e h tol
itrapaino on 55- 61 k il
on väl
il
l
ä. Re h u te h tail
l
e kel
paa k au ra 48- 52 h l
p:n väl
il
tä, m u tta h inta
on ol
e m aton. Lis äk s i k au ran vil
je l
yä h aittas i s u u ri h irvie n
m äärä. Pas k u l
l
as s a k ävi viis i h irve ä s yöm äs s ä s äännöl
l
is e s ti k au raa. M e ts äs tys m ajan s u u nnal
ta tu l
i k u u k au de n
ajan u ros , naaras ja yl
ivu otine n m u l
l
ik k a. Ve ijon l
e h tik u u s im e ts ik ös s ä as u s te l
il
e h m ä vas an k ans s a. Ru ok a ja
ojis s a ol
e va ve s i h ou k u tte l
ivath irve tpaik al
l
e . M ik äl
i e i tu l
e voim ak k aita s ate ita, h irve tpys ytte l
e vätnyk yis te n ju om apaik k oje n l
äh e ttyvil
l
ä ja s yövät Pas k u l
taan k yl
ve ttyjä h e inäm aita. Tu tk im u s te n m u k aan aik u ine n h irvi s yö k au raa
vu orok au de s s a 25- 30 k il
oa, jote n h irve t k öyh dyttivät Pas k ul
l
an vil
je l
ijää m u u tam al
l
a s atas e l
l
a.
Su u ri h irvie n m äärä on Virol
ah de n Riis tanh oitoyh dis tyk s e n s aam attom u u tta l
u pia anottae s s a. H irvik annak s i jah din jäl
k e e n on virol
ah de l
l
a vah vis te ttu 2,8 h irve ä tu h anne l
l
e h e h taaril
l
e . Sydänk yl
ään pitäis i jäädä
2,3x2,8=6,5 h irve ä e l
i k u u s i aik u is ta ja yk s i vas a. Nyk yine n pyyntim äärä ne l
jä aik u is ta ja k ol
m e vas aa e de l
l
yttää h irvik antaa, jos s a e nne n jah tia on k ym m e ne n aik u is ta ja ne l
jä vas aa. Sydänk yl
än h irvik anta on tätäk in s u u re m pi ja h aitatjäävätvil
je l
ijöil
l
e ja m e ts änom is tajil
l
e.
Sydänk yl
än ve s i- ja vie m äripu tk e n s e l
vitys ryh m än ja k u nnan pal
ave ri pide ttiin 26.8. Ju k k a Sal
m i te k e e 50 tal
ou te e n al
u s tavan s u u nnite l
m an ja k u s tannu s arvion pu tk iyh -
M USEO VIR A STO N SIVUILTA
PO IM ITTUA :
M u inais m u is tol
ain (29 5/63) m u k aan k iinte ätm u inais jäännök s e t ovat rau h oite ttu ja m u is toina Su om e n aik ais e m m as ta as u tu k s e s ta ja h is torias ta. Rau h oitu s on au tom aattine n e ik ä vaadi e rityis iä toim e npite itä. M yös tu nte m attom atk iinte ätm u inais jäännök s e tovatrau h oite ttu ja.Rau h oitu s tark oittaa k ie l
toa k ajota m u inais jäännök s e e n il
m an
l
ain nojal
l
a anne ttu a l
u paa. K iinte ät m u inais jäännök s e t
on l
u e te l
tu l
ais s a, m u tta l
ak i e i anna niil
l
e yk s is e l
itte is iä
ik ärajoja. K iinte ään m u inais jäännök s e e n k u u l
uu l
is äk s i
tiön pe ru s tavaan k ok ou k s e e n.
M aas e u du n tu l
e vais u u de n 27.8.
m u k aan ym päris töm inis te ri Pau l
aL
e h tom äk i e i aio pu rk aa arvos te l
u a h e rättänyttä jäte ve s ias e tu s ta. Jäte ve s ie n k äs itte l
yn on täyte ttävä as e tu k s e n vaatim u k s e t vu ode n 2013 l
oppu u n m e nne s s ä.
Val
m is te il
l
a on m u u tos , jos s a 70
vu otta viim e is tään 2013 täyttävät
s ais ivat jatk oaik aa vu ode n 2017
l
oppu u n. Eh tona on, e ttä nyk yine n jäte ve s ijärje s te l
m ä on
k äyttök e l
poine n.
K e s k u s te l
in Sydänk yl
än ve s i- ja vie m äripu tk ie n s e l
vitys ryh m än tu l
ok s e s ta paik al
l
is te n ym päris töviranom ais te n k ans s a, jol
l
oin tote s im m e u s e il
l
a pois jäävil
l
ä k iinte is töil
l
ä as e tu k s e n vaatim u k s e t täyttävän järje s te l
m än
rak e ntam is e n om al
l
e tontil
l
e ol
e van m ah dotonta. Vu ode n 2014 al
u s ta k ys e is e t k iinte is töt on varu s te ttu u m pis äil
iöl
l
ä tai pie npu h dis tam ol
l
a, m ik äl
i k iinte is tö e i l
iity järje s te ttyyn jäte ve s ijärje s te l
m ään tode l
l
is in k u s tannu k s in
ja k u nnal
l
e l
iittym äm ak s u ja m ak s ae n. K annattaa vie l
ä
h ark ita m u k aan l
äh te m is tä, k os k a k ol
m e tai s e its e m än
vu otta m e ne e nope as ti.
L
opu l
l
is e t s u u nnite l
m at ja tarjou s pyynnöt h oitaa
pu tk iyh tiö s am oin m yöh e m m in l
iittym is h al
u k k u u de s ta il
m oittane ide n k oh tal
on päättää pu tk iyh tiö. Se l
vitys ryh m än pape rit on Eil
a K ärje l
l
ä pu h . 044 500 0311 pu tk iyh tiön pe ru s tavaan k ok ou k s e e n as ti.
Virojoe n itäis e n ve s ios u u s k u nnan al
ue e l
l
a ol
i jonk in ve rran m u inais m u is toal
u e ita s am oin s iirtovie m ärin
l
injal
l
a. Sil
l
oin m u s e oviras ton al
u e vas taava arvioi tu tk im u k s iin m e ne vän k ah de l
ta tu tk ijal
ta viik on ja h innak s i il
m oite ttiin 9 000 e u roa. Sydänk yl
äs s ä al
u e ita on ru ns aas ti ja h inta on s e , m ink ä m u s e oviras ton al
u e vas taava tu tk im u k s e l
l
e il
m oittaa. M ik äl
i al
ue e l
ta l
öytyy pu tk e a k aive ttae s s a m u inais m u is toe s iintym ä, h inta nou s e e m u s e oviras ton il
m oitu k s e n m u k ais e k s i. Pu tk iyh tiö jou tu u til
aam aan m u s e oviras ton al
u e vas taavan jo tänä s yk s ynä antam aan h innan al
u s tavil
l
e tu tk im u k s il
l
e Sydänk yl
äs s ä.
Tu om o Pe l
tol
a
s u oja- al
u e , jok a l
aaju u s on väh intään k ak s i m e triä jäännök s e n u l
k ore u nois ta.
M u s e oviras tol
l
a on oik e u s tu tk ia m u inais jäännök s iä, ja
s e m yöntää m u il
l
e tu tk im u s l
u pia. M u inais jäännök s e n ark e ol
ogine n tu tk im ine n ja dok u m e ntoim ine n oik e u ttaa
jois s ak in tapau k s is s a s iih e n k ajoam is e n. Pie ne n yk s ityis e n rak e nnu s h ank k e e n tote u ttajan on h ae ttava k ajoam is l
u paa al
ue e l
l
is e l
ta ym päris tök e s k u k s e l
ta. Yl
e is e n ja
s u u re h k on yk s ityis e n h ank k e e n tote u ttajan on ne u vote l
tava h ank k e e s ta ja s iih e n m ah dol
l
is e s ti l
iittyvis tä ark e ol
ogis is ta tu tk im u k s is ta M u s e oviras ton k ans s a.
MH
O NK O ELÄM ÄÄ K UNNA LLISTEK NIIK A N ULK O PUO LELLA ?
JÄTEVESIEN ITE VIEM ÄR Ö INTI
K aik il
l
a e i ol
e varaa tai e de s m ah dol
l
is u u tta il
m an
s pe k taak k e l
inom ais ia järje s te l
yjä l
iittyä k u nnal
l
is e e n
vie m äröintijärje s te l
m ään rantak yl
is s ä. Täm ä k os k e e
niin s aaris s a k u in m ante re e nk in pu ol
el
l
a as u via, k u in
m yös l
om a- ajan as u k k aita.
M onitu l
k intais e n l
ak ite k s tin l
is äk s i e i k ovin täs m äl
l
is iä oh je ita viranom ais il
ta ol
e s aatavis s a, jote n k äytäm m e täs s äk in poh jana pape ria vu ode l
ta 2005, jok a on ju l
k ais tu Jyväs k yl
än am m attik ork e ak ou l
u n "Lu onnonvarains titu u tin
Tal
ou s jäte ve s ie n k äs itte l
yn k e h ittäm ine n h aja- as u tu s al
u e il
l
a" - h ank k e e n tu l
ok s e na. (H aja- as u tu k s e n jäte ve s ie n k äs itte l
yopas s u u nnitte l
ijoil
l
e , rak e ntajil
l
e ja viranom ais il
l
e . K e s k is u om e n ym päris tök e s k u s 2005)
Tätä pape ria m yös Virol
ah de n ja H am inan k u ntie n ym päris tötark as tajat pitäne vät oh je nu oranaan, k u n
se l
k e äm pää e s itys tä as ias ta e i vie l
ä ol
e . K oe tam m e
m yös k äyttää m aal
ais järk e ä, jota m e il
l
ä tääl
l
ä m aas e u du l
l
al
uul
is i ol
e van ainak in om ak s i tarpe e k s i...
väk is in l
aittaa. Jos s e m m ois ia k u ite nk in rak e nnu k s e s s a
on, on yk s il
öl
l
is e n im e ytys k aivojärje s te l
m än tai s äil
iöau toon pu m pattavan k aivorak e nte e n te k niik k aan s yytä tu tu s tu a, ja s iinä yh te yde s s ä m yös poh tia u l
k oh u u s s in k al
tais ta h yväk s yttyä ns . k u ivak äym äl
ää, jos s a k ak k a k om pos toidaan ja pis s a k äyte tään l
annoitte e k s i.
TEK NISET R A TK A ISUT A INA PA IK A N
PÄÄLLÄ
M aak u nnis s a k ie rtää m one nm ois ta k au pparats u a niin
fyys is e s ti k u in pu h e l
im its e k in tarjoam as s a e du l
l
is ta ratk ais u a tontil
l
e s i. Nyrk k is ääntönä on h yvä pitää s itä, e ttä
e nne nk u in l
äh de t m ih ink ään tarjou k s e e n m u k aan, tark as tat tonttis i tarpe e n k u nnan rak e nnu s /te k nis e n viras ton virk am ie h e l
l
ä, jotte i tu rh ia k u l
u ja s ynny. Jok aine n tal
o
on k u ite nk in om as s a m aas tos s aan, e ik ä yl
e is l
u ontois ia
ratk ais u ja ol
e ol
e m as s ak aan.
Viranom ais te nk in oh je is s a, k u te n Jyväs k yl
än pape ris s a,
s aattaa ol
l
a yl
il
yönte jä, joide n tote u ttam ine n e i h yödytä
k e tään m u u ta k u in pu tk i- ja vie m äritarvik k e ide n m yyjiä.
Tu u b is ta tu u b iin on ajan h e nk i, ja s e työl
l
is tää its e k u taK äytännön h yöty s aattaa ol
l
a ol
e m aton ve rrattu na as ial
k in, m u tta s aattaa ol
l
a jois s ak in til
ante is s a m ah dotonta,
l
is e e n m aape rätu tk im u k s e e n, jonk a am m attim ie s te k e e
tai ainak in s pe k taak k e l
inom ais ia s cie ns e - fik tion ratk ais u jo s il
m äl
l
ä.
ja vaativaa. Jote n jok a paik k aan e i ve s ik l
os e ttia k annata
Il
k k a Ah m avaara
PA SK A N PUTK ILO INTI
Etäis yyde tja s ijainnit, jotk a on ote ttava h u om ioon
vie m äröintiä järje s te ttäe s s ä. Jyväs k yl
än pape ri.
SUO JA ETÄISY Y K SIÄ K IINTEISTÖ K O H TA ISELLE JÄTEVESIJÄR JESTELM ÄLLE:
K atja L
e h tone n, Virol
ah de n ym päris tätark as taja
Väh im m äis e täis yyk s iä s aos tu s k aivois ta:
- rajal
l
e 5m
- rak e nnu k s iin 5m
- s aos tu s - ja u m pik aivottu l
e e s ijoittaa niin, e ttä tyh je nnys au to pääs e e riitävän l
äh e l
l
e.
Väh im m äis e täis yyk s iä jäte ve s ie n im e ytys paik as ta:
- tal
ou s ve s ik aivoon: 30- 50 m h arm aide n ve s ie n k äs itte l
ypaik al
ta
noin 100 m W C- ve s ie n k äs itte l
ypaik al
ta
- tie l
l
e , pol
ul
l
e , rajal
l
e 5m
- ojaan 10 m
- ve s is töön:
- noin 100 m W C- ve de t
- 30 m h arm aatve de t
- 15 m rantas au nan väh äis te n pe s u ve s ie n im e ytys
- s aare e n e i ve s ik äym äl
ää
- im e ytys pinnas ta yl
im pään poh jave de npintaan 1m
- m aas u odattim e s s a k aivannon poh jas ta yl
im pään
poh jave de n pintaan 0,25 m
- tal
ou s k aivo e i s aa ol
l
a jäte ve s ie n k äs itte l
ypaik an
al
apu ol
el
l
a. Naapu re ide n tal
ou s ve s ik aivoje n s ijainti
täytyy s e l
vittää 200 m e täis yyde l
tä im e ytys paik as ta.
Poh jave s ial
u e e t:
Poh jave s ial
u e il
l
a pu h dis te ttu jak aan jäte ve s iä e i
s aa l
as k e a ym päris töön. Täl
l
öin e i vaih toe h tona ol
e
ju u rik aan m u u ta, k u in k e rätä k aik k i jäte ve de t u m pis äil
iöön tai joh taa jäte ve de t poh jave s ial
ue e n ul
k opu ol
el
l
e k äs ite l
täväk s i.
VA IH TO EH TO JA JÄTEVESIEN
K ÄSITTELY Y N
Se l
vite ttäväte täis yyde tja s ijainnitYm päris tök e s k u k s e n ju l
k ais u s s a
H yvä jäte ve s ie n k äs itte l
y.
LISÄÄ TIETO A
• Jyväs k yl
än pape ri ne tis s ä:
H aja- as u tu k s e n jäte ve s ie n k äs itte l
yopas s u u nnitte l
ijoil
l
e,
rak e ntajil
l
e ja viranom ais il
l
e . K e s k is u om e n ym päris tök e s k u s 2005. 65 s ivu a, 1,5 M B, pdftie dos to
h ttp://w w w .k yyjarvi.fi/fil
e b ank /252- jate ve s iopas _ 6_ 2005.pdf
• H yvä jäte ve s ie n k äs itte l
y opas :
Su om e n ym päris tök e s k u s 2008. 16 s ivu a, pdftie dos to.
h ttp://w w w .ym paris to.fi/dow nl
oad.as p?conte ntid=16623
M ik äl
i os oite e i toim i e nää. k ok e il
e h ak u k one e l
l
a ju l
k ais u n
nim e l
l
ä.
s is u odatin.
- Poh jave s ial
ue e l
l
a tai ve ttä h u onos ti l
äpäis e väs s ä m aape räs s ä e s is e l
k e ytys 2- os ais e s s a s aos tu s s äil
iös s ä ja
K atja L
e h tone n
m aas u odattam o, jos ta pu h dis te ttu ve s i k otaan ja voidaan joh taa e s im . ojaan tai pois aral
ta al
ue e l
ta tai te h • K u ivak äym äl
ä ja ve s i k anne taan tai pu m pataan k ädas val
m is te ine n m ök k ie n pe s u ve s il
l
e s u u nnite l
tu h ars in s is ään, pe s u ve de tjoh de taan vie m äriä pitk in u l
os :
m aave s is u odatin, jos s a jäte ve ttä e i joh de ta m aah an.
- Ve ttä l
äpäis e väs s ä m aape räs s ä (h ie k k a, s ora) riittää pie ni s aos tu s k aivo (200- 300 l
) ja yk s ink e rtaine n im e ytys jär• Ve s i W C ja ju ok s e va ve s i:
je s te l
m ä k u te n pu tk e t, jotk a tih k u ttavat ve de n m aah an
- Jäte ve s ijärje s te l
m ä on val
ittava as iantu ntijan k ans s a.
tai k aivo, jonk a poh jan l
äpi ve s i im e ytyy m aah an.
Val
intaan vaik u ttavat m m . al
u e e n k aavam ääräyk s e t, ra- Poh jave s ial
ue e l
l
a tai h u onos ti l
äpäis e väs s ä m aape räs k e nnu s järje s tys , tontin k ok o, ve s is tön l
äh e is yys ym s .
s ä tarvitaan te h das val
m is te ine n m ök k ie n pe s u ve s il
l
e
- M ah dol
l
is ia ratk ais u ja:
s u u nnite l
tu h arm aave s is u odatin tm s .
- W C- ve de t u m pis äil
iöön ja pe s u ve s il
l
e k u ivak äym äl
ä ja
ju ok s e va ve s i- k oh das s a m ainittu pu h dis tu s
• K u ivak äym äl
ä ja ju ok s e va ve s i:
- Jos m aape rä s al
l
ii, e ik ä paik k a ol
e poh jave s ial
ue e l
l
a,
- Ve ttä l
äpäis e väs s ä m aape räs s ä e s is e l
k e ytys 2- os ais e s k aik k i jäte ve de t 3- os ais e e n s aos tu s s äil
iön k au tta m aas a s aos tu s s äil
iös s ä ja m aah anim e yttäm ö tai e s is e l
k e ypu h dis tam oon (im e ytys - tai s u odatu s k e nttä)
tys 2- os ais e s s a s aos tu s k aivos s a ja m aas u odattam o, jos - Te h das val
m is te ine n pie npu h dis tam o.
ta pu h dis te ttu ve s i voidaan joh taa e s im . ojaan tai te h das val
m is te ine n m ök k ie n pe s u ve s il
l
e s u u nnite l
tu h arm aave -
K ylä M aailm assa 20 10
M u siik k ia yl
i rajojen
H is torian l
e h de t h avis ivat k u n H as s e W al
l
i e s itte l
i Fu tu re Bang - k ok oonpanons a e ns ik e rtaa m aail
m al
l
e Rantaitu val
l
a 2.7. Roots il
l
as s a, jol
l
a s u pe rviik onl
oppu m m e 24.7 pol
k ais tiin k äyntiin. K ol
m e n päivän tapah tu m a ol
i
tarjonnal
taan k aik il
l
a m ittare il
l
a täys k ym ppi, vain yl
e is öä ol
is i m ah tu nu t e ne m m änk in - e s iintyjie n m äärää
jou du ttiin jopa rajoittam aan.
M äntl
ah de n aate l
is te n, s iis Rannantaik aa väe n, ju h l
ak u ts u ote taan artis tipiire is s ä e de l
l
e e n m ie l
el
l
ään vas taan,
vaik k a e s iintym is is tä e i väl
ttäm ättä aina s aada e de s k u l
uk orvau k s ia m ak s e tu k s i, ainak aan h e ti k aik il
l
e . Ens i vu ode n ju h l
at ovatk in s itte n m ie tinnän al
l
a, ja k ok o yh dis tyk s e n toim inta, e h k ä m e idän ol
is i s yytä k e s k ittyä vu ode k s i
varainh ank intaan, jotta toim intaa voidaan jatk aa. "K e n jats ia h arras taa e i apu rah aa s aa."
K yl
ä m aail
m as s a ju h l
iin on aina k u u l
u nu t m yös
M äntl
ah ti Pu nk , e l
i Pu nk - Il
tam at, jotk a tänävu onna s e u ras ivat Su pe rviik onl
oppu a parin viik on viive e l
l
ä ja vars in
om avarais e s ti Pu nk - artis tie n tote u ttam ana. Saattaa ol
l
a,
e ttä jatk os s a k ok o tapah tu m a tote u te taan Pu nk h e nge s s ä ja yk s ityis til
ais u u te na, jotta tal
ou de l
l
ine n h e nk i jak s ais i yh ä pih is tä tou h u m m e yl
l
ä s u oje l
e vas ti. M e ne m m e
m aan al
l
e.
K ok o Su pe rviik onl
opu n ajan äänite k niik k aa h oite l
i
K ari Su u rink e roine n, jonk a työn jäl
k e ä vois i ve rrata l
e vyntu ottajaan, s il
l
ä h än m u ok k as i b ändie n s au nditl
ive til
ante e s s a am m attaitaidol
l
a, jonk a ol
e m as s aol
on ol
in jo
u noh tanu t. Äänite k nik k o onk in s e , m ik ä u s e in e l
ävis s ä
e s ityk s is s ä u noh de taan m ainita. M äntl
ah ti Pu nk is s a jou du ttiin tu rvau tu m aan ite s ääte l
yyn l
aval
ta k äs in, m u tta s e k in onnis tu i h yvin, il
m e is e s ti l
aitte is to ol
i s itte nk in h al
l
innas s a. U l
k oil
m ate k niik k a on m onim u tk ais ta ja vaik e aa,
ve rrattu na s is ätil
oih in.
Sau ndim aail
m a ol
i s iis e rinom aine n ja is tu i pih am il
jöös e e n l
u onte vas ti, m u tta taitavia ol
ivat m yös artis tit,
joita ol
i re il
u n tois tak ym m e ntä ryh m ää k aik k iaan. En
m u is ta m il
l
oin ol
is in tavannu t yh de s s ä viik onl
opu s s a
niin m onta taite il
ijaa, h e itä e h k ä ol
i jo e ne m m än k u in
yl
e is öä. Paik al
l
is e t k yl
äl
äis e t k u u nte l
ivat om il
ta tonte il
taan äänim aail
m aa, e ivätk ä val
ittane e t tänä vu onna,
m u tta varm aank in yh ä aras te l
ivat aate l
is te n ju h l
iin os al
l
is tu m is ta.
Täm än viide nne n K yl
ä m aail
m as s a - ju h l
an taite e l
l
is ta antia tu l
l
aan l
aittam aan vide oina s yk s yn ja tal
ve n
m ittaan inte rne ttiin, l
äh innä You Tu b e e n, m u tta l
ink ityk s iä
l
öytyy yh dis tyk s e m m e s ivu il
ta ja Face b ook is ta.
H as s e W al
l
i Fu tu re Bang: M ark o Pe te r Sal
l
ine n (k itara), H as s e W al
l
i
(ru m m u t) ja Pas i Nou s iaine n (b as s o). M aail
m ane ns i- il
ta Rantaitu val
l
a.
NIIN VÄH ÄN O N A IK A A ..
VA R H A ISNUO R ISO VÄLIINPUTO A JA NA
Ih m is e n e l
inaik a on rajal
l
ine n, s e ik k a m ik ä h e l
pos ti u noh tu u u ne k s ie s s a. K aik k e e n, m itä te k e e , m e ne e e l
inaik aa.
K irjan l
u k e m ine n k e s tää ih an äl
yttöm äs ti, te atte ri- , e l
ok u va- , tai m u s iik k ie s ityk s e n s e u raam ine n, s aati te k e m ine n,
vie yl
l
ättävän pal
jon aik aa. Yl
ipäätään, jos h al
u aa te h dä
jotain aik aa vie pää, täytyy e l
äm ä aik atau l
u ttaa. K aik k ial
l
e e i e h di. Vas tau s ta k ys ym yk s e e n "m ih in aik aan ol
l
a m is s äk in paik as s a" e i ol
e,l
u k u u nottam atta työaik as äädök s iä, jotk a ovatom a taite e nl
ajins a...
Tapah tu m ataide on aina paik an pääl
l
ä ja h e tk e s s ä k oe ttavaa, ol
i s e s itte n m itä taite e nl
ajia tah ans a,
m u s iik k ia, ru nou tta, te atte ria, k u vataide tta jne . El
ok u van,
vide on ja val
ok u vak s e n avu l
l
a voim m e k oe ttaa tal
l
e ntaa
k oe ttu a s iinä m is s ä k irjoittam al
l
ak in, m u tta l
oppu tu l
os
on aina jonk u n s u b je k tiivine n näk e m ys , e i its e tapah tu m a. ITE taite e n näk ök u l
m as ta e l
äm ä, e l
inaik a, on tapah tu m ataide tta. Tänään te h dään s e , m itä tänään tu l
e e te h dyk s i, h u om is e l
l
a om ath u ol
e ns a.
Vaik k a ol
e nk in h iu k an ik ääntynyt, k oe n yh ä k u u l
u vani
varh ais nu oris oon, s iih e n ik äpol
ve e n, jok a jää l
aps u u de n
ja te ine yde n väl
iin, ja jol
l
e s u u nnattu a k u l
ttu u ritarjontaa
e i ol
e .L
as te npäiväm m e k aartu i M ik a Arol
an ja s oitinrak e ntaja Ju k k a M äk e l
än oh jau k s e s s a il
taan, jos s a s oi
s k ifl
e , h u m ppa ja väk e vä r& b . M u tta e s iintyjiä, joide n ik äh aaru k k a ol
is i 10- 13 vu otta e i näh ty, vaik k a tu os s a iäs s ä
os aam ine n on u s e in vak u u ttavim m il
l
aan. Täh än toivon
jatk os s a k orjau s ta.
JA TK O T...
K yl
äm aail
m as s a ju h l
ie n m yötä on h il
jak s e e n tu l
l
u t yh te is työk u m ppane ita jos e i aivan om al
ta k yl
äl
tä, niin k u ite nk in m yös l
äh ial
u e il
ta, K otk as ta, H am inas ta ja Virol
ah de l
ta. Em m e s iis aivan ol
e k ans ainväl
is e n h u om ion ja
toim ijoitte n varas s a.
K iitok s ia k u n jae taan, h u om ioim m e K ari Ju k k a
"K ärs ä" K oivis tois e n, M ik a Arol
an ja Ju h a H os tik an k orTA ITEELLISEN JO H TA JA N K O H TA A M ISIA
vaam attom an panok s e n tapah tu m ie n järje s te l
yis s ä.
Pu
nk
il
t
am
ie
n
s
ie
l
u
l
l
e
,
ru
m
pal
ine
ro
J
ani
Su
v
iv
u
ol
l
e
,
m yös
K Y LÄ M A A ILM A SSA 2010 JUH LISSA
s u u re tk iitok s e ts yk s yis is tä 30- vu otis s ynttäriju h l
is ta H am il
ä ja jatk ois ta intiaanitu l
il
l
a ns . Tak aval
l
e il
l
a!
K e s ä on artis te il
l
e k iire is tä aik aa, jote n k ovin m onie n nan Työs k il
K
iit
ok
s
ia
k
ok
o
poru
k
al
l
e
,
j
ok
a
os
al
l
is
t
u
i
onnis
tu e s iintyjie n k ans s a e n e h tinytpal
joak aan s e u ru s te l
l
a. Poik ne
e
n
j
u
h
l
aaj
an
l
u
om
is
e
e
n,
t
e
it
ä
ol
i
pal
j
on!
k e u k s e na Santtu K arh u Tal
vis opine e n, joil
l
a ol
i aik aa täl
l
ä k e rtaa vie ttää vapaa- aik aa tonte il
l
a m u u tam ank in päiU nde rgrou nd te rve is in, Il
k k a Ah m avaara
vän ve rran e nne n s e u raaval
l
e k e ik al
l
e l
äh töä. K ävin Santu n k ans s a jopa aam u yöh ön as ti k e s täviä s ym pos iu m e ja k e s k u s te l
l
e n e ril
ais is s a k ok oonpanois s a, e nne n k u in
K YLÄ M AAILM ASSA 2010 ESIINTYJÄT O LIVAT:
m al
toim m e m e nnä nu k k u m aan. H u om as in Santtu K arh u n poik k e u k s e l
l
is e k s i ih m is e k s i ja ol
e n onne l
l
ine n e ttä
m inu l
l
e tarjou tu i til
ais u u s k e s k u s te l
l
a h äne n k ans s aan
1. K ings ide Bou l
e vard
näin pe ru s te e l
l
is e s ti.
2. K yl
äte atte ri M arm u tit(Naam iote atte ria)
M yös H as s e n e s itte l
e m ään joe ns u u l
ais e e n k itaris tiin M ark o Pe te r Sal
l
is e e n e h din tu tu s tu a e ns ik e rtaa, ja
3. Ans s i K onttine n s ool
o (Snow Col
ore d K id)
nope as ti s yntynyttä ys tävyyttä ol
e m m e jatk ane e tFace b oo4. H as s e W al
l
i Fu tu re Bang
k is s a s itte m m in. M yös s äve l
täjä Ans s i K onttine n ol
i uus i
5. Arto Rinne ja Sattu m a
tu ttavu u s . M one n vanh an tu tu n k ans s a e i ju u ri ol
l
u t ai6. Santtu K arh u ja Tal
vis ovat
k aa ju te l
l
a, m ik ä on s ääl
i, k u n niin h arvoin tavataan. Arto Rinne e s im e rk ik s i k äytti vapaa aik ans a nu k k u m is e e n,
7. Trib u u ttib ändi Al
e k s ande r Byk adorovil
l
e
k u n k ärs i je nk e is tä l
e ntäm is e n aik ae ros ta. M u tta u u s ia
8. Nu k k e te atte ri Le m pi
vanh oja tu ttu ja s iis tu l
i, u s k om attom ia ih m is iä, joita m i9 . K il
pail
u ja, M ik a Arol
a
nä s anon taite il
ijoik s i, e h k ä tapaam m e taas jos k u s .
Es im e rk ik s i Pu rk k iorjat ork e s te ri ja Th e Bigh e ads
10. ITE taite e n s oitinpaja, Ju k k a M äk e l
ä
ol
i m inu l
l
e s u u ria h äm m äs tyk s e n aih e ita, its e as ias s a k o11. Erk k i Pirtol
an e l
ok u vae s ityk s ia ITE taite e s ta
k o e s iintyjie n k onk l
aavi os oittau tu i viim e is e n pääl
l
e e te 12. Pu rk k iorjatork e s te ri
väk s i s ak ik s i. O l
e m as s aol
o al
k oi k u m m as ti tu ntu a m u k avam m al
ta täl
l
ais e s s a s e u ras s a, e h k ä s am anl
ais ia tu nte i13. Joh anna K aarto Sw ing O rch e s tra
ta ol
i il
m as s a e ne m m änk in, niin yl
e is ön k u in e s iintyjie n14. Th e Bigh e ads
k in k e s k u u de s s a, s il
l
ä tu nne l
m a ol
i Pu nk - il
tam ia m yöte n
15. SK V
re nto ja vapau ttava.El
äm ä tääl
l
ä rak k au de n M äntl
ah de s 16. K u ol
l
e e tSie l
ut
s a tu ntu u taas e ne m m änk in e l
äm is e n arvois e l
ta, ja m ie l
e nk iinnol
l
a odotan, m im m ois ta h e de l
m ää yh te is työ niin
17. M onk e y Joe
u u s ie n k u in vanh oje nk in tu ttu je n k ans s a jatk os s a tu ot+ Jam ik ok oonpanoja
taa. Pitäk ääm m e yh te yk s iä!
RANTAITU VAN PÄIVITTÄISET M ITTAU K SET. VU O RO K AU D EN YLIN JA ALIN LÄM PÖ TILA.
VUO SIEN A A LLO T JY R K K ENEVÄT..
Nyth än on niin, e ttä täm ä il
m as to täs s ä taas k yl
mene e , ja k yl
m e ne e oik e in k u nnol
l
a, k u te n viim e tal
ve nak in. Pak k as e s s a ja l
u m e s s a s aam m e tarpoa ja l
äm m ite l
l
ä tu pia ja pu nais ia ne niäm m e niis s ä, s anoo l
e h te m m e s äätie täjä Il
k k a Ah m avaara.
— Ja e ns i k e s änä taas il
m e s tys k irjan h e l
te e t ja k atovu os ie n k u ivu u s piinaavatm e itä poh jol
an pol
ois ia il
m as tonm u u tok s e n u h re ja. Tois aal
ta pitk äpiim äis e t s yk s yt ja k e väätväh e ne vät, e h k ä s u om al
ais e ttaas piris tyvätpääs te s s ään norm aal
im paan pe rinte is e e n il
m as toon? K e rtoo
h än ja l
is ää:
— Tie dän, e tte i ol
e ol
l
e nk aan m u odik as ta väittää, e ttä Su om e n il
m as to on s iirtym äs s ä 19 30- 40 - l
u k u je n til
aan, e l
i
viil
e ne e , vaan m u odik as ta on ol
l
a h u ol
is s aan m aapal
l
on il
m as ton l
äm pe ne m is e s tä, jok a il
m as tom al
l
ie n m u k aan m u u ttaa m aatja m antu m m e tropiik ik s i.
R A NTA ITUVA N M ITTA UK SET
L
e h te m m e k e räs i Tim o K arjak inin aam u is e t k l
o 6- 7 aik aan h avaitu t päivittäis e t l
äm pötil
am ittau k s e t vu ode s ta
2000 al
k ae n vu ote e n 2007, ja ol
e m m e aie m m is s a nu m e rois s am m e ju l
k ais s e e tniis tä m one nl
ais ia yh te e nve toja.
2007 m arras k u u s s a al
oite ttiin Rantaitu val
l
a järje s te l
m äl
l
is e t digitaal
is e t m ittau k s e t, jois ta s e l
viää vu orok au de n
yl
in ja al
in l
äm pötil
a. Täm äk ään m ittau s tapa e i k e rro vu orok au de n jok ais e s ta tu nnis ta, s aati m inu u tis ta, s yntyvää
päivän k e s k il
äm pötil
aa, m u tta antaa aam u m ittau k s ia tark e m m an k u van l
äm pötil
oje n päivittäis e s tä k e h ityk s e s tä
ja l
ie ne e ve rtail
uk e l
pois ta aine is toa Il
m atie te e n l
aitok s e n
h iu k an s ofis tik oitu ne e m piin m ittau k s iin, joita e i H am inaKl
am il
a al
ue e l
ta e de s ol
e.
1/2011 NUM ER O SSA Y H TEENVETO
Ens i vu ode n h e l
m ik u u n nu m e roon s aam m e k ol
m e viim e is intä vu otta m itattu na pak e ttiin. M arras k u u n nu m e roon til
as tot e i l
u onnol
l
is e s ti e h di. M u tta odottae s s a vu ode nvaih de tta, voim m e jännittää ja arvu u te l
l
a, m ite n vu osi l
äm pötil
oje n s u h te e n päivittyy ja m il
l
ais e t k äyrät täyde ntyvätal
l
aol
e viin k u vaajiin.
Il
k k a Ah m avaara
K A 2008- 2010
K EITTO M A A LI– PUNA M ULTA
M aal
ais m ais e m aan on aina k u u l
une e t pu nais e l
l
a m aal
atu t tal
ot ja u l
k orak e nnu k s e t. Pääas ias s a ne on
m aal
attu k e ittom aal
il
l
ael
i pu nam u l
l
al
l
a, jok a vanh e te s s aan e i h il
s e il
e
vaan h aal
is tu u h itaas ti 30- 50 vu ode s s a. U u s intam aal
au s aik ais e m m in k e ittom aal
il
l
a m aal
atu n pu u pinnan pääl
l
e e i aih e u ta onge l
m ia, pinta h arjataan pu h taak s i ja s e n jäl
k e e n s e n voi u u de l
l
e e n m aal
ata.
Jos h al
u aa pitää pu nam u l
l
al
l
a m aal
atu t pinnat vas tam aal
atu n näk öis inä, jou tu u m aal
au k s e n u u s im aan
noin 10 vu ode n väl
e in.
K e ittom aal
in s ide aine e na on ru is –
tai ve h näjau h ois ta s aatava k as vitärk kel
ys , jos ta pitk ään k e ittäm äl
l
ä m u odos tu u l
iis te riä. Se tarttu u pu u n pintaa ja s itoo väripigm e ntin. M aal
is s a
k äyte ttävä vih tril
l
i (s u l
faatti), rau tavih tril
l
i pu nam u l
l
as s a ja s ink k ivih tril
l
i kel
tam ul
l
as s a, toim ii pu re tu s aine e na k iinnittäe n väriä pu u k u itu ih in s am aan tapaan k u in vil
l
al
ank oje n k as vivärjäyk s e s s ä. Se torju u m yös l
ah oa ja h om e tta. Pigm e nttinä k äyte tään yl
e e ns ä rau tapitois ta m aaväriä, pu nam u l
taa.
Su om e s s a k äyte ttiin pu nam u l
taa s e k oite ttu na te rvaan tai m u ih in aine is iin jo 1500- l
u vu l
l
a. Ru ots is s a Fal
unis s a al
oite ttiin pu nam u l
l
an val
m is tu s jo k e s k iajal
l
a, nyk yis in s ie l
l
ä pol
te ttaan k aivos jätte is tä l
ie te ttyä rau tapitois ta m aaväriä. Pol
ttou u nin k u u m u u s m äärittää värin tu m m u u de n,
m itä k u u m e m pi u u ni s itä tu m m e m pi
väri.Aik ais e m m in, k u n h al
oil
l
al
äm m ite ttävie n u u nie n l
äm pötil
a ol
i vaik e a
s aada k ork e ak s i, pu nam u l
l
an väri
jäi vaal
e ak s i. Vu os ik ym m e nie n k u l
u e s s a s ävy on jatk u vas ti tu m m e ntu nu tk u l
u ttajie n toivom u k s e s ta. Vanh anaik ais e n h e l
ak an ns . ital
iapu nais e n
k äyttö on viim e vu os ina k u ite nk in l
is ääntynyt.
Rantaitu val
l
a k e ite ttiin k e s än ainoana s ade päivänä 16. h e inäk u u ta pu nam u l
taa Pau s s i- k ios k in u u tta u l
k orak e nnu s ta varte n. Tarvik k e e t m u l
l
an
k e ittäm is e e n e l
i 16 k g ital
ianpu nais ta pu nam u l
taa ja 3 k g rau tavih tril
l
iä
h ae ttiin Park on Rau tak au pas ta M yl
l
yk yl
äs tä. Tarvittavat 6 k g ru is jau h oja
s aatiin l
äh ik au pas ta ja k ou ral
l
ine n
m e ris u ol
aa l
öytyi k e ittiön h yl
l
ys tä. O h je k e ittom aal
iin val
m is tam is e e n l
öytyi m u s e oviras ton inte rne ts ivu il
ta.
Su u re e n rau tapataan l
aite ttiin
60 l
itraa s ade ve ttä ja tu l
i al
l
e . Ve de n
k u u m e ne m is ta odote l
l
e s s a ru is jau h ot l
iote ttiin k yl
m ään ve te e n. K ol
m e e n äm päriin ol
i l
aite ttu viis i l
itraa
s ade ve ttä k u h u nk in ja jau h ots e k oite ttiin ve de n s e k aan. Ve ttä ol
i varattu l
iian väh än ja al
l
e k irjoittanu t s e k oitti
jau h ot l
iian nope as ti, jol
l
oin niis tä
m u odos tu i väh än paak k u ja. Ens i k e rral
l
a l
aitan pataan väh e m m än ve ttä,
jol
l
oin ru is jau h oja varte n jää e ne m m än ja s aan l
öys e m pää pu u roa. Lis äk s i k äytän varpu vis pil
ää tai s e n nyk yaik ais ta m u u nnos ta jau h oje n vatk aam is e e n, jol
l
oin paak k u ja e i niin
hel
pos ti s ynny.
Rau tavih tril
l
i l
is ättiin k u u m e ne vaan ve te e n ja ve de n ol
l
e s s a k ie h u m is pis te e s s ä l
is ättiin s iih e n ru is ve l
l
i
k ok o ajan s e k oittae n vanh al
l
a airol
l
a. K e itos k u u m e nne ttiin l
äh e s k ie h u m is pis te e s e e n ja k u u m e ntam is ta jatk e ttiin k ah de n tu nnin ajan, m e l
k e in
k ok o ajan h äm m e ntäe n poh jaan pal
am is e n e s täm is e k s i. Täm ä jäl
keenl
is ättiin pu nam u l
ta väh ite l
l
e n ja k e itok s e n anne ttiin h au tu a vie l
ä pu ol
itu ntia. Nave tan s e inää k ok e il
tiin e ri s ävyjä ja tode ttiin, e ttä pe l
k k ä ital
ianpu naine n l
is ättynä noin 2 dltu m m e m paa
s ävyä on paras .
M yös l
aps e ts aavatm aal
ata m yrk yttöm äl
l
ä
k e ittom aal
il
l
a, jos h al
u avat.
L
opu k s i pataan h e ite ttiin vie l
ä
k ou ral
l
ine n m e ris u ol
aa s äil
yvyyde n
parantam is e k s i. Siitä e i k u ite nk aan
ol
l
u th yötyä l
äm pötil
an k ivu te s s a päiväl
l
ä yl
i 30 as te e n ja yöl
äm pötil
an
ol
l
e s s a yl
i 20 as te tta. M u u tam an täl
l
ais e n päivän jäl
k e e n pu nam u l
ta al
k oi k äydä ja m aal
aam is e l
l
e tu l
i k iire .
K äym ine n h e ik e ns i h ie m an pu nam ul
l
an m aal
attavu u tta ja h aju ol
i
e päm ie l
l
yttävä, m u tta l
oppu tu l
ok s e e n s e e i vaik u ttanu t.
Ens im m äis e t m aal
au k s e t te h tiin s u oraan k attil
as ta, jol
l
oin m aal
aam ine n
ol
i hel
ppoa, m aal
i ol
i s opivan s ak e aa ja tu ok s u i h yväl
l
e . M aal
au s ta jatk e ttiin m u u tam an päivän k u l
u ttu a ja
l
aps e tk in s aivatos al
l
is tu a, s il
l
ä k e ittom aal
i on m yrk ytöntä ja l
äh te e ve de l
l
ä ja s aippu al
l
a pois . Vanh at pih arak e nnu k s e t e h os tu ivat k u u m as ti, k u n
ne s aivat u u de n k au niin m aal
ipinnan. M aal
i l
oppu i k e s k e n ja tark oitu s on k e ittää l
is ää, k u nh an tu l
e e s ade tta ja m e ts äpal
ovaroitu s on oh i.
Rantaitu val
ta voi k ys e l
l
ä k e ittom aal
ia. Sitä k e ite tään s e n m u k aa,
k u n tarve tta il
m e ne e . K e l
tais tak in
k e ittom aal
ia on tark oitu s k ok e il
l
a.
O n k u ite nk in h u om ioitava, e ttä k e ittom aal
i e i tartu , jos pinta on aik ais e m m in m aal
attu öl
jy- tai l
ate k s im aal
il
l
a. Täl
l
öin m aal
i on e ns in pois te ttava. K au pas s a m yydään nyk yis in Pu nam u l
tam aal
ina pu nais e k s i s ävyte ttyä l
ate k s im aal
ia. Jos pinta on m aal
attu täl
l
ä m aal
il
l
a, on s e m yös pois te ttava. K e ittom aal
il
l
a m aal
attu pinta
voidaan s u oraan m aal
ata u u de l
l
e e n.
MH
M ÄNTLA H D EN JA PY Ö TSA A R EN R A NNA T
EH O STUVA T
M äntl
ah te l
ais il
l
a ja pyöts aare l
ais il
l
a on yh te ine n onge l
m a, k as vil
l
is u u s on l
is ääntynyt ja h e ik e ntänyt m e rive de n virtau s ta ja ve ne e l
l
ä l
iik k u m is ta e te nk in s al
m ipaik ois s a. M äntl
ah de s s a on os ak as k u nnan toim e s ta ja
H am inan k au pu ngin tu k e m ana K yl
änl
ah de s ta niite tty
k ais l
oja ja niittoja on tark oitu s jatk aa k ah te na s e u raavanak in vu onna.
Pyöts aare e n on s u u nnitte il
l
a s u u re m pi h ank e , s al
m ik oh dis ta aiotaan pois taa yl
im ääräine n k as vil
l
is u u s ja k ive t
s e k ä ru opata m atal
oitu ne ita k oh tia niin, e ttä ve s i pää-
s e e taas vapaas ti virtaam aan. Työt on tark oitu s te h dä
k aivink one e l
l
al
au tta- s e k ä m aatyönä ja os in niittotyönä.
M as s at l
äjite tään l
äh e is il
l
e tonte il
l
e ja ve s ijättöm aal
l
e
tontinom is tajie n k ans s a te h tävän s u u nnite l
m an ja s opim u k s e n m u k ais e s ti. Siirre ttävis tä k ivis tä te h dään l
äjitys m as s oil
l
e val
u m ae s te itä. H ank e on tark oitu s al
oittaa täm än vu ode n s yys k u u s s a ja Pyöts aare n K al
as tu s k u nta
h oitaa pääos u u de n s al
m ie n pu h dis tu k s e s ta. Tontinom is tajil
l
e jää om an ranta- al
u e e n pu h dis tu s ja viim e is te l
y.
MH
SULO M ÄK ELÄ VIIK K O K ESÄLLÄ 2010
Vu ode n 2011 e l
ok u u n e ns im m äis e l
l
e viik ol
l
e s u u nnite l
l
u n Su l
o M äk e l
ä viik on ju h l
atoim ik u nta, jok a k oos tu u M äntl
ah de n k yl
än yh dis tys te n s e k ä k au pu ngin,
s e u rak u nnan ja k ans al
ais opis ton e du s tajis ta on h yväs s ä vau h dis s a. Tu l
os s a on s u u ri ponnis tu s , joh on
tarvitaan k aik k i m ah dol
l
ine n os aam ine n ja työvoim a. Toim ik u ntaa on k u ts u ttu l
is ää toim ijoita s itä m u k aan, k u n on näyttänyttarpe e l
l
is e l
ta.
l
än ve is täm ä pats as (M yrs k yl
ä, Ju rva, M ie h ik k äl
ä ja Virojok i)
- Ru is s al
on k irjas ton Su l
o M äk e l
ä - s al
i avoinna k l
o 1315
Toivol
aan k ootaan näytte l
y k u vanve is täjä Su l
o M äk e l
än yk s ityis e s s ä om is tu k s e s s a ol
e vis ta töis tä. Jos om is tat taite il
ijan te ok s ia ja ol
e t h al
u k as l
ainaam aan
s e n/niitä näytte l
yyn, niin otath an k u l
u van vu ode n l
oppu u n m e nne s s ä yh te yttä Jou k o Sah al
aan, jok a k artoittaa te ok s ia. Jou k on pu h e l
innu m e ro on 0500 544 520.
6.8. l
au antai
- noin k l
o 13, k e s to n. 1 h l
aatan pal
jas tam ine n Su l
o
M äk e l
än s yntym äk odin s e inäl
l
e
- avoim e t ove t ja m u s iik k ie s itys Riis s u on taite il
ija- ate l
je e s s a väl
ittöm äs ti l
aatanpal
jas tu k s e n jäl
k e e n n. k l
o
14- 16
- Toivol
as s a näytte l
y Su l
o M äk e l
än yk s ityis om is tu k s e s s a ol
e vis ta te ok s is ta
- Toivol
as s a Saviu k k o, näyte l
m ä Su l
o M äk e l
än e l
äm äs tä
SULO M ÄK ELÄ JUH LA VIIK O N A LUSTA VA O H JELM A :
Tou k ok u u s s a 2011
- järje s te tään aih e e s ta piiru s tu s k il
pail
u Vil
nie m e n k ou l
u n oppil
ail
l
e . Parh aattyötas e te taan näytte il
l
e Sim e ons al
iin 31.7. jol
l
oin piiru s tu s k il
pail
u n parh aatpal
k itaan.
22.7. pe rjantai
- k atk e l
m a Saviu k k o- näyte l
m äs tä H am inan il
tatoril
l
a
31.7. s u nnu ntai
- Ju h l
aju m al
anpal
ve l
u s M arian k irk os s a, k u k k ie n l
as k u Es ivanh e m pie n m u is tom e rk il
l
e ja k irk k ok ah vit Sim e on- s al
is s a.
- k u k k ie n l
as k u M yl
l
yk yl
än s ank arih au dal
l
e ja Su l
o M äkel
än h au dal
l
e
- k u k k ie n l
as k u s ank arih au doil
l
e , jois s a on Su l
o M äk e -
5.8. pe rjantai
- Toivol
as s a Saviu k k o, näyte l
m ä Su l
o M äk e l
än e l
äm äs tä
7.8. s u nnu ntai
- Toivol
as s a näytte l
y Su l
o M äk e l
än yk s ityis om is tu k s e s s a ol
e vis ta te ok s is ta
- avoim e t ove t ja m u s iik k ie s itys Riis s u on taite il
ija- ate l
je e s s a
- Toivol
as s a Saviu k k o, näyte l
m ä Su l
o M äk e l
än e l
äm äs tä
H UO M !
K u vanve is täjä Su l
o M äk e l
än yk s ityis om is tu k s e s s a ol
evie n te os te n k artoitu s jatk u u vu ode n 2010 l
oppu u n.
Jos om is tat taite il
ijan te ok s ia, otath an yh te yttä Jou k o
Sah al
aan pu h . 0500 544 520.
MH
K oh de 4.
Tontti 1:124, l
u ode k ärk e e n ve s ijätöl
l
e m as s aa ja k ivil
l
ä pe nge rtäe n.
Tontti 1:79 , l
ou nas k ärk e e n ve s ijätön rajal
l
e m as s aa k ivil
l
ä
pe nge rtäe n.
Nu ots aari
4.
Niittojätte e t k e rätään, k u ivataan ja pol
te taan tontin 1:151 e du s tan ve s ijättöal
ue e l
l
a.
PY Ö TSA A R I
K oh de 3.
3.1. Tontti 1:204, poh jois k ärk i,
k iviä, l
äns ios an pik k u s aarte n väl
iin ve s ijätöl
l
e k iviä.
3.2. Tontti 1:204, pik k u l
u odon l
u ode nu rk k aan k iviä.
3.3. Tontti 1:72, e te l
äk ärk e e n
ve s ijätöl
l
e m as s aa ja k iviä
rannal
l
e s ijoite l
l
e n.
3.4. Tontti yh t. 878:2, k iviä
rannal
l
e s ijoite l
l
en
K oh de 1.
1.1. Tontti 1:246, k oil
l
is rannan al
ue e l
l
e.
1.2. Tontti 1:9 7, k aak k o- e te l
äs ivu l
l
e , k al
l
iol
e tol
l
e k iviä.
1.3. Tontti 1:9 7, k oil
l
is rantaan, os in ve s ijätöl
l
e.
1.3 Tontti 1:171 l
ou nas rantaan, pääs ääntöis e s ti ve s ijätöl
l
e.
1.4. Tontti 1:51, k iviä e te l
ärantaan, ve s ijätöl
l
e.
Re iviik k i
3.
1.
M u s tik k as aari
K oh de 2.
Tontti 1:257, k aak k ois rannal
l
e tas ais e s ti ve s ijätön ja
tontin raja- al
ue e l
l
e.
Tontti 1:119 , l
u ode rantaan ve s ijätöl
l
e , al
avaa al
u e tta.
H O ITO TO IM ENPITEITÄ VA A TIVA T K O H TEET JA SUUNNITELLUT TO IM ENPITEET:
Pitk änie m i
Viih ol
mi
2.
- k ais l
ik on pois tam ine n, k ivie n pois to ja s al
m e n ru oppau s
• K oh de 3. Re iviik in l
ah de n s u u l
l
a ol
e vats al
m e t.
- Sal
m e tovatm atal
oitu ne e tja niide n virtau s on väh e n• K oh de 1. Pyöts aare n ja Viih ol
m in väl
ine n s al
m is to.
tynyt, m ik ä on joh tanu t Re iviik in l
ah de n til
an k iih tyvään
Al
ue e l
l
a on vapaa- ajan as u ntoja.
h u onontu m is e e n
- Pääs al
m i on m atal
oitu nu t ja ve s ik as vil
l
is u u de n k as vu
Toim e npide
on ru ns as ta, m ik ä on l
is ännytvirtau k s e n väh e ne m is tä
- s al
m ie n ru oppau s ta ja k ivie n pois toa
- Poh ju k an s al
m i k ais l
ik on k ok onaan pe ittävä, virtau s ta
vain yl
äve de l
l
ä
• K oh de 4. Nu ots aare n ja Pyöts aare n väl
ine n s al
m i ja
- Al
u e e n pintal
e vän m äärä on ru ns as k e s äl
l
ä
ve s ial
u e . Al
ue e l
l
a on vak itu is ta as u tu s ta ja vapaaToim e npide :
ajan as u ntoja.
- k ais l
ik on pois tam ine n, k ivie n pois toa ja s al
m ie n ru op- Al
u e on m atal
oitu nu t ja ve s ik as vie n ru ns as k as vu s to
pau s ta
on te h nytve ne e l
l
ä k ul
k e m is e n l
äh e s m ah dottom ak s i
- K e s äl
l
ä pintal
e vän m äärä on ru ns as ta
• K oh de 2. Viih ol
m in ja M u s tik k as aare n väl
ine n s al
Toim e npide
m i. Al
ue e l
l
a on vapaa- ajan as u ntoja.
- K as vil
l
is u u de n niittoa u s e ana vu onna 2- 3 k e rtaa k e - Sal
m i on m atal
oitu nu t ja ve s ik as vil
l
is u u de n k as vu on
s äs s ä
ru ns as ta, m ik ä on väh e ntänyt virtau s ta.Virtau s l
e ve yttä
- Nu ots aare n ja Pyöts aare n väl
is e n s al
m e n ru oppau s
k e s k ive de l
l
ä vain m e tri k e s k is al
m e s s a. Avataan l
u onnol
Nu ots aare n e te l
äpääs s ä
l
is e e n l
e ve yte e ns ä
- Al
u e e n pintal
e vän m äärä on ru ns as k e s äl
l
ä
Toim e npide :
TA PA H TUM A K A LENTER I
•K l
am il
an k e s ätori pe rjantais in 11.6. - 20.8. k l
o 18 al
k ae n
•Kl
am il
an k yl
ätu pa Ronk u l
i avoinna ainak in ti- k e - to 9 .30- 13.30
ja pe k l
o 20:e e n k e s ätorin aik aan, tal
viaik au tau l
u avoin.
• SYYSK U U
- Tiis tais in k l
o 18 Le ntopal
l
oa Rantaitu van k e ntäl
l
ä, jatk u u niin
k au an k u in u l
k ok e ntäl
l
ä tare taa.
- 24.9
Sydänk yl
än Ve s ios u u s k u nnan pe ru s tava k ok ou s
Sydänk yl
än VPK - tal
ol
l
a al
k ae n k l
o 18.00
- 26.9 .2010 k l
o 10- 15 Sil
ak k am ark k inatK l
am il
an k al
as atam as s a
- Ve tre ä- ryh m än toim inta al
k aa tors taina 9 .9 k l
o 11:15 Toivol
as s a
K LA M ILA N
K Y LÄK IR K K O
• s u 12.9 . k l
o 13 m e s s u
m u u tok s e tm ah dol
l
is ia, k ats o k aak onk u l
m a- l
e h de s tä k irk ol
l
is ia
il
m oitu k s ia
K ANSALAISO PISTO K YLILLÄ
Lih as h as k u ntoju m ppa, Anna- M aria O s ol
a- Täh tine n
SL14.9 . – 7.12. ti 18.30 – 19 .15
M äntl
ah ti, Toivol
a
M äntl
ah de n k yl
äte atte ri, Ninni Su ntio
SL16.9 . – 9 .12. to 18.00 – 20.30
M äntl
ah ti, Toivol
a
Nais te n k u ntoju m ppa, Ritva Tak al
a
SL15.9 . - 8.12. k e 18.45 - 19 .30
Pyöl
intal
o, K l
am il
a, M u s e otie 1765
K u donta, M irja L
e inone n
SL27.9 . - 20.12. m a 15.00 - 17.30
Kl
am il
an pie nte ol
l
is u u s tal
o, H äppil
äntie 728
K itara/Piano / Q u itar and piano, M ark k u M al
mi
SL13.9 . - 13.12. m a 17.00 - 18.30
Kl
am il
an k ou l
u , M u s e otie 19 79
ALLE K O U LU IK ÄISET
Päiväk e rh ot al
l
e k ou l
u ik äis il
l
e pe rjantais in k l
o 9 .30- 11.30 (3.9 al
k ae n) K l
am il
an k irk on k e rh oh u one
Pe rh e k e rh ot al
l
e k ou l
u ik äis il
l
e l
aps il
l
e ja h e idän vanh e m m il
l
e e n, is ovanh e m m il
l
e ja h oitajil
l
e tiis tais in k l
o 9 .30- 11.30 K l
am il
an k irk on k e rh oh u one
H O I!
K u vanve is täjä Su l
o M äk e l
än yk s ityis om is tu k s e s s a ol
e vie n te os te n k artoitu s jatk u u
vu ode n 2010 l
oppu u n. Jos om is tat taite il
ijan te ok s ia, otath an yh te yttä Jou k o Sah al
aan pu h . 0500 544 520.
H ISTO R IA H UK A SSA ?
M äntl
ah de n Toivol
as s a vie te ttiin k yl
äju h l
aa 5.9 .Tarjol
l
a
ol
i k al
as oppaa ja k ah via s e k ä h is torioits ija M artti K orh os e n m ie l
e nk iintoine n l
u e nto. Näytte il
l
ä ol
i m yös Eino.
A. Yrjös e n rak e nnu s piiru s tu k s ia M äntl
ah de n tal
ois ta ja
nave tois ta, Ve l
i- M atti K innu s e n ark is tois ta. Ju h l
an ol
i
järje s tänyt s yntype räis is tä m äntl
ah te l
ais is ta k oottu h is toriatoim ik u nta, jonk a tavoitte e na on ju l
k ais ta k yl
äk irja.
Paik al
l
e k ok oontu i ru ns aas ti s e k ä nyk yis iä e ttä e ntis iä k yl
äl
äis iä. M artti K orh one n val
otti m ie l
e nk iintois e l
l
a taval
l
a M äntl
ah de n k yl
än h is toriaa 1700- l
u vu l
l
a el
äne e n Val
pu ri M ik ontyttäre n
näk ök u l
m as ta, jonk a e l
äm ään m ah tu i pal
jon vas toink äym is iä.
Ol
i k atovu ode t ja tau te ja k u te n Tal
l
innas ta l
e vinnyt ru tto s e k ä
u s e ita s otia. M artti K orh one n vas tail
i yl
e is ön e s ittäm iin k ys ym yk - M äntl
ah te l
ais il
l
e tarjottiin l
oh is oppaa M äntl
ah de n anonyym in h is s iin ja antoi ne u voja k yl
äk irjan l
aadintaan.
toriatoim ik u nnan toim e s ta s u nnu ntaina 5. s yys k u u ta. Ru ok ajonoEril
ais te n m u is te l
u je n tal
l
e ntam is ta h än piti h yvänä, h an s iitä s yntyi.
m u tta m u is tu tti, e ttä k yl
äs tä h ävinne e n pos tin, k ou l
u n ja k au ppoje n h is toria on tärk e ää tal
l
e ntaa. Niide n h is toriat l
e h te m m e
M ÄNTLA H D ESSA EIUIM A R A NTA A
toim itu s onk in jo k oonnu t. K ou l
u n h is torias ta on ju l
k ais tu k irja
M äntl
ah de n K ans ak ou l
u n M u is tok irja, jonk a tois ta painos ta on
vie l
ä s aatavil
l
a. Pos tin h is toria l
öytyy Rannataik aa l
e h de n nu M äntl
ah de s s a on ih m e te l
ty, m ik s i k yl
äs s ä, jok a on
m e rois ta 1/2005 ja 2/2005 ja k au ppoje n h is toriat nu m e ros ta
aivan m e re n rannal
l
a, e i ol
e l
aps il
l
e viral
l
is ta u im a2/2006.
rantaa. O l
is ik o m ah dol
l
is ta k u nnos taa ranta e s im .
Til
ais u u de n l
opu k s i M atti Se ppäl
ä k e rtoi k yl
äk irjah ank Ve ne e nte k ijäntie n s u u nnal
ta e nne n U ps e e rik yl
ää.
k e e s ta ja Ris to M u u rm an e ns i vu onna tote u te ttavan Su l
o M äNaapu rik yl
ä Rak il
an K al
arantaan on Se e pra- rah oikel
ä viik on s u u nnite l
m is ta.
MH
tu k s e n avu l
l
a k u nnos te ttu u im aranta.