1. No category

Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
Katumaasturit kevättalvessa
Ford Kuga 2,0 TDCi Titanium
X Renault Koleos 2,0 dCi Dynamique Executive
X Subaru Forester 2,0 TD XE
X Volkswagen Tiguan 2,0 TDI Sport & Style
X
Päältäajet
V
iimeksi vertailimme katumaasturien keskiluokkaa
vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa. Tuon jälkeen markkinoille on tullut tärkeimpinä uutuuksina nämä
neljä autoa. Otimme autoista mittaa tärkeimpien moottorien, eli kaksilitraisten turbodieselien kuljettamina. Kevään korvalla tehdyn vertailun aikana saimme testata autoja
sekä kesärenkailla kuivilla asfalteilla
että kuvien mukaisissa täystalvisissa
olosuhteissa.
Korkeuden lisäksi tärkein katumaasturin ominaisuus, eli neliveto
ja niiden erot tulivat siis perusteellisesti tarkastelluiksi. Katumaasturien suosio on osaltaan siivittänyt nelivetoisten autojen myyntiä, joka on
Suomessa nykyisellään kymmenen
prosentin tuntumassa. Vuoden kahden ensimmäisen kuukauden osalta
on lähennelty jo 15 prosenttia, sillä
nelivedot menevät parhaiten kaupaksi silloin, kun lunta tupruttaa.
Vertailun melko uusista automalleista koko viime vuoden ehti olla
myynnissä vain Volkswagen Tiguan, jota myytiin hieman toista tuhatta kappaletta. Se olikin tässä sarjassa toiseksi myydyin automalli. Kär14 * Tekniikan Maailma 8/2009
Yksi useimmin kuulluista
katumaasturin hankinnan
perusteluista on niiden
korkean ajoasennon
tarjoama hyvä näkyvyys.
Otimme selvää, mihin
muuhun autot pystyvät tai
eivät pysty vertailemalla
katumaastureiden
keskiluokan neljää
tuoreinta tulokasta.
kisijaa piti Honda CR-V hurjalla, liki 2 400 kappaleen myynnillä. Dieselmoottorin tulo syksyllä kiihdytti
Subaru Foresterin myynnin yli neljäänsataan kappaleeseen. Samalla
tuli kuitattua malliuskollisuusvoitto ilmiömäisellä sadan prosentin tuloksella. Ford Kugaa meni kaupaksi
parisataa autoa ja Renault Koleosta
kuutisenkymmentä.
Eurooppalaiset katumaasturit
edustavat kaikki valmistajiensa ensimmäistä näkemystä tämän tyypin
autosta. Markkinoiden kehittymistä
on tutkittu rauhassa, ehkä liiankin
rauhassa. Japanilaismerkit ehtivät
liki vakiinnuttaa markkinat. Subarun Foresterkin on jo
ehtinyt kolmanteen sukupolveen.
Subarussa on aidosta jatkuva neliveto, muissa taakse välitetään voimaa sähköisesti ohjatun kytkimen
kautta. Fordissa ja VW:ssa sen on valmistanut ruotsalainen Haldex, Renaultissa japanilainen Hitachi.
Turbodieselien kohdalla tapaa
usein yhteistyötä, mutta kaikissa
vertailuautoissa on eri valmistajien
tai konsernien moottorit. Yhteispaineruiskutus on nyt arkipäivää, kun
Volkswagenkin on astunut ruotuun.
Muuttuvageometriset turbot löytyvät tietysti kaikista. Iskutilavuuskin on kaikissa sopivasti karvan alle
kaksi litraa, mutta kun muissa sylinterit sijaitsevat vierekkäin ja pystyssä, ovat ne Subarun moottorissa pareittain makuulla.
Vertailun tehohaarukka oli alun
perin 100–110 kilowattia. Kun kuvien sininen Renault kärsi ennen
mittauksien alkua ilman omaa syytään pariksi viikoksi auton lamauttaneen vaurion, jouduimme siirtymään suunnitelmaan B, joka nosti Koleoksen tehon lukemaan 127
kW. Ryhmän selvästi raskaimmalle
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
autolle tämä olisi
ollut asiallinen tasoitus,
mutta kun sen hinta pomppasi
myös peräti kuudellatuhannella eurolla yli alkuperäisen 40 000 euron
haamurajan, piti sopeutua muiltakin osin. Tärkein muutos olikin, että
arvostelimme kaikkien autojen valot ksenoneilla.
Kilpavarustelu on tässä luokassa muutenkin helppoa ja tehokasta, mikä näkyi siinä, että lisävarusteineen kallein auto oli itse asiassa Ford liki 50 000 euron hinnalla.
VW:n tapauksessa hintaa kertyi noin
42 000 ja Subarussakin vetokoukun
verran yli 40 000 euroa. Eipä sillä,
harva asiakaskaan ostaa katumaasturinsa nykyisin täysin ilman lisävarusteita.
Aprillipäivän autoveromuutoksen myötä vain Fordin hinta muuttui merkittävästi.
Kaukoliikenteessä
Fordin maantieajo-ominaisuudet
viittaavat siihen, että auto olisi esi-
tavat
merkillinen ajettava
mutkaisilla, sileillä asfalttiteillä. Ohjaus on tarkka ja tunnokas, mutta myös kevyt ja hetkittäin rauhaton. Vertailuryhmän sisällä Kuga vaikuttaa äkkijyrkältä. Mukavuutta on uhrattu tarkkuuden alttarille. Talven liukkailla Fordin alustan
ominaisuudet alkavat jopa kääntyä
itseään vastaan. Auton käytös ei sinällään muutu, mutta se käsitys ainakin vahvistuu, että kallistusjäykäksi tehty alusta ei liukkaalla pinnalla
tarjoa riittävää tuntoa sivuttaispidon määrästä.
Renaultissakin takapuolituntuma
jää lumella vajaaksi, mutta auton
suunnittelijat ilmeisesti pelkäävät
muutenkin kuollakseen liukkaalla
ajamista – sen verran hysteerisesti auton elektroniset apulaitteet suhtautuvat aivan normaaleihin talvisiin liikennetilanteisiin. Kaarteista ulos kiihdytettäessä jo varsin lievä ohjauspyörän kääntäminen yhdessä pyörien
sutaisun kanssa saa ajonvakautuksen lamauttamaan kaikki menohalut. Ratin taas suoristuessa kiirettä
piisaa kyllä.
Kesäkelissä vain erittäin voimakkaissa jarrutuksissa syttyvät hätävilkut räpsyvät liukkaalla jarruteltaessa jatkuvasti. Jopa pelkkä kaasun
JUSSA NIEMINEN, JARI PITKÄJÄRVI
ja PEKKA AROMAA
PEKKA RANTANEN, JYRI AJOMAA ja
LEXI LEHTONEN, testiryhmä
MARKO TÖRRÖNEN, tekninen avustus
HANNU HÄYHÄ, kuvat
nostaminen sopivassa paikassa saa penkat vilkkumaan keltaisena ja kanssa-autoilijat ihmettelemään valoshow’n tarkoitusperiä.
Kesäisessä kelissä ja suorilla teillä
Koleos on parhaimmillaan. Puhtaasti paikasta A paikkaan B siirryttäessä
se tarjoaa ryhmän mukavimman risteilykokemuksen. Kaarreajosta auto
ei kuitenkaan pidä. Tasaisen samean
vasteen omaava hidas ohjaus saa
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
auton tuntumaan puskevalta kauan
ennen kuin oikeasti päästään pidon
rajoille. Kun kokonaisuuteen lisätään
kuormaa ja sopiva painauma tiessä,
pitää kuljettajan alkaa vahtia myös
takapyörien liikkeitä.
Subarun jousitus on pitkäliikkeinen, eikä vaimennukseen ole paljon
panostettu. Suoraan routamonttuiTekniikan Maailma 8/2009 * 15
FORD KUGA 2,0 TDCi Titanium
171
ilman kattoPoikittaismoottorilta voima välittyy kuusivaihteisen käsivaihteiston kautta etutasauspyörästölle ja putkikaiteita 168
21-2
6-23
akselin päässä olevalle kulmavaihteelle. Se pyörittää jatkuvasti kardaaniakselia, jonka takapäässä on
6
85-1
94
01
Haldex-kytkin. Kugan dieselversioissa se on kolmatta sukupolvea, jossa esipaine tuotetaan
82
sähköpumpulla ja varsinainen työpaine mekaanisella pumpulla. Bensiinimoottorin
5
yhteydessä kytkin on neljännen sukupolven Haldex, joka on täyssähköinen.
57
16-5 64
5
48
6
Matalapainevaraajan esikiristämä märkä monilevykytkin siirtää pitävällä
3-9
6
7
pinnalla kolme prosenttia momentista taakse. Liukkaalla kytkin reagoi
80-103
esipaineistuksen ansiosta nopeasti akselien väliseen pyörintänopeuseroon ja täysin lukittuna se jakaa momentin tasan akselien kesken.
41
38-40
Neliveto kytkeytyy automaattisesti ilman kuljettajan toimenpiteitä.
75
Kuljettajalla on käytettävänään vain ajonvakautuksen kytkin (ESC). Se sisältää myös vetoluistonrajoituksen. Etu- ja takatasauspyörästöjen lukituksesta
20
269
ABS-jarrujen avulla vastaava EDS pysyy aktiivisena myös järjestelmät poiskytkettynä.
370 l
58%
42%
1685 kg
184
ESC
49
49
Haldexmonilevykytkin
100
kW
85/150
320
Nm
130
50
97-50 %
3-50 %
130
105-115
50
444
alakierrosten vääntö
”Hyvätekee
Kugasta joukon
miellyttävimmän ruuhkaja risteysajokin ...
hin kuormatullakin autolla ajettaessa pohjaamisen pelkoa ei ole. Lievä
pystyhöllyminen ei haittaa, mutta
mutkissa mukaan tulee epämääräisiä ja laajoja kiertoliikkeitä. Sinällään tunnokas, mutta sormenpäillä
pideltynä veltosti elävä ohjaus ei ainakaan auta asiaa.
Lumikeli tekee Subarun natsoille
ainoastaan hyvää. Kitkan vähetessä kallistelu ei enää ole ongelma,
vaan korinliikkeistä tulee toimiva
sivuttaispidon indikaattori. Hyvin
ohjautuvan auton ajonvakautusjärjestelmäkin antaa juuri sopivasti
narua hauskaan ajettavuuteen, muttei niin paljon, että siihen onnistuisi
hirttäytymään.
Kaikki kolme edellä mainittua
16 * Tekniikan Maailma 8/2009
autoa tuovat maasturimaisuutensa
ajettavuudessaan jollain tapaa esiin,
lähes poikkeuksetta negatiivisesti.
Volkswagen sen sijaan on ajo-ominaisuuksiensa puolesta puhtaasti
henkilöauto ja vieläpä esimerkillisen
hyvä sellainen. Sen eteen voi heittää
suoraa, mutkaa, kuoppia ja eri kelejä,
eikä mikään tuota ongelmaa. Jousitus on tuhti, mutta silti mukava. Kallisteluja ei esiinny, ja kuormankantokyky on paras niin numeroiden kuin
testienkin valossa.
Ohjaustuntoa voisi joku moittia
keinotekoiseksi, sillä kaikkein hienojakoisin informaatio tien pinnasta suodattuu pois. Kun kuitenkin ohjauksen ja auton liikkeiden välillä on
suora yhteys, vaste on looginen, pa-
lautus nopean rauhallinen ja keskitys täsmällinen, niin paljon enempää ei voisi toivoa.
VW:n alusta on jäykän puolella,
joten liukkaalla informaatiota ei istumalihasten suunnalta välity aivan
niin paljon kuin voisi toivoa, mutta
koska kaikki auton liikkeet ovat järkähtämättömän täsmällisiä, ei ristiriitoja auton ja kuljettajan välillä
pääse syntymään. Turvallisuuden
ja suorituskyvyn hieno kompromissi
on täyden kympin arvoinen.
Lähiliikenteessä
Taajama-ajossakin Volkswagen korjaa potin, muttei enää niin selvällä erolla. Kapeilla kujilla sen edut
ovat osittain samat kuin maantiellä-
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
KUGAN tavaratilan luukun saa avattua myös pienempänä palana. Kevyemmän nostotyön vastapainoksi
näkösuojaverho on pahasti tiellä.
FORD KUGA
RENAULT KOLEOS
TITANIUM-VARUSTETASON osanahkainen vakiopenkki on sporttisuudessaan hieman liian kapea ja vertailuauton nahkaistuin taas kupera.
Vielä ongelmallisempaa on, ettei istuinta saa laskettua riittävän alas.
Vaihdekepin ääriasennot ovat varsin kaltevia.
SUBARU FORESTER
TURHAN korkealla istutaan myös Koleoksen ohjaamossa. Se on tietysti
hyvä asia näkökentän kannalta, mutta pari kolme senttiä lisää säätövaraa alaspäin tekisi monen kuljettajan ajoasennolle ihmeitä. Keskipahkan
metallikehys heijastuu lasiin.
VOLKSWAGEN TIGUAN
SÄHKÖSÄÄDÖT toimivat riittävän moniin suuntiin, ja ajoasento on
useimmille toimiva. Vasemman jalan tuki saisi olla pidempi, sillä nyt
useimmilla miehillä varpaat jäävät kippuraan. Kojelauta on käytännössä
vapaa heijastumilta.
VOLKSWAGENISSA kaikki on heti kohdallaan. Istuin tukee hyvin olematta liian sporttinen, ja niin vasemman jalan tuki kuin keskikyynärnojakin
toimivat hienosti. Kymppi olisi liki, jos istuimessa olisi korkeussäädöstä
riippumaton etukallistuksensäätö.
kin. Moottori, voimansiirto, ohjaus ja
jousitus toimivat nimittäin jokseenkin moitteettomasti. Kytkinliikekin
on useimpia konsernisisaria pehmeämpi ja lyhyempi. Auto myös tuntuu kompaktilta, ja sen muodot ovat
konstailemattomuudessaan helpot
hahmottaa. Kääntöympyräkin on
ryhmän toiseksi pienin.
VW:n sivupeilit ovat ryhmän pienimmät, mutta juuri ja juuri riittävät.
Subarun peilissä pinta-alaa on hyvin, mutta pystymallisena se ei ole
kaikkein kustannustehokkain. Fordin ja Renaultin isot ja leveät peilit
ovat henkilöautopeilien parhaimmistoa.
Subarussa ja VW:ssa istutaan matalimmalla, mutta silmien linja on
ko joukon miellyttävimmän ruuhkaja risteysajokin. Se tuntuu kuitenkin
isolta autolta, ja pyöreiden kulmien
ja kaltevien takanurkkien hahmottaminen vaatii totuttelua. Peruuttelu ahdistaa. Pintakova jousitus alkaa
myös vähitellen väsyttää töyssyissä
ja mukulakivillä.
Renault on ryhmän suurimman
oloinen ja mitattunakin kaikkein
kankein kääntymään. Jousitusmukavuus on sentään merkille ominaisesti kunnossa, ja ohjauskin toimii kaupungissa. Kaikkia vertailun
autoja jossain määrin vaivaava raskas kytkinpoljin nousee Koleoksessa kaikista selvimmin esiin. Ensimmäinen paikaltaan lähtö johtaa melkein joka kuskilla moottorin stump-
kuitenkin viitisentoista senttiä normaalia henkilöautoa korkeammalla.
Fordissa korkeutta tulee lisää noin
seitsemän senttiä ja Renaultissa
kymmenkunta.
Kaikkein pienin kääntöympyrä on
Subarussa, eikä sen äärikulmienkaan kanssa tarvitse niin paljon ihmetellä. Konepellin kohouma häiritsi kylläkin osaa testikuljettajista.
Ohjauksen ja jousituksen levottomuus yhdessä alakierroksilla nukahtelevan moottorin kanssa laskevat
kuitenkin pisteitä. Takkuileva vaihteensiirto ja ajoittain hidas sykronointi tuntuvat myös diesel-Foresterin
tyyppiongelmilta.
Fordin moottori tekee hyvällä alakierrosten väännöllään Kugasta ko-
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
paamiseen. Ongelman oppii kyllä
kiertämään.
Nelivedot työssä
Nelivedon edut ovat kiistattomat
– renkaiden tasaisemmasta kulumisesta lähtien. Nyt kun talvikin on
taas näyttäytynyt, on neliveto päässyt oikeuksiinsa. Siinä missä hyväksikin talviautoksi todettu kaksivetoinen on lumisateen jälkeen ihmeissään, pitää neliveto penkkoja
pilkkanaan.
Jotta erot saataisiin esiin, tutkimme autojen nelivetoisuutta ja nelivedon reagointinopeutta rullakokein,
suorassa ja mutkaisessa umpihankimäessä, jääradoilla sekä ristiriipuntatilanteissa. Maavarat mitattiin ja
Tekniikan Maailma 8/2009 * 17
niistä otettiin tuntumia urautuneella mökkitiellä.
Kokeissa autoja ajettiin sekä järjestelmät aktiivisena että poiskytkettynä, siltä osin kuin mahdollista. Tässä kohtaa voisi kai kerrata,
mitä nämä järjestelmät ovat. Ajonvakautus, viralliselta lyhenteeltään
ESC (Electronic Stability Control) rajoittaa sivuluistoja yksittäisiä pyöriä
jarruttamalla. Luistonesto taas vakiintuneesta nimestään huolimatta vain rajoittaa vetoluistoa. Jos vetoluisto estettäisiin tyystin, auto ei
liikkuisi mihinkään. Vetoluistoa rajoitetaan yhdessä moottorin vääntömomentin rajoituksen ja niin sanotun elektronisen tasauspyörästönlukituksen, eli EDS:n (Elektronische Differential Sperre) kanssa.
Myös EDS käyttää tehtävässään yksittäisiä jarruja liikaa sutivien pyörien jarruttamiseen.
Yhdenkään vertailuautomme ve-
toluistonrajoitus ei suoraan ”kynnettäessä” suitse moottoria liikaa.
Rajoituksen herkkyyteen vaikuttaa
kuitenkin ohjauspyörän kääntäminen ja etenemisnopeus. Hyydyttävimmissä tilanteissa vetoluistoa pitäisi päästä hyödyntämään, minkä vuoksi kaikista luistoneston saa
pois päältä. Tällöinkään kaikki ei jää
kuljettajan varaan, sillä EDS hillitsee
voiman karkaamista liukkaalla olevien pyörien kautta.
Tasapäisestä loppuarvostelusta
huolimatta erojakin löytyy. Aidosti
jatkuvalla nelivedolla toteutettuun
Subaruun kohdistui eniten odotuksia. Sen maavara on mittausten ja vähimpien maakosketusten mukaan
korkein. Maantiellä pehmeäksi todettu jousitus on hankalammassa
maastossa elementissään, ja pyörien ote pitää.
Keskitasauspyörästön viskolukko
on mitoitettu niin, ettei se aiheuta
KOLMESSA
vertailuautossa oli avaimeton käynnistys,
ja niistä avaimelle löytyi
autosta paikka
vain Renaultissa. Muissa
avaimet olivat
usein hukassa.
tori. Haastavammasta paikasta lähdettäessä kytkintä joutuu hieman
luistattamaan, mitä kytkimen kitkapinta protestoi hajumerkein.
Ford todettiin rullakokeissa hanakimmaksi etenijäksi. Liikkeellelähdössä takaveto tulee mukaan etupyörien pyörähdettyä noin 30 astetta. Etenemiseen riittää pelkkä kytkimen nosto, sillä vastuksista huolimatta moottorinohjaus pitää tyhjä-
vastusta pitävällä pinnalla käännettäessä. Rullakokeissa viskon lukkiutumisen vaatima pyörintänopeusero tuli selvästi esiin, ja todellisissa
nelivetopaikoissa lukitusaste todettiin riittäväksi. EDS ei ole aggressiivisimmasta päästä, mutta riittää ristiriipuntatilanteissa.
Foresterin selkein heikkous on laimean alaväännön vuoksi luvattoman herkästi sammahteleva moot-
tekniikka on tuttua
” Renaultin
Nissan X-Trailista ...
RENAULT KOLEOS 2,0 dCi Dynamique Executive
171
Poikittaismoottorilta voima välittyy kuusivaihteisen käsivaihteiston kautta etutasauspyörästölle.
Ison lautaspyörän vieressä on pienempi pyörä, joka siirtää voimaa kulmavaihteen kautta jatkuvasti pyörivälle kardaanille. Sen takapäässä on sähköisesti ohjattu märkä monilevykytkin,
joka koostuu momenttia takapyörille siirtävästä pääkytkimestä ja solenoidin säätämästä esikytkimestä. Pääkytkimen levyjä puristetaan toisiaan vasten urissaan kiilautuvien kuulien avulla esikytkimen puristusvoiman ohjaamana.
Nelivedon ohjausyksikkö päättää yhdessä ajonvakautuksen kanssa
takavedon kytkemistarpeen ja momentin siirron määrän saamiensa anturitietojen perusteella. Kuljettajan käytettävänä on nelivedon valintakytkin.
Etuvedon sijasta valittavana on joko automaattinen tai lukittu neliveto.
Lukitus toimii ajettaessa alle 40 km/h.
Kuljettaja voi kytkeä koko ESC:n tilapäisesti pois käytöstä. Vetoluiston
rajoitukseen liittyvä ABS-jarrujen avulla toimiva tasauspyörästöjen lukitus säilyy
59%
kuitenkin aktiivisena. Kuljettajan lisäapuina ovat alamäkihidastin ja mäkilähtöavustin.
22-3
82-9
1
9
5
5
18-5 60
7
9-22
92
81
62
46
62-92
79-103
ilman kattokaiteita 169
35
34-39
74
17
269
41%
1835 kg
410 l
186
ESC
47
48
Monilevykytkin
127
kW
92/160
360
Nm
128
52
100-50 %
18 * Tekniikan Maailma 8/2009
0-50 %
51
452
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
130
107-140
FORD KUGA
PITKÄ istuinosa tarjoaa kohtuullisen reisituen, vaikka istuinkorkeus
onkin hieman vajaa. Istuimen puolesta kaikki olisi kunnossa, mutta
polvitilaa on ryhmässä kaikkein
vähiten. Edustusautoksi Kuga ei
kelpaa, lapsille tila riittää hyvin.
FORD KUGA
RENAULT KOLEOS
KOLEOKSESSA istutaan hieman
matalalla, eikä polvitilaa jää yhtään liikaa. Reidet jäävät pitkällä
matkalla väsyttävästi ilmaan.
Kynnys on matala samoin kuin
keskitunneli, joten liikkuminen on
kohtuullisen vaivatonta.
RENAULT KOLEOS
SUBARU FORESTER
TILAA on polville ja jalkaterille
tarjolla reilusti, mutta istumaasento on matala. Tästä johtuen
reisituki jää vajaaksi. Nahka on
varmasti toimiva ratkaisu lapsiperheessäkin, kun puhdistus on helppoa. Aikuiselle ne ovat muodottomassa penkissä liukkaat.
SUBARU FORESTER
VOLKSWAGEN TIGUAN
ISTUMA-ASENTO on ryhdikäs, ja
niin polvi- kuin jalkatilaakin on
reilusti tarjolla. Riittävän korkean
istuma-asennon ansiosta reisituki
toimii, mutta pituutta istuinosalla
saisi olla enemmän. Kynnys ja keskitunneli ovat selkeät, mutteivät
juuri häiritse.
VOLKSWAGEN TIGUAN
TAVARATILA jatkuu eteen tasapohjaisena. Kassikoukkuja on kaksi kappaletta.
KOLEOKSEN Range-luukku jakaa
mielipiteitä. Suksiluukkukin löytyy. Selkänojat kaatuvat takatolppien kahvoista.
TAVARATILA voisi olla korkeampikin, mutta silloin lattialuukun alle
ei mahtuisi tuikitärkeää täysikokoista varapyörää.
VÄLIPOHJAN puuttuminen tuo tilaa, mutta tekee myös kynnyksen
taitetun selkänojan reunaan. Kyynärnoja on suksiluukku.
käyntikierrokset vakiona. Lisäksi Kugan EDS on niin ärhäkkä, että rullilta
nousuun riittää muista poiketen yksi pitävä pyörä. Ristiriipunnasta Kuga selviää leikiten. Luonnon muokkaamissa kokeissa pintakovan jousituksen kyky säilyttää pyörien pito
ei ole Subarun veroinen, mutta voimalinjassa menohaluja riittää aina
talvirenkaiden merkittävään nastakatoon asti.
Volkswagenin käyttämä uusimman sukupolven Haldex-kytkin siirtää aina liikkeelle lähdettäessä voimaa taakse, jos jalka vaan on kaasulla. Pelkästään kytkintä nostettaessa
etupyörät ehtivät rullilla puoli kierrosta takapyörien edelle. Normaalistihan kaasua painetaan, ja Tiguanin
moottori sitä hieman vaatiikin.
Elektroninen tasauslukitus on
VW:ssa löysänpuoleinen, mutta kahden ristikkäin pitävän pyörän voimin
vielä edetään. Vaativimmille on lisävarusteena tarjolla maasto-ohjelmakytkin, jolla tasauslukituksen
toimintakynnys herkistyy. Samalla
kaasupolkimen välitys muuttuu hitaammaksi, joten vääntömomentti
on helpommin säädettävissä. Ohjelma sisältää myös ABS-jarrujen maastoasetuksen, alamäkihidastimen ja
rengaspainevaroittimen – paljon
herkkua 185 eurolla!
Renaultin tekniikka on tuttua Nissan X-Trailista, mutta elektroniikassa on eroja. Polttoaineenkulutuksen
optimoimiseksi Koleos on pitävällä etuvetoinen. Takaveto on napista lukittavissa hankalien paikkojen
uhatessa jo etukäteen. Paikaltaan
lähdettäessä lukittuminen edellyttää VW:n tapaan kaasun painamista,
muuten etupyörät pyörivät rullilla
tyhjää, eikä liikkeelle päästä. Takavedon automaattinen kytkeytyminen
tapahtuu etupyörien pyörähdettyä
reilun neljänneskierroksen. Ristiriipunnasta Koleoskin selviytyy.
Lumikokeissa etu- ja takapyörien
nopeuserosta kertova varoitus ”neliveto ei käytettävissä” syttyi kokeissa yllättävän herkästi ja usein. Valon
sytyttyä pitäisi pysähtyä ja odottaa
sen sammumista. Syynä on kevyeen
maastoajoon suunnitellun takavetokytkimen öljyn kuumeneminen.
Kahdella kokeilemallamme autolla
oli hieman erilainen herkkyys sytyttää varoitusvalo, ja myös nelivetoisuuden säilymisessä valon palaessa oli eroa. Kaikkien pyörien vetäessä Koleos etenee kuitenkin muiden veroisesti.
Nelivedon ominaisuuksien riittäessä vaativampaankin etenemiseen
varsinaisen maastoajon rajoittavimmaksi tekijäksi jää maavara. Subarun
alla on ilmavinta, kun taas Renaultin
pohjassa pullottaa osumille alttiiksi
jätetty hiukkassuodatin. Fordin ksenonvalojen automaattisen korkeussäädön tarvitseman jousitusanturin
kiinnitys oikean taka-alatukivarren
taakse on arka peruutusosumille.
Fordin pohja on tasainen, mutta esimerkiksi suojaamaton polttoainetankki paljastaa auton käyttötarkoituksen. Volkswageniin voi
sentään ruksia muovisen moottorin alasuojan tilalle 180 eurolla asiallisen ”panssarin”.
Jääradalla selvisi autojen perusluonne ja ajonvakautuksen sekä vetoluistonrajoituksen herkkyys dynaamisissa luistotilanteissa. Sudittelusta innostuneille Ford on hauskin
ajaa, koska siitä luistoneston ja ajonvakautuksen saa pois päältä. Järjestelmät aktiivisina vetoluistonrajoitus
herää välittömästi yritettäessä kiihdyttää kaarteessa. >>
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
Tekniikan Maailma 8/2009 * 19
Subarusta saa mykistettyä harhaanjohtavasta katkaisimen symbolista huolimatta vain vetoluistonrajoituksen. Ajonvakautus sallii kuitenkin sopivasti sivuluistoja. Ominaisuus ei johdu mitenkään järjestelmän hitaudesta tai vanhanaikaisuudesta, vaan Forester on nimenomaan suunniteltu käyttäytymään
näin.
Volkswagenin nykyisen politiikan mukaan Tiguanista saa mykistettyä vain vetoluistonrajoituksen.
TEKNIIKKAA
HINTA (€)
MITAT JA PAINOT
Pituus (m)
Leveys (m)
Korkeus (m)
Akseliväli (m)
Raideleveys e/t (m)
Kokonaismassa (kg)
Perävaunumassa jarruin (kg)
Perävaunumassa jarruitta (kg)
Polttoainesäiliö (l)
MOOTTORI
Iskutilavuus (cm3)
Sylinterimitat (mm)
Puristussuhde
Venttiilit (kpl)
Teho (kW (hv)/r/min)
Vääntömomentti (Nm/r/min)
VOIMANSIIRTO
Vaihteisto
Nopeus 1 000 r/min
I vaihde (km/h)
II vaihde (km/h)
III vaihde (km/h)
IV vaihde (km/h)
V vaihde (km/h)
VI vaihde (km/h)
RENKAAT
Rengaskoko
Vannekoko
SUORITUSARVOT (valm.ilm.)
Huippunopeus (km/h)
Kiihtyvyys 0-100 km/h (s)
EU-kulutus (l/100 km)
(kaup./maant./yhd.)
CO2-päästö (g/km)
Järjestelmät sallivat hieman luistoja aktiivisenakin, kun ohjausta käyttää rauhallisesti. ASR:n poiskytkentä muuttaa samalla ajonvakautusta hieman sallivammaksi, joten äkkinäisiä ohjausliikkeitä välttäen Tiguania voi viedä luistossakin. Toisaalta esimerkiksi kaarteen sisään
vakio-ohjauskulmalla vedätettäessä järjestelmä noudattaa nöyrästi
kuljettajan toiveita kääntymisestä
ja kiihtymisestä.
Renaultistakin saa hiljennettyä
järjestelmät, mutta silti kaasulla vieminen ei tahdo onnistua nelivedon
epäloogisen käytöksen vuoksi. Harmittavan usein Koleos muuttuu aivan liian etuvetoiseksi kesken kaarteen. Järjestelmät päällä menohalut
loppuvat kaarteissa välittömästi.
Kuullun ymmärtäminen
Sileällä asfaltilla kesärenkailla tehdyn melumittauksen perusteella Renaultin kuljettajalla on kaikkein hiljaisin työympäristö, ja siltä se tun-
FORD
Kuga 2,0 TDCi
Titanium
RENAULT
Koleos 2,0 dCi
Dynamique
Executive 175
SUBARU
Forester
2,0 TD XE
VOLKSWAGEN
Tiguan
2,0 TDI
Sport & Style
36 362
45 989
40 000
38 830
4,443
1,842
1,655
2,690
1,535/1,531
2 130
2 100
750
56
R4, turbodiesel
1 997
85,0 x 88,0
18,3
16
100 (136)/4 000
320/2 000
neliveto
M6
4,520
1,855
1,690
2,690
1,545/1,550
2 200
2 000
750
65
R4, turbodiesel
1 995
84,0 x 90,0
15,7
16
127 (173)/3 750
360/2 000
neliveto
M6
4,560
1,780
1,700
2,615
1,530/1,530
2 050
2 000
750
60
B4, turbodiesel
1 998
86,0 x 86,0
16,3
16
108 (147)/3 600
350/1800
neliveto
M6
4,427
1,809
1,665
2,605
1,549/1,551
2 240
2 200
750
64
R4, turbodiesel
1 968
81,0 x 95,5
16,5
16
103 (140)/4 200
320/1 750
neliveto
M6
7,8
14,3
22,5
32,1
41,4
49,4
7,8
14,2
21,9
30,6
40,1
48,7
8,1
16,0
26,4
35,7
44,2
50,3
6,7
12,8
20,3
29,0
37,8
46,3
235/55 R 17
7,5J17
225/60 R 17
6,5J17
225/55 R 17
7JJ17
215/65 R 16
6,5J16
180
10,7
189
9,9
186
10,4
186
10,5
8,1/5,4/6,4
9,6/6,8/7,9
7,4/5,9/6,4
8,0/5,4/6,4
169
209
170
167
MALLIVAIHTOEHDOT
Ford Kuga
Renault Koleos
Subaru Forester
Volkswagen Tiguan
Bensiinimoottorit
2,5T 147 kW
39 550 - 47 250
2,5 126 kW
34 100 - 35 600
2,0 110 kW
31 000 - 39 500
1,4 TSI 110 kW
35 110 - 36 780
2,0 TSI 125 kW
40 420 - 44 270
2,0 TSI 147 kW
42 300 - 46 250
2,0 TD 108 kW
33 500 - 40 000
XE
40 000
2,0 TDI 103 kW
37 2000 - 42 690
Sport & Style
38 810
Dieselmoottorit
2,0 dCi 110 kW
36 100 - 43 300
2,0 TDCi 100 kW
36 950-39 950
Titanium
39 950
2,0 dCi 127 kW
46 100
Dynamique Executive
46 100
2,0 TDI 125 kW
40 340 - 40 380
20 * Tekniikan Maailma 8/2009
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
tuu ajossakin. Sen takapenkillä on
kuitenkin mittarin mukaan kaikkein
meluisinta – omituista.
Käytännössä auto tuntuu tiiviiltä, eikä hälyääniä esiinny. Siirryttäessä sileältä pinnalta karkeampiin uriin melutasapaino etu- ja takaosan välillä selvästi tasoittuu, ja
muutos pintojen välillä on selvästi
erottuva. Melun perusteellakin Renault on joka tapauksessa toimivin
kokonaisuus pitkien matkojen mukavuuden kannalta.
Volkswagenissa on samanlainen
tiivis tunnelma, mutta ilmateitse välittyy enemmän ääntä esimerkiksi kanssa-autoilijoiden talvirengastyypistä. Myös siirtyminen sileältä karkealle alustalle aiheuttaa hieman terävämmän muutoksen äänimaailmassa. Hiekkapinnalla ajettaessa se on kuitenkin kaikkein hiljaisin, joten yhdeksikkö saavutetaan
rimaa hipoen.
Mittauksissa jokseenkin yhtä hiljaiseksi osoittautunut Subaru on
normaalitilanteissa meluisamman
tuntuinen. Pinnankarheuden vaihtelut eivät ole niin selvät, mutta tuntuu kuin joka suunnasta tulisi jatkuvaa hälinää: sopii siis yökerhotunnelmasta pitävälle.
Fordin onnettomat rengasäänitulokset jatkuvat Kugankin kohdalla.
Edes sileät pinnat eivät tunnu sillä
sileiltä, karkeimmista urista poispysyttelemisestä tulee tapa. Vertailuautomme 18-tuumainen kesäpyörä varmasti vielä pahensi asiaa. Tuumaa pienempi nastarengas on hiljaisempi vaihtoehto. Muutenkin isompi pyörä tekee auton hieman liian
”tunnokkaaksi”, joten suosittelemme malttia vanteen valintaan.
Fiksumpi väistää
Väistökokeessa Fordin toimintamalli tulee nopeasti esiin. Alustan puolesta ohjautuminen on kunnossa, eikä liiallista kallistelua esiinny. Ohjauspyörän kääntökulma-anturi vaan
hallitsee ajonvakautuksen toimintaa
niin voimakkaasti, että nopeahkon
ohjausliikkeen seurauksena jarrut
astuvat voimakkaasti peliin. Kuorman kanssa Kuga alkaa jo kallistella, eikä keilojen väliin osuminen ole
enää niin varmaa. Ajonvakautus jarruttelee terävästi, aina renkaiden savuamiseen asti.
Liukkaalla ajonvakautuksen poiskytkeminen antoi mahdollisuuden
hullutteluun, mutta asfaltilla sitä ei
uskoisi. Auton kaatumisen estämisestä vastaava apujärjestelmä on
nimittäin aina päällä, ja pitävän pinnan aiheuttamat nopeat kiertymisliikkeet saavat sen aktivoitumaan
välittömästi. Se jarruttaa etupyöriä
SUBARU FORESTER 2,0 TD XE
176
Pitkittäisen vastaiskumoottorin jatkeena on kuusivaihteinen käsivaihteisto. Sen sivuakselin takapäässä on
18-2
25-3
normaali kartiopyörätyyppinen keskitasauspyörästö, joka jakaa momentin tasan etu- ja taka-akselille.
2
2
88-9
92
8
80
Forester on siis jatkuvasti nelivetoinen. Etutasauspyörästölle voima välittyy onton sivuakselin sisällä.
Taakse voimaa välittävä kardaaniakseli on nostettu välipyörästöllä vaihteiston pää4
59
akselin korkeudelle. Liukkaalla akselien välille syntyvää pyörintänopeuseroa
23-5 58
4
6
tasaa keskitasauspyörästön viskolukko.
69-97
6
0
84-1
Kuljettajan käytettävänä on ajonvakautuksen sisältämän vetoluistonrajoituksen poistokytkin. Etu- ja takatasauspyörästöjen lukitus tapahtuu
37
30-36
elektronisesti ABS-jarrujen avulla. Toiminto pysyy aktiivisena vaikka
luistonrajoitus olisi kytketty pois.
Mäkilähdöissä kuljettajan apuna on auton paikallaan pitävä jarrutoiminto.
21
ESC
56%
ilman kattokaiteita 170
43
69
262
44%
1640 kg
380 l
178
47
48
110
kW
Kytkin
93/152
350
Nm
134
139
107-158
Vaihteisto
49
50 %
51
50 %
Etutasauspyörästö
Sivuakseli
Keskitasauspyörästö,
viskolukko
456
” Foresterin ajonvakautus sallii sopivasti sivuluistoja ...
SUBARU on varustettu takajousituksen tasonsäädöllä.
Kahdensadan kilon
säkkikuorma laski
perää vain kahdella
sentillä. Ksenonanturin ja kallistuksenvaimentimen
päät ovat esimerkillisesti alatukivarren päällä.
yliohjautumisen estämiseksi, ja lopputulos on lähes sama kuin ajonvakautuksenkin kanssa.
Kylmintä kyyti on Renaultissa. Nopeissa suunnanmuutoksissa kallistelut ovat voimakkaita, ja hidasta ohjausta joutuu vääntämään reiluilla
liikkeillä. Hitaammilla nopeuksilla
ajonvakautuksen toiminta tuntuu
mukavan ja modernin pehmeältä,
mutta nopeuden noustessa myös
laiskalta. Auto kallistuu jo kahden
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
hengen kuormalla kahden pyörän
varaan.
Kuorman myötä ajonvakautus
tuntuu tomeroituvan hieman. Väistökoetta vielä rajummissa manöövereissä käydään kuitenkin taas kahdella pyörällä, mitä ei pitäisi tapahtua. Ajonvakautus poiskytkettynä
syntyykin sitten tilanteita, joista vuoristoratafanaatikot maksaisivat varmasti hyvät rahat, mutta vakuutusyhtiö ja viranomaiset saattaisivat
Tekniikan Maailma 8/2009 * 21
” Volkswagen selvittää 60 000 km:n vertailumatkan kahdella huollolla ...
VOLKSWAGEN TIGUAN 2,0 TDI Sport & Style
170
Poikittaismoottorilta voima välittyy kuusivaihteisen käsivaihteiston kautta etutasauspyörästölle ja putkiilman katto10-2
21-3
3
akselin päässä olevalle kulmavaihteelle. Se pyörittää jatkuvasti kardaaniakselia, jonka takapäässä on
kaiteita 168
0
89-1
96
02
102
Haldex-kytkin. Tiguanissa se on neljättä sukupolvea, jossa hydraulijärjestelmän korkeapaine tuotetaan sähköpumpulla. Korkeapaineakun esipaineen ansiosta liikkeelle lähdetään aina neli5
60
vetoisena. Pitävällä pinnalla taakse välittyy 10 prosenttia momentista ja täysin
23-6 66
5
4
lukittuna kytkin tasaa momentin akselien kesken.
6-9
6
7
64
Nelivedon ohjainlaite säätää yhdessä ESC:n kanssa vetosuhdetta saamiensa
83-109
anturitietojen perusteella, ja eri tilanteisiin suunniteltuja toimintamalleja
on yli kolmesataa. Esimerkiksi tehdasasennettuun vetokoukkuun kiinni41
35-38
tetty perävaunu vaikuttaa akselien väliseen vetosuhteeseen.
78
Kuljettajan käytettävänä on auton paikallaan pitävä Auto-Hold -jarrutoiminto sekä ajonvakautuksen sisältämän ASR-vetoluistonrajoituksen
19
260
poistokytkin. Tasauspyörästöjen lukitus tapahtuu elektronisesti ABS-jarrujen
420 l
58%
42%
1675 kg
avulla. EDS-toiminto pysyy aktiivisena vaikka ASR olisi kytketty pois.
ESC
181
Auto-Hold
46
49
Haldexmonilevykytkin
103
kW
88/147
320
Nm
119
50
90-50 %
puuttua bisnekseen. Mikä erikoisinta, ohjekirjasta ei löydy kuormatulle
autolle erillisiä, korkeampia rengaspainesuosituksia.
Subarun ajonvakautuksen käy22 * Tekniikan Maailma 8/2009
10-50 %
tös väistössä on samansuuntaista
kuin jo lumitaipaleilla todettiin. Pehmeästi ajaen järjestelmä pitää sähkönäppinsä irti ja antaa kuljettajan
hoitaa hommansa. Luiston alkaessa
119
101
49
443
se ottaa kuitenkin tehokkaasti nopeuden pois. Korinliikkeet kuormalla ja ilman ovat voimakkaat.
VW:n hyvä käytös ja kuormankantokyky maantiellä heijastuvat myös
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
väistökokeeseen. Auto ohjautuu loogisesti eikä kallistele turhia. Ajonvakautus osaa suhtautua tilanteen vakavuuteen ja muuttaa jarrutustehoaan tasaisesti ohjausnopeuden mu-
Continental ContiPremiumContact 2
Hankook DynaPro HP
Yokohama Geolandar
Bridgestone Dueler H/P
235/55 R 17
225/60 R 17
215/65 R 16
215/65 R 16
Nokian Hakkapeliitta 5
Nokian Hakkapeliitta 5 Sport Utility
Nokian Hakkapeliitta 5
Nokian Hakkapeliitta 5
Tasainen nopeus, suurin vaihde, kuiva asfalttipinta (l/100 km)
60
70
80
90
100
110
120
km/h
km/h
km/h
km/h
km/h
km/h
km/h
5,3
5,7
6,3
6,9
7,6
8,4
9,4
4,9
5,6
6,3
7,0
7,7
8,5
9,4
4,5
5,0
5,5
6,2
6,9
7,7
8,7
4,5
5,0
5,5
6,1
6,7
7,3
8,0
KÄÄNTÖYMPYRÄ
Mitattu vasempaan
Ford
Renault
Subaru
Volkswagen
KIIHTYVYYS
Kuiva
asfalttipinta
Ford
Renault
Subaru
Volkswagen
MELU
Ford
Renault
Subaru
Volkswagen
0-50 km/h
(s)
3,3
3,4
3,1
3,2
Renkaasta
(m)
11,60
11,95
10,70
11,35
Puskurista
(m)
11,90
12,35
11,15
11,70
Ohjauspyörän
kierrokset
2,7
3,0
3,2
2,7
0-80 km/h 0-100 km/h 0-120 km/h
(s)
(s)
(s)
7,4
11,4
16,6
7,5
10,9
15,1
6,7
9,9
14,7
7,1
10,9
16,1
Äänenpainetaso auton sisällä, tasainen nopeus,
suurin vaihde (dB(A))
60 km/h
80 km/h
100 km/h
etu/taka
etu/taka
etu/taka
63/66
65/68
69/71
62/67
64/69
67/72
62/64
65/67
68/71
62/64
65/67
68/70
0-400 m
(s / km/h)
17,7 / 123
17,4 / 129
17,1 / 129
17,5 / 124
120 km/h
etu/taka
72/74
69/74
71/74
71/73
Ilmastointilaite/automaattinen
Sähkötoimiset ikkunannostimet edessä/takana
Moottorin lämpömittari
Ajotietokone
Liukkaan kelin varoitus
Radio/CD-soitin
Audio-säätimet ohjauspyörällä
Aux-liitäntä
Vakionopeussäädin
Sähköisesti säädettävä kuljettajan istuin
Suksiluukku
Ajovalonpesimet
Kuljettajan/etumatkustajan turvatyyny
Etumatkustajan turvatyynyn poiskytkentä
Yläturvatyynyt edessä ja takana
Sivuturvatyynyt edessä
Turvavyön esikiristimet (lkm)
Turvavyön voimanrajoittimet (lkm)
Aktiiviset pääntuet
Isofix-kiinnitys (lkm)
Ajonvakautusjärjestelmä (ESC)
Perävaununvakautus
Alamäkihidastin
Täysikokoinen vararengas
guanin tehostin pysyy silti toiminnassa nopeissakin liikkeissä.
Jarrutusmatkoja emme mitanneet lievästi lipevistä kevätkeleistä
johtuen, mutta jarrujen ja hätäjar-
x/x
x/x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x/x
x
x
x
2
2
x
2
x
x
-
x/x
x/x
x1)
x
x
x
x
x
x
x
x/x
x
x
2
2
x
2
x
x
x/x
x/x
x
x
x
x
- 2)
x
L3)
x
x
x/x
x
x
x
2
2
x
2
x
L6)
-
L = lisävaruste testiautossa, 1) Vain keskikulutuksen näyttö, 2) 400 €, 3) 500 €,
4) Osa Titanium-pakettia, 5) 70 €, 6) Tehdasasenteisen vetokoukun yhteydessä
MITTARIVIRHEET
Mittarin näyttämä
Todellinen
Ford
Renault
Subaru
Volkswagen
60 km/h
(km/h)
57
55
55
57
80 km/h 100 km/h 120 km/h 100,0 km
nopeus
matka
(km/h)
(km/h)
(km/h)
(km)
76
95
115
99,1
74
93
115
97,6
74
93
112
97,6
76
95
114
100,2
Ylläpitokulut
kaan. Hyvin nopea ohjausliike saa
järjestelmän tuottamaan voimakkaita jarrutustoimenpiteitä. Joistakin
saman sukuisella sähkötehostimella
varustetuista autoista poiketen Ti-
x/x
x/x
x
x
x
x
x
x
x
L4)
x
x/x
x
x
2
2
x
2
x
L5)
-
VARUSTEITA
rutehostimen toimintaa testatessamme VW:n ääritilannearvostelun
kymppi sai vahvistuksen.
TEHDASASENTEISEN vetokoukun käyttöönotto tai piilottaminen
vievät vain muutaman sekunnin. Vihreä led-valo kertoo, kun kumpainenkin on suoritettu onnistuneesti loppuun.
Volkswagen
235/50 R 18
225/60 R 17
225/55 R 17
215/65 R 16
Subaru
Ford
Renault
Subaru
Volkswagen
Merkki ja malli
Renault
KULUTUS
Koko
Ford
RENKAAT
KESÄRENKAAT
Ford
Renault
Subaru
Volkswagen
TALVIRENKAAT
Ford
Renault
Subaru
Volkswagen
Dieselmoottorisista katumaastureistamme maksetaan vuotuista käyttövoimaveroa, joka on normaaliin henkilöautotyyliin 6,7 senttiä päivältä
jokaiselta kokonaispainon alkavalta sadalta kilolta. Pienimmän kokonaismassan omaavan Subarun
vero on 513,56 euroa vuodessa. Fordin ja Renaultin käyttövoimavero on 538,01 euroa ja
VW:n 562,47 euroa.
Katumaasturin moottori on usein
sama kuin merkin keskiluokan henkilömalleissa, joten huolto-ohjelmat
noudattelevat henkilöautojen ohjelmia. Maasturien huoltojen hinnat ovat jonkin verran korkeammat
kalliimpien varaosien ja nelivetojen laajemman tarkistus- ja työsisällön vuoksi.
Renaultin öljynvaihto- ja huoltoväli on ajomääräperusteinen 20 000
km. Fordin huollot tehdään myös
20 000 km:n välein, mutta vähintään
kerran vuodessa, ellei ajomäärä tu-
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
le täyteen. Subarun huollot tehdään
myös vuosittain, mutta kilometrikatto on vain 15 000 km. VW:n öljynvaihdot ja huollot tehdään joka toinen vuosi tai 30 000 km:n välein.
Fordin ensimmäiset kaksi huoltoa
ovat öljynvaihtoja, suurempi kuntohuolto tulee vasta 60 000 km:n
kohdalla. Volkswagenilla parittomat
30 000 km:n kerrannaishuollot ovat
öljynvaihtoja ja parilliset laajempia
huoltoja, samoin Subarulla. Renaultin ja Subarun jarrunesteen vaihtoväli on kaksi vuotta, Fordilla kolme vuotta. VW:n ensimmäisellä jarrunesteellä ajetaan kolme vuotta,
sitten vaihtoväli tihenee kahteen
vuoteen.
VW selvittää 60 000 km:n vertailumatkamme kahdella huollolla. Ford
ja Renault käyvät huollossa kolme
kertaa ja Subaru peräti neljä kertaa.
VW:n huollot ovat siten myös edullisimmat ja Subarun kalleimmat.
Vakuutuksissa kaikki ovat moottorikoon takia samalla viivalla, mutta
vahinkotilastoihin perustuva mallikohtainen luokitus tekee erot. VW:n
vakuutukset ovat edullisimmat, Ford
ja Subaru asettuvat tasavertaisesTekniikan Maailma 8/2009 * 23
KUSTANNUSVERTAILUN
PERUSTEET
Ford
Renault
Subaru
VW
28
14
29
15
28
14
27
13
1) Tapiolan automalliluokitus, v 2009
2)
400 m
SUBARU
VAKUUTUKSET
Liikennevakuutusluokka 1)
Autovakuutusluokka 1)
HUOLLOT
Ensihuolto (km/v)
Öljynvaihtoväli (km/v)
Huoltoväli (km/v)
VAIHTOVÄLIT
Hehkutulpat
Polttoainesuodatin (km/v)
Ilmansuodatin (km/v)
Jakohihna (km/v)
Sisäilmasuodatin
Jarruneste (v/km)
Jäähdytysneste (v/km)
KIIHDYTYS 0 – 400 m
388 m
RENAULT
379 m
FORD
20 000/1 v
20 000/1 v
60 000/3 v
60 000/3 v
200 000/10 v
20 000/1 v
3v
10 v
20 000
20 000
15 000/1 v
15 000/1 v
60 000
60 000/4 v
90 000
40 000/2 v
30 000
90 000/6 v
- 2)
180 000
- 2)
20 000/1 v
15 000
60 000/2 v
60 000/2 v 30 000/2 v
3 v 3)
120 000/4 v 220 000/11 v
-
2v
2v
12 v
-
3v/150 000 4) 3 v /100 000
3v
3v
12 v
12 v
3 v/150 000 4) 3 v /100 000
2v
3v
12 v
- 6)
KIIHDYTYS 60 – 120 km/h
SUBARU
4.
RENAULT
4.
100 m
433,10
74,81
433,10 7)
318,00
429,44
179,00 8)
264,74
93,80 9)
300 m
6. 341/449/636 m
400 m
500 m
600 m
KULUTUS l/100 km
KULUERITTELY (€)
HUOLLOT
60 000 km/2 v
60 000 km/3 v
RENKAAT
Talvirengas 6)
Levypyörä
454,42
490,62
6. 350/446/591 m
5.
KIIHDYTYSMATKA nopeudesta 60 km/h nopeuteen 120 km/h kolmella suurimmalla vaihteella.
VOLKSWAGEN
1542,50
1542,50
200 m
6. 287/388/579 m
5.
4.
322/430/562 m
6.
5.
VOLKSWAGEN
SUBARU
1402,00
1402,00
5.
4.
FORD
4) 0–24 kk ilman kilometrirajaa, 25–36 kk maks. 150 000 km, 5) Puhkiruostumattomuustakuu,
6) uusiutuu huoltoväleittäin.
944,61
944,61
400 m
KIIHDYTYSMATKAT paikaltaan lähtien siinä ajassa, kun nopein on ehtinyt
tasan 400 metrin päähän.
0
Ketju, 3) Ensimmäisen kerran 3 vuoden, sitten 2 vuoden välein.
TAKUUT
Takuu (v/km)
Maalitakuu (v/km)
Koritakuu 5)
Matkaturva
300 m
30 000/2 v
30 000/2 v
400 m
386 m
VOLKSWAGEN
6,1 / 9,7 l
6,0 / 10,0 l
6,8 / 10,7 l
FORD
6,6 / 11,0 l
RENAULT
4
5
6
7
8
9
10
11
POLTTOAINEENKULUTUS vaihtelevassa maantieajossa keskinopeudella
80 km/h ja vaihtelevassa kaupunkiajossa keskinopeudella 40 km/h.
6) Nokian Hakkapeliitta 5 nastarengas, 7) Vaihtoehtoinen rengaskoko 235/55 R 17, 8) Vaihtoehtoinen levypyörä
179,00 €/kpl, vakiovalupyörä 352,58 €/kpl, 9) Vaihtoehtoinen levypyörä 79,80 €/kpl + pölykapseli 14 €/kpl,
ensiasennus aluvanne 263,00 €.
KÄYTTÖVOIMAVERO
538,01
538,01
513,56
VAKUUTUKSET (Perusmaksu pääkaupunkiseudulla €/v, Bonus 0 %)
Liikennevakuutus
775,00
803,00
775,00
1790,00
1896,00
1790,00
Autovakuutus 10)
562,47
748,00
1684,00
YLLÄPITOKULUT (€), 60000 km 11)
Ford
6617,27
8437,78
11,03 / 14,06
FORD
12,61 / 15,61
SUBARU
Renault
8181,42
10068,93
Subaru
7568,38
9364,44
Volkswagen
5445,52
7260,19
8,00
2 v/ 3 v
13,64 / 16,78
RENAULT
10) Omavastuu 160 €, sisältää turvallisuusalennuksen.
Käyttöaika 2 vuotta
Käyttöaika 3 vuotta
9,08 / 12,10
VW
10,00
12,00
14,00
16,00
18,00
YLLÄPITOKULUT sataa kilometriä kohti, kun kahden tai kolmen vuoden
aikana ajetaan 60 000 kilometriä.
11) Huollot, neljän talvirenkaan ja vanteen hinnat (edullisin vaihtoehto), käyttövoimavero ja
vakuutukset 50 % bonuksella.
VARAOSAHINTOJA
Tuulilasi 1)
Tuulil.sulka v/o
Ajovaloumpio (ksenon)
Lähivalopolttimo
Kaukovalopolttimo
Etuvilkun lasi
Täydellinen takavalo
Takavilkun lasi
Täydellinen ulkopeili
Hehkutulppa
Öljynsuodatin
Ilmansuodatin
Polttoainesuodatin
Sisäilmasuodatin
Jakohammashihna
Kiristimet edelliseen
Happitunnistin
Katalysaattori
Pakoputki
Hiukkassuodatin
Etuiskunvaimennin
Takaiskunvaimennin
Etujarrupalasarja
Takajarrupalat/-kengät
Pölykapseli
Merkkiliikkeen hinta Helsingin seudulla (€)
Ford
Renault
392,79
338,90
57,72 2)
64,50 2)
460,70
811,59
284,78 (D1S) 229,00 (D2S)
11,28 (H7) 3)
- 4)
- 5)
- 5)
332,32
224,00
- 6)
- 6)
182,40
356,60
18,51
51,56
15,96
21,90
21,56
45,30
55,40
81,70
23,88
26,50
74,81
- 7)
91,02
205,00
1764,86
1258,90
777,02
314,72
243,38
2098,00
154,15
95,00
179,69
151,00
119,49
69,00
98,00
100,00
25,17
-
Subaru
Volkswagen
501,42
221,00
24,14 / 15,74
19,40
653,92
416,00
122,56 (D2R) 177,00 (D1S)
32,84 (HB3)
- 4)
20,92
- 5)
293,40
151,60
- 6)
88,40
303,10
244,60
78,96
28,60
12,51
10,40
23,14
22,00
93,57
26,80
57,34
17,20
103,87 8)
251,00
341,52 9)
- 10)
165,00
1880,00 11) 1984,00 12)
1225,87
226,00
- 13)
- 13)
143,03
89,00
509,67
84,20
97,92
97,20
79,58
60,40
14,00
1) Pelkkä lasi, 2) Pari, 3) Apukaukovalo, 4) Sama polttimo kuin lähivalo, 5) Sisältyy ajovaloumpioon, 6) Sisältyy
takavaloon, 7) Ketju, 8) 2 kpl, 9) Sis. kaikki kiristimet ja ohjurit, 10) Sis. hihnan hintaan, 11) Sis. hiukkassuodattimen, 12) Sis. hiukkassuodattimen ja pakoputken etuosan, 13) Sisältyy katalysaattorin hintaan.
24 * Tekniikan Maailma 8/2009
RENAULT kulkee väistössä ajonvakautuksen kanssakin kahdella pyörällä. Rengaskin taittuu alle niin voimakkaasti, että vannekosketus ja
sitä helposti seuraava kaato eivät ole kaukana.
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
ti keskikastiin, ja Renaultin hinnat
ovat korkeimmat.
Kaupunkimaasturin pyörät ovat
kookkaat ja rengaskulut sen mukaiset. Niissäkin on vertailuryhmän
välillä vielä vivahde-eroja. VW:n 16tuumaiset irtoavat muiden 17-tuumaisia pienemmällä sijoituksella. Valuvanteet kuuluvat kaikkien vakiovarustukseen, mutta kaikkiin muihin kuin Renaultiin löytyy talvirenkaalle halvempikin vannevaihtoehto. Tiguanin neljän pyörän paketti on
edullisin ja Renaultin setti kallein.
Renaultin takuu on joukon paras.
Ensimmäiset kaksi vuotta ovat ilman
kilometrirajaa, mutta takuu jatkuu
vielä kolmantena vuonna 150 000
kilometriin asti. Subarun takuu on
japanilaismerkeillä tavanomainen
kolme vuotta tai 100 000 km. Fordin
ja VW:n takuut ovat euroautoille tavanomaiset kaksi vuotta.
Ylläpitokuluissa edullisin on Volkswagen. Sen huoltokulut ovat noin
puolet Fordin ja kolmanneksen Renaultin ja Subarun huoltokuluista.
Myös vakuutukset ja talvirengaspaketti ovat muita edullisemmat.
Renault on ylläpitokuluiltaan selvästi kallein.
Varaosataulukkomme antaa hyvän kuvan osien hintatasosta. Katumaasturien huolto-osista suuri osa
on käytössä myös merkin henkilömalleissa. Suuret tuotantomäärät
ja kilpailu pitävät hinnat kohtuullisella tasolla. Korjausosat ovat kuitenkin kalliita. Varaosien hinnat eivät vaikuta arvosteluumme.
Valot ja näkyvyys
Katumaasturien näkyvyysarvosteluun ei riitä toteamus, että korkeammalta näkee paremmin. Pimeyden laskeuduttua ajovalot nousevat
pääosaan. Niiden erot paljastaa parhaimmin luksimittari. Valojen merkitys ei koe inflaatiota, vaikka loppuarvostelu tasapäiseksi osoittautuisikin. Tekniikaltaan suuresti toisistaan
poikkeavat valot saavat kaikki kiitettävän arvosanan.
Perusvaloina kaikissa vertailumme automalleissa ovat nelivalohalogeenit. Koska vertailuautojemme varustetasoissa Subarun ja Renaultin keulalta löytyy ksenonit, eikä niiden lisävarustehinta kahdessa halvimmassa autossa kaada venettä, arvostelemme autot ksenonvaloilla.
Subarussa on vain lähivaloksenonit, joiden rinnalle syttyy halogeenikaukovalot. Niiden teho on poikkeuksellisen hyvä, joten kaukovaloilla
ajettaessa valolähteiden eri värisävyt sekoittuvat tasaiseksi ja riittäväksi valomatoksi.
200 m
150 m
S TEHOKKAAMMAN dieselin yhteydessä
Koleoksen ajovalot ovat kaksoisksenonit, joiden linssiaukosta tulee tarpeen
mukaan joko lähi- tai kaukovaloa. Niiden
rinnalla on huomattavan kookkaat, sivulle valoa tuottavat staattiset kaarrevalot. Maantieajossa apupitkistä olisi kyllä
enemmän hyötyä, varsinkin kun lampunvalmistajalla näyttäisi taitoa olevan.
100 m
50 m
W
0
FORD
RENAULT
KUGA
KOLEOS
Umpiot:
Hella
ams
ref.luku:
37,5
17,5
polttimot: D1S/D1S+H7
D2S
Vertailun vuoksi halogeenivalot:
Umpiot:
Hella
ams
ref.luku:
17,5
30
polttimot:
H7/H7
H7/H7
Fordin kaksoisksenonien kaukovaloa täydentävät apupitkinä toimivat halogeenit. Valojen ylhäältä
tunnelimaisesti rajattu kaukovalokeila valaisee maisemaa muita runsaammin. TM:n arvostelu perustuu
kuitenkin pääosin lähivalotehoon.
Ford käyttää Kugassa Hellan vanhempaa linssiyksikkötyyppiä, jonka viiden luksin lähivaloraja ei leviä
kovin laajalle. Jopa halogeeniversiossa kuvio on leveämpi.
Volkswagen on valinnut Tiguaniin Hellan uudemman linssityypin,
jonka valokeilan leveyttä voi kiittää.
Vielä leveämpiä ja pidempiä on kyllä
olemassa. Valot myös kääntyvät ohjauksen mukaan kaarteiden suuntaan, mutta aktiivisempiakin löytyy.
Linssin vieressä on Fordista poiketen
suuntavilkku ja sen takana H7-kulmavalo, joka valaisee nimensä mukaisesti sivulle ja etuviistoon lähivalojen pimeäksi jättämää aluetta
käännyttäessä tai vilkutettaessa alle
40 km/h nopeudessa. Tällä järjestelyllä kaukovaloteho jää niukaksi.
Renaultin valot ovat tekniikaltaan
VW-tyyliset. Mitatut tehotkin ovat
lähellä toisiaan. Mutta ajovalojen
kääntyvyyden sijasta lähietäisyyden etuviistoa näkyvyyttä paranta-
SUBARU VOLKSWAGEN
FORESTER
TIGUAN
Ichikoh
Hella
20
25
D2R/HB3
D1S
Ichikoh
20
H7/HB3
Hella
17,5
H7/H7
AJOVALOJEN kuviot tien pinnan tasossa on piirretty TM:n itse mittaamien viiden luksin rajakäyrien mukaan. Ajovalot
on arvosteltu ksenonvalojen perusteella,
halogeenien mittaustulokset on piirretty
katkoviivoin. Vertailu-Koleoksessa on
vakiona kaksoisksenonit, Subarussa
lähivaloksenonit. Fordin kaksoisksenonien (1 290 euroa) kaukovalossa on myös
halogeenivaloa. Volkswageniin kääntyvät kaksoisksenonit, ja pysäköintiavustimen sisältävä varustepaketti maksaa
1 250 euroa.
vat niin sanotut staattiset kaarrevalot. Niiden syttymislogiikka on eri
kuin kulmavaloissa: vilkutus ei niihin vaikuta, mutta ohjauspyörää
riittävästi kääntämällä ne syttyvät
vielä talvisessa moottoritienopeudessakin.
Suoranaisesti näkyvyyteen vaikuttavissa muissa varusteissa ei ole
isoja eroja. Muun muassa valomuisti ja ajovalojen pesimet on kaikissa. Tuulilasinpyyhkimien toimintaa
ohjaava sadetunnistin on vakiona
Fordissa ja Renaultissa. Renaultissa on muista merkin malleista poiketen tuulilasinpyyhkimien kertapyyhkäisymahdollisuus, mutta valmistajalle tyypillisesti pesunesteen
varoitusvalo puuttuu.
Jäätävässä räntäkelissä Subarun
pyyhkimet pysyvät muita paremmin
sulina tuulilasin alareunan vastuksien ansiosta. Kuura-aamuina Fordin
lisävarusteinen tuulilasinlämmitys
helpottaa lasin puhdistamista, mutta vastavalossa ja lumipöllyssä vastuslangat haittaavat näkyvyyttä.
Korkeus kostautuu
Ja paino. Ja neliveto. Katumaasturien kulutuslukemat ovat vastaavilla
moottoreilla varustettuja ylemmän
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
keskiluokan henkilöautoja selvästi
korkeammat. Maantiellä puhutaan
vielä kohtuullisista eroista litran molemmin puolin sataa kilometriä kohden. Kaupungissa aletaankin sitten
olla kolmisen litraa korkeammalla.
Hintaa alkaa kertyä, ja mikä tärkeintä, pelkästään statuskäytössä olevan
katumaasturin kohdalla omatunnon
pitäisi alkaa kolkuttaa.
Onneksi polttoaineen kemiallinen
energia muuttuu liikkeeksi kiitettävän tehokkaasti. Korkeusrajoitteisiin
kaksivetoisiin verrattuna ero nollasta sataan kiihdytettäessä on selvästi pienempi. Tärkeämmässä ohituskiihtyvyydessä eroja tulee enemmän, mutta kaikki vertailuautot tuntuvat ripeiltä. Mittaustulosten valossa Subaru on marginaalisesti nopein
ja VW taas hitain, mutta kun erot
ovat sen verran pienet ja menevät
joiltakin osin ristiin, ei tulosten jakaminen useammalle arvosanalle
oikein toimi.
Varustelukilpailu
Vaikka etenkin Fordin ja VW:n lisävarustelistat ovat hirvittävän pitkät, on
kaikissa autoissa hyvät perusvarusteet. Näissä versioissa selvin ero kahden Kaukoidässä valmistetun auton
Tekniikan Maailma 8/2009 * 25
KOVELAN traktorimuseon pihasta
Nummi-Pusulassa testiryhmä
löysi jotain, ainakin hetkellisesti
katumaastureita kiinnostavampaa.
26 ● Tekniikan Maailma 8/2009
Maantieajo
Kaupunkiajo
Maastoajo
Ääritilanteet
Sisämelu
Istuimet ja sisätilat
- Ajoasento
- Takapenkki
Kulutus
Ylläpitokulut
Kiihtyvyys
Valot ja näkeminen
Tavaratilat
Varusteet
Yleisarvosana
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
Volkswagen
ARVOSANAT
Subaru
Tavaratilat: Tavarasäiliön tilavuus, muoto, varusteet sekä pintamateriaalit, takatilojen muunneltavuus, tavaralokerot, -hyllyt ja -taskut.
Valot ja näkeminen: Ajovalot ja niiden käyttö,
muut valot, pyyhkimet ja pesimet, lasien likaantuminen ajossa, peilien ja lasien lämmittimet.
Varusteet: Mittarit, merkkivalot ja -äänet, mukavuus- ja turvavarusteet, lämmitys ja ilmanvaihto.
Taulukossa on esitetty, millä painoilla eri arvosanat vaikuttavat lopulliseen yleisarvosanaan. Painotus edustaa vertailutestin tekijöiden käsitystä eri
ominaisuuksien tärkeydestä tässä autoluokassa.
Renault
■ MITTAUSTULOKSET, ajokokeet ja testaajien arviot on kiteytetty autojen eri ominaisuuksia kuvaaviksi arvosanoiksi (asteikko 4–10). Ne toimivat ainoastaan tämän autoluokan puitteissa, ja niihin ovat vaikuttaneet seuraavat tekijät:
Maantieajo: Suuntavakaus, uraherkkyys, ohjaus,
jousitus ja moottorin/vaihteiston veto-ominaisuudet.
Kaupunkiajo: Kääntyvyys, ohjaus, jousitus, näkyvyys, peilit, kulmien arvioitavuus, hallintalaitteiden
käyttö ja moottorin/vaihteiston veto-ominaisuudet.
Maastoajo: Ajettavuus, etenemiskyky, näkyvyys
sekä moottorin ja voimansiirron toiminta huonoilla
teillä ja maasto-olosuhteissa.
Ääritilanteet: Hallittavuus äkillisessä väistössä ja
hätäjarrutuksessa, pysähtymismatka, pitokyvyn
menetys kaarreajossa, kuorman vaikutus mainittuihin tilanteisiin.
Sisämelu: Alustan ja moottorin kokonaismelutaso
tasaisella asfaltilla eri nopeuksissa, alustamelun
vaihtelu erilaisilla kaduilla ja teillä, moottorin ääni
kiihdytyksessä, korin sivuäänet, puhaltimen melu.
Istuimet ja sisätilat: Istuinten säädöt, ajoasento,
kuljettajan ylettyminen hallintalaitteisiin (eripituiset henkilöt), ohjauspyörän säädettävyys, istuinten
muoto ja materiaalit, takatilat (kahden/kolmen
matkustajan kannalta) ja pääntuet.
Kulutus: Kulutus vaihtelevassa maantie- ja kaupunkiajossa sekä tasaisella nopeudella (60–120
km/h) suurimmalla vaihteella.
Ylläpitokulut: Vakuutukset, huollot, talvirenkaat,
käyttövoimavero ja takuut.
Kiihtyvyys: 0–400 m ja 0–100 km/h sekä
60–120 km/h.
Ford
■ KATUMAASTUREISSA vetää näyttävyys, korkeus ja tietysti neliveto. Energiatehokkaan turbodieselin kuljettamana ne alkavat asiasta innostuneen ostajan mielessä vaikuttaa suorastaan
ympäristöteolta. Sitähän ne eivät tietenkään ole.
Autojen neliveto-ominaisuudet ovat kuitenkin
jopa odotuksia paremmat, kunhan muistaa rajallisen maavaran. Jos haasteena on vain liukkaus ja hanki, vie katumaasturi pitkälle. Useimmissa tilanteissa neliveto ei kuitenkaan takaa turvallisuutta, se pitää muistaa. Ajettavuudeltaan
korotettu farmari muodostuu herkästi heikoksi
kompromissiksi korottamattomaan verrattuna.
Jos todelliselle maastoautolle ei ole tarvetta, on
henkilöautomaisuus vain hyvästä. Sillä irtosi tämänkin vertailun voitto.
 LOPPUARVOSTELU
PAINOARVO (%)
eduksi ovat nahkaistuimet, joita jotkut eivät tosin edes haluaisi autoonsa.
Tehokkaamman Renaultin reilu hintalisä tuo
tärkeimpinä mukanaan kaksoisksenonit, Bosen
audiojärjestelmän, nahkaverhoilun ja suuren
kattoikkunan. Subarussa on jo selvästi pienemmässä hinnassa yksinkertaisia ksenoneja lukuun
ottamatta vastaavat varusteet ja lisäksi sähköisesti säätyvä kuljettajan istuin.
Tällaisissa autoissa erityisen tärkeänä varusteena voi kuitenkin pitää vetokoukkujen mukana Fordiin ja Volkswageniin tulevia perävaununvakautusjärjestelmiä, joten äkkiä kokonaisuus näyttää aika yhdenvertaiselta. Varusteilla
ei tätä vertailua voiteta tai hävitä.
10
10
5
10
10
9
8
9
9
7
8
8
8
7
9
8
8
9
9
8
10
9
9
10
9
5
8
5
8
10
7
10
8
10
9
5
9
5
7
5
9
100 8,2
8
8
7
7
9
9
8
9
8,0
9
8
8
7
9
9
7
9
8,3
9
9
8
9
9
9
8
9
9,1
Loppuarvostelu
Yleisarvosana 9,1
38 830 €
Yleisarvosana 8,3
AT
KOR J
T U!
40 000 €
★★★★★
★★★★
Volkswagen Tiguan 2,0 TDI Sport & Style
Subaru Forester 2,0 TD XE
Henkilöauto
Aidosti jatkuva
■ VOLKSWAGEN on tässä ryhmässä
joka suhteessa kaikista vähiten katumaasturin tuntuinen, vaikkei ulkomitoista sille oikein selitystä löydykään.
Ajo-ominaisuuksissa se kuitenkin
tuntuu johdonmukaisuutena ja yllätyksettömyytenä. Kulutuslukemat
ovat suhteellisesti kunnossa ja suorituskykykin riittävä. Sisätilat ovat
hyvät ja istuimet mukavat. Kuormankantokyky on parikin pykälää muita
edellä. Saksalaiset tohtori-insinöörit
ovat panneet tällä kertaa parastaan,
mistä yleensä joutuu maksamaan
Yleisarvosana 8,2
★★★
AT
KOR J
lisäkorvauksen. Tiguanin hinta on
kuitenkin katumaasturisarjan keskiluokassa.
HYVÄÄ
• Ajo-ominaisuudet
• Ääritilannekäytös
HUONOA
• Geneerinen yleisyys
NUMEROIDEN MUKAAN
• Lyhyin
• Suurin kokonaismassa
T U!
36 362 €
Yleisarvosana 8,0
★★★
Ford Kuga 2,0 TDCi Titanium
Komistus
■ FORDIN myyntivaltti on sen atleettisessa muotokielessä. Kaupunkiajossa sen parasta antia on hienosti
alhaalta vääntävä moottori. Maantiellä ollaan Fordille ominaisilla linjoilla; tarkkuus ja tunnokkuus ovat
pääosassa. Lopputulos on kuitenkin
sen verran äkkiväärä, että ajamiseen
pitää oikeasti keskittyä. Sopivassa
tilanteessa kokonaisuus toimii hienosti. Perussynti on myös Fordille
tuttu. Rengasmeteli on nastan syömillä pinnoilla korvia huumaavaa.
Kulutus on myös korkean puolella,
■ PERINTEISEEN nelivetoratkaisuun
luottaminen ei ole Subarulle mikään
rasite. Polttoaineenkulutus on kurissa, ja suorituskyky joukon kapeassa haarukassa parhaasta päästä.
Maastossakin auto etenee kiitettävästi. Bokseridiesel on vauhdissa
suorituskykyinen moottori, mutta
kaupungissa ja maastossa sammuilutaipumus on joukon pahin. Maantieajossa suoraan meneminen toimii,
mutta pehmeä alusta saa mutkat
tuntumaan turhan haastavilta, etenkin kuormattuna. Takajousituksen
AT
KOR J
tasonsäätö ei poista kallistelutaipumusta.
HYVÄÄ
• Polttoaineenkulutus
• Jousitus maastoajossa
HUONOA
• Jousitus maantieajossa
• Moottorin alavääntö
NUMEROIDEN MUKAAN
• Pisin
• Kapein
T U!
45 989 €
Renault Koleos 2,0 dCi Dynamique Executive
Suuret elkeet
ja sisällä tilankäytössä olisi tehostamisen varaa.
HYVÄÄ
• Notkea moottori
• Nelivedon toiminta
HUONOA
• Rengasmelu
• Polttoaineenkulutus
NUMEROIDEN MUKAAN
• Pienitehoisin
• Leveimmät renkaat
■ LENNOSTA tehokkaampaan versioon vaihtunut Renaultin moottori
ei tuonut Koleokselle suurta hyötyä.
Sitkeyttä moottorissa riittää, mutta
niin riittää kulutustakin. Pienempitehoinen (110 kW) versio tarjoaa
paremmin vastinetta rahalle. Koleoksen vahvuus on hyvä ajomukavuus.
Jousitus on sopivan pintapehmeä ja
melu ainakin etumatkustajilla kohtuullisella tasolla. Mutkaisemmilla
teillä auto ei ole mikään ajonautinto, ja väistökokeessa se sai niin kuljettajan kuin matkustajienkin kädet
Tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
hikoamaan. Auto on selvästi joukon
suurimman tuntuinen, mutta siitä ei
oikein irtoa mitään hyötyä.
HYVÄÄ
• Jousitusmukavuus
• Koettu melutaso
HUONOA
• Ääritilannekäytös
• Ylläpitokulut
NUMEROIDEN MUKAAN
• Tehokkain
• Painavin
Tekniikan Maailma 8/2009 ● 27