1. No category

Reliability
Systems
Uutiset
2013
Käyttövarmuuden
kehitystä
Norilsk Nickelillä s. 3
Voiteluohjelman
rakentaminen Kevitsan
kaivoksella s. 9
Rullalaakerien uusi
sukupolvi
s. 20
Reliability Systems Uutisten
julkaisija:
Oy SKF Ab
Linnoitustie 11, 02600 Espoo
Puh: 020 7400 700
Faksi 020 7400 798
Toimitus:
Petri Saarinen
Petri Sulo
Minna Vilppola
Painopaikka: Edita Prima, Helsinki
©SKF 2013
Syyskuu 2013
Määrä 2000 kpl
SISÄLTÖ
SKF käyttövarmuussopimus ja ODR
Harjavallassa / 3
Training Needs Analysis
- koulutustarpeet selville / 7
Voiteluohjelman rakentaminen
Kevitsan kaivokselle / 9
MCI-anturit / 12
ODR käyttömahdollisuudet - Inspectorin sovellus palopumppujen valvontaan / 15
SKF:n nettisivut uudistuivat / 18
Itseasettuvien SKF Explorer rullalaakerien
uusi sukupolvi / 20
Koulutuksen uudet tuulet / 23
® SKF on SKF-yhtymän rekisteröity tavaramerkki.
SKF-yhtymä
Tämän julkaisun sisältö on julkaisijan omaisuutta
eikä sitä saa kopioida (ei myöskään julkaista otteita
siitä) ilman julkaisijan ennakkoon myöntämää
kirjallista lupaa. Tiettyihin julkaisussa käytettyihin
kuviin on Shutterstock.com myöntänyt luvan.
Julkaisun tietojen oikeellisuus on huolellisesti
tarkistettu, mutta julkaisija ei vastaa vahingoista tai
taloudellisista menetyksistä, suorista tai epäsuorista
eikä myöskään seurauksista, jotka mahdollisesti
ovat syntyneet käyttämällä tämän julkaisun tietoja.
2
Hyvä Lukija
Kesän aikana meillä oli ilo kellua lämpimissä uintivesissä ja syksyllä Euroopan talous jatkaa ennakoimatonta
kelluntaansa suhdanteiden karikkoa vältellen ja vaikeita
päätöksiä eteenpäin siirtäen. Toivottavasti tämä historiaan liittyvä vertaus ei toteudu enää jatkossa.
Aurinkoinen ja lämmin kesä ei nostanut Euroopan
taloutta vielä taantumasta ja etenkin Suomessa teollisen toiminnan tilanteemme on kasvavien haasteiden
edessä: investoinnit ovat vähäisiä ja odotukset suhdanteen paranemisesta siirtyneet jo vuoden 2014 puolelle.
Eräiden arvioiden mukaan ensi vuoden puolella pilkistänee jo hieman valoa. Toisaalta laskusuhdanne on aina
luonut mahdollisuuksia uudistumiselle ja toiminnan
kehittämiselle. Kehittäminen on myös SKF:n toiminnan
peruskiviä – vain sitä yhdessä asiakkaidemme kanssa
ylläpitämällä voimme lunastaa paikkamme teollisessa
kilpailussa.
Sitoutumalla sopimuspohjaiseen ennakoivan kunnossapidon toteuttamiseen ja kehittämiseen voidaan
saavuttaa merkittäviä tuotannollisia hyötyjä ja toteuttaa
valmistusohjelmat suunnitelmien mukaisesti. Tästä
case esimerkkinä kokemuksia kertoo kirjoituksemme
Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalta, missä kokonaiskunnossapidosta vastaa ABB Service ja kunnonvalvonnasta sekä voitelusta SKF.
Toinen case esimerkki lehdessämme on FQM
Kevitsa Miningin kaivokselle Sodankylässä tehty voiteluselvitys ja sen kokemukset. Perusasiat kannattaa
suunnitella hyvin jo teollisen toiminnan käynnistysvaiheessa.
Osaamisen kehittämiseen liittyen esittelemme Training Needs Analysis –kartoituksen, millä saadaan kunnossapitoon liittyvät kehitystarpeet selville ja voidaan
kohdistaa koulutus oikeisiin asioihin. Samaan aihepiiriin
liittyy voitelun pätevyyden ensimmäisestä koulutustilaisuudesta kertova kirjoitus. Käyttäjävetoisen kunnossapidon (ODR) esimerkissä kerrotaan sovelluksesta Nesteen palokunnan osalla. Lisäksi löydät lehdestämme
mielenkiintoisia artikkeleita mm. uuden laakeriteräksen
ominaisuuksista ja päivitetyistä välystaulukoista sekä
langattomista MCI -kuntoilmaisimista.
Hyvää alkanutta syksyä ja leppoisia lukuhetkiä lehtemme parissa.
SKF käyttövarmuussopimus ja ODR
Harjavallassa
Norilsk Nickel Harjavalta Oy on
metallisen nikkelin ja nikkelipohjaisten erikoiskemikaalien
tuottaja. Yhtiö kuuluu venäläiseen MMC Norilsk Nickel
-konserniin. Henkilöstön
lukumäärä Suurteollisuuspuistossa on 270. MMC Norilsk
Nickel on venäläinen kaivos- ja
metalliyhtiö, joka on maailman
johtava nikkelintuottaja noin
20 prosentin osuudellaan.
ABB Oy, Service (jatkossa ABB ) ja
Oy SKF Ab (jatkossa SKF) solmivat
1.9.2011 alkaen Integrated Maintenance Solution eli IMS -sopimuksen,
jonka mukaan SKF huolehtii Norilsk
Nickel Harjavallan eli NNH:n alueella
kunnonvalvonta- ja voitelutoiminnasta sekä toimittaa ABB:lle jälleenmyyjän kautta varaosia ja voiteluaineita. ABB:n Full Service -yksikkö
vastaa Norilsk Nickel Harjavallan
kunnossapitotoiminnoista kokonaisuutena. Sopimuksen tavoitteena on
kunnossapitokustannusten alentaminen laiterikkoja vähentämällä sekä
ennakoivan toiminnan kehittäminen
ja käyttövarmuuden parantaminen.
Kokonaistavoitteena peruskunnossapito muuttuu entistä suunnitelmallisempaan suuntaan. ABB:ltä siirtyi
Kuva 1. SKF:n parantavan kunnossapidon periaate
SKF:n palvelukseen kaksi kokenutta
kunnonvalvojaa ja voitelutoiminnan
kehittämiseen SKF on rekrytoinut
yhden henkilön.
Kunnonvalvontaohjelman päivitys
Käynnistysvaiheessa SKF ja ABB
päivittivät ja yhdenmukaistivat kun-
nonvalvonnan mittausohjelman koko
NNH:n alueella. Kunnonvalvonnan
mittausten piirissä ovat pääosin kriittisyysluokkien 3–5 laitteet (kriittisyysluokkia on 1–5, joista 5 on kriittisin).
Värähtelymittaustekniikan laitteiden
ja ohjelmistojen kehittymisen kautta
oli muodostunut vuosien kuluessa
mahdollisuus mittausten asetusarvojen huomattavaan parantamiseen.
3
Kuva 2. Moottorin laakerin kunnonvalvontamittaus.
Tekniikka oli aikanaan rajoittanut
parhaiden mittausasetuksien käyttöä
mm. kannettavan mittalaitteen rajallisen muistikapasiteetin kautta. Uusien
Microlog mittalaitteiden käyttöönotto
on mahdollistanut mittausasetusten nykyaikaistamisen ja se osaltaan
edesauttaa vikojen hyvää ja aikaista
havaitsemista.
Mittausohjelmien hierarkia ja
toimintapaikkanumerointi muutettiin
sekä laitteille rakennettiin yhtenevät
pisteiden nimeämiset. Tämä helpottaa
mitattavien laitteiden etsimistä tietokannasta ja tehostaa mittaustyötä.
Mittausasetuksissa muutoksia olivat
mm. viivamäärien/resoluution lisäys,
aikatasojen lisäys kaikkiin mittauksiin
sekä esim. puhaltimille lisätyt aksiaalisuuntaiset mittaukset.
Voiteluohjelman päivitys
Kaikki käsivoitelun piirissä olevat
jälkivoideltavat laitteet on käyty läpi
ja niille on määritetty voiteluvälit,
voiteluainemäärät sekä voiteluaineet
huomioiden valmistajien suositukset, voiteluaineiden kehittyminen
ja paikalliset vaihtelevat olosuhteet.
Voiteluohjelma on tehty @ptitude
Analyst -ohjelmistoon, johon dokumentoituu tieto kaikista toteutetuista
voitelutehtävistä Microlog Inpector
kannettavan mittalaitteen avulla. Näin
voidaan varmistaa kaikkien voitelutehtävien toteutuminen ja tilanteen
kokonaisseuranta sekä saadaan
yhteenveto rasvankulutuksesta kohteittain ja kokonaisuutena, kun voitelukerran rasvan grammamäärän tieto
on syötetty Inspectoriin. Voitelussa
huolehditaan myös SKF:n system
24 voitelupatruunoiden vaihdosta
ja toiminnan seuraamisesta. NNH:n
käyttöhenkilökunnalta tulee ilmoituksia ABB:n kunnossapitojärjestelmän
kautta havaituista patruunoiden
vaihtotarpeista. Tämän on mahdollistanut koko NNH:n alueella toteutettu
käyttäjien havainnointikierrostoimintaa parantanut ODR -projekti.
Voitelun toimivuutta seurataan myös
värähtelymittausten yhteydessä,
pitoon liittyviä vuosittaisia koulutuksia ABB:n henkilöstölle. Asiakkaan
henkilöstön osaamisen kehittäminen
on aina yksi SKF:n käyttövarmuussopimusten tavoitteista. ABB:n kunnossapitohenkilöstölle on pidetty koulutuksia liittyen laakereihin, voiteluun ja
tiivistykseen sekä linjaukseen.
Kuva 4. ODR kierrosten havainto ja toimenpidekohde – likainen sähkömootori.
missä voidaan havaita voitelukalvon
rikkoutuminen ja metallinen kosketus.
Automaattisten voitelujärjestelmien
huollot ja korjaukset kuuluvat lisäksi
SKF:n vastuualueeseen. Voitelujärjestelmiä on NNH:n tehdasalueella
lukuisia sekä SKF:n (Safematicin) että
Lincolnin valmistamina. Raskaissa
metallien jalostusprosesseissa ne
ovat tärkeässä asemassa ja vaativat ammattitaitoista seurantaa sekä
huoltoa.
Muut käyttövarmuussopimuksen
palvelut
Kuva 3. Pumpun moottorin pyörimisnopeuden mittaus.
4
Vuosittaisissa seisokeissa SKF:n
henkilöt osallistuvat mm. linjauksiin,
tasapainotuksiin ja öljynvaihtoihin.
Merkittävistä laakereiden rikkoontumisista on sovittu tehtäviksi vaurioanalyyseja, jotta on mahdollisuus
selvittää vikaantumisen juurisyy sekä
tehdä parannuksia konstruktioihin
ja toimintatapoihin. Tavoitteena on
laitteiden kestoiän pidentäminen ja
elinkaarikustannusten alentaminen.
Vauriosyyanalyyseja on tehty tähän
mennessä kymmenen kappaletta.
Sopimukseen kuuluu myös SKF:n
Harjavallassa järjestämiä kunnossa-
Käyttäjien havainnointikierrosten kehitysprojekti toteutettu
NNH:n kanssa
Toisen sopimusvuoden aikana SKF on
toteuttanut Norilsk Nickel Harjavallalle
Operator Driven Reliability eli ODR
käyttäjien havainnointikierrokset projektin, missä NNH:n koko käyttöhenkilöstö on koulutettu yhdessä sovittujen
tarkastus- ja mittaustoimintojen
tekemiseen. ODR:n tavoitteena on
tehtaan käyttövarmuuden parantaminen entisestään, aikaisten havaintojen
tekeminen suurella osalla laitekantaa
ODR RE262 P2 mittaus
antoi tärisevän tuloksen
-jatkotoimenpiteet
sekä henkilöstön osaamisen lisääminen häiriöttömän tuotannon toteuttamisessa.
ODR-kierroksilla tehdään kokonaistason värähtelymittaukset SKF:n
Microlog Inspector laitteella ja WMCD
anturilla yhteensä 1137 laitteelle.
Tämän avulla kunnonvalvonnan piirissä olevat kohteet ovat merkittävästi
laajentuneet. Havaitut värähtelytason
nousujen syyt varmistetaan SKF:n
värähtelymittaajan toimesta ja työtilaukset mahdollisille jatkotoimenpiteille
kirjataan Maximo-kunnossapitojärjestelmään.
ODR-kierroksilla on monia esim.
turvallisuuteen (hätäsuihkut, kytkinsuojat, sähköliitännät), voitelupatruunoiden toimintaan, moottoreiden
puhtauteen ja vuotoihin liittyviä
tarkastustoimenpiteitä. Likaantunut
moottori saattaa toimia kuumentuneena, kuluttaa energiaa ylimäärin ja
sen kestoikä samalla lyhenee. Yhdessä
esimerkissä moottorin käyntilämpötilaa saatiin alennettua käyttäjän
11.12.2012 mittaus näyttäisi linjausvikaa (saattaa
johtua myös kun peti joustaa), eli linjauksen tarkistus
ja uusi kytkinkumi. xskfjaku
4.1.13 linjattu ja kummi vaihdettu. afikma6
Kuva 5. Kokonaistason mittausten trendi, värähtelytaso on noussut, yllä tehdyt
toimenpiteet.
5
TNA Training Needs Analysis
koulutustarpeet selville
havainnon ja puhdistuksen avulla 40
prosenttia, millä on oleellinen merkitys
moottorin jäljellä olevaan kestoikään ja
energiankulutukseen.
Tulokset sopimuksen
ensimmäisiltä kahdelta
vuodelta
SKF:n käyttövarmuussopimuksen
yhtenä tunnuslukuna on seurattu
ennakoivien ja korjaavien kunnossapitotöiden suhdetta pyörivillä laitteilla.
Tämä tunnusluku on sopimusaikana
kehittynyt tavoitteiden mukaisesti ja
korjaavan kunnossapidon osuus on
vähentynyt selvästi. Kriittisten kohteiden pyörivien laitteiden vikaantumiset
on saatu etukäteen selville mittauksen
luotettavuuden ollessa erinomaisella
tasolla. Näistä kriittisistä laitteista ei
ole aiheutunut tuotannolle yllättäviä
seisokkeja.
Voitelun toimenpiteet ja järjestelmien huollot on toteutettu voiteluohjelman mukaan ja tämän voidaan
uskoa tuovan pidemmällä aikavälillä
selviä säästöjä kunnossapitokustannuksissa. Jälkivoideltaviin kohteisiin
menee oikea määrä rasvaa, ei liikaa,
eikä liian vähän. SKF:n System 24
voitelupatruunoiden käyttöä on lisätty
ja niiden toiminta on jatkuvan seurannan alla.
ODR toiminnalla tuotannon
suunnitelmallinen toteutus parantuu
edelleen sekä yhteistyö kunnossapidon ja käyttöhenkilöstön kanssa
6
lisääntyy entisestään, kun laitteiden
toiminnasta tulee entistä enemmän
yhteinen puheen- ja kiinnostuksen
aihe. Myös kunnossapitokustannusten alenemisella voidaan saavuttaa
merkittäviä hyötyjä. Kunnossapidon,
ennakoivien toimenpiteiden ja käyttäjien havainnointikierrosten kokonaisuudelle muodostetaan parhaiten
tehtaan tuotantoa ja käyttövarmuutta
edesauttava kokonaisuus, mikä vaatii
pitkäjänteistä yhteistä kehitystyötä eri
osapuolilta.
Yhdessä tehtyjä kustannussäästölaskelmia SKF:n Documented Solution
Program eli DSP -ohjelmalla on kertynyt ensimmäisenä vuonna n. 300 000
euron edestä. Toisen vuoden osalta
laskelmat ovat vielä kesken, mutta
kokonaisuutena säästöt ovat merkittäviä. Myös monia kehityskohteita
on havaittu tehtaan laitteisiin liittyen,
joita toteutetaan mahdollisuuksien ja
taloustilanteen salliessa.
Kokonaisuutena tehtaan ja sen
toimintaa ylläpitävien palveluorganisaatioiden menestyminen ratkaistaan
yhteistyössä ihmisten kesken. Hyvä
tekniikka ja osaaminen eivät yksistään
riitä, vaan yhdessä tekeminen, toisten
huomiointi sekä oikeiden asioiden
käytännön toteuttaminen ratkaisevat
jokapäiväisessä työssämme kaikkien
sidosryhmien kesken.
SKF Käyttövarmuuspalvelut
tarjoavat käyttövarmuuden
kehitys-, kunnonvalvontaja voitelupalveluiden lisäksi
erilaisia vakio- ja räätälöityjä
koulutuksia sekä asiakkaan
kunnossapidon auditointeja.
Eri kunnossapidon osa-alueiden auditoinneissa SKF käyttää tukenaan verkkopohjaista CNA - Client Needs Analysis kyselyä. CNA:n avulla hahmotetaan
asiakkaan nykytila ja potentiaaliset
kehityskohteet kunnossapitotoiminnan
eri osa-alueilla. Training Needs Analysis
(TNA) -kyselyllä pureudutaan pintaa
syvemmälle henkilöstön osaamisessa.
TNA–kyselyssä eri työtehtävissä
toimiville henkilöille esitetään omaan
tehtävänkuvaan liittyviä kysymyksiä.
Kysymyspatterit koostuvat seuraavista
aihealueista:
1. Laakerointi ja tiivistys
2. Voimansiirto
3. Voitelu
4. Öljyanalyysit
5. Värähtelyanalyysit
6. Juurisyyanalyysit
7. NDT- testit
8. Lämpökuvaus
9. Moottoritestit
10. Linjaus ja tasapainotus
11. Energia ja kestävyys
12. Kunnossapitostrategia
13. Töiden suunnittelu
14. Varaosien optimointi
Kuva 1. Eri tehtävissä olevia työntekijöitä
Mitä kunnossapidon
henkilöstöltä TNA -kyselyllä halutaan selvittää?
TNA:lla todennetaan henkilöstön
osaaminen kunnossapitoon liittyvillä
osa-alueilla. Tavoitteena on tuottaa
asiakkaalle tieto, onko kunnossapitohenkilöstöllä riittävät perustiedot ja
ammattitaito tehtävissään sekä mitä
osaamisia pitää kehittää. Hyvällä ja
alati kehittyvällä osaavalla henkilöstöllä on merkittävä vaikutus tuotantolaitoksen toimintakykyyn.
Osaamiskartoitus toteutetaan
auditointiperiaatteella, missä menetel-
minä käytetään TNA -training verkkokyselyä, henkilöstöhaastatteluja ja
henkilöarviointeja.
TNA -kyselyn tulosta käytetään
tukityökaluna henkilöstön osaamismatriisin täydentämisessä. Osaamismatriisissa määritetään eri kunnossapidon
toimialueille omat ryhmät kuten, johto,
työnjohto, mekaaninen-, sähkö- ja
automaatiokunnossapito. Ryhmille määritetään asiakkaan kunnossapitotoiminnassa tarvittavat osaamistarpeet, jotka
lisätään matriisiin. Matriisiin kirjataan
henkilöstön tehtävänkuvia määritettäessä mihin ryhmään kukin kuuluu.
Henkilöstöryhmään määritetyt
osaamisalueet pisteytetään saatujen
7
FQM Kevitsa
Mining Oy:n
voiteluohjelman
rakentaminen
Kuva 2. Malli osaamismatriisista
tietojen perusteella. Pisteytysasteikot
ja tarkentavat määritteet käydään asiakkaan kanssa yhdessä läpi yrityksen
tavoitteiden perusteella. Pisteytystieto
koostetaan esim. TNA -kyselyn, haastattelujen, tenttien tai itse-/ esimiesarvioiden perusteella. Osaamisalueet,
joita henkilön ei tarvitse hallita,
jätetään pisteyttämättä.
Osaamismatriisin näkymänä
saadaan esimerkiksi tietyn henkilön
pisteytyksien keski-arvo tai jokaista
osaamisaluetta koskeva keski-arvo
koko henkilöstön osalta (kuva 2).
Osaamismatriisista lopputuloksia voidaan havainnoida kaavioilla.
Kuvassa 3 Spider -kaavio esittää
henkilöstön osaamista keskiarvoina eri
aihealueilla.
laatii osaamiskartoituksen loppuraporttiin koulutussuunnitelman koulutuksista aikatauluineen. Koulutukset
voivat olla SKF:n verkkokoulutuksia,
vakiokoulutuksia tai räätälöityjä koulutuksia tai muun koulutuksia tarjoavan
toimijan palveluita.
Toinen etu asiakkaalle on osaamismatriisin hyödyntäminen henkilöstön
kehityskeskusteluissa, missä helposti
voidaan seurata ja dokumentoida
henkilökohtaisten osaamistavoitteiden
ja koulutustarpeiden toteutumista
pisteytysmenetelmällä.
First Quantum Minerals Ltd:n hallitus päätti uuden nikkelikupari -kaivoksen avaamisesta Suomeen Kevitsaan Marraskuussa 2009. Kaikkiaan FQM omistaa globaalisti seitsemän
eri kaivosta, joista Suomessa on tällä hetkellä Pyhäsalmen
ja Kevitsan kaivokset. Kaivosyhtiö FQM Kevitsa Mining Oy:n
kaivoksen rakentaminen Kevitsaan aloitettiin kesällä 2010 ja
kaivoksen tuotanto käynnistettiin syksyllä 2012.
Mitä asiakas saa
osaamiskartoituksesta?
Asiakkaan tavoitteisiin nähden etuna
on ulkopuolisen tuki kehitettävien
osaamisalueiden tunnistamisessa. SKF
8
Kuva 3. Esimerkki Spider-kaavio yhteenvedosta
Kuva 1. FQM Kevitsan kaivosalue Sodankylässä.
9
Voiteluohjelman
rakentaminen
Kuva 2. Voiteluohjelman kartoitustyötä pumpuilla.
Yleistä Kevitsasta
Alueen arvioituihin malmivarantoihin
perustuva kaivoksen elinikä arvioidaan
olevan noin 30 vuotta.
Kaivoksen keskeytyksetön tuotanto on elinehto kaivoksen halutulle
kannattavuudelle. Yhtenä tärkeänä
tekijänä laitteiden toimintavarmuudessa on tuotantoprosessin laitteiden
laakerien ja tiivisteiden riittävä ja
oikea-aikainen jälkivoitelu.
Tarve voiteluohjelmalle
Vielä kaivoksen tuotantoprosessin
testiajojen kynnyksellä Kevitsan
10
kaivokselta puuttui pyörivien
laitteiden laakerien ja tiivisteiden
rasvavoitelun systemaattinen
voiteluohjeistus.
Kyseisen voiteluohjeistuksen
tekemiseen ei kaivoksen omasta
organisaatiosta löytynyt tuolla hetkellä
riittävää resurssia.
SKF:n teknisen konsultoinnin
voiteluasiantuntijoihin otettiin yhteyttä
ja sovittiin yhteistyöstä missä SKF
rakentaisi koko kaivoksen laitekannalle rasvavoiteluohjeistuksen. Työn
suorittamisella oli tiukka aikataulu,
koska tuotannon koeajoihin oli aikaa
vain muutamia viikkoja, jonka jälkeen
laitteiden luoksepäästävyys voitelukar-
toituksen kenttäkierroksella vaikeutuisi
huomattavasti.
Tilatulla voiteluohjelmalla oli
tarkoitus varmistua siitä että kaikki
tuotannolle tärkeät laitteet toimivat
voitelun näkökulmasta vikaantumatta
koko niille suunnitellun elinkaaren
ajan.
Tehty voiteluohjelman rakentaminen
on osa SKF:n tuotteistamaa Lubrication Management -prosessia, jonka
lopputuloksena oli tässä työssä voiteluohjelman luominen rasvavoideltaville
laitteille.
Voiteluohjelman rakentaminen
sisälsi voitelijan voitelukierrosten luomisen, laitteiden jälkivoitelumäärien ja
-taajuuksien laskemisen sekä voitelutöiden yleisen opastaminen yhdessä
Kevitsan tulevien voitelijoiden kanssa
tehtyjen kenttäkierroksien aikana.
Voitelukartoitustyö tehtiin Kevitsassa kenttäkierroksilla kahden päivän
aikana käymällä läpi lähes kaikki
rasvavoitelun piirissä olevat tuotannon
laitteet. Kierrosten aikana varmistettiin kaikkien voitelupisteiden sijainnit
ja niiden lukumäärät, havainnointiin
havainnoitiin käyttöolosuhteet, otettiin
selventäviä valokuvia sekä varmistettiin ennalta saatujen laitetietojen
paikkansapitävyys.
Kenttäkierrosten aikana pystyttiin
jo alustavasti määrittämään voitelijoille
mielekkäät ja tehokkaat voitelureitit.
Järkevien voitelureittien avulla luotiin
edellytykset voitelijoiden mielekkäälle
työskentelylle tulevaisuudessa voitelun näkökulmasta helposti hallittavien
työkokonaisuuksien avulla.
Kentällä tehtyjen kartoituskierrosten perusteella pystyttiin jälkikäteen
laskemaan laitteiden laskennalliset
jälkivoiteluvälit huomioiden kuitenkin
tarvittaessa laitteiden alkuperäisvalmistajien voitelusuositukset jälkivoiteluvälin ja -määrän suhteen.
Voiteluohjelma tehtiin kaivoksella
käyttöön valituille voiteluaineille. Kaikki
laskennat tehtiin SKF:n jälkivoiteluvälin
ja rasvan kestoikä -laskentaohjelmilla
(SKF DialSet, SKF LubeSelect).
Kokemukset ja kehitys
Kevitsan voiteluhuollon henkilöt ja
tuotannon johto ovat todenneet SKF:n
toimittaman voiteluohjelman vastanneen heidän tarpeitaan ja onnistuneen
lopputuloksen osalta erinomaisesti.
Voiteluohjelmaa on pidetty lähtökohtana laitteiden jälkivoitelurutiinien
suorittamiseen.
Voitelun taajuutta ja voitelumäärien optimointia voidaan edelleen
tehdä SKF:n kaivoksen alueella suorittaman koneiden ja laitteiden värähtelyyn perustuvan kunnonvalvonnan
avulla. Kunnonvalvonnalla voidaan
havaita mm. laakerien puutteellinen
voitelutilanne.
Tulevaisuuden haasteena voitelijoilla on huolehtia nyt tehdyn voiteluohjelman jatkuvasta päivittämisestä
tuotanto-olosuhteiden tai voitelutarpeiden mahdollisten muutosten
osalta. Myös eteen tulevien laakerivaurioiden todelliset aiheuttajat tulisi
systemaattisesti selvittää laakerivaurioanalyysien avulla, jotta laitteiden
elinkaarta voitaisiin vielä entisestään
pidentää.
Kuva 3. Ote voiteluohjelmasta sähkömoottoreille.
11
MCI-kuntoilmaisin
– edullista käyttövarmuutta
Yksinkertainen ja
älykäs värähtelyanturi
CMSS 200
SKF:n Machine Condition Indicator
eli MCI -kuntoilmaisin antaa tehtaille
luotettavan ja edullisen tavan valvoa
pyöriviä koneita. Se sopii erinomaisesti
jatkuvakäyttöisille koneille. Värähtelyanturi ja hälytyksen merkkivalo
ovat integroitu kokonaisuus. Paristokäyttöinen MCI ei vaadi kiinteää, eikä
langatonta yhteyttä. Se asennetaan
suoraan koneeseen pysyvästi jaksottaisia mittauksia varten. MCI-kuntoilmaisin toimii samalla periaatteella
kuin autoista tuttu "Check engine"
-valo vilkuttaen merkkivaloa ongelmatilanteessa ilmaisemalla näin tarkemman analyysin tarpeesta. Kolme LEDvaloa vilkkuu vihreänä, oranssina tai
punaisena erilaisilla kiertonopeuksilla
ja kestoilla osoittaakseen kulloisenkin
toiminnon tai hälytyksen tilan.
12
Hyödyt
 Yksinkertainen ja edullinen ratkaisu koneiden kunnonvalvontaan
 Vähemmän kriittisten koneiden
kunnonvalvonnan mittauskierroksia voidaan harventaa tai poistaa
ne kokonaan
 Vähentää huoltopalvelujen tarvetta
sekä tuotanto ja kunnossapitokustannuksia, kun vikaantumiset
havaitaan ennakoidusti
 Vapauttaa huoltohenkilöstön aikaa
juurisyyanalyyseille ja kunnossapitoon
 Voidaan yhdistää ODR-tarkastuskierroksiin (Operator Driven
Reliability eli käyttäjävetoinen
kunnossapito)
Soveltuvuus
 Sopii jatkuvakäyttöisille koneille,
jotka käyvät tasaisella nopeudella
900–3600 r/min
Mikäli taso ei ylitä hälytyksen alarajaarvoa, ilmaisin palautuu lepotilaan.
Yksinkertaista,
luotettavaa,
edullista kunnonvalvontaa
Säätely pitkäkestoiseen
patterin elämään
Paristolla toimiva MCI -kuntoilmaisin
säästää energiaa olemalla lepotilassa
suurimman osan ajasta, heräämällä
8 kertaa vuorokaudessa ennalta
asetetuissa aikajaksoissa tekemään
mittaukset. Kun se on aktivoitu, MCI
alkaa tehdä mittauksia välittömästi
arvioimalla koneen värähtelytason.
Luotettava ja
toimintavarma
MCI on umpinainen, paristokäyttöinen ja itsenäinen kunnonvalvontayksikkö teollisuuskäyttöön. Täysin
tiiviissä MCI:ssä on sisäiset anturit,
jotka mittaavat värähtelynnopeutta,
verhokäyrän kiihtyvyyttä ja koneen
pinnan lämpötilaa. Käsitelläkseen
monia erilaisia konetyyppejä, MCI:lla
on kaksi eri toimintatilaa: raja-arvoon
perustuva sekä prosentuaalinen hälytyskäsittely.
Varmistava ja
mukautuva hälytys
Jos MCI havaitsee hälytystilanteen, se
tekee automaattisesti varmistuksen
toistamalla mittauksen. Tämä toiminto
13
ODR sovellus
palovesipumppujen
koeajoissa
Olemme tottuneet pitämään ja näkemään Microlog
Inspectoria käyttäjävetoisen
kunnonvalvonnan työkaluna
(ODR -tarkastustoiminta).
Tässä artikkelissa käsitellään
sen hyödyntämistä palovesipumppujen määräaikaisissa
koeajoissa ja tarkastuksissa
Neste Oilin jalostamon
teollisuuspalokunnassa
Porvoossa.
Kuva 1: MCI -kuntoilmaisin sähkömoottorissa.
auttaa sulkemaan pois hetkellisistä
ilmiöistä aiheutuneet satunnaiset
hälytykset. Mikäli hälytysraja ylittyy
vain vähän, MCI varmistaa tilanteen
kehitystä enintään 12 tuntia ennen
kuin punainen LED-valo syttyy.
Hälytysrajan ylityksen ollessa suuri,
kuntoilmaisin tunnistaa tilanteen ja
tekee vähemmän varmistuksia ennen
hälytystä. Vakavammat hälytykset
vilkuttavat punaista merkkivaloa nopeammin kuin pienemmät hälytyksen
aiheet. Kaikki hälytykset varmistetaan
uusintamittauksella. Kun laite on
tarkistanut hälytyksen oikeellisuuden,
punaiset LED-merkkivalot vilkkuvat
kulloinkin ilmaistavan hälytystyypin
mukaisesti yhden viikon ajan.
Helppo asentaa,
aktivoida, yhdistää ja
vaihtaa
Kuva 2: MCI-ilmaisimen ledit ylhäältäpäin katsottuna.
14
MCI-kuntoilmaisin aktivoidaan ja resetoidaan magneettiavaimella. Avaimella
voidaan vaihtaa myös lähettimen
toimintatapaa, asettaa värähtelyn
lähtöarvot ja kuitata hälytykset. Laitteen päällä on sarjanumeron sisältävä
QR-koodi, joka helpottaa koneen
liittämistä esimerkiksi ODR-ohjelmaan
sekä huoltoreitteihin ja suunniteltuihin
tarkastuksiin.
Palomiesten (28 henkilöä ja 4 vuoroa) vastuulle kuuluu jalostamon 5
pumppaamoa, joissa on yhteensä 13
palovesipumppua.
Ominaisuudet
 Toimii itsenäisesti
 Värähtelynopeuden mittaus
koneen yleiskunnon valvontaan
 Verhokäyrämittaus havaitsee
laakerivaurion ja voitelukalvon
pettämisen aikaisessa vaiheessa
 Lämpötilamittaus paikallistaa laitteen ylikuumenemisen
 Vaihtoehtoisten hälytyskäsittelyjen ansiosta MCI soveltuu monille
erityyppisille koneille
 Hälytystilan varmistus uusintamittauksilla estää väärät hälytykset
A4 aika
Jari Perttula tekee koeajoon liittyviä mittauksia PDA+MCD laitteilla
Paperiversioiden aikaan palovesipumppujen koeajot ja näissä tehtävät
tarkastukset tapahtuivat noin 7 viikon
välein. Koeajopäivänä suoritettiin
kaikki jalostamon alueen palovesipumppujen koeajot ja tarkastukset
töissä olevan vuoron toimesta. Erityisesti isojen dieselpumppukoneikkojen
koeajot olivat vaikeita toteuttaa ilman
kunnon yksityiskohtaista ohjeistusta,
josta olisi ilmennyt, missä järjestyk15
Kaikki kunnossa! Kuvassa Apulaispalopäällikkö Antti Mehto ja Palomies Jari Perttula
sessä ja millä säädöillä/arvoilla kukin
toiminto täytyy tehdä, ettei laitteisto
vahingoitu.
Koska koeajopäivä oli 7 viikon
välein osaaminen ja kokemus koeajoista eivät karttuneet harvan syklin
vuoksi. Koeajot epäonnistuivat usein
jo pelkästään puutteellisten ohjeiden
takia. Niiden yhteydessä tehtiin muutamia ns. normitarkastuksia, esim.
paine, virtaus, venttiilin toiminta jne.,
jotka merkattiin tarkastuspöytäkirjaan.
Tämän jälkeen tarkastuspöytäkirja
toimitettiin esimiehelle kuitattavaksi,
jonka jälkeen pöytäkirja päätyikin
pöytälaatikon mappiin.
Ennakkohuolto pumpuille oli
satunnaista ja värähtelymittauksiin
perustuvaa voitelua ei tehty. Pumppaukseen liittyvät viat tulivat lähes
aina yllättäen. Yleisimpiä vikoja olivat
laakeriviat, akselikatkot ja pumppujen poksivuodot sekä koekäytöissä
rikkoontuneet venttiilit.
16
Nykyaika
Noin kolme vuotta sitten alueen konetarkastaja kiinnitti huomion yllättäviin
pumppujen rikkoontumisiin ja koeajojen yhteydessä tulleisiin vikoihin.
Samoihin aikoihin teollisuuspalokunnasta otettiin yhteyttä kunnossapidon
kehitysinsinööriin jatkuvien vikaantumisten ja laitteiden epäkäytettävyyden
takia. Kehitysinsinööri esitti palokunnan esimieskunnalle ratkaisua, jota
kannattaisi kokeilla ongelmien vähentämiseksi. Ratkaisu oli SKF:n Microlog
Inspector ja Aptitude Analyst -ohjelmisto. Kehitysinsinöörillä oli jo monen
vuoden kokemus ohjelmiston käytöstä
Porvoon jalostamon energialaitoksella,
jossa järjestelmää käytetään mm.
mittauksiin perustuvaan pyörivien
laitteiden jälkivoiteluun ja ODR:ään
Tueksi toimintatapamuutoksen
luontiin saatiin pari palomiestä ja
palomestari, joilla oli hyvä kokemus
Tarkastuskohteet on merkitty myös koneeseen.
pumppujen koeajoista. Vanhat koeajoihin liittyvät ohjeet otettiin tarkasteluun. Palomiesten kokemusta ja
paperiversioiden ohjeita hyväksikäyttäen alettiin luoda Aptitude Analyst
Esimerkki MI:n pisteeseen tehdystä
kuvaohjeesta
–ohjelmaan oikeaa sisältöä ja tarkastusjärjestystä diesel- sekä sähkökäyttöisille pumpuille.Tarkastuspisteiden
alle liitettiin kuvaohjeet ohjaamaan
laitteen koeajoa ja tarkastusta.
Koeajot suoritetaan 5 viikon välein
ma-pe nk. KUMI viikkona (kunnonvalvonnan mittaukset). Yhtenä
päivänä suoritetaan aina vain yhden
pumppaamon pumppujen koeajot ja
tarkastukset. Tällä menettelytavalla
päästään siihen, että kaikille vuoroille
tarkastusalue vaihtuu ja näin kokemus
sekä tuntemus alueen pumppaamoista kasvavat.
Tarkastajat (2 miestä) ovat koeajojen aikana yhteydessä radiopuhelimitse paloaseman hälytyskeskukseen,
jolloin varmistetaan, että kentällä
näkyvät suureet vastaavat aseman
näytöllä olevia suureita.
Palomiesten mukaan uuden teknologian myötä koeajoista on tullut helpompia ja yksinkertaisempia toteuttaa.
Microlog Inspector ohjaa järjestelmällisesti koeajoa ja niissä tehtävät värähtelymittaukset ovat erityisen mielenkiintoisia. Jos tarkastusta tehdessä jokin
seikka on unohtunut, niin kuvaohjeet
löytyvät Inspectorin infonapin takaa.
Koeajojen yhteydessä tehdyt mittaukset (gE, mm/s ja C) ja aistitarkastukset antavat tärkeää tietoa kunnossapidolle laitteiden kunnosta. Kaikki
mittaukset ja tarkastukset tallennetaan Aptitude -järjestelmään, mistä ne
saadaan ulos raportteina ja trendikuvina kaikille, jotka niitä tarvitsevat.
Poikkeama tarkastuspisteessä kertoo jo kentällä kulloinkin tarkastusta
tekevälle palomiehelle, jos kyseisessä
pisteessä varoitus tai hälytysrajat ylittyvät. Tulleista poikkeamista tehdään
kunnossapitojärjestelmään häiriöilmoitus toimenpiteitä varten. Näillä
säännöllisillä palomiesten tekemillä
järjestelmällisillä koeajorutiineilla ja
niissä tehtävillä tarkastustoiminnoilla
voidaan ennakoida alkavat viat ja
muutokset hyvissä ajoin ennen kuin
laitteet rikkoutuvat. Tämä helpottaa
kaikkien elämää töissä, kun laitteet
toimivat kuten niiden on suunniteltukin toimivan. Laitteiden hyvällä toimivuudella on suora vaikutus työturvallisuuteen ja prosessiturvallisuuteen.
Positiiviset muutokset palovesilaitteiden käytettävyydessä on huomioitu jo
jälleenvakuuttajienkin toimesta.
Porvoon jalostamon teollisuuspalokunnan erinomaisten käyttökokemusten ja tulosten ansiosta vastaava
toiminta on otettu käyttöön myös
Naantalin ja Singaporen jalostamoilla.
Porvoon jalostamon palovesipumppujen määrää tullaan lisäämään.
Uudet pumput lisätään tämän toimintatavan piiriin.
Voidaankin todeta, että monipuolista Aptitude Analystin ja Microlog
Inspectorin käyttöä rajoittaa lähinnä
kykymme soveltaa sitä luovasti.
17
SKF:n
nettisivut
uudistuivat
Nettisivut ovat yrityksille
yhä tärkeämpi kontaktikanava. Myös SKF
tunnisti tarpeen lähteä
nykyaikaistamaan sivujaan
ja parantamaan niiden
käytettävyyttä.
Taustaa
Muutaman vuoden intensiivisen
kehitystyön jälkeen konsernin www.
skf.com sivusto avattiin uudistettuna
käyttäjille tämän vuoden alussa. Maailman valtakielillä sivuston laajuus on
noin 900 sivua. Pienten kielialueiden
kohdalla, kuten Suomi, on päädytty
noin 300 sivuun. Näiltä sivuilta yksityiskohtaisempaa tietoa haettaessa
ohjelma linkittyy edelleen yhtymän
englanninkielisille sivuille. Kaikkiaan
kieliversioita tulee sivustoilla olemaan
35 kappaletta. Suomenkieliset sivut
www.skf.fi otettiin käyttöön maaliskuussa 2013.
Vinkkejä käyttäjille
Sivuston käyttöoikeudet on jaettu kolmeen ryhmään. Pääosa materiaalista
on kaikkien vapaassa käytössä. Osa
laskenta- ja valintatyökaluista vaatii
käyttäjän rekisteröitymistä.
Jälleenmyyjille on lisäksi oma,
vain heidän käyttöönsä tarkoitettu
osio.
Yksittäisiä tuotteita voi kätevästi
hakea ”Hae” -toiminnolla. Tuotekategorioiden alta löytyvät yksityiskohtaiset
18
tuoteluettelot ja myös tuotteiden CAD
-kuvat suunnittelijoiden käyttöön. Sivujen Palvelut –osiosta löytyy hyödyllistä
tietoa tuotantovälineiden elinkaaren
hallintaan, kestävän kehityksen seuraamiseen ja energian tehokkaaseen
käyttöön ja säästämiseen.
Teollisuusratkaisut –osiossa on
esitelty SKF:n tarjontaa eri teollisuu-
den toimialojen ominaisia haasteita,
käytettävyyttä ja omistajuuden kokonaiskustannuksia painottaen.
SKF:n julkaisemat painotuotteet,
esitteet ja käyttöturvallisuustiedotteet
löytyvät osiosta Knowledge Centre.
Tänne sijoitetusta Media Librarysta on
ladattavissa tuhansia pdf-muotoisia
dokumentteja.
Monipuolista mediaa
Koneensuunnittelijoiden avuksi sivustolta löytyy työkaluja useissa eri
formaateissa; suoraan selaimen kautta
toimivia Google Play ja App Store
-versioita ja PC:lle erikseen ladattavia
laskenta-, valinta- ja analysointiohjelmia. Tehokkaimmat työkalut vaativat
käyttäjältä rekisteröitymisen. Sivuston
informatiivisuutta parantamaan sinne
on lisätty huomattavasti videoita ja
animaatioita. Nykyaikaa seuraten sieltä
tietysti löytyvät myös linkit SKF:n Facebookiin ja SKF materiaaliin You Tubessa.
Uudesta SKF sivustosta on luotu
liikkuvien käyttäjien tarpeisiin myös
mobiiliversio m.skf.com.
19
SKF Explorer rullalaakerien
Kaavio 1. Laakeriteräksen suhteellinen kuluminen
uusi sukupolvi
Suhteellinen kuluminen
Normaali
bainiittinen teräs
SKF bainiittinen
teräs
Uuden sukupolven
bainiittinen teräs
Kaavio 2. Suhteellinen L10 kestoikä huonolla voitelulla - laakeri 22220 E
Suhteellinen L10 kestoikä
CARB® kaarirullalaakeri
SKF Explorer laakerien
sertifioitu suorituskyky
SKF Explorer laakerien standardilaakereita parempi suorituskyky on
sertifioitu Det Norske Veritaksen ja
Germanisher Lloydin tahoilta.
Pallomainen rullalaakeri
Uusi Explorer sukupolvi kattaa tällä
hetkellä SKF:n pallomaiset rullalaakerit, pallomaiset painerullalaakerit sekä
Carb -kaarirullalaakerit.
20
Uuden sukupolven laakerien
valmistuksessa on käytetty uuden
sukupolven laakeriterästä ja uutta,
parannettua teräksen karkaisuproses-
Laakerin
22220
kestoikä,
(kuorma 140
kN, kappa
1.76, 1500
rpm)
SKF asettaa rajat
laakerien suorituskyvylle
SKF nosti laakerien suorituskyvyn
uudelle tasolle vuonna 1997 luodessaan SKF Explorer laatuluokan.
Nyt näiden SKF Explorer laakerien
suorituskykyä on edelleen parannettu kestämään aiempaa paremmin
vaikeita käyttöolosuhteita. On kyse
Explorer luokan uudesta sukupolvesta!
Alkuperäinen
SKF Explorer teräs
Pallomainen painerullalaakeri
Kilpailijoiden laakerit
Alkuperäinen SKF Explorer
laakeri 22220
Kuva 1. Kilpailijoiden laakerit - alkuperäinen SKF Explorer laakeri 22220
sia. Muun muassa näillä parannuksilla
on uuden sukupolven Explorer laakerien suorituskykyä saatu parannettua
entisestään.
Seuraavassa on kuvattu testituloksia vertaamalla SKF 22220 E – Explorer laakerin kestoikää muiden valmistajien vastaavaan laakeriin. Vertailutestit
on toteutettu ennen viimeistä SKF
Explorerin materiaalipäivitystä. (kuva 1)
Uuden sukupolven Explorer laakerien parantuneiden ominaisuuksien edut
ovat suurimmillaan likaisissa ja puutteellisen voitelun käyttöolosuhteissa sekä
korkeasti kuormitetuissa kohteissa.
Uuden sukupolven laakereita on
verrattu testein alkuperäisiin Explorer
laakereihin SKF testilaboratorioissa
Schweinfurtissa ja Göteborgissa, SKF
tutkimuskeskuksessa Hollannissa sekä
Uuden sukupolven
Explorer teräs
KHT yliopistossa Tukholmassa. Parannusta on todistetusti saatu seuraavilla
osa-alueilla:
Huomattavasti parantunut kulumisen kesto
Testitulokset osoittavat uuden sukupolven teräksen olevan alkuperäistä,
SKF Explorer laakerien terästä, kulutusta kestävämpää (kaavio 1).
Pidempi kestoikä puutteellisessa voitelussa
Uusi Explorer sukupolvi kestää kaksi
kertaa alkuperäistä Explorer luokkaa
pidempään puutteellisella voitelulla.
(kaavio 2)
2121
Pidempi käyttöikä
likaisissa
olosuhteissa
SKF Engineering & Research Centre
on varmentanut käyttöiän parannuksen likaisissa käyttöolosuhteissa. Uusi
Explorer sukupolvi kestää likaisuutta
lähes kaksi kertaa alkuperäistä Explorer luokkaa paremmin (kaavio 3)
Hitaampi vikaantumisen
eteneminen
Laakerin vierintäpinnalle teräksen
väsymisestä syntyvä kuoriutuma voi
pahimmillaan johtaa laakerirenkaan
katkeamiseen ja edelleen laitteen
suunnittelemattomaan pysäyttämiseen.
Uuden sukupolven Explorer laakerien vikaantuminen on hitaampaa kuin
perinteisten Explorer laakerien. Laakeri-
renkaiden särö-katkaisutestit osoittavat
uuden materiaalin kestävän aiempaa
paremmin vierintäpinnan kuoriutumia
ennen renkaan katkeamista. (kaavio 4).
Aiempaa hitaampi vaurion eteneminen
antaa kunnonvalvonnalle ja kunnossapidolle enemmän aikaa reagoida ja
toteuttaa laakerin vaihto suunnitellusti
tuotannon siitä kärsimättä.
Uuden sukupolven
Explorer laakerien
merkintä
Uuden sukupolven Explorer laakerit
tunnistaa laakerissa ja pakkauksessa
olevasta WR merkinnästä.
(kuvat 2 ja 3)
Kaavio 3. Suhteellinen L10 kestoikä - likaa laakerissa - laakeri 22220 E
Suhteellinen L10 kestoikä
Alkuperäinen
SKF Explorer teräs
Uuden sukupolven
Explorer teräs
Kaavio 4. Radiaalisen särön syvyys ennen renkaan katkeamista
Särön syvyys, % renkaan paksuudesta
Alkuperäinen ja
uuden sukupolven
martensiittinen teräs
Kuva 2. WR merkintä laakerissa.
22
Alkuperäinen SKF
Explorer bainiittinen
teräs
SKF koulutusuutisia
Pätevöitymiskoulutukset
värähtelyanalysoijille ja
voitelijoille mahdollistavat
osaamisen lisäämisen ja
todentamisen. Ammattitaito
on alati tärkeä perusasia
työssä menestymiselle.
Tämän edesauttamiseen
tähtäävät uudet pätevöitymiskoulutuksemme. Olemme
myös uudistaneet koulutustilojamme SKF:n Espoon
konttorilla, panostaen viihtyvyyteen sekä käytännön
harjoituksissa käytettävään
luokkahuoneeseen.
Koulutuksissa tulemme suuntautumaan entistäkin enemmän pätevöitymisiin tähtääviin koulutuksiin.
Uskomme pätevöitymisen ja sen
mahdollistavan osaamisen osoituksen
olevan tulevaisuudessa kilpailukykyä
vahvistavia tekijöitä kunnossapidon
vaativassa maailmassa. Räätälöityjen
Kuva 1. Voitelun pätevöitymiskoulutus Muuramessa
koulutuksien osuus koulutustoiminnastamme on merkittävä ja kasvaa
vuosittain, tarjoamme jatkossakin erilaisiin asiakastarpeisiin tulevia kouluttautumisvaihtoehtoja eri paikkakunnilla.
Koulutustarjontaamme olemme tämän
vuoden aikana rakentaneet kaksi erilaista kunnossapitoalan ISO standardin
mukaista pätevöitymiskoulutusta.
Värähtelyanalysoijan
pätevöitymis
koulutukset
Tammikuussa 2013 järjestetty Värähtelyanalysoijan Tason 1 koulutus on
ohjelmassa seuraavan kerran tämän
vuoden lokakuussa.
Uuden sukupolven
bainiittinen Explorer
teräs
Kuva 3. WR merkintä pakkauksessa.
Kuva 2. Muuramen koulutuksessa käytettävä ”temppurata”.
Kuva 3. Uusi koulutustila Espoossa.
23
Vuoden 2014 ohjelmaan uutuuksina tulevat tasoille 2 ja 3 tähtäävät
värähtelyanalysoijan koulutukset.
Tämän mahdollistaa Neurovision Oy:n
kanssa solmittu yhteistyösopimus.
Koulutusmateriaalit ja pätevöitymiskokeet ovat Mobius Instituten tuottamaa
materiaalia, suomeksi käännettynä.
Käytännönläheisinä kouluttajina tulevat
toimimaan SKF:n sertifioidut henkilöt.
Voitelijan pätevöitymiskoulutukset
Huhtikuussa 2013 ensimmäiseen
voitelijan pätevöitymiseen tähtäävään
koulutukseen osallistui 10 henkilöä.
Pätevöitymisen osoittavaan tenttiin
heistä osallistui kahdeksan, joista
kuusi kandidaattia suoriutui hyväksytysti. Koulutuksen ansiosta meillä on
nyt Suomessa ensimmäiset pätevöityneet voiteluasiantuntijat.
ISO standardia noudattava koulutusohjelma ja tentti on luotu yhteistyössä
AEL:n, Inspecta Sertifioinnin sekä
teollisuuden asiantuntijoiden kanssa.
Seuraavan kerran kyseinen koulutus on
ohjelmassa marraskuussa 2013 ja sen
pitopaikka on SKF:n voitelujärjestelmätehdas Muuramessa, jossa on erinomaiset puitteet kyseisen koulutuksen pitoon.
Koulutuksessa luennoivat SKF:n, AEL:n
sekä Colly Companyn henkilöt.
Ensimmäinen koulutus sai osallistujilta erittäin hyvää ja kannustavaa palautetta. Koulutuksen kesto tentteineen
on pituudeltaan kolme päivää. Ennen
varsinaista koulutusta osallistujat saavat etukäteismateriaalia ja kotitehtäviä,
jotka tulee palauttaa kurssille tullessa.
Uudet koulutustilat
Espoossa
SKF Espoon uudet koulutustilat
jakaantuvat luentosaliin, ryhmätyötiloihin sekä käytännön harjoituksille
varattuun huoneeseen. Tilat otetaan
käyttöön syksyn koulutuksissa.
Vaikka tilat ovat uudet, koulutusjärjestelyistä ja kehitystoiminnasta
Kuva 4. Uudessa harjoitustilassa
menossa tasapainotuskoulutus.
vastaavat vanhat tutut henkilöt.
Koulutusinfoa ja koulutustarjouksia voi
tiedustella:
Petri Sulo 0400 372 784
[email protected]
Simo Vahteristo
040 587 3017
[email protected]
Ilmoittautuminen koulutukseen
[email protected]
Syksyn 2013 koulutusohjelma
Käyttövarmuuspäivät
25.–26.9 Vanajanlinna
SKF Värähtelyanalyysi Taso 2
12.–14.11 Espoo
Värähtelyanalysoijan pätevöinti Taso 1
8.–10.10 Espoo
Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus Taso 1
12.–14.11 Muurame
Microlog -järjestelmän jatkokurssi
16.–17.10 Espoo
SKF Laakerien asennus ja huolto
19.–21.11 Helsinki
Laser-linjaus koneen asennuksessa
24.–25.10 Helsinki
Hitaastipyörivien laitteiden
kunnonvalvontaMittaukset
11.–12.12 Espoo
Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden
huoltokohteet
30.–31.10 Muurame
24
SKF koulutusohjelma löytyy myös osoitteesta www.skf.
fi., josta valitaan palvelut ja sieltä asiakaskoulutus.