PÄIJÄT-HÄMEEN

PÄIJÄT-HÄMEEN
ILMAILU
Ilmailun elävää historiaa Imperial War Museum ja Mustang ”Red Nose”
tarkkuuslentoa ilmailulinjalaiset kilpaa lentämässä
taitolentoa Mikko Aution ensiaskeleet taitolennon harrastamiseen
purjelentoa SM - 2010 ja purjelento ilmailulinjan jatkokoulutuksena
koulutusta uuden OPS:n haasteet
uusia ilmailuyrittäjiä
2/ 2010
Etua keskittäjälle
Voit maksaa
vakuutuksia
OP-bonuksilla.
heen
ja per
Kodin ukset
t
vakuu
Nyt on hyvä aika varmistaa, että kodin ja perheen vakuutusturva on kattava ja tarkoituksenmukainen.
Keskittämällä vakuutuksesi saat monia etuja. Jo esim. koti-, liikenne- ja autovakuutuksilla saat
keskittämisalennuksia. Etusi paranevat entisestään, jos olet OP-bonusasiakas. OP-bonuksia voit käyttää
myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen.
Tule käymään, soita 0303 0303 tai tutustu osoitteessa www.pohjola.fi.
Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen
pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.
Muistathan kirjoittaa pukille näistäkin toivelahjoista…
PA1169T ilmailuheadset 169 €
Tuulipussit
kiinteään
asennukseen
Katso hinnat ja mitoitukset nettisivuiltamme.
KB3 kierrettävä taskulamppu 19,90 €
Ympäristöystävällinen
kierrettävä
taskulamppu, johon ei tarvitse koskaan ostaa paristoja. Virta kehitetään
kiertämällä lampun takaosaa. Noin 10
sekuntia twistausta antaa valoa 10
minuutiksi. Unohda paristojen osto.
Joka repun ja pakin vakiovaruste.
Xplorer käsituulimittarit 39 – 99 €
harrastajille ja ammattilaisille. Pituus vain
93mm, sopii hyvin taskuun. Yksiköt m/s,
km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%.
Xplorer-mallit
1
2
3
4
Tuulennopeus&max x
x
x
x
Lämpötila&hyytävyys
x
x
x
Elektroninen kompassi
x
x
Korkeusmittari, ilmanpaine&historia
x
Hinnat EUR
39,- 49,- 79,- 99,-
Laadukas perusheadset ilmailuun,
joista ei ominaisuuksia puutu, häiriötä vaimentava mikrofoni, 24dB
passiivinen melunvaimennus, liitännät kännykälle tai musiikkisoittimelle, kummallekin korvalle oma volumesäädin. Mukana myös kantolaukku vakiona. Takuu 3v.
Intek AR-109, ilmailuskanneri 89 €
Pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto), jolla
kuulet ilmailu- ja VHF-taajuudet, sekä myös yleisradiolähetykset. Mukana akut ja laturi. 99 muistipaikkaa, suomenkielinen käyttöohje.
WS2355 Sääasema kotiin 169 €
Kaikki olennainen säästä, tuulen suunta ja
nopeus, sade, kosteus, ilmanpaine, lämpötila
jne. Tallentaa 175 sarjaa säätietoja muistiinsa
(esim tunnin tallennusvälein yli viikko), josta
PC:lle, PC:ltä edelleen internetiin. Ulkoanturit
kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot
siirtyvät langattomasti jopa 100m päähän, tai
10m kaapelilla.
Vertex ja Icom ilmailuradiot ja intercomit
Paratronic Oy, 0400-297526 [email protected]
www.paratronic.fi
Tsekkaa hinnat ja tekniset tiedot nettisivuiltamme.
Unelman metsästys
P51 D Mustang ”Red Nose”
Teksti : Risto Pykälä
Kuvat: Joonas Pykälä, Risto Pykälä
Lentäminen toisen maailmansodan aikaisella hävittäjällä on aina ollut kirjoittajan suuri haave. Näihin päiviin
asti kirjoittaja suhtautui tähän yhtenä haaveena kaikkien muiden ikuisesti toteutumattomien joukossa.
Vahvat mielikuvat haaveelle syntyivät esimerkiksi Vapaan Ranskan
menestyksekkäimmän pilotin Pierre Clostermannin Suuri Sirkus- kirjan siivittäminä Spitfiren tai Tempestin ohjaimissa. Filosofisessa
mielessä on aika lähellä elämisen
virran ydintä lentäessään viidenkymmenen metrin korkeudella
viidensadan kilometrin tuntinopeudella matalassa kelissä myötäillen
kevyillä korkeusperäsimen liikkeillä hiukan utuisen peltomaiseman
kumpuja ja huonosti näkyviä petollisia korkeajännitejohtoja. Silloin
voi kuvitella elävänsä hetkeä, jolla
ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta vaan sataprosenttisen läsnäolon tuoma todellisuus .
Viimeisen vuoden aikana mietiskely elämän todellisesta olemuksesta päätyi unelman toteutumisen aktiiviseen suunnitteluun.
Hävittäjäkoneen etsintää
Onneksi aikuisella lapsellani on
sama hallittu mielenhäiriö, jolloin asia
voitiin ikään kuin pukea rationaaliseksi toiminnaksi. Euroopassa mahdollisuudet ovat aika rajalliset. Duxfordissa, Lontoon pohjoispuolella, Cambridgen lähellä olisi tietenkin teoreettinen
Spitfire- mahdollisuus. Se edellyttäisi
kuitenkin yhteisöön liittymismaksujen lisäksi mahdollisesti vuosienkin
odotuksen. Oman elämän rajallisuus
huomioiden, se ei voinut tulla kyseeseen. Spitfire oli siis pelattu pois ja
lennettävää Tempestiä ei edes teoreettisesti ole. Willy Messerschmittin
suunnittelemasta BF 109 -koneesta
ei ole kaksipaikkaiseksi modifioitua
versiota, Focke Wulf 190- koneesta
on muistikuva kaksipaikkaisversiosta
mutta taitaa olla museossa?
Netin kautta määrätietoisesti hakkeroimalla löytyi vihdoin uskottavan
tuntuinen paikka ja kone Yhdysvaltain
Georgian osavaltiosta. Läheltä Atlan-
tan kaupunkia sijaitsevan Peachtree
Cityn Falcon Field -lentokentällä oli
kaksipaikkaiseksi modifioitu, sodan
viimeisenä vuonna, 1945 linjalta valmistunut P51D Mustang.
Kentällä on lisäksi useita muita
lentäviä Warbirdejä. Warbirdit kuuluvat Commemorative Air Forcen
”Ghost Squadronin” (aavelaivue) Dixie Wing:iin. Kyse on vapaaehtoisuuteen perustuvasta toiminnasta, jossa
osavaltioissa on erillisiä CAF wingejä.
Georgian wingin ”Dixie”-etuliite kertoo
synonyymina yhteyden etelävaltioihin.
Yhdysvalloissakaan ei kaikki ole liberaalin markkinatalouden armoilla.
Wingien ja koko ”Muistoilmavoimien”
toiminta perustuu yhteisöllisyyteen
Työtä tehdään ideologisin perustein ja
siis ilmaiseksi. Tosin, jos haluaa vain
olla Mustangin kyydissä, on kaupallisella sektorilla siihen ihan omat paikkansa vaikkapa Floridassa. Siellä siis
sattuvasti kansanperinnettä siteeraten
”rahalla saa ja hevosella pääsee”.
P-H ILMAILU 3
P51 D Mustang ”Red Nose”
Red Nosen huolto meidän onneksi jo loppusuoralla
Dixie Wingin oudot vieraat
Sähköpostiyhteyksillä Wing Leader,
Colonel Jim Buckley:in varmistelimme
ennen lähtöä yksityiskohtia siitä, mitä
on odotettavissa ja myös, mitä me haluaisimme visiitiltä. Saimme mieli-
Byrokratiaa vastuineen, velvoitteineen
kuvan, että ainoat syyt, jotka voisivat
oikeastaan estää lennot ovat sää tai
koneen ongelmat. Tarkkailimme säitä ja näytti muodostuvan kohtuullisen
hyvän sään hetki, joten lähdimme liikkeelle.
Lintsasin hiukan töistä ja pojalla oli
vapaata, joten kaikki oli sikäli kunnossa pidennettyyn viikonloppuun
Georgiassa. Lento eteni Vantaalta
Frankfurtin kautta Atlantaan, ensin
Finnairin ja pitempi rupeama Lufthansan erittäin hyvässä hoidossa. Saatuamme auton alle kentältä ja tarkastettuamme hotellimajoituksen Peachtree
Cityn viihtyisässä hotellissa, ajoimme
noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle Falcon Fieldin kentälle.
Saimme kentällä hyvän vastaanoton
varsinkin kun paikallisille selvisi, että
olemme ihan oikeasti tulleet Suomesta varta vasten vain lentämään Mustangia. Hyvin äkkiä myös selvisi että
P-H ILMAILU 4
meitä riivaa ainoastaan elinikäinen
haave, eikä suinkaan vain iso kasa
ylimääräisiä taaloja. Koneiden esittely
alkoi välittömästi ja Jim Buckleyn kerrottiin saapuvan pienen ajan kuluttua
perehdyttämään tarkemmin Wingin
toimintaan ja opastamaan Mustangiin.
P51D ”Red Nose” oli vielä huollon jäljiltä. Viimeisiä peltejä ruuvailtiin kiinni
koekäyttöä varten.
Neuvottelimme taloudellisesti kohtuullisen sopimuksen parin tunnin
Mustang vuokrasta, kirjoittelimme alle
vaadittuja vastuisiin tai oikeammin
vastuiden poistamiseen liittyviä papereita.
Jim Buckleyn, jo eläkkeelle siirtynyt
Unitedin kapteeni ja Mustang pilotti
tuli ja esitteli yhdistyksen toimintaa ja
tiloja sekä tietysti koneita. Osa warbirdeistä on replika- tyyppisiä modifioituja koneita. Joukossa oli esimerkiksi
japanilaisten ykköshävittäjä Mitsubishi A6M, jota amerikkalaiset kutsuivat Zeroksi tai Zekeksi (zero- nimi
pohjautuu japanilaisten tapaan liittää
valmistusvuoden viimeinen numero
tyyppimerkintää;A6M edusti tässä
vuotta 0).
Kyseessä ei ole aito vaan LT-6 -koneesta hienosti modifioitu näköiskone
eli replika. Samoin hallissa oleva japanilaisten ”Kate” eli Nakajima B5N
torpedo pommittaja on replika. Molemmat koneet on rakennettu Pearl
Harbourin hyökkäyksestä tehtyä elokuvaa ”Tora, Tora, Tora!” -varten (se
vanhempi, 70-luvulla pienemmällä
Wing Leader Col Jim Buckley hoiti päävastuun Mustangiin perehdyttämisestä
P51 D Mustang ”Red Nose”
Kirjoittaja ”Kylmillä” tyypeillä osana perehdyttämiskoulutusta
siirappimäärällä tehty). Muista mainittakoon syöksypommittaja SBD-5
Douglas ”Dauntless”, ensilinjan koneisiin valmistava harjoitushävittäjä LT-6
Mosquito, De Havilland Chipmunkia
hiukan muistuttava harjoituskone,
”Sankareiden kehtona” tunnettu PT
26 -Cornell sekä Beech Model B18S
vuosimallista 1939 kehitetty sotilasversio Beechcraft C-45 ”Expeditor”,
jota käytettiin kevyen rahdin kuljettamisen ja yhteyskoneena.
Esivalmistelut ennen lentoa
Sää näytti kehittyvän iltapäiväksi otolliseen suuntaan. Cumulusten
kehittyminen kieli mahdollisesta ylimenemisen riskistä. Toisaalta pientä
kuivumistakin oli lohduttavasti aistittavissa. Kunnon lentäminen edellyttäisi
liikehtimisen suhteen 5000 ft alarajoja.
Joka tapauksessa aloitimme vapaamuotoisen mutta kattavan briefingosuuden sekä koneen vieressä että
koneessa istuen, hallintalaitteisiin perehtyen.
Ulkoisesti kone on modifioitu tyylillä kaksipaikkaiseksi. Oikeastaan vain
niskapanssarin tila hyödynnetty takaohjaamoksi, mikä säästää koneen
ulkonäön originaaliin yksipaikkaiseen
verrattuna lähes virheettömänä. Kone
on siis peräkkäin istuttava, kaksoisohjaimin varustettu. Takaohjaamon
varustus on luonnollisesti askeettisempi.
P51- opettaja Keith Wood saapui
paikalle. Esittäydyimme ja vaihdoimme muutaman lentoon liittyvän sanan
ja homma lähti liikkeelle.
Ennen käynnistystä suoritettiin esivalmistelut. Päävirran kytkeminen,
öljyn esilämmitys kytketään päälle,
tarkistetaan polttonesteen määrä,
sivuperäsintrimmi täydet oikealle,
siiveketrimmi nollille, ohjaimet tarkistetaan ja samoin langalla varmistettu
kuomun hätälaukaisin. Jäähdytysjärjestelmän olennaisten kidusluukkujen
toiminta tarkastetaan. Tämän jälkeen
öljyn esilämmitys kytketään pois päältä, samoin päävirta.
Seuraavaksi laskeutuminen koneesta alas ja siirtyminen koneen ulkopuoliseen tarkastukseen jossa käydään
läpi moottoriin liittyvien nesteiden
tarkastukset, poistetaan esimerkiksi
mahdollinen kondensoitunut vesi polttonestejärjestelmästä. Koneen kaikki ulkoiset tarkastuspisteet käydään
huolellisesti läpi, jonka jälkeen odotettu hetki on tosi lähellä
Puen ylleni kolmenkymmenen viiden
asteen lämpöön hyvin sopivat lmai-
Lähtövalmisteluja ja viimeisiä ohjeita
lulinjan/Philin kevyempiin koneisiin
tottuneet haalarit. Juon amerikkalaisittain pienen kupin eli puolisen litraa
kahvia. Kiipeän siivelle, Vedän ylleni
ns. ”perspakkaus”- laskuvarjon (laskuvarjo-osa menee takapuolen alle
istuinkuppiin) ja kipuan ohjaamoon.
Moottorin ääni on kuulokkeista ja
sisäradion keskinäisestä yhteydestä
huolimatta lennolla sen verran kova,
että tärkeimmät lentoon liittyvät asiat
käydään läpi huolellisesti etukäteen.
Mahdolliset hätätilanteet toimintoineen käydään myös luonnollisesti
läpi. Koneesta poistuminen kesken
kaiken tapahtuu joko puolivaakakierteen ja kuomun laukaisun avulla
tai sitten ”jollain muulla tavalla” kuomu kuitenkin laukaisten. Olennaista
kuitenkin on kumartua laukaistessa,
koska muuten pää lähtee mukana.
P-H ILMAILU 5
P51 D Mustang ”Red Nose”
Lennonopettajamme Keith Wood ja Joonas käyvät läpi vielä kerran tärkeimmät lentoon liityvät asiat ennen koneeseen nousua
Komennon ”Duck Down!” merkitys jää
siis hyvin mieleen. Samoin sovitaan
selkeä käskytys kuka ohjaa ja mitä ja
miten ja milloin.
Hetki on koittanut
Vyöt kiinni, tarkastamme vielä kerran polttoainetankkien korkkien asennot sekä asekehdot joista toisessa
on ihan aito 50 kaliberin konekivääri.
Olemme valmiita käynnistykseen.
Mustangin käynnistäminen on isoille
mäntämoottorikoneille melko tyypillinen proseduuri. Bensiinipumppu laitetaan päälle ja jos kone on kylmä ryypytetään noin kuuden sekunnin ajan.
Tehovipu asetetaan noin tuuman verran auki.
Kun startti on kytketty ja moottori
käynnistyy seossäätö siirretään ”idle
cut off” eli laihalla asennosta ”auto
rich” asentoon. Tehot säädetään
800-1000 kierrosta minuutille. Ben-
sapumppu pois päältä ja öljyn paine
tarkastus. Arvo 50 psi tulisi saavuttaa 30 sekunnin kuluessa. Moottorin
käynnistyminen pienen savupilven ja
Packard Merlinin yli puolentoista tuhannen hevosvoiman selkäytimeen
resonoiva kumea moottorin ääni viestii tajuntaan, että ihan oikeasti ollaan
lähdössä. Kuomu pidetään auki starttiin asti, joten tunnelma säilyy. Käynnistämisen jälkeen laipat ylös, radiot
päälle, hydrauliikan T-kahva, generaattori päälle, mittarien tarkastukset
ja asetukset, sulakkeet.
Rullauksessa lähdetään liikkeelle
pienellä tehon lisäyksellä. Rullaus on
mutkittelua ja pää kuomun laidasta
toiseen kurkistelua jättimäisen nokan
peittäessä kannuskoneessa tehokkaasti etusektorin. Kannuspyörän
sijainti suhteellisen edessä tekee jalan avulla ohjaamisen aika tarkaksi.
Koneen saa aika helposti pyörähtämään. Kiitotien odotuspaikalla suo-
Moottorin käynnistyminen pienen savupilven kanssa
P-H ILMAILU 6
ritetaan koekäyttö tarkistuksineen.
Koekäytössä erityisesti huomioitava
jalkojen tanakka ote jalkaohjaimiin
kytketyillä jarruilla. Sauva on myös
oltava selkeästi vedettynä estämään
perän nousemisen suurilla kierrosluvuilla. Koekäytössä polttoainehana
laitetaan vasemmalle tankille, seos
auto- rikas asentoon, kierrokset 2300
rpm, seisotaan jarruilla ja sitten magneettojen, potkurin, laturin tarkistukset ja varmistetaan vielä AC virtaa
tuottavan generaattorin päällä olo .
Koekäytöstä kuomu auki voisi todeta
Crocodile Dundeemaisesti: ”Tämä on
koekäyttö!”. Kierrokset pudotetaan takaisin 700-800 rpm ja normaalit ”vyöt
kiinni ja kireällä”- tarkastus, varmistetaan vielä potkurin säätö oikeille (pienille) kulmille ja samoin jäähdyttäjän
asento.
Red Nosen rullatessa lähtöpaikalle
vilahtaa hetken mielessä hiukan outo,
epävarma tunne kunnes tehot ava-
Telineet ylös ja kiihdytys nopeuteen 170 mph
P51 D Mustang ”Red Nose”
Rullaus on pää kuomun laidasta toiseen kurkistelua jättimäisen nokan peittäessä kannuskoneessa tehokkaasti etusektorin
taan ahtopaineella 50 -55 tuumaa ja
kone lähtee liikkeelle kuten aikoinaan
veneerinen infektio helsinkiläisestä
kaupunginosasta. Sodan aikana startissa käytettiin kovempaakin tehoa.
Nyt jalka riittää hyvin kompensoimaan
potkurin erittäin voimakkaan kierron.
Tätä helpottaa sivuperäsintrimmin aiempi asettaminen aivan äärilaitaan.
On makuasia, nostetaanko kannus
sauvasta työntämällä vai annetaanko
sen nousta hetken starttikiidon jälkeen itsestään. Kone on hetkessä ilmassa, telinettä sisään, kiihdytys 170
mph nopeuteen, joka tuottaa parhaan
nousukulman, ahtopaine vajaaseen
viiteenkymmeneen tuumaan ja kierrokset 2750 rpm. Saavutettuamme
sovitun risteilykorkeuden kone vaakalentoon ja ahtopaine noin kolmeenkymmeneen ja kierrokset 2350 ja seos
takaisin ”auto lean” asentoon. Öljyjen
lämpöön ja jäähdytykseen liityvä järjestelmä säädetään automaatille, jol-
loin jäähdytys hoituu automaatin säätäessä kidusten asennon ulkoilman
lämpötilan mukaan.
Mustang on miellyttävä lennettävä
normaaleilla nopeusalueilla. Erityispiirteenä kuitenkin on ohjaamisen
lähes täydellinen riippuvuus trimmin
käyttöön. Väärällä trimmiasetuksella
Mustang on erittäin raskas varsinkin
korkeusohjaimen suhteen, joten lennettäessä oikea käsi on sauvalla ja
vasen säätää lentotilan muutosten
mukaan trimmiä. Taitolennossa ja samoin ilmataistelussa konetta lennettiin
ja lennetään siis kaikilla raajoilla.
Taitolentoa ja muuten
reipasta menoa
Suunnistamme viereiselle parinkymmenen mailin päässä olevalle lentokentälle. Haen tuntumaa lentämällä skaartoja eri jyrkkyyksillä. Tervehdim-
Reilu kolmekymmentä astetta nokkaa ylös ja kiertämään
me läheisen kentän pienimuotoista
lentonäytöstä ajamalla maa-aseman
yllytyksestä muutamia matalia ylilentoja hieman yli 300 mph tuntinopeudella ja tekemällä ylösvedon jälkeisessä nousussa vaakakierteen. Kone
kääntyy pituusakselinsa suhteen tosi
ripeästi, eikä ohjainvoimatkaan siivekkeiden osalta ole kovin suuret. Vaakakierteessä otetaan ensin nopeutta
loivassa liussa 270 mph ja kevyellä
mutta määrätietoisella vedolla nokkaa
reilu 30 astetta horisontin yläpuolelle
ja sitten sauvan viennillä kiertämään
oikealla tai vasemmalle. Ensimmäiset pari aliarvioin siivekkeiden tehon
ja keskeytin kierteen kymmenisen
astetta liian aikaisin. Pari viimeistä
meni jo kuta kuinkin kohdalleen. Reilun kolmenkymmenen asteen vedosta
lähtevä vaakakierre ei juurikaan mene
miinus G:n puolelle (ei negatiivista
kiihtyvyyttä), millä säästetään varsinkin öljyjärjestelmää.
Keithin uima-altaaseen tutustumassa 560 km/h nopeudella
P-H ILMAILU 7
P51 D Mustang ”Red Nose”
Pierre Clostermann heinäkuussa 1945 hyvästeltyään Grand Charlesin
Silmukan aloitusnopeus on n. 300
mph ja +3,5 G:n vedolla. Nopeuden
näyttäessä vetoa löysätessä laella
minimissään 100mph, pitäisi jo horisontin tulla näkyviin. Juohea oikaisu
vaakalentoon aloitetaan noin 200 mph
nopeudella.
Käväisemme vielä Keithin kotona
tervehtimässä ja katsomassa uimaallasta. Nyt nopeus on jo reilusti yli
320 mph eli yli viisisataa kilometriä
tunnissa. Tarkastellessa uima-allasta,
autotalleja ja omakotitaloja suoraan
sivulta, vaivaa mieltä hiukan, kuinka
lähellä maata potkurinlavat kauhoo.
Lentämisen vastuuntuntoa korostamaan täytyy mainita, että kyseisen
asuinalueen pääkatu paljastuukin
kiitoradaksi. Autojen lisäksi vilahtaa
tallin edessä pari lentokonettakin, taisi yksi olla ainakin kaksimoottorinen
Beechcraft Baron. Ylösveto ja vielä
kerran ja kaunis vaakakierre nousun
jälkeen.
Saan houkuteltua vielä luvan nousta
ylemmäs ja lennän kauniiden cumu-
luspilvien onkaloista, teen vielä yhden
vaakakierteen. Kolme varttia on jo kulunut ja suunnistamme kentälle. Tarkistamme kentän ylilennolla ja liitymme oikeanpuoleisen laskukierroksen
myötätuuliosaan.
Polttoainetankin valitsin käännetään
täydemmälle tankille, kidukset aukaistaan, sähköinen polttoainepumppu
laitetaan päälle, polttoaineseos ”auto
lean” - eli automaatti laihennus- asentoon ja kierrokset 2700 kierrokseen
minuutissa. Nopeuden alentuessa
alle 170 mph laskuteline ulos. Kolme
vihreää valoa syttyy näyttämään telineiden olevan alhaalla ja lukittuna.
Suorakaiteen muotoisen laskukierroksen toisella legillä eli perusosalla
otetaan laskulaippoja ulos 15 astetta
ja tarkastetaan vielä laskuteline.
Loppuosalle eli finaaliin kaarron jälkeen laipat laskuasentoon ja nopeus
vähenee reiluun 120 mph loivennuksen alkaessa. Maakosketus tapahtuu
n. 90 mph nopeudella lähes kolmelle
pisteelle. Oikeaoppisesti kannuspyö-
Kirjoittaja hiukan iloisempana
rä jää noin 20 cm pinnasta.
Miellyttävästä käyttäytymisestään
huolimatta P51D Mustang on tarkka
ajettava esimerkiksi laskussa tapahtuneen pompun jälkeisessä tilanteessa.
Tällöin kohtauskulma on suuri ja syntyy tarve tehon lisäykseen joko pehmentämään maakosketusta tai ylösvetoa varten. Tai toinen tilanne, jossa
kone on jäänyt loivennuksen jälkeen
korkealle ja kovalle kohtauskulmalle.
Molemmissa tapauksissa on pyrittävä asteittain sekä laskemaan nokkaa
että lisäämään tehoa koneen ohjattavuuden säilyttämiseksi. Jos tehoa
kasvatetaan nopeasti potkurin erittäin
voimakas vääntö ja kierto kääntää koneen selälleen, mikä ymmärrettävästi
johtaa surulliseen tulokseen.
Mustang ei tässä tapauksessa poikkea esimerkiksi Suomen toisen maailmansodan ykköshävittäjästä BF 109
G6 -koneesta eli kansanomaisemmin
Mersusta tai muista toisen maailmansodan ensilinjan hävittäjistä.
Vielä kerran matala ylilento Falcon Fieldin yli ja seuraavassa oikeanpuoleisen kierroksen kautta finaalissa jo loiventamassa
P-H ILMAILU 8
P51 D Mustang ”Red Nose”
Toinen lento ja hyvästelyt
Rullaamme seisontapaikalle ja suoritamme koneen sammuttamiseen
liittyvät toimenpiteet. Hymyilevän ystävälliset kasvot tervehtivät jo siiveltä
ja auttavat kuomun aukaisussa sekä
kysyvät leveällä etelän murteella ensikuulumiset. Osaan sanoa hurmostilassa omaperäiset: ”It´s a good plane
to fly”.
Palaan pätkittäin todellisuuteen.
Mieleeni nousee kuva Pierre Clostermannista ja Tempestistä hänen noustessaan Grand Charles- koneestaan
hyvästelylennon muutaman hellästi
tehdyn silmukan jälkeen heinäkuussa 1945. Omien sanojensa mukaan
mekaanikot jäivät odottamaan nähdessään hänen itkusta vavahtelevat
olkapäät.
Koneen ja ihmisen välille oli kokemusten kautta muotoutunut ehkä
monillekin vaikeasti käsitettävä suhde, joka pohjimmiltaan on jotain aivan muuta kuin hevosvoimien tuoma
kompensaatio heikolle itsetunnolle.
Sitä paitsi Clostermann, joka oli sivistynyt mies ja humanisti ja jota William
Faulkner luonnehti aikojen parhaaksi
sotakirjailijaksi, ei kärsinyt itsetunnon
puutteesta.
Nyt vaatimaton promilleosuus tästä
suhteesta on koettu....Unelma on täyttynyt, mikä osaltaan aiheuttaa hiukan
tyhjän olon...
….On noustava ylös...Riisun laskuvarjon. Laskeudun liukumäkeä Red
Nosen siiven kiiltävää alumiini pintaa.
Nousukaarrossa Falcon Fieldiltä
1PJLLFB,ÎSSJTT¾
7JJIUZJT¾LBIWJMBSBWJOUPMBMPVOBTKB¼MBDBSUFMJTUBU
TBMBBUUJQÎZU¾KVPNJOFFOTFL¾UVPSFMFJQ¾UVPSFFUQVMMBU
TVPMBJTFUWJUSJJOJUVPUUFFU
"PJLFVEFU.PUFMMJTTBWVPEFQBJLLBB
MJT¾WVPUFFU
-JJLFOOFBTFNBMMBLBVQQBKPTTBSVOTBBTUJ
BVUPUBSWJLLFJUBFMJOUBSWJLLFJUBKVPNJB
WBQBBBKBOUVPUUFJUB
1JLBQFTV
3BWJOUPMBNPUFMMJ ,±33*
-JJLFOOFBTFNB
/FTUF7FTJWFINBB
,BJ3JJIFM¾QVI
Mustang- lentäjien ruuhkaa Red Nosen päällä; Joonas, Keith ja Risto
Pienen tauon jälkeen seuraava ”hallitun mielenhäiriön” mies nousee koneeseen. Samanlaisen käsikirjoituksen lennolla uima-altaita tarkasteltiin
vielä hiukan matalammalta ja nopeudella, joka mittarinäyttönä vilahti tekemässämme videossa. Koska videon idea on toimia myös Dixie Wingin
”markkinointivälineenä” youtubessa,
se editoitiin lennonopettajamme Keithin pyynnöstä pois videon yksityisennakkonäytöksen perusteella.
Hyvästelemme Dixie Wingin väen,
saamme sylillisen tavaraa tuliaisiksi.
Wing Leader, Col Jim Buckley allekirjoittaa viranomaisen ominaisuudessa
koululennoistamme lentopäiväkirjan
liitteet.
Lufthansan A340 – koneessa matkalla kohti Frankfurtia, unelman täyttymisen nöyryys tuntuu jo hiipuvan ja
inhimillinen heikkous nostaa päätään.
Mietiskelen, olisiko Moskovan
MAKS-vierailun tutulla ulkoministeri-
ön ihmisellä yhteystiedot silloin kättelemääni ilmavoimien kenraaliin.
Voisikohan ilmailulukioiden yhteistyöverkoston käsitettä rumasti hyödyntäen avautua mahdollisuus mach
2 ylitykseen ja avaruuden rajoilla
käymiseen? Lento Sukhoi Su-27UB
Flanker C- koneella tyypillisesti reipashenkisen, slaavilaista elämänfilosofiaa vaalivan, viisikymppisen everstiluutnantin kanssa olisi hieno finaali.
Sen jälkeen voisi siirtyä pelkän filosofian pariin.
Kirjoittaja on myös Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailuhistorian opettaja.
Kyseessä ei ikävä kyllä ollut kunnan verorahoilla toteutettu opintomatka. No...
tietysti välillisesti.
www.youtube.com löytyy myös
kahteen
osaan pilkottu, paraativersion musiikit hissimuzakilla korvattu video hakusanalla P51 Mustang really low pass part1 (ja myös part2)
P-H ILMAILU 9
Ilmailulinjan joukkue
rallilentokilpailussa
Teksti ja kuvat Heikki Leivo
Ihan lentäjän näköisiä nuoria lähdössä Rissalaan
Varmaankin tahallisesti ”pussikaarrolla” Rissalan finaaliin
Selatessani Ilmailu-lehden numeroa 6/2010 en voi olla tuntematta pientä ylpeyttä: Päijät-Hämeen
Ilmailuyhdistys esiintyi lehdessä
komeasti edustavissa haalareissaan. Osallistuimme toukokuussa
ralli- ja tarkkuuslennon harjoituskilpailuun Rissalassa ja myöhemmin
elokuussa viralliseen SM-kilpailuun. Elokuun kilpailu sai valitettavasti vähemmän mediahuomiota,
mutta oli merkittävä ylpeyden aihe
sekin: rallilennon sarjaan osallistui
peräti 19 ryhmää, ja edustimme
urheasti kahdella miehistöllä paitsi
Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistystä ja
Vääksyn Yhteiskoulua, myös koko
ultrakevytilmailua. Nyt kun lentokausi on tältä kesältä ohi, lienee
syytä palata ajassa kokonainen
vuosi taaksepäin ja miettiä, miten kummassa tähän tilanteeseen
päädyttiin.
kahdessa sarjassa, joita kutsutaan
tarkkuus- ja rallilennoksi. Tarkkuuslento on yksilösuoritus, ja rallilennossa kilpaillaan kahden hengen miehistöillä: toinen toimii pilottina toisen toimiessa suunnistajana ja tähystäjänä.
Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistyksen innostus tarkkuuslennosta sai alkunsa
Ilmailu-lehden kesän 2009 tarkkuuslentokilpailua käsitelleestä artikkelista.
Lehdessä ihmeteltiin, miksi ultrakevyet lentokoneet ovat perin harvinainen
näky tarkkuuslentokilpailuissa: kyseisenä vuonna kilpailuun osallistui vain
yksi Eurostar, samanlainen ultrakevyt
kuin meidänkin koneemme. Luettuani
artikkelin ajattelin, että lehden myötä
seuraaviin kilpailuihin osallistuu varmaan useampikin ultrakevyt. Jos joku
muukin on osallistunut Eurostarilla,
Tuumasta toimeen
Tarkkuuslento on laji, jossa kilpaillaan lentämisen perustaidoista: lentosuunnitelman laatimisesta, lentosuunnistuksesta, havaintojen tekemisestä
ja maaliinlaskusta. Lajissa kilpaillaan
P-H ILMAILU 10
Kuumeista valmistautumista ennen kilpailulentoa
Ilmailulinjan
Ilmailulinjan joukkue
joukkue rallilentokilpailussa
rallilentokilpailussa
Ilmailulinjalaisten eli Phililäisten Mikon ja Samulin keskittyneeltä näyttävät ilmeet maaliinlaskussa
miksei se onnistuisi meiltäkin?
Ehdotin kerhoillassa, että osallistuminen tämänkaltaisiin kilpailuihin
voisi olla hyvä ja mielenkiintoinen
tapa edustaa Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistystä. Ehdotus otettiinkin innolla
vastaan, ja aloimme ottaa tarkemmin
selvää, mistä lajissa tarkalleen ottaen
on kyse. Lajin sisältö alkoi vähitellen
selviämään, kun kerhon aktiivisimpiin lentäjiin lukeutuvat Mikko Autio ja
Samuli Heikinheimo etsivät käsiinsä
tarkkuuslentokilpailujen säännöt.
Harjoittelu ja harjoituskilpailu
Kun lajin luonne alkoi avautua, Mikko ja Samuli ilmoittautuivat rohkeasti
Toukokuussa Rissalassa pidettäviin
rallilennon harjoituskilpailuihin. Koska
meillä oli käytettävissä vain yksi lentokone eikä minulle ollut vielä tiedossa
suunnistajaa, ajattelin aluksi, että lähden mukaan kilpailuun lähinnä avustamaan Mikkoa ja Samulia. Samalla
voisin itsekin tutustua, miten kilpailu
etenee. Toisin kuitenkin kävi! Kilpailun järjestäjän, Kuopion Lentäjien
puheenjohtaja Marko Turunen kertoi,
että kilpailussa samalla lentokoneella voi aivan mainiosti lentää kaksikin
miehistöä, ja kyllä minulle jostain yksi
vapaaehtoinen tähystäjä löydetään.
Eipä aikaakaan kun Marko soitti löytäneensä sopivan tähystäjän: heidän
kerhossaan vaikuttava valokuvaaja
Mikko Maliniemi oli lupautunut osallistumaan kilpailuun tähystäjänäni.
Ymmärsin asian niin, että Mikko oli
kirjoittamassa kilpailusta artikkelia
Ilmailu-lehteen, ja saisi näin artikkeliinsa hyvää valokuvamateriaalia.
Tarjous kuulosti niin hyvältä, ettei
siitä voinut kieltäytyä. Tekemäni tulkinta osoittautui tosin myöhemmin
jossain määrin virheelliseksi – kannattaa lukea Mikon loistava artikkeli
Ilmailu-lehdestä 6/2010, niin tapahtumiin saa toisen näkökulman!
Ennen harjoituskilpailua meidän piti luonnollisesti tutustua lajiin käytännössä. Saimme hyvän
pohjustuksen lajiin, kun paikallinen alan konkari Aki Suokas antoi
meille mainion starttipaketin, johon
kuului kolme valmista kilpailutehtävää karttoineen ja valokuvineen.
Harjoittelimme yhdessä Akin antamilla harjoitustehtävillä ja keksimällä itse omia harjoituksia. Hyvää
opastusta saimme myös tarkkuuslennon ilmavoimien huippumieheltä,
Rami Lindströmiltä. Lisäksi päälennonopettajamme Risto Pykälä
antoi meille muutamia käytännön
vinkkejä maaliinlaskukilpailua var-
www.ilmaripoyhonen.fi
Kaikki vihreähaalariset eivät ole meikäläisiä eli Ilmavoimat briefingissä
P-H ILMAILU 11
Ilmailulinjan joukkue rallilentokilpailussa
Samuli Heikinheimo keskittyneenä kilpalennolla, kauneusvirheenä väärä pukeutumiskoodi
ten, joten meillä oli varsin hyvät lähtökohdat harjoituskilpailua varten.
Harjoituskilpailu
Tarkkuus- ja rallilennon harjoituskilpailu järjestettiin 23.5.2010
Rissalassa. Kilpailu alkoi alkubriefingillä, jossa käytiin läpi päivän ohjelma. Samalla valkeni, että
tarkkuus- ja rallilentoon osallistuvat
kilpailijat ovat kaikkea muuta kuin
ryppyotsaista porukkaa: ilmapiiri
osoittautui heti erittäin positiivisesti,
ja meidät keltanokat otettiin todella
hyvin vastaan. Ennen kilpailun alkamista saimme muilta kilpailijoilta
hyviä neuvoja ja vinkkejä, joita tuskin olisimme keksineet omin avuin.
Erityisesti jäi mieleen Malmin lennonjohtajana toimivan Petri Hiltusen
seikkaperäiset ohjeet ja mielenkiintoiset niksit.
Varsinainen kilpailu alkoi lentosuunnitelman laatimisella. Tehtävänämme oli kopioida karttoihimme kilpareitti master-kartasta, jonka jälkeen
meillä oli 30 minuuttia aikaa laskea
reitillä tarvittava lentosuunnitelma
kellonaikoineen ja tuulikorjauksineen. Lentosuunnitelman laatimisessa ei saanut käyttää sähköisiä
apuvälineitä, ja kaikki laskelmat piti
tehdä käsin käyttäen apuna vain
lentäjän perustyökaluja eli plotteria ja kakkaraa. Lentosuunnitelman
laatiminen oli ehdottomasti kilpailun helpoin osuus, joskin ensikertalaisena aikaraja tuntui tiukalta.
Palautettuamme lentosuunnitelman
meillä oli onneksi vielä hyvin aikaa
tehdä karttoihimme kaikki tarvittavat merkinnät. Samalla yritimme
parhaamme mukaan tutustua tehtävässä annettuihin valokuviin, jotka
meidän oli tarkoitus löytää lennon
aikana maastosta.
Lentosuunnitelman laatimisen
P-H ILMAILU 12
jälkeen oli itse lentosuorituksen
vuoro. Ilmassa lajin todellinen luonne alkoi oitis paljastua: suunnistus
vieraassa ympäristössä oli sangen
haasteellista, ja kun samalla piti
pyrkiä pysymään reitillä sekunnilleen oikeassa aikataulussa, itse
lentäminen vei käytännössä kaiken
keskittymiskyvyn. Lentämisen lisäksi olisi vielä pitänyt ehtiä katselemaan maisemia ja tunnistamaan
maastosta
valokuvien
kohteet.
Ainakin omasta mielestäni se tuntui
miltei ylivoimaisen vaikealta – onnistuin sentään tunnistamaan tuurilla muutaman kohteen, kun satuin
katsomaan oikeaan aikaan ulos ikkunasta. Suunnistajanani toiminut
valokuvaaja Mikko Maliniemi osoittautui heti loistavaksi miehistön jäseneksi, ja yhteistyömme lennolla
sujui mainiosti. Ensikertalaiseksi
lentomme onnistui mielestäni varsin hyvin, pysyimme varsin hyvin
reitillä ja aikataulussa, emmekä ek-
syneet kertaakaan.
Kilpailun lopuksi vuorossa oli maaliinlaskukilpailu, jossa tehtävänämme oli suorittaa 3 erilaista laskua
kiitotiehen maalatulle maaliinlaskusaralle: normaali moottorilasku,
simuloitu pakkolasku ja simuloitu
pakkolasku ilman laskusiivekkeiden
käyttöä. Maaliinlaskut osoittautuivat sangen haasteellisiksi, eivätkä
ne sujuneet erityisen mallikkaasti.
Suurimpana vaikeutena oli mittasuhteiden hahmottaminen: Rissalan
kenttä on mitoitettu matkustajalentokoneille, ja kiitotie on valtava verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet Vesivehmaalla. Laskut jäivät
helposti vajaaksi, kun käytettävissä
ei ollut tuttuja kiintopisteitä.
SM-kilpailu 6.8.2010
Harjoituskilpailun jälkeen meillä
oli tavoitteena harjoitella runsaasti tulevaa tarkkuus- ja rallilennon
SM-kilpailua varten. Valitettavasti
meillä oli epäonnea matkassa, eikä
oma lentokoneemme ollut käytännössä koko kesänä käytettävissämme meistä riippumattomista syistä.
Saimme kuitenkin onneksi lainaan
toisen Eurostarin KILA Ry:ltä, joten osallistuimme kilpailuun kahden miehistön voimin. Samuli
Heikinheimon suunnistajana toimi
Into Laitinen ja minun parinani toimi Mikko Autio. Kilpailu sujui pääpiirteissään samoin kuin harjoituskilpailukin, mutta kentällä oli aivan
toisenlainen meininki: rallilennon
kilpailuun osallistui peräti 19 miehistöä, ja koneita oli uljas rivistö.
Ilmailulinjalaisten lentotoiminnan mentori Heikki Leivo voi silti olla erittäin tyytyväinen
VÄÄKSYN TILITOIMISTO OY
Rusthollintie 1
17200 Vääksy
Puh. 03 766 1989, 03 766 0998,
Fax. 03 766 0989
LUKKOPALVELUT MYÖS LENTOÄSSILLE!
ALEKSANTERINKATU 3 LAHTI
KESKUSKATU 9, HOLLOLA
Vanhojen huonekalujen ja esineiden entisöintiä
Kuljetusliike Pekka Väinölä Oy
Juhani Salojärvi, puh. 040 532 9893
Kellosalmentie 11, Padasjoki
[email protected]
Vesimäentie 6 15860 Hollola
03-876 771
[email protected]
Kaivinkone ja purkutyöt
tehokkaasti ja edullisesti!
Saulin Sekatyö
050-9105005
www.saulinsekatyo.com
Kilpailun lopputuloksissa päädyimme lopulta sijoille
16 ja 19, joten taidoissa on vielä aika paljon hiottavaa. Kilpailu oli kuitenkin hyvin rohkaiseva kokemus:
rallilento sopii erittäin hyvin myös ultrakevyelle lentokoneelle, ja ilmapiiri lajin keskuudessa on erittäin positiivinen: mukaan sopii mainiosti myös vähemmällä
kokemuksella.
Tähänastisen kokemuksen perusteella tarkkuuslento on osoittautunut erittäin mielenkiintoiseksi ja palkitsevaksi lajiksi, jossa riittää varmasti haastetta pitkäksi
aikaa. Ennen kaikkea tarkkuuslento on harrastus, joka
on omiaan kehittämään paitsi lentotaitoa, myös muita
tärkeitä ominaisuuksia, kuten tarkkuutta, keskittymiskykyä, havaitsemista ja ohjaamoyhteistyötä. Seuraaviin
harjoituskisoihin ja kesän tosikoitokseen toivomme
saavamme mukaan lisää innokkaita yhdistyksen jäseniä tutustumaan tarkkuuslennon mielenkiintoiseen
maailmaan!
Oilon Oy
Lahti
www.oilon.com
P-H ILMAILU 13
Vääksyn Yhteiskoulun
Ilmailulinjalla opitaan
tietoa soveltamalla
Teksti ja kuvat: Risto Pykälä
Jos Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinjan konseptin eri osioita tulisi laittaa tärkeysjärjestykseen, olisi
tärkein niistä hyvän lukion kokonaismenestyksen turvaaminen opiskelijalle. Ilmailuun suoraan kytkeytyvät osiot tekevät tietenkin opintolinjasta ulkoisesti ilmailulinjan. Niiden merkitys voi kuitenkin
aktivoitua vasta opiskelijan päästyä ilmailun ammatilliseen koulutukseen. Tähän asti ilmailuosioiden tehtävänä on ennen kaikkea motivoida opiskelijaa lukio-opintoihin kokonaisuutena
Ilmailu- oppiaineen kurssien kokonaismäärä nousi 2010 syksyllä kuuteentoista. Lennonopettajien vetämiä
perus-, syventäviä sekä omakustanteisia kursseja on kahdeksan ja lukion ”normaalien” opettajien vetämiä,
aineenopetuksen soveltavia kursseja
samoin kahdeksan.
Lennonopettajien vetämillä lukion
kursseilla kaksi ensimmäistä kurssia
ovat noin 76 oppitunnin laajuinen ilmailun perusteoriaa avaava kokonaisuus. Kolme seuraavaa syventävää
kurssia perehdyttävät 114 oppitunnin
laajuudella ammatillisessa koulutuksessa ja ammatissa vastaan tuleviin
lento- ja lennonjohtomenetelmiin (hiukan oudon tuntuiset tuntiluvut selittyvät nykyisillä 75 minuutin oppimisrupeamilla, jotka artikkelissa on muutettu ”ennenvanhaisiksi” 45 minuutin
oppitunneiksi).
Näiden kurssien tarkoitus on luoda
opiskelijalle vahva mielikuva ilmailun
ammatillisesta koulutuksesta ja työskentelystä ilmailun ammateissa. Samoin perehdytetään ilmailun ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehtoihin ja
hakuprosesseihin luentomuotoisesti
sekä vierailuin. Kurssien rakenne
perustuu paljolti tiedon soveltamisen
kautta oppimiseen. Tavallaan lennetään ensin virtuaalilupakirjaa, jonka
jälkeen siirrytään virtuaaliseen ammatilliseen ilmailukoulutukseen ja
P-H ILMAILU 14
Arc- kuviolta ILS -lähestymiseen EFHA
lopuksi ammattiin. Vaikka tässä virtuaalisessa ilmailukoulutuksessa kiinnitetäänkin huomio mahdollisimman
oikeisiin metodeihin ja teoriatietoihin,
on perimmäinen tarkoitus tuoda opiskelijalle esille, minkälaisia valmiuksia
ja asenteita koulutus ja työ tulee edellyttämään.
Vaikka keskeyttämisprosentti on
erittäin pieni, on ne muutamat tulleet
vaiheessa, jossa esimerkiksi lennetään mittaria ja harjoitellaan varsin
vaativiakin eri lähestymismenetelmiä.
Opiskelija on yksinkertaisesti huomannut ettei tämä syystä tai toisesta
ole se mielikuvana ollut ilmailun ammatti.
Into lentämään on voimakas
Ilmailulinjan kahdessa luokassa
kehitetään koko ajan realistista, sisäisessä verkossa toimivaa ilmatilaa
Opettaja Rantasalon auktoriteetti hieman kateissa
keskeisenä tiedon soveltamisen menetelmänä. Syventävien opintojen
erityiskäyttöön tarkoitettu pitkän kokeiluvaiheen jälkeen valmistuva kolmen pilotin ohjaamosimulaattori tulee palvelemaan nimenomaan lukion
kursseina tapahtuvan lennonopetuksen perus- ja jatkokoulutusta.
Simulaatiomenetelmiä tullaan käyttämään yhä enemmän myös lupakirjaan tähtäävien lento-osien tehokkaana tukena. Virtuaalista lentämistä
käytetään sekä eri lentokoulutusvaiheitten kertaamiseen että uusien
toimintojen harjoitusvälineenä olennaisena osana lupakirjakoulutusta.
Virtuaalisessa ilmatilassa voidaan
tehokkaasti harjoittaa radioliikennettä, lentosuunnistusta ja lentämistä
valvotussa ilmatilassa. Kiinteä yhteys
lentokoulutukseen toimii esimerkiksi
siten, että kaikki matkalennot suunnitellaan yksityiskohtaisesti säätietojen
hankkimisesta lähtien ja lennetään
Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinja
www.sysma.fi
Maaseudun mallia maailmalle - Yksi Sysmä!
YKSI SYSMÄ
tehdyn lentosuunnitelman mukaisesti
virtuaalisessa ilmatilassa.
Lupakirjakoulutuksen lento-osat ja
niitä tukevat täydentävät teoriat simulaatioharjoituksineen muodostavat
uuden opetussuunnitelman mukaisesti kolmen kurssin eli 114 oppitunnin kokonaisuuden. Lento-osista voi
valita harkinnan mukaan kevyen UPL
(Ultra Pilot License) tai hiukan raskaamman PPL (Privat Pilot License)
vaihtoehdon.
Kumpikin on laajuudeltaan kaksi
lukion kurssia. PPL(A):n ilmailuhallinnon edellyttämää laajempaa teoriaosuutta täydennetään vielä erillisellä
workshop- opiskelulla. Yksinlentovaiheeseen rajattu tutustumiskurssi
muodostaa myös teoriaharjoituksineen kurssikokonaisuuden.
Näiden omakustanteisten kurssien
osalta opiskelijalle tuodaan selkeästi esille niiden varsin marginaalinen
merkitys hakuprosesseissa. Tästä
huolimatta into lentämään on voimakas. Tällä hetkellä noin puolet valitsee
kurssikokonaisuudet lento-osista.
Opiskelijan päästyä ammatilliseen
koulutukseen voi myös lento-osilla olla
myönteinen vaikutus niin lentäjän kuin
lennonvarmistusalan koulutuksessa.
Onhan lento-osat pyritty modifioimaan
ammatillista koulutusta tukeviksi. Yleisemmin ajatellen hyvät perustiedot
tulevasta opiskeltavasta alueesta vapauttavat potentiaalia syvempään ymmärtämiseen eli tasokkaampaan oppimiseen. Tähän olennaisesti liittyen on
ilmailulinjan kehitystyössä kiinnitetty
erityishuomio siihen, että ammatilliseen ydinosaamiseen liittyvät pienetkin asiat käsitellään ammatillisen koulutuksen näkökulmasta oikein. Tässä
tieto-taito vuoropuhelu ammatillisen
sektorin kanssa on tärkeää.
Lukion kokonaismenestys
keskeisin tavoite
Lukion omien aineenopettajien voimin toteutetaan soveltavia Ilmailu- oppiaineen kursseja. Näillä kursseilla
luodaan perustaa ammatillisen koulutuksen sisältöjen ymmärtämiselle
sekä tuetaan ammateissa edellytettäviä valmiuksia ja ominaisuuksia.
Mikko Autio ja Samuli Heikinheimo koulutusputken harjoituksessa
Näiden kurssien avulla rakennetaan
myös motiivia ja perustaa ehkä keskeisimmälle tavoitteelle eli lukion hyvälle kokonaismenestykselle. Ilmailu- oppiaineen soveltavia kursseja on
matematiikassa, englannin kielessä,
fysiikassa, psykologiassa, maantiedossa, historiassa ja liikunnassa.
Lisäksi valittavana on ilmailulinjan
tiedotukseen valmentava äidinkielen,
kuvataiteen ja tietotekniikan yhteinen
kurssikokonaisuus.
Aineenopetuksen soveltavien kurssien opetussuunnitelmat on suunniteltu kiinteässä yhteistyössä ilmailun
opettajien kanssa.
Koulutusputki lennonopettajaresurssia takaamaan
PHIL ry:n yhteistyötahon, Blue
Skies Aviation Oy:n kiinnittymisen
myötä ilmailulinja vahvistaa olennaisesti siltaa ammatillisen koulutuksen
ja lukiokoulutuksen välille. Kiinnittymisellä saadaan myös useampi opettaja
lennonopettajakoulutusta edellyttävien kurssien opettajaryhmään. Näin
turvataan näiden kurssien opetuksen
ja kehitystyön jatkuvuutta sekä kurssien tarkoituksenmukaista sijoittamista
lukujärjestykseen.
Vaikka ilmailulinjan päätähtäin on
asetettu liikennelentäjän, lennonjohtajan ja sotilaslentäjän ammatilliseen
koulutukseen, on aivan selvää, ettei
tämä haave syystä tai toisesta toteudu kaikkien osalta. Harrastelentämi-
sen alue on näin aina varteenotettavana vaihtoehtona myös ammatillisessa
mielessä. Osin tähän liittyen on lukion kursseina lupakirjan lentäneille rakennettu koulutusputki suoraan
UL- lennonopettajaksi. Koulutusputki
tarkoittaa lupakirjan suorittamisen jälkeistä koulutuksella tuettua lentämistä tiiviillä aikataululla. Käytännössä
opettajaksi valmistuu kahden vuoden
minimiajassa. Opiskelija ehtii siis parhaimmillaan lukioaikanaan valmistua
lennonopettajaksi. Tiiviistä lentämisestä ja nuoresta iästä huolimatta voisi järjestelmän kuvitella tuottavan ihan
mallikasta ainesta Suomen Urheiluilmailuopiston opettajakoulutukseen.
Keväällä 2011 tarjotaan ensimmäisiä kandidaatteja opettajakursseille.
Koulutusputken avulla ilmailulinja ja
Phil saavat tulevaisuudessa taattua
lennonopettajaresurssinsa. Erityisen
merkittävää ilmailulinjakonseptia ajatellen on se, että lennonopettajat ovat
jatkuvan koulutuksen tuloksena kasvaneet oikeisiin metodeihin ja ennen
kaikkea asenteisiin. Koulutettavinahan on pääsääntöisesti ilmailulinjalla
opiskelevia nuoria.
Ja vaikka haave ilmailun ammatillisesta koulutuksesta toteutuukin, tarjoaa harrastelentäminen luonnollisesti
upean vapaa-ajan harrasteen, jonka
eri lajeissa voi edetä kilpailutasolle.
Ilmailulinjalla tuetaankin voimakkaasti
ilmailun eri harrastelajeihin tutustumista. Viime keväänä käynnistyi tarkkuuslennon projekti. Tavoitteena oli osallis-
P-H ILMAILU 15
Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinja
Philin Eurostar hallissa Pirkkalassa
”amputoituna” siipitarkastuksen jälkeen.
tuminen vuoden 2010 tarkkuuslennon
SM-kisoihin. Rissalassa pidettyjen
harjoituskilpailujen nostattaman innon
myötä näin myös tapahtui. Valmistautumista vaikeutti ja osallistumista uhkasi Eurostar- koneisiin kohdistunut
siipiongelma. Käytännössä ongelma
sivujuonteineen tuhosi koko kesän
lentämisen ja aiheutti kohtuuttomia
taloudellisia tappiota. Ongelma kertoi
yleishyödyllisen kouluttajan erittäin
huonosta asemasta tällaisissa tapauksissa.
Tarkkuuslentämisen ohella purjelento on tarkoitus kytkeä olennaiseksi jatkokoulutuksen osaksi. Tässä
yhteistyötahona on korkeatasoisesta
purjelennosta, jämäkästä koulutuksesta tunnettu Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys. Koulutus tapahtuu Selänpäässä. Viime kesänä valmistui jo
ensimmäiset lupakirjat.
Kehitystyön turvaaminen
ja tiedotus
Asikkalan kunnassa ilmailulinjan
merkitystä pidetään keskeisenä niin
koko kunnalle ja sivistystoimelle kuin
kunnan imagollekin. AIRekry- projektiin perustettiin edelleen toimiva,
keskeisistä päättäjistä ja ilmailulinjan
toimijoista muodostuva kehittämisen
ohjausryhmä. Ryhmän sisältä, koulun ja Philin edustajista muodostettiin
käytännön kehitystyöstä vastaava
operatiivinen ryhmä.
Kehitystyön turvaamiseksi kunta on
myöntänyt projektin jälkeen erillisen
kehitysresurssin mahdollistamaan kehitystyöstä vastaavan henkilön päätoimisuuden.
Tällä hetkellä ilmailulinjan toiminnan
turvaamiseksi kaavaillaan kolmen
koulun oman opettajan muodostamaa
ydinryhmää. Ryhmä tulisi koulutuksen
myötä vastaamaan erityisesti ilmailulinjan kehitystyön koordinoinnista kokonaisuutena. Kaavaillulla ryhmällä
P-H ILMAILU 16
on jo tällä hetkellä keskeinen toimenkuva aineenopetuksen soveltavissa
ilmailun kursseissa. Koulutuksesta
tulee vastaamaan kehittämisestä ja
lentokoulutuksesta nyt vastaavat tahot. Pidemmällä tähtäimellä on tavoitteena saada em. ryhmästä vähintään
yksi henkilö myös lennonopettajakoulutukseen. Ryhmän ehkä tärkein tehtävä on koko lukion opettajakunnan
sitoutumisen vaaliminen. Ilmailulinja
voi toimia korkeatasoisesti vain yhteisössä, joka uskoo ideaan ja seisoo
sen takana.
Tiedotuksessa ja markkinoinnissa
perille meno muodostaa ikuisen taistelukentän. Hienoillakaan websivuilla
tai nettilehdillä ei ole merkitystä, jos
ne eivät löydä oikeaa kohderyhmää.
Toimivien tiedotusalustojen rakentaminen Facebookeineen, twittereineen,
keskustelufoorumeineen on vaativaa.
Tässä kamppailussa nuorten lukiolaisten osuus on erittäin olennainen.
Ilmailulinjalla on suunniteltu myös
erityiskurssit opiskelijoille, jotka ovat
kiinnostuneita tiedotuksen ja markkinoinnin problematiikasta.
Philin asema lukio-opetuksen tuottajana säilyy ilmailulinjakonseptissa
vahvana, vaikka kehitysvastuuta ja
tiettyjä kurssikokonaisuuksia py-
ritäänkin siirtämään lukion omista
opettajista muodostuvan ydinryhmän
harteille. Philin näkökulmasta on tärkeää, että se pystyy keskittymään yhä
enemmän sen ydinosaamiseen eli
ilmailulinjan kursseina tapahtuvaan
lentokoulutukseen ja ilmailun eri lajien
harrastusedellytyksien parantamiseen
osana ilmailulinjakokonaisuutta. Käytännön etu kasvavassa lukion omien
opettajien opetusalueessa on esimerkiksi se, että tunnit voidaan sijoittaa
tulevaisuudessa vapaammin lukujärjestyksen ”prime time” paikoille. Joka
tapauksessa ilmailun tieto-taito alueella on perusvaatimuksena Philin ja
sen yhteistyötahojen asiantuntemus
ja käytännön kiinteä yhteistyö.
Kaivinkone Urakointi
Hannu Savola
Kettulantie 412
17430 Kurhila
[email protected]
Asikkala
mahdollisuuksia
Päijänteen rannalla
www.asikkala.fi
Purjelennon SM-kilpailut 2010
Räyskälä 6.6. – 12.6.
Teksti: Aleksi Viitala
Kuva: Jarmo Raikamaa
Padasjoen Lentokerhon järjestämät purjelennon
suomenmestaruuskilpailut lennettiin tänä vuonna
Räyskälän Lentokeskuksessa. Pohjoismaiden
vilkkain lentokeskus tarjosi jälleen loistavat puitteet kilpailuille niin lentäjien kuin organisaationkin
kannalta. Kilpailuviikon sää osoittautui odotettua
paremmaksi ja kokoon saatiin viisi kisapäivää
seitsemästä. Suomenmestaruudesta taistelemassa oli mukana 38 lentäjää, luokkia ollessa kolme:
15 m, 18 m ja vakioluokka.
Tositoimiin päästiin ensimmäisestä päivästä lähtien.
Aamun briefingissä kaikille kolmelle luokalle jaettiin
itään suuntautuva tehtävä. Vakioluokan reitti käännepisteineen oli Räyskälä – Hollola – Selänpää – Porras
– Räyskälä. Pituutta tehtävällä oli 320 kilometriä. 15
m ja 18 m luokat saivat 349,8 kilometrisen tehtävän
käännepisteiden ollessa Räyskälä – Jaala – Humppila
– Räyskälä. Hinaukset alkoivat 12.10 vakioluokan lähtiessä taivaalle ensimmäisenä. Sää tarjosi reitillä haasteita pakottaen muutaman kilpailijan laskeutumaan
maastoon. Päivävoittajat luokittain: vakioluokassa
Markku Kuusisto Porin Ilmailukerhosta, 15 m luokassa Hannu Nurmiranta Karhulan Ilmailukerhosta ja 18 m
luokassa Martti Sucksdorff Helsingin Ilmailukerhosta.
Toisen kilpailupäivän tehtävät olivat pituuksiltaan lähes samat kuin ensimmäisenä päivänä. Vakioluokka
sai tehtäväkseen 328,9 kilometrin pituisen monikulmion viidellä pisteellä, reitin käännepisteineen ollessa
Räyskälä – Hämeenkoski – Forssa – Punkalaidun –
Tervakoski – Lietsa – Räyskälä. 15 m ja 18 m luokat saivat identtisen tehtävän kuten eilen. Reittinä oli Räyskälä
– Hollola – Padasjoki – Somero – Urjala – Räyskälä,
pituutta tehtävälle kertyi 342,8 kilometriä. Eroa ensimmäiseen päivään oli sää, joka osoittautui varsin hyväksi
kilpapurjelennon kannalta. Hyvä lentosää näkyi kilpailijoiden keskinopeuksissa, lähes kaikkien rikkoessa 100
km/h keskinopeuden. Päivävoittajat luokittain: vakioluokassa Kaj Westerbacka Nuorisoilmailijoista, 15 m
luokassa Harri Hirvola Hämeenlinnan Ilmailukerhosta
ja 18 m luokassa Martti Koivula Hämeenlinnan
Ilmailukerhosta.
Toisen kilpailupäivän nopeustehtävän vastapainoksi kolmannen päivän tehtävät olivat kilpailun toistaiseksi pisimmät sään tarjotessa oman haasteensa.
Vakioluokka tehtävä oli pituudeltaan 341,9 kilometriä,
reitin ollessa Räyskälä – Vesivehmaa – Padasjoki –
Turenki – Urjala – Loimaa – Räyskälä. 15 m ja 18 m
luokat saivat pituudeltaan 369,3 kilometrisen monikulmion, käännepisteiden ollessa Räyskälä – Syrjäntaka
– Selänpää – Vesivehmaa – Forssa – Räyskälä.
Vakioluokan koneille sääolot osoittautuivat erityisen
haastaviksi, sillä kolmasosa koneista joutui teke-
mään maastolaskun. Kolmannen kilpailupäivän voiton avaimiksi osoittautui säätuntemus ja kokemus.
Päivävoittajat luokittain: vakioluokassa Timo Saarnimo
Espoon Ilmailukerhosta, 15 m luokassa Tapio Tourula
Helsingin Ilmailukerhosta ja 18 m luokassa Antti Lehto
Hämeenlinnan Ilmailukerhosta.
Neljännen kilpailupäivän sää vaikutti samankaltaiselta kuin edeltäneenä päivänä, mikä vaikutti tehtävien pituuksiin. Vakioluokan tehtävä oli 310,0 kilometrinen, reitin ollessa Topeno – Syrjäntaka – Humppila
– Lauttakylä – Kiikala – Räyskälä. 15 m ja 18 m luokat
saivat tehtäväkseen 341,3 kilometrisen monikulmion reittinään Lietsa – Nastola – Humppila – Kiikala –
Räyskälä. Aamulla heikolta vaikuttanut sää parani päivää kohden. Verrattain lyhyet tehtävät yhdessä erinomaiseen lentosäähän näkyi keskinopeuksissa; kaikissa luokissa ylitettiin kirkkaasti 120 km/h keskinopeus.
Päivävoittajat luokittain: vakioluokassa Aku Jaakkola
Hämeenlinnan Ilmailukerhosta, 15 m luokassa Tapio
Tourula Helsingin Ilmailukerhosta, 18 m luokassa Olli
Teronen Hämeenlinnan Ilmailukerhosta.
Viides kilpailupäivä valkeni lupaavana, joten tehtävät mitoitettiin viikon pisimmiksi. Vakioluokka sai tehtäväkseen monikulmion pituudeltaan 406,0 kilometriä, reitin ollessa Topeno – Hämeenlinna – Mankala
– Punkalaidun – Kiikala – Räyskälä. 15 m ja 18 m
luokkien reitiksi määriteltiin Lietsa – Syrjäntaka –
Nastola – Tervakoski – Eura – Kiikala – Räyskälä,
pituuden ollessa 468,7 kilometriä. Päivä ei tarjonnut
suurempia yllätyksiä, vaan pilotit lensivät reitin rutiinilla läpi. Päivävoittajat luokittain: vakioluokassa
Markku Kuusisto Porin Ilmailukerhosta, Harri Hirvola
Hämeenlinnan Ilmailukerhosta ja 18 m luokassa Martti
Koivula Hämeenlinnan Ilmailukerhosta.
Kuudennen kilpailupäivän aamu näytti paremmalta
mitä säätiedotus lupasi, joten lentotehtävät laadittiin.
Pian kävi kuitenkin selväksi, ettei sää sallisi purjelentoa. Näin ollen kello 10 pidetyssä briefingissä ei tehtävää annettu. 10.45 olleessa toisessa briefingissä tilanne varmistui. Perjantaina palkittiin muitakin kuin päivävoittajia: kello 13.00 pidetyssä tiedotustilaisuudessa
Räyskälä – säätiön toiminnanjohtaja Mari Heikkilä kertoi Tasavallan Presidentin myöntäneen lentokapteenin
arvonimen organisaation hinauslentäjänä toimineelle
Reijo ”Tikli” Mäkeläiselle.
Kilpailujen päätöspäivä valkeni harmaana ja kaikille
oli selvää ettei tänään lennettäisi. Kello 10.00 pidetyssä briefingissä asia varmistui. Seuraavan ohjelmassa
oli ykköshallissa pidetty palkintojenjakotilaisuus kello
17.00. Suomen ilmailuliitto jakoi SM – mitalit voittajille, minkä jälkeen organisaatio palkitsi jokaisen luokan
kuusi parasta.
P-H ILMAILU 17
Taitolentoa Helsinki-Malmilla
AS202 Bravolla
Kirjoittaja kirjoitti ylioppilaaksi Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinjalta
keväällä 2010 ja on koulutusputkessa ilmailulinjan lennonopettajaksi
Teksti ja kuvat: Mikko Autio
Sveitsiläisessä kolmepaikkaisessa, taitolentokelpoisessa koulukoneessa AS 2020 Bravossa on 180 hevosvoimaa ja G-rajat +6G ja -3G
Kilpataitolentoa lennetään moottori- ja purjekoneilla ennalta määrätyssä ilmatilassa (ns. boksissa), jonka vaakasivujen mitta on
1000metriä, yläraja noin 1000m
(n. 3000ft) . Alaraja vaihtelee kilpailuluokasta riippuen 100sta metristä 450metriin.
Taitolennossa suorituksen arvostelu
perustuu liikkeiden puhtauteen ja jatkuvuuteen. Kilpailun tuomaristo arvostelee suorituksen maasta katsottuna
ja vähentää pisteitä kulmavirheistä,
epäsäännöllisen ympyrän kaarista ja
liikkeiden epäkeskeisista sijoituksista
linjoille jne. Taitolentoliikkeitä on useita tuhansia ja jokaisella liikkeelle / liikesarjalla on kriteerien mukaan määritetty vaikeuskerroin. Tuomariston
pisteet kertomalla vaikeuskertoimella
saadaan suorituspisteet.
Taitolentoon vaaditaan taitolentokelpoinen lentokone. Lentokoneelle
asetettuihin vaatimuksiin, kuuluvat
koneen tavallista suurempi lujuus,
ohjattavuus sekä moottorin käyminen
selkälentoa lennettäessä.
AS202 Bravo
Bravo on Sveitsiläinen taitolentokelpoinen kolmepaikkainen peruskoulukone, jota käytetään sotilas- ja siviili-
P-H ILMAILU 18
käytössä ympäri maailman. Bravossa
on 180 hevosvoiman Lycoming- bokserimoottori, jossa taitolentoon soveltuva öljyjärjestelmä. Koneen maksimilentoonlähtöpaino on 1080kg ja koneessa on vakiokierrospotkuri. G-rajat
koneella ovat +6.0G- -3.0G. Kone on
rungoltaan lyhyt ja lentoonlähdössä
sen huomaa, kone vaatii huomattavasti jalkaa, jotta nokkapyörä pysyy
kiitoradan keskiviivalla. Siivekepoikkeutukset ja peräsimen liikeradat ovat
pienet, mutta todella herkät ohjaamiseen.
Briefing
Kyseessä on päivän ensimmäinen
lento. Tarkastamme koneen (OHNTJ) ulkopuolisesti lentokäsikirjan
+ checklistin mukaisesti ennen koneeseen menoa ja varmistumme
polttoaineen määrän olevan sopiva
lennolle. Moottori alkaa yskiä liikkeitä
tehtäessä mikäli polttoainetta on liian
vähän. Liika polttoaine on haitaksi
koneen liikehtimiselle. Puhelin soitto
EFES:iin(aluelennonjohtoon),
josta
saamme Superilta luvan suorittaa lennon kentän päällä ylärajana 4000ft.
Helsinki-Vantaan käytössä oleva kiitotie vaikuttaa lentopaikkaan, saako
selvityksen kentän päälle vai täytyykö
lentää DEGER ulos ja ennalta määrättyyn boksiin Porvoon suuntaan.
Puhelin soiton jälkeen lentohaalari
päälle pelastusvarjopakkaus selkään
ja koneeseen. Lensimme kaksi noin
puolen tunnin lentoa, jolla ensimmäisellä saimme selvityksen kentän päälle, toisella lennolle saimme selvityksen boksiin.
Tarkistuksia ja selvityksiä
Ennen moottorin käynnistystä kertaamme hätätilanne toimenpiteet niin maassa, kuin lennolla.
Moottori käyntiin ja yhteys Malmin
rullaukseen, jolle ilmoitamme lentosuunnitelman, sekä kyseessä olevan
ennalta sovittu taitokoulutuslento
aluelennonjohdon kanssa. Malmin
rullauksen taajuudelta saamme selvityksen kentän päälle 4000ft tai alle
minimi 2000jalkaa, sekä rullausohjeet lentoonlähtöä varten. Normaalit
checklistin proseduureja noudattaen
odotuspaikalla tehdään koekäyttö,
ohjainratojen kokeilu sekä varmistetaan kuomun olevan lukittu. Turvavyöt
vielä kiristetään, sekä ettei ohjaamossa ole irrallisia esineitä.
Lennolle ”kolme kutoselta”
Lentoonlähtö kiitotieltä 36, vasemmalla kaarrolla keräten korkeutta pitäen silmällä muuta liikennettä laskukierroksessa. Liikehtiminen edellyttää
HÄMEEN
MOREENIJALOSTE OY
0400-833 707
Aika toteuttaa haaveesi
YRITYSPALVELU
PIRJO NYLUND
www.blueskies.fi
Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinja
Yhteistyössä ilmailun ammattilaisten kanssa
- simulaatiolla tuettu ilmailun perusteoria
- simulaatiolla tuettu syventävä teoria
- aineenopetuksen ilmailun kurssit
- UPL / PPL lupakirja- ja tutustumiskurssit
- vierailut ilmailun eri kohteisiin
- yhteensä 16 Ilmailu -oppiaineen kurssia
Otamme vuosittain
20 uutta opiskelijaa
Valintakriteereinä opintomenestys
ja pisteytetty haastattelu.
vyk.asikkala.fi
opo 044 7780 414
vyk.asikkala.fi
www.phil.fi
Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistys ry PHIL
yhteistyössä Blue Skies Aviation Oy kanssa.
P-H ILMAILU 19
Taitolentoa Helsinki-Malmilla AS202 Bravolla
n. 120-130Solmun aloitusnopeutta, kierrosluku
2500rpm, seos rikkaalla sekä kaasu tarpeen
mukaan – täyttäen kierrosluvun 2500.
Lähes jokainen liike aloitetaan asettamalle
kone ’45 (asteen) liukuun, jotta tavoitenopeus saadaan nopeusmittariin. Nopeus 130kts
liuússa, sauvan vetoa vaakalentoon, josta reippaalle vedolla kone 3.5G:n nousuun. Silmukan
laella vedon löysäystä, katse ylöspäin (oikeastaan alaspäin, kun ollaan ylösalaisin) ja kevyt
veto sauvasta – kone vaakalentoon.
Harjoittelimme silmukoita, vaakakierteitä, tynnyreitä sekä puolikasta kuubalaista kahdeksikkoa.
Myös selkälentoa lennettiin useampi sekunti.
Samoin harjoiteltiin syöksykierteestä oikaisemista.
Videosta kaapatussa kuvassa hiuksia ei nosta pelkkä jännitys
Pari taitolentoliikettä
Barrel roll / slow roll eli tynnyri ja hidas
vaakakierre
Bravo jyrkähköön liukuun eli diveen, jotta saadaan nopeus 130solmua, kevyt veto sauvasta
ja nokka 30astette horisontin päälle – siiveke
poikkeutus täysin valittuun suuntaan. Sauva
palautetaan keskiasentoon ja lentorata jatkuu
vaakalentona samaan suuntaan, kuin ennen
liikettä.
Hidas vaakakierre vasemmalle hyvässä alussa
Selkälento
AS202 Bravon siipiprofiili mahdollistaa selkälennon. Nokka horisontin yläpuolelle, josta
siivekkeillä kääntö selkälentoon. Jotta haluttu
korkeussäilyy selkälennon ajan, kone vaatii
sauvasta työntöä ja nokka on verrattain ylhäällä. Mikäli nokka ei ole riittävän ylhäällä, kone
vajoaa.
Yleisesti
Taitolento on haasteellista ja tarjoaa jatkuvaa
kehitystä itselle ja omalla lentotaidolle. Suurin
vaikeus taitolennossa on saada liikkeet puhtaiksi, kulmat oikeiksi, sekä jatkaa uuteen liikkeeseen edellisen päätyttyä.
Yksilöissä on suuria eroja, toiset tottuvat ensimmäiselle lennolle lentotiloihin, jotkut vaativat useamman lennon. Toiset taas eivät totu
koskaan G-voimien nopeaan muuttumiseen.
Taitolento moottorikoneella on arvokasta, mutta on se sen arvoista!
Tutustu taitolentoon:
http://www.taitolento.fi
http://www.youtube.com hakusanalla: ”Aerobatic training
as202” = allekirjoittaneen videokooste lennoista.
P-H ILMAILU 20
Se toinen ilmailumuseo Lontoon keskustassa
Teksti ja kuvat
Jukka Vepsäläinen
Imperial War Museum
Lontoon korttelikeskustan alueella sijaitsee kaksi
tutustumisen arvoista ilmailumuseota. Toinen
niistä – The Science Museum - esiteltiin PäijätHämeen Ilmailun aikaisemmassa numerossa.
Nyt tutustutaan Imperial War Museumiin. Jos
täsmällisiä ollaan, kumpikaan näistä museoista
ei ole pelkästään ilmailumuseo. Molemmissa
pääosa nähtävästä on muuta kuin ilmailua –
edellisessä tiedettä ja tekniikkaa, jälkimmäisessä
britti-imperiumin sotahistoriaa.
Imperial War Museum sijaitsee
Thames-joen eteläpuolella, parlamenttitalon ja Big Benin kohdalta
Wetsminster Bridgeä joen yli ja
edelleen kilometrin verran kaakkoon. Waterloon asemalta kävelee
museolle mukavasti. Muita läheisiä
metroasemia ovat Lambeth North
tai Elephant and Castle. Tämän
Imperiumin Sotamuseon päätoimipaikan lisäksi IWM-organisaatiolla
on viisi muuta sivumuseota, joista
ilmailun hengessä kannattaa mainita Duxford´in jo sodan aikana
käytössä ollut kenttä ja sen IWMmuseo sekä historialliset lentonäytökset.
IWM:n lentokonevalikoima ei ole
ehkä ihan yhtä laaja kuin Science
Museumin vastaava, mutta päivä kuluu silti mukavasti näyttelyyn tutustuessa. Mielenkiintoista oli havaita,
että sotamuseossa viettivät aikaansa
kokonaiset perheet. The Battle of Britain tuntuu olevan briteille pop ja ylpeydenaihe edelleen - niin äideille ja
tyttärille kuin isille ja pojille. Tunnelma
oli erilainen kuin Suomessa.
Korkeimmalla kaikkien muiden koneiden yläpuolella lentää North American
P51D Mustang, jonka amerikkalaiset rakensivat nimenomaan briteille, Royal
Air Forcelle (RAF). Ensimmäiset jenkkien omalla Allison -moottorilla varustetut
versiot tulivat käyttöön 1941. Niiden suorituskyky oli kuitenkin pettymys.
Uusi brittien Merlin –moottorilla varustettu Mustang sen sijaan osoittautui
erääksi kaikkien aikojen hävittäjäkoneeksi. Se aloitti palveluksensa joulukuussa 1943 saattaessaan amerikkalaisten 8. Air Force:n pommikoneita syvälle
Saksaan. Mustangin erotti muista hävittäjäkoneista erityisesti pitkä toimintasäde. Pudotettavilla lisätankeilla (kuten kuvassa) se saattoi lentää Englannista
Berliiniin ja takaisin, suojaten samalla liittoutuneiden pommikoneita saksalaishävittäjiä vastaan. Vuonna 1944 käyttöön tullut, kuvan kuplakuomuinen P51D
–versio omasi 1490 hv Pacard-Merlin –moottorin, jonka turvin huippunopeudeksi saatiin 703 km/h. Aseistuksena oli kuusi 12 mm konekivääriä.
P-H ILMAILU 21
Imperial War Museum
AVRO Lancasterin prototyyppi lensi ensi kertaa tammikuussa 1941 ja vuodesta 1942 lähtien se muodosti brittien
ilmapommitusten pääkaluston. Tämä rungon etuosa kuului 476:n laivueen, Kuninkaallisten Australian Ilmavoimien Lancaster I koneelle, joka lensi sotalentonsa marraskuusta 1943 lokakuuhun 1944. Koneen tukikohtana toimi Waddington
Lincolnshiressä. Ohjaamon kyljessä näkyvät brittitunnuksia esittävät ympyrämerkit kertovat 49 sotalennosta. Old Fred
taasen tulee koneen kirjaintunnuksesta F niin kuin Freddie. Sisätiloiltaan Lancaster näyttää olevan oheisessa kuvassa
suurempi kuin päältäpäin ensi alkuun uskoisi: kellariin käydään portaikon kautta.
Saksan paras hävittäjäkone toisessa maailmansodassa oli Focke-Wulf
Fw 190. Sen prototyyppi oli valmis jo
kesäkuussa 1939, mutta vasta pari
vuotta myöhemmin ensimmäiset koneet osallistuivat tosi toimiin. Kone oli
nopea, luotettava ja lennettävyydeltään erinomainen. Museossa näytillä
oleva yksilö on Fw190 A8 hävittäjäpommittaja, mikä oli koneen eniten
valmistettu tyyppi. Voimanlähteenä oli
1700 hv BMW, huippunopeutta 653
km/h sekä aseistuksena kaksi konekivääriä ja neljä 20 mm tykkiä.
Vanhempaakin kalustoa on esillä.
Sopwith Camel esiteltiin ensimmäistä
kertaa heinäkuussa 1917. Kone oli
erittäin liikehtimiskykyinen, mutta oli
vaativa lentäjälleen. Tilillä oli ensimmäisen maailmansodan päättyessä
1294 ilmavoittoa.
Koneesta valmistettiin erilaisia versioita esimerkkinä museon 2FI, joka
oli merivoimien käyttämä suoja Zeppelinejä vastaan. Kone operoi joko
P-H ILMAILU 22
Imperial War Museum
kaikkien aikojen ensimmäisiltä lentotukialuksilta tai taistelulaivoihin rakennetuilta tilapäisiltä lentoonlähtöalustoilta. Museon koneyksilölle on kirjattu
pohjanmerellä tehty sodan viimeinen
Zeppelin-pudotus. Urotyön jälkeen
Camel laskeutui mereen emoaluksen
viereen.
Sopwith Camel on aika lähellä nykyajan Ultra Light -kalustoa 150 hv
tehoillaan, 188 km/h huippunopeudellaan ja kahden tunnin toimintaajallaan.
IWM:ssa on myös muuta ilmailuaiheista esineistöä kuin lentokoneita.
Kuvassa taatusti originaalia ilmailumuotia.
Handley Page Halifax oli Lancasterin rinnalla brittien toinen pääkonetyyppi
saksan yöpommituksissa 1941-45. Halifax oli selvästi Lancasteria nopeampi
452 km/h huippunopeudellaan. Museossa esillä oleva rungon etuosa on kuulunut harvinaisemmalle B Mark VII –tyypille. Koneen ohjaamossa voi kuunnella
aitoa sodanaikaisen pommituslennon radioliikennettä.
lmailumuseossa pitää toki aina olla yksi Spit. IWM:n Supermarine Spitfire
Mark IA on ensimmäistä mallisarjaa ja alkuperäisessä Battle of Britain –asussaan. Mark IA astui palvelukseen jo 1938 ja muodosti Hawker Hurricanen
kanssa RAF:n selkärangan taistelussa Britanniasta 1940. Spitfire Mark AI:n
Rolls-Royce Merlin III –moottori kehitti 1030 hv ja huippunopeutta kertyi 582
km/h. Aseistuksena oli kahdeksan kevyempää konekivääriä.
AUTOILIJA
TOIVOLA MARKKU
kappaletavaran kuljetukset
Vesivehmaantie 297 B4
17130 Vesivehmaa
Puh. 03 784 4444,
0400 353 003
P-H ILMAILU 23
Imperial War Museum
Rolls-Royce Merlin –moottori on legendaarinen voimanlähde mm. sellaisissa koneissa kuin Spitfire, Hurricane, Mustang, Mosquito, Lancaster ja Halifax.
Museossa Merlin Mark 25 on puleerattu paraatikuntoon.
Saksalaisten Heinkel He 162 -suihkukone paineli aika haipakkaa; 835 km/h
oli paljon mäntämoottoristen potkurikoneiden joukossa. Koodinimeltään Salamander ja suuren yleisön nimellä Volksjäger (Kansanhävittäjä, Kuplavolkkarin
sukua) tuntema lentokone oli halpa ja massatuotantoon soveltuva. Se kehitettiin aivan sodan lopussa ällistyttävän nopeasti – piirustuspöydältä koelentoihin
90 päivässä. Toisaalta juuri tästä syystä koneessa oli lukuisia vikoja ja keskeneräisyyksiä. Kone oli epävakaa ja erittäin vaativa lentäjän näkökulmasta.
Onneksi ajatus istuttaa koneeseen aloittelevia Hitler Jugendin (natsien nuorisojärjestö) purjelentäjä ei koskaan toteutunut.
P-H ILMAILU 24
Noin 300 konetta saatiin kuitenkin
valmiiksi ennen sodan loppua ja liukuhihnan päästä löydettiin 800 viimeistelyä vailla olevaa konetta lisää. Vaikka
jotkut liittoutuneiden lentäjät todistettavasti näkivät taivaalla näitä suihkuhävittäjiä, ne eivät luultavasti koskaan
varsinaisesti osallistuneet taisteluun.
Koneessa oli BMW 003E-1 Turbojet
–moottori ja kaksi 20 mm tykkiä.
Museossa on myös ilmailuaiheista
kuvaamataidetta, esimerkkinä kuvan
tunnelmapläjäys tähtikirkkaan yön yksinäisestä ratsastajasta.
Ilmailulinjalaiset
perustivat yrityksen
Teksti: Samuli Heikinheimo
Kesäloman päätyttyä palasimme taas
lukioon opiskelemaa viimeistä eli kolmatta vuotta. Koulussa tulee aina miettineeksi että mitä tekee kun lukio aikanaan
loppuu, niin myös nämä ajatukset olivat
pinnalla koulun alkaessa syksyllä.
Normaalisti lukion loputtua, ennen armeijaa, mennään töihin keräämään rahaa matkustelua ja juhlimista varten. Tämä oli myös
minulla päälimmäisenä ideana Entuudestaan
kuitenkin tiedostin, ettei ole kiva tehdä tällä
hetkellä tarjolla olevia töitä, sillä eihän meillä
ole minkään alan koulutusta lukion jälkeen.
Ilmailulinjalasiten keskuudessa yksi merkittävä harrastus lentämisen ohella on valokuvaus. Myös ystävilläni Intolla ja Mikolla on jo
pitkä historia harrastevalokuvaajina. He ovat
myös hankkineet harrastuksen myötä ammattilaistason kamerat ja tarvikkeet.
Ilmailulinjasrta johtuen Mikolla ja minulla oli
jo lupakirjat ja Larellakin tarkkaria vaille valmis.
Voiko valokuvaamisen
ja lentämisen yhdistää?
Jossain vaiheessa rupesimme miettimään
voisiko näitä kahta harrastusta yhdistää toimivaksi liikeideaksi. Ja tottkai keksimme että
voisimme perustaa yrityksen joka tuottaa ilmasta otettuja kuvia taloista ja kiinteistöistä.
Näitä kuvia sitten tulisimme myymään yksityisille ihmisille sekä yrityksille. Tottakai meidän
piti siis perustaa myös yritys tätä varten, sillä
halusimme toimia täysin Suomen lain puitteissa.
Yritys byrokratia
Kun olimme keksineet liikeidean alkoi varsinainen työ. Ensimmäinen vaihe yrityksen perustamisessa oli valita yhtiömuoto. Suomessa
on monia yhtiömuotoja kuten timinimi, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö jne. Asiaa pohdittuamme päätimme perustaa osakeyhtiön, sen
takia että siinä on selkeästi yrityksen rahat
erossa omista rahoista sekä sen pyörittäminen opettaa meille monia asioita liike-elämästä. Kun olimme valinneet yhtiömuodon alkoi
armoton papereiden täyttäminen sekä tiedon
etsiminen.
Aluksi tuntuikin että yrityksen perustaminen
osottautui liian hankalaksi mutta kun olimme
perehtyneet asiaan tarpeeksi huomasimme
että kyllä me siihen tulemme pystymään.
Saimma myös tukea ja neuvoja
vanhemmilta ihmisiltä joilla oli
kokemusta yrityksistä ja niiden
perustamisesta.
Ensimmäinen virasto johon menimme oli pankki. Perustimme
pankkitilin, johon sitten myöhemmin oli sijoitettava pääoma.
Kun pääoma oli siirretty yrityksen pankkitilille, oli aika lähettää yrityksen perustamispaperit
patentti- ja rekisterihallitukseen.
Tämän jälkeen ei auttanut muu
kuin odottaa että saamme sieltä
myöntävän vastauksen yrityksen
toimimiseen. Vaikkemme voineet vielä myydä tuoteitamme oli
meillä silti paljon tehtävää. Lare teki
meille nettisivut, minä hoidin kirjanpito asioita kuntoon ja yhdessä ideoimme yrityksemme tulevaisuutta,
palveluita sekä markkinointia.
Kun yritys sai luvan toimimiseen
eli saimme patentti- ja rekisterihallitukselta myöntävän päätöksen,
ryhdyimme kuvaamaan yksityisten
henkilöitten taloja ja myymään sitten kuvia heille. Heti aluksi ymmärsimme että mistään helposta tehtävästä ei ollut kyse. Itse ilmakuvaaminen on jo hankalaa ja sitten
pitäisi vielä saada kuvat myytyä.
Nyt syksyn edettyä pitemmälle alkavat kelit olla lentämisen kannalta
Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa kokeneella
ja ammattitaitoisella henkilökunnalla seuraaville tyypeille:
•
•
•
•
•
•
Agusta – Bell 206 – sarja
Bell 206 ja 206L – sarjat
Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135
MD 500 – sarjat
Hughes / Schweizer 269 – sarjat
Robinson R-22 / R-44 – sarjat
Lisäksi myös jatkuvan lentokelpoisuuden hallintapalveluita
seuraaville tyypeille:
•
•
•
Eurocopter EC-120
Robinson R-22 / R-44
MD 500
Robinson Helicopter Companyn valtuuttama
”Service Center” R22 / R44 helikoptereille.
Täydet korjaamopalvelut mm. maahantuonti- / vientityöt,
vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot,
muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä
koulutus. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot.
Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista.
P-H ILMAILU 25
Luonnonkiviasennus, laatoitus, takat sekä metallityöt, 30 vuoden kokemuksella. Toimialueemme
on Päijät-Häme ja pääkaupunkiseutu
Yritys- ja metalliasiat
Rakennus- ja kiviasiat
Eero Viitala
Heikki Viitala
040 809 9057
040 586 5922
[email protected]
[email protected]
MAINIEMI CARAVAN
17500 Padasjoki Puh. 040 512 0645
Saimaankatu 20
15140 Lahti
020 522 6960
www.lahivakuutus.fi/vellamo
J.M. huolto& siivous
Pesuaineet, Huollot, Siivoukset,
AUTOKORJAAMO KURREN PAJA
osamaalaukset, katsastusremontit
pakokaasumittaukset
Suopellontie 63, 17130 Vesivehmaa
Puh. 0400 713 466
P-H ILMAILU 26
Matot, Imurit, Hygieniatuotteet
Remontit, saneeraukset
GSM 040 557 0035, Fax (03) 782 7887
[email protected] 17200 Vääksy
Ilmailulinjalaiset perustivat yrityksen
VERHON KARTANO
suhtautua erilaisiin työtehtäviin ja yhteistyökuvioihin kriittisesti. Ja olisihan
se hienoa jos yrityksemme menestyy
ja voimme sillä työllistää itseämme.
Liian nuoria yrittäjiksi?
Yrittäjähenkiset nuoret Into Laitinen, Samuli Heikinheimo ja Lars Frei
aika huonot ja niinpä päätimme painotaa ilmakuvaamisen ensi keväälle
ja kesälle. Nyt kun emme kuvaa juuri
lainkaan ilmasta, olemme aloittaneet
myös muiden kuvauspalvelujemme
markkinoinnin kuten esimerkiksi juhlakuvaukset hautajaisiin, häihin yms.
Tämäkään tehtävä ei ole helppo,
markkinointi on hankalinta meille näin
aluksi uutena ja tuntemattomana yrityksenä.
Yrittäjyyden haastavuudet
Nyt kun yrityksemme on ollut pystyssä pari kuukautta olen huomannut
ettei yrittäjyys ole helppoa. Kuvien
myynti on alkanut oletulla tavalla,
mutta yrityksen pyörittämisessä on
paljon vastuuta. Pitää ottaa selvää
vakuutuksista, verotuksesta, kirjanpidosta yms. Olen myös huomannut,
että kun ihmiseen liitetään bisnes ja
raha, hän muuttuu täysin ja hänestä tulee rahanahne ja jopa röyhkeä.
Olemme yrittäneet ettei meille kävisi näin. Olemme ainakin toistaiseksi
onnistuneet tässä ja varmasti tulevaisuudessakin. Meillä on kuitenkin
ollut ongelmia yritysten kanssa jotka
kauppaavat palveluita puhelimen välityksellä ja käyttävät hyväkseen uuden
yrittäjän kokemattomuutta. He myös
vääristelevät palveluitaan ja johdattelevat kokemattomia yrittäjiä ikään kuin
pakosta tilaamaan heidän ”palveluitaan”. Sorruimme myös tähän ansaan
ja tilasimme erään yrityksen hakupalveluita jotka eivät edes toimi halutulla
tavalla ja ovat eittäin kalliita. Olemme
tehneet kyseisestä yrityksestä tutkintapyynnön poliisille ja saamme asian
sitä kautta varmasti hoidettua.
Tavotteiden asettaminen
Yrityksen perustamisessa rikastuminen ei ole meillä päätarkoituksena,
vaan kokemuksen saaminen liikeelämästä. Kokemuksen saaminen
liike-elämästä on myös toteutunut.
Olemme tähän mennessä oppineet
yritymuodoista sekä yrityksen pyörittämisestä enemmän kuin lukiossa
istuessamme yhtesikuntaopin tunnilla hyvästä opettajastakin huolimatta.
Yrityksemme valmistaa meitä siis lukion jälkeiseen työ elämään, osaamme
Nyt kun tässä vaiheessa katson yritystämme ja mietin mikä on vaikeinta
yrityksen pyörittämisessa, totean että
tuotteiden markkinointi sekä ennakkoluulojen voittaminenjonka nuori ikä
asettaa. Monessa asiassa nuoruus on
vahvuus, mutta bisnesmaailmassa se
ei näin valitettavasti ole. Monet luulevatkin että emme ole kyllin päteviä
hoitamaan yritystämme, koska olemme nuoria. Me puolestaan yritämme
kumota tämän väitteen ja kääntää
nuoruuden vahvuudeksemme. Nuoret
pystyvät joustamaan asioissa paljon
helpommin kuin 30 vuotta alalla olleet
henkilöt, heitä lainkaan aliarvioimatta. Lisäksi nuorilla on koulussa opitut
asiat vielä tuoreessa muistissa, eivätkä he ole rahan sokaisemia ihmisiä.
Tottakai kokemus tuo varmuuden ajan
myötä.
Kun toivottavasti valmistumme
ensi keväänä lukiosta ja joku kysyy
meiltä:”mitä teillä jäi lukiosta käteen”,
voimme todeta että ylioppilastodistuksen ja ylioppilaslakin lisäksi yritys. Itse
henkilökohtaisesti kannustan muitakin
nuoria perustamaan yrityksen jos vain
on toimiva liikeidea sekä siihen tarvittavat resurssit. Itse koen että Suomi
tarvitsee nuoria yrittäjiä. Myös meidän
yrityksemme kannalta on mukavampaa tehdä yhteistyötä muiden nuorten
yrittäjien kanssa.
LAASTIMAA T:mi
Rappaustyöt
- sisällä ja ulkona
- myös perinteinen käsinrappaus
044 339 0952
P-H ILMAILU 27
PÄIJÄT-HÄMEEN
ILMAILU
JULKAISIJA
Päijät-Hämeen Ilmailun Tuki ry
TOIMITUSKUNTA
Taisto Saarinen
Jukka Vepsäläinen
Olli Rantasalo
Eero Viitala
Risto Pykälä
Mikko Autio
muutaBlueskies
metalliromu
Aviation
rahaksi!
Tarjoamme yrityksellenne:
-
YHTEYSPÄÄLLIKKÖ
Mikko Autio
vaihtolavat ja keräysastiat
kilpailukykyiset hinnat
toimintavarmuuden
ympäristöystävällisen kierrätyspalvelun
Kysy kierrätystarjous!
ULKOASU
Risto Pykälä
Getadeal Kierrätyspalvelut
Kalkkiradantie 3, Lohja
019 326 151, www.getadeal.fi
TOIMITUS
PL 169 15101 LAHTI
Puh. 040 594 3000
PAINOPAIKKA
Padasjoen Kirjapaino
Teollisuustie 15
17500 Padasjoki
Tel (03) 551 2186
Fax (03) 551 3022
[email protected]
Kansikuva: Risto Pykälä
Blueskies Aviation Oy PHIL ry:n yhteistyötahoksi vahvistamaan ilmailulinjakonseptia
Teksti: Blueskies Aviation/ Risto Pykälä
Kuvat: Blueskies Aviation
Tällä hetkellä kehittämisen kohteena on lentokoulutuksen metodien yhtenäistäminen lähestymään ja tukemaan ammatillisen
koulutuksen kriteerejä. Ilmailulinjan ideahan on muodostaa silta
lukion ja ammatillisen koulutuksen välille. Tässä ideassa Blueskies Aviationilla on henkilöstönsä
koulutuksellisen taustan ansiosta
P-H ILMAILU 28
olennainen merkitys.
Blueskies Aviation Oy on neljän
ammattilentäjän voimin perustama
uusi ja nykyaikainen lentokoulu.
Yhtiön toimipaikka on Lahti-Vesivehmaan lentokenttä ja ympäristö.
Yhtiön tarkoituksena on kehittää
suomalaista ilmailua tarjoamalla
korkealaatuista, kohtuuhintaista ja
ympäristöystävällisempää perus-
sekä kertauslentokoulutusta. Blue
Skies Aviation haluaa myös toimia
yleisen ilmailutietämyksen ja turvallisuuskulttuurin edistäjinä.
Koulutus
Blueskies Aviation Oy tarjoaa pääosin
yksityislentäjän
lupakirjaan
PPL(A) tähtäävää koulutusta. Lisäksi
Blueskies Aviation
Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistys solmi 2010 alussa yhteistyösopimuksen Blueskies Aviation Oy:n
kanssa. Yhteistyön alueena on Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinjan koulutus. Blueskies Aviation liikennelentäjän koulutuksen saaneine opettajineen tuo tarvittavaa ammattitaitoa niin teoreettisen
kuin lento-osienkin kehittämiseen ja toteutukseen.
Blueskies Aviation Oy:n Cessna F150G yrityksen nimelle uskollisena pilvien yläpuolella sinisen taivaan alla.
se tarjoaa mm. NF-yölentokoulutusta,
sekä lupakirjan voimassaolon jatkamiseen vaadittavia SEP-koululentoja.
Yeisilmailun kehittämistarkoituksessa
lupakirjan omaaville tarjotaan toivottua täydennyskoulutusta, jota nykyään
on harvoin saatavilla. Esimerkkeinä
voidaan mainita mm. tarkkuus- ja
matkalentokoulutus sekä lentäminen
valvotussa ja kansainvälisessä ilmatilassa. Palvelut pyritään toteuttamaan
asiakkaan toivomusten perusteella
asiakkaalle sopivaan ajankohtaan
sekä sopivalla paikalla.
Blueskiesin tarjoama lentokoulutus luo hyvän pohjan kaikille niille,
joiden tavoitteena on ammatti ilmailun parissa. Yhtiön toimintatavat ovat
myös yhteensopivia muiden lentokoulujen kanssa. Opetuskielet ovat
Suomi, Ruotsi ja Englanti.
Blueskies Aviation Oy:n tavoite on
kouluttaa osaavia, valveutuneita ja
hyvän sekä ilmailutavaltaan turvallisia
lentäjiä. Alkuvaiheessa yhtiö tarjoaa
peruslentokoulutusta (PPL(A). Pääoman karttuessa on suunnitteilla tarjota lentokoulutusorganisaation (FTO)
hyväksyntää edellyttävää jatkokoulutusta yleisilmailun tarpeeseen. Blueskies pyrkii tekemään tiivistä yhteistyötä muiden ilmailualan merkittävien
tahojen kanssa ilmailun kehittämiseksi
ja lentoturvallisuuden edistämiseksi.
Henkilöstö
Blueskies Aviation Oy neljä ammattilentäjää ovat kaikki suorittaneet
ammattilentäjän tutkinnon Suomen
Ilmailuopisto Oy:ssä Porissa. Lennonopettajakelpuutuksen he suorittivatt syksyllä 2009. Ilmailu on ammatin
lisäksi kaikille heille myös pitkäaikainen harrastus ja he haluavat vuosien
aikana karttuneiden kokemusten
perusteella olla mukana kehittämässä
yleisilmailua Suomessa.
Kalusto ja ympäristö
Koulutuksessa käytetään yhtiön
omistamaa Cessna F150G lentokonetta. Cessna 150 lentokone on suunniteltu käytettäväksi lentokoulutukseen ja yksityisilmailuun, ja on maailmalla eniten peruslentokoulutuksessa
käytetty lentokonetyyppi.
2000-luvulla ympäristökysymykset
ja yhteinen vastuu ympäristön kehityssuunnasta ovat nousseet esiin kaikilla aloilla. Myös ilmailun parissa olisi
entistä tärkeämpää huomioida tämän
päivän ympäristöhaasteet. Erityisesti
yksityisilmailussa on paljon kehitettävää ympäristön suojelemiseksi. Blueskies Aviation Oy pyrkii omalla toiminnallaan edistämään ympäristöystävällisempää ilmailua Suomessa.
Autobensiinin lyijyttömyyden ja
rikittömyyden takia yhtiö on päätynyt
käyttämään omassa lentokoneessaan
Shell V-power autobensiiniä, joka ainoana Suomessa selvästi alittaa turvallisuuden kannalta asetetun 1% rajan
(laaturaja 0,5%, käytännössä 0,1%).
V-powerin nakutuskestävyys on len-
tobensiini Avgas 100LL:n luokkaa
(oktaanin laaturaja 99, käytännössä
99,7).
Tutkimukset lyijyn ympäristöllisistä
ja terveydellisistä vaikutuksista ovat
osoittaneet lyijyn erittäin haitalliseksi. Tämän takia lyijy poistettiin
autobensiinistä jo vuosikymmeniä
sitten. Lentobensiini Avgas 100LL
(low-lead) sisältää tetraetyylilyijyä,
eli lyijypohjaista oktaania nostavaa
nakutuksenestoainetta. Lyijyä on 0,56
grammaa/litra; tämä on enemmän
kuin mitä autoissa käytettävässä
bensiinissä on koskaan ollut. Autobensiinin
lisätyyppihyväksynnän
(Mogas STC) saaneiden lentokoneiden laajasta kirjosta Cessna 150 oli
ensimmäinen.
Blueskiesin lentokoneessa on myös
tehostettu melunvaimennus (67,8 dB
meluarvo). Yleisessä toiminnassa
yhtiö kiinnittää huomiota melunvaimennukseen niin lentomenetelmissä
kuin lentoreittien valinnassa.
Yhteystiedot
Blueskiesin yhteyshenkilöt ovat:
Pekka Kauppinen
040-5189871
[email protected]
Antti Kääriäinen
044-2521012
[email protected]
P-H ILMAILU 29
Purjelento, harrastelentämisen kuninkuuslaji
Purjelentokurssi
Selänpäässä myös
Padasjoen kerhon Selänpäässä lentävä
Grob Twin Astir lentokonehinauksessa
Ilmailulinjan jatkokoulutusmuotona
Teksti: ja kuvat Heikki Leivo
Ilmailun aateluuslajina tunnetusta urheilumuodosta, purjelennosta on suunnitteilla jatkokoulutusmuoto myös lukion ilmailulinjan lentokoulutukseen. Tämä koulutus olisi hienon harraste- ja urheilulajin lisäksi myös tukemassa harrastelentämisen sektorin mahdollista ammatinkuvaa. Yhteistyötahona on purjelentoon erikoistunut Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys.
Etuohjaamossa ilmailulinjan monitoimi-ilmailija Mikko Autio valmistautuu lentoon
Kuluneen kesän aikana kävimme tutustumassa purjelennon mielenkiintoiseen maailmaan
suorittamalla muuntokoulutuksen
purjelentolupakirjaa varten. Koulutukseen osallistui kaksi PäijätHämeen Ilmailuyhdistyksen jäsentä ja kouluttajana toimi Kouvolan
seudun ilmailuyhdistys Ry.
Kouvolan seudun ilmailuyhdistys eli
tuttavallisemmin KILY toimii Selänpään lentokentällä, joka sijaitsee noin
20 kilometriä Kouvolasta pohjoiseen.
Kentän etäisyys Vesivehmaalta on 60
kilometriä, joten sinne on erittäin helppoa ja nopeaa kulkea lentokoneella:
lentomatka taittuu kerhon Eurostarilla
noin 25 minuutissa. Selänpäässä on
erinomaiset puitteet purjelennon harrastamiseen. Purjekoneet hinataan
taivaalle pääosin vintturilla, mikä on
P-H ILMAILU 30
erittäin nopeaa ja ennen kaikkea edullista. Vintturihinaus mahdollistaakin
nopeatempoisen ja tehokkaan koulutuksen.
Purjelentokurssi on luonteva jatko
ultrakevyt- tai PPL-lupakirjan hankkimisen jälkeen. Normaalisti purjelentokurssi ilman aiempaa lentokokemusta
edellyttää 50 lentoa, joista koululentoja on oltava vähintään 30. Kun on voimassa oleva lentolupakirja, parhaimmassa tapauksessa riittää 10 lentoa,
joista koululentoja on oltava 7. Koululentojen lisäksi pitää suorittaa vähintään 2 yksinlentoa ja tarkastuslento
lupakirjaa varten. Kun käytössä on
vintturi, hyvien sääolosuhteiden vallitessa varsinaiset koululennot sujuvat
mukavasti muutamassa päivässä.
Koulutus alkoi teoriaosuudella, jossa opiskelimme purjelennon teoriaa,
sääoppia, purjelentokoneiden rakenteita ja muita teoria-aineita. Suoritet-
tuamme teoriakokeet hyväksytysti
pääsimme aloittamaan koululennot.
Koulukoneena toimi puolalaisvalmisteinen, kaksipaikkainen SZD-50
Puchacz. Koulutuksen jännittävin
osuus oli ennen kaikkea vintturistartti: vintturi vetää purjekoneen hätkähdyttävän nopeasti 500 metrin korkeuteen.
Saimme tutustua vintturin toimintaan myös toisesta näkökulmasta:
koulutukseen kuului myös purjekoneiden hinaaminen vintturilla. Vintturin
hallintalaitteet olivat yksinkertaiset ja
selkeät, ja vinttaaminen osoittautui
jokseenkin helpoksi, joskin valppautta vaativaksi tehtäväksi. Tarvittavat
koululennot oli nopeasti suoritettu, ja
koulutus huipentui lopulta yksinlentoihin ja tarkastuslentoon. Ensimmäinen
yksinlento vintturista oli todella mieleenpainuva kokemus!
Muuntokoulutus purjelentolupakirjaa
varten oli mielenkiintoinen ja jännittävä kokemus, jota suosittelen lämpimästi kaikille ultra- tai PPL-lupakirjan
suorittaneille! Lupakirja mahdollistaa
purjelennon itsenäisen harjoittelun,
johon Selänpää vinttureineen tarjoaa
mitä parhaimman ympäristön.
Selänpään High Tech-vintturin mittaristoa.
Agressiivisessä vintturistartissa noustaan
jyrkällä kulmalla, jolloin on aina vaara, että
jalkahiki roiskuu silmille.
/DDMDYDOLNRLPDKHOLNRSWHUHLWD
6\PD67UDQVSRUWHU
29.90 ¼* Tuote 1853
6\PD6$OOR\6KDUN
Heti käyttövalmis, äärimmäisen tyylikäs
kauko-ohjattava helikopteri! Erittäin
vakaa lennettävä. Kolmikanavainen
ohjaus mahdollistaa ohjaamisen ylös,
alas, sivuille sekä eteen ja taakse.
Vankka metallirunko. Käyttää LitiumPolymeeri -akkua, joka ladataan
erillisellä laturilla. Ohjain käyttää
neljää AA-kokoista paristoa (ei
mukana). Suosittelemme
Liebermannin AA-akkuparistoja.
Lapojen halkaisija n. 33 cm. Pituus n.
38 cm. Ei suositella alle 14-vuotiaille.
Vakaa ja helposti lennettävä Syman kuljetuskopteri kahdella roottorilla. Tällä kolmikanavaisella kauko-ohjattavalla kuljetuskopterilla sujuu
mm. joukkojen kuljetukset, sukellusvenetorjunta, meripelastustoiminta
sekä sotalaivalta (mm. fregatilta) tapahtuva operatiivinen toiminta.
Uusien kaksiroottoristen helikopterien hallinta on paljon vakaampi kuin
tavallisten yksiroottoristen. Ohjaa kopteria ylös, alas, sivuille sekä eteen
ja taakse. Kuljetuskopterin strategiset mitat: 265 x 37 x 105 mm.
1LQH(DJOHV.HVWUHO
Todella vakaasti lentävä 4-kanavainen helikopteri. Tämä on todella
upean näköinen helikopteri jonka
tarkka servo-ohjaus tekee siitä
unelman lentää. Lentää eteenpäin,
taaksepäin, oikealle, vasemmalle
sekä sivuttaisleijunta oikealle tai
vasemmalle. Helikopterin pituus 43
cm. Sisältää pieniä osia. Suositellaan
monipuolisuutensa vuoksi lähinnä
nuorille tai aikuisille.
39.90 ¼* Tuote 14872
79.90 ¼* Tuote 13954
0LQLDWXUH*\UR+HOLFRSWHU
Hämmästyttävä pienikokoinen helikopteri sisäänrakennetulla gyroskoopilla, joka tekee lentämisestä
entistäkin helpompaa. Täydellinen kolmikanavainen
kontrolli, voit ohjata kopteria eteenpäin, ylös, alas,
oikealle ja vasemmalle. Lentoaika n. 3-4 min. Kolme
kanavaa. Suosittelemme lennätystä sisätiloissa tai
tyynellä säällä. Suositusikä 14v+.
19.40 ¼* Tuote 45347
7lKlQKLQWDDQYDLQ
$KYHQDQPDDOWDWRLPLWHWWXQD
+LQWDVLVNXOMHWXNVHQ
0LQLDWXUH&RSWHU2ULJLQDO
Ällistyttävä lähes oikean helikopterin tunnelma
ja tarkkuus. Täydellinen kontrolli, voit ohjata
kopteria ylös, alas, oikealle ja vasemmalle. Mukana
IR kauko-ohjain trimmerillä. Lentoaika n. 3-4 min.
Ohjaimeen menee kuusi AA-kokoista alkalineparistoa (ei mukana). Kolme kanavaa - jopa kolme
helikopteria ilmassa yhtäaikaa! Suosittelemme lennätystä sisätiloissa tai tyynellä säällä. Suositusikä 8
vuotta tai vanhempi.
9.90 ¼* Tuote 51880
*Hinnat voimassa toistaiseksi. Tarkista aina tuotteiden päivän
saatavuus ja hinta netistä. Katso kuvastomme osoitteesta
www.verkkokauppa.com/katalogi
TODENNÄKÖISESTI AINA HALVEMPI
$YRLQQD
DUN
OD
VX
ZHEK
Haemme
Haem
H
aemme
me oppilaita omarahoitteisille ammattilentäjän opintolin
opintolinjoi
opintolinjoille
oille
Lentäjäkoulutukseen
Jos olet ilmailusta ja lentäjän ammatista kiinnostunut, normaalin terveyden
omaava, ylioppilastutkinnon tai vastaavan peruskoulutuksen saanut mies tai
nainen, voit lähettää hakemuksesi ammattilentäjän opintolinjallemme. Perusvaatimukset täyttävät hakijat kutsutaan 1 + 1 päiväisiin valintakokeisiin, joissa
pääpaino on englannin ja matematiikan tasokokeissa. Katso kurssien aloituspäivämäärät, lisätiedot ja hakuohjeet osoitteesta www.patria.fi.
Aviation
www.patria.fi
Patria Pilot Training Oy on johtava suomalainen ammattilentäjiä kouluttava
oppilaitos. Ilmailun perusteista aloittavat oppilaamme valmistuvat opintolinjaltamme noin 24 kuukauden opintojen jälkeen yleiseurooppalaisen JAR-CPL
-ansiolentäjän lupakirjojen haltijoiksi. Oppilaat ovat kurssin lopussa suorittaneet myös liikennelentäjäteoriat (ns Frozen ATPL) sekä MCC-ohjaamoyhteistyökoulutuksen kurssit. Patria on vastaanottanut keväällä 2010 kolme
modernia Cirrus SR22 G3 lentokonetta, joilla oppilaat saavat huippuluokan
mittarilentokoulutuksen lasiohjaamoympäristössä.
PATRIA PILOT TRAINING OY