1. No category

MK tänään
2012
Korkeasaaren
karanteenirakennus
peruskorjattiin
TKK:n päärakennus Aalto-miljöössä
Arvorakennus peruskorjataan
n
MK tänää
2012
ren
Korkeasaanirakennus
karantee ttiin
ja
peruskor
sä
-miljöös
us Aalto
ärakenn
nus pe
Arvoraken
TKK:n pä
ruskorjata
an
MK tänään on Muottikolmio Oy:n asiakaslehti.
Lehti pyrkii antamaan tietoa kiinnostavista
projekteista ja vinkkejä parempaan rakentamiseen.
Päätoimittaja Jorma Platan
Toimitus Sirkka Saarinen
Muottikolmio Oy
Finnoonniitty 3
02270 Espoo
Puh. 09-863 4360
Fax 09-804 2585
www. muottikolmio.fi
www.isodran.fi
Osoitteenmuutokset sähköpostilla:
[email protected]
Pukevatalo muuttui Kaisataloksi
Vaativia betonirakenteita�������������������2
Maarakennus T. Haavisto Oy
Infrarakentaja Pirkanmaalla��������������6
Uniikkia uudisrakentamista
Helsingin Eirassa��������������������������������8
TKK:n päärakennus Aalto-miljöössä
Arvorakennus peruskorjataan���������10
Korkeasaaren karanteenirakennus
peruskorjattiin����������������������������������13
KAARINAN VARASTO�������������������������16
MESSUTAPAHTUMAT�������������������������16
2
”Monimuotoista: haastavia ja
samalla tekijöitä palkitsevia
uniikkeja rakenteita”,
Sierakin Petri Hänninen
tiivistää Kaisatalon rakenteet
paikallavalu-urakoitsijan
näkökulmasta.
www.muottikolmio.fi
Pukevatalo muuttui Kaisataloksi
VAATIVIA BETONIRAKENTEITA
Helsingin ydinkeskustassa, Kaisaniemenkadun kaarteessa sijaitseva rakennus on
tunnettu pitkään Pukeva-talona, vaikka rakennuksessa on jo vuosia toiminut erinimiset
liikkeet. Syksyllä 2012 se todennäköisesti muuttuu kansankin suussa Kaisataloksi.
Silloin rakennuksessa avautuu Helsingin yliopiston uusi keskustakirjasto sekä liiketiloja.
R
unsaan kahden vuoden rakennusprojekti on mittava: vanhaa on purettu ja kokonaan uutta rakennettu yhteensä 30 000 bruttoneliötä. Tilavuutta
rakennuksella on runsaat 130 000 kuutiota. Maanpäällisiä kerroksia on seitsemän ja maanalaisia neljä. Hankkeen projektinjohtourakoitsija on SRV.
MK tänään -toimittaja vieraili työmaalla huhtikuussa 2011. Tuolloin näkyvillä oli vielä raakaa rakentamista. Erityisesti säväyttivät paikallavalubetonoinnin
hienosti kaartuvat muodot. Isännäksi saatiin alan mies,
betonityöurakoitsija Sierak Oy:n vastaava mestari Petri
Hänninen.
Purkua ja vahvistamista
Rakennusprojekti käynnistyi isoilla purkutöillä keväällä 2010. Tavaratalon pysäköintiosa purettiin Fabianinkadun tasolle asti. Purkutöitä tehtiin myös alemmissa
kerroksissa. Myös Sierakin urakka käynnistyi jo kesällä 2010 rakenteiden vahvistustöillä. Vierailupäivänä
Hänninen arvioi, että heidän osuutensa on valmiina
juhannukseen mennessä.
”Betonointeja tulee yhteensä noin 7000 kuutiota,
jäljellä on enää noin 800 kuutiota”, Hänninen laski
pari kuukautta ennen Sierakin osuuden valmistumista. ”Nyt meitä on työmaalla enää kolmisenkymmentä,
suurimmillaan vahvuutemme oli noin 70.”
Talvi 2010 oli kaikille rakentajille kova lumi- ja
pakkastalvi, niin myös Kaisatalolla. ”Lunta jouduttiin
lapioimaan jatkuvasti astioihin, joista se kipattiin kadulle kauhakuormaajalla poisvietäväksi. Lisähaastetta
toi erittäin ahdas paikka sekä liikenteellisesti että seinänaapureiden takia. Esimerkiksi muottikalustolle ei välivarastointitilaa ole ollut lainkaan”, Hänninen kertoi.
Vaativia paikallavalurakenteita
Uudisosan runkorakenteena ovat paikallavaletut teräsbetonipilarit, joiden varassa on 400 mm korkea laattapalkisto. 10 x 10 metrin jänneväli määräytyi vanhan
kantavan rungon perusteella. 2,5 metriä leveät palkkikaistat on jälkijännitetty tartunnattomilla punoksilla.
Kaistojen väliset 200 mm paksut laatat on raudoitettu
normaaleilla betoniteräksillä.
www.muottikolmio.fi
Hännisen mukaan käyttötarkoituksen muutokset
merkitsivät mittavaa vanhojen rakenteiden muokkaamista ja vahvistamista.
Vaikka vanhat säilytettävät runkorakenteet olivat
pääosin hyväkuntoisia, niiden kuormituskestävyys ei
ollut riittävä. Osa pilareista ja palkeista vahvistettiin
raudoitetuilla mantteloinneilla. Niiden valuissa käytettiin notkeusluokan S4 betonia. Palkit valettiin yläpuolelta välipohjaan porattujen reikien kautta.
Uudisrakennusosuudessa on puolestaan erittäin
monimuotoisia paikallavalurakenteita. Niitä on myös
julkisivussa, jota elävöittävät Kaisaniemenkadun puolella isot lasiseinät sekä 800 pikkuikkunaa.
Vaativia paikallavalurakenteita olivat muun muassa tiilivuoratut holvirakenteet. Ne valettiin useassa
vaiheessa kaarevan muotin ja tukitornin varassa. Tiilipintaisten julkisivujen sisäkuori oli tarkoitus tehdä betonielementeistä. Sierakin ehdotuksesta sekin muutettiin paikallavaluksi. 240 mm paksun sisäkuoren valut
onnistuivat hyvin.
”Uniikkeja rakenteita”, Hänninen totesi työmaakierroksella. Erikoinen on esimerkiksi Kaisaniemenkadun puoleisen julkisivun ripustettu rakenne. Yläreunassa on 30-metrinen järeä paikallavalettu palkki,
jonka varaan lasiseinän teräsrakenteet ripustettiin.
Sisäosien katseenvangitsijaksi muodostuvat hienot betonikierreportaat ja kirjastokerrokset puhkaisevat ylöspäin
pienenevät ellipsinmuotoiset aukot välipohjissa.
Myös lasiaukkojen sisäpuolella olevat kaarevat ja
vinot kaiteet ovat paikallavalettuja.
Muottivälikkeillä nopeutta ja laatua
Työmaakierroksella MK-toimittaja bongasi myös
Malthus-muottivälikkeitä. Ne saivat Hänniseltä kiittävän arvion: ”Tällaisessa erikoiskohteessa ei juuri pääse hyödyntämään järjestelmämuotteja, vaan suurin
osa muoteista tehdään kappaletavarana paikan päällä.
Muottivälike on silloin erittäin nopea ja kätevä. Vältämme monta työvaihetta verrattuna kappaletavarasta
perinteisin menetelmin pulttaamalla tehtyihin välikkeisiin. Valmis muottivälike on myös erittäin mittatarkka ja helppokäyttöinen. Samalla varmistetaan vesitiiviys.”
➠
3
Pukevatalo on muuttunut Kaisataloksi suuren yleisön valvovien silmien alla. Muutos
ulko- ja sisäpuolella on ollut iso sekä ulkonäön että käyttötarkoituksen osalta:
liiketiloista on tullut yliopiston keskustakirjasto höystettynä uudistetuilla liiketiloilla.
Betoni on sananmukaisesti Kaisatalon kantava
rakenne. Lisääntyneiden kuormitusten takia vanhoja,
sinänsä hyväkuntoisia betonirakenteita piti vahvistaa.
Uudisrakenteet ovat pääosin monimuotoisia
paikallavalettuja rakenteita.
4
www.muottikolmio.fi
Kaisatalon valuissa muotit
tehtiin pääosin paikalla
kappaletavarana. Muotoja ja
kaaria on sekä ulkona että
sisätiloissa.
Vuoden 2011 huhtikuun lopulla oli Helsingissäkin vielä talviset olosuhteet.
Kaisatalon katolla Sierakin miehet tekivät katon valoaukkojen muotteja
kappaletavarasta. Valmiit muottivälikkeet sekä nopeuttivat työtä että varmistivat
oikeat seinäpaksuudet ja suojaetäisyydet ilman erillistä säätämistä ja kiristämistä.
Muottikolmio mukana kohteessa
Kaisatalo
Sierak Oy:
Malthus-muottivälikkeitä (~7000 kpl)
JOCO-injektointiletkuja
HYDROTITE-nauhaa
Leschuplast-GLT rakennuslaakereita
SRV Oyj:
DEFLEX-liikuntasaumaprofiili
www.muottikolmio.fi
5
Rintamamiestalo Pirkkalassa
on varsin tyypillinen
Maarakennus T. Haavisto Oy:n
työkohde: vesieristykset ja
salaojitus uusitaan.
Maarakennus T. Haavisto Oy
Infrarakentaja Pirkanmaalla
Jouni Töppärä (kesk) ja PasiMatti Tuominen (vas) kertovat
Jussi Haavistolle, että työkohde
on edennyt suunnitellusti.
Rakennusinsinööri
Jussi Haavisto on yrittäjä toisessa polvessa.
Kolmisen vuotta sitten hän otti vetovastuun
isänsä perustamassa Maarakennus T. Haavisto
Oy:ssä. Vuonna 1969 perustetulla yrityksellä
on monta tukijalkaa ja laaja asiakaskunta
omakotiasukkaista ja asunto-osakeyhtiöstä
rakennusliikkeisiin, teollisuusyrityksiin
sekä valtio- ja kuntasektori. Perinteisten
maarakennustöiden lisäksi yritys tekee purkuja saneerauspurkutöitä sekä rakentaa mm.
koneperustuksia ja teollisuuslattioita.
Myös verkonrakennus on tärkeä osa
yrityksen toimintaa.
6
R
akentamisesta tuli ammatti Haaviston perheen
kaikille kolmelle pojalle. Jussin lisäksi myös nuorempi veli työskentelee Maarakennus T. Haavisto
Oy:ssä. Toinen veli on puolestaan rakennesuunnitteluun erikoistuneen insinööritoimiston yksi omistaja.
Jussikin oli luonnollisesti pienestä pitäen perheyrityksessä töissä. Opiskeluaikana tosin tuli työkokemusta
muissakin yrityksissä.
Maarakennus T. Haavisto työllistää tällä hetkellä
noin 30 ammattilaista, liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Työnjohdossa on kolme kaveria.
Toimitusjohtaja näyttää keväisellä työmaavierailulla
väläyksen yrittäjän työstä: kaksi puhelinta on jatkuvasti
käytössä. Työmaat ovat toimitusjohtajalla hyvin hallussa; vastaukset kysyjille tulevat nopeasti ilman papereiden selailua.
Vuonna 2009 yritys muutti Tampereelta Kangasalle. Siellä sekä varasto-, huolto- että toimistotyöt saivat
uudet, isommat tilat. Tuolloin myös sulautettiin purku- ja saneerauspurkutöihin erikoistunut Teräscat Oy
Maarakennus T. Haavisto Oy:n aputoiminimeksi.
”Kalustomme on monipuolista, 400 kg:n piikkausrobotista murskainpihdillä tai hydraulivasaralla varusteltuun 25 tonnin telakaivinkoneeseen. Purkujätteen
kierrätyksessä kuulumme edelläkävijöihin. Betoni- ja
tiilimassat murskaamme omille sijoitusalueillemme ja
energiajätteen toimitamme omalle sekä ulkopuolisille
polttolaitoksille”, Jussi Haavisto kertoo.
www.muottikolmio.fi
Kilpailu pitää vireänä
ISODRÄN® -levytyksen
ansiosta kaivumassat
voidaan käyttää uudelleen
täytöissä.
Yrityksen toimialuetta on Pirkanmaa. ”Yksittäisiä
omakotitalokohteita käydään tosin tekemässä kauempanakin”, Jussi Haavisto kertoo.
”Töitä on kiitettävästi. Toisaalta, kilpailutilanne
maarakennustöistä on Pirkanmaallakin kova, asiakkaat
ovat hyvin hintatietoisia”, hän muotoilee vastauksena
kysymykseen miten firmalla menee.
”Me olemme toimineet alueella pitkään, sen ansiosta myös verkostot ovat laajat ja yhteistyökumppaneita
on paljon. Omakotikohteissa puskaradio on edelleen
tärkein tiedotuskanava: naapurilta kysytään kuka homman on tehnyt ja miten. Erikoistöissä, kuten koneperustuksien purku- ja rakennustöissä urakoitsijavalinta
perustuu usein aikaisempiin referensseihin.”
Rintamamiestalon kellarin vesi- ja
lämmöneristys kerralla kuntoon
”Omakotitalojen maarakennusurakat ja taloyhtiöiden pihasaneeraukset ovat työllistäneet meitä viimeisten vuosien
aikana kiitettävästi. Keskimäärin kolmannes työntekijöistämme tekee näitä töitä”, Jussi Haavisto kertoo.
MK tänään -työmaavierailun kohde onkin yritykselle varsin tyypillinen: Pirkkalassa sijaitseva 1950-luvun alussa valmistunut rintamamiestalo, jonka kellarista puuttui lämmön- ja vedeneristeet. Salaojiakaan ei
ollut ja routiminen oli ongelma. Vettä onkin kellarin
lattialla ollut useamman kerran kymmeniä senttejä.
Talon pihalta yhytämme kaksi T. Haavisto Oy:n
ammattimiestä: kaivinkoneen ohjaimista Jouni Töppärän ja lapion varresta Pasi-Matti Tuomisen. Talon
isäntä on luonnollisesti seuraamassa mitä tapahtuu.
”Viiden-seitsemän päivän urakka, asennamme kellarin ulkoseinään ISODRÄN® -levytyksen ja teemme
salaojat. Tällaisia kohteita olemme tehneet jo kymmeniä”, Jouni Töppärä kertoo.
Pirkkalan kohteessa työt ovat sujuneet suunnitellusti. Yllätyksiä ei ole tullut ja aikataulu on pitänyt. Levytysvaiheessa työmaalla oli kolme kaveria. ”Asennus
sujuu kätevästi yhdeltäkin mieheltä, mutta nopeutuu
huomattavasti kun tekijöitä on kaksi.”
Kellarin veden- ja
lämmöneristys sekä
routaeristys ovat
rintamamiestalossa
remontin jälkeen
kunnossa. Talon isännän
mukaan seuraavaksi on
tarkoitus uusia kellarin
vanhat pikkuikkunat,
jottei lämpö karkaa niiden
kautta.
Jussi Haavisto
on toisen polven
maarakennusyrittäjä.
30 henkilöä työllistävä
yritys tekee perinteisten
maarakennustöiden
lisäksi purku- ja
saneerauspurkutöitä
sekä rakentaa mm.
koneperustuksia ja
teollisuuslattioita. Myös
verkonrakennus on tärkeä
osa yrityksen toimintaa.
Kaivumassat täytöksi
Jussi Haavistolle ISODRÄN® tuli tutuksi muutamalla
työmaalla jo 90-luvulla. Kun sitä muutama vuosi sitten alkoi saada Muottikolmiolta, Haavisto tarttui heti
tilaisuuteen.
Perusteet ovat yksinkertaiset: ”Sekä veden- että
lämmöneristys pystytään hoitamaan yhdellä tuotteella, jonka asentaminen on työmaalla vaivatonta. Selkeä
etu sekä logistiikan että kustannusten kannalta on se,
että ISODRÄN® iä käytettäessä kaivumassat pystytään
käyttämään uudelleen täytöissä. Näin vältetään työläs
ja kallis kuljetusrumba, jonka kaivumassojen poiskuljetus ja uusien täyttömassojen tuonti aiheuttaisivat”,
Haavisto kertoo.
Kaivumassojen poiskuljettaminen ja uusien täyttömaiden tuominen olisi kustannusten lisäksi myös iso
häiriö rauhallisella omakotialueella. Levytyksen ansiosta siltä vältytään. ▲
www.muottikolmio.fi
7
Ari ja Ari-Pekka Moisanen kertovat arvostavansa osaamista ja
käsityötaitoa vaativia kohteita. Huvilakuja 14:ssä niitä molempia
tarvitaan.
Huvilakuja 14:ään 1960-luvulla valmistuneella taloyhtiöllä oli käyttämätöntä rakennusoikeutta ja osin parkkialueena käytettyä pihaaluetta, johon paritalo ja omakotitalo rakennetaan. Ne muodostavat yhtenäisen rakennusmassan, joka rapattuna sopeutuu hyvin kadun
muihin rakennuksiin. Toukokuun puolessa välissä pihanpuoleiset julkisivut olivat saaneet jo lopullisen valkoisen rappauspinnan.
Uniikkia uudisrakentamista
Omakotitalomainen uudisrakentaminen
Helsingin Eirassa tuntuu ajatuksena miltei
mahdottomalta. Mitä ja varsinkin mihin,
olivat päällimmäiset kysymykset, kun
toimittaja suuntasi osoitteeseen Huvilakuja
14 vuoden 2011 marraskuussa.
Y
llättäen viime ja sitäkin edellisellä vuosisadalla
valmistuneiden asuinkerrostalojen lomasta löytyi
tontti, jolle Rakennuspalvelu Länsirakennus Oy
rakentaa kolmikerroksisen paritalon sekä kaksikerroksisen erillistalon, jonka katolle tulee paritalon terassi.
Osaaminen ja käsityö arvossa
Vuonna 1995 perustetun perheyrityksen profiiliin
kohde sopii hyvin: ”Olemme rakentaneet ja rakentamassa hyvin monenlaisia kohteita, emme sulje suoralta
kädeltä mitään pois. Uniikkien, arkkitehtuuriltaan ja
rakenteiltaan korkeatasoisten pien- ja paritalojen uudisrakentaminen on kaikkein ominta osaamistamme.
Myös ullakkorakentamiskohteita olemme tehneet paljon”, kertoivat isä ja poika: toimitusjohtaja Ari Moisanen ja projektipäällikkö Ari-Pekka Moisanen.
Moisaset kertovat arvostavansa osaamista ja käsityötaitoa vaativia kohteita. Huvilakuja-kohteen lisäksi
yrityksellä oli loppuvuodesta 2011 Helsingin keskustaalueella käynnissä myös vaativa korjausrakennuskohde.
Ratakadulla sijaitsevan Cygnaeuksen ala-asteen vesikatto saneerataan: savitiilikatto uusitaan ja osa Ratakadun
puoleisesta kattolappeesta museoidaan kunnostamalla
vanha savitiilikate. Arvokohteessa on mukana myös
Museovirasto.
Kellarin eristeenä on ISODRÄN®. Ahtaalla tontilla
se varmistaa samalla kertaa sekä hengittävyyden
ulospäin että pystysalaojituksen.
8
Arvoalue
Huvilakuja 14:ään 1960-luvulla valmistuneella taloyhtiöllä oli käyttämätöntä rakennusoikeutta ja osin parkwww.muottikolmio.fi
Runko muurattiin valuharkoista, holvit ja yläpohja ovat paikallavalettuja.
ISODRÄN® levyjen asennus osoittautui vaivattomaksi.
Helsingin Eirassa
kialueena käytettyä piha-aluetta. Ne hyödyntämällä
yhtiö päätti rahoittaa tulevia korjauksiaan. Eira on rakennuslupamielessä haastavaa aluetta. Naapurusto on
rakennusvalvonnan lailla tarkka siitä, mitä arvokkaalle
alueelle rakennetaan.
Hanketta lähti kehittämään Roomy Oy. Arkkitehti
Jani Prunnila suunnitteli tontille townhouse-tyyppiset
paritalon ja erillistalon, joista muodostuu yhtenäinen
rakennusmassa. Vaaleaksi rapattavaa julkisivua elävöittävät metalli- ja puusäleiköt. Kadunpuoleinen sokkeli
saa pintaansa liuskekiven. Valmistuneen kohteen yhtenäistää vielä Pietarinkadun puolelle rakennettava rapattava harkkomuuri. Myös 1960-luvun valkotiilinen
kerrostalo on tarkoitus rapata samalle pinnalle.
Louhinta neljän metrin syvyyteen
Työmaa käynnistyi toukokuussa 2011 varsin massiivisella kellaritilojen louhinnalla. Marraskuun lopulla työmaa-aidan takana oli jo lopulliseen korkeuteen
noussut valuharkkorunko. Kohde valmistuu kesällä
2012. Kolmikerroksisen paritalon pinta-alat ovat 140
ja 180, kaksikerroksisen erillistalon noin 150 neliötä.
Molemmissa rakennuksissa on myös kellarikerros.
Louhinta tarkoitti lähes neljän metrin alaspäin menoa koko rakennusalueella, joka ulottuu tontin rajalle
asti.
ISODRÄN® vastasi vaatimuksiin
”Kellarin eristeeksi valitsimme ISODRÄN® levytyksen.
Syitä oli useampia. Rakennus sijaitsee tontin rajalla,
joten isoja perustuksen ulkopuolisia eristyksiä tai salaojituskerroksia olisi ollut vaikea sovittaa tilaan. Yhtenä
vaihtoehtona oli bitumihuovalla eristäminen, riskinä
olisi ollut sisäpuolelta tulevan ilman kosteushöyrynpaineen riittävä tuulettuminen. Koska kellariin tulee
pääosin märkätiloja, on rakenteiden kosteuskäyttäytyminen varmistettava huolellisesti”, Moisaset korostivat.
” ISODRÄN® täytti sekä taloyhtiön valvojan, rakennesuunnittelijan että meidän vaatimuksemme. Se
www.muottikolmio.fi
varmistaa samalla kertaa sekä hengittävyyden ulospäin
että pystysalaojituksen. Tähän kohteeseen se sopii erittäin hyvin. Meille ISODRÄN® oli uusi tuttavuus, joka
osoittautui myös työmaalla vaivattomaksi. Asennus oli
helppoa ja nopeaa.”
Vaativat rakenteet
Arkkitehtuuriltaan uniikki kohde on vaativa myös rakenteiltaan. Rakennesuunnittelu on RJ-konsulttien
käsialaa. Taloyhtiön puolelta valvojana on Vahanen Oy.
Runko on tehty valuharkoista, kaikki holvit ja
yläpohja ovat paikallavalettuja. Runko on Moisasten
mukaan ollut detaljitasolla erittäin vaativa. Esimerkiksi ”ilmaan ripustetut” välipohjat ovat vaatineet monimutkaisia, piiloon jääviä rakenteita.
Kellaritiloihin johtavat portaat ovat paikallavalettuja betoniportaita, joista osa verhoillaan tammella ja
osa jää viimeistellylle betonipinnalle. Kerrosten väliset
lankkuportaat ovat puolestaan jykeviä teräsportaita,
jotka on kiinnitetty betoniseinään injektoimalla. Teräsaskelmiin tulee puusepän tekemät tammikotelot.
Samaa avoimuutta ja ilmavuutta tulevat ilmentämään
lasikaiteet ilman käsijohdetta sekä erillistalon keittiökaluste, joka niinikään leijuu lasiseinän edessä, kiinnitykset on tehty vastakkaisiin seiniin.
Kellarikerroksen uima-allas-kylpylämaailmaan tulee
luonnonvaloa ensimmäisen kerroksen lasilattian
sekä lasiseinän kautta. Pyöreässä saunassa on siinäkin
lasiseinä. ▲
Muottikolmio mukana kohteessa
Huvilakuja 14
ISODRÄN® 60, 70 ja 95 kPa
9
TKK:n päärakennus Aalto-miljöössä
Arvorakennus peruskorjataan
Espoon Otaniemen kampusalue
on luokiteltu valtakunnallisesti
merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Sen peruskorjauksissa noudatetaan
suojelukohteelle asetettuja määräyksiä.
Rakentajien, Museoviraston ja Alvar Aalto
Säätiön yhteistyö korjaushankkeissa onkin
saumatonta ja tiivistä.
10
K
un korjauskohteena on vuonna 1963 valmistunut TKK:n päärakennus, eri osapuolien yhteistyö
on luonnollisesti huipputiivistä. Meneillään on
päärakennuksen peruskorjauksen toinen vaihe. Sen rakennuttajana on Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy ja projektinjohtourakoitsijana NCC Rakennus Oy, pääsuunnittelija on Arkkitehdit NRT Oy.
”Aloitimme korjausurakan kesällä 2011 suoja-aitojen teolla. Suojauksia on työmaalla muutenkin tehty
paljon ja huolellisesti. Esimerkiksi kalkkikivilattioita ja
portaita on suojattu tuhansia neliöitä”, hankintainsinööri Anssi Kärkkäinen NCC Rakennuksesta kertoo.
”Varsinaisiin töihin pääsimme elokuussa 2011.
Täysin valmis kohde on vuonna 2013. Töitä tehdään
www.muottikolmio.fi
Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun
päärakennuksen peruskorjaus on
kokonaan valmis vuonna 2013.
Sekä Anssi Kärkkäinen (vas.) että Pentti Juntunen ovat olleet toteuttamassa myös monia Helsingin ydinkeskustan
korjauskohteita. Niihin verrattuna Otaniemessä on iso etu: ”Täällä on tilaa. Toisaalta aikataulutukseen vaikuttaa
tavallista enemmän se, että suuret luentosalit aulatiloineen ovat olleet edelleen opetuskäytössä. Työt etenevät ja
aikataulutetaan käyttäjän tarpeiden mukaisesti.”
Työmaakierroksella näkyy, että korjataan
arvokohdetta. Esimerkiksi kaikki suojaukset on tehty
erittäin huolellisesi. Samoin uudelleenkäytettäville
alakattolevyille on rakennettu tukevat suojat. Kun
oviaukon siirron takia on jouduttu muuraamaan uutta,
tiilet on muurattu ”nurinpäin”, jolloin muurauspinta
muistuttaa vanhaa. Toimisto- ja opetustilojen
ikkunaseinille on rakennettu peräti 1,7 kilometriä
uutta, vanhaan hyvin sopeutuvaa koteloa uutta
tekniikkaa varten.
käyttäjän ehdoilla, esimerkiksi isot auditoriosalit ovat
vielä käytössä, niitä pääsemme korjaamaan vasta kesällä. Työt onkin ohjelmoitu useina osaluovutuksina, ensimmäiset osuudet ovat valmiina jo lokakuussa 2012”,
Kärkkäinen selvittää marssijärjestystä keväällä 2012.
Keväällä 2012 työmaan vahvuus oli noin 150.
Omia miehiä NCC:llä on vaativassa korjauskohteessa
tavanomaista enemmän, kymmenkunta. NCC:n työmaaorganisaation muodostaa 13 henkilöä.
Tehty korjaus ei näy, mutta tuntuu
Koko urakan laajuus on noin 25 000 bruttoneliötä.
Siihen kuuluu päärakennuksen yleisen osan ja maanwww.muottikolmio.fi
mittausosaston rakennus- ja talotekniset työt sekä ulkovaipan peruskorjaus
”Talotekniikka menee käytännössä kokonaan uusiksi. Pääperiaatteena kuitenkin on, ettei uusiminen
näy ulospäin. Kaikki kunnostuskelpoinen säilytetään.
Esimerkiksi kolmesta puusta tehdyistä yli tuhannesta ikkunakarmista osa pystytään vielä kunnostamaan,
samoin suurin osa yli 500 ovesta sekä noin 1200 valaisinta. Myös osa vanhoista alakattolevyistä ja paneelikatoista voidaan kunnostaa. Uusittavat osat on tehty
tarkkaan vanhan mallin mukaisiksi malleja tehden ja
testaten. Huonokuntoiset lattiamatot joudutaan uusimaan. Mutta erikoistilauksena tehdyn maton väri on
sama kuin vanhassa matossa”, Kärkkäinen kertoo.
➠ 11
Noin 25 000 bruttoneliön
peruskorjauksessa
talotekniikan uusiminen
on iso osa urakkaa.
Periaatteena kuitenkin
on, että uusiminen näkyy
korjatussa rakennuksessa
mahdollisimman vähän.
50-vuotiaan päärakennuksen kellaritiloista puuttui eristys. Loppuvuodesta
2011 betonipintaisiin kellarirakenteisiin asennettiin ISODRÄN® levyt lämmön- ja
vedeneristeeksi. Kuvat Pentti Juntunen.
➠
Punatiilijulkisivujen kunnostus sisältää puolestaan
pesua, tiilisaumojen korjausta ja rikkinäisten tiilien
vaihtamista. Ikkunapellit uusitaan.
Kellareihin eristeet
Myös korjaushankkeen maarakennustyöt ovat mittavat. Niihin pätee sama kuin itse rakennukseenkin: korjaukset eivät näy ulospäin, mutta rakenteet toimivat
suunnitellusti.
Ulkopuolisten töiden työnjohtaja Pentti Juntunen
kertoo, että kellareissa ei ollut lainkaan eristeitä. Nyt
rakenteiden lämmön- ja vedeneristys ja salaojitukset
uusitaan asianmukaiseksi.
Syksyllä 2011 alkaneita maarakennustöitä pystyttiin myöhäisen talventulon ansiosta jatkamaan tammikuulle. Myös kaikki betonipintaisia rakenteita vasten
suunnitellut ISODRÄN® -levyasennukset saatiin siten
tehtyä ennen lumentuloa.
Juntunen kertoo, että vaikka kokenut rakentaja onkin, hänelle riisisuklaalta näyttävä ISODRÄN® oli uusi
tuttavuus.
Se osoittautui työmaalla käteväksi ja nopeaksi asentaa. ”Paketti auki ja siitä suoraan seinään, jottei kevyen
levyn nurkka kolhiinnu”, Juntunen summaa. ▲
Muottikolmio mukana kohteessa
TKK päärakennus
MALTHUS-muottivälikkeet
ISODRÄN® 70 kPa (~1000 m2)
12
www.muottikolmio.fi
Korkeasaaren
karanteenirakennus
peruskorjattiin
”Mukava työmaa”, toteavat Staran työpäällikkö Kari Jussila ja vastaava
työnjohtaja Mika Salminen. Tämä mukava työmaa on Korkeasaaren eläintarhan
karanteenirakennuksen peruskorjaus. Se sijaitsee Korkeasaaren vieressä
pienessä Palosaaressa. Elokuussa 2011 käynnistynyt peruskorjaus
valmistuu kesäkuun alussa 2012.
K
orkeasaaren eläintarhan käytössä oleva, runsaan
700 bruttoneliön karanteenirakennus valmistui
1960-luvun lopulla. Rakennuksen käyttäjä on
eläintarhan eläintenhoitoyksikkö. Rakennus on sekä
muualta tuotujen eläinten karanteenitila että luonnonvaraisten eläinten hoito- ja kuntoutustila. Vuosittain
siellä hoidetaan lähes tuhat luonnonvaraista eläintä.
Eläinten hoito- ja vastaanottotilojen lisäksi rakennuksessa on toimistotilaa sekä henkilökunnan sosiaalitilat, pukuhuoneet ja keittiö.
Peruskorjauksen rakennuttaja on HKR Rakennuttaja ja urakoitsija Helsingin kaupungin oma rakenta-
www.muottikolmio.fi
mispalvelu Stara. Työmaan vahvuus oli toukokuussa
runsaat parikymmentä. Omia miehiä Staralla on kohteessa viisi.
Vaikka karanteenirakennus tuntuu äkkipäätään hyvin erikoiselta työkohteelta, Jussila ja Salminen sanovat, että staralaisille erikoinen on oikeastaan normaalia.
”Meidän kaikki korjauskohteemme ovat omalla tavallaan erikoisia: päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, Talvipuutarha”, he luettelevat. ”Ne ovat myös kohteita,
joissa tarvitaan erikoisosaamista ja ammattitaitoa. Niitä
Starasta löytyy”, he kehaisevat.
13
Korkeasaaren karanteenirakennus sijaitsee nyt varsin
huomaamattomassa paikassa pienessä Palosaaressa.
Tulevaisuudessa se saattaa olla paraatipaikalla, jos
Kruununvuorenlahden yli joissakin suunnitelmissa oleva
köysirata toteutuu.
Yllätyksiäkin tuli
Karanteenirakennus oli miesten mukaan tullut yksinkertaisesti korjausikään. Erityisiä kosteus- tai homevaurioita ei ollut, mutta rakenteet olivat kuluneet ja
talotekniikka oli auttamatta vanhentunut. Vaatimustaso on nykyään toki toinen kuin 60-luvulla. Hoitotilojen uusimista vaati myös varautuminen mahdollisiin
öljyonnettomuuksiin, jolloin jouduttaisiin puhdistamaan iso määrä öljyn tahrimia lintuja.
Yllätyksiäkin korjauksessa tuli. Isoin oli se, että pääosin säilytettäväksi aiotun betonisen lattialaatan pintalaatta oli niin huonossa kunnossa, että se piti poistaa.
Purun jälkeen huomattiin, että pohjalaattakin oli huonokuntoinen ja sekin piti suurelta osin purkaa ja valaa
uusi laatta. Aikataulu venyi sen takia alkuperäisestä.
Iso yllätys oli myös rakennukseen tulevan vahapaperisen syöttökaapelin kunto. Haurastunutta kaapelia
ei voitu yhdistää uuteen sähköpääkeskukseen, vaan
kaapeli piti uusia.
Pääosin yksikerroksisessa, rinteessä olevassa rakennuksessa on kantava teräspilari-palkki runko ja katon
jäykistävä poimulevykatto. Lautajulkisivut ovat tummanruskeat. Peruskorjatun rakennuksen ilme säilyy
ulospäin samanlaisena. Erikoisuutena katto saa kuitenkin viherkatteen, joka asennetaan huopakaton päälle.
14
Rakennusteknisesti vaativimmaksi miehet rankkaavat kohteessa eläinten hoitotilat, jotka tehdään ”talo
talossa” -periaatteella. ”Höyrynsulut on tehty erittäin
huolellisesti, varmasti tiiviiksi. Kosteus huoneessa voi
ajoittain olla erittäin korkea. Kunkin huoneen on silloin toimittava omina yksiköinään”, Jussila selittää.
Rekkaliikenne minimoitiin
Vanhat salaojat uusittiin, niiden oikeisiin korkoihin
saaminen vaati myös louhintaa. Myös maata jouduttiin
kaivamaan mittava kuutiomäärä.
”Maamassojen poiskuljettaminen ja uusien täyttömaiden tuominen olisi merkinnyt isoa rekkarallia. Se
olisi aiheuttanut kustannuksia, mutta tässä ympäristössä se on myös selkeä turvallisuusriski. Eläintarhassa käy paljon päiväkoti- ja koululaisryhmiä ja tietysti
lapsiperheitä. Vaikka tänne tulee ajotie, lapset mieltävät Korkeasaaren autottomaksi ja harhautuvat herkästi
ajotiellekin”, Jussila korostaa.
”Rekkarumban vältimme käyttämällä kellarin veden- ja lämmöneristeenä ISODRÄN® -levytystä. Sen
ansiosta kaivumassat voidaan käyttää uudelleen täyttöinä”, hän kertoo.
Lattialaatan uusimistarpeen takia kaivumassoja tuli
www.muottikolmio.fi
Iso kaivumassojen ja
täyttömaiden kuljetusrumba
vältettiin käyttämällä vedenja lämmön eristeenä
ISODRÄN® -levytystä.
Eläinten hoitotiloihin
on asennettu
höyrystinjärjestelmä,
jolla tilan
kosteus saadaan
luonnonmukaiseksi
kullekin eläimelle.
Työpäällikkö Kari Jussilan (vas.) ja vastaavan työnjohtajan Mika Salmisen
peruskorjauskohde saa kruunukseen viherkaton. Vedenpitävän vesikaton
päälle asennetaan alushuopa, imeytyskerros ja sen päälle rullina tuotava valmis
maksaruohokasvusto. Sitä tukemaan tulee räystäslinjaan reunapelti.
vielä alun perin ajateltua runsaammin. Pohjalaatan alla
oli hiekkaa ja mm. vanhoja, osittain lahonneita muottilaudoituksia. Rakennuksen yläosa-alue puhdistettiin
kallioon asti, sieltä poistettiin kaikki maa-aines ja muu
materiaali. Tilalle asennettiin murske ja nykyaikainen
eristys.
Vanhat hoitohäkit säilytettiin
Työnkulkuun vaikutti myös isojen, hyvässä kunnossa
olevien eläinhäkkien säilyttäminen. Pohjalaatan valun
ajaksi ne vietiin ulos, mutta ennen korjauksen jatkumista ne piti tuoda sisälle. Myöhemmin niitä ei olisi
enää mahtunut siirtämään. Työn kuluessa häkkejä piti
sitten sisätiloissa siirrellä paikasta toiseen.
Jussilan ja Salmisen mainitsemasta eläinten hoidon
nykyisestä korkeasta tasosta hyvä esimerkki on eläinten
hoitohuoneeseen asennettu höyrystin-ilmankostutinjärjestelmä, jolla huoneen kosteus saadaan säädettyä
kullekin eläimelle sopivaksi.
Rakennuksen käyttö näkyy myös jätevesien käsittelyssä. Ennen jätevesiverkkoon johtamista ne johdetaan
erillisiin säiliöihin. Jos analyyseissa löydetään jotain hälyttävää, jätevedet pystytään imemään säiliöautoihin ja
kuljettamaan erikseen puhdistettavaksi. ▲
www.muottikolmio.fi
Muottikolmio mukana kohteessa
Korkeasaaren karanteenirakennus
ISODRÄN® 95 kPa
Muottisidontatarvikkeita
15
KAARINAN VARASTO
Muottikolmio avasi Kaarinan ISODRÄN® –
varaston jo huhtikuussa 2011. Varastomme toimii
varastohotelliperiaatteella. Varastoa operoi HTL
Logistiikka Oy osoitteessa Jousitie 11, 20760
Piispanristi. Varastosta voivat asiakkaat noutaa
ISODRÄN® - levyjä ja tarvikkeita tai tilaus voidaan
toimittaa HTL:n jakelemana Varsinais-Suomen
alueella. Tilaukset ja asiakaspalvelu hoidetaan
Muottikolmion Espoon toimiston kautta.
MESSUTAPAHTUMAT
Muottikolmio oli mukana alkuvuoden aikana
Tampereen ASTA Rakentaja messuilla 10.12.2.2012 ja Lahden Raksa messuilla 9.-11.3.2012,
jossa Lahden urakoitsija Päijät-Hämeen piha- ja
maarakennus opasti kävijöitä ISODRÄN® sovelluksista. Tampereella päästiin myös tapaamaan
useita aktiivisia ISODRÄN® - urakoitsijoita ja
vaihtamaan mielipiteitä aina ajankohtaisista salaoja- ja
vedeneristysratkaisuista.
Kaikkien aikojen laajin ja kattavin alan tapahtuma
Suomessa Kevätpuutarha-, OmaKoti-, OmaMökkija Sisusta! - messut houkutteli Helsingin
Messukeskukseen neljän päivän aikana 53000
kävijää. Tuotteita ja palveluja heille esitteli yli 600
näytteilleasettajaa. Muottikolmio oli mukana jo
tutuksi tulleella ISODRÄN® - ständillä.