Unioni-lehti 5/2014 - Ilmailualan Unioni IAU ry
Unioni ILMAILUALAN UNIONI IAU:N JÄSENLEHTI 24.12.2014 NRO 5 Airpron työehdoista tulkinta / Keskusjärjestö suunnitteilla SISÄLLYS 5•2014 3 Pääkirjoitus 4 Hallien purkutyöt käynnissä Jyrki Väyrynen Levikki 4200 18. Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry ISSN 1795-2840 (Painettu) 1795-343X (Verkkolehti) Päätoimittaja Juha-Matti Koskinen Puh. 040 766 9040 [email protected] 6 Edustajistokauden viimeinen Syyskokous 8 Lyhyt kääntö 10 Yhteinen tulkinta soveltamisrajoista 12 Selvitys uuden keskusjärjestön perustamiseksi 15 Vaaliliite – Nyt valitaan liitolle päättäjät 20 Unioni-lehti muuttuu e-lehdeksi 22 Liiton Upgreidaus juristiluokkaan 24 Taas on aika… 26 Vapaakauppa se on joka kannattaa? 27 Näkymätön käsi taskulla 28 Työttömyysturvalakiin muutoksia vuoden vaihteessa 2015 29 Työtapaturmien ja ammattitautien korvaamisesta uusi laki 29 Jäsenkorttisi on mitä parhain etukortti 30 SAK:n kulttuuriapurahat haussa 30 Harrastekurssit 30 Kuvakulma 31 Luottamusmiesvalinnat käynnissä 31 Saariselälle lomailemaan KANSIKUVA: Klassikkoelokuva Ihmeellinen on elämä (It is a wonderfull life) kuuluu monelle joulun perinteisiin. Jos perinteisiin voi luottaa tuottaa ilmailuala ihmeellisyyksiä ja ihanuutta juhlakauden jälkeenkin. Ohjaus – Frank Capra Kuva – Elina Rajala Auld lang syne – JM Koskinen 2 Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh. 040 528 8166 [email protected] Toimituskunta Markus Berg Reijo Hiltunen Pekka Hintikka Arto Kujala Ari Miettinen Vesa Suni Sari Virta Jyrki Väyrynen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Ilmestyminen Lehti ilmestyy 2015 neljä kertaa e-lehtenä. Joulukuun lehti ilmestyy myös painettuna. Ilmestymisaikataulu sivulla 30. Sähköpostiosoitteet Lehden ilmestyessä lähetetään siitä tieto sähköposteihin. Liiton jäsenistö voi päivittää sähköpostiosoitteet jäsensivujen kautta. Muut lukijat voivat toimittaa sähköpostiosoitteet [email protected] –osoitteeseen. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Ulkoasu Elina Rajala Paino Sälekarin Kirjapaino Oy Somero 5 • 2014 16.12.2014 Työryhmiä ja kumppaneita JM Koskinen V uosi 2014 alkaa olla lopuillaan. IAU:n edunvalvonnan kannalta sitä luonnehti neuvottelemiemme työehtosopimusten voimassaolo. Finavian ilmailutietoteknisten työehtosopimus jatkui ja jatkuu myös ensi vuoden käytännössä sellaisenaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisine vaatimattomine palkankorotuksineen. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan edellyttämät säästösopimukset saatiin solmittua useimmissa niitä tavoitelleissa yrityksissä. Toinen merkittävä toimeksianto koski palkkausjärjestelmän uudistamista. Tehtävään ryhtyessään ei osapuolilla epäilemättä ollut illuusioita sen helppoudesta, niin kauas ovat yritysten käytännöt toisistaan ajautuneet, joten siihen nähden voidaan toistaiseksi saavutettua edistystä pitää arvossa. Työ tällä saralla jatkuu edelleen ensi vuodelle. Myös Lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus on voimassa ainakin marraskuuhun asti. Senkin jatkosta päättävät keskusjärjestöt kesällä tutkiessaan jo mainitun keskitetyn Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteutumista sekä yleisiä taloudellisia näkymiä. Sopimuksen toteutumiseen liittyen on koolla ollut neuvottelujärjestelmän uudistamista valmisteleva työryhmä. Ryhmän työskentelyä, ABB:n luottamusmiehen irtisanomisen lisäksi, on vaikeuttanut työnantajan julkiset kommentit, joissa se on selkein sanankääntein ilmaissut aikomuksensa taantumaa hyväksikäyttäen tehdä tyhjäksi nykyinen, osapuolet järjestäytymisellä työrauhaan pakottava, sopimusjärjestelmä. Taloustilanne on vaikea, mutta mistään kansallisesti hätätilasta ei voida puhua, johdon palkitsemisjärjestelmiin ei ole vielä tarvinnut kajota. Tässä tilanteessa olisi palkansaajaliittojenkin hyvä terävöityä. Löytää yhteiset intressit ja luopua tyystin näkemyksestä, jossa annettuna alistutaan, parhaimmassakin tapauksessa siirtymäaikoineen, työnantajan aikomukseen vaihtaa perusteetta työehtosopimus halvempaan. IAU ja JHL ovat löytäneet yhteisen tulkinnan työehdoista Airprossa. Lisäksi liittomme on solminut yhteistyösopimuksen Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY:n kanssa. Sopimukset vahvistavat osaltaan yhteistyökykyämme työehtoja puolustettaessa – meillä ja muualla. Alkava vuosi tulee liitossamme olemaan vaalivuosi. Tammikuun loppuun mennessä suoritetaan luottamusmiesvalinnat yrityksissä ja niiden kanssa samanaikaisesti on ammattiosastoissa käynnissä edustajiston valinta toukokuun vaalikokousta varten. Se tulee valitsemaan liitolle hallituksen puheenjohtajistoineen sekä vaalivaliokunnan että tilintarkastajat. Huhtikuussa puolestaan ovat valtiolliset eduskuntavaalit. Kaikkiin mainittuihin toivotaan jäseniltämme aktiivista osallistumista. Ohjeita päätöksentekoon tai miten äänensä käyttää ei sen sijaan ole antaa. Hyvää joulua ja uutta vuotta. Työnantajat ovat työehtokysymyksissä ymmärtäneet olevansa samassa veneessä. Työntekijöiden tulisi kyetä samaan. JM KOSKINEN 56 • 2014 2010 3 Asemataso laajenee Helsinki-Vantaalla Hallien purkutyöt käynnissä Finnairin tekniikan lentokonehalleja ja rakennuksia puretaan tulevien terminaali- ja asematasolaajennusten alta. Tilalle tulee siis lisää lentokoneiden matkustajasiltapaikkoja ja seisontapaikkoja asematasolle lentoaseman valmistautuessa huomattavaan kasvuun matkustajaliikenteessä. Pekka Kainulainen ■ Finnairin saatua kesällä purkuluvan lentokonehalleille käynnistyivät työt syksyllä. Ensi vaiheessa poistuu neljä hallia Finnairin tekniikan alueelta. Lentokonehalleista työn alla ovat nyt LEKO 1, LEKO 2 ja LEKO 3. LEKO 6 on tarkoitus purkaa myös, mutta ilmeisesti se tapahtuu vasta myöhemmin vuonna 2018. Helsinki-Vantaa lentoasema valmistautuu voimakkaaseen kasvuun ja tarvitsee asematasolle lisää tilaa laajarunkokoneille. Finavian käynnistämä liki miljardin euron kehitysohjelma valmistaa 4 Helsinki-Vantaata palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellään matkustajia on vuosittain noin 15 miljoonaa. Lisäyksen arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran, ja matkustajamäärän nousun tuovan alueelle noin 5 000 uutta pysyvää työpaikkaa. Moni Finnairin tekniikassa aikaisemmin työskennellyt varmaan miettii, mikä yhteys nyt käynnistyneillä purku- ja rakennushankkeilla on tekniikan toiminnan ulkoistamiseen ja irtisanomisiin. Oliko lentoasemarakennuksen laa- jenemistarpeilla ja siitä johtuvalla hallien purkamisella ainakin kiihdyttävä vaikutus tekniikan alasajoon? Yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen ei taida olla. Kaikesta investoinnista ja laajenemisesta huolimatta näitä kuvia katsoessa tulee haikea olo. Mieleen palaa hallien työympäristö, ilmapiiri ja niissä eri aikoina työskennelleet henkilöt. Erityisen pahalta tuntuu niiden puolesta, jotka tulivat saneeratuiksi. PEKKA KAINULAINEN Vasemmalla on LEKO 1 ja siihen liittyvät varasto- ja korjaamorakennukset. Oikeassa reunassa edestä alkaen LEKO 6, LEKO 3, LEKO 2. Hallien vieressä on matala laitekorjaamon rakennus. Kuva on otettu elokuussa vuonna 2006 silloisen Finnairin moottorikorjaamon katolta. 5 • 2014 Pekka Kainulainen Etureunassa olevat Finavian rakennukset ja asematason etureunassa olevat Finnairin maakalustokeskus, sekä Finnairin catering rakennus on jo purettu aikaisemmin. Niiden tilalle on ja rakennettu uudet rakennukset toiseen paikkaan. Nyt on käynnistetty muiden kuvassa olevien rakennusten purku. Kuva on otettu helmikuussa vuonna 2006 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaterminaalin suunnasta. Jyrki Väyrynen Jyrki Väyrynen Lentokonehalli 1:stä on jäljellä enää sen komea tukikaari. Jyrki Väyrynen Jyrki Väyrynen Toimistosiipi ja ruokala työn alla. Selvää jälkeä. 5 • 2014 5 Edustajistokauden viimeinen Syyskokous Edustajisto piti sääntömääräisen syyskokouksensa liiton kokoustiloissa Hakaniemessä 21.11.2014. Osassa yrityksistä on kuluneena vuonna solmittu ns. säästösopimuksia, joihin sisältyy yli ensi vuoden kestävä työsuhdeturva. Toisaalta etenkin Finnairin tekniikassa aiemmin eli vuonna ■ Kokouksessa käsiteltiin ja päätettiin sääntömääräiset asiat. Lisäksi saatettiin loppuun sääntöjen uudistamisprosessi, sekä vahvistettiin vaalitapa edustajiston vaalikokousta 22.5.2015 silmällä pitäen ja vahvistettiin liiton kokonaisjäsenmaksun pitäminen ennallaan. Toiminta ja talous ensi vuonna Liiton hallituksen puheenjohtaja Juhani Haapasaari esitteli liiton toiminnan ja talouden suuntaviivat tulevalle vuodelle. Siitä todettiin muun muassa seuraavaa. Jäsentemme ansiotason määrää ensisijaisesti reaalipalkkojen taso ja työllisyyskehitys. Palkankorotukset jäävät ensi vuonna vähäisiksi. Työllisyys- ja kasvusopimus, johon sisältyy ensivuodelle 0,4 %:n yleiskorotus, on voimassa marraskuuhun 2015 asti, mahdollisesti pidempäänkin, jos keskusjärjestöt ensi kesänä pääsevät jatkosta yksimielisyyteen. Vastapainona vaatimattomille palkankorotuksille talouden matalasuhdanne hidastanee myös hintojen nousua. Vanhat vihtahousut vastat käsissään, vasemmalta Röppänen, Hautamäki, Martin, Salonen ja Kapanen. 6 5 • 2014 2013 tehtyjen työvoiman vähentämistä koskevien päätösten arvioidaan tulevan ensi vuonna täysimittaisina voimaan. Alavireisen lähitulevaisuuden aikaperspektiiviä laajennettaessa tämän vuo- Kapanen ja Saarela raamit kaulassa. sikymmenen loppuun, Suomen lentoliikenteen kehityksen avainkysymyksiä on, onnistuvatko Finavia ja Finnair viemään läpi huomattavat investointiohjelmansa. Konkreettiset suunnitelmat ulottu- vat tällä hetkellä vuoteen 2020. Investointien menestyksellinen toteutuminen mahdollistaa positiivisen työllisyyskehityksen vielä tämän vuosikymmenen kuluessa. Vain kalterit puuttuu Kähköseltä. Uusi edustajiston jäsen Maria Hyytiäinen. Työehtosopimusten ollessa voimassa, painopiste on sopimusten ja lakien valvonnassa. Työpaikoilla keskeisin ryhmä ovat työntekijöiden keskuudestaan valitsemat luottamushenkilöt. Heidän nykyinen kautensa on päättymässä vuoden vaihteen jälkeen. Liiton vaalivaliokunta ja ammattiosastot ovat käynnistäneet ehdokasasettelun uusien valitsemiseksi. Tämän lisäksi käynnistyi myös ehdokasasettelu liiton edustajiston, hallituksen ja muiden liiton toimielimien valitsemiseksi kaudelle 2015-2019. Sen etenemisestä on juttu tämän lehden sivulla 15. Muita asioita ja onnitteluja Edustajisto kävi lisäksi tehdyn esityksen pohjalta keskustelun liiton jäsenmaksuista ja päätti antaa hallitukselle tehtäväksi tutkia kuinka jäsenmaksuja voitaisiin huojentaa sekä optimoida järjestäytymisaste ilman, että se vaarantaa liiton taloutta. Koruttomin mutta yksinkertaisin menoin muistettiin liiton hallinnossa toimivia, jotka kuluneena vuonna ovat juhlineet merkkipäiväänsä. Heistä ensimmäisenä vertaistensa joukossa oli hallituksen varapuheenjohtaja Reijo Hautamäki, joka täytti 60 vuotta. Puoleen vuosisataan ylsivät hallituksesta Jukka Salonen ja Pekka Martin, sekä edustajistosta Jouni Kapanen. Kukkavihkon kynsiinsä sai myös liiton pitkäaikainen aktiivi – viimeksi luottamusmiehenä ja liiton hallituksessa toiminut Jim Röppänen siirtyessään eläkkeelle. Onnea kaikille. Teksti JM KOSKINEN, Kuvat ARTO KUJALA 5 • 2014 7 HY T KÄ Ä LY Ö NT Elinaikakerroin vahvistettu Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti marraskuussa elinaikakertoimen vuodelle 2015. Elinaikakerroin on 0,97200. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1953 syntyneiden vuonna 2015 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 2,8 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2015 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään. Hyvää (t)yötä Suomi SAK haluaa nostaa työllisyyden ja hyvän työelämän keskiöön ensi kevään eduskuntavaaleissa. Suomen menestys on perustunut yhdessä sopimiseen. Maailma on muuttunut, ja talous- ja työmarkkinat ovat haastaneet Suomen uudenlaiseen tekemiseen. On oltava valpas vastaamaan muutoksiin toimintaympäristössä, mutta myös pidettävä kiinni hyväksi koetutuista vahvuuksista. Hyvää (t)yötä Suomi -keskusteluasiakirja löytyy osoitteesta www.sak.fi. Oikotien Uratesti Suomen suurin työelämäpalvelu Oikotie Työpaikat on julkaissut sivuillaan ilmaisen uratestin. Testi kannustaa työnhakijoita tutustumaan omiin luonteenpiirteisiinsä ja miettimään uraansa henkilökohtaisten ominaisuuksiensa pohjalta. Uratesti on toteutettu yhteistyössä työpsykologisia testejä Pohjoismaissa kehittävän Assession kanssa. Uratesti tuottaa sekä lyhyen esikatselutuloksen että täydellisen testiraportin. Testin tehneillä on halutessaan mahdollisuus tallettaa oma tuloksena tulevia työnhakujaan varten Oikotie Profiili-palveluun, jolloin testissä suositellun toimialan työnantajat voivat jatkossa lähestyä henkilöä työtarjousten kera. Tee Oikotien Uratesti osoitteessa: http://tyopaikat.oikotie.fi Uudistunut Liitot.fi löytää oikean ammattiliiton Liitot.fi-palvelu on uudistunut. Ammattiliiton hakupalvelua voi nyt käyttää sujuvasti kaikilla päätelaitteilla. Kolmikielisessä palvelussa käyttäjä voi hakea oikeaa ammattiliittoaan työpaikan toimialan tai nimen avulla. Ammattiliiton hakua on uudessa palvelussa helpotettu ennakoivalla tekstinsyötöllä, joka ehdottaa oikeaa toimialaa, työpaikkaa tai tutkintoa muutaman hakukenttään kirjoitetun kirjaimen jälkeen. Kun käyttäjä on löytänyt oman ammattiliittonsa, hän voi siirtyä liiton sivuille ja täyttää liittymislomakkeen tai laittaa jäsenyyden muuten vireille. Pal- 8 5 • 2014 velun kautta voi myös pyytää SAK:n asiantuntijaa etsimään oikean ammattiliiton. SAK:n ja sen jäsenliittojen Liitot. fi-palvelu avattiin keväällä 2008. Palvelussa on vierailtu tähän mennessä yli 300 000 kertaa. AMM AT TILAINEN TIETÄÄ MISTÄ ETSIÄ. SINUN ETUSI ON MEIDÄN TYÖTÄMM E. ETSI AMM ATTIL IITTOSI – LIITOT.FI Helsinki-Vantaalle 3000 uutta parkkipaikkaa Finavia aloitti lentoasemalla pysäköintitalo P5:n laajennustyöt. Investoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Nykyiseen rakennukseen tehdään kaksi lisäkerrosta ja pysäköintitalon viereen rakennetaan kokonaan uusi lisäosa. Marraskuussa käynnistyivät maara- kennus-, louhinta- ja räjäytystyöt. Laajennuksen arvioitu valmistumisaika on kesällä 2016. Pysäköintitalo P5 on rakennustöiden ajan käytössä. Autopaikkoja on kuitenkin tarjolla hieman tavallista vähemmän, sillä osa P5-pysäköintilaitoksen kerrok- sista on töiden vuoksi suljettu. Kaikkiaan Finavialla on Helsinki-Vantaan terminaalien läheisyydessä yhteensä noin 10 000 autopaikkaa kolmessa parkkihallissa ja kahdella ulkoalueella. F-Secure -kotikäyttöetu F-Securen jäsenetu jatkuu, mutta hiukan uudessa muodossa. F-Secure antaa jatkossa SAK:laisten liittojen jäsenille 20–40 euron alennukset Safe-tuotteistaan, jotka suojaavat Windows-tietokoneet, Macit, älypuhelimet ja tabletit (Android ja iOS) haittaohjelmilta ja muilta internetin vaaroilta. Safe-tuotteiden alennetut hinnat ovat • F-Secure Safe 1 vuosi, 3 laitetta: 39,90 euroa (norm. 59,90 euroa) • F-Secure Safe 1 vuosi, 5 laitetta: 49,90 euroa (norm. 79,90 euroa) • F-Secure Safe 1 vuosi, 7 laitetta: 59,90 euroa (norm. 99,90 euroa) IAU:n jäsenet jotka haluavat käyttää jäsenetua saavat tarkemmat ohjeet sähköpostiosoitteesta: [email protected] . Asennus on helppoa, mutta tarvittaessa saat apua F-Securen kuluttajatuesta Internet-sivujen, chatin tai puhelimen välityksellä. F-Secure on kotimainen tietoturvayhtiö, jonka tuotteet on toistuvasti puolueettomissa testeissä todettu alan parhaiksi. F-Securen tuotteet eivät hidasta laitteen toimintaa, vaan toimivat taustalla huomaamattomasti. F-Secure SAFE suojaa netin selailun, verkkopankin käytön ja nettiostokset, ja takaa lapsille turvallisen verkon käytön. Lisäksi se auttaa paikantamaan kadonneen mobiililaitteen. 5 • 2014 9 Yhteinen tulkinta soveltamisrajoista IAU, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä SAK - keskusjärjestön roolissa - ovat allekirjoittaneet pöytäkirjan, jolla vahvistetaan yhteinen tulkinta työehtosopimusten soveltamisalarajoista Airpron työtehtävissä. Lähtökohtana on töiden tosiasiallisen sisällön tarkasteleminen. ■ Soveltamisalarajoja käsittelevän pöytäkirjan sisältö on seuraava. Pöytäkirja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry ovat pitäneet 15.10.2014 kokouksen Airpro Oy:tä koskevan työehtosopimuksen ja Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten tulkinnoista Airpro Oy:ssä tehtävää työtä koskien. Kokoukseen osallistuivat lisäksi Suomen Ammattijärjestöjen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajat. Pöytäkirjan allekirjoittaneiden liittojen yhteinen tulkinta on, että Airpro Oy:n työntekijöiden, joiden töihin sisältyy pysyväisluonteisesti yli 50 prosenttia työajasta Lentoliikenteen palveluja kos- 10 5 • 2014 kevan työehtosopimuksen (15.11.2013) soveltamisalaan kuuluvia maapalvelutehtäviä, työehtojen tulee määräytyä Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisesti. Pysyväisluonteisuutta arvioitaessa merkitystä ei ole työsuhteiden muodolla, vaan arvio tehdään töiden tosiasiallisen sisällön perusteella. Tulkinta saatetaan Airpro Oy:n ja työehtosopimusten vastapuolena olevan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n tietoon. Mikäli työtehtävien tosiasiallisesta sisällöstä syntyy epäselvyyttä, allekirjoittaneet liitot neuvottelevat asiasta ensin keskenään yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi. Neuvottelut käydään mahdollisimman pian jommankumman liiton niitä pyytäessä. Mitä tästä seuraa ja miten tähän päädyttiin? Liittojen yhteinen tulkinta sovellettavasta työehtosopimuksesta edistää tavoitetta saada Airpron työehdot samalle tasolle muissa maapalveluyrityksissä samaa työtä tekevien työehtojen kanssa. Työnantajan mahdollisuudet polkea työehtoja vetoamalla yrityskohtaiseen työehtosopimukseen ja epämääräisiin toimenkuvajärjestelyihin kapenevat. Neuvottelut alkavat Erimielisyys Airpron maapalveluissa sovellettavista työehdoista on ollut olemassa 2000 -luvun puolivälin tienoilta asti. Tuolloin Airpro ryhtyi määrätietoisesti laajentamaan liiketoimintaansa, vaikka yrityksen alkuperäinen tarkoitus oli turvata maapalvelut kentillä, Unioni kuva-arkisto Tästä on kysymys: sama trukki, eri palkka. joissa niitä ei ole mahdollista normaalilla kilpailuprosessilla tuottaa. IAU:n ja työnantajaliitto PALTA:n väliset neuvottelut Airprossa noudatettavien työehtojen parantamiseksi käynnistyivät ensimmäisen kerran lokakuussa 2011. Tätä ennen työnantaja ei ollut suostunut edes keskustelemaan asiasta. Neuvottelujen yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin selvittää perinteisissä maapalvelutehtävissä toimivien työntekijöiden siirtäminen Airprosta tytäryhtiö RTG:n palvelukseen. Tätä muutosta silmällä pitäen neuvottelut kohdistuivat RTG:n yrityskohtaisiin sopimuksiin. Lisäehtona neuvottelujen käymiselle PALTA edellytti IAU:n sitoutuvan työrauhaan. Tämä kävi IAU:lle, mutta se halusi neuvotteluissa selvitettäväksi myös turvatarkastajien aseman. Prosessi johti huhtikuussa 2012 neuvottelutulokseen, jonka kuitenkin Finavia-konserni päätti hylätä. Sopimuksen sijaan Finavia esitti käynnistettävän kokonaan uudet neuvottelut, joissa edustettuna olisi Airpron sopimuksen solmineen Pardian lisäksi JHL. JHL:n mukaan tulo liittyi siihen, ettei työnantaja pitänyt Pardiaa enää uskottavana työehtosopimusosapuolena sen vähäisen jäsenmäärän vuoksi. Vastaavasti IAU:n esityksestä mukaan otettiin Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY edustamaan matkustamohenkilökuntaa. Jatkoneuvottelut Jatkoneuvottelujen käynnistyessä IAU, SLSY ja JHL esittivät yhteisenä kantanaan, että Airpron työehtosopimuksen ristiriidat yleissitovien työehtosopimusten kanssa tulee poistaa. Neuvotteluissa ei kuitenkaan saavutettu ratkaisua, jonka myös IAU ja SLSY olisivat voineet hyväksyä. Näin ollen ne katsoivat neuvottelujen päättyneen tuloksettomina kesäkuussa 2013. Kariutuneita neuvotteluja seurasi kolmen vuorokauden mittainen mielenilmaus Airprossa, jota RTG:n työntekijät tukivat omilla toimillaan. Lehmineen ojassaan PALTA, joka itse oli käynyt tuloksettomia neuvotteluja työrauhan takaavista työehdoista Airprossa lähes kaksi vuotta, tuomitsi mielenilmauksen. Tiedotteessaan se väitti työtaistelutoimien taustalla olevan palkansaajaliittojen keskinäisistä erimielisyyksistä johtuva ”puhdas järjestöpoliittinen peli”. Toista kertaa PALTA:n on turha esittää näin absurdia, työntekijöiden ymmärrystä ja järjestäytymistä aliarvioivaa väitettä. Sen sijaan IAU:n ja JHL:n yhteiseen kantaan tutustumalla työnantajaliitolle selviää, kuinka se osaltansa voi olla ylläpitämässä työrauhaa jatkossa. JUHANI HAAPASAARI – Uutiskirje jäsenille N:o 10 2014 5 • 2014 11 Selvitys uuden keskusjärjestön perustamiseksi Allekirjoittaneet tuovat julki yhteisen tahtotilansa palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden liittojen yhteistyön tiivistämiseksi. ■ Me allekirjoittaneet haluamme tuoda julki yhteisen tahtotilamme palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden liittojen yhteistyön tiivistämiseksi. Tavoitteena voisi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka tähän halukkaat liitot perustaisivat. Jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ammattiliittojen jäsenten edunvalvontaa pitää hoitaa ennakoivasti, tiiviissä yhteistyössä. Uusi, mahdollisimman kattava keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija. Toimialaliukumat ovat arkipäivää, työntekijä–toimihenkilö–ylempi toimihenkilö -käsitteet ovat liudentuneet ja muun muassa nämä muutokset lisäävät tarvetta tarkastella myös palkansaajaliikkeen rakenteita. Keskusjärjestörakenteen pitää olla sellainen, että työnjako keskusjärjestön ja liittojen kesken on selkeä, liittojen jäsenten hyväksi tehtävää edunvalvontatyötä parhaalla tavalla tukeva. Yhteiskuntavaikuttaminen laajasti ajateltuna vaatii yhä kasvavaa panostusta ammattiyhdistysliikkeeltä. Lukuisat asiat ovat laajasti palkansaajakenttää koskevia ja siksi niitä olisi tarkoituksenmukaista hoitaa keskusjärjestön, ei niinkään yksittäisten liittojen toimesta. Palkansaajaliikkeellä on monissa asioissa jo nyt yhteistä tavoitteenasettelua. Erityisesti kansainvälisessä toiminnassa, kuten EU-vaikuttamisessa, työryhmät ja edustukset on jo jaettu keskusjärjestöjen asiantuntijoiden kesken, jotka raportoivat toisilleen. Myös kansallisella tasolla on jonkin verran vastaavaa työnjakoa. 12 5 • 2014 Katsomme, että mahdollisuuksia vielä paljon nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja sitä kautta synergiaetujen saamiseen on saavutettavissa. Yhteiskunta- ja talouspolitiikka yleensä sekä niitä tukeva ajatuspaja- ja tutkimustyö voisivat niin ikään saada suuremman roolin ja painoarvon sen ollessa yhteistä. Uusi keskusjärjestö voisi myös mahdollistaa laveamman keskustelun liittorakenteiden kehittämiselle sekä ennaltaehkäistä mahdollisia sopimusrajoihin liittyviä epäselvyyksiä. Työelämä uudistuu ja palkansaajaliikkeen on tärkeää olla tässä muutoksessa aktiivinen kehittäjä. Me allekirjoittaneet olemme sitoutuneet esittämään omissa liitoissamme ja keskusjärjestöissämme tällaiseen selvitystyöhön ryhtymistä ja kutsumme kaikki muutkin halukkaat järjestöt eri keskusjärjestöistä mukaan. Tammikuun 16. päivänä pidetään tilaisuus, johon kutsutaan edustaja jokaisesta suomalaisesta ammattiliitosta. Tällöin keskustelua voidaan jatkaa kaikkien halukkaiden järjestöjen kesken. Riku Aalto, puheenjohtaja, Metallityöväen Liitto Juri Aaltonen, puheenjohtaja, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO Martti Alakoski, puheenjohtaja, Sähköliitto Risto Elonen, puheenjohtaja, Veturimiesten liitto Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL Juhani Haapasaari, puheenjohtaja, Ilmailualan Unioni IAU Liisa Halme, puheenjohtaja, Vakuutusväen Liitto VvL Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto Seppo Juselius, puheenjohtaja, Rautatievirkamiesliitto Sakari Lepola, puheenjohtaja, Puu- ja erityisalojen liitto Jorma Malinen, puheenjohtaja, Ammattiliitto PRO Heidi Nieminen, puheenjohtaja, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Marko Piirainen, puheenjohtaja, Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT Pertti Porokari, puheenjohtaja, Insinööriliitto IL Ann Selin, puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM Niko Simola, puheenjohtaja, Palkansaajajärjestö Pardia Timo Vallittu, puheenjohtaja, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Petri Vanhala, puheenjohtaja, Paperiliitto Rauno Vesivalo, puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö TEHY Thelma Åkers, puheenjohtaja, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY Allekirjoittaneet edustavat yhdessä yli 1 500 000 palkansaajaa 1894 Suomen ensimmäinen ammattiliitto, Suomen kirjaltajaliitto, perustettiin. 1900 Graafisen teollisuuden työnantajat järjestäytyivät ja tekivät ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen. 1903 Metallityönantajat järjestäytyivät. 1905 Helsingissä pidettiin suurlakon jälkeen työnantajakokous, joka päätti aloittaa valmistelut työnantajien keskusjärjestön perustamiseksi. 1907 Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin maaliskuussa. Huhtikuussa työntekijät perustivat Suomen Ammattijärjestön. 1922 TVK:n edeltäjä Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymä perustettiin. 1930 Hallitus lakkautti Suomen Ammattijärjestön. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, perustettiin lokakuussa Helsingissä. 1940 Tammikuun kihlaukseksi kutsutulla yhteisellä julkilausumalla STK ja SAK solmivat neuvottelusuhteet. 1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. 1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuivat vakiintuneeksi työehtosopimusjärjestelmäksi. 1950 AKAVA:n edeltäjä Akateeminen Valtuuskunta perustettiin. 1953 Pekka Kainulainen syntyi ja aloitti ay-uransa. 1957 - 1969 SAK:n järjestöllinen hajaannus ja eheytyminen. 1975 Teollisuuden elinkeinopoliittiset keskusjärjestöt yhdistettiin Teollisuuden Keskusliitoksi. 1992 TVK:n konkurssi – pääosa jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. 2005 TT ja PT yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK). Työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt Palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen alku Suomessa ulottuu ay-liikkeen syntyvuosiin. Työnantajien keskusjärjestö sekä työntekijöiden SAK:n edeltäjä perustettiin 1907. Toimihenkilökeskusjärjestö perustettiin 1920 -luvulla. Akateemisten Akava näki päivänvalon sotien jälkeisinä vuosina. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavien keskusjärjestöjen historia on eriytymisen ja yhdistymisen historiaa. Erottavina tekijöinä ovat useimmin olleet keskinäiset poliittiset voimasuhteet ja itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ay-toimintaa rajoittaneet lait. Yhteen ajavana tekijänä ovat pääosin olleet edunvalvonnallisen neuvotteluvoiman tavoittelu tai talous. Työnantajakeskusjärjestöjen perustettua Elinkeinoelämän Keskusliitto EK vuonna 2005, on myös palkansaajien puolella virinnyt keskustelua yhden keskusjärjestön perustamisesta. Aika ei näytä toistaiseksi kypsältä aivan näin pitkälle menevään fuusioon, mutta työntekijöiden ja toimihenkilöiden ammattiliitot ovat jo jonkin aikaa katselleet toisiaan sillä silmällä. Myös eräät Akavan jäsenliitot ovat kokeneet vetoa tähän suuntaan. Mikäli ensi kesän keskusjärjestötarkastelu ei tuo jatkoaikaa Työllisyys- ja kasvusopimukselle, on lähes kaikilla selvitystyöhön lähteneillä liitoilla mainio tilaisuus harjoitella yhteistä neuvottelutaktiikkaa alkavalla liittokierroksella. 5 • 2014 13 ETUSI JÄSENKORTILLA: -2,5 snt/l bensiinistä -2,5 snt/l dieselistä* * Polttoainetarjous voimassa 31.12.2014 asti. * Alennus 1.1.2015 alkaen 2,1 snt/l bensiinistä ja dieselöljystä. Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. 14 Koskee täyttöä.5 • 2014 *** www.teboil.fi/liitto VA A Kevään aikana valitaan liittomme edustajisto ja hallitus seuraavalle nelivuotiskaudelle. Tässä on lyhyt tietoisku ammattiosastojen jäsenille, sekä ohjeita ehdokasasettelun ja mahdollisten vaalien toteuttamiseen. Tarkemmat vaaliohjeet ja materiaalit on saatavissa liitosta. LIL IIT Nyt valitaan liitolle päättäjät Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston 2015 – 2019 vaalit Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston vaalikokous 2015 Liittoa koskevissa asioissa korkein päätäntävalta on edustajistolla. Se päättää kokouksissaan niistä asioista, jotka sen käsiteltäväksi on liiton säännöillä määrätty tai liiton hallitus sen käsiteltäväksi siirtää. Edustajistoon valitaan 20 jäsentä ja neljä yleisvarajäsentä ammattiosastojen jäsenistön keskuudessa pidettävillä vaaleilla. Edustajisto valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajisto valitsee liitolle puheenjohtajiston, hallituksen, tilintarkastajat ja vaalivaliokunnan. Työpaikoilla on siksi syytä käydä keskustelua ehdokasasettelusta ja huolehtia siitä, että liiton edustajiston kokonpano vastaa mahdollisimman monipuolisesti liittomme jäsenistöä. Tarvitaan edustajia mahdollisimman monista yrityksistä ja ammattiryhmistä, unohtamatta maakuntien osuutta ja eri-ikäistä mies-ja naisnäkökulmaa. Edustajiston vaalit kaudelle 2015–2019 Edustajiston jäsenten valinta 21.11 – 15.2.2015 Valitsijayhdistyksien perustamiset. Tarvittaessa vaalit Kuka voi olla ehdokkaana? Kiinnostus ammattiyhdistysasioiden hoitoon on hyvä lähtökohta edustajia valittaessa. Edustajiston vaaleissa ehdolle voidaan asettaa oman ammattiosaston vaalikelpoisia jäseniä. Vaalikelpoinen on ammattiosaston jäsen, joka ennen ehdokasasettelun alkamista on maksanut liittomaksunsa vähintään kuudelta kuukaudelta tai saanut siitä liiton hallitukselta vapautuksen. Vaalikelpoisia eivät ole opiskelija- ja eläkeläisjäsenet, liiton palveluksessa olevat tai liiton tilintarkastajat Ammattiosastot ilmoittavat valinnat liiton hallitukselle 15.2.2015 mennessä Edustajiston jäsenten toimikausi 2015–2019, alkaa 22.5.2015 5 • 2014 15 E Ehdokkaiden asettaminen Ammattiosastokohtaiset valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaat IAU ry:n edustajiston jäseniksi ja yleisvarajäseniksi. Liiton hallitus on ilmoittanut ammattiosastoille edustajapaikkamäärät. Valitsijayhdistys voi asettaa ehdolle niin monta henkilöä kuin ammattiosastolla on edustajapaikkoja. Valitsijayhdistyksen on pyydettävä ehdokkailta kirjallinen suostumus. Ammattiosastojen paikkamäärät edustajistossa Valitsijayhdistyksen vähimmäiskoko Ammattiosasto 10 10 10 10 10 10 10 001 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry 003 Insta RepAir ry 005 Ilmailutietotekniset ILTT ry 007 Ilmailualan Maapalvelutyöntekijät ILMA ry 009 Finavian Maapalvelutyöntekijät 010 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 012 Siviililentoliikenteen Työntekijät ry Edustajiston jäseniä Yleisvarajäsen järjestysnumero 4 1 1 3 1 3 7 3. ja 4. 1. 2. Valitsijayhdistyksien perustaminen Ehdokkaat edustajiston vaaleihin asettavat kunkin IAU ry:n jäsenammattiosaston henkilöjäsenten keskuudestaan perustamat valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistys valitsee keskuudestaan asiamiehen. Asiamies toimii valitsijayhdistyksen yhteyshenkilönä ammattiosaston vaalivaliokuntaan ja liiton vaalivaliokuntaan. Valitsijayhdistyksen perustaminen ei ole vaikeaa. Vaaliohjeet, ehdokasasetteluasiakirjat ja muut materiaalit on saatavana liitosta. Vaalissa ei suoriteta äänestystä, mikäli ei ole asetettu enempää ehdokkaita, kuin ammattiosastolla on paikkoja edustajistossa ja yleisvarajäsenissä. Silloin ehdolle asetetut on valittu edustajistoon. Tarvittaessa vaalit 15.2.2015 mennessä Jos on asetettu enemmän ehdokkaita kuin IAU ry:n hallitus on ilmoittanut ammattiosastolla olevan paikkoja, niin edustajat valitaan äänestämällä. Ammattiosaston vaalivaliokunta järjestää silloin vaalit. Äänioikeutettuja ovat kyseisen ammattiosaston jäsenet, lukuun ottamatta eläkeläisjäseniä ja oppilasjäseniä. Ammattiosaston edustajat valitaan äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä. Vaalissa äänestetään erikseen edustajiston jäsenistä ja yleisvarajäsenistä. Mikäli ammattiosastossasi järjestetään äänestys, muista osallistua siihen 16 5 • 2014 VAALIKOKOUS 2015 Vaalit edustajiston vaalikokouksessa Uusi edustajisto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan, edustajiston vaalikokouksessa, keskuudestaan edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Esitykset ehdokkaista tehdään liiton vaalivaliokunnalle edustajiston vaalikokouksessa. Vaalikokous valitsee myös valitsijayhdistyksien asettamista ehdokkaista liiton puheenjohtajan, liiton varapuheenjohtajan, liittosihteerin, liiton hallituksen varsinaiset ja lisäjäsenet, tilintarkastajan ja varatilintarkastajan, sekä vaalivaliokunnan puheenjohtajan ja vaalivaliokunnan jäsenet. Edustajiston vaalikokouksen vaalit kaudelle 2015 - 2019 Ehdokasasettelu 21.11.2014 – 31.3.2015 Valitsijayhdistyksen perustaminen Vaalit edustajiston vaalikokouksessa 22.5.2015 Vaalikokouksessa valittujen toimikausi 2015 - 2019 alkaa Ehdokkaiden asettaminen Liiton ammattiosastojen henkilöjäsenien perustamat valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaat vaaleihin. Asetettavien ehdokkaiden tulee täyttää yhdistyslain ja Ilmailualan Union IAU ry:n säännöissä vaadittavat edellytykset ja valitsijayhdistyksellä on oltava henkilön kirjallinen suostumus tehtävään. Puheenjohtajiston lisäksi hallitukseen valitaan kymmenen (10) varsinaista jäsentä ja kaksi (2) lisäjäsentä. Hallituksen paikkajako käy ilmi seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Valitsijayhdistys voi asettaa ehdokkaita seuraavasti Ehdokasasettelu alkoi 21.11.2014 Hallituksen jäsenten ja lisäjäsenten, vaalivaliokunnan jäsenten sekä tilintarkastajan ja varatilintarkastajan ehdokasasettelu: Hallituksen jäsenen valitsijayhdistyksen voi perustaa kymmenen (10) ammattiosaston jäsentä. Sekä valitsijayhdistykseen osallistuvien että ehdokkaiden tulee olla vaalikelpoisia IAU:n ammattiosastojen jäseniä. Vain oman ammattiosaston jäseniä voi esittää tai kannattaa hallitukseen. Valitsijayhdistys voi esittää vähintään yhtä ja enintään niin montaa henkilöä hallitukseen kuin ammattiosastolla paikkoja edustajistokaudella 2015 – 2019 hallituksessa on. Vaalivaliokunnan jäsenen, tilintarkastajan sekä varatilintarkastajan valitsijayhdistyksen voi perustaa kymmenen (10) ammattiosastojen jäsentä. Valitsijayhdistys voi koostua useamman ammattiosaston jäsenestä. Tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa esitettäessä tulee huomioida tehtävien vaatimukset. Esittää voi myös yhteisöä. 5 • 2014 17 Ammattiosastojen paikkamäärät hallituksessa Ammattiosastot Hallituksen varsinaisia jäseniä Hallituksen lisäjäseniä 2 1 1 1 1 1 3 1 lisäjäsen 001 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry 003 InstaRepAir ry 005 Ilmailutietotekniset ILTT 007 Ilmailualan Maapalvelutyöntekijät ILMA ry 009 Finavian Maapalvelutyöntekijät 010 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 012 Siviililentoliikenteen työntekijät ry 1 lisäjäsen Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja liittosihteerin ehdokasasettelu: Ehdokasasettelu tapahtuu perustamalla valitsijayhdistys. Valitsijayhdistyksen voi perustaa kaksikymmentäviisi (25) ammattiosaston jäsentä. Sekä valitsijayhdistykseen osallistuvien että ehdokkaiden tulee olla vaalikelpoisia IAU:n jäseniä. Valitsijayhdistys voi koostua useamman ammattiosaston jäsenistä. Edustajiston vaalikokouksen kulku Edustajiston vaalikokouksessa pidettävissä vaaleissa suoritetaan äänestys, mikäli tehtävään on asetettu useampi ehdokas tai enemmän ehdokkaita kun säännöissä on määrätty. Vaaleissa on äänioikeus edustajiston jäsenillä sekä yleisvarajäsenellä hänen toimiessaan päätösvaltaisena edustajiston jäsenen poissa ollessa. Lisätietoja Edustajiston vaaleista ja edustajiston vaalikokouksen vaaleista saa lisätietoa liiton toimistosta ja liiton vaalivaliokunnalta. Tarkemmat vaaliohjeet ja muut materiaalit on saatavissa liitosta, liittosihteeri Juha-Matti Koskiselta. ILMAILUALAN UNIONI IAU ry Juha-Matti Koskinen PL 337, 00531 Helsinki osoite: John Stenbergin ranta 6, 3. krs. Helsinki puhelin: (09) 4785 7223 sähköposti: [email protected] ILMAILUALAN UNIONI IAU ry:n vaalivaliokunta Tommi Riihimäki 18 5 • 2014 Panu Turunen Petri Nupponen Vaalikokouksen ehdokasasettelu alkoi 21.11.2014 ja se päättyy 31. maaliskuuta 2015 Yhteistä hyvää Uudet edut 1.1.2015 alkaen Asioilla on tapana järjestyä. Tolkku, ahkeruus ja usko tulevaan vievät elämässä pitkälle. Silti maailma voi olla kova ja yllättävä. Näin oli myös 104 vuotta sitten, kun tavalliset työssäkäyvät ihmiset turvautuivat luotettavimpaan mahdolliseen tahoon: toisiinsa. Vakuuttaakseen kotinsa he perustivat yhdessä keskinäisen vakuutusyhtiön nimeltä Turva. Tuotot asiakkaiden hyväksi Etu jopa -17% Keskinäisyys merkitsee edelleen sitä, että asiakkaat – eli vakuutuksenottajat – omistavat Turvan. Ja jokaisen yrityksen tehtävä on hyödyttää omistajiaan. Meidänkin. Siksi käytämme kertyneet tuotot asiakkaidemme hyväksi. Tämä periaate näkyy kilpailukykyisinä hintoina, alennuksina, omistaja-asiakasetuina ja paranevina palveluina. Avoin ja avokätinen hinnoittelu Tyytyväisimmät asiakkaat Uudistamme nyt omistajaasiakkaan edut entistä avoimemmiksi ja avokätisemmiksi. Meillä sinun ei tarvitse pelata pinsseillä, pisteillä, bonuksilla tai kupongeilla. Emmekä pakota sinua liittymään kerhoihin, kanta-asiakasjärjestelmiin tai sullomaan lompakkoosi lisää täytettä. Pelkkä omistajaasiakkuus ja ammattiliiton jäsenyys riittää. Ja homma toimii. Tyytyväiset asiakkaat ovat todiste siitä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1*. Emme aio kuitenkaan ylpistyä, vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Jatkamme rehdillä ja reilulla linjallamme. Ammattiliiton kortti – paras etukortti Tervetuloa Turvaan Meiltä saat henkilökohtaista palvelua. Palvelemme sinua Ammattiliiton jä50 toimipaikassa ympäri Suosenkortti onkin men. Tavoitat meidät myös numitä parhain etumerossa 01019 5110 ma–pe kortti. Säästät heti 8–18 sekä verkossa osoitteessa selvää rahaa jopa 17% vapaa- turva.fi * 2011, 2012, 2013, 2014 ehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Uudet edut ovat ulottuvillasi Hymyile, olet Turvassa 1.1.2015 alkaen. 180x230_IAU_Unioni_TurvaManifesti_122014.indd 1 25.11.2014 9:23:40 5 • 2014 19 Unioni-lehti muuttuu e-lehdeksi Ensi vuoden alusta alkaen Unioni-lehti muuttuu sähköiseksi e-lehdeksi. Lehti ilmestyy vuonna 2015 neljä kertaa aikaisemman kuuden sijaan. Vuoden viimeinen lehti myös painettuna. Muuten lehden ilmiasuun, sisältöön tai kokoon ei tällä haavaa ole tulossa merkittäviä muutoksia. ■ Unioni-lehti on ilmestynyt jo lähes 20 vuotta painettuna lehtenä. Entistä enemmän on kuitenkin kuulunut niitä mielipiteitä, joiden mielestä printti-median aika alkaa olla ohi ja tulevaisuus on nähtävänä mobiilissa. Samaan nopeasykliseen viestintään sopii myös ajatus uutisten merkityksen kasvusta taustoittavan, mutta hitaan, jutturakenteen kustannuksella. Liiton viestintä tulleekin siirtymään entistä enemmän juuri tähän suuntaan. Meillä ei ikävä kyllä ole mahdollista toimittaa jokaiselle haluamaansa pakettia, joten päädyimme toistaiseksi ingressissä mainittuun välimuotoon. Se mikä ei tule muuttumaan on, että vastuu lehden sisällöstä säilyy edelleen liiton aktiivien käsissä. Samoin lehden 20 5 • 2014 taittajana jatkaa edelleen Elina Rajala. Taitettu lehti muutetaan Flipeco ejulkaisuksi. Muutoksen e-julkaisuksi tekee Damex Multimedia Oy E-julkaisun lukemista helpottaa: - Aktiivinen sisällysluettelo, joka on käytettävissä koko ajan - Hakutoiminto/Sivunumero-haku - PDF on taustalla ladattavissa ja luettavissa - Flipeco e-julkaisua voidaan selata myös zoomaus-tilassa, zoomaustyyppiä voidaan vaihtaa sivuttain tai aukeamittain ja määrittää zoomauksen määrä (50%, 75%, 100%) - E-julkaisua voidaan myös lukea koko näyttö -tilassa - Flipeco e-julkaisussa verkkolinkit ovat aktiivisia, lukija voi siirtyä lehdessä olevista linkeistä haluttuun www -osoitteeseen - E-julkaisu toimii kaikissa yleisimmissä selaimissa, samoin kuin mobiililaitteissa ja tableteissa. Tästä huolimatta niiden mukaan ottamista paikkaan, jossa kuninkaatkin käyvät yksin, ei suositella, vaan kehotetaan pidättäytymään Unionin vanhoissa vuosikerroissa. Toivomme antoisia lukuhetkiä uuden e-lehdeksi muuttuneen Unioni-lehden parissa. LEHDEN TOIMITUSKUNTA Hyvä yhteistyökumppani ja lehden lukija - Ilmoita sähköpostiosoitteesi Unioni-lehden muuttuessa ensi vuonna e-lehdeksi on se luettavissa liiton kotisivuilta osoitteesta www.iau.fi. Lehden ilmestyessä lähetään siitä tieto liiton jäsenille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet lehden jakelun piirissä. Hyvä yhteistyökumppani, mikäli haluat, että saat ilmoituksen Unioni-lehden ilmestymisestä sähköpostiisi ilmoita meille sähköpostiosoitteesi. Ilmoita nimesi, postiosoitteesi ja sekä sähköpostiosoitteesi. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostiosoitteeseen: [email protected] tai PL 337 00531 Helsinki. Liiton jäsenten sähköpostiosoitteet meillä pääsääntöisesti on jo liiton rekisterissä. Mikäli kuitenkin osoitteesi rekisteristä puuttuu, voi ilmoituksen tehdä samaan osoitteeseen tai lisätä itse osoitteen liiton jäsensivujen kautta. Aktiivisesta sisällysluettelosta klikkaamalla suoraan juttuihin. 5 • 2014 21 Liiton upgreidaus juristiluokkaan Liiton hallitus teki syksyllä päätöksen lakimiehen palkkaamisesta vuoden vaihteessa. Muiden syiden ohella päätökseen vaikutti liiton oikeudellisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu viimeisten vuosien aikana. Riidat ratkeavat paikallisella tasolla ja menettelyllä enää valitettavan harvoin. Työmarkkinajuristeille suunnattuun hakuun tuli runsaasti vastauksia, joten ilmeisesti IAU koetaan varsin kiinnostavaksi työnantajaksi. Hakijoista haastateltiin viisi. Valituksi tuli varatuomari Joni Kallio, jonka monet saattavat muistaa hänen entisestä elämästään ilmailualalla. Meillä aloitetaan virallisesti. Ikä – siviilisääty – kotipaikka? - Olen 41-vuotias. Kotoisin olen ”kaakkoissaaristosta” eli Loviisasta, jossa olen myös tavannut vaimoni, jonka kanssa olemme parikymmentä vuotta yhtä matkaa kulkeneet. Nykyään asustelemme siis Helsingissä, Kruununhaassa. Kerro hiukan ammatillisesta taustastasi ja kokemuksestasi ilmailualaa koskien? - Työskentelin Finnairin palveluksessa vuodesta 1996 vuoteen 2012 stuerttina ja purserina. Tuona aikana opiskelin itselleni kaksi tutkintoa. Ensimmäisen tutkintoni, tradenomin tutkinnon, suoritin liiketalouden ammattikorkeakoulussa, mutta tuo koulutus ei oikein tuntunut omaltani. Muutaman vuoden mietittyäni päätin hakea opiskelemaan yliopistoon oikeustiedettä ja pääsinkin sisään, josta sitten valmistuin keväällä 2012 oikeustieteen maisteriksi. Tämän jälkeen jatkoin vielä saman vuoden syksyyn asti Finnairin palveluksessa toimien samanaikaisesti avustajana asianajotoimistossa. Marraskuussa 2012 pääsin suorittamaan tuomioistuinharjoittelua eli auskultointia Etelä-Savon käräjäoikeuteen Savonlinnan toimipisteeseen, 22 5 • 2014 joten siihen päättyi urani Finnairin työntekijänä. Vuosi Savon sydämessä oli hyvin opettavainen, joskin aika lailla raskas kun koti oli kuitenkin Helsingissä. Vuoden pendelöinti palkittiin kuitenkin varatuomarin arvonimellä ja saman tien aukesi myös mahdollisuus aloittaa SLSY:n lakimiehenä äitiyslomasijaisena ja tästä tehtävästä siirryn nyt siis IAU:n ensimmäiseksi lakimieheksi. Sinulla on siis ilmeisen hyvät tiedot IAU:sta ja ilmailualan ammattijärjestöistä? - Finnairin työvuosina pääsin näkemään myös IAU:n edustamien työntekijöiden työskentelyä ja opin tuntemaan myös tätä puolta ilmailualasta. Ennen kuin aloitin SLSY:n lakimiehenä toimin myös SLSY:n hallituksen jäsenenä ja tässä tehtävässä toimiessani pääsin perille ilmailualan muiden järjestöjen toiminnasta. Erityisesti IAU:n toiminta ja sen edustajat ovat tulleet vääjäämättömästi tutuiksi, sillä SLSY on toiminut jo usean vuoden ajan IAU:n tiloissa vuokralaisena. Lisäksi viime työehtosopimuskierroksella teimme erittäinkin läheistä yhteistyötä IAU:n kanssa, joten tämä syvensi tietämystäni ilmailualan ammattijärjestöjen henkilöistä ja toimintatavoista. Mitä odotat uudelta pestiltä? Aavistuksen kuluneesti ilmaistuna – sen haasteilta ja mahdollisuuksilta. - Odotan innolla tulevan työni alkua ja uskoisin, että työtehtäväni tulevat olemaan aika pitkälle samantyyppisiä kuin nykyisessä työssänikin. Tietysti IAU:n edustamien työntekijöiden työtehtävät ovat monimuotoisempia ja työnantajia on enemmän kuin matkustamopalvelupuolella, joten tämä vaikuttaa luultavasti myös työtehtävien määrään ja luonteeseen. Haasteellisena oman työni näkökulmasta näkisin sen, miten hyvin sekä IAU että myös muut henkilöstöjärjestöt onnistuvat kilpailukykyisten työehtojen puolustamisessa ja kehittämisessä ilmailualalla. Töiden ulkoistamiset, työehtosopimusshoppailut ja muut epäterveet ilmiöt eivät varmasti tule lähiaikoina loppumaan tällä alalla, joten näistä johtuvien ongelmien ja riitojen ratkaisut tulevat varmasti olemaan osa työnkuvaani enenevässä määrin. Toisaalta uskon, että työntekijöiden tiukalla järjestäytymisellä on myös mahdollista vaikuttaa siihen, että työntekijät pystyvät osoittamaan työnantajille, että mitkä tahansa kohtuuttomuudet eivät mene läpi. Tästä on myös hyviä esimerkkejä lähimen- neisyydestä. Yhtenäisyyden kautta työntekijöillä on mahdollisuudet saavuttaa jatkossakin reilut ja tyydyttävät työehdot. Miten näet jo mainitun paikallisen erimielisyysmenettelyn tilan? Myös IAU:ssa on nähty työmarkkinoiden yleinen kehitys siihen suuntaan, että yhä suurempi osa paikallisista riidoista työpaikoilla johtaa juridiseen prosessointiin. Itse en pidä tätä kehitystä kovin terveenä suuntauksena, sillä se johtaa usein siihen, että työpaikan riidat ulkoistetaan ulkopuolisten tahojen ratkaistavaksi. Tähän kehitykseen on varmasti osasyynä työnantajien koventuneet asenteet sekä mahdollisesti myös työpaikoilla vallitseva epäluottamuksen ilmapiiri. Lisäksi useastakaan työpaikasta ei tahdo enää löytyä sellaista työnantajan edustajaa, joka uskaltaa tehdä päätöksen riidan sovinnolliseksi ratkaisuksi. Näkisin kuitenkin kaikkein parhaana toimintatapana sen, että riidat pystyttäisiin ratkaisemaan mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa eli työpaikoilla. Tämä säästäisi kaikkien osapuolten aikaa ja vaivaa, rahasta puhumattakaan. Työnantajien ja työntekijöiden pitäisi pystyä jollain tavalla parantamaan keskinäistä vuorovaikutusta ja edesauttamaan luottamuksen rakentamista. Vähän kliseisesti voisin todeta, että parempi laiha sopu kuin lihava riita. Entäs sitten kun uuteen virkapukuusi kuuluvat peruukki ja viitta on ripustettu hengariin ja vapaa-aika koittaa, mitä puuhailet silloin mieluiten? Vapaa-aikani kuluu suurimmaksi osaksi harrastusteni parissa, jotka ovat hyvinkin urheilupainotteisia. Näissä yhdistyy huvi ja hyöty, kun urheilun merkeissä tapaa samalla ystäviä, jotka ovat myös tärkeä osa työn ulkopuolista elämää. Haastattelu ja kuva JM KOSKINEN 5 • 2014 23 Taas on aika... . .. kaamoksen sekä Joulun. On vuoden pimein aika, jota valaisevat lähestyvän Joulun kynttilät. Ovatko kynttilöiden valo tässä pimeydessä toive jostain, rauhasta, uskosta tulevaan, vai muistoja menneiltä ajoilta? Varmaan, ehkä vähän kaikkea edellä mainittua ja paljon muuta, jokaisen oman maailmankatsomuksen mukaisesti. ■ Otsikkona on osa 60-luvun hittikappaleen, Taas on aika auringon, (Jag tror på sommaren) nimestä. Alkuperäisen sanoitti ja sävelsi ruotsalainen Stig Olin. Suomalaiset sanat ovat Jukka Virtasen käsialaa. Tämän kesäisen luontolaulun nimi tuli jutun otsikoksi ei oikeastaan laulun synkkyyden, vaan pikemminkin iloisuuden sen takia. Iloa täytyy itse jostain löytää, sillä maailma elää jälleen kerran vakavien ja synkkien asioiden keskellä. Asioiden ja tapahtumien, jotka ovat pääasiassa ihmisen itsensä aikaan saattamia Suun ruoka, juoma, meno muu Vaikka elämä osassamme maapalloa on yltäkylläistä, sekään ei tunnu riittävän ja kuitenkin suuressa osassa maailmaa on yhä puutetta, jopa nälänhätää. Osaan maapallon väestöstä kohdistuu sota, sodan uhka tai jokin muu väkivaltainen aseellinen konflikti sekä näiden mukanaan tuomat ongelmat. Olipa sota tai sen uhka missä tahansa, se koskettaa modernin median välityksellä kaikkia ihmisiä kaikkialla maailmassa. Toisaalta asiat muuttavat ajan saatossa, niin meillä Suomessa, kuin myös muualla maailmassa. Muutoksen kohteena on kaikki ja muutosta tapahtuu alati. Usein se on merkitykseltään vähäistä, kuten tämän lehden ilmestyminen. Toisinaan merkittävää, kuten ovat muutokset työelämässä tai sananvapaudessa. Kiitävi aika vierähtävät vuodet Mitä tekemistä näillä edellä mainituilla on keskenään? Yksittäisinä asioina ei oi- 24 5 • 2014 keastaan mitään. Mutta tiedonvälitys eri muodoissaan on osaltaan mahdollistanut suomalaisen työelämän kehitystä ja erityisesti siihen on vaikuttanut järjestäytymisvapaus osana sananvapautta. Silti mikään näistä kolmesta ei ole itsestäänselvyys. Ei ole ollut, eikä ole tulevaisuudessakaan. Kaikki vaatii oman panoksensa. Ilman työtä ja tekijöitä, ei ole työelämää, ihmisten oikeudet jäävät toteutumatta, eikä ilmesty lehti. Kuten kaikki tiedämme, työelämä ja sen kehittyminen ei ole aina ollut yksiselitteistä ponnistelua ihmisten ja yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Lehdistön historia, myös tämän lehden lähes parinkymmenen vuoden taival, kuvaa yhteiskuntamme kehittymistä ajan myötä osaavammaksi ja tasapuolisemmaksi yhteisöksi tässä maailmassa. Siinä on osaltaan vaikuttanut sananvapaus, joka on antanut mahdollisuuden asioiden ja tapahtumien omakohtaiseen monipuoliseen tarkasteluun ja tutkimiseen. Suomalaista historiaa ei tarvitse mennä kovin monta vuotta taaksepäin, aikaan, jossa vaikuttivat monet kiellot, aina sensuuriin asti. Toki, tänäänkään sananvapaus ei tarkoita sitä, että voisi sanoa mitä tahansa. Mutta yhteiskunnassamme valitsee silti oikeus tiedon- saantiin, omiin mielipiteisiin ja niiden julkaisemiseen. Näin ei ole kaikkialla maailmassa. Suo mulle maja rauhaisa Tänään maailma on yhä edelleen täynnä uhkakuvia, jotka luovat monenlaisia yhteentörmäyksiä osapuolten kesken, joista syntyy väkivaltaa, jopa sotia. Ne uhkaavat ja niistä kärsivät monet ihmiset ja useat kansakunnat. Ihmisten huonot elinolosuhteet, köyhyys, koulutuksen puute, työtä vailla olevien lukuisa määrä, erilaiset sairauksien uhat kohdistuvat meihin kaikkiin ympäri maailman. Sananvapaus ja itsemääräämisoikeus, oikeus oppimiseen, terveyteen, omaan uskontoon ja työhön sekä kotimaahan on rajoitettua, osalla jopa kiellettyä. Sananvapaus ja vapaa keskusteluyhteys eri tahojen välillä ovat demokratian peruspilareita ja se pitäisi olla jokaisen yhteiskunnan perusoikeus. Siellä missä kielletään sanat ja ne jäävät sanomatta, siellä astuu mielivalta kuvaan; mielikuvat valtaan – pahimmassa tapauksessa väkivaltaan. . ..auringon, kun sen aika on. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015. PEKKA HINTIKKA 5 • 2014 25 Vapaakauppa se on joka kannattaa? Juhani Haapasaari ■ Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus, lyhennys TTIP englannin sanoista Transatlantic Trade and Investment Partnership, on työn alla oleva Yhdysvaltain ja Euroopan Unionin välille solmittava vapaakauppaa edistämään tarkoitettu sopimus. Kokonaisuutta on valmisteltu jo puolitoista vuotta julkisuudelta piilossa. Sopimuksen on aikanaan tarkoitus kattaa kaikki toimialat yksityisistä ja julkisista palveluista tavaroihin, ruokaan, raaka-aineisiin ja energiaan. Ajankohta on eurooppalaiselle neuvotteluosapuo- 26 5 • 2014 lelle varsin hankala. Euroalue kyntää pitkässä taantumassa ja keinot uuden kasvun aikaansaamiseksi alkavat olla monissa maissa, Suomi mukaan lukien, vähissä. Tästä syystä lähinnä kannattajien laatimat arviot, joiden mukaan sopimuksen vuotuinen elvyttävä vaikutus läpi EU -alueen olisi noin 120 miljardin luokkaa, on otettu toiveikkaasti vastaan myös meillä. Verrokkina mainittakoon Suomen budjetin liikkuvan vuositasolla alle puolessa tästä. Tarkkoja lukuja on kuitenkin mahdotonta esittää, niin syvästi elinkeinoelämää koskettavasta sopimuksesta on kysymys. Kansantaloudellinen vaikutus maassamme kulminoituu sopimuksen myötä mahdollisesti ulkomailta tulevien investointien, sekä niiden tuottamien työpaikkojen, synnyttämiin verotuloihin. TTIP -sopimukseen liittyy kuitenkin myös ongelmia. Merkittävin niistä on yritysten investointisuoja. Niitä on laadittu ennenkin valtioiden välisiin kauppasopimuksiin, sillä eihän toki yritysten ja sijoittajien kannalta ole lopulta suotuisaa että markkinat ihan itsekseen ratkaisisivat menestyksen. Yövartijavaltioita tarvitaan takuumieheksi. Valmisteilla olevassa sopimuksessa ollaan kuitenkin menossa niin pitkälle, että valtioiden demokraattinen päätöksenteko joutuu kyseenalaiseksi. Esillä olleessa mallissa ja vastaavissa sopimuksissa aiemmin on annettu sijoittajille ja heidän omistamilleen yrityksille oikeus hakea valtioilta korvauksia, mikäli kansallista lainsäädäntöä muutetaan yritysten kannalta epäedulliseen suuntaan. On siis varsin todennäköistä, että esimerkiksi Suomen tapaisessa maassa kohdistuisi voimakkaita paineita niin sosiaali-, työ-, kuin ympäristölainsäädäntöönkin. Eturistiriitojen syntyessä niitä ei enää ratkaistaisi kansallisissa tuomioistuimissa, vaan kansainvälisessä välimiesoikeusmenettelyssä. Tätä tapaa ovat lukuisat oikeusoppineet arvostelleet todeten sen olevan täysin sopimaton punnitsemaan niitä yhteiskunnallisia arvoja, joiden nojalla julkista valtaa käytetään. Tämän lisäksi menettelyn tuottamien päätösten ennakoitavuus on ollut kehno esimerkiksi NAFTA -alueella, joka on vastaavalla periaatteella solmittu sopimus USA:n, Kanadan ja Meksikon välillä. Samoilla faktoilla on välimieselimissä tehty erilaisia päätöksiä niiden kokoonpanon ohjattua päätöksiä. Tämän mahdollistavat menettelyssä sovellettavat säännöt, jotka ovat yleisiä ja tulkinnanvaraisia. Koko järjestely luotiin aikanaan kolonialismia ja itsenäistymistä seuranneen kansallistamisaallon jälkikuohuissa vaihtoehdoksi itsenäistyneiden kehitysmaiden politisoituneille tuomioistuimille. Nyt välimiesoikeus vaikuttaa itse politisoituneen. Sopimusneuvotteluille ei ole määritelty takarajaa. On arveltu että yksi tavoiteaikataulu voisi olla saada sopimus aikaiseksi ennen Yhdysvaltain presidentin vaihtumista 2016. Olisi myös kohtuullista että aihe nousisi yhdeksi keskeiseksi teemaksi pian käynnistyvissä omissa eduskuntavaaleissamme. Näkymätön käsi taskulla JM Koskinen ■ Tuloeroista käytävää julkista keskustelua hallitsevat sen ääripäät. Toisaalla kauhistellaan kuinka suuri määrä kansalaisia on vaipunut jo tai on hyvää vauhtia matkalla köyhyysrajan alle. Toisaalla taasen taivastellaan kuinka paljon raitiovaunullinen toisiaan palkitsevia hallitusammattilaisia ja urajohtajia ehtii kakusta kahmaista ennen kuin verottaja, yritysten työntekijät ja osakkeenomistajat saavat siivunsa. Kysymys on tällöin lähinnä moraalinen. Jos asiaa tarkastellaan kansantalouden ja yhteiskuntapolitiikan, sekä kylmästä että kapeasta näkökulmasta käsin, on meillä toistaiseksi varaa molempiin ryhmiin. Suomesta on kadonnut suurta lamaa seuranneen nousukauden ja finanssikriisin jälkeisen taantuman aikana kohta puoli miljoonaa keskipalkkaista työtä. Alkuvaiheessa suurin osa oli duunarimiesten ammatteja. Sittemmin sama ilmiö on laajennut myös naisvaltaisille palvelualoille. Alle viidesosa on siirtynyt tuotannon ulosliputuksen myötä halvemman työvoiman maihin. Leijonan osan on korvannut automatisaatio. Median ja ay-liikkeen retoriikan perusteella voisi lukujen suhteen kuvitella olevan päinvastoin. Kehitys näkyy myös ilmailualalla. Finnair tekniikan irtisanomiset teki mahdolliseksi sekä töiden ulosliputus halpamaihin että työn yksinkertaistuminen teknologisen kehityksen seurauksena. Sanotaan tuotannon tehostuessa syntyvän uutta työtä. Mitä siis on tullut tilalle? Osittain kadonneet työpaikat ovat vaihtuneet pitkäaikaiseksi työttömyydeksi. Pieneltä osin tilalle ovat tulleet hyväpalkkaiset, yleensä akateemista loppututkintoa tai muuta asiantuntija-statusta edellyttävät tehtävät. Huomattavasti suuremmalta osin on syntynyt matalapalkkatyötä. Sille ominaista on elinkeinoelämän työehto-shoppailulla saavuttamat joustot. Kuvatussa kehityksessä ja sen ohjaamisessa kytee huomisen työmarkkinoidemme ja yhteiskuntamme rakenteen ydin. Emme kestä kolmasosan työttömyyttä työvoimasta, emmekä toista raitiovaunullista palkittavia – jos siis edelleen tavoittelemme yleisen hyvinvoinnin ihannetta. Emme liioin sitä että ansioiltaan keskivertoiset työt katoavat. Suomi nousi kansainvälisessä vertailussa köyhyydestä parissa sukupolvessa. Juuri nyt meillä on etuoikeus sanailla, johtuiko se poliittisista päätöksistä, järjestöjen joukkovoimasta vai markkinamekanismien näkymättömistä käsistä. Ammattiliiton edustajana käytän puheenvuoron vaikutusvaltaisen ja konsensushakuisen kolmikannan puolesta. Sen kulmakivi on ollut maltillisen taloudellisen kasvun ja palkansaajien ostovoiman parantumisen välinen yhteys. Emme ole jääneet samaan loukkuun monen luonnonvaroiltaan rikkaan kehitysmaan kanssa. Yhteiskuntarauha ja ennustettavuus ovat hyödyttäneet kaikkia osapuolia. Talousteoriat ovat tieteellisiä malleja, eivät luonnonvoimia. Tehdyillä yhteiskunnallisilla valinnoilla on lopulta aina suurin merkitys. Aukeaman jutut JM KOSKINEN 5 • 2014 27 KASSAKULMA Työttömyysturvalakiin muutoksia vuoden vaihteessa 2015 Ansiopäivärahan tasoon muutoksia Ansiopäivärahan laskennan perusteena käytettävää perusosaa sekä lapsikorotuksia korotetaan vuoden 2015 vaihteessa indeksikorotuksella 0,4 %. Ansiopäivärahan perusosa, joka on Kelan maksaman peruspäivärahan suuruinen, nousee 32,80 euroon per päivä (32,66 €/pv v. 2014). Lapsikorotusten määrä tulee olemaan yhdestä lapsesta 5,29 €/pv (5,27 €/pv), kahdesta lapsesta 7,77 €/pv (7,74 €/pv) ja kolmesta tai useammasta lapsesta 10,02 €/pv (9,98 €/pv). Vuoden alusta myös ansiopäivärahan taitekohtaa alennetaan. Nykyinen taitekohta on 105-kertainen perusosa ja vuoden 2015 alusta lukien se on 95-kertainen perusosa. Taitekohdalla tarkoitetaan sitä päivärahan perusteena olevaa palkan osaa, jossa ansio-osan laskemisessa käytettävä prosentti pienenee. Muutos ei vaikuta niiden henkilöiden päivärahaan, joiden päivärahan perusteena oleva palkka on taitekohtaa pienempi. Taitekohta 1.1.2015 tasossa on 3116 euroa/kk. Korotetun ansio-osan korvausprosentti alenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Korotettu ansio-osaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin pitkän työsuhteen päättyessä sekä joidenkin työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Nämä muutokset vaikuttavat niiden henkilöiden päivärahan määrään, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja ansiopäiväraha lasketaan ensimmäistä kertaa tai uudelleen. 28 5 • 2014 Perhepäivähoitajille tulee oikeus työttömyysturvaan lomautukseen rinnastettavalla syyllä Perhepäivähoitajille on tulossa oikeus työttömyysetuuteen lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella, vaikka hänellä on voimassa oleva kokoaikainen työsuhde. Edellytyksenä on, ettei hänelle ole osoitettu lainkaan lapsia hoidettavaksi eikä hänelle sen vuoksi makseta palkkaa. Lisäksi työnteon ja palkanmaksun keskeytymisen tulee johtua muusta kuin perhepäivähoitajasta itsestään. Oikeutta ei edelleenkään synny jos hoidettavaksi osoitettujen lasten määrä on vähentynyt ja työstä saatavat palkkatulot ovat pienentyneet samassa suhteessa. Päivärahaa työvapaan ajalta tietyin edellytyksin Itse haettua työ- tai muuta vapaata voitaisiin tietyin edellytyksin pitää jatkossa lomautukseen rinnastettavana syynä ja maksaa tällä perusteella työttömyysetuutta. Edellytyksenä olisi, että henkilön oli tarkoitus olla vapaan aikana muussa kokoaikatyössä, mutta hän on jäänyt työttömäksi ilman omaa syytään. Edelleenkään ei päivärahaa siis voida pääsääntöisesti maksaa, jos henkilö itse haluaa olla vapaaehtoisesti työvapaalla. Lain muutoksella halutaan kuitenkin turvata niiden henkilöiden taloudellinen tilanne, jotka ottavat vapaata omasta työstään tehdäkseen jotakin toista työtä ja tulevatkin tästä työstä ilman omaa syytään lomautetuksi tai irtisanotuksi. Näissä tilanteissa henkilöt ovat jääneet täysin tyhjän päälle kun omaan työhönsäkään eivät ole voineet palata. Velvollisuus ottaa vastaan työtä työssäkäyntialueen ulkopuolelta Vuoden alusta lukien työttömien tulee ottaa vastaan työtä myös oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta, jos hänen päivittäinen työmatkansa kokoaikatyössä kestää keskimäärin yhteensä enintään kolme tuntia. Jos työ olisi osaaikaista, aikaraja on kaksi tuntia. Tähän asti työtä ei ole velvoitettu vastaanottamaan kuin omalta työssäkäyntialueeltaan, joka on ulottunut 80 kilometrin etäisyydelle tosiasiallisesta asuinpaikasta. Työmatkaan kuluvaa aikaa lasketaan julkisen liikenteen mukaan ja jos työhön ei julkisilla liikennevälineillä riittävässä ajassa pääse, on työstä oikeus kieltäytyä ilman sanktioita. Työmarkkinoilla olon esteiden tutkiminen siirtyy työttömyyskassalle Työnhakijan on jatkossa ilmoitettava työttömyysetuuden maksajalle työmarkkinoilla olonsa estymisestä. Tähän asti tiedot on tullut antaa TE-toimistolle, joka puolestaan on antanut niistä maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Tällaisia työmarkkinoilla olon esteitä ovat muun maussa asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen, vapausrangaistus ja sairaala- tai laitoshoito. Myös työllistymistä edistävistä palveluista poissaolojen ajalta tiedot tulee jatkossa antaa suoraan etuuden maksajalle. Palvelunjärjestäjät voivat myös jatkossa ilmoittaa poissaoloista suoraan etuuden maksajalle. Työttömyyskassa toivottaa rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2015. Työtapaturmien ja ammattitautien korvaamisesta uusi laki Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistus on annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Lakiin kirjattaisiin vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet, jotka nyt ovat osittain ratkaisu- ja oikeuskäytännön varassa. Tapaturmavakuutuksen perusrakenteet, kuten rahoitus tai toimeenpano, eivät muuttuisi. Uudistuksen tavoitteena on, että lainsäädäntö vastaisi työelämän muuttuneita olosuhteita ja perustuslain nykylainsäädännölle asettamia tavoitteita. Nykyinen tapaturmavakuutuslaki on vuodelta 1948. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säädökset kootaan nykyisistä kolmesta laista yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi. Uudessa laissa määriteltäisiin tapaturma sekä lääketieteellinen syy-yhteys tapaturman ja vamman tai sairauden välillä. Jos syy-yhteys puuttuu, kyseessä ei ole työtapaturma tai ammattitauti. Lakiin kirjattaisiin myös huomattavasti ny- kyistä yksityiskohtaisemmin ne olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvattaisiin työtapaturmana tai ammattitautina. Korvauksen perustana olevan vuosityöansion määrittely muuttuisi selkeämmäksi. Nykyään vuosityöansion määrittelyyn liittyy paljon arviointia, jatkossa määrittely perustuisi pääasiassa laskentaan. Näin vuosityöansion määrittely olisi läpinäkyvämpää ja ennakoitavampaa. Vuosityöansion vähimmäistasoa nostettaisiin noin kymmenellä prosentilla nykyisestä, jolloin myös pienimmät ansionmenetyskorvaukset nousisivat samassa suhteessa. Lakisääteinen tapaturmavakuutus koskisi vain ansiotarkoituksessa tehtyä työtä, ja se olisi mahdollisimman yhdenmukainen työeläketurvan kanssa. Kun työntekijälle pitää ottaa työeläkevakuutus, hänelle olisi otettava myös tapaturmavakuutus. Yrittäjille tapaturmavakuutus olisi edelleen vapaaehtoinen. Sen voisi ottaa pääsääntöisesti vain yrittäjä, jolla on yrittäjän eläkevakuutus (YEL). Yrittäjän määritelmä vastaisi työeläkelainsäädännön määritelmää yrittäjästä. Korvauskäsittelyä nopeutettaisiin lyhentämällä määräaikoja. Vakuutusyhtiön olisi esimerkiksi annettava päätös nykyisen kolmen kuukauden sijaan 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut ratkaisuun tarvittavat asiakirjat. Hylkäävien päätösten perusteluista olisi jatkossa nykyistä paremmin käytävä ilmi, miksi haettu etuus on evätty. Vastaava niin kutsutun vakuutuslääkärityöryhmän ehdottama muutos on jo tehty muuhun etuuslainsäädäntöön. Työnantajalla on velvollisuus ottaa työntekijöilleen tapaturmavakuutus. Osana harmaan talouden torjuntaa lakiin sisältyisivät säännökset tapaturmavakuuttamisen valvonnasta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. STM Jäsenkorttisi on mitä parhain etukortti Säästä heti jopa 17 % vakuutusmaksuista Vakuutusyhtiö Turvassa et tarvitse muita kortteja kuin ammattiliittosi jäsenkortin, se oikeuttaa sinut automaattisesti moniin alennuksiin ja etuihin. Turva uudistaa liittojen jäsenille tarjotut edut entistä avoimemmiksi ja runsaammiksi. Turva palkitsee aiempaa entistä avokätisemmin ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat keskittäneet vakuutuksensa Turvaan. Liittoalennus nousee 10 %:iin Liittojen jäsenille tarjottu alennus nousee 1.1.2015 alkaen 10 %:iin. Alennuksen saa vapaaehtoisista koti-, auto- ja henkilövakuutuksista. Vanhoille asiakkaille alennukset tulevat automaattisesti vakuutuskauden vaihtuessa. Turva palkitsee uskollisia asiakkaita Turva haluaa palkita uskollisia asiakkaita, ja siksi omistaja-asiakasalennusta saa asiakassuhteen keston perusteella. Yhden vuoden asiakassuhteen jälkeen omistaja-asiakasalennus on 5 %. Omistaja-asiakkuuden jatkuttua viisi vuotta omistaja-asiakasalennus nousee 7 %:iin ja kymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen alennus on jo 10 %. Nyt kannattaa keskittää. Kun keskität vakuutuksesi Turvaan, saat uutena asiak- kaana heti kättelyssä liittoalennuksen lisäksi edellä mainitun 7 %:n omistaja-asiakasalennuksen eli säästät vapaaehtoisista vakuutuksista jopa 17 %. Uudet omistajaasiakkaan edut ovat ulottuvillasi 1.1.2015 alkaen. Vanhoja liittoasiakkaita ei ole unohdettu. Mikäli sinulla on kaikki taloutesi vakuutukset Turvassa, olet myös oikeutettu 7 %:n omistaja-asiakasalennukseen. Ja jäsenalennuksesi nousee automaattisesti kymmeneen vakuutuskauden vaihtuessa. Turvan asiakaspalvelu palvelee arkipäivisin klo 8–18 numerossa 01019 5110 tai osoitteessa www.turva.fi. 5 • 2014 29 SAK:n kulttuuriapurahat haussa Harrastekurssit SAK:n kulttuurirahaston apurahojen haku vuodelle 2015 on käynnistynyt. Apurahoja voi hakea joulukuun loppuun mennessä. Kulttuuriapurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. Hakusovellus ja ohjeet löytyvät Kansan Sivistysrahaston sivuilta: www.sivistysrahasto.fi/00010035-hakuohjeet. Täytä hakemus netissä, tulosta ja allekirjoita se ja lähetä hakemus liitteineen 31. joulukuuta 2014 mennessä omaan Kiljavan opisto tarjoaa laajasti erilaisia kursseja työelämän tarpeista aina harrastekursseihin. Kiljavan opisto on vuonna 1950 perustettu kansanopisto. Opiston ylläpitäjä on SAK:n koulutussäätiö. Tutustu eri kursseihin osoitteessa: http://www.kiljavanranta.fi/kiljavan_opisto ammattiliittoosi. Ilmailualan Unionissa hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Ilmailualan Unioni IAU ry, Juha-Matti Koskinen, PL 337, 00531, Helsinki. SAK:n kulttuuriapurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettisivuilla huhtikuun 2015 puolessavälissä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätiedot: Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari, SAK, puh 040 504 2152, [email protected] ja sihteeri, tutkimusavustaja Tarja Kaukovaara, puh. 040 578 1208, [email protected] UNIONIN ILMESTYMINEN 2015 Numero 1 ilmestyy 9.3, aineisto toimitukseen 23.2. Numero 2 ilmestyy 15.6, aineisto toimitukseen 1.6. Numero 3 ilmestyy 14.9, aineisto toimitukseen 1.9. Numero 4 ilmestyy 21.12, aineisto toimitukseen 1.12. ILMOITUSKOOT JA HINNAT (ALV 0%) koko sivu, 180 x 230 mm, 240 € 1/2 sivua, 180 x 115 mm, 120 € 2/6 sivua, 118 x 115 mm, 80 € 1/6 sivua, 57 x 115 mm, 40 € Lentokonemekaanikot aikaansa edellä kaupunkisuunnittelijoina. Rata valmistuu 26 vuotta idean julkaisun jälkeen. 30 5 • 2014 Luottamusmiesvalinnat käynnissä Saariselälle lomailemaan Joulu- tammikuussa valitaan pääluottamusmiehet ja työalueiden luottamusmiehet kaudelle 1.2.2015 – 31.1.2017. Liitolla on jäsentensä virkistäytymistä varten loma-asunto Saariselällä. Teerenpesue H 65 loma-asunnossa on vuodepaikat 4 henkilölle. Lisätietoja www.saariselka.com Saariselän loma-asunnon varauksia hoitaa Saariselän keskusvaraamo. Varauksen voi tehdä soittamalla numeroon +358(0)16 554 0500, sähköpostiosoite on [email protected] Varausta tehdessäsi muista mainita IAU:n jäsenyydestä, niin saat jäsenalennuksen. Ota jäsenkortti myös mukaan lomalle lähtiessäsi. Luottamusmies toimii työntekijöiden edustajana kun neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta tai työelämän kehittämiseen liittyvistä asioista. Hän myös edustaa työntekijöitä työntekijöiden ja työnantajan välisissä erimielisyyksissä. Pääluottamusmiehen valitsevat keskuudestaan Ilmailualan Unionin ammattiosastojen jäsenet. Isommissa, tai laajalla alueella toimivissa yrityksissä valitaan lisäksi työalueiden luottamusmiehiä. On aika vaikuttaa Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL 100, 00531 Helsinki Puhelin: (09) 4785 71 (vaihde) faksi: (09) 4785 7250 sähköposti: [email protected] kotisivut:www.iau.fi Henkilökohtainen puhelinpalvelu ma–pe klo 9–15 ja eEmeli-neuvoja 24 h/vrk numerossa Puheenjohtaja Juhani Haapasaari (09) 4785 7220 Varapuheenjohtaja Reijo Hautamäki (09) 4785 7221 Liittosihteeri Juha-Matti Koskinen (09) 4785 7223 SopimussihteeriArto Kujala (09) 4785 7222 Työympäristösihteeri Pekka Kainulainen (09) 4785 7227 TaloussihteeriAri Miettinen(09) 4785 7228 sähköinen asiakaspalvelu: www.jhl.fi/ tyottomyyskassa 010 190 300 faksi: email: 010 7703 235 [email protected] Jäsenasiat:Ari Miettinen(09) 4785 7228 [email protected] 6 • 2010 31 Hyvää Joulua & OnnellistaUuttaVuotta Ari Miettinen Ilmailualan Unioni IAU ry ei lähetä joulutervehdyksiä yhteistyökumppaneille, vaan tekee lahjoituksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. 32 5 • 2014
© Copyright 2024