Työehtosopimus nykyaikaan s. 15–18
Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti Työehtosopimus nykyaikaan s. 15–18 20.10.2006 NRO 5 S I S Ä L L Y S 5/06 2 4 8 10 12 14 15 ■ ■ ■ Pääkirjoitus Akkuja lataamassa Ei henkensä kaupalla Talviset turvallisuuden tekijät Paloesimiehestä yrittäjäksi Työmarkkinoiden kansainvälistyminen asettaa uusia haasteita työmarkkinoille Työehtosopimus nykyaikaan Levikki 4500 10. Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry ISSN 1795-2840 (Painettu) 1795-343X (Verkkolehti) Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) 47857 221 Kuvitus Sanna Kallio Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh. 040 528 8166 [email protected] Kolumni Yksi minuutti voi säästää henkesi! Kaveria ei jätetty IAU Member kehittyy SAK:n ja Invalidiliiton yhteisarpajaiset Loppuuko aika? Keksi lehdelle uusi nimi Nopea vuororytmi auttaa jaksamaan Jorma Rusanen ja Ari Åberg Key-Finlandin johtoon Unioni-lehti etsii kirjoittajia ja kuvaajia Kuvat pois piilosta Jäsentietolomake Luottamusmiesten vaaliohje uudistettiin Kuvakulma Pellen päiväkirja 5/06 19 20 22 23 23 24 25 26 27 28 28 29 30 30 31 Toimituskunta Markus Berg Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Ilmestyminen Lehti ilmestyy v. 2006 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Ulkoasu Sign Design/Sanna Kallio KANSIKUVA: Lentokonemekaanikko Jussi Karonen tarkastamassa lentokoneen ylärungon kuntoa. 2 Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Fax. (09) 47857 250 Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansikuva Markus Berg P Ä Ä K I R J O I T U S 12.10.2006 ■ ■ ■ Sopimuskierrokseen valmistautuminen alkanut ■ Ilmailualan Unionin on valmistauduttava huolella seuraavaan sopimuskierrokseen ja varauduttava torjumaan työnantajapuolen aikeet huonontaa työehtosopimusta. IAU:n on entistä tärkeämpää tukea SAK:n pyrkimyksiä tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Samalla sen on valmistauduttava tekemään työehtosopimus liittokohtaisen neuvottelun kautta. Arvioidessaan tulevaa sopimuskierrosta, Ilmailualan Unionin hallitus katsoi tarpeelliseksi, että konkreettinen valmistautuminen siihen aloitetaan jo nyt, vaikka työehtosopimus on vielä voimassa noin vuoden ajan. Liiton työehtosopimusvaliokunta arvioi tulevaa sopimuskierrosta kuluvan lokakuun aikana. Liiton hallitus määrittelee kuluvan vuoden lopulla toimintakäsikirjoituksen seuraavalle sopimuskierrokselle. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun hyödyt ovat siinä määrin kiistattomat, että on järkevää ja jäsenten edun mukaista pyrkiä sen aikaansaamiseen myös jatkossa. Neuvottelun ja sopimisen ajoitus olisi Ilmailualan Unionin kannalta paras, mikäli se tapahtuisi lähellä nykyisen sopimuksen loppumisajankohtaa. Sovellutusneuvotteluille tulisi varata riittävästi aikaa, jotta liittokohtaisista tarpeista voitaisiin huolehtia. Ilmailualan Unionin kannalta on myös merkityksellistä, ettei yritys- ja työpaikkatason sopimista lisätä, kuten työnantajataho esittää. On kuitenkin tarpeellista selvittää työnantajan tavoitteet asian suhteen. Työnantajilta pitää vaatia työpaikkatason sopijaosapuolten tasavertaisuutta luottamusmiesten toimintaedellytyksiä lisäävien muutosesitysten kautta. 5/06 Ilmailualan Unioni ja Palvelualojen Toimialaliitto tekivät mittavan työn parantaakseen työehtosopimuksen luettavuutta. Tämän työn seurauksena jopa työehtosopimuksen nimi muutettiin ’Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevasta työehtosopimuksesta’ sopimusalaa paremmin kuvaavaksi ’Lentoliikenteen palveluja koskevaksi työehtosopimukseksi’. Tässä työssä onnistuminen ei kuitenkaan merkitse, etteikö Ilmailualan Unionin tulisi erityisesti valmistautua työnantajapuolen erilaisiin toimenpiteisiin seuraavalla sopimuskierroksella. On varauduttava torjumaan esimerkiksi työ- ja palkkaehtojen huononnuspyrkimykset, joita työnantajapuoli on perustellut tarpeella ylläpitää lentoliikenteen vapaan kilpailun mahdollistavia olosuhteita. Tosiasia kuitenkin on, etteivät työ- ja palkkaehdot, mikäli ne perustuvat koko alalla samaan yleissitovaan työehtosopimukseen, ole vapaan kilpailun esteitä. Kilpailua sen sijaan vääristää tilanne, jossa alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, vaan työ- ja palkkaehdot perustuvat yrityskohtaisiin sopimuksiin. ”Tulopoliittisen kokonaisratkaisun hyödyt ovat siinä määrin kiistattomat, että on järkevää ja jäsenten edun mukaista pyrkiä sen aikaansaamiseen myös jatkossa.” Ilmailualan Unioni tulee antamaan aktiivisen panoksensa niissä toimissa ja tavoiteasetteluissa, joita tehdään seuraavaa sopimuskierrosta silmälläpitäen koko SAK:n kuljetusliittoperheessä. Erityisen tärkeänä Ilmailualan Unioni näkee, että kuljetusliitot asettavat edelleen tavoitteita, jotka ovat kaikille liitoille yhteisiä. Niiden kautta sopimuskierrokselle syntyy kiinteä yhteistyö liittojen kesken. RAINER HAKALA puheenjohtaja 3 MIKÄ TYÖ? Oivan ja Eikan jalanjäljissä 5/06 Akkuja lataamassa 4 MIKÄ TYÖ? Mittariasentaja Markku Hirvonen aloittamassa MD-11 koneen pääakun huoltoa. Eri matkustajakoneiden pääakkuja latauspöydällä akkukoteloiden kannet avattuina. Pöydän reunalla on MD-11 koneen laitteita, joissa kaikissa on akku. 5/06 ■ Finnairin tekniikan Avioniikkakorjaamon sähköosastolla huolletaan lähes kaikkien Suomessa toimivien liikenne-lentokoneiden akut. Vuosittain korjaamon lävitse menee noin 500 pääakkua ja saman verran lentokoneiden hätävalo- ja muita akkuyksikköjä. Nämä akkuyksiköt sisältävät useita pieniä tavallisen pariston kokoisia akkuja. Erityyppiset akut irrotetaan lentokoneesta noin kolme kertaa vuodessa, riippuen koneen lentotuntimäärästä. 5 Elektroniikka-asentaja Tero Keskitalo kokeilemassa MD-11 Power modulen akkua. 5/06 Mittariasentaja Markku Hirvonen ja elektroniikkaasentaja Tero Keskitalo huolehtivat vuosittain usean sadan akun huollosta. 6 Lataamista lataamisen perästä… Niiden huolto alkaa mittauksilla, minkä jälkeen ne syväpuretaan. Mikäli kyseessä on akun vuosihuolto, kennot ja kotelo puhdistetaan, ja tuntopäät mitataan. Tämän jälkeen akut kootaan ja ladataan. Kennojen nestepinnat tarkastetaan. Akkujen syväpurkaminen, lataaminen ja kokeileminen tapahtuvat automaattisten laitteiden avulla. Lentokoneen pääakku koostuu ruostumattomasta teräksestä hitsatusta kotelosta, jonka sisälle on sijoitettu nailonkuorisia kennoja. Akkukotelon päällä on lukoilla kiinnitetty tiivis kansi. Lentokoneen akut ovat nikkeli-kadmium (Ni-Cd) -akkuja, joissa elektrolyyttinä on tislatun veden ja kaliumhydroksidin alkaalinen liuos. Tero Keskitalo ja Markku Hirvonen kertovat, että akkukorjaamolla pitkään työskennelleet Oiva Kolehmainen ja Eino Gröndahl ovat jäänet monelle Finnairin tekniikassa työskentelevälle mieleen. Oiva jaksoi muistuttaa lähes joka tilanteessa lentokoneissa työskenteleviä siitä, että koneen akkukytkin tulee muistaa ottaa pois päältä. Tero ja Markku kertovat myös puoli vakavissaan, että heillä seuraa työt jopa lomalle. Onhan olemassa sanonta: ”Lähden lomalle akkuja lataamaan”. Teksti ja kuvat PEKKA KAINULAINEN Työturvallisuus akkutöissä – Poista kellot, rannerenkaat, roikkuvat riipukset ja sormukset – Käytä ainoastaan eristettyjä työvälineitä – Käytä suoja- ja turvavälineitä · nostovälineet · silmäsuojaimet · suojakäsineet · turvakengät – Pidä paikat siistinä – Asiaankuulumattomia henkilöitä ei tule päästää alueelle – Kiinnitä ”paperit” akkuun narulla – Lyijyakkuja ei saa tuoda Ni-Cd akkujen kanssa samoihin tiloihin Finnairin tekniikan Avioniikkakorjaamon sähköosastolla huolletaan ja korjataan lähes kaikkien Suomessa toimivien liikennekoneiden akut. 5/06 Ladatut akut säilytetään ennen lentokoneeseen asentamista kaapeissa, joissa on noin kahdeksan asteen lämpötila. Näin ne säilyttävät parhaiten varauksensa. MD-11 hätävaloakkuyksikkö sisältää paljon elektroniikkaa. Oikealla oleva tyhjä tila on varattu varsinaisille akuille. 7 Ei henkensä kaupalla ■ Putoamisonnettomuudet aiheuttavat keskimääräistä pitempiä sairaslomia ja enemmän kuolemantapauksia kuin muut työpaikkatapaturmat. Putoamistapaturmia sattuu kaikilla toimialueilla, myös lentokoneiden Lentokonemekaanikko Jussi Karonen on kiinnittänyt valjaansa. Ylärungon tarkastusta ei muuten tässä tilanteessa olisi pystynyt tekemään. huolto- ja korjaustöissä. Putoamisvaara on pyrittävä ehkäisemään ensisijaisesti rakenteellisilla ratkaisuilla, esimerkiksi työtelineillä ja turvakaiteilla. Jos tilapäisesti joudutaan työskentelemään putoamisvaarallisissa olo- suhteissa, on käytettävä turvavaljaita ja köysiä. Auton turvavyö ei suojaa autoilijaa ellei se ole autoilijan päällä, sama vika turvavaljaissa! teksti ja kuvat MARKUS BERG FAKTAA 5/06 Vuosittain suomalaisilla työpaikoilla kuolee työtapaturmissa 30– 40 ihmistä, heistä noin 10 putoamistapaturmissa. Suomessa sattuu työpaikoilla n. 5700 putoamistapaturmaa vuosittain. Työpaikkojen putoamistapaturmissa noin 1200:sta aiheutuu yli 3 päivän työkyvyttömyys. Noin 25 ihmistä joutuu sairauseläkkeelle vuosittain putoamistapaturman seurauksena. Menehtyneistä noin 25% putoaa alle 3 metrin korkeudesta. Turvallista putoamiskorkeutta ei ole olemassa. 8 Lentokonetyöskentelyn putoamissuojauksia Lentokonemekaanikko Harri Ylitie tarkastaa siiven johtoreunaa, putoamisvaara on torjuttu. Airbus-koneiden putoamissuojaus koostuu siiven kärjen ja koneen rungon väliin kiristettävästä köydestä, jota pitkin työntekijän turvaköysi liukuu. Boeing 757 -koneissa on siivessä neljä pikakiinnityspistettä turvavaljaille ja korkeusvakaajassa on kaksi kummallakin puolella. 5/06 Brittein saarilla menehtyi viime vuonna lentoemäntä pudottuaan lentokoneen avoimesta oviaukosta, oviaukoissa yleisesti käytetyt nauhat eivät ole putoamissuojaimia. Kuvassa kunnollinen putoamissuoja. Putoamissuojaus voidaan hoitaa myös imukuppijärjestelmällä. Imukupin voi kiinnittää siiven yläpintaan tai korkeusvakaimeen. Järjestelmään kuuluu alipaineyksikkö, joka tuottaa paineilmasta alipainetta, sekä imukuppi turvavaljaineen ja köysineen. Alipaineyksikkö hälyttää vikaantuessaan äänimerkillä. 9 5/06 Talviset turvallisuuden 10 Helsinki-Vantaan lentoasemalla aloitti lokakuun alussa uusi yritys, ANTIDEICING ADI OY, jonka keskeisimpiin tehtäviin kuuluu jäänpoisto lentokoneista. ■ Kyselimme ADI Oy:n vastavalitulta pääluottamusmieheltä, Juha Wahlstenilta, hänen odotuksistaan ja työnantajastaan. Kertoisitko ensin itsestäsi? Olen Juha Wahlsten 33 v. Asun Tuusulassa, Rusutjärvellä. Olen naimisissa ja vähän yli vuoden ikäisen tyttölapsen onnellinen isä. Vapaa-aika kuluu käytännöllisesti katsoen kokonaan, listoil- lekin nousseen, hardrock ryhmä Ancaran kitaristina ja taustalaulajana. Koulutukseltani olen media-assistentti. Toimin myös freelancer-äänisuunnittelijana/tarkkailijana. Olen tehnyt hommia mm. Ylelle ja Transmix Oy:lle. Lisäksi pyöritämme kavereiden kanssa pientä levy-yhtiötä ym. Lentokentälle päädyin kesätöihin Lindstömille. Vuonna -90 tie vei Sol’iin. Ruiskutus käynnissä EFI 2000 ja EFI 3000 jäänpoistoautoilla. Entä mitä odotuksia sinulla on työnantajaasi kohtaan? Odotan todella, että meille tulee hyvä talvi. Työnantajani noudattaa lakeja ja asetuksia, sekä kohtelee työntekijää kaikin puolin hyvin. Uskon sen varmasti näkyvän lisääntyneenä motivaationa ja joustona. Työnantajasi on vasta aloittanut toimintansa. Jäänpoisto on erittäin tärkeä osa lentoturvallisuutta, miten aiotte vastata haasteeseen? AntiDeIcing ADI Oy:n omistajat (vetäjät) ovat pitkänlinjan turvallisuusalan ammattilaisia, kummallakin on ilmailualan taustaa lento-operoinnin saralta ja osaamista jäänpoistajina suoritustasolta asti. Molemmat kävivät tämän syksyn jäänpoistokoulutukset ja hallitsevat siten myös tämän päivän toimintatavat. Heidän painotuksensa juuri turvallisuuteen ja laatuun on tuotu esille nollatoleranssi-painotuksena. Tämä tarkoittaa, että ei kolhuja, ei työtapaturmia, eikä virheitä työssä. Jos tässä onnistumme, saamme tuntuvan palkkion! Työn tilaaja puolestaan saa merkittävän edun taloudellisesti, sekä nimenomaan turvallisuuden ja työn korkean laadun. ADI:ssa on panostettu myös omaan sisäiseen kouluttautumiseen. Esimerkiksi viisi meistä kävi tänä syksynä kouluttautumassa jäänpoiston ruiskutuskouluttajaksi ja ajo-opettajiksi. Vielä pienessä miehistössämme on ekstraosaamista, joka tuo mukanaan kohonnutta ammattitaitoa sekä oikeaa asennetta työhön, minkä uskomme muuttuvan myös osaksi turvallisuutta. Millaista kalustoa teillä on käytössä? Kalusto on samaa, jolla jäänpoistoa on tehty jo pitkään, eli entistä Finnairin kalustoa joka nyt on leasing-sopimuksella Northportin ja sitä kautta meidän käytössä. Autot ovat EFI 2000 avotyökorilla ja EFI 3000 umpityökorilla. Autoihin on asennettu VHF- ja UHF-radiot, tietokoneet, puhelimet ja ja refra-mittauslaiteet, joilla mitataan joka päivä käytettyjen nesteiden arvoja ym, ym, eli ne alkavat muistuttaa jo kovastikin liikkuvaa toimistoa tai muuta hi-tecyksikköä, joka vaatii käyttäjiltään paljon osaamista ja huolellisuutta. Mitä yhtiöitä teillä on asiakkaina? Northport Oy on pääasiakkaamme jäänpoistossa ja heidän kauttaan kaikki ne lentoyhtiöt, joilla on heidän kanssaan sopimus. Mitkä ovat pienen yhtiön edut ja haitat, miten niihin voi vaikuttaa? Pienen yhtiön etuihin kuuluu, että kaikki tuntee toisensa ja pystyy sopimaan helposti asioista. Vaarana voi toisaalta olla jääminen isojen jyräämäksi, mutta ammattitaidolla, osaamisella ja hyvällä yhteishengellä kyllä pitäisi pärjätä. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät työntekijän silmin jäänpoistossa? Valitettavasti työn kausiluontoisuuden ja nykymaailman menon takia tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. Monella nykyisellä jäänpoistajalla on kahden tekij tekijäät 5/06 Sitten Lentopesun ja Globen kautta ADI Oy:öön. Kentällä olen tehnyt lähes kaikkia hommia maan ja taivaan väliltä. Ajolupakin on ollut vuodesta -93. Jäänpoistohommissa lähtee käyntiin kuudes talvi. Toimin myös yhtenä jäänpoiston kouluttajista, ja lisäksi vielä, olen toiminut eri yrityksissä pääluottamusmiehenä useita vuosia. Arto Kujala Ari Miettinen ”Tavoitteena nollatoleranssi.” Turvallisuus on numero uno! Sanoo ADI Oy:n vastavalittu pääluottamusmies Juha Wahlsten. 11 5/06 Haastattelijana ARTO KUJALA 12 Paloesimiehestä yrittäjäksi ■ Uskomme, että kun panostamme kolmeen perus faktaan, tieto, taito ja asenne onnistumme vastaamaan tämän päivän jäänpoistossa vaadittavaan korkeaan ammattilaisuuteen. Yhtenä tuon ‘pyhän kolminaisuuden’ toteuttamisen kulmakivistä on se, että työehdot ja kaikki hyvän työyhteisön perusasiat on pyritty hoitamaan niin, että voimme keskittyä työhömme ilman niihin liittyviä häiriötekijöitä. Tämän toteutumisessa ovat auttaneet hyvät neuvottelu- ja keskustelusuhteet IAU:n ja yhtiön vetäjien välillä. Näissä keskusteluissa on luonnollisesti myös miehistö ollut alusta alkaen merkittävästi mukana. Kausiluontoisuuden haasteita Jäänpoistotyön kausiluonteisuus on aiemmin ja ehkä osin vielä tänäänkin aiheuttanut tällä kapealla erikoisalalla henkilöstön vaihtumista ja sitoutumisen heikkoutta. ADI Oy:n rekrytointi on onnistunut yli odotusten ja siten koko 34 hengen miehistössä on vain neljä uutta tulokasta. Teemme koko ajan työtä, jotta vakituinen miehistö työllistyisi myös jäänpoistoajan ulkopuolella kentälle. Näin tämä valtava erikoisosaaminen ei katoaisi vaan pikemminkin vahvistuisi. Tämän päivän lentoasema on kehittynyt monialaosaajien työpaikaksi, ja siihen maailmaan kuuluvat myös ammattilaisjäämiehet, joilla on osaamista myös muista alan töistä, kuten meillä ADI:ssa tuntuu olevankin. Myös se on osa turvallisuutta, kun hallitsee alaansa hieman enemmän kuin päätoimenkuva on. Silloin ymmärtää vielä paremmin jokaisen meistä olevan osa sitä ketjua, joka palvelee lentoturvallisuutta. Turvallisuus on nimenomaan ketju, jossa kaikki lenkit ovat tiukasti kiinni Jorma Heinonen vuoden sisään nyt jo kolmas työnantaja! Tämä jatkuva firman vaihtuminen näkyy siinä, että vanhat työntekijät lähtevät muihin töihin. Jokavuotinen uusien kouluttaminen sisältää mielestäni myös riskejä. Jokainen jäänpoistoa tehnyt tietää, että päästäkseen hyvään rutiinisuoritustasoon täytyy hommaa tehdä vähintään yksi kausi. Mikä on motiivi palkan lisäksi tehdä juuri jäänpoistoa? Työ on monipuolista, mielenkiintoista, vaatii paljon rutiinia ja on tarpeeksi vaativaa. Lisäksi on vielä hyvät työkaverit. Siinähän sitä on syytä! Mitä haluaisit sanoa jäänpoistosta muille kentällä työskenteleville? Muu työyhteisö näkee vain itse ajon ja jäänpoistosuorituksen, mutta ei sitä kaikkea muuta, mitä se sisältää, kuten kirjaukset, ohjelmoinnit, tarkastukset, yhteydenotot ja muu toiminta, jotka ovat selkeästi kasvava ja yhä isompi osa tätä työtä. Tässä kaikessa korostuu tekijöiden paineensietokyky ja vastuuntunto koko työtapahtumasta. Ulkoa katsoen tehtävä näyttää aivan muulta kuin mitä se itse asiassa onkaan. Työstä saattaa saada sellaisen kuvan, että se voisi sujua nopeammin. Jäänpoisto on kuitenkin kokonaisuus, johon kuuluu kaikki se, mitä tehdään, eli myös se näkymätön osa. Kun kaikki tehdään ohjeistuksen ja koulutuksen mukaan, rakentuu turvallinen ja laadukas työsuoritus, jonka voi kuitata omalla nimellään. Vaikka ympärillä lämmöt nousisivat ja paineet aikatauluista ja sloteista toisivatkin muun yhteisön paineet sinne jäänpoistoautoon, on jäämiesten pysyttävä viileänä myrskypäivinäkin. Turvallisuus on numero uno! toisissaan ja riippuvaisia toistensa lujuudesta ja kestävyydestä. Kentällä ei kukaan eikä mikään ammattiryhmä ole toistensa edellä tai jäljessä, vaan kaikki ovat toistensa rinnalla. Toimitaan samaan suuntaan Sama ajatus pitää olla myös yhtiössä sisällä, sillä toisten arvostaminen ja kunnioittaminen luovat pohjan tiiviille yhteistyölle ja me-hengelle. Kun jokainen tekee työnsä oikein ja hyvin, auttaa se myös muita toimimaan samaan suuntaan. Pienessä työyhteisössä tämä on vieläpä oikeasti mahdollista. Uskomme ADI:ssa, että olemme uutena toimijana, mutta kokeneella miehistöllä, todella hyvässä iskussa vastaamaan tulevan talven haasteisiin. Toivotamme kaikki työtoverimme kentällä vierailemaan toimitiloissamme (ent. radiokorjaamo 5-hallin takana), vaikkapa vain hetken jutustelun merkeissä kahvimukin ääressä. Sillä suora yhteys ihmiseltä ihmiselle menee yli kaiken organisatorisen tai mielikuvin rakennetun eriarvoisuuden lisäten yhteenkuuluvuutta, sillä samassa veneessään me kaikki lentokentän ammattilaiset olemme! JUHA JOKINEN AntiDeIcing ADI Oy:n Toimitusjohtaja 5/06 13 Tietopaketti ulkomaalaisille netissä Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset tervetulleita mukaan palkansaajajärjestöihin Vastauksia kysymyksiin osoitteessa www.mol.fi/ finnwork. ■ Palkansaajajärjestöt ovat olleet kehittämässä työministeriön Internetsivuille avattua uutta tietopalvelua, joka esittelee suomalaisen työelämän sääntöjä ulkomaalaisille työntekijöille. Mitä pitäisi saada palkkaa, paljonko pitää maksaa veroja, mitä tehdä jos joutuu työttömäksi? Entä mitä tekee ammattiliitto Suomessa? Miten jäsenyys vaikuttaa työntekijän arkeen? Vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin löytyy osoitteesta www.mol.fi/ finnwork. Internet-sivuilla kerrotaan perustietoja työelämän säännöistä, työntekoon tarvittavista luvista ja suomalaisesta työkulttuurista sekä ohjataan yksityiskohtaisemman tiedon lähteille hankkimaan lisätietoja. Sivusto on käytössä neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viroksi. Venäjänkieliset sivut valmistuvat vielä syksyn aikana. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen asettaa uusia haasteita työmarkkinoille 5/06 STTK, SAK ja AKAVA tukevat Suomen työmarkkinoiden hallittua ja kestävää kansainvälistymistä. Suomen kansantalous on myös tässä suhteessa osa globaalia taloutta. 14 ■ Yrityksillä on monia syitä rekrytoida maahanmuuttajia. Heillä on tarvittavaa kielitaitoa, kulttuurin tuntemusta sekä muita erityistietoja ja -taitoja. Toisaalta työnantajalla voi olla ongelmia suomalaisen työvoimaa saannissa. Olivatpa syyt mitä tahansa, on tärkeää, että ulkomaalainen työvoima toivotetaan tervetulleeksi. Lisäksi niin suomalaisen kuin ulkomaalaisenkin työntekijän edun mukaista on, että työvoiman työsuhteiden ennakko- ja jälkivalvonta toimii. Ulkomaalaisten työntekijöiden edunvalvonta on usein vaikeampaa kuin oman maan kansalaisten. Tuoreissa viranomaistarkastuksissa on käynyt ilmi, että tietyillä aloilla on yleistä käyttää ulkomaalaisten tietämättömyyttä hyödyksi vähimmäistyöehtoja polkemalla. On tärkeää, että selkokielistä tietoa on saatavilla eri kielillä. Työministeriön uusi sivusto on tähän tarkoitukseen hyvä apuväline. Lisäksi on toivottavaa, että ulkomaalaiset löytävät tiensä ay-toimintaan. Se on paitsi hyödyllinen kanava saada tietoa ja edunvalvontaa, myös tapa tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan. Finnwork-sivuston tarkoituksena on myös helpottaa uutta työntekijän ilmoittamismenettelyä. EU:hun liittyneiden Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten työnteko on vapaata eikä lupaa Suomessa työskentelyyn tarvita. Näistä valtioista Suomeen tulevien on kuitenkin ilmoitettava tiedot yli 14 päivää kestävästä työnteosta työvoimatoimistoon, jossa tiedot rekisteröidään. Tämä koskee myös lähetettyjä työntekijöitä. Sivut on laadittu työministeriön johdolla yhteistyössä Kelan, verohallinnon, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön, ulkoasianministeriön, työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa. SAK/viestintä SOPIMUKSET Työehtosopimus nykyaikaan LENTOLIIKENTEEN PALVELUJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 31.8.2006–30.9.2007 Otsikossa mainittu työehtosopimus, jonka Palvelualojen Toimialaliitto ja Ilmailualan Unioni IAU allekirjoittivat 30.8.2006 korvaa sitä edeltäneen säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeneen työehtosopimuksen 16.12.2004–30.9.2007 liitteineen, sen palkkasopimuksen ja allekirjoituspöytäkirjan. Uudistettu työehtosopimus koostuu varsinaisesta työehtosopimuksesta, sen liitteenä olevasta palkkaryhmittelystä, allekirjoituspöytäkirjasta sekä keskusjärjestösopimuksista. Käyn tässä selvityksessä ensin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräykset ja sen jälkeen uudet kohdat. Lopuksi selvitän lyhyesti työehtosopimuksen rakennetta. Selvitykset sopimuspykälien yhteydessä ovat kursiivilla. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN MÄÄRÄYKSET Allekirjoituspöytäkirjasta on siirretty kaikki pysyväisluonteiset määräykset työehtosopimuksen puolelle, poistettu vanhentuneet määräykset ja lisätty muutama uusi määräys. Allekirjoituspöytäkirja on tarkoitettu asiakirjaksi, johon kirjataan vain sopimuskauden ajan voimassa olevat määräykset, sopijaosapuolten suositukset tai sopijaosapuolten väliset kirjaukset, jotka eivät ole varsinaisia työehtosopimuskohtia, mutta vaikuttavat niiden määräytymiseen kuten esimerkiksi allekirjoituspöytäkirjan 3§. 1. § Sopimuskausi Työehtosopimus on voimassa 16.12.2004 – 30.9.2007. Sopimuskausi ei muuttunut, vaikka työehtosopimus uudistettiin kesken kauden. 2. § Indeksiehto ja tarkastelulauseke 3. § Vuorolisät Lisät tarkistetaan vuosittain Ilmaliikenteen kuukausipalkkaisten työntekijöiden ansiokehitystä koskevan työmarkkinatilaston mukaisesti. Tilaston julkaisee Elinkeinoelämän Keskusliitto kalenterivuosittain. Vuorolisät määräytyvät seuraavasti: – kello 15.00–23.00 (iltavuoro)15 % – kello 23.00–7.00 (yövuoro) 25 %. 4. § Henkilöstön edustajat Liitot selvittävät, onko henkilöstön edustajien asemassa tehtäviinsä nähden perusteettomia eroja, ja ehdottavat tarvittavia muutoksia. Tarvittavat muutokset niiden poistamiseksi tehdään sopimuskauden aikana. Selvityksen kohteena ovat esimerkiksi koulutusmahdollisuudet, korvaukset ja ajankäyttö luottamustehtävien hoitamiseksi. Liitot sopivat korvausten vähimmäismääristä. 5. § Työsuhdeasiain koulutus Liitot toteavat, että keskusjärjestöt asettavat työryhmän laatimaan yhteistä työsuhdeasiain koulutuksen perusaineistoa liittojen käyttöön. Liitot arvioivat aineiston valmistumisen jälkeen tarvetta täydentää sitä alakohtaisilla työehtosopimusasioilla. 6. § Luottamusvaltuutettu Liitot selvittävät, vastaako työehtosopimuksessa sovittu henkilöstön edustajan suoja liikkeen luovutusdirektiivin 6 artiklaa sekä työsopimuslaissa säädettyä luottamusvaltuutetun ansiomenetyksen korvausta ja luottamusvaltuutetun asemaa liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tarvittavat muutokset toteutetaan samantasoisina. Pykälät 4–6 liittyvät tulopoliittisen sopimuksen liitteen 1 kohdassa 2 sovittuihin henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiä koskeviin järjestelyihin. Ne otetaan huomioon sopimuskauden aikana ja työehtosopimukseen sovitaan tarvittavat muutokset. 7. § Ratkaisulautakunnan päätös 30.1.2004. Osapuolet noudattavat ratkaisulautakunnan 30.1.2004 antamaa päätöstä ongelmista, jotka syntyvät palkkausjärjestelmään, jos henkilö työskentelee muissa sopimusalan yrityksissä kuin lentoyhtiössä. Määräys koskee niin sanottua henkilöstölippukompensaatiota ja tulee uudelleen ratkaistavaksi seuraavalla sopimuskierroksella. 5/06 Tämän sopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä sovittua indeksiehtoa ja tarkastelulauseketta. Työehtosopimus on tehty tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti, joten siinä on mukana myös indeksiehto ja tarkastelulauseke. Tällä kohdalla ei ole enää merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun tekstin uudistamistyöryhmä jätti esityksensä osapuolille 28.4.2006, ei vielä tiedetty tuottaako tarkastelulauseke sopimusalalle palkantarkistusta. Tilaston edellyttämät muutokset toteutetaan vuosittain kesäkuun alusta. Jos jonkin työnantajan alueella on käytössä edellä kirjattuja suurempia vuorolisiä, ne jäävät voimaan. Työehtosopimuksen 32. pykälän mukaiset, euromääräiset vuorolisät määräytyvät koko sopimusalan (työnantajaliiton jäsenyritykset) edellisen vuoden palkkatilastosta lasketusta keskituntipalkasta edellä kerrotuin prosentein ja tilaston edellyttämät muutokset korottavat vuorolisiä vuosittain kesäkuun alussa. 8. § Yhteinen työmarkkinakoulutus Allekirjoittaneet liitot sopivat sopimuskauden aikana järjestettävistä yhteisistä työmarkkinakoulutustilaisuuksista, joihin osallistuvat työnantajapuolelta Palvelualojen Toimialaliiton jäsenyrityksien työehto- ja henkilöstöasioista vastaavat sekä työntekijäpuolelta näiden yrityksien IAU:n luottamusmiehet. Koulutustilai- 15 SOPIMUKSET suuksien tarkoituksena on selvittää työehtosopimusta sekä työnarviointi- ja palkkausjärjestelmää. Kun työehtosopimuksen tekstit on uudistettu, järjestetään erityisesti uudistettua työehtosopimusta esitteleviä yhteisiä koulutustilaisuuksia. Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry järjestävät yhdessä ja yhteisesti työnantajaliittoon järjestäytyneiden työnantajien edustajille ja näiden yrityksien luottamusmiehille koulutustilaisuuksia, joissa selvitetään uudistettua työehtosopimusta sekä työnarviointi- ja palkkausjärjestelmää. Koulutustilaisuudet järjestetään ensi vuonna sen jälkeen, kun IAU:n kaksivuotinen luottamusmieskausi on vaihtunut. Nykyinen luottamusmieskausi päättyy 31.1.2007. 9. § Allekirjoittajaliittojen suositus Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry suosittavat, että yritykset sopivat paikallisesti molemmat seuraavat asiat: 1. Lomarahan maksaminen Lomaraha maksetaan kesälomalta kokonaisuudessaan 15.7. ja talvilomalta kokonaisuudessaan 15.12. 2. Pitkään palvelleiden huomioiminen – 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 50 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen kahden päivän vapaa. – 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 50 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen yhden päivän vapaa. – 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 60 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen kahden päivän vapaa. – 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 60 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen yhden päivän vapaa. Jos asiasta ei sovita toisin, annetaan edellä mainitut vapaapäivät samassa yhteydessä kuin merkkipäivän takia annettu palkallinen vapaapäivä. Tämä kohta oli myös aikaisemmassa allekirjoituspöytäkirjassa. Liittojen yhteinen suositus koskee 9. §:n 1. ja 2. kohdan yhtäaikaista sopimista. sen päättänyt. Tämä luettelo on työehtosopimuksen liite, jonka palkkaryhmittelytyöryhmän jäsenet allekirjoittavat. Osapuolet tiedottavat kaikista palkkaryhmittelyn muutoksista kumpikin tahollaan. Tämä on uusi määräys, ja sillä on sovittu työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkaryhmittelyluettelon pitämisestä ajan tasalla. IAU julkaisee muutosten päivitetyn palkkaryhmittelyluettelon kotisivuillaan sekä tiedottaa palkkaryhmittelyn muutoksista myös kaikille pääluottamusmiehille. Työehtosopimuksen uudistetun painoksen liitteenä oleva palkkaryhmittely on vielä tällä hetkellä ajantasainen. Jos siihen tulee muutoksia menetellään kuten edellä on kerrottu. 12. § Sairausajan palkkaa koskevasta määräyksestä poikkeaminen Työnantajan ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä voidaan sopia sairausajan palkkaa koskevasta työehtosopimusmääräyksestä siten, että 78 §:ssä sairausajan palkkaan oikeuttava aika lasketaan yhdenjaksoisena kalenterivuoden vaihtuessa. Tällaisella sopimuksella ei muuteta säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen 78 §:n muita määräyksiä. Jos halutaan sopia toisin, työnantajalla on oltava käytössään järjestelmä, joka tähtää henkilöiden uudelleensijoittumiseen työssä, jos he eivät enää pysty tekemään omaa työtään ja ovat saaneet tästä lääkärin lausunnon. Työntekijä voi tällöin sijoittua joko muihin tehtäviin samassa yrityksessä tai konsernissa tai, jos tämä ei ole mahdollista, tarjolla olevan uudelleensijoituspalvelun avulla kokonaan muuhun yritykseen. Järjestelmän avulla selvitetään myös tarve ja mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen ja opastetaan henkilöä käyttämään muita sosiaalisia etuuksia. Tämä pykälä on sama kuin 25.10.2005 liittojen välillä allekirjoitettu pöytäkirja. Ensimmäisessä kappaleessa mainitun toisin sopimisen edellytyksenä on, että yrityksessä on käytössä toisessa kappaleessa mainittu uudelleensijoittumiseen tähtäävä järjestelmä. Määräyksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että omaan työhönsä työkykynsä menettäneet sijoittuvat muihin tehtäviin tai pääsevät kuntoutuksen tai muiden tarvittavien sosiaalietuuksien piirin. 13. § Työehtosopimuksen tekstit ja tulkinnat 5/06 10. § Palkkaryhmittely Allekirjoittaneet liitot perustavat yhteisen palkkaryhmittelytyöryhmän. Kumpikin osapuoli nimeää työryhmään kaksi jäsentä. Työryhmä huolehtii, siitä että lentoliikenteen palveluja koskevan sopimusalan työt sijoitetaan työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmittelyyn. Kun työryhmä sijoittaa työt palkkaryhmiin, se käyttää hyväkseen yhteisesti sovittuja painotuskertoimia, töiden parivertailua tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää. Työnarvioinnin valmistuttua arviointityöryhmän sihteeri toimittaa arviointituloksen viivytyksettä tiedoksi palkkaryhmittelytyöryhmälle. Palkkaryhmittely tulee voimaan työryhmän päätöstä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Työnantajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä siitä kun palkkaryhmittelytyöryhmä on lähettänyt sen tiedoksi. Kohta on 12.4.2005 sovittu aikaisemman työehtosopimuksen liitteenä ollut pöytäkirja, joka on siirretty allekirjoituspöytäkirjaan. Allekirjoituspöytäkirjan määräyksessä on huomioitu myös työehtosopimuksen nimen muutos. 11. § Palkkaryhmittelyn muutokset Palkkaryhmittelytyöryhmä pitää palkkaryhmittelyluetteloa ajan tasalla. Luetteloon merkitään uuden työn tai uudelleen arvioidun työn palkkaryhmä, heti kun palkkaryhmittelytyöryhmä on 16 Allekirjoittaneet liitot ovat tänään sopineet muuttavansa välillään sovitun säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen nimen lentoliikenteen palveluja koskevaksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole muutettu. Samalla työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet työehtosopimuksen tekstien uudistuksen. Osapuolet ovat yhtä mieltä, siitä että uudistetun ja tänään allekirjoitetun työehtosopimuksen pykälien tai alakohtien sisältöä ja niiden vakiintuneita yhteisiä tulkintoja ei ole muutettu tällä sopimuksella, paitsi seuraavissa pykälissä tai kohdissa jotka ovat sisällöltään uusia: 27. §, 37. §, 57 § 3., 58 § 1., 75 §:n pöytäkirjamerkintä, 81 §, 83 § ja 84 §. Muiden kuin muutettujen pykälien tai alakohtien tulkintaa tai soveltamista koskevien erimielisyyksien ratkaisemisessa voidaan käyttää apuna Palvelualojen Toimialaliiton ja Ilmailualan Unioni IAU:n välistä aikaisempaa, säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevaa työehtosopimusta liitteineen, sen palkkasopimusta ja allekirjoituspöytäkirjaa, jotka on allekirjoitettu 17.8.2005. Tällä määräyksellä työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet työehtosopimuksen nimen muuttamisen sekä työehtosopimuksen tekstien uudistuksen. Liitot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen nimen muuttamisella ei ole muutettu soveltamisalaa eikä tekstien uudistuksilla ole muutettu niiden SOPIMUKSET tarkoitusta. Sisällöltään uudet kohdat, joiden tarkoitus tai soveltamisalue on muuttunut, on lueteltu toisessa kappaleessa. Lisäksi on sovittu että edellisen työehtosopimuksen viimeistä painosta voidaan käyttää apuna myös tämän työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisemisessa. Kaikkien työehtosopimusta tulkitsevien henkilöiden kannattaakin säilyttää edellinen keltakantinen työehtosopimus vastaisen varalta. 14. § Voimassaoloaika Tämä allekirjoituspöytäkirja on voimassa elokuun 31. päivästä 2004 alkaen syyskuun 30. päivään 2007 saakka. Se jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kummaltakaan puolelta sanottu kirjallisesti irti viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä. Tässä on sovittu uudistetun työehtosopimuksen voimassaolon alkavan sopimuksen allekirjoitusta seuraavan päivänä ja päättyvän silloin, kun edellä ensimmäisessä pykälässä mainittu sopimuskausi päättyy, kuitenkin tässä pykälässä edelletyllä tavalla. 15. § Allekirjoitukset Pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella. Sitä on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Merkittiin, että kummankin sopijaosapuolen on allekirjoitettava pöytäkirja. Allekirjoituspöytäkirja velvoittaa allekirjoittaneita osapuolia ja niiden jäseniä (yhdistyksiä, työnantajia tai työntekijöitä) samalla tavalla kuin työehtosopimuskin, johon se liittyy. TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDET KOHDAT 27. § Jaksotyö 37. § Hälytysluonteinen työ Pykälä ja sen kohdat eivät varsinaisesti ole uusia, mutta niiden soveltamisalue on muuttunut. Uusi 37. pykälä korvaa aikaisemmat erilliset hälytystyötä koskeneet määräykset 6.7 ja 6.15 alakohtineen ja sitä sovelletaan nyt kaikissa työaikamuodoissa lukuun ottamatta sen 6. kohtaa. 1. Työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seuraavan työvuoron alkua. Hälytysluonteinen työ päättyy viimeistään normaalin työvuoron alkaessa. 2. Hälytysluonteinen työ korvataan seuraavasti: – ylityökorvaus, jos työ on ylityötä – vuorotyölisät määräysten mukaisesti – 50 %:lla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 6.00:n ja 21.00: n välisenä aikana – 100 %:lla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 21.00:n ja 6.00: n välisenä aikana – erityisenä hälytysrahana yhden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello 6.00:n ja 21.00:n välisenä aikana – erityisenä hälytysrahana kahden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello 21.00:n ja 6.00:n välisenä aikana – lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka. 3. Jos säännöllistä julkista liikennettä ei ole, työnantaja korvaa matkakustannukset määräämästään kuljetustavasta, järjestää kuljetuksen tai varaa yöpymis-mahdollisuuden. Kohdat 1.–3. ovat entisen 6.15.1 kohdan 1., 2. ja 3. kappaleet, joita sovelletaan nyt siis muuallakin kuin jaksotyöalueella. 4. Kun työntekijälle ilmoitetaan hänen työvuoroluettelonsa mukaisena työaikana, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana tai seuraavana päivänä työvuoroluettelosta poiketen työhön, hänelle maksetaan myös tässä tapauksessa yhden tunnin peruspalkka hälytysrahana. 5. Jos ulkoasemilla tehdään hälytysluonteista työtä varsinaisen työajan ulkopuolella (erillinen työrupeama) liikenteen epäsäännöllisyyksien hoitamiseksi, maksetaan työstä kolmen tunnin palkka, vaikka työ ei kestäisikään niin kauan. Kohdat 4. ja 5. ovat entiset 6.15.2 ja 6.15.3 kohdat ja näitäkin sovelletaan nyt myös muualla kuin jaksotyöalueella. 6. Jos hälytysluonteinen työ alkaa päivätyössä ja joustavassa työssä ennen kello 23.00:a ja jatkuu seuraavana aamuna yli kello 3.00:n varataan työntekijälle palkallinen vapaapäivä seuraavaksi päiväksi. Jos poikkeustapauksissa ei voida menetellä näin ja hälytysluonteinen työ jatkuu säännöllisenä työaikana tehtynä työnä, työntekijälle maksetaan säännöllisenäkin työaikana tekemästään työstä 100 prosentilla korotettu palkka. Toisin kuin edellä olevat kohdat on tämä kohta aikaisemman työehtosopimuksen 6.7 kohdan alakohta. Sen soveltamis- 5/06 27. § ei ole varsinaisesti uusi pykälä, mutta se on yhdistelty aikaisemman työehtosopimuksen monesta eri kohdasta, joiden tekstiä on myös jonkin verran muutettu sekä tarkoituksenmukaisemmiksi että kieliasultaan selkeämmiksi. 1. Säännöllinen työaika jaksotyössä on enintään 111 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Jakson pituudessa on huomioitu aikaisempi työajan lyhentämissopimus. Pykälän 1. kohta on entisen työehtosopimuksen kohta 6.11.1 yhdistettynä työajan lyhentämissopimuksen 5. §:ään. Tekstiä on muutettu ja se korvaa aikaisemman työajan lyhentämissopimuksen jaksotyön osalta kokonaisuudessaan. 2. Loppiainen, kun se on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, ja helatorstai lyhentävät asianomaista jaksoa kahdeksalla tunnilla. Muiden arkipyhien ja arkipyhäviikkojen lauantaiden sekä joulu- ja juhannusaattojen työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon jakson säännöllisen työajan pituudessa. 2. kohta on entisen 6.11.1 kohdan pöytäkirjamerkintä, jonka teksti on muutettu. 3. Aikataulukausittain laaditaan ohjeellinen henkilöstön käytön suunnitelma. Tämä kohta on entinen 6.11.2 kohdan 1. kappale. 4. Työvuoroluettelo pannaan nähtäville vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen työvuoron alkua. Tämä kohta taas on entinen 6.11.2 kohdan 2. kappale. 5. Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä pyritään järjestämään enintään 14 tunnin pituiseksi. Työvuoroluetteloon merkitty työvuoro on mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä tuntia ja kahteen erilliseen osaan jaetun työvuoron yhteispituus vähintään seitsemän tuntia. Tähän kohtaan on yhdistetty entiset 6.11.3 ja 6.11.7. 6. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa- ajan. Viikoittainen vapaa-aika pyritään järjestämään siten, että sitä edeltävänä päivänä ei ole iltavuoroa eikä sen jälkeisenä päivänä aamuvuoroa. Viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi pyritään antamaan saman viikon aikana toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaapäivä ja se annetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä viikoittaisen vapaa-ajan kanssa. 6. kohta on entinen 6.11.6 kohdan 1. kappale. 7. Viikoittainen vapaa-aika pyritään antamaan vähintään kerran kuukaudessa viikonvaihteessa, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteydessä. Tämä kohta on entinen 6.11.6 kohdan 2. kappale 8. Jos työntekijä on ollut työssä kello 23.00:n ja 7.00:n välisen ajan ja työ jatkuu edelleen, yövuorolisää maksetaan niin kauan kuin työntekijä on yhdenjaksoisesti työssä. Kohta on entinen 6.11.8, jonka teksti on muutettu. 17 SOPIMUKSET alue ei myöskään ole muuttunut, se koskee edelleenkin vain päivätyötä ja joustavaa työtä, joita työaikamuotoja koskevat toki myös tämän pykälän muut kohdat. 57. § Palkkaryhmät 3. Palkkaryhmittelytyöryhmän esityksestä luettelo vahvistetaan ja päivitetään osaksi tätä sopimusta. Kohta on entinen palkkasopimuksen 3 § 2. kappale, jonka tekstiin on muutettu työnarviointityöryhmän sijalle palkkaryhmittelytyöryhmä. Palkkaryhmittelytyöryhmä pitää allekirjoituspöytäkirjan 11. §:n mukaisesti luetteloa ajan tasalla. 58. § Uudet työt 1. Jos tämän sopimuksen soveltamisalueelle tulee sellaisia uusia töitä, joita ei tässä työehtosopimuksessa ole otettu huomioon, niistä neuvotellaan erikseen 108. §:n mukaisessa järjestyksessä. Kohta on entinen allekirjoituspöytäkirjan 19. kohta, johon on lisätty: 108 §:n mukaisessa järjestyksessä. Aikaisemmassa määräyksessä ei ollut sovittu siitä ketkä uusista töistä neuvottelevat. 58. § 1. kohdan mukaisesti on nyt sovittu, että uusien töiden ottamisesta huomioon työehtosopimuksessa neuvotellaan samassa järjestyksessä kuin erimielisiä asioita ratkaistaessa. 75. § Monitaitoisuus Pöytäkirjamerkintä: Jos palkkaryhmäluettelossa mainittuja töitä yhdistetään yhdeksi arvioiduksi työksi, voidaan työntekijän monitaitoisuuden todeta alentuneen enintään yhden tason. Palkkaa ei tällöin alenneta. Jos monitaitoisuuden taso myöhemmin nousee, tehdään TES-palkkavertailu. Pöytäkirjamerkinnän tarkoittama rajoitus päättyy 30.9.2007. Pöytäkirjamerkintä on muutettu liittojen välillä 29.11.2005 allekirjoitetun pöytäkirjan mukaiseksi. Kyseisellä pöytäkirjalla ratkaistiin aikaisemman palkkasopimuksen 5.1.5 kohdan pöytäkirjamerkintää koskenut erimielisyys ja jatkettiin samalla muutetun pöytäkirjamerkinnän voimassaoloaikaa sopimuskauden loppuun asti. 5/06 81. § Tilapäinen hoitovapaa 1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt kymmentä vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. 2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajan palkka. Tämä pykälä korvaa aikaisemman työehtosopimuksen sairaan lapsen hoitoa koskeneen määräyksen (9.3.1) soveltamisohjeineen. Uusi määräys on muuten saman sisältöinen kuin voimassa oleva työsopimuslain 4 luvun 6 §, mutta 2. kohdan loppuun on lisätty, että työntekijälle maksetaan kyseisen vapaan ajalta sairausajan palkka. 83. § Lakisääteiset terveystarkastukset 1. Työntekijän ansiota ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa. 2. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset ky- 18 seisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle työntekijälle, ja se maksaa myös päivärahan, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkustamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan yrityksessä kulloinkin voimassa olevien matkakustannusten korvausten mukaan. 84. § Muut terveystarkastukset 1. Työntekijän ansiota ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Muissa sairaustapauksissa ansiota ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella. 2. Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös lääkärintarkastus, joka on tehty aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi. Pykälät 83 ja 84 korvaavat aiemman työehtosopimuksen 10 §:n 2–9 kohdat ja myös 10.8 kohdan soveltamisohjeen. TYÖEHTOSOPIMUKSEN RAKENNE Edellinen työehtosopimus oli jo rakenteeltaan varsin monimutkainen: samanvertaisia ja samaan asiayhteyteen kuuluvia määräyksiä oli työehtosopimuksessa, palkkasopimuksessa, allekirjoituspöytäkirjassa, liitepöytäkirjoissa tai eri pöytäkirjamerkintöinä tai soveltamisohjeina. Nykyisessä työehtosopimuksessa ei ole enää palkkasopimusta erikseen tai erillisiä liitepöytäkirjoja, siinä on vain yksi määräaikainen pöytäkirjamerkintä ja muutamia tulkintaohjeita. Allekirjoituspöytäkirjastakin on kaikki varsinaiset työehtosopimusmääräykset siirretty omiin asiayhteyksiinsä. Nykyinen työehtosopimus jakaantuu 22 lukuun ja 110 pykälään. Samaa asiakokonaisuutta koskevat määräykset on koottu samaan lukuun ja samaa asiaa koskevat määräykset samaan pykälään. Pykälät on numeroitu juoksevasti luvuista huolimatta, niiden määrä eri luvuissa vaihtelee yhdestä neljääntoista. Liitteenä olevassa palkkaryhmittelyssä on neljä pykälää ja allekirjoituspöytäkirjassa niitä on 15. Lisäksi tulevat työehtosopimuksen osana noudatettavat keskusjärjestösopimukset, joiden sisältöön ei luennollisestikaan ole puututtu. Sivuja uudessa työehtosopimuksessa on 128. Työehtosopimus on nyt siis uudistettu kokonaisuudessaan rakenteeltaan, osin teksteiltään, nimeltään ja myös ulkoasultaan. Kielitoimisto on myös tarkastanut sen kieliasun. Nykyinen Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välinen lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus on varmasti yksi valtakunnan nykyaikaisimmista työehtosopimuksista. Sen allekirjoittaneet liitot ovat omalta osaltaan toteuttaneet keskusjärjestöjen osana tulopoliittista kokonaisratkaisua jäsenliitoilleen tekemän esityksen, että jäsenliitot kehittäisivät alakohtaisia työehtosopimuksia. Työehtosopimus postitetaan tämän lehden mukana kaikille sen sopimusalalla työskenteleville IAU:n ammattiosastojen jäsenille ja se on luettavissa myös Internetissä Valtion säädöstietopankki Finlexin sivuilta: http://www.finlex.fi/fi/ viranomaiset/tyoehto/tyoehto/2002/1263. TAPANI KAUTTO KOLUMNI Reijo Hiltunen ■ ■ ■ Hymyillen työkykyiseksi ■ ”Mikäli työnantaja, tuo ikuinen keppostelija, ei kiinnitä nykyistä paremmin huomiota työhyvinvoitiin, työergonomiaan ja työturvallisuuteen, niin ei auta, vaikka hampaat irvessä hymyiltäisiin. Tällöin Hymy-ohjelmasta tulee uusi peukaloruuvi työnantajalle – eli Irvistys-ohjelma.” nimessä olla irtisanomistilaisuus, vaan uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuus on tutkittava viimeistään tässä tilaisuudessa. Lausahdus: ”Emme räätälöi kenellekään töitä”, tulee helposti työnantajan suusta viimeistään tässä vaiheessa. Toki kaikki tiedämme, että on elämää Finnair-konsernin ulkopuolella. Mutta kun työntekijä, jolla on pitkä työhistoria ja ikää yli 50v., ainoana koulutuspohjana kansakoulu, joutuu pitkälle sairaslomalle, ollaankin pulassa. Vuosien uuttera aherrus, usein hyvinkin epäergonomisissa oloissa, rapauttaa itse kutakin. Tällaisen ihmisen työllistyminen on erittäin haasteellista vapailla työmarkkinoilla. Mikäli työnantaja, tuo ikuinen keppostelija, ei kiinnitä nykyistä paremmin huomiota työhyvinvoitiin, työergonomiaan ja työturvallisuuteen, niin ei auta, vaikka hampaat irvessä hymyiltäisiin. Tällöin Hymy-ohjelmasta tulee uusi peukaloruuvi työn antajalle. Eli Irvistys-ohjelma. Nykyisessä kvartaalitaloudessa työnantaja säälimättömästi puristaa jokaisen hikipisaran irti työntekijästä. Ja mitä sen jälkeen: kaikkensa antanut työntekijä onkin rasite, josta pitää päästä eroon keinolla millä hyvänsä. Siinä, missä 20-vuotias suoriutuu työstään vienosti hymyillen, saattaa 50-vuotias joutua jo hieman irvistämään. Pelin vääjäämättä kovetessa on oltava valmis vastaamaan siihen samalla mitalla. Pelin henki on kova ja hanskat on oltava valmiina pudottamaan jäähän, jos tilanne sitä vaatii. Tosin provosoitua ei kannata. Hymyillään kun tavataan!!!! 5/06 Lämmin ja tapahtumarikas kesä jalkapallon MM-kisoineen on vääjäämättä kääntynyt syksyksi. Toivottavasti saamme nauttia lämpimistä kesistä edelleenkin, vaikka hellekesä yhdistettynä jalkapallon MM-kisoihin, on ainakin työnantajan mielestä yhdistelmä, jolla on selkeä vaikutus sairauspoissaolojen lisääntymiseen ja sitä kautta liikenteen täsmällisyyden heikkenemiseen. Tämän syksyn aikana olemme saaneet tutustua Hymy-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on vähentää sairauspoissaoloja. (Alun perin H.Y.M.Y.-lyhenne tulee sanoista hyvinvoiva työpaikka, motivoiva ympäristö.) Tämä varhaisen havaitsemisen mallin tarkoituksena on työntekijän työkyvyn tukeminen. Hymy-mallissa on hälytysrajoja, joita pitkin edetään. Ensimmäisen kerran työntekijä ja työnantaja istuvat nokikkain, kun sairauspoissaoloja on kertynyt 100 tuntia vuodessa. Työkykyisyyskeskustelussa, eli seuraavassa askelmassa, kun 200 tuntia on täyttynyt, on jo ts-valtuutettukin mukana. Loppukeskustelu tulee 500 tunnin kohdalla, ja tässä vaiheessa punnitaan jo työsuhteen jatkumistakin yhtenä vaihtoehtona muiden toimenpiteiden joukossa... Hyvää tässä ohjelmassa on se, että luottamushenkilöt ovat mukana jo varhaisessa vaiheessa, ja näin ollen pysyvät paremmin kartalla missä mennään. On erittäin tärkeää, että pitkien sairauslomien todelliset syyt kartoitetaan yhdessä. Aidosti ja rehellisesti. Valitettavasti työnantajalla on nykyisin hirveä kiire viedä tapaus loppukeskusteluun, ja sitä kautta päästä eroon työntekijästä. Ei siinä paljon hymyily auta. Tämä loppukeskustelu ei saa missään REIJO HILTUNEN Kirjoittaja on Finnair Catering Oy:n työsuojeluvaltuutettu. 19 Yksi minuutti voi säästää henkesi! kuvitus: Sanna Kallio 5/06 Tiedätkö huoltamasi koneen moottoreiden vaara-alueet? Jos et, niin selvitä asia itsellesi ennen seuraavaa työpäivää! Mieti myös, olisiko järkevää aina varmistaa että moottorit ovat sammuneet, ennen kuin lähestyt konetta. 20 16.1.2006 KVIA, AVIATION SAFETY NETWORK Markus Berg Lentokonemekaanikko imeytyi Boeing 737 moottoriin, menehtyi ■ El Paso:n kansainvälisen lentokentän työntekijä imeytyi Continental Airlinesin Boeing 737–500 koneen 2-moottoriin kuolettavin seurauksin. Lento 1515, jossa oli 114 matkustajaa sekä 5 miehistön jäsentä, oli lähtöportilla valmistautuen lentoonlähtöön, kun onnettomuus tapahtui. Suihkumoottorien imu on hirvittävän voimakas. Ahtimesta voi tulla ”lihamylly”. HEILONGJIANG DAILY NEWS 12.5.2006 Suihkumoottori imaisi ramptyöntekijän kohtalokkain seurauksin ■ KIINA – 12. toukokuuta asematason työntekijä kuoli välittömästi jouduttuaan käyvän lentokoneen suihkumoottorin imaisemaksi. Kone oli valmistautumassa lentoonlähtöön Harbin Taiping kansainväliseltä lentokentältä, Heilongjiangin maakunnassa Kiinassa. Paikallisen lehden mukaan Boeing 737–800, Shanghai Airlinesin matkustajakone, oli pysäköity asematasolle, kun onnettomuus tapahtui. Onnettomuuden jälkeen koko alue ruuhkautui poliisiautoista ja ambulansseista sekä lentokentän henkilökunnasta. Työntekijä ruumis peitettiin valkoisilla lakanoilla, oikean siipimoottorin taakse asematasolle jäi myös usei- ta metrejä pitkä verivana. Matkustajat vaihtoivat konetta tapahtuneen jälkeen. Todistajan mukaan Boeing 737–800 kone oli lähdössä reittilennolle Harbin City:stä Shanghaihin kello 15.20, kun asematason työntekijä imeytyi yllättäen lentokoneen moottoriin ennen koneen lähtöä. Vaikka koneen moottori sammutettiin heti, kun työntekijä katosi, mitään ei ollut tehtävissä hänen auttamisekseen. Onnettomuuden jälkeen kone ei lähtenyt lennolle ja lentokentän henkilökunta siirsi matkustajat pian pois lentokoneesta. Illalla noin kello 6 kentän henkilökunta aloitti onnettomuusalueen siivouksen sekä lentokoneen moottorin tarkastuksen. ILTALEHTI: HELSINKI-VANTAA, 25.6.2006 ■ Kesätöissä rampilla ollut mies meni liian lähelle BA:n lennolla 794 olleen koneen moottoria. Kone oli juuri laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle. Ykkösmoottorin imu tem- 5/06 Suihkumoottori oli imaista miehen paisin varoituskartion kuormaajan kädestä ja ahtimen siivet murskasivat sen. Moottori ei kuitenkaan vaurioitunut. Kuormaajan esimies veti hänet turvaan 21 Berliinin maratonilla 22 Palautuminen maratonista kestää pari viikkoa. Nestettä on tankattava juoksun aikana ja sen jälkeen, kertoi Juha Myllymäki. Terhi Myllymäki Pekka Kainulainen 5/06 Kaveria ei jätetty PEKKA KAINULAINEN Sinipaitaiset kaverukset Juha Myllymäki (vas.) ja Toni Immonen. IAU-Member kehittyy ■ Liiton sähköistä viestintäjärjestelmää kehitetään saadun palautteen perusteella. Jäsensivulle on lisätty kaksi linkkiä. Liiton yhteystiedot-linkistä saat näkyviin liiton henkilökunnan puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Muut yhteystiedot-linkistä saat tiedot oman työpaikkasi pääluottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta. Jotkut ammattiosastot ovat jo tallentaneet johtokuntansa jäsenten, työsuojeluasiamiesten sekä osaston luottamusmiesten tietoja järjestelmään. Myös ne tulevat näkyviin em. linkistä. Hälytysviestit Jos olet tallentanut järjestelmään sähköpostiosoitteesi, saat yleensä sähköpostiisi tiedon, kun järjestel- mään on tullut sinulle viesti. Tämän hälytysviestin käytön laajentamiseksi, keräämme tehostetusti sähköpostiosoitteita. Kun jatkossa kirjaudut järjestelmään, se pyytää sinua tallentamaan sähköpostiosoitteesi järjestelmään, jollei sitä vielä ole siellä. Suoraa viestintää jäsenille Liiton päättämän periaatteen mukaan ajankohtaisista asioista tiedotetaan suoraan jäsenille tällä sähköisellä järjestelmällä. Tiedotteita tulee pääsääntöisesti liiton hallinnon kokousten jälkeen, sekä muulloinkin tarvittaessa. Viestit on tarkoitettu luottamuksellisesti vain jäsenille, eikä niitä ole tarkoitus kopioida työpaikalla jaettavaksi! ARTO KUJALA SAK:n ja Invalidiliiton yhteisarpajaiset ■ SAK ja Invalidiliitto järjestävät yhteistyössä Unelmaduuni-arpajaiset 1.11.2006–28.2.2007 välisenä aikana. Arpajaisten toimeenpanija on Kultareuna ry. Arpajaiset toteutetaan nettipohjaisena. Arpojen avaaminen ja maksaminen tapahtuu netissä verkkopankin avulla. Verkkopankkitunnusten puuttuessa arvat voi aktivoida salasanatarralla, joita saa Kultareunasta. Arpajaisten tavoitteena on lisätä tietoutta tuki- ja liikuntaelinvammojen synnystä ja ehkäisystä. Lisäksi tavoite on edistää ja tukea työyhteisöjä kiinnittämään huomiota työsuojeluun ja ennaltaehkäisevään kuntoutustoimintaan, jotka edesauttavat työntekijöitä fyysisesti jaksamaan työssään pidempään. Arpajaisilla kerättävät varat suunnataan tuki- ja liikuntaelinvammojen syntyyn liittyvään tutkimus- ja julkaisutoimintaan, vammautuneiden kuntoutukseen ja hoitoon sekä tapaturmien ennaltaehkäisyyn tähtäävään tiedotus- ja koulutustyöhön. 100-vuotisjuhliaan vuonna 2007 viettävä SAK on koko olemassaolonsa ajan toiminut palkansaajien ja heidän perheittensä puolustajana ja yhteiskunnallisena muutosvoimana. Invalidiliitto on vuonna 1938 perustettu tuki- ja liikuntaelinvammaisten valtakunnallinen vaikuttamisja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liittoon kuuluu 164 jäsenyhdistystä, joissa on 34 000 henkilöjäsentä. 5/06 ■ Finnair Facilities Management Oy: ssä sähköasentajana työskentelevä Juha Myllymäki osallistui syyskuun lopulla Berliinin maratonille. Kahteen Helsinki-maratoniin osallistunut Juha lähti hakemaan kaverinsa Toni Immosen kanssa kokemuksia hieman isommista ympyröistä. Berliinissä juoksijoita oli noin 40 000. Lähtöjonokin oli satoja metrejä pitkä. Harjoittelua tietysti tarvittiin ennen lopullista koitosta. Tosin Juha sanoo juoksevansa vain huvikseen. Nuorempana hän juoksi 800 metrin matkoja, ja silloin harjoittelu oli tiiviimpää. Kilpailu sujui Juhan ja Tonin osalta hyvin. He tulivat maaliin heti kohta kilpailun voittaneen etiopialaisen Haile Gebreselassien jälkeen. Sijoitus osui 10 000:nnen ja 15 000:nnen juoksijan välille. Haile Gebrselassie otti odotetusti voiton, häntähän pidetään yleisesti parhaana pitkien matkojen juoksijana kautta aikojen, mutta tavoitteena ollut maailmanennätys jäi kuitenkin saavuttamatta. Juhan ja Tonin aika oli 3.55. Juhan henkilökohtainen ennätys ei ihan mennyt rikki, sillä hän on juossut maratonin aikaan 3.25. Juoksumatkan pituus maratonilla on 42 195 metriä. Kolmenkymmenen kilometrin kohdalla oli kuulemma kovin paikka. – Yhtä aikaa tultiin maaliin Tonin kanssa, sillä ennen kilpailuja oli sovittu, ettei kaveria jätetä, Juha sanoo. Koko matka juostiin ja maaliin päästiin, joten tyytyväinen voi olla. Juhalla oli kunnon urheilijoiden tapaan myös sponsori. Työnantaja osallistui ruokahuoltoon. Juoksutossut olivat jo vuoden ikäiset, sillä uusilla tossuilla ei juoksuun voi lähteä. Perinteiseen kysymykseen, ”miltä nyt tuntuu”, Juha vastaa: – Hyvältä tuntuu, jalkoja vielä kolottaa neljä päivää juoksun jälkeen. 23 ■ Lentokonemekaanikko Timo Yletyinen työskentelee Finnair Oyj:n lentokonekorjaamolla ja on myös mukana lentokonekorjaamon kilpailukykyprojektissa. Hän kirjoitti edelliseen Unioniin kolumnin, joka on herättänyt Finnair Oyj:ssä laajaa keskustelua aina toimitusjohtaja Jukka Hienosta myöten. Keskustelu jatkuu. TOIMITUS Markus Berg KESKUSTELUA 5/06 Loppuuko aika? 24 ■ Ensinnäkin haluan kiittää työyhteisöä upeasta tuesta jota olen saanut ajaessani meille tärkeitä asioita, jotta työpaikat olisivat vielä vuosiksi/vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Kiitoksia myös Risto Sivenille, jonka idea oli että kirjoittaisin kolumnin. Ennen kuin kilpailukykyprojekti pyörähti käyntiin, lentokonekorjaamolla on ollut (ja toivottavasti myös muilla osastoilla) useita projekteja, joiden tarkoitus on ollut parantaa tuottavuutta, läpimenoaikaa, työskentelyolosuhteita ja unohtamatta motivaatiota. Nämä 80-, 90- ja 2000-luvuilla käydyt projektit ja niiden aikaan saannokset (esim. Korjaamo 2000 projekti) ovat olleet hyviä, mutta mitä niistä on laitettu käytäntöön? Tässä kohtaa johtajat ovat suuressa viisaudessaan pyyhkineet takalistonsa niillä ja todenneet, että olemassa olevaa ei tarvitse muuttaa, näin mitätöiden projektin loppuraportin. Nyt kysynkin, missä on/ovat ne johtajat jotka oikeasti uskaltavat tehdä päätöksiä/ratkaisuja, jotta meillä olisi tulevaisuudessa työpaikat Finnairilla. Mahdollisesti ei ole uskallettu tai on pelätty muutosta/muutosvastarintaa, josta myös mainitsin kolumnissani johtajien päättämättömyydestä. Päättämättömyydellä Finnairin tekniikalla on vuosikymmenten perinteet. Sorry to say. Kilpailukykyprojekti, johon itse kuulun (lentokonekorjaamon), on saanut aikaiseksi uuden toiminta mallin, jota myös kokeillaan Boeing 757 -huollossa, mutta pelkästään tämä on osoittanut kuinka suuren muutosvastarinnan se on saanut aikaan ja puhutaan vain ja ainoastaan kokeilusta tässä huollossa. Onneksi kirjoitushetkellä huolto on jo käynnissä, kävi siinä sitten hyvin tai huonosti. Pääasia että kokeillaan uutta, eikä tässä olla keksimässä pyörää, joka on jo keksitty. Yhden yhteisen asian johon olen törmännyt näinä vaikeina aikoina, (toivottavasti yhteisiä asioita on jatkossa enemmän) riippumatta ko. asemasta tai tittelistä, on kyse erittäin suuresta ammattitaidosta, joka tekniikassa on ja se on myös huomattu ulkomaita myöten. Tämä on yksi syy minkä puolesta olen valmis puolustamaan tekniikka isommissakin foorumeissa. Tosi asia on, että millään firmalla ei ole varaa menettää tällaista osaamista ja sen jos menettää/päästetään menemään, sitten vasta kusessa ollaankin. Meitä on moitittu siitä, että teemme liian hyvää jälkeä ja on kallista. Mielestäni Finnairin lentokoneet on sen takia turvallisia käyttää ja lentää, koska ne ovat hyvin huollettuja. Vai olisiko parempi, että me olisimme vain huoltavinamme, sillä sitäkin käytäntöä maailmalla on tavattu. Halvalla et saa hyvää. Työntekijät ammattinimikkeisiin katsomatta ovat palkkan- ”Meitä on moitittu siitä, että teemme liian hyvää jälkeä ja on kallista.” sa ansainneet. Ja hyvin ovat työn tehneet. Toistaiseksi. Eräs huolestuttava asia joka täällä hitech-verstaalla on vuosia huonosti hoidettu, on henkilöstöpolitiikka. Monet hyvät projektit, monet yksittäiset ideat sekä niissä olleet luovat henkilöt ovat kyllästyneet tai on lyöty maahan, kun eivät saaneet arvostusta uusille ajatuksilleen. Tämän johdosta nykyiseen, jo käynnissä olevaan kilpailukykyprojektiin ei todellakaan ollut tunkua, kun kyseltiin vapaaehtoisia, sanavalmiita ja asiansa esille tuovia henkilöitä. Itse näen, että tekniikassa on helvetinmoista potentiaalia, kunhan siihen panostettaisiin kunnolla, kuunneltaisiin eri ammattikuntia (jota on jossain määrin tehty) ja mikä tärkeintä myös toteutetaan esitetyt asiat. Ymmärrän, että ei kaikkea saa mitä haluaa, mutta edes jotakin, sillä tämä molli-voittoisuuden olisi parasta jo loppua. Koska on pelko, että järjestelmä alkaa nakertua sisältäpäin ja se on huono asia. Sitä nakerrusta on tapahtunut, kun katsoo aidan toiselle puolelle. Blue1: lle nousee iso halli, mistä Finnairin tekniikasta on siirtynyt koulutettua nuorta osaajaa. Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella, sen aika ”Epäkohdat on korjattava tulevaisuutta silmällä pitäen.” näyttää. Ainakin kaverit saavat roppakaupalla kokemusta ja näkevät asioita eri näkövinkkelistä. Miksi nähdä vaivaa ja kirjoittaa julkisesti näistä asioista. Nyt jos koskaan asioihin pitää puuttua ja korjata ne, sillä jos aika loppuu, meitä ei voi syyttää siitä, ettemmekö olisi yrittäneet parhaamme kukin omalla tahollaan. Eräs kaveri sanoi, että ”sut ammutaan huomenna”, kun pidin puheen jokin aika sitten. Mielestäni epäkohdat on korjattava tulevaisuutta silmällä pitäen, vaikeneminen tässä asiassa ei ole kultaa. Toistaiseksi hengissä ollaan. Vuorovaikutus taidot on myös tekniikan heikkous, kun ajattelee kuinka paljon vietämme aikaa työpaikalla. Kuinka moneen kysymykseen olemme jääneet vastausta vaille, kun ei olla uskallettu, kehdattu tai muuten on oltu välinpitämättömiä kuuntelemaan tai vastamaan. 20.9.2006 Unioni IAU Ilmailualan s. 10 NRO 4 hti ry:n jäsenle itellaan Missä suunlenvaisuus? tu :n IAU Keksi lehdelle uusi nimi Unioni-lehti täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. Lehteä ollaan uudistamassa ja tähän liittyen lehden nimi halutaan muuttaa paremmin liittoa ja sen jäsenistöä kuvaavaksi. ■ Nyt kaivataan ehdotuksia uudeksi nimeksi. Metallityöväen liiton lehti on Ahjo. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lehden nimi on Reitti. Mikä voisi olla Ilmailualan Unioni IAU ry:n lehden uusi nimi? Lehden nimessä tulisi mielellään näkyä, että liitto on ilmailualan palvelutehtävissä toimivien ammattilaisten etujärjestö. Olivat ne siten teknisiä tai muita palveluja. Lähetä ehdotuksesi vuoden loppuun mennessä [email protected] sähköpostiosoitteeseen tai toimita se liittoon osoitteella Ilmailualan Unioni IAU ry, John Stenbergin ranta 6, PL 337, 00531 HELSINKI. Hyväksytyn ehdotuksen tekijä palkitaan sadan euron palkkiolla. Mikäli toteutumiskelpoista ehdotusta ei löydy, arvotaan palkkio osallistujien kesken. 5/06 Esimiesten kanssa pitää pystyä keskustelemaan muistakin asioista, eikä pelkästään työasioista. Eikä olisi pahitteeksi heittää pientä ”small talkia ” myös päällikkötason kaverinkin kanssa. Miksi vuorovaikutustaidot ovat niin huonot? Yksi syy on, kun astun vp3:n portista sisään tekniselle alueelle, kuljen näkymättömän aikavyöhykkeen läpi suoraan 50–60-lukujen työyhteisökulttuuriin, työmies ei saa eikä hänen tarvitse ajatella, sillä pomo/pomot ajattelevat työntekijän puolesta ja tietävät vielä myös kuinka työ tehdään. Pelottavaa. Esimiehissä on onneksi poikkeuksia ja toivottavasti tässäkin asiassa päästäisiin 2000-luvun työyhteisömalliin, jota juuri parhaillaan luomme. 2000-luvun yritysmallia vetää Jukka Hienonen, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvä että meidät on huomioitu pääkonttorissa asti, mikä sinänsä on uutta toimintaa tekniikan näkövinkkelistä katsottuna. Toivottavasti hän sai oikeanlaisen kuvan siitä, mitä lattiatasolla tapahtuu ja kuinka täällä oikeasti koetaan asiat, sillä asioilla on tapana muuttua matkan varrella, kun niitä viedään eteenpäin (riippuu väliportaiden määrästä ja viestin viejästä). Pääsääntöisesti palaute Jukan vastauksista on ollut positiivista. Siitä hänelle kiitos. Meikäläiselle tarjottiin toinen tilaisuus kirjoittaa Unioni-lehteen, johon en epäröinyt hetkeäkään tarttua. Tarkoitus oli kertoa hieman mistä on lähdetty liikkeelle (historiaa) ja mikä on oma näkemykseni tulevaisuuden suhteen. Nyt tiedän kirjoituksillani olevan tarkoituksen, ja kuinka paljon ne ovatkaan keskustelua herättäneet. Avoimesti, rehellisesti ja vilpittömästi asioita yhdessä ratkoen päästään eteenpäin. Monet ajatukset, joita kerron tai kirjoitan ovat työyhteisöltä tulleita, niitä yritän parhaani mukaan viedä eteenpäin. Peli on vielä kesken, toivottavasti peliaika ei lopu. Toivoo yksi pelaaja muiden joukossa. TIMO YLETYINEN 25 Nopea vuororytmi auttaa jaksamaan – Nopea kierto on vähentänyt vuorotyön ongelmia, kertoo professori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta 5/06 ■ Nopeasti eteenpäin kiertävää kolmivuorotyötä kokeillaan paraikaa monella teollisuuden ja energia-alan työpaikalla. Myös hoitoalalle ja liikenteeseen haetaan vastaavia järjestelmiä. Kahden aamun, kahden illan ja kahden yön mallia on testattu varsinkin metalliteollisuuden työpaikoilla, kokeiluja on myös paperiteollisuudessa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuoro vaihtuu tavallisesti neljän päivän välein ja vuorojen lopussa on kuusi päivää vapaata. 26 Nopeasti kiertävässä vuorossa ihminen ei joudu muuttamaan rytmiään. – Kun yövuoroja on vain yksi tai kaksi, elimistön palautuminen on helpompaa. Kokeiluissa työntekijät ovatkin kiitelleet vapaa-ajan laadun paranemista. Uutta puhtia aamuvuoroon Mikko Härmä kertoo, että kokeilutyöpaikoilla nopea kierto on helpottanut jaksamista varsinkin aamuvuorossa. Työntekijät ovat kokeneet terveytensä parantuneen ja työn ja perhe-elämän yhteen sovittamisen helpottuneen. Nopeasta kierrosta ovat hyötyneet eniten yli 45-vuotiaat. Finnairin lentokonehuollossa he kokivat vireystilansa parantuneen, kun taas nuoremmilla unettomuus väheni ja unen laatu koheni. – Työvuorojen aikana työntekijöiden suorituskyky parani, Härmä kertoo. Kellon suuntaan helpompaa Nopean järjestelmän etuna on myös vuorojen kiertosuunta. Myötäpäivään kiertävissä vuoroissa työntekijän työkyky ehtii palautua, sillä vuorojen väliin jää 16 tuntia. – Vastapäivään kiertävässä järjestelmässä työntekijä voi joutua tulemaan iltavuoron jälkeen aamuvuoroon, jolloin lepoaika jää todella lyhyeksi. Siinä ei ehdi ehkä nukkua kunnolla, Härmä huomauttaa. Palautuminen kestää pitkään varsinkin neljän perättäisen yövuoron jälkeen. 15 päivän työputki keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on Härmän mukaan työntekijälle raskas, vaikka vuoroja seuraakin kuusi vapaapäivää. – Se neljän yön putki on etenkin ikääntyville hankala. Vapaa-ajan laatu paranee Härmä muistuttaa, että ihminen on päiväeläin. – Jatkuvaa yötyötäkin tekevät siirtyvät päivärytmiin vapaapäivinään. Äärimmäisen harva meistä pystyy elämään vain öisin. Tautiriski kasvaa vuorotyössä Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vaikeammaksi vuorotyö käy. Vuorotyöläisillä on todettu muuta väestöä enemmän sydän- ja verisuonitauteja, aivoveritulppia, unihäiriöitä ja ruoansulatuselimistön sairauksia, ku- ten vatsakatarria ja pohjukkaissuolen haavaumia. Lisäksi vuorotyössä naisten rintasyöpäriski kasvaa. – Elintoiminnot noudattavat vuorokausirytmiä. Yövuorossa ruoka ei juuri sula, sillä suolisto nukkuu. Pyttipannut ja läskisoosit kannattaakin Härmän mukaan jättää päivävuoroihin. Yövuorossa kannattaa syödä kevyesti. Nokosilla päivärytmiin Vuorotyön haittoja voi Mikko Härmän mukaan vähentää ruokailemalla ja nukkumalla oikein. Ennen yövuoron alkua pitäisi ottaa noin tunnin unet, mieluiten iltapäivällä. – Se taittaa pahimman väsymyksen yövuoron aikana. Eri asia on, mahdollistaako vuorojärjestelmä nukkumisen ennen vuoron alkua. Viimeisen yövuoron jälkeen ei saisi nukkua liian pitkään, vaan elimistö pitäisi nopeasti totuttaa päivärytmiin. Parin, kolmen tunnin nokoset yövuorojen jälkeen riittävät. Tärkeintä on, että seuraavan yön pystyy nukkumaan normaalisti. Unta ei voi korvata Pelkkä lepo ei poista uneliaisuutta. Jooga ja muut rentoutumiskeinot eivät korvaa unta, mutta voivat auttaa unen saannissa. – Liikunta lisää unen syvyyttä ja sen myötä valveillaoloajan vireys kasvaa. Liikunta kannattaa ajoittaa noin neljä tuntia ennen nukkumaan me- Jorma Rusanen ja Ari Åberg Key-Finlandin johtoon SAK/VIESTINTÄ Pekka Sipola UP/BIRGITTA SUORSA Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmä suosittaa nopeasti eteenpäin kiertävää vuorojärjestelmää. – Se helpottaa palautumista päivärytmiin. noa, jotta elimistö ehtii rauhoittua, Härmä opastaa. Saunomisenkin on todettu lisäävän syvää unta. Pieni määrä alkoholia auttaa ainakin vanhoja ihmisiä nukahtamaan, mutta Härmä ei suosittele ”yömyssyä” työikäisille. – Jos vähänkin enemmän ottaa, se heikentää unen laatua. Yhteen 5/06 annokseen saattaa helposti tottua, jolloin nukahtamiseen tarvitaankin suurempi annos. Tärkeintä on Härmän mukaan rentoutunut tila, jonka voi hankkia pohtimalla tarpeeksi ajoissa seuraavan päivän asiat, lukemalla tai liikkumalla. ■ SAK, STTK ja AKAVA ovat päättäneet vahvistaa EU-edunvalvontaa. Järjestöt ovat kutsuneet SAK:n päälakimies Jorma Rusasen sekä akavalaisen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK: n viestintäjohtaja Ari Åbergin järjestöjen yhteisen Brysselin-edustuston, KEY-Finlandin johtajiksi. Heidän työnsä keskusjärjestöjen yhteisinä edustajina alkaa ensi vuoden alkupuolella, jolloin edustuston nykyinen johtaja Jarmo Lähteenmäki palaa Suomeen. Jorma Rusanen on SAK:n edustajana ollut aktiivisesti mukana ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisessä edunvalvonnassa sekä EU:ssa että Kansainvälisessä työjärjestössä ILO: ssa. Hän toiminut mm. Euroopan palkansaajien keskusjärjestön EAY:n eri elimissä, ollut neuvottelijana eurooppatason puitesopimuksista ja osallistunut tiiviisti erityisesti EU-työlainsäädännön kehittämiseen. SAK:n sopimuslinjan esimiehenä hän on vastannut oikeudellista ja työehtosopimusasioista. Rusanen on koulutukseltaan juristi. Ari Åberg on viestintätehtäviensä ohella ollut monissa kansainvälisissä palkansaajajärjestötehtävissä mm. Euroopan metallissa, Euroopan kemian työntekijöiden liitossa, korkeakoulutettujen palkansaajien Eurocadresissa sekä palvelualojen UNI:ssa. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Åberg on kuulunut Järvenpään kaupunginvaltuustoon vuodesta 1977 ja toiminut valtuuston puheenjohtajana vuodesta 1994. KEY-Finland (Keskusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö) on suomalaisten palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteinen edustusto Brysselissä. KEY-Finland valvoo suomalaisten palkansaajien etuja Euroopan integraatioon liittyvissä asioissa ja välittää EU-tietoa taustajärjestöilleen. 27 Kuvat pois piilosta Ottamasi vanha valokuva voi olla toiselle täysin uusi tai muuten kiinnostava. Nykyisetkin kuvat voivat valottaa kuljetusalan asioita uusista näkökulmista. Löytyisikö lukijoiltamme julkaistavia otoksia? Unioni-lehti etsii kirjoittajia ja valokuvaajia ■ Lukijapalautteen mukaan lehteen tulisi saada lisää työpaikkakuulumisia. Jos tunnet itsesi henkilöksi, joka voisi auttaa lehden tekemisessä osallistumalla sisällön suunnitteluun ja tekemällä juttuja tai valokuvaamalla, niin ota yhteyttä! Mikäli haluat lisätietoja tehtävistä, niin ota yhteys päätoimittajaan tai toimituskunnan jäseniin. Henkilöt perehdytetään tehtäviinsä ja koulutetaan tarpeen mukaan. Ota yhteyttä niin sovitaan juuri Sinulle sopiva tapa osallistua lehden tekemiseen. Niinpä pyydämmekin, että jos tiedossa on jokin kuva, mikä voisi herättää kiinnostusta, tai jos sellainen löytyy laatikkoja tai kuvakansioita siivotessa, niin sen voisi toimittaa Arto Kujalalle liiton toimistoon viimeistään ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä. Digitaalisen nykytekniikan vastapainoksi voisi olla mukava nähdä vähän vanhempaa, mustavalkoistakin materiaalia. Arton kanssa voi sopia, miten kotona olevat kuvat saa kätevimmin liiton käyttöön. Kuvien käyttämisestä ja siihen liittyvistä asioista sovitaan erikseen. Ja: Mielenkiintoisia kuvia voisi jatkossa käyttää myös muissa julkaisuissamme – yksi kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Heikki Virtanen 5/06 Oletko kiinnostunut kirjoittamaan tai ottamaan valokuvia Unioni-lehteen? ■ Liiton perustamisesta tulee kuluneeksi ensi vuonna 50 työntäyteistä vuotta. On lakkoiltu, neuvoteltu ja sovittu. On vietetty melkoisesti aikaa enemmän ja vähemmän virallisissa yhteyksissä – on ollut niin arkea kuin juhlaakin. Näitä aikoja niin aktivistit kuin muutkin alalla olleet välillä muistelevat, kun yhteen tullaan. Arkistojen avulla voi olla saatavissa ajan kuvia taipaleeltamme kuljetusalalla, mutta osa muistoista on varmasti tullut kuvatuksi kameroilla. Jäsenistöllä on varmaankin melkoisesti tallessa sellaisia kuvia, joita haluttaisiin näyttää muillekin. Niitä voisi käyttää niin liiton historiaa muisteltaessa, kuin liiton lehdessäkin, joka myös täyttää ensi vuonna tasavuosia, kymmenettään nykymuodossaan. Kuvassa on 1970-luvun pukeutumistyyliä Finnairin lentokonehuollosta. Elektroniikka- ja sähköasentajia vasemmalta alkaen Seppo Muranen, Seppo Halen, Juhani Pirhonen, Pekka Kainulainen, Pauli Kostamo ja Tuomo Väätänen. 28 JÄSENTIETOLOMAKE Ilmailualan Unioni IAU ry:n, ammattiosaston, sekä Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassan jäseneksiliittymislomake / jäsenrekisteri-ilmoitus Jäsenmaksun perintäsopimus TÄYTÄ LOMAKE SELVÄSTI PAINOKIRJAIMIN Työntekijä Henkilötunnus - Suku- ja etunimet_______________________________________________ Puhelin koti_________________ työ__________________________ Lähiosoite_____________________________________________________ GSM________________________ e-Mail________________________ Postinumero ja -toimipaikka_______________________________________ Ammatti____________________ Äidinkieli_____________________ Ammattiosasto/työttömyyskassan asiamies 001 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry 002 Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry 004 Ilmailumekaanikot ILMEK ry 006 Lentoliikenteen Maapalvelutyöntekijät LeMa ry 008 Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät/ULT ry 010 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 012 Siviililentoliikenteen Työntekijät ry Ilmoituslaji Uusi jäsen Opiskelijajäsen Päättyminen Työpaikkaosasto ____________________________________________________________ No______________ Nimi________________________________________ Jäsenmaksun maksaminen Työnantaja perii jäsenmaksun palkastani Maksan jäsenmaksut itse Sopimusalat 01 Lentoliikenteen palveluja koskeva sopimus 02 Puolustusministeriön alue Jäsenmaksuvapaushakemus Eläke ___________________________ Alkamis/päättymispäivämäärä_________________ - _________________ Lisätietoja___________________________________________________ Valtuutan ammattiliiton/työttömyyskassan ilmoittamaan erostani edelliseen ammattiliittoon/työttömyyskassaan. Osoitetietojani ei saa käyttää muuhun kuin jäsenetumarkkinointiin Muutostiedot Edellinen liitto/työttömyyskassa___________________________________ Työntekijän allekirjoitus Jäsenyysaika ed. liitossa/tk:ssa____________________________________ Päiväys _____ . _____. 20_____ Allekirjoitus ______________________ Ammattiosaston/työttömyyskassan asiamiehen allekirjoitus TIEDOT TYÖNANTAJASTA Lomake vastaanotettu pvm.______ . ______. 20______________________ Työnantajan nimi_______________________________________________ Vastaanottajan allekirjoitus_______________________________________ Yhteyshenkilö__________________________________________________ Jäsenyyden alkamispäivämäärä______ . ______. 20___________________ Lähiosoite_____________________________________________________ Ammattiosaston allekirjoitus______________________________________ Postinumero__________ Postitoimipaikka___________________________ Jäsenmaksusuorituksen saajat: Ilmailualan Unioni IAU ry, liitto no 055 John Stenbergin ranta 6, PL 337, 00531 HELSINKI www.iau.fi Puhelinnumero______________ Y-tunnus____________________________ Yllämainittu ammattiosasto Yhteyshenkilö__________________________________________________ Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kaisaniemenkatu 10, 8. krs, 00100 HELSINKI www.irkatk.fi Lähiosoite_____________________________________________________ Jäsenmaksun postisiirtotili: Sampo 800013-56 737 Puhelinnumero__________________________________________________ VALTUUTUS JA VOIMASSAOLOAIKA Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun ennakonpidätyksen alaisesta kokonaisansiosta. Jäsenmaksuperuste ilmoitetaan työnantajalle vuosittain. Tällä valtakirjalla valtuutan myös työttömyyskassan perimään jäsenmaksun työttömyyskassan maksamista ennakonpidätyksen alaisista etuuksista ammattiliiton/työttömyyskassan voimassa olevien päätösten mukaisesti. Valtakirja on voimassa toistaiseksi. Valtakirjan voi peruuttaa kirjallisesti. Valtuutus raukeaa työsuhteen päättyessä valtakirjassa mainittuun työnantajaan. Valtuutus on voimassa, jos työsuhdetta jatketaan enintään kuukauden kuluessa. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin antamani jäsenmaksun perintäsopimus. Työnantajan allekirjoitus Voit tehdä tällä lomakkeella kaikki jäsentietoihin liittyvät ilmoitukset. Osoite ja nimimuutoksia ei tarvitse tehdä, koska ne päivitetään Väestörekisterin muutostietojen mukaan. Postinumero__________ Postitoimipaikka___________________________ Päiväys _____ . _____. 20_______ Allekirjoitus____________________________________________________ 5/06 Jos vaihdan ammattiliittoa/ammattiosastoa/työttömyyskassaa, ammattiliitto/ammattiosasto/työttömyyskassa yhdistyy/purkautuu tai sopimusalani siirtyy toiseen SAK:laiseen liittoon, jäsenyystietoni saa luovuttaa uudelle liitolle. Työnantajan asianhoitajan nimi____________________________________ Nimen selvennys________________________________________________ Palauta lomake osoitteeseen (postimerkkiä ei tarvitse laittaa): Ilmailualan Unioni IAU ry Tunnus 5015942 00003 VASTAUSLÄHETYS Lomake versio: 2/2006 29 Luottamusmiesten vaaliohje uudistettiin IAU:n luottamusmiesten kausi vaihtuu tammi-helmikuun vaihteessa 2007. Luottamusmiesvalinnat lähestyvät ja niitä varten tuli tarvetta uusia vaaliohje. ■ Tärkeimmät muutokset vaaliohjeessa johtuvat liiton hallituksen 2.11.2005 tekemän päätöksen mukaisesta pääluottamusmiesten siirtymisestä liiton vastuulle ja edustajiston syyskokouksessaan 18.11.2005 tekemästä linjauksesta, että yhdessä yrityksessä toimisi vain yksi IAU:n alainen ammattiosasto sekä työehtosopimuksen tekstimuu- toksista. Lisäksi luottamusmiesten velvoitteita ja tehtäviä on selkeytetty, erityisesti paikallisen sopimisen osalta. Myös vaalitapana on jatkossa joko uurnavaali, postiäänestys tai sähköinen äänestys Member-jäsenviestijärjestelmän kautta. Vaaliohje hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Turussa 9.9.2006. VAALIVALIOKUNTA Tapani Kautto Liiton vaalivaliokunta ajanmukaisti luottamusmiesten vaaliohjeen, vaalivaliokunnan jäsenet vasemmalta Juha Hyytiä, Jussi Koskiluhta sekä valiokunnan puheenjohtaja Risto Siven. KUVAKULMA ■ ■ ■ Unioni-lehden ilmestyminen Numero 6 ilmestyy 8.12. aineisto toimitukseen 20.11. Unioni-lehti ilmestyy vuonna 2007 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu seuraavassa lehdessä. Alpo Pehkonen 5/06 Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %) Ruskavaellus muuttui lähes arktiseksi lumiseikkailuksi Kilpisjärven tuntureilla. Kuva on otettu 25.9.2006 porojen ympäröimästä Kuonjarjoen autiotuvasta. Ulkolämpötila oli auringon laskettua –8 astetta. 30 Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 € ½ sivua, 175 x 118 mm, 120 € 2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 € 1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 € Ilmailualan Unioni IAU ry Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Työttömyyskassa faksi: (09) 4785 7250 Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. 00100 HELSINKI sähköposti: [email protected] faksi: (09) 4785 7209 kotisivut: www.iau.fi sähköposti: [email protected] Rainer Hakala Tapani Kautto Alpo Pehkonen Arto Kujala Pekka Kainulainen (09) 4785 7220 (09) 4785 7221 (09) 4785 7225 (09) 4785 7222 (09) 4785 7227 Tuomo Oksanen Olli Kaivanto Ari Miettinen (09) 4785 7223 (09) 4785 7224 (09) 4785 7228 Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) 4785 7210 Jäsenasiat Paula Seppälä [email protected] (09) 4785 7200 (1.12. alkaen) Sopimussihteeri Taloudenhoitaja Taloussihteeri kotisivut: www.irkatk.fi Kassanhoitaja Kassanhoitaja Kassanhoitaja Kassanjohtaja Paula Seppälä Sari Meling Mirva Virtanen Janne Becker (09) 4785 7200 (09) 4785 7202 (09) 4785 7203 (09) 4785 7201 5/06 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Liittosihteeri Sopimussihteeri Työympäristösihteeri (1.11. alkaen) 31 Erkki Luoto
© Copyright 2024