Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti s. 10 20.9.2006 NRO Missä suunnitellaan IAU:n tulevaisuus? 4 S I S Ä L L Y S 4/06 4 6 8 8 9 10 11 12 13 14 15 16 16 17 ■ ■ ■ Yhteistoiminta painottuu ennakointiin Irtisanomisen pelisäännöt vakiintuivat varhain ”Finnair luo yli 600 uutta työpaikkaa” Mihin unohtui maahenkilökunta? ITA:n kokouksessa esillä yt-neuvottelut ja työttömyysturva Blue1 palkkaa lisää henkilökuntaa Missä suunnitellaan IAU:n tulevaisuus? Liiton tulevaisuus käsissäsi! Vastaa ja voita! Näkemykset palkkarakenteeseen selvitettiin Postia tulossa - Tarkista rekisteritietosi! Kolumni Työehtosopimus uudistettiin nimeä myöten Laulunpätkiä pätkätyöstä Eläkeläistoimintaa käynnistellään Liiton kesäpäivät Turussa Levikki 4500 10. Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry ISSN 1795-2840 (Painettu) 1795-343X (Verkkolehti) Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) 47857 221 Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh. 040 528 8166 [email protected] Toimituskunta Markus Berg Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Fax. (09) 47857 250 Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. 4/06 22 25 26 28 31 33 33 34 34 Isien ja äitien päivärahat nousevat Tilaajavastuulaki saatava nopeasti työpaikkojen käyttöön Tulisiko työturvallisuuskortti ottaa käyttöön ilmailualalla? Sähköä ilmassa - Finnairin avioniikkahuollon kehitys 1923–2003 Työntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuuden parantaminen kaipaavat parempaa johtamista Työntekijöiden oikeudet kirjattu Asemin päätöksiin Käsien suojaus kannattaa! Taloussihteeri ja työympäristösihteeri valittu Pellen päiväkirja Ilmestyminen Lehti ilmestyy v. 2006 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Ulkoasu Sanna Kallio Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Arjesta irtaantumista liiton kesäpäivillä Turussa. Kansikuva Pekka Kainulainen 2 P Ä Ä K I R J O I T U S 14.9.2006 ■ ■ ■ Voimaa yhteistyöllä ■ Ilmailualan Unioni IAU ry on perinteisesti ajanut lentoliikenteen työntekijöiden etuja. Tähän ovat kuuluneet tekniset palvelut sekä maapalvelutyöt niin kuormaus-, catering-, rahti- kuin virkailijatyönkin osalta. Rakenteen ja sujuvan kielen osalta uudistetun työehtosopimuksemme nimikin on muutettu lentoliikenteen palveluja koskevaksi työehtosopimukseksi. Viimeisten vuosien aikana tapahtunut ilmailualan pirstoutuminen on purskauttanut työtekijät eri leireihin erilaisin työehdoin. On väärin, että samaa työtä tekevät kuormaajat, jotka työskentelevät eri yhtiöissä, tekevät työtään aivan erilaisin työehdoin. Samanlailla on väärin, että vierekkäisissä tax-free myymälöissä työskentelevät henkilöt saavat samasta työstä erilaista palkkaa vain koska työskentelevät eri yhtiöissä. Kilpailu on nykyisin vapaata, mutta se ei saa perustua erilaisilla työvoimakustannuksilla saatuihin etuihin, eikä se saa eriarvoistaa ilmailualalla työskenteleviä ihmisiä. Muun muassa näistä syistä johtuen olisi tarkoituksenmukaista kaikkien lentoliikenteen teknissä ja maapalveluammateissa työskentelevien työntekijäsuhteisten kuulua samaan liittoon. Jos Ilmailualan Unioni ei historiallisten tai muiden syiden vuoksi pysty tai saa kerättyä työntekijöitä siipiensä suojaan, on perustettava uusi iso ilmailualan liitto. Puhtaasti uudelta pöydältä rakennettava liitto, jolla kuitenkin olisi vankka ilmailualan tuntemus, takaisi jämäkän ja johdonmukaisen sopimustoiminnan sekä edunvalvonnan. Tämän tavoitteen Ilmailualan Unionin edustajisto kirjasi viime kevään kokouksessaan. Viestintäalan ammattiliitto ry on käynnistänyt oman toimintansa kehittämisen yhdentymismahdollisuuksia luotaavan jäsenkeskustelun – Taimi hankkeen. Keskustelumateriaalissa määritellään kumppanuus tasavertaisten yhteistyökumppaneiden säännölliseksi yhteistyöksi. Juuri tästä on Suomen Merimies-Unionin, Rautatieläisten liiton sekä Ilmailualan Unionin MIR hankkeessa. Se olisiko kumppanuus operatiivista, jossa yhdistettäisi esim. atk-palveluita tai käytettäisi yhteisiä kokoustiloja vai olisiko se strategista, joka käsittäisi kumppaneiden yhteisen näkemyksen tulevaisuudesta sekä yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet, ratkeaa liittojen yhteisissä pohdinnoissa. Tärkeintä on, että mahdollinen yhteistyö hyödyttäisi kaikkia liittoja mahdollisimman paljon sekä tasapuolisesti. 4/06 Tänä syksynä aloitetaan myös Ilmailualan Unionissa jäsenkeskustelu liittomme tulevaisuudesta ja toiminnan tehostamisesta. Kaikilla jäsenillä on mahdollisuus sanoa mielipiteensä näistä asioista. Tästä asiasta löytyy enemmän toisaalta lehdestä. ALPO PEHKONEN liittosihteeri 3 Yhteistoiminta painottuu ennakointiin 4/06 Myös 20 työntekijän yritykset yt-lain piiriin 4 ■ Yhteistoimintalaki koskee aiempaa pienempiä yrityksiä ja muuttuu aiempaa enemmän ennaltaehkäiseväksi, jos kolmikantaisen komitean esitys hyväksytään uuden lain perusteeksi. Yt-neuvottelut koskisivat vastedes jo 20 työntekijän yrityksiä sekä säätiöitä ja muita yhteisöjä. Laajennus toisi yt-lain piiriin arviolta 80 000 uutta palkansaajaa. Kolmisen vuotta työskennellyt ytlakikomitea jätti kesäkuussa esityksensä yhteistoimintalain uudistamiseksi. Kaikki osapuolet halusivat laista nykyistä toimivamman. Painopiste siirtyikin lomautus- ja irtisanomisneuvotteluista henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseen. Vastedes yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi työpaikan henkilöstösuunnitelma ja työntekijöiden osaaminen ja koulutustavoitteet. Samalla käydään läpi, millä perustein yritys palkkaa erilaisiin työsuhteisiin väkeä ja minkälaisia koulutustarpeita henkilöstöllä on. Lisäksi henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon, miten työ- ja perhe-elämä sovitetaan yhteen ja miten ikääntyneet työntekijät selviävät työssä. Suunnitelmien toteutumista seurataan yhteistoiminnassa. Alihankinnasta tieto henkilöstölle Työnantajalle tulisi velvollisuus antaa neljännesvuosittain henkilöstöryhmien edustajille tiedot yrityksen määräaikaisista ja osa-aikaisista työsuhteista. Jos työnantajan tiloissa tai kohteessa tehdään alihankintatyötä, siitä täytyy tiedottaa henkilöstön edustajalle. Mikäli alihankintatyö vaikuttaa yrityksen vakituisen henkilöstön työhön, siitä on neuvoteltava yt-menettelyn mukaisesti jo ennen alihankintasopimuksen allekirjoittamista. Työnantaja voitaisiin määrätä uhkasakkoon tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönnistä tai suunnitelmien laatimisesta luistamisesta. Neuvotteluaikoihin muutoksia Yt-neuvotteluja käytäisiin jatkossa aina, kun työmenetelmissä, työtehtävissä tai töiden järjestelyissä tehtäisiin oleellisia muutoksia. Työnantajan tulisi esityksen mukaan ilmoittaa yt-neuvotteluista ”riittävän ajoissa”. Samalla työntekijöiden edustajalle tulisi antaa asiaa koskevat tiedot. Nyt neuvottelujen alkamisesta on kerrottava vähintään kolme päivää aikaisemmin. Vastedeskin työntekijöillä tulee olla mahdollisuus valmistautua neuvotteluihin käsittelemällä asiaa keskenään. Lomautuksia ja irtisanomisia koskevista yt-neuvotteluista on ilmoitettava kuten nytkin, eli viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista. Alle kymmenen työntekijän vähentämis- Toivottavasti mielenosoituksia ei enää tarvita uuden yhteistoimintalain tulessa käyttöön. Hyvitys kaikille yhtä suureksi Laittomasti irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu työntekijä saisi vastaisuudessa enintään 30 000 euron hyvityksen. Se maksettaisiin irtisanomisajan palkan ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen lisäksi. Hyvitys kutistuisi ny- kyisestä, mutta palkansaajajärjestöissä muutosta perustellaan työntekijöiden yhdenvertaisuudella lain edessä. Nyt hyvitys on sidottu palkkaan ja enimmillään se on vastannut 20 kuukauden ansiota. Kaikki henkilöstöryhmät mukaan Nykyisin osa henkilöstöstä ei ole saanut edustajaansa yt-neuvotteluihin. Varsinkin ylemmät toimihenkilöt ovat pitäneet asemaansa vaikeana. Esityksen mukaan luottamusmiehen tai luottamusmiesvaltuutetun lisäksi yt-neuvotteluihin voisi osallistua yhteistoimintaedustaja. Tämän valitsi- sivat sellaiset henkilöstöryhmän edustajat, jotka eivät ole saaneet osallistua luottamusmiehen valintaan. Ehtona on, että henkilöstöryhmän enemmistöllä ei muutoin olisi edustajaa neuvotteluissa. Esitys yt-lain uudistamiseksi menee syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Suomen Yrittäjät on antanut esitykseen eriävän mielipiteensä. Järjestö vastustaa lain ulottamista alle 30 työntekijän yrityksiin ja alihankinnan liittämistä yhteistoiminnan piiriin. 4/06 tä, lomauttamista tai osa-aikaistamista koskevat yt-neuvottelut pitenisivät esityksen mukaan seitsemästä päivästä 14 päivään. Mikäli kyseessä olisi yli kymmenen hengen yritys, neuvotteluaika pysyisi entisellään, kuutena viikkona. UP/BIRGITTA SUORSA 5 4/06 Työntekijät ovat vaikuttaneet Suomessa jo pitkään työnantajan tekemiin irtisanomisiin. Jo 1800-luvulla työpaikoilla oli vakiintuneita käytäntöjä, missä järjestyksessä mahdolliset irtisanomiset tuli tehdä. 6 ■ Työpaikoilla on harrastettu yhteistoimintaa jo kauan ennen kuin laki siitä astui voimaan 1979. Vielä 1800-luvun loppupuolella työnantaja ei tunnustanut ammatillisia järjestöjä neuvotteluosapuoleksi rakennus- ja joitakin käsityöaloja lukuun ottamatta. – Oli tärkeää, että pieni järjestäytyneiden joukko pystyi verkostoitumaan järjestäytymättömien kanssa. Ammatillisia aktioita toteutettiin myös jopa ilman ammatillista järjestäytymistä, dosentti Kari Teräs Turun yliopistosta toteaa. Hän on tutkinut työelämän suhteita. Teräksen mukaan nimenomaan työpaikalla syntyneisiin suhteisiin tukeutuen asioita voitiin ajaa kollektiivisesti, yhdessä. – 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ammattiliittoihin järjestäy- tyneiden voimin syntyi varteenotettavaa palkkaliikettä vain jollain käsityöaloilla, Teräs kertoo. Yleensä etuja lähdettiin ajamaan ammattiryhmien yleisissä kokouksissa. Teräksen mukaan ay-liike ymmärrettiin laajemmaksi ilmiöksi kuin vain järjestäytyneiden liikkeeksi. – Työnantajat eivät varsinkaan teollisuudessa tunnustaneet ammattiliittoja työntekijöiden edustajiksi. Oli kehitettävä erilaisia yhteistoiminnan muotoja. Potkujen sijasta lyhennettiin työaikaa Yhteistoiminta työnantajan kanssa oli harvinaista. – Työssä kuitenkin syntyi normeja ja käytäntöjä, jotka työnantaja tunnusti tiettyyn rajaan saakka. Monista asioista vallitsi konsensus. Tuotannolli- Uutispäivä Demarin arkisto/Reijo Forsberg Irtisanomisen pelisäännöt vakiintuivat varhain sissa vähennyksissä oli tapana koettaa järjestää asiat niin, että pitkään taloa palvelleet tai avainryhmät saivat säilyttää työpaikkansa, Teräs kertoo. – Mieluummin lyhennettiin päivittäisiä tai viikoittaisia työaikoja kuin toteutettiin irtisanomisia. Irtisanomisissa otettiin huomioon työntekijöiden ammattitaitoon ja työikään liittyviä normeja. Pelisääntöjä noudatettiin vielä sotien välilläkin. Vuoden 1918 jälkeen ammattiyhdistysliike ryhtyi vaatimaan mahdollisuuksia vaikuttaa yritysten tuotantoon ja päätöksentekoon. Työelämän valtasuhteet eivät olleet vakiintuneet. Osapuolilla oli eri käsityksiä työnantajan työnjohtovallan rajoista. – Paikallisesti työntekijät saattoivat esittää näkemyksensä esimerkiksi työnjohtajien valinnasta. Epämiel- Yhteistoimintalain lähtölaukauksena pidetään pääministeri Rafael Paasion puhetta Valmetin Helsingin telakalla vuonna 1966. Hän vaati työntekijöille muun muassa oikeutta osallistua yritysten hallintoon. tuotannollisia kysymyksiä yhteistoiminnan piiriin. Samalla yrityksestä saatu tieto nousi tärkeäksi, Teräs toteaa. – Oli myös yrityksiä, jotka kehittivät yhteistoimintaa yli lain vaatimusten. lyttäviä työnjohtajia saatettiin heittää ulos portista, Teräs huomauttaa. 4/06 Tuotantokomiteoilla oli todellistakin valtaa Valtakunnallinen työehtosopimusjärjestelmä alkoi yleistyä sotien jälkeen. Ammattiliitot saivat täydet neuvottelu- ja sopimusoikeudet. – Samalla ay-liike tunnusti työnantajan työnjohtovallan, direktio-oikeuden, Teräs toteaa. Vuonna 1946 säädettiin laki tuotantokomiteoista kovan kohun saattelemana. Laki oli lopulta varsin maltillinen. Vastaavia komiteoita perustettiin samaan aikaan myös muualla Länsi-Euroopassa. Lain mukaan tuotantokomiteat pystyivät vain ehdottamaan muutoksia. Teräs painottaa, että ne loivat uusia mahdollisuuksia paikalliselle kans- sakäymiselle työnantajan ja työntekijöiden kesken. – Vilkasta keskustelua käytiin siitä, mitkä asiat kuuluivat työehtomenettelyn piiriin, mitkä työnantajan työnjohtovallan piiriin ja mitkä ovat yhteistoiminnan aluetta. Tuotantokomiteoiden merkitys vaihteli. Joillakin työpaikoilla ne pystyivät päättämään vain esimerkiksi työpaikkaruokailusta. Joissakin paikoin tuotantokomiteat pystyivät vaikuttamaan tuotannollisiin seikkoihin, sosiaalitoimintaan ja työpaikkaviihtyvyyteen. Tuotantokomiteoiden vaikutusvalta riippui Teräksen mukaan työpaikan voimasuhteista ja siitä, missä määrin työnantajat pyrkivät sitouttamaan työntekijät yritykseensä. – Uusimman tutkimuksen mukaan eräillä työpaikoilla nostettiin keskeisiä Yhteistoimintalaista pitkä taistelu Yhteistoimintalain lähtölaukauksena pidetään pääministeri Rafael Paasio (sd.) ns. telakkapuhetta. Hän muistutti vuonna 1966 Valmetin telakalla Helsingissä, että demokratia toteutuu yhteiskunnan eri osa-alueilla jo melko hyvin. Yksi merkittävä aukko kuitenkin oli: työelämä. ”Työelämässä, johon työntekijä astuu, vallitsee perinteellinen arvojärjestelmä, harvainvalta, johon työntekijän on sopeuduttava, jos mielii ansaita elantonsa”, Paasio totesi. Hän vaati työntekijöille oikeutta osallistua yritysten hallintoon, omistukseen ja tuottoon. Suuret lakot ja villit työnseisaukset vauhdittivat 1970-luvulla vaatimuksia yritysdemokratiasta. Kun laki saatiin aikaan viimein vuonna 1978, Paasion esityksistä siinä oli vain murunen. Laki astui voimaan heinäkuun alusta vuonna 1979. – Lopputulos oli suurin piirtein sama kuin 1940-luvulla eli tulokset odotuksiin ja keskusteluun nähden jäivät aika vähäisiksi. Laki ei merkinnyt mitään mullistusta työelämäsuhteissa. Se ei parantunut radikaalisti työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa tuotannollisiin päämääriin, Teräs toteaa. UP/BIRGITTA SUORSA 7 Mihin unohtui maahenkilökunta? ”Finnair luo yli 600 uutta työpaikkaa” ■ Finnair rekrytoi yli 600 uutta lentoemäntää, stuerttia ja lentäjää ensi syksyyn mennessä, kertoi yhtiön lehdistötiedote elokuussa. – Olemme aiemminkin puhuneet Aasian-liikenteen synnyttämästä käänteisestä Kiina-ilmiöstä. Tällainen uusien työpaikkojen tarjonta on ainutlaatuista Suomen työvoimamarkkinoilla tänä päivänä, Finnairin lomaliikenteen johtaja Kaisa Vikkula totesi. Hyvä että Finnair luo uusia työpaikkoja, mutta mihin yhtiöltä unohtuivat maahenkilökunnan työpaikat? Liikenteen kasvaessa tarvitaan varmasti lisää työntekijöitä hoitamaan näitäkin tehtäviä. Tarvitaan lisää ramp-miehiä kuormaamaan koneita, virkailijoita palvelemaan asiakkaita, cateringhenkilökuntaa ruoanvalmistukseen, mekaanikkoja koneiden korjaamiseen jne. ITA:n kokouksessa esillä yt-neuvottelut ja työttömyysturva ■ Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry piti jäsenkokouksen 4.9. Helsinki-Vantaan lentoaseman teknisellä alueella sijaitsevassa LEKO 3-ruokalassa. Kokouksessa käsiteltiin Finnairin tekniikan kesäkuussa päättyneitä ytneuvotteluja, joista kertoi Finnairin tekniikan pääluottamusmies Reijo Hautamäki. Toisena aiheena kokouksessa oli työttömyysturva, josta kertoi Ilmailuja Rautatiekuljetusalan Työttömyys- kassan johtaja Janne Becker. Hän vastasi kokousväen esittämiin kysymyksiin ja jakoi kokoukseen osallistujille työttömyyskassan tekemän kirjasen, nimeltään Jäsenen tietopaketti 2006. Samalla hän kehotti tutustumaan kassan nettisivuihin osoitteessa: www.irkatk.fi. Kokouksessa puheenjohtajana toimi ITA:n puheenjohtaja Juha Grundström, ja siihen osallistui noin 70 jäsentä. PEKKA KAINULAINEN Pekka Kainulainen 4/06 PEKKA KAINULAINEN Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassan johtaja Janne Becker, ITA.n puheenjohtaja Juha Grundström ja Finnairin tekniikan pääluottamusmies Reijo Hautamäki ITA:n jäsenkokouksessa. 8 Pekka Kainulainen Blue1:n uuden lentokonehallin on määrä valmistua helmikuussa 2007. Blue1 palkkaa lisää henkilökuntaa tumisohjelmansa ja ennen kaikkea uusien MD-90-koneiden hankinnan myötä. Uusi lentokonehalli on pinta-alaltaan 12 500 m2:ä, tilavuudeltaan 204 000 m3:ä ja sinne voidaan kerralla sijoittaa joko 8 Avro RJ konetta tai 4 MD-90-konetta. Hallin vapaa korkeus on 14 metriä ja korkein korkeus 25 metriä. Halli on mitoitettu 120 työntekijälle. Blue1 Oy on suomalainen lentoyhtiö, joka on kuulunut SAS-ryhmään vuodesta 1998 lähtien. Yhtiö liikennöi sekä kotimaassa että Suomesta Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Suomessa se toimii jo kuudella eri paikkakunnalla. Lisäksi sillä on tekninen yksikkö Helsingin lisäksi myös Arlandassa Ruotsissa. Blue1:lla työskentelee noin 600 alan ammattilaista. Henkilökunta koostuu mm. piloteista, lentoemännistä ja stuerteista, lentokoneasentajista ja -mekaanikoista, insinööreistä, varastonhoitajista, myynnin, markkinoinnin ja taloushallinnon ammattilaisia. Maapalvelut yhtiö hankkii SAS Ground Services Finland Oy:ltä. 4 ■ Blue1 Oy palkkaa lisää henkilökuntaa yhtiön tekniikkaan. Yhtiö tarvitsee toistakymmentä työntekijää lisää MD-90-koneiden hankinnan myötä. Tämän jälkeen yhtiön tekniikassa työskentelee noin 80–90 henkilöä. Blue1 rakennuttaa uuden lentokonehallin Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Uusi halli rakennetaan lentokentän ja Tikkurilantien väliselle alueelle. Rakennustyöt ovat jo alkaneet ja uuden hallin on määrä valmistua helmikuussa 2007. Mittavan hankkeen rahoittaa Eläke-Fennia. Blue1:lla on suuri tarve uudelle isommalle lentokonehallille laajen- PEKKA KAINULAINEN 9 Ari Miettinen det ja eivät ole missään suositusjärjestyksessä. Lisäksi vielä nämä vaihtoehdothan eivät ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi yhdistelemällä ensimmäisen ja toisen kohdan, saamme yhden uuden tavan toimia, taikka yhdistämällä toisen ja kolmannen kohdan, saamme myös lisää laajuutta toimintaamme. Nyt on syytä ottaa kantaa liiton tulevaisuuteen, kehottaa edustajiston puheenjohtaja Erkki Luoto. Missä suunnitellaan IAU:n tulevaisuus? 4/06 Tulevaisuus ei koskaan tule lahjana vaan meidän on se itse tehtävä. Tulevaisuuden muutokset tai muuttumattomuudet perustuvat useaan tekemäämme päätökseen. Tulevaisuuden kaikki päätökset eivät ole omissa käsissämme, mutta useimpiin voimme vaikuttaa etukäteen olemalla liikkeellä ajoissa. 10 ■ Rakennammeko itse tulevaisuutemme vai ajaudummeko vain tilanteesta toiseen, reagoiden vasta asioiden siihen pakottaessa? Jälkikäteen reagoimalla olemme useimmiten auttamattomasti myöhässä, voimme vain yrittää minimoida meille epäedulliset tapahtumat. Edustajiston päätösten mukaisesti hallitus on pohtinut vaihtoehtoja tulevaisuudestamme. Toi- mimmeko yksin tulevaisuudessakin vai haemmeko eritasoisia yhteistyömuotoja muiden liittojen tai ilmailualalla toimivien järjestöjen kanssa? Syksyn aikana käytävässä jäsenkyselyssä on sinulla mahdollisuus tuoda omat mielipiteesi ja ehdotuksesi tulevaisuudestamme IAU:n päättäjien tietoon. Tuon esiin vaihtoehtoisia malleja. Ne eivät ole ainoat mahdollisuu- Nykyisen organisaatiomme säilyttäminen Kymmenisen vuotta sitten jäsentemme työnantajia oli sormilla laskettava määrä. Tällä hetkellä jäseniämme on jo noin kuudessakymmenessä yrityksessä, eikä kehitys tule pysähtymään tähän. Millä takaamme nykyisen organisaation puitteissa kaikkien jäsentemme äänen kuuluvuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa IAU:n päätöksentekoon? Työmäärän lisäys toimistossa on huomattava, koska meidän on taattava kaikille jäsenillemme tasapuolinen edunvalvonta, kaikkien asioita on hoidettava. Resurssimme ovat kuitenkin rajalliset tällä jäsenpohjalla. Tulemme tällä mallilla pysymään pienenä liittona, jonka toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa ovat rajalliset. Uudet järjestelyt puolustusministeriön alueella tulevat vielä muuttamaan meidän jäsenpohjaamme. Hyvänä tietysti tässä mallissa on hyvä alan tuntemus, sopimustoiminnan ja edunvalvonnan pysyminen omissa käsissämme. Päällimmäisenä kuitenkin kysymys, riittävätkö meidän resurssimme tässä mallissa mahdollisimman hyvän tuloksen saavuttamiseen? Yhteistyön syventäminen Tunnusteluasteella on MIR-projekti, jonka tarkoituksena on tekninen yhteistyö Suomen Merimies-Unioni SM-U:n, Ilmailualan Unionin IAU:n ja Rautatieläisten Liiton kesken. Tässä mallissa jokainen liitto säilyttäisi itsenäisyytensä ja tekisi alansa sopimukset, ja hoitaisi edunvalvonnan omalla alueellaan. Toimistojen rutiineja, taloushallintoa ja tiedotustoimintaa yhdistämällä vapauttaisimme liitos- samme työskentelevien aikaa ja voimavaroja sopimustoiminnan ja edunvalvonnan vaativiin tehtäviin. Alan tuntemus hyödyttäisi edelleen meidän jäsenistöämme, mutta yhteistyö toisi myös laaja-alaisempaa näkemystä koko työmarkkinakenttään. Kuinka syvälle tällä mallilla voisimme mennä: esimerkiksi, yhteinen talousosasto, yhteinen lehti ja jopa yhteiset toimitilat! Vapautuuko näin tarvittava määrä lisää voimavaroja oman liittomme päätyöhön, sopimusten tekoon ja edunvalvontaan? Vasta ja voita! IAU:n jäsenten omassa extranetissa, IAU-Memberissä, käynnistyy 25. syyskuuta jäsenkysely. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan hyvät palkinnot. Jos vastaajia on alle viisisataa, arvotaan yksi viidensadan euron lahjashekki. Jos vastaajia on yli viisisataa, arvotaan kaksi viidensadan euron lahjashekkiä! Miten toimit Kirjaudu IAU-Memberiin osoitteessa https://member.iau.fi/. Linkki sinne löytyy liiton kotisivulta www.iau.fi. Jos et muista käyttäjätunnustasi ja salasanaasi, ei huolta, sillä viikolla 39 kotiisi tulee kirje, jossa on kaikki liiton jäsenrekisterissä olevat jäsentietosi tarkastustasi varten. Siinä on myös IAU-Memberin käyttöön tarvittavat tunnuksesi. Kun olet saanut oman sivusi auki, näet siellä linkin ”Jäsenkysely”. Klikkaa sitä, niin saat täytettäväksesi vastauslomakkeen. Vastaa kaikkiin kysymyksiin, lopussa on varattu vielä tilaa IAU:n toimintaa koskeville toiveillesi tai muille terveisille. Paina lopuksi ”Tallenna”-näppäintä, niin tiedot tallentuvat tietokantaan. Järjestelmä toimii niin, että vastauksia ja vastaajaa ei voida yhdistää. Arvontaa varten jäsenrekisteriin jää tieto siitä, että olet vastannut kyselyyn, mutta vastaukset tallentuvat eri tietokantaan, josta niitä ei millään tavalla voida yhdistää sinuun. Vastausaika alkaa 25.9. ja päättyy 15.10. Aikaa on siis kolme viikkoa. Uhraa tänä aikana muutama minuutti vastaamiseen. Se on tärkeää sinun itsesi ja kaikkien alalla työskentelevien vuoksi, sillä tämän tutkimuksen tulokset tulevat olemaan tärkeässä osassa, kun lopullisia vaihtoehtoja toiminnan kehittämiseksi ja työehtojemme turvaamiseksi mietitään! 4/06 Uuden ilmailualan ammattiliiton perustaminen Ilmailualalla työskentelevät työntekijät kerättäisiin kaikki yhteiseen liittoon. Emme liittyisi minkään liiton kanssa eikä meihin liittyisi, vaan rakentaisimme puhtaalta pöydältä uuden entistä ehomman liiton. Näin saisimme jäsenmäärän kohtalaisen kokoiseksi ja samalla loisimme paremmat mahdollisuudet tulevaisuuden toimintaan. Tässä mallissa koko ilmailualan sektori olisi yhden keskisuuren liiton toimialan piirissä. Häviäisikö näin yhden alueen asiantuntemus suurempaan kokonaisuuteen, vai vahvistuisiko alantuntemus olennaisesti, kun mukaan tulisi muitakin alueita kuin nykyisessä liitossamme olevat? Miten järjestäisimme hallinnon, jotta takaisimme pienemmillekin työpaikoille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin? Kuinka saisimme kaikki alalla työskentelevät ponnistelemaan yhteisen hyvän puolesta? Paljon kysymyksiä on pohdittavana tässäkin mallissa. Kaikkien jäsentemme oikeus ja velvollisuus on nyt miettiä tulevaisuuttamme, koska kysymyksessä on jokaisen työpaikkaan vaikuttavat asiat. Pohdi, keskustele ja ota osaa jäsenkyselyyn! Jälkiviisastelu tulevaisuudessa ei ole hedelmällistä, vaan nyt on aika ottaa kantaa ja vaikuttaa tulevaisuutemme rakentamiseen. Liiton tulevaisuus käsissäsi! ERKKI LUOTO 11 Näkemykset palkkarakenteeseen selvitettiin Kuluneen kevään aikana tutkittiin ammattiosastojen jäsenten näkemyksiä Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen henkilökohtaisen palkanosan määrittelyjärjestelmästä, eli HEKO:sta. palkanmääräytymisperusteita tunnetaan, miten arviointi- ja kehityskeskustelut toimivat, ja miten vastaajat arvioivat oman HEKO-arvionsa aset- Arto Kujala 4/06 ■ Tutkimuksessa selvitettiin jäsenten tyytyväisyyttä ja suhtautumista järjestelmään sekä sen toimivuutta käytännössä. Lisäksi selvitettiin, miten hyvin Liittosihteeri Alpo Pehkonen luovuttamassa Tapio Valkoselle 500 euron lahjashekkiä, joka arvottiin palkkarakennekyselyyn vastanneiden kesken. 12 tuvan muihin verrattuna. Tutkimuksen toteutti Mimes Oy. Tutkimusaineisto kerättiin kirjallisella kyselyllä toukokuussa 2006. Kyselylomakkeita palautettiin 543 kpl. Vastausprosentti oli näin n. 20 %. Vastaajat vastaavat ammattiosastojen jäsenrakennetta niin sukupuoli-, ikä-, ammattiosasto- työpaikkarakenne- kuin jäsenyysaikajakautumankin suhteen. Aineiston voidaan siis katsoa vastaavan hyvin ammattiosastojen jäsenrakennetta ja antavan hyvän kuvan jäsenistön näkemyksistä. Vastaajien määrän olisi toki olettanut olevan näinkin tärkeään asiaan selvästi suurempi. Tutkimus tullaan hyödyntämään täysimääräisesti, kun liitto valmistautuu seuraavaan sopimuskierrokseen. Siitä voidaan esiintuoda tiettyjä keskeisiä tuloksia, jotka hyvin kuvaavat vastanneiden tuntoja. Tuloksia prosentteina Nykyiseen palkkauksen muodostumiseen suhtauduttiin seuraavasti: Erittäin tyytyväisiä oli 2 %, melko tyytyväisiä 29 %, ei kovin tyytyväisiä 42 % ja ei lainkaan tyytyväisiä 27 %. Naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet. Tyytyväisyys laskee sen myötä, mitä kauemmin on ollut alalla. Palkan määräytyminen tunnetaan melko hyvin. Erittäin hyvin 22 %, melko hyvin 50 %, melko huonosti 22 % ja huonosti 7 %. Erittäin huonosti palkkarakenteen tuntevat ovat myös joukko, joka on kaikin puolin tyytymätöntä niin palkkarakenteeseen kun henkilökohtaiseen palkan osaankin Oman Heko-arvionsa asettuminen verrattuna muihin arvioitiin seuraavasti: Keskimääräistä ylemmällä tasolla 19 %, keskimääräisellä tasolla 49 % Postia tulossa Tarkista rekisteritietosi! ja keskimääräistä alemmalla tasolla 33 % vastaajista. Henkilökohtaisen palkanosan suhteellisen osuuden kasvattamiseen tai pienentämiseen suhtauduttiin seuraavasti: Kasvattamista kannatti 34 %, ennallaan pitämistä 24 %, pienentämistä kannatti 37 % ja 4 %:lla ei ollut tähän henkilökohtaista kantaa. Kasvattamista kannattaneet perustelivat kantojaan mm. niin, että se motivoi tekemään työn paremmin ja kannustettavuus paranee. Pienentämistä perusteltiin mm. seuraavasti: Aiheuttaa eriarvoisuutta työntekijöiden välillä ja arviointi on mielivaltaista. 4. Postita lomake liittoon osoitteeseen (postimerkkiä ei tarvita!): Ilmailualan Unioni IAU ry OMAVASTAUS Sopimus 5001957 00003 HELSINKI Jäsentiedoissa on myös tunnukset IAU-Memberiin, jota liitto tulee enenevässä määrin käyttämään kaikessa suorassa viestinnässään jäsenten kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä on syksyn jäsentutkimus, johon voi vastata vain ko. järjestelmän kautta. Lisäksi kirjeessä on mukana Vakuutusyhtiö Turvan toimittamaa tietoa jäsenillemme myönnettävistä vakuutusedusta. Jos tiedoissa on virheitä, toimi jollakin seuraavista tavoista: 1. Kirjaudu IAU-Memberiin ja tee muutokset itse. 2. Lähetä korjauspyyntö sähköpostitse osoitteeseen paula. [email protected]. 3. Faksaa lomake liittoon numeroon 09 4785 7209 Kun saat tämän näköisen kirjeen, avaa se, ja tarkista siinä olevat tiedot! Ilmailualan Unioni n ranta 6, PL 337, IAU ry, John Stenbergi I 00531 HELSINK t: Jäsenrekisteritiedo Tietokenttä Nimi «postinumero» Postinumero Postitoimipaikka Kutsumanimi Syntymäpäivä Ammattiosasasto Työpaikkaosasto Liittymisaika öttömyyskassa Edellinen liitto/ty een 6240 Liittymisaika edellis12 liittoon/kassaan Jäsenlaji Jäsenlaji alkaa Jäsenlaji päättyy kkinointi sallittu Vain jäsenetumar Jäsenmaksutapa ry, Äidinkieli valtakirja Jäsenmaksun perintä entaja Antti As ntie 20 da A Kiitora VANTA 01230 si! o t tie Työnantaja Ammattinimike Sähköposti kotiin Sähköposti töihin sta a rk Ta Korjattu tieto «osoite» Osoite oni IAU alan Uni Ilmailu KI PL 337 HELSIN 00531 tieto Rekisterissä oleva ame» «firstname» «lastn Matkapuhelin Työpuhelin «postitoimipaikka» «kutsumanimi» «syntymapaiva» «ammattiosasto» «osasto» «liittymisaika» «edliitto» «edliittopaiva» «jasenlaji» «jlajialkaa» «jlajipaattyy» «markesto» «maksutapa» «kieli» «valtakirja» «companyname» «titteli» «emailkoti» «emailtyo» «matkapuhelin» «puhelintyo» 4/06 Päätelmiä Palkkarakenteeseen kuuluva arviointikeskustelu ei toimi. Tämä aiheuttaa sellaisen tunteen, että henkilökohtainen palkanosa ja koko palkkarakenne eivät toimi. Henkilökohtainen palkanosa on ollut työehtosopimuksen palkkarakenteen osana noin viisitoista vuotta. Tutkimukseen vastanneista arviointikeskustelun ilmoittivat käyneensä seuraavasti: 17 % ei ollut käynyt yhtään kertaa, 24 % kerran, 34 % kaksi kertaa ja vain 1 % kuusi kertaa tai useammin. Kuitenkin vastanneiden keskimääräinen alallaoloaika oli lähellä 20 vuotta! Kyselyyn liittyneen osallistumispalkinnon hallitus arpoi kokouksessaan 5.9. Palkinnon voitti Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry:n jäsen Tapio Valkonen. ■ Jäsenille on tulossa liitosta kirje viikolla 39, eli pikapuoliin tämän lehden ilmestymisen jälkeen. Kirje on itseasiassa lomake, jossa on kunkin jäsenen ne tiedot, jotka on tallennettu liiton jäsenrekisteriin. Tarkasta ovatko tietosi oikein! «puhelinkoti» Puhelin kotiin RAINER HAKALA Puheenjohtaja 13 KOLUMNI Timo Yletyinen ■ ■ ■ 4/06 Aika loppuu! 14 ■ Tämän vuoden vaihteessa alkoi hämmennys. Pääkonttori väki kävi kertomassa Finnairin tekniikan johdolle, että he maksavat jatkossa huolloista aikaisempaa vähemmän. Tämäkö on bisnestä? Tämä on sanelupolitiikkaa! Asioista pitäisi voida neuvotella ja sopia. Finnairin tekniikan pitäisi voida sanoa oma kantansa huoltojen hinnasta. Ole tässä nyt tulos vastuullinen toimintayksikkö! Tietysti hinnan ja laadun on oltava kohdalla. Tekniikan edellinen ja tämä vuosi ovat numeroilla katsottuna todella masentavia, eikä ensi vuosi paljon parannusta tuo, vaikka töitä on tehty hullun lailla. Aikaa rakenneuudistukselle on annettu kaksi vuotta, joka ei todellakaan riitä, kun ”varttikierros vasempaan” -porukka alkoi tehdä muutosta. Mitä he ovat saaneet aikaiseksi, kun aikaa on jäljellä vähän reilu vuosi? Ei yhtään mitään, vain paljon hämmennystä! Pystyykö tämä porukka tekemään ratkaisuja, päätöksiä? Hehän ovat itse myös vanhan järjestelmän kasvatteja. NYT jos koskaan pitäisi uudistua ja luoda uutta. Kun lisätään soppaan vielä yt-kuvio, niin onpahan keittoai- nekset kasassa. Näyttää ja maistuu pahalta jo nyt. Sorry to say. Edellä mainitut asiat näyttävät, että tästä seuraa hallittu mahalasku, ja kaikki tämä tukee samaa strategiaa (sanelupolitiikka, talousluvut, johtajien päättämättömyys, yt-neuvottelut). Näin asioiden pitikin mennä, ja toimii kun rasvattu. Pääkonttorin on helppo tehdä ratkaisut asioiden suhteen näillä perusteilla, mitä ne sitten tulevaisuuden suhteen ovatkin. Työmiehen näkövinkkelistä katsottuna ei näytä ruusuiselta. Onko tekniikan kohtalo jo päätetty, vaikka johtajat kertovat siitä vain tipoittain, vedoten pörssiyhtiöön. Jos jokin toimintayksikkö (linjahuolto, MUTE, laite- ja huoltokorjaamo) myydään tai lopetetaan, se vaikuttaa tekniikan kokonaisuuteen halvaannuttavasti. Osien, materiaalien ja työvoiman kustannukset nousevat aivan uusiin ulottuvuuksiin. Mielestäni ylin johto ajattelee vain lyhyellä ajan jaksolla saatua hyötyä (kvartaalitalous), unohtaen pitkän aikavälin suunnitelmat, enkä tarkoita tässä mitään uusia lentokoneita. Tekniikka ja tekninen turvallisuus ovat yhtiön peruskulmakiviä, ja jos se päästetään rapautumaan, niin sen jälkeen kauhuskenaariot ovat lähempänä kuin koskaan, ja niihin vaikuttaminen voi olla todella vaikeaa. Allekirjoittanut on ollut yhdessä rakenneuudistuksessa, jossa 8000 työntekijästä 5000 sai kenkää, ja kaikki tämä tapahtui kahdessa vuodessa. Tämän seurauksena olin vuoden työttömänä, joten tiedän mistä kirjoitan. Muutoksessa pitää olla KAIKKIEN mukana työmiehestä ylimpään johtoon asti, eikä vain puheissa, vaan myös TEOISSA. Toivottavasti aika ei lopu! Työn iloa ja motivaatiota odotellessa. Hyvää syksyä kaikille. PS. Halvalla et saa hyvää ja kiinalaiset eivät meille pärjää. TIMO YLETYINEN Kirjoittaja toimii lentokonemekaanikkona Finnairin lentokonekorjaamolla ja on työntekijöiden edustajana Lentokonekorjaamon kilpailukykyprojektissa. Aikaisemmin hän on toiminut mm. kirvesmiehenä ja luottamusmiehenä YIT:llä. mialaliitto ry Palvelualojen Toi i IAU ry Ilmailualan Union Työehtosopimus uudistettiin nimeä myöten lekkäisyyksiä on karsittu ja samasta asiasta on uudessa tekstissä vain yksi määräys. Muutenkin työehtosopimuksen rakennetta on selkiytetty, aikaisemman sopimuksen kohtien monitasoisesta numeroinnista on luovuttu, ja nykyinen työehtosopimus jakaantuu lukuihin, pykäliin ja pykälien alakohtiin. Työehtosopimuksen tekstit on käyty hyvin tarkkaan läpi. Niitä on poistettu, yhdistetty tai muokattu ja niiden kieliasu on tarkastettu, kuitenkin siten, että niiden sisältö ja tarkoitus on pyritty pitämään ennallaan. Liitot ovatkin sopineet allekirjoituspöytäkirjassa seuraavasti: ”Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että uudistetun ja tänään allekirjoitetun työehtosopimuksen pykälien tai alakohtien sisältöä ja niiden vakiintuneita yhteisiä tulkintoja ei ole muutettu tällä sopimuksella, paitsi seuraavissa pykälissä tai kohdissa, jotka ovat sisällöltään uusia: 27. §, 37. §, 57 § 3., 58 § 1., 75 §:n pöytäkirjamerkintä, 81 §, 83 § ja 84 §.” Uusien pykälien ja kohtien sisältöä selvitetään tarkemmin lehden seuraavassa numerossa. Uudistettu työehtosopimus painetaan mahdollisimman pian ja se uudistetaan myös ulkoasultaan. Työehtosopimus postitetaan kaikille IAU:n ammattiosastojen jäsenille kotiin vielä Lentoliikenteen a palveluja koskev 31. 8.2 00 6–3 0.9 .20 07 tämän syksyn aikana. Siihen asti työehtosopimus on nähtävillä liiton kotisivuilla www.iau.fi. Työehtosopimuksen uudistaminen merkitsee myös sitä, että sen nojalla tehdyt paikalliset sopimukset on kaikki uudistettava. Tällaisia teknisesti uudistettavia sopimuksia, joihin on muutettava kaikki työehtosopimusviittaukset, ovat mm. kaikki tasoittuvan työajan sopimukset ja osa-aikasopimukset. Sopimuksia teknisesti uudistettaessa kannattanee kiinnittää huomiota myös niiden tekstien kieliasuun ja tarkoituksen mukaisuuteen. Palvelualojen Toimialaliiton jäsenyrityksien työehto- ja henkilöstöasioista vastaaville henkilöille ja näiden yrityksien luottamusmiehille järjestetään ensi kevään aikana uudistettua työehtosopimusta esitteleviä sopijaosapuolten järjestämiä yhteisiä koulutustilaisuuksia. 4/06 ■ Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry allekirjoittivat rakenteeltaan ja teksteiltään uudistetun ja kieliasultaan tarkastetun työehtosopimuksen 30.8.2006. Uudistettu työehtosopimus on voimassa 31.8.2006–30.9.2007. Samalla osapuolet sopivat työehtosopimuksen nimen muuttamisesta lentoliikenteen palveluja koskevaksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole kuitenkaan muutettu. Uusi työehtosopimus korvaa sitä edeltäneen säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeneen työehtosopimuksen 16.12.2004–30.9.2007 liitteineen, sen palkkasopimuksen ja allekirjoituspöytäkirjan. Työehtosopimuksen sisältöä tai tarkoitusta ei ole muutettu kuin niiden kohtien osalta, jotka ovat uusia. Sen sijaan työehtosopimuksen rakenne on muuttunut täysin. Työehtosopimus jakaantui aikaisemmin varsinaiseen työehtosopimukseen, palkkasopimukseen, palkkasopimuksen liitteeseen, allekirjoituspöytäkirjaan sekä seitsemään työehtosopimuksen liitteeseen. Nykyinen työehtosopimus koostuu työehtosopimuksesta, sen liitteenä olevasta palkkaryhmittelystä sekä allekirjoituspöytäkirjasta. Sopimus on käyty kokonaisuudessaan läpi. Eri asioihin liittyvät, hajallaan olleet kohdat on nyt yhdistetty omiksi kokonaisuuksiksi. Myös pääl- TAPANI KAUTTO 15 4/06 ■ SAK:n 100 -vuotisjuhlinta käynnistyy musiikin merkeissä. SAK järjestää syksyn 2006 aikana Laulunpätkiä pätkätyöstä -kilpailun, joka on suunnattu SAK:laisten ammattiliittojen lauluntekijöille. Syntyykö hyvinvointi pätkätyövoimin? Onko työllä mitään arvoa, jos se on pilkottu ja pätkitty? Millaisia lauluja syntyy pätkätyöstä, pätkätyöläisistä, silpputyön sankareista? Paras laulunpätkä pätkätyöstä valitaan Laulu Palaa -risteilyllä 10.–11.2.2007. Kilpailun päätuomarina toimii Miljoonasateesta tuttu lauluntekijä Heikki Salo. Osallistumaan pääsevät aikaisemmin levyttämättömät laulut, joiden aiheena on pätkätyö tai pätkätyöläiset. Voittaja saa 1 000 euron palkinnon. Laulunpätkiä pätkätyöstä -kilpailun yhteistyökumppanina toimii Työväen Musiikkitapahtuma. Kilpailuaikaa on marraskuun loppuun. Tarkemmat tiedot osallistumiseen löytyvät SAK:n nettisivuilta www.sak.fi tai suoraan musiikkitapahtuman toimistolta, puhelin (03) 585 0880. Pätkätyö-laulukilpailun parhaat kappaleet esitetään tähtiartistien tulkitsemana kesän 2007 Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella. Työväenkulttuuri tulee näkymän SAK:n juhlavuoden tapahtumissa monin eri tavoin. LISÄTIEDOT: Laulunpätkiä pätkätyöstä -kilpailu: Marianne Mihailow/ Työväen Musiikkitapahtuma, puh. (03) 585 0880. SAK 100 vuotta: projektisihteeri Eija Harjula, puh. 0400 536 479. 16 Pekka Kainulainen LAULUNPÄTKIÄ PÄTKÄTYÖSTÄ -Lauluntekokilpailu Entinen kesä- ja talvipäivien puuhamies Osmo Palvanen on käynnistämässä liiton eläkeläistoimintaa. Eläkeläistoimintaa käynnistellään ■ Voimakkaasti kasvava eläkeläisten määrä sekä heidän koko ajan voimistuva aktiivisuutensa ovat jo jonkin aikaa panneet miettimään, että liitossamme tulisi käynnistää eläkeläistoiminta. IAU:n kaikkein voimakkaimmin kasvava jäsenlaji onkin juuri eläkeläisjäsenten osuus. Vuoden 2000 vaihteessa oli eläkeläisjäsenten määrä 355 ja kesäkuussa 2006 se oli jo 576 kappaletta. Eläkkeelle jäädään keskimäärin myös kohtalaisen hyväkuntoisina, joten tekemisen tarvetta olisi. Eläkeläinen Osmo Palvanen on ilmoittanut olevansa valmis toimimaan liitossamme eläkeläisvastaavana. Osku siirtyi osa-aikaeläkkeen kautta kokopäiväeläkeläiseksi joitakin vuosia sitten. Hän asustelee Tampereen kupeessa Pirkkalassa ja teki työhistoriansa Ilmavoimien Varikolla. Hän on toiminut erittäin aktiivisesti Ilmailualan Unionin ja ammattiosastonsa (alkuun Pirkanmaan lentokonemekaanikot ry ja sittemmin ILMEK ry) erilaisissa tehtävissä. Parhaiten jäsenistö Oskun varmaan muistaa kesä- ja talvipäivien puuhamiehenä. Pohdittaessa mitä eläkeläisjäsenille voisi olla tarjottavaa, tulee ensi alkuun mieleen erilaiset kuntoutukset sekä liikunnalliset tapahtumat. Näihin on mahdollista saada erilaisten järjestöjen tukia esim. Raha-automaatti- yhdistykseltä. Voitaisiin järjestä erilaisia tietoiskuja ja luentoja, jotka käsittelisivät esim. eläkkeitä, verotusta, vakuutuksia ja muita eläkeläisiä koskevia asioita. Myöskin yhteisiä matkoja ja retkiä voitaisiin suunnitella. Jos asian tiimoilta tulee kysyttävää tai joitakin ideoita, tai on halua olla mukana toiminnan suunnittelussa, voi soittaa Alpo Pehkoselle 09 47857225 tai Osmo Palvaselle 040 736 3534. ALPO PEHKONEN Liiton kesäpäivät Turussa 9.–10.9.2006 Kylpylähotelli Holiday Club Caribiassa Kuvat: PEKKA KAINULAINEN ja ARTO KUJALA 4 Kesäpäivien avajaisissa esiteltiin liiton ja työttömyyskassan henkilökunnat, ja näytettiin miten liiton uusi sähköinen viestintäväline IAU-Member toimii. Tuttuja tapaamassa kesäpäivillä olivat muun muassa Terho Erkkilä (vas), Erkki Elonen, Ilmari Hara ja Seppo Lehtinen. 17 4/06 Kesäpäivillä oli ohjelmassa polttopalloa, yhdessäoloa perheen kanssa, 18 uintia ja kelluntaa, saapasmölkkyä, ihmissolmuja, Kesäpäivien nuorin osallistuja kahden kuukauden ikäinen Noa Hirvonen äitinsä Päivi Hirvosen kanssa. 4/06 perinteistä tikanheittoa ja... 19 4/06 kylpemistä sekä tietenkin karaokea. Lasten karaokekilpailun palkitut Paula Pukkinen (vas), Meri Harrila, Esko Pukkinen, Linnea Henttunen ja Leevi Unkuri. 20 Aikuisten karaokekilpailun voitti Pia Grundström (vas) ja seuraaviksi tulivat Esko Kulusjärvi, Tapani Köykkä, Minna Stackelberg ja Satu Rautiainen. Tuetut Teemalomat syksy ja joulu 2006 Tuetut lomat on suunnattu sellaisille henkilöille ja perheille, joilla ei omin voimavaroin ole mahdollisuutta viettää lomaa. Hakijoiden valintaan vaikuttavat hakijan/perheen tulotaso, aiemmin saatu lomatuki, terveydellinen tilanne ja muut loman tarvetta osoittavat tekijät. Lomajaksot ovat pituudeltaan 5 vrk. Omavastuuosuus vaihtelee lomakohteen ja ajankohdan mukaan 95–200 ` /aikuinen, 20 –30 `/lapsi 6 –14 v. Hinnat sisältävät majoituksen, puolihoidon (aamiainen + päivällinen) sekä monipuolisen lomaohjelman. Lomakohteet • Hotelli Keurusselkä, Keuruu • Hotelli Korpilampi, Espoo • Hotelli Rantakalla, Kalajoki • Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi • Kylpylä Hotelli Casino, Savonlinna • Punkaharjun Valtionhotelli ja Lomakeskus Tilaa hakemus Hakuaineiston voi tilata Lomaliitto ry:stä ma–pe klo 8.30–16.00 puh. (09) 6138 3210 tai (09) 613 8311. Hakuaineisto ja sähköinen palautusmahdollisuus: www.lomaliitto.ﬁ/lomatoiminta. Hakemusten tulee olla Lomaliitossa viimeistään 3 viikkoa ennen lomaa. Hakuaika päättyy 31.10.2006. Vakuutusyhtiö Turva jakoi omat palkinnot karaokekilpailun voittajille. Vakuutusedustaja Tea Ruostepuro ja yhteyspäällikkö Kimmo Tuominen olivat tavattavissa myös Turvan infopisteessä. 4/06 Lomatuet myönnetään sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein Raha-automaattiyhdistyksen avustuksesta lomatoiminnan tukemiseen. Pasilanraitio 5, 00240 HELSINKI myyntipalvelu@lomaliitto.ﬁ www.lomaliitto.ﬁ 21 Sanna Kallio 4/06 Isien ja äitien päivärahat nousevat 22 Uudistus kutistaa työnantajien kustannuksia perhevapaista ■ Perhevapaista syntyvien kustannusten tasaamisesta isien ja äitien työnantajien kesken on päästy ratkaisuun. Syntynyt ratkaisu kutistaa työnantajille perhevapaista koituvia kustannuksia merkittävästi ja parantaa pienten lasten perheiden taloudellista asemaa. Uudistukset pyritään saamaan voimaan vuoden 2007 alusta. SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Mirja Janérus on erityisen tyytyväinen siitä, että isien ja äitien päivärahoja korotetaan. – Se merkitsee kädenojennusta nuorille lapsiperheille, kun heidän taloudellinen asemansa ratkaisun myötä paranee. Työnantajille perhevapaista koituvia kustannuksia tasataan lähinnä sitä kautta, että työnantajien saamat korvaukset paranevat. Mirja Janérus uskookin, että uudistuksen myötä nuorten naisten asema työmarkkinoilla paranee ja työnantajat uskaltavat palkata naisia rohkeammin myös kokoaikaisiin työsuhteisiin. Syntynyt ratkaisu kutistaa työnantajille perhevapaista koituvia kustannuksia merkittävästi ja parantaa pienten lasten perheiden taloudellista asemaa. Asenteet suurin este Vanhempainpäivärahoista valtaosa maksetaan äideille, ja vain muutama prosentti vanhempainvapaalla olevista isistä on vapaalla yli kaksi kuukautta. Perheet perustelevat äidin jäämistä kotiin hoitamaan lasta usein sillä, että isän jääminen kotiin ei ole perheelle taloudellisesti mahdollista. Stakesin tutkimuksen mukaan harvat vanhemmat kuitenkin käytännössä laskevat isän perhevapaan vaikutuksia perheen talouteen, vaan kyse on enemmän luulosta ja asenteista kuin faktatiedosta. SAK:ssa tehtyjen laskelmien mukaan perheelle isän kotiin jäämisestä koituva rahallinen tappio on yllättävän pieni. SAK:n laskelmissa esimerkkiperheenä on 27-vuotias sähkömiehenä työskentelevä isä ja elintarvikemyyjänä työskentelevä samanikäinen äiti. Isän ansiotulot olivat vuonna 2005 bruttona 2 550 euroa kuukaudessa, äidin tulot olivat 1 400 euroa kuukaudessa. Laskelmassa on huomioitu verotuksen ja mm. työmatkakulujen vaikutus käteen jääviin tuloihin. Laskelman mukaan isän kolmen kuukauden vanhempainloma verottaa perheen käteen jääviä tuloja kuukaudessa 20 euroa ja vuodessa 240 euroa verrattuna siihen, että äiti pitää koko vanhempainvapaan. Äitiyspäivärahan ja isän vanhempainrahan korotuksen myötä erotus muuttuu miinusmerkkisestä plussan puolelle. Lisätietoja työryhmän esittämistä uudistuksista ja esimerkkilaskelmia isän hoitovapaan vaikutuksista perheen talouteen löytyy SAK:n nettisivuilta www.sak.fi kohdasta työelämän tasa-arvo. 4/06 Mirja Janérus on tyytyväinen isien ja äitien päivärahojen korotuksiin. Tavoitteena palkallinen äitiysvapaa kaikkiin tesseihin Äitiyspäivärahaa esitetään korotettavaksi 90 prosenttiin ansiotuloista 56 päivän ajalta. Nykyään äitiys- ja vanhempainpäiväraha on 70 prosenttia tuloista. Isän vanhempainrahaa korotetaan 80 prosenttiin ansiotuloista 50 ensimmäisen isän pitämän päivän ajalta. Korkeimpiin päivärahoihin tehtäviä leikkauksia myös lievennetään ja poistetaan osin kokonaan. – Isille tulee nyt hyvä taloudellinen porkkana käyttää nykyistä enemmän vanhempainvapaata. Kun isät lisäävät osuuttaan vanhempainvapaan käytöstä, tasoittuvat työnantajien perhekustannukset tätäkin kautta. Mirja Janéruksen mukaan SAK:n seuraava tavoite on palkallisen äitiysvapaan saaminen kaikkiin työehtosopimuksiin. Toistaiseksi palkallinen vapaa puuttuu naisvaltaisten yksityisten palvelualojen työehtosopimuksista. Palvelualoilla työskentelevien naisten taloudellinen tilanne kuitenkin paranee jo nyt, kun äitiyspäivärahaa korotetaan. Jatkossa sairausvakuutus korvaa perhevapaalla olevan vanhemman vuosiloma-ajan palkan työnantajalle kokonaan, sillä korvauksen piiriin tulee palkan lisäksi lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Uudistus rahoitetaan korottamalla työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksua 0,04 prosenttia. Työnantajat kustantavat yhteisvastuullisesti omasta pussistaan työnantajille suoritettavat vuosilomakustannusten korvaukset. Valtion piikkin menevät kustannukset, jotka syntyvät eräistä muista samaan aikaan toteutettavista perhevapaiden uudistuksista. Muun muassa adoptiovanhempien vanhempain- vapaan pituutta lisätään 200 päivään, isän ns. bonusvapaan käyttöä joustavoitetaan ja etävanhemmalle tulee oikeus sairaan lapsen hoitoon. Kaikkiaan nyt päätetyt perhevapaita koskevat uudistukset lisäävät sairausvakuutuksen menoja 60 miljoonalla eurolla vuodessa. PIRJO PAJUNEN 23 24 4/06 Leena Louhivaara SAK:n Lauri Lyly: Tilaajavastuulaki saatava nopeasti työpaikkojen käyttöön lisuus asettaa työn tilaajan tai teettäjän selkeään osavastuuseen reilujen pelisääntöjen ylläpitämisestä. Laki parantaa myös luottamushenkilöiden mahdollisuuksia saada tietoja ulkopuolisen työvoiman työehdoista, työvoiman määristä ja työskentelystä. Lain valvonnassa ja sanktioiden asettamisessa avainasema on työsuojelupiireillä. Niille on nyt varattu 12 uutta virkaa. Lauri Lyly pitää uusia virkoja erittäin myönteisenä asiana. – Valtiovalta on toiminut ripeästi ja osoittaa näin konkreettisesti, että valtionkin etujen mukaista on, että asiat hoituvat työelämässä lakien ja sopi- musten mukaisesti, Lyly toteaa. Tilaajan vastuun kasvattaminen oli yksi SAK:n kärkitavoitteista viime tupo-kierroksella. Lakia valmisteltiin kolmikantaisessa Ulteva 2 -työryhmässä, joka teki esityksen tilaajavastuulaista yksimielisesti. Hallituksen on määrä antaa lakiesitys eduskunnalle huomenna perjantaina. – Laki pitäisi saada mahdollisimman nopeasti työpaikkojen hyötykäyttöön. Toivon eduskunnan käsittelevän ja hyväksyvän hallituksen lakiesityksen mahdollisimman nopealla aikataululla, Lyly sanoo. 4/06 ■ – Hallituksen lakiesitys tilaajan vastuusta on merkittävä askel kohti reilumpia työelämän pelisääntöjä. Uudesta laista hyötyvät kaikki osapuolet: työntekijät saavat oikean palkan, rehelliset työnantajat reilut kilpailuedellytykset ja yhteiskunta asianmukaiset vero- ja sosiaaliturvamaksut, sanoo SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly. Tilaajan vastuuta koskevan lakiesityksen mukaan työn tilaajan tai teettäjän on selvitettävä, että alihankkija tai vuokrayritys on hoitanut ja hoitaa työsuhteisiin liittyvät velvoitteensa. Lylyn mukaan tämä selvitysvelvol- SAK/viestintä 25 Tulisiko työturvallisuuskortti ottaa käyttöön ilmailualalla? Markus Berg 4/06 Tulityökortti on yleisölle tuttu. Työpaikalla ei palovaaraa aiheuttavia tulitöitä saa tehdä ilman tätä korttia. Työturvallisuuskortti vaaditaan jo useimmissa suurissa työpaikoissa. Seuraako ilmailuala perässä? 26 ■ Vuonna 1987 syttyneistä tulipaloista noin kolmannes syttyi tulitöiden seurauksena. Tilanne oli vakuutusyhtiöiden mielestä sietämätön, ja tämän seurauksena syntyi tulityökoulutus, jonka suorittamisesta työntekijä saa tulityökortin. Tänä päivänä tulitöistä johtuvat tulipalot ovat noin 10% vuoden 1987 määrästä. Tulityökortti on saanut aikaan suuren muutoksen, mikä tietenkin ilahduttaa tulipaloista korvauksia mak- savia vakuutusyhtiöitä ja varmaankin monia teollisuusyritysten toimitusjohtajia, kun toimitilat eivät haihdu savuna ilmaan. Kortin hyöty on siis kiistaton. Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskortti on syntynyt Pohjois-Suomen suurten työnantajien työsuojelupäälliköiden sekä työsuojelupiirin tarkastajan huomattua, että samoja asioita koulutetaan samoille urakoitsijoille, jotka kiertävät tehtaas- MARKUS BERG Lentoasema on työpaikka, jossa työskentelee usean yrityksen työntekijöitä. Työturvallisuuskortti olisi hyvä vaatia kaikilta työntekijöiltä. Työturvallisuuskortti ■ Työturvallisuuden kehittämiseksi teollisuuden yhteisillä työpaikoilla on kehitetty valtakunnallinen menettelytapa, josta käytetään nimeä työturvallisuuskorttikoulutus. Työturvallisuuskortin käyttöönotto ei ole yrityksille pakollista. Useat tilaajayritykset tulevat kuitenkin vuoden 2005 alusta edellyttämään alihankkijoidensa työntekijöiltä työturvallisuuskortin. Korttikoulutus ei korvaa työpaikkakohtaista perehdyttämistä. Työturvallisuuskorttijärjestelmää hallinnoi Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Työturvallisuuskorttikurssi Työturvallisuuskorttikurssi on tarkoitettu erityisesti yhteisillä työpaikoilla töitä tekeville henkilöille. Kurssi on yhden päivän mittainen ja siihen liittyy kirjallinen koe. Kurssin hyväksyttä- västä suorittamisesta myönnetään työturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. Kurssin toteutuksesta vastaa turvallisuuskortin kouluttajakoulutuksen suorittanut kurssinjohtaja. Kurssin suorittaneella • on perustiedot työympäristön vaarojen tunnistamiseen • on tiedot työsuojelun yleisistä periaatteista ja yhteistoiminnasta yhteisillä työpaikoilla • on perusvalmiudet omaksua työpaikka- ja työtehtäväkohtainen perehdyttäminen Työturvallisuuskorttikursseista saa tietoa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä SPEK, puh. (09) 476 112, www. spek.fi/koulutus 4/06 Työsuojeluasiamies Pekka Siljalan mielestä asenne ja työtapojen huomioiminen ovat turvallisuuden takeita ja työturvallisuuskortti muokkaa osaltaan työntekijöiden asenteita turvalliseen työskentelyyn. ABB Service:n maakalustokorjaamolla kaikilla työntekijöillä on työturvallisuuskortti. Pisin työtapaturmaton jakso on ollut 1240 päivää. Ari Miettinen ta toiseen. Syntyi idea työsuojelupassista, joka vähentäisi turhaa koulutusta. Tällä hetkellä vuonna 2003 käyttöön otettuja työturvallisuuskortteja on myönnetty yli 200 000 kappaletta, ja määrä kasvaa koko ajan. Kortin edellyttämä koulutus kestää yhden työpäivän, ja kurssipäivän päätteeksi järjestetään kurssilaisille tentti. Useat suuret työnantajat vaativat kaikilta omilta työntekijöiltään sekä kaikilta urakoitsijoilta ja jopa ammattikouluopiskelijoilta työturvallisuuskorttia. Kortin puuttuminen tarkoittaa näillä työpaikoilla sitä, etteivät tehtaan portit aukene. Kortti on siis ehdoton edellytys työnteolle. Työnantaja tietää, että työmaalle tuleva työntekijä tai opiskelija, joilla on työturvallisuuskortti, hallitsevat työturvallisuuden välttämättömät perusasiat, esimerkiksi sen, ettei tikkailta saa tehdä työtä. Korttikoulutus ei koskaan kuitenkaan poista työnantajan velvollisuutta työpaikkakohtaiseen perehdyttämisen ja opastukseen. Työturvallisuuskortti vaaditaan jo useimmissa suurissa työpaikoissa. Seuraako ilmailuala perässä? Työturvallisuuskeskus www.tyoturva.fi 27 Markus Berg Kirjan esittely keräsi paikalle paljon ilmailutekniikasta kiinnostuneita. 4/06 Sähköä ilmassa Finnairin avioniikkahuollon kehitys 1923–2003 Sähköä ilmassa -kirjan julkistamistilaisuus pidettiin kesäkuussa Ilmailumuseolla. Kirja on tarkoitettu kaikille lentokoneen huoltotoiminnasta ja Finnair Oyj:n historiasta kiinnostuneille. 28 ■ Sähköä ilmassa -kirjassa käsitellään avioniikkajärjestelmien ja -laitteiden kehitystä ja huoltoa seitsemän vuosikymmenen ajalta Aero O/Y:n ensimmäisestä Junkers-13F -koneesta Finnairin uuteen Airbus 320 -laivastoon saakka. kustelua aiheuttanut hanke, joka kesti vuosikausia. Muutos oli merkittävä, sillä sen myötä elektroniikka-, radio-, sähkö- ja mittarimies -nimitykset katosivat kielenkäytöstä. Käyttöön otettiin nimitys avioniikka-asentaja. Lauri Lampi esittelemässä kokoamaansa kirjaa. Työyhteisöjen historiaa Finnairin avioniikkalaitteiden huollon katsotaan alkaneen 1932, kun tehtävään palkattiin Adolf Drufva. Sitä ennen laitteet lähetettiin Ruotsiin korjattavaksi. Drufvan tultua taloon siirtyivät kaikki mittari- ja radiotyöt hänen vastuulleen. Kirjassa kerrotaan, miten vuosien mittaan organisoitiin mittari- ja radiokorjaamon, lentokonehuollon, lentokonekorjaamon ja teknisen toimiston toiminta. Lähdettiin aivan tyhjästä. Ei ollut huoltojärjestelmiä, -ohjeita, kokeilulaitteita, varastoja, koulutusta jne. Aina toiminta ei sujunut ongelmitta. Osastojen tai henkilöiden väliset ristiriidat aiheuttivat joskus vaikeuksia. Näitäkin asioita tuodaan kirjassa esille. Myös vähättelevä suhtautuminen avioniikkaan aiheutti ristiriitoja. Sähkö- mittari- ja radioryhmien yhdistäminen lentokonekorjaamolla ja lentokonehuollossa oli paljon kes- Finnairin tekniikan saavutuksia Finnair on ollut monessa asiassa edelläkävijänä. Tähän on antanut mahdollisuuden tekniikan henkilökunnan korkea ammattitaito. Finnair on ollut ensiasiakkaana monen konetyypin kohdalla: Caravelle, MD-83, MD-87, ATR-42 ja -72 ja MD-11 lensivät kaikki ensimmäiseksi Finnairin reiteillä. Koneisiin tehtiin myös paljon muutoksia Finnairin toimiessa ikään kuin valmistajatehtaan koekaniinina. Yhtiö sai näin laivastoonsa uudenaikaisia järjestelmiä kohtuukustannuksin. Muutostöistä kirjassa mainitaan avioniikkajärjestelmien asennukset Caravelle-koneisiin. Autoland-asennukset toteutettiin sekä Finnairin että Air Interin laivastoihin. Finnair teki ensimmäisenä matkustajalentoyhtiönä DC-8 koneisiin inertiasuunnistusasennuksen. DC-10 koneisiin tehtiin PMS-asennus, MD-80 –koneisiin EFIS ja myöhemmin vielä FMS-asennukset. Sähköä ilmassa -kirja kertaa Finnairin avioniikan kehitystä eri konetyyppien tulon ja avioniikkalaitteiden kehityksen kautta. Toisaalta se esittelee monia alan ammattilaisia. Toki moni tekniikan korjaamo jää mainitsematta. Kirjassa on 247 sivua ja siinä on varsin runsas kuvitus. Sitä on saatavissa Ilmailumuseosta 40 euron hintaan. Lauri Lampi ja kirjan toimituskunta ovat tehneet arvokkaan työn tallentamalla suomalaista ilmailuhistoriaa yhdeltä tärkeältä osalta. Toivottavasti myös tulevina vuosina arvostetaan Finnairin tekniikan korkeaa ammattitaitoa. 4/06 Avioniikan kehitys Lennonsuoritusta ohjaava laitteisto, avioniikka, eli ilmailuelektroniikka, on tekniikan kehittyessä saanut yhä keskeisemmän roolin lentokoneen huollossa. Avioniikaksi kutsutaan lentokonekorjauksessa kaikkea, mihin liittyy instrumentointia ja elektroniikkaa. Sana on lyhenne englanninkielisestä termistä aviation electronics, joka lyhennetään usein ”avionics”. Lentoyhtiö Aeron aikoina laitteista käytettiin nimityksiä mittari-, radio- ja sähkölaitteet. Työntekijät olivat vastaavasti mittari-, radio- ja sähkömiehiä. Vuonna 1924 hankitussa Junkerskoneessa oli avioniikkavarustuksena käynnistymis- ja sytytysjärjestelmään kuuluvat laitteet, lentovalot, sähköjärjestelmien latausgeneraattori, latausrele ja akkumulaattori. Radiolaitteita ei tässä tyypissä ollut, sillä vasta myöhempinä vuosina Junkers-F 13 koneisiin asennettiin pitkäaaltolähetin ja vastaanotin. Yhteydenpito tapahtui sähkötyksellä. Kehitys noin 80 vuodessa on ollut huima. Finnairin Airbus 320 koneet ovat täynnä avioniikkalaitteita. Konetyyppi on yhden kehityskaaren virstanpylväs. Kyseessä on Finnairin ensimmäinen fly by wire -rakenteeseen perustuva konetyyppi. Ohjausliikkeet eivät välity ohjaamosta koneen lentopinnoille vaijereilla, vaan toiminnot toteutuvat sähkökaapelien välityksellä, ”fly by wire”. Markus Berg Lentokonetekniikan kehityksen ohella kirjan kautta avautuu myös kuva eräästä työyhteisöstä saavutuksineen ja persoonallisuuksineen. Siinä esitellään suuri joukko alan ammattilaisia ja kerrotaan heidän työstään yhtiössä. Julkaisun on koonnut yhtiössä vuosina 1949–1985 työskennellyt Lauri Lampi ja sen on toimittanut Ulla Anttonen. Sen toimituskuntaan ovat kuuluneet Mikko Koskentalo, Hannu Saarikivi, Olavi Uotila ja Risto Vanhanen. PEKKA KAINULAINEN Jutussa on vapaasti referoitu ”Sähköä ilmassa, Finnairin avioniikkahuollon kehitys 1923–2003” -kirjaa. 29 30 4/06 Työntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuuden parantaminen kaipaavat parempaa johtamista puutu luovia yksilöitä vaan luovia työolosuhteita. – Pitkällä tähtäimellä yrityksen menestyminen riippuu viidestä tekijästä. Ensiksi on oltava osaava henkilöstö ja johto. Toiseksi tarvitaan kannustava ja innostava ilmapiiri. Lisäksi tarvitaan uudistumista ja pysymistä markkinoiden kehityksessä mukana, innovaatioita tuotteisiin ja prosesseihin sekä hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Näiden asioiden johtaminen on ensisijaisen tärkeää. Siksi peräänkuulutan nykyistä parempaa johtamiskulttuuria ja nimenomaan parempaa henkilöstöjohtamista. – Suomea ja koko EU:ta koskeva väestön vanheneminen ja sitä kautta heikkenevä huoltosuhde asettavat työn tuottavuuden entistä tärkeämpään rooliin. Mutta jotta toivottava ketju työolosuhteiden parantamisesta lähtien ja päätyen pelivaraksi hyvinvointivaltion kehittämisessä toteutuisi, tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, jossa keskeiset osapuolet ovat sitoutuneet koko prosessiin alus- ta loppuun. Tätä konseptia uskaltaa suositella koko EU:lle, etenkin kun sen julkilausuttu tavoite Lissabonin strategiassa on kehittyä maailman kilpailukykyisemmäksi talousalueeksi. – Hyvin toimivat työorganisaatiot ovat kilpailutilanteessa etulyöntiasemassa. Usein ne saavat työvoimaa myös silloin, kun muut huutavat työvoimapulaa. Olisikin syytä miettiä, mitä keinoja olisi käytettävissä johtamisen parantamiseksi. Olisiko mahdollista kolmikantaisesti valmistella erityisesti PK-sektorille suunnattuja ihmisjohtamistaitojen koulutuspaketteja osana uutta kansallista työelämän kehittämisstrategiaa. 4/06 ■ – Olen ehdottanut, että Suomessa rakennettaisiin uusi kansallinen työelämän kehittämisstrategia, jossa yhdistyvät uuden teknologian soveltaminen, osaamisen parantaminen, sosiaaliset innovaatiot, hyvä johtaminen, muutosturvallisuus ja työhyvinvointi. Tämä olisi otettava mukaan tulevaan hallitusohjelmaan poikkihallinnollisena työelämän kehittämishankkeena. Yksi keino edistää työelämän teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden samanaikaista levittämistä olisi Tykesin ja Tekesin yhteistyön syventäminen ja tehostaminen. – Ammattiyhdistysliike haluaa olla mukana kehittämässä entistä tuottavampaa työelämää, mutta sen on perustuttava ihmisen kunnioittamiselle. Tämän takia työelämän pelisääntöjä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Vain hyvinvoiva ihminen kykenee kehittämään työn tuottavuutta kestävällä tavalla. Myös luovuudella on tärkeä merkitys tuottavuudestakin puhuttaessa. On helppo yhtyä professori Kari Uusikylän sanoihin, ettei Suomesta Leena Louhivaara SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mielestä työntekijöiden hyvinvointia ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon, kun on vaadittu työn tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. Keskiviikkona 30.8 Helsingissä eurooppalaisessa tuottavuuskonferenssissa EPC 2006:ssa puhuneen Ihalaisen mukaan kova tekninen kehittäminen ja pehmeä työelämän laadun kehittäminen eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan toisiaan tukevia ja vahvistavia elementtejä. SAK/viestintä 31 4/06 Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti! Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet. Tilaa hakemus jo tänään! Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka www.nordea.fi, soittamalla Nordea Asiakaspalveluun jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnos- 0200 3000 (pvm) ma–pe klo 8–20 ja Nordean konttoreista. toillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan. Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme monipuolisia MasterCard-palveluja. 32 * Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esimerkiksi 10,67 % (08/06), on todellinen vuosikorko 13,67 % (1,14 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60 €. Työntekijöiden oikeudet kirjattu Asemin päätöksiin Studio Blick, Janne Mikkilä Noin joka neljäs työssä sattunut tapaturma kohdistuu sormiin tai käsiin. Puutteellinen käsien suojaus aiheuttaa tapaturmien lisäksi lievempiä, jokapäiväisiä harmeja. Ministeri Filatov on tyytyväinen Asem-kokouksen työelämää koskeviin päätöksiin. tulee tehdä laajalla rintamalla. Etenkin ay-liikkeen on oltava tässä suhteessa valppaana. Helsingin kokouksessa hyväksyttiin myös julistus Asemin tulevaisuudesta sekä ympäristöasiakirja. Myös tulevaisuusjulistuksessa ja sen liitteessä on todettu työmarkkinajärjestöjen mahdollisuus tulla mukaan Asem-prosessiin. SAK:n kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen sanoo, että Helsingin kokous otti merkittävän ja historiallisen askeleen, sillä työntekijän oikeudet on nyt ensimmäisen kerran kirjattu näin selkeästi Asemin päätöksiin. Toinen suuri edistysaskel on hänen mielestään päätös siitä, että työmarkkinajärjestöt voivat jatkossa osallistua työministereiden kokouksiin. Valkonen arvelee, että tulevaisuudessa tullaan eri yhteyksissä useinkin viittamaan Helsingin päätöksiin. SAK/viestintä ■ Kädet ovat arvokkain ja monikäyttöisin työkalumme työssä, kotona ja vapaa-aikana. Tämän vuoksi ne ovat myös usein alttiina erilaisille vaaroille. Menettäessämme tasapainomme tai kaatuessamme ojennamme kätemme vaistomaisesti suojaamaan kasvoja, kaulaa, päätä tai rintaa. Kuumuus, koneet, sähkö, terävät esineet ja kemikaalit uhkaavat käsiä ja niiden terveyttä. Tilastojen mukaan noin joka neljäs työssä sattunut tapaturma tai työstä aiheutunut ammattitauti kohdistuu käsiin. Erityisesti sormet ovat vaarassa. Useat kämmeniin ja sormiin kohdistuvista tapaturmista johtavat yli viikon työstä poissaoloon. Käsitapaturman yleisin syy on käden osuminen terään tai teräväreunaiseen materiaaliin, toiseksi yleisin puristuminen ja ruhjoutuminen esimerkiksi liikkuvan koneenosan väliin. Tavallisimpia tapaturmien aiheuttamia käsivaurioita ovat ruhjevammat, musertumat, hiertymät ja pintavammat, viilto- ja leikkuuhaavat, lämpö- ja palovammat sekä kemikaalien aiheuttamat syöpymät. Asianmukaiset työvälineet, turvalliset työmenetelmät ja henkilöstön koulutus ovat turvallisuuden peruspilareita. Myös oikeantyyppinen suojautuminen on tärkeää. 4/06 ■ Asian ja Euroopan huippukokouksen puheenjohtajan päätelmiin on kirjattu työntekijöiden oikeuksien puolustaminen. Näiden oikeuksien toteutumista pidetään jopa olennaisen tärkeinä kestävän yhteiskunta- ja talouselämän kannalta. Asem-kokouksen puheenjohtajan loppuyhteenvedossa tähdennetään myös ensimmäisen työministereiden kokouksen merkitystä. Kokouksia on nyt virallisestikin päätetty jatkaa ja niihin kutsutaan myös työmarkkinajärjestöjen edustajat. Seuraava työministereiden kokous järjestetään Indonesiassa kahden vuoden kuluttua, vuonna 2008. Maanantaina 11. syyskuuta päättyneen Asem-huippukokouksen päätösasiakirjassa valtioiden johtajat pitävät myös globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista tärkeänä. Lisäksi tuottava ja ihmisarvoinen tai säällinen työ, kaikkien työntekijöiden oikeuksien puolustaminen ja yhteiskunnallinen koheesio ovat olennaisen tärkeitä kestävän kehityksen kannalta. Työministeri Tarja Filatov on tyytyväinen Asem-maiden johtajien työelämää koskeviin päätöksiin. Hän sanookin, että työministereiden kokouksesta on nyt kirjattu Helsingin päätösasiakirjoihin työelämän perusasioita. Ennen kaikkea tärkeää on ihmisarvoisen ja säällisen työn kirjaaminen. Filatov korostaa myös, että työmarkkinajärjestöjen tai sosiaalipartnereiden tarkoituksenmukaisen roolin löytyminen Asem-prosessiin on arvokas asia. Etenkin Aasian maissa asialla voi olla arvaamattoman suuri merkitys. Filatov pitää erittäin tärkeänä sitä, että Helsingin kokouksen päätösten toteutumista seurataan huolellisesti. Hän korostaakin, että Asemilla ei ole sovittua seurantaprosessia, siksi työtä Käsien suojaus kannattaa! Työterveyslaitos www.ttl.fi/internet/suomi/ 33 Taloussihteeri ja työympäristösihteeri valittu 4/06 ■ Ilmailualan Unioni IAU:n toimistosta lähtevät eläkkeelle ensi vuonna taloudenhoitaja Olli Kaivanto ja sopimussihteeri Tuomo Oksanen. IAU: n hallituksen päätöksen mukaisesti tulevaisuudessa luovutaan nykyisen kaltaisesta taloudenhoitajan tehtävästä ja se muutetaan taloussihteerin tehtäväksi, samoin päätettiin muuttaa toisen sopimussihteerin tehtävä työympäristösihteerin tehtäväksi. Uuden taloussihteerin tehtäviin kuuluu hoitaa liiton laskuliikenteeseen, palkkahallintoon ja omaisuu- denhoitoon liittyvät asiat sekä pitää yhteyttä kirjanpidon ja taloushallinnon hoitotahoon. Hän myös hoitaa liiton jäsenrekisterin sekä toimii atkyhdyshenkilönä. Tulevan työympäristösihteerin tehtävänä on kehittää ja tukea liittomme sopimusalan työyhteisöjen työsuojelutoimintaa ja sosiaaliasioiden hoitamista. Hän toimii työsuojeluvaltuutettujen yhdyshenkilönä liitossamme. Työympäristösihteeri osallistuu liittomme työehtosopimusneuvotteluihin sekä edunvalvontavaliokunnan toimintaan. Tehtäviin tuttuja henkilöitä IAU:n hallitus valitsi 5.9.2006 kokouksessaan henkilöt liiton taloussihteerin ja työympäristösihteerin tehtäviin. Taloussihteeriksi valittiin Ari Miettinen ja työympäristösihteeriksi Pekka Kainulainen. Molemmat valitut ovat pitkäaikaisia ay-aktiiveja liitossamme. Taloussihteeriksi valittu Ari Miettinen on tällä hetkellä Northport Oy: ssä työskentelevä rampjärjestelymies. Hän on 50-vuotias ja asuu Espoossa. Ari on toiminut mm. työosastonsa luottamusmiehenä, ammattiosastonsa johtokunnan jäsenenä ja pitkäaikaisena taloudenhoitajana, Finnair Oyj:n henkilöstörahaston taloudenhoitajana sekä liittomme hallituksen jäsenenä. Ari aloittaa työnsä liiton toimistossa 1.11.2006. Pekka Kainulainen, joka valittiin työympäristösihteerin tehtäviin, on 53-vuotias vantaalainen Finnair Facilities Management Oy:ssä työskentelevä lvi-asentaja, aikaisemmalta ammatiltaan lentokonesähköasentaja. Hän on aikaisemmin toiminut mm. Finnair Oyj: ssä työsuojeluvaltuutettuna, pääluottamusmiehenä, koululutussuunnittelijana ja kehittämisavustajana. Lisäksi hän on ollut aikaisemmin myös liiton työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenenä. Tällä hetkellä hän toimii Unioni-lehden toimitussihteerinä. Työympäristösihteerin työn liitossamme hän aloittaa 1.12.2006. Tervetuloa Ari ja Pekka! RAINER HAKALA puheenjohtaja 34 Korjaus ■ Viime lehdessä olleessa liiton edustajiston kokousta käsittelevässä jutussa oli kokoustaukokuvassa Ville Rintala, eikä Jari Eteläinen kuten kuvatekstissä virheellisesti todettiin. Pahoittelen virhettä. PEKKA KAINULAINEN Unioni-lehden Ilmestyminen ENNAKKOKUTSU NUMERO 5 ilmestyy 20.10. aineisto toimitukseen 2.10. Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston sääntömääräinen syyskokous pidetään Helsingissä perjantaina 17.11.2006. NUMERO 6 ilmestyy 8.12. aineisto toimitukseen 20.11. Paikka: Kuljetusliittojen talon 2. krs., Merisali, John Stenbergin ranta 6, Helsinki. Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %) Aika: Kokous alkaa klo 10.00. Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 € ½ sivua, 175 x 118 mm, 120 € 2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 € 1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 € Kokouksessa käsitellään IAU:n sääntöjen 7§ kokoukselle määrittämät asiat, sekä hallituksen kokoukselle esittämät muut asiat. IAU ry:n hallitus Ilmailualan Unioni IAU ry Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Työttömyyskassa faksi: (09) 47857 250 Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. 00100 HELSINKI sähköposti: [email protected] faksi: (09) 47857 209 kotisivut: www.iau.fi sähköposti: [email protected] Rainer Hakala Tapani Kautto Alpo Pehkonen Arto Kujala Tuomo Oksanen Olli Kaivanto Sinikka Hakala (09) 47857 220 (09) 47857 221 (09) 47857 225 (09) 47857 222 (09) 47857 223 (09) 47857 224 (09) 47857 210 Jäsenasiat Paula Seppälä [email protected] (09) 47857 200 kotisivut: www.irkatk.fi Kassanhoitaja Kassanhoitaja Kassanhoitaja Kassanjohtaja Paula Seppälä Sari Meling Mirva Virtanen Janne Becker (09) 47857 200 (09) 47857 202 (09) 47857 203 (09) 47857 201 4/06 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Liittosihteeri Sopimussihteeri Sopimussihteeri Taloudenhoitaja Toimistonhoitaja 35 ■ ■ ■ Erkki Luoto KUVAKULMA Siilit tankkaamassa talveksi energiaa. Tehkäämme mekin samoin.