Muistike - Päijät-Hämeen Dementiayhdistys RY
Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010 (kesä-syksy) Yhteystiedot Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry Hämeenkatu 9 A 23 15110 Lahti (Maakuntatalo, 5 krs.) Toimistoajat Maanantai ja perjantai klo 9-12 Puh/Fax (03) 735 1681 [email protected] www. ph-dementiayhdistys.fi Muistiluotsi-projekti Puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä Puh. 040-518 4264 Projektivastaava Eva Koskimaa [email protected] Puh. 044-504 3030 Projektityöntekijä Leea Siltala [email protected] Puh. 050-407 2254 Hallituksen sihteeri Seija Mäkelä Puh. 0440-867 710 Taloudesta vastaava/tilitoimisto Tilitoimisto Talouspro Oy Sirkka Paakkanen [email protected] Puh. (03) 878 9020 Markkinakahviemäntä Maija Prittinen Puh. (03) 751 0004 LaaVa-tukiprojekti Projektivastaava Virpi Veijanen [email protected] Puh. 044-304 3001 Projektityöntekijä Puh. 050-5696 311 Markkinakahvi-isäntä Heikki Pajunen Puh. 0400-508 781 2 Muistike 2/2010 Sisällysluettelo Tässä numerossa: Puheenjohtajalta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Päätoimittajan tervehdys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 LaaVan terveiset!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Muistiluotsin terveiset! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Muistihoitajat tutuksi! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Tutkimus tuottaa keinoja Alzheimerin . taudin hoitoon ja ehkäisyyn. . . . . . . . . . . . . . . . 13 Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen . . 16 Tippaiita. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Älytalo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Runonurkka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Aivoterveydestä arkipäivää, osa 1: Uni. . . . . . 26 Iriksen keittiössä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Aivojumppa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Tapahtumat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Vitsinurkka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Muistike – Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Jäsenmaksu 15 € / vuosi. Taitto ja kansikuva: Tuomo Veijanen. Kuvat: Stock.XCHNG Painatus: Tuoterengas, Lahti 2010 2/2010 Muistike 3 Puheenjohtaja Elämää ja erotiikkaa! Arvoisat jäsenet, olemme saaneet ihanan kesän. Elämä on puhjennut luonnossa loistoonsa ja kielot kukkiessaan tuovat erotiikan ja rakkauden tunteet itse kunkin sydämeen. On aika nauttia luonnon loistokkuuksista, ihmeistä ja sadonkorjuusta. Kuulin sienien poiminnan asiantuntijoilta, että korvasienisatoa voi jo korjata ja sato on erittäin runsas. Hyvä alku luonnon sadonkorjuulle. Elämme käärmeen vuotta ja muistetaan luonnossa liikkuessamme tömistellä maastoa. Kesälukemiseksi voisi suositella seuraavia kirjoja: Lisa Genova: Edelleen Alice Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö Mukavia aurinkoisia kesäpäiviä ja uintikelejä meille kaikille. Tapaamisiin syyskuun markkinakahveille omissa tiloissamme, Hämeenkatu 9. ”Muista tulla mukaan” ! Terveisin puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä 4 Muistike 2/2010 Päätoimittaja Päätoimittajan tervehdys! Jälleen on saapunut kesä. Ja erityisen ihanalta se tuntuu kylmän ja lumisen talven jälkeen. Toivottavasti saamme nauttia auringosta, leppeästä kesätuulesta ja lämpöisistä kesäsadekuuroista kesän aikana ja Suomen suvi näyttää meille parhaat puolensa. Yhdistyksen uusi nimi, PäijätHämeen Muistiyhdistys ry, ei ehtinyt lehden painoon mennessä vielä astumaan virallisesti voimaan. Uusi nimi on kuitenkin piakkoin tulossa ja varmasti syksyn aikana viimeistään saamme sen käyttöön. Uuden nimen alla toimivat kaikki vanhat tutut toiminnot, mutta toki aina pienin uudistuksin. Jäsenille yksi iso muutos on markkinakahvien siirtyminen heti syksystä Invakeskuksen tiloista, yhdistyksemme uusiin tiloihin Hämeenkadulle. Heti syksyn ensimmäisistä syyskuun markkinakahveista alkaen kahvipannu on kuumana toimistollamme ja tutut Maija ja Heikki ovat meitä luotsaamassa, tervetuloa kaikki uudet ja vanhat osallistujat! Muistike-lehti on täynnä syksyn ohjelmaa; lehden takaosan tapahtumapalsta kannattaa lukea tarkkaan ja laittaa päivämäärät ylös kalenteriin. Syksyllä vietetään mm. vanhustenviikkoa se2/2010 Muistike 5 Päätoimittaja kä muistiviikkoa ja näihin viikkoihin on pyritty tuomaan ohjelmaa mahdollisimman monipuolisesti. Uutena jutturunkona lehdessä aloitetaan Aivoterveydestä arkipäivää -palsta, jossa käymme läpi aivoterveyden peruskiviä; mitkä asiat vaikuttavat aivoterveyteen ja mitä me kaikki voimme itse tehdä aivoterveytemme hyväksi. Tämän juttusarjan aloittaa Uni. Seuraavan runon kera haluan toivottaa teille kaikille rentouttavaa kesää ja puuhakasta syksyä! Kesäterveisin Virpi ”Nauti uusia perunoita ja voita mansikoita ja makkaroita, Tee saunaan tuore vasta varpaat veteen kasta, Hakkaa liiteriin halkoja oio nurmikolla jalkoja, Ihastele poutapilviä siristele auringossa silmiä, Haista kesän tuoksut unohda turhat juoksut, Muista paljon lekotella laiturilla elämää hekotella, Mieti kivoja juttuja tapaa ystäviä ja tuttuja, Älä murehdi ötököitä vietä rauhallisia kesäöitä!” (lähde: positiivarit) 6 Muistike 2/2010 Projektit LaaVa-projektin terveiset! Työn- ja ohjelmantäyteinen talvi on takana ja aika siirtyä lomalaitumille hetkeksi! LaaVan talvi on vierähtynyt tuttujen ryhmien parissa ja uuttakin on kokeiltu. Kerran viikossa kokoontunut Muistiryhmä, jonka toiminta on perustunut Instrumental Enrichement-koulutukssa saamaamme oppiin, on ollut asiakkaiden mieleen ja innostusta ja motivaatiota on riittänyt. Ryhmä on ollut niin positiivinen kokemus, että syksyllä se jatkuu ehdottomasti. Timmit aivot on siisti juttu -kampanja on kiertänyt 7-8. luokkalaisten parissa aktiivisesti. Kuulijoina on ollut n. 250 13-14 vuotiasta 19 oppitunnilla. Kampanja on saanut hyvää palautetta. Oppitunteja jatketaan taas syksyllä aktiivisesti yhteistyökumppani Pulinapaja-hankkeen kera. Koulutusta on järjestetty kovasti niin yleisölle kuin ammattihenkilöstölle. Isona koulutuksena LaaVa järjesti huhtikuussa ammattihenkilöstölle Aivot ja Alkoholi iltapäivän, joka kokosi 130 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista kuulemaan päihdeongelman syntymisestä ja hoidosta sekä alkoholidementiasta. Lisäksi on koulutettu Lahden kaupungin kanssa yhteistyössä ko2/2010 Muistike tihoidon ja palvelutalojen henkilökuntaa aivoterveysasioissa. Yleisönä on ollut satakunta hoitajaa kuulemassa oman aivoterveyden ylläpitämisen tärkeydestä. Syksy tuo tullessaan tuttuja toimintoja työikäisenä sairastuneille ja heidän omaisilleen: vertaistukiryhmät sairastuneille ja omaisille, kuntosaliryhmä, Muistiryhmä ja virkistyspäivät. Syksyllä starttaa Pääsky-hankkeen, Muistiluotsin ja Laavan yhteisponnistuksena lisäksi kuntakierros, jossa kuntien terveyskeskuslääkäreille, hoitajilla ja työterveyshuoltojen henkilöstölle viedään tärkeää tietoa työikäisten muistihäiriöiden tunnistamisesta sekä muistisairaan kuntoutussuunnitelmasta. Timmit aivot jatkavat kiertämistä kouluilla ja tietysti ollaan mukana yhdistyksen toiminnoissa aktiivisesti. Yhtenä uudistuksena LaaVan toiminnassa on myös se, että Piritan jäädessä pois, saamme syksystä uuden kasvon joukkoomme LaaVan projektityöntekijäksi elokuun lopusta alkaen. Oikein aurinkoista ja voimaannuttavaa kesää kaikille, nähdään syksyn toiminnoissa! Terveisin Virpi 7 Projektit Kesäinen tervehdys muistiluotsista! Taas on kesä tullut ja suunnistamme kesälaitumille. Muistiluotsia on luotsattu vanhojen toimintojen kera, mutta uusiakin asioita ja toimintatapoja olemme kokeilleet. Yhtenä uutena asiana toteutimme kevättalven aikana vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen. Koulutukseen ilmoittautui 18 henkilöä, joista 15 aloitti koulutuksen ja yhdeltä koulutus keskeytyi. Osallistujia oli Heinolasta ja Lahdesta. Vapaaehtoistoimijoiden koulutuspaketti koostui viidestä 2,5 tunnin kokoontumiskerrasta, jotka pidettiin yhdistyksen toimitiloissa Hämeenkadulla. Koulutuksessa kurssilaiset saivat tietoa yhdistyksestä ja yhdistyksen projektien toiminnasta. Kurssilla käytiin läpi vapaaehtoistoiminnan sääntöjä, periaatteita, oikeuksia ja velvollisuuksia. Lääkärin luento-osuudella oli luennoitsijana geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio, joka kävi luennossaan läpi normaalia ikääntymistä ja muistisairauksia. Lisäksi kurssilla käsiteltiin muistisairauden vaikutusta toimintakykyyn, muistisairaan kohtaamista, lääkkeettömiä auttamiskeinoja ja kuntouttavaa työotetta. Myös vapaaehtoistoimi8 Muistike joiden omaa hyvinvointia ja jaksamista sekä vaikeiden tunteiden tunnistamista käsiteltiin diakoniatyöntekijä Tiina Hämäläisen luento-osuudella. Eri luento-osuuksien jälkeen kurssilaiset tekivät ryhmätöitä pienryhmissä ja ryhmätyöt purettiin yhteisessä keskustelussa. Viimeisellä kokoontumiskerralla saimme vierailijaksi yhdistyksessä pitkään vapaaehtoistyötä tehneen Maija Prittisen, joka kertoi työstään vapaaehtoisena. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoimijoiden koulutus sai erittäin hyvää palautetta. Niinpä Muistiluotsi järjestää todennäköisesti uuden koulutuksen vuoden 2011 kevättalvella. Hyvänä palautteena ja tuloksena pidämme myös sitä, että kolme henkilöä lupautui toimimaan yhdistyksessä vapaaehtoistoimijana kysynnän ja tarpeen mukaan. Muistiluotsin luotsaaminen on ollut hauskaa ja innostavaa sekä palkitsevaa. Positiivarit Ajatusten aamiainen teksti ”TUKKA PUTKELLA” sanoma sopii myös Muistiluotsin luotsaamiseen. Mitään suurta ei ole koskaan saavutettu ilman innostunutta mieltä. Ellet pysty innostumaan siitä mitä teet, on syytä huolestua – jotakin on 2/2010 Projektit pahasti pielessä. Kilpaile itsesi kanssa; käy päättäväiseen hyökkäykseen oman ennätyksesi rikkomisessa. Kukaan ei pysty säilyttämään innostustaan automaattisesti. Kun olet innostunut, päiväsi kuluvat nopeammin. Saat enemmän aikaiseksi ja ihmiset viihtyvät paremmin seurassasi. Vedät myös muita innostuneita ihmisiä puoleesi. He haluavat olla siellä missä tapahtuu ja on hauskaa. Ja siellä samassa osoitteessa viihtyy myös innostus. Jos joskus aiot tulla niin vanhaksi, että et usko pystyväsi innostumaan, olet tosi vanha. Älä koskaan tule ihan niin vanhaksi. Aurinkoista kesää kaikille toivotellen Muistiluotsin tytöt Eva Ja Leea KLT-kirjanpitäjä Tilitoimisto Talouspro Oy Mariankatu 8 A, 5. krs,15110 Lahti p. 03 878 9020 s f. 03 878 9010 tilitoimisto@talouspro.fi www.talouspro.fi Muistihoitajat Muistihoitajat tutuksi! Muistihoitaja Sanna Tillaeus-Äijö Nastolan ja Iitin alueelta vastasi kiperiin kysymyksiin ja jatkoi juttusarjaamme, jossa tutustutaan hieman lähemmin alueemme muistihoitajiin! Kerro vähän itsestäsi... 1 10 Olen Sanna Tillaeus-Äijö, toimin Nastolan ja Iitin muistipoliklinikoilla muistihoitajana. Olen työskennellyt jo ennen muistihoitajana toimimista muistihäiriöisten parissa. Aiempi toimeni oli Nastolassa dementiayksikkö Timontalossa, jossa toimin sairaanhoitajana ja vastaavana hoitajana. Tuona aikana alkoi Päijät-Hämeen alueelle kohdistuva muistihoitajakoulutus, johon osallistuin muistihäiriöistä kiinnostuneena oman kuntani edustajana. Koulutuksen jälkeen jatkoin vielä työtäni dementiayksikössä, mutta samalla käynnistelimme jo muistipoliklinikkatoimintaa. Viime vuoden puolella toiminta vakiintui Nastolan ja Iitin kunnissa niin, että nyt toimin ainoastaan muistihoitajan toimessa, Iitissä maanantaisin ja tiistaisin ja Nastolassa keskiviikkoisin ja torstaisin. Muistike 2/2010 Muistihoitajat Millainen on tavallinen päiväsi... 2 Normaali arki työpäiväni aikana kuluu vastaanotolla muistitutkimuksia tehden ja muistisairauksia sairastavien seurantapotilaiden parissa. Toisinaan pakkaan tarvittavan välineistön laukkuuni ja käyn tapaamassa asiakkaita heidän kodeissaan. Kotikäynteihin päädytään usein asiakkaan liikkumisen ongelmien vuoksi. Mikä sinusta on parasta... 3 Parasta työssäni ovat mukavat asiakkaat! Työn merkitys asiakkaan elämänlaadun parantamiseksi, sekä yhteiskunnallisesti tärkeänä tehtävänä, lisää myös työn mielekkyyttä. Mitkä asiat koet tärkeimpinä... 4 Pienten lasten äitinä koen tärkeänä ennalta ehkäisevässä työssä terveiden elämäntapojen, ravitsemuksen ja liikunnan merkityksen. On helpompaa oppia tekemään asiat alun pitäen oikein, kuin oppia pois vanhoista huonoista tavoista. Terveelliset elämäntavat ovat toki yhtälailla tärkeitä ikää karttuessa. Tällöin merkittäviksi nousevat kuitenkin myös elämäntapasairauksien, kuten diabeteksen, verenpainetaudin ja korkeiden kolestroli arvojen hyvä hoito ja ennaltaehkäisy. Mitä terveisiä... 5 2/2010 Toivotankin kaikille yhdistyksen jäsenille mukavia ulkoilukelejä ja mukavia hetkiä hyvän ruuan parissa! Muistike 11 * Muisti-iltamat * Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry järjestää Muistiviikon kunniaksi Muisti-iltamat lauantaina 25.9.2010 klo 14-18 Lahden Diakoniasäätiön Betel-salissa, Sibeliuksenkatu 6 B. Sisäänpääsy maksuna kerätään 5 €/henkilö, joka sisältää kahvin ja pullan. Lipputulot käytetään yhdistyksen jäsenistön virkistystoimintaan. Ohjelma klo 14.00 Tervetuloa, Yhdistyksen puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä klo 14.15 Taikuutta, Taikuri Jouko Alho klo 14.45 Kahvila aukeaa. Mahdollisuus ostaa arpoja. klo 15.30 Nauruhermojen kutkutusta: Muistiplikat, Muotinäytös ja Sketsi klo 16.30-17.30 Tanssia, musiikista vastaa Helga ja Jorma Heinonen klo 17.30 Arpajaispalkintojen arvonta * Tervetuloa * Yhteistyökumppanit Tutkimus tuottaa keinoja Alzheimerin taudin hoitoon ja ehkäisyyn Alzheimerin tauti on tärkein etenevä muistisairaus ja se on syynä henkisen suorituskyvyn heikentymiseen vähintään 70 prosentilla kaikista sairastuneista. I kä, sukutausta ja perimä ovat kaikki Alzheimerin taudin riskitekijöitä, mutta kuitenkaan ei vielä tiedetä, mikä oikeastaan käynnis2/2010 tää tautiprosessin. Väestötasolla olisi merkittävää, että Alzheimerin taudin puhkeamista pystyttäisiin viivästyttämään ja taudin pahentumista hidastamaan. Parasta toki olisi, jos Alzheimerin tautiin sairastuminen pystyttäisiin kokonaan estämään tai tauti parantamaan. Nykyään Alzheimerin tautia aletaan epäillä oireiden perusteella, mutta tauti olisi hyvä todeta jo varhaisemmassa vaiheessa. On ole- Muistike 13 Yhteistyökumppanit massa tutkimuksia, mm. aivojen magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimukset, jotka mahdollistavat taudin toteamisen jo ennen tyypillisiä muistioireita, mutta niiden luotettavuus tai saatavuus eivät ole vielä niin hyviä, että ne voitaisiin ottaa rutiininomaiseen käyttöön. Tällä hetkellä tärkeintä on osata epäillä muistisairautta ja hakeutua rohkeasti muistiselvityksiin. Alzheimerin taudin syyksi epäillään aivoihin kertyviä amyloidiproteiiniplakkeja. On tutkittu lukuisia lääkeaineita, sekä suun kautta otettavia valmisteita että rokotteita, joiden avulla näitä plakkeja on yritetty poistaa aivoista tai ehkäistä niiden muodostuminen. Valitettavasti tutkimustulokset ovat toistaiseksi olleet huonoja, sillä vaikka esimerkiksi amyloidikertymät ovat vähentyneet, jopa hävinneet aivoista, muistioireet ovat jääneet ja edenneet. Muitakin 14 Muistike sairauden kulkua muuttavia Alzheimer-lääkkeitä on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet pettymyksiä. V enäjällä on tutkittu aiemmin allergialääkkeenä tunnettua dimebonia, joka oli hyvin siedetty ja vaikutti parantavan sekä muistia että toimintakykyä, mutta josta kuitenkin tarvitaan lisätutkimuksia länsimaisissa tutkimusolosuhteissa. Tällä hetkellä Alzheimerin taudin oireenmukaiseen hoitoon on tarjolla neljä eri lääkeainetta, kolme eri kolinesteraasin estäjää ja memantiini. Ne kaikki ovat yksinään käytettyinä tutkimusten mukaan tehokkaita, mutta käytännössä niiden vaikutus on usein melko vaatimaton. Eri mekanismeilla vaikuttavien lääkkeiden yhdistäminen saattaisi toimia paremmin, ja onkin näyttöä, että yhdistelmähoitoa saaneilla potilailla ajattelun ja itsenäisen toimintakyvyn heiken2/2010 Yhteistyökumppanit tyminen oli hitaampaa kuin vain yhtä lääkeainetta saaneilla. T erveillä elintavoilla on monia yleisesti tunnettuja hyödyllisiä vaikutuksia terveydelle, ja laajat väestötutkimukset ovat osoittaneet, että elintavoilla ja perinteisillä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöillä on merkittävä vaikutus myös Alzheimerin taudin kehittymiselle. Lihavuus, korkea kolesteroli, koholla oleva verenpaine, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja vähäinen kalarasvojen ja antioksidanttien määrä ravinnossa lisäävät Alzheimerin taudin riskiä. Jos näihin tekijöihin ei puututa aktiivisesti keski-iässä, lisääntyy sairastumisriski vanhuudessa moninkertaiseksi. Aktiivinen elämänote, aivojen käyttäminen, mieluisat virikkeet, riittävä lepo, fyysisen kunnon ylläpito, hyvä ravitsemus, elämänilo ja 2/2010 positiivisuus puolestaan suojaavat aivoja. Muiden sairauksien, etenkin verenpainetaudin ja diabeteksen asianmukainen hoito, ylläpitävät myös aivoterveyttä. Muistitutkijat suhtautuvat luottavaisesti Alzheimerin taudin lääkehoidon tulevaisuuteen, vaikka toistaiseksi näköpiirissä ei ole mitään mullistavaa Alzheimerin taudin nujertamiseksi. Elintapavalinnoilla keski-iässä, jo huomattavasti ennen ensimmäistäkään muistioiretta, voidaan alentaa riskiä sairastua ja siten edistää mahdollisuutta vireämuistiseen vanhuuteen. Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri Lahden kaupunginsairaalan muistipoliklinikka, Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus -hanke Pääsky 2009–2011 Muistike 15 Yhteistyökumppanit :/ Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen tervehdyttää :) Tunteet tulevat ja menevät. Niillä on aina mukanaan tietoa meistä itsestämme. 8( :∫ Muistike ;) :D : 16 :1 E i ole olemassa kiellettyjä tunteita. Ne ovat aina oikeita minulle ja niiden tuomaa viestiä on tärkeää kuunnella. Miksi olen ärsyyntynyt? Miksi minua suututtaa? Mistä tämä alakuloinen olo on peräisin? Usein se ensimmäinen ja päällimmäinen tunne saattaa olla seurausta jostain muusta tunteesta. En ole tullut kuulluksi tai ymmärretyksi. Olen kokenut, että tarpeitani on vähätelty :( os tukahdutamme jatkuvasti tunteitamme, ne kapseloituvat meissä epämääräisiksi ahdistusmöykyiksi, joita on ajan kuluessa yhä vaikeampi tunnistaa ja ymmärtää. lO J 2/2010 Yhteistyökumppanit T 3[ unteet ovat ystäviä, eivät vihollisia. Vaikeat tunteet, kuten viha, ärsyyntyminen ja ahdistus, voivat tuntua pelottavilta, jos niitä ei ole oppinut rakentavasti ilmaisemaan. Ne saattavat vyöryä voimalla, varsinkin jos niitä on pantannut pitkään. Jos tunteita ei tunnista eikä myöskään ilmaise, ne alkavat hallita meitä. Tällöin saatamme myös toimia hallitsemattomasti itseä ja toista vahingoittaen. Jos vaikeita tunteita ei pääse käsittelemään, ne voivat ilmetä meissä myös erilaisina psykosomaattisina sairauksina. T unteiden suora ilmaiseminen ei tarkoita samaa kuin suoraan sanoa töksäyttäminen toista louka2/2010 Muistike mia tunteita voi ilmaista monella tavalla. Puhuminen hyvän ja luotettavan ystävän kanssa auttaa. Puhuminen selkiyttää omia ajatuksia. Hyvä keino on myös kirjoittaminen. Monet ovat kokeneet hyväksi maalaamisen, musiikin, halon hakkuun tai lenkkeilyn. Keinoja on monia. Tärkeää on kuitenkin tunteiden tuomien viestien kuunteleminen, ei tukahduttaminen. Tiina Hämäläinen diakoni Lahden Diakonialaitos :) T O :0 unteiden tunnistamista ja ilmaisemista voi opetella. Vaikean tunteen kohdalla voi pysähtyä ja miettiä, mistä tämä nyt oikein kertoo. Mitä siinä tilanteessa tapahtui, kun aloin suuttua? Kuka sanoi ja mitä? Tunnenko jotakin muuta? Mikä tarpeeni on jäänyt kohtaamatta ja täyttämättä? Olenko itse vähätellyt itseäni ja tarpeitani? ten. Minulla on vastuu omasta käytöksestäni. Tunteiden vastuulliseen ilmaisemiseen kuuluu aina minä-viesti. Minua suututtaa, kun sanoit niin... Minusta tuntui pahalta, kun teit näin... Toisen on helpompi ottaa sanomiseni vastaan, kun en syytä tai hauku, vaan kerron, miltä minusta tuntuu. :P tai laiminlyöty kokonaan. Koen hylätyksi tulemisen tunnetta. Suojelen itseäni ja tunnen siis vihaa. 17 Yhteistyökumppanit Tippaiita Kotihoitopalvelu Tippaiita ky on uusi päijäthämäläinen hyvinvointialan yritys: kotipalveluita ja kotisairaanhoitoa asiakkaille heidän omassa kodissaan, terveyden edistämisen näkökulmasta. Kotipalvelumme avustaa asiakkaita henkilökohtaiseen hoivaan, asumiseen ja tavanomaiseen elämään liittyvissä tehtävissä ja toiminnoissa. Kotisairaanhoitomme tarjoaa ammattitaitoista terveyden- ja sairaanhoitoa ihmisille, joiden hoito on tarkoituksenmukaista järjestää omassa kodissa. Hoidamme esimerkiksi näytteiden otot sekä terveydentilan 18 Muistike seurannat asiakkaalle turvallisessa ympäristössä, hänen omassa kodissaan. Tarjoamme myös kotiutuspalvelua sairaalasta kotiutuville. Ideologiamme mukaan terveys ja sen edistäminen on inhimillinen perusarvo. Terveyden edistäminen on 2/2010 Yhteistyökumppanit toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisen mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveyden edistäminen on myös terveydenedellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Yksilöä ja yhteisöä ei voida erottaa puhuttaessa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden edistämisestä. Yhteisö muodostuu yksilöistä ja yksilö on osa yhteisöä. Tämän me otamme huomioon toiminnassamme arjen areenoilla, ihmisten omissa yhteisöissä. Terveyden edistäminen ei ole vain yhteiskunnan palvelujärjestelmien suorittamaa työtä, vaan kaikkien elämään vaikuttavien tahojen yhteistyötä. Perustavoitteemme on asiakkaan oman suoriutuvuuden ja itsenäisyyden kohentaminen ja ylläpito. Me haluamme tarkastella ter2/2010 veyttä kokonaisvaltaisesti, ei vain parantavasta näkökulmasta. Sairaanhoitajanamme toimii Janne Karvonen sairaanhoitaja amk, Terveyden edistämisen Yamk. Hänellä on kokemusta mm. ensihoidosta Phpela:lta (hoitotason velvoitteet) sekä nykyisestä toimestaan PHSOTEY:n ensihoito- ja päivystyskeskuksesta. Kotipalveluista vastaa allekirjoittanut Elina Karvonen, kotityöpalveluiden koulutusohjelma Koulutuskeskus Salpaus. Olemme PalveluSantran jäsen, ja meidät on hyväksytty Palvelusetelituottajaksi Lahden, Nastolan, Hollolan ja Asikkalan alueilla. Teemme yhteistyötä mm. Päijät-Hämeen Parkinson- yhdistys ry:n, PäijätHämeen Dementiayhdistys ry:n, Päijät-Hämeen AVH- yhdistys ry:n sekä Lahden Asukasyhdistys ry:n kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän nykyinen kehityssuunta tukee asiakkaiden omia toiveita saada apua ja tukea kotona selviytymisessä. Sosiaalipalveluissa joudutaan miettimään uusia toteuttamistapoja väestön ikääntyessä, palveluiden tarpeen kasvaessa ja kuntien verotulojen pienentyessä. Yhtälö on vaikea, koska jo edellisen laman aikana sosiaalialan resurssit vedettiin minimiin. Muistike 19 Yhteistyökumppanit Tämän päivän ikääntynyt väestö ei ehkä tarvitsekaan niin paljon palveluita tulevaisuudessa. Suomalaiset, mukaan luettuna päijäthämäläiset elävät entistä pidempään ja aiempaa terveempinä. Eliniän pidentyminen ja terveyden paraneminen vähentävät etenkin laitoshoidon tarvetta, jota tarvitaan enää vain viimeisinä elinvuosina. Tutkimukset kertovat siitä, että aiemmin kuolevat vanhukset sairastavat usein pidempään ja tarvitsevatkin sairaalan tai laitoshoidon palveluita, kun taas pidempi ikäiset eivät puolestaan välttämättä tarvitse niitä ollenkaan. Tutkimustuloksista käykin ilmi että, erityisesti terveyttä edistävien kotihoitopalveluiden tarve kasvaa tulevaisuudessa. Kotihoitopalveluiden turvin ikäihmiset selviävät pidempään kotona poissa sairaaloista ja laitoksista. Kotona asuminen pidentää omatoimista elinikää, koska ihminen hallitsee itse omaa elämäänsä. Kotihoito on yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja kokemista! Sairaanhoitoa, henkilökohtaista hoivaa ja arkisen elämän apua. Lisää palveluista ja hoivatuotteista www.tippaiita.fi p. 044 275 4745 Yhteistyökumppanit Älytalo – turvallinen, esteetön ja viihtyisä koti Lahden vanhusten asuntosäätiön tehtävänä on ollut jo vuodesta 1963 tuottaa ikääntyneille sopivaa asumista Lahden kaupungissa. A ika on tuonut uusia määrityksiä sille, mikä on ikääntyvän asumisympäristössä sopivaa. Vielä vuonna 1963 mm. sisävessa oli selkeä lisäarvo monesti heikoista asuinoloista säätiön asuntoihin siir2/2010 Muistike tyville vanhuksille. Tänä päivänä korostetaan yhä enemmän ympäristön esteettömyyttä ja palvelujen läheisyyttä. Säätiö kuitenkin haluaa olla tästäkin vielä askeleen edellä. 21 Yhteistyökumppanit Paitsi palvelujen läheisyydellä ja esteettömällä rakentamisella sekä peruskorjauksella, Lahden vanhusten asuntosäätiö haluaa tehdä säätiön taloista ikäihmisiä paremmin palvelevan rakentamalla asuntoja, jotka tukevat hyvää elämää kaikissa ikääntymisen vaiheissa. Säätiö voi tukea ikääntyvän asumista kotioloissa mahdollisimman pitkään mm. oikeanlaisen teknologiaympäristön avulla. kus Wanhan Herran palvelut, kuten mm. ruokapalvelut, fysioterapia, allaskuntoutus, päivätoiminta sekä kauneuden- ja terveydenhoitopalvelut. Ä lytalon älyllä viitataan mm. kerroksen asukkaan puolesta muistavaan hissiin, turvaliesituulet- S äätiöllä vuonna 2008 alkunsa saanut hanke ”älytalo” on osa tätä tavoitetta. Taloa on rakennettu valmistumiseensa kesään 2010 asti Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) investointiavustuksen ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) korkotukilainan avulla. Älytalossa on asuntoja yhteensä 36 ja se on ensisijaisesti suunnattu lievää muistihäiriötä sairastaville henkilöille ja heidän läheisilleen. Asunnot ovat kooltaan 30 - 47 neliötä. Investointiavustus ja korkotukilaina mahdollistavat kohtuullisen vuokran (12,10 €/neliö). Älytalossa on yhteisiä tiloja kattosaunan ja kerhohuoneen verran ja sisätiloissa kulkevan yhdyskäytävän päästä löytyvät Hyvinvointikes22 Muistike 2/2010 Yhteistyökumppanit timiin, jotka sammuttavat alkaneen liesipalon sekä hyvinvointirannekkeisiin, jotka osaavat hälyttää myös silloin kun ikäihminen itse ei siihen kykene. Äly viittaa myös talon ma- 2/2010 Muistike talaenergiaominaisuuksiin, kuten vedensäästöön, ulkoseinien eristykseen ja ikkunalasien energiatehokkuuteen. Asuminen ja siihen liittyvä teknologia eivät kuitenkaan yksin riitä hyvään elämään. Siihen tarvitaan myös mielekästä toimintaa, palveluja ja yhteisöllisyyttä. Yhä enemmän tulevaisuudessa ikääntyneille tähdätyt, säädettävät ja moniaistisuuden ja sen rajoitteet huomioivat tilat suunnitellaan tuottamaan hyvinvointia asukkailleen. Säätiöllä pyritään kohti koko ikääntyvän elämänkaaren mittaista asumista. Tällöin myös tehostetumpaa hoivaa voidaan tulevaisuudessa toteuttaa palvelutaloympäristöissä, joihin tullaan jo virkeinä kuusikymppisinä. Hoivaa lisätään omassa tutussa asumisympäristössä aina tarpeen mukaan kunnon heikentyessä. Tulevissa säätiön kehittämiskohteissa tähän asiaan kiinnitetään vielä enemmän huomiota. Älytalosta sinällään tehdään tulevan rakentamisen peruslähtökohta. 23 Yhteistyökumppanit S äätiö peräänkuuluttaa toiminnassaan ikäihmisten viihtymistä, vireyttä, muistia tukevaa ja hyvinvointia edistävää ajattelua. Säätiö rakentaa asuntokantaansa keskeisille sijoille, keskittäen kokonaisuuksiksi ja keskelle palveluita, samalla kehittäen kodikkaita, viihtyisiä ja ekologisesti kestäviä ympäristöjä. Konservatiivisen ajattelun mukaan ajatellaan samalla tavalla rakentamalla säästettävän kustannuksia. Kuitenkin raikkailla asenteilla, uusilla, toimivuutta ja tulevaisuuteen suuntautuvalla teknologiaa lisäävillä elementeillä saadaan parempi lopputulos ja jopa säästetään kustannuksissa. Ja lopulta asukkaat valitsevat sen mikä toimii ja mikä ei. Sanna Mäkinen Toiminnanjohtaja Lahden vanhusten asuntosäätiö Vääksyn Kanavalla e Etelä-Päijänn nava - Vääksyn ka 766 2008 Puhelin (03) fi pa ka viljonki. www.majak nna Olemme avoi en! od vu ri pä ym - Näköalaravintola - Terassi - Hissi ravintolasaliin - A-oikeudet - Venehuoltosatama - Sammutinhuolto - Runsas lounas, meheviä pizzoja ja raikkaita salaatteja Runonurkka Yksinäisen ystäväksi Moni yhä yksinäinen. Löytymättä lähimmäinen. Vaikka suuri väkijoukko, yksinäisyys syvä loukko. Arkana on yksinäinen, seurasta pois pysyväinen; yksinoloon vetäytyvä, erillensä etäytyvä. Älä omin huolin haasta. Ne on syytä sivuun laasta. Nyt on lähimmäisen sija. Sinä olet kuuntelija. Haihtuu yksinäisen huolet, puhuen pois putoo puolet. Turha huolia on säästää. Paras on ne ulos päästää. Seurasta ei löydy sijaa. Moni kaipaa kuuntelijaa. Kumppanina kuuntelija: Siinä oisi avun sija. Älä moiti, arvostele! Myönteisyys on oiva ele! Moitiskelu mieltä kalvaa. Myötäelo on kuin salvaa. Älä vastuutasi väistä! Tue, auta lähimmäistä! Hänellä huoli, hätä. Älä häntä yksin jätä. Puhujia riittää kyllä. Puhe vain ei apuun yllä. Itsestänsä toinen haastaa, vaikka toista hätä raastaa. Pahat sanat arven saavat. Hyvä sana hoitaa haavat. Kuuntelijan paikka avoin. Tukea voit tällä tavoin. Apua näin antaessa, toisen taakkaa kantaessa, itsekin saat mielihyvän, sisimpääsi tunnon syvän. Toivo Lyyra 2/2010 Muistike 25 Aivoterveys Aivoterveydestä arkipäivää osa 1: Uni A ivojen terveydelle uni on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi jokaisen tulisi pitää hyvää huolta omasta unestaan ja ennen kaikkea varata riittävästi aikaa nukkumiselle. Kiireisessä ja tietoa tulvillaan olevassa nyky-yhteiskunnassamme unen arvo on korostunut: aivot käsittelevät yön aikana kaikkea sitä tietoa mitä on meidän eteemme 26 Muistike päivän aikana tullut. Ellei uni ole laadultaan hyvää tai sitä ei ole riittävästi, vaikutukset näkyvät aivojen toiminnassa. Uniliiton mukaan unihäiriöt ovat lisääntyneet ja jopa 700 000 suomalaista kärsii unihäiriöistä ja 10 % jatkuvasta unettomuudesta. Unettomuudella tarkoitetaan yleensä tyytymättömyyttä unen laatuun tai 2/2010 Aivoterveys pituuteen. Huonosti nukkuvan oireita voi olla mm.: • nukahtamisviive on keskimäärin yli 30 minuuttia • herääminen yleensä tai joka yö useammin kuin kaksi kertaa yössä • aamuärtyisyys • päiväaikainen väsymys • jokaöinen kuorsaaminen • pakonomaista nukahtelua päivällä. I hminen nukkuu keskimäärin 7-8 tuntia vuorokaudessa, mutta unentarve on hyvin yksilöllistä. Toiset tulevat toimeen 4-5 tunnin unilla, osa tarvitsee 9-10 tuntia unta tunteakseen itsensä levänneeksi ja virkeäksi. Univajeen katsotaan syntyvän jos nukkuu viikon aikana joka yö yli kaksi tuntia vähemmän mikä on henkilökohtainen unentarve. Aikuisen unenpuute ei aiheuta käytännössä koskaan palautumattomia aivotoiminnan muutoksia, sen vaarallisuus syntyy seurannaisvaikutuksista. Väsyneet aivot toimivat huonosti; vireystilan lasku ja päiväväsymys johtavat lisääntyneeseen onnettomuusriskiin. Unen- 2/2010 puute saattaa tutkimusten mukaan heikentää elimistön puolustusjärjestelmää ja sitä kautta lisätä infektioherkkyyttä. Unihäiriöt lisäävät myös sydän- ja verisuonitautien sairastuvuutta. Keskittymiskyky ja reagointikyky heikkenevät unen puutteesta ja tehtävien suorittaminen ja oppiminen heikentyy. Myös ennakointikyky, looginen päättely ja luova toiminta heikkenevät. Pidempään jatkunut unettomuus aiheuttaa mielialan laskua, keskittymisvaikeuksia ja yleisen toimintatarmon ja motivaation laskua. U nen aikana aivoissa luodaan aivosolujen välisiä yhteyksiä ja käsitellään päivän tapahtumia. Erityinen merkitys unella katsotaan olevan muistijälkien kiinnittymisellä: unen aikana muistijälkien aktivoituessa uudelleen analysoimaan päivän tapahtumia, säilytettäviksi valitut asiat tallentuvat säilömuistiin. Samalla kun keho lepää, myös aivot palautuvat päivän kuormituksista; aivot elpyvät unen aikana ja energiavarastot täyttyvät uutta päivää varten. Virkeyden ylläpitämiseen tarvitun unen määrä ei juuri muutu van- Muistike 27 Aivoterveys ”Kykymme laiskotella on korkealle kehittyneiden aivojemme meille antama lahja.” Erkki Kronholm, unitutkija hetessa. Yksilöllinen unentarve näyttää säilyvän läpi elämän; keskiikäinen lyhytuninen on myös lyhytuninen ikäihminen ja päinvastoin. Iäkkäät saattavat kokea päiväaikaan väsymystä useammin kuin keskiikäiset. Pienet päivätorkut ovat hyvästä, mutta ikääntyneenä yli tunnin päiväunet voivat johtaa yöunien lyhenemiseen. Yöllisten heräämisten määrässä on eroa keski-ikäisten ja iäkkäiden välillä, yhden tai parin minuutin pituiset heräämiset, yleistyvät vanhetessa. Myös unen rakenteessa ja syvyydessä tapahtuu muutoksia 28 Muistike ikääntyessä ja se voi tuoda tunteen siitä, että yöunet ovat huonompia kuin aiemmin. Ikääntyessä syvän unen vaihe lyhenee ja kevyemmän unen määrä lisääntyy, lisäksi uneen vaipumisen aika pitenee. T ilapäinen tai lyhytaikainen unettomuus ei yleensä kaipaa erityisiä tutkimuksia. Jos on uniongelmia, kannattaa pysähtyä miettimään omaa elämäntilannetta, jos on stressiä tai huolia, ne voivat valvottaa. Jos uniongelmat pitkittyvät tai vaikuttavat arkipäivän sujumiseen merkittävästi, päivisin on jatkuvasti kovin väsynyt, ärtynyt ja voimaton, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. Virpi Veijanen Lähteet: – Erkinjuntti Timo, Hietanen Marja, Kivipelto Miia, Strandberg Timo, Huovinen Maarit: Pidä aivosi kunnossa, WSOY 2009 – Soinila Seppo: Ajattele aivojasi, Duodecim 2001 – Kivelä Sirkka-Liisa: Voimavaroja unesta, Kirjapaja 2007 2/2010 Iriksen keittiössä . . . n i s i in! o l su ki i vihet v o u m s u e s n n o as opea pullatai na kesän kah a ki T N Valmista taikina kannellisessa leivontakulhossa. Mittaa: 7,5 dl vehnäjauhoja 1 dl sokeria ½ tl suolaa ½ tl leivinjauhetta 1 ½ tl kaardemummaa Sulata: 100 g voita tai margariiniä Lisää: 1 ½ dl vettä 1 ½ dl maitoa Vesi ja maito tässä järjestyksessä, muuten voi juoksettuu. Murenna 50 g hiivaa kannelliseen asiaan ja kaada voi, nesteseos hiivan päälle ja ravista. Hiiva sulaa haaleaan nesteeseen. Kaada neste kuivien aineiden päälle kulhoon, sekoita lastalla tai kauhalla tasaiseksi. Laita kansi päälle ja suhauta ilma pois. Laita astia lämpimään veteen kohoamaan. 10-15 min kuluttua kansi aukeaa itsestään ja taikina on valmis leivottavaksi. Kauli taikina, täytä haluamallasi täytteellä, kääri rullaksi ja leikkaa pulliksi. Voit myös pyöritellä pikkupullia. Voitele pullat kananmunalla, laita raesokeria päälle ja paista: pikkupullat noin 12 min, pitkot 20 min 200 astetta. Taikinasta voit valmistaa myös munkkeja tai donitseja. Valmista ne öljyssä. Suussa sulavaa nopeaa kesähyvää – Mukavaa kesää kaikille! Iris 2/2010 Muistike 29 Aivojumppa Testaa hoksottimet! Mikä sana sopii kaikkiin neljään lueteltuun sanaan? 1. PIKKU ORPO SUNNUNTAI PERHE vastaus: _____________________ 2. LAMMIKKO VUORO HANA SÄNKY vastaus: _____________________ 3. LENTO OSOITUS KORTTI LAATIKKO vastaus: _____________________ 4. KIRJA JOULU LEPO LEHTI vastaus: _____________________ 5. YÖ HALVAUS YSTÄVÄ SURU vastaus: _____________________ Oikeat vastaukset: Vastaukset: 1) Lapsi, 2) Vesi, 3) Posti, 4) Päivä, 5) Sydän 30 Muistike 2/2010 TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT Tapahtumat 2/2010 Grilli-ilta! Syksyn toiminnan aloittaa jo perinteeksi muodostunut grilli-ilta. Paikkana tänä vuonna on Joutmaja (liikeliiton maja), Joutsaarenkuja 22, Lahti. Torstaina 26.8.2010, Sauna lämpimänä klo 16.00 alkaen. Tervetuloa paistamaan makkaraa ja nauttimaan elokuisesta iltapäivästä yhdessä! Dementianeuvonta Yhdistyksen työntekijä paikalla Heinolassa syksyllä kaksi kertaa. Keskustelua ryhmässä tai henkilökohtaisesti, tule rohkeasti mukaan! 6.9.2010 klo 13-14 Kyläpirtti, Vanhatie 34, Heinola 8.11.2010 klo 13-14 Mustikkatupa, Marjatie 14, Heinola Muistiasioiden palvelupiste Mariankammari Yhdistyksen työntekijä paikalla Lahdessa Mariankammarilla kerran kuukaudessa. Keskustelua muistiin liittyvistä asioista, muistelua ja tietoa muistisairauksista. Ohjaajina Leea Siltala ja Eva Koskimaa. Tervetuloa! Muistike Tiistai klo 13-14.00 14.9., 12.10., 9.11. ja 14.12. Mariankatu 16, sisäpiha Muistikerho Ikäihmisille suunnattu kerho kokoontuu mukavan yhdessä olemisen ja tekemisen pariin Wanhassa Herrassa. Vetäjänä toimii Leea Siltala. Tervetuloa vanhat ja uudet osallistujat! Hyvinvointikeskus Wanha Herra, Laaksokatu 17, Lahti, Ryhmätila, 2.kerros 7.9.2010 klo 14-15.00 19.10.2010 klo 14-15.00 16.11.2010 klo 14-15.00 7.12.2010 klo 14-15.00 Markkinakahvit Yhdistyksen järjestämät markkinakahvit jatkuvat totuttuun tapaan! Uudistuksena se, että tapaamme yhdistyksen toimiston tiloissa! Tilaisuudessa mahdollisuus tavata tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin kahvin ja mukavan yhdessäolon merkeissä. Mukana vierailija joka kertoo ajankohtaisista ja mielenkiintoisista asioista. Emäntänä ihana Maija Prittinen ja isäntänä lupsakka Heikki Paju31 TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT Tapahtumat 32 nen, tervetuloa! Päijät-Hämeen Dementiayhdistyksen toimisto, Hämeenkatu 9 A 23, 5 kerros Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko, klo 12.30-14.30 Syksyn 2010 ohjelma: 1.9.2010 Hellevi Hedman-Valentin: Asiaa romanikulttuurista, IDEARIIHI kokoontuu markkinakahvien jälkeen! 6.10.2010 Helena Kolehmainen: niska-hartia-selän alueen kiputilat ja ennaltaehkäisy 3.11.2010 Suuhygienisti Milla Räsänen: Asiaa suun terveydestä 1.12.2010 Joulujuhla Työikäisenä/varhain sairastuneiden toiminta LaaVa-tukiprojekti järjestää työikäisenä/ varhain sairastuneille ja heidän omaisille vertaistukitoimintaa. Tarjolla on myös sairastuneille kuntosaliryhmä ja muistiryhmä. Teemme lisäksi tarvittaessa kotikäyntejä ja annamme ohjausta ja neuvontaa. Jos olet alle 68-vuotiaana sairastunut tai sairastuneen omainen ja olet kiinnostunut toiminnastamme, ota yhteys! Muistike Projektivastaava Virpi Veijanen 044-304 3001, projektityöntekijä 050-569 6311 Sopeutumisvalmennuskurssi Sopeutumisvalmennuskurssi on tarkoitettu 1-2 vuoden sisällä muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Tiedustelut ja tarkemmat tiedot kurssille hakemiseen, projektivastaava Eva Koskimaa puh. 044-5043030. Lahden seurakuntayhtymän Siikaniemen kurssikeskus, Siikaniementie 210 3-5.11.2010 Ensitietopäivä Ensitietopäivä on tarkoitettu lähiaikoina muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Eva Koskimaa 044-5043030 Hollolan kunnanvirasto, Virastotie 3, Hollola 20.10.2010, klo 9.30-16.00 Omaisten ja sairastuneiden vertaistukitoiminta Omaisten ja sairastuneiden ryh2/2010 TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT Tapahtumat 2/2010 mät jatkuvat Muistiluotsi-projektin vetäminä syksystä 2010. Lisäksi Lahdessa alkamassa omaisten koulutuksellinen vertaistukiryhmä, joka kokoontuu 7 kertaa syksyn 2010 aikana. Jos olet kiinnostunut tai haluat lisätietoja, ota yhteyttä Leea Siltala puh. 050-407 2254 tai Eva Koskimaa puh. 044-504 3030 Omaishoitajien ilta: kodin ensiaputilanteet Omaishoitajille järjestetään syksyllä ensiapuilta, jonka tarkoituksena on antaa perustietoa siitä miten pitää toimia kodin ensiaputilanteissa. Illan kouluttajana toimii sairaanhoitaja (AMK) Janne Karvonen Kotihoitopalvelu Tippaiita ky:stä. Ilmoittautumiset iltaan 27.8.2010 mennessä Virpi Veijanen puh. 044-304 3001. Iltaan otetaan 20 osallistujaa. Tervetuloa! Torstai 2.9.2010 klo 17-19.30 Yhdistyksen toimisto, Hämeenkatu 9 A 23, Lahti Muistiviikko Muistiviikolla, viikolla 38, järjestetään seuraavat tapahtumat: Muistike Maanantaina 20.9.2010 Avoimet ovet yhdistyksen toimistolla, Hämeenkatu 9 A 23, klo 12-16.00. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja tiloihin kahvikupposen äärelle! Tiistaina 21.9.2010 Yhdistyksen työntekijät ovat pitämässä Muistiasioiden neuvontapistettä Terveyskioskissa, joka toimii Lahden kauppakeskus Triossa, 2. krs, Lindexin ja Osuuspankin välissä. Työntekijät ovat paikalla klo 10-13. Tiistaina 21.9.2010 Muistiluento klo 12.30 Anninkammarilla, Erkontie 26, Orimattila Projektityöntekijä Leea Siltalan aiheina ovat muisti, muistisairaudet ja ennaltaehkäisy. Torstaina 23.9.2010 Yhdistyksen työntekijät ovat Lahden torilla pitämässä Muisti-infoa klo 9-11. Lauantaina 25.9.2010 Muisti-iltamat, Diakoniasäätiön Betel-salissa, Sibeliuksenkatu 6 B, Lahti klo 14-18. Ohjelmassa mm. musiikkia, tanssia, taikuutta, arvontaa ja kahvitarjoilu. Sisäänpääsy 5 €/hlö ja lipputulot käytetään yhdistyksen jäsenten virkistystoimintaan. Tervetuloa kaikki joukolla mukaan iloiseen iltapäivään! 33 TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT • TAPAHTUMAT Tapahtumat 34 Vanhusten viikko TIEDOTUKSET: Vanhusten viikolla, viikolla 40, järjestetään seuraavat tapahtumat: *** HUOMIO! Yhdistyksen toimisto suljettu kesällä ajalla 1923.7.2010! Oikein aurinkoista kesää kaikille! Maanantaina 4.10.2010 Ikäihmisten muisti-iltapäivä klo 13-15, yhdistyksen toimistolla, Hämeenkatu 9 A23, Lahti. Ohjelmassa yhdessä tekemistä; kädentaitoja, tuolijumppaa, muistijumppaa ja päiväkahvit. Iltapäivään otetaan 10 osallistujaa. Ilmoittautumiset 28.9.2010 mennessä, Leea Siltala, puh: 050-407 2254. Tiistaina 5.10.2010 klo 13-15 Muisti-iltapäivä Myrskylässä säästöpankin tiloissa, Virastotie 1. Aiheena muisti, muistisairaudet ja miten muistista voi pitää huolta. Yhdistyksen syyskokous **** Jos teillä on JÄSENMAKSU maksamatta tältä vuodelta tai jäsenmaksuun liittyviä ongelmia, olkaa rohkeasti yhteydessä Leea Siltalaan, puh. 050-407 2254! *** Muistutuksena, yhdistyksellä on äänentoistolaitteet, joita on mahdollisuus vuokrata 50 euron hintaan per vuorokausi, varauksia otetaan vastaan toimiston numerossa! *** Edelleen kovin tervetulleita ovat idea- ja aihe-ehdotukset lehteen! Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n syyskokous 28.10.2010 klo 18, yhdistyksen toimistolla, Hämeenkatu 9 A 23, Lahti. Tervetuloa! Muistike 2/2010 Vitsinurkka Päivän piristykseksi Pikku hyttynen tuli kotiin ensimmäisen lentonsa jälkeen. – Kuinkas lento sujui? kysyi äitihyttynen. – Hienosti. Ihmiset jopa taputtivat käsiään. Mikä on maailman kesyin eläin? – Hyttynen, se syö aina kädestä. Mikä on kylmyyden huippu? – Kun lintulaudallakin on vain pingviinejä. Miksi kutsutaan isoa töppäystä Pauligilla? – Juhlamokaksi 2/2010 Muistike 35 Hämeenkatu 9 A 23 15110 Lahti (Maakuntatalo, 5 krs.) Puh/Fax (03) 735 1681 [email protected] www. ph-dementiayhdistys.fi
© Copyright 2024