Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti 3/2014 17. vuosikerta 5 kysymystä Parkinsonin taudista Hermokipu piinaa monia Tiesitkö tämän Alzheimerin taudista? MS-tautia sairastava Saija Varjus Periksi ei anneta T neu EEMANA ro sair logiset aud et 2 Oma PLUS 3/2014 ❯ Pääkirjoitus Yhteispeliä Miksi Sinä syöt lääkkeitä? Syötkö lääkkeitäsi siksi, että lääkäri on käskenyt niin tehdä? Syötkö siksi, että läheisesi haluaa sinun niitä syövän? Jos vastasit näihin kysymyksiin ”kyllä”, joku voisi sanoa Sinun olevan tahdonvastaisessa hoidossa. Lääkehoidon onnistumisen avainasioita on potilaan oma motivaatio. Tutkimusten mukaan reilu kolmannes lääkehoidoista ei toteudu niin kuin lääkäri on ne potilastaan hoitaakseen suunnitellut. Syitä tähän on lukemattomia, mutta suurimmat ongelmat eivät välttämättä ole teknisiä ongelmia vaan kommunikaatioon liittyviä. Hoitohenkilökunnalta ja meiltä apteekkilaisilta jää joskus käymättä asiakkaan kanssa keskustelu siitä, miksi hänen näitä lääkkeitä loppujen lopuksi pitää syödä ja mitä hän itse siitä hyötyy. Apteekkiin saapuu usein asiakas, joka on huomattavan epävarma siitä mitä lääkäri on hänelle määrännyt ja miksi. Näiden asiakkaiden kanssa käytävä keskustelu apteekissa on avainasemassa siihen, onnistuuko heidän lääkehoitonsa suunnitellusti vai kuuluvatko he siihen kolmannekseen, jonka lääkehoito ei onnistu. Motivaatio hoidon onnistumiseen on usein pienestä kiinni. Haluamme apteekeissa olla mukana yhteistyössä muun terveydenhuollon henkilöstön kanssa tukemassa Sinun hoitomotivaatiosi kehittämistä. Mikäli Sinä olet lääkityksestäsi tai sen tarkoituksesta hiemankin epävarma, voit tulla milloin vain apteekkiin kysymään siitä lisää. Kulunut loppukesä oli ennätyslämmin. Toivottavasti tuleva syksy on kaunis ja talvi taas kylmä, ❯ Tässä lehdessä Tiesitkö tämän lääkkeistä? ................................................................ 3 Gallup.................................................................................................. 3 Saija Varjus ei anna periksi................................................................. 4 Tuoteuutiset....................................................................................... 7 Nyt meni hermot!.............................................................................. 8 Koiran epilepsia lääkityksellä kuriin ................................................ 10 Uutisia eläinmaailmasta.................................................................. 11 Paikallissivut.................................................................................... 12 Aktiiviset kädet muistavat .............................................................. 14 3/2014 Kysy apteekkarilta........................................................................... 15 Kirjoja terveydeksi........................................................................... 16 Herkkuja hyvällä omallatunnolla! ................................................... 18 5 kysymystä Parkinsonin taudista ................................................. 19 Joko olet käynyt muistitestissä? ................................................. 20 Apteekin hyllyltä: jumppakeppi .................................................... 22 Apteekkien yhteystiedot............................................................... 23 Ristikko ja sudoku.......................................................................... 23 ❯ Ajankohtaista Koonnut Pirkko Soininen Kuvat Dreamstime Suomessa 25 000 kroonista C-hepatiittia sairastavaa C-hepatiittitartunta todetaan Suomessa vuosittain 1 000–1 200 henkilöllä. C-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka tarttuu veriteitse. Tauti voi olla vuosia oireeton, mutta kroonistuessaan se aiheuttaa maksavaurioita ja voi edetä jopa maksasyöväksi. Tyypillisimmillään tauti tarttuu epähygieenisten neulojen välityksellä. Huumeneulojen lisäksi myös tatuointivälineiden hygieniaan kannattaa kiinnittää huomiota. Taudin voi saada myös itsestään riippumattomista syistä, kuten syntymän yhteydessä äidiltä, käyttämällä sairastuneen hammasharjaa tai partakonetta tai sairaalahoidossa ulkomailla verensiirron yhteydessä. ■ LÄHDE www.c-hepatiitti.fi Tatu Johansson päätoimittaja, proviisori Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy [email protected] Samspel Varför tar du dina mediciner? Gör du det för att din läkare har sagt att du skall göra det ? Tar du dem för att någon anna vill att du gör det ? Om du svarar ja på de här frågorna, kan man kanske påstå att du får vård mot din vilja.En lyckad läkemedelsvård kräver att patienten själv är motiverad att delta. Studier har visat att en tredjedel av läkemedelsbehandlingarna inte förverkligas så som läkaren har planerat för sin patient. Orsakerna till detta är många men i allmänhet är det inte fråga om tekniska problem utan problem som har med bristfällig kommunikation att göra. Det händer att varken vårdpersonalen eller apotekets personal gör klart för kunden varför han/hon egentligen skall ta sin medicin och vilken nytta han/hon har av den. Mycket ofta kommer det kunder till apoteket som inte är säkra på vad läkaren har ordinerat och varför. För dessa kunder är det av största vikt att apotekspersonalen noggrannt reder ut de oklara frågorna. I annat fall är det troligt att kunden kommer att höra till den tredjedel vars medicinering misslyckas. Att bli motierad för sin medicinering beror ofta på väldigt obetydliga detaljer. Vi på apoteken vill vara med och stöda dej och din motivation för en lyckad medicinering, tillsammans med övrig vårdpersonal. Om du är ens litet osäker på din medicinering, kan du när som helst komma till apoteket och be om råd. Sommaren som gick var rekordvarm. Hoppas hösten blir vacker och vintern kall. Tatu Johansson Chefredaktör, provisor Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy [email protected] Koira kotona saattaa ehkäistä lapsen diabetesta Suomalaistutkijat ovat ensimmäistä kertaa saaneet viitteitä siitä, että koirakontakti varhaislapsuudessa saattaa suojata nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetekselta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee yhdessä useiden suomalaisten yliopistojen ja yliopistosairaaloiden kanssa laajaa monitieteistä tutkimusta, jossa selvitetään muun muassa ympäristötekijöiden merkitystä tyypin 1 diabeteksen synnyssä. Lasten altistuminen sekä kotieläiminä pidettäville koirille ja kissoille että maatilan eläimille, kuten lehmille, hevosille ja kanoille, tutkittiin osatutkimuksessa, johon osallistui 3 000 perinnöllistä diabetesriskiä kantavaa lasta. Varhainen kontakti koiran kanssa näytti olevan ainoa tekijä, joka oli yhteydessä lapsen edenneen esidiabeteksen riskiin: riski oli pienempi niillä lapsilla, joilla oli ollut koirakontakti ensimmäisen elinvuoden aikana. Samaa tulosta ei saatu muille eläimille altistumisesta. – Nyt saatu tutkimusnäyttö koiran tyypin 1 diabetekselta suojaavasta vaikutuksesta on merkittävä. Se on kuitenkin maailmanlaajuisesti ensimmäinen tämän suuntainen tulos ja tarvitsee tuekseen lisää tutkimusnäyttöä, korostaa tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. ■ LÄHDE THL Suomalais miesten elinikä Pohjoismaiden pienin Pohjoismaisen lääkintätilastokomitean (NOMESKO) uusimman terveystilaston mukaan elinajan odote on suomalaismiehillä Pohjoismaiden matalin (77,5 vuotta) Grönlantia lukuun ottamatta (68,2 vuotta). Islannissa, Färsaarilla, Ruotsissa, Norjassa ja Suomen alueista Ahvenanmaalla miesten elinajanodote oli 2–3 vuotta korkeampi. Suomessa miesten sydän- ja verisuonitauti-, itsemurha-, tapaturma- sekä alkoholikuolleisuus olivat Pohjoismaiden korkeimmat. Sen sijaan syöpä- ja huumekuolleisuus oli vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalaisnaiset sijoittuivat paremmin. Färsaarilla naisten elinajan odote oli 84,6 vuotta, Islannissa 83,9 vuotta ja Suomessa, Norjassa sekä Ruotsissa noin 83,5 vuotta. ■ LÄHDE THL Lähetä palautetta! Voit lähettää palautetta OmaPlus-lehdestä osoitteeseen [email protected]. Samaan osoitteeseen voit laittaa myös juttuideoita ja toiveita. Kiitos! Itsemurhaluvut laskeneet Itsemurhien määrä on Suomessa laskenut merkittävästi. Siitä huolimatta itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Tämä käy ilmi OECD:n mielenterveyshankkeen raportista Making Mental Health. Itsemurhien määrä alkoi laskea vuonna 1991 ja laskusuhdanne on jatkunut siitä lähtien. Suomessa on keskitytty perusterveydenhuollon ja avohoidon kehittämiseen, mitä OECD:n raportissa pidetään hyvänä ratkaisuna. Mielenterveyden häiriöiden suuriin epäsuoriin kustannuksiin sekä hoidon tarpeen ja saatavuuden väliseen kuiluun olisi OECD:n mukaan silti kiinnitettävä enemmän huomiota. ■ LÄHDE STM Oma PLUS 3/2014 ❯Tiesitkö Tämän? 3 ❯Gallup Teksti maija Rauha kuva Dreamstime TÄRKEIMMÄT LÄHTEET APTEEKKARILIITTO, LÄÄKETEOLLISUUS RY JA FIMEA Teksti ja kuvat Pirkko Soininen Pätkiikö? Myös nuoremmilla ihmisillä muisti toisinaan pätkii ja yksityiskohdat unohtuvat. Totta ja tarua lääkkeistä Tiesitkö, miksi apteekissa udellaan, onko lääke ennestään tuttu? Entä minkä takia lääkkeiden pakkausselosteissa olevat haittojen luettelot ovat niin pitkiä? Tarkoittaako se, ettei lääke ole turvallinen? Lue tästä, niin tiedät. 1 LÄÄKKEIDEN HINNAT OVAT NOUSSEET. TARUA. Suomalaisten reseptilääkkeistään maksama hinta oli maaliskuussa 2014 liki 20 prosenttia vähemmän kuin huhtikuussa 2003. Tuolloin alkoi lääkevaihto eli reseptissä mainittu lääke on siitä alkaen ollut mahdollista vaihtaa apteekissa halvempaan vastaavaan lääkkeeseen. Tilastokeskuksen tilastoista näkyy, että esimerkiksi ruuan hinta on samana aikana noussut yli 20 prosenttia. 2 UUDET LÄÄKKEET OVAT USEIN KALLIIMPIA KUIN VANHAT. TOTTA. Moniin yleisiin vaivoihin on jo olemassa lääkitys, joten uusia lääkkeitä kehitetään myös sairauksiin, joita suhteellisen harvat sairastavat. Joskus taas lääkehoidon löytäminen yleiseenkin sairauteen, kuten Alzheimerin tautiin, on vaikeaa ja vaatii paljon tutkimusta, josta suuri osa ei johda toivottuun tulokseen. Lainsäädäntö määrää, että uudet lääkkeet pitää tutkia erittäin huolellisesti ennen markkinoille tuloa, ja nämä tutkimukset tulevat kalliiksi. Muun muassa näistä syistä uudet lääkkeet voivat olla melko hintavia. Toisaalta vertaaminen on vaikeaa, jos sairauteen ei aiemmin ole ylipäätään ollut yhtä tehokasta tai yhtä vähän haittoja aiheuttavaa lääkettä. Miten paljon terveys saa maksaa? 3 LÄÄKKEIDEN HAITTALUETTELOT OVAT PELOTTAVAN PITKIÄ. USEIN TOTTA. Haitat johtuvat siitä, että vaikka lääke tekee hyvää työtä, se vaikuttaa yleensä muuallakin kuin siellä, missä pitäisi. Lääkkeen pakkausselosteessa pitää kertoa kaikista esiin tulleista haitoista, myös erittäin harvinaisista. Siksi luettelo on usein pitkä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelästyä! Ennen kuin lääke pääsee apteekkiin, lääkeviranomainen arvioi sen hyödyt ja haitat tarkoin. Esimerkiksi syöpälääkkeelle sallitaan enemmän haittoja kuin monille muille lääkkeille, koska hoitamatta jättämisen seuraukset voivat olla erittäin vakavat. Kaikki apteekeista saatavat lääkkeet ovat turvallisia käyttää pakkausselosteen mukaisesti. Jos haittoja ilmenee, niistä tulee kertoa hoitavalle lääkärille tai apteekin henkilökunnalle. Laki velvoittaa heitä ilmoittamaan haitoista eteenpäin, ja äärimmäisessä tapauksessa lääke voidaan vetää pois myynnistä. 4 LÄÄKETEHTAAT KEHITTÄVÄT LÄÄKKEITÄ VAIN RIKKAILLE. TARUA. WHO:n mukaan kipeimmin tarvitaan uusia lääkkeitä hivin/aidsin, malarian ja tuberkuloosin hoitoon. Isot, kansainväliset lääketehtaat työskentelevät jatkuvasti löytääkseen parannuskeinoja myös näihin kehittyvissä maissa yleisiin tartuntatauteihin. 5 Välillä tulee sellaisia mustia aukkoja, että yksityiskohdat unohtuvat hetkellisesti, esimerkiksi kellonajat. Meillä on ollut suvussa Alzheimerin tautia. ■ Juho, Turku Minulla ei muisti pätki koskaan. Suvussakaan ei ole muistisairaita, joten en olisi huolissani. ■ LÄÄKETUTKIMUKSET TEHDÄÄN ISOMMISSA MAISSA. TARUA. Lääketutkimuksella on pitkät perinteet Suomessa. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa oli meneillään 27 tutkimusta, joissa uutta lääkettä testattiin potilailla, sekä 190 tutkimusta, joissa lääkettä annettiin terveille vapaaehtoisille. Suomalaisissa yliopistoissa tehdään myös paljon bio- ja lääkealan perustutkimusta, jossa etsitään sairauksien syntymekanismeja ja mahdollisia hoitoja. Suomessa on huippuosaamista esimerkiksi syöpään, diabetekseen, MS-tautiin ja keskushermostosairauksiin liittyvässä tutkimuksessa. 6 Lotta, Turku Sanna, Turku Silloin tällöin unohdan nimiä ja joitain yksityiskohtia. Yleensä sanat katoavat väsyneenä, muuten en unohtele. Suvussani ei ole ollut muistisairautta: mummo on nyt 92-vuotias ja hänellä vähän muisti pätkii, mutta se ei ole ihmekään. ■ LÄÄKETUTKIMUKSIIN KANNATTAA OSALLISTUA. TOTTA. Lääketutkimukset vievät terveydenhuoltoa eteenpäin. Tutkimuspotilaat voivat saada käyttöönsä uusia hoitoja ennen muita, ja joka tapauksessa he hyötyvät tutkimusten tuloksena olevista, entistä tehokkaammista ja turvallisemmista lääkkeistä. 7 KUN LÄÄKE ON KERRAN TUTKITTU, SE ON SIINÄ. Lääkkeitä tutkitaan ja tietoa arvioidaan uudelleen, kun syytä ilmenee. Esimerkiksi tutun särkylääkkeen, ibuprofeenin, turvallisuutta arvioidaan parhaillaan Euroopan lääkevirastossa, koska asiasta on saatu uutta tutkimustietoa. Uusi tieto koskee ibuprofeenin pitkäaikaista käyttöä isoilla annoksilla, ei tavallista, pakkausselosteen ohjeiden mukaista käyttöä. 8 TARUA. APTEEKEISSA TIEDETÄÄN LÄÄKKEISTÄ. Anneli, Turku Silloin tällöin unohtelen nimiä ja sanoja, mutta en ole siitä mitenkään huolissani. Myös tavarat ovat kotona välillä kadoksissa, mutta niin on ollut aina. Suomenkielisiä sanoja unohtelen, koska käytän kotona vain englannin kieltä. Tärkeät asiat kirjoitan paperille muistiin. ■ TOTTA. Proviisorit ja farmaseutit ovat keskittyneet opinnois- saan nimenomaan lääkealaan toisin kuin esimerkiksi lääkärit, joiden opinnot sisältävät paljon muutakin. Apteekkarilla on aina vähintään farmasian alan ylempi korkeakoulututkinto eli he ovat proviisoreita. Farmaseutit ovat suorittaneet lääkealan alemman yliopistotutkinnon. Proviisorien ja farmaseuttien tehtäviin apteekeissa kuuluu antaa lääkeneuvontaa. 9 SUOMEN UTELIAIN HENKILÖKUNTA LÖYTYY APTEEKISTA. TARUA. Kyllä joku farmaseutti tai proviisori voi olla uteliaskin, mutta kun hän pysähtyy kysymään, mitä tarkoitusta varten olet etsimässä lääkettä tai tunnetko reseptilääkkeen entuudestaan, hän ei ole pelkästään utelias. Hän toteuttaa apteekin laissa määrättyä tehtävää eli varmistaa, että osaat käyttää lääkettä oikein. Samalla hän tarjoaa mahdollisuuden kysyä lääkkeestä. Lääkärin vastaanotolla ei aina tule mieleen tai ehdi kysyä kaikkea, mitä haluaisi tietää lääkkeistä ja lääkehoidosta. Kannattaa kysyä apteekissa! ■ Tytti, Turku Muisti pätkii hetkittäin pahasti. Kotona lasten kanssa saatan rynnätä kaiken kaaoksen keskellä johonkin huoneeseen muka tekemään jotakin ja kun olen siellä, en enää muistakaan, mitä piti tehdä. ■ 4 Oma PLUS 3/2014 MS-tautia sairastaa noin suomalaista. 7000 Suomessa epilepsiaa sairastaa noin henkilöä. LÄHDE MS-Liitto MS-tauti on keskushermoston sairaus, jossa kehon puolustusjärjestelmä toimii virheellisesti ja aiheuttaa tulehduksia hermostossa. Saija Varjus sai diagnoosin vuonna 1998 eli vain kaksi vuotta tangokuningattareksi kruunaamisen jälkeen. Sairaudesta huolimatta Varjus on jatkanut musiikin ammattilaisen uraansa kuluneen 18 vuoden ajan. Saija Varjus ei anna periksi 56000 LÄHDE Epilepsialiitto Oma PLUS 3/2014 Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin ihmistä. 14000 LÄHDE Suomen Parkinson-Liitto ry 5 Migreenistä kärsii yli 500000 suomalaista. LÄHDE Suomen Migreeniyhdistys  Saija Varjus pyristeli sairautta vastaan ja yritti elää mahdollisimman normaalisti.  Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala Laulaja, tangokuningatar Saija Varjus on taistellut vuodesta 1998 lähtien MS-taudin etenemistä vastaan. Välillä oireet olivat piilossa, mutta nyt sairaus vaikeuttaa jo arjen elämää. – Periksi ei anneta, toteaa Varjus vakavasti ja vakuuttavasti, mutta sinetöi asian iloisella naurulla. K un ihminen sairastuu neurologiseen sairauteen, on hänen itsensä lisäksi lähipiirikin usein eksyksissä taudin monimuotoisuuteen sopeutumisessa. MS-tauti havaitaan yleensä nuorilla aikuisilla. Saija Varjuksen sairastuminen huomattiin vasta, kun hän oli vähän yli kolmekymmentävuotias. MS-tauti on niin sanottu autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa ihmisen keskushermostossa eli aivoissa ja selkäytimessä. Ihmisen immuunijärjestelmä puolustaa kehoa esimerkiksi haitallisilta bakteereilta. MS-tautiin sairastuneella immuunijärjestelmä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoaan vastaan. Koska sairaus ilmenee jokaisella eri tavalla, syntyy väärinkäsityksiä. Saija Varjus on esimerkiksi saanut kärsiä siitä, että hänen kuvitellaan olevan humalassa, koska sairaus vaikuttaa tasapainoon ja kävely voi olla horjuvaa. Hän joutuikin turvautumaan keikoilla jopa alkometriin osoittaakseen, että on selvä. Syyttelevä suhtautuminen loukkasi niin Varjusta itseään kuin bändiläisiäkin. Tapaukset kertovat myös paljon siitä, miten ympäristö reagoi ja tuomitsee kyselemättä. Diagnoosi 1998 Saija Varjus on kertonut jo vuosien ajan sairaudestaan ja sen etenemisestä. Hän lienee yksi tunnetuimmista MS-tautia sairastavista suomalaisista. – MS-tautia sairastaa 7 000 suomalaista. Itselläni oli ollut jo pitkään oireita, mutta niitä pidettiin esimerkiksi iskiaksena, koska ajoin moottoripyörää. Ensimmäinen varsinainen MS-tautiin liittyvä oire oli vuonna 1997 todettu näköhermontulehdus. Seuraavan vuoden tammikuussa sain MS-taudin diagnoosin. Luonteelleen tyypillisesti Varjus pyristeli sairautta vastaan ja yritti elää mahdollisimman normaalisti. Kun koirien kanssa jaksoi tehdä pitkiä metsälenkkejä, ei Varjuksesta tuntunut tarpeelliselta ottaa vastaan lääkärien määräämiä lääkkeitä. Näin hän ei esimerkiksi aloittanut interferoni-hoitoa sen voimakkaiden sivuvaikutusten takia. MS-sairaus eteneekin usein aaltoilevasti eli pahenemisvaiheet vaihtelevat ja välillä voi olla oireettomiakin kausia. Stressi laukaisi – Kymmenisen vuotta sujui suhteellisen tasaisesti, mutta vuonna 2009 olin luokanopettajan sijaisena ja tein sen lisäksi ko- 6 Oma PLUS 3/2014 ko ajan keikkoja. Myös ihmissuhteessa oli silloin raskas vaihe menossa. Stressi vaikuttaa sairauden ilmenemiseen, ja silloin huomasin käännekohdan, jolloin sairaus lähti etenemään. – Nyt näköni on huonontunut niin paljon, etten saa esimerkiksi ajaa autoa. Lukeminen on myös vaikeaa ja silmät eivät kestä pitkään tietokoneen ruudunkaan katselua. Käveleminen kuitenkin sujuu ja käyn kuntosalilla säännöllisesti treenaamassa, jotta kroppa pysyy kunnossa. Musiikin lisäksi Varjus on aina harrastanut myös kuvataiteita. Tervakoskella sijaitsevan omakotitalon yläkertaan onkin varattu oma tila maalausvälineille isoista ikkunoista lankeavan valon äärelle. Varjus maalaa mielellään isoja tauluja voimakkailla väreillä. Vakava sairaus vaikuttaa mielialaan ja MS-tautiin liittyy yhtenä mahdollisena oireena masennus. Sairauden ennakoimaton ja etenevä luonne asettaa mielialan p Maalaaminen on Saija Varjukselle tärkeä harrastus, ja kodista löytyy monia hänen töitään. Nyt maalaustelineessä on myrskyaiheinen tilaustyö. MS ei ole vaikuttanut  mitenkään lauluääneeni tai älykkyyteeni.  ❯Pikatesti koetukselle niin sairauden alussa kuin pahenemisvaiheissakin. Varjus kertoo itse masentuneensa pari vuotta sitten niin voimakkaasti, että tunsi itsetuhoisia ajatuksia. Sairaus eteni ja ero ex-miehestä lisäsi pahaa oloa. – Nyt kaikki on taas hyvin, Varjus toteaa tasapainoisen ja onnellisen oloisena. Miten asut Tervakoskella omakotitalossa. Mielipuuhasi Moni asia on mukavaa puuhailua, mutta nyt on parasta se, kun maalaan kotona. Paheesi Röökin poltto. Oletko aamu- vai iltaihminen Nautin kesäaamuista, mutta syksyn tullen menen kuin karhu talviunille. Oletko talvi- vai kesäihminen Ehdottomasti kesäihminen. Paras paikka maailmassa Oma koti. Paras paikka kotona Sänky. Millaista musiikkia kuuntelet rentoutuaksesi Kun musiikista tuli ammatti, muuttui myös musiikin kuuntelu erilaiseksi. Nyt hienointa musiikkia on hiljaisuus. Millaisen biisin olet aina halunnut esittää Koskettavan rockballadin. Mikä on mottosi, jolla jaksat eteenpäin Yrittänyttä ei laiteta. lämpö helpottaa Kotona Varjus pystyy liikkumaan vaivattomasti, koska ympäristö on tuttu. Välillä käsi etsii tukea tuolin tai sohvan selkänojasta, mutta muutoin kulkeminen onnistuu. Varjuksella sairaus onkin vaikuttanut eniten näkökykyyn. Arjessa Varjuksen apuna on avopuoliso Tero Lempinen. – Nyt toivon, että olisi lääkkeitä, joilla sairauden kulkua voisi hidastaa. MS-tautiin sairastuminen on elinkautinen, mutta en anna periksi. Kipuihin saa lievitystä, mutta minusta Suomessa ollaan liian varovaisia uusien lääkkeiden käyttöönottamisessa. Maailmalla on jo olemassa MS-lääkkeitä oireiden hoitoon, mutta niille ei ole hyväksyntää täällä. Ruotsissakin hoito on pidemmällä kuin meillä. – Olen viiden vuoden ajan toivonut lääkitystä, mutta minulle on sanottu, että sairaus on edennyt jo niin pitkälle, ettei lääkkeistä ole apua. Myös MS-liitto on huolissaan lääkehoidon tilanteesta, koska uudet lääkkeet tulevat meillä markkinoille muuta Eurooppaa hitaammin eikä tehokkaampia hoitoja hyödynnetä yhtä laajasti kuin muissa Pohjoismaissa. Koska MS-taudin hoitoon käytettävien lääkevalmisteiden määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, pitäisi ne tuoda tasapuolisesti MS-potilaiden saataville. Varjus ja Lempinen ovat todenneet, että etelässä, kuten Kanariansaarilla, liikkuminen on huomattavasti helpompaa kuin Suomessa. Lämmin ja kostea sää voi vaikuttaa parantavasti ja Varjus pystyy kävelemään päivässä kymmenenkin kilometriä. Kotona jo puolen kilometrin kävely on jaksamisen äärirajoilla. Ääni edelleen kunnossa Varjus toteaa median kohdelleen häntä hyvin viime vuosina, kun suurimmista ja räiskyvimmistä otsikoista on päästy eroon. Julkisuuden henkilönä hän on tottunut siihen, että myös sairaus ja sen eteneminen tuodaan kaikkien eteen. Sairaus ei ole hidastanut Varjuksen keikkaintoa tai musiikin tekemistä. Alkuvuodesta ilmestynyt Mä tein oikein -single enteilee uuden pitkäsoiton tekemistä. – Mitään varmaa ei vielä ole, mutta olen saanut uusia sanoituksia ja sävellyksiä, joista mielelläni lähden tekemään levyä. – MS ei ole vaikuttanut mitenkään lauluääneeni tai älykkyyteeni, hän naurahtaa. Koska näkö on huonontunut, on nuottien lukeminen vaikeutunut niin paljon, ettei pianonsoitto onnistu. Tämä on harmillista, p Saija Varjus suuntaa Tero Lempisen ja Omppu-koiran kanssa talveksi etelään, kun joulukonsertit ovat ohitse. koska Varjus opiskeli musiikkia ja klassista pianonsoittoa ennen tangokuningattareksi valitsemistaan vuonna 1996. Ammatiltaan hän on luokanopettaja. – On ollut mielenkiintoista huomata, että näön huonontumisen on voinut korvata muiden aistien terävöitymisellä. Muistaminen on helpompaa, joten opettelen kaiken ulkoa. MS on vaikuttanut keikkatarjousten määrään, mutta esimerkiksi lomakohteissa Varjus on edelleen suosittu ja toivottu esiintyjä. Kevättalvella pariskunta oli useamman viikon ajan Es- panjassa esiintymässä ja samalla myös lomalla. – Kun joulukonsertit ovat ohitse, on tarkoituksenamme Teron kanssa lähteä talvikuukausiksi Teneriffalle. Nyt otamme myös Omppu-koiran mukaan. Keväällä tulemme takaisin, koska Suomessa on hyvä olla kesällä. Toivon myös lisää esiintymisiä, koska musiikki on elämäni ja haluan ja pystyn keikkailemaan edelleen. Ei MS ole minua vielä hautaan vienyt, vaikka en tästä parantua voikaan, Varjus toteaa täynnä uskoa tulevaisuuteen. ■ Oma PLUS 3/2014 7 ❯ Tuoteuutiset +33 % EXTRA Koonnut Tatu Johansson ja Pirkko Soininen Kuvat Valmistajat/markkinoijat Helpotusta ILMAVAIVOIHIN Turvotus ja ilmavaivat ovat yleinen ongelma. Tietyt ruoka-aineet, esimerkiksi pavut, maissi, parsakaali ja kaali, voivat aiheuttaa ilmavaivoja, samoin kuin laktoosi-intoleranssi. Myös liian nopeasti syöminen, huono pureskelu ja ylensyöminen sekä kireä vaatetus voivat aiheuttaa turvotusta ja ilmavaivoja. Regulas antaa nopean helpotuksen turvotukseen ja vähentää uuden kaasun muodostumista. Se palauttaa terveen suolistoflooran, joka vähentää kaasun muodostumista. Makuna raikas piparminttu. ■ Pakkaus: 20 tablettia Markkinoija: Omega Pharma Tappaa TÄIT JA SAIVAREET Bevitamed Täishampoo -hoito ratkaisee kaksi ongelmaa. Bevitamed tappaa täit ja saivareet sekä ehkäisee uudet täitartunnat. Bevitamed Täishampoo tappaa täit ja saivareet ainutlaatuisella, juuri tähän tarkoitukseen kehitetyllä olikodekeeniöljyllä. Öljy tukkii täin hengitysaukot ja tukahduttaa sen. Toisaalta öljy liuottaa täin ulkokuoren vahakerrosta, jolloin täi menettää kosteutta ja kuivuu. Yksi käsittely yleensä riittää. ■ Markkinoija: Orion Tuhti annos C-VITAMIINIA Apteekkarin C-sinkkipore on vahva C-vitamiinivalmiste, jossa on mukana sinkkiä. Nopeasti liukeneva poretabletti on piristävä alku päivälle. Yksi poretabletti sisältää C-vitamiinia 1 000 mg ja sinkkiä 15 mg. Makuina mansikka sekä uutuutena mustaherukka. ■ Pakkaus: 20 poretablettia Markkinoija: Oriola V O I H Y V I N Apteekin suosituin maitohappobakteeri* on tuonut hyvää oloa suomalaisille jo 10 vuoden ajan. Hyvänmakuinen Rela Tabs sisältää tutkitusti tehokasta Lactobacillus reuteri Protectis® -maitohappobakteeria. Rela Tabs maistuu raikkaalle mansikalle tai lempeälle sitruunalle ja sopii koko perheelle päivittäin tai kuureina esimerkiksi matkoilla. Apteekista. Apu KYNSISIENEN HOITOON Bevitamed-hoitokynän sisältämä liuos tunkeutuu kynnen läpi, jolloin sen vaikuttavat aineet pääsevät muuttamaan infektoituneen alueen epäsuotuisaksi kynsisienelle kasvaa. Helppokäyttöistä valmistetta levitetään kynnelle kerran vuorokaudessa ja hoito kestää kuukaudesta vuoteen. Yksi kynä riittää yhden kynnen kuuden kuukauden hoitoon. ■ Pakkaus: 4 ml Markkinoija: Orion GEFILUS® MUSTIKKA – jokaiseen päivään Gefilus® Mustikka purutabletti sisältää maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä vastustuskykyä tukevaa C-vitamiinia. Hyvän makuinen tabletti sopii kaiken ikäisille, päivittäiseen käyttöön sekä elämän erityistilanteisiin, kuten esimerkiksi antibioottikuurin aikaan. Maku tulee suomalaisista mustikoista. Yksi tabletti päivässä riittää. Valmiste on laktoositon, gluteeniton sekä maitoproteiiniton. Gefilus® Mustikka purutabletit on valmistettu Suomessa. Jokaisesta myydystä pakkauksesta lahjoitetaan 4 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille. Gefilus® ja LGG® ovat Valio Oy:n rekisteröimiä tuotemerkkejä. ■ Pakkaus: 30 tablettia Markkinoija: Oriola Hyvästit SYYLILLE Bevitamed-syylänpoistaja on tehokas ja helppokäyttöinen uutuustuote syylien jäädytyshoitoon. Tuote on helppo- ja nopeakäyttöinen. Se ei vaikuta ympäröivään ihoon, jäädyttää vain syylän. Soveltuu yli 4-vuotiaille lapsille. ■ Pakkaus: 18 hoitokertaa Markkinoija: Orion Koko ihonhoito yhdellä kertaa suihkussa Erityisesti herkälle ja vaurioituneelle iholle kehitetty Eucerin Sensitive Skin In-Shower Body Lotion on kätevä ja miellyttävä tapa kosteuttaa ihoa jo suihkussa. Suoraan kostealle iholle levitetty voide imeytyy tehokkaasti. Vaikka voide huuhdellaan pois, sen tehokosteuttavat ja ihon luonnollista puolustuskykyä vahvistavat aineosat, kuten 5 % dekspantenoli, jäävät ihoon. Koko ihonhoito hoituu näin helposti suihkussa yhdellä kertaa säästäen niin aikaa kuin vaivaa. ■ Pakkaus: 400 ml Markkinoija: Beiersdorf 8 Oma PLUS 3/2014 Nyt meni hermot!  Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan myös hermokivun kourissa. Passiivisuus ja liikkumattomuus paitsi pahentavat esimerkiksi lihaskipuja, myös laskevat elämänlaatua.  tuntohimmentymiä sekä muita merkkejä hermokivusta. – Usein hermokipu on toispuoleista, joten lääkäri voi verrata kipeää puolta terveeseen puoleen kehosta. Hermokivun varmistamiseksi voidaan tehdä tarvittaessa tarkentavia tutkimuksia, kuten ENMG- tai magneettitutkimus, Maunu selvittää. Kipu tuntuu usein polttavalta, sähköttävältä ja kipeä alue kosketusherkältä. Alue voi myös puutua, siinä voi olla tuntomuutoksia ja lihasheikkoutta. Tuntoaisti toimii poikkeavasti, mikä johtuu tuntoratojen vaurioitumisesta ja sen aiheuttamista plastisista muutoksista hermostossa. Hermokipu voi valvottaa öisin ja olla todella voimakasta – joissain tapauksissa jopa sietämätöntä. Vaikea neuropaattinen kiputila kuormittaa potilasta ja voi aiheuttaa myös masennusta sekä työkyvyn ja elämänlaadun heikentymistä, – Kivun ei saisi antaa kroonistua. Siksi on tärkeää tunnistaa kipu ja kivun syy mahdollisimman pian sekä aloittaa hoito. Lääkkeet tepsivät parhaiten Teksti mari kuusinen Kuvat petteri maunu ja Dreamstime Hermokivun eli neuropaattisen kivun voi aiheuttaa mikä tahansa hermovaurio. Ihmelääkettä kivun poistoon ei ole keksitty, mutta oireita voidaan lievittää monin tavoin. H p Petteri Maunu muistuttaa, että hermokivun ei saisi antaa kroonistua. ermokipu eli neuropaattinen kipu on piinallinen, mutta melko yleinen vaiva, sillä se vaivaa kuutta prosenttia väestöstä. Muun muassa rintasyöpäpotilailla leikkauksen jälkeistä hermosärkyä on noin 30 prosentilla. – On hyvä muistaa, että mikä tahansa leikkaus voi aiheuttaa hermovaurion, vaikka leik kaus olisikin tehty täysin virheettömästi, sanoo neurologian erikoislääkäri Petteri Maunu. Neuropaattinen kipu on yksi kroonisen eli pitkäaikaisen kivun muodoista. Kipu voidaan jaotella sentraaliseen eli keskushermostoperäiseen kipuun ja perifeeriseen eli ääreishermostoperäiseen kipuun. Ääreishermon kivusta tuttu esimerkki monelle suomalaiselle on esimerkiksi iskias-hermon kipu. Yleisin iskiasoireen syy on nikamien välilevyn rappeutumisesta johtuva pullistuma, joka puristaa hermojuurta tai aiheuttaa paikallisen reaktion, joka ärsyttää hermoa. Potilas voi tuntea hermokipua myös amputaation jälkeen, joka on esimerkki sentraalisesta vauriosta. Diabeetikolla on saattanut olla pitkään oireileva ja särkevä säärihaava, joka on lopulta mennyt kuolioon. Kipu saattaa jatkua aavesärkynä, vaikka kipeä raaja olisi poistettu. – Meillä on käsitys keskushermostossa itsestämme. Vaikka meiltä poistettaisiin raaja, ei aivoissa käsitys kehosta välttä- mättä muutu. Hermosärky on karkeasti selvitettynä kuin piuhavika. Vialliset piuhat viestittävät aivoille kivun tuntemusta. Sitä, miksi näin on, emme vielä tarkalleen tiedä, Maunu kertoo. Yleinen hermokivun aiheuttaja on myös vyöruusu. Herpesvirus aiheuttaa hermojuuren tulehduksen ja voi vaurioittaa sitä. Kipualueen tunto häiriintyy Lääkäri toteaa potilaalla hermokivun oireiden perusteella. Diagnoosi tehdään kuuntelemalla potilaan kipukuvausta ja tutkimalla kipualueen tuntoa. Hermokivun pitää paikallistua vaurioituneen hermoston osan hermottamalle alueelle. Lääkäri huomioi kipeän alueen tuntoherkkyyttä, Hermokipu paranee hyvin harvoin itsestään ja vaurio on harmillisen usein pysyvää laatua. Tärkeä osa potilaan toipumisprosessia on hyväksyä se, että oireita ei välttämättä voida poistaa kokonaan, vaan niitä voidaan vain lievittää. – Potilaat toivovat usein lääkäriltä ihmepilleriä tai temppua kivun lopettamiseksi. Sellaista ei valitettavasti vielä ole keksitty. Toki esimerkiksi leikkauksella voidaan yrittää vapauttaa vaikkapa välilevyntyrän vuoksi puristuksissa olevaa hermoa. Tulehduskipulääkkeet tai lihasrelaksantit eivät auta hermosärkyyn, vaan lääkkeinä käytetään esimerkiksi opioideja, trisyklisiä masennuslääkkeitä, SNRI-lääkkeitä, epilepsialääkkeitä ja vahvoja kipulääkkeitä, kuten oksikodonia. Mielialalääkkeiden käyttö kivun lievittäjänä voi hämmentää, mutta Maunu selvittää, miten ne auttavat hermokipuun. – Trisykliset masennuslääkkeet estävät kivunvälityksessä tärkeiden välittäjäaineiden, serotoniinin ja noradrenaliinin, ta- kaisinoton hermosoluihin ja lisäävät näiden aineiden määrää kipujärjestelmässä. Näin potilaan kipukynnys kohoaa ja esimerkiksi unen laatu paranee. Lääkäri määrää siis masennuslääkkeitä kivun hoitoon, ei siksi, että epäilisi vian olevan vain potilaan korvien välissä. Toki, jos kipu aiheuttaa masennusta, masennuslääkkeet lievittävät myös sitä. Voimakkaita kipulääkkeitä, eli opioideja, käytetään aina hyvin harkiten. Opioidit aiheuttavat fyysistä riippuvuutta, mutta joillakin voi puhjeta myös psyykkinen riippuvuus. – Kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Lääkkeillä pitäisi pystyä lievittämään kipua 30–50-prosenttisesti, jotta niiden käyttö on järkevää. Tärkeintä on aina yrittää palauttaa potilas toimintakuntoiseksi. On tavallista, että potilas joutuu kokeilemaan useampaa erilaista lääkettä, ennen kuin sopiva kivunlievitys löytyy. Fyysinen kunto kohdilleen Myös jotkin paikalliset hoidot voivat tehota hermokipuun. TNS-laitteella, jonka lyhenne tulee englannin kielen sanoista Transcutaneous Nervous Stimulation, ärsytetään sähköisesti kosketushermopäätteitä ja estetään näin kipuärsykkeiden etenemistä selkäytimestä aivoihin. Kapsaisiini- ja lidokaiinilaas tarit voivat myös tuoda joillekin avun. Kapsaisiinilaastari vaimentaa kipuhermopäätteiden toimintaa, jolloin parhaimmillaan saadaan aikaan paikallinen kivunlievitys, joka voi kestää kuukausiakin. Iholle annostellun lidokaiinin vaikutus taas perustuu yliaktiivisten hermopäätteiden toiminnan rauhoittamiseen. Sen sijaan perinteisestä puudutushoidosta ei ole apua hermokivussa. Maunu korostaa myös hyvän fyysisen kunnon ja kuntoutuksen merkitystä kivun hoidossa. – Mitä iäkkäämpi ja monisairaampi potilas on, sitä useam min hän altistuu myös hermokivulle. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan hermokivun kourissa. Passiivisuus ja liikkumattomuus paitsi pahentavat esimerkiksi lihaskipuja, myös laskevat elämänlaatua. ■ Oma PLUS 3/2014 9 Puhdasta elinvoimaa Islannista. Voimaa luonnollisesta raudasta • vahva • vatsaystävällinen • sopii vegaaneille • sisältää B - ja C- vitamiineja Nestemäinen Iron Vital F on kasviperäinen, hyvin imeytyvä rauta-vitamiinivalmiste hemoglobiinin nostamiseen. Sopii kaikille lisärautaa tarvitseville. Tee rautatesti www.ironvital.fi Omega-3 saa ihmisen voimaan paremmin. a kan i Mu amiin it D-v Lysi-tuotteet tehdään vahvasta ja puhtaasta kalaöljystä. Islantilainen Lysi on maailman suurin kalaöljyjen valmistaja, joka on sitoutunut korkeaan laatuun ja kestävään kalastukseen. www.lysi.fi Markkinoija: Oriola Oy Betolvex B12-VITAMIINI Betolvex B12- vitamiinin puutteen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon lievissä B12-vitamiinin imeytymishäiriöissä, kasvisruokavalion yhteydessä tai silloin kun B12-vitamiinin tarve lisääntynyt. Betolvex itsehoitolääke on saatavissa vain apteekista. 100 tabl. UUSI! 60 tabl. 30 tabl. www.betolvex.fi Betolvex 1 mg (syanokobalamiini) kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu B12-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn ja hoitoon. Puutostiloissa puutoksen syy tulee selvittää ennen hoidon aloitusta. Aikuisilla aloitusannos on 2-4 tablettia vuorokaudessa. Ylläpitoannos on 1 tabletti vuorokaudessa. Voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Betolvex tabletit saatavissa apteekista ilman reseptiä 30, 60 ja 100 tabletin pakkauksissa. Lisätietoja: Actavis Oy. 6-2014 BetolvexOmaPluslehti 254x176mm.indd 1 02/07/2014 11:36 10 Oma PLUS 3/2014 Epilepsiaa sairastava koira käyttäytyy kohtausten välissä normaalisti. Liiallista stressiä ja kohtauksen laukaisevia ulkoisia tekijöitä on kuitenkin hyvä koiran epilepsia välttää. lääkityksellä kuriin Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Dreamstime Epilepsia on koirien yleisin hermostollinen ongelma, ja noin prosentti koirista sairastaa sitä. Ennuste on kuitenkin yleensä hyvä, koska lääkehoito auttaa suurinta osaa sairastuneista. E pilepsiaa esiintyy monilla eri nisäkäslajeilla, kuten ihmisellä, hevosella, kissalla ja koiralla. Epilepsia aiheutuu toistuvista aivojen sähköisen toiminnan häiriöistä ja on koirien yleisin hermostollinen ongelma. Epilepsiaa esiintyy noin prosentilla kaikista koirista. Joissakin koirakannoissa sitä saattaa kuitenkin olla jopa lähes 20 prosentilla, johtuen eroista perimässä. Suurentunut epilepsiariski on esimerkiksi roduilla: beagle, belgianpaimenkoira, bokseri, bordercollie, collie, shetlanninlammaskoira, keeshond, irlanninsetteri, kettuterrieri, kultainennoutaja, labradorinnoutaja, kääpiösnautseri, mäyräkoirat, siperianhusky, unkarinvisla, villakoira, walesinspringerspanieli, cockerspanieli sekä bernhardinkoira. Suomalaisista roduista on sairautta havaittu keskimääräistä useammin suomenpystykorvalla. Epilepsiaa on maailmanlaajuisesti tavattu 46 koirarodulla ja myös monirotuisilla. Ulkoiset tekijät laukaisevat Epilepsiakohtaukset ovat erilaisia. Kohtauksen aikana koira voi olla tajuissaan tai tajuton. Yleistyneessä kohtauksessa eläimen koko keho kouristelee. Paikallisessa kohtauksessa vain yksi lihasryhmä, kuten raajat, kouristelevat. Paikallinen kohtaus voi laajeta yleistyneeksi. Kohtausten välissä eläin käyttäytyy tavanomaisesti. Kohtauksen luonne riippuu siitä, mistä kohtaa aivoja sähköinen purkaus lähtee. Esimerkiksi stressi ja väsymys voivat laukaista kohtauksen. Koska epilepsia on yleisempää uroksilla, on myös todennä- köistä, että hormonaalisilla tekijöillä on merkitystä sairauden puhkeamisessa. – Jos kohtaukset tulevat niin, ettei kukaan näe niitä, voi sairaus pysyä omistajalta piilossa jonkin aikaa. Jos kohtauksen kuitenkin näkee, ei kenellekään jää epäselväksi, että lemmikillä on jotain vialla. Kohtauksesta ei kuitenkaan sinällään heti näe, mistä on kyse, kertoo ELL Nina Menna Vetcare Oy:stä. Lääkityksestä apua Epilepsia on perinnöllinen sairaus, jota ei voida parantaa. – Epilepsian perimmäistä syytä ei tunneta, mutta perimällä on vaikutusta sairastumiseen. Myös muut sairaudet, kuten tulehdukset, kasvaimet ja aineenvaihduntaongelmat voivat aiheuttaa samantyyppisiä kohtauksia, jotka ulkoisesti näyttävät epilepsialta. Varsinainen epilepsiadiagnoosi pohjautuukin muiden sairauksien poissulkemiseen. Tämän takia koiraa tutkitaan ja siitä otetaan virtsa- ja verinäytteitä. Jollei muuta selittävää syytä löydy, koira sairastaa epilepsiaa. Diagnoosi voidaan varmistaa esimerkiksi aivosähkökäyrän ja magneettikuvauksen avulla. Menna toteaa, että epilep siaa sairastava koira on kohtauk sien välillä täysin normaali. Jol lei se sitä ole, on todennäköistä, että kohtaukset johtuvat jostakin muusta syystä ja hoitona on muiden sairauksien parantaminen. – Epilepsiaa ei voida parantaa, vaan koira tarvitsee lääkehoitoa loppuelämänsä ajan. Lääkityksellä voidaan harventaa kohtausten esiintymistä ja lie- ventää niitä. Lääkehoidolla voidaan kohtaukset saada loppumaan kokonaan. Lemmikin omistaja ja eläinlääkäri päättävät yhdessä lääkityksen aloittamisesta. Lääkehoito aloitetaan yleensä, jos koira on saanut vähintään kaksi kohtausta puolen vuoden aikana tai kohtauksia on vuorokauden sisällä ollut kaksi tai kohtaus on kestänyt yli viisi minuuttia. Hyvä ennuste Epilepsia ei tee koirasta toimintakyvytöntä, vaan perheessä voidaan jatkaa elämää tavalliseen tapaan. Laukaisevia tekijöitä, kuten stressiä, on kuitenkin hyvä välttää. Tärkeää on muistaa huolehtia lääkkeiden säännöllisestä antamisesta. Menna kertoo, että epilepsiaa sairastavilla koirilla on hyvä ennuste, koska lääkitys tehoaa hyvin vajaalla 80 prosentilla sairastuneista. Muilla lääkitys vaikuttaa hieman tai vain vähän. – Vaikka koiran sairastuminen aiheuttaa epätietoisuutta lemmikin perheessä, on hyvä muistaa, että hyvässä hoitotasapainossa olevan koiran älykkyys ei muutu. Lääkityksen turvin epileptikkokoira elää normaalia koiranelämää ja kuolee aikanaan varmaankin johonkin muuhun sairauteen. Hoidossa onkin tärkeää, että kohtaukset saadaan hallintaan, koska voimakkaat ja usein toistuvat kohtaukset voivat vaurioittaa aivoja ja altistavat uusille kohtauksille. Kohtaus voi tulla milloin vain Yleensä koira saa ensimmäisen kohtauksen 1–5-vuotiaana, mutta epilepsia voi alkaa kuitenkin missä iässä tahansa. – Aiemmin ajateltiin, että kohtaukset tulevat helpoimmin koiran ollessa levossa, mutta on todennäköistä, että kohtauksia esiintyy ihan yhtä paljon aivojen ollessa aktiivisena kuin levossakin. Jokaisen koiran sairaus on yksilöllinen. Toiset saavat kohtauksen kerran viikossa ja toiset taas muutaman kerran vuodessa, kertoo Menna. Kohtausta edeltää kahdella kolmasosalla koirista esitila, jolloin ne käyttäytyvät poikkeavasti. Koira voi pyrkiä omistajan seuraan, olla levoton tai mennä piiloon. Kohtauksen jälkitilassa koira on hyvin väsynyt ja poissaoleva. Sillä voi olla nälkä tai jano, mutta se voi käyttäytyä myös vihamielisesti. Menna kehottaakin, että koiran on hyvä antaa olla rauhassa jälkitilan aikana, kunnes se on taas oma itsensä. Jalostuskäyttö lopetettava Koska epilepsia on periytyvää, ei sairastunutta koiraa saa käyttää jalostukseen. On todettu, että kahden epileptikon jälkeläisistä 40–100 prosenttia on epileptikoita. Myös riskilinjojen yhdistämistä on vältettävä. – Koiran epilepsian periytymistä ei tunneta, mutta esimerkiksi karkeakarvaisen kääpiömäyräkoiran tietyntyyppisen epilepsian geeni on löydetty. On kuitenkin todennäköistä, että monella rodulla periytymismekanismi on polygeeninen, jolloin sairauden syntyyn vaikuttaa joukko geenejä. Menna kertoo, että epilepsia on hyvä esimerkki sairaudesta, jolla on tietty esiintymiskynnys.  Epilepsia ei tee koirasta toimintakyvytöntä, vaan perheessä voidaan jatkaa elämää tavalliseen tapaan. Koiralla täytyy olla tietty määrä epilepsiageenejä, jotta kliininen sairaus puhkeaisi. Ympäristöllä on suuri vaikutus polygeenisesti periytyviin ominaisuuksiin ja niiden esiintymisen vähentämi-  nen koirakannassa vaatii vuosien pitkäjänteistä ja suunnitelmallista jalostusvalintaa. – Sairaiden koirien salaaminen on karhunpalvelus koko rodulle, hän painottaa. ■ Ohjeita epileptikkokoiran omistajalle 1. Pidä koiran kohtauksista päiväkirjaa, koska se auttaa hoidon seurannassa. 2. Suojaa koiraa vahingoittumiselta kohtauksen aikana. 3. Älä pidä epileptikkoa toisten koirien kanssa yhdessä, kun olet poissa. Muut koirat saattavat suhtautua kouristelevaan toveriinsa vihamielisesti. 4. Pidä koira rauhallisessa ympäristössä kohtauksen jälkeen ja anna sen olla rauhassa. 5. Älä pidä koiraa kohtauksen jälkeen ulkoillessanne irti ennen kuin se käyttäytyy täysin normaalisti. 6. Koiralle on hyvä tarjota vettä kohtauksen jälkeen, sillä osa koirista on janoisia. 7. Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia tai koiralla on saman päivän aikana useita kohtauksia. 8. Huolehdi koiran säännöllisestä lääkityksestä eläinlääkärisi ohjeita noudattaen. Oma PLUS 3/2014 ❯ Uutisia eläinmaailmasta Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat Dreamstime ja Korkeasaaren arkisto/kerttu penttilä KORKEASAAREN KISSOJEN YÖ auttaa Amurin kissapetoja Kissojen Yö järjestetään Korkeasaaressa 5.9. ja 12.9.2014. Eläintarhassa vietetään puoleen yöhön saakka AMUR-festareita ja Korkeasaaren Teatteri tuo lavalle nuorisomusikaalin – kaikki esiintyjät ovat mukana tukemassa suojelutyötä. Artistien lisäksi illan päätähtiä ovat tietysti hämärän aikaan aktivoituvat kissapedot. Amurinleopardi on maailman harvinaisin kissapeto. Niitä on luonnossa vain noin 40 yksilöä, mutta kannan kehitys on kääntynyt vihdoin kasvuun. Amurinleopardien luontoonpalautus eläintarhoista on lähitulevaisuuden tavoitteena. Amurintiikereitä elää luonnossa noin 450 yksilöä ja kanta on runsastunut suojelutoimien ansiosta. Molemmat pohjoiset kissapedot elävät Venäjän Kaukoidässä. Myös Kiinan puolella on tehty havaintoja molemmista lajeista. Korkeasaaren eläintarha ja Kissojen Yö -tapahtuma saivat kiitoksia Amur Leopard and Tiger Alliancen (ALTA) vuosiraportissa. ALTA koordinoi amurinleopardien ja amurintiikerien suojeluprojekteihin kerättyjä varoja. Korkeasaari on suurin yksittäinen ALTA:n tukija. ■ www.korkeasaari.fi 1 No. hiusravinne apteekissa SUOMEN LAPINKOIRALLA kaksi uutta perinnöllistä sairautta Suomen lapinkoiralta on löytynyt kaksi uutta perinnöllistä sairautta Eviran ja muiden tutkimusryhmien toimesta. Ensimmäiset osteogenesis imperfecta (OI) -tapaukset diagnosoitiin Evirassa vuonna 2009. Tauti aiheutti vakavan luiden haurastumisen, minkä seurauksena pentujen liikkuminen oli kivuliasta ja luut murtuivat. On tärkeää, että geenivirhe on löydetty ja että kaikki jalostukseen käytettävät koirat tutkitaan. Ensimmäiset Pompen tauti -tapaukset diagnosoitiin Evirassa vuonna 2012. Pompen tauti on perinnöllinen glykogeenin kertymäsairaus. Ihmisellä geenivirhe tunnetaan ja sen periytymistapa on autosomaalinen resessiivinen. Myös tämä geenivirhe on paikannettu. Samaa sairautta tutki samaan aikaan samoista eläinnäytteistä myös toinen tutkimusryhmä Suomessa. Evira kiittää Suomen lapinkoirien omistajia ja kasvattajia hyvästä yhteistyöstä. Tutkimustyö jatkuu muissa ryhmissä. ■ www.evira.fi Lemmikit TELEVISIOSSA Television monet luonto- ja lemmikkiohjelmat ovat suosittuja vuodesta toiseen. Syyskuussa alkava Hyvästi lemmikki! (Auf Wiedersehen, My Pet) saa silmät kostumaan. Brittisarjassa tavataan erilaisia lemmikkejä ja niiden omistajia. Omistajat ovat syystä tai toisesta joutuneet tilanteeseen, jossa he joutuvat jättämään lemmikille hyvästit ja etsimään niille uuden kodin. Tarjolla uusiksi omistajiksi on kolme vaihtoehtoa, joista omistajat valitsevat sen, jonka uskovat olevan lemmikilleen paras vaihtoehto. ■ LÄMPÖKAMERAKUVANTAMINEN sopii pieneläimille UUT TA! ELL Mari Vainionpään väitöstutkimuksen perusteella lämpökamerakuvantaminen näyttäisi soveltuvan kissojen ja koirien kliiniseen tutkimukseen. Lämpökameralla voidaan havaita eläimessä tapahtuvat fysiologiset muutokset jo ennen kuin ne ovat aiheuttaneet muutoksia anatomisissa rakenteissa, kuten jänteissä tai lihaksissa. Esimerkiksi kissat ovat usein vaikeita tutkittavia, sillä ne peittävät kipunsa ja sairautensa tutkijalta. Kissaystävällisten tutkimustapojen löytäminen on lääketieteellisesti ja hyvinvointisyistä tärkeää. Tulosten perusteella lämpökamerakuvantamista voidaan pitää mahdollisena apuvälineenä kissan kiputilojen havaitsemisessa. ■ www.vetmed.helsinki.fi Näyttelyitä HAMSTEREILLE Hamstereiden näyttelyharrastusta on ollut Euroopassa jo kymmeniä vuosia. Suomessa hamstereita on asetettu näytteille ja arvosteltu standardien mukaan jo parisenkymmentä vuotta. Lemmikkihamstereina pidettäviä lajeja on viisi, joita kaikkia voi ilmoittaa hamsterinäyttelyihin sekä lemmikki- että ulkomuotoluokkiin. Suurimmissa näyttelyissä on esillä noin 200 hamsteria, joista suurin osa osallistuu ulkomuotoluokkaan. Suomessa on lähes 30 hamsterikasvattajaa, joille Suomen Kani- ja Jyrsijäliitto on myöntänyt kasvattajanimen. Suomalaiset näyttelyhamsterit ovat hyvin korkeatasoisia, ja yhteistyötä ulkomaalaisten näyttelykasvattajien kanssa tehdään paljon. Hamsterikasvatus on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset nähdään yleensä vasta vuosien kuluttua. Parempi nimitys tälle onkin jalostus. ■ www.hamsteriyhdistys.fi Atooppisen ihon kutinaa vähentävät tuotteet Uusi Eucerin AtoControl Acute Creme -voide rauhoittaa atooppista ihoa sen hankalimmassakin tulehdusvaiheessa. Ainutlaatuinen Eucerin AtoControl Bath and Shower Oil -pesuöljy sopii päivittäiseen käyttöön, on säilöntäaineeton ja sisältää 62 % luonnollisia hoitavia öljyjä. Eucerin AtoControl -sarjaan kuuluvat myös erikseen kasvojen iholle ja vartalolle tarkoitetut tehokkaat hoitovoiteet. Kysy Eucerin AtoControl -hoitotuotteita OmaPlus -apteekistasi. Ne sopivat pienillekin lapsille ja ovat hajusteettomia ja parabeenittomia. www.eucerin.fi 11 14 Oma PLUS 3/2014 AKTIIVISET KÄDET muistavat Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat dreamstime Tarinamme on käsissämme, muistuttaa filosofi Jarkko S. Tuusvuori. Hänen mukaansa mielekäs käsillä tekeminen luo hyvää oloa ja parempaa muistia. p Jarkko S. Tuusvuoren mielestä kättä työllistävät harjoitteet panevat aivoihin vauhtia. Motorisen toiminnan suunnittelu vaatii toimivaa työmuistia, teon osien ja kokonaisuuden käsitteellistämistä sekä liikkeiden korjaamista tarpeen mukaan. F ilosofi Jarkko S. Tuusvuori kehottaa meitä syventymään käsiimme. Povauksen sijaan niistä kannattaa itse hahmotella tieto- ja kokemuspohjainen kertomus. Kädet ovat vetovoimaisia viisauden haravoijia. Vauvan pulleat sormet harovat summittaisesti mutta alati tarkentuen. Nuoren nopeat raajat viuhuvat näytöstyyliin tai tekeytyvät näkymättömiksi. Kokeneiden käsien ei enää tarvitse todistella mitään: niissä on vähäeleistä monumentaalisuutta. Tuusvuorta aihe kiinnostaa, hän kirjoitti käsistä 761-sivuisen opuksen nimeltä Käsikirja (Teos 2013) yhdessä Martin Paneliuksen ja Risto Santin kanssa. – Käsissä näkyy huomaavaisuutemme, herkkyytemme ja haavoittuvuutemme, tiivistää Tuusvuori. Ihmiselle on lajityypillistä käyttää näppejään ja pohtia näpelöimisiään. – Kädet tekevät lähes kaiken arjessamme. Ne ovat kuin sivu osanäyttelijä, jota emme huomaa, mutta jota ilman elokuva tuntuisi epäuskottavalta ja kömpelöltä. Huomaamme kättemme ratkaisevan roolin vasta, kun saamme haavan hyppyseemme tai opettelemme arkea rannemurtuman jälkeen. Viesti terveydestä ja valmiudesta Kädet vaikuttavat myös vireystilaan. Tuusvuoren mielestä koko vireys-käsite riippuu pitkälti toimeliaisuutemme päämuodosta: käsillä puuhailemisesta. – Jotkut kärjistävät, että vain toimekas käsi ylimalkaan on käsi. Maltillisemmin sanoen yläraajan toimintakyky ja voima muodostavat keskeisen osoittimen terveyden ja valmiuden tilastamme. – Alakuloisen, aran tai typertyneen käsivarret hakeutuvat avuttomina ristiin tai roikkuvat saamattomina vartalon vierellä. Monelle toimettomuuteensa ja suruunsa käpertyneelle käsien sopivasti taitoa vaativa, ehkä vähän rasittavakin mutta mukava ja mielekäs tekeminen voi tuoda merkittävää lievitystä ja uutta virkeyttä. Harjoitteet pistävät aivot töihin Entä voiko yhdessä puuhaamalla harjoittaa myös muistiaan tai jopa ehkäistä muistisairauden syntymistä? – Muistaminen on niin mutkikas tapahtuma, että sopii epäillä helppoja niksejä. Tiedetään kuitenkin, että käsin kirjoittaminen johtaa lapsilla parempiin muistamis- ja oppimistuloksiin kuin naputtelu tietokoneen näppäimistöllä. On hyviä syitä olettaa, että monivaiheiset, merkityksellisiksi koetut p Ikääntyvien kannattaa harjoittaa puristusvoimaa vaikka tuoremehua tekemällä. ja keskittymistä kysyvät tekosarjat tuottavat hyvän mielen lisäksi suotuisia vaikutuksia muistamiseen. Muistisairaudet etenevät omalla painollaan. Tuusvuori viittaa kuitenkin dementiatutkijoiden yleiseen näkemyksen, että kättä työllistävät harjoitteet voivat lisätä niistä kärsivien pärjäämistä unohtelemisensa kanssa ja ehkä joillakin myös viivyttää muistamisongelmien alkamista. Aivojen kannalta olennaista on se, kuinka paljon tekeminen vaatii eri työvaiheiden hahmottamista ja tarkkaavaisuutta sekä valintoja, kokeilua ja kenties keskustelua. Tekemisessä tärkeintä on ilo, joka moninkertaistuu jakamisesta. – Jollekulle käsillä tekeminen laukaisee stressiä: tuntuu kuin pääsisi hetkeksi eroon ajattelemisen taakasta. Toinen taas kokee juuri askarrellessaan yltävänsä parhaimpaan ajatteluunsa – lähes kirjaimellisesti käsillään, kuvailee Tuusvuori. Tekeminen vahvistaa itsetuntoa Kädentaitoja arvostetaan edelleen. Ihastusta herättävät mais- Lystiä muistin koettelua – filosofin viisi vinkkiä 1 Stressitön pallo. Tehkää huopapallo kunnolla puserrellen. Joka saa pelivälineeksi valitun käteensä, kertoo nimensä sanattomasti läimäyttämällä kädet yhteen aina kunkin konsonantin kohdalla ja kädet reisiä vasten kunkin vokaalin merkiksi. Sitten kokeillaan, sujuuko myös yhteisläiskäyttely tasatahtiin? ■ 2 Kiinni ja auki. Lämmitelkää hakemalla otteita vanhoista työkaluista ja juttelemalla niiden käyttämisestä. Jatkakaa avaamalla hankalia hedelmäpusseja, pakkauksia ja purkkeja. Taitelkaa maitotölkkejä kierrätyspaketeiksi. Onnistuuko yhdellä kädellä? Huonommalla kädellä? Jutelkaa maailman muuttumisesta. ■ 3 4 5 Vaatteet ja aatteet. Hypistelkää eri kankaista leikattuja erivärisiä tilkkuja swingin tai polkan tahtiin välillä sormia napsutellen. Kuka lapsuuden hahmo tulee mistäkin mieleen? ■ Aikuisten mehuhetki. Tehkää sitruuna-, appelsiini- ja limemehua nyrkillä, kahden käden sormin ja puristimella. Kuvailkaa näkymiä, ääniä, tuoksuja, tuntuja ja makuja. Missä tutustuit hedelmiin? ■ Vastapilakuva. Piirrä rakastamasi henkilö ja kirjoita kuvatekstiksi hänen tavatessanne (tai joskus myöhemmin) sanomansa lause. ■ tuvat leivonnaiset, viimeistellyt käsityöt ja kukoistavat puutarhat. Silti moni kiirehtii ilmoittamaan peukalonsa sijaitsevan keskellä kämmentä: oma jokapäiväinen etevyys jää tunnistamatta. – Työväenopiston kursseilla kuka tahansa oppii huovuttamaan, pursottamaan tai nikkaroimaan niin hyvin, että siitä on iloa ja hyötyä ainakin itselle ja luultavasti muillekin. Ei tarvitse olla trapetsitaiteilija tai muikkukukkomestari saadakseen yläraajojensa käytöstä itseluottamusta vahvistavia ja toiveikkuutta lisääviä onnistumisen kokemuksia. Ikkunan peseminen tai hauskanmuotoisten maa-artisokkien putsailu piristää jo kummasti, kunhan hommiin saa harjaantua hyvissä tunnelmissa. Tuusvuoren mielestä harrastajaryhmissä seurallisuutemme ja yhteiselomme ruumiillinen perusta pääsee oikeuksiinsa. Porukalla pitäisikin tehdä monipuolisesti kaikenlaista, koska kätemme ovat erikoistuneet erikoistumattomuuteen. – Kannattaa aluksi tehdä jotain käden käänteessä syntyvää mutta tarpeeksi säväyttävää, että vastarannankiiskien han- goitteluhalu hellittää. Paperivene tai pellavakukkaro, sienipiiras tai skumppakorkkinaulakko. Kannustava ohjaus sekä vertaistuki ja -kritiikki auttavat hiomaan otteita. Omapäisyydestä on kuitenkin pelkkää etua, kun jatketaan luovaa värkkäystä vaikeusastetta nostaen, kannustaa Tuusvuori. Yhdessä puuhaten puristusvoimaa Seniorikodeissa näppi- ja kouratarinat suorastaan odottavat kertomistaan. Tuusvuori usuttaa ohjaajia kyselemään, mitä kaikkea läsnäolijoiden kädet ovatkaan tehneet. Mitä niillä on pidelty, kiskottu, väännetty tai sivelty. Iän karttuessa tulee vaalia etenkin puristusvoimaa. Stressipallon likistely saattaa tuntua turhauttavalta, mutta kun vahvistamisen liittää osaksi jotain puuhaa, siihen on helpompi tarttua. Välineen voi myös tehdä itse. – Perinteistä hernepussin heittelyä kelpaa jalostaa treeniksi hilpeyttä hukkaamatta. Kuten yhteisestä harjanvarsijumpasta tiedetään, ringissä rasittuminen laittaa jutun liikkeelle, pilkkeen silmään ja hymyn huuleen. ■ Oma PLUS 3/2014 Täishampoo 15 ❯ Kysy apteekkarilta Voit lähettää kysymyksiä osoitteeseen [email protected] tai nettisivuillamme www.omaplus.fi tu t i tutki t s e s i Kliin teho!* Helppo – nopea– tehokas! Vain yksi käyttökerta riittää Vain 10 minuutin käsittely 100 % teho sekä täihin että saivareisiin Ei sisällä hyönteismyrkkyjä Taivalkosken apteekki on juuri liittynyt mukaan Oma PLUS -ketjuun. Vastaajana siis tällä kertaa Taivalkosken apteekin tuore apteekkari Jouni Virtanen. 1 Kuinka kauan flunssan jälkeen pitää odottaa, että voi taas lähteä salille? Mitään sääntöä ei ole, tärkeintä on kuunnella omaa kehoa. Usein kuulee neuvottavan, että harjoittelun tulee olla normaalia kevyempää yhtä monta päivää kuin sairaspäiviä on ollut. Jos siis sairastit viisi päivää flunssaa, aloita harjoittelu kevyesti ja jatka sitä kevyesti viiden päivän ajan. Mikäli urheillessa tulee huono olo, jatka lepoa. Täydellinen palautuminen voi viedä viikkojakin. Liian aikainen kuntoilun aloitus hidastaa paranemista ja voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja. ■ 2 Olen kovin allerginen koivulle. Olisiko järkeä aloittaa siedätyshoito? Tämä on oikein hyvä aika miettiä siedätyshoitoa, sillä hoito aloitetaan yleensä syksyllä ja oireet helpottuvat jo seuraavana keväänä. Allergian siedätyshoito on täsmähoitoa ja vaatii tarkan selvittelyn, ennen kuin sitä lähdetään toteuttamaan. Keskustele asiasta siis lääkärisi kanssa. Siedätyshoitoon sopivat kylläkin parhaiten koivu- ja heinäallergiat, joten siinä mielessä hoito voisi hyvin soveltua sinulle. Siedätyshoito vaatii potilaalta vahvaa sitoutumista ja motivaatiota, mutta hoito tehoaa hyvin. Siedätyshoito kokonaisuudessaan kestää noin kolme vuotta. ■ 3 Yli 2-vuotiaille www.licener.com/fi * Abdel-Ghaffar F et.al; Parasitol Res. 2012 Jan; 110(1):277-80. Epub 2011 Jun 11. FI/VOTC/12/0003/11/12 Hiuspohjani kutiaa varsinkin talvella kovasti. Miten voisin ennaltaehkäistä kutinaa? On vaikea sanoa, mikä ongelmien taustalla on, mutta uskoisin, että kyseessä on atooppinen, kuiva iho hiuspohjassa. Atooppinen iho reagoi helposti hajusteille ja esimerkiksi väriaineille, joten kannattaa valita huolella käytettävät hiustenhoitotuotteet. Hiusten käsittelyä lakoilla ja muotoilutuotteilla kannattaa välttää varsinkin hiuspohjan ollessa ärtynyt. Älä pese hiuksia kovin tiuhaan ja käytä mietoja hajusteettomia shampoita, joita saa apteekeista. Apteekista löytyy myös hoitotuotteita kuivalle ja kutiavalle hiuspohjalle, joilla voi ennaltaehkäistä ja hoitaa vaivaa. Jos kutina on kovaa, apua voi saada hydrokortisonista, jota saa päänahalle sopivana liuoksena apteekista. Mikäli sekään ei auta, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, jotta kutinan syy pystytään selvittämään. ■ 4 Miten pystyn seuraamaan vuosittaisia lääkekustannuksiani? Mikä omavastuuraja on? Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuraja on tänä vuonna 610 euroa. Tätä summaa kerryttävät ainoastaan Kelan korvaamat lääkkeet, joten se ei välttämättä ole sama kuin mitä kokonaislääkekustannuksesi ovat olleet vuoden aikana. Apteekit välittävät tiedot asiakkaan ostoista Kelaan, joka seuraa lääkekustannusten kertymistä. Jos omavastuuraja ylittyy, Kela lähettää sinulle siitä automaattisesti tiedon. Tämä ilmoitus tulee kuitenkin postissa viiveellä, joten tarvitset maksukuitit tai miinuskirjan, jotta voit hakea korvaukset viiveajalta. Apteekki pystyy kyllä seuraamaan lääkekustannustesi kertymistä, mutta apteekilla on tiedot vain siitä apteekista toimitetuista lääkkeistä. Kun vuotuinen omavastuuraja on ylittynyt, saa apteekki tästä automaattisesti tiedon esittäessäsi Kela-kortin ostaessasi reseptilääkkeitä. Tällöin maksat jokaisesta Kela-korvattavasta lääkkeestäsi ainoastaan 1,50 euron omavastuun. Tosin sinun pitää vaihtaa lääkkeesi edullisempaan vaihtokelpoiseen lääkevalmisteen, jos lääkkeesi kuuluu viitehintajärjestelmän piiriin. Jos haluat käyttää kalliimpaa lääkettä, maksettavaksesi tulee viitehinnan ylittävä osuus. ■ 16 Oma PLUS 3/2014 ❯ Kirjoja terveydeksi Koonneet Pirkko Soininen Kuvat Kustantajat Mieli ja keho kuntoon Nykyihminen on usein jopa koukussa kiireeseen ja pieneen stressiin. Emme osaa rauhoittua ja elää hetkessä. Stressiä voi pyrkiä torjumaan mindfullnessin ja joogan keinoin. ee sy ks n ja äi n ärästy NOPEAMPI HELPOTUS ihin JOPA hap p a m ii n r ö yh t Koukussa stressiin Tiesitkö, että moni meistä on addiktoitunut koholla oleviin stressihormonitasoihin? Krooninen stressi ei kuitenkaan tee hyvää kenellekään ja kierre pitäisi katkaista. Heidi Hannan kirja Voiko stressi tappaa? Näin katkaiset kierteen (Minerva) antaa käytännönläheisiä oppeja ihmiselle, joka kokee olevansa stressaantunut. Kirjassa käydään läpi kroonisen stressin mekanismeja ja vaikutuksia sekä opetetaan yksinkertaisia tekniikoita, joilla voi vähentää fyysisiä ja psyykkisiä stressireaktioita. ■ Vapauta itsesi stressistä Stressin ehkäisyn kimppuun käydään Stanley H. Blockin kirjassa Kehon ja mielen yhteys – stressinhallinnan työkirja (Basam Books). Kirja lupaa, että sen esittelemien harjoitteiden avulla lukija pystyy laskemaan stressitasoaan muutamassa viikossa. Harjoitukset auttavat päästämään irti ongelmallisista ajatuksista ja tunteista. Tämän kautta keho ja mieli vapautuvat stressistä ja alkavat parantua. Kirjassa on myös nopeasti tehoavia mindfullness-harjoituksia. ■ Energiaa meditaatiosta Kun keho rentoutuu, mielikin rentoutuu. Tämänhän me kaikki tiedämme. Inderjit Kaur Khalsan kirja Chakrapolku (Tammi) opettaa helppoja joogaliikkeitä ja meditaatiota, joiden avulla voimme kahdeksassa viikossa avata kehon jännitystiloja. Kundaliinijoogan, meditaation, visualisoinnin, luovan kirjoittamisen ja viikoittain vaihtuvien tehtävien avulla keho, mieli ja ajatukset saadaan tasapainoon ja luovuus ja voima pääsevät virtaamaan. Inderjit Kaur Khalsa on suomalainen joogaopettaja, kirjailija, elokuvaohjaaja ja Helsingin Kundaliinijoogakoulun perustaja. ■ VÄSYVÄTKÖ SILMÄSI KESKELLÄ PÄIVÄÄ? Vartti joogaa päivässä Jokaiseen päivään mahtuu ainakin vartti joogaa. Näin kannustaa Ulrica Norberg kirjassaan Joogaa vartti päivässä (Karisto). Kirjoittajan mukaan vartti päivässä riittää liikkuvuuden, lihasvoiman, aineenvaihdunnan ja virkeyden ylläpitoon. Alussa esitellään asanat ja lopussa niistä on koostettu seitsemän erilaista vartin ohjelmaa. Selkeiden kuvasarjojen avulla vasta-alkajakin pääsee kärryille. ■ FI SYS 053 0913 Suomalaista joogaa Joogan perinteet ulottuvat Suomessa 1960-luvullle, jolloin Suomen joogaliitto perustettiin. Suomalainen joogakirja (Minerva) johdattaa joogan maailmaan kotimaisin voimin. Ulla-Maija Rönkä on joogaopettaja ja Heli Harjunpää sairaalapastori, joka on harrastunut joogaa yli kaksikymmentä vuotta. Kirjassa käydään läpi joogan perusteet ja harjoitukset avataan suomalaisin termein ja suomalaisesta näkökulmasta. Harjoitukset vaihtelevat eri ikäkausien, vuodenaikojen ja päivärytmin mukaan. ■ Kuivat ja väsyneet silmät voivat aiheutua päätetyöskentelystä, lukemisesta, piilolinssien käytöstä tai kuivasta sisäilmasta. Oireisiin on kuitenkin olemassa nopea ja pitkävaikutteinen ratkaisu: Annostele edistyksellistä Systane® Ultraa silmiisi tarpeen mukaan ja silmäsi voivat paremmin. Systane® Ultra -silmätipat on saatavilla apteekeista kautta maan sekä tietyistä optikkoliikkeistä. www.systane.fi K I R K A S K AT S E Oma PLUS 3/2014 17 AIKAA EI SAA TAKAISIN. HUOLEHDI hyvistä rasvoista. Yksi Tri Tolosen puhdas omega-3 E-EPA kaps. vastaa 4-6 kpl tavallista kalaöljykapselia! Itsestä ja toisista välittäminen on myös terveydestä huolehtimista. TRI TOLOSEN terveystuotteet – parasta huolenpitoa Elinvoiemnaa jokaisen! päivää Syyskuun ajan kampanjatuotteista TARJOUS KOSKEE SEURAAVIA KAMPANJATUOTTEITA: • Multivita Plus 200 tbl • Multivita Juniori 200 tbl • Multivita Raskaus & Imetys 120 tbl • Multivita Forte 120 tbl • Multivita Ascorbin 200 tbl • Multivita Ascorbin Long 200 tbl • Multivita Beko Long 200 tbl • Multivita Magnesiumsitraatti 90 tbl TARJOUS VOIMASSA 1.–30.9.2014. 08/2014 -15 % 18 Oma PLUS 3/2014 Herkkuja hyvällä omallatunnolla! TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME Laihtuminen ja vajaaravitsemus ovat paljon yleisempiä ongelmia vanhuksilla kuin ylipaino. Professori Raimo Sulkava kehottaakin ikääntyviä nauttimaan ruuasta ja juomasta hyvällä omallatunnolla. p Riittävä proteiinin ja energian saanti on ikääntyvälle niin tärkeää, että se menee terveellisyyden edelle. Tärkeintä on, että syö. L aihduttaminen on nuorten harrastus, johon vanhemmiten ei pidä ryhtyä enää ollenkaan. On terveyden kannalta parempi olla lievästi ylipainoinen. Jos painon pudottamiseen on tarvetta esimerkiksi diabeteksen takia, se on parempi tehdä liikkumalla enemmän kuin syömällä vähemmän. Ikäihmisen painoindeksin tulisi olla yli 24, eikä edes 30 ole vielä järin huolestuttava painoindeksi. – Riittävä, monipuolinen ruokailu ja nesteen saanti on iäkkäille tärkeämpää kuin nuoremmille. Vaikkei olisi pahoja sairauksia- kaan, ruokahalu heikkenee luonnollisesti iän myötä. Ei yksinkertaisesti ole nälkä, joten ei tule syötyäkään. Tämän takia ikäihmiset laihtuvat helposti. Lisäksi monet sairaudet ja niiden lääkkeet vaikuttavat niin, ettei ruoka maistu samalla tavoin kuin aikaisemmin, Itä-Suomen yliopiston geriatrian emeritusprofessori, neurologi Raimo Sulkava selittää. Vajaaravitsemus altistaa monenlaisille ongelmille. Vastustuskyky heikkenee, jolloin flunssat saavat helpommin ihmisestä otteen. Myös toipuminen niin tulehdustaudeista kuin muistakin sairauksista ja vammoista hidastuu. – Kun ikäihminen laihtuu, hän laihtuu usein lihaksista, vaikka rasvaakin olisi kehossa. Kun lihakset heikkenevät, sattuu helpommin kaatumisia. Tästä syntyy helposti ikävä kierre, kun liikkumista aletaan varoa. Lihasten heikkenemiseen liittyy myös se, ettei oikein jaksa tehdä mitään, Sulkava kuvailee. Jatkuvasti jotakin hyvää Yksin asuminen on ikäihmisen ravitsemuksen kannalta riskitilanne. On hyvin harvinaista, että yksin asuva vanhus söisi kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Ruokaa ei viitsitä laittaa yhdelle, vaan tyydytään valmisruokaan ja siihen, mitä jääkaapissa on. Erityisen iso vajaaravitse- muksen riski on yksin asuvilla muistisairailla. – Yleisimpään muistisairauteen, Alzheimerin tautiin, liittyy lähes aina laihtuminen. Syytä tähän ei tiedetä. Muistisairas unohtaa usein syödä, mutta se ei selitä kaikkea. Paino putoaa, vaikka henkilö söisi entiseen tapaan. Energiaa tulisi saada 20– 30 % entistä enemmän, jotta paino ei laskisi. Alzheimerin taudin hyvä puoli on, että saa syödä niin paljon kuin jaksaa. Lihomisen pelkoa ei ole, Sulkava keventää. Muistisairauksien lääkkeet voivat aiheuttaa lievää etovaa oloa, mikä ei kannusta ruokailuun. Sairauksiin liittyy usein liikuntakyvyn heikkeneminen. Tämä vaikeuttaa tilannetta entisestään: kun ei liiku, ei tule nälkä. Sekä muistisairaiden että kaikkien ikäihmisten tulisi saada ravinnostaan reilusti proteiinia, energiaa ja suojaravintoaineita. Useimmat eivät pysty syömään kovin isoja aterioita, joten aterioita tarvitaan usein ja lisäksi tulee nauttia välipaloja. – Koko ajan pitäisi olla saatavilla syötävää ja juotavaa, josta henkilö pitää. Tämä on päinvastoin kuin nuorilla ja keski-ikäisillä, joita varoitellaan jatkuvasta napostelusta, Sulkava myöntää. hän nestettä nauttineelta vanhukselta menee helposti jalat alta ja hän voi olla jopa sekava. Etenkin helteellä pitäisi juoda, vaikkei olisi janokaan. Litra päivässä vettä tai laimennettua mehua riittää – nuoremmille usein suositellussa kahdessa litrassa on lievää liioittelun makua. – 80–90 prosenttia iäkkäistä ei halua juoda riittävästi. Tärkeä syy on, että he eivät halua käydä jatkuvasti vessassa. Ikääntyneen miehen tai naisen virtsarakkoon mahtuu vähemmän kuin nuoren, joten jos he juovat paljon, vessakäyntejä tulee tiheästi. Etenkin, jos liikkeelle lähteminen on vaikeaa ja käveleminen hidasta, mieluummin tingitään nesteen nauttimisesta, Sulkava kertoo. Mehujää voi olla hyvä idea nesteen saamiseksi helteellä. Myös mukavasti lasissa kilisevät jääpalat voivat houkutella juomaan. Sulkava ei tuomitse täysin sitäkään, jos jääpalat kilisevät alkoholijuomaa sisältävässä lasissa. Silloin on kuitenkin erittäin tärkeää syödä hyvin, koska alkoholi kuluttaa elimistöstä tiamiinia. – Alkoholin liiallinen käyttö on pahasta, mutta jos on tottunut käyttämään viiniä ruuan kanssa, saa sitä kaataa lasillisen vanhanakin, hän lupaa. Litra vettä on sopivasti Muistia parantava juoma Nälän tunteen lisäksi myös janon tunne heikkenee. Liian vä- Varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon tuli kevääl- lä Suomen markkinoille juotava, pirtelön tapainen valmiste, joka sisältää ravintoaineita, joita aivot tarvitsevat synapsien rakentamiseen. Synapsit ovat hermosolujen välisiä yhteyksiä, joiden väheneminen ennustaa hyvin muistisairauden etenemistä. Sulkavan potilaat ovat kokeilleet apteekeissa ilman reseptiä myytävää Souvenaidia hyvin tuloksin. – Souvenaid on siitä erikoinen ravitsemushoito, että sitä on tutkittu kuten lääkettä. Sillä ei ole haittavaikutuksia, ja potilaat ovat nauttineet juomaa mielellään. Heidän vointinsa on kohentunut ja osalla on havaittu muistin paranemista. Näin on käynyt myös minun potilaillani: useimmat ovat virkistyneet ja osalla heistä muistikin vaikuttaisi toimivan entistä paremmin. – Olen kohtalaisen innostunut tästä ja suosittelenkin nykyään, että lievää Alzheimerin tautia sairastavat kokeilevat Souvenaidia ainakin parin kuukauden ajan. Se on helppo tapa varmistaa, että aivot saavat toimintansa kannalta tärkeitä aineita. Niitä saa tavallisesta ravinnostakin, mutta ei tarpeeksi suuria määriä, hän sanoo. Suomessa on meneillään EU:n rahoittama laaja tutkimus, jossa saadaan lisätietoja Souvenaidin vaikutuksista. Valmistetta tulisi mielellään käyttää terveydenhuollon ammattilaisen, kuten lääkärin tai muistihoitajan, valvonnassa. Sulkavan mukaan ei silti koidu mitään haittaa, vaikka kuka tahansa ostaisi Souvenaidia apteekista ja veisi sitä läheiselleen, jonka muistista on huolissaan. – On vain hyvä, että on jotakin turvallista, mitä voi kokeilla hoidoksi jo varhaisvaiheessa, kun muistisairautta epäillään, muttei ehkä ole vielä todettu. Valmiste saattaa olla muistisai- rautta ehkäisevä tai myöhentävä tekijä, vaikka näyttö vielä puuttuu. On kuitenkin hyvä huomata, että Souvenaidissa ei ole Dvitamiinia, jonka saannista pitää huolehtia erikseen. Ravitsemus on osa hoitoa Sulkava povaa ravitsemukseen liittyville hoidoille ylipäätään hyvää tulevaisuutta. Hän uskoo, että ravitsemusta tullaan käyttämään nykyistä enemmän myös sairauksien ehkäisyssä. – Souvenaid on tarkoitettu muistisairauden hoidoksi ja ehkä ehkäisyksikin. Lisäksi voi olla tarpeen käyttää täydennysravintovalmistetta, kuten aina, kun vanhus syö huonosti, on toipilas tai hänen ravintonsa on yksipuolista. Täydennysravintovalmisteissa on runsaasti proteiinia, energiaa ja suojaravintoaineita pienessä määrässä, ja niitäkin saa apteekeista. Täydennysravintovalmisteet ovat juotavia tai lusikoitavia, ja niitä on eri tilanteisiin. Esimerkiksi haavat paranevat nopeammin, kun nautitaan runsaasti proteiinia ja arginiinia sisältävää valmistetta. Myös diabeetikoille, syöpähoitoja saaville, munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville ja keuhkoahtaumapotilaille on omat täydennysravintovalmisteet. Ravintoa voi rikastaa myös kotikonstein. Ruokaan voi lisätä öljyä, voita tai margariinia, jotta energiaa saadaan enemmän. Öljypohjainen salaatinkastike tuo ruokavalioon hyviä rasvahappoja ja kaivattuja kaloreja. Puuro kannattaa keittää veden sijasta maitoon, ja leivälle voi pinota useammankin leikkeleen. Pähkinät ja kuivatut hedelmät ovat mainioita välipaloja, joten rusinoita ja manteleita tai pähkinöitä voi olla pöydässä muulloinkin kuin jouluna. Kevyttuotteet eivät kuulu ikäihmisen ruokavalioon. ■  ravitsemusta tullaan käyttämään nykyistä enemmän myös sairauksien ehkäisyssä.  Tärkeä B12-vitamiini Yli 65-vuotiaista suomalaisista ehkä jopa yhdellä kymmenestä on puutetta B12-vitamiinista. Muistin kannalta tärkeää vitamiinia saadaan tavallisesta ravinnosta yleensä tarpeeksi, mutta vanhemmiten sen imeytyminen elimistöön heikkenee. Vaikka ihminen syö kuten ennenkin, hän ei enää saa sitä riittävästi. – Valtaosa suomalaiseen tutkimukseen osallistuneista ei tiennyt B12-vitamiinin vajauksestaan. Puutoksen seuraukset voivat kuitenkin olla hankalat: haluttomuutta ja masennusta, anemiaa ja ääreishermoston vaurioita sekä muistin heikkenemistä. Siksi suosittelen, että kaikilta yli 65-vuotiailta mitattaisiin seerumin B12-vitamiinitaso muutaman vuoden välein, Raimo Sulkava sanoo. Alhainen B12-vitamiinitaso pitäisi saada nopeasti korjatuksi, koska pitkään jatkunut puutos voi vaurioittaa aivoja ja ääreishermostoa pysyvästi. Lievissä tapauksissa hoitona käytetään tablettimuotoista vitamiinia, mutta jos vitamiinitaso on hyvin alhainen, sitä annetaan pistoksina. Ravitsemushoito ei auta, koska kyseessä on imeytymisen ongelma. – Asia on hoidettavissa, tärkeintä on saada tieto riittävän varhain, Sulkava tähdentää. ■ Oma PLUS 3/2014 19 ❯5 kysymystä: Parkinsonin tauti Teksti Mari Kuusinen Kuva Merja Hallikainen CONSUMER HEALTHCARE Multi-tabs Family 200 tabl. Monivitamiini-kivennäisainevalmiste koko perheelle ENERGIAA TUKEE VASTUSTUSKYKYÄ ERKKI · TUKEE LUUSTON HYVINVOINTIA U M AL ·S M I ST EM 29 14 200 O EN LU O T E TU I N V I TA MI IN IV FI-XZ1-01.JUL.14 OmaPlus_MTF200_125x176.indd 1 28/07/14 10:56 Vastaajana lääketieteen tohtori ja Itä-Suomen yliopiston kliininen tutkimusjohtaja Merja Hallikainen. Parkinsonin tauti etenee hitaasti. Tärkeä osa hoitoa on pitää kiinni arjen rutiineista ja olla aktiivinen taudista huolimatta. Ravintolisävalmiste lisääntyneeseen B12-vitamiinin tarpeeseen! B12-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, jota saadaan riittävästi vain eläinkunnan tuotteista. B12-vitamiini on välttämätön terveydelle, psyykkiselle hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Sitä tarvitaan elimistössä edistämään normaalia energia-aineenvaihduntaa ja se auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Vita B12-imeskelytabletti kannattaa imeskellä hitaasti maksimaalisen suun limakalvolta imeytymisen varmistamiseksi. Pakkauskoot 30 ja 100 tabl. Vain Apteekista! 1 Mitkä ovat Parkinsonin taudin oireita? Parkinsonin yleisimmät liikeoireet ovat lepovapina, hidasliikkeisyys ja lihasjäykkyys. Liikeoireet alkavat yleensä toispuoleisesti ja etenevät hitaasti. Hyvin usein ensimmäinen oire, joka huomataan, on käden tai sormien vapina, eli niin sanottu pillerin pyöritys -vapina peukalossa käden levossa ollessa. Parkinsonin taudin tyypillisin alkamisikä on 50–70 vuotta ja sairastumisriski lisääntyy vanhetessa. Valkoisesta yli 70-vuotiaasta väestöstä noin prosentti sairastaa tätä tautia. ■ 2 Miten tauti todetaan? Kannattaa mennä lääkäriin, kun on itse huolissaan oireista. Tauti on todennäköinen, jos potilaalla on kaksi kolmesta liikeoireesta. Diagnoosia varten ei tarvita laboratoriotutkimuksia eikä aivojen kuvantamista. Tietokonetomografia- ja magneettikuvauksia käytetään apuna parkinsonismia aiheuttavien muiden syiden poissulkemiseksi. ■ 3 Miten tautia hoidetaan? Parantavaa hoitoa ei ole, mutta useilla eri lääkkeillä on oireita lievittävä vaikutus. Lääkehoito aloitetaan, kun oireista on potilaalle merkittävää haittaa. Meillä käytössä on yleisimmin levodopa, dopamiiniagonistit, MAO-B- ja COMT-estäjät. Levodopa on tehokkain Parkinsonin taudin oireita lievittävä hoito. Nuorilla potilailla levodopan käyttö aloitetaan kuitenkin mahdollisimman myöhään pitkäaikaishoidon myötä ilmaantuvien haittavaikutusten ja tehon vähenemisen vuoksi. Heillä hoito tulee aloittaa MAO-B-estäjillä tai dopamiiniagonisteilla. Potilaita, joille lääkehoito ei tuo riittävää apua tai se aiheuttaa häiritseviä sivuvaikutuksia, voidaan auttaa kirurgisella hoidolla tai suoraan suoleen laitettavalla levodopainfuusiolla. Monien potilaiden kokonaistilanne on parantunut dramaattisesti näillä hoidoilla. Kantasolusiirroista ei sen sijaan ole ainakaan vielä huomattu olevan hyötyä. ■ 4 Voiko tautia ehkäistä? Tällä hetkellä ei tiedetä, miten tautia voidaan ehkäistä. Tauti johtuu liikkeiden-, asennon- ja tasapainon säätelyyn osallistuvien hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta, mutta syytä tuhoutumiseen ei tiedetä. Pieni osa taudista on perinnöllistä. Tutkimuksissa on noussut esiin, että Parkinsonin tauti on yksi harvoista taudeista, joissa tupakan poltto ja kahvin juonti näyttäisi pienentävän riskiä sairastua. ■ 5 Mikä merkitys on itsehoidolla? Arjen askareiden jatkaminen ja aktiivisena pysyminen on erittäin tärkeää, vaikka toimet sujuisivatkin totuttua hitaammin. Säännöllinen liikunta ja äänen harjoittaminen vaikka suihkussa laulamalla sekä ystävien tapaaminen pitävät pitkään toimintakuntoisena. Elämä ei lopu siihen, kun tauti diagnosoidaan. Vaikka oireet voivat olla kiusallisia, pitää muistaa, ettei taudissa ole mitään hävettävää. ■ 20 Oma PLUS 3/2014 Joko olet käynyt Yksi muistisairauden yleisistä tunnusmerkeistä on, että sairastunut ei muistitestissä? enää osaa katsoa kello taulusta, mitä kello on. Hän ei myöskään pysty piirtämään kellotaulua oikein, vaan saattaa esimerkiksi piirtää sen numeroiksi 12, 13, 14, 15 jne. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT ARI ROSENVALL JA DREAMSTIME Erikoislääkäri Ari Rosenvall toivoo, että muistitestissä käymisestä tulisi yhtä luonnollista kuin kolesterolin mittauttamisesta tai mammografiassa käynnistä. Jotta tämä toteutuisi, pitäisi ensin päästä eroon Alzheimerin taudin tarpeettoman huonosta maineesta. p Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvallilla on paljon kokemusta potilaista, joilla on Alzheimerin tauti tai jokin muu muistisairaus. H elsingissä Mehiläinen Ympyrätalossa vastaanottoa pitävän Ari Rosenvallin mielestä monien suomalaisten kuva yleisimmästä muistisairaudesta, Alzheimerin taudista, saattaa olla tarpeettoman synkkä. – Kun muistisairaus todetaan varhain, hyvä elämä voi jat- kua vielä pitkään. Tiedän monia, jotka ovat sairastaneet Alzheimerin tautia kymmenen vuotta, mutta pärjäävät vielä hyvin itsenäisesti kotona, koska sairaus on todettu ajoissa. Alzheimerin tauti etenee alussa hyvin hitaasti. Ilman hoitoakin sen lievä vaihe kestää noin kahdeksan vuotta, ja hoito antaa siihen vielä kahdesta neljään vuotta lisäaikaa, Rosenvall kertoo. Alzheimerin tauti etenee vaiheittain. Varhaisvaiheessa on mahdollista jatkaa elämää vielä lähes entiseen tapaan. Kun rappeuttava sairaus etenee niihin aivojen osiin, jotka ovat tärkeitä arkisten tehtävien hoitamisen kannalta, tullaan keskivai keaan vaiheeseen. Vasta silloin toimintakyky heikkenee selvästi ja potilas alkaa tarvita päivittäistä apua. Myös lääkehoidon teho heikkenee. Silti keskivaikeakin vaihe kestää useimmiten vuosia. Koko tämän ajan on yleensä mahdollista asua kotona. – Liikuntakyky on tärkeä hyvän elämän edellytys. Jos se puuttuu, ei pysty enää olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa entiseen tapaan. Hoidolla pystytään onneksi usein vaikuttamaan paljon liikuntakyvyn säilymiseen. Silloin myös loppuaika voi olla hyvä. Alzheimerin tauti ei enää tarkoita sitä, että ihminen joutuisi väistämättä viettämään vuosikausia sängyn pohjalla, Rosenvall tähdentää. LEIMAAKO TUTKIMUS SAIRAAKSI? Tätä nykyä muistitutkimuksiin mennään usein jonkun toisen aloitteesta. Lääkäri saattaa huomata, että potilaan lähimuisti tai toimintakyky on alkanut heikentyä, tai läheiset patistavat tutkimuksiin. – Ihmiset tietävät muistisairauksista entistä enemmän ja osaavat tarkkailla alkuoireita. Silti harva tulee lähteneeksi oma-aloitteisesti tutkimuksiin. Ei kukaan leimaudu sairaaksi, vaikka käy mittauttamassa kolesterolinsa tai verenpaineensa. Kunpa muistitesteihin alettaisiin suhtautua samalla tavoin! Käytäisiin muistitutkimuksissa, jos vähänkään on aihetta, Rosenvall haaveilee. Paras testipatteri alkavan Alzheimerin taudin tunnistamiseen on CERAD, joka arvioi välitöntä ja viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista sekä toiminnan ohjausta ja sujuvuutta. Se on hyvä väline, muttei täydellinen. Lahjakas tai pitkälle kouluttautunut voi saada testistä hyvät pisteet, vaikka täydentävissä tutkimuksissa havaittaisiin älyllisen toiminnan häiriöitä. Rosenvall kertookin, että testimenetelmien kehitystyö jatkuu. Vaikka CERAD-tutkimuksen tulos olisi normaali, voidaan järjestää myöhemmin seurantatutkimus tai henkilö voidaan ohjata neuropsykologin vastaanotolle tarkempiin testeihin. Lääkäri haastattelee muistisairautta epäillessään potilaan lisäksi myös hänet hyvin tuntevaa omaista sekä otattaa laboratoriokokeita muiden sairauksien poissulkemiseksi. Aivojen tutkiminen magneettikuvauksella on myös tärkeää. Siinä voidaan usein nähdä muistisairaudelle tyypillisiä muutoksia. MUISTISAIRAS VOI MUISTAA HYVIN Muistisairaudet ovat yleisnimitys sairauksille, joihin liittyy aivojen rappeutumista ja tiedonkäsittelyn heikkenemistä. Lähimuistin heikentyminen on yleinen Alzheimerin taudin alkuoire, mutta muistisairaus voi alkaa myös muilla, vähemmän tunnetuilla oireilla. Muistisairas voi muistaa vielä varsin hyvinkin. Toisaalta moni muistisairas oppii myös selviytymään muistiongelmiensa kanssa niin, ettei edes läheinen ystävä välttämättä huomaa mitään outoa. Sairastunut voi esimerkiksi kysellä ystävän kuulumisia niin kiinnostuneesti, ettei tämä huomaa, että puhekumppanin kertomukset omista tekemisistään ovat epämääräisiä. – Eri muistisairauksien oireet ovat samantyyppisiä, mutta ne voivat tulla eri järjestyksessä. Joskus Alzheimerin tautikin alkaa lähimuistin heikentymisen sijasta sanojen löytämisen vaikeudella tai hahmottamisen vaikeudella, jolloin henkilö eksyy helposti tai ei osaa lu- kea kelloa. Joskus sairautta aletaan epäillä, kun henkilön persoonallisuus muuttuu ja hänestä tulee epäluuloinen tai riitaisa, Rosenvall kertoo. Toiminnan ohjauksen häiriön tunnistaa siitä, että toimet jäävät kesken tai niiden aloittaminen on ylivoimaista. Henkilö ei pysty esimerkiksi valmistamaan ateriaa vieraille, koska häneltä on kadonnut kyky tehdä peräkkäisiä asioita oikeassa järjestyksessä. Tämä voi olla ensioire, kun diagnoosiksi tulee vaskulaarinen muistisairaus eli muistisairaus, johon liittyy aivojen verenkierron häiriöitä. Tähän sairauteen liittyy usein myös liikkumisen vaikeutta: henkilö kävelee epävarmasti ja askel on kovin lyhyt. Myös tihentynyt vessassa käymisen tarve voi kieliä vaskulaarisesta muistisairaudesta. Heikkenipä ihmisen toimintakyky millä tavoin tahansa, hänellä on oikeus asian selvittämiseen, diagnoosiin ja oikeaan hoitoon. Hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa vasta, kun taudin nimi tiedetään. Koska eri muistisairaudet etenevät eri tavoin, Oma PLUS 3/2014  21 Alzheimerin tauti ei enää tarkoita sitä, että ihminen joutuisi väistämättä viettämään vuosikausia sängyn pohjalla. diagnoosi antaa tärkeää tietoa myös omaisille ja hoitoon osallistuville. Ei outo vaan sairas Kun vanhempi, isovanhempi tai muu sukulainen tai ystävä alkaa käyttäytyä kummallisesti, syynä saattaa olla etenevä muistisairaus. Muistiliiton projektisuunnittelija Mailis Heiskanen suosittelee suhtautumaan henkilöön ymmärtäväisesti ja auttamaan hänet tarvittaessa alkuun sairauden tunnistamisessa ja avun saamisessa. – Jos läheinen muistaa väärin, ei kannata jäädä kinaamaan asiasta tai tehdä siitä suurta numeroa. Muistin heikentyminen voi aiheuttaa kiusallisia tilanteita, mutta ei henkilö niitä tahallaan järjestä. Tärkeintä on säilyttää arvostava ja kunnioittava suhtautuminen sairastuneeseen, Heiskanen neuvoo. Muistisairaudet voivat olla läheisille hankalia tunnistaa, koska ne etenevät hiljalleen ja henkilö oppii usein tulemaan toimeen oireidensa kanssa. Rutiinit sujuvat usein pitkään täysin moitteettomasti. Esimerkiksi uuden teknisen laitteen käyttöön ottaminen voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi, vaikka lapsenlapsi selittäisi ja näyttäisi käytön useaan kertaan. Oireet vaihtelevat sairauden mukaan ja myös henkilöstä toiseen. Oireita on monenlaisia. Läheisten kannattaakin tutustua muistisairauksiin ja verrata omaisen käytöstä oirekuvauksiin heti, kun epäilykset heräävät. Muuttuuko läheisen käytös? – Vetäytyminen sosiaalisista suhteista on tyypillinen muistisairauksien alkuoire. Kun henkilö huomaa muistiongelmansa, hän alkaa vierastaa tilanteita, joissa ne saattaisivat tulla esiin. Kukapa haluaisi aiheuttaa sekaannuksia ja harmia toisille muistamattomuutensa takia, ja siksi voi olla helpompaa vetäytyä. – Toinen tyypillinen tunnusmerkki on toiminnan ohjauksen heikentyminen. Se ilmenee niin, että tehtävien aloittaminen ja monivaiheisten askareiden suorittaminen on vaikeaa eivätkä esimerkiksi kotityöt enää suju entiseen tapaan. Aloitekyvyttömyys alkaa vaivata, Heiskanen jatkaa. Ei ole mukavaa havaita, että muisti heikkenee. Mielialan laskemisessa ei aina olekaan kyse masennuksesta, vaan myös se voi kertoa muistisairaudesta. Erottelun tekemiseen tarvitaan lääkäriä ja tutkimuksia. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta, B12vitamiinin puutos ja aivokasvaimet aiheuttavat saman tapaisia oireita kuin muistisairaudet. Tästäkin syystä on tärkeää huolehtia, että omainen hakeutuu lääkärin hoitoon. – Kannattaa kysellä, miten henkilö mielestään selviytyy päivittäisistä askareistaan. Jos hän on vastahakoinen lähtemään tutkimuksiin, voi vedota esimerkiksi siihen, että kunnollisesta lääkärintarkastuksesta on jo aikaa. Jos muistisairauden epäily on vahva eikä henkilö itse myönnä ongelmaa, on hyvä mennä mukaan lääkäriin ja kertoa epäilyksestään. Heiskasen mukaan lääkärit ottavat usein muistisairauden mahdollisuuden huomioon itsenäisestikin, kun ikääntyvä tulee vastaanotolle. Tällöin he voivat ottaa yhteyttä omaisiin ja kysellä tarkentavia tietoja potilaan käytöksestä. Kiusaako mummo tahallaan? Heiskanen kokee muistelemisen hyväksi lähestymistavaksi tilanteisiin, joissa muistisairas syyttää läheisiään esimerkiksi jonkin tavaran varastamisesta. Jos matto on kateissa, aletaan muistella mattoa. Minkälainen matto se olikaan, oliko se omatekemä? Olitko kova kutomaan, miten valitsit värit? Lopulta mennään ehkä kellarivarastoon katsomaan mattoa, joka on siellä talvisäilytyksessä. Lasten kanssa voi syntyä hankalia tilanteita, jos mummo tai pappa muistaa asioita väärin tai kyselee samoja asioita yhä uudestaan. Lapsi voi tulkita tämän jopa kiusaamiseksi: miksi mummo kysyy jatkuvasti matematiikan numerosta ja muistuttaa yhä uudelleen, että serkun todistus oli parempi? – Lapselle voi selittää, että mummolla on sairaus, jossa muisti katoaa. Kun muistisairaus on edenneessä vaiheessa, mummo voi elää osittain omassa maailmassaan, joka on totta hänelle itselleen. Jos lapsella on ollut mielikuvituskaveri, hän voi ehkä ymmärtää, että mummolle on olemassa asioita, jotka eivät näy muille. Mummon voi myös ohjata kertomaan omista koulumuistoistaan ja todistuksistaan kyselemällä niistä. Kun muistisairaus on tunnistettu, Heiskanen kehottaa sairastunutta kertomaan siitä avoimesti kaikille, jotka ovat sairastuneen kanssa paljon tekemisissä. Esimerkiksi naapureiden on hyvä tietää, missä mennään. Tukea sekä sairastuneelle että hänen omaisilleen löytyy ottamalla yhteys paikalliseen muistiyhdistykseen. Luettelo yhdistyksistä löytyy Muistiliiton verkkosivuilta. ■ PARAS HOITO MUISTITIIMISTÄ Rosenvallin mielestä olisi ihanteellista, että vastuun muistisairaan hoidon ja kuntoutuksen toteuttamisesta ottaisi muistipotilaisiin erikoistunut muistikoordinaattori yhdessä muistitiimin kanssa. Myös tiimin lääkäri saisi mielellään olla erikoistunut muistisairauksien hoitoon. Hoidon tulisi perustua hoitosuunnitelmaan, jota tarkistettaisiin tarvittaessa yhteisessä palaverissa, jossa myös omaiset olisivat mukana. – Alzheimerin tautia sairastavan hoito on kokonaisuus, joka koostuu kolmesta tärkeästä osatekijästä. Lääkehoito tulisi aloittaa aina heti, kun sairaus on todettu. Lääkitys tulee valita yksilöllisesti, sitä tulee seurata ja tarvittaessa vaihtaa lääkettä tai annostusta. Toinen kokonaisuus on potilaan elinympäristön tekeminen niin turvalliseksi, että hän voi käyttää kaikkea jäljellä olevaa toimintakykyään. Muun hoidon kokonaisuuteen liittyvät myös liikunta, ravitsemus, vuorovaikutuksen mahdollistaminen sekä tarvittaessa masennuksen tai mielialaongelman hoito. – Kolmas muistisairauden hoidon osatekijä on omaisten tukeminen. Omaiset tarvitsevat tietoa siitä, mitä on odotettavissa ja miten siihen voi varautua. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen laatiminen sairastuneen kanssa tulee ajankohtaiseksi. Valtuutuksen avulla tiedetään henkilön tilan heikentyessä, kuka hänen asioitaan hoitaa ja miten hän toivoo eri tilanteissa toimittavan.  hänelle on tärkeää, mistä hän on aina pitänyt ja mitä inhonnut. Kun ihminen ei pysty enää itse kertomaan toiveistaan, hän tarvitsee siihen läheisiään. ARVOITUKSELLISIA SAIRAUKSIA Muistisairaudet ovat varsin arvoituksellisia sairauksia. Vaikka Alzheimerin taudistakin tiedetään jo paljon, sen syntymekanismia ei tunneta. Tiedetään, minkälaisia muutoksia aivoissa tapahtuu, mutta mikä on syytä ja mikä seurausta? Se olisi tärkeää erottaa, jotta osataan hoitaa oikeaa asiaa. – Jonkin aikaa on ollut vallitsevana oletus, että Alzheimerin taudin synnyssä keskeisintä olisi tiettyjen valkuaisaineiden kerääntyminen aivoihin eli amyloidiplakkien muodostuminen. Näin on päätelty, koska kertymiä nähdään Alzheimerin taudin varhaisessa vaiheessa olevien aivokuvissa. Tähän perustuviin hoitoihin tähtäävissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole saavutettu läpimurtoa, mikä on johtanut ajatuksiin, että plakit eivät olisikaan taudin alkusyy, Rosenvall kertoo. Yksi mahdollinen sairauden selitys on tau-proteiinin kertyminen hermosoluihin. Muistisairauspotilaiden aivoista on löydetty paljon myös immuunipuolustusta hoitavia glia-soluja. Toisaalta muistisairauden etenemisen vauhtia ennustaa parhaiten synapsien eli aivosolujen välisten yhteyksien määrä. Onko synapsien katkeaminen syy vai seuraus? – Tutkittavaa on paljon ja tutkimus vireää. Suomi on Alzheimerin taudin tutkimuksen kärkimaita. Meillä tehdään sekä taudin syitä luotaavaa perustutkimusta että lääketutkimus- ta sen eri vaiheissa. Isojen, potilailla tehtävien tutkimusten vaiheessa on sekä rokotetyyppisiä että suun kautta otettavia uusia Alzheimerin taudin lääkkeitä. Esimerkiksi Turussa kokeillaan parhaillaan rokotetta hoitona Alzheimerin tautiin. Myös muuhun kuin lääkehoitoon sekä kuntoutukseen liittyvää tutkimusta tehdään paljon, sanoo Rosenvall. ■ Tietoa ja tukea 1 Muistiliitto. Tietopankki, keskustelupalsta ja tarinoita verkko-osoitteessa muistiliitto.fi. Runsaasti paikallista ja alueellista toimintaa kuten vertaistukiryhmiä sekä koulutusta, kursseja ja virkistystä. Muistikaveritoiminnassa muistisairas voi saada esimerkiksi kalakaverin. Muistiliitto ylläpitää myös maakunnallisia Muistiluotsi-keskuksia, jotka varmistavat, että asiakkaat saavat ohjausta, tietoa ja neuvontaa. ■ 2 3 4 Muistiliiton maksuton tukipuhelin muistisairaiden läheisille 0800 9 6000 päivittäin klo 17–21 ■ Terveyskirjasto.fi. Artikkeleja muistisairauksista sekä ohjeita läheisille muistisairaan tukemisesta. ■ Alzheimerinfo.fi. Tietoa muun muassa sairauden ensioireista ja vinkkejä arjesta selviytymiseen sekä Kysy asiantuntijalta -palsta. Lääkeyritys Lundbeckin ylläpitämä sivusto. ■ 5 AT seuranta. Älypuhelinsovellus, jonka avulla voi pitää kirjaa muistisairauden oireista ja seurata sen etenemistä. www.atseuranta.fi ■ LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Muistisairaudet ovat koko perheen sairauksia, jotka koskettavat kaikkia sairastuneen lähellä eläviä. Lähipiiri on väistämättä mukana hoidossa, koska ammattilaisten antama apu ei riitä kaikkeen. On myös paljon käytännön asioita, kuten laskujen maksamista ja veroilmoituksen tekemistä, joita sairastunut ei enää kauan pysty tekemään itse, mutta jotka eivät kuulu hoitohenkilöstönkään tehtäviin. – Omaisia tarvitaan myös linkiksi sairastuneen ja hoitotiimin väliin. Aina, kun muistisairaan toimintakyvyssä tapahtuu selvä muutos, on syytä ottaa yhteyttä hoitotiimiin. Muistisairas on sillä tavoin hauras, että jos hänellä on esimerkiksi tulehdustauti, se pitää havaita ja hoitaa mahdollisimman nopeasti. Omaiset huomaavat tällaiset tilanteet usein nopeammin kuin vaikkapa kotihoidon henkilöstö. Mitä pidemmälle sairaus etenee, sitä arvokkaammaksi tulee omaisilla oleva tieto sairastuneen tavoista, mieltymyksistä, arvoista ja vakaumuksesta. Ammattilaiset eivät voi tietää, mikä T I E T O A S I N U L L E , J O K A K Ä R S I T N I V E L R I K O S TA TA I - K I V U S TA Voltaren Forte® -kipugeeli on Vahva Voltaren täsmähoito, joka vaikuttaa Forte® -kipugeeli suoraan kipualueeseen syvällä sopii erityisesti nivelessä lievittäen kipua kroonisen lihasja tulehdusta täydet ja nivelkivun 12 tuntia. hoitoon. Suun kautta otettavat kipulääkkeet vaikuttavat vatsan kautta koko kehoon. Särkytablettien haittavaikutuksia voidaan kuitenkin minimoida käyttämällä paikallista kipulääkettä aina kun mahdollista. Helppo käyttää. Annostus vain 12 tunnin välein – aamuin ja illoin. Voltaren Forte® -geelin sisältämä lääkeaine, diklofenaakki, vaikuttaa suoraan kipukohdassa rasittamatta koko kehoa. www.voltaren.fi Voltaren Forte (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen lyhytaikaiseen paikallishoitoon aikuisille ja yli 14-vuotiaille. Nivelrikon hoitoon vain yli 18-vuotiaille. Voltaren Fortea hierotaan kipeytyneelle alueelle 2 kertaa päivässä 12 tunnin välein (mieluiten aamulla ja illalla). Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille sekä imetysaikana vain lääkärin määräyksestä. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC062014 22 Oma PLUS 3/2014 ❯ Apteekin hyllyltä Teksti Pirkko Soininen Kuva Gymstick International Oy Keppiä ja kuminauhaa Miksi hienostella – jumppakeppi ja kuminauha ovat yllättävän tehokkaita jumppavälineitä ja soveltuvat erityisesti senioreiden kuntoiluun. Liikunta vähentää ja hidastaa vanhenemisen mukanaan tuomia muutoksia. T iesitkö, että lihasvoima heikkenee noin prosentin vuodessa 50 ikävuoden jälkeen? Ei hätää, sillä voimaharjoittelulla lihasmassaa voi lisätä jopa yli 90-vuotiaskin. Lihasvoimaa tarvitaan päivittäin ostoskassien kantamiseen, kävelemiseen, portaiden nousemiseen ja jopa istumiseen. Liikunta, vaikka sitä harrastaisi vähänkin, ei koskaan mene hukkaan. Säännöllisellä liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa monia tauteja, kuten aikuisiän diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Se ylläpitää myös tasapainotaitoa ja sebamed.fi ehkäisee tätä kautta kaatumisia ja luunmurtumia. Liikunta parantaa myös unen laatua ja pitää mielialan virkeänä. Keppi- ja kuminauhajumppa soveltuvat loistavasti senioreille, sillä harjoitteiden tehoa voi itse säätää ja jumppaaminen on turvallista. – Keppijumpan hyötyjä ovat lihaskunnon kehittymisen lisäksi liikkuvuuden ja tasapainon kehittyminen sekä kehon kiinteytyminen. Harjoittelu soveltuu lähes kaikille ikään ja kuntoon katsomatta, kertoo Gymstick International Oy:n tuotepäällikkö Timo Laaksoharju. Keppi lisää lihasvoimaa Gymstick-jumppakeppi on suomalainen keksintö ja soveltuu loistavasti iäkkäiden liikuttamiseen. Keppi on helppo käyttää, sen vastus on turvallinen ja tasainen. Jumppakeppi ei itsessään paina kuin kilon verran, joten kaiken tasoisten kuntoilijoiden on helppo käyttää sitä. – Gymstick-jumppakeppi kehittää hapenottokykyä sekä lihaskuntoa että -voimaa. Lisäksi tasapaino ja liikkuvuus kehittyvät ja aineenvaihdunta kiihtyy. Myös koordinaatiokyky kehittyy ja ryhti paranee, Laaksoharju luettelee. p Gymstick-jumppakepin kanssa voi harjoittaa kaikkia kehon lihasryhmiä. Gymstick Original jumppakeppejä on saatavilla viittä eri jäykkyyttä. Kevein tarjoaa vastuksen 1–10 kilon välillä ja haastavin vastuksen 1–30 kilon välillä. Jokaisen jumppakepin mukana toimitetaan harjoitusjuliste sekä -DVD. Gymstick-tuotteita on saatavilla joissakin apteekeissa. Jumppakepillä voi tehdä lukuisia painonnostotangolla tehtäviä harjoitteita sekä kääntämällä keppiosan lattiaa vasten myös käsipainolla tehtäviä harjoitteita. Yhteensä erilaisia harjoitteita on yli 200. – Tärkeää iäkkäiden harjoittelussa on mielekkyys. Liian vaikeilla harjoitusvälineillä treenatessa into usein laskee, kun käyttäjä joutuu keskittymään välineen käyttöön, eikä itse harjoitteluun. Gymstickillä on hauska ja mukava harjoitella, sillä se on hyvin helppokäyttöinen. Gymstickistä löytyy viisi eri vastusvaihtoehtoa. Yleisesti iäk- käille suositellaan mahdollisimman kevyttä vastusta (vihreä Gymstick), mutta näin ohjeistamalla vastus voi jäädä liian kevyeksikin. Tärkeintä on ottaa huomioon käyttäjän kuntotaso kuin ikä. Kokeilemalla jokaiselle löytyy sopiva vastus. nivelille ystävällinen Myös vastuskuminauhoja on käytetty pitkään esimerkiksi kuntoutuksessa. – Tämä johtuu siitä, että vastuskuminauhojen tarjoama vastus ei ole vakio, kuten vapaissa painoissa, vaan vastusta voi säätää portaattomasti venyttämäl- lä kuminauhaa. Vastuskuminauhojen avulla harjoituksen tehon saa hyvin tarkasti osumaan juuri siihen lihakseen tai lihasryhmään kuin on tarkoituskin – liikaa niveliä rasittamatta, kertoo Laaksoharju. Vastuskuminauhoilla harjoittelu on myös turvallista ja nivelystävällistä, koska nauhat eivät itsessään paina juuri mitään, vaan vastusta lisätään portaattomasti venyttämällä kuminauhaa. Vastuskuminauha harjoittelu soveltuu kaikille ikään ja kuntoon katsomatta. ■ Oma PLUS 3/2014 ❯ Ristikko 3/2014 Forssa, Keskusapteekki Timo Heinonen Kartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835 Hangon apteekki  Heikki Peura Nycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312 Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekki Anita Oksanen Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki p. (09) 566 0080 *Malminkartanon sivuapteekki Malminkartanonaukio 4, 00410 Helsinki, p. (09) 566 2193 Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki Sven Söderlund  Uudenmaankatu 70 05830 Hyvinkää p. (019) 431 642 Hämeenlinna, Tiiriön apteekki Ritva Ortamala Wartiamäentie 2 (Prismakeskus) 13130 Hämeenlinna p. (03) 674 2321 Imatrankosken apteekki Anja-Riitta Martinsén Helsingintie 9, 55100 Imatra p. (05) 541 1770 Karjaan apteekki  Silja Kyllönen Kauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 018 Kouvolan 10. Inkeroisten Apteekki Merja Wiio Päätie 22, 46900 Inkeroinen p. (05) 317 1554 Kuopio 3. Toriapteekki Ulla-Riitta Savolainen Haapaniemenkatu 24–26 70110 Kuopio p. (017) 287 6601 Kuusankosken Ykkösapteekki Raili Hyyryläinen Kauppakatu 3, 45700 Kuusankoski p. (05) 742 9200 Lahti, Renkomäen apteekki Johanna Pennanen Pasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus) 15700 Lahti p. 020 789 3570 Lempäälä 3., Apteekki Ideapark Hanna-Maija Syrjänen  Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä p. 029 090 8030 Lieksan Pietari apteekki Virpi Heikkinen  Pielisentie 30, 81700 Lieksa p. (013) 521 003 Naantalin apteekki Henrik Brenner  Luostarinkatu 25, 21100 Naantali p. (02) 431 2720 *Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1, 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202 Porvoon Vanha apteekki  Robert Järnström Näsin koulukatu 2, 06100 Porvoo p. (019) 689 4400 *Gammelbackan sivuapteekki Suolaketie 2, 06400 Porvoo p. (019) 575 3990 *Pornaisten sivuapteekki Latiskantie 1, 07170 Pornainen p. (019) 664 7247 Tampere, Ensimmäinen apteekki  Riitta Junnila Hämeenkatu 21, 33200 Tampere p. (03) 253 7700 Taivalkosken apteekki  Jouni Virtanen Kauppatie 11, 93400 Taivalkoski p. 040 480 8000 Tampere, Kaukajärven apteekki  Markku Knuutila Keskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500 Tampere, Lielahden apteekki Kyösti Laitinen Turvesuonkatu 2, 33400 Tampere p. (03) 347 3800 Tervolan apteekki Petri Kiviluoma Keskustie 94, 95300 Tervola p. (016) 435 003 Turun Keskus-Apteekki Minna Jaanson Humalistonkatu 10, 20100 Turku p. (02) 880 0860 *Littoisten apteekki Uusi Littoistentie 48 20660 Littoinen p. (02) 246 1291 Turku, Linnan Apteekki Markku Knuutila  Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400 *Patterinhaan Apteekki Kanslerintie 10, 20200 Turku p. (02) 275 0810 Turku, Varissuon Apteekki Antti Koivuniemi Kousankatu 1, 20610 TURKU p. 0207 349 120 Vantaan Tikkurilan apteekki Tarja Saesmaa Kielotie 11, 01300 Vantaa p. (09) 836 2540 Varkauden Vanha Apteekki Kirsi Puurunen Relanderinkatu 30, 78200 Varkaus p. (017) 266 4700 *Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6, 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus p. (017) 266 4740 Ylihärmän apteekki Leena Ulvinen Järventie 1, 62375 Ylihärmä p. (06) 482 3100 Vanhemman konstaapelin valvovan silmän alla on lehden 2/2014 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu: Janne Hohti, Myllykoski Ristikon vastaukset voi lähettää 15.10.2014 mennessä osoitteeseen: Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku. Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon voi täyttää myös nettisivuillamme www.omaplus.fi Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuotelahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seuraavassa lehdessä. nimi ___________________________________________________________ osoite _________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ puh. ___________________________________________________________ ❯ sudoku 3/2014 www.omaplus.fi KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 www.omaplus.fi | [email protected] Päätoimittaja Tatu Johansson | p. 050 560 4344 [email protected] Toimitus ja taitto OS/G Viestintä Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 www.osgviestinta.fi | [email protected] Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula Painosmäärä noin 400 000 kpl Paikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit. Treenaa muistiasi, nyt myös sudokun avulla. Ohje: Sudokussa numeroruudukko on täytettävä siten, että numerot 1–9 löytyvät jokaisesta pienestä (3x3) ruudukosta ja ison (9x9) ruudukon vaaka- ja pystyriviltä vain kerran. RISTIKON 2/2014 RATKAISU: 23