Sukututkimus jatkuu Mikko Roivainen on tehnyt kerronnallista kuvausta suvun historiasta. Kuvaus alkaa nimen "Roivanen, Roivas, Roivanen" sisällön selvityksellä ja jatkuu aina 250.000 vuoden päähän esi-isään Afrikassa, josta Aasian vaelluksen jälkeen siirrytään vuoteen 1590 ja kuvataan siitä alkaen sekä ihmisiä että tapahtumia. Taru Roivaan Suvusta Kirja hintaan 30 € + postikulut Kirja sai nimen: Otteita Mikon kirjasta Suvun historiaa sanoin kerrottuna SUKUNIMEN TAUSTAA Sana roivas tulee savon ja karjalan murteesta tarkoittaen yhteen sidottua, koural-lista nyhdettyjä tai käsittelyn alaisia pellava- tai hamppulyhteitä. Nämä lyhteet sidottiin lähinnä liottamista varten. Satoa korjattaessa pellavat nyhdetään käsin maasta juurineen ja sitten sidotaan vihkoiksi, eli roivaiksi. Nämä taas asetetaan kuhilaille kuivamaan. Viron kielessä roivas tarkoittaa vaatetta. Pelvašta šivotah roivahih, eli Karjalan eri murteissa roivas tarkoittaa samaa asiaa, hamppu- tai pellavalyhdettä. Vepsän kielessä roi vaz lienee tarkoittavan yksistään pellavalyhdettä. Roivas sisältää 3-10 pivoa (kourallista) pellavia tai 4-5 pivoa hamppuja, tai kuten aunuksenkarjalaisessa Säämäjärvellä sanottaisiin ” pelvazroivahaz on kymmene pivuo, ĺiinuroivahaz on viis pivuo”. Roivaan teon työvaiheita kuvataan Tunkuan pitäjässä eteläkarjalan murteella seuraavasti: ”iina šivotah roivahilla oivaha vii h ĺi oh rveh šin pe n uin ĺiina otetah rvešt , uivatah e roivahina ai ašša.” Suo-järveläinen taas ohjeistaa: ”Enzim i yhith, sii riivit h, sii roivahal pannah lles, siid viijäh vedeh.” Mutta voipa roivas kuvata ihmisen fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksiakin. Tverin pitäjässä on tavattu sanoa suurikasvuisesta ja hyvästä lapsesta, että tämä on kun roivaš. Suojärvellä laps on ui ĺiinaroivaz moine voimatoi IISALMEN KIRKKOHERRANA 1627–1654 Tiedot Niilo Pietarinpojan kolmikymmenvuotisesta Iisalmen pitäjän kirkkoherrana olosta ovat verrattain niukat, sillä niistä vähäisistäkin Iisalmen historiakirjoista osa tuhoutui isonvihan, vuosina 1713–1721, ja Suomen sodan tiimellyksissä venäläisten sotilaiden muun muassa käytettyä niiden arkkeja puhdistaessaan pyssyjään jouk-kojen majaillessa kirkossa. Jäljelle jääneistä lähteistä päätellen ei hänen elämänsä näytä olleen juurikaan kadehdittava. Hänen oli hoidettava juuri perustettua ja ensimmäisiä hapuilevia askeliaan ottavaa, tavattoman laajaa, mutta harvaan asuttua seurakuntaa, jonka jäsenet olivat vielä niin hyvin aineellisessa kuin henkisessä suhteessa alkeellisella kannalla. Pitäjän säätyläisten ja rahvaan elinehdoissa ei vallinnut suurtakaan eroavaisuutta, sillä katovuodet ja sodat toivat yhtäläisen hädän kaikille. TUKHOLMASSA Niilo Pietarinpoika kävi Tukholmassa joko vuoden 1627 tai 1628 helmikuussa. Mikäli hän kävi pääkaupungissa 1627, osallistui oletettavasti tuolloin valtiopäiville. VARAKIRKKOHERRA JEREMIAS MONNIUS Kirkkoherra Niilo Pietarinpojan työkyky heikkeni viimeisen kuuden virkavuoden aikana niin paljon, että hän sai mahdollisesti vuonna 1650 rinnalleen varakirkko-herra Jeremias Monniuksen, voutisuvun jäsenen ja Saksassa 30-vuotisessa sodassa olleen sotilaspapin, jonka otteet herättivät valituksia. Jo seuraavana vuonna Niilo valitti kirjeitse tuomiokapitulille, että herra Jeremias ohitti kaikissa seurakunnan asioissa kirkkoherran neuvon, tiedon ja suostumuksen. Valituskirjelmässä väitetään Jeremiaan uhanneen ajaa kirkkoherran pois pappilan rakennuksista ja tiluksilta. Tämä on sulkenut esimieheltään kirkon oven ja luvannut lopettaa häneltä pitäjän kierron. NIILO PIETARINPOJAN JÄLKELÄISET Kuten edellä (sivulla 33) jo kerrotuksi tuli, että Niilo Pietarinpojan tytär Reetta Roivatar meni naimisiin nimismies Lauri Matinpojan kanssa ja hän on Ylä-Savon Sonnisten-Bovillanien esiäiti. Niilo Pietarinpojalla ja Marketta Matintyttärellä oli myös toinen tytär ja ilmeisesti tämä oli nuorempi kuin Reetta, kenties ollen perheen kuopus. Henkikirjoissa hän asui yhä vuosina 1645–1648 isänsä taloudessa ja vuonna 1650 naimattomana Remeskylässä. Hänen nimeään ja edellä mainittuja tietoja lukuun ottamatta, joiden perusteella hänet voidaan arvella syntyneeksi ennen vuotta 1635, ei hänestä muuta tiedetä. Tyttärien lisäksi perheeseen kuului kuusi poikaa, oletetussa ikäjärjestyksessä arvoineen: kenttäpappi Eljas, lukkari Pekka, talonpoika Juho, rakuuna Lassi, talollisen vävy Risto ja lukkari Simo. Lassista suku-haara on määrällisesti suurin. Esi-isäni/ tilausohje Ajatus on se, että moni on halukas saamaan lyhyen selvityksen suoraan alenevassa polvessa olevista esi-isistään aina niin kauas kuin mahdollista ts. vuoteen 1580. Asiaa käsiteltiin hallituksen kokouksessa ja päätettiin tarjota liitteenä olevien pienkopioiden mukaista esi-isä -selvitystä hintaan 30 euroa. Teidän tulee ottaa yhteyttä [email protected] ja kertoa hänelle mihin osoitteeseen em tiedot lähetetään isänne ja hänen isänsä nimi, syntymäaika ja -paikka (jos näitä tietoja ei löydy, niin näistä tiedoista, niin paljon kuin mahdollista) Aira lähettää sitten Teille em. tiedot ja pankkisiirron maksua varten tai pahimmassa tapauksessa hän kertoo, että hän ei annetuilla tiedoilla löytänyt ko. henkilöä *********************' Esi-isäsi aina vuoteen 1580; juuri sinun omat esi-isäsi Ensimmäisessä kuvassa sukupuuta 1700 luvulle Toisessa kuvassa vanhimmat esi-isäsi Kolmannessa kuvassa viimeisimmät esi-isäsi esim Sinusta alkaen Neljännessä kuvassa sukupuu vähän laajennettuna 1700 luvulle asti Viidennessä kuvassa tekstimuotoon kirjoitettuna
© Copyright 2024