Hyvän oppilashuollon toimintamalli

FORSSAN SEUDUN
PERUSKOULUJEN
HYVÄN OPPILASHUOLLON
TOIMINTAMALLI
Päivitetty 2011
SISÄLTÖ
JOHDANTO
7
MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO?
8
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
9
Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista
9
HUOLEN PUHEEKSIOTTO
11
HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT
12
Ryhmäkoot
12
Opetustunnit
12
Opetushenkilöstö
13
Opettajien peruskoulutus
13
Opettajien täydennyskoulutus
13
Oppilashuolto opettajan työssä
13
Oppilaanohjaus
13
Muu henkilöstö
14
Henkilöstön työnohjaus
15
Oppilashuollon tilaratkaisut
16
OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ
17
Viranomaisen tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset
18
Lastensuojelulaki
19
Lastensuojeluasetus
20
Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat
20
OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA
21
Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia
21
Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia
22
Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia
22
Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia
23
OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA
25
Ryhmän toimintaperiaatteita
25
Kuvio 1: Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet
26
Hyvä oppilashuoltoryhmä
27
Ryhmän kokoonpano
28
Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä
28
Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä
30
Kuvio 2: Oppilaan asioiden käsittelyä koskevan suostumuksen pyytäminen
31
Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi
32
KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
33
Koulukuljetukset
33
Kouluruokailu
34
Poissaolot
36
Kuvio 3: Poissaolojen seuranta
38
Koulukiusaaminen
39
Päihteet ja huumeet
40
Koulutapaturmat
41
Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta
43
Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää
45
Poliisi ja perheväkivalta
46
Poliisin ja koulun yhteistyö
47
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
48
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
49
Yleinen tuki
49
Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus
50
Tehostettu tuki
50
Pedagoginen arvio
51
Erityinen tuki
51
Pedagoginen selvitys
52
3
Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli)
53
Yksilölliset suunnitelmat oppimisen ja koulunkäynnin tukena
54
Oppimissuunnitelma
54
HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
54
Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla
55
Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa
55
ERITYISRATKAISUJA
55
Pidennetty oppivelvollisuus
55
JOPO, joustava perusopetus
56
Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta
56
OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ
KOULUASTEELTA TOISELLE TAI
TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN
57
Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon
57
Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto
aineenopettajille yläkoulun puolella
57
Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä
toisen opetuksen/koulutuksen järjestäjän opetukseen/
koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan
57
OPPILASHUOLLON PALVELUJA
58
Kouluterveydenhoitaja
58
Koululääkäri
58
Koulukuraattori
59
Koulupsykologi
60
Nuorisoneuvoja
61
MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA
62
Nuorisopsykiatrian poliklinikka
62
Kuvio 6: Oppilaan ohjaaminen nuorisopsykiatrian poliklinikalle
63
Lastenpsykiatrian poliklinikka
64
4
Kuvio 7: Oppilaan ohjaaminen lastenpsykiatrian poliklinikalle
66
Lastentautien poliklinikka
67
Kuvio 8: Oppilaan ohjaaminen lastentautien poliklinikalle
68
Perheneuvola
69
Kuvio 9: Oppilaan ohjaaminen perheneuvolaan
70
Lastensuojeluprosessi
71
OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUNKÄYNTIIN
LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS
73
Psykologin tutkimusmenetelmät
73
Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä
73
Kouluongelmien ryhmittelyä
74
Tapausesimerkki Kalle
75
Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa?
76
Toimenpiteet testauksen jälkeen
76
Jos muutosta ei tapahdu
77
Tiedon kulku
77
Kuvio 10: Mitä oppimisvaikeustutkimuksissa voi selvitä?
78
Kuvio 11: Koululaisen ongelmien tutkimusprosessi
79
OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN
80
Salassapito
80
Oppilashuolto
80
Oppilashuoltoryhmä
80
Koulupsykologin asiakasrekisteri
81
Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä
82
Koulukuraattorin asiakasrekisteri
82
Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri
83
Arkistointi
84
LÄHTEET
85
5
LIITTEET
Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli)
Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes)
Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä
Liite 4: Poissaololuvan pyyntö
Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote
Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille
Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma
Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona
Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu)
Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet
Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake
Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista)
Liite 13: Kouluun liittyvän terveydenhuollon toiminnan sisältöä
Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake
Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö
Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011
Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia
6
JOHDANTO
Oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa koulussa. Oppilashuolto on myös kouluyhteisön perinteisin moniammatillinen työmuoto. Moniammatillisuudella tarkoitetaan useisiin ammattialoihin perustuvaa asiantuntemusta, jota voi olla sekä yksilöillä että työryhmillä.
Moniammatillisuuden tavoitteena on saavuttaa jotakin, johon yksi ihminen ei pysty.
Oppilashuollon kehittämishankkeen ”Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna” toimesta syntyi Forssan seudun peruskoulujen hyvän oppilashuollon toimintamalli. Toimintamallin tavoitteena on ollut ja on edelleen yhtenäistää ja selkiyttää seudullista oppilashuoltotyötä.
Toimintamalli on päivitetty syyslukukauden 2011 alkaessa. Mm. perusopetus- ja lastensuojelulain
muutokset sekä yhteystietoja on uudistettu. Toimintamallin toivotaan palvelevan seudun peruskoulujen oppilashuollon monipuolisena käsikirjana myös tulevana lukuvuonna.
MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO?
Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, lisätään välittämisen
ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen
oppimisen mahdollisuus.
Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia
sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen
ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistään sekä
edistää työyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien
kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja
salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa
oppilashuoltoryhmässä.
Hyvään oppilashuoltoon kuuluu elävä opetussuunnitelma, ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset
opetusjärjestelyt, riittävä, oikein kohdennettu resursointi ja tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet.
Fyysisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.
koettu terveys
pitkäaikaissairaudet
psykosomaattiset oireet
kouluruokailu
kouluympäristö
Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.
arvostus
ohjaus
kannustus
vaikuttamismahdollisuudet
Sosiaalisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.
kodin ja koulun yhteistyö
oppimisilmapiiri
opettaja-oppilas -suhde, oppilas-oppilas –suhde, opettaja-opettaja -suhde
vuorovaikutus-vaikutussuhteet: aikuinen-aikuinen, aikuinen-lapsi, lapsi-lapsi
ryhmien toiminta
yhteisöllisyys.
8
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Koulun tärkein yhteistyökumppani on oppilaan perhe. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen
hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta sekä osapuolien kiinnostumista ja sitoutumista yhteistyöhön. Tärkeää on myös toisen osapuolen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuuden huomiointi.
Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu sekä lapsen kasvatuksesta että siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa, on huoltajilla. Koulun tehtävänä on tukea kotien kasvatustehtävää sekä vastata
oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää oppilaiden
oppimisedellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee
perustua keskinäiseen luottamukseen.
Lapsen tarpeista lähtevä ja yksilöllisyyttä korostava opetus edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua
vanhempien ja opettajien välillä. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Se on myös yksi yhteistyön
kulmakivistä. Kodin ja koulun aikuisten johdonmukainen työskentely lapsen parhaaksi muodostaa
oppilaan ympärille kasvamista ja oppimista tukevan turvaverkon.
Kodin ja koulun yhteistyömuotona voi olla esim. huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen. Yhteistyössä tulee huomioida perheiden erilaiset tarpeet myös yhteistyön menetelmien suhteen.
Koulun moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla voidaan tukea perheitä oppilaiden koulunkäyntiin
ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyön kautta huoltajat saavat mahdollisuuden tutustua
huollettavansa koulun kulttuuriin. Huoltajat voivat olla myös vaikuttamassa koulun asioihin.
Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista
Vanhempainillat:
koulu/luokkakohtaisesti
teemoittain, esim. yhteishaku 9- luokkalaisille ja valinnaisaineet 7-8 –luokkalaisille
ongelmatilanteissa, esim. koulukiusaaminen
Tiedotteet tmv.:
syys- ja kevättiedotteet
kuukausitiedotteet (mallina Kuhalan koulun kuukausitiedote, liite 1) tai jaksopalautteet
reissuvihko
Vanhempainvartit ja muut yhteydenotot vanhempiin:
vanhempainvartit ja kehityskeskustelut
arviointikeskustelut ja luokanvalvojan vastaanotot
9
vanhempien tapaamiset ja puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä ja tekstiviestit
HOJKS–keskustelut
Muut tilaisuudet ja toiminta:
juhlien, teemapäivien, tapahtumien, myyjäisten tms. yhteissuunnittelutilaisuudet
yökoulut ja retket
vanhempainyhdistysten toiminta
leirikoulut.
YHTEISELLÄ TYÖLLÄ SYNTYY HYVÄ KOULU!
10
HUOLEN PUHEEKSIOTTO
Aktiivinen vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on tärkeää. Erityisen merkityksellistä se on silloin,
kun koululla herää huoli lapsesta. Koulun työntekijässä syntynyt huoli lapsesta tai nuoresta onkin
peruslähtökohtana huolen puheeksiottamiselle.
Huolestuminen oppilaasta on subjektiivinen tunne. Pienikin huoli riittää asian puheeksiottoon oppilaan, vanhempien tai esim. muiden oppilashuoltotyötä tekevien kanssa. Oman huolen puheeksiottaminen on samalla sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous.
Huolen vyöhykkeet ovat apuvälineenä kartoittaessasi huolesi määrää.
HUOLEN VYÖHYKKEET (THL):
EI HUOLTA
1
Ei
lainkaan
huolta.
PIENI HUOLI
HUOLEN HARMAA
VYÖHYKE
2
3
4
5
Huoli kasvaa; Huoli
Pieni huoli/ Huoli/
tuntuva;
luottamus
ihmettely
ihmettely
omat
omiin
käynyt
käynyt
mahdollisuuk- voimavarat
toistuvasti
mielessä;
ehtymässä.
siin
mielessä:
luottamus
Selvästi
heikkenee.
omiin mah- luottamus
koettu
Mielessä
dollisuuksiin omiin
lisävoimien ja
mahdollisuuk- toivomus
vahva.
lisävoimista ja kontrollin
siin
lisäämisen
kontrollin
hyvä.
lisäämisestä. tarve.
Ajatuksia
lisävoimien
tarpeesta.
SUURI HUOLI
6
Huolta paljon
ja jatkuvasti;
lapsi/nuori
vaarassa.
Omat keinot
loppumassa.
Lisävoimia ja
kontrollia
saatava
mukaan heti.
7
Huoli erittäin
suuri:
lapsi/nuori
välittömässä
vaarassa.
Omat keinot
lopussa:
muutos
tilanteeseen
saatava heti.
Ohjeita huolen puheeksiottoon vanhempien kanssa:
Ota puheeksi henkilökohtainen huolesi lapsesta, ei lapsen tai perheen ongelmat
Ota huoli puheeksi ajoissa
Pyri yhteistyöhön
Kerro lapseen liittyvistä hyvistä asioista ja hänen voimavaroistaan, joita tilanteessa voisi hyödyntää
Pyri ilmaisemaan asiasi niin, että sanomaasi ei tulkita moitteeksi tai syytteeksi
Toimi niin, että lapsi ja perhe kokevat sinun olevan heille tuki, ei uhka
Huolen puheeksiottolomakkeet (liitteenä 2)
Lomakkeita voi käyttää apuvälineenä keskustelutilanteissa vanhempien kanssa. Lomakkeita ei tarvitse
täyttää jokaisen oppilaan kohdalla, vaan niitä voi tarvittaessa hyödyntää keskustelun runkona.
11
HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT
Ryhmäkoot
Perusopetusasetuksen mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa.
Silloin, kun opetusta annetaan perusopetuslain (628/1998)17 §:ssä tarkoitetuille oppilailla, jotka saavat
erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa
käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien
oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista.
Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin
kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä
niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea , määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos
tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa
tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla korkeintaan 20 oppilasta.
Lainsäädäntö ei säädä tai määrittele yleisopetuksen ryhmäkokoja. Forssan seudulla opetusryhmien
koot vaihtelevat. Myös yhdysluokkaopetusta on erityisesti pienillä kouluilla.
Opetustunnit
Perusopetusryhmän koko ei kerro esim. alakoulun jakotunneista eikä
yläkoulun valinnaisuudesta. Se ei siis välttämättä kuvaa suoraan, minkä
kokoisissa ryhmissä opetus toteutetaan. Isoimmissa kouluissa hyvän
kuvan antaa luku, joka kertoo kuinka monta tuntia opetusta on resurssoitu
oppilasta kohden.
12
Opetushenkilöstö
Kaikilla oppilailla tulee olla oikeus hyvään opetukseen. Hyvän opetuksen keskeinen edellytys on motivoitunut ja koulutettu opetushenkilöstö. Opettaja on kasvatuksen ja opettamisen asiantuntija, joka
innostaa ja ohjaa oppilasta oppimaan. Yhteiskunnan muutosten myötä opettaja on lisääntyvässä määrin
myös mm. lasten ja nuorten itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittäjä.
Opettajien peruskoulutus
Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuoltotyön tulisi olla oma
aihekokonaisuutensa opettajien peruskoulutuksessa.
Opettajien täydennyskoulutus
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan VESO –päivät (kolme päivää
lukuvuodessa) ovat opettajien lakisääteistä täydennyskoulutusta. Opettajalla on muutenkin velvollisuus pitää yllä ammattitaitoaan ja kehittää osaamistaan, joka voi tapahtua omaehtoisen tai työnantajan
järjestämän koulutuksen kautta. Kouluttautumista seurataan, ja sen tarvetta arvioidaan kehityskeskusteluissa.
Täydennyskoulutuksen olisi tärkeää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä seudullisesti koordinoitua. Mm. oppilashuollon tulisi olla osana täydennyskoulutuksen sisältöä. Täydennyskoulutuksen
peruslähtökohtana on opettajien mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Henkilöstön täydennyskoulutusten koordinointivastuu tulisi seudulla keskittää yhdelle henkilölle tai ryhmälle.
Oppilashuolto opettajan työssä
Jokainen opettaja, niin luokanopettaja kuin aineenopettajakin, on keskeisessä asemassa huomaamaan
ja puuttumaan lasten ja nuorten ongelmiin. Opettajan tulee oman osaamisensa puitteissa huomioida
niitä merkkejä tai oireita, jotka vaikeuttavat oppilaan jokapäiväistä elämää ja koulutyöstä ja –tehtävistä
suoriutumista. Opettajan on hyvä kertoa huolensa oppilaan vanhemmille. Myös oppilashuoltoryhmä
voi toimia opettajan tukena. Opettajan ei tarvitse olla ongelmien ratkaisujen asiantuntija, mutta
hänen tulee tarttua oppilaan ongelmiin ajoissa ja tarvittaessa ohjata oppilasta eteenpäin saamaan apua.
Oppilaanohjaus
Oppilaanohjauksen tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaus auttaa
oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvia ratkaisuja liittyen mm. opiskeluun ja elämänuraan. Lisäksi oppilaanohjaus pyrkii oppilaan opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisen kypsymisen edistämiseen sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen.
13
Oppilaanohjausta tulee järjestää pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tuolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin sekä koulutus- ja ammatinvalintaan kuin myös elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä.
Koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi oppilaalle tulee järjestää
työelämään tutustumisjaksoja, jolloin oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä sekä
eri ammateista aidoissa työympäristöissä.
Nivelvaiheessa oppilaan siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ovat tukemassa oppilaanohjaajat
yhdessä toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Oppilaan tietojen siirtoon toiselle asteelle tarvitaan
huoltajien lupa.
Muu henkilöstö
Muuhun koulutoimen henkilöstöön kuuluvat kaikki kouluyhteisön aikuiset sekä koulun yhteistyökumppanit (esim. sosiaalitoimesta). He osallistuvat oppilaiden kasvun tukemiseen ja toimivat yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan.
Koulunkäyntiavustajat /koulunkäynninohjaajat
Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien palveluja on Forssan seudun kunnissa käytössä melko hyvin. Koulunkäyntiavustajia/koulunkäynninohjaajia käytetään myös iltapäivätoiminnan ohjaajina
seudun kunnissa. Pyrkimyksenä olisi saada kuntiin riittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa olevia
koulutettuja avustajia/ohjaajia. Heidän palveluitaan tulisi suunnata enemmän myös lieviin oppimishäiriöihin.
Avustajien koulutusmahdollisuuksien edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Forssan
seudulla koulunkäyntiavustajan tutkinnon voi suorittaa Forssan ammatti-instituutissa oppisopimuskoulutuksena.
14
Henkilöstön työnohjaus
Mitä työnohjaus on?
Työnohjaus on työajalla tai työajan puitteissa tapahtuvaa ammatillista ohjausta oman työn arviointiin,
työongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun. Työnohjausta antaa yleensä työyhteisön ulkopuolinen, koulutettu työnohjaaja.
Työnohjaaja tukee ohjattavaa pulmallisten työtilanteiden tutkimisessa, uusien ratkaisumenetelmien
kehittämisessä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Työnohjaus on luottamuksellinen ja vuorovaikutuksellinen oppimistapahtuma, jossa työhön liittyvistä pulmista keskustellaan tasavertaisesti tunteet
huomioiden. Työnohjaus on myös tavoitteellista, ja se tapahtuu prosessinomaisesti tietyn ajanjakson
ajan.
Työnohjaus ei ole
työhön perehdyttämistä
työnopastusta
koulutusta
terapiaa.
Työnohjauksen tavoitteet
Työnohjauksen tavoitteena on työntekijöiden ammatillinen kasvu sekä työn kuormittavuuden vähentäminen. Työntekijän stressi voi vähetä, kun työntekijä pystyy hallitsemaan omaa työtään, hänellä on
selkeä kuva työroolistaan, ja hän kykenee ennakoimaan ongelmatilanteita. Työnohjauksen tavoitteena
on myös työryhmän ja -yhteisön kiinteys sekä hyvä sosiaalinen toimintakyky. Työnohjauksella pyritään lisäksi epäkohtien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen olemassa olevilla resursseilla.
Työnohjauksen käytäntöjä
Työnohjauskeskusteluissa voidaan edetä ohjattavien ehdottamien asioiden perusteella tai voidaan noudattaa myös etukäteen suunniteltua ohjelmaa, jolloin tietyn aikataulun puitteissa ratkotaan ongelmia.
Työnohjaus toimii parhaiten, kun osallistujat hakeutuvat vapaaehtoisesti työnohjaukseen sekä uskovat
mahdollisuuksiinsa ratkoa ongelmat keskenään. Yksilötyöskentelyn etuna on itsensä tuntemisen sekä
vahvistumisen lisääntyminen. Työmotivaation luomisessa ja jaksamisen tukemisessa toimii esimerkiksi omien työtavoitteiden analyysi.
Ryhmiä puolestaan voidaan käyttää sosiaalisen vuorovaikutuksen parantamisessa ja yhteisöllisyyden
luomisessa. Ryhmäkeskustelut auttavat ryhmän jäseniä tutustumaan toistensa odotuksiin.
15
Oppilashuollon tilaratkaisut
Oppilasnäkökulmasta katsoen tarkoituksenmukaisinta on, että oppilashuollon palvelut saadaan omassa
koulussa. Palveluita antavien kouluterveydenhuollon työntekijöiden, koulukuraattorien ja koulupsykologien työtilojen on hyvä olla sijoitettuna niin, että oppilaat voivat niihin helposti leimautumatta
tulla.
Asianmukaisissa oppilashuollon työtiloissa tulee olla mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn ja tilojen äänierityksen on oltava hyvä. Lisäksi tilojen tulee olla käytännölliset ja riittävän suuret. Myös valaistuksen sekä työskentelyvälineiden tulee olla asiaankuuluvat.
Tarkoituksenmukaisia oppilashuollon tiloja voidaan hyödyntää sekä moniammatillisen yhteistyön
käytössä että esim. yhteistyöneuvotteluissa huoltajien kanssa. Tällöin on huomioitava myös neuvottelutilojen sisäänkäynnin ja odotustilojen sijainti. Tiloihin tulee mm. päästä ilman käytävillä jonotusta,
eikä tilojen tule olla suoraan yhteydessä opetustiloihin.
Koulussa tulee olla myös sellainen oppilashuollon tila, jossa oppilas voi tarvittaessa levätä esim. äkillisen sairastumisen yhteydessä odottaessaan kuljetusta kotiin tai hoitoon. Hissittömissä kouluissa oppilashuollon tilojen tulee olla ensimmäisessä kerroksessa. Kouluterveydenhuollon tilojen tulee mahdollistaa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin samanaikainen työskentely.
16
OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ
Lainsäädäntö ei aseta esteitä oikein toteutetulle ja välttämättömälle tiedonkululle eri viranomaisten
välillä. Keskeistä tiedonvälityksessä on yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien
oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta/nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat oppilaan tarpeet, luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen
sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.
Toimivan ja asiallisen tiedonkulun tulisi perustua seuraaviin asioihin:
1. Oppilashuollossa toimivien työntekijöiden tavoitteena tulee olla oppilaan kokonaisvaltainen auttaminen. Oman erikoisalan (opetustoimi, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto) asioiden käsittelyn lisäksi
oppilaan kanssa voidaan tarvittaessa sopia yhteydenotoista myös muihin viranomaisiin.
2. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan hoidon, huollon tai
koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi ovat asiasta vastaavien viranomaisten käytössä.
3. Oppilashuoltotyötä tehdään hyvässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa ja heidän mielipiteitään kuullaan. Jos oppilas tarvitsee koulun ulkopuolisen tahon apua,
oppilasta ohjataan avun hakemisessa. Tarvittaessa oppilaan huoltajilta pyydetään kirjallinen, yksilöity
lupa tietojen välittämiseen. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan tehdyistä toimenpiteistä ja
yhteydenotoista.
Edellä mainittuun liittyen oppilashuoltotyöhön otetaan käyttöön seudullinen lomake, jolla pyydetään
yksilöity lupa oppilaan tietojen käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (suostumuslomake, liite 3).
Koulujen syystiedotteessa ja sivistystoimen/koulujen kotisivuilla on tietoa oppilashuoltotyöstä ja oppilashuoltoryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta.
17
Viranomaisten tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset
Tiedonsaantioikeus
Viranomaisen on huolehdittava, että päätöksiä tehdessään ja tehtäviä hoitaessaan tietojen saamista
viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin
mahdollisen suojattavan henkilön edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä on kohdeltava tasapuolisesti (4).
Vaitiolovelvollisuus
Viranomaisen palveluksessa oleva/luottamustehtävää hoitava/harjoittelija tmv. ei saa paljastaa
1. asiakirjan salassa pidettävää sisältöä
2. tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä
3. tai muuta viranomaisessa toimiessaan saamaansa tietoa, joka on lain mukaan vaitiolovelvollisuuden
piirissä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun on
siirtynyt muihin tehtäviin tai poistunut työnantajan palveluksesta (4).
Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat
Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mm.
asiakirjat, joissa on tietoa sosiaalihuollon henkilöasiakkaasta ja tämän saamasta etuudesta/ tukitoimesta tai sosiaalihuollon/työhallinnon palvelusta
asiakirjat, joissa on tietoa henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamistaan
terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluista
asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta
asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä /
soveltuvuuskokeesta (tai sen tuloksesta)
oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset
sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan
henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja (4).
18
Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi
terveydenhuollon palveluiden osalta
Salassa pidettäviä tietoja saa antaa asiakkaan tai asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämän hoidostaan, hänellä on oikeus
kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen/muulle lailliselle
edustajalleen. Viime kädessä terveydenhuollon ammattihenkilölle jää lopullinen harkintavalta asiassa
(2).
Jos suostumusta tietojen antamiseen ei asiakkaalta/hänen lailliselta edustajaltaan saada (suostumusta on ensin kuitenkin kysyttävä):
Esim. sosiaalihuollon järjestäjä/toteuttaja saa antaa salassapitovelvollisuuden estämättä asiakirjasta
tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/ toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa antaa kuitenkin vain, kun tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Myös näissä tapauksissa huoltajalle ja nuorelle
tulee kertoa, mitkä tiedot heistä välitetään muille viranomaisille. Toimenpide on myös perusteltava
(3).
Lastensuojelulaki
Viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyy myös lastensuojelulakiin (5 luku § 25) kuuluva ilmoitusvelvollisuus. Lainkohdan mukaan
sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan
tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt
sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai
koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä
ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle (käytännössä sosiaalityöntekijä), jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma
käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
ja edelleen edellä mainituilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten
estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta (rikoslain 39/1889 20
luku). Tämä lastensuojelulain muutos tulee voimaan 1.1.2012.
19
ilmoitusvelvollisen ei tarvitse itse tutkia asian vakavuusastetta eikä selvittää varsinaista lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perusteltu vakaa epäily lastensuojelun tarpeesta riittää. Ilmoituksen
tekemistä tai tekemättä jättämistä ilmoitusvelvollinen ei voi harkita, vaan sen tekemiseen on
ehdoton velvollisuus. Myös muut henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta heitä ei
ole siihen velvoitettu (6).
Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Kouluilla tulee olla
lomakepohjat ilmoitusta varten. Vaikka ilmoitus tehtäisiinkin suullisesti, on lomakkeesta apua oikeiden ja riittävien tietojen välittämisessä.
Lastensuojeluasetus
Lastensuojeluasetuksessa painotetaan erityisesti koulukuraattorien ja -psykologien tehtäväalueena
yhteistyötä oppilaan, vanhempien, opettajien, muun hoito- ja kasvatushenkilöstön ja sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Tämä yhteistyö tapahtuu laeissa määriteltyjen salassapitosäännösten mukaisesti (5).
Sekä lastensuojelulaissa että –asetuksessa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21vuotiasta.
Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat
1 Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa
2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785)
3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812)
4 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621)
5 Lastensuojeluasetus (16.12.1983/1010)
6 Lastensuojelulaki (13.4.2007/417)
7 Perusopetusasetus (20.11.1998/852)
8 Perusopetuslaki (21.8.1998/628).
20
OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA
Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia
Oppilaan oikeuksia
Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta (4).
Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista
opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen
ilmetessä (4).
Mm. oppikirjat ja muu oppimateriaali ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus maksutta saada mm. opetukseen osallistumisen
edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle
on annettava jokaisena työpäivänä myös täysipainoinen, maksuton ateria (4).
Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (4).
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (4).
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (4).
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista
erityisopetusta muun opetuksen ohessa (4).
Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen
tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (4).
Kurinpitoasioissa tulee mm. ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon tai kirjallisen varoituksen
antamista yksilöidä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti ja kuulla oppilasta (4).
Katso myös kappale ”Koulukuljetukset”.
Oppilaan velvollisuuksia
Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti
(4).
Jos oppilas on tahallisesti aiheuttanut toiselle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Jos
vahingon aiheuttanut on kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä
21
määrän, joka mm. hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sekä teon laatuun nähden on kohtuullinen (7).
Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia
Jokaisella koululla, jossa järjestetään perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta
vastaava rehtori. Lisäksi opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon
ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia (4).
Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen
noudattamista ja toteutumista (4).
Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa
luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle (1).
Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia
Koulun henkilöstön oikeuksia
Jos oppilas esim. käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsee opetusta, häntä voidaan kurinpidollisesti
rangaista. Jos häirintä tapahtuu esim. käyttämällä jotakin peliä tunnilla, esine voidaan ottaa oppilaalta pois työrauhan palauttamiseksi. Esine on palautettava oppilaalle/huoltajalle viimeistään koulupäivän päättyessä. Opettajalla ei ole oikeutta suorittaa henkilöön kohdistuvaa etsintää,
esimerkiksi laukun tai taskujen tutkimista. Tällaisen tutkimuksen voi suorittaa vain poliisi (4, 3).
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta/ muusta opetustilasta/ koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas tekee vastarintaa,
rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä
voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina mm. oppilaan ikä ja tilanne huomioon ottaen.
Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä (4, 3).
Jos opettajaa uhkaillaan ja hänellä on perusteltu syy pelkoon, hänen tulee tehdä asiasta rikosilmoitus tai tutkimuspyyntö. Jos opettaja joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, on asiasta syytä tehdä rikosilmoitus poliisille. Näin on syytä toimia myös silloin, jos teon tekijä on alle 15-vuotias (3, 6).
Koulun henkilöstön velvollisuuksia:
Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, opettajat, koulunkäyntiavustajat, muu
henkilöstö tai opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat
tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista
oloista ja taloudellisesta asemasta (4).
22
Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa
harjoittavan yksikön palveluksessa oleva henkilö on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka
hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää
lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on hän velvollinen viipymättä ilmoittamaan
salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle (2).
Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia
Huoltajan oikeuksia:
Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja
mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön (5).
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (4).
Perusopetuksen päätösvaiheessa huoltajien tulee saada tieto ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa (5).
Ennen päätöstä oppilaan jättämisestä luokalle on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi (4).
Ennen kurinpitorangaistuksen antamista oppilaalle on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla
kuulluksi (4).
Huoltajan velvollisuuksia:
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna,
jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on
suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan
on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (5).
23
Lähteet:
1 Laki perusopetuslain muuttamisesta (13.6.2003/477)
2 Lastensuojelulaki (13.4.2007/417)
3 Opettajan pykäläpankki (OAJ)
4 Perusopetuslaki (24.6.2010/642)
5 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
6 Rikoslaki (19.12.1889/39)
7 Vahingonkorvauslaki (31.5.1974)
24
OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA
Ryhmän toimintaperiaatteita (kuvio 1)
Rehtori tai koulun johtaja vastaa koulun koko oppilashuoltotyöstä sekä oppilashuoltoryhmien toiminnasta. Oppilashuoltoryhmät puolestaan toimivat koulujen koko oppilashuoltotyön tukena, ja niiden
tehtävät ovat laaja-alaisia. Ryhmissä neuvotellaan mm. yksittäisten oppilaiden koulunkäynnin erityiskysymyksistä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Oppilashuoltoryhmissä paneudutaan myös mm. koulun
kasvatustyön tukemiseen sekä koulun kehittämiseen mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi. Lisäksi oppilashuoltoryhmät edistävät koulujen hyvinvointia yleensä sekä tukevat koulujen
henkilöstön jaksamista. Erityistä huomiota oppilashuoltoryhmät kiinnittävät omassa toiminnassaan
yhteistyöhön oppilaan huoltajan kanssa.
Oppilashuoltotyön merkitys lisääntyy kouluissa edelleen. Oppilashuoltotyölle tulee olla oma toimintasuunnitelma, joka on tavoitteellinen ja tähtää koulun ja siellä työskentelevien henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintasuunnitelma tukee ryhmän toiminnan jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta.
Myös ryhmän toiminnan kehittäminen ja arviointi on helpompaa, kun toiminta on tavoitteellista.
Oppilashuoltotyön suunnitelmasta ilmenee mm. oppilashuoltoryhmien kokoontuminen. Ryhmien tulee
kokoontua säännöllisesti. Koulun omat tarpeet ratkaisevat kokoontumisten määrän. Oppilashuoltoryhmän kokousajat tulee sopia jo uuden lukuvuoden alkaessa, ja sopimusten tulee olla sitovia. Forssan
seudulla koulujen rehtoreiden/johtajien ilmoittavat oman kuntansa sivistystoimenjohtajille syyslukukauden alussa suunnitelman lukuvuoden aikana pidettävien oppilashuoltoryhmien kokoontumisten
ajankohdista. Sivistystoimenjohtajat seuraavat suunnitelman toteutumista.
Oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa kirjaamisista vastaa rehtori tai koulun johtaja. Kirjaamiskäytössä on hyvä olla yhdenmukaiset ja toimivat lomakkeet (liite 11). YKSITTÄISEN OPPILAAN
ASIOIDEN KÄSITTELYYN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ ON SUOSITELTAVAA PYYTÄÄ KIRJALLINEN, YKSILÖITY SUOSTUMUS ( s. 30, kuvio 2) .
25
Kuvio 1
OPPILASHUOLTORYHMÄN
TOIMINTAPERIAATTEET
Perheiden ja
kasvattajien
tukeminen
Henkilökunnan
selkeä
ohjeistus
Rehtori/
koulun johtaja
vastuuhenkilönä
Rohkea
puuttuminen
Ennaltaehkäisevä
toiminta
OPPILASHUOLTORYHMÄN
TOIMINTAPERIAATTEET
Moniammatillinen
yhteistyö
Verkostotyö
ja sen
hyödyntäminen
Toimivan
havaitsemismenetelmän
kehittäminen,
ylläpitäminen
ja
arvioiminen
Kouluyhteisön
hyvinvointi
ja
tukeminen
26
Hyvä oppilashuoltoryhmä
Oppilashuoltoryhmän toiminnallisia tavoitteita:
tukee oppilaiden oppimista ja hyvinvointia
omaa toimivan havaitsemisjärjestelmän ja rohkean puuttumisen periaatteen
- kaikki työyhteisössä velvollisia puuttumaan ongelmatilanteisiin koulussa
tukee perheitä ja kasvattajia
- tiedottaa oppilashuoltoryhmän työstä (mallina liite 5)
- konkretisoi avun, esittää ja hyödyntää vaihtoehtomalleja
huomioi ja noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa
- asioiden käsittely asiakkaan/huoltajan luvalla
kokoontuu täsmällisesti, säännöllisesti ja moniammatillisella kokoonpanolla
- kaikki osalliset sitoutuvat
- rehtori vastuuhenkilönä
- vastuunjako selkeä: kuka missäkin asiassa ottaa yhteyden kotiin/sidosryhmiin
huomioi ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulman
-varhainen puuttuminen
ymmärtää ja arvostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä
- asiakkaan aseman selkiytyminen
- yhteydenottokynnyksen mataloituminen
seuraa ja arvioi omaa työskentelyään suunnitelmallisesti
- edesauttaa työn pitkäjänteisyydessä ja kehittämisessä
ohjeistaa henkilökuntaa
- toimintaohjeet mm. koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa.
KUN OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ KÄSITELLÄÄN YKSITTÄISTÄ OPPILASTA KOSKEVAA ASIAA, KÄSITTELYYN SAAVAT OSALLISTUA VAIN NE OPPILAAN OPETUKSEEN JA OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMISEEN OSALLISTUVAT HENKILÖT, JOIDEN
TEHTÄVIIN OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELY VÄLITTÖMÄSTI KUULUU (Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010).
Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn
voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.
27
Ryhmän kokoonpano
Koulun oppilashuoltoryhmä:
käsittelee sekä koulun yleisiä oppilashuollollisia asioita että oppilaskohtaisia asioita
oppilaskohtaisten asioiden käsittelyyn pyydetään suostumus (s. 30, myös liitteenä 3).
kokoonpano ja kokousten ajankohta sovitaan lukukauden alkaessa
ryhmä kokoontuu säännöllisesti.
Ryhmään voivat kuulua mm. rehtori, terveydenhoitaja, opettajia, koulukuraattori-sosiaalityöntekijä,
opo, erityisopettaja, koulupsykologi ja koululääkäri.
Oppilaan oppilashuoltoryhmä:
yksilöllinen
kokoontuu tarvittaessa, akuutissa tilanteessa joustavasti ja nopealla aikataululla
paikalla vain ne henkilöt, jotka asiaan liittyvät
asioiden käsittelyyn pyydetään lupa, jos oppilas ja huoltaja eivät ole ryhmässä mukana
Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä
Rehtori/ koulun johtaja:
- vastaa oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmistä
- vastaa kirjaamisesta (kirjaa itse tai valtuuttaa kirjaajan)
Opinto-ohjaaja:
- ”yhdyshenkilö” moniin työntekijäryhmiin ja oppilaisiin nähden
- omaa selkeän kokonaiskuvan oppilaista
Erityisopettaja:
- kosketuksissa suureen osaan oppilashuoltoryhmän ”asiakkaista”
- omaa laajimman tiedon oppilaiden erityisvaikeuksista
Terveydenhoitaja:
- tapaa jokaisen oppilaan vuosittain
- yhteydet oppilaisiin ja usein myös vanhempiin monen vuoden ajalta
- tuo oppilashuoltoryhmään terveydenhoidollisen näkökulman
- omaa tietoa jatkohoitomahdollisuuksista terveyden- ja sairaanhoidon eri sektoreilla
Koulukuraattori/sosiaalityöntekijä:
- omaa kokonaiskäsityksen nuoren ja perheen tilanteesta
- yhteyshenkilö sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun
28
- asiantuntija selviteltäessä mm. luokkien ilmapiiriä, koulukiusaamista ja psykososiaalisia ongelmia
yleensä
- omaa laajan tuntemuksen koulun tilanteista
- ohjaa oppilaan jatkohoitoon
Luokanopettaja/luokanvalvoja:
- tuntee luokkansa oppilaat, yhteydenotot koteihin luontevia
Koulupsykologi:
- asiantuntija mm. oppilaan kehityksen, oppimisen ja käyttäytymisen kysymyksissä
Koululääkäri:
-lääketieteellinen asiantuntija
29
SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN
OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ
Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot:
Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema:
Käsiteltävä asia:
Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat:
KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO
VAITIOLOVELVOLLISUUS.
Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.
En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.
Suostumus oppilaan
asioiden käsittelyyn
saatu suullisena
Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus
___/___ 20 _________________________
_____._____/ 20__.
Suostumuksen pyytäjä:
Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus
_______________________
___/___ 20 _________________________
_________________________
Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan
kuitenkin kuluvan lukuvuoden loppuun asti.
30
Kuvio 2
OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYÄ OHR:SSÄ KOSKEVAN
SUOSTUMUKSEN PYYTÄMINEN
Oppilaasta on koulussa huolta, jota on
tarvetta käsitellä oppilashuoltoryhmässä
Oma opettaja/luokanvalvoja/opo tms. ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin:
kertoo oppilaaseen liittyvästä huolesta ja tarpeesta käsitellä sitä ohr:ssä
Huoltaja tulee mukaan ohr:ään
Huoltajalta pyydetään suostumus asian käsittelyyn
Suostumus voidaan saada puhelimitse ja /
suostumuspaperi lähettää oppilaan mukana huoltajalle
allekirjoitettavaksi
Huoltaja antaa
suostumuksen
Huoltaja ei anna
suostumusta
Huoltaja kutsutaan
oppilashuoltoryhmän
kokoukseen
Uusi yhteydenotto:
rehtori yhteydessä huoltajaan
Suostumuspaperi
uudelleen
allekirjoitettavaksi huoltajalle
Huoltaja antaa suostumuksen
Huoltaja ei anna suostumusta
Kerrotaan huoltajille lain suomista
oikeuksista tiedon välittämiseen
Huoltajat eivät halua tulla oppilashuoltoryhmään
31
Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi
A. asiakirjat (esim. suostumuslomake ja yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa
käytettävä lomake [liite 11]) säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu
”kansio”, johon kerätään asianomaisen oppilaan asiapaperit. Kansio on oppilaittain aakkostettu.
asiakirjat arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä
B. asiakirjat säilytetään tietojenkäsittelyohjelmassa
kun on pyydetty suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn, kirjataan asian käsittelyn yhteyteen
suostumuksen saanti, päivämäärä ja nimikirjaimet.
Itse suostumus -asiakirja säilytetään erikseen kansiossa.
Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa. Tietojärjestelmät suojataan käyttäjätunnuksin ja salasanoin.
Kunkin kunnan arkistonmuodostussuunnitelmassa tulee määritellä asiakirjojen ja tietojärjestelmien
tietojen säilytysajat sekä niiden hävittäminen.
32
KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
Koulukuljetukset
Jokaisessa seudun kunnassa on oma hyväksytty kuljetussääntö.
Peruskoulun oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus
lähikouluunsa, jos koulumatka on
1-2/3 -luokkalaisella yli 3 km
3-9 -luokkalaisella yli 5 km
koulumatka muuten osoittautuu
oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen
liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.
Koulukuljetukset järjestetään joko joukkoliikenteen vakiovuoroja käyttäen tai käyttämällä tilausliikennettä, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tai joukkoliikenteen vakiovuorojen käyttö ei ole mahdollista. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puolituntia, ja yli 13vuotiailla enintään kolme tuntia. Erityistä tukea saavien, alle 13-vuotiaiden oppilaiden päivittäinen
koulumatka odotusaikoineen saa olla korkeintaan kaksi ja puoli tuntia.
Koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta aamulla oppilaan saavuttua kouluun ja koulukuljetuksen odotusaikana. Vastuu järjestyksen säilymisestä koulukyydityksen aikana on auton kuljettajalla. Koulumatkalla tapahtuvien tapaturmien varalta koululla on oppilaille vakuutus. (Lähde: Niemi E.2005).
Oppilaita kuljettavalta autoilijalta edellytetään ammattitaitoa, luotettavuutta, täsmällisyyttä ja muuta
soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulukuljetuksia hoitaville autoilijoille on suositeltavaa koulun/kunnan toimesta järjestää yhteinen kokoontuminen ennen syyslukukauden alkua. Tilaisuudessa
voidaan käydä läpi mm. kuljetuksen aikana tapahtuviin järjestyshäiriöihin ja kiusaamiseen puuttumista.
33
Kouluruokailu
Kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää
maku- ja ruokatottumuksia sekä ylläpitää työtehoa ja edistää hyviä tapoja.
Perusopetuslain (628/1998, 31 §) mukaisesti peruskouluissa tarjotaan
opetukseen osallistuvalle oppilaalle jokaisena työpäivänä maksuton
ateria tavanomaisena lounasaikana. Lisäksi erityisesti pitkinä koulupäivinä oppilaille tulisi tarjota välipalaa oppilaiden jaksamisen tukemiseksi.
Ruokapalvelujen tuottamisessa sitoudutaan laatuun. Kouluateria on vaihteleva, terveellinen, maukas,
monipuolinen, täysipainoinen ja riittävä. Ruokailutilanteessa oikein koostettu ateria riittää tyydyttämään kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta.
Kouluruokailu on ohjattua toimintaa. Kunkin koulun rehtorilla on päävastuu ruokailun sujuvuudesta ja
sen kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttamisesta omassa koulussaan. Kouluruokailun tulee olla joustava ja rauhallinen oppimistilanne, ja ruokailutapahtumalle tulee varata riittävästi aikaa (vähintään 30
minuuttia).
Koulun muu henkilökunta, erityisesti opettajat ja koulukeittiöiden henkilöstö, sitoutuvat oheiskasvattajina oppilaiden ohjaamiseen. Ohjausta tarvitaan aterian koostamisessa täysipainoiseksi sekä tapakasvatuksessa. Ateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun oppilas syö kaikki ateriakokonaisuuteen
kuuluvat osat. Aterian koostamista voidaan havainnollistaa lautasmallin avulla (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja opitaan ruokakulttuurin
arvostamista. Käyttäytymistavoitteena on ystävällisyys, joustavuus ja toisen ihmisen huomioiminen.
Kouluruokailun tulee tarjota elämyksellinen ja esteettisesti miellyttävä oppimisympäristö, jota kukin
koulu voi hyödyntää oman toimintakulttuurinsa, oppilaidensa ikärakenteen ja valmiuksiensa mukaisesti. Kouluruokailu antaa myös mahdollisuuden oppia arvostamaan toisen työtä. Kulttuuri-identiteetti ja
kansainvälisyys aihekokonaisuutena huomioidaan ruokalistan laadinnassa niin, että se tarjoaa opastusta suomalaisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin oppimiseen.
Kouluruokailun terveys- ja ravitsemuskasvatusta sekä tapakasvatusta tukevaa oppisisältöä on koulun
eri oppiaineissa erityisesti ympäristö- ja luonnontiedossa, kotitaloudessa ja terveystiedossa. Terveyskasvatukseen liittyen, oppilaan kokonaishyvinvointia sekä erityisesti suun terveyttä ajatellen, ei kouluissa tule sallia makeita välipaloja eikä siten virvoitusjuomien ja makeisten myyntiä.
Tarvittavista erityisruokavalioista keskustellaan terveydenhoitajan kanssa oppilaan terveystarkastusten
yhteydessä. Kouluuntulotarkastuksen, 5. luokan ja 7. luokan tarkastuksen yhteydessä terveydenhoitaja
käy läpi kaavakkeen ”Ilmoitus erityisruokavaliosta”. Jos oppilaalla on erityisruokavalioita, terveyden34
hoitaja toimittaa em. kaavakkeen kouluruuasta vastaavaan ruokahuoltoon, joka puolestaan tiedottaa
opettajille eritysruokavalion käyttäjät. Jos oppilaan ruokavalioon tulee muutoksia, perhe ottaa yhteyttä
terveydenhoitajaan, ja hänen kauttaan tieto välittyy ruokahuoltoon.
Tiedot päiväkodissa olevien lasten erityisruokavalioista ja niiden muutoksista välittyvät neuvolan terveydenhoitajan kautta päiväkotien ruokahuoltoon.
Kouluruokailun laatua arvioidaan elintarvikelainsäädännön edellyttämän omavalvontajärjestelmän
avulla, keittiöhenkilöstön ja opettajien suorittamalla jatkuvalla havainnoinnilla arjen vuorovaikutustilanteissa ja määräajoin tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Oppilaiden, heidän huoltajiensa ja
koulun henkilöstön antama välitön palaute on hyvän asiakastyytyväisyyden edellytys.
Lisäksi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä suorittaa säännöllistä elintarvikevalvontaa
kouluilla tehden viranomaistarkastuksia keittiöillä. Tarkastukset kohdistuvat tiloihin, rakenteisiin,
laitteisiin ja toimintaan. Näissä huomioidaan elintarvikehygieeniset sekä muut elintarvikkeisiin kohdistuvat vaatimukset. Käynneillä tarkastetaan myös omavalvonnan toimivuutta. Säännöllinen viranomaisvalvonta riippuu keittiön kohdetyypistä; onko kyseessä keskuskeittiö, laitoskeittiö tai tarjoilukeittiö. Em. valvontaa tehdään yleensä 2-4 kertaa vuodessa. Lisäksi elintarvikevalvontaa voidaan toteuttaa kouluilla erillisillä projekteilla tai muusta erityisestä syystä tehtävällä tarkastuskäynnillä.
35
Poissaolot
Perusopetuslaki 26 §
opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja
ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle
huoltajien velvoitteena on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.
Perusopetuslaki 35 §
oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.
Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus sekä pyydetyt poissaolot (mm. lomat tai juhlat).
Pyydettäviä poissaoloja varten on lupamalli liitteenä 4.
Luvattomat poissaolot voidaan jakaa koulukieltäytymiseen ja lintsaamiseen.
Lintsaaminen (koulupinnaaminen, kouluhaluttomuus)
Lintsaamisella tarkoitetaan poissaoloa koulusta huoltajien tietämättä. Lintsaaminen yhdistyy usein
muihin epäsosiaalisen käyttäytymisen muotoihin kuten mm. kouluhäiriköintiin. Lintsaaminen voi olla
myös yhteydessä perheen psykososiaalisiin ongelmiin kuten esim. huoltajien mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Lisäksi ankarat ja etäiset suhteet huoltajiin aiheuttavat lintsausta.
Koulupoissaolot kertovat sekä oppilaan hyvin- että pahoinvoinnista. Poissaolot saattavat olla oire monenlaisista lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä kouluyhteisön ongelmista. Poissaoloja tulee seurata huolellisesti. On esim. hyvä huomioida, ovatko oppilaan poissaolot usein samana viikonpäivänä tai
saman oppitunnin aikana. Poissaoloihin tulee puuttua heti. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä
tulevia ongelmia ja syrjäytymistä.
Runsaat koulupoissaolot voivat johtaa monenlaisiin oppimisen ongelmiin. Toisaalta runsaat poissaolot
voivat liittyä myös psykososiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lisääntyneet
mielenterveysongelmat lisäävät koulupoissaoloja. Runsaiden koulupoissaolojen seurannan kautta voidaankin löytää niitä nuoria, joilla on paljon mielenterveydellisiä oireita ja käyttäytymishäiriöitä. Näillä
nuorilla on suurentunut riski sairastua merkittäviin mielenterveyshäiriöihin (Lähde: Koulumiete –
projekti).
Koulukieltäytyminen (koulupelko)
Kun lapsi/nuori osoittaa suurta haluttomuutta tai pelkoa kouluun menoon tai kieltäytyy siitä kokonaan,
on kyse koulukieltäytymisestä. Poissaolojen syinä kieltäytyjällä saattavat olla mm. vatsakipu tai päänsärky. Koulusta kieltäytymisen voi laukaista esim. oppimisvaikeudet, ongelmat suhteissa opettajaan tai
36
oppilaisiin tai koulukiusaaminen. Koulusta kieltäytyvillä lapsilla esiintyy ahdistuneisuus- ja sopeutumishäiriöitä sekä depressiota. Nämä oppilaat tulee saada mahdollisimman nopeasti hoidon piiriin.
Myös oppimisvaikeudet saattavat johtaa koulupoissaoloihin. Oppilas voi pitää koulunkäyntiä liian
työläänä, raskaana tai vaikeana, jos esim. oppilaan perusopiskelutaidot ovat puutteelliset tai hän kokee
tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Oppilas voi tuntea olevansa ulkopuolinen opetusryhmässä, jolloin hän jää pois koulusta. Aikuisella on suuri vastuu luokan vuorovaikutussuhteista ja ryhmään kuulumisen tuesta ja siten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Erityisen merkittävä vastuu koululla on
niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät saa tukea kotoaan.
Seudun kouluissa tulee poissaoloihin ottaa välittömästi tiukka seuranta, jota suoritetaan yhteistyössä
kodin kanssa (kuvio 3). Poissaolojen taustalla olevat syyt on selvitettävä viivyttelemättä.
Poissaolot tulee myös tarkkaan kirjata ja tilastoida. Hyvä kirjaamiskäytäntö on poissaolojen jaottelu
sairauspoissaoloihin sekä luvallisiin ja luvattomiin poissaoloihin.
37
Kuvio 3
POISSAOLOJEN SEURANTA
Huoltaja ilmoittaa
kouluun
1:nä poissaolopäivänä
Poissaolosta ei tule
ilmoitusta
Kirjallinen selvitys poissaoloista
toimitetaan opettajalle
Huoltajia ohjeistetaan
koulun alkaessa
koulun
poissaolokäytännöistä
Luokanvalvoja/
opettaja
ottaa yhteyttä
oppilaan huoltajaan
viimeistään
seuraavana
koulupäivänä
Runsaasti
sairauspoissaoloja
Luvattomat
poissaolot
Käsitellään oppilashuoltoryhmässä
Poissaolojen kirjaaminen ja tilastointi
Sairauspoissaolot
Luvalliset poissaolot
38
Luvattomat poissaolot
Koulukiusaaminen
Mitä kiusaaminen on?
Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Kiusaamiselle ominaista on siis systemaattisuus, toistuvuus sekä osapuolten epätasaväkisyys. Kiusaajalla on valtaa tai voimaa, jota hän käyttää väärin kiusattua kohtaan.
Yleisimmin kiusaaminen on
- sanallista (mm. pilkkaaminen, nimittely)
- henkistä (mm. eristäminen, syrjiminen)
- fyysistä (mm. töniminen, lyöminen)
Koulukiusaamisen erottaa muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä se, että toinen on alistettu ja nöyryytetty, toinen alistaja ja nöyryyttäjä. Alistajana ja nöyryyttäjänä voi olla yksi oppilas, muutaman
hengen ryhmä tai kokonainen koululuokka (Christina Salmivallia mukaillen).
Koulut määrittelevät opetussuunnitelmissaan ohjelman koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi.
Kouluilla tulee olla:
Koulukiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa
Ohjeet kiusaamisen ja väkivallan uhriksi joutuneelle
Ohjeet koululle kiusaamis- ja väkivaltatapausten selvittämiseksi
Ohjeet vanhemmille kiusaamistapausten tunnistamiseksi
Forssan seudulla on käytössä valtakunnallinen ”Kiva koulu” kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Liitteenä on tiivistelmä toimenpideohjelmasta sekä nettiosoite (liite 7).
39
Päihteet ja huumeet
Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Lasten ja
nuorten päihteiden käyttöä valvotaan mm. lastensuojelu-, päihdehuolto- sekä rikoslaissa. Koska nuori
viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää
ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee.
Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja
huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimintaan.
Erilaisten
päihdekasvatusmenetelmien
vaikuttavuudesta parhainta näyttöä on saatu
psykososiaalisten mallien käytöstä. On tärkeää
kehittää lasten ja nuorten tunteiden ja elämän
hallinnan,
vuorovaikutuksen
sekä
stressin
hallinnan taitoja. (Lähde: Soikkeli M.)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden
mukaan opetussuunnitelmassa tulee kuvata toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja
kriisitilanteiden ehkäisemiseksi. Näin tulee olla
mm. tupakoinnin ja päihteiden käytön osalta.
Seudun
jokaisesta
koulusta
löytyy
ohjeet
päihteiden käytön tilanteisiin.
Esimerkkinä Jokioisten kunnan ”Toimintaohjeet koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa”
(osio, liite 12).
40
Koulutapaturmat
Hyvinvoivan kouluyhteisön eräs edellytys on turvallinen kouluympäristö. Turvallisuus on tärkeää niin
koulun lasten kuin aikuistenkin kannalta. Myös lain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuslaissa (628/1998, 29 §) velvoitetaan opetuksen järjestäjää
hyväksymään sellaiset järjestyssäännöt, joilla koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista ja kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistetään.
Useimmiten koulutapaturmat ovat lieviä eivätkä vaadi sairaalahoitoa. Tutkimusten mukaan kouluissa
sattuvat tapaturmat ovat paljolti sellaisia, joiden syntyyn voidaan etukäteen vaikuttaa, ja tapaturmariskejä voidaan poistaa. Turvallisuusriskejä koulujen pihoilla ovat mm. piha-alueen heikko kunnossapito
sekä alueella liikkuvat ajoneuvot. Myös piha-alueella olevat huonokuntoiset koulupihan laitteet ja
telineet ovat vaaran paikkoja.
Kouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yleisimpiin tilanteisiin,
joissa tapaturmia sattuu eli talviolosuhteisiin, liikuntatunteihin sekä
välitunteihin. Tutkimuksen mukaan talvi ja lumiset sekä jäiset kelit
ovat tapaturma-altista aikaa niin liikunnassa, välitunneilla kuin koulumatkoillakin.
Koulutapaturmien ennaltaehkäisy
tehokas liukkauden torjunta
koulujen talven ajan pihasuunnitelma:
- esim. alueet talviajan pihaleikeille, lumen auraus ja säilytys
liikuntatunneilla yksilöön kohdistuvat toimenpiteet:
- esim. kunnolliset jalkineet ja suojavälineiden käyttö
liikuntatunneilla ryhmiin kohdistuvat toimenpiteet:
- esim. urheiluvälineiden kunto, suojavälineiden käyttö, säännöt
kodin merkitys:
- esim. lajikohtaisten suojaimien käyttö
yhteiskunnan tasolla tehtävät päätökset:
- esim. liikunnanopettajien koulutus.
Koulujen turvallisuuden edistäminen ja koulun turvallisuuskasvatus on hyvä nähdä yhtenä kokonaisuutena. Turvallisuuskasvatus tulisi sisältyä eri oppiaineisiin. Hyvänä turvallisuuskasvatuksen keinona
pidetään mm. opettajan omakohtaisista kokemuksista sekä yleisistä faktoista kertomista sekä oppilaan
ohjaamista pohtimaan omia tietojaan ja kokemuksiaan turvallisuuteen liittyen.
Koulujen turvallisuustyön tulee olla säännöllistä, hyvin johdettua ja vastuullista. Rehtorin on huolehdittava mm., että opettajat menevät tunnille ajoissa, sillä välitunnin ja –oppitunnin välinen aika ilman
41
valvontaa on tapaturma-altista aikaa. Rehtorin lisäksi tärkeitä toimijoita tapaturmien ehkäisyssä ja
vähentämisessä ovat terveydenhoitaja ja oppilashuoltoryhmä.
Kouluilla tulee olla ensiapuvalmius sekä vakavien onnettomuuksien varalta kriisisuunnitelma. Koulujen henkilöstöllä tulee olla myös päivitetyt ensiaputaidot ja mahdollisuus osallistua ensiapukursseille.
Lisäksi koulun ensiapuvarusteiden kuntoon ja tasoon on kiinnitettävä huomiota.
Keräämällä järjestelmällisesti tietoa koululla sattuneista tapaturmista pystytään tarttumaan vaaranpaikkoihin ja ongelmakohtiin. Oppilaat on tärkeää ottaa mukaan tähän ”turvallisuustyöhön”, joka voi
olla osa turvallisuuskasvatusta. Kouluilla olisi hyvä olla myös selkeä ohjeistus miten toimia, jos tapaturma sattuu.
Lähde: Stakes, Ideakortti, Koulutapaturmien ehkäisy
42
Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta
Lapsen kaltoinkohtelu on Suomessa yleistä. Todennäköisesti jokaisen opettajan oppilaissa on lapsia tai
nuoria, jotka joutuvat kotonaan itse kaltoinkohtelun uhreiksi tai esim. seuraamaan perheväkivaltaa
kodissaan.
Lapsen kaltoinkohtelulla käsitetään kaikki lapseen kohdistuvat
negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot.
Kaltoinkohtelu voi olla esim. lapsen laiminlyöntiä,
fyysistä, psyykkistä ja kemiallista väkivaltaa tai seksuaalista
hyväksikäyttöä, joista seuraa todellista tai mahdollista
vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle.
Niin kaltoinkohtelu kuin suoranainen väkivaltakin voivat pysyä piilossa pitkään. Kuitenkin ne vaikuttavat ihmisen psyykkiseen toimintakykyyn ja tunne-elämään, uhrin kokemukseen itsestään sekä perheen ja uhrin ihmissuhteisiin. Perhe voi eristäytyä pitääkseen piilossa perheen yhteisen salaisuuden.
Forssan seutukunnalla arvioidaan olevan n. 1000 perhettä, joissa perheväkivaltaa ilmenee jossakin
muodossa.
Vaikka lapsi itse ei olisi väkivallan suoranainen uhri voi eläminen ilmapiirissä, jossa jatkuvasti joutuu
pelkäämään tai kokemaan olevansa merkityksetön, aiheuttaa lapselle vakavia traumoja. Nämä traumat
vaikuttavat sekä elämän hallintaan että myöhempiin ihmissuhteisiin. Lisäksi eläminen väkivaltaisessa
elinympäristössä lisää riskiä väkivaltaisen käyttäytymisen siirtymisestä sukupolvelta toiselle.
Kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä tärkeä huomioitava seikka on mm. perheissä käytössä olevat kasvatuskäytännöt. Vaikka kuritusväkivalta on lailla kiellettyä, sitä käytetään perheissä yhä kasvatusmenetelmänä. Perheille tulee korostaa, että henkinen tai fyysinen väkivalta ei ole hyväksyttävää eikä sallittua myöskään kasvatuksellisena keinona. Näiden kasvatusmetodien, henkisen ja kuritusväkivallan,
lopettamiseksi joudutaan edelleenkin aktiivisesti työskentelemään.
Koulun merkitys kaltoinkohtelun havainnoijana on tärkeä
Oppivelvollisuusikäinen lapsi ja nuori viettää suuren osan arkipäivistään koulussa. Kouluilla on tärkeä
tehtävä lapsen elämässä paitsi opinahjona, myös oppilaan sosiaalisena verkostona ja tarvittaessa lapsen
auttajana ja tukijana.
Koulussa oppilaan kaltoinkohtelu ei välttämättä tule esille suoraan, vaan näyttäytyy oppilaan oireiluna.
Merkit huonosta perushoivasta, yleinen pahoinvointi, oppimisvaikeudet, häiriköivä käyttäytyminen,
levottomuus, aggressiivisuus, keskittymisvaikeudet, syrjään vetäytyminen tai masentuneisuus voivat
olla viitteitä kaltoinkohtelusta tai perheväkivallasta. Oppilaalla voi olla myös näkyviä fyysisiä vammo43
ja. Oppilaan tilanne saattaa tulla esille ainekirjoituksissa, piirroksissa tai luottamuksellisissa keskusteluissa. Joskus vanhempi tai naapuri voi kertoa opettajalle perheen tilanteesta.
Jos koulussa herää huoli lapsen kaltoinkohtelusta, on lapsen edun vuoksi hyvä puuttua asiaan
mahdollisimman pian. On tärkeää, että opettaja uskaltaa ottaa asian puheeksi oppilaan kanssa
ja selvittää, mistä oppilaan pahoinvointi, fyysiset vammat tmv. johtuvat. Opettaja voi ko. tilanteessa myös konsultoida muita oppilashuollon tekijöitä (esim. kouluterveydenhoitaja). Lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnys on oltava matala. Onkin harkittava tarkkaan, voiko lastensuojeluilmoituksen jättää tekemättä.
Kouluilla tulee antaa oppilaille tietoa kaltoinkohtelusta (esim. oppitunneilla, terveystarkastuksissa), ja
heitä rohkaistaan puhumaan kaltoinkohtelusta. Oppilaita kannustetaan arvostamaan itseään ja suojaamaan itseään kaltoinkohtelulta. Jokaisella koululla tulee kriisisuunnitelmissa olla myös suunnitelma
perheväkivaltatilanteiden ilmenemisen varalta.
44
Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää?
(Lähde: Kädestä pitäen – turvaa lapselle)
Alkukartoitus
Oppilas
kertoo
kaltoinkohtelusta
Kuuntele
oppilasta,
rohkaise häntä
puhumaan ja
kirjaa saamasi
tiedot ylös
Sovi oppilaan
kanssa asian
viemisestä
tarvittaessa
oppilashuollon
työntekijöiden
selvitettäväksi
Joku muu
kertoo
kaltoinkohtelusta
Kirjaa kertojalta
saamasi tiedot
Sovi
yhteydenottajasta
riippuen
jatkotoimenpiteistä
( Vie asia
eteenpäin
oppilashuollon
työntekijöille/
oppilashuoltoryhmään)
(Jos kertoja on
huoltaja, sovi
yhteydenotosta)
Koulun työntekijä
huomaa
merkkejä/epäilee
kaltoinkohtelua
Konsultoi
oppilashuollon
työntekijää
oppilaasta
tekemistäsi
havainnoista
(esim. muuttunut
käytös, psyykkinen oireilu,
fyysiset merkit)
Keskustele
oppilaan kanssa
ja ohjaa hänet
kouluterveydenhoitajalle,
-lääkärille,
-psykologille tai
- kuraattorille
TOIMENPITEET
Keskusteltuaan
oppilaan ja/
huoltajan kanssa
oppilashuollon
työntekijä arvioi
toimenpiteiden
tarpeellisuuden ja
kiireellisyyden
mahd. mukaan
oppilashuoltoryhmässä tai
muiden
oppilashuollon
työntekijöiden
kanssa
Koulun omat
jatkotoimenpiteet
Asiaa selvittävä
työntekijä
ottaa yhteyttä
huoltajaan
huolestuttavista
oireista
Asiaa selvittävä
työntekijä arvioi
lastensuojeluilmoituksen
tarpeellisuuden
tarv. lastensuojelutyöntekijää
konsultoiden
Tieto
lastensuojeluilmoituksesta
huoltajalle
Yhteistyö
oppilaan ja huoltajan
kanssa
45
Jälkiseuranta koulussa
esim. lastensuojelutyöntekijän pyynnöstä
Poliisi ja perheväkivalta
( Lähde: Marja-Liisa Laapio. Poliisi ja perheväkivalta)
Perheväkivallan ennalta ehkäisevän työn tueksi tarvitaan nykyistä toimivampaa viranomaisyhteistyötä
ja perheväkivallan tuomitsevaa arvokeskustelua. Poliisin ensisijaisena tehtävänä on välittömän väkivaltatilanteen päättäminen. Tilanteiden jatkohoitoon tarvitaan yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Perheissä tapahtuvat pahoinpitelyt eivät ole suunnitelmallisia, mutta ne ovat hyvin ennustettavissa.
Poliisien kokemusten perusteella pahimpia väkivaltakierteitä edeltää pariskuntien yhteinen juopottelu
ja tappelut.
Poliisin väliintulo keskeyttää väkivaltaiset perheriidat vain hetkellisesti. Ilman muun viranomaisverkoston tukea vaiettu perheväkivalta jatkuu ja pahenee kerta kerralta rajummaksi.
Poliisin mukaan perheväkivaltatilanteissa on tyypillistä, että tekijä kiistää tekonsa, uhri ei puhu ja viranomaiset joutuvat etsimään näyttöä tilanteesta. Uhrit ja tekijät haluaisivat vain mahdollisimman
nopeasti unohtaa häpeällisen tapahtuman. Lapsiperheiden väkivaltaan viranomaiset voivat helpommin
tarttua lastensuojelulain nojalla.
Poliisia huolestuttaa erityisesti perheissä toistuva säännöllinen väkivalta ja sen keskuudessa kasvavat
nuoret. Vanhempiensa väkivaltaa toistuvasti seuraamaan joutuvat lapset altistuvat myös helposti itse
väkivallan uhreiksi. Lisäksi lapset saattavat jopa tottua ajatukseen, että puhelinsoitolla ulkopuolinen
viranomainen saadaan ratkaisemaan tilanne ja kantamaan vastuu.
Yhteistyö poliisin kanssa:
Paikallinen poliisi toivoo, että jos koulussa epäillään oppilaan kotona olevan perheväkivaltaa, asiaa
pyritään aluksi selvittämään koulun omin keinoin (yhteistyö kodin ja koulun toimijoiden välillä) sekä
yhteistyössä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Yhteydenottokynnys poliisin suuntaan tulisi olla
mahdollisimman matala. Poliisia voi esim. konsultoida tilanteesta ja pyytää neuvoja.
Kaikessa toiminnassa pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä omalta osaltaan lisää luottamuksen ilmapiiriä.
46
Poliisin ja koulun yhteistyö
Poliisin ja koulun yhteistyön tarkoituksena on se, että poliisi pääsee kohtaamaan nuoret heidän omassa
ympäristössään ja keskustelemaan nuorille tärkeistä asioista ja myös kertomaan poliisin osalta ajankohtaisista asioista.
Poliisi toimii koulujen kanssa yhteistyössä myös erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lähi-/
koulupoliisitoiminnan keskeisin periaate on, että poliisi on aina tavoitettavissa ja kouluilla tiedetään,
kenelle ongelma- ja konsultaatiotilanteissa voi soittaa.
Poliisin toiminnan lähtökohtana on, että kaikkiin nuorten ja lasten tekemiin rikoksiin ja rikkomuksiin
puututaan. Forssan seudulla Ankkuripoliisilla on päätutkintavastuu ja se tutkii kaikki alle 15vuotiaiden tekemät rikokset sekä ne rikokset, joiden tekijä jää ensimmäistä kertaa kiinni ja joissa tekijän ikä on 15 -17 - vuotta. Lisäksi Ankkuripoliisien tehtäviin kuuluu perhe- ja läheissuhdeväkivallan
jälkihoito. Ankkuripoliisi toimii yhteistyössä moniammatillisen Ankkuritiimin kanssa.
Koulupoliisi toimii yhteistyössä kuntien, koulujen, koulun oppilaiden ja oppilaiden vanhempien kanssa. Koulupoliisin tehtäviin kuuluvat mm. eri aihepiirien koulutus- ja valistustuntien pitäminen, vanhempainiltoihin ja oppilashuoltotyöryhmien palavereihin osallistuminen sekä kaikenlainen muu yhteistyö. Koulupoliisi puuttuu myös kouluilla tapahtuviin ongelmatilanteisiin. Tärkeä viesti kouluille
onkin se, että poliisi ei suvaitse missään muodossa koulukiusaamista.
Yhteystiedot
Ankkuri-poliisi Sirkku Nurmi
p. 0718735134
koulupoliisi
Outi Leppäjoki
p. 0718737950
47
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita ovat esimerkiksi viittomakieliset, romani- ja maahanmuuttajalapset. Opetuksessa lasten tausta tulee ottaa tarkasti huomioon. Opetus voidaan järjestää joko
perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä tai jos se ei ole mahdollista, oppilaat voidaan sijoittaa yleisopetukseen ja heitä tuetaan tarpeidensa mukaan.
Suomessa vakinaisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat oppivelvollisia. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joissa otetaan huomioon
oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika.
Maahanmuuttajaoppilaan opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Opetuksessa tulee huomioida myös maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaneille valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Siinä on otettava huomioon oppilaan perheen kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Oppilaan huoltajien tulee saada tutustua koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä
oppilaan oppimissuunnitelmaan.
Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Tämä opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Forssassa valmistava opetus kestää tavallisesti yhden lukuvuoden, mutta aika on yksilöllisesti
joustava. Valmistava opetus järjestetään maahanmuuttajaopetukseen keskitetyllä koululla, joka on
tällä hetkellä Kuhalan koulu Forssassa.
48
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (muutokset ja täydennykset 29.10.2010) mukaan opetuksen ja tuen
järjestämisen lähtökohtana on sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.
Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman
tukimuodon tarpeeseen.
Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan
käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä
ihmisenä. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen,
tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää
ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30 § 1 mom. 642/2010). Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida
jatkuvasti, ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat
ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti
suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa
oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.
Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.
Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä
oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta nivelvaiheissa
(lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksesta toiselle asteelle
tai perusopetuksessa koulusta toiseen).
Yleinen tuki
Jokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta opetusta sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja
koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Opettajalla on vastuu opetusryhmän jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien
ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri
asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010).
49
Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus
Perusopetuslain 16 § mukaan :
oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen
opinnoissaan tai muuten tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta.
Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppilaan oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu. Tukiopetuksella voidaan
myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Koulutyö tulee suunnitella niin, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan
mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai
oppituntien ulkopuolella.
Perusopetuslain 16 § mukaan :
oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta
muun opetuksen ohessa.
Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin
liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai
matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.
Osa-aikaisella erityisopetuksella osana yleistä tukea voidaan vahvistaa oppimisessa tarvittavia perustaitoja. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvenee. Ennen tehostetun tuen
aloittamista, pedagogisen arvion osana, oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyyttä, vaikutusta ja jatkon tarvetta arvioidaan. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan oppilaalle antaa myös erityisen
tuen aikana, ja se kirjataan HOJKSiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset
29.10.2010).
Tehostettu tuki
Laissa perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) säädetään seuraavaa: Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai
koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle annetun oppimissuunnitelman mukaan. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä
tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon.
Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki, ja sen tavoitteena on ehkäistä
ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan
50
kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida
säännöllisesti tuen aikana.
Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen sekä tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan
oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.
Pedagoginen arvio
Pedagogisessa arviossa kuvataan
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
arvio millaisilla pedagogisilla/oppimisympäristöön liittyvillä/oppilashuollollisilla/muilla tukijärjestelyillä
oppilasta tulisi tukea.
Oppilaan opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa voi
olla mukana myös muita asiantuntijoita. Arviota laadittaessa yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää. Jos
oppilaalla on jo olemassa osana yleistä tukea laadittu oppimissuunnitelma tai kuntoutussuunnitelma, niitä voidaan
hyödyntää pedagogista arviota tehdessä.
Erityinen tuki
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei
toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat ja koulu tukevat yhdessä oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarkoituksena on tarjota oppilaalle suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista tukea siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja pystyy edelleen jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen.
Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa
tai laillista edustajaa sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä.
Lisäksi ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on hankittava moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä
psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen
vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksessä tulee päättää oppilaan
51
pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen
päätöstä.
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista/esi- tai perusopetuksen aikana ilman
sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen
arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunneelämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuksen järjestämisessä esiopetus ja koulu toimivat yhteistyössä vaikeuksien
varhaisessa tunnistamisessa, opetuksen suunnittelussa ja tukitoimien jatkumon varmistamisessa. Erityistä tukea
tarvitsevan lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat vanhemmat, esiopetuksen opettaja, tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja, perusopetusryhmän opettaja, erityisopettaja ja mahdollisesti muut lapsen kuntouttamiseen osallistuvat tahot.
Pedagoginen selvitys
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa
tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii
oppilaan opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä
moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja
oppilaan kokonaistilanteesta.
Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä arvioi oppilaan erityisen tuen tarpeen. Näiden kahden selvityksen ja
niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.
Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen
laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa.
Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä oppilaan tuen tarpeen muuttuessa.
Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tuen tarve jatkuu, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös erityisen tuen lopettamisesta. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.
52
malli
Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli)
OPPILASHUOLLON PROSESSI
P
E
R
H
E
E
N
K
A
N
S
S
A
T
E
H
T
Ä
V
Ä
Yleinen tuki
1. Opettajat ja vanhemmat
seuraavat oppilaan edistymistä ja kehitystä
2. Opettajat ja vanhemmat
keskustelevat mahdollisista
ongelmista ja sopivat jatkotoimenpiteistä
3. Ongelman luonteesta riippuen neuvotellaan
opettaja
kollega
EO
OPO
rehtori / kouluterveydenhoit.
kuraattori
Tarpeellisista
koulun toimista
sovitaan
sosiaaliohjaaja
4. Oppilashuoltoryhmä
alkaa työstää asiaa
Tehostettu tuki
Y
H
T
E
I
S
T
Y
Ö
5. Tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset järjestetään koulussa
EO
koulupsykologi
OPO
kuraattori
koululääkäri
terveydenhoitaja
6. Tarpeelliset lisätutkimukset ja -hoito järjestetään
perusterveyerikoisdenhuolto
sairaanhoito
perheneuvola
Tarpeellisista koulun ulkopuolisista
toimista sovitaan
sosiaalitoimi
Erityinen tuki
53
YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKENA
Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta tehty suunnitelma. Halutessa jokaiselle oppilaalle voidaan
tehdä oppimissuunnitelma. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea, ja sitä pitää käyttää tehostetun
tuen aikana.
Suunnitelman tavoitteena on turvata oppilaan opiskeluun hyvät
edellytykset. Suunnitelman avulla opettajat ja huoltajat ovat paremmin tietoisia oppilaan tilanteesta, ja oppilas oppii suunnitelman kautta ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan. Myös
oppilaan edistymisen arviointiin saadaan tukea suunnitelmasta.
Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineiden oppimääriä voida
yksilöllistää, vaan siihen vaaditaan erityisen tuen päätös.
Tehostettua tukea saavalle oppilaalle on aina laadittava oppimissuunnitelma. Se pohjautuu pedagogisessa
arviossa tuotettuun tietoon. Hyödyntää voidaan myös yleistä tukea varten laadittua suunnitelmaa sekä
kuntoutussuunnitelmaa, jos sellaisia on. Suunnitelma laaditaan opettajien, oppilaan ja huoltajan yhteistyönä, ja mukana on tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.
HOJKS, Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Erityistä tukea saavalle oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelman sijaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan opettajien kanssa.
Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä. Jos oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.
HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKSiin ei voi hakea muutosta
valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.
HOJKSiin vaadittavat tiedot ovat liitteenä 8.
54
Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla
Esiopetus
Perusopetus
Ennen esiopetusikää erityistä tukea tarvitsevan lapsen Yleisopetuksen koulut
kuntoutus tapahtuu tavallisessa päiväkotiryhmässä/ - tarjotaan tarpeelliset tukitoimet:
yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki
erityispäiväkotiryhmässä
Koulun esiopetusryhmät
Erityisryhmät yleisopetuksen yhteydessä
Koulun erityisopettaja käy opettamassa päiväkodissa Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta annetaan
2-3 tuntia viikossa pidennetyssä oppivelvollisuudessa Ronnilla, Pääjärven kuntoutuskeskuksessa Lammilla
olevia oppilaita
Aistivammaisten opetus tapahtuu integroituna yleisopetuksen luokkiin
Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut
Sairaalaopetus
- Forssan sairaala (järjestetään tarvittaessa)
- Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikan ja osaston hoito- ja
kuntoutusjaksot
Yksityisopetus
Kotiopetus
Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa
Koulu tekee tiivistä yhteistyötä oppilasta kuntouttavien asiantuntijoiden kanssa, kuten fysioterapeuttien, musiikki-,
toiminta-, SI- ja puheterapeuttien kanssa. Terapioita on mahdollisuus toteuttaa kouluaikana ja koulun tiloissa. Koulu käyttää koulupsykologin ja perheneuvolan tutkimus- ja kuntoutuspalveluja tarvittaessa.
ERITYISRATKAISUJA
Pidennetty oppivelvollisuus
Jos lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ei perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ole ilmeisesti mahdollista
saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus perusopetuslain mukaan vuotta perusopetuslaissa säädettyä
aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (POL 1998/628, § 25). Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille kestää yhden tai kaksi vuotta.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset.
Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta
tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.
Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä
tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.
55
Joustava perusopetus, JOPO
Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää perusopetuksen 7.-9. vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan
perusopetuksen toimintaa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja
ehkäistä syrjäytymistä. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta siirtymisessä toisen asteen koulutukseen sekä antamalla valmiuksia selviytyä opiskelusta.
Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu:
7.-9. -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta
oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.
poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena.
Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista
yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada
tarvitessaan yleistä tai tehostettua tukea. Jos oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteutus kuvataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella.
Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä.
Forssan seudun JOPO-luokka toimii Tölön koulussa.
Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta
Oppilaan vapauttamiseen jonkin oppiaineen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Jos oppilas
vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänelle tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa niin, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Pohdittaessa oppilaan vapauttamista oppiaineen opiskelusta, on hyvin tarkasti huomioitava, miten vapauttaminen vaikuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin.
56
OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ KOULUASTEELTA
TOISELLE TAI TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN
Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon:
Forssan seudun kunnissa järjestetään ns. nivelvaihepalavereja sekä lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle.
Esiopetuksen ja perusopetuksen välisessä tiedonsiirrossa on käytössä seudullinen tiedonsiirron lomake(liite 14).
Keväällä järjestetään yleisluontoisia oppilashuoltopalavereja alakouluittain. Palaverissa keskustellaan asioista, jotka
saattavat myöhemmin vaatia oppilashuollollisia toimenpiteitä. Samassa yhteydessä sovitaan myös oppilaskohtaisista oppilashuoltopalavereista. Palaverissa on mukana luokanopettaja, alakoulun rehtori/johtaja, yläkoulun rehtori
ja opinto-ohjaaja sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva luokanvalvoja.
Henkilökohtaisen oppilashuoltopalaverin tarkoituksena on sopia tarpeellisista käytännön asioista, jotta oppilaan
koulunkäynti yläkoulussa käynnistyisi mahdollisimman kitkattomasti. Palaverin tavoitteena on myös antaa riittävästi tietoa yläkoulun puolelle oppilaan vaikeuksista. Mukaan on kutsuttu oppilas huoltajineen, alakoulun puolelta
luokanopettaja ja erityisopettaja, yläkoulun puolelta opinto-ohjaaja, erityisopettaja, luokanvalvoja ja rehtori. Lisäksi
tapauskohtaisesti mukaan voidaan kutsua esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori tai koulupsykologi. Palaverista
kootaan muistio, johon on kirjattu päätetyt jatkotoimenpiteet. Muistio on salassa pidettävä.
Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajille
yläkoulun puolella
Yläkoulun opinto-ohjaaja ja erityisopettaja vierailevat 6. luokilla keväällä. Luokanopettajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella seitsemännet luokat muodostetaan osittain saatujen tietojen pohjalta erityisoppilaat huomioiden. Oppilaan asioista järjestetään palavereja tarvittaessa jo keväällä oppilaan, vanhempien ja muiden asianosaisten
kanssa. Syksyn suunnittelupäivänä opinto-ohjaaja ja erityisopettaja siirtävät tarvittavat tiedot aineenopettajille.
Tarvittaessa järjestetään koulutusta opettajille tai kutsutaan paikalle asiantuntijoita. Arkaluontoisten asioiden kertomiseen tarvitaan lupa vanhemmilta. Tiedon siirtymisestä vastaa koulun rehtori.
Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä toisen opetuksen/
koulutuksen järjestäjän opetukseen/koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan
Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja
täydennykset (29.10.2010):
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään perusopetuslain mukaiseen opetukseen tai aa-
mu- tai iltapäivätoimintaan, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja lapsen tai nuoren
uudelle opetuksen järjestäjälle. Tietoja annetaan tilanteissa, joissa opetuksen järjestäjä katsoo tietojen
antamisen olevan ehdottoman tärkeää opetuksen asianmukaisen jatkumisen kannalta. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.
Ilman huoltajan suostumusta salassa pidettäviä tietoja ei voida antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen (esim. lukio tai ammatillinen opetus).
57
OPPILASHUOLLON PALVELUJA
Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm. yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu säännöllisesti koulun oppilashuoltoryhmään. Koululääkäri on mukana ryhmässä vähintään muutaman kerran vuodessa. Muulloin oppilashuoltoryhmä voi tarvitessaan myös konsultoida koululääkäriä. Sekä kouluterveydenhoitaja että koululääkäri ovat vaitiolovelvollisia. Seuraavassa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin työn esittelyä:
Kouluterveydenhoitaja
seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä
huolehtii seulontatutkimuksista ja rokotuksista
vastaa oppilaiden vuosittaisista terveystapaamisista
antaa terveysneuvontaa osana terveystapaamisia
selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan
tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan
tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille, esim. oppitunnit sovituista aiheista
tiedottaa kouluterveydenhuollosta oppilaille, heidän vanhemmilleen ja opettajille
tekee oppilaskohtaista työtä vanhempien, opettajien ja muun henkilöstön kanssa
ohjaa oppilaan tarvittaessa koululääkärille tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin
osallistuu oppilashuoltoryhmään
vastaa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa
osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opetussuunnitelman
valmisteluun
osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen
voi osallistua terveystiedon opetukseen.
Koululääkäri
vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenhuollosta
tarkastaa kaikki 5lk ja 8lk oppilaat
tapaa ja tutkii oppilaita muillakin luokkatasoilla tarvittaessa
lähettää oppilaita tarvittaessa erikoissairaanhoitoon
tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille
osallistuu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laatimiseen
vastaa opiskeluun ja koulutyöhön liittyvistä lääkärinlausunnoista
on terveydenhoitajan tavoitettavissa ja konsultoitavissa
osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan
osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen
osallistuu opetussuunnitelman valmisteluun.
Kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin tehtäväkentät ovat hyvin päällekkäiset. Kouluterveydenhoitaja on enemmän läsnä koululla ja siten tutumpi oppilaille. Hän myös tuntee koulun olosuhteet lääkäriä paremmin. Yleensä asiat
58
tulevat kouluterveydenhoitajan kautta koululääkärille. Tarkemmasta arjen työnjaosta sovitaan tapauskohtaisesti ja
usein toimitaan työparina.
Koulukuraattori
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilasta hänen koulunkäynnissään ja sosiaalisessa kasvussaan, sekä työskentelee muun koulun henkilökunnan kanssa yleisten koulunkäyntiedellytysten ja oppimisympäristöön liittyvien asioiden parantamiseksi. Koulukuraattori vaikuttaa osaltaan muiden lapsi- ja nuorisotyön työntekijöiden kanssa yhteistyössä myös yleisemmin lasten ja nuorten kasvuoloihin. Työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää
lastensuojelutyötä.
Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa esim. kotitilanteesta tai kasvatusasioista.
Koulukuraattori toimii oppilaskohtaisesti yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja tarvittaessa koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Koulukuraattori osallistuu tarpeen mukaan koulussa järjestettäviin oppilaan asioita
käsitteleviin palavereihin ja toimii kiinteänä osana oppilashuoltoryhmää ja koko oppilashuoltoa.
Kuraattorilla on vaitiolovelvollisuus. Asioista, jotka ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa, annetaan
tietoa muille vain, mikäli se on välttämätöntä ja vain siinä määrin kuin on sovittu.
Koulukuraattorin oppilas- ja koulukohtaisen työn sisältöä on mm.:
Luottamukselliset keskustelut oppilaan kanssa
Perheen tukemisen kasvatustyössä ja sosiaalisessa selviämisessä
- esim. keskustelut, tapaamiset, kotikäynnit ja yhteisneuvottelut
Kokonaistilanteen arviointi: minkälaista tukea oppilas, perhe ja koulu tarvitsevat;
tarvittaessa ohjaus eteenpäin
Oppilaan edun ja sen toteutumisen edistäminen ja arviointi
Oppilashuoltoryhmissä toimiminen ja kehittäminen
Koulunkäynnin erityisjärjestelyjen suunnittelu yhteistyössä opetushenkilöstön ja koulupsykologin
kanssa
Opettajien konsultointi sosiaaliseen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä
Koulun ja kodin välisen yhteistyön suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen
Vanhempainiltoihin osallistuminen
Koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen
Tarvittaessa hankalien luokkatilanteiden selvittely opettajien kanssa
59
Koulupsykologi
Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologi
työskentelee yhteistyössä oppilaan sekä hänen vanhempiensa ja opettajien kanssa. Tarvittaessa koulupsykologi
toimii myös muiden oppilasta hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja
terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Koulupsykologi pyrkii toiminnallaan myös edistämään ja kehittämään koko kouluyhteisön psykososiaalista hyvinvointia ja oppimisympäristöä.
Oppilaalla on mahdollisuus tavata koulupsykologi omalla koulullaan esimerkiksi huoltajan, opettajan tai kouluterveydenhoitajan välityksellä. Huoltaja saa yhteyden koulupsykologiin puhelimitse. Koulupsykologi ei tutki oppilasta
ilman huoltajan suostumusta. Yhteistyössä opettajan tai muiden oppilashuoltoryhmän jäsenten kesken sovitaan,
miten kussakin tilanteessa olisi parasta toimia.
Koulupsykologia sitoo vaitiolovelvollisuus.
Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä, jos esim.
lapsen koulun aloitus mietityttää (kouluvalmiuden arviointi)
lapsella/nuorella on oppimisvaikeuksia
lapsella/nuorella on käyttäytymisongelmia (levottomuutta, aggressiivisuutta, pelokkuutta,
masentuneisuutta jne.)
Koulupsykologi voi tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin tai hoitoon muualle erityistason tutkimus- ja hoitopisteisiin.
Koulupsykologi
valmistelee oppilaiden siirtämistä erityis- tai yleisopetukseen
on tarvittaessa apuna HOJKS:n laadinnassa
selvittää/hoitaa luokan työrauhaan, työskentelyilmapiiriin ja kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä
antaa konsultaatioapua opettajille, muulle koulun henkilökunnalle sekä huoltajille pulmatilanteissa.
Käytäntönä on ollut, että Forssassa koulupsykologi on työskennellyt pääasiallisesti perusopetuksen luokilla 0-6 ja
koulukuraattori luokilla 7-9. Myös ympäristökunnissa on oma, seudullinen koulupsykologi, ja tulevaisuudessa käytäntöjä voidaan tarvittaessa uudistaa.
Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmien kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Koulupsykologit ja –
kuraattorit tekevät keskenään yhteistyötä.
60
Nuorisoneuvoja
Peruskoulun loppupuolella sekä opintojensa nivelvaiheessa olevat,
15-24-vuotiaat nuoret voivat saada nuorisoneuvojan kautta
henkilökohtaista neuvontaa, ohjausta ja tukea, kun he
ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää perusopetuksen opinnot
eivät ole hakeneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen tai töihin
ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot.
Nuorisoneuvoja auttaa nuoria muun muassa seuraavin
konkreettisin toimenpitein:
on apuna koulutushakuasioissa
ohjaa työkokeiluihin, harjoitteluihin, työelämävalmennukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan
tukee opiskelussa
ohjaa tarvittaviin palveluihin/tukitoimiin
tukee muissa tarvittavissa asioissa
seuraa nuoren selviytymistä
”kulkee rinnalla”.
61
MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA
Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee Forssan seudun
14-18 -vuotiaita nuoria heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa
liittyvissä kysymyksissä.
Tavallisimpia syitä poliklinikalle hakeutumiseen
nuorella on paha olla eikä vanhempien, ystävien tai esim. kouluterveydenhuollon tuki ja apu ole riittävä
nuoruusiän kehitykseen liittyy vaikeuksia tai kriisi kohtaa nuorta ja hänen perhettään
nuorella on masennusta, ahdistusta, pelkoja, itsetuhoajatuksia tai vakavampia syömiseen liittyviä pulmia
nuorella on vaikeuksia oppimisessa, ihmissuhteissa, suhteessa omaan itseen tai omaan ruumiiseen.
Nuorisopoliklinikalla työskentelee lääkäri, psykologi ja kolme sairaanhoitajaa. Alussa, kun tilannetta arvioidaan,
nuorta tavataan sekä yksin että yhdessä läheisten kanssa. Arviointijakson jälkeen suunnitellaan hoitoa nuoren, hänen perheensä ja tarvittaessa muiden nuoren elämän kannalta merkittävien tahojen kanssa.
Yleisimmät hoitomuodot ovat yksilö- ja perheterapia sekä verkostokeskeinen työskentely ja lääkehoito. Tarvittaessa nuorisopsykiatriselta poliklinikalta voidaan lähettää Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrian osastolle
tutkimuksiin ja/tai hoitoon. Osastojakson aikana nuori voi jatkaa koulunkäyntiään sairaalakoulussa.
Jos koululla herää huoli oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin vaarantumisesta ja tuntuu, etteivät koulun oppilashuollon keinot enää riitä, voi oppilaan ohjata nuorisopoliklinikalle. Oppilashuollon henkilöstö keskustelee oppilaan
kanssa nuorisopoliklinikalle lähettämisestä ja on yhteydessä vanhempiin. Poliklinikalle tarvitaan kirjallinen lähete.
Lähetteen voi kirjoittaa (koulu)lääkäri tai koulukuraattori, -psykologi tai -terveydenhoitaja. Mikäli kynnys nuorisopsykiatriseen hoitoon/tutkimukseen tuloon on suuri, on tärkeää, että oppilaan ja vanhempien kanssa työstetään tätä.
Tarvittaessa poliklinikan työntekijä voi osallistua ensimmäiseen neuvotteluun koululla.
Yhteystiedot: Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Pääterveysasema, Kujalankatu 3, 30100 Forssa
p. 03 4191 3650.
62
Kuvio 6
OPPILAAN OHJAAMINEN
NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE
Koululla huoli oppilaan
psyykkisen hyvinvoinnin vaarantumisesta,
oppilashuollon keinot eivät enää riitä
oppilashuollon henkilöstö keskustelee
oppilaan kanssa nuorisopsykiatrian
poliklinikalle lähettämisestä
Yhteydenotto oppilaan kotiin
(Koulu)lääkäri,
koulukuraattori,
(Koulu)lääkäri
-psykologi
tai
-terveydenhoitaja
tekee lähetteen
poliklinikalle
Nuorisopsykiatrian
poliklinikka,
tutkimusjakso:
nuoren tilanne
kartoitetaan
moniammatillisesti;
yksilö, perhe- ja
verkostotapaamisia
Oppilas ohjataan
muualle hoitoon
T
A
I
Hoito käynnistetään
nuorisopsykiatrian
poliklinikalla:
psykoterapia,
verkostotapaamiset,
tarv. lääkehoito
63
T
A
I
Oppilaalla
ei hoidon
tarvetta
Lastenpsykiatrian poliklinikka
Toiminta-ajatus:
Lastenpsykiatrian poliklinikka on Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän erikoissairaanhoidon poliklinikka, jonka perustehtävänä on lasten ja lapsiperheiden psyykkisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lasten
psyykkiseen kehitykseen liittyvien ongelmien, häiriöiden ja sairauksien tutkimus, hoito ja ennaltaehkäisy.
Lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä lapsen ja perheen sosiaalisen verkoston kanssa. Tarvittaessa lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee myös yhteistyötä Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrisen poliklinikan ja osaston sekä lastenneurologisen yksikön kanssa.
Kenelle poliklinikka on tarkoitettu ?
Lastenpsykiatrian poliklinikka on tarkoitettu alle 14-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Poliklinikalle tarvitaan
pääasiallisesti kirjallinen lähete. Lähetteen voi kirjoittaa koululääkäri tai koulupsykologi sovittuaan lähetteen tekemisestä lapsen perheen kanssa.
Lastenpsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan lapsia, joilla on/epäillään:
todellisuudentajun häiriötä
vakavaa masennusta, joka ilmenee vaikeina toimintakyvyn häiriöinä arkielämässä
itsetuhoisia ajatuksia, puheita tai itsetuhoyrityksiä
vakavia käytöshäiriöitä, jolloin lapsi on vaarallinen itselleen tai muille
syömishäiriöitä
pitkäkestoisia fyysisiä sairauksia, joihin liittyy tunne-elämän häiriöitä
psykosomaattisia oireita.
Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä aikuispsykiatrialla hoitokontaktissa olevien perheiden kanssa.
Poliklinikan työryhmä ja työmenetelmät
Lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelee lastenpsykiatri, psykologi ja psykoterapeutti (esh). Lisäksi poliklinikalla voidaan tarjota musiikkiterapeutin palveluja.
Lähetteen saavuttua lastenpsykiatrian poliklinikalta lähetetään aika perheelle. Ensikäynnille kutsutaan yleensä koko
perhe. Myöhemmin käynneille voidaan kutsua myös lapsen ja perheen sosiaalista verkostoa. Lapsen tilanteeseen
tutustumisen jälkeen sovitaan perheen kanssa yleensä lastenpsykiatrinen tutkimusjakso, johon voi kuulua yksilöpsykologiset tutkimukset, vanhempien tapaamiset tai perhetutkimus tai verkostoneuvottelut. Jatkohoito määräytyy
lastenpsykiatrian poliklinikalla yksilöllisen tutkimusjakson jälkeen. Tutkimuksen ja hoidon edetessä järjestetään
tarvittaessa myös seuranta- ja kouluneuvotteluja.
64
Lastenpsykiatrian poliklinikalla yleisimpinä hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe- ja musiikkiterapia, ryhmähoidot,
videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus ja verkostoneuvottelut. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kotikäyntejä.
Yhteystiedot :
Lastenpsykiatrian poliklinikka
Kujalankatu 3, 30100 Forssa
p. 03- 03 4191 3685, 03 4191 3687 tai 03 4191 3688
65
Kuvio 7
OPPILAAN OHJAAMINEN
LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE
Koululla huoli oppilaan
psyykkisestä
hyvinvoinnista,
oppilashuollon keinot
eivät enää riitä
Yhteydenotto oppilaan huoltajiin
Koululääkäri/-terveydenhoitaja/-psykologi/-kuraattori
tekee lähetteen
Koululääkäri/koulupsykologi tekee lähetteen
Ensikäynti
lastenpsykiatrian poliklinikalla
mukana koko perhe
Tutkimus/hoito ei
käynnisty
(ei hoidon tarvetta,
perhe ei halua tmv.)
Tutkimusjakso
Ohjataan
jatkoselvittelyyn
muualle
yksilöpsykologiset tutkimukset/vanhempien tapaamiset/
perhetutkimus- tai verkostoneuvottelut
Palauteneuvottelu
LASTEN PSYKIATRINEN HOITO
Yksilöterapia
Ryhmäterapeuttiset
hoidot
Perheterapia
Musiikkiterapia
Verkostotyöskentely
Psyykkinen
toimintaterapia
Videoavusteinen perhe- ja
vuorovaikutuksen ohjaus
Yksilökäynnit
66
Lastentautien poliklinikka
Lastentautien poliklinikalla potilaiden ikäjakauma on vastasyntyneestä 16 - 18 ikävuoteen.
Poliklinikalla hoidetaan pääasiassa somaattisia sairauksia, joista tavallisimpia ovat erilaiset infektiosairaudet, astma
ja allergia, diabetes, keliakia, ummetus yms. Astmapoliklinikan yhteydessä annetaan myös siedätyshoitoja.
Lastentautien poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lähetteen saapumisesta noin kahden viikon päähän annettava aika lähetetään potilaalle kirjeessä kotiin.
Tarvittaessa konsultoidaan tai siirretään potilas kokonaan omassa talossa toimiville muille erikoisaloille kuten kirurgille, korvalääkärille, neurologille ja psyykkisesti oireilevat potilaat lastenpsykiatrille. Vaikeat sairaudet ja varsinkin niiden alkuhoito tehdään keskussairaalassa (Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen Keskussairaalassa tai Tampereen Yliopistollisessa Keskussairaalassa). Tällaisia ovat esim. uusi diabetes sekä kaikki syöpäsairaudet.
Lastentautien poliklinikka toimii arkisin klo 9 – 14.
Lääkärin työparina on sairaanhoitaja vaihdellen eri henkilö päivittäin.
Potilaiden jatkohoidosta ollaan tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen, lastensuojeluviranomaisiin, lastenneuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon.
Yhteystiedot:
Lastentautien poliklinikka Forssan sairaala
Urheilukentänkatu, Forssa
p. 03- 4191 3403
67
Kuvio 8
OPPILAAN OHJAAMINEN LASTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE
Oppilaalla
somaattinen sairaus,
johon hän tarvitsee tutkimusta ja
hoitoa
Yhteydenotto oppilaan kotiin
Lääkäri
(koululääkäri; tk-lääkäri tmv.)
kirjoittaa lähetteen
Tutkimus ja/tai hoito
lastenpoliklinikalla:
lastenlääkäri, sairaalalääkäri,
sairaanhoitaja
Tarvittaessa
konsultointi, jatkohoito
Kirurgi
Korvalääkäri
KHKS
TAYS
Lasten psykiatria
Psykosomaattinen pkl
68
Lastensuojelu KouluPerheneuvola terveydenSosiaalihoitaja hoitaja
Perheneuvola
Perheneuvola palvelee Forssan seudun lapsiperheitä, jotka haluavat asiantuntija-apua kasvatuskysymyksissä ja
perheen ihmissuhdeasioissa. Perheneuvolaan voi hakeutua asiakkaaksi ilman lähetettä. Vakinaiseen henkilökuntaan
kuuluu psykologeja, perheneuvojia, toimistovirkailija ja konsultoiva lastenpsykiatri. Henkilökunnalla on erikoistumiskoulutus perheneuvolatyöhön, ja lisäksi työntekijöillä on monipuolista psykoterapiakoulutusta.
Perheneuvolassa tutkitaan ja hoidetaan moniammatillisesti:
lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia (esim. nukkumisvaikeudet, levottomuus, pelot, itkuisuus,
alakuloisuus, aggressiivisuus) ja niihin liittyviä kehityksellisiä kysymyksiä
perheen ihmissuhdevaikeuksia (esim. ristiriidat perheen sisällä, lasten ja etävanhemman tapaamispulmia jne.)
perheasioiden sovittelua avioeron uhatessa
akuutteja perhekriisejä (mm. avioerotilanne, vanhemman sairaus, kuolemantapaukset)
perheväkivalta –ongelmaa yhdessä muiden hoitotahojen kanssa (perheasiain neuvottelukeskus,
aikuispsykiatria, A-klinikka).
Työskentely on perhekeskeistä ja pääsääntöisesti työparityötä (psykologi ja perheneuvoja). Alkuvaiheessa tilannetta kartoitetaan tapaamalla perhettä eri kokoonpanoissa (yksilö- ja perhekeskustelut, psykologiset tutkimukset) sekä
tarvittaessa tapaamalla muita perheen elämän kannalta merkittäviä tahoja. Tarpeen mukaan konsultoidaan lastenpsykiatria. Arviointivaiheen jälkeen sovitaan tarvittaessa jatkotyöskentelystä, joka voi olla esim. ohjausta ja neuvontaa, osallistumista hoidollisiin ryhmiin, psykoterapiaa (yksilö-, pari-, perheterapia sekä toiminnalliset terapiat)
ja/tai verkostotyöskentelyä.
Kouluilla opettaja ja oppilashuollon henkilöstö arvioi ensin oppilaan tilannetta ja ohjaa perhettä tarvittaessa perheneuvolaan. Pääsääntöisesti toivotaan, että perhe itse varaisi ajan perheneuvolaan. Perheneuvolan työntekijä voi
myös tulla neuvotteluun koululle siinä vaiheessa, kun mietitään, voisiko perheneuvolatyöskentelystä olla apua.
Perheneuvolasta saa myös puhelinneuvontaa lasten kasvuun ja kehitykseen sekä perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä. Puhelinneuvontaa tarjotaan sekä vanhemmille että lasten kanssa työskenteleville.
Perheneuvola
Sortohaankatu 3
30100 FORSSA
p. 03 – 4191 2448
69
Kuvio 9
OPPILAAN OHJAAMINEN PERHENEUVOLAAN
Herää tarve tukea oppilasta
Luokanopettaja/-valvoja on
yhteydessä kotiin
Koulu kutsuu
perheneuvolan tt:n
koululle
neuvonpitoon
Opettaja ohjaa
ottamaan
yhteyttä
perheneuvolaan
Opettaja ohjaa
perheen oh:n
työntekijälle
Tilanne
selviää
Ohjaus
muualle
Tilanteen kartoitus
perheneuvolassa:
yksilö- ja
perhekeskustelut,
psykologiset tutkimukset
Oh:n työntekijä
ohjaa perheen
perheneuvolaan
Tarvittaessa
lastenpsykiatrin
konsultaatio
Tarv. ohjaus
esim.
tutkimuksiin
K-HKS:aan
Ohjaus
ja
neuvonta
Tilanne selviää
kartoituksella
Ohjaus
muualle
Jatkotyöskentely
Psykoterapia
yksilö/perhe/
pariterapia
vuorovaikutusterapia
toiminnalliset terapiat
Verkostotyöskentely
70
Hoidolliset
ryhmät
Lastensuojeluprosessi
LsL 25 §: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan
tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun
sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän
tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja
iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta
vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon
tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoittajan tehtävänä ei ole sen määrittely, täyttyvätkö edellytykset jollekin lastensuojelutoimenpiteelle,
vaan syntyneen huolen välittäminen lastensuojeluun, joka tämän harkinnan tekee. Tarkoitus on näin
pitää ilmoituskynnys matalana, mikä mahdollistaa mahdollisemman varhaisen avun tai tuen käynnistämisen. Toimintaohjeena voisi olla: jos herää kysymys, tulisiko lastensuojelulle ilmoittaa, kynnys on
ylitetty.
25 a §(12.2.2010/88)
Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi
Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös
yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi
edellyttäen, että:
1) pyyntö tehdään viipymättä
2) pyynnön yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön
tekemiseen johtaneet syyt.
25 c § (12.2.2010/88)
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus
Ennen lapsen syntymää 25 §:n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee
tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.
Kiireellisissä tapauksissa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan arvioida myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat
sosiaalipalvelut.
Lastensuojeluasia tulee vireille ja lastensuojeluasiakkuus alkaa lapsen syntymän jälkeen siten kuin 26
§:ssä säädetään.
Kun lastensuojeluilmoitus on vastaanotettu ja käsitelty lastensuojelussa, ja asiakkuus on syntynyt, asian hoitamiseksi tarpeellinen viranomaistahojen YHTEISTYÖ voidaan järjestää joko
asianosaisten (lapset ja/tai huoltajat) suostumuksella tai viranomaisaloitteisesti sosiaalihuollon
asiakaslain perusteella ilman nimenomaista suostumustakin. Toimijat tässä yhteistyössä määrittyvät yhteisen tehtävän, ei virka-asemien kautta. Toimintaa johtaa ja koordinoi lastensuojelutapauksissa sosiaalityöntekijä.
71
Lastensuojelun työkalupakkiin sisältyvät 1) lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet ja 2)
pakkotoimenpiteet.
Avohuollon tukitoimenpiteet ovat tahdonvastaisiin toimenpiteisiin nähden ensisijaisia. Näihin toimenpiteisiin voidaan lukea kaikki käyttö- ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet, jotka
voisivat olla pulmatilanteissa avuksi. Käytetyimpiä avohuollon tukitoimenpiteitä ovat perhetyö, tukiperheiden ja -henkilöiden järjestäminen lapsille, päivähoito ja terapiapalvelut. Myös
harvinaisempia yksilöllisiä räätälöintejä on käytetty. Näistä mainittakoon esim. työtoiminta.
Määrä-aikaisia sijoituksia voidaan tehdä avohuollon tukitoimenpiteinä vanhempien ja tietyin
edellytyksin myös lapsen suostumuksella.
Mikäli avohuollon toimenpiteet eivät auta korjaamaan tilannetta on viimesijaisena toimenpiteenä mahdollisuus huostaanottoon.
Lastensuojelussa on usein nopeiden toimenpiteiden tarve, jonka seurauksena työote on ”karhea”. Myös esimerkiksi huostaanoton kohdalla kysymys on kuitenkin aina lapsen edusta. Eli
lapsen edunmukaisuus täyttyy myös silloin, kun toimenpide tuottaa lapselle parempaa kuin
sen tekemättä jättäminen.
72
OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUKÄYNTIIN
LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS
Psykologin tutkimusmenetelmät
Haastattelu (vanhempien, opettajan, lapsen)
Havainnointi (lapsen, perheen, ryhmän )
Testit (kykytestit ja projektiiviset testit)
Kouluongelmissa käytettäviä kykytestejä
WISC III (kykytason ja –rakenteen perustesti), WPPSI- III on vastaava testi alle
kouluikäisille.
- Testi jakautuu kielelliseen ja ei-kielelliseen alueeseen. Testillä saadaan selville lapsen
peruslahjakkuustaso sekä tietoa siitä, mitkä osa-alueet ovat heikkoja tai vahvoja.
Raven, ei-kielellinen havainnoinnin ja päättelykyvyn testi.
NEPSY II, neuropsykologinen testi (tarkentaa kykyrakennetta)
- Eri kykyalueita tutkitaan tarkemmin useilla eri testiosioilla.
Lukilasse, luku-, kirjoitus- ja matematiikan taitojen arviointi suhteessa luokkatasoon
Bender ja VMI (visuomotoriikan, käden ja silmän yhteistyön testejä).
Projektiivisia testejä
MAPS, TAT, CAT, WZT, HTP, SCT
Projektiivisia testejä käytetään lasten tutkimuksissa, jotta saadaan viitteitä, mitä asioita lapsen elämässä on syytä
selvitellä (kognitiiviset/tunne-elämän kysymykset).
Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä (kuvio 10)
Oppimisvaikeustutkimuksissa kykytestit ovat aina perustutkimus. Myös muissa kouluongelmissa kykytestit ovat
yleensä osa tutkimusprosessia. On tarpeellista sulkea pois mahdolliset kykyongelmat ja löytää vahvuudet. Kykytesteillä voidaan saada kuvaa siitä, miten vaativaa koulutyö on lapselle taidollisesti, ja miten kovilla hän on koulutyöskentelyssä. Kouluongelmia ratkottaessa on myös tärkeää havainnoida oppilasta vaatimustilanteessa, joka testitilanne on.
Lapsen elämäntilanteen selvittely (tilanne koulussa, kotona, aikaisemmat kokemukset) on aina osa tutkimusprosessia. Keskeisellä sijalla se on silloin, kun on kyse muista kuin oppimisvaikeuksista.
73
Kouluongelmien ryhmittelyä
( Huoltajien kuvauksia ongelmista, kun perhe varaa aikaa perheneuvolaan, koulupsykologille tai –kuraattorille.
Ongelmat voivat tulle esille koulussa tai kotona.)
Oppimisvaikeuksia
oppilaalla vaikeuksia matematiikassa; yksilöllistäminen?
oppilas jää luokalleen; tukitoimet?
oppilaalla oppimisvaikeuksia: 14 v. ei tee läksyjä, äiti tekee läksyjä yhdessä oppilaan kanssa
englanti ja ruotsi vaikeita oppilaalle; lisäksi oppilas on synkkä, ja itsetunto on heikko
oppilaalla oppimisvaikeuksia, luokka kerrattu aikaisemmin; mitä nyt?
oppilaalla nimeämis- ja hahmottamisongelmia
oppilaalla oppimisvaikeuksia englannissa, äidinkielessä ja matematiikassa
oppilaan kohdalla mietitään yksilöllistämistä; oppilas unohtelee läksyjä ja kirjoja
oppilaan (13v.) englannin kielen opiskelu alkutekijöissään
oppilaalla oppimisvaikeuksia; menossa yläasteelle, mahdollisia yksilöllistämisiä
Keskittymis- ja sopeutumisongelmia
oppilaalla pulmia koulussa: ei työskentele tunneilla, ei tottele eikä kuuntele opettajaa;
kotona ei saa noudattamaan sovittuja käytäntöjä
oppilas äkkipikainen, räjähtelee, ryhmässä olo vaikeaa, ei ota ohjeita vastaan; myös lukiongelmaa
oppilas käyttäytyy hyökkäävästi, yrittää olla koulussa kovis
oppilaalla levottomuutta, joka estää koulutyötä; oppilas jatkuvasti äänessä
oppilaalla kouluongelmia, motivaation puutetta
oppilaalla keskittymättömyyttä koulussa
oppilas ei sopeudu sääntöihin
oppilas omissa maailmoissaan, levoton, keskittymätön
oppilas häiritsee koulussa, haluaa olla jatkuvasti esillä
Herkkyysoireita koulussa
oppilas ei uskalla puhua tunnilla; kiusataan
oppilas koulussa yksinäinen, jää syrjään, itkeskelee
oppilaan vaikea lähteä kouluun, itkeskelee, kiusataan
oppilas ei halua mennä kouluun; vatsakipuja
oppilas ei menisi kouluun, itkee jo illalla
oppilas ei halua mennä kouluun, kiusataan; käy päälle, jos härnätään
oppilaan ongelmat esiintyvätkin niin, että oppilas on itse kiusaaja.
74
Tapausesimerkki Kalle
(muunneltu niin, että tapaus ei ole tunnistettavissa)
Prosessi
(sosiaalityöntekijä mukana työskentelyssä perheen kanssa perheneuvolassa)
Joulukuu: Kallen opettaja ja koulun terveydenhoitaja ottavat yhteyttä perheneuvolaan, jonne Kallen
äiti varaa ajan.
Tammikuu: Kallen perhe tekee kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan.
Tammi-helmikuu: Kallelle tehdään yksilötutkimukset. Vanhemmilla on samaan aikaan omat
keskustelut perheneuvolassa. Käyntikertoja on yhteensä kolme.
Helmikuu: pidetään kouluneuvottelu.
Maalis-huhtikuu: Kallen perheellä on kolme perhekäyntiä perheneuvolaan.
Toukokuu: koululla pidetään seurantaneuvottelu.
Elo-syyskuu: perheellä on kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan.
Joulukuu: psykologi soittaa seurantapuhelun koululle. Psykologi soittaa myös Kallen kotiin.
Kahden vuoden kuluttua: koululta tulee lausuntopyyntö Kallen siirtyessä yläkouluun.
Kyseessä oli Kalle, 10-vuotias poika, jolla oli koulussa monenlaisia ongelmia. Kalle oli alakuloinen eikä tullut toimeen kavereitten kanssa. Hän myös suuttui äkkiä, piti itseään huonona eikä läksyjen tekokaan sujunut. Kalle oli
jossakin tilanteessa jopa lyönyt opettajaa.
Kallen tutkimus- ja hoitoprosessi alkoi perheneuvolassa tammikuussa. Perhekäynneillä todettiin, että Kallella oli
sisko, joka pärjäsi hyvin kaikilla elämän alueilla. Lasten vanhemmat olivat paljon töissä.
Psykologisissa yksilötutkimuksissa selvitettiin Kallen yleistä kykytasoa ja rakennetta, lukemisen ja kirjoittamisen
taitoa sekä tunneasioita (tutkimusmenetelmät: haastattelu, WISC III, WZT, Lukilasse). Kallen vanhemmat kävivät
samaan aikaan keskusteluja sosiaalityöntekijän kanssa.
Tutkimuksissa todettiin, että Kallen peruskykytaso oli vahva. Hänellä oli kuitenkin vaikea-asteinen luki-häiriö.
Kalle koki oman tilanteensa vaikeaksi, ja itsetunnon heikkous nousi vahvasti esiin.
Järjestettiin kouluneuvottelu, jossa olivat mukana vanhemmat, luokanopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja.
Neuvottelussa lähdettiin liikkeelle kartoittamalla Kallen tilannetta koulussa, jossa sattui rajuja tilanteita. Kallen
lukivaikeus oli koulussa hyvin tiedossa, mutta kun hänelle yritettiin antaa erityisopetusta, Kalle ei suostunut työskentelemään edes kahdenkeskisessä tilanteessa erityisopettajan kanssa. Koulussa Kalle myös paiskoi tavaroita.
Psykologi kertoi tutkimustuloksista. Kallella oli hyvä älyllinen taso ja suuri tietomäärä. Hän koki kuitenkin, että
niillä ei ole mitään merkitystä. Neuvottelussa todettiin lukivaikeuden vaikeusaste sekä se, että oppimisen erityisvaikeuksilla on suuri merkitys Kallen pahoinvoinnissa. Koululla oltiin sitä mieltä, että Kallen lukivaikeus on tiedossa ja sen kanssa tullaan toimeen. Ongelmana oli kuitenkin Kallen käytös ja mieliala. Neuvottelussa psykologi
painotti edelleen vaikuttavan siltä, että oppimisvaikeuteen liittyvillä asioilla oli merkittävä osuus Kallen mielialaan.
75
Kouluneuvottelussa laadittiin yhteinen suunnitelma. Koulussa paneuduttiin etsimään tilanteita, joissa Kalle pääsisi
tuomaan esiin osaamistaan ja tietomääräänsä. Joitakin kokeita hoidettiin suullisesti. Sovittiin, että perhekäyntejä
perheneuvolassa jatketaan tavoitteena Kallen itsetunnon tukeminen. Perhekäynnit perheneuvolassa toteutuivat maalis-huhtikuussa.
Seurantaneuvottelu pidettiin koululla toukokuussa. Kallen käyttäytymisongelmat olivat poistuneet, ja neuvottelussa
keskusteltiin lähinnä oppimiseen liittyvistä kysymyksistä. Sovittiin, että erityisjärjestelyjä koulussa jatketaan. Päätettiin vielä jatkaa myös perhekäyntejä.
Perhekäynnit toteutuivat elo-syyskuussa. Sen jälkeen perheen kanssa sovittiin, että perheneuvolakäynnit lopetetaan.
Asiaan päätettiin palata seurantamielessä niin, että psykologi soittaa lukukauden lopulla koululle ja sen jälkeen
Kallen kotiin.
Joulukuussa opettaja totesi puhelimessa, että asiat sujuvat hyvin:” Kallen kanssa on mukava tehdä työtä.” Psykologi soitti myös Kallen kotiin ja kertoi puhelustaan koululle.
Kallen siirtyessä yläasteelle terveydenhoitaja pyysi lausuntoa erityistoimien jatkamista varten. ”Muuten Kallelle
kuuluu hyvää”, kouluterveydenhoitaja kertoi samalla.
Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa ?
Psykologisilla tutkimuksilla voidaan saada lisäymmärrystä oppilaan ongelmiin ja tilanteeseen. Tutkimuksissa tulee
kuitenkin vain harvoin esille suoria syy-seuraussuhteita. Tutkimusten pohjalta ei myöskään tule suoria toimintamalleja ongelmien ratkaisuun.
Yhteistyöongelmia syntyy helposti siitä, että odotukset psykologisille tutkimuksille ovat liian suuria. Jos tutkimus
ei anna niin selkeitä vastauksia kuin odotetaan, voi olla vaikea hyödyntää sitäkään tietoa, joka on saatu. Yhteistyö
lapsen ja huoltajien kanssa on keskeistä sekä ennen tutkimuksia että niiden aikana ja jälkeen.
Toimenpiteet testauksen jälkeen
Psykologinen tutkimusprosessi päättyy palauteneuvotteluun yhdessä perheen ja kouluväen kanssa. Oppilasta koskevat varsinaiset auttamissuunnitelmat syntyvät moniammatillisena yhteistyönä yhteisessä palauteneuvottelussa
tutkimusprosessin lopussa. Neuvottelussa kouluväki tuo pohdittavaksi omat havaintonsa oppilaasta ja sen, mitä
siihen mennessä on yritetty ongelmien ratkaisemiseksi. Psykologi esittää omat tutkimustuloksensa. Vanhemmat
tuovat esiin omia havaintojaan ja ajatuksiaan siitä, miten kouluongelma näkyy kotona ja mitä siellä on tilanteen
auttamiseksi yritetty. Yhdessä mietitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä. Tärkeää on, että oppilasta itseään kuunnellaan sekä ennen prosessin alkua että prosessin aikana. Oppilas voi myös itse olla mukana neuvottelussa tilanteesta
riippuen.
76
Jatkoyhteistyön sujumiseksi on hyvin tärkeää, että näissä neuvotteluissa esiin tuodut tutkimustiedot ja sovitut toimenpiteet kirjataan suunnitelmaksi (esim. HOJKS). Seurantaprosessi varsinaisen tutkimusprosessin jälkeen on
erittäin tärkeä. On hyvä sopia ja kirjata, miten seuranta käytännössä tapahtuu ja kuka siitä vastaa.
Varsinaisessa konkreettisessa lapsen auttamisessa lapsen lähi-ihmiset ovat aina avainasemassa. Psykologin tehtävänä on omalta osaltaan auttaa näitä lapsen läheisiä heidän tehtävässään.
Jos muutosta ei tapahdu
Jos oppimisvaikeustutkimusten ja niiden perusteella tehtyjen toimenpiteiden jälkeen toivottua muutosta ei
tapahdu:
lapsen elämäntilanne saattaa olla vaikea eikä alakulttuuri tue koulunkäyntiä
pätemistä haetaan muuta kautta
ympäristön aikuisten toimintamallit voivat olla jäykkiä eikä niissä ole jouston varaa
periaatteet ovat tärkeämpiä kuin avun löytyminen
vaatimustasossa ei ole joustoa
hoito etenee, mutta lyhyellä aikavälillä ongelmat jatkuvat
hoito ei etene.
Tiedon kulku
Tiedon kululla on tärkeä merkitys niin koulun ja perheen
kuin psykologin ja koulun välillä sekä koulun sisällä.
On huolehdittava siitä, että opettajan vaihtuessa tieto
siirtyy uudelle opettajalle. Samoin on tärkeää,
että psykologin lausunto toimenpiteitä varten tulee
myös koulun käyttöön, eikä jää vain päättävän viranomaisen tietoon.
77
Kuvio 10
MITÄ OPPIMISVAIKEUSTUTKIMUKSISSA VOI SELVITÄ?
Kykytaso ja –
rakenne
Jatkotutkimustarve
koululääkäri
perheneuvola
lasten- ja
nuorisopsykiatria
lastenneurologia
lastentaudit
Oppilaan
työskentelytavat
ja
käsitys itsestä
oppijana
Oppilaan oma
motivaatio,
vaatimustaso,
suoritusjännitys
Psyykkinen
tilanne
Elämäntilanne
Oppilaan
mahdollisuudet
selvitä
yleisopetuksessa
Ongelmat ja
vahvuudet
Kotitehtävien
tekoon
liittyvät
kysymykset
Miten perhe on
oppilaan tukena?
Onko läksyihin käytetty
aika kohtuullinen?
Mikä on vanhempien
vaatimustaso?
Oppilaan
kouluoppiminen
MITÄ
OPPIMISVAIKEUSTUTKIMUKSISSA
VOI SELVITÄ ?
Vastaako oppilaan
oppiminen
hänen kykyjään
vai
onko hän
alisuoriutuja?
Missä määrin
sosio-emotionaaliset
tekijät vaikuttavat
tilanteeseen?
Keskittymiskyky
ja sen
vaihtelu
eri tilanteissa
Kouluympäristö, -yhteisö
Oppilaan asema ja rooli yhteisössä
Oppilas-opettaja –suhde
Koulun resurssit ja
koulun aikuisyhteisön tilanne
78
Kapea-alainen
erityisvaikeus?
Yleistaso hyvä,
mutta esim.
muistipulmia,
havaitsemispulmia...
Kuvio 11 KOULULAISEN ONGELMIEN TUTKIMUSPROSESSI
Opettaja ja/tai vanhemmat huomaavat koululaisen ongelman --->
tilannetta pohditaan yhdessä ja etsitään ratkaisuja
Mukana koulun oppilashuoltoryhmä ( esim. rehtori, erityisopettaja, kuraattori, kouluth, opo)
Tarvittaessa pyydetään psykologin
arviota ja tutkimuksia
Koulu ja vanhemmat toimivat yhdessä
ongelman ratkaisemiseksi
Psykologi
haastattelee
opettajaa,
vanhempia,
oppilasta
ja
Psykologi
haastattelee
opettajaa,
vanhempia,
oppilasta
ja
suorittaa
tarvittavat
tutkimukset
suorittaa
muut muut
tarvittavat
tutkimukset
Tutkimuspalaute perheelle
Palauteneuvottelu:
1. Psykologi tuo esiin tutkimustulokset
2. Vanhemmat ja opettajat tuovat esiin omat havaintonsa
mitä keinoja neuvotteluun mennessä on yritetty, ja kuka niistä vastaa
Tilanteesta ja kunnasta riippuen neuvottelussa voi olla mukana myös muita oppilash. toimijoita
Sovitaan neuvottelun kirjaamisesta
3. Tilanteen arviointi yhdessä vanhempien ja opettajien kesken
Yhteisessä keskustelussa etsitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä.
Jatkotoimenpiteistä ja niiden vastuuhenkilöistä sopiminen:
opetusratkaisut, toimintatavat, mahdolliset jatkotutkimukset,
mahdollinen työskentely perheen kanssa,
tarvittavat lausunnot ja niiden toimittaminen sovituille tahoille
Seurannasta sopiminen:
opettaja ja perhe tekevät yhteistyötä
seurantatapaaminen
järjestetään/
ei järjestetä
perheneuvola mukana
yhteistyössä
perheneuvola ei mukana
yhteistyössä
13.1 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN
yhteistyön tekemisen vastuu jää
12 Oppilashuollon tilastointi ja kirjaaminen
koulupsykologille/ -kuraattorille
79
OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN
Salassapito
Salassapitovelvollisiksi säädetyt kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat
antaa sekä toisilleen että koulutuksesta vastaaville viranomaisille tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen
asianmukaisen järjestämisen kannalta. Salassa pidettävän tiedon haltija ratkaisee tarvitseeko joku muu välttämättä
tietoa opetuksen järjestämiseksi.
Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.
Oppilashuolto
Lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen on tärkeää. Perusopetuksessa olevalla
oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto.
Opetushallitus päättää valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kodin ja koulun yhteistyön keskeisistä
periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin
ja koulun yhteistyön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta, sekä oppilaiden henkilötietojen käsittelystä oppilashuoltotyössä.
Oppilashuoltoryhmä
Rehtori vastaa oppilashuoltotyön organisoinnista. Rehtori määrää kuka toimii puheenjohtajana, kenen tehtäviin
kirjaaminen kuuluu, miten kirjaukset tarkastetaan sekä miten niitä säilytetään. Rehtori vastaa siitä, että ryhmän
työskentelystä tehdään nämä kirjaukset muistioon tai pöytäkirjaan. Pöytäkirjan suositeltava säilytysaika on 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä tai pysyvästi.
Laissa perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) säädetään kirjaamisesta seuraavaa:
kun käsitellään yksittäisen oppilaan asiaa oppilashuoltotyössä tulisi kirjata
vireillepanija
aihe
päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut
asian käsittelyyn osallistuneet
mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu
Liitteenä 11 kirjaamismalli
Yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä ja kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät tiedot on tarvittaessa eroteltavissa muista. Kirjaukset on säilytettävä lukitussa tilassa.
80
Kun ryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevia asioita, ryhmässä voivat olla rehtorin lisäksi vain ne koulun henkilökunnan jäsenet, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen sekä kouluterveydenhuollon
edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.
Oppilashuoltoryhmällä tulee olla huoltajien lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei suostumusta ole,
ryhmä voi käsitellä ja kertoa ryhmässä vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen
järjestämisen kannalta:
opetuksen järjestämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset
välttämättömät taustatiedot.
Koulupsykologin asiakasrekisteri
Koulupsykologi pitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, joka on potilasrekisteri
terveydenhuollon toiminnan osalta. Rekisteriin tallennetaan asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot.
Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella tai poikkeuksellisesti erityislain perusteella.
Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulupsykologityö muodostaa yhden koulupsykologirekisterin. Tämän
rekisterin osarekistereitä ovat saman kunnan eri peruskoulujen koulupsykologirekisterit. Rekisterinpidosta on rekisterinpitäjänä vastuussa se organisaatio, jonka palveluksessa koulupsykologi on. Saman kunnan alueella tiedot voidaan siirtää uudessa koulussa toimivalle psykologille. Tietojen siirtämiseen tarvitaan kuitenkin oppilaan/huoltajan
lupa.
Terveydenhuollon ammattilaisena koulupsykologin tulee noudattaa potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä annettuja säännöksiä, vaikka koulussa ei puhutakaan potilaista eikä usein asiakkaistakaan vaan oppilaista. STM
on antanut asetuksen potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001). Lisäksi STM on julkaissut asiaa koskevan terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitetun oppaan
(2001:3).
Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia laatimaan asiakasta/potilasta/oppilasta koskevat asiakirjat niin,
että niistä ilmenee miten neuvotteluja on käyty ja ketä on konsultoitu. Pyydettäessä psykologin on näytettävä oppilaalle/alaikäisen oppilaan huoltajalle, mitä psykologi on oppilaasta kirjannut asiakastiedostoonsa. Tietojen kirjaaminen ja toimenpiteiden seuraaminen ”oppilashuoltokertomuksen” avulla on tärkeää oppilaan/huoltajan ja työntekijän oikeusturvan kannalta.
Kuraattoreiden työtä ohjaa toistaiseksi lastensuojelulaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja sosiaalityön ammatinharjoittamista koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. STM:n ohjeet asiakirjojen dokumentoinnista ovat sovellettavissa myös kuraattorin työssä.
81
Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä
Koulupsykologilla on kirjaamisessa käytössään kaksiosainen luokitus: yksilö- ja yhteisötason työ.
Yksilötason työ
Psykologiset tutkimukset
Oppilaan ja vanhempien tapaamiset
Kouluneuvottelut
Verkostoneuvottelut
Konsultaatiot
Opettajien konsultaatiot
Yhteenvedot ja lausunnot.
Ohjaus muualle
Lähetteet (esim. lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka).
Yhteisötason työ
Kyselyt, kartoitukset, observoinnit luokissa
Työskentely oppilasryhmien tai koko luokan tasolla
Työskentely aikuisten kanssa: oppilashuoltoryhmät tai muut koulun ryhmät
Eri hallinnonalojen moniammatilliset työryhmät
Yhteisötason konsultaatio
Yhteisötason vaikuttaminen, oman alan asiantuntijana esiintyminen
Koulukuraattorin asiakasrekisteri
Koulukuraattori ylläpitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, johon tallennetaan
asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa suostumuksella tai poikkeuksellisesti jonkin erityislain perusteella.
Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulukuraattorityö muodostaa yhden koulukuraattorirekisterin (rekisterinpitäjänä on vastuussa opetustoimen hallinnosta vastaava lautakunta). Osarekistereinä ovat saman kunnan eri peruskoulujen koulukuraattorirekisterit. Saman kunnan alueella tiedot voi tarpeellisin osin siirtää uudessa koulussa toimivalle kuraattorille. Tarkoituksenmukaista on luottamuksellisuuden säilyttämiseksi kuitenkin pyytää lupa. (Vehkamäki & Tamminen-Dahlman 2004, 64.)
Kuraattorin tekemä kirjaus ja/ tilastointi Effica –asiakastietojärjestelmään (Forssa, Humppila, Ypäjä)
Koulukuraattori on kirjannut seuraavia asioita:
Oppilaskeskustelut
Yhteisneuvottelut
Oppilashuoltoryhmien kokoontumiset
Vanhempainillat
Yhteistyötapaamiset(sos. virasto, perheneuvola)
Erilaiset tuki- ja ohjausryhmät
Pidetyt oppitunnit
82
Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri
Kouluterveydenhuollossa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät oppilaasta merkintöjä potilasrekisteriin.
Kouluterveydenhuollon rekisterit kuuluvat osarekistereinä terveyskeskuksen potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii terveyskeskus.
Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella
suostumuksella. Luovuttaminen voi poikkeuksellisesti olla mahdollista myös jonkin erityislain nojalla.
Kouluterveydenhuollon kirjaamisen käytössä ovat vakiintuneet Kuntaliiton terveydenhuollon ja kouluterveydenhuollon lomakkeet. Käynnit tilastoidaan ja tapaamisten sisältöä kirjataan. Joitakin mittareita on olemassa.
Terveydenhoitajan kirjaaminen
Kouluterveydenhoitaja kirjaa tiedot oppilaistaan sähköiseen Effica –asiakastietojärjestelmään, jossa on käytössä eri
kirjaamislehtiä käyttötarkoitusten mukaan. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä sovitun yhteisen
käytännön mukaan kouluterveydenhoitajalla on käyttöoikeus tiettyihin lehtiin.
Terveyden edistämissuunnitelman mukaan tehdyissä tarkastuksissa kirjataan olennaiset asiat ko. lehdille. Käytännössä lehtiin kirjataan mm. seuraavia tietoja:
TH (terveydenhoito) –lehteen kontrollit ja terveystarkastukset
seuranta-lehteen: näkö, kuulo, rokotukset, kasvu, verenpaine
tarvittaessa perhe-lehteen perhetilanteen kuvausta.
Sähköinen kirjaaminen on käytössä isommilla kouluilla, mutta monella pikkukoululla on vielä käytössä manuaalinen kirjaaminen.
HOJKS-palavereihin ja kuntoutussuunnitelmapalavereihin osallistumisesta kouluterveydenhoitaja tekee merkinnät
terveydenhoito –lehdelle: mm. läsnäolijat, käsitellyt asiat, keskeiset suunnitelmat jne. Tavoitteena on, että terveydenhoitajan sijainenkin saisi kirjattujen tekstien perusteella mahdollisimman selkeän käsityksen oppilaan asioista.
Näin pyritään turvaamaan hoidon jatkuvuus.
Kouluterveydenhuollosta tilastoidaan seuraavat käynnit: terveydenhoito- ja sairaanhoito-käynnit, pidetyt oppitunnit, verkostopalaverit ja vanhempainillat.
Periaatteena kirjaamisessa on: ”mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty”. Lyhyetkin kontaktit, esim. särkylääkkeitten
anto on kirjattu, koska sillä on usein merkitystä oppilaan kokonaistilanteen kannalta.
83
Arkistointi
Asiakirjahallinnan suunnitelmassa
(arkistonmuodostussuunnitelma) määritellään
arkistoinnin rakenne, sisältö, säilytys ja salassapito.
Tietoturvaselosteessa ja henkilörekisteriselosteessa
ilmoitetaan rekisterin sisältö, vastuuhenkilöt ja säilytys.
Rekisteristä informoidaan rekisteröityä (oppilaitoksen oppilasta)
rekisteritietojen käsittelystä ja periaatteista.
Organisaatioilla voi olla yhteisiä asiakasrekistereitä, jolloin näiden käytöstä on tehtävä sopimus. Mikäli käytetään
toisen organisaation tietoja, tarvitaan aina asiakkaan lupa rekisterin käyttöön. Kirjaamiseen tarvittavat perustiedot
mm. koululuokkarekisterit tai lasten ja vanhempien yhteystiedot on mahdollista saada joko kunnalta tai FSTKY:n
Effica –rekisteristä (väestörekisterikeskus/ väestötietojärjestelmä) vasta, kun organisaatioiden kesken on tehty asiaan liittyvä sopimus. Tietoteknisesti voidaan avata joko oman koulun tai kaikkien koulujen oppilaiden tietorekisteri
(käyttäjinä esim. opettajat, rehtorit, koulukuraattorit).
Oppilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon organisaatiossa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa tehdään salassapitosopimus. Henkilöstölle määritellään kullekin erikseen oppilaan asioiden hoitamiseksi katseluoikeudet sähköisen tietojärjestelmän asiakastietoihin.
84
LÄHTEET
Eriksson, E. & Arnkil, T. 2005. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Helsinki.
Heittola Arja & työryhmä. Pysyvän toimintamallin luominen perheväkivallan ehkäisytyöhön Forssan
seudulle -hanke 1.10.2003-31.12.2004. Loppuraportti. 2005.
Kaltiala-Heino R., Poutanen P., Kilkku N. & Rimpelä M. 2003. Runsaiden koulupoissaolojen yhteys
mielenterveyden ongelmiin yläasteikäisillä nuorilla. Suomen Lääkärilehti 2003;58:1677-83.
Karlsson M., Kauppala J., Palmroth R., Poutala M. & Pätäri J. Opettajan pykäläpankki. OAJ. Viitattu
27.5.2005. http://www.oaj.fi/dman/Document.phx/OAJ/ML2/Koonti2/sahkoiset+julkaisut/
uusipykalapankki?folderId=%2FOAJ%2FML2%2Fkoonti2%2Fsahkoiset+julkaisut&cmd=
download
Konu A. & Gråsten-Salonen H. 2004. Koulumiete-projekti. Koululaisten mielenterveyden ja hyvin
voinnin edistäminen Pirkanmaalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2004.
Kouluissa sattuu paljon tapaturmia, mutta useimmat niistä ovat lieviä. 2005. Stakes. Verkkoartikkeli.
Viitattu 10.4.2006. http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2005/16_2005.htm
Koulutapaturmien ehkäisy. Ideakortti 5/05. Stakes. Viitattu 10.4.2006.
http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/1C5B0B82-C998-4105-9EDB-9219E518FE/0/ideakortti5_05.
pdf
Kädestä pitäen – turvaa lapselle. Käsikirja kaltoinkohdellun lapsen kanssa työskenteleville. 2005. Vii
tattu 3.4.2006. Saatavilla: http://www.tampere.fi/tiedostot/5aksjES9z/kadesta_pitaen.pdf
Laapio, M-L. 2005. Poliisi ja perheväkivalta – Tapaustutkimus poliisin toimintakulttuurista ja viran
omaisverkostosta. Poliisiammattikorkeakoulun tiedote 29.12.2005. Viitattu 3.4.2006.
http://www.poliisi.fi/poliisi/pakk/home.nsf/files/Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029/$file/
Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029.12.pdf
Nissilä, Leena. 2009. Ajankohtaista maahanmuuttokoulutuksesta. Luentomuistiinpanot 2.10.2009.
Opetushallitus. Oppimisen ja opetukseen osallistumisen edellyttämä tuki. 2004. Opetushallituksen
artikkeli. Viitattu 12.5.2006 http://www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6980,33197,33212
Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto. 2002. Opetusministeriö. Työryhmämuistio. Viitattu 4.1.2005.
http://www.minedu.fi/opencms/opencms/handle404?exporturi=/export/sites/default/OPM/Julkaisut/
2002/liitteet/opm_492_oppilashuolto.pdf&lang=fi
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen ja täydennykset. Opetushallitus. Opetushallituksen
määräys 29.10.2010. Viitattu 27.6.2011
http://www.oph.fi/download/127373_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_muutokset_291010.pdf
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Opetushallitus. Opetushallituksen määräys
1/011/2004. Viitattu 27.10.2005 http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf
Käännä vaikea asia avunpyynnöksi. 2004. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 9.1.2006.
http://www2.stakes.fi/dialogi/04/dia42004/20.htm
Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. PSkustannus. WS Bookwell Oy. Juva.
Söderholm A. & Halila R. & Kivitie-Kallio S. & Mertsola J. & Niemi S. Lapsen kaltoinkohtelu. 2004.
Kustannus Oy Duodecim. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu 2004.
Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteet perusopetusta varten. 2002.
Opetusministeriö. Taustamuistio. Viitattu 6.9.2005 . http://www.minedu.fi/julkaisut/
julkaisusarjat/27_02opisk_ymp_laatu/27_02opisk_ymp_laatu.pdf (Viitattu 6.9.05).
85
Turvatyöryhmän muistio. 2000. Opetusministeriö. Työryhmien muistioita 20:2000. Viitattu
2.8.2005. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/tr20_2000.pdf?
lang=fi
Vehkamäki P. & Tamminen-Dahlman A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen
ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallituksen julkaisuja 2004.
Lainsäädäntö
Laki perusopetuslain muuttamisesta 24.6.2010/642
Laki perusopetuslain muuttamisesta 13.6.2003/477
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621
Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417
Pakkokeinolaki 30.4.1987/450
Perusopetusasetus 20.11.1998/852
Perusopetuslaki 21.8.1998/628
Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41
Raittiustyölaki 19.11.1982/828
Rikoslaki 19.12.1889/39
Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412
Yleissopimus lapsen oikeuksista 20.11.1989
Luennot ja puhelinkeskustelut:
Niemi Eero K, opetusneuvos, Opetushallitus. Koulukuljetusten vastuukysymykset. Puhelu 9.9.2005.
Soikkeli Markku, erikoissuunnittelija, Stakes. Päihdekasvatuksen menetelmistä. Luento Kouluterveyspäivillä
23.8.2005, Jyväskylä.
86
LIITTEET
Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli)
Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes)
Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä
Liite 4: Poissaololuvan pyyntö
Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote
Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille
Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma
Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona
Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu)
Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet
Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake
Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista)
Liite 13: Kouluun liittyvä terveydenhuollon toiminnan sisältöä
Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake
Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö
Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011
Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia
Liite 1
Liite 1
Luokanvalvoja tiedottaa:
Yleistä tiedotettavaa koulun asioista:
Viestejä koululle:
Kaavake palautettava kouluun ________________ (pvm)
_____________________________
luokanvalvojan allekirjoitus
_________________________
huoltajan allekirjoitus
Liite 2
Stakes/ Arnkil & Eriksson
HUOLEN PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAKE
Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa:
- sinulla on huolta lapsesta / nuoresta
- et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi huoltajien kanssa ja
- haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi
Lomakkeessa on kolme osaa:
Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannetta, jossa
aiot kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista.
Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa tapaamaan
lapsen/nuoren huoltajan tai huoltajat. Voit käyttää lomaketta myös muiden lapselle tärkeiden
aikuisten kanssa.
Kolmas osa C on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen.
A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta (kysymykset 1-3)
1a. Perustiedot lapsesta/nuoresta, perheestä (ilman tunnistetietoja)
1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi
2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan?
3a. Mistä olet huolissasi lapsen/nuoren tilanteessa?
3b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi?
3c. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (rastita)
Pieni huoli
Harmaa vyöhyke
Suuri huoli
Liite 2
B. Täytettäväksi ennen tapaamista ( kysymykset 4-8)
4. Missä asioissa (arviosi mukaan) lapsen/nuoren huoltaja (t) kokee saavansa sinulta
tukea?
Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkaavaksi?
Tuki:
Uhka:
5a. Mitä voimavaroja lapsessa/nuoressa ja hänen tilanteessaan näet ja mitä voisit niistä kertoa huoltajalle/huoltajille?
5b. Mitä sinä ja huoltaja(t) voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä lapsen/nuoren
tilanteen parantamiseksi?
6. Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja
ilmaista huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä.
7a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten?
7b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa?
Jos ennakoit, että puheeksiottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa lapsen/nuoren
tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset huoltajan/huoltajien apua ja b) miten
saat tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan.
Liite 2
8. Millainen tila ja aika olisi tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä
otat asian puheeksi?
C. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 9-11)
9. Miten toteutit puheeksiottamisen?
10. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton:
a) alla
b) aikana
c) jälkeen
11a. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 7. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai
jotakin muuta? Koitko jotain yllättävää?
11b. Miltä toiminta lapsen/nuoren tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen?
11c. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi?
Liite 3
SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN
OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ
Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot:
Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema:
Käsiteltävä asia:
Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat:
KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO
VAITIOLOVELVOLLISUUS.
Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.
En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.
Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus
___/___ 200 _________________________
Suostumus saatu
suullisena
___.___/ 2005.
Suostumuksen pyytäjä:
Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus
___/___ 200 _________________________
_________________________
Suostumus saatu
kirjallisena
___.___/ 2005.
Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin
kuluvan lukuvuoden loppuun asti.
Liite 4
POISSAOLOLUVAN PYYNTÖ
___________________________________ peruskoulu
Lomamatkoja koulun työaikoina ei pidetä suotavina. Koululla ei myöskään ole velvoitetta loman myöntämiseen kouluaikana. Lukuvuoteen sisältyy jo loma-aikoja, jotka on rytmitetty koulutyötä ja oppilaan jaksamista tukevaksi. Jos lomaa kuitenkin anotaan pidettäväksi koulun työaikana, huoltaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei oppilas jää jälkeen koulutyössä. Mm. lomajaksoon osuvien kokeiden järjestelyistä ja läksyjen tekemisestä on sovittava opettajan kanssa.
Jos loma kestää alle _______ päivää, luvan myöntää ____________________________.
Jos loma kestää yli ________ päivää, luvan myöntää ____________________________.
Oppilas, jolle lupa pyydetään __________________________________luokka_________
Poissaoloaika _______________________________________________________________
Poissaolon syy ______________________________________________________________
__________________________________________________________________________
Oppilaan huoltaja ________________________________________Puh. _______________
Huoltajan allekirjoitus
__________________________________________________________________________
Päätös
□ Myönnetään anomuksen mukaisesti
□
Myönnetään seuraavasti
□ Ei myönnetä. Syy:
__________________________________________________________________________
Päätöspäivä _____________________ § _________
Luvan myöntäjä ja virka-asema ________________________________________________
Liite 5
OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄ TIEDOTE
Mitä oppilashuolto on?
Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen(mm. arvostus, kannustus, ohjaus) ja fyysisen (koettu terveys, kouluympäristö, kouluruokailu) terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin (kodin ja koulun yhteistyö,
oppimisilmapiiri, opettaja-oppilassuhde) edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa.
Oppilashuoltoa toteuttavat kaikki kouluyhteisöissä työskentelevät. Tuloksellinen oppilashuoltotyö perustuu toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Keskeisiä työntekijöitä tässä työssä ovat mm. rehtorit, opettajat, kouluterveydenhuollon työntekijät, psykologit, koulun sosiaalityöntekijät (esim. kuraattori) sekä oppilaan oppimista, hyvinvointia ja
kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät (esim. koulunkäyntiavustajat).
Hyvin toimivalla oppilashuollolla voidaan mm. puuttua poissaoloihin, terveystottumuksiin ja koulun työviihtyvyyteen sekä ehkäistä koulukiusaamista.
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri
osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.
Oppilashuoltoryhmä
Oppilashuoltotyön koordinointia ja kehittämistä varten kouluilla on oppilashuoltoryhmä.
Koulun edustajien lisäksi ryhmään voi kuulua kouluterveydenhuollon edustaja, koulupsykologi ja koulukuraattori.
Työryhmän avulla varmistetaan tiedonkulku oppilashuoltotyötä tekevien viranomaisten välillä.
Oppilashuoltoryhmä tukee huoltajia lapsen kehityksen kriisivaiheissa. Työryhmässä käsitellään vain opetuksen
järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja.
Oppilashuoltoryhmä pyytää huoltajalta luvan oppilaan tietojen käsittelyyn ryhmässä. Huoltajan läsnäolosta kokouksissa sovitaan luvan pyytämisen yhteydessä.
_______________________________ koulun oppilashuoltoryhmä
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu________________________________________________________
_______________kerran/kertaa viikossa/kuukaudessa.
Oppilashuoltoryhmään kuuluvat
______________________________, rehtori, puh.
______________________________, kouluterveydenhoitaja, puh.
______________________________, opinto-ohjaaja, puh.
______________________________, koulukuraattori/koulun sosiaalityöntekijä, puh.
Arvoisa huoltaja ja oppilas:
Jos mieltänne askarruttaa asia, jota haluaisitte käsiteltävän oppilashuoltoryhmässä, voitte ottaa yhteyttä edellä mainittuihin oppilashuoltoryhmän jäseniin.
Liite 6
KOULUTERVEYDENHUOLLON ESITTELY OPETTAJILLE
Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa koulun oppilashuoltoa. Työtä toteuttavat pääasiassa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Hammashuollon maksuttomat palvelut kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille.
Kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri työskentelevät yleensä koulun tiloissa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain. Tarkastuksessa kartoitetaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terveydenhoitaja
pitää yhteyttä huoltajiin mm. tapaamisten, kyselyjen ja tiedotteiden avulla. Tarvittaessa oppilaita tavataan
useampia kertoja. Terveydenhoitaja pitää koululla avointa vastaanottoa, jonne oppilaat voivat tulla ilman
ajanvarausta esim. seuraavissa asioissa: ensiapu, sairaustapaukset tai elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat.
Koululääkäri tapaa 5. ja 8. luokan oppilaat lääkärintarkastuksissa. Viidennen luokan tarkastukseen myös
huoltaja on kutsuttu mukaan. Terveydenhoitajan seulonnan perusteella lääkäri voi tarvittaessa tavata oppilaita muulloinkin.
Oppilashuollosta on vastuussa rehtori. Kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäksi oppilashuoltoa toteuttavat myös mm. koulukuraattori ja –psykologi. Koulukiusaamis-, poissaolo- ja kaverisuhdeongelmissa
otetaan ensisijaisesti yhteys kuraattoriin. Oppimisvaikeusasioissa yhteydenotto tapahtuu pääasiallisesti
koulupsykologiin.
Yhteystiedot
Kouluterveydenhoitaja _____________________________________________________
on tavattavissa____________________________________________________________
puh. ____________________.
Koululääkärinä toimii _____________________________________________________.
Yhteys lääkäriin terveydenhoitajan kautta.
Liite 7
KIVA KOULU –OHJELMA (Lähde Opetus- ja kulttuuriministeriö)
KiVa Koulu -ohjelma on opetusministeriön rahoittama, Turun yliopistossa kehitettävä koulukiusaamista ehkäisevä
ja vähentävä toimenpidekokonaisuus. Vahvasti tutkimustietoon perustuva ohjelma on suomalainen sosiaalinen
innovaatio.
KiVa Koulu on tarkoitettu perusopetusta antavien koulujen käyttöön. Ohjelman toimenpiteet suuntautuvat yksittäisten oppilaiden lisäksi luokkien ja koulujen tasolle – vanhempia unohtamatta. Ohjelman kehittämistyö etenee asteittain ja siitä tuotetaan erilliset versiot luokka-asteille 1.–3 ., 4.–6. ja 7.–9. suomen- ja ruotsinkielisinä. Ohjelman
kehittämiseen osallistuu yli 30 000 oppilasta eri puolilta Suomea. KiVa Koulua on vakiinnutettu valtakunnallisesti
perusopetuksen koulujen käyttöön syksystä 2009 alkaen.
Koulujen henkilökunnalle tarjotaan tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Koko kouluyhteisö sitoutetaan
kiusaamisen vastaiseen työhön. Koulun kokouspäiviä ja vanhempainiltoja varten kehitetään materiaaleja ja menetelmä, jonka avulla koulu voi arvioida käytäntöjään ja valmiuttaan ottaa KiVan Koulun toimenpiteet käyttöön.
Lisätietoa sekä KiVa Koulun laatusuositukset osoitteessa
http://www.kivakoulu.fi/
Liite 8
HOJKSIIN VAADITTAVAT TIEDOT LUETTELONA
HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä
oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä
oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin,
arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat,
työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät,
oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden
sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet
kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä
-kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas
opiskelee yleisopetuksen ryhmässä
moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja
valvonnasta
oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän
kanssa
yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
suunnitelman laatimiseen osallistuneet
Jos oppilas opiskelee yhdessä/ useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan
edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi
luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä
näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi
kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toimintaalueittain
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain.
Liite 9
Oppimisen tuki PATONKIMALLI (Jasu)
Yleinen tu-
Erityinen tu-
Tehostettu tuki
OPPILAS
OPPILAALLA OIKEUS SAADA TUKEA OPPIMISESSAAN
8. OHR
2.Opetuk
6. OHR
pohdinta,
pohdinta,
1.Opettaj sen eriyt4.Harmaa
tarkastaa
täminen
tarkastaa
an lisähuoli
onko edelonko edelohjeet ja
OHRlle
liset käy3.Tukiopetu
liset tehty
henkilötetty
9. Tutkis, myös
7. HOPSin
kohmuksiin
ennakoiva
laadinta ja
tainen
käyttöönotohjaus
5.Osa-aikainen erityisopetus, myös ennaltaehkäisevä
to
10. HOJKSin laadinta
ja käyttöönotto
Liite 10
Oppimisen tuki, Forssan malli ja lomakkeet
"Frs kansilehti
paperinen.doc"
"FRS yleinen
"Frs yleinen tuki
"Frs yleinen tuki
"Frs
"Frs
tukioppimissuunnitelm
oppimissuunnitelma loppimissuunnitelma lpedagoginenarvio op oppimissuunnitelma t
"Frs pedagoginen "Frs LAATIKKOMALLI
esitys.ppt"
selvitys erityisen tuen
Liite 11
YKSITTÄISEN OPPILAAN OPPILASHUOLLOLLISTEN ASIOIDEN HOIDOSSA
KÄYTETTÄVÄ LOMAKE
PVM:__________________
KOULU / PAIKKA:
__________________________________________________________________________
OPPILAS:_____________________________________________________ LK: _______
OPETTAJA:_______________________________________________________________
ASIAN VIREILLEPANIJA :
________________________________________________________________
ASIA:
___________________________________________________________________________
ASIAN KÄSITTELYSTÄ ILMOITETTU HUOLTAJALLE (pvm):_____________________
PÄÄTETYT JATKOTOIMENPITEET PERUSTELUINEEN:
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
ASIAA HOITAA:
___________________________________________________________________________
AIKATAULU:
___________________________________________________________________________
PALAUTE:_________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
Liite 11
JATKOTOIMENPITEET (kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee):
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
ASIAN KÄSITTELYYN OSALLISTUNEET
___________________________________________________________________________
JOS OPPILAASTA ON ANNETTU TIETOJA MUILLE KUIN ASIAN KÄSITTELYYN OSALLISTUNEILLE HENKILÖILLE, NIIN KENELLE JA MITÄ TIETOJA?
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
Tämä asiakirja säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu ”kansio”, johon kerätään asianomaisen oppilaan asiakirjat. Kansio on oppilaittain aakkostettu.
Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa ja ne arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä.
JOKIOISTEN KUNTA
Liite 12
TOIMINTAOHJEET
KOULUN ONGELMA-, TURVALLISUUSJA KRIISITILANTEISSA
PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA
(LIITE)
3. PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIA
3.1. Yleistä
Nuorten oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä kouluyhteisössä. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny
riskiä päihteiden tarjontaan tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivien kohtaamiseen Perusopetuslaki
(628/98) edellyttää, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.. Tavoitteena on myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut lapsi
tai nuori sekä puuttumaan tarkoituksenmukaisin keinoin hänen elämäntilanteeseensa.
Yhteiskunta pyrkii turvaamaan lasten ja nuorten hyvän elämän edellytykset lainsäädännöllä. Päihde- ja
huumeiden vastaisessa työssä sovellettava lainsäädäntö keskittyy rikoslakiin (50.luku), raittiustyölakin
(828/82), päihdehuoltolakiin (41/86), yleissopimukseen lasten oikeuksista (1989), lastensuojelulakiin
(683/1983).
3.2. Ennalta ehkäisevä toiminta koulussa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Oppilaille annetaan tietoa päihteiden ja huumeiden vaaroista
Vuosittain järjestetään resurssien puitteissa tiedotus- ja luentotilaisuuksia
Verkostoyhteistyö ja toimintamallit tulee olla ajan tasalla (yhteistyö terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisiviranomaisten kanssa)
Henkilökuntaa tulee kouluttaa tunnistamaan päihteiden ja huumeiden käyttäjät
Ohjeellinen päihdestrategia ja toimintamalli tulee olla kaikkien työyhteisössä toimivien tiedossa.
Kaikki työyhteisössä työskentelevät ovat velvollisia tarvittaessa puuttumaan huomaamiinsa epäkohtiin.
Tuntemattomien henkilöiden oleskeluun työpäivän aikana koulussa tai koulun alueella tulee puuttua
Välituntivalvojien tulee erityisesti seurata omilla valvontavuoroillaan koulun piha-alueen tapahtumia
Oppilaiden poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen tulee olla ajan tasalla
Oppilaiden poikkeavaa käyttäytymistä tulee seurata ja tarpeen vaatiessa puuttua
Kotien kanssa tulee olla avoimessa, luontevassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä
3.3. Ohjeet päihde- ja huumetapauksissa
3.3.1. Ongelman tunnistaminen ja toimintaohjeet
Jos todetaan, että oppilas esiintyy päihtyneenä kouluaikana:
•
•
•
•
•
Havaitsija ilmoittaa asiasta Rehtorille/koulun johtajalle
Rehtori/koulun johtaja neuvottelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa. Jos kysymyksessä on huumeiden käyttö, ohjataan oppilas huoltajan luvalla terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin.
Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen (lastensuojelulaki 12 § ja 40 §)
Mikäli oppilas esiintyy vaarallisen aggressiivisesti, on tarvittaessa kutsuttava poliisiviranomaiset
paikalle
Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja
luokanvalvojan kanssa
Jos epäillään, että oppilas esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana:
•
•
•
•
•
•
•
Havaitsija ilmoittaa asiasta viipymättä rehtorille/koulun johtajalle
Rehtori/koulun johtaja keskustelee asiasta oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan terveydenhoitajan kanssa
Jos epäilyt ovat selkeät, kutsutaan huoltaja paikalle
Epäselvissäkin tapauksissa huoltajan kanssa tulee keskustella asiasta
Huoltajan luvalla oppilas ohjataan terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin (huumetapaukset)
Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen
Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja
luokanvalvojan kanssa
Jos epäillään päihteiden välittämistä tai myyntiä koulussa tai koulualueen läheisyydessä:
•
•
•
•
•
Epämääräisten autojen rekisterinumerot tulee kirjata ylös ja ilmoittaa rehtorille/koulun johtajalle
Epämääräisten henkilöiden oleskeluun koulualueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee aina puuttua
Rehtori/koulun johtaja ottaa epäilyttävissä tapauksissa aina yhteyttä poliisiviranomaisiin
Mikäli oppilaiden keskuudessa epäillään tai todetaan päihteisiin liittyvää kaupankäyntiä, on siitä ilmoitettava rehtorille/koulun johtajalle. Hän keskustelee asiasta huoltajan ja oppilaan kanssa. Huumetapauksissa
ilmoitus aina myös poliisiviranomaiselle.
Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja luokanvalvojan kanssa
3.3.2. Yhteistyötahot
•
•
•
•
•
Poliisiviranomaiset
Terveydenhoitoviranomaiset
Sosiaalitoimi
Nuorisotoimi
A-klinikka
Liite 13
KOULUUN LIITTYVÄN
TERVEYDENHUOLLON TOIMINNAN
SISÄLTÖÄ
2011
Kouluuntulotarkastus, 6,5-7 v.
Tutkitaan :
-paino, pituus, kuulo näkö, rakenne
Keskustellaan:
-Terveyskyselylomakkeen pohjalta
tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena käytettävä
materiaali:
-
”Tulevana syyslukukautena koulunsa
aloittavan lapsen huoltajille”
-”Peruskoulun kouluterveydenhuolto Forssan
seudulla”
-”Ohjeita koululaisten
tartuntatautien hoidosta”
- ”Esikoululaisesta koululaiseksi.
Opas lasten vanhemmille. MLL”
Peruskoulu, 1. luokka
Laaja terveystarkastus, terveydenh. ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan
Tutkitaan :
-paino, pituus, rakenne
- verenpaineen mittaus
-puberteettiarvio
Keskustellaan:
-Terveyskyselylomakkeen pohjalta
tarpeen mukaan
-Perheen hyvinvointiarvio
Neuvonnan tukena käytettävä
materiaali:
-Terveyskysely 1. luokan
oppilaan huoltajille
-Opettajan arvio oppilaasta
haastatellen
-”Vanhemmuuden roolikartta”
Peruskoulu, 2. luokka
Tutkitaan :
-paino, pituus, rakenne
Peruskoulu, 3. luokka
Tutkitaan :
Keskustellaan:
-paino, pituus, näkö, rakenne
- Terveyskyselylomakkeen
pohjalta tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena
käytettävä materiaali:
- Terveyskysely 3. luokan
oppilaan huoltajille
Peruskoulu, 4. luokka
Tutkitaan:
-paino, pituus, rakenne, kuulo
Peruskoulu, 5. luokka
Laaja terveystarkastus, terveydenh. ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan
Keskustellaan:
Tutkitaan ja rokotetaan:
- Terveyskyselylomakkeen ja
-paino, pituus, näkö, rakenne
mielialakyselyn pohjalta tarpeen
mukaan
-verenpaineenmittaus
Perheen
hyvinvointiarvio
-puberteettiarvio
-mielialan arviointi
-
Neuvonnan tukena käytettävä
materiaali:
Terveyskysely 5. luokan oppilaan
huoltajille
CDI-kysely (alle 12-v.mielialakysely)
”Täältä tullaan nuoruus”
terveydenhoitajan pitämä
murrosikätunti tytöille
Peruskoulu, 6. luokka
Tutkitaan:
-paino, pituus, rakenne
Keskustellaan:
- Terveyskyselylomakkeen
pohjalta tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena käytettävä
materiaali:
-Terveyskysely 6. luokan
oppilaalle
-terveydenhoitajan pitämä
murrosikätunti pojille
Peruskoulu, 7. luokka
Huoltajat kutsutaan mukaan
Tutkitaan:
-paino, pituus, rakenne,
näkö, värinäkö
Keskustellaan:
-Terveyskyselylomakkeen
pohjalta tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena käytettävä
materiaali:
-Terveyskysely 7. luokan oppilaalle
-Terveyskysely 7. luokan oppilaan
huoltajille
- ”Tytöt ja ruoka”
- ”Pojat ja ruoka”
Peruskoulu, 8. luokka
Laaja terveystarkastus, terveydenhoitaja ja lääkäri
Tutkitaan:
Keskustellaan:
-paino, pituus, ryhti, näkö, kuulo
-Terveyskyselylomakkeen
-verenpaineen mittaus
pohjalta tarpeen mukaan
-puberteettiarvio
-mielialan arviointi
Neuvonnan tukena käytettävä
materiaali:
-Terveyskysely 8.luokan
oppilaalle
-kondomi jaettavaksi jokaiselle
-Nuorten päihdemittari (tarv.)
- annetaan Nuorison
terveystodistus
Peruskoulu, 9. luokka
Tutkitaan:
-pituus, paino, rakenne
Neuvonnan tukena käytettävä
materiaali:
-Nuorten terveyspalvelut
-Nuorten päihdemittari (tarv.)
-Rokotustodistus
Keskustellaan:
-ammatinvalinta-asiat
-rokotusasiat
Suun terveydenhuolto, peruskouluikäiset
Keskustellaan:
Tarkastetaan:
-hampaiden tarkastus
-tarkastus
-ravinto
-suun hygienia:harjausopetus,
fluorihammastahna,
hammaslangan käyttö tarvittaessa
-ksylitolipurkka
-tupakoimattomuus
Neuvonnan tukena käytettävä
materiaali:
-hammasharja
-lehtiset
tarpeen mukaan
Suun terveydenhuollon ryhmäterveyskasvatus
2. luokka
5. luokka
-hampaiden rakenne ja vaihdunta
-nimikkeet hml/hh/shg
-piilosokeri, happohyökkäys, ksylitoli,
pesuopetus ja fluorihammastahna
-karies:synty, eteneminen, ehkäisy
-ksylitoli, fluori, suuhygienia
-tupakan ja nuuskan vaikutus
suun terveyteen
-lävistykset
7. ja 9. luokka (1-2 krt)
-suun terveyden edistäminen ja omavastuun korostaminen
-hampaiden puhdistus
-ruoka-ja juomatottumukset
-ksylitoli
-hammaskivi ja ientulehdukset
-karies
-tupakka, nuuska ja lävistykset
Ympäristöterveydenhuolto
Tarkastetaan:
3(-5) vuoden välein
seudun kaikkien
oppilaitosten
terveydelliset olot:
mm.
-ilmanvaihto
-valaistus
-pintamateriaalit
-lämpimyys/kylmyys
Tarkastetaan:
-koulujen piha-alueiden
turvallisuus
-piha-alueella olevien
välineiden turvallisuus
Elintarvikevalvonta
Tarkastetaan:
- keskuskeittiöt
laitoskeittiöt
tarjoilukeittiöt
2-4 kertaa vuodessa
- keittiöiden
omavalvontasuunnitelmat
kerran vuodessa
Liite 14
LAPSEN OPPIMISVALMIUDET
siirtymävaiheessa esiopetus- alkuopetus
_____________________ lapsen nimi
_____________________ kunta
PERUSVALMIUDET
ei vielä
harjoittelee
kyllä
Huolehtii omista tavaroistaan
Pukee ja riisuu omatoimisesti
Osaa solmia kengännauhat
Hoitaa wc-käynnit
Ruokailee omatoimisesti
Siirtyy joustavasti toiminnasta toiseen
Muuta huomioitavaa
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
SOSIAALISET TAIDOT JA ITSELUOTTAMUS
ei vielä
harjoittelee
kyllä
Osaa kertoa, kysyä ja pyytää aikuiselta tarvittaessa apua
Jaksaa odottaa omaa vuoroaan
Kuuntelee toisia ja antaa heidän puhua loppuun
Hyväksyy ja noudattaa yhteisiä sääntöjä
Selviytyy tehtävistä ilman aikuisen jatkuvaa apua
Käsittelee pettymyksiä ja häviämistä vahingoittamatta toisia
Sietää uusia tilanteita
Leikkii yhdessä muiden kanssa
Muuta huomioitavaa
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
OPPIMISVALMIUDET
ei vielä
harjoittelee
kyllä
Osaa kirjoittaa nimensä ymmärrettävästi
Jaksaa keskittyä tehtäviin ja leikkiin
Muistaa sanalliset ohjeet ja toimii niiden mukaan
Haluaa ja jaksaa tehdä tehtävät loppuun asti
Ymmärtää numeroiden ja määrien vastaavuuden
lukualueella 0-10
Tunnistaa kirjaimia
Muuta huomioitavaa
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
MOTORISET VALMIUDET
ei vielä
harjoittelee
kyllä
Hienomotoriikka (kynätehtävät, leikkaaminen)
Karkeamotoriikka (kävely, juoksu, kiipeäminen)
Muuta huomioitavaa
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
Suostun, että edellä olevat tiedot voidaan antaa tiedoksi lapseni tulevalle opettajalle
päiväys ja paikka
huoltajan allekirjoitus
esiopettajan allekirjoitus
Liite 15
FORSSAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA OPETUSTOIMEN
NIVELVAIHEIDEN YHTEISTYÖ
Varhaiskasvatus-perusopetus
Lähikoulujen ja –päiväkotien henkilöstö tapaa toisiaan lukuvuoden mittaan.
Yhteistyön muodot ja ajankohdat määritellään tapauskohtaisesti (minimi 2 krt).
Esi- ja alkuopetuksella on yhteisiä koulutustilaisuuksia (minimi 1/vuosi).
SYYS-TOUKOKUU
Esiopetuksen hyvinvointiryhmien kokoontumiset syksyn ja kevään aikana.
ELOKUU
Vanhempainillat kouluissa ja päiväkodeissa.
LOKAKUU
Kouluilta annetaan palautetta päiväkotien henkilöstölle miten oppilaiden kouluvuosi on lähtenyt alkuun.
TAMMIKUU
Syksyllä koulunsa aloittavien vanhempainilta
HELMIKUU
Kouluvalmiustutkimukset
HUHTIKUU
Siirtymävaihekeskustelut vanhemmat, opettaja, lastentarhaopettaja
-voivat olla myös syksyllä koulun alkaessa
TOUKOKUU
Kouluun tutustumispäivä
Alakoulu-yläkoulu
ELOKUU-TOUKOKUU
Perusopetuksen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat lukuvuoden aikana.
Keväällä järjestetään myös kokoontuminen yläkoulu-syöttävät alakoulut. Kokoonkutsujana toimivat yläkoulujen
rehtorit.
LOKAKUU ja/ KEVÄT
6.luokkalaisten ensimmäinen tutustuminen yläkouluun järjestetään tet-jakson aikana. Tällöin oppilaat voivat käydä
esim. fysiikan, kemian ja kotitalouden tunneilla ja tutustuvat kouluun ja koulun tapoihin.
HUHTIKUU
Yläkouluilta opo, rehtori ja/erityisopettaja pitävät 6. luokkalaisille oppitunnit yläkoulussa opiskelemisesta.
Oppituntien jälkeen käydään keskustelu luokan opettajan kanssa.
TOUKOKUU
Vanhempainilta 6.luokkalaisille ja heidän huoltajilleen.
Näiden lisäksi käydään tarvittavat yksittäisiä oppilaita koskevat oppilashuollolliset palaverit.
Yläkoulu-II-aste
HOJKS-oppilaat
Opinto-ohjaajat pyytävät huoltajalta luvan luovuttaa tiedon II-asteelle.
Joustavassa haussa hakeneet sekä 1.sijalle hakutoiveen esittäneet II-aste kutsuu haastatteluun → kun opiskelija on
ottanut paikan vastaan, perusopetuksen kuraattorit välittävät tietoa II-asteen kuraattoreilla (luvat kysytty).
Opinto-ohjaajat ovat virkansa puolesta tiiviissä yhteistyössä jatko-opintopaikkojen kanssa.
LOKAKUU
Viikon mittainen teho-tet, jolloin osa 9. luokkalaisista tutustuu II-asteeseen niinä vuosina kuin se on mahdollista.
Myös opettajat voivat osallistua tet-jaksolle halutessaan.
JOULUKUU
II-asteen (opo, rehtori tms.) vierailut kouluilla – oppitunnit.
Selvitys mahdollisista opintonsa keskeyttäneistä.
HUHTIKUU
Perusopetuksen ja II-asteen opojen palaverit
Liite 16
FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN
OPPILASHUOLLON VISIO 2011
Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto
ovat
opetus- ja kasvatustyön
KULMAKIVIÄ
Forssan seudulla
oppilashuolto
tukee lasta ja perhettä esiopetuksesta kouluajan loppuun asti.
Toiminta on perhekeskeistä ja oppilaslähtöistä,
huomioiden lapsen erityispiirteet.
Hyvän oppilashuollon mahdollistaa
ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö,
joka toimii ajantasaisen oppilashuollon toimintamallin mukaan.
Tulevaisuuden oppilashuolto on kuin hyvä aamupala
- tarpeellinen
- ravitseva
- monipuolinen
- päivittäinen
- terveellinen
- edullinen
- perheen yhteinen
- sopii myös allergikoille
Sen huomaa vasta sitten, kun se jää nauttimatta.
Liite 17
FORSSAN SEUDUN OPPILASHUOLLON TULOSKORTTI
8.12..2008
STRATEGIA
ARVOT: Välittäminen, vastuullisuus, luottamus
Toimiala/palvelualue:
TOIMINTATAVAT: Ennakoiva toimintatapa, moniasiantuntijuus, perhe- ja oppilaskeskeisyys, yhteistyö, osaaminen
Suositus
TOIMINTA-AJATUS VISIO 2017
NÄKÖKULMAT
KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT
SEURANTA
VASTUU
ASIAKAS/VAIKUTTAVUUS
Lapsen ja nuoren
oppimisen perusedelly-
Periaatteet hyväksytty
1. Hyvinvoiva lapsi/nuori
tyksistä, fyysisestä,
psyykkisestä ja
sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen
yhteistyössä kotien
kanssa.
1. Oppilashuoltomallin mukainen toimintatapa
Rehtorit
ja niistä tiedotetaan
vkt/100 opp.
Terveydenh.
6
Seudullinen
Lääkäri
2
ohjausryhmä
Psyk.
4
ja niitä noudatetaan
sosiaalit.
4
16
Oppilaan hyvinvointi ja
2. Perheläheisyyden
oppilashuolto ovat opetus-
toteutuminen
ja kasvatustyön
Huoltaja/t mukana
aina suunnittelussa ja
Seudullinen
ohjausryhmä
toimenpiteissä
kulmakiviä
3. Joustavat erityisen tuen
palvelut
Forssan seudulla
PROSESSIT JA RAKENTEET
oppilashuolto tukee lasta
1. Koulun hyvinvointiryhmän
1. Moniammatillisuus
Perusrakenteet ja
Erityiskoulun
Sivistys-
erityinen tuki määritelty
Rehtorit
johtajat
Selkeät teht. ja vast. jaot
Rehtorit
Seudullinen
ja perhettä esiopetuksesta
toiminta
Säännöllisyys
Itsearv. vuosittain
kouluajan loppuun asti.
- ennakoiva ote
Suunnitelmallisuus
työsuunnitelmassa
Toiminta on perhekeskeistä
Vastuiden rajaaminen
oppilaslähtöistä, huomioiden
2. Palvelupolut/kuvaukset
lapsen erityispiirteet.
Rehtorit
2. Joustava tiedonkulku
3.Tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt
Hyvän oppilashuollon
Palvelupolut kuvattu
ohjausryhmä
Varhais-
Seudullinen
ohjausryhmä
Käytännöt on
kasvatus
sovittu ja niitä kehitetään
päällikkö
mahdollistaa ammattitaitoinen 3. Oppilashuoltotakuu
4.Huolen esilleottaminen, tutkim.
Ensitoimenpiteen
Rehtorit
ja hyvinvoiva henkilöstö,
ja toimenpit.etenevät joustavasti
odotusaika max 2 vko
Yhtymäjohtaja ohjausryhmä
1. Lastensuojelusuunnitelma
Tehty
Sosiaalitoimen Seudullinen
Kehittämistyö ja
osastopäällikkö ohjausryhmä
joka toimii ajantasaisen
OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN
oppilashuollon toimintamallin 1. Palvelun laatu
mukaan.
Seudullinen
Häiriöpalveluista ennalta-
Oppilashuollon toimintamalli
ehkäisevään toimintatapaan
päivittäminen varmistettu
Erityisen tuen suunnitelma
2. Ammattitait. ja yhteistyökyk.
2. Suunnitelmallinen täydennysk.
Tehty
Koulutussuunitelma laa-
Erityiskoulun
Sivistys-
rehtori
johtajat
Varhais-
Seudullinen
motivoitunut henkilöstö
Seudullinen ohjausryhmä
dittu
kasvatuspääl.
ohjausryhmä
Säännöllisyys
Stj:t
Yhtymäjohtaja
16 vkt/100 oppilasta
Stj:t
Seudullinen
RESURSSIT, TALOUS
1. Resurssit mitoitussuositusten
1 Riittävät, tavoitteiden
mukaan
ohjausryhmä
edellyttämät ja oikein
kohdennetut resurssit
2. yleiset opetusjärjestelyt
erityisen tuen järjestelyt
tukevat oppilashuoltoa
Maksimiluokkakoot
määritelty (kunnittain)
Rehtorit
Sivistysjohtajat