1. No category

Kansainvälinen
rahoitusselvitysliitto
Lauri Holappa
Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9.–8.10.2012
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
1
Luennon sisältö
1. Työttömyys kapitalismin ongelmana
2. Työttömyys ja kysynnänsäätely
3. Kysynnänsäätelyn rajat
4. Globaali kysyntä ja köyhdyttämispolitiikka
5. Rahoitusselvitysliitto maailmantalouden
vakauttajana
6. Rahoitusselvitysliiton häviäjät
7. Yhteenveto
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
2
Työttömyys kapitalismin
ongelmana
• Kapitalismin historiaan ovat aina liittyneet korkeat
työttömyysasteet
• Keynes: työttömyys on pääasiassa seurausta liian vähäisesti
(efektiivisestä) kysynnästä
• Epävarmuuden kasvaessa kotitaloudet lisäävät säästämistään ja
yritykset lykkäävät investointejaan
• Ortodoksisten taloustieteilijöiden mukaan säästäminen
välittyy positiivisesti investointeihin alentuneen korkotason
kautta
• Empiirisen tarkastelun perusteella ei näytä kuitenkaan pitävän
paikkansa
• Syynä on se, että pankit eivät välitä rahoitusta, vaan luovat uutta
rahaa
• Liikepankit saavat aina tarvitsemansa määrän likviditeettiä
(valuuttaa) keskuspankista
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
3
Työttömyys ja kysynnänsäätely
• Abba Lerner: valtio voi estää
työttömyyden kasvun lisäämällä
kysyntää juuri sen verran kuin
yksityisen sektorin
säästämishalukkuus kasvaa
• Tekemällä alijäämäisiä
budjetteja valtio lisää talouden
rahavirtoja ja yksityisen sektorin
ostovoimaa
• Valtio voi lainata kulutusvaransa
suoraan omasta
keskuspankistaan, jolloin
julkinen velkaantuminen ei
muodostu ongelmaksi
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
4
Kysynnänsäätelyn rajat
• Periaatteessa tehokkaalla kysynnänsäätelyllä on
mahdollista pitää talous jatkuvasti
täystyöllisyystasolla
• Ongelmana on kuitenkin se, että kysynnän kasvu
saattaa lisätä enemmän tuontia kuin vientiä
• Maksutaseen heikentyessä myös valuuttakurssi
heikentyy
• Valuuttakurssin heikentyessä ulkomaisten
hyödykkeiden ja raaka-aineiden hankinta tulee
entistä hankalammaksi  tuotanto ja elintaso
heikentyvät
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
5
Globaali kysyntä ja
köyhdyttämispolitiikka
•
•
•
Jos kaikki valtiot pyrkisivät täystyöllisyyteen aktiivisella kysynnänsäätelyllä,
osa nykyisistä maksutaseiden epätasapainoista poistuisi
Osa valtioista kuitenkin keskittyy ensisijaisesti vientikilpailukyvyn
parantamiseen
•
Tällainen valtio jättää muiden valtioiden vastuulle riittävän kysynnän
ylläpitämisen
•
Se pitää kotimaisen kysynnän (kasvun) vähäisenä ylläpitääkseen omaa
kilpailukykyään, joten se on riippuvainen siitä, että sen alueella valmistetuille
hyödykkeille ja palveluille on ulkomailla riittävästi kysyntää
•
Usein tällaisen maan maksutase on huomattavan ylijäämäinen  muiden
maiden vaihtotaseet ovat vastaavan verran alijäämäisiä
•
Vientikilpailukyvyn varassa elävät maat ovat maailmantalouden
vapaamatkustajia
On luotava maailmantalouden sääntelyarkkitehtuuri, joka tasaa
maksutaseiden epätasapainoja sekä estää vapaamatkustamisen 
täystyöllisyyden ylläpitäminen tulee mahdolliseksi
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
6
Rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana (1)
• John Maynard Keynes esitti
suunnitelman kansainvälisen
rahoitusselvitysliiton ja globaalin
bancor-valuutan perustamiseksi
vuonna 1944
• Keynes esitti, että kaikki valtiot
säilyttäisivät oman valuuttansa
• Kansalliset valuutat sidottaisiin
kuitenkin kiinteällä kurssilla
kansainväliseen bancorvaluuttaan, jonka
liikkeellelaskijana toimisi
Kansainvälinen
rahoitusselvitysliitto ICU
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
7
Rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana (2)
• Keynesin ajatuksena oli, että ICU-järjestely mahdollistaisi sekä
liiallisten maksutaseiden alijäämien että ylijäämien diskriminoinnin
• Mikäli valtiolla olisi liiallinen maksutaseen alijäämä, joutuisi se
parantamaan vientikilpailukykyään
• Sen valuutan arvo voitaisiin devalvoida
• Mikäli valtiolla olisi liiallinen maksutaseen ylijäämä, ICU velottaisi
sen liikaylijäämän pois
• Kertyneillä varoilla voitaisiin rahoittaa joko alijäämämaita tai
universaalisti hyödyllisiä hankkeita
• Suunnitelman vahvuutena on se, että alijäämämaiden on
helpompaa hankkiutua eroon alijäämistään, kun mikään maa ei
pysty enää harjoittamaan kansainvälistä köyhdyttämispolitiikkaa
• Poikkeuksellisen suurista maksutaseen ylijäämistä nauttivat maat
todennäköisesti välttäisivät liian suuria ylijäämiä, koska niistä ei olisi
enää hyötyä  ne siirtyisivät ekspansiivisempaan talouspolitiikkaan ja
luopuisivat vapaamatkustamisesta
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
8
Rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana (3)
• Keynesin suunnitelman ongelmana on kuitenkin sen
epärealistisuus
• Suunnitelman toteuttaminen olisi edellyttänyt globaalin
valuutan ja keskuspankin perustamista
• Suunnitelma ei myöskään ollut kovin yksityiskohtainen
• Keynesin työn jatkaja Paul Davidson on muotoillut
Keynesin suunnitelman pohjalta yksityiskohtaisen,
uusitun suunnitelman
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
9
Rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana (4)
Davidsonin suunnitelman pääpiirteet:
1. Kaikki valuutta-alueet yhdistävät monetaariset transaktiot
suoritettaisiin kansainvälisellä IMCU-valuutalla. IMCUja voisivat
omistaa vain keskuspankit. IMCU-transaktioita varten luotaisiin
keskuspankkien välinen selvitysjärjestelmä (ICU).
2. Kaikki keskuspankit takaisivat IMCUjen yksipuolisen
vaihdettavuuden. IMCUja saaneet yksityisen sektorin toimijat
voisivat aina vaihtaa IMCUnsa kansalliseen valuuttaan. Valtiot
voivat asettaa haluamansa pääomakontrollit.
3. Kaikki kotimaiset taloudelliset sopimukset määritellään jatkossakin
kotimaisessa valuutassa. Keskuspankki sitoutuu selvittämään
kaikki yksityisten toimijoiden ulkomaiset transaktiot.
4. Kansallisten valuuttojen IMCU-kurssit määritellään aluksi
siirtymähetken mukaisten vaihtokurssien mukaisiksi.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
10
Rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana (5)
5.
6.
7.
8.
Ylijäämäisistä maksutaseista nauttivat maat keräisivät järjestelmässä
IMCU-säästöjä. Ylijäämämaat voisivat lainata näitä säästöjä alijäämämaille.
ICUn virkamiehet määrittelisivät lainaehdot.
Liiallisia maksutaseen ylijäämiä keränneet valtiot joutuisivat
erityisjärjestelyyn. Liialliset ylijäämät voidaan käyttää kolmella tavalla: 1)
ostamalla muiden liiton jäsenten hyödykkeitä tai palveluita, 2) tekemällä
suoria ulkomaisia investointeja tai 3) antamalla kehitysapua.
Kansallisen valuutan IMCU-vaihtokurssia heikennetään aina samassa
suhteessa inflaatioon.
Jos maa kärsii pitkäaikaisista maksutaseen alijäämistä, on sen asteittain
heikennettävä IMCU-vaihtokurssiaan. Kun maan maksutase on palautunut
tasapainoon, valuuttakurssi jäädytetään tälle tasolle. Jos maan maksutase
on negatiivinen, vaikka sen kauppatase olisi positiivinen, on todennäköistä,
että maan ulkoisen velkaantumisen kustannukset ovat kohtuuttomat.
Tällaisessa tilanteessa ICUn virkamiehet fasilitoivat velallisen ja velkojen
välisiä neuvotteluita. Tarpeen tullen osa veloista voidaan antaa anteeksi.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
11
Rahoitusselvitysliiton häviäjät
• Nykyisessä järjestelmässä Yhdysvallat (sekä rajatummin
muut merkittävän reservivaluutan liikkeellelaskijat) nauttii
dollarin asemasta kansainvälisenä kauppa- ja
reservivaluuttana
• Yhdysvaltojen dollarin kurssi ei heikkene merkittävästi,
vaikka maalla on pitkään jatkunut maksutaseen alijäämä
• Dollariin kohdistuu lähes loputtomasti reservikysyntää,
joten sen arvo säilyy vakaana
• Tällä hetkellä Yhdysvaltojen kulutukselle ei ole juuri
ulkopuolisia esteitä
• Yhdysvallat menettäisi erityisasemansa, jos
kansainvälinen rahoitusselvitysliitto perustettaisiin
• Rahoitusselvitysliitto mahdollistaisi myös paljon nykyistä
tehokkaamman pääomasääntelyn
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
12
Yhteenveto
• Kysynnänsäätelyä tarvitaan, jotta talous voidaan
pitää täystyöllisyystilanteessa ja kasvu-uralla
• Kysynnänsäätelyä kuitenkin vaikeuttavat
maailmankaupan epätasapainot
• Epätasapainoja voidaan tasata kieltämällä sekä liian
isot maksutaseen ylijäämät että liian isot
maksutaseen alijäämät
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto
maailmantalouden vakauttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
12.10.2012
13