Talouskuri tuhoaa
talouden
Lauri Holappa
Talouskurin seuraukset – paluu 1800-luvulle -luentosarja
8.4.2014
www.rahajatalous.fi
www.helsinki.fi/yliopisto
1
Luennon sisältö
1. Mitä tarkoitetaan talouskurilla?
2. Eurokriisi ja talouskuri
3. Talouskurin teoreettiset perusteet
4. Talouskurin taloudelliset seuraukset
5. Miksi talouskuri ei toimi?
6. Miten eurokriisiä olisi pitänyt hoitaa?
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Eurokriisi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
2
Mitä tarkoitetaan talouskurilla?
• Käytännössä talouskuripolitiikalla tarkoitetaan
finanssipolitiikkaa, joka perustuu menoleikkauksiin ja
veronkorotuksiin
• Talouskuripolitiikan tavoitteena on pitää julkinen
velkaantuminen mahdollisimman vähäisenä vähentämällä
julkisia menoja ja lisäämällä julkisia tuloja
• Talouskuripolitiikkaa perustellaan useimmiten sillä, että
liika julkinen velkaantuminen johtaa ennen pitkää valtion
(tai julkisen sektorin) maksukyvyttömyyteen
• Toisinaan liiallisen julkisen kulutuksen katsotaan myös
syrjäyttävän yksityistä kulutusta
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
3
Eurokriisi ja talouskuri (1)
• Globaalin finanssikriisin jälkeen kysynnänsäätelyyn
alettiin pitkästä aikaa kiinnittää huomiota 
elvytyspolitiikan paluu
• Elvytysperiodi kesti kuitenkin vain vuodet 2008–2009
 jo vuonna 2010 huomio kiinnittyi julkiseen
velkaantumiseen eurokriisin käynnistymisen myötä
• Käänne kohti talouskuria sai alkunsa euroalueella,
mutta on levinnyt nyt myös muualle
• Taustalla pelko euroalueen kriisimaiden kohtalosta
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
4
Eurokriisi ja talouskuri (2)
• Globaalin finanssikriisin seurauksena lähes kaikkien
valtioiden velkaantumisasteet kasvoivat
• Euroalueella osa jäsenmaista oli kärsinyt useiden
vuosien mittaisista vaihtotaseen alijäämistä, joten
niiden julkisen tai yksityisen sektorin alijäämät olivat
jo ennestään suuria
• Velkaantuminen aiheutti ongelmia eurovaltioille,
koska ne olivat luopuneet rahapoliittisesta
suvereniteetistaan
• Rahapoliittisesti suvereenit valtiot eivät voi missään
tapauksessa ajautua maksukyvyttömiksi
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
5
Keskimääräiset vuotuiset vaihtotaseet euroalueella 2002–2009
10
8
6
4
2
%0
GRC
PRT
ESP
IRL
ITA
FRA
BEL
AUT
FIN
DEU
NLD
LUX
-2
-4
-6
-8
-10
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
14.4.2014
6
Eurokriisi ja talouskuri (3)
• Rahoituskriisiin ajautuneet eurovaltiot joutuivat
nojautumaan muiden eurovaltioiden, ERVV:n,
ERVM:n, EVM:n ja IMF:n lainoihin sekä EKP:n
rahoitustukeen
• Rahoituksen saannin edellytyksenä oli troikan (EU:n
komissio, IMF, EKP) asettamien vyönkiristysehtojen
toteuttaminen
• Rankinta talouskuria euroalueella on toteutettu
rahoituskriisiin ajautuneissa maissa (Kreikka,
Portugali, Espanja, Irlanti, Italia) ja Virossa
• Kuitenkin myös muut euromaat ovat siirtyneet
talouskurilinjalle
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
7
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
14.4.2014
8
Talouskurin teoreettiset
perusteet (1)
• Uusklassisessa taloustieteessä oletetaan, että
kokonaiskysynnällä ei ole pitkällä aikavälillä
reaalitaloudellista merkitystä
• Ainoastaan työn tarjonta, tuottavuus ja pääoman
määrä vaikuttavat talouskasvun tasoon (reaaliset
tuotannontekijät)
• Pitkällä aikavälillä alijäämäinen budjetti johtaa joko
maksukyvyttömyys- tai inflaatio-ongelmiin
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
9
Talouskurin teoreettiset
perusteet (2)
• Kokonaiskysynnän vajausta voisi ilmetä ainoastaan,
jos kotitaloudet eivät kuluta täysimääräisesti
palkkojaan
• Vain tässä tapauksessa yritysten investointihalukkuus
vaihdella
• Oletuksena on kuitenkin, että kuluttajat ovat
rationaalisia hyödyn maksimoijia ja pyrkivät
keräämään mahdollisimman paljon preferenssejään
vastaavan hyödykekorin
• Rahasta ei hyötyä kuluttajille
 tarjonta luo oman kysyntänsä = Sayn laki
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
10
Talouskurin teoreettiset
perusteet (3)
• Talouskurin keskeisenä konkreettisena teoreettisena
perusteluna on yleensä ajatus
syrjäytymisvaikutuksesta
• Alijäämäinen julkinen kulutus syö suuren osan
asiakkaiden pankkitalletuksista  yksityisen sektorin
investointimahdollisuudet heikentyvät
• Yksityiset investoinnit ovat tuottavampia kuin julkiset
 alijäämäinen julkinen kulutus on pelkästään
haitallista
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
11
Talouskurin taloudelliset
seuraukset (1)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
12
Talouskurin taloudelliset
seuraukset (2)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
13
Talouskurin taloudelliset
seuraukset (3)
Työttömyysasteet euroalueen kriisimaissa 2005–2014
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
14
Talouskurin taloudelliset
seuraukset (4)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
15
Talouskurin taloudelliset
seuraukset (5)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
16
Miksi talouskuri ei toimi? (1)
• Tosiasiassa kotitaloudet eivät juuri koskaan kuluta kaikkia
tulojaan
• Kotitalouksien on järkevää aina säästää osa tuloistaan,
koska talouden pitkän aikavälin kehitys on täysin
epävarmaa
• Jos talouden lyhyen aikavälin näkymät alkavat näyttää
huonoilta, kotitaloudet yleensä lisäävät säästämistään 
kokonaiskulutuksen heikentyminen
• Kokonaiskulutuksen heikentyminen johtaa yleensä
yritysten investointien vähentymiseen 
kokonaiskysynnän vähentyminen
 Kokonaiskysynnän kehitys määrää työllisyyden ja
talouskasvun kehitystä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
17
Miksi talouskuri ei toimi? (2)
• Syrjäytymisvaikutus ei toimi, koska tosiasiassa
pankit eivät lainaa eteenpäin asiakkaiden säästöjä
• "Money creation in practice differs from some
popular misconceptions — banks do not act simply
as intermediaries, lending out deposits that savers
place with them, and nor do they ‘multiply up’ central
bank money to create new loans and deposits.“
– Bank of England
• Lainasopimusten solmimisen yhteydessä talouteen
syntyy kokonaan uutta rahavarallisuutta, joka ei
vähennä pankkien kykyä myöntää uusia lainoja
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
18
Miksi talouskuri ei toimi? (3)
• Kokonaiskysynnän merkityksettömyyttä pitkällä
aikavälillä on perusteltu myös kahdella muulla
tekijällä
• Varallisuusvaikutus: deflaatio lisää rahan ostovoimaa
‒ Deflaatio on äärimmäisen haitallinen ilmiö
luottorahataloudessa
• Keskuspankin rahapolitiikka toimii automaattisesti
vastasyklisesti
‒ Rahapolitiikka on kysynnänsäätelyä!  kokonaiskysynnällä
on merkitystä
‒ Rahapolitiikka ei ole tehokas kysynnänsäätelyn muoto
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
19
Miksi talouskuri ei toimi? (4)
• Käytännössä kyse on siitä, että leikkauspäätökset ja
veronkorotukset heikentävät kokonaiskysyntää
• Kokonaiskysynnän heikentyminen ei kuitenkaan
rajoitu ainoastaan leikkausten ja veronkorotusten
suoriin vaikutuksiin, vaan kysynnän heikentyminen
vähentää myös yksityisen sektorin investointi- ja
kulutushalukkuutta
• Seurauksena on alati vahvistuva negatiivinen kehä,
joka ei katkea ilman talouskurin lopettamista
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
20
Miten eurokriisiä olisi pitänyt
hoitaa? (1)
• EKP:n olisi pitänyt välittömästi jäädyttää kriisivaltioiden
lainakorot
• Finanssipolitiikan kiristämisen ei olisi pitänyt olla
kriisivaltioiden saaman rahoitusavun ehtona
• Kriisivaltioilta olisi pitänyt vaatia ainoastaan toimia
vientikilpailukyvyn parantamiseksi
• Kreikan valtion lainoista huomattava osa olisi pitänyt
antaa anteeksi
• Pitkäaikaisia vaihtotaseen ylijäämiä keränneiden maiden,
etenkin Saksan, olisi pitänyt panostaa kotimaisen
kysynnän kasvattamiseen
• Tätäkin oltaisiin voitu tukea EKP:n rahoituksella
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
21
Miten eurokriisiä olisi pitänyt
hoitaa? (2)
• Jatkossa euroalueella on valittavana kolme polkua
• Federatiivinen kehitys
• Euroalueen sisäisten epätasapainojen tasaaminen
• Euroalueen hajottaminen
• Nämä ovat kehityskulkuja, joiden avulla voitaisiin
turvata velkakestävyys sekä riittävästä
kokonaiskysynnästä huolehtiminen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
14.4.2014
22