Talouskuri tuhoaa talouden Lauri Holappa Talouskurin seuraukset – paluu 1800-luvulle -luentosarja 8.4.2014 www.rahajatalous.fi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitä tarkoitetaan talouskurilla? 2. Eurokriisi ja talouskuri 3. Talouskurin teoreettiset perusteet 4. Talouskurin taloudelliset seuraukset 5. Miksi talouskuri ei toimi? 6. Miten eurokriisiä olisi pitänyt hoitaa? Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 2 Mitä tarkoitetaan talouskurilla? • Käytännössä talouskuripolitiikalla tarkoitetaan finanssipolitiikkaa, joka perustuu menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin • Talouskuripolitiikan tavoitteena on pitää julkinen velkaantuminen mahdollisimman vähäisenä vähentämällä julkisia menoja ja lisäämällä julkisia tuloja • Talouskuripolitiikkaa perustellaan useimmiten sillä, että liika julkinen velkaantuminen johtaa ennen pitkää valtion (tai julkisen sektorin) maksukyvyttömyyteen • Toisinaan liiallisen julkisen kulutuksen katsotaan myös syrjäyttävän yksityistä kulutusta Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 3 Eurokriisi ja talouskuri (1) • Globaalin finanssikriisin jälkeen kysynnänsäätelyyn alettiin pitkästä aikaa kiinnittää huomiota elvytyspolitiikan paluu • Elvytysperiodi kesti kuitenkin vain vuodet 2008–2009 jo vuonna 2010 huomio kiinnittyi julkiseen velkaantumiseen eurokriisin käynnistymisen myötä • Käänne kohti talouskuria sai alkunsa euroalueella, mutta on levinnyt nyt myös muualle • Taustalla pelko euroalueen kriisimaiden kohtalosta Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 4 Eurokriisi ja talouskuri (2) • Globaalin finanssikriisin seurauksena lähes kaikkien valtioiden velkaantumisasteet kasvoivat • Euroalueella osa jäsenmaista oli kärsinyt useiden vuosien mittaisista vaihtotaseen alijäämistä, joten niiden julkisen tai yksityisen sektorin alijäämät olivat jo ennestään suuria • Velkaantuminen aiheutti ongelmia eurovaltioille, koska ne olivat luopuneet rahapoliittisesta suvereniteetistaan • Rahapoliittisesti suvereenit valtiot eivät voi missään tapauksessa ajautua maksukyvyttömiksi Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 5 Keskimääräiset vuotuiset vaihtotaseet euroalueella 2002–2009 10 8 6 4 2 %0 GRC PRT ESP IRL ITA FRA BEL AUT FIN DEU NLD LUX -2 -4 -6 -8 -10 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.4.2014 6 Eurokriisi ja talouskuri (3) • Rahoituskriisiin ajautuneet eurovaltiot joutuivat nojautumaan muiden eurovaltioiden, ERVV:n, ERVM:n, EVM:n ja IMF:n lainoihin sekä EKP:n rahoitustukeen • Rahoituksen saannin edellytyksenä oli troikan (EU:n komissio, IMF, EKP) asettamien vyönkiristysehtojen toteuttaminen • Rankinta talouskuria euroalueella on toteutettu rahoituskriisiin ajautuneissa maissa (Kreikka, Portugali, Espanja, Irlanti, Italia) ja Virossa • Kuitenkin myös muut euromaat ovat siirtyneet talouskurilinjalle Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 7 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.4.2014 8 Talouskurin teoreettiset perusteet (1) • Uusklassisessa taloustieteessä oletetaan, että kokonaiskysynnällä ei ole pitkällä aikavälillä reaalitaloudellista merkitystä • Ainoastaan työn tarjonta, tuottavuus ja pääoman määrä vaikuttavat talouskasvun tasoon (reaaliset tuotannontekijät) • Pitkällä aikavälillä alijäämäinen budjetti johtaa joko maksukyvyttömyys- tai inflaatio-ongelmiin Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 9 Talouskurin teoreettiset perusteet (2) • Kokonaiskysynnän vajausta voisi ilmetä ainoastaan, jos kotitaloudet eivät kuluta täysimääräisesti palkkojaan • Vain tässä tapauksessa yritysten investointihalukkuus vaihdella • Oletuksena on kuitenkin, että kuluttajat ovat rationaalisia hyödyn maksimoijia ja pyrkivät keräämään mahdollisimman paljon preferenssejään vastaavan hyödykekorin • Rahasta ei hyötyä kuluttajille tarjonta luo oman kysyntänsä = Sayn laki Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 10 Talouskurin teoreettiset perusteet (3) • Talouskurin keskeisenä konkreettisena teoreettisena perusteluna on yleensä ajatus syrjäytymisvaikutuksesta • Alijäämäinen julkinen kulutus syö suuren osan asiakkaiden pankkitalletuksista yksityisen sektorin investointimahdollisuudet heikentyvät • Yksityiset investoinnit ovat tuottavampia kuin julkiset alijäämäinen julkinen kulutus on pelkästään haitallista Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 11 Talouskurin taloudelliset seuraukset (1) Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 12 Talouskurin taloudelliset seuraukset (2) Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 13 Talouskurin taloudelliset seuraukset (3) Työttömyysasteet euroalueen kriisimaissa 2005–2014 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 14 Talouskurin taloudelliset seuraukset (4) Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 15 Talouskurin taloudelliset seuraukset (5) Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 16 Miksi talouskuri ei toimi? (1) • Tosiasiassa kotitaloudet eivät juuri koskaan kuluta kaikkia tulojaan • Kotitalouksien on järkevää aina säästää osa tuloistaan, koska talouden pitkän aikavälin kehitys on täysin epävarmaa • Jos talouden lyhyen aikavälin näkymät alkavat näyttää huonoilta, kotitaloudet yleensä lisäävät säästämistään kokonaiskulutuksen heikentyminen • Kokonaiskulutuksen heikentyminen johtaa yleensä yritysten investointien vähentymiseen kokonaiskysynnän vähentyminen Kokonaiskysynnän kehitys määrää työllisyyden ja talouskasvun kehitystä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 17 Miksi talouskuri ei toimi? (2) • Syrjäytymisvaikutus ei toimi, koska tosiasiassa pankit eivät lainaa eteenpäin asiakkaiden säästöjä • "Money creation in practice differs from some popular misconceptions — banks do not act simply as intermediaries, lending out deposits that savers place with them, and nor do they ‘multiply up’ central bank money to create new loans and deposits.“ – Bank of England • Lainasopimusten solmimisen yhteydessä talouteen syntyy kokonaan uutta rahavarallisuutta, joka ei vähennä pankkien kykyä myöntää uusia lainoja Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 18 Miksi talouskuri ei toimi? (3) • Kokonaiskysynnän merkityksettömyyttä pitkällä aikavälillä on perusteltu myös kahdella muulla tekijällä • Varallisuusvaikutus: deflaatio lisää rahan ostovoimaa ‒ Deflaatio on äärimmäisen haitallinen ilmiö luottorahataloudessa • Keskuspankin rahapolitiikka toimii automaattisesti vastasyklisesti ‒ Rahapolitiikka on kysynnänsäätelyä! kokonaiskysynnällä on merkitystä ‒ Rahapolitiikka ei ole tehokas kysynnänsäätelyn muoto Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 19 Miksi talouskuri ei toimi? (4) • Käytännössä kyse on siitä, että leikkauspäätökset ja veronkorotukset heikentävät kokonaiskysyntää • Kokonaiskysynnän heikentyminen ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan leikkausten ja veronkorotusten suoriin vaikutuksiin, vaan kysynnän heikentyminen vähentää myös yksityisen sektorin investointi- ja kulutushalukkuutta • Seurauksena on alati vahvistuva negatiivinen kehä, joka ei katkea ilman talouskurin lopettamista Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 20 Miten eurokriisiä olisi pitänyt hoitaa? (1) • EKP:n olisi pitänyt välittömästi jäädyttää kriisivaltioiden lainakorot • Finanssipolitiikan kiristämisen ei olisi pitänyt olla kriisivaltioiden saaman rahoitusavun ehtona • Kriisivaltioilta olisi pitänyt vaatia ainoastaan toimia vientikilpailukyvyn parantamiseksi • Kreikan valtion lainoista huomattava osa olisi pitänyt antaa anteeksi • Pitkäaikaisia vaihtotaseen ylijäämiä keränneiden maiden, etenkin Saksan, olisi pitänyt panostaa kotimaisen kysynnän kasvattamiseen • Tätäkin oltaisiin voitu tukea EKP:n rahoituksella Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 21 Miten eurokriisiä olisi pitänyt hoitaa? (2) • Jatkossa euroalueella on valittavana kolme polkua • Federatiivinen kehitys • Euroalueen sisäisten epätasapainojen tasaaminen • Euroalueen hajottaminen • Nämä ovat kehityskulkuja, joiden avulla voitaisiin turvata velkakestävyys sekä riittävästä kokonaiskysynnästä huolehtiminen Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 22
© Copyright 2024