www.lappeenranta.fi Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 19.8.2011 Ilvesryhmäläiset luonnossa kuin kotonaan s. 10 Matikanopiskelusta plusmerkkistä välineiden ja leikkien avulla s. 7 louksiin etaan kaikkiin ta a j , e t o d e n ti Julkine Vaiheittaine teneviin kaavamuutoksiin mahtuu ja ehtii montam ielipidettä s. 4 Sukututkijat etsivätj uuriaan maakuntakirjaston mikrofilmeiltä s.8 2 Seppo Miettisen mielestä Lappeenrannassa tehdään rakentavaa yhteistyötä Kaupungin elinvoimaisuus kumpuaa Skinnarilan kampukselta Vaikka kuntaliitokset jätettäi siin laskuista, Lappeenrannan vä kiluku on kasvanut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aika na jatkuvasti. Kaupunginjohtaja Seppo Miettisen mielestä korkea koulut ja Teknologiakeskus ovat Lappeenrannan tulevaisuuden tärkein voima. – Uuden luomiseen tarvitaan tutkimustyötä sekä osaajia. Yritys toiminnan kehittämisessä Skinna rilan kampus on avainasemassa. – Kun ammattikorkeakoulu siirtyy tulevan syksyn aikana yliopiston kampukselle, Skinna rilassa on 8000 opiskelijan yhteisö ja sen päälle yli 2000 työpaikkaa. LänsiLappeenranta onkin asu kasluvultaan suurempi kuin use an ympäröivän kunnan asukaslu ku yhteenlaskettuna. Esimerkik si Skinnarila on EteläKarjalan kolmanneksi suurin Lappeenran nan ja Imatran jälkeen, Miettinen naurahtaa. Hän arvioi, että Lappeenran ta on parhaiten Suomen kaupun geista osannut hyödyntää Venä jän mahdollisuudet. – Olemme osanneet neuvok kaasti hyödyntää Venäjän mah dollisuuksia elinkeinoelämäs sä, mutta myös esimerkiksi kou lutus ja tutkimusyhteistyössä. EU:n ja Venäjän rajalla Lappeen ranta on ainutlaatuinen kohtaa mispaikka, joka tunnetaan inno vaatioyhteistyön areenana ja yh teistyöverkostojen kokoajana. Venäjän kauppaa käyville yrityk sille Lappeenranta on erinomai nen sijoittautumispaikkakunta. Hän muistuttaa, että metsä teollisuus on ollut ja on jatkossa kin Lappeenrannan tärkeimpiä työllistäjiä. – Kaupungin on tärkeää omal ta osaltaan huolehtia metsäteolli suuden kilpailukyvyn säilymises tä ja tuotekehitysedellytysten li säämisestä. Hyvänä esimerkkinä kaupungin ja teollisuuden yhteis työstä on viime vuonna UPM:n ja kaupungin yhteishankkeena valmistunut Kaukaan biovoima la. Lappeenrannan Energia Oy:n osuus hankkeesta on suurin in vestointi, mitä kaupunkikonserni on koskaan toteuttanut. Kaupallisille investoinneille ja matkailulle mahdollisuuksia Seppo Miettinen korostaa, että vaikka Lappeenranta onkin noussut KaakkoisSuomen tär keimmäksi kaupallisten palvelujen tarjoajaksi, etumatkan säilyttämi nen ei ole itsestään selvää. Hän odottaa, että ydinkeskus tassa sijaitsevan IsoKristiinan laajennus lähtisi uusista kaupal lisista hankkeista ensimmäisenä liikkeelle mahdollisimman no peasti. – Lappeenrannassa on erit täin tärkeää turvata kaupallisten palvelujen sekä matkailun in vestointimahdollisuudet. Vaik ka teollisuus on jatkossakin kes keisimpiä työnantajiamme, tilas tot näyttävät, että jo 70 prosenttia työpaikoistamme on palvelualal la. Lappeenrannassa palvelualan työpaikkojen lisääntyminen on ollut nopeampaa kuin muualla Suomessa. Viimeisten kahden kymmenen vuoden aikana Lap peenranta on muuttunut teolli suuskaupungista palvelujen kau pungiksi. Miettinen huomauttaa, että ve näläisten ostosmatkailijoiden an siosta kaupan alan työpaikat ovat lisääntyneet ja verotulot kas vaneet. Rauhan matkailualu een investoinnit ja kansainväli nen lentokenttä tukevat uusien elinkeinojen vakiinnuttamista Lappeenrantaan. Verotulojen kasvu puolestaan heijastuu suo raan kaupunkilaisille suunnattu jen palvelujen kehittämiseen. Kuntaliitokset ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen uran suurimpia ponnistuksia Miettinen arvioi, että Lappeen rannassa päätöksentekijät vievät yhteisiä asioita eteenpäin tulevai suuden kannalta rakentavassa yhteisymmärryksessä keskenään. Hän on saanut toistuvasti palau tetta hyvästä Lappeenrantahen gestä ja pitää puheita karjalaises ta kateudesta joutavanpäiväisinä. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI – Pitkän kunnallisen työkoke mukseni perusteella tiedän, että moniin muihin Suomen paikka kuntiin verrattuna meillä tehdään hyvää yhteistyötä. En ole havain nut suuria ristiriitoja tai tulehtu neita suhteita sen enempää poliit tisten ryhmien kuin yksittäisten henkilöidenkään välillä. Kaupunginjohtajan työuransa suurimpana ponnistuksena Miet tinen pitää Joutsenon ja Ylä maan kuntaliitosten ohella Ete läKarjalan sosiaali ja terveys piirin perustamista ja samassa yhteydessä toteutettujen seudul listen tukipalvelujen luomista. Alkuvuodesta herätti voima kasta keskustelua tilanne Lap peenrannan kaupunkiyhtiöissä. Miettinen on tyytyväinen, että kaupunkiyhtiöuudistus on nyt to teutettu. – Organisaatioon tehtiin suuria rakenteellisia muutoksia. Kau punginhallituksen konsernijaos to ohjaa ja valvoo yhtiöiden toi mintaa. Kaupunkiyhtiöiden lu kumäärä vähenee ja yhtiöiden työnjakoa ja vastuita selkiytetään. Uudistuksen ansiosta toiminta te hostuu ja asiakaspalvelu sekä avoimuus paranevat, Miettinen arvioi. Avoin viestintä kuuluu jokapäiväiseen kunnalliseen valmistelutyöhön ja päätöksentekoon Lappeenrannan kaupunkikon sernissa viestintäkulttuuria kehi tetään jatkuvasti ja määrätietoi sesti. – Aina emme ole viestinnäs sämme onnistuneet. Tässä meil lä on parannettavaa ja toiminta tapoja onkin päätetty kehittää. Kaupunginkanslian yhteydessä toimivan viestintäryhmän resurs seja on lisätty ja vuorovaikutusta koko kaupunkikonsernin sisällä on parannettu, Seppo Miettinen kertoo. Kokeneena muutosjohtajana hän tietää, että viestintä edistää muutosten onnistumista ja uusien käytäntöjen omaksumista. Ari Nakari Kaupunginjohtaja Seppo Miettisen mielestä korkeakoulut ja Teknologiakeskus ovat Lappeenrannan tulevaisuuden tärkein voima. Miettinen on saanut toistuvasti palautetta hyvästä Lappeenranta-hengestä ja pitää puheita karjalaisesta kateudesta joutavanpäiväisinä. Pitkän kunnallisen työkokemuksensa perusteella hän arvioi, että päätöksentekijät vievät yhteisiä asioita eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä keskenään. Seppo Miettinen arvioi, että viime vuosien aikana Lappeenrannassa toteutetut muutokset ovat suurempia kuin koskaan aikaisemmin sen historiassa. ”Poliittiset päättäjät ovat hyväksyneet muutokset yksi tuumaisesti ja ne on viety läpi hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa.” hyvän työilmapiirin luoja Kaupungin henkilöstö tuntee Seppo Miettisen kannustavana esimiehenä, joka kuuntelee alaisiaan ja arvostaa perusteltuja mielipiteitä. Tiivistetysti sanoen, Seppo Miettisen johtamassa työyhteisössä on helppo hengittää. Seppo Miettinen valit tiin Lappeenrannan kaupunginjohtajaksi lokakuussa 2004. Lappeenrannan kaupungin palveluksessa hän on työskennellyt vuodesta 1977 alkaen. Miettinen jää eläkkeelle huhtikuussa 2012, mutta edeltävien lomien takia viimeinen työpäivä on tämän vuoden joulukuussa. Asumaan hän jää synnyinkaupunkiinsa Lappeenrantaan. – Kaupunginjohtajan työ on elämäntapa eikä aikaa ole riittänyt juurikaan muuhun. Eläkevuosinani aionkin pitää kalenterini mahdollisimman tyhjänä. Omistaudun perheelleni ja harrastuksilleni. Retkeily ja hiihtäminen kotikaupungin maisemissa ja myös Lapissa ovat Miettisen rakkaimpia harrastuksia. Eläkkeellä hän aikoo entisten harrastusten lisäksi syventyä golfiin. Kaupungin henkilöstö tuntee Seppo Miettisen kannustavana esimiehenä, joka kuuntelee alaisiaan ja arvostaa perusteltuja mielipiteitä. Työyhteisössä tiedetään, että johtajan työpäivien pituus on vertaansa vailla, mutta hän jaksaa olla terävä vielä iltamyöhällekin venyneiden asioiden hoitamisessa. Niin vanhat työtoverit kuin uudetkin tulokkaat kokevat, että kaupunginjohtaja perehtyy sy vällisesti valmisteilla oleviin asioihin, kuuntelee henkilöstön näkemyksiä ja löytää erilaisista mielipiteistä hyviä puolia. Tiivistetysti sanoen, Seppo Miettisen johtamassa työyhteisössä on helppo hengittää. ■ Mervi Palonen 3 Citykorttelin kehittäminen Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen on tyytyväinen, että Citykorttelin kehittäminen etenee nyt suunnitellusti sovittujen askelmerkkien tahdissa. Hajaantuneiden omistussuhteiden takia uudistukset tehdään vaihe kerrallaan, mutta kaupunki ja kaikki korttelin kiinteistönomistajat ovat yksimielisiä siitä, miten ja missä järjestyksessä edetään. Kaupunki odottaa, että töihin päästään käsiksi ensi vuonna. Pitkään Citykorttelin kehittämis tä jarruttanut umpisolmu avat tiin kaupungin ja kiinteistön omistajien välisellä sopimuk sella ja arkkitehtuurikilpailulla. – Kiinteistönomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella järjestimme arkkitehtuurikil pailun, josta saimme kokonais näkemystä ja jonka perusteella sovimme etenemisjärjestykses tä. Marian aukion uudistaminen sekä maanalaisen pysäköinti laitoksen rakentaminen pys tytään todennäköisesti aloit tamaan vuoden 2012 aikana, Miettinen summaa. Marian aukion uudistuksen yhteydessä rakentuu vihdoin valmiiksi myös Valtakadun keskeisin osuus Lappeen kirkon kohdalla. Kaupungin puolesta Tapanaisen tontin uudisraken nuksen toteutuskin voisi alkaa jo ensi vuonna. Korttelin yhteisten alueiden toteutusta varten laaditaan par haillaan kehittämissuunnitel maa, jossa arkkitehtuurikilpai lun voittajatyöhön yhdistellään muiden kilpailutöiden parhai ta puolia. Kehittämissuunnitel man perusteella tehdään ensi vaiheessa sekä Marian aukion että Tapanaisen tontin alueille asemakaavaluonnokset. Yritys- ja innovaatioasiat samaan yhtiöön Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ja Lappeenranta Innovation Oy yhdistetään vuoden 2012 alusta alkaen yhdeksi yhtiöksi, joka saa uuden nimen. Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:n tehtävänä on ollut huolehtia alueen yrittäjien ja matkailijoiden palveluista ja toiminnan tavoitteena on saada Lappeenrannan seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Lappeenranta Innovation Oy puolestaan on luonut edellytyksiä huippuosaamisen ja innovaatioiden hyödyntämiselle yritystoiminnassa. Yhtiö tukee uusien ja olemassa olevien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy omistaa Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:stä 77,7 prosenttia. Muita omistajia ovat Luumäen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Lemin ja Suomenniemen kunnat. Yhtiöiden yhdistämisen jälkeenkin omistuspohja halutaan pitää seudullisena. Lappeenranta Innovation Oy:stä Lappeenrannan kaupunkiyhtiöt Oy omistaa 67,5 prosenttia. Muita omistajia ovat Technopolis Oyj (20 pro- Raimo Suomela etenee sovittujen askelmerkkien tahdissa senttia) ja Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura (12,5 prosenttia). Tarkoituksena on, että Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy ostaisi Technopoliksen ja Korkeakouluseuran osakkeet. Yritysten yhdistämisen tavoitteena on asiakaspalvelun parantaminen, yrityspalvelujen tehostaminen sekä resurssien tehokkaampi käyttö. Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy -konsernin yhtiöiden lukumäärää vähennetään seitsemästä kolmeen Vuoden 2012 alussa toteutuvassa uudistuksessa Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy -konsernin yhtiöiden lukumäärää vähennetään seitsemästä kolmeen. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja parantaa asiakaspalvelua. Uudistuksessa Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy -konsernin liiketoiminta jaetaan kolmeen yhtiöön. Näistä yksi muodostetaan yhdistämällä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ja Lappeenranta Innovation Oy yhdeksi yhtiöksi. Toinen yhtiö muodostetaan niin, että Lappeenranta Free Zone Oy:stä ja Lappeenrannan Laivat Oy:stä tulee Lappeenrannan Yritystila Oy:n tytäryhtiöitä. Kolmas yhtiö on maksullista pysäköintiä hoitava Williparkki Oy, joka jatkaa itsenäisenä yhtiönä. Fly Lappeenranta Oy fuusioidaan emoyhtiöön, Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:hyn, sillä edellytyksellä, että Kaupunkiyhtiöt Oy saa omistukseensa koko Fly Lappeenranta Oy:n osakekannan. Emoyhtiö Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:n toiminimi muutetaan vastaamaan yhtiön muuttunutta asemaa. Uusien asukkaiden tilaisuus ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa 18.10.2011 asukkaiden Lappeenranta -tilaisuus 17.11.2011 Lappeenrannan kaupungin lähiötoimikunnan esityksestä järjestetään ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa Uusien Asukkaiden tilaisuus. Vuoden 2010 aikana Lappeenrantaan muutti 2909 ja tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä 1207 uutta asukasta. Perinteiseen tapaan marraskuussa järjestetään kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu yhteinen Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuus. Aikaisempina vuosina tilaisuutta kutsuttiin kaupunkifoorumiksi. Tilaisuus järjestetään tiistaina 18.10.2011 Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa klo 17.30 alkaen. Tilaisuudessa kerrotaan Lappeenrannan monipuolisista, kaikenikäisille asukkaille tarjolla olevista harrastusmahdollisuuksista sekä kaupungin palveluista. Lisäksi kaupungintalon lämpiön aulassa esitellään muiden palveluntuottajien toimintaa. Lue tilaisuuden ohjelmasta tarkemmin lähempänä ajankohtaa kaupungin nettisivuilta: www.lappeenranta.fi Palvelut Asukas ja aluetoiminta Uusien asukkaiden tilaisuus sekä seuraa lehtiilmoittelua. Uudet lappeenrantalaiset – olette lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen! Tilaisuus järjestetään torstaina 17.11.2011 Lappeenrannan kau- pungintalon valtuustosalissa klo 17.30 alkaen. Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuudessa luodaan katsaus sekä menneeseen että myös tulevaan vuoteen. Tilaisuudessa kaupunkilaisilla on mahdollisuus vuoropuheluun kaupungin edustajien kanssa kasvokkain. Tilaisuuden ajankohtaiset aiheet tarkentuvat alkusyksyn aikana. Lue aiheista tarkemmin lähempänä ajankohtaa Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta: www.lappeenranta.fi Palvelut Asukas ja aluetoiminta Asuk kaiden lappeenranta tilaisuus sekä seuraa lehti-ilmoittelua. Lappeenrantalaiset – olette lämpimästi tervetulleita osallistumaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan! Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 4 Vaiheittain eteneviin kaavamuutoksiin mahtuu ja ehtii monta mielipidettä Kaavoituspäällikkö Heikki Puranen on tuttu vieras asukastilaisuuksissa. Kuntalaisten kommentit puntariin jo luonnosvaiheessa Yleiskaavat määrittelevät alueen käyttöä pääpiirteissään. Yksityis kohtaiset asemakaavat noudatta vat niiden periaatteita. Jos alueen käyttötarkoitusta halutaan muut taa toisenlaiseksi kuin yleiskaavassa määritellään, ennen asemakaavoi tusta on muutettava myös yleiskaa vaa. Ympäristöministeriön hyväk symä maakuntakaava on ohjeena, kun yleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan. Kaupunginhallitus hyväksyy kaa voitusohjelman eli kaavoitusosaston työohjelman kerran vuodessa. Oh jelmaa esitellään esimerkiksi tam mikuun Lappeenrantaasukasleh den kaavoituskatsauksessa ja kau pungin verkkosivuilla internetissä. Osa kohteista on sisältynyt jo aiem piinkin ohjelmiin, osa on kokonaan uusia. Kiireellisiä kaavahankkeita voidaan ottaa toteutettavaksi, vaikka ne eivät sisältyisikään kaavoitusohjelmaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupun gin lupaamaan tonttitakuuseen liit tyvät hankkeet. Koska uusi kaavoitusprosessi ete nee vaiheittain esittely, kuulemis ja lausuntokierroksineen, kaivinko neet eivät ilmesty aidan taakse heti lumien sulettua. Sitä ennen merkittäviä kaava luonnoksia esitellään asukastilai suuksissa, ne lähetetään naapurus ton arvioitavaksi kirjeitse ja niistä pyydetään lausuntoja kaupungin muilta toimialoilta sekä Elinkei no liikenne ja ympäristökeskuk selta, EteläKarjalan liitolta, Lap peenrannan Energialta, puhelin firmoilta ja muilta asianosaisilta. Pääsääntöisesti kaavamuutokset etenevät valtuustoon asti hyväk syttäviksi. Palautetta peilataan kokonaisuuteen Lappeenrannan kaupungin kaavoi tuspäällikkö Heikki Puranen kan nustaa kaupunkilaisia esittämään mielipiteensä kaavamuutoksista jo luonnosvaiheessa ja neuvoo jättä mään kommentit kirjallisesti, esi merkiksi sähköpostilla, jotta kan nanotosta jää dokumentti. Kaavaluonnosta muutetaan saa dun palautteen perusteella ennen lopullisen kaavaehdotuksen teke mistä, jos palaute on järkevää koko naisuuden kannalta. Heikki Puranen tietää, että jokai nen mielipide puntaroidaan tarkoin sekä suunnittelijoiden työpöydillä että viranomaispalavereissa. – On tyypillistä, että toisessa asu kaskommentissa halutaan juuri sitä, mitä toisessa kommentissa vastuste taan. Pienikin muutos vaikuttaa ko konaisuuteen, johon kaikkia esiin nousevia mielipiteitä peilataan. Lo pulta kokonaisuus ratkaisee, Pura nen selvittää. Hänelle Nimby eli Ei minun takapihalleni ilmiö on var sin tuttu. Osayleiskaavojen muutostarpeet Raimo Suomela tyysterniemen keskelle suunnitteilla puistotien jatke Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI johtuvat esimerkiksi muuttuneista asumis, työpaikka palvelu tai lii kenneolosuhteista. Myös ilmasto ohjelmassa perätty täydennysraken taminen jouduttaa kaavamuutoksia. Asemakaavojen muutosesitykset tu levat joskus kuntalaisilta itseltään. Jos esitys on yleiskaavan mukai nen ja aiotut uudisrakennukset so pivat kaupunkikuvaan ja naapureil le, muutokselle ei yleensä ole estettä. Tekninen lautakunta voi palaut taa kaavaesityksen uudelleen val misteltavaksi, jos katsoo, ettei kaik kia mielipiteitä ole otettu huomioon. Bumerangi voi tulla vielä kaupun ginhallitukselta tai valtuustoltakin. Muutoksista keskustellaan lautakunnassa jo ennen luonnospiirustuksia – Toki ennen virallisesti esiteltävää luonnostakin muutoksista keskustel laan ja suunnittelijat piirtävät lukui sia erilaisia vaihtoehtoja vertailtavik si. Lähes kaikissa teknisen lautakun nan kokouksissa on tilaisuus vaihtaa mielipiteitä ja puntaroida myös kaa voitusohjelman kohteita, vaikka ne eivät olisikaan vielä lautakunnan esityslistalla, Puranen selvittää. Hänen mielestään kaikkia poh dintoja ei ole mielekästä esitellä jul kisuudessa. – Jos esittelisimme ne kaikki, huutaisimme haloota asioista, joita ei ole ehkä tarkoituskaan toteuttaa. Kaupunginhallituksen loppuvuodesta 2010 hyväksymään kaavoitusohjelmaan sisältyy kymmenien muiden hankkeiden ohella Tyysterniemen keskellä sijaitsevan Puistotien jatkaminen. Kaavoituspäällikkö Heikki Purasen mukaan tarkoituksena on jatkaa niemen keskellä, mäenharjanteella sijaitsevaa Puistotietä, jonka varrella on jo vanhastaan omakotitaloja. Myös tien jatko-osuuden varteen on tarkoitus kaavoittaa omakotitontteja. Asemakaavamuutosta perustellaan lähinnä täydennysrakentamistarpeella. – Tyysterniemi on lähellä kaupunkikeskustaa ja sopii siis ilmasto-ohjelman mukaan mainiosti täydennysraken- Mervi Palonen Jos lähialueesi löytyy kaupungin kaavoitusohjelman kartalta, se merkitsee, että alueen nykyistä käyttöä aiotaan jollakin tavoin muuttaa. Voit tehdä muutosesityksiä ja lähettää kommenttejasi jo luonnosvaiheessa ennen kuin kaavaesitys etenee tekniseen lautakuntaan. Kaavoituksen eteneminen ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Alue mukaan kaupungin kaavoitusohjelmaan, joka on kaavoitusosaston työohjelma Kaavoitusosastolla laaditaan kaavaluonnos, josta järjestetään esittelytilaisuuksia (asukasillat) ja pyydetään kommentteja kaupunkilaisilta, kaupungin muilta lautakunnilta sekä kaupungin ulkopuolisilta viranomaisilta (viranomaispalaverit) Kaavaluonnosta tarkistetaan kommenttien perusteella Tehdään kaavaesitys tekniselle lautakunnalle Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kaupunginhallitukselle esitetään, että ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kuulutukset lehdissä. Esityksestä pyydetään lausuntoja ja kommentteja. Järjestetään uusi viranomaispalaveri. Kuntalaisilla on uudelleen mahdollisuus jättää muutosesityksiä ja kommentteja. Kaavaesitys, muutosesitykset, kommentit ja kaavoitusosaston laatimat vastineet kaupunginhallituksen käsittelyyn Jos kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen, se etenee valtuuston päätettäväksi Valtuustopäätöksen jälkeen kaavasta voi valittaa Kouvolan hallinto-oikeuteen. tamiseen. Kyse ei ole lainkaan Tyysterniemen ranta-alueista tai varsinaisesta kärjestä, joten rantapoluilla lenkkeilemistä muutos ei häiritsisi, Puranen arvioi. Puistotien jatketta harkittiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Nyt kun ilmasto-ohjelman perusteella täydennysrakentamiskohteita etsitään kaupungin tuntumasta entistä tarkemmalla seulalla, asia nostettiin uudelleen esille. Täydennysrakentamista tehdään jatkuvasti myös kaupungin keskustassa. – Huomaamattominta ja vaivattominta täydennysrakentaminen on, kun kaupunkikeskustan jo olemassa oleviin kerrostaloihin voidaan lisätä asuinkerroksia. Monissa taloyhtiöissä – niin Lappeenrannassa kuin muuallakin – ullakkotilojen muuttaminen asuinkäyttöön on tullut suosituksi. Näin saaduilla tuloilla taloyhtiöt ovat tehneet esimerkiksi energiaa säästäviä remontteja, Puranen kertoo. Kaavaluonnos esitellään syksyllä Syksyn 2011 aikana Puistotien jatkeesta piirretään kaavaluonnos, jota esitellään tyysterniemeläisille ja kaikille kiinnostuneille muun muassa asukasillassa. Kaavoitusosasto kokoaa ja puntaroi kaikki asiaan liittyvät palautteet ennen kuin kaavamuutos etenee teknisen lautakunnan esityslistalle. Kuutostien varteen on suunniteltu uusien kaupallisten palvelujen sijoittamista: Mikkelintien risteyksen tuntumassa sijaitsevaan Selkäharjuun Lavolan eritasoristeyksen kohdalle sekä Saimaan kanavan varteen Mälkiälle. ■ ■ ■ Uudet kauppa-alueet on merkitty Etelä-Karjalan liiton valmistelemaan maakuntakaavaan. Ympäristöministeriöltä odotetaan maakuntakaavan hyväksymispäätöstä lokakuussa, jonka jälkeen kaupunki voi laatia alueille uudet yleis- ja asemakaavat. – Selkäharjun kauppakeskus luontuisi hyvin kaupunkirakenteeseen, koska Skinnarilan ja Uus-Lavolan asuinalueet sijaitsevat sen tuntumassa. Niin Selkäharju kuin Mälkiäkin ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella ja täydentäisivät mainiosti kaupallisten palvelujen tarjontaa laajalla alueella, kaavoituspäällikkö Heikki Puranen perustelee. Hän täsmentää, että maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen kaupallisten keskittymien toteuttaminen asemakaavoineen on täysin kaupungin omissa käsissä. Maakuntakaava antaa mahdollisuuden niiden toteuttamiselle tulevaisuudessa, jos niille on tarvetta. Keskustatoimintojen alue ulottuisi Myllymäkeen asti Mikäli alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen, sinne voi sijoittaa myös tarvittaessa asemakaavalla erikseen määräten Karttojen koordinaatistot yhtenäistetään ja korkeusjärjestelmä uudistetaan Lappeenrannassa siirrytään vuoden 2012 alusta alkaen käyttämään yleiseurooppalaista koordinaattijärjestelmää ja uutta korkeusjärjestelmää. Muun muassa kuntaliitos ten takia, mutta myös vanhas taan, Lappeenrannassa on ollut käytössä erilaisia koordinaat tijärjestelmiä, jotka nyt yhte näistetään. Karttojen koor dinaatistot ovat apuvälineitä, joilla ilmoitetaan eri kohteiden sijainti kartalla. Korkeusjär jestelmän lukemia muutetaan, koska jääkauden jäljiltä viimei sen viidenkymmenen vuoden aikana Lappeenrannan alueella maanpinta on noussut noin 20 senttiä merenpinnasta lukien. Muutoksesta huolimatta jo aloitetut ja vielä tänä vuonna aloitettavat rakennushankkeet toteutetaan vanhojen järjestel mien mukaisesti. Siirtymäkauden aikana kau pungin kiinteistö ja mittaus toimi ottaa maastotöissään huomioon kulloinkin käytettä vät koordinaatti ja korkeusjär jestelmät. Rakentajien ei tarvit se ottaa yhteyttä rakennusval vontaan muutoksen johdosta. Muutos on ajankohtainen muuallakin Suomessa. Myös maanmittauslaitos on siirtynyt omissa töissään käyttämään uutta koordinaatti ja korkeus järjestelmää. Lisätietoa koordinaattijärjestelmistä: www.maanmittauslaitos.fi/ kartat/koordinaatit/koordinaatti-korkeusjarjestelmat Uusi koordinaattijärjestelmä edellyttää, että kaikille korkeuskiintopisteille joko mitataan tai lasketaan uusi korkeus. Korkeuskiintopisteitä on eri puolilla ympäristöämme kuten kallioissa, kivissä ja rakennuksissa. Kartoittaja Ville Järvinen tarkistaa Peltolan koulun kivijalan korkeuskiintopistettä. Selkäharju erityiskauppakeskittymiä. Uudessa maakuntakaavassa on esitetty, että Lappeenrannan keskustatoimintojen aluetta laajennetaan ellipsin muotoisesti Myllymäkeen asti. Vahvistettavana olevan maakuntakaavan mukaan Leiri kuuluu keskustatoimintojen alueeseen. Uuden kauppakeskuksen rakentaminen Leirin teollisuusalueelle vaatisi joka tapauksessa asemakaavamuutoksen. Mervi Palonen ■ Esko Kivistö Kuutostien varren kauppakeskushankkeet odottavat nyt maakuntakaavan hyväksymistä Raimo Suomela 5 Mälkiä rakennusvalvonta muuttaa kaupungintaloon syyskuun puolivälissä Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta muuttaa syyskuun puolivälissä Iso-Kristiinan talosta Brahenkadulta kaupungintalon toiseen kerrokseen (Villimiehenkatu 1). Muuton aikana 12. – 16.9. asiakaspalvelukeskus Winkki palvelee kaikissa rakennusvalvonta-asioissa kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa. Winkissä voi jatkossa hoitaa osan rakennusvalvontaan liittyvistä asioistaan. Winkin asiakasneuvojille voi muun muassa jättää lupahakemuksen, hakemuksen työnjohtajan hyväksymisestä, lupaehtojen mukaiset erityissuunnitelmat sekä erilaiset selvityspyynnöt. Lisäksi rakennusluvan voi halutessaan noutaa Winkistä. Rakentajat sopivat lupaehtojen mukaisen katselmuksen ajankohdasta entiseen tapaan suoraan rakennusvalvonnan tarkastushenkilöstön kanssa. Jäljennökset rakennuspiirustuksista ynnä muut arkistopalvelut saa edelleen rakennusvalvonnasta, mutta niitä koskevan tilauksen voi jättää Winkkiin. Uutena palveluna rakennusvalvonnan asiakkaille on valmisteilla sähköinen rakennusluvan hakuohjelma, joka otetaan käyttöön myöhemmin tämän vuoden aikana. Rakennusvalvonta-asioitaan voi hoitaa myös : ■ Joutsenon asiakaspalvelupisteessä (Kesolantie 3) tiistaisin ja torstaisin klo 9–12 ■ Ylämaan asiakaspalvelupisteessä (Koskentie 4) torstaisin klo 9–12. Aukioloajat kannattaa tarkistaa varsinkin loma-aikoina netistä www.lappeenranta.fi Palvelut Rakentaminen Rakennusvalvonta. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 6 Huilisti kannustaa konserttielämyksiin Mervi Palonen tiina heinosen intohimo musiikkiin syttyi jo alakoulussa Tiina Heinonen kuuli ensimmäisen kerran sanan huilu yhdeksänvuotiaana ollessaan Alakylän musiikkiluokkien tiedotustilaisuudessa äidin kanssa. – Kun äiti sitten kotimatkalla kysyi, minkä soittimen haluaisin valita, tokaisin että huilun. Varmaan se oli minusta niin kaunis sana. Nyt olen unelma-ammatissani, Lappeenrannan kaupunginorkesterin huilistina. Hän muistelee huvittuneena, kuinka aikoinaan luritteli ka tusoittajana Helsingin kauppa torilla. – Hankin opiskelura hoja ja samalla sain aurinkoa. Kaupunginorkesterin huilis tina 16 vuotta työskennellyt ammattimuusikko tietää, että pelkän lahjakkuuden varassa ei kehity mestariksi: pitkäjän teinen ja säännöllinen harjoit telu vie eteenpäin. – Soisin, että mahdollisim man moni löytäisi harrastuk sesta itselleen työn. Joskus tuntuu, että olen jotenkin etu oikeutettu, koska töihin lähte minen on niin mukavaa. myös kuunteleminen tekee hy vää mielelle ja terveydelle. "Lenkkarit jalkaan, mitään etikettiä ei ole. Kiireisen työpäivän jälkeen konserttimusiikin kuunteleminen on parasta aivojen nollausta mitä kuvitella saattaa." Ennakkoluulottomasti konserttiin Tiina Heinonen kannustaa tu lemaan kaupunginorkesterin konserttiin avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti. Hän neuvoo unohtamaan vanhat käsitykset klassisen musiikin vaikeaselkoisuudesta. Päivän tunnit tehokkaasti hyödyksi Tiina Heinonen aloittaa työ päivän useimmiten lämmittely harjoituksilla ennen kuin orkes terin yhteiset, nelituntiset har joitukset alkavat. Päivätyönsä ohella hän opettaa huilunsoit toa musiikkiopistossa. Orkes terimuusikon tärkeimpiä omi naisuuksia on mukautuvuus. Ristiriidat ja omat sooloilut pi tää unohtaa ja taipua kapelli mestarin näkemykseen. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI – Konserttikauteemme mahtuu monenlaista ohjelmistoa klas sisesta viihteeseen. Lenkkarit jalkaan, mitään etikettiä ei ole. Kiireisen työpäivän jälkeen konserttimusiikin kuuntele minen on parasta aivojen nol lausta mitä kuvitella saattaa. Is tut vain ja mietit omiasi tai et mieti mitään. Musiikkia ei tar vitse ymmärtää, riittää kun sii tä nauttii. Jos haluaa konsertin jälkeen vaihtaa mielipiteitä muiden kanssa, voi liittyä vaikka Bravissimoystäväyhdistykseen. Kaupunginorkesteri tekee silloin tällöin ulosmarsseja konsertti saleista esimerkiksi markettei hin, kirjastoon tai museoon. – Moni kiireinenkin laskee kauppakassin maahan ja py sähtyy kuuntelemaan. Toivon näkeväni samat ihmiset kon serttisalin katsomossa. Elävä musiikki on jotain aivan muuta kuin parhaimmatkaan nauhoitukset, Tiina Heinonen lupaa. Mervi Palonen ■ Lappeenrannan kaupunginorkesterin syyskauden ohjelmisto www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri Kaupunginorkesteri Tuula Nissinen Tiina Heinonen kuvailee lapsuus kotinsa ilmapiiriä hymyillen. – Radio soi, isä soitteli pianoa ja mandoliiniakin. Laulettiin. Sai soittaa, jos halusi, mutta ei ollut pakko. Saman mahdolli suuden ja vapauden haluan an taa omillekin tyttärilleni, mut ta silti toivon, että he saisivat musiikista itselleen yhtä rak kaan harrastuksen kuin minä aikoinani. Samalla löysin ys täviä. En ole luonteeltani yksi näinen puurtaja. Minusta on aina ollut ihanaa soittaa mui den kanssa. – Kouluvuosina harrastin musiikin ohella balettia ja yleis urheilua. Puhallinsoittaja tar vitsee hyvää hengityskapasi teettia, joten liikunta on osa elämäntapaani edelleen. Intohimo musiikkiin syttyi jo alakoulussa. – Ilmoitin pon tevasti vanhemmilleni, että haen Alakylän musiikkiluokil le. 10vuotiaana menin huilis tiksi seurakuntien orkesteriin ja lukioikäisenä Montolan pu hallinorkesteriin. Ylioppilas juhlien jälkeen aloitin opinnot Helsingin silloisessa Konserva toriossa, Tiina Heinonen ker too. – Toki kapellimestarille voi esittää muutoksiakin ja sitten tehdään kompromisseja. Pie neltä sinfoniaorkesteriltamme vaaditaan melkoista kekseliäi syyttä, jotta saamme ohjelmis toomme vaihtelua. On todel la hienoa, kun joskus voimme soittaa suurella kokoonpanol la yhdessä Kymi Sinfoniettan tai Mikkelin kaupunginorkes terin kanssa, Tiina Heinonen kuvailee ja jatkaa, että totta kai solistiesitykset ovat uran tähti hetkiä. Hän soittaa mielellään myös pienissä kokoonpanoissa esimerkiksi kamarimusiikkia. Jo kouluaikana ahkera musii kin harrastaja oppi käyttämään päivän tunnit tehokkaasti hyö dykseen. – Kun tekee päivisin tehok kaasti töitä, ei tarvitse enää il lalla väsyneenä puurtaa. Kah den alle kouluikäisen lapsen äitinä en jouda istuskelemaan sohvalla, mutta toisinaan kyl lä soittelen pianoa huvikseni. Musiikin harrastaminen sekä Lappeenrannan kaupunginorkesteri esiintyi Pietarissa joulukuussa 2010. Kuva huilisti Tiina Heinosen soolo esityksestä Pietarin pienen filharmo nian salissa. Kapellimestarina Tibor Boganyi ja vasemmalla konsertti mestari Tero Latvala. 7 Riitta Härkönen ja Ville Laivamaa heittäytyivät toiminnallisen matematiikan maailmaan. Matikanopiskelusta plusmerkkistä välineiden ja leikkien avulla Sammonlahden palvelualueen päiväkodeissa ja kouluissa on vuodesta 2007 lähtien toteutettu matematiikkaprojektia, jossa matematiikkaa opitaan toiminnallisesti ja leikkimielisesti. Aluerehtori Ville Laivamaan mukaan tavoitteena on luoda positiivisia asenteita matematiikkaa kohtaan ja toisaalta keskustelun, leikin, pohdinnan ja välineiden avulla kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Ville Laivamaa harmitte lee, että matematiikka on tur han usein koettu vain laske misena. Pahimmillaan uutta oppiaihetta on ensimmäisellä tunnilla kuvailtu muutamalla sanalla, minkä jälkeen on työn netty eteen aukeamallinen las kettavaa. – Luokanopettajan aikoinani minua häiritsivät puheet laske misesta. Myös omat kouluko kemukset vaikuttivat: kun olin pieni alakoululainen, kertotau lujakin saatettiin opettaa vain ulkoa ja myöhemmin vasta ta jusi, mistä on kyse. Unkarilai sessa matematiikassa koroste taan sen sijaan ajattelua sekä käsitteiden avaamista kaikessa rauhassa leikinomaisesti, Lai vamaa selvittää. Positiivista mielikuvaa luomassa – Matematiikassa ei saa kiireh tiä. Opetuksessa pitää antaa ai kaa asioiden sisäistämiseen ja juuri konkreettisen toiminnan ja välineiden avulla lapsi oppii vai keita käsitteitä omaan tahtiinsa. Tällä tavoin pyrimme ennalta ehkäisemään oppimisvaikeuk sia. Tärkeää on myös opettajan tietoisuus siitä, kuinka lapsi ajat telee, Laivamaa kuvailee. Hankkeessa on alusta alkaen ollut mukana kuusi päiväkotia, viisi alakoulua ja yksi yläkoulu. Hanketyöryhmän puheen johtajan Riitta Härkösen mu kaan positiivisen mielikuvan syntyminen ja matemaattisen ajattelun herääminen varhai sessa vaiheessa on tärkeää. – Meillä päiväkodissa mate matiikka yhdistyy liikuntaan, leikkiin ja tehtäviin. Jos pelkän kirjan kanssa työskenneltäi siin, se rajoittaisi varmasti ym märrystä. Onkin hienoa huo mata lapsien oivaltaneen ettei matematiikka ole vain oppiai ne, vaan sitä löytyy kaikkialta arjesta, Kourulan päiväkodissa työskentelevä Härkönen sanoo. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät leikin varjolla Uudenlainen opetustyyli ei Lai vamaan mukaan kuitenkaan poikkea paljoa tavanomaisesta opetuksesta. Välineitä ei käytetä joka tunnilla, mutta ne helpotta vat matemaattisten käsitteiden ja solmukohtien avaamista. – Välineet auttavat ajattelu työssä ja niiden avulla mate matiikan opiskelu ei ole väkisin vääntämistä tai puurtamista. Ongelmanratkaisukyky kehit tyy tavallaan leikin varjolla, Laivamaa sanoo. Lisäksi uudenlaisesta opetuk sesta on ollut hyötyä maahan muuttajalapsille, sillä yhteisen kielen puuttuessa yhteisym märrys voi löytyä toiminnalli suuden avulla. – Alueemme kouluissa on lapsia, joiden suomen kielen taidot ovat vielä heikot, mutta he löytävät tekemisen riemun ja kavereiden kanssa olemisen matematiikan tunneilla, Här könen kertoo. Arjen matematiikka helpoksi Härkönen ja Laivamaa korosta vat, ettei alueella keskitytä pel kästään matematiikan opiske luun. Projektia ei ole markki noitu erillisenä juttuna, sillä toiminnallisen matematiikan opetuksen perusajatus kuu luu jo olemassa olevaan opetus suunnitelmaan. Matematiikkaa ei myöskään mitenkään tyrky tetä oppilaille. – Matematiikka on vain yksi toimialue, johon on satsattu ja yhtälailla muutkin oppiaineet ovat tärkeitä. Emme tosiaan kaan toimi tässä vain yhden asian puolesta, Härkönen puo lestaan vakuuttaa. Toiminnallisen matematii kan opetuksen tarkoituksena ei ole luoda oppilaista rakettitie teilijöitä. – Jos pienenä jo saisi ilon aiheita matematiikasta, niin positiivinen mielikuva säilyisi toivottavasti isompanakin. Ke nenkään ei välttämättä tarvit se mennä yliopistolle lukemaan matematiikkaa vaan riittää, että arkielämän matematiikka tun tuisi helpolta, Härkönen sanoo. Matematiikkahankkeen työ ryhmä tiedostaa, ettei kaikkea saada tehdyksi parissa vuodes sa vaan työ vaatii pitkäjäntei syyttä ja sitkeyttä. – Hetkessä ei tule valmista ja jalat pidämme maassa. Emme ryhdy mittaamaan, kuinka hy vin lapset pärjäävät matema tiikassa. Kyllä me tiedämme muutenkin olevamme hyvällä tiellä. Mitataan mieluummin sit ten siellä oppitunneilla, Lai vamaa hymyilee. Sammonlahden palvelualueen kouluissa ja päiväkodeissa on nelisen vuotta opeteltu matematiikkaa unkarilaisilla menetelmillä. Opetuksessa käytetään apuna erilaista välineistöä ja pelejä. Matemaattisia käsitteitä liitetään päiväkodeissa liikunnan ja leikin yhteyteen. Sammonlahden aluerehtorin Ville Laivamaan mukaan opetuksessa on pyritty välttämään välinekeskeisyyttä. Joitakin välineitä on kuitenkin hankittu. – Meillä on loogisia paloja, joiden avulla lajitellaan erimuotoisia geometrisiä kuvioita esimerkiksi värin tai muodon mukaan. Oleellisia apuvälineitä ovat unkarilaiset värisauvat, joiden mitta kasvaa sentin välein ja joilla pystytään opettamaan lähes kaikki keskeiset asiat, Laivamaa selventää. Luovuus on kaiken a ja o Kourulan päiväkodissa työskentelevä, matematiikkahanketyöryhmän puheenjohtaja Riitta Härkönen kehottaa katsomaan maailmaa matikkasilmälasien takaa, sillä hyvin monesta eri materiaalista, esimerkiksi munakennosta, voi keksiä välineistöä. – Itse löysin kauppareissulla timantteja, jotka oikeasti ovat puutarhan kelluvia koristekiviä. Toiminnassamme ne ovat luolissa olevia timantteja, joita dinosaurukset vartioivat. Lapsi saa numerokortin, jonka mukaan hän valitsee tietyn määrän dinosauruksia. Kaveri puolestaan saa laittaa luolaan timantteja esimerkiksi kaksi enemmän kuin dinoja. Lapset työskentelevät pareittain ja lopuksi kaikki saavat kertoa toisilleen omien luoliensa dinojen ja timanttien määrät. Näin lapset oppivat leikinomaisen toiminnan ohessa tekemään vertailua lukumäärien kanssa. – Olemme kiinnittäneet huomiota toimintaympäristöön niin, että se antaa mahdollisuuden omatoimiseenkin työskentelyyn ja leikkiin. Meillä on ruutulattiat numeroituna, niissä voi harjoitella vaikkapa lukujonotaitoja. Lapset hyppäävät niitä välillä annettujen ohjeiden mukaan. Joku voi sanoa ”hyppää joka toiselle” ja näin lapsi oppii käsitteen itse samalla liikkuen. Olemme pelanneet myös esimerkiksi Bingoa. Kerran laskeskelin, että Bingosta löytyy reilusti yli 20 matemaattista käsitettä, Härkönen sanoo. – Olen huomannut, että kun lapsilla on enemmän vapaata iltapäivisin, he pelaavat näitä samoja pelejä. On ollut kiva huomata, että muutamat vanhemmat ovat tukeneet lapsien ajattelua ostamalla hyväksi havaitut pelit kotiinsa, Härkönen iloitsee. Vanhemmatkin oppilaat huomioitu Vanhempia oppilaita dinotimantit ja hyppyleikit eivät ehkä kiehdo samalla tavalla kuin nuorempia. Vaikka matematiikkaprojektin painotus on juuri nuorimmissa oppilaissa, ei pidemmälle edenneitäkään ole unohdettu. – Vähän varttuneempia varten meillä on tietokoneohjelmia, joiden aiheet liittyvät matematiikan solmukohtiin. Lisäksi alueelle on ostettu alakouluja varten iPod-luokka. Pelit ja tietokoneohjelmat toimivat toisaalta hyvänä apuna tukea tarvitseville, mutta myös porkkanana nopeasti tehtävistä suoriutuville oppilaille, jotka aikaisemmin saivat palkakseen lisätehtäviä, Laivamaa kertoo. Sami Soljansaari ■ Myös pelit ja leikit auttavat oppimaan Alle kouluikäisten kanssa käytetään Riitta Härkösen mukaan paljon materiaalia, jota on luontaisesti leikeissä mukana. Myös lautapeleistä saadaan opetusvälineistöä. Riitta Härkönen Sami Soljansaari Värisauvoista dinosaurusten timantteihin Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 8 Sukututkijat etsivät juuriaan Mervi Palonen maakuntakirjaston mikrofilmeiltä "Carelicakokoelmaan kerätään muun muassa EteläKarjalaa kä sittelevää kirjallisuutta", kirjaston hoitaja Terttu Toivari kertoo. Niin lappeenrantalaiset kuin evakkokarjalaisetkin voivat selvitellä sukujuuriaan Lappeenrannan maakuntakirjaston mikrofilmi- ja mikrokorttitallenteista. Mikrofilmien lukulaitteen voi halutessaan varata etukäteen. Kirjastonhoitajat opastavat laitteen käytössä ja neuvovat mistä kirkonkirjoja löytyy. Kirjastonhoitaja Terttu Toivari noukkii suuresta mikrofilmi laatikosta kotelon, jonka kyl jessä lukee ”Pietarin Pyhän Marian seurakunta, rippikirjat 1841–1851”. – Nämä rippikirjat kuulu vat Lappeenrannan maakunta kirjaston Carelicakotiseutuko koelmaan, koska seurakunnan jäsenet olivat tuolloin kotoisin Inkeristä tai Viipurin läänistä, Toivari selittää. Kirjaston kotiseutukoko elmaan sisältyy ja kerätään ai neistoa EteläKarjalasta, luo vutetuilta Karjalan kannaksen alueilta – aina Kurkijoelta Suo menlahdelle asti – sekä Inkeris tä. Kokoelmaan kuuluvat muun muassa koko Carelicaalueen kirkonkirjat mikrofilmi tai mikrokorttitallenteina. – Jos sukujuuret johtavat jon nekin näiden seutujen ulko puolelle, voimme kaukolainata aineistoa muualta. Maakuntakirjastossa on kaksi mikrofilmien lukulaitetta erillisessä työhuoneessa, jossa voi kaikessa rauhassa paneutua aineistoihin. Kirjastonhoita ja neuvoo lukulaitteen käytössä ja opastaa, kuinka esimerkiksi kirkonkirjoja etsitään kokoel mista, mutta ei ryhdy pyynnös täkään tulkitsemaan vanho ja käsialoja tai edes sitä, kuinka esivanhempia filmeiltä etsitään. – Sukututkimuksen harras tajat hankkivat sellaiset taidot esimerkiksi sukututkimuskurs seilta. Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys puoles taan kokoaa paikallisia harras tajia yhteen ja yhdistykseltä saa myös neuvoja, jos eksyy reitiltä, Terttu Toivari vinkkaa. Vanhojen käsialojen tulkitseminen taidoista tärkein Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Lea Rinne muistuttaa, että muilta sukututkijoilta saadut ja varsinkin netistä löytyneet tiedot kannattaa aina tarkistaa alkuperäisistä lähteistä. – Kun itse ryhdyin selvitte lemään oman sukuni juuria, huomasin, että aiemmissa tut kimuksissa äitini suvulle oli löydetty väärät esivanhemmat, Lea Rinne kertoo. Hänen mielestään aloittelijan olisi hyvä ennen työhön tart tumista käydä sukututkimus kurssi, jotta välttäisi pahimmat karikot. 1800luvun loppupuo lelle asti Suomen asiakirjat kir joitettiin ruotsiksi, ja käsialat ovat muuntuneet ajan mukana. – Tärkein taito on opetel la tulkitsemaan vanhoja kä sialoja. Ruotsin sanat löyty vät onneksi sanakirjois ta, mutta ensin pitää tietää, mitä sieltä etsii. Kirjaimet on opeteltava samaan tapaan kuin alakoulussa opetellaan lu kemaan, Lea Rinne vertaa. Hän kertoo esimerkkinä eräässä PohjoisPohjanmaan paikallishistoriassa esiintyvän virheen, joka johtuu tutkijan huonosta lukutaidosta. – Tutkija kirjoittaa, että jon kun uudisasukkaan nimi oli Ja limpi. Sellaista nimeähän ei ole olemassakaan, vaan pitäisi olla Ihalempi. Tuo virhe on ja pysyy siellä kirjassa ja muut tutkijat kopioivat väärää nimeä omiin tutkimuksiinsa. Herää epäilys, että onkohan kirjan kirjoittaja lukenut muutkaan asutushisto riassa esiintyvät nimet oikein, Rinne pohtii. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Johtolankoja suvun vanhimmilta, perheraamatuista ja hautakivistä – Perheraamatuista löytyy syn tymäpäiviä, vihkimisiä ja kuolinaikoja, joista on apua, kun etsii tietoja esimerkik si maakuntakirjaston Carelica kokoelmaan mikrofilmatuista kirkonkirjoista. Syntymä ja kuolinvuosia löytyy vanhoista hautakivistä ja perunkirjoista. Suvun vanhimpia kannattaa haastatella, Lea Rinne opastaa. Lappeenrannan seudun su kututkimusyhdistykseltä saa neuvoja, vaikka ei olisikaan yh distyksen jäsen. Yhdistys järjestää syyskuun ja huhtikuun välisenä aikana kuukausitapaamisia, johon ovat kaikki sukututkimuksesta kiinnostuneet tervetulleita. Ohjeita voi kysyä yhdistyksen puheenjohtajalta ja sihteeriltä myös sähköpostitse. Lisätietoja www.sukututkijatlpr.fi Ote Lappeen seurakunnan syntynei den luettelosta vuodelta 1763. 9 ”Täytyy olla innostunut, ei tätä muuten ehdi” ”Kun istahdan tähän lukulaitteen äärelle, monta tuntia kuluu huomaamatta”, Pia Poutanen kertoo. pia poutasen sukujuuret löytyivät Lappeen Laihalasta Sukujuurien etsimisen palo syt tyi pari vuotta sitten, kun Pia Poutanen mietti, mistä äidin isomummo olikaan lähtöisin. – Ennakkotietoja kyselin äi diltäni ja sain johtolangak si syntymävuoden. Sukujuuret löytyivät Lappeen Laihalasta, Muston kylältä. Innostavinta sukututkimuksessa on etsimi nen ja lopulta löytämisen rie mu. Ihan niin kuin muillakin aarteenetsijöillä, Pia Poutanen naurahtaa. Pursuavasta innostukses ta huolimatta hän opiskeli ensin sukututkimuksen saloja kansa laisopiston kursseilla ennen kuin ryhtyi etsimään mikrokorteista syntyneitä, ripille päässeitä, nai misiin menneitä, muualle muut taneita ja kuolleita sukulaisiaan. Alkuun pääseminen ensimmäinen kynnys – Ensimmäinen kynnys oli al kuun pääseminen. Summamu tikassa ja pelkästään netin va rassa joutuu helposti harhaan. Suosittelen kurssin käymistä muillekin tai ainakin olisi hyvä selvittää jonkun kokeneen su kututkijan kanssa, mistä ai Mervi Palonen Vaikka helle helottaisi ja lomapäivät hupenevat, Pia Poutanen lähtee Taipalsaaren järvimaisemien keskeltä Lappeenrannan maakuntakirjastoon mikrokortteja selaamaan. Poutasen teini-ikäiset pojat huikkaavat perään, että äiti menee taas mummoja etsimään. neistoja etsitään ja miten ede tään. Netti oli minulle oiva apu esimerkiksi, kun perehdyin vanhoihin käsialoihin. Yksinään touhutessa voi myös säikähtää sukuhaarojen polveilua ja aina vain lisäänty vää työmäärää. – Tähän menee valtavasti ai kaa. Itse olen tallentanut jo 5000 sukulaisen tiedot tietokoneohjel maan, jonka avulla lopulta teen aineistostani kirjan. Täytyy olla innostunut, ei tätä muuten ehdi. Kun istahdan tähän lukulaitteen äärelle, monta tuntia kuluu huo maamatta, Poutanen kertoo. Äidin isomummosta tut kimus eteni isänpuoleista su kuhaaraa taaksepäin, kun nes löytyi vuonna 1700 syn tynyt Matti Musto. Vielä varhaisempiakin esiisiä voi si löytyä, mutta samalla etsi minen muuttuisi koko ajan työläämmäksi ja vaikea selkoisemmaksi. – Valitsin Matin esiisäksi ja käänsin taas suunnan kohti tätä päivää. Etsin Matin lapset ja heidän lapsensa ja taas hei dän lapsensa, kunnes tulin ta kaisin 1900luvun alkupuolel le, jonka jälkeen mikrokortti en aineisto loppuu. Viimeiset 100 vuotta löytyvät maksullisi na kirkkoherranvirastoista, Pia Poutanen selvittää. Hän lupaa, että sukututkimus muuttuu aina vain kiinnosta vammaksi, mitä lähemmäs ny kyhetkeä pääsee ja löytää uusia sukulaisia. – Vuosisatojen kulu essa sukulaisiani on muuttanut esimerkiksi Viipuriin ja Säkki järvelle, mutta yllätyin, kun löy sin heitä myös Taipalsaarelta. Mervi Palonen ■ irteä JOpO-ohjaaja auttaa nuoria kä p n u l u ymään peru n ko a l skoulun ajallaan a s rit u a L Sami Soljansaa ri voi löytyä myös kesätöitä, Hämäläinen jatkaa. Lauritsalan koulun joustavan perusopetuksen JOPOohjaaja Titta Hämäläinen kuvailee itseään rehelliseksi ja avoimeksi, mutta osaa tiukan paikan tullen komentaakin. Hän tukee nuoria varsinaisessa opiskelussa, mutta on samalla kuin isosisko, jolle voi tulla juttelemaan kaikenlaisista ongelmistaan. Joustavan perusopetuksen luokan oppilaat suorittavat peruskoulun yläluokat koulunkäyntivaikeuksiensa takia työelämäpainotteisesti ja toiminnallisesti. JOPOluokkien opiskeluun kuuluu työpaikka- ja pienryhmä- opiskelua sekä leirikouluja. – Opiskelussa käytetään erilaisia toimintamalleja, joilla tuetaan yksilöä henkilökohtaisesti. Esimerkiksi pienryhmäopiskelussa oppilas saa heti apua ja tukea vaikeuksiinsa. Ja totta kai pienessä ryhmässä pystymme selvittämään mahdolliset riitatilanteetkin helpommin ja samalla kehittämään nuoren elämänhallintaa, Hämäläinen kertoo. – Myös työharjoittelu motivoi nuoria. Jos nuori innostuu työstä, hän yrittää opiskella entistä paremmin, jotta pääsisi saman alan ammatilliseen koulutukseen. Harjoittelupaikasta Oppilaan tukena – koulussa ja vapaaajalla JOPO-tiimiin kuuluu erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja ja JOPO-ohjaaja. Hämäläisen tehtäviin kuuluu muun muassa työpaikkajaksojen järjestely. – Etsin harjoittelupaikkoja, verkostoidun ja yritän löytää yhteistyökumppaneita, jotka ottaisivat jopolaisia töihin toistuvasti. Yhdessä opettajan ja koulunkäyntiavustajan kanssa laadimme työpaikkaopiskelutehtävät, Hämäläinen selvittää. Hän tukee nuoria varsinaisessa opiskelussa, mutta kannustaa myös vapaa-ajan harrastuksiin ja luo ryhmähenkeä leirikouluissa. – Tuen esimerkiksi nuoria, jotka ilman tukiverkostoa olisivat vaarassa syrjäytyä peruskoulun jälkeen. Etsimme yhdessä muun muassa jatkoopiskeluvaihtoehtoja. Käymme oppilaiden kanssa myös yritysvierailuilla ja kouluissa tutustumassa eri aloihin, Hä- mäläinen kertoo. – Oppilaat voivat tulla juttelemaan oikeastaan mistä vaan, joten olen tavallaan kuin isosisko. Työskentelen koulun lisäksi nuorisotiloilla. Varsinkin tytöt juttelevat minulle kaikenlaisista ongelmistaan, joista ei välttämättä halua tai uskalla puhua vanhempien kanssa. Olen nen ja avoin. Nuoret aistivat heti, jos yrität esittää jotain, mitä et ole. Silloin menettää luottamuksenkin. Nauran myös paljon itselleni ja olen aina sanonut, että jos et pysty nauramaan itsellesi, niin et voi nauraa muullekaan. Mutta tarpeen vaatiessa olen kova komentamaan, ”Etsin harjoittelupaikkoja, verkostoidun ja yritän löytää yhteistyökumppaneita, jotka ottaisivat jopolaisia töihin toistuvasti.” yrittänyt myös kannustaa nuoria terveellisille elämäntavoille. Rehellisyydellä yhteys nuoriin Pirteä ja iloinen JOPO-ohjaaja tietää, kuinka nuorten kanssa työskentely onnistuu parhaiten. – Tärkeää on, että osaa laskeutua nuoren tasolle eikä aliarvioi hänen ongelmiaan. Samalla on kuitenkin oltava turvallinen aikuinen. Hämäläisen mukaan myös luonteella on merkitystä työn onnistumisessa. – Olen luonteeltani rehelli- Hämäläinen sanoo ensin vakavasti ja repeää hetken päästä jälleen nauruun. JOPO-ohjaaja on tärkeä tukihenkilö koulunkäyntivaikeuksista kärsivälle nuorelle, mutta työ antaa paljon myös itse ohjaajalle. – Ohjaajallekin on palkitsevaa, kun oppilas saa päättötodistuksensa ajoissa. On myös upeaa huomata, että nuori ottaa vastuun itsestään ja tulevaisuudestaan eikä lannistu vastoinkäymisistä. ■ Sami Soljansaari Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 10 a, atult juu A hmän u s n mine esr y Vuole iltakin Ilv sti. u m tava kuten psilta tai a l Aatun, Josen ja Joon an mielestä eväiden syönti on metsä retkien kohokohta. Aatu kokeilee suurentavaa ötökkäpurkkia, jolla on tarkkailtu esimerkiksi muurahaisia. Hämä häkki ei kuitenkaan ole oikea. Karhuvuoren päiväkodin eskarilaiset tutkivat luontoa ja leikkivät metsässä – Metsäretket jäivät parhaiten mieleen, erityisesti kun raken nettiin majoja Oravametsään. Löydettiin majaan vähän tiili äkin, kertoo keväällä esikou lun päättänyt ja elokuussa eka luokan aloittanut Jose Näkki. Aatu Saikon muistiin ovat eskarivuodesta mukavimpina jääneet hiihtäminen ja mäen lasku. – Metsässä oli hyviä mäkiä ja pururataa myöten oli kiva hiih tää, Aatu kertoo. Joona Hirvimäen mielestä kiinnostavinta olivat eskaritehtävät. – Kun ollaan paljon ulkona, kirjojen ja vihkojen tehtävät ovat erilaisia ja kiinnostavia, naurahtaa lastentarhanopettaja Ulla Käkelä, jonka Ilvesryh mässä Karhuvuoren päivä kodissa pojat esiopetusvuoden viettivät. Tältä pohjalta on hyvä aloittaa koulunkäynti. ilvesryhmäläiset luonnossa kuin kotonaan Ilves on luontopainotteinen esi opetusryhmä, joka on toiminut Karhuvuoren päiväkodissa elo kuusta 2008 lähtien. Luonto painotteisuuden taustalla ovat alun perin Ruotsissa kehitetyt Luonnossa kotonaan pedago giikka ja Metsämörritoiminta. Ulla Käkelä on perehtynyt nii hin Suomen Ladun järjestämil lä kursseilla ja erilaisilla opin tomatkoilla. – Olin esimerkiksi viime tal vena opintomatkalla Tukhol massa Mullebopäiväkodissa, joka sijaitsi lähellä keskustaa, Mari Ilvonen Lappeenrannassa siirrytään keskitettyyn jätteenkuljetukseen 1.3.2012 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI mutta pihalla oli laavu ja ka nala. Lapset saivat hoitaa ka noja, päiväkoti taas sai tuoreita munia. Ulla Käkelä kertoo aina ol leensa luontoihminen ja har rastaneensa melomista ja pur jehtimista. – Kun Karhuvuoren päivä kotiin tullessani sain mahdol lisuuden lähteä vetämään luon topainotteista esiopetusta, olin tosi innostunut. Sama innostus jatkuu edelleen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on Lappeenrannan kaupungin toimeksiantona kilpailuttanut keskitetysti Lappeenrannan asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetukset. Keskitettyyn jätteenkuljetusjärjestelmään siirrytään 1.3.2012. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa jatkossa kaikki jätteenkuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun ja neuvonnan. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi hoitaa edelleen jätehuollon viranomais- ja valvontatehtäviä. Kustannus- ja ympäristösäästöjä Lappeenrannan kaupunki on jaettu yhteensä viiteen maantieteelliseen kuljetusalueeseen, joihin jokaiseen valittiin kesäkuussa 2011 julkisen tarjouskilpailun perusteella edullisimmat jätteenkuljetusurakoitsijat kuiva- ja biojätteiden kuljetukseen. Keskitetyssä järjestelmässä jäteautojen reitit voidaan muodostaa alueiltaan mahdollisimman tehokkaiksi niin, että ajokilometrejä säästyy, jolloin päästöt ympäristöön pienenevät ja raskaan kaluston liikennöinti asutusalueilla vähenee. Kuljetusurakoiden tarjoukset olivat odotusten mukaisia, joten myös asukkaiden jätemaksut pienenevät nykyisestä. Lappeenrannan kaupunki päättää loppuvuodesta asukkaiden jätetaksoista. Metsä auttaa lasten oppimisvaikeuksiinkin Luontopainotteisen esiopetuk sen tavoitteita ovat luonnon kunnioittamisen, jokamiehen oikeuksien ja kierrätyksen li säksi monelle lapselle jo vähän vieras metsässä viihtyminen ja leikkiminen sekä tavallisten puiden, kasvien ja eläinten tun nistaminen. – Olemme huomanneet, että elokuussa Ilvesryhmään tule vat lapset kaatuilevat metsässä Kuljetusurakat jakautuvat alueittain seuraavasti jätteenkuljetusliikkeille ■ Lappeenrannan keskusta ja kaupungin pohjoisosa: Jätehuolto Laine Ay ■ Lauritsalan alue sekä Joutsenon alue: Lassila & Tikanoja Oyj ■ Lappeenrannan eteläosa ja Ylämaan alue sekä Lappeenrannan länsiosa ja Lemi: Sita Finland Oy Asiakastiedot tarkistetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto lähestyy jätteenkuljetusasiakkaita ja kiinteistönomistajia syksyn ja talven aikana kirjeitse asiakastietojen tarkistamiseksi. Asiakkaita pyydetään korjaamaan vanhentuneet tai virheelliset rekisteritiedot, jotta keskitetty jätteenkuljetus lähtisi mahdollisimman sujuvasti liikkeelle ensi maaliskuussa. Siirtymävaiheessa maaliskuun aikana jäteastioiden tyhjennyksissä voi olla jonkin verran häiriöitä, koska kuljetusreitit ja rytmitykset muodostetaan kokonaan uudestaan. Jäteastioiden tyhjennysvälit voivat olla ensimmäisten tyhjennysten yhteydessä normaalia pidempiä tai lyhyempiä, mutta tilanne normalisoituu muutaman viikon kuluessa. Metsä ret rauha killä on m ukava ssa, m u le lu o nn on as tta tärkeää ikkiä kaike i ssa o o it n my a: ka nistam ista se svien ja elä ös oppia kä lu inte ja kie onnonsuo n tun rrätys j e lu a tä. koko ajan, mutta jo kuu kauden kuluttua he ovat oppineet hallitsemaan kehonsa ja liikkeensä metsän epätasaisella alus talla, Ulla Käkelä hy myilee. Hän kertoo ko kemuksesta, että metsän mahdollistama moni puolinen liikkuminen on vaikuttanut tavattoman tuloksekkaasti – ehkä yl lättäenkin – myös oppi misen ongelmiin. – Moni lapsi, jolla on ollut oppimisvaikeuksia, on ke hittynyt paljon metsä retkien ja leikkien an Kaisu Lahikainen 11 siosta. Samoin metsässä opitaan luonnostaan yh teistyötä ja yhteenkuulu vuutta. Metsässä ei synny riitaa, vaan lapset ryhty vät omaaloitteisesti toi mimaan yhdessä esimer kiksi raahatessaan isoja puita majarakennelmiin sa. Ulla Käkelä sanookin, että Ilvesryhmän metsä leikeissä arat rohkaistu vat ja ylivilkkaat rauhoit tuvat. – Metsässä ei ole ahtaut ta eikä melua. Retkemme ovat kiireettömiä, ja lap silla on aikaa leikkiä. Jätehuoltopalvelut yhdeltä luukulta 1.3.2011 jälkeen lappeenrantalaisten jätehuoltopalvelut hoituvat Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalvelun välityksellä. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa jätteenkuljetuksiin, vastaanottopalveluihin ja lajitteluun liittyvän asiakaspalvelun ja neuvonnan. Ajankohtaisia jätehuoltoasioita, vastaanottopalvelut ja lajitteluun liittyvää tietoa löytyy myös Internetsivuilta www.ekjh.fi. Lisätiedot Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 [email protected] www.ekjh.fi tikkupullan paistosta metsämatematiikkaan Ilvesryhmäläiset retkeilevät esiopetusvuoden aikana kolmena aamupäivänä päiväkodin lähimetsissä. Retken aluksi kokoonnutaan päiväkodin pihan kotaan ja tehdään pikkutulet. Siinä voidaan paistaa tikkupullaa tai makkaraa, usein lauletaan ja jutellaan luonnon asioista. Metsäretkien aikana katsellaan luonnon ilmiöitä suurennuslasilla tai luupilla, leikitään ja harjoitetaan esimerkiksi matematiikkaa luonnossa. Ulla Käkelä kehottaa lapsia hakemaan metsästä vaikkapa pyöreän, soikean, litteän, pitkän tai lyhyen esineen. Oksat, kävyt, neulaset, puolukan- tai mustikanlehdet toimivat hyvinä havainnollistajina. Samalla voidaan leikkiä muisti- tai rytmileikkejä tai pohtia, miten eri marjojen lehdet eroavat toisistaan. – Jokaiseen metsäretkeen kuuluu eväiden syönti, ja lapsilla on kerran viikossa repussa kotoa tuodut pikkueväät. Muina päivinä otetaan tuorepala ja juoma päiväkodista. Eväillä aloitetaan, jotta sitten jää aikaa leikkimiseen, Ulla Käkelä selvittää. Karhuvuoren päiväkodin lähimetsät eivät ole suurensuuria, mutta niistä löytyy omia piirteitään ja kaikilla on omat nimet. Yksi parhaista on Oravametsä, joka on saanut nimensä sinne haudatusta kuolleesta oravasta. – Tutkimme luontoa myös tältä kannalta. Jos löydämme kuolleen oravan tai vaikka lepakon, katselemme sitä ja keskustelem- me asiasta. Lopuksi hautaamme eläimen ja kerromme tarinaa edelleen uusillekin lapsille. Mitä ilves-ryhmä tekee huonoilla ilmoilla? – Ei meillä oikeastaan ole ollut huonoja ilmoja, Ulla Käkelä naurahtaa. Lasten vanhempien kanssa on alun perin sovittu eri säihin sopivasta pukeutumisesta. – Metsässähän on harvoin kova tuuli, siellä ei ole loskaa eikä liukkautta. Oikein kovalla pakkasella emme lähde retkelle, mutta muut säät eivät meitä estä. Talvisaikaan ilvesläiset luistelevat ja hiihtävät metsäpäivinä Suomen Ladun Muumi-hiihtokoulun mukaan. Käden taidot ovat vahvasti mukana. Kun metsästä kerätään sieniä, niitä voidaan paistaa kodassa. Usein leivotaan. Kerran viikossa paneudutaan eskarikirjatehtäviin ja samoin kerran viikossa pidetään musiikkihetki naapuriryhmän kanssa. Lisäksi tehdään retkiä kirjastoon, teatteriin, uimahalliin, Linnoitukseen. – Ryhmä on hiukan tavallisia päiväkotiryhmiä pienempi, 15 lasta, joten mahdumme mukavasti pikkubussiin. Luontopainotteisuus on turvallista seikkailua Ilves-ryhmän metsäretket tuntuvat sellaisilta kuin lasten elämä oli ”ennen vanhaan”: käpylehmät ja kaarnaveneet ovat näille eskarilaisille tuttuja. Kiipeilyt, ojaleikit ja muut seikkailut kohdataan kuitenkin aikuisen turvallisessa ohjauksessa. Ryhmän retkillä on aina Ulla Käkelän lisäksi mukana päiväkodin lastenhoitaja. – Ikinä ei ole tapahtunut mitään onnettomuuksia. Vaikka laastarit ovat aina mukana, niitä ei ole tarvittu. Lasten myötä vanhemmatkin ovat tulleet uudelleen tutuiksi luonnon kanssa. Onpa jokunen eskarilainen komentanut äidin tai isän kanssaan hiihtoretkelle. Jos jollakulla on ollut ennakkoluuloja ryhmän toimintaa kohtaan, ne ovat vuoden aikana karisseet. – Ilvesryhmäläisten pikkusiskot ja -veljet ovat itse ilmoittaneet jo hyvissä ajoin tulevansa Ilves-eskariin, niin kiehtovalta ja kiinnostavalta on isosisarusten eskari vaikuttanut, Ulla Käkelä kertoo hymyillen. ■ Kaisu Lahikainen Ilves-ryhmän lapset osallistuivat Saimaan mediakeskuksen lasten työpajaan – Mediaa Mollan kanssa – toukokuussa 2011. Työpajassa lapset kuvasivat metsässä heitä kiinnostavia kohteita. Valokuvista tehty kuvatarina on nähtävissä osoitteessa www.molla.ejuttu.fi nelilokerokeräyksestä joudutaan luopumaan ekopisteverkostoa kehitetään lähivuosina – jätteiden hyötykäyttöä lisätään Lappeenrannan Karhuvuoren, Hiessillan, Lavolan, Ruoholammen, Skinnarilan, Sammonlahden, Kourulan ja Kivisalmen asutusalueilla käytäntönä olleesta nelilokerokeräyksestä joudutaan valitettavasti luopumaan keskitetyn jätteenkuljetusjärjestelmän myötä. Jätehuollon palvelutason määrittelyn periaatteena on ollut kuntalaisten tasavertainen kohtelu, eikä nelilokerokeräyksen järjestäminen koko Lappeenrannan kaupungin alueelle olisi ollut kustannussyistä tai ympäristön kannalta järkevää. Myöskään julkisten hankintojen vapaan kilpailun periaatteet eivät olisi täyttyneet, sillä nelilokeropalvelua tarjoaa Suomessa ainoastaan yksi jätteenkuljetusliike. Lisäksi uuteen jätelakiin (voimaan 1.5.2012) on myös entistä tarkemmin kirjattu asukkaiden jätehuollon järjestämisen vastuista, jolloin yksityisen palveluntuottajan järjestämä pakkausjätteiden keräys asuinkiinteistöiltä ei enää tulevaisuudessa ole nykyiseen tapaan mahdollista. Etelä-Karjalan Jätehuollon omistajakuntien kanssa sopiman strategian mukaisesti koko maakunnan ekopisteverkosto uudistetaan lähivuosien aikana. Keräyspisteet pyritään sijoittamaan asutusalueille keskeisille paikoille asukkaiden normaaleiden kulkureittien äärelle ja esimerkiksi kauppojen pihoille. Kaikkiin uusiin keräyspisteisiin tulee keräysastiat lasille, metallille ja kartongille sekä tuottajayhteisön keräämälle paperille. Keräysvälineet vaihdetaan nykyaikaisiin syväkeräysastioihin aina kuin mahdollista, jolloin saadaan säästöjä hyötyjätteiden kuljetuksissa. Parhaillaan neuvotellaan kuivajätteen energiahyötykäyttömahdollisuuksista sellaisten voimalaitosten kanssa, jotka voivat käyttää jätemateriaalia polttoaineena prosessissa. Lähimmät tällaiset voimalaitokset sijaitsevat tällä hetkellä Kotkassa ja Riihimäellä. Tavoitteena on, että vuonna 2013 eteläkarjalaisten asukkaiden kuivajätteet käytettäisiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa nykyisen Kukkuroinmäen jätekeskuksen kaatopaikalle sijoittamisen sijaan. Lähimmät tällaiset voimalaitokset sijaitsevat Kotkassa ja Riihimäellä. Maakunnan jätestrategian suunnittelun työkaluna on käytetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvitystä eri kotitalousjätejakeiden keräyksen, kuljetuksen ja hyötykäytön ympäristövaikutuksista. ■ Mari Ilvonen Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 12 Vanhempien tuki ja esimerkki tie nuoren päihteettömyyteen – Kouluterveyskyselyiden kysy myksen ”Olen ollut tosi huma lassa” tulokset ovat tulleet joka vuosi alaspäin lukuun ottamatta viimeisiä kyselyjä. Suurin osa nuorista on raittiita ja mieles täni he ovat tehneet kuivilla py symisestä tietoisen päätöksen, Marita Räsänen iloitsee. Vaikka päihdekielteisyyden kehitys on ollut parempaan suuntaan, koululääkäri on huo lissaan niistä alaikäisistä, jotka käyttävät. – Nuorten käyttämät alko holimäärät ovat tosi suuria. Ai kuinen olisi aivan kaatokännis sä semmoisista määristä. Toi nen huolestuttava trendi on kannabismyönteisyys. Varsin kin netissä on paljon infoa, ettei se ole huume eikä vaarallista. Erityisen huolestuttavan kanna biksesta tekee se, että sitä voi käyttää pitkäänkin eikä kukaan huomaa, Räsänen kertoo. Suomalaisnuoret kehuskelevat kännikokemuksillaan EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiirin raittiustoimistossa työskentelevän ehkäisevän päihdetyön suunnittelijan Ulla Saikon mukaan myös suoma lainen päihdekulttuuri huoles tuttaa. – Suomessa kehuskellaan ja muistellaan edellisen päivän kännäyksiä, mutta esimerkiksi Turkissa kännäys koetaan hy vin nolona juttuna jälkeenpäin. Kulttuureissa on siis eroa ja tämä meidän meininki on huo lestuttavaa, Saikko päivittelee. 19vuotias lappeenrantalainen Assi Piironen allekirjoittaa Sai kon näkemyksen retostelevasta päihdekulttuurista. – Loppupeleissä ei käytön suhteen taida olla eroa niin hir veästi eri maiden välillä, mutta meillä kuuluu kyllä asiaan tämä jälkeenpäin pröystäily. Monesti tarinat alkavat sillä, että muis tatko ne ja ne bileet ja kun olin aivan hirveässä kännissä, Piiro nen sanoo. Vanhempien ja nuoren välinen vuorovaikutus tärkeää Millä tavoin alaikäisten päih teiden käyttöä voitaisiin sitten ennaltaehkäistä? Räsäsen mu kaan päihteiden käytön aloitta misen taustalla voivat olla pik kuhiljaa kasaantuneet ongel mat: kaverisuhteiden pulmat, koulukiusaaminen, perhe ongelmat tai vaikkapa oppimis vaikeudet. Vanhempien tuki on siis tärkeää. – Vanhempien pitäisi miettiä, miten nuoren itsetuntoa sai si vahvistettua pitkin matkaa. Kehujen ja kannustuksen ohel la tärkeää on myös nuoren ja vanhempien välinen luottamus. Puhutaan suoraan ja rehellises ti nuorelle ja ylläpidetään hyvää suhdetta. Ei voi myöskään lii kaa korostaa, että vanhemman tehtävä on rakastaa ja hyväk syä lapsi hänen töppäyksistään huolimatta. Nuori ei tarvit se mitään ihmeäitiä tai ihmei sää, kunhan vanhemmat olisi vat vain riittävästi läsnä, Räsä nen listaa. Myös Saikko liputtaa van hempien ja nuoren aidon vuo rovaikutuksen puolesta. – Van hempien pitäisi seurata nuorta ja pysytellä tärkeinä ihmisinä hänen elämässään. Rajojen ja tuen tarjoaminen on tärke ää. Lisäksi kannattaa tarpeek si varhaisessa vaiheessa käy dä keskustelua päihdeasioista, Saikko opastaa. Vanhempien esimerkki vaikuttaa Koululääkäri Marita Räsänen neuvoo vanhempia hoitamaan hyvin itseään ja lähisuhteitaan, sillä lapsille ja nuorille teot ja esimerkki merkitsevät enem män kuin sanat. Hän painot taa, että vanhempien pitäisi miettiä omaa alkoholinkäyttöään: onko esimerkiksi oma käyttö hallinnassa, onko humalassa lapsen tai nuoren nähden ja tie tääkö itse suurkulutuksen rajat? Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI – Suuri ja hyvin yleinen har haluulo on, että jos kotona saa maistaa alkoholia, se jotenkin estäisi nuorta kokeilemasta tai käyttämästä. Päinvastoin, se on epäsuora viesti nuorelle al koholinkäytön hyväksynnästä, Räsänen sanoo. Kurin ja rajojen kultainen keskitie Sopivien rajojen ja kurin aset taminen on välillä vaikeaa. Lii an tiukka tai liian löysä kuri ei Assi Piirosen mukaan toimi. – Totaalilakeja pitäisi välttää, sillä niillä ei luultavasti saavu teta toivottua vaikutusta. Nuo ren kanssa kannattaa keskus tella vakavasti, miten alkoholia voi käyttää fiksusti aikuisena. päihdevalistus avainasemassa Vanhempien tuen ja neuvojen ohella koulussa tehtävä päihdevalistus on avainasemassa. Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin raittiustoimi on koordinoinut ja toteuttanut Valitsen itse -päihdekasvatusohjelmaa yhteistyössä Elämäni Sankari ry:n kanssa vuodesta 2005 alkaen. Päihdekasvatusohjelmaan liittyvät päihdeoppitunnit ja liikunnalliset tapahtumat nuorille sekä vanhempainillat. Tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten kielteistä asennoitumista päihteisiin, edistää terveyskäyttäytymistä, lisätä nuorten päivittäistä liikuntaa, tukea vanhempia kasvatustehtävässä sekä koulujen terveystiedon opetusta. – Oleellista on vuorovaikutus nuorten kanssa. Päihdevalistustyössä, kuten näillä päihdeoppitunneilla on myös hyvin tärkeää, että työtä tehdään pitkäjänteisesti ja säännöllisesti, koulujen päihdekasvatustyössä mukana ollut ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Ulla Saikko mainitsee. – Omilta kouluajoilta muistan sen, että päihdevalistusjutut olivat aina aikamoista sanahelinää, sillä siellä esimerkiksi kerrottiin 20 erilaista dioksidimyrkkyä, jota tupakka sisältää. Ei sellainen jää mieleen. Päihteidenkäytön kokemuksista kertovat henkilöt voisivat toimia hyvin ja lisäksi kaipaisin paikalle enemmän nuorisotyöntekijöitä, jotka ovat Samalla olisi kerrottava, että esimerkiksi ihmissuhteet voivat mennä pilalle liiallisen alkoho linkäytön seurauksena tai joku voi kuvata nolon videon, kun on itse ympäripäissään, Piiro nen kertoo. Koululääkäri Marita Räsä sen mielestä vanhempien pitää toisaalta selkeästi ja tiukasti il moittaa säännöistä, mutta hän kin kaipaa vanhemmilta myös armollisuutta. – Jos nuori on kerran töpän nyt niin keskustellaan asia läpi yhdessä. Aikuinen sanoo, mikä on oikein ja antaa johdonmu kaiset säännöt seurauksineen, mutta rangaistuksien pitäisi olla suhteellisia. Ei ole mieles täni oikein, että kertakokeilus ta saa vuoden kotiarestia, Räsä nen sanoo. Armollinen pitäisi Räsäsen mukaan olla myös itselleen, sil lä murrosikäisen lapsen van hempana tulee tilanteita, kun on neuvottomampi kuin kos kaan ennen. – Murrosikä on täysin uusi tilanne myös vanhemmalle. Harvoin siitä puhutaan, mut ta myös vanhempien kannattaa tarpeen vaatiessa kysyä neu voa esimerkiksi terveydenhoi tajalta. Toivotonta tapausta ei ole olemassa, vaan aina löytyy jokin keino ratkaista pulmia. Nuorissa on sellaista rohkeutta ja voimaa, jonka ansiosta pie nellä avulla ja tuella voi saada nopeastikin suuntaa korjattua, Räsänen rohkaisee. 19vuotias Assi Piironen toivoo Lappeenrantaan lisää nuorille suunnattuja, päihteettömyyteen kan nustavia tapahtumia. Sauli Purhonen Murrosikäisen nuoren elämään kuuluvat eri rajojen kokeilut ja aikuisten elämään tutustuminen, toteaa Sammonlahden terveyskeskuksen koululääkäri Marita Räsänen. Hän korostaa, etteivät päihteet, kuten alkoholi, kuulu alle 18-vuotiaiden elämään. Jotkut alaikäiset kuitenkin koettelevat vanhempiensa hermoja päihdekokeiluillaan, ja julkisilla paikoilla juopottelevat nuoret aiheuttavat paheksuntaa. Tilanne on kuitenkin parantunut kymmenen vuoden aikana. olleet tekemisissä päihteitä käyttävien nuorien kanssa, 19-vuotias lappeenrantalainen Assi Piironen puolestaan sanoo. Lisää päihteettömyyteen kannustavaa toimintaa nuorille! Niin koululääkäri Marita Räsänen, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Ulla Saikko kuin Assi Piironenkin toivovat lisää päihteettömyyteen kannustavia tapahtumia ja toimintaa Lappeenrantaan. Piirosen mukaan lappeenrantalaisnuorien keskuudessa yleinen mielipide on se, että alaikäisille suunnattuja tapahtumia ja toimintaa on liian vähän. Hänen mielestään Kaamospuhalluksen tapaisia ja nuorten harrastuksiin liittyviä tapahtumia pitäisi järjestää lisää. Saikko puolestaan toivoo, että esimerkiksi yökerhoissa esiintyviä artisteja saataisiin keikkailemaan alaikäisillekin. Hän myös esittää, että Lappeen- rantaan saataisiin lisää yökahvilatoimintaa. – Monarilla on jo nykyään yökahvilatoimintaa, mutta olisi hienoa, jos vaikkapa Coffee House tai joku sen tyylinen kahvila olisi auki yöllä alle 18-vuotiaille kokeiluluontoisesti, Saikko ehdottaa. Piironen innostuu myös ajatuksesta, jossa tuttu hengailupaikka olisi nuorille auki myös yöllä. – Yökahvila olisi todella mahtava idea, sillä nuoret eivät kuitenkaan aina noudata nukkumaanmenoaikoja, Piironen sanoo pilke silmäkulmassa. Koululääkäri Marita Räsäsen mukaan päihteettömyyteen kannustavan, nuorille suunnatun toiminnan pitäisi lähteä yhteistyön pohjalta. – Nuorten valintoihin voi vaikuttaa parhaiten keskustelemalla heidän kanssaan rehellisesti ja aliarvioimatta. Olisi hyvä, jos tällainen vuorovaikutus toimisi myös tapahtumien suunnittelussa ja nuoret saisivat äänensä kuuluviin, Räsänen toivoo. Sami Soljansaari ■ Sami Soljansaari 13 Lönnrotin koulun viidesluokkalaiset Veera Myyryläinen ja Pinja Ruuth ihastelemassa sirkusaiheista hiekkaarkkitehtuuria. Tyttöjen luokka oli mukana suunnittelemassa Lappeenrannan kesän 2011 Hiekkalinnaa. Opetussuunnitelmaan liitetty Kulttuuripolku maalailee kulttuurimyönteistä sukupolvea Vuonna 2009 käyntiin pyöräh tänyt, EteläKarjalan lasten kulttuurikeskus Metkun or ganisoima lasten ja nuorten Kulttuuripolku aloittaa nyt al kaneena lukuvuonna kolman nen toimintakautensa. Lappeenrannan kasvatus ja opetuslautakunta päätti kesä kuussa liittää sen kuntakohtai seen opetussuunnitelmaan. Kulttuuripolku tutustut taa koululaisia Lappeenran nan kulttuuritarjontaan. Met kun toiminnanohjaaja Minna Pirilä-Martin mukaan toimin nasta on saatu hyviä kokemuk sia niin koululaisilta, opettajilta kuin työpajan pitäjiltäkin. ”Toivottavasti pitkällä tähtäimellä saataisiin tupsahtamaan uusi, aktiivinen ja kulttuurimyönteinen sukupolvi uunista ulos.” Heidi Parkkinen – Viime vuonna oli teoreetti nen mahdollisuus järjestää 160 työpajaa sekä vierailua ja näistä mahdollisuuksista toteutui 125, joten voisi sanoa Kulttuuripo lun onnistuneen erinomaisesti, PiriläMartti iloitsee. Polulle lähteminen helppoa PiriläMartti toivoo, että Kult tuuripolku vakiinnuttaisi paik kansa Lappeenrannan kouluis sa ja että kaikki opettajat in nostuisivat lähtemään mukaan. Suosion taustalla on myös jär jestelyjen helppous. – Polulle lähtö on tehty mah dollisimman helpoksi opetta jalle. Opettajan tarvitsee vain valita opettajanoppaasta tiet tyyn taiteen tai kulttuurina laan liittyvä vierailu tai työpa ja ja ottaa yhteyttä työpajan to teuttajaan. Oletuksena on, että linjaauto on pihassa sovittuna päivänä ja vie lapset eri pajoille. Työpajojen suunnittelus sa mukana ollut ja viime luku vuonna arkkitehtuurihisto riapolkua yhdessä EteläKarjalan museon kanssa vetänyt taidekasvattaja Heidi Parkkinen muistuttaa, että po lulle lähteminen ei maksa kou luille mitään. Hän arvioi, että mitä pidemmälle polut pyöri vät, sen parempia niistä sisäl löllisesti kehittyy. – Aina on palkitsevaa, kun saa täsmäosuman porukkaan. Lapset antavat yleensä palaut teen saman tien. Hyvää pa lautetta oli, kun he jaksoivat kuunnella sekä kysellä ja meillä kaikilla oli hauskaa, Parkkinen muistelee viime syksynä järjes tettyä polkua. Kehitystä ja haasteita Kulttuuripolku kasvaa ja kehit tyy tarpeen mukaan ja työpajo ja päivitetään vuosittain. – Toiminta alkoi vuonna 2009, jolloin mukana olivat 1.–3.luokkalaiset. Viime vuon na mukaan tulivat nelos ja vi tosluokat. Seuraavalle Kult tuuripolulle osallistuvat myös kuudesluokkalaiset ja yläkou lun kaksi ensimmäistä luok kaa. Yseille kulttuuritoimisto on jo puolestaan pitkään Kynnys kulttuuriharrastuksiin madaltuu Lönnrotin viidennen luokan oppilaat osallistuivat teatteripolulle. 5B:tä luotsaavan luokanopettaja Anne-Mari Hulkkosen mielestä käynti oli iloinen ja mukava kokemus. – Oppilaat olivat innoissaan ja tyytyväisiä. He kiinnittivät paljon huomiota muun muassa lavasteisiin, Hulkkonen kertoo ja jatkaa: – Kulttuuripolku on hyvä foorumi tutustua eri aloihin. Se helpottaa ja madaltaa kynnystä lähteä seuraamaan ja kenties harrastamaankin eri kulttuurinaloja. Veera ja Pinja kävivät teatterilla Tärkein palaute tulee osallistujilta. Hulkkosen oppilaat, Veera Myyryläinen, 11, ja Pinja Ruuth, 12, tykkäsivät syksyi- sestä vierailustaan teatterin maailmassa. – Teatterikäynti oli hauska. Oli kiva nähdä, kuinka näyttelijät muokkasivat välillä esitystä, jos eivät muistaneet jotakin kohtaa, sirkusta harrastava Pinja kertoo. – Oli mielenkiintoista, miten kaikki siellä toimii ja samalla ehkä myös vähän kiinnostuimme teatterista, joukkuevoimistelua harrastava Veera jatkaa. tarjonnut K9kulttuurikorttia, Minnä PiriläMartti sanoo. Kulttuuripolun liittäminen Lappeenrannan kuntakoh taiseen opetusohjelmaan kie lii onnistuneesta työstä ja nos taa esille polun hyödyllisyyttä. Parkkisen mukaan kulttuuri polku vastaakin koko taiteen alan haasteeseen saada uusia ihmisiä mukaan eri aloille ja kulttuurin pariin. Heidi Parkkinen kertoo, että kun oppilas on käynyt kaikil la poluilla, hänelle muodostuu kaupungin kulttuuritarjonnas ta jonkinlainen kokonaiskuva. – Toivottavasti pitkällä tähtäi mellä saataisiin tupsahtamaan uusi, aktiivinen ja kulttuu rimyönteinen sukupolvi uu nista ulos, Parkkinen maalai lee ja toivoo lopuksi, että kaik ki opettajat veisivät luokkansa rohkeasti eri poluille. – Sen lisäksi, että käynti on helppoa ja maksutonta, polku toimii myös pedagogisesti. Jo kaiselta polulta löytää varmasti sivupolun johonkin oppiainee seen. Kaikki siis yläkoululuokista lähtien ehdottomasti mukaan Kulttuuripoluille, Parkkinen rohkaisee. Lönnrotin koulun kuudennelle luokalle siirtyneet tytöt haluavat ehdottomasti uudestaan Kulttuuripolulle. Molempia kiinnostaisi tanssiin, erityisesti street danceen ja hip hopiin, liittyvä polku. Tyttöjen opettajan Anne-Mari Hulkkosen mukaan heidän luokkansa osallistuu ehdottomasti jollekin Kulttuuripolulle alkaneella lukukaudella. Sami Soljansaari ■ Mikä kulttuuripolku? Lappeenrannan kaupungin taidelaitokset, taiteen perusopetusyksiköt, taideyhdistykset, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku ja kaupungin kasvatus- ja opetustoimi tuottavat kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolkua. Kulttuuripolku tarjoaa kaikille peruskoulun oppilaille maksuttoman vierailun ja siihen liittyvän työpajan kaupungin kulttuuri- ja taidelaitoksiin, -kouluihin ja -yhdistyksiin. Kulttuuripolku on osa valtakunnallista kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Vierailut kulttuuri- ja taidelaitoksiin toteutetaan koulupäivien aikana. Vierailuihin liittyvissä työpajoissa oppilailla on mahdollisuus myös itse tehdä taidetta. Kulttuuripolun ohjelma ja työpajojen sisällöt suunnitellaan asiantuntijaryhmissä, joissa on taiteilijoita ja kasvatus- ja opetustoimen, taiteen perusopetusyksiköiden ja kulttuurilaitosten edustajia. Kulttuuripolun tavoitteena on tarjota oppilaille monipuolinen kuva kaupungin kulttuuripalveluista ja taiteen harrastamisen mahdollisuuksista sekä ohjata heitä kulttuurin ja taiteen harrastajiksi ja kuluttajiksi. Lastenkulttuurikeskus Metku vastaa kustannuksista, joihin kuuluvat työpajaohjaajien palkkiot, materiaalit, maksuttomat kuljetukset pajoihin ja toiminnan koordinointi. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Sami Soljansaari 14 Eläinlääkäri Marjut Hämäläinen hyppäsi viime keväänä Lappeenrannan valvontaeläinlääkärin saappaisiin. Hämäläinen on yksi Suomen paristakymmenestä kunnallisesta valvontaeläinlääkäristä, joiden työnkuva on vasta muotoutumassa. Valvontaeläinlääkärin virka perustettiin, koska hallintolain mukaan valvonta- ja asiakastyö tulee eriyttää. Mustien ja Mansikkien hyvinvointia valvotaan entistä tarkemmin käreille. Aikaisemmin heil lä on voinut olla päivässä vaik kapa 5–10 tilakäyntiä ja jos ”Pidän tärkeänä, että lemmikin ottamista harkitsevat hankkisivat perusteellista tietoa lajin erityistarpeista. Eläimen hoitamista ei voi jättää kokonaan lasten vastuulle.” esimerkiksi yksikin isompi eläinsuojeluasia on osunut sa Sami Soljansaari – Valvontaeläinlääkärin työhön liittyvät valtion paikalliset val vontatehtävät eli kaikkien ko tieläinten hyvinvointivalvonta ja eläintautivalvonta. Työteh tävät ovat siis hyvin monipuo lisia ja kaikin puolin haastavia, sillä niihin kuuluu käytännön tehtävien ja valvontakäyntien lisäksi erilaiset raportointi ja tilastointivelvoitteet. Koko sa teenkaaren kirjo on käytössä, Marjut Hämäläinen kuvailee. Aikaisemmin valvontaeläin lääkärin työtehtävistä ovat huo lehtineet kunnaneläinlääkärit muiden tehtäviensä ohella, jo ten valvontaeläinlääkärin virka on hyvin tervetullut uudistus. – Nykytilanne on sinänsä historiallinen, koska nyt voi daan entistä paremmin ehkäis tä eläinsuojeluongelmia ja kes kittyä valvontaasioihin. Pakko nostaa hattua kunnaneläinlää Pertti Himanen ja 4,5vuotias border collie Juippi harrastavat agilityä ja viettävät samalla yhteistä aikaa talkoo voimin rakennetussa Lappeenran nan agilityhallissa. – Tämä on koirasta mukava harrastus. Jos ottaa itselleen lemmikin, yhteisiin harrastuksiin pi tää löytyä aikaa. Ei koiraa sovi sohva perunaksi jättää, vuodesta 1995 agi lityä harrastanut Himanen toteaa. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI malle päivälle, työmäärä on paisunut aika mahdottomaksi. Jo tiedonkeruussa ja paperitöis säkin vierähtää nimittäin mel koinen tovi, Hämäläinen arvioi. Eläinsuojeluasiat kiinnostavat monia Ihmiset reagoivat herkästi eläin suojeluasioihin: Hämäläisen mukaan tavallisin yhteydenotto liittyy huoleen eläimen hyvin voinnista. Hän rohkaisee puut tumaan omatoimisesti eläinten huonoon kohteluun, sillä eläin suojeluviranomaiset eivät aina ehdi kaikkialle. – Ihmisten apu on tärkeää. Jos kuntalaisesta näyttää siltä, että eläintä kohdellaan huonos ti, hän voi tehdä siitä ilmoituk sen minulle tai jollekin muul le eläinsuojeluviranomaiselle. Ennen ilmoituksen tekoa kan nattaa kuitenkin ensin mah dollisuuksien mukaan selvittää esimerkiksi osoite ja muita tie toja, jotta mahdollinen valvon takäynti ja asian selvittely voi daan aloittaa, hän ohjeistaa. Hämäläinen muistuttaa, että eläinsuojelulain mukaan on jokaisen kansalaisvelvollisuus hankkia eläinlääkäriapua louk kaantuneelle eläimelle. Irrallaan tavatut, kunnossa olevat kissat ja koirat pitäisi yrittää puolestaan saada ensin kiinni ja viedä löy töeläintaloon. Luonnoneläimet tulee kuitenkin jättää rauhaan, ellei eläin selvästi kärsi esimer kiksi jäätyään auton alle. Ketun eikä muidenkaan eläinten poi kasia pitäisi ruveta syöttämään tai muutoin kesyttämään. – Eläinsuojeluilmoitusten ohella toinen monia vaivaava ongelma on irrallaan ja villinä juoksen televat koirat ja kissat. Niiden kohdalla voidaan puhua eläin suojelukysymyksestä, sillä kysei set eläimet eivät pärjää Suomen luonnossa. Toisaalta ne voivat myös levittää tauteja. Eläimen omistajan pitää huolehtia, että eläin ei pääse karkaamaan ja et tei kulkukissayhdyskuntia synny. Vapaana olevat kissat pitäisi lei kata, Hämäläinen selvittää. Eläinlakitietous on vielä puutteellista Eläintauti ja eläintenpitoasioi hin liittyy paljon erilaisia sää döksiä, jotka eivät välttämättä ole kaikille tuttuja. Esimerkiksi tuotantoeläinten kotiteurastuk sista ja hautaamisista pitää il moittaa kunnaneläinlääkärille etukäteen. Myös ammattimais ten pitopaikkojen, kuten hevos tallien, on tehtävä ilmoitus toi minnastaan aluehallintoviras tolle. lakiasioihin ei ole oikein totuttu, Hämäläinen toteaa ja kannus taa samalla kuntalaisia tutustu maan Elintarviketurvallisuus virasto Eviran kotisivuihin. Sieltä löytyy lomakkeita ilmoi tuksia varten ja paljon neuvoja sekä tietoa säädöksistä. Uuden lemmikin hankkimista kannattaa pohtia kunnolla Valvontaeläinlääkäri Mar jut Hämäläinen korostaa, että eläintenpitoon liittyy myös työ tä ja vastuuta ja varsinkin uutta lemmikkiä harkitsevien pitäisi ottaa se huomioon. – On hyvä tiedostaa, että eläimestä huolehtiminen on paitsi hauskaa niin samalla myös vastuullista, työlästä ja ehkä kallistakin puuhaa. Lem mikille pitää olla myös aikaa. Pidän lisäksi tärkeänä, että lemmikin ottamista harkitsevat hankkisivat perusteellista tietoa lajin erityistarpeista. Eläimen hoitamista ei voi myöskään jät ”Jos kuntalaisesta näyttää siltä, että eläintä kohdellaan huonosti, hän voi tehdä siitä ilmoituksen minulle tai jollekin muulle eläinsuojeluviranomaiselle.” – Meillä on valtava määrä sekä kotimaisia että EU:n aset tamia eläimiin liittyviä sääntö jä. Eläintenpito on siis hyvin säädeltyä hommaa ja monille se tuntuu olevan yllätys. Esimer kiksi liikennesäännöt tunne taan, mutta eläimiä koskeviin tää kokonaan lasten vastuulle, Hämäläinen listaa ja muistut taa vielä: – Kotieläimet eivät pysty huolehtimaan omasta elämäs tään vaan niiden hyvinvointi on ihmisten vastuulla. Sami Soljansaari ■ 15 Sami Soljansaari apua ja tukea lemmikkien terveysongelmiin pieneläinvastaanotolta Kun lemmikkisi sairastuu tai tarvitsee vaikkapa rokotteen, voit ottaa yhteyttä Lappeenrannan kaupungin pieneläinvastaanottoon Pohjolankadulla. Pieneläinvastaanotolla avus tajana työskentelevän Mari Tamsin mukaan vastaanotto on pieneläinten, kuten kissojen ja koirien, yleistä terveydenhoi toa varten. – Täällä suoritetaan jonkin verran leikkauksia ja rokote taan. Muita yleisiä toimenpitei tä ovat muun muassa korva ja silmätulehdusten, ihottumien ja sisätautien hoito. Aika lai dasta laitaan siis, Tams kertoo Kunnaneläinlääkärit vastaan ottavat lemmikkejä pieneläin vastaanotolla. Hoitoajat vara taan soittamalla suoraan eläin lääkärille ajanvarausaikaan. Vastaanoton puhelinnumerossa puolestaan lemmikkien omista jia neuvotaan esimerkiksi roko tuksissa. – Jos kuitenkin virkaaika na ajanvarausajan ulkopuolella, vaikkapa keskellä päivää, eläin tarvitsee välitöntä hoitoa, omis taja voi ottaa yhteyttä eläinlää käreihin. He eivät voi toimen piteiden vuoksi tietenkään päi vystää puhelimen ääressä, joten jos eläinlääkäriä ei saa kiinni, kannattaa jättää viesti. Viestis sä on hyvä kertoa, mikä lem mikkiä vaivaa, ja jättää samal la soittopyyntö, Tams selvittää. Arkiiltapäiväisin on mah dollista tulla ilman ajanvaraus ta avovastaanotolle, jossa suori tetaan vain pieniä toimenpitei tä, kuten rokotuksia ja tutkitaan esimerkiksi patteja ja tuleh dusepäilyjä. Avovastaanotolle kuulumattomat tapaukset oh jataan hoidontarpeen mukaan joko ajanvarauksen kautta seu raavalle päivälle tai päivystyk seen. Lappeenrannan, Taipalsaa ren, Lemin, Luumäen ja Savi taipaleen seudulla toimii ilta, yö ja viikonloppupäivystys. Se koskee pieneläinten lisäksi mui takin eläimiä. Päivystys on tar koitettu ehdottomasti vain hä tätapauksia varten, sillä kunti en alueella päivystää kerrallaan yksi eläinlääkäri. Hän vastaan ottaa päivystystä tarvitsevat po tilaat päävastuualueensa klini kalla. Päivystävä eläinlääkäri tekee kotikäyntejä vain kulje tukseen sopimattomien, kuten tuotantoeläinten kohdalla. Välitöntä hoitoa vaativan eläimen omistajan pitää en sin soittaa päivystysnumeroon. Numerossa pyörii nauhoi te, jossa kerrotaan päivystävän eläinlääkärin tiedot yhteyden ottoa varten. Kunnaneläinlääkäri Sari Maijanen tutkii Taavikissaa pieneläinvastaanotolla. Vie ressä avustaa Taavin omis taja Johanna Saarinen. rento taavi-kissa tulee toimeen kaikkien kanssa Taavi-kissa tuli Johanna Saarisen perheeseen pienenä kaksikuisena pentuna ja nykyään mittarissa onkin jo kunnioitettavat 12 vuotta. – Mieheni on aina tykännyt kissoista ja haki Taavin työkaveriltaan syntymäpäivälahjaksi itselleen. Minulle kissa tuli pienenä yllätyksenä, mutta ehdottomasti mieluisena sellaisena, eläinihmiseksi tunnustautuva Saarinen kertoo. Kulkunen kaulassa viipottava Taavi viihtyy ulkona ja on helppohoitoinen. Lelut löytyvät näppärästi luonnosta ja vuosien varrella omistajia harmittaneet metsästysreissutkin ovat ikääntymisen myötä vähentyneet. Toista kissaa Saariset eivät ole harkinneet ottavansa. – Jos hiirien ja myyrien määrä kasvaa, kun Taavista aika jättää, niin sitten voisim- me ehkä miettiä uuden kissan hankintaa, Saarinen pohtii. Koirat leikkikavereina Taavi on Saaristen ensimmäinen lemmikki maaseudulle muuton jälkeen. Vuosien varrella heillä on ollut hevosia ja nykyään kissan seurana ovat kaksi koiraa, 7-vuotias bichon frisé Nette ja 3-vuotias mäyräkoira Iitu. – Taavi tykkää leikkiä paljon etenkin Iitun kanssa. Taavi menee esimerkiksi puskan taakse piiloon, ja kun koira tulee kohdalle, mukamas hyökkää tämän kimppuun. Siitä molemmat lähtevät sitten juoksemaan, Saarinen naureskelee. Taavi tulee toimeen hyvin myös ihmisten kanssa. Kissan sosiaalisuudesta kertoo se, että hän tulee aina tervehtimään tulijaa, hyppää syliin ja välillä työntyy autoonkin sisälle. – Taavi on rento tapaus, vähemmän stereotyyppisen kissamainen. Häntä saa nostella, kääntää ja vääntää ja silittää mahasta eikä hän sano mitään vastaan, omistaja kuvailee. Pieneläinvastaanotolle kiitosta ”Rento-Reinoksi” Taavia nimitti myös kunnaneläinlääkäri Sari Maijanen, jonka vastaanotolle hyväkäytöksinen kissa pääsi nopeasti kesäkuussa virtsatietulehduksen takia. Kun Saarinen huomasi tulehduksen oireet, hän soitti ajanvarausnumeroon aamulla ja sai Taaville hoitoajan jo samalle päivälle. – Olemme aina saaneet hoitoajan hyvin nopeasti. Pieneläinvastaanotosta on jäänyt myös muuten hyvät kokemukset. Sinne on hyvä ja helppo viedä kotieläin vaikkapa rokotettavaksi ja hoidokit ovat aina saaneet asiantuntevaa hoitoapua vastaanoton eläinlääkäreiltä, Saarinen kiittelee. Taavin virtsatietulehdus ei ollut vakava ja näin hoitoon riittivät tällä kertaa pistokset, oikeanlainen ruokavalio ja antibioottikuuri. Omistajan mukaan kissa nukkui hoitokäynnin jälkeen koko päivän ja palasi sitten arkeensa leikkimään koirien kanssa. Sami Soljansaari ■ Linnoituksen uusi isäntä, keit tiömestari Ulla Liukkonen on lähiruuan ja karjalaisen ruoka perinteen puolestapuhuja sekä oman alansa yhteistyön luo ja niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kaupunkilaisten keskuudes sa meidän Ulla tunnetaan eloi sana ja helposti lähestyttävänä karjalaisnaisena, joka välittää aidon vilpittömästi myönteis tä viestiä kotikaupungistaan ja EteläKarjalasta. Liukkonen on syntynyt Taipalsaarella ja asu nut Lappeenrannassa vuodesta 1976 lähtien. Mummon hölskytyskurkut taas muodissa Seitsenpäisen lapsikatraan kuo puksena Ulla Liukkonen oppi rypyttämään karjalanpiirakoi ta heti kun ylsi pöydän laidalle. – Sain äidiltä hyvät matkaeväät elämään. Hän opetti kunnioit tamaan toisia ihmisiä, olemaan kohtelias ja laittamaan ruokaa. Kun leivoimme, juoksin karja laiseen tapaan viemään lämpi mäisiä naapuriin. Ulla Liukkosen mielestä niin vanhempien, opettajien kuin ruokaalan ammattilaistenkin velvollisuus on välittää perin teisiä ruuanvalmistustaitoja ja isovanhempien ruokareseptejä nuorille. – EteläKarjala on varsi nainen lähiruuan aarreaitta. Saamme järvestä tuoretta ka laa, metsästä marjoja ja sieniä, tarjolla on laadukkaita juurek sia ja leipäkulttuuri kukoistaa. Leipomoja maakunnassam me on peräti yli 40. Mielestäni karjalainen ruokakulttuuri on rikkaus koko Suomelle. Ympä ri maata juhlaruuaksi tarjotaan karjalanpaistia ja aamiaiseksi karjalanpiirakoita. Nyt mum Sami Soljansaari Ulla Liukkonen Linnoituksen uusi isäntä mon hölskytyskurkutkin ovat taas muodissa, Liukkonen iloit see. Enemmän ihmisiä Linnoitukseen Linnoituksen Krouvissa keit tiömestarina työskentelevä Ulla Liukkonen toivoo, että lap peenrantalaiset kävisivät Lin noituksessa nykyistä enem män. – Olen huomannut, että niin turistit kuin paikkakuntalai setkin pyörivät ympyrää ja ih mettelevät, missä voisi esi merkiksi ruokailla. Minusta meidän pitäisi parantaa viitoi tusta vanhan kaupunkimme eri kohteisiin ja järjestää ny kyistä enemmän erilaisia ta pahtumia ympäri vuoden. Toi voisin näkeväni Linnoituksessa suoranaisia kansainvaelluksia, Liukkonen sanoo ja lupaa ide oida Linnoituksen Krouviin teemailtoja. Hän nauttii ja on ylpeä karja laisesta tuttavallisuudesta. – Eteläkarjalaiset ovat ihania ihmisiä ja Lappeenranta aivan mahtavan upea kotikaupun ki, jota en toiseksi vaihtaisi. Pa rasta on, kun vieraatkin ihmi set tulevat juttelemaan ja pitä vät minua vanhana tuttunaan. Täällä Linnoituksessa ja toreil la taas tavataan ja haastellaan, Ulla Liukkonen lupaa. ■ Mervi Palonen Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 16 Lappeenrannan kaupungin ohjatut liikuntaryhmät 5.9.–10.12.2011 (viikolla 43 ei ole ohjattua toimintaa) Kahvakuulatreeni Liikuntaneuvonta Mietitkö kuinka aloittaisin liikkumisen? Mikä liikuntamuoto sopisi minulle? Mahtuuko mukaan? Liikuntatoimen liikunnanohjaajat antavat puhelimitse henkilökohtaista opastusta liikunta-asioissa. Soita rohkeasti liikuntaneuvontaan puh. 040 147 9976 naisille ja miehille 7.9.–26.10. Keskiviikkoisin klo 18–19 Joutsenon kenttä Hinta: 5 €/kerta (oma kuula mukaan) Ohjaajana Joonas Selenius Maanantaisin klo 13.00–14.00 Tiistaisin klo 13.00–14.00 SuomiMiehet seikkailevat Lappeenrannassa LIIKUNTANEUVONTA – kaiken ikäisille, varsinkin uusille liikkujille! KUntOSaLIOpaStUS Ja UIntI Kun tarvitset tukea ja neuvoja kuntosaliharjoitteluun, tule kuntosaliopastukseen. Ohjaaja on paikalla opastamassa sinua oikeisiin liikesuorituksiin. Lappeenrannan uimahallin kuntosali TI klo 14–15 (6.9.–25.10.) Lauritsalan uimahallin kuntosali TO klo 13–14 (8.9.–27.10.) Hinta: kuntosalimaksu (sisältää uinnin) työikäiset Kaikille avoimet vesijumpat ja kuntosali-cirkuitit Vesijumppiin mahtuu 20–23 liikkujaa, cirkuittiin 12–15. Molempien ryhmien hinta uimahallimaksu + 2 € ohjausmaksu. Varaa paikka ryhmään seuraavasti: Laita nimesi uimahallin kassoilla oleviin kansioihin kahdelle ensimmäiselle jumppakerralle (alkaen 23.8. klo 9). Seuraavilla kerroilla ilmoittaudutaan puhelimitse uimahallin kassoille tai laittamalla nimi varauskansioon. Voit varata vain 2 vuoroa kerrallaan. Jumppa-ajan peruminen on myös ehdottomasti ilmoitettava. Näin taataan kaikille halukkaille mahdollisuus tulla liikkumaan. Lappeenrannan uimahalli puh. 05 616 3020 Lauritsalan uimahalli puh. 05 616 4777 Lappeenrannan uimahalli Ti Ti Ke Ke Ke To To 15.45 – 16.15 16.30 – 17.00 13.30 – 14.00 14.30 – 15.00 18.00 – 18.30 17.30 – 18.00 18.30 – 19.00 Syväallas vesijumppa Syväallas vesijumppa Syväallas vesijumppa Syväallas vesijumppa Syväallas vesijumppa Syväallas vesijumppa Syväallas vesijumppa Lauritsalan uimahalli Su Ma Ma Ti To To 16.00 – 16.30 10.30 – 11.00 19.00 – 19.30 6.30 – 7.00 18.00 – 18.30 19.00 – 19.30 Allasjumppa, joka 2. vko 11.9. alkaen Allasjumppa Syväallas vesijumppa Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Kuntosalicirkuitit ja lihashuolto Ma Ma Ma Ke Ke 9.15 – 10.15 16.15 – 17.15 18.00 – 19.00 16.30 – 17.30 9.00 – 9.45 KC, Lauritsalan uimahalli (kevennetty) KC, Lauritsalan uimahalli KC, Joutsenohalli KC, LPR urheilutalo Lihashuoltoryhmä, LPR urh.talo painonhallintaryhmät Ke To 11.15 – 11.45 15.00 – 16.00 HEVI-vesijumppa, Lauritsala uimahalli XL-liikuntaryhmä, LPR urh.talo Hinta: cirkuitit uimahallimaksu + ohjausmaksu 2 €, Joutsenossa kuntosalimaksu + kausimaksu 23 €, lihashuoltoja painonhallintaryhmissä kausimaksu 23 €. Ilmoittautuminen: LPR cirkuitteihin laittamalla nimi uima hallin kassalla olevaan kansioon. Lihashuolto, painonhal linta ja Joutsenon ryhmään soittamalla puh. 040 776 9560. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI ryhmät kokoontuvat kerran viikossa 5.9.–15.12. ma ti ti ke ke to 20.00 – 21.30 15.00 – 16.15 20.30–21.30 18.00 – 19.15 19.45 – 21.00 18.30 – 20.00 Lisäryhmät: Ti 20.00 – 21.00 Ke 6.30 – 7.30 Lauritsalan yläkoulu Urheilutalo Myllymäen koulu Skinnarilan koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenohalli Palloiluryhmä, Joutsenohalli Aamukoris, LPR urheilutalo Ilmoittaudu ryhmiin 31.8 mennessä: Lappeenrannan ryhmiin: Markku Timonen puh. 050 411 7680 [email protected] Joutsenon ryhmiin: Kari Kinnunen puh. 040 508 2547 [email protected] erityisryhmien liikunta Liikuntaryhmät ovat vapaa-ajalla tapahtuvia harrastusryhmiä henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Liikuntaryhmiin tulo edellyttää itsenäistä liikkumista sisätiloissa ja avustusta tarvitsevilla henkilöillä tulee olla oma avustaja. Jokainen osallistuja osallistuu ryhmiin omalla vastuulla. Lappeenrannan urheilutalo-uimahalli / keilahalli Ma 12.30 – 13.30 Ti 10.30 – 12.00 Ti 13.15 – 14.00 Ti Ke To To 14.30 – 15.30 15.15 – 16.00 14.30 – 15.15 14.30 – 15.00 Veteraanien kuntosali Ohjattu kuntosaliryhmä* Mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmä, judosali Keilailu* Selkäryhmä, voimistelusali Kehitysvammaisten liikunta Kehitysvammaisten vesijumppa Monarin alasali, pormestarinkatu 10 B Ke 17.00–18.00 Sovellettu Sporttikerho, lapsille ja koululaisille* Joutsenohalli Ma 8.00–9.00 Ma 9.00–10.00 Kehitysvammaisten kuntosali Kehitysvammaisten kuntosali Lauritsalan uimahalli To La 10.30–12.00 10.45–11.15 Ohjattu kuntosaliryhmä* Vesijumppa Veljeskodin uima-allas To To 18.00–19.00 19.00–20.00 Lasten sovellettu uinti* Lasten sovellettu uinti* e-K aikuiskoulutuskeskus Ma 17.00–17.45 Selkäryhmä Lappeenrannan seurakuntasali To 16.30–17.30 Sovellettu pelikerho, koululaisille* Lpr harjoitusjäähalli Suominaiset seikkailevat Lappeenrannassa 7.9.–8.12. torstaisin klo 16.30–17.30 Kimpisen koulun salissa Ilmoittaudu ryhmään 31.8. mennessä: Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 tai [email protected] Liikuntakursseja aquazumba-kurssit Lauritsalan uimahallissa 12.9.–10.10. ja 24.10.–21.11. maanantaisin klo 18–18.30 Kurssin hinta 50 € Kurssi sisältää 5 ohjattua Aquazumbatuntia, ohjaajana Satu Tepponen Ilmoittautuminen Lauritsalan uimahallin kassalle 29.8. alkaen puh. (05) 616 4777 Varaa paikkasi ajoissa! KUntOSaLI-kurssi Lauritsalan uimahallin kuntosali 9.11.–7.12. ke klo 16.30–17.30 Hinta 40 € sis. uinnin, opastuksen, ohjelman ja kehonkoostumusmittauksen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen ohjaaja Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 tai [email protected] Su 10.00–11.30 Sovellettu jääkiekko, isät ja pojat* * Merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 erityisryhmien liikuntakurssit Vammais-sulkapallokurssi La 24.9. klo 10–14 Myllymäen koululla Kurssi on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille. Kurssilla opetellaan sulkapallotekniikkaa. Harjoittelu onnistuu lattialla istuen, pyörätuolista pelaten tai pystypelinä. Ohjaajina Jyry Loukiainen, Yrjö Viitikko ja Timo Alho Hinta 10 €/hlö Tiedustelut ja ilmoittautuminen 16.9. mennessä Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 tanssin taikaa soveltaen La 1.10. kehitysvammaiset aikuiset klo 10–11.30 La 26.11. lapset ja nuoret klo 10–11.30 Monarin alasalissa, pormestarinkatu 10 B Tanssituokiot sisältävät tanssiliikuntaa rennosti soveltaen mm. itämaisten ja latinalaisten rytmien tahdissa. Ohjaajana Sirpa Vesterinen Hinta 5 €/päivä Tiedustelut ja ilmoittautuminen Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 erityisryhmien uintivuoro Lauritsalan uimahallissa La klo 10–12 iso allas ja klo 11–12 lasten allas omatoimiseen uintiin. Maksuna erityisryhmien uintikortti tai uintimaksu. La klo 10.45 – 11.15 vesijumppa, maksuna uimahallimaksu tai erityisryhmien uintikortti + kausimaksu 23 € Tiedustelut Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 17 Seniorit Senioreiden liikuntakurssit Liikuntaryhmiä järjestetään koko syksyn ajan eri liikuntapaikoissa. Vesijumppiin ja kuntosaliryhmiin tulee ilmoittautua puhelimitse ti 23.8. ja ke 24.8. klo 9–24, ks. ilmoittautumisohje. Vesiliikuntaryhmät Lappeenrannan uimahalli Ma Ma Ti Ti Ti Ti Ke Ke To 10.00 – 10.30 11.00 – 11.30 9.00 – 9.30 10.00 – 10.30 11.00 – 11.30 12.00 – 12.30 8.30 – 9.00 10.30 – 11.00 12.00 – 12.30 Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Syväallasjumppa* Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Lauritsalan uimahalli Ma Ma Ti To To To To 10.30 – 11.00 13.00 – 13.30 6.30 – 7.00 8.00 – 8.30 8.45 – 9.15 9.45 – 10.15 10.45 – 11.15 Kurssinro 101 102 103 104 105 106 107 108 Kurssinro Allasjumppa* Äijäallasjumppa Aamuvesijumppa Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa 111 112 113 114 115 * Merkittyihin ryhmiin ilmoittaudutaan laittamalla nimi uimahallin kassalla olevaan varauskansioon tai soittamalla uimahallin kassalle. Aamuvesijumppaan ei tarvita ilmoittautumista ollenkaan. 10.00 – 11.00 11.00 – 12.00 9.00 – 10.00 9.00 – 10.00 10.00 – 11.00 10.00 – 11.00 13.30 – 14.30 Kurssinro 60+ Joutsenohalli N 60+ Joutsenohalli M 70+ Joutsenohalli 60+ Korvenkylä 60+ Joutsenohalli 60+ Korvenkylä 60+ LPR urheilutalo 201 202 203 204 205 206 207 Aija Rautio Ti Ti Ke Ke Ke Ke Ke 5.9.–7.10. ma ja pe klo 9.00 – 10.30 15.11.–20.12. ti ja pe klo 9.00 – 10.30 Lappeenrannan urheilutalon kuntosalissa Hinta 40 € / henkilö, sisältää: ■ 10 ohjattua harjoituskertaa ■ asiantuntevaa opastusta ja ohjausta ■ antaa valmiudet itsenäiseen harjoitteluun ■ 3 kirjallista harjoitusohjelmaa + lihashuolto-ohjelma Ilmoittautumiset ja lisätiedot ohjaaja Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 Suurenmoiset miehet ja naiset kuntosalikurssi 11.10.–11.11.2011 ti ja pe klo 9 – 10.30 Lpr uimahallin kuntosali Kuntosalikurssi on tarkoitettu ylipainoisille naisille ja miehille. Kurssilla kohotetaan kuntoa ja haastetaan kehoa monipuolisilla kuntosaliohjelmilla. Hinta 40 €, sisältää: ■ 10 ohjattua kuntosalikertaa ja kirjalliset ohjeet ■ vinkkejä painonhallintaan ■ tuhti materiaalipaketti liikunnasta Ilmoittautumiset ja lisätiedot ohjaaja Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 Ohjeet senioreiden vesijumppa- ja kuntosaliryhmien ilmoittautumiseen Lappeenrannan uimahalli puh. 05 616 3020 Lauritsalan uimahalli puh. 05 616 4777 Kuntosaliryhmät Kuntosalikurssit Ilmoittautuminen alkaa tiistaina 23.8. klo 9 ja päättyy keskiviikkona 24.8. klo 24. 1. Varaa itsellesi ennen ilmoittautumista paperia ja kynä sekä varmista että muistat oman puhelinnumerosi 2. Soita numeroon 0600 123 123 (puhelun hinta 1,95 €/min + pvm) 3. Näppäile kysyttäessä Lappeenrannan kaupungin eli kurssin tarjoajan numero 15 4. Näppäile kurssin numero, johon haluat ilmoittautua (esim. 101) 5. Kerro äänimerkin jälkeen osallistujan nimi, puhelinnumero ja osoite 6. Saat reaaliaikaisen tiedon siitä oletko päässyt valitsemaasi ryhmään. 7. Halutessasi voit ilmoittautua myös toiseen tai kolmanteen liikuntaryhmään. Jatka ilmoittautumista tässä tapauksessa antamalla kurssin numero. Muistathan, että sama henkilö voi ilmoittautua vain yhteen allasjumpparyhmään viikossa. Erillistä tietoa ryhmän aloituksesta ei ilmoiteta. Vain jos ryhmä peruuntuu, otetaan yhteyttä. Mikäli et pääse ha luamaasi ryhmään, voit kysyä vapaita paikkoja liikun tatoimen ohjaajilta 29.8. alkaen. Keskiviikkona 31.8. on Lappeenrannan uimahallissa vesiliikuntatapahtuma, silloin ohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa. HUOM…. Kaksi uutta ryhmää! heVI-vesijumppa, ke 11.15–11.45 Ryhmä on suunnattu ylipainoisille miehille ja naisille ja pidetään Lauritsalan uimahallissa hallin ollessa suljettuna. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 Kevennetty kiertoharjoittelu ma 9.15 – 10.15 Lauritsalan uimahallin kuntosalilla Tule mukaan kevennettyyn kiertoharjoitteluun. Kiertoharjoittelun jälkeen mahdollisuus osallistua klo 10.30 alkavaan ohjattuun vesijumppaan. Kiertoharjoittelun hinta: uimahallimaksu + ohjausmaksu 2 € (ohjausmaksu on 4 €, jos haluat osallistua kiertoharjoittelun jälkeen myös vesijumppaan) Ilmoittautuminen: uimahallin kassalla olevaan kansioon 29.8. alkaen, 2 varausta / hlö kerrallaan Etsitään yhdessä liikunnan iloa ja hyvää oloa! Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä sekä kursseista löytyy lisätietoja: www.lappeenranta.fi Palvelut Liikunta ja ulkoilu Ohjattu liikunta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin uimahalleista, urheilutalolta sekä liikuntatoimistosta. Senioreiden voimistelut Ma Ma Ma Ti Ti Ti Ti Ke Ke 12.15 – 13.00 14.00 – 14.45 15.15 – 16.00 9.00 – 9.45 10.00 – 10.45 14.15 – 15.00 15.00 – 15.45 12.00 – 12.45 15.00 – 15.45 Nuijamaan koulu Pontus nuorisotalo Lauritsalan alakoulu Lappeenrannan urheilutalo Lappeenrannan urheilutalo Mäntylän koulu Kourulan palloiluhalli Sammonlahden liikuntahalli Voisalmen koulu tuolijumpat Ti Ke Ke Ke 11.30 – 12.15 9.30 – 10.15 10.45 – 11.30 13.00 – 13.45 Monari Kauppakadun palvelukeskus Juurakkokadun palvelutalo Sammontorin asukastila Tuolijumppa- ja voimistelutunnit on suunnattu henkilöille, jotka kokevat tarvitsevansa kevyempää ja hypytöntä liikuntaa. Jumpat tehdään musiikin tahdissa, välineitä apuna käyttäen. Tule suoraan jumppaamaan ja ilmoittaudu mukaan. Muu sisäliikunta Ma Ma Ma Ti Ke To To 9.00 – 10.00 10.00 – 11.00 10.00 – 12.00 10.00 – 11.00 9.00 – 9.45 10.00 – 12.00 15.00 – 16.00 Pito tasapaino, Joutsenohalli Senioritanssi, Korvenkylä Sisäcurling, Rientola Tasapainoryhmä, LPR urh.talo* Lihashuoltoryhmä LPR urh.talo* Sisäcurling, Rientola XL-liikuntaryhmä, LPR urh.talo* * Merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen Sirpa Ahokaiselle puh. 040 776 9560 Senioreiden ja erityisryhmien hinnat Kausimaksut: 1 ryhmä viikossa 23 € 2 ryhmää viikossa 35 € * Vesiliikunta ja kuntosaliryhmissä maksetaan lisäksi uimahalli tai kuntosalimaksu. ** 31.10. alkaen yhden viikottaisen ryhmän kausimaksu on 10 €. Lasten liikuntamaa Vuorosunnuntaisin Kourulan palloiluhallissa ja Joutsenohallissa. Liikuntamaat tarjoavat perheille yhteistä, turvallista ja monipuolista liikuntaa. Toiminta soveltuu erittäin hyvin myös erityislapsille. Liikuntamaa on suunnattu 1 – 12-vuotiaille ja toiminta on valvottua. Lapsen osallistuminen edellyttää aina oman aikuisen läsnäoloa. Hinta 1 € / lapsi. Joutsenohalli Su 18.9. klo 10 – 13.00 Su 2.10. klo 10 – 13.00 Su 16.10. klo 10 – 13.00 Su 30.10. klo 10 – 13.00 Su 13.11. klo 10 – 13.00 Su 27.11. klo 10 – 13.00 Su 11.12. klo 10 – 13.00 Kourula Su 25.9. klo 10 – 13.00 Su 9.10. klo 10 – 13.00 Su 23.10. klo 10 – 13.00 Su 6.11. klo 10 – 13.00 Su 4.12. klo 10 – 13.00 Lappeenrannan urheilutalo Su 20.11. klo 10 – 13.00 Erityislasten ohjattu liikuntatunti Kourulassa (ennen liikuntamaan alkua) klo 9 – 10, hinta 3 € / lapsi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Eija Ihalainen puh. 040 744 1239 Koululaisten JunnuSport-kerhot alkavat syyskuussa. Lisätietoja www.lappeenranta.fi lasten liikunta Lappeenrannan uimahallien aukioloajat Lipunmyyntiajat 29.8.2011 alkaen Lappeenrannan uimahalli ma – to pe la su 06.00 – 20.00 12.00 – 19.00 11.00 – 17.00 10.00 – 16.00 Lauritsalan uimahalli ma, ti, to, pe ke la su 06.00 – 20.00 12.00 – 19.00 12.00 – 17.00 10.00 – 17.00 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 18 tapahtumakalenteri syksylle 2011 Seuraa tapahtumatarjontaa: www.lappeenranta.fi Huom! Muutokset mahdollisia. Balettigaala valloittaa jälleen elokuussa 2011 Lappeenrannassa www.lippu.fi, palvelunumerosta 0600 900 900 1,97€/min +pvm tai sivustolta www.lappeenrannanteatteri.fi Lipunmyynti ja varaukset: Teatterin Valtakadun lippupiste auki ti–la 11–17, puh. 05 616 2290 Lappeenrannan kaupunginorkesteri Me soitamme Teille syksyllä 2011! To 8.9. Keskieurooppalaisia kaikuja Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Ari Rasilainen Solistina Anni Haapaniemi, oboe Honegger-Grieg-Henze-MartinuMozart To 22.9. Saimaa Sinfonietta iV Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solistina Petteri Iivonen, viulu Ravel-Saint-Saëns-SarasateChausson-Vuori Pe 30.9. Chamber V – Kamarimusiikin juhlaa Lappeenranta-sali klo 19 Mukana Sergei Slovachevsky, sello ja Risto Lauriala, piano Mendelssohn-Brahms To 13.10. Saimaa Sinfonietta V – Klassikkojen ilta Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Esa Heikkilä Solistina Vjatsheslav Novikov, piano Prokofjev-Mozart-Beethoven To 27.10. Kitara soi! Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Sergei Slovachevsky Kitarasolisteina Ismo Eskelinen ja Jyrki Myllärinen Villa-Lobos-Lintinen-Ginastera To 10.11. Chamber Vi – Oktetit esiin Lappeenranta-sali klo 19 Mukana Jan Söderblom, viulu Hindemith-ShostakovitshMendelssohn Ti 15.11. Kaamos katkolle – Estradilla Milana Misic ja Tomi Metsäketo Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Markku Johansson Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa Ti 22.11. Vientituotteena uutta musiikkia – Sound Ways -festivaali Pietarissa Lappeenranta-sali klo 19 to 24.11. pieni filharmonia, Pietari klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solistina Sami Koskela, djembe, darabuka Bergman-Radvilovich-Aho To 15.12. Laulava Lappeenranta – J.S. Bach: Jouluoratorio Lappeen Marian kirkko klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solisteina Reetta Haavisto, sopraano, Essi Luttinen, altto, Petri Bäckström, tenori, Jari Parviainen, basso Etelä-Karjalan klassinen kuoro Ennakkomyynti Kaupunginteatterin lipunmyynti, Valtakatu 56, ti–la klo 11–17, puh. 05 616 2290 tai R-kioskit tapahtumanumero 24963 Lisätietoa konserteista: intendentti Milko Vesalainen 040 547 8706 tai orkesterin toimisto 040 573 3890 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Ernest Thompson KULtaLaMpI Ohjaus: Janne Saarakkala Sovitus: Janne Saarakkala ja Eila Maunu Liput 18/17/12/10 € sekä ryhmät vähintään 10 henkeä 16 € Kultalampi on lämmin, humoristinen ja syvästi koskettava kertomus vanhan pariskunnan yhteisistä elämänvaiheista. Tarina on sijoitettu Etelä-Karjalaiseen Laura Gustafsson hevoshullu Ohjaus: Sakari Hokkanen Valtakunnallinen puhelinmyynti Liput: 16/15/12/10 € sekä ryhmät vähintään 10 henkeä 14 € R-kioskit tai Citymarket Lpr (palvelumaksu 2,50–3,50 €/ lippu) Näytelmässä opetellaan ymmärtämään sukupolvien välisiä näkemyseroja moninaisista elämänarvoista yrittäjyyden keskellä. Tarjolla on komiikkaa sekä sukupolvien välisiä ristiriitoja, jotka pohjautuvat ihmisen ja eläimen tarpeelli- Lippuja ovelta 2 tuntia ennen esitystä. Lippujen hinnat ja lipunmyynnin poikkeukselliset aukiolot löytyvät nettisivuilta www.lappeenrannanteatteri.fi Dogville Suomennos, sovitus ja ohjaus: Jari Juutinen Suomen kanta-esitys 10.9. klo 19 Jukola-Salissa Esityksiä ajalla 10.9.–17.12. Liput 17/16/12/10 € (syyskuun liput erikoishintaan 15 €) Ryhmät vähintään 10 henkeä 15 € Erilainen Gracen ja Tomin rakkaustarina kerrotaan pienen Dogvillen yhteisön kautta. Koirankyläläiset ovat tavallista, rehtiä, ahkeraa väkeä, jotka huolehtivat omista asioistaan. Ja vain omista asioistaan. Elämä syrjässä maailman tapahtumista on huoletonta ja turvallista. Mutta kyseessä ei olisi draama, jollei tilanne muuttuisi radikaalisti: gangstereita pakeneva nuori nainen ajautuu kylään ja yhteisön on tehtävä vaikea päätös. suuteen, terveyden rajallisuuteen sekä arkipäivän pieniin pakkomielteisiin. Esitykset ajalla 21.10.–17.12. Veeran kammarissa LOiSTAViA ViERAiLUJA LäPi SyKSyN. PALJON ESiTyKSiä MyÖS PäiVäAiKAAN KLO 13. La 17.9. klo 13 Jukola-Sali: Sinikka Nopola – Terästetty naista ja anjovista Heidi Heralan tulkitsemana. Liput 25 € La 17.9. sekä 1.10. klo 19 Jukola-Sali: Niko Kivelä – ALL STAR. Liput 16 € Lars von Trier – Christian Lollike maisemaan, jossa eläkeläispariskunta Elli ja Jorma viettävät mökillään neljättäkymmenettäkahdeksatta yhteistä kesäänsä. Mökillä vietetään aikaa aina tavan mukaan toukokuusta syyskuuhun. Jormalla on kuitenkin nyt tunne, että tämä kesä Kultalammella jäänee hänen viimeisekseen. Ensi-ilta 29.10. klo 19 Jukola-Salissa Esityksiä ajalla 29.9.–31.12. Nettivaraukset www.lappeenrannanteatteri.fi tai www.lippu.fi Aki Loponen Liput 42 € Lappeenrannan kaupunginteatterin syksyn ohjelmisto tarjoaa kulttuurielämyksiä lapsille, nuorille, aikuisille sekä senioriikäisille. Ohjelmistossa on myös ensi kertaa täysin venäjänkielinen esitys lastennäytelmä ”Cnacem Mamy” 24.9. klo 13 JukolaSalin jurtassa. Tutustu lähemmin syksyn 2011 ohjelmistoomme www.lappeenrannanteatteri.fi Stanislav Beljajevski Esitykset Jukola-salissa pe 26.8. klo 19 sekä la 27.8. klo 14 ja 19 teatterielämyksiä kaikille – Lappeenrannan kaupunginteatterissa Ari Nakari Lappeenrannan kaupungin Pe 23.9 klo 10 Jukola-Salin jurtta: Markku Hoikkala ja Otso Kautto – Lastennäytelmä Pelastetaan äiti. Liput 18/16/12/10 € La 24.9. klo 13 Jukola-Salin jurtta: venäjänkielinen versio lastennäytelmästä – ”Cnacem mamy”. Liput 18/16/12/10 € La 24.9. klo 19 Jukola-Salin jurtta: Markku Hoikkala ja Otso Kautto – Lastentarha eli pikimusta farssi kasvatuksesta ja sen tulevaisuudesta. KIELLETTY lapsilta! Liput 18/16 € Ma 26.9. klo 19 Veeran kammarissa: Outi Nyytäjä – Pyykki. Liput 18/16/15 € Galleria pihatto Valtakatu 80, 53130 Lappeenranta Käynti: Kaukaankatu 2 La 1.10. klo 13 Jukola-Sali: Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Toni Edelmann ja Juha Tikka tulkitsevat Tommy Tabermannin runoja Toni Edelmanin sävellyksinä. Liput 25 € La 8.10. klo 13 Jukola-Sali: Pekka Valkeejärven hulvaton monologi Hovimarsalkka, mies myytin takana. Liput 25 € La 15.10. klo 19 Jukola-Sali: Susanna Haavisto, Anna-Mari Kähärä, Lea Pekkala tarinoiden ja laulujen tulkitsijoina – Carpe diem! – tartu hetkeen. Liput 25 € Pe 21.10. klo 19 Jukola-Salissa: Ismo Leikola – Kasvaa ihmisenä. Liput 16 € La 22.10. klo 13 Jukola-Salissa: Eeva-Kaarina Kolsi, Sari Mällinen, Erkki Saarela – Heti vapaa. Liput 25 € Ti 29.11. klo 19 Veeran kammarissa: Willy Rusell – Naisen 11. käsky. Liput 17/15/13 € Avoinna: ti–pe 11–16, la–su 11–15 [email protected] puh. 040 680 4071 Katso syksyn näyttelyt: www.ektaide.net/pihatto 19 Kulttuuritoimiston tapahtumia X Ja Kitara Soi -festivaali 27.10.–30.10.2011 Ohjelma To 27.10. festivaalin avajaiskonsertti Lappeenranta-sali klo 19 Lappeenrannan kaupunginorkesteri solisteinaan kitarataiteilijat Ismo Eskelinen ja Jyrki Myllärinen. Ohjelmassa Kirmo Lintisen tuore kitarakonsertto ja Heitor Villa-Lobosin kitarakonsertto sekä Alberto Ginasteran konsertto orkesterille. Konsertin johtaa Tibor Boganyi. Perjantaina 28.10. Tangon taikaa à la Piazzolla! Musiikkiopiston Helkiö-salissa klo 19 Nuoren polven suomalainen huippukitaristi Otto Tolonen ja hänen Django-yhtyeensä esittävät argentiinalaisen Astor Piazzollan musiikkia. Lauantaina 29.10. Kauan Eläköön Bach!!! Maakuntakirjasto Vanha Raatihuone klo 17 Johann Sebastian Bachin musiikkia soolosoittimille esittävät: ■ Viulisti Pasi Eerikäinen ■ Sellisti Markus Hohti ■ Kitaristi Niku Martikainen ■ Kitaristi Jyrki Myllärinen La 29.10. klo 20 Linnoituksen Krouvi Festivaalin 10-vuotis "synttärit" Linnoituksen Krouvissa. Django -yhtye esittää mm. Django Reinhardin musiikkia Sunnuntaina 30.10. klo 16 festivaalin päätöskonsertti musiikkiopiston Helkiö-salissa. Ohjelmassa mm. nuoren suomalaisen säveltäjäsukupolven johtaviin persoonallisuuksiin kuuluvan Perttu Haapasen ensemblesävellyksen kantaesitys (X Ja Kitara Soi-festivaalin tilausteos Madetoja säätiön tuella), ranskalaisen Mark Andrén sooloteos Harpulle ja Jyrki Myllärisen tuoreen ensemble sävellyksen kantaesitys. Lisätietoa: www.jakitarasoi.net Syksyn tapahtumia Lappeenrannan maakuntakirjastossa Lauritsalan kirjastotalo 60 vuotta: ma 5.9. klo 18 Tule kertomaan kirjastomuistosi, me kirjaamme muistot talteen! Järj. Lauritsalan kirjasto ja Lauritsala-seura la 15.10. klo 10–15 Tapahtumapäivä asiakkaille: klo 12 Taikurimestari Jorma Vertanen klo 13 Kauppalan pojat muistelee, juontajana Kimmo Kousa Kahvitarjoilu koko päivän! Nuorten lukupiiri Opus Tapaamiset keskiviikkoisin klo 17.30 maakuntakirjaston musiikkisalissa 7.9., 5.10., 9.11., 7.12. Syksyn satutuokiot alkavat ti 6.9. klo 18 pääkirjastossa. Seuraa ilmoittelua satutuntien alkamisesta lähikirjastoissa! Lasten elokuvaesitykset alkavat ke 14.9. klo 9.30 pääkirjaston satuhuoneessa elokuvalla Muumien maailma: Muumilaaksossa tapahtuu (nukkeanimaatio), kesto noin 30 min. nuorisotoimi Lappeenrannan nuorisotoimenn uorisotilojen aukioloajat: Sammontori (26.8. alkaen): ti 15–19 (5–6 lk), ke 15–20, to 17–20 (tyttöjen ilta), pe 16–23, la 16–23. Vesijumppa Vesijumppa Syväallasjumppa Syväallasjumppa Aquazumba Syväallasjumppa Aquazumba Hinta: uimahallimaksu Muuta ohjelmaa: ■ vesijuoksuopastusta ■ liikuntaneuvontaa ■ tapaa liikuntatoimen ohjaajat ennen kauden alkua ja tutustu syksyn uuteen ohjelmaan Lisätietoja: www.lappeenranta.fi Tervetuloa! ma 26.9. klo 18, pääkirjaston musiikkisali FM Kaisu Lahikainen kertoo suomentajan työstä ja kääntämistään kirjoista Euroopan kielipäivänä. ti 27.9. klo 18, pääkirjaston satuhuone Taikurimestari Jorma Vertanen esiintyy. ke 28.9. klo 18, pääkirjaston lainaushalli Nuortenkirjailija Tuula Kallioniemi kertoo kirjoittamisesta ja kirjoistaan. To 29.9. klo 18, pääkirjaston lainaushalli Kaupunginorkesteri tutuksi -ilmaiskonsertti. Perttu. Muut kokoontumiskerrat torstaisin klo 16–20 (20.10., 17.11. ja 8.12.) Pohjoismainen kirjastoviikko 14.–18.11. ma–ti 14.–15.11. poistokirjamyynti pääkirjaston ala-aulassa. pe 18.11. klo 18.30, pääkirjaston musiikkisali FT Marko Tikka: Tanssiorkesteri Dallapé. Luennon jälkeen tanssit lainaushallin luistavalla parketilla Dallape-levymusiikin tahdissa klo 20–21. Metkat-lastenkulttuuriviikolla 14.–20.11. tuunauspaja kirjastossa yhteistyönä TAITO ry:n kanssa. Kirjojen, lehtien ym. aineiston uusiokäyttöä yhdessä nuorten kanssa. Ohjaajat Taito ry:ltä. Vanhustenviikko 3.–9.10. Laulujen laineilla, musiikillista kirjavinkkausta. Ensiesitys maakuntakirjaston musiikkisalissa to 6.10. klo 14. Vapaa pääsy. Esitystä voi tilata 3.10.–30.11. Ohjelmatilaukset puh. 05 616 2341. to 29.9. klo 16.30–20, pääkirjaston musiikkisali Sarjakuvaklinikka aloittaa toimintansa. Ohjaajana taiteilija Soli Opastustuokio internetin alkeet pääkirjastossa ti 4.10. ja to 6.10. klo 10–12. ILMAINEN. Sopii erityisesti senioreille. Ilmoittautumiset tietoverkkoneuvoja Maarit Leinonen, puh. 040 519 2090. nuorten tiedotuspiste Verkko: ma–to 13–16, pe 10–14. 18.11. 2.12. Nuorisotoimen tapahtumia syksyllä 2011: 2.9. 16.9. 23.–25.9. pontus (7.9. alkaen): ma 15–16.30 (5–6 lk), ke 15–20. 7.10. Voisalmi (30.8. alkaen): ti 16–20, to 16–20. 10.00–10.25 10.30–10.55 11.00–11.25 11.30–11.55 16.30–17.00 17.00–17.30 17.30–18.00 ma–pe klo 19.45–20 Pääkirjaston iltakuulutukset Tyynen ja Meerin tapaan: Teatteri KESYn Huumorkarjalaisilla on asiaa kirjaston sulkemisaikaan. Spiikkien käsikirjoitus Minna Mänttäri ja Susanna Kauppi. 1.10. Monari (26.8. alkaen): ke 16–20, to 17–20 (7 lk), pe 16–21, la 17–23. Lappeenrannan uimahallissa klo 10–12 ja 16.30–18 Taideviikon 26.–30.9. tapahtumia kirjastossa: Lauritsala (1.9. alkaen): ma 15–20, ti 15–16.30 (5–6 lk), 17–20 (7 lk), to 15–20, pe 16–22. rientola (2.9. alkaen): ti, ke, to 15–20, pe 16–23. VeSILIIKUntapÄIVÄ ke 31.8. Elokuvaesityksiin toivotaan ennakkoilmoittautumista, puh. 05 616 2338. Seuraa ilmoittelua muista lasten elokuvaesityksistä! 21.10. 25.10. 4.11. 11.11. 7-party, Monari Monari LIVE Nuorten syystyöleirit Asinsaari, Päiviö ja Muukonsaari (hakuaika 1.–14.9.2011) Nuoret vs. Vanhemmat -tapahtuma, Joutsenon keskuskenttä Kehy-disco (avoin kaikille nuorille), Monari 7-party, Monari Klubikortilla matsiin: SaiPa - HPK Halloween-bileet, Monari Kaamospuhallus -11, Lappeenrannan urheilutalo 9.12. 3.1.2012 7-party, Monari Kehy-disco (avoin kaikille nuorille), Monari Monari LIVE Klubikortilla matsiin: SaiPa - Pelicans Muutokset mahdollisia. Tarkista ajantasaiset tiedot netistä: www.lappeenranta.fi Palvelut Nuorisopalvelut Nuorisotoimen tapahtuma kalenteri Klubikortilla ilmaiseksi matsiin! Katso lisätiedot ja ottelulista: www.lappeenranta.fi Palvelut Nuorisopalvelut Nuorisotilat Klubikortti avoimet vanhempainillat TUEMME VANHEMMUUTTA – VAUVASTA KOHTi AiKUiSUUTTA Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta-salissa, Villimiehenkatu 1, klo 18–20 Tiistai 27.9.2011 Tiistai 1.11.2011 VANHEMPiEN JA TOVEREidEN MERKiTyS NUOREN HyViNVOiNNiLLE NUORi AiKUiNEN – iTSENäiNEN ELäMä OdOTTAA puhujana Lea Pulkkinen, professori 13–18-vuotiaiden vanhemmille, kasvattajille sekä kaikille murrosikäisen kasvusta ja kehityksestä kiinnostuneille. puhujana Samuli Koiso-Kanttila, johtava asiantuntija Nuorten aikuisten vanhemmille, kasvattajille sekä kaikille itsenäistymässä olevan nuoren aikuisen kasvusta ja kehityksestä kiinnostuneille. Luentosarjan järjestävät Lappeenrannan kaupunki, Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa! Lappeenrannan taideviikko on nyt nimeltään Kulttuurikaravaani. Ensimmäinen Kulttuurikaravaani starttaa viikolla 39. Elämyksellisiä tapahtumia lappeenrantalaisille tarjoavat silloin yhdessä • • • • • Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri Museot Kirjastot Kulttuuritoimisto • Liikuntatoimi Näistä tapahtumista siis koostuu Kulttuurikaravaani, jonka tavoite on tuottaa kuntalaisille uudenlaisia kulttuurin kohtaamispintoja yhdistämällä kehon ja mielen elämyksiä. Tarkempi viikon ohjelma julkistetaan syyskuun aikana. Kulttuurikaravaani liikkuu ja liikuttaa, kehoa ja mieltä. Tule sinäkin kokemaan mitä kulttuuri parhaimmillaan voi olla. SATAMAN VALOT 27.8.2011 Tuotanto: Taidekoulu Estradi Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Teemu Töyrylä 20 Löydä itsesi museossa www.lappeenranta.fi/museot etelä-Karjalan taidemuseo etelä-Karjalan museo Linnoitus, Kristiinankatu 8–10 puh. 05 616 2256, 05 616 2261 Linnoitus, Kristiinankatu 15 puh. 05 616 2255, 05 616 2261 avoinna ti–su 11–17, liput 3,50 / 4,50 €. 6.6.–21.8. ma-pe 10–18 , la–su 11–17, liput 5,50 / 6,50 €, yhteislippu 7 / 8,50 € Näyttely esittelee taiteilijoita ja heidän teoksiaan Vuoksen vesistön varrelta Pieliseltä ja Kallavedeltä Suur-Saimaalle. Kaakkois-Suomen nuorten taiteilijoiden näyttely 4.10.2011–5.2.2012 Sari Liimatta, Domestication, 2011 Näyttelyssä esittäytyy 12 nuorta kaakkoissuomalaista kuva- ja korutaiteilijaa. Näyttelyn kuratoi taiteilija Eeva-Mari Haikala ja se toteutetaan yhteistyössä alueen kuvataiteilijoiden Taidelinkkihankkeen kanssa. Lastenkulttuurikeskus Metku www.lastenmetku.fi Metkun tapahtumia 19.8.–31.11.2011 tanssia ilman rajoja ja rajoitteita Tanssikurssi lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Maanantaina 26.9.2011 klo 10–15 Tanssiopisto Sonja Tammela, Suvorovinkuja 3 Douglas Comley on Euroopassa tunnettu tanssin opettaja ja koreografi. Hänen metodinsa edistää sosiaalista voimautumista ja ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kurssin opetuskieli on englanti. Koulutus liittyy Metkun Taikalamppu-verkoston ja Turun kulttuuripääkaupunki 2011 tapahtumavuoden yhteiseen Sytyke-projektiin. Ilmoittautuminen 12.9. mennessä marianne.mokkala@lappeen ranta.fi Kiven henki – the Spirit of Stone 8.5.2011–8.1.2012 Kansainvälisen kivi- ja korutapahtuman teemana on kiven henki, myyttisyys ja voima. Näyttelyssä esitellään kiveä esihistoriassa, kansainvälisen koruopiskelijakilpailun parhaimmistoa, kansainvälinen korutaiteilijoiden kutsunäyttely ja Kalevala Korun kivikorunäyttely. 27.9. klo 18–19.45 Kivi korujen ja käyttöesineiden materiaalina tj. Laura Lares, Kalevala Koru Oy ja tj. Jouni Okko, Ylämaa Group 25.10. klo 18–19.45 Kiven myyttisyys ja voima FK, arkeologi Timo Miettinen ja FT Jukka Luoto, Etelä-Karjalan museo 22.11. klo 18–19.45 Kivi korutaiteessa ja -muotoilussa Korutaiteilija Ulla Ahola ja korumuotoilija Kirsti Doukas, Kalevala Koru Oy 27.8. klo 10–15 Kiven hengessä –retki ylämaan kivikohteisiin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset puh. 05 616 2261 tai [email protected] Hinta 7 € yksittäinen luento ja 18 € koko luentosarja (3 luentoa) Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.kesyli.net Kiven henki -luennot Muut luennot, seminaarit ja työpajat Kiven henki -luennoissa vuoropuhelua käyvät eri tavoin kivien kanssa työskentelevät ihmiset. Luennot järjestetään yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa (Kristiinankatu 15). 23.8. klo 10–16 Lappeenrannan taistelun vuosipäivän seminaari upseerikerholla. Seminaarissa käsitellään Uudenmaan Rakuunarykmentin historiaa. Ilmoittautumi nen ja lisätiedot www.kesyli.net ■ Akvarellityöpaja / erilaisuudesta voimaa – työpajaseminaari Miten kulttuurien välinen vuorovaikutus ilmenee lasten ja nuorten arjessa ja taidekasvatuksessa? Tiistaina 27.9.2011 klo 10–15.30 Veeran kammari, Valtakatu 56 Ohjelma: 10.00–10.45 Monikulttuurinen Moku-hanke Kouvolasta 10.45–11.30 Tanssi välineenä sosiaalisessa muutoksessa 11.30–12.30 Ruokatauko (omakustanteinen) 12.30–13.15 Mustan ja Valoisen teatterifestivaalin kansainvälisyys 13.51–14.00 Kielen opiskelu liikkeen ja toiminnan avulla 14.00–14.30 Kahvitauko 14.30–15.30 Työpajat: ■ Sosiaalisen tanssin työpaja / Comley & Owens ■ Kinesteettinen kielityöpaja / Zodiak 19.8.2011 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 3. vuosikerta ISSN-L 1798-4084 ISSN 1798-4084 Painos 45 000 Pyykkö & Anishtshik ■ Taideaikamatka/ Ehrulainen Ilmoittautuminen 12.9. mennessä [email protected] 16.11. klo 9.30–11 Vauvojen (n. 1 v) musiikki- ja maalaustyöpaja Etelä-Karjalan taidemuseossa. Työpaja toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja Etelä-Karjalan osuuskaupan kanssa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset [email protected] ratsuväkimuseo Linnoitus, Kristiinankatu 2 puh. 05 616 2261 Avoinna tilauksesta. Wolkoﬀin talomuseo Kauppakatu 26, puh. 05 616 2258, 05 616 2261 Avoinna la–su 11–17 Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat 15 min yli täyden tunnin. ILMaISen SISÄÄnpÄÄSYn MUSeOperJantaIt Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. Museot ovat avoinna klo ti–su 11–17. ja Jani Ikonen kertovat valokuvauksen mahdollisuuksista ja menetelmistä lasten ja nuorten maailmassa. Willikino – lasten ja nuorten elokuvafestivaali Metku tarjoaa Metkat-lastenkulttuuriviikolla maksuttomia koululaisnäytöksiä. Elokuviin liittyy oppimateriaaleja www.koulukino.fi. Lasten oikeuksien päivän juhla Sunnuntaina 20.11.2011 klo 10–13 Lappeenrannan urheilutalo Lappeenrannan liikuntatoimen järjestämän Liikuntamaa-tapahtuman yhteydessä Unicefin paikallisjärjestö ja Metku kokoontuvat kunnioittamaan YK:n Lasten oikeuksien päivää. Juhlapäivän kunniaksi Liikuntamaa on maksuton. Paikalla on myös Lappeenrannan kaupungin johtoa sekä mukavaa ohjelmaa lapsille. Ilmoittautuminen ja paikkavarauk set elokuviin [email protected] Maanantaina 14.11.2011 klo 15–17 Imatran kulttuurikeskus, Kaleva-Sali Tiistai 15.11. 09.00 Poika ja Ilves 11.00 Kuningasjätkä Keskiviikko 16.11. 09.00 Elämä on i-ha-haa 11.00 Jadesoturi Ilmoittautuminen 1.11. mennessä [email protected] Valokuva on mainio ja ajankohtainen työväline tutkia luovuutta, maailmaa ja omaa identiteettiä. Valokuvataiteilijat Päivi Eronen Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen 22.9. klo 15–19 Vanhojen Kalevala Korujen tunnistusta. Tuo vanhat Kalevala Korusi tunnistettavaksi Etelä-Karjalan museoon! Kalevala Korun tuotepäällikkö Mari Kotka tunnistaa vanhoja Kalevala Koruja klo 15 alkaen. Ohjelmassa myös luento Kalevala Korusta ja malliston painopisteistä eri vuosikymmeninä. HUOM! Ei hinta-arvioita koruista. Lisätietoja www.lappeenranta.fi/museot Ti 15.–pe 18.11.2011 Elokuvateatteri Nuijamies Kikatuksen kuvakulma ja muita valokuvauksen – menetelmiä Päätoimittaja Viestintäjohtaja Alina Kujansivu 17.9. klo 10–16 Arkeologian päivät – hopeaa Hiitolasta -seminaari Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa (Kristiinankatu 15). Aiheena Hiitolan alueen kaivaukset ja löydöt. Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.kesyli.net 11.11. Retki Kalevala Kartanoon Helsingin Pitäjänmäkeen Retken ohjelmassa Kalevala Korun muotoilun ja toiminnan esittely, tuotantokierros ja mahdollisuus ostoksiin tehtaanmyymälässä. Lisätietoja www.lappeenranta.fi/museot Wolkoﬃn joulu 8.–23.12. ja 26.12. Lauri Heino, Kaakkois Suomen valokuva keskus taiteen Vuoksi – Saimaa kuvataiteessa 18.9.2011 asti Kirsti Doukas, Donna, Kalevala koru. 10.9. klo 10–13 Rakennusperintöpäiviin liittyvä retki Lappeenrannan seudun mielenkiintoisiin kohteisiin. Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Kulttuurin reitit. Päivien järjestäjinä ovat Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan kesäyliopisto, LAKES ry ja Taito Etelä-Karjala ry. Rakennusperintöpäivien tarkempi ohjelma, ilmoittautuminen ja lisätie dot www.kesyli.net Metkat – maakunnallinen lasten kulttuuriviikko 14.–20.11.2011 Torstai 17.11. 09.00 Eetu ja Konna 11.00 Kielletty hedelmä Perjantai 18.11. 09.00 Keisarin uudet kuviot 11.00 Nasun suuri elokuva Tekstit Mervi Palonen Sami Soljansaari Kaisu Lahikainen Mari ilvonen Liikuntakalenteri Aija Rautio Metkat-viikon tiedotelehti julkaistaan viikolla 40. Seuraa ilmoittelua. Tapahtumakalenteri Sirpa Tallqvist Ulkoasu ja taitto Mediakolmio Oy Palaute ja juttuvinkit mervi.palonen@ lappeenranta.fi puh. 040 184 9610 Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2012.