www.lappeenranta.fi Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 7.1.2012 Museoesineen tarina s. 14 louksiin etaan kaikkiin ta a j , e t o d e n ti Julkine Kaavoituskatsaus Täydennysrakentamisella lisäneliöitä kaupungin keskustaan Metku-kuoroissa laulaa jo 600 lasta s. 9–12 Kevään Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa s. 16 liikuntakalenteri s. 17 Lomaasuntomessut Rauhassa s. 3 s. 4–5 2 Kaupunginosien erilaisuus vetovoimatekijä ja haaste Kimmo Jarva mukana kevään asukasfoorumeissa Lappeenrannan uusi kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on jo merkinnyt kevään asukasfoorumit kalenteriinsa. – Toivottavasti uutuudenviehätykseni vetää salit täyteen. Odotan avointa keskustelua ja samalla tutustun Lappeenrannan kaupunginosiin. RS arvioituna lähdin Taipalsaarelta liian aikaisin, mutta silloin koin tärkeäksi kartuttaa kokemustani isomman kunnan veturina. Sekä minulle että perheelleni jäi kuitenkin kaipuu takaisin EteläKarjalaan, joten päätös Lappeenrantaan muuttamisesta oli koko perheelle helppo. Kansainvälisyyttä ja osaamista Kimmo Jarva pitää rikkautena, että pinta-alaltaan laajassa kaupungissa on erityyppisiä asuinalueita. – Lappeenranta täyttää niin city ihmisten kuin maaseudun rauhaa kaipaavienkin toiveet. Vaihtelevuus vahvistaa alueemme vetovoimaa, mutta samalla haastaa päättäjät luomaan verkostoja eri puolille kaupunkia. On tärkeää huolehtia, että kaupunginosien erilaisuus otetaan päätöksenteossa huomioon, Jarva painottaa ja pitää tärkeänä, että luottamushenkilöt välittävät viestiä asuinalueiden tarpeista. Jarva on tyytyväinen Lappeenrannan hyvin organisoituun asukastoimintaan, jonka ansiosta on syntynyt selkeitä kanavia kuntalaisten kuulemiseen. – Tapaan mielelläni ihmisiä kasvokkain ja olen aina valmis avoimeen vuoropuheluun. Asukasfoorumeissa tähän on tilaisuus vuosittain. Kaupungilla aion liikkua kuten muutkin enkä häiriinny, vaikka joku vetäisee hihasta. Tosin Lappeenrannan asukasfoorumit 2012 Vuosi sitten kevätkaudelle siirretyt asukasfoorumit pyörähtävät jälleen käyntiin helmikuussa. Lappeenranta on jaettu seitsemään alueraatialueeseen. Jokaisella alueella järjestetään asukasfoorumi, jossa käsitellään kunkin asuinalueen ajankohtaisia asioita. Asukasfoorumeissa asukkailla on hyvä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman asuinalueensa kehitykseen ja hyvinvointiin. Kevään 2012 maaseutufoorumit Joutsenon haja-asutusseutu vko 6 ti 7.2. Lappeenrannan haja-asutusseutu vko 7 to 16.2. kokoisessa kaupungissa kaikki asiat eivät ole kaupunginjohtajan takana, Jarva muistuttaa. Tampereelta kotoisin oleva Kimmo Jarva siirtyi Lappeenrannan kaupunginjohtajaksi Uudeltamaalta, Vihdistä. Sitä ennen hän työskenteli Etelä-Pohjanmaalla Kurikan kaupunginjohtajana. Uuden vuosituhannen Jarva kuitenkin aloitti Taipalsaarella. – Olin Taipalsaaren historian toinen kunnanjohtaja ja ensimmäinen tehtäväni oli pitää Millennium-puhe. Näin jälkikäteen Lisäksi asiakohtaisia asukasfoorumeita eri alueilla. Seuraa lähempänä ajankohtia Asukas- ja aluetoiminnan ajankohtaisuutisia kaupungin verkkosivuilta sekä paikallisten lehtien ilmoituksia asukas- ja maaseutufoorumeista. Kevään 2012 asukasfoorumit Lähidemokratiaseminaari 21.2.2012 Eteläinen alue Joutsenon alue Keskustan alue Lauritsalan alue Läntinen alue Pohjoinen alue Ylämaan alue Lappeenrannan asukastoiminta järjestää kaikille avoimen Lähidemokratiaseminaarin Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa tiistaina 21.2.2012 klo 18 – 20.30 (Villimiehenkatu 1). Seminaarissa pohditaan, kuinka Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI vko 10 vko 11 vko 12 vko 13 vko 14 vko 16 vko 17 to 8.3. ti 13.3. ti 20.3. ti 27.3. ti 3.4. ti 17.4. ti 24.4. gilla on keskeinen rooli koulutuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen luojana. Korkeakoulujemme vetovoimaisuus on kaikkien väestöryhmien etu. Opiskelijoiden ansiosta myös ikärakenteemme nuortuu. Tyynesti ja päämäärätietoisesti johtajan saappaisiin Kimmo Jarva pohtii, oivaltavatko lappeenrantalaiset, millainen etu rajan läheisyys on alueen kehittymiselle. Hän tietää, että useilla Suomen paikkakunnilla kansainvälisyys kuuluu strategian kärkitavoitteisiin ja sen perässä juostaan pitkiä matkoja. – Sisemmällä Suomessa kansainvälistymisen eteen joudutaan tekemään paljon enemmän töitä kuin täällä ja kontakteja haetaan pitkien matkojen päästä. Täällä rajaseudulla verkostoja pystytään luomaan helpommalla, vaikka toki kaupungin on määrätietoisesti luotava kansainvälistymiselle tilaa ja mahdollisuuksia. Muualla seurataan kateellisina Lappeenrannan kaupallisten palvelujen kehittymistä ja venäläismatkailijoiden virtaa rajan yli. Jarva tietää, että venäläisvastaisia puheita putkahtelee ilmoille niin Etelä-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa. – Toivoisin, että vastakkainasettelu lievenisi. Ihminen on aina ihminen toiselle ihmiselle kansallisuudesta riippumatta. Suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä tarvitaan puolin ja toisin. Kimmo Jarva määrittelee elinkeinoelämän, korkeakoulujen sekä oppilaitosten ja kaupungin keskinäisen yhteistyön kehityksen voimavaraksi. – Elinkeinoelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja yhteistyö edistää innovaatioita. Kaupun- Kimmo Jarva nauttii karjalaisesta välittömyydestä. – Täällä ihmiset innostuvat uusista asioista ja välittömässä ilmapiirissä syntyy ideoita. Koska itse olen pitkäjänteinen ja rauhallinen, uskon, että etenemme poukkoilematta tavoitteita kohti. Johtajan saappaisiin Jarva astuu tyynesti ja päämäärätietoisesti. – Lähtökohtaisesti asiat ovat kunnossa. Edeltäjäni ovat johtaneet kaupunkia hyvin ja henkilökunta kaupungin kaikilla toimialoilla on motivoitunutta. Lappeenranta on maakunnallinen veturi, joten kehittämistyössä näkökulma on myös maakunnallinen. Meneillään on useita varsin suuria hankkeita, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia Lappeenrannan ja koko Etelä-Karjalan kehitykselle. Kaupunginjohtaja vertailee Lappeenrannan työttömyysprosenttia Uudenmaan puolta pienempiin lukuihin hieman huolestuneena. Vaikka elinkeinoelämän rakennemuutos on jo kääntynyt hyvään suuntaan ja yrityksillä menee suhteellisen hyvin, keskeinen haasteemme on työllisyyden edistäminen, Kimmo Jarva painottaa, mutta arvioi Lappeenrannan selviytyvän verrattain hyvin mahdollisissa maailmantalouden heilahduksissa. asukkaat pystyvät vaikuttamaan oman asuinympäristönsä kehittämiseen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Lisäksi selvitetään, mitä lähidemokratia on ja mitkä ovat sen vaikuttamiskeinot. Seminaarissa kuullaan myös, miten lähidemokratiaa toteutetaan muualla Suomessa. Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantere kertoo, että ehdotus Lähidemokra- tiaseminaarin järjestämisestä tuli aktiivisilta asukastoimijoilta. – Lähidemokratialla tarkoitetaan asukkaiden omaehtoista aktiivisuutta, kansalaisvaikuttamista. Kyse on meidän jokaisen oikeudesta vaikuttaa asuinympäristömme kehittämiseen, Mantere selvittää ja toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi. ■ Mervi Palonen Ajankohtaista tietoa asukastoiminnasta löydät internetistä • www.lappeenranta.fi Palvelut Asukas- ja aluetoiminta • www.asukkaidenlappeenranta.fi 3 KL lestä erityisen mukavaa se, että oppii uusia lauluja. Tänä syksynä kuoroon tulleen Tinja Vainikan mielestä laulut ovat hauskoja, iloisia ja reippaita, kuten Kuningas ei. Mukava on myös rauhallisempi tuutulaulu Kun on oikein pieni, joka on Yaseminin lempilaulu. Nanna taas pitää Jänöjussin mäenlaskusta ja Katariina laulusta Missä muruseni on. Laulamista on kaivattu Kuorokerhoon meno ei ikinä väsytä Peltolan koulun musiikkiluokan raollaan olevasta ovesta kiirii käytävään hilpeä laulu: Magdaleena on pikkuinen tyttö. Meneillään ovat Metkukuoron harjoitukset. – Meillä on 30 aktiivista laulajaa, ykkösluokkalaisista viitosiin, ja mukana on kolme poikaakin, kertovat kuoroa ohjaavat opettajat Marjukka Havo-Tuovinen ja Suvi Tuovinen. – On ollut hienoa saada Lappeenrantaan mukaansatempaavia Metku-tuulia. Laulami- sen ilon lisäksi koulujen oppilaat ja opettajat ovat päässeet tutustumaan toisiinsa uudella tavalla. Viime lukuvuonna toimintansa aloittanut kuoro kokoontuu kerhomuotoisena kerran viikossa koulutuntien jälkeen. Alusta alkaen siinä ovat laulaneet muun muassa Nanna Vihavainen, Yasemin Gevanci, Laura Viitala ja Katariina Junnikkala. – Tulin tänä vuonnakin mukaan, koska laulaminen on niin hauskaa, Nanna sanoo. – Eikä kuorokerhoon meno ikinä väsytä. Kuorokerhossa on Lauran mie- Opettajillekin kuoron ohjaaminen on ollut mieluisaa työtä. Laulamista on kaivattu, kun nykyään soittaminen tuntuu olevan harrastuksena enemmän pinnalla. – Harvoissa kodeissa lauletaan enää juhlapäivinäkään, saati sitten arkena. Kaikki lapset eivät kuule laulamista edes radiosta tai levyiltä, Suvi Tuovinen kertoo. Metkun ja kuorotoiminnan taiteellisen johtajan Sari Kaasisen työ tuottaa ohjaavien opettajien mukaan paljon hyvää. Metku antaa kaikille kouluille tasapuolisen mahdollisuuden osallistua. – Metku-toiminnan avulla onkin ollut mahdollista lisätä kouluille tarpeellista taide- ja kulttuurikasvatusta, Marjukka Havo-Tuovinen sanoo. Olennaista on ollut myös Metkun taloudellinen tuki alkaen kuoron ohjaajien palkkioista bussikyyteihin ja lapsille tärkeisiin Metku-paitoihin. Opettajat kiittelevät sitä, että kuorojen ohjaajilla on mahdollisuus vaikuttaa vuoden lauluohjelmaan. Kuoroista myös huolehdi- taan: Sari Kaasinen käy muutaman kerran tapaamassa kutakin kuoroa, ja ennen suurkonserttia on yhteinen kenraaliharjoitus. Laulamisen ilo ja tekemisen meininki Kuorossa pääsee opettajien mukaan helpoimmin sisälle musiikkiin, varsinkin kun kynnys on hyvin matala. – Metku-kuorossa annetaan mahdollisimman monille mahdollisuus laulamiseen ja itseilmaisuun, Suvi Tuovinen sanoo. Marjukka Havo-Tuovinen puolestaan toteaa, että kuorossa on tavoitteena laulamisen ilo ja yhdessä tekemisen meininki. – Siinä on mukana musiikin terapeuttinenkin puoli, mahdollisuus ilmaista tunteita laulun välityksellä. Yhdessä laulaminen vaikuttaa sekä laulajaan että kuulijaan. – Äänen yhteisen väreilyn tuntemisella on aivan maaginen vaikutus, Suvi Tuovinen kuvaa. Laura Viitala tiivistää varmaan kaikkien kokemuksen, kun hän sanoo: – Laulaessa aivan kuin soittaa omaa itseään, ja suuressa kuorossa uskaltaa paljon enemmän kuin yksin. Metku-kuoroissa laulaa jo 600 lasta koululaiskonsertti kello 11 sekä perheille ja aikuisille suunnattu konsertti kello 18. Kuorokerhot omilla kouluilla Riehakasta, mutta ei riehumista Pirilä-Martti tiivistää Metku- Sa ri n Kuorot kokoontuvat ja harjoittelevat pääosin kuorokerhoina omilla kouluilla ja omien opettajien ohjaamina. Näin toiminta on Pirilä-Martin mukaan lähellä lasta ja siihen on helppo tulla mukaan. Kuorotoiminnan taiteellinen johtaja Sari Kaasinen ehdottaa syksyllä harjoitusohjelmistoon 10–12 laulua. Niissä on tuttuja lastenlauluja, ajankohtaisia hittejä ja Kaasisen omia lauluja. – Tämä kylä -laulusta on tullut Metku-kuorojen tunnuslaulu – se päättää aina konsertit, Minna Pirilä-Martti kertoo. Sari Kaasisella on työn alla oma Metkulaulukin. in e as Ka Lasten kulttuurikeskus Metkun kuorotoiminta alkoi syksyllä 2009 kymmenen kuoron voimin. Nyt kuoroja on kolminkertainen määrä ja kuoroissa laulavia lapsia 600. – Suunnitelma lastenkuoroista tuntuu olleen yhteisöllinen idea, joka sai heti siivet, kun asiat loksahtivat kohdalleen, kuvailee Metkun toiminnanjohtaja Minna Pirilä-Martti. Metku-kuorojen vuosittainen suurtapahtuma Laulaen lomalle -konsertti pidetään tänä vuonna 16.2. Holiday Club Saimaan areenalla Rauhassa. Tapahtumassa on mukana 30 kuoroa sekä Sari Kaasinen ja Otawa-bändi. – Tähänastinen konserttipaikka Lappeenranta-sali olisi käynyt aivan liian ahtaaksi. Rauhaan yleisöä mahtuu kaksituhatta henkilöä, Minna Pirilä-Martti kertoo. Laulaen lomalle -kuorotapahtumassa on kaksi konserttia: kuorojen olevan yhteisöllisyyteen ja laulun iloon perustuvaa toimintaa, jossa kaikki laulavat omalla äänellään. – Vaikka laulaminen voi olla riehakasta, se ei koskaan ole riehumista. Sari Kaasisen ja toisen taiteellisen johtajan Satu Simolan vankka ammattitaito näkyy esityksissä. Minna Pirilä-Martti arvostaa kovasti kuoroja ohjaavia opettajia, jotka viikoittain tekevät las- ten kanssa tärkeimmän harjoitustyön. – Meillä on paljon sitoutuneita, taitavia, musiikille omistautuneita opettajia – se on tavattoman tärkeää, jotta tällaista toimintaa voidaan ylläpitää. ■ Kaisu Lahikainen Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 4 MP Kansainvälisyys kuului Rauhan kylpyläalueen elämänmenoon jo runsaat 100 vuotta sitten Lauri pietiläisen tarinoita siivittävät edeltävien sukupolvien kohtalot Rauhan kyläyhteisössä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen Lauri Pietiläisen tarinoita siivittävät edeltävien sukupolvien kohtalot. Joutsenon Rauhassa sijaitseva Saimaa Gardens - matkailukeskus on noussut maille, jotka vielä 1800-luvulla kuuluivat hänen esivanhemmilleen Jakosille. Astellessaan Rauhan rantaraittia Lauri Pietiläinen kertaa sukunsa tarinaa ja samalla hymyilee nuoruusmuistoilleen. Ensi kesänä, heti juhannuksen jälkeen, samaa raittia kulkee vuoden 2012 loma-asuntomessujen kymmeniin tuhansiin nouseva messuvierasjoukko. Lauri Pietiläinen kuuluu sodan jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin. – Leikkikavereista ei ollut puutetta, hän naurahtaa ja kertoo samalla, että on koonnut Rauhan entisiä nuoria jälleen yhteen. Seuraava tapaaminen järjestetään ensi kesänä Holiday Club Saimaa -viihdekylpylässä, jonka toteutumiseen monikaan Rauhan kasvateista ei jaksanut uskoa. – Kun sairaaloiden ympärille syntynyt, hyvät elämän matkaeväät antanut kyläyhteisö hajosi, mieli oli maassa. Hiljaiselon vuosina Lauri Pietiläinen kuitenkin tunsi sisimmässään, että pian upea seutu herää uuteen kukoistukseen. Hän kaivaa esille yhdeksän vuotta sitten kokoamansa Rauhan ja Tiuruniemen historiakatsauksen ja näyttää siihen kirjoittamansa hartaan toiveen: ”Toivoisin, että Rauhan alue tulee vielä kokemaan uuden nousun, vaikkapa alkuperäisessä mat kailukäytössä.” innostus kumpuaa sukututkimuksesta Lauri Pietiläisen innostus kotikontujen historiaan kumpuaa sukututkimuksesta. Tarinoiden keskeinen hahmo on äidin isä Matti Saarnio (1879–1958), joka näki Rauhan ensimmäisen kukoistuskauden täysihoitoloineen ja kylpylöineen 1800–1900-lukujen vaihteessa sekä sairaaloiden perustamisen 1920- ja 30-luvuilla, sodan tuomat tuskat sekä lähes omavaraisen kyläyhteisön muodostumisen sairaaloiden ympärille. Alun perin valtaosa Rauhan ensimmäisen täysihoitolan ja kylpylän maista oli 1890-luvulla ostettu Jakosilta, Matti Saarnion äidin suvulta. Pappa saatteli Trotskia junalle Vossikkakuskina Rauhan täysihoitolassa ja kylpylähotellissa työskennellyt Matti Saarnio saatteli vuonna 1905 Imatran asemalle oletettavasti muiden muassa vallankumouksellisen Lev Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Trotskin. Kylpylaitoksen tarinan päätyttyä 1920-luvulla hyvälle hevosmiehelle löytyi töitä mielisairaalan palveluksessa ensimmäisten joukossa. – Matti jäi sairaalalta eläkkeelle vasta 72-vuotiaana omasta pyynnöstään ja senkin jälkeen hän työskenteli syksyisin viljankuivurissa ja nyt purettujen Ylä- ja Alatalon työmaalla 1955–56 yövartijana. – Pappa oli puhemiehenä, kun itse pyrin 12-vuotiaana sairaalan puutarhalle töihin. Muistan, kuinka hän vannotti puutarhurille, että pojat eivät sitten kitke eivätkä harvenna, Lauri nauraa ja kertoo kuljettaneensa pyörälähettinä kurkkuja ja tomaatteja lääkäreille ja kastelleensa hellepäivinä laajoja nurmialueita. Leikkitanner sairaaloiden maatilan pihapiirissä Lauri Pietiläinen kulkee tuttua tietä, joka aikoinaan johti Rauha sairaaloiden maatilalle ja sen kautta lapsuuskotiin. – Sairaalahenkilökuntaa perheineen asui näissä kaikissa tienvarren taloissa. Myös Hallintolan ylimmissä kerroksissa oli asuntoja ja upeat näköalat Saimaalle. Oma isäni työskenteli sairaaloi- den palveluksessa kirvesmiehenä ja lukkoseppänä. Tässä samassa yhteisössä oli koti ja toimeentulo. – Maatilan laaja pihapiiri oli tenavalauman leikkitanner.Neljää maalia lyötiin ja pituushyppypaikalle haettiin vaivihkaa puruja navetan jäävarastosta. Kotipihani viereisessä kaivonotkossa laskettiin mäkeä ja tuolla Sikolammella luisteltiin, Lauri Pietiläinen osoittaa ja lupaa näyttää pikkuiselle pojanpojalleen Onnille kaikki papan vanhat leikkitantereet. Turvallisessa yhteisössä erilaisuus ei hätkähdyttänyt Lauri Pietiläinen kuvailee Rauhan sairaalamiljöötä turvalliseksi yhteisöksi. – Opittiin sosiaalisuutta eikä erilaisuus hätkähdyttänyt. Olimme myös vapaakävelypotilaiden kavereita. Eräskin Manu tuli heti hyvälle tuulelle, kun kerroimme, miten loistavat olot hänellä oli, kuljeskeli vain ja nautti kesästä sillä aikaa, kun muut aikuiset ahersivat töissä. Monella vapaakävelypotilaalla oli oma venekin rannassa, Pietiläinen muistelee. Yhteisön väki ei välittänyt sinne tänne ripotelluista ”Sairaala alueella liikkuminen kielletty” -kylteistä, mutta Pietiläinen myöntää, että yhteisö oli myös omalla tavallaan sisäänlämpiävä eikä vieraita kuljeskelijoita suosittu. Turvallisuudellakin oli rajansa: yksi sairaalan potilaista poltti navetan ja tallin. Entisten nuorten postituslistalla parisataa nimeä Rantaraittia kulkiessaan Lauri Pietiläinen muistaa, kuinka nuoriso kokoontui hellepäivinä pelaamaan lentopalloa ja kylän väki vietti yhteisiä juhlia Seuralassa. Poikaporukoiden kolttoset ja mopoilla pörrääminen häiritsivät varttuneempaa väkeä ennen vanhaan samalla tavalla kuin nykyisinkin. – Täältä sitä sitten lähdettiin kuka minnekin. Itse lähdin 19-vuotiaana tekniseen kouluun Lappeenrantaan ja sen jälkeen työskentelin ensin Enso Gutzeitilla Kaukopäässä ja sitten Stora Ensolla Imatralla eläkeikään asti. Rauhan entisten nuorten joukko pitää yhteyttä toisiinsa muun muassa netin välityksellä. Osoitelistalla on parisataa nimeä. Mervi Palonen 5 rauhan täysihoitola ja Gabrilovitchien kylpylä venäläisten suosiossa 1800–1900-lukujen vaihteessa Gustaf Almin rakennuttama Rauhan täysihoitola, Rauha Pensionat för Turister, aloitti toimintansa vuonna 1894 samalla rinteellä, missä kohoaa marraskuussa 2011 avattu Holiday Club Saimaa -viihdekylpylä. Almin täysihoitola oli vauraitten suomalaisten lisäksi erityisesti venäläisten suosiossa, mutta kuuluisia vieraita tuli myös Keski-Euroopasta. Mielisairaala ja keuhkotautiparantola kylpylän tilalle Kylpylaitos Rauha Oy myi 310 hehtaarin maa-alueen piirimielisairaalalle vuonna 1924. Venäjän keisari Aleksenteri III oli jo ennen täysihoitolan perustamista vieraillut Rauhassa vuonna1891 Lappeenrannan ja Imatran matkansa yhteydessä. Keisarillinen seurue tuli Jakosenrantaan Marevo-nimisellä laivalla neljän suomalaisen luotsiveneen saattelemana. Keisari antoi luvan nimetä rantautumispaikan Keisarinrannaksi, mutta nimitys jäi aikojen kuluessa pois käytöstä. Rauhan täysihoitola siirtyi Almeilta ravintoiloitsija Petter Häkkiselle vuonna 1907. Täysihoitola muutettiin senatorioksi, erilaisiin terveyspalveluihin erikoistuneeksi laitokseksi, jonka tarina päättyi kuitenkin jo vuonna 1911 konkurssiin. Rauhan mielisairaalan vihkiäisiä vietettiin vuonna 1926. Sairaalaa laajennettiin sekä ennen sotia että sotien jälkeen. Muun muassa 1936 valmistunut Setälä on toiminut vielä näihin päiviin asti tilapäisenä sairaalaosastona. Tiuruniemen keuhkotautiparantola valmistui juuri talvisodan kynnyksellä 1939. Seuraavana vuonna, joulukuussa 1912, yritys siirtyi Gabrilovitcheille, jotka siirsivät kylpylätoimintansa Mustanmeren rannoilta Rauhaan. Tiuruniemen tuberkuloosiparantolassa oli nelisensataa sairaspaikkaa, mutta ne olivat vain osittain tuberkuloosia sairastavien käytössä. Myös paikallisten ihmisten terveyspalvelut järjestettiin Tiurussa. Tiurun tuberkuloosiparantolan toiminta lopetettiin vuonna 1990, jonka jälkeen rakennus on palvellut pakolaisten vastaanottokeskuksena. Rauhan mielisairaalan toiminta lopetettiin vuonna 2000. Joutsenon kaupunki osti vuonna 2005 EteläKarjalan sairaanhoitopiiriltä reilut 400 hehtaaria maata Rauha-Tiurun alueelta. Joutsenossa käynnistettiin alueen kehittämiseksi EU-hanke, jonka veturina toimi Joutsenon kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski. Miriensis Oy valittiin kehittämään aluetta hajautetun kiinteistösijoittamisen mallilla. Miriensis saattoi kaupungin ja Holiday Clubin yhteen. seo Etelä-Karjalan mu Gabrilovitchien kylpylässä oli enimmillään 150 hotellihuonetta ja tilaa 250 vieraalle. Vieraskirja kertoo, että kylpylässä oleskeli suomalaisten ja venäläisten ohella matkalaisia Preussista, Romaniasta, Puolasta ja Amerikasta. Suomen kansalaissodan aikana vuonna 1918 kylpylässä toimi valkoisten sotilassairaala. Venäjän vallankumouksen jälkeen vähitellen hiljentyneen Rauhan ensimmäisen kylpylähotellin tarina päättyi vuonna 1923 tulipaloon. Rakennuksista säästyi vain Keskipaviljonki, joka sulautui vuonna 1926 valmistuneeseen sairaalan Päärakennukseen. Päärakennus ja vuonna 1936 valmistunut Hallintola sisältyvät Holiday Club Saimaa -viihdekylpylän rakennuskokonaisuuteen. Rauhan mielisairaalassa oli enimmillään yli 800 potilaspaikkaa. Hoitohenkilökunnan määrä ylsi enimmillään lähes 300:aan. Lisäksi talous- ja huoltohenkilökuntaa oli noin 200. Molemmat sairaalat toimivat sotilassairaaloina talvi- ja jatkosodan aikoina. Sotien jälkeen sairaaloiden toiminta vakiintui. Ne olivat osittain omavaraisia oman maatilan ja puutarhan ansiosta. Kylän elinvoimaisuudesta kertoo sekin, että 1940-luvulla Rauhassa oli kansakoulu ja vuosina 1946–1954 synnytyslaitos. Suomen kymmenensiä Loma-asuntomessuja rakennetaan parhaillaan Rauhaan. Loma-asuntomessualue on osa noin 300 hehtaarin laajuista Saimaa Gardens -matkailualuetta, jota pidetään yhtenä Pohjoismaiden merkittävimmistä matkailukeskuksista. RS poikkeuksellinen loma-asuntomessualue luonnon helmassa, palvelujen tuntumassa Vuoden 2012 loma-asuntomessualue Lappeenrannan Rauhassa on poikkeuksellinen verrattuna aiempien vuosien Loma-asuntomessuihin. Järjestyksessään kymmenennet Loma-asuntomessut ajoittuvat kahteen juhannuksen jälkeiseen viikkoon 25.6. – 8.7.2012. Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen pitää Rauhan messualuetta loistavana esimerkkinä tulevaisuuden lomaalueesta. – Messutalot sijaitsevat tiiviillä alueella palvelujen tuntumassa, mutta toisaalta Saimaan selkä näkyy useimmille tonteille. Rantaviiva on lähes täysin yhteis- käytössä. Uskon, että lomanvietto Rauhassa täyttää enemmistön toiveet, sillä palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat erittäin monipuolisia. Alueella voi viettää perinteistä suomalaista mökkilomaa, mutta silti palveluja, viihdettä ja kulttuuria sekä historiaa on aivan vieressä, Heiskanen kuvailee. Tulevilla Loma-asuntomessuilla nähdään muun muassa puu-, hirsi- ja kivirakenteisia lomaasuntoja. Messuvierailla on mahdollisuus tutustua suomalaisiin saunoihin Loma-asuntomessujen Saunamaailmassa. Alueen rannassa on 1940-luvun lopulla rakennettu sauna, joka peruskorjataan messujen näyttelykohteeksi. Menestystarina syntyi yhteistyöllä Joutsenon kaupunki ja kuntaliitoksen jälkeen Lappeenrannan kaupunki ovat kehittäneet Rauhan aluetta määrätietoisesti vuodesta 2005 alkaen. Kehittämistyössä alusta asti mukana ollut Lappeenrannan apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski ko- rostaa, että Loma-asuntomessut edistävät sekä Rauhan matkailualueen että Lappeenrannan kaupungin tunnettavuutta matkailukohteena. – Lappeenrannan vetovoima perustuu suurelta osin sen sijaintiin kahden kulttuurin välissä upealla järvi- ja harjualueella. Rauhan menestystarina syntyi, kun löysimme samaan päämäärään pyrkiviä yhteistyökumppaneita ja yhdistimme kaupungin edulliseen sijaintiin monipuolisia palveluja. Lappeenrannan strategisena tavoitteena on kehittää matkailusta vahva elinkeinoala, joka tuo maakuntaan uusia työpaikkoja, Korkiakoski painottaa. ■ Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 6 MP Kylien puuhanainen taloja. Parhaillaan kunnostetaan Ylämaalla Nutikan tanssilavaa ja Hujakkalan kylätaloa. terttu Kivinen, Vuoden 2011 asukastoimija Lappeenrannan kaupungin maaseutuasiamies, maaseutukylien yhteinen puuhanainen Terttu Kivinen hymyilee leveästi esitellessään Tapavainolan kunnostettua kylätaloa. Pahoin rapistunut, liki 90-vuotias rakennus pelastettiin hankerahoituksella ja talkoovoimin viime hetkellä. Nyt talolla tanssitaan taas häitä ja pidetään markkinoita. Lappeenrannan kaupunki valitsi kaupunkiraadin esityksestä kylien puuhanaisen Vuoden 2011 asukastoimijaksi. asukastoiminnasta kansalaisvaikuttamisen kanava Vuosi 2005 toi maaseutuasiamies Terttu Kivisen työnkuvaan ratkaisevan muutoksen, kun kaupunginosiin ryhdyttiin kehittämään organisoitua asukastoimintaa. – Nyt jo eläkkeellä olevan projektipäällikkö Kari Laukkarisen kanssa ryhdyimme luomaan toimintamallia, jossa asukkaat saisivat äänensä entistä selkeämmin kuuluviin hankkeiden suunnitteluvaiheessa, ennen päätöksentekoa. Asukastoimin- nasta onkin vuosien aikana tullut tärkeä kansalaisvaikuttamisen kanava, vähitellen varsinaisesta toiminnasta sivummalle vetäytynyt Kivinen iloitsee. Itse hän on asunut 33 vuotta Skinnarilassa ja osallistunut Länsialueen asukastoimintaan, jonka ansioksi hän laskee muun muassa yliopistolta satamaan ulottuvan Rantaraitin ideoinnin ja Skinnarinteen mäenlaskupaikan rakentamisen. Merkittävänä yhdistysten ja raatien tehtävänä Kivinen pitää Leirikeskusten ja Monarin kehittämistarpeet selvitetään Nuorisotoimi selvittää vuoden 2012 aikana Asinsaaren ja Päiviön leirikeskuksen, Joutsenon Muukonsaaren retkeilyalueen sekä Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin kehittämistarpeet. Selvityksessä otetaan huomioon sekä henkilökunnan että kaikkien käyttäjäryhmien kokemukset ja kartoitetaan, miten tiloja pitäisi kehittää ja kunnostaa, jotta ne vastaisivat henkilökun- nan ja asiakkaiden tulevaisuuden odotuksia. Leirikeskukset varustetasoltaan erilaisia Nuorisotoimella on hallinnoitavanaan kaksi leirikeskusta, Asinsaari ja Päiviö. Lisäksi kuntaliitoksen myötä nuorisotoimen hallintaan siirtyneellä Joutsenon Muukonsaaren retkeilyalueella järjestetään leirejä. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Kylätalojen ja liikuntapaikkojen kunnostushankkeita on toteutettu tai on parhaillaan vireillä toistakymmentä eri puolilla Lappeenrantaa, Terttu Kivinen kertoo ja kiittelee talkooväkeä innokkaasta osallistumisesta. Esimerkiksi Lyytikkälän urheilukentän talkoissa pyöri parhaimmillaan 14 traktoria. Valtaosa vanhan Lappeen alueen kyläyhteisöjen kokoontumispaikoista on jo saatu pelastettua. Joukkoon mahtuu myös metsästysmajoja ja vapaapalokuntien yhteishenkeä nostattavien tapahtumien järjestämistä ja muistuttaa, että aktiivipiiriin kaivataan uusia kasvoja tuoreine ideoineen. – Jos samat ihmiset pyörivät alueraadeissa ja kyläyhdistysten vetureina vuodesta toiseen, pajatso vääjäämättä tyhjenee. Kyläyhdistykset alueidensa edunvalvojia Terttu Kivinen on huolissaan muutamista omiin oloihinsa vetäytyneistä kulmakunnista, joissa ei ole tartuttu sen enempää maaseutuasiamiehen kuin muidenkaan Asinsaareen pääsee autolla perille asti, mutta Päiviöön ja Muukonsaareen kuljetaan loppumatkasta vesiteitse. Leirikeskusten käyttö on toisiinsa verrattuna epätasaista. Asinsaaren leirikeskus on ahkerassa käytössä, mutta Muukonsaarta ei ole viime vuosina nuorisotoimen omien leirien lisäksi juurikaan käytetty. Nuorisosihteeri Kimmo Hölkki pitää luonnollisena syynä leirikeskusten eritasoista varustelua sekä kulkuyhteyksiä. – Asinsaaren sähköistetyt majoitusmökit sekä uusi nykyaikainen ”Jos kutsutaan, niin toki menen” Terttu Kivinen tietää, että kunnostushankkeiden ansiosta kylien yhteisöllisyys lisääntyy ja samalla luodaan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin elintärkeitä yhteyksiä. – Minua on varoiteltu liehumasta kaiket illat kyläkokouksissa, mutta kun en pidä osallistumistani työnä ensinkään. Jos kutsutaan, niin toki menen. Kylillä pidetään kuin piispaa pappilassa, Terttu Kivinen nauraa. Yhteisissä illanistujaisissa on suunniteltu jos minkälaisia isoja ja pieniä hankkeita. Esimerkiksi mainiosti alkuun lähtenyt Salpalinjan kehittämishanke polkaistiin käyntiin Rutolan kylätoimi- yhteistyötä tarjoavien tahojen kädenojennuksiin. – Mikäli kuntaliitoksia tulee lisää, Lappeenrannan maaseutualue laajenee entisestään. Luottamushenkilöt ja virkamiehet eivät voi millään tuntea kaikkien alueiden kehittämistarpeita, mikäli kyläläiset eivät itse aktiivisesti kerro toiveitaan. Vaarana on myös, että hankeveturit jatkossa sivuuttavat omiin oloihinsa vetäytyneet kulmakunnat. Lappeenrannassa on noin 40 kyläyhdistystä. Terttu Kivinen pitää tärkeänä, että ne ovat olemassa, vaikka eläisivätkin välillä hiljaiseloa. ruokalarakennus parantavat leiriläisten viihtyvyyttä ja helpottavat merkittävästi leirien järjestämistä. Sen sijaan Muukonsaaressa ei ole edes sähköjä. On ymmärrettävää että moni leirinjärjestäjä menee mieluummin paikkaan, johon on helppo päästä ja jossa perusasiat kuten majoitus ja ruokailut on vaivatonta järjestää, Hölkki arvioi. Monari peruskorjauksen tarpeessa Lappeenrannan suurin nuorisotila, vuonna 1981 rakennettu Monari kunnan kokouksessa. Maaseutuasiamies oli mukana silloinkin, kun Saimaan kanavan matkailupuistoa ideoitiin ja odottaa nyt innolla sen toteutumista. Maaseudun kehittämisen raameja määrittelevä Lappeenrannan maaseutuohjelma on Kivisen käsialaa. Hänen työpöytänsä kautta kulkee myös uusien vesiosuuskuntien perustamiseen liittyviä asioita ja papereita. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Terttu Kivinen on tehnyt työtä Lappeenrantaa ympäröivän maaseudun eteen jo 36 vuotta. Aiemmin työ painottui tukiasioihin liittyviin viranomaistehtäviin, viime vuosina etusijalla ovat olleet kylien kehittämisasiat. ”Toimettomana en osaa ensinkään olla” Maaseututoimiston kahvihuoneen hyllyillä on Terttu Kivisen loihtimia käsitöitä, joiden myyntituloilla kartutetaan hankkeiden omarahoituksia. Maaseutuasiamiehen voi tavata myös markkinoilla kutomiaan villasukkia ja kintaita myymässä. Lisäksi hänet tunnetaan taitavana akvarellimaalarina. Vuoden 2011 asukastoimija -tunnustuksesta Kivinen sanoo ammentavansa voimia työvuosiensa loppumetreille. – Ilmeisesti on huomattu, että olen saanut kaikenlaista aikaan, Kivinen myhäilee tyytyväisenä. – Varmasti eteen tulee tilanteita, joissa viranomaisten on saatava yhteyttä kyläläisiin. Yhdistykset ovat alueidensa edunvalvojia ja mielipiteiden kokoajia. Jos kylillä on kehittämistarpeita, Terttu Kivinen kannustaa ryhtymään tuumasta toimeen. Oman kylän talkoisiin yleensä tulee väkeä ja talkootyöt lasketaan hankerahoitusten omiin osuuksiin. Lisäksi viranomaiset auttavat tukipapereiden pyörittämisessä, joten byrokratiaa ei kannata säikähtää. Mervi Palonen kaupungin keskustassa on peruskorjauksen tarpeessa. – Erilaiset ryhmät käyttävät Monaria kokoontumispaikkanaan. Sinällään riittävänkokoisista tiloista olisi mahdollista hyvällä suunnittelulla saada huomattavasti toimivammat. Peruskorjauksen suunnittelua varten toivommekin Monarin käyttäjiltä vinkkejä ja ideoita tilojen kehittämiseksi, Kimmo Hölkki kertoo. 7 Momentti maahanmuuttajien tukena KL Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentti helpottaa ulkomailta Lappeenrantaan muuttaneiden arkea ja ohjaa heitä hoitamaan asioitaan itsenäisesti. Eri toimijoista koostuvan Momentin välityksellä maahanmuuttajille on tarjolla esimerkiksi työnhakuun liittyvää koulutusta ja lyhytkursseja sekä tukea etenkin muuton alkuvaiheeseen. Momentin katon alle on pyritty kokoamaan erilaisia toimijoita ja palveluja. Maahanmuuttotyön koordinaattorina työskentelevän Merja Heino-Kukkuraisen mukaan paikan vahvuus onkin monipuolisuus. – Tarkoituksenamme on tarjota maahanmuuttajille tukea, jota tarvitaan etenkin muuton alkuvaiheessa – olipa se sitten neuvoa, tietoa tai ihan konkreettista apua. Palvelun luonne riippuu tietenkin sitä tarvitsevasta ihmisestä. Kannustaa itsenäisyyteen Iu (oikealla) ja Koong vierellään Anneli Könni, jota nuoret naiset kutsuvat kauniisti thai-tapaan äidiksi. Momentti osaa auttaa – Jos Momenttia ei olisi ollut, emme tiedä, mitä olisimme tehneet. Ei olisi ollut ketään, joka olisi osannut auttaa, sanovat thaimaalaiset Sureeporn Kaewbubpa eli kutsumanimeltään Iu ja Bualoy Jaithon eli Koong. Momentissa Iu ja Koong ovat käyneet ensimmäiset kielikurssit, saaneet tietoa koulutuksesta ja työmahdollisuuksista sekä muuta neuvontaa. Momentin kerhoista ja tapahtumista on myös löytynyt paljon kansainvälisiä ystäviä. – Momentti on hyvin tärkeä maahanmuuttajille, sillä sinne tulee olennainen tieto, ja Momentin avulla voi oppia, mitä tarvitsee, Koong vielä korostaa. Kumpikin naisista tuli Lappeenrantaan vuonna 2009. Iu oli avioitunut suomalaisen kanssa Thaimaassa, ja Koong puolestaan meni naimisiin Suomessa. Kumpikin puhuu suomea, ja haastattelu tehdään suomeksi. Thaikieltä taitava, vuosia Thaimaassa lähetystyössä ollut ja nyt vapaaehtoistyönä thaimaalaisia maahanmuuttajia avustava Anneli Könni on vain hiukan apuna. Iu on yritteliäästi halunnut kehittää suomen taitoaan. Momentin kielikurssin jälkeen hän suoritti Laptuotteen ja Aktivan järjestämät kurssit ja käy nyt kahtena iltana viikossa kansalaisopiston suomen kursseilla. – Mie haluaisin puhua kuin suomalaiset, mutta se on tosi vaikeaa, hän sanoo. – Yritän silti kovasti. Kylmä maa, ystävälliset ihmiset Tammikuussa Lappeenrantaan muuttaneen Iun mielessä on alkuaikojen käsityökerho, jossa opeteltiin neulomaan Suomen kylmyydessä välttämättömät sukat, pipo ja kaulaliina. Vaikeinta Suomessa onkin ollut sopeutua talven kylmyyteen. Muuten naiset ovat elämäänsä tyytyväisiä. – Ihmiset ovat hyviä ja suhtautuvat meihin ystävällisesti, Peltolan päiväkodissa työelämä- Momentin ammattitaitoiset työntekijät eivät hyysää neuvoa tarvitsevia. Päinvastoin, tavoitteena on auttaa ja opastaa maahanmuuttajia ja ennen kaikkea rohkaista heitä hoitamaan asioitaan itse. – Tuemme ja autamme niin, että ihmiset pystyisivät itsenäisesti elämään ja hoitamaan asiansa. Varmistamme toki, että oikea asia tulee hoidetuksi, mutta hyvänä lähtökohtana on, että kävellessään ulos ihminen voi ajatella tehneensä kaiken itse. Juuri itsenäisesti toimiminen on yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta erittäin tärkeää, Heino-Kukkurainen sanoo ja korostaa , että maahanmuuttajan on hyvä tietää, että tarpeen vaatiessa voi kääntyä Momentin puoleen. Yhteistyön voimalla Syksyllä 2008 toimintansa aloittanut Momentti on osa Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelmaa. Heino-Kukkurainen kuvailee Momenttia eri toimijoiden yhteenliittymäksi. – Tässä ovat mukana toimijoina EKSOTE, Wirma ja Laptuotesäätiö sekä vahvana rahoittajatahona Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Olemme haastaneet mukaan muitakin eri toimijoita. valmennuksessa oleva Iu sanoo. Koong kiittelee harjoittelupaikkaansa Kourulan päiväkotia, jossa kaikki ovat auttaneet häntä työssä. Kuninkaan ja kuningattaren päivät Momentissa Iu ja Koong ovat tutustuneet suomalaiseen elämänmuotoon esimerkiksi Marttojen järjestämällä huonekasvien hoitokurssilla. Monikulttuurisessa palvelukeskuksessa he voivat kuitenkin myös pitää yllä omaa kulttuuriaan. Seudun thaimaalaiset järjestävät omat äitien- ja isänpäiväjuhlat Thaimaan kuningattaren ja kuninkaan syntymäpäivinä. – Kuningattaren syntymäpäivänä 12.8. naisille annetaan kukkakranssi käteen ja kaikki pukeutuvat siniseen. Kuninkaan päivänä 5.12. taas kaikilla on keltaiset vaatteet ja lauletaan kuninkaan laulu. Osallistujat tuovat thai-ruokaa, jota on pöydässä ainakin 20 lajia, naiset kertovat. Momentin maahanmuuttotyön koordinaattori Merja Heino-Kukkuraisella (oikealla) ja maahanmuuttajien ohjaaja Irja Niemisellä on usein keskusteltavaa työn kuvioista. Iu kertoo ennen työelämävalmennusta käyneensä Momentissa melkein joka päivä. Koong ei kaukana asuvana pääse niin usein. Nyt kumpikin aikoo mennä tutustumaan Momentin kansainväliseen marttatoimintaan. – Siellä voi taas oppia uutta ja saada uusia ystäviä, he hymyilevät. Kaisu Lahikainen Maahanmuuton syyt perinteisiä Tilastokeskuksen tilastotietojen mukaan vuoden 2010 lopussa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa asui lähes 2900 ulkomaan kansalaista, joista valtaosa oli valinnut asuinpaikakseen Lappeenrannan. Ulkomaan kansalaisten osuus Lappeenrannan väkiluvusta oli 3,44 %. Etelä-Karjalan monikulttuurisen palvelukeskuksen Momentin maahanmuuttotyön koordinaattorin Merja HeinoKukkuraisen mukaan eri kielien puhujat ovat jakautuneet venäläisiin ja muihin. – Lappeenrannassa venäläisiä on noin 60 % ja muita kieliryhmiä loput 40 %. Venäjänkieliset näkyvät tietenkin katukuvassa, mutta Momentissa me olemme venäläisten li- säksi keskittyneet muihinkin ryhmiin ja olemme pystyneet tuomaan kansalaisuuksien kirjoa näkyviin monipuolisesti. Kansallisuuksien monikirjosta huolimatta Momentin työntekijät ovat pärjänneet tähän asti suomella, ruotsilla, englannilla ja venäjällä. – Lisäksi meillä on yksi kiinan taitaja joukossa. Tässä työssä ei kuitenkaan aina tarvitse montaakaan yhteistä sanaa, jotta tajuaa, mistä on kysymys. Hyvin nopeasti maahanmuuttajatkin oppivat suomen kielen, ja sehän on melkein välttämätöntä. Jos tulisi tilanne, ettei ymmärrettäisi, niin sitten viittoillaan, ja piirtäminenkin on hyvä keino kommunikoida, Heino-Kukkurainen kertoo. Lappeenrannassa maahanmuuttajien työttömyystilanne on muun Suomen tapaan kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Muuton syyt ovat perinteisiä. – Yleisimmin muuton taustalla ovat perhesyyt, kuten avioituminen. Tietenkin tullaan myös työn perässä ja paluumuuttajia eli inkerinsuomalaisia on paljon. Jossain määrin on sitten myös pakolaistaustaisia ja opiskelemaan tulleita, jotka ovat opiskelujen jälkeen jääneet tänne, Heino-Kukkurainen selvittää. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 8 MP Lappeenrannassa hyvät edellytykset korkean teknologian yritysten synnyttämiseen Axco-Motors Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Piispanen vertaa yrittäjyyttä urheiluharrastukseen. – Molemmissa palkintoja tulee vasta vuosien työn tuloksena ja epäonnistumisia rutkasti enemmän kuin onnistumisia. Urheiluharrastuksissa oppii yrittäjälle välttämättömiä ominaisuuksia kuten suunnitelmallisuutta ja nöyryyttä, aikoinaan motocrossia harrastanut Piispanen vertaa. Ari Piispanen arvioi, että Lappeenrannassa on hyvät edellytykset uusien korkean teknologian yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseen. – Osaamista ja osaavaa työvoimaa on tarjolla. Yliopisto tuottaa innovaatioita, jotka odottavat tuotteistamistaan, ja uskon, että hyville ideoille löytyy myös rahoitusta, Piispanen listaa ja korostaa, että nyt tarvitaan hyviä tyyppejä tarttumaan tilaisuuteen. Lisäksi hän arvelee, että Ruuhka-Suomessa asuvat eivät oivalla, kuinka loistava elinympäristö Lappeenrannassa on. – Näitä viestejä meidän on kuulutettava. Voisimme esimerkiksi perustaa yrittäjävetoisen tiimin, joka terästäisi yhdessä kaupungin edustajien kanssa seudullista markkinointisuunnitelmaa. Wirmasta taustatukea Ari Piispanen kannustaa korkeakouluista vastavalmistuneita insinöörejä hankkimaan työkokemusta ja elämänviisautta sekä laatimaan pulmatilanteiden varalle neuvoa antavan puhelinluettelon ennen oman yrityksen perustamista. – Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan yhteistyökykyä. Harvoin yksi ihminen pystyy hallitsemaan laajoja tuotantoja markkinointikokonaisuuksia. Insinööri ei useinkaan ole luontaisesti kauppias, joten yrityksen perustamiseen tarvitaan kokeneempien tukea ja valmiita verkostoja, Piispanen perustelee. Hän tietää, että elinkeinoyhtiö Sähkö- ja energiateollisuudelle tilausta Ari Piispanen kertoo, kuinka tapasi vuonna 1996 sattumalta Juha Pyrhösen Lappeenrannan yliopistolta. – Pyrhönen tuskaili, että on sähköprofessorina keskellä metsää eikä valmistavaa teollisuutta ole lähimaillakaan saati siten työpaikkoja valmistuville insinööreille. Parin vuoden kuluttua hän soitti ja pyysi minua Rotatekin toimitusjohtajaksi. Rotatekista tuli sittemmin The Switch. Sen jalanjäljissä seurasivat Axco-Motors vuonna 2004, Core Handling Oy vuonna 2005 ja Visedo vuonna 2009. Ari Piispasen vuonna 1989 perustama Konetuote Piispanen oli omalta osaltaan vaikuttamassa kaikkien neljän syntymiseen. Tällä hetkellä Lappeenrannassa on yliopiston työpaikat muWirma Lappeenranta Oy:n hyvät neuvot ovat aloittaville yrittäjille tarpeen ja arvioi Wirman roolin erittäin merkittäväksi Lappeenrannan elinkeinoelämälle. – Yritykset, joiden tuotanto on jo täydessä käynnissä, eivät enää tarvitse Wirmaa samalla tavalla kuin perustamisvaiheessaan, mutta tuskin niitä olisi olemassakaan ilman sen edeltäjiä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:tä ja Lappeenranta Innovation Oy:tä, Piispanen pohtii ja muistuttaa, että Wirman tehtävänä on myös luoda edellytyksiä olemassa olevien työpaikkojen säilymiselle. – Wirman innovaatio- ja yrityspalveluja tarvitaan taustatueksi, kun idealle etsitään markkinointikanavia ja rahoitusta. Viime Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI kaan laskettuna noin 2000 korkean teknologian työpaikkaa. Liikevaihdon ennakoidaan kolminkertaistuvan Kuluvalla tilikaudella moottoreita ja generaattoreita valmistavan Axco-Motorsin liikevaihdon ennakoidaan kolminkertaistuvan edelliseen kauteen verrattuna. Kaikkia tilauksia ei pystytä edes vastaanottamaan. – Uudentyyppisiä sähkö- ja energia-alan tuotteita kuten pumppuja, puhaltimia ja kompressoreita valmistaville yrityksille on tilausta. Tarvitaan myös erilaisten tuotantoprosessien toteuttajia. Olemme 15 vuoden aikana saaneet pyörät pyörimään, mutta ne voisivat pyöriä huomattavasti paremminkin. – Tiedämme, että uusia työpaikkoja Lappeenrantaan syntyy nyt erityisesti matkailualalkädessä paikkakunnan ilmapiiri ratkaisee. Tokihan rahoittajat sijoittavat mieluummin seudulle, jossa kokevat olevansa tervetulleita. Kaupungin tehtävänä onkin tasoittaa tietä ja luoda yrittäjäystävällisiä olosuhteita. – Joskus vaaditaan todella paljon valmistelevaa työtä, ennen le ja palveluihin, mutta niitä voi syntyä enemmän myös sähköja energiateollisuuteen, jos niin haluamme, Ari Piispanen summaa. Pohjimmiltaan keksijä Ari Piispanen myöntää muiden ihmisten tavoin pelkäävänsä riskejä, mutta keksijän vimma ja yrittämisen halu vievät eteenpäin. – Minusta on paljon mukavampi elää täysillä ja yrittää kaikkeni kuin käydä töissä pelkästä velvollisuudesta. Jos epäonnistun, hölmöksi voi sanoa, vaan ei laiskaksi, hän nauraa ja muistuttaa, että tekemällä oppii. – Peruskoulussa olin erittäin vilkas lapsi ja koulumenestykseni oli heikohkoa. Sain sitten 11-vuotiaana mopon, joka meni heti rikki. Isä purki sen, mutta ei joutanut kokoamaan. Siitä lähtikuin esimerkiksi rahoittaja tekee päätöksensä, mutta joskus pelkkä myönteinen mielikuvakin riittää, Piispanen selvittää ja kertoo esimerkin. – Kun Visedoa perustettiin, rahoittajaksi oli ehdolla vakavarainen saksalainen perheyritys. Mietimme ankarasti, miten saisimme heidät Wirma Lappeenranta Oy Vuoden 2012 alussa aloittanut Lappeenrannan seudun elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta Oy muodostettiin yhdistämällä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ja Lappeenranta Innovation Oy. Wirman tehtävänä on Kehittää elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja verkostoja Lappeenrannan seudulla: luoda edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja elinkeinoraken- en olen korjaillut ja rakennellut kaikenlaisia moottoreita, Piispanen kertoo. Peruskoulun jälkeen Piispanen suoritti koneinsinöörin tutkinnon Lappeenrannan teknillisessä opistossa, mutta paras oppi löytyi tekemällä ja kokeilemalla. Axco-Motors Oy:n ja Visedo Oy:n 17 työntekijästä seitsemän on sähköalan tohtoreita. Silti Piispanen tietää, että hänen kokemustaan tarvitaan. – Olen vähintään sen verran mukana toiminnassa, että välttäisimme vanhat virheet. Virheitä saa tehdä, mutta ei samoja kuin aikaisemmin. Kun ryhdymme kehittämään uutta konetyyppiä, olen alkuvaiheen suunnittelussa mukana, mietin ja piirtelen ajatuksiani lyijykynällä paperille. Muut jatkavat siitä 3D-ohjelmilla, Piispanen kertoo. sijoittautumaan juuri Lappeenrantaan. Lopulta ystävällisyys ratkaisi asian: riitti, kun kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen esitteli heille kaupunkia, tarjosi lounaan ja toivotti tervetulleeksi. Mervi Palonen teen monipuolistumiselle sekä olemassa olevien työpaikkojen säilymiselle Tarjota yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville muun muassa yrityksen perustamis- ja yleisneuvontaa, kasvu- ja kansainvälistymispalveluja sekä sijoittautumispalveluja Tarjota matkailu-, informaatio- ja kehityspalveluja matkailijoille sekä matkailu-, palvelu-, ja kaupan alan yrityksille ja -yhteisöille. 9 Kaavoituskatsaus Omalaatuisuus vahvuudeksi Uudessa yleiskaavassa luodaan kokonaisvisio tulevaisuuden keskustaajamasta Kaupunginarkkitehti Mika Sairanen luonnehtii Lappeenrannan keskustaa vanhoihin ruutukaavakaupunkeihin verrattuna hajanaiseksi ja keskeneräiseksi, mutta uskoo, että omalaatuisuus pystytään kääntämään vahvuudeksi. Keskustaajamalle laaditaan uusi yleiskaava, jossa luodaan tulevaisuuteen tähtäävä kokonaisvisio. Vasta aloitusvaiheessa olevan kaavan laadinta on useamman vuoden ponnistus. Rakennustarkastajan tehtävästä määräaikaiseen kaupunginarkkitehdin tehtävään siirtynyt Mika Sairanen luonnehtii Lappeenrannan nykyistä keskustaa kokonaisuudeltaan hieman hajanaiseksi, mutta luettelee saman tien onnistuneita kohtia. Hän muistuttaa, että jokainen on omaa mieltään kaupunkikuvasta eikä yhtä oikeaa ratkaisua löydy. – Vanhat ruutukaavakaupungit kuten Mikkeli ja Kuopio ovat rakenteeltaan ihanan selkeitä. Niiden ytimessä on yksi iso ja juhlava aukio, jonka ympärille korttelit asettuvat, Sairanen luonnehtii. Sen sijaan Lappeenrannassa on useita pieniä aukioita: kauppatorin aukio, kaupungintalon edustatori eli Kansalaistori, satamatori sekä Citykorttelin Marian aukio. Kaupunkikuvan omalaatuisuutta lisää hautausmaa, joka sijaitsee kauppatorin, Kauppakeskus Gallerian ja Citykorttelin muodostaman kolmion keskellä. Lisäksi Keskuspuisto jakaa kaupunkia itäiseen ja läntiseen osaan ja alue muuttuu viettäväksi rinteeksi Valtakadulta pohjoiseen. Yksi aukioista kehittämiskohteeksi Mika Sairasen mielestä Lappeenrannan aukioista yksi on valittava merkittävimmäksi kehittämiskohteeksi. – Citykortteli Marian aukioineen näyttäisikin nousevan muiden edelle. On myös ratkaistava, jääkö kauppatori nykyiselle paikalleen vai halutaanko se siirtää esimerkiksi Marian aukiolle. Tuolloin tori voisi levittäytyä ajoittain myös Valtakadulle ja loisimme mahdollisuuden isojen toritapahtumien järjestämiselle eurooppalaiseen tyyliin, Sairanen visioi. Samalla hän huomauttaa, että ongelmaksi muodostuisi kauppahallin ja torikioskien sijainti. – Pitäisikö kauppahallikin siirtää lähemmäs Citykorttelia ja olisiko kaupungilla rahaa näin suureen muutokseen. Kehittäminen törmää usein taloudellisten resurssien puutteeseen, Sairanen harmittelee. Tuore kaupunginarkkitehti on tyytyväinen uudistettuun Valtakatuun, jonka keskeisin kohta Citykortteli odottaa vielä uutta hahmoaan. Kulmatalon, Rutinkulman ja Wilhunkulman toteutusta hän kiittelee. Kaupunginarkkitehti Mika Sairasen päätehtävänä on kaavoituksen johtaminen. Hän toimii myös kaupunkikuvatyöryhmän puheenjohtajana. RS Ullakkotilat muuntuisivat helposti asuinkäyttöön huimia korkeuseroja ja liian matalaa Kaupunginarkkitehti Mika Sairanen näkisi mielellään, että yhtenäinen kaupunkitila muodostuisi keskenään liki samankorkuisista rakennuksista. – Lappeenrannan keskustasta löytyy huimia korkeuseroja ja kaiken kaikkiaan aivan liian matalia rakennuksia. Kauppatorin ympäristössä on kyllä korkeita taloja, mutta verrattuna toisiinsa ne yltävät eri mittoihin. Koulukatua puolestaan leimaa tehottomuus. Matalat talot voitaisiin mielestäni korvata korkeammilla uudisrakennuksilla. Sairanen tietää, että useiden keskustan talojen ylimmissä kerroksissa on kylmiä ullakoita, jotka muuntuisivat helposti asuin- käyttöön. Hän kannustaa myös pohtimaan, onko kylmävarastoilla enää nykyään käyttöä ja laskemaan, kuinka paljon energiaa kuluu hukkaan, jos kylmiössä säilytetään vain paria mehupulloa. Mika Sairanen muistuttaa, että täydennysrakentamista pitää pohtia aina tapauskohtaisesti. Hän kannustaa vierekkäisiä taloyhtiöitä yhteistyöhön varsinkin silloin, jos lisärakennusoikeutta haetaan asemakaavamuutoksella. Kaupunginosien omaperäisyys esille Kaupungin keskustan tuntumasta löytyy myös tyhjää tonttitilaa uudisrakennuksille, joiden olisi kuitenkin sovelluttava alueensa luonteeseen. Parhaassa tapaukses- sa uudisrakennus vahvistaa kaupunginosan identiteettiä. – Esimerkiksi vanhoilla omakotialueilla on väljyydestä ja puustosta johtuva erityisilmeensä, joka pitää ottaa huomioon, kun uudisrakennuksille etsitään tilaa. Täydennysrakentaminen edellyttää usein paikoitusalueiden laajentamista siitä huolimatta, että ilmasto-ohjelmamme tähtää yksityisautoilun vähentämiseen. Olisiko järkevää, että taloyhtiöt ostaisivat paikoitusruutuja tulevilta maanalaisilta pysäköintilaitoksilta, Sairanen esittää pohdittavaksi. MP Asemakaavamuutos vireillä: Koulukatu 30, 34 ja 38. Ullakkokerrokset asuinkäyttöön. RS Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 10 Kaavoitusohjelma 20 Lappeenrannan kaupunki, kaavoituksen yhteystiedot tekninen toimi / Kaavoitus Kaupungintalo, kaavoitus sijaitsee kaupungintalon 3. kerroksessa Kaavasuunnittelija Atte Kiianen puh. 0400 542 960 Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta Postiosoite: PL 38, 53101 Lappeenranta Puhelinvaihde (05) 6161 [email protected] Kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen puh. 040 4849 745 Vt. kaupunginarkkitehti Mika Sairanen puh. 040 739 5720 Kaavoitusavustaja Raija Kivistö puh. 040 809 8405 Osastosihteeri Marjo Luukkonen puh. 0400 182 997 Kaavoitusavustaja Jouni Lahikainen puh. 040 809 8841 Asemakaava-arkkitehti Erkki Jouhki puh. 040 709 0743 Kaavoitusavustaja Hanna-Maija Marttinen puh. 040 809 8657 Toimistoarkkitehti Lea Valle-Ryynänen puh. 040 705 5743 Kaavasuunnittelija Anni Hiltunen puh. 040 517 0804 Kaavasuunnittelija Paula Kemppinen puh. 0400 238 349 Joutseno-talo Kesolantie 1 Avoinna: ma–pe 9–12 ja 13–15 Puh. 05 616 0220 Faksi 05 616 0315 [email protected] Kaavoitusavustaja Seija Ukkonen puh. 0400 182 994 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Joutsenon keskustaajama Kaavoitusohjelma 2012–2013 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset 012–2013 11 Eriasteinen kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskuntien kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueelle kohdistetaan toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Teknisen toimen kaavoitusosasto laati ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille 2012 – 2013. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitusohjelman 24.10.2011. Kaavoituskatsaus lisäaineistoineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi kohdassa Palvelut Kaavoitus Ajankohtaista kaavoituksesta. Osayleiskaavat ja kaavarungot Lappeenranta Kaavoitusohjelma 2012–2013 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset 1. Eteläisten kaupunginosien osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2. Nuijamaan osayleiskaavan laajennus / valmistelu pysähtynyt vesihuollon kustannusselvityksiin 3. Selkäharjun osayleiskaava 4. Lavolan kaavarunko 5. Rauha-Tiuruniemi osayleiskaavan tarkistus 6. Korvenkylän taajaman osayleiskaavan tarkistus 7. Lpr:n pienvesistöjen rantaosayleiskaavoitus 8. Laihia-Pasala osayleiskaava 9. Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavan 1999 tarkistus 10. Lauritsalan kehittämishanke / osayleiskaava 11. Sammonlahden kehittämishanke / osayleiskaava asemakaavat ja asemakaavan muutokset Korvenkylä Kaavoitusohjelma 2012–2013 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset 1. Citykorttelin asemakaava 2. Rakuunamäen muutokset 3. Leiri, kortteli 56 / Kruunuasunnot Oy 4. Tyysterniemen koulun alue 5. Iso-Kristiina, Citycon ja kaupunginteatteri 6. Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen 7. Simolantien varren muutos 8. Huhtiniemen urheilupuiston alue 9. Armilan koulun kortteli 10. Kimpisen kampuksen muutokset 11. Pormestariparkin muutokset 12. Linnoituksen alue 13. Hyrymäki •Eteläkadunvarsi •VanhanViipurintien eritasoliittymän alueen tarkistukset •Karhuvuorenkioski 14. Reissumiehenkadun alue 15. Mustolan kaavamuutokset 16. Hyrymäki kortteli 19 17. Kimpinen kortteli 23 18. Lavolan teollisuuskorttelit 19. Kanavansuun kärki 20. Taikinamäki kortteli 10 21. Tykin alueen jatkosuunnitelma ja rakentamistapaohjeet 22. Kaksoisraiteen asemakaavamuutokset 23. Seurakunnan hankkeet Ylämaalla 24. Tiuruniemen asemakaavat •Tiuruniemeneteläosa •Entinensairaala-alueA,BjaC •Caprin alue 25. Rauhan ydinalueen tarkistukset •Korttelit276ja278 •Satama-alue 26. Korvenkylä RN:o 4:230 27. Isännöitsijäntalo, Tyttölä ja Saimaantie Joutsenossa 28. Keidasalueen kehittäminen, Vaasan Oy ja Annukka Joutsenossa 29. Huvilatien alue Joutsenossa 30. Fasaanitien – Pekurintien välinen alue Joutsenossa 31. Pulp-Katajisto alueen läntiset osat Joutsenossa 32. Ahvenlampi kortteli 424 33. Honkalahti kortteli 123 34. Hongiston asuntoalueen laajennus Joutsenossa 35. Asevelikylän asuntoalueen laajennus koulukeskuksen suuntaan asemakaavojen ajantasaistamishankkeita 36. Putkinotkontien jk + pp-tien järjestelyt ja Myllytien alue Joutsenossa 37. Ahosenmäki Joutsenossa 38. Pulp-Ahvenlampi alueen länsiosat Joutsenossa 39. Pappilanpelto Joutsenossa 40. Kesolan alue välillä Rantatie – rautatie Joutsenossa 41. Voimalinjan aiheuttamat muutokset Vt6 – Haukilahdentie Joutsenossa Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Useissa edellä mainituissa hankkeissa laaditaan kiinteistön omistajan ja kaupungin välinen kaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain 91b §:n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 12 Täydennysrakentamisella lisäneliöitä kaupungin keskustaan MP Ullakoista maisemaasuntoja Koulukadulla Koulukatu 30, 34 ja 38, asemakaavamuutos vireillä. Muutos mahdollistaa ullakkokerrosten muuttamisen asuinkäyttöön ja puolikkaiden lisäkerrosten rakentamisen sekä ulkovaippojen uusimisen. Eero Majamaa asuu Koulukadun ja Kimpisenkadun risteykseen rajautuvassa Koulukatu 30:ssä, viidennen kerroksen läpitalon huoneistossa. Näkymät avautuvat Saimaalle, Koulukadulle ja Kultaiselle kolmiolle eli vesitornin suuntaan. Koulukadulle avautuu matala kaupunkinäkymä. – Surkean matalaa. Keskustan asukasluku saataisiin helposti tuplattua, jos talojen rakennuskorkeuksia nostettaisiin. Kadut täyttyvät työmatkalaisista aamuisin ja illansuussa, mutta iltaviiden jälkeen elämme kuin autiokaupungissa. Jos keskustaa halutaan elävöittää, tänne tarvitaan lisää asukkaita, Majamaa sanoo painokkaasti. ”Uudistukset edellyttävät aina rohkeutta hallitukselta” Eero Majamaa on toiminut taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana reilut kymmenen vuotta. Seurattuaan keskustelua ullakkorakentamisesta ja summattuaan tulevia remontteja yhteen hän esitti, että talon varastokäytössä oleva ullakko muutettaisiin asuinkerrokseksi. Kun vielä pulpettikatto käännetään toisin päin niin, että pulpetin pysty reuna avautuu Saimaalle, ullakolle voidaan rakentaa puolitoistakerroksisia maisemaasuntoja. – Uudistukset edellyttävät aina rohkeutta hallitukselta. Yhtiökokouksessa saimme enemmistön taaksemme, mutta emme ihan sataprosenttista kannatus- ta. Myös naapuritalot innostuivat asiasta ja haimme asemakaavamuutosta yhdessä. Yhteistyö taloyhtiöiden välillä on sujunut todella hyvin, Majamaa kertoo. Hän muistuttaa, että uusilla asuinkerroksilla ei pidä tukkia naapurikiinteistöjen maisemia. – Talojen korkeuksia on luonnollisesti arvioitava suhteessa ympäristöönsä. Saimaan puoleisten Koulukadun talojen korotukset eivät haittaa naapureita, koska vastakkaisen puolen taloista ei nykyiselläänkään näe järvelle. Eero Majamaalle Koulukadun ja Kimpisenkadun yhteisö on tuttu jo lapsuusvuosilta. – Lapsuuskotini oli Kimpisenkadun Saimaan päässä, nyt katselen leikkitantereitani parhaalta paikalta, hän myhäilee. "Julkisivujen mineriittilevyt eivät ole kaunistuksia. Samalla kun vaihdamme ulkovuorauksen, saamme myös lämpöeristykset uusittua", Eero Majamaa kertoo. Kou maisema-asuntojen myynnillä Koulukadun kolmen talon hallitukset ovat yhdessä puntaroineet, miten uudistuksen hallinta järjestettäisiin. Koulukatu 30:n hallituksen puheenjohtaja Eero Majamaa arvioi, että hanke on niin mittava, että tuskin kukaan hallituksen puheenjohtajista haluaa veturiksi, mutta korostaa, että hallinnoinnin onnistuminen on ratkaisevan tärkeää. – Jos myymme rakennusoikeuden rakennusliikkeelle, on vaarana, että projekti kar- kaa taloyhtiöiden käsistä. Olemme myös harkinneet rakennuttajakonsultin palkkaamista, mutta selvitämme eri vaihtoehtoja tarkemmin vasta sitten, kun asemakaavamuutos astuu voimaan, Majamaa kertoo. Tilat muuttuneiden elintapojen mukaisiksi Koulukatu 30:ssä on jo tehty putkistoremontit ja ikkunatkin on uusittu, mutta korjauksia olisi silti edessä. – Vaikka emme korottaisi- Maakuntakaava mahdollistaa kaan asuinkorkeutta, joutuisimme silti tekemään juuri ullakkokerroksessa mittavia korjauksia. Peltikatto pitää uusia ja kostuneet rakenteet vaihtaa, Majamaa selvittää ja näyttää ikkunakulmauksen kosteusvaurioita. – Julkisivujen mineriittilevyt eivät ole kaunistuksia. Samalla kun vaihdamme ulkovuorauksen, saamme myös lämpöeristykset uusittua. Tulevana kesänä piha kunnostetaan, muun muassa virheellisesti toteutetun sadevesikallistuksen suuntaa käännetään talosta poispäin. Majamaa laskee, että välttämättömät remontit saadaan osit- 4 u3 Korjauksia rahoitetaan luk at tain maksettua uusien maisemaasuntojen myynnillä, joten taloudellisesti hanke on taloyhtiölle kannattava. Nykyisin ullakolla sijaitseville varastohäkeille on katsottu uusi RS vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen Mälkiälle Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan 21.12.2011. Kaava mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen Saimaan kanavan varteen Mälkiän ja Nuijamaantien eritasoristeysalueelle. Maakuntakaava antaa mahdollisuuden Huhtiniemen kylpylän rakentamiselle ja Rauhan matkailualueen edelleen kehittämiselle sekä laadukkaiden asuinalueiden kaavoittamiselle. Aiemman seutukaavan korvaava maakuntakaava ohjaa Etelä-Karjalan kehitystä kokonaisvaltaisesti. Kaupunkien ja kuntien yleiskaavat ja asemakaavat toteutetaan maakuntakaavan linjausten mukaisesti. Lappeenrannan ja imatran välillä laatukäytävä Lappeenrannan ja Imatran välisen tieosuuden parantamisen ansiosta Etelä-Karjalan työssäkäyntialueessa on tapahtunut Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Mälkiä oleellisia muutoksia. Tämän niin sanotun laatukäytävän varrelle on muodostunut Pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä. Tekninen johtaja Jussi Salo arvioi, että maakuntakaavassa on ainakin joksikin aikaa tilaa tuotanto- ja palvelualueiden rakentamiselle valtatien varteen, mutta korostaa, että Lappeenrannassa on tärkeää turvata matkailun ja kaupan palvelujen ennakoitua paikka käytöstä poistetusta kylmäkellarista. Myös entisestä väestösuojasta löytyy varastotilaa. – Kun ihmisten elintavat muuttuvat, tilojen käyttöäkin pitää suunnitella uudelleen. Olemme esimerkiksi sijoittaneet kellarihuoneisiin kuntosalivälineitä ja kerhohuoneen. Uudistusten ansiosta yhteisöllisyys lisääntyy. Esteetön liikkuminenkin pitäisi pystyä järjestämään, Majamaa tiivistää ja esittelee tyytyväisenä talon esteetöntä kulkuväylää Kimpisenkadulta hisseille. MP nopeampi kehitys ja hyödyntää erityislaatuista sijaintia Venäjän rajalla. – Siksi odotamme, että maakuntakaavaa voitaisiin joidenkin alueiden, kuten Lavolan, Selkäharjun ja Myllymäen, osalta tarkastella uudelleen. Maakuntakaavassa määritellään Nuijamaan, Vainikkalan, Imatran ja Parikkalan rajanylityspaikoille riittävästi aluevarauksia ja turvataan niiden kansainväliset tavoitteet. Kaava mahdollistaa myös kaksoisraiteen rakentamisen Luumäen, Imatran ja Imatrankosken välille ja kansainvälisen raideliikenteen toteuttamisen Imatran kautta Venäjälle ja Baltiaan. 13 Liikuntatoimen avustukset Nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää liikuntajärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnettävien avustusten jakosäännöistä tammikuun 2012 kokouksessaan. Avustusten hakuohjeet lähetetään liikuntajärjestöille. Ohjeet ja lomakkeet päivitetään Lappeenrannan kaupungin kotisivuille helmikuun aikana. www.lappeenranta.fi/lomakepankki/ liikunta ja ulkoilu Lisätietoja: [email protected] tai taloussihteeri Maija Seppä, puh. 040 581 4543. KaUpUnGIn aVUStUKSet 2012 Kulttuuriavustukset ja kulttuurin tukeminen Opintostipendit Lappeenrannan kaupunki sekä Lempi Tammilehdon stipendirahasto julistavat vuoden 2012 opintostipendit lappeenrantalaisten nuorten haettavaksi. Opintostipendejä myönnetään alle 30-vuotiaille lappeenrantalaisille nuorille peruskoulun ja lukion jälkeen suoritettaviin opintoihin, kuten yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin, taideopintoihin, yhteiskunnallisiin opintoihin sekä ammatillisiin opintoihin. Stipendin myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan kotikunta on 1.1.2011 alkaen Lappeenrannan kaupunki. Stipendiä ei myönnetä peruskouluopintoihin eikä lukio-opintoihin. Stipendejä myönnettäessä kiinnitetään huomiota opintomenestykseen ja hakijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi myönnetään muutamia erityisesti opintomenestykseen perustuvia muita suurempia stipendejä. Lempi Tammilehdon stipendirahaston stipendejä myönnetään ensi sijassa entisen Lappeen pitäjän alueella asuvien vähävaraisten ja lahjakkaiden nuorten jatko-opintojen tukemiseen. Stipendiä ei myönnetä, jos hakija on saanut Lappeenrannan sotaorpojen ja sotaleskien säätiön stipendin syksyllä 2011. Hakemukset liitteineen on toimitettava viimeistään 31.1.2012 osoitteeseen: Asiakaspalvelukeskus Winkki, PL 11, (Villimiehenkatu 1), 53101 Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/lomakepankki/yleiset lomakkeet (opintostipendihakemus) Lisätietoja antaa toimistosihteeri Maiju Talka, puh. 040 501 4209. Kaupunginhallituksen ja hallinto- ja henkilöstöjaoston avustukset teisiin, joita ovat esimerkiksi toimitilavuokrat, hankinnat, vierailut, tilaisuudet ja tapahtumat tms. Vuosiavustushakemus on toimitettava 31.1.2012 mennessä. Erityisavustuksia voi hakea ympäri vuoden (kolme kuukautta ennen tapahtumaa). Hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Asiakaspalvelukeskus Winkki, PL 11, (Villimiehenkatu 1), 53101 Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/lomakepankki/yleiset lomakkeet Lisätietoja antaa kansliasihteeri Marja Anttila, puh. 040 740 4226. Lappeenrannan kaupungin kulttuurilautakunta myöntää avustusta ja tukea kulttuuritoiminnan edistämiseksi ja taiteellisen työn tukemiseksi. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niitä voivat hakea ennakkoon lappeenrantalaiset yhteisöt ja ryhmät sekä yksityiset henkilöt. Avustettavilta hankkeilta edellytetään omarahoitusosuutta. Hakemukset on tehtävä kirjallisesti kulttuuritoimiston lomakkeille ja ne on toimitettava ohjeissa mainittuun päivämäärään mennessä osoitteeseen: Kulttuuritoimisto, Snellmaninkatu 2, 53100 Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurin tukeminen/ avustukset Lisätietoja antaa vs. kulttuurisihteeri Helena Hokkanen, puh. 040 736 2022 ja kulttuuritoimiston kanslia, puh. 05 616 2321. avustukset Lappeenrannan kaupungin alueella sosiaali- ja terveydenhuoltotyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen Avustuksia jaetaan Lappeenrannan kaupungin alueella toteutettavaan ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) palveluja täydentävään yhdistysten toimintaan. Hakemuksessa tulee olla lyhyt kuvaus toiminnasta, johon avustusta haetaan sekä tieto toiminnan tai palvelun kohderyhmästä (toiminnan laajuus). Avustusta ei myönnetä yhdistyksen perustoimintaan. Ennen avustuksen myöntämistä hakemuksista pyydetään Eksoten lausunnot. Hakemukset liitteineen on toimitettava viimeistään 10.2.2012 osoitteeseen: Asiakaspalvelukeskus Winkki, PL 11, (Villimiehenkatu 1), 53101 Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/lomakepankki/yleiset lomakkeet Lisätietoja antaa palvelujohtaja Päivi Ahonen, puh. 040 522 9373 sekä toimistosihteeri Päivi Meuronen, puh. 0400 625 681. 1. Kulttuuriavustukset – hakuajat ovat helmikuun 15. ja syyskuun 14. päivään mennessä 2. Taideapuraha – hakuaika on tammikuun 31. päivään mennessä 4. Soitinpankin soittimien haku – hakuaika on toukokuun 31. päivään mennessä Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurin tukeminen/ avustukset avustusohjeita ja -lomakkeita ■ ■ nuorisotoimen avustukset Kaupunginhallitus ja hallinto- ja henkilöstöjaosto jakavat vuosi- ja erityisavustuksia harkinnanvaraisesti. Toiminnan tukemista koskevia vuosiavustuksia myönnetään hakijoille, joiden toimintaa ei selkeästi voida sijoittaa jonkun kaupungin toimialan alaisuuteen, kuten pelastus-, kalastus- ja asukasyhdistyksille, ystävyysseura- ja sivistystoimintaa harjoittaville yhdistyksille tms. Erityisavustuksia myönnetään tapauskohtaisesti erityiskoh- ■ Nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää nuorisojärjestöjen tukemiseen myönnettävistä avustuksista tammikuun 2012 kokouksessaan. Ohjeet ja lomakkeet päivitetään Lappeenrannan kaupungin kotisivuille helmikuun aikana. Avustusten jakosäännöt ja lomakkeet löytyvät osoitteesta www.lappeenranta.fi/lomakepankki/nuoriso Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä www.lappeenranta.fi/lomakepankki/nuoriso Lisätietoja nuoriso- ja liikuntatoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 2. krs, nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh. 040 512 6567. ■ Kaikkia lomakkeita ja ohjeita saatavilla myös: ■ ■ Joutseno-talon asiakaspalvelusta, Kesolantie 1 Ylämaa-talon asiakaspalvelusta, Koskentie 4 www.lappeenranta.fi C&J 1047-01 Teatterista kaupunkilaisten Tule tutustumaan Lappeenrannan lukioihin olohuone Lappeenrannan uusi kaupunginteatteri sijoittuu Citycon Oyj:n omistaman kauppakeskus IsoKristiinan yhteyteen rakennettavaan laajennusosaan, mikäli kaupunki saa hankkeelle valtionapua. Teatterin rakentaminen kauppakeskuksen rungon sisälle alkaisi huhtikuussa 2013. IsoKristiinan laajennus valmistuu maaliskuussa 2014 ja teatteri voitaisiin ottaa käyttöön syksyllä 2014. Teatterin molemmat näyttämöt saataisiin teatteriesitysten lisäksi monipuoliseen käyttöön ja ne täydentäisivät viereisen kaupungintalon kongressi- ja kokoustilojen tarjontaa. Citycon on kehittämässä IsoKristiinasta Kaakkois-Suomen merkittävintä kauppakeskusta ja lisäksi vieressä sijaitsee hotelli, monipuolisia kaupallisia palveluja sekä ravintoloita ja kahviloita. Kauppakeskuksen pysä- Nuorisotoimen avustuksiin nuorisotoimesta, Pormestarinkatu10B,2.krs Liikuntatoimen avustuksiin liikuntatoimesta, Pormestarinkatu10B,2.krs Kulttuuriavustuksiin kulttuuritoimistosta, Snellmaninkatu 2 Muihin avustuksiin Asiakaspalvelukeskus Winkistä, kaupungintalo, 1.krs esittelyillat lukioiden omissa tiloissa: ■ Kimpisen lukio tiistaina 17.1.2012 klo 18 ■ Lauritsalan lukio torstaina 19.1.2012 klo 18 ■ Joutsenon lukio tiistaina 24.1.2012 klo 18 ■ Lappeenrannan Lyseon lukio WEST kansan SKETCH ISOKRISTIINA KAUPPAKESKUS "Teatteri on kansalaisten olohuone ja siksi teatterirakennuksenkin pitää olla CEDERQVIST & J€ NTTI ARCHITECTS 24.10.2011 MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI tel +358 40 8452159 www.cej.fi keskellä. Minusta teatteri on luonteva kokoontumispaikka myös esitysten ulkopuolella", Jari Juutinen kuvailee. köintipaikat olisivat myös teatteriyleisön käytössä. Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajan Jari Juutisen mielestä teatterin sijoittaminen kauppakeskukseen on loistava ajatus – onhan teatteri perinteisesti toritaidetta – ja Lappeenranta on kehityksen kärjessä, mikäli tämä toteutuu. – Teatteri on kansalaisten olohuone ja siksi teatterirakennuksenkin pitää olla kansan keskellä. Minusta teatteri on luonteva kokoontumispaikka myös esitysten ulkopuolella. 26 keskiviikkona 25.1.2012 klo 18 ■ Itä-Suomen suo- malais-venäläisen koulun lukio (ISK) keskiviikkona 25.1.2012 klo 18 Lyseon lukion tiloissa ■ Lappeenrannan steinerkoulun lukio torstaina 26.1.2012 klo 18 tervetuloa! ■ etelä-Karjalan IBlukio keskiviikkona 25.1.2012 klo 18 Lyseon lukion tiloissa Lisätietoja osoitteesta: www.lappeenranta.fi/opinto-ohjaus Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 14 Etelä-Karjalan museo tallentaa maakunnan ilmiöitä Museoesine kertoo syntyaikojensa tarinaa MP Upeasti kirjailtu pöytäliina on rullattu museoamanuenssi Reija Eevan työhuoneen sivupöydälle. Sen tarina alkoi Simpeleeltä sotien aikana, kun Helvi Silvennoinen kylvi pellavan- ja hampunsiemeniä kotipihansa puutarhan kulmaan. – Äitini kehräsi langat ja kutoi kankaan, josta sommittelin ja ompelin liinan. Materiaalipulan takia käytin kirjontalankana samaa kotona kehrättyä pellavalankaa, josta liinakin oli kudottu sekä tummempaa hampusta kehrättyä lankaa. Liina kuului kurssityöhöni vuoden kestäneellä täydennyskoulutusjaksolla, jonka kouluhallitus järjesti opettajille Helsingissä vuonna 1946, Helvi Silvennoinen kertoi. Kesällä 2011 käsityönopettaja Helvi Silvennoinen, 95-vuotiaana, lahjoitti pöytäliinan Etelä-Karjalan museolle. Taustatiedot talteen Museoamanuenssi Reija Eevan työhuone sijaitsee Linnoituksen Komendantin talossa, EteläKarjalan museon toimistotiloissa. Useimmiten lahjoituksen tie museoeineeksi alkaa hänen työpöydältään. alla) ja M (vasemm a v e E a Reij – Tästä esine sitten jatkaa matkaansa museorakennukseen konservaattorin tai museoapulaisten puhdistettavaksi. Ennen säilytystilaan siirtämistä se valokuvataan ja tiedot ja kuva esineestä tallennetaan sähköiseen tietokantaan. Jonnekin huomaamattomaan paikkaan, saumaan tai pohjalle, piilotetaan esinenumero. Amanuenssi puntaroi tarkoin, kertooko lahjoittajan tarjoama esine jotain oleellista maakunnan elämästä ennen kuin päättää liittää sen museon kokoelmiin. – Joskus käymme sähköpostikeskustelua useita viikkoja lahjoittajan kanssa. Ihan ensimmäiseksi yleensä pyydän valokuvan ja kysyn esineen vaiheita. Mietimme sitten, mikä museo olisi sille paras paikka ja kokoamme kaikki mahdolliset taustatiedot. MP Reija Eeva Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Paikallista kaupunkilaisesineistöä etsitään Etelä-Karjalan museoon talletetaan esineitä Etelä-Karjalasta sekä Karjalankannaksen alueelta aina Sortavalan eteläpuolelta Koivistolle ja Terijoelle asti. – Toivoisimme, että saisimme kokoelmiimme lisää kaupunkilaisesineistöä kertomaan esimerkiksi kaupankäynnistä tai ihan tavallisesta kaupunkielämästä. Emme ole kiinnostuneita samantyyppisestä kuin muissa museoissa on jo tallennettuna. Etsimme ilmiöitä, jotka kuvastavat maakuntamme vaiheita, eteläkarjalaisten elämää, Reija Eeva kertoo ja miettii tovin, ennen kuin löytää sopivan esimerkin. – Äskettäin museolle tarjottiin ylioppilaslakkia, jonka omistaja kävi lukion Lappeenrannassa sotien jälkeen. Silloin Suomessa oli materiaalista pulaa ja lakki hankittiin Ruotsista sukulaisten väli- arjut Kasanen ih tyksellä. Ylioppilaan äiti, joka oli aiemmin työskennellyt modistina Viipurissa, muokkasi sen sopivaksi tyttärensä päähän. Tarina kertoo, kuinka materiaalipulasta selvittiin suhteilla ja omalla ammattitaidolla. Talonpoikaisesineistöä museon varastoissa on paljon, rukinlapojakin kymmenittäin. – Joskus joku soittaa, että tulipa siivottua vinttiä, otatteko autokuormallisen vanhoja tavaroita vai heitänkö pois, Eeva naurahtaa ja arvelee, että museota luullaan helpoksi vaihtoehdoksi, kun ei raaskisi viskata menemään eikä viitsisi lähteä kirpputorille kaupittelemaan. Museo tallentaa ilmiöitä, joista esineet kertovat Reija Eeva tietää, että museon säilytystilat pullistelevat kaikenlaista tavaraa, koska aiemmin otettiin vastaan, jos joku tarjosi. astelevat Anna Wolkofn leninkiä. Nyt periaatteena on, että lahjoittajilta vastaanotetaan laadukasta ja vähän. Vaihtoehtoisesti museo itse etsii maakunnallisesti merkittävää esineistöä ja aineistoa. – Vasta esineen taustatiedot ja tarina liittävät sen ilmiöönsä; syntyaikaansa ja käyttöhistoriaansa. Itse asiassa museo tallentaa ilmiöitä, joista esineet kertovat, eikä päinvastoin. Valitettavasti kirppislöytöjä vaivaa taustatietojen puute, Reija Eeva valaisee. Museon tehtävänä on myös dokumentoida jälkipolville omaa aikaamme. Esimerkiksi Viipurin kanavaristeilystä on tehty dokumenttia äänin ja kuvin. Kun tieto Konnunsuon vankilan lakkauttamisesta kiiri uutisissa vuonna 2008, museolla valpastuttiin. Eteläkarjalaisen vankilan maailma esineistöineen ei saisi liukua sormien välistä. 15 MP Lea Lehtonen Sellin ovesta vankilan symboli Konnunsuon vankilan esineistöstä kootaan näyttely Etelä-Karjalan museoon syksyllä 2012. Kun Konnunsuon viimeinen vankilanjohtaja Lea Lehtonen sulkee minkä tahansa oven perässään, hän valpastuu: kuuluiko naksahdus? – Jännää, valpastun tiedostamattani. Lukkojen äänet ovat kai painuneet syvälle tajuntani syövereihin. Viime syyskuun lopulla, toiseksi viimeisenä työviikkonaan vankilanjohtajana, Lea Lehtonen kuskasi papereita kottikärryillä sisäpihan poikki hallintorakennukseen. – Ihan tajutonta. Nyt kun aika alkaa käydä vähiin, pelottaa avata huoneiden ja komeroiden ovia. Säälittää katsoa, kuinka työkaverit putsaavat rakennuksia, vaikka menettävät työpaikkansa. Lakkautetun vankilan alasajo kesti kolme vuotta syksystä 2008 loppuvuoteen 2011. Tuona aikana kaikenlaista tavaraa lähetettiin muihin vankiloihin, poltettiin nuotioissa, raahattiin roskiin, ja pari huutokauppaakin pidettiin muun muassa iänikuisista maatalouskaluista. Silti jotakin jäi vielä jäljellekin seuraavien tulijoiden ihmeteltäväksi. Arkistoja ja tavaroita ehti kertyä perustamisvuodesta 1918 asti. Lakkautusvuonna Konnunsuon vankilaan kuului 120 rakennusta. Tavaroiden pöyhiminen oli paitsi rasittava myös mielenkiintoinen retki historiaan. Komeron perältä löytyi esimerkiksi vankien vaatteisiin aikoinaan käytettyä punajuovaista, harmaata sarkaa, josta sittemmin naisvangit tekivät baskereita myyntiin. Siirtäessään arkistoja parempaan talteen Lehtonen teki yl- lättävän löydön: psykologisen testin kaukaiselta ajalta, erään nykyisinkin käytössä olevan persoonallisuustestin esiversion, johon oli vankilassa sorvattu lukollinen puulaatikko eri lokeroineen ja teksteineen. Osa ainutlaatuista historiaa museolle turvaan Katseltuaan aikansa vankilasta lähteviä tavarakuormia Lea Lehtosesta tuntui, että eteläkarjalaista vankilaa kärrätään niiden mukana taivaan tuuliin. – Onneksi Etelä-Karjalan museo oli kiinnostunut ottamaan ainakin osan tätä ainutlaatuista historiaa turviinsa. Museolaisten kanssa kierrettiin paikkoja, he valokuvasivat ja tekivät luetteloa esineistä, joita toivoivat kokoelmiinsa, Lea Lehtonen kertoo. Museolle lähteneeseen kuormaan sisältyi muun muassa vankien ja vartijoiden vaatteita, vanhoja peltiastioita, työpajojen tuotteita kuten kiviesineitä ja koruja, sekä hygieniapakkaus, jollaisen jokainen uusi vanki sai mukaansa lukkojen taakse. Mielellään Lea Lehtonen lastautti kuormaan myös sellin oven, jota hän pitää suljetun vankilan symbolina. Konnussa ei remonttia odotellessa ehditty vaihtaa 1930-luvun alkuperäisiä ovia uudenaikaisiin, joten symboliarvo kantaa yli vankilan historian. RS Konnunsuon erikoisuutena kivi- ja korutyöpaja Joidenkin osastojen alasajo tapahtui niin nopeasti, että kaikki oli ehditty jo tyhjentää, ennen kun museolaiset saapuivat paikalle. Esimerkiksi työpajoissa nikkaroidut puulelut olivat tehneet kauppansa. – Kunkin vankilan työtoiminta muotoutuu henkilökunnan osaamisen ja paikkakunnan erityisluonteen mukaiseksi. Täällä spektroliittimaakunnassa Konnunsuon erikoisuus oli kivi- ja korutyöpaja. Meillä tehtiin myös hirrestä kaikkea, mitä vain keksittiin tilata, Lea Lehtonen selvittää. Omalaatuisinta on kuitenkin ainutlaatuinen maatalousmiljöö. – Täällä on poikkeuksellisen kaunista. Konnunsuo sijaitsee laajalla alueella toisin kuin muurien ympäröimät kaupunkivankilat. Et voi kuin hämmästellä katsellessasi aluetta Joutsenon suunnasta, lintutornilta. Mervi Palonen Seppo Pelkonen (vasemmalla) ja Raimo Kaapro siirtämässä sellin ovea museolle. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 16 Lappeenrannassa risteilee Liikuntatoimi noin 800 kilometriä hiihtolatuja Liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman laskee, että Lappeenrannan alueella risteilee kaikkiaan noin 800 kilometriä hiihtolatuja säiden niin salliessa. Valaistuja reittejä on 24 ja valaistua latua kertyy yhteenlaskettuna 80 kilometriä. Hiihtolatuverkostoa kunnossapidetään talvisin niin pitkään kuin lumi- ja jääolosuhteet sallivat. Lappeenrannan keskustaajamassa, Joutsenossa ja Ylämaalla hiihtoladut ovat joko asutuksen keskellä tai lähietäisyydellä. Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevalle Karhusaaren laavulle ylläpidetään sekä jäälatua että luistelureittiä. Huhtiniemessä sijaitsee ilmainen laskettelurinne. Joutsenon alueen ulkoilureittiverkoston varrella on useita ulkolaavuja. Avantouintipaikkoja on kaupungin alueella Ahvenlammella, Marjolassa ja Myllysaaressa. Myllysaaressa avantouintia voi harrastaa saunan yhteydessä olevan avannon lisäksi uimalan kohdalla, ja lämpimiin pukutiloihin voi teettää oman avaimen. Liikuntatoimen ylläpitämät ulkoliikuntapaikat ovat kaikkien asukkaiden ja matkailijoiden, liikuntaseurojen, koulujen, päiväkotien ja työyhteisöjen käytettä- vissä. Ylläpidosta liikuntatoimi vastaa yhdessä kymmenien sopimuskumppaneidensa kanssa. Lappeenrannan talviliikuntapaikkaverkosto ulottuu kaupungin eteläosista Nuijamaalta ja Ylämaalta kaupungin pohjoisosiin Kivisalmeen sekä länsipuolen Nyrhilästä ja Rutolasta itäosiin Rauhan ja Repokiven alueille. Lappeenrannan luistelualueet ja ulkokiekkokaukalot Kisapuiston urheilukeskuksen tekojääradalla ja ulkokaukalossa luisteluolosuhteet ovat erinomaiset vuosittain marraskuun alusta maaliskuun alkuun saakka. Tekojään yleisöluisteluvuoroista saa tietoa kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi Palvelut Liikunta ja ulkoilu Vakituisen henkilöstön ylläpitämät luistelualueet ja ulkokiekkokaukalot • Vanhan kentän, Lauritsalan, Martikanpellon koulun ja Joutsenon koulukeskuksen luistelualueet. • Ratsumestarin, Kimpisen, Mattilan, Lauritsalan, Uus-Lavolan, Pulpin ja Joutsenon keskusurheilukentän jääkiekkokaukalot. Edellä mainittujen kohteiden jäädytystyöt aloitetaan talvikaudella, kun sääennusteet lupaavat vähintään noin viikon mittaista yhtäjaksoista pakkasjaksoa. Kunnossapitotöitä jatketaan keväällä maaliskuulle asti, mikäli sääolosuhteet sallivat. Karhusaaren laavu Määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön sekä koneurakoitsijoiden kunnossapitämät muut luistelualueet ja jääkiekkokaukalot • Kivisalmen, Voisalmen, Karhuvuoren, Skinnarilan, Kourulan, Hovinpellon, Mustolan, Nuijamaan, Pontuksen, Mälkiän, Tykin, Juvakan, Kaukaan montun, Kauriinkadun, Tirilän, Kanavansuun, Harapaisen, Sammonlahden, Myllymäen, Korkea-ahon, Ravattilan, Parjalan, Korvenkylän ja Ylämaan koulun luistelualueet ja jääkiekkokaukalot. Edellä mainituilla kentillä jäädytystyöt aloitetaan yleensä joulukuun alkupuolella, mikäli sää sallii tai kun sääennusteet lupaa- presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa Lappeenrannan ennakkoäänestyspaikat: Presidentinvaalien ennakkoäänestys järjestetään 11.–17.1.2012 ja mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestys 25.–31.1.2012. Varsinainen vaalipäivä on 22.1.2012 ja mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä 5.2.2012. Lappeenrannassa voi äänestää ennakkoon 11 ennakkoäänestyspaikassa. Varsinaisena vaalipäivänä äänestysalueita on 32. Äänestyspaikat ovat samat kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ainoastaan Voisalmessa ennakkoäänestyspaikka on siirretty kirjastoon, koska yleisöpalautteen mukaan päivätoimintakeskuksen äänestyspaikkaa oli vaikea löytää. Ennakkoäänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella. Ennakkoäänestyksen nopeuttamiseksi on suotavaa, että äänestäjällä on mukanaan väestörekisterikeskuksen lähettämä ilmoituskortti. Kaupungintalo, Maakuntakirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Joutsenon kirjasto, Voisalmen kirjasto, Kauppakeskus Citymarket, Kauppakeskus Prisma, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Korvenkylän koulu ja Ylämaa-talo. Ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat viereisessä taulukossa. Lappeenrannassa on 31 laitosäänestyspaikkaa pääasiassa sairaaloissa ja laitoksissa. Laitosäänestyspaikat ja -ajat on ilmoitettu kaupungin kotisivuilla, kaupungin ilmoitustaululla ja asianomaisissa laitoksissa. Lisätietoja vaaleihin liittyvistä asioista: keskusvaalilautakunnan sihteeriltä puh. 040 724 8776 tai [email protected] Kotiäänestykseen ilmoittautuminen viimeistään 10.1. ennen klo 16:ta Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakkoon kotonaan Suomessa, siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Kotiäänestykseen oikeutetun on ilmoitettava halukkuudestaan kotiäänestykseen viimeistään 10.1.2012 ennen klo 16:ta Lappeenrannan kaupungin keskusvaalilautakunnalle puhelimitse tai Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI sähköpostitse. Mahdollisen toisen vaalin osalta ilmoittautumisaika päättyy 24.1.2012 klo 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös samassa taloudessa asuva omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Ilmoittautumiset kotiäänestykseen: puh. 05 616 2009 tai [email protected] Lisätietoja Lappeenrannan Maaseutualueiden jääkiekkokaukalot ja luistelualueet talviliikuntapaikoista kaupungin verkkosivuilta Liikuntatoimi hoitaa maaseutualueiden jääkiekkokaukaloiden ja luistelualueiden jäädytys- ja kunnossapitotyöt yhdessä eri seurojen, kyläosastojen ja kylä- www.lappeenranta.fi Palvelut Liikunta ja ulkoilu Presidentinvaalien ennakkoäänestyspaikat Lappeenrannassa ennaKKOÄÄneStYSpaIKKa Lappeenrannassa voi äänestää 11 ennakkoäänestyspaikassa toimikuntien kanssa. Kohteiden jäädytystyöt aloitetaan, kun sääennusteet lupaavat riittävän pitkää yhtäjaksoista pakkasjaksoa ja kunnossapitotöitä jatketaan keväällä 2012 sääolosuhteiden mukaan. vat riittävän pitkää yhtäjaksoista pakkasjaksoa. Kunnossapitotyöt lopetetaan maaliskuun alkupuolella, jolloin määräaikaisten ja tilapäisten työntekijöiden työsuhteet päättyvät. Yleensä maaliskuun alkupuolella kevätaurinko lämmittää jo niin paljon, että luistelualueiden kunnossapito lopetetaan, koska jään pinta muuttuu vaarallisen pehmeäksi. Lappeenrannan kaupungintalo Maakuntakirjasto Lauritsalan kirjasto Sammonlahden kirjasto Joutsenon kirjasto Voisalmen kirjasto Kauppakeskus Citymarket Kauppakeskus Prisma Lappeenrannan teknillinen yliopisto Korvenkylän koulu Ylämaa-talo ÄÄneStYSaIKa KLO MahDOLLInen 2. VaaLI KLO 11.1.–13.1.2012 8–16 25.1.–27.1.2012 8–16 14.1.–15.1.2012 10–14 28.1.–29.1.2012 10–14 16.1.–17.1.2012 8–16 30.1.–31.1.2012 8-16 11.1.–13.1.2012 10–20 25.1.–27.1.2012 10–20 14.1.2012 10–15 28.1.2012 10–15 15.1.2012 12–15 29.1.2012 12–15 16.1.–17.1.2012 10–20 30.1.–31.1.2012 10–20 11.1.–12.1.2012 10–19 25.1.–26.1.2012 10–19 13.1.2012 10–17 27.1.2012 10–17 16.1.–17.1.2012 10–19 30.1.–31.1.2012 10–19 11.1.–12.1.2012 10–19 25.1.–26.1.2012 10–19 13.1.2012 10–17 27.1.2012 10–17 16.1.–17.1.2012 10–19 30.1.–31.1.2012 10–19 11.1.–12.1.2012 10–19 25.1.–26.1.2012 10–19 13.1.2012 10–15 27.1.2012 10–15 14.1.2012 10–15 28.1.2012 10–15 16.1.–17.1.2012 10–19 30.1–31.1.2012 10–19 11.1.–12.1.2012 12–19 25.1.–26.1.2012 12–19 13.1.2012 10–16 27.1.2012 10–16 16.1.–17.1.2012 12–19 30.1.–31.1.2012 12–19 11.1.–13.1.2012 9–20 25.1.–27.1.2012 9–20 14.1.2012 10–16 28.1.2012 10–16 15.1.2012 12–16 29.1.2012 12–16 16.1.–17.1.2012 9–20 30.1.–31.1.2012 9–20 11.1.–13.1.2012 9–20 25.1.–27.1.2012 9-20 14.1.2012 10–16 28.1.2012 10–16 15.1.2012 12–16 29.1.2012 12–16 16.1.–17.1.2012 9–20 30.1.–31.1.2012 9–20 11.1.–13.1.2012 10–16 25.1.–27.1.2012 10–16 16.1.–17.1.2012 10–16 30.1.–31.1.2012 10–16 11.1.–13.1.2012 12–18 25.1.–27.1.2012 12–18 16.1.–17.1.2012 12–18 30.1.–31.1.2012 12–18 11.1.–13.1.2012 9–15 25.1.–27.1.2012 9–15 14.1.–15.1.2012 12–14 28.1.–29.1.2012 12–14 16.1.–17.1.2012 9–15 30.1.–31.1.2012 9–15 17 tule nauttimaan liikunnasta ja hyvästä seurasta Kevätkausi 9.1.–28.4.2012 Hiihtolomaviikolla (vko 9) ei ole ohjattuja ryhmiä. Liikuntaryhmät keväällä 2012 Liikuntatoimen syksyllä alkaneet liikuntaryhmät jatkavat toimintaansa normaalisti 9.1. ja kausi jatkuu 28.4. asti. Joissakin liikuntaryhmissä on vapaita paikkoja mm. vesijumpparyhmissä ja voimisteluryhmissä. Lisätietoja vapaista paikoista saa ohjaajilta: Mirva Lappalainen (erityisliikunta ja seniorit) puh. 0400 157 514 Sirpa Ahokainen (seniorit ja painonhallinta) puh. 040 776 9560 Kati Koivukangas (SuomiNaiset, työikäiset ja lapset) puh. 040 481 9399 sähköpostit [email protected] Kevään uudet liikuntaryhmät To klo 9 – 9.45 Lihashuoltoryhmä, LPR urheilutalo To klo 11– 11.30 Seniorien syväallasjumppa, LPR uimahalli Tiedustelut: puh. 040 776 9560 Liikuntaneuvonta Mietitkö kuinka aloittaisin liikkumisen? Mikä sopisi minulle? Mitä lajeja voisin harrastaa? Mahtuuko ryhmiin mukaan? Suominainen Lappeenrannassa Heitä hyvästit tekosyille ja aloita liikunnallinen elämäntapa. Tule nauttimaan liikunnasta ja hyvästä seurasta. Ohjelmassa mm. ■ kerran viikossa yhteinen liikuntakerta ■ 2 lajikokeilua / kausi ■ alku- ja lopputestinä kehonkoostumustesti Ryhmä kokoontuu: to 17 – 18.00 Kimpisen koulun yläsali Hinta 75 €/hlö (ei sisällä vakuutusta) Ohjaajana Eveliina Pusa Ilmoittautumiset ja tiedustelut Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 tai [email protected] Onko painonhallinta haasteesi? Tule mukaan ryhmiin … ke klo 11.15 – 11.45 HEVI-vesijumppa, Lauritsalan uimahalli to klo 15.00 – 16.00 XL – liikuntaryhmä, LPR urheilutalo …tai kursseille 17.1. – 17.2. Suurenmoiset kuntosalikurssi * tiistaisin ja perjantaisin klo 9 – 10.30, LPR uimahallin kuntosali. Hinta 40 €/hlö Liikuntatoimen ohjaajat antavat puhelimitse henkilökohtaista opastusta liikunta-asioissa. Soita rohkeasti liikuntaneuvontaan puh. 040 147 9976 5.3. – 2.4. Suurenmoiset liikuntakurssi * maanantaisin klo 10 – 11.30, LPR uimahalli-urheilutalo Kurssi on tarkoitettu ylipainoisille naisille ja miehille. Kurssilla tutustutaan eri liikuntamuotoihin jokaisen lähtökohtiin sopivalla ohjelmalla. Hinta 30 €/hlö. Maanantaina Torstaina Painonhallintaryhmien ja -kurssien Ilmoittautumiset sekä tiedustelut Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 klo 13 – 14.00 klo 13 – 14.00 Liikuntaneuvonta – kaiken ikäisille, varsinkin uusille liikkujille! KUnTOSALiOPASTUSTA Kun tarvitset tukea ja neuvoja kuntosaliharjoitteluun, tule kuntosaliopastukseen. Ohjaaja on paikalla opastamassa Sinua oikeisiin liikesuorituksiin sekä antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja mielekkääseen harjoitteluun. Kuntosaliopastus maksaa kuntosalimaksun. Hinta sisältää saunan ja uinnin kuntosalin jälkeen. Lappeenrannan uimahallin kuntosalilla keskiviikkoisin 11.1. – 22.2. klo 8.30 – 9.30 Seniorien liikuntakurssit Liikkuvuutta ja tasapainoa kotikonstein -kurssi 23.1. – 13.2. maanantaisin klo 10 – 11.30, Joutsenohalli Kurssilla saadaan helppoja tasapainoon ja lihasvoimaan liittyviä vinkkejä kotona harjoitteluun. Välineenä mm. kuminauhat, keppi, pieni pallo ja tuoli. Kurssi soveltuu kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä vertaisohjaajille. Ohjaajana toimii fysioterapeutti Joonas Selenius. Kurssin hinta 30 €/hlö. Lauritsalan uimahallin kuntosalilla torstaisin 12.1. – 23.2. klo 13 – 14.00 Kuntosalikurssit 6.3. – 10.4. tiistaisin ja perjantaisin klo 9 – 10.30, LPR uimahallin kuntosali SuomiMiehet Lappeenrannassa Tule mukaan kohottamaan lihaskuntoa ja parantamaan tasapainoa. Kurssilla opitaan lihasvoimaharjoittelun perusteet sekä oikeat liikesuoritukset. Kurssi antaa valmiudet itsenäiseen harjoitteluun. Kurssin hinta 40 €. Seikkailut jatkuvat ja ryhmiin mahtuu mukaan. Kurssien Ilmoittautumiset ja tiedustelut Sirpa Ahokainen puh. 040 776 9560 Tiedustelut toiminnasta ja vapaista paikoista: Markku Timonen puh. 050 411 7680 tai [email protected] (Lappeenrannan ryhmät) Kari Kinnunen puh. 040 508 2547 tai [email protected] (Joutsenon ryhmät) ma ti ti ke ke to ti ke 20.00 – 21.30 15.00 – 16.15 20.30 – 21.30 18.00 – 19.15 19.45 – 21.00 18.30 – 20.00 20.00 – 21.00 6.30 – 7.30 Lauritsalan yläkoulu (futsal) Urheilutalo (sähly) Myllymäen koulu (lentopallo) Skinnarilan koulu (kuntopiiri) Kesämäenrinteen koulu (sähly) Joutsenohalli (vaihtuva ohjelma) Joutsenohalli (palloiluryhmä) LPR urheilutalo (aamukoris) Muutoksia vesijumppien aikatauluissa Syväallas vesijumppa ma klo 17.30 – 18 Lauritsalan Syväallas vesijumppa ma klo 18.30 – 19 uimahalli Syväallas vesijumppa to klo 18.30 – 19 Kaikista liikuntatomen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoja internetistä www.lappeenranta.fi/palvelut Liikunta ja ulkoilu Ohjattu liikunta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin liikuntapaikoista ja liikuntatoimistosta. Lasten Liikuntamaa aikataulut 2012 Sunnuntaisin Joutsenohallissa ja Kourulan palloiluhallissa on mahdollisuus leikkiä ja liikkua koko perhe yhdessä. Liikuntamaa on suunnattu 0-10 -vuotiaille ja toiminta on valvottua. Osallistuminen edellyttää oman aikuisen läsnäoloa. Hinta 1 €/lapsi. Joutseno 22.1. klo 10 – 13 5.2. klo 10 – 13 26.2. klo 10 – 13 11.3. klo 10 – 13 18.3. klo 10 – 13 1.4. klo 10 – 13 Kourula 29.1. klo 10 – 13 12.2. klo 10 – 13 26.2. klo 10 – 13 11.3. klo 10 – 13 25.3 klo 10 – 13 15.4. klo 10 – 13 Erityislasten ohjattu liikuntatunti Kourulassa klo 9 – 10. Hinta 3 €/lapsi Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Eija Ihalainen puh. 040 7741 239 tULOSSa! ■ Saimaan Hiihto 3. – 4.3. ■ Katso lasten hiihtolomaviikon ohjelma tapahtumakalenterista JUnnUSpOrtIn LIIKUntarYhMIÄ Breakdance-kerho 13.1. alkaen pe klo 17 – 18 Armilan koululla * alakouluikäisille lapsille Breakdance-kerho 13.1. alkaen pe klo 18 – 19 Armilan koululla * yläluokkalaiset / nuoret Kerhon ohjaajina toimivat HC MEISSELI Crew:n Aleksi Esala ja Leo Rehunen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kati Koivukangas puh. 040 481 9399 tai [email protected] erityisliikuntaa Sovellettu pelikerho to klo 16.30 – 17.30, LPR seurakuntasali * erityistä tukea tarvitseville koululaisille ja nuorille Vammaissulkapallo treenit to klo 15 – 16.00, LPR urheilutalo Erityisryhmien uintivuoro, Lauritsalan uimahalli la klo 10 – 12.00 iso allas la klo 11 – 12.00 lasten allas Erityisryhmien vesijumppa la klo 10.45 – 11.15, Lauritsalan uimahalli Mielenterveyskuntoutujien vesijumpat, Lpr uimahalli 12.1., 2.2., 8.3., 12.4. klo 13.15 – 13.45 Tanssin taikaa soveltaen la 10.3 ja 21.4 klo 10 – 11.30, Joutsenon Rientolassa * ohjaajana Sirpa Vesterinen, hinta 5 €/osallistuja/kerta * Tanssituokiot sisältävät tanssiliikuntaa rennosti soveltaen mm. itämaisten ja latinalaisten rytmien tahdissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 tai [email protected] Haluatko osallistua vesijumppaan ja tutkimukseen? Tarkoituksena on selvittää onko vesiliikuntaharjoittelulla vaikutusta tyypin 2 diabeetikon sokeritasapainoon ja lihasvoimaan. Tutkimuksessa tehdään kaikille osallistujille alku- ja loppumittaukset. Mittausten välissä on harjoittelujakso, jolloin harjoitellan 8 viikkoa 2 kertaa viikossa ohjattua vesiliikuntaa 30 minuuttia kerrallaan. Vesijumpat pidetään 16.2. – 17.4. tiistaisin klo 17 – 17.30 ja torstaisin klo 17.30 – 18.00 Lauritsalan uimahallissa. Tutkimus on maksuton, mutta vesijumppa maksaa uimahallimaksun. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.1. alkaen puh. 040 850 3466 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 18 JATKAVAT ESiTYKSET SYYSKAUDELTA Lappeenrannan kaupungin Ari Loponen tapahtumakalenteri kevätkaudella 2012 Seuraa tapahtumatarjontaa: www.lappeenranta.fi Huom! Muutokset mahdollisia. Lars von Trier - Christian Lollike Dogville Laura Ruohosen teoksen pohjalta uuden ohjaajan Lija Fischerin karnevalistinen taidonnäyte Kuningatar K Ensi-ilta 14.1.2012 Jukola-salissa Esitykset ajalla 14.1. – 12.5. Liput: 18/16/12 € (ryhmät 10 hlöä 15 €, opiskelijat ovelta 10 €). Tapahtumanumero: 25602 Suomennos, sovitus ja ohjaus: Jari Juutinen Lappeenrannan kaupunginorkesteri Vaikuttava ja koskettava Dogville jatkaa kevätkaudella 2012. Hieno ajankohtainen teatterielämys, joka on ehdottomasti nähtävä. La 7.1. Lappeenranta-sali klo 18 Ke 4.4. Lappeen Marian kirkko klo 19 pääsiäiskonsertti Esitykset 10.2. – 10.3.2012 Lappeenrannassa Jukolasalissa ja 20.3. – 22.3.2012 Espoossa. Laulava Lappeenranta III – tähdet afrikasta Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa Johtaa tibor Bogányi Solistit Linda Bukhosini, sopraano Bongani tembe tenori Ohjelmassa ooppera- ja musikaalimaailman helmiä ja jalokiviä Liput: 17/16/12 € (ryhmät vähintään 10 hlöä 15 €, opiskelijat ovelta 10 €). Tapahtumanumero: 24895 To 12.1. Helkiö-sali klo 19 Kristiina Männikkö Kuningatar K on leikillinen esitys ihmisen monipersoonallisuudesta, rituaalien muuttumisesta leikiksi ja kolmannesta sukupuolesta – ihmisestä. Ari Nakari teatterielämyksiä kaikille Lappeenrannan kaupunginteatterissa Chamber I Lipunmyynti ja varaukset: Teatterin Valtakadun lippupiste on avoinna ti-la klo 11–17 sekä 2 tuntia ennen esityksiä. Nettivaraukset www.lappeenrannanteateri.fi tai www.lippu.fi Lippupisteen myyntipisteet kautta maan. R-kioskit tai Citymarket LPR (palvelumaksu 2,50–3,50 €/lippu) Lippuja ovelta 2 tuntia ennen esitystä. Lippujen hinnat ja poikkeukselliset aukioloajat lipunmyyntiin löytyvät nettisivuiltamme www.lappeenrannanteatteri.fi Leo Tolstoi hevosen tarina palaa Lappeenrantaan 30 vuoden jälkeen Ohjaus: Lauri Maijala, vierailija Sovitus: Jari Juutinen ja Lauri Maijala Hevosen tarina on huikea kertomus teatterista, lahjakkuudesta, unelmista, vanhenemisesta – ja itsepetoksesta. Mediakolmio Ensi-ilta 17.3.2012 Jukola-salissa Esitykset ajalla 17.3. – 12.5. Liput: 18/16/12 € (ryhmät väh.10 hlöä 15 €, opiskelijat ovelta 10 €). Tapahtumanumero: 25642 Juhlat Lauritsalassa Johtaa tibor Bogányi Solistit tiina heinonen huilu ja hannu perttilä englannintorvi Sibelius – Honegger – Haydn Ti 1.5. Lappeenranta-sali klo 14 Vappumatinea Ernest Thompson Saimaa Sinfonietta I Kultalampi Johtaa tibor Bogányi Solisti annu Salminen käyrätorvi Schönberg – Aho – Schubert Yhteistyössä Imatra Big Bandin kanssa Yleisön suursuosikki jatkaa kevätkaudella 2012. Marjatta Linnan ja Aarre Heinosen (vierailija) sydämet sulattava tulkinta vanhan pariskunnan pitkästä yhteisestä elämäntaipaleesta. Esitykset ajalla 7.1. – 25.2.2012 Jukola-salissa Liput: 18/17/12 € (ryhmät vähintään 10 hlöä 16 €, opiskelijat ovelta 10 €). Tapahtumanumero: 24897 Yhteistyössä Sibelius-Akatemian äänenjohtajakoulutuksen kanssa Johtaa Santtu-Matias rouvali Solisti anna-Lisa Bezrodny viulu Alfvén–Prokofjev–Beethoven Kohtaamisia Laura Gustafsson hevoshullu Ohjaus: Sakari Hokkanen, vierailija Jatkaa syyskaudelta. Laura Gustafssonin komediallista näkökulmaa elämän vaikeista aiheista. To 16.2. Lappeenranta-sali klo 19 Saimaa Sinfonietta II – Kohtalonsinfonia To 8.3. Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Dmitri Slobodeniouk Solisti Mari palo sopraano Koskinen – Stravinsky – Mozart – Ibert Ke 21.3. Lappeenranta-sali klo 19 Kaakon filharmonikot Ari Nakari Tutustu lähemmin ohjelmistoomme www.lappeenrannanteatteri.fi Pe 20.4. Lauritsalan kirkko klo 19 To 26.1. Lappeenranta-sali klo 19 Ohjaus: Janne Saarakkala Lappeenrannan kaupunginteatterin ohjelmistossa on keväällä 2012 tarjolla uusia hienoja tuotantoja, jatkavia suosikkeja sekä loistavia vierailuja. Kaupunginorkesterin yhtyeet, mukana Bence Bogányi fagotti Vasks – Poulenc – Milhaud Johtaa Mikk Murdvee terttu Iso-Oja sopraano, essi Luttinen mezzosopraano pekka Kuivalainen tenori, Jari parviainen basso Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten Mozart: Requiem Esitykset ajalla: 7.1. – 3.2.1012 Yhteistyössä Kymi Sinfoniettan kanssa Kaksi kapellimestaria tibor Bogányi ja antti rissanen Solistit Jenna Bågeberg ja Mikael Konttinen Virittäydy kevääseen viihdyttävässä vappumatineassamme! Ennakkomyynti: Kaupunginteatterin lipunmyynti, Valtakatu 56, ti–la klo 11 – 17 puh. 05 616 2290 tai R-kioskit tapahtumanumero 25778 Myyntipisteet ja R-kioskit veloittavat lipunmyynnistä palvelumaksun joka on 2–3 euroa lipulta, lipun hintaryhmästä riippuen. Tapahtumanjärjestäjän lippukassalla ei peritä palvelumaksua. Lisätietoa konserteista: intendentti Milko Vesalainen 040 547 8706 tai orkesterin toimisto 040 573 3890 Johtaa tibor Bogányi Solisti Gergely Bogányi piano Rahmaninov – Sibelius Liput: 16/15/12 € (ryhmät vähintään 10 hlöä 14 €, opiskelijat ovelta 10 €). Jan Merilä ViERAiLUT LAPPEEnRAnnAn KAUPUnGinTEATTERiSSA KEVÄÄLLÄ 2012: rikos ja rangaistus Ohjaus: Tuomo Rämö SiKAHAUSKAA STAnD UPFESTiVAALi Loistava Markus Järvenpää kehutussa Dostojevskimonologissa. Jukola-salissa pe 20.1. klo 19 Pekka Jalava, Tommi Mujunen sekä Arimo Mustonen. Liput: 16 €. Tapahtumanumero: 25662 Nyt Lappeenrannassa. Yhteensä 7 esitystä ajalla 11.2. – 13.4.2012. Esityksen toteuttavat Lappeenrannan omat pojat. Liput: 20 €. Tapahtumanumero: 25765 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Veeran kammarissa la 21.1. klo 19 Pirjo Heikkilä, RudiRok ja J-P Kangas. Liput: 16 €. Tapahtumanumero: 25663 Ismo Leikola KERTOO EnEMMÄn KUin TUHAT SAnAA 10 v. KOOMIKKOURAN PALAT Jukola-salissa pe 27.4. klo 18 Liput: 18 €. Tapahtumanumero: 25705 19 avoimet vanhempainillat 2012 TUEMME VAnHEMMUUTTA VAUVASTA KOHTi AiKUiSUUTTA Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta-salissa, Villimiehenkatu 1, klo 18–20 ke 22.2. Lasten ja nuorten selviytymisen vahvistaminen Ajattelun apukäsi – menetelmän avulla, psykologinen ensiapu kasvatuksessa kaikille arkipäivän ongelmatilanteisiin Soili Poijula, psykologi, psykoterapeutti VET ti 20.3. Lapsen ja nuoren kehittymisen tukeminen ratkaisukeskeisin menetelmin Kirsi Saukkola, psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ti 25.9. MOD – Moninaisuus – Oivallus – Dialogi illan puhuja ilmoitetaan myöhemmin ti 6.11. Hyvekasvatus Laura Moilanen Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä tietoa haluaville. Ne tarjoavat avaimia erilaisten arkipäivän pulmien ratkaisuun uusilla menetelmillä. Järjestäjät Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto Kasvatus- ja opetustoimi Informaatiotilaisuudet peruskoulun 7. luokalle siirtyvien oppilaiden huoltajille JOUTSEnOn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään maanantaina 16.1.2012 klo 18.00 Joutsenon Koulukeskuksen auditoriossa Lastenkulttuurikeskus Metku www.lastenmetku.fi Sarjakuvan opettaminen 26.3.2012 klo 13 – 15, kaupungintalon Willimies-kabinetti Ilpo Koskela toimi sarjakuvan tekemisen opettajana Oulun taidekoulussa toistakymmentä nuorisotoimi nuorisotoimen tapahtumia 8.1. Klubikorttiottelu: Catz – KET (Koriksen Naisten SMsarja), Lpr:n urheilutalo 23.-28.1. Kansainvälisyysviikon tapahtumia 25.1. Kv-ilta, Nuorten Tiedotuspiste Verkko 25.1. Klubikorttiottelu: LrNMKY – Korihait (Koriksen SMsarja), Lpr:n urheilutalo 10.2. Kehy -disco klo 18 – 20 ja avoin kaikille nuorille klo 18 – 22, Monari 17.2. Monari LIVE klo 18 25.2. Klubikorttiottelu: NST – M-Team (Naisten Salibandyliiga), Lpr:n urheilutalo 2.3. Klubikorttiottelu: NST – Nokian KRP (Miesten Salibandyliiga), Lpr:n urheilutalo KESÄMÄEnRinTEEn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään torstaina 19.1.2012 Kesämäenrinteen koululla - klo 18.00 yhteinen tilaisuus 6.-luokkalaisten vanhemmille - klo 19.00 kielisuihkuinfo Pääsykoe kielisuihkuluokalle järjestetään maanantaina 6.2.2012 klo 9.00 vuotta, ja on luennoinut sarjakuvista sekä vetänyt erilaisia alan kursseja ja luentosarjoja. Vuonna 1998 hän suunnitteli ensimmäisen opetussuunnitelman perustamisvaiheessa olleelle Limingan taidekoulun sarjakuvalinjalle. Koskelan sarjakuvapiirtämisen opas "Pieni opas sarjakuvanpiirtämiseen" julkaistiin 2007. Vuonna 2010 ilmestyi "oppikirjaprojektin" kolmas versio, 156-sivuinen nelivärinen SARJAKU- VANTEKIJÄN OPPIKIRJA, ensimmäisen suomalainen alan yleisteos yli kahteenkymmeneen vuoteen. Ilpo Koskela kertoo tavastaan opettaa sarjakuvien tekemistä ja sarjakuvaopetuksen eri osa-alueista. Luento perustuu Koskelan monivuotiseen kokemukseen sarjakuva-alan opettajana sekä molempiin ylläesiteltyihin teoksiin, joissa näitä kokemuksia on hyödynnetty. 3.3. Klubikorttiottelu: CatzHoNsU (Koriksen Naisten SM-sarja), Lpr:n urheilutalo 7.3. Klubikorttiottelu: LrNMKYVilpas (Koriksen SM-sarja), Lpr:n urheilutalo 16.3. Monari LIVE: Nuori Kulttuuri Sounds -rytmimusiikin 20011997 -syntyneiden (10 – 15 -vuotiaiden) aluetapahtuma 17.3. LATAUS 2012 -bändikilpailu & Nuori Kulttuuri Sounds -rytmimusiikin 1996-92 -syntyneiden (16 – 20-vuotiaiden)aluetapahtuma,OCBar, Imatra 17.3. Nuori Kulttuuri Sounds -klassisen musiikin ja kansanmusiikin aluetapahtuma, Ruokolahti 13.4. Kehy -disco klo 18 – 20 ja avoin kaikille nuorille klo 18 – 22, Monari 20.4. Monari LIVE klo 18 nuoriso ja liikuntatoimen tapahtumia lapsille ja nuorille hiihtolomalla 26.2. Lasten liikuntamaa, Joutseno-halli 27.2. Keilakarkelot, Lappeenrannan keilahalli 28.2. Kylpylä- ja shoppailumatka Flamingoon ja Jumboon Vantaalle 29.2. Jäärieha, UK-Areena 1.3. Talvirieha, Huhtiniemen laskettelukeskus 2.3. Sporttiherätys, Lappeenrannan urheilutalo 2.3. Hiihtolomabileet, Monari Muutokset mahdollisia. Lisätietoa: www.lappeenranta.fi Nuorisopalvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri Klubikorttiasiat: www.lappeenranta.fi Nuorisopalvelut Nuorisotilat Klubikortti Ilmoittautumiset: http://verkko. lappeenranta.fi ilmoittaudu KiMPiSEn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään keskiviikkona 18.1.2012 klo 18 Kimpisen koululla, Pohjolankatu 2 Pääsykoe jääkiekkoluokalle järjestetään torstaina 2.2.2012 Pääsykoe liikuntaluokalle järjestetään torstaina 9.2.2012 Galleria pihatto 10.1. – 5.2. Matti Happonen, Mika Heinonen, Tarja Lanu, Kari Lohko “neljältä” maalauksia ja veistoksia 7.2. – 26.2. Johanna Ryönänkoski, Jouko Alapartanen “ikuisesti” maalauksia ja piirustuksia 28.2. – 25.3. Virve Lukka, Reija Palo-oja, Hanna Räty maalauksia Kulttuuritoimi Kalevalan päivän juhla 28.2. klo 18.00 Musiikkiopiston Helkiö-sali Juhlan järjestää kulttuuritoimisto yhdessä Kalevalaisten naisten kanssa. Juhla on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa! LAURiTSALAn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään tiistaina 17.1.2012 klo 18 Lauritsalan koulun musiikkisalissa (G2037) Pääsykokeet järjestetään tiistaina 7.2.2012 SAMMOnLAHDEn KOULU Informaatiotilaisuus kaikille huoltajille pidetään tiistaina 17.1.2012 klo 18.30 Sammonlahden koululla. Tilaisuuden päätteeksi voi osallistua valinnaisainemessuihin koulun tiloissa. Liikuntalinjan taitotestit järjestetään keskiviikkona 8.2.2012 Erityispainotteiseen opetukseen hyväksytyn oppilaan tulee sitovasti ja kirjallisesti ilmoittaa oppilaspaikan vastaanottamisesta tiistaihin 6.3.2012 klo 15 mennessä ko. koululle, jonka erityispainotukseen hänet on valittu. Tutustumispäivä tulevaan yläkouluun keskiviikkona 9.5.2012 klo 9.00–12.00. 27.3. – 22.4. Pia Kousa, Simo Ripatti valokuvia 24.4. – 13.5. Sini Anttila-Rodriguez maalauksia 15.5.– 31.5. Tuulia Iso-Tryykäri maalauksia GALLERIA PIHATTO VALTAKATU 80, 53130 LAPPEENRANTA www.e-ktaide.net [email protected] puh. 040 680 4071 avoinna: TI-PE 11-16, LA-SU 11-15 vapaa pääsy Kaukon Päivän Uinnit 3.3.2012 tarjoaa Lappeenrannan Energia Ilmainen pääsy Lpr:n ja Lauritsalan uimahalliin. Uimavesi lämpiää asteen lämpöisemmäksi. Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI 20 Löydä itsesi museossa ILMaISen SISÄÄnpÄÄSYn MUSeOperJantaIt Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa www.lappeenranta.fi/museot etelä-Karjalan museo Linnoitus, Kristiinankatu 15 puh. 05 616 2255, 05 616 2261 Avoinna ti–su klo 11–17, liput 3,50/4,50 € etelä-Karjalan taidemuseo Linnoitus, Kristiinankatu 8–10 puh. 05 616 2256, 05 616 2261 Avoinna ti–su klo 11–17, liput 3,50/4,50 € 5.2. Kaakkoissuomalaisten nuorten taiteilijoiden näyttely 5.2. aune ja Seppo hikipään kokoelma 6.1., 3.2., 2.3., 13.4. ja 4.5. Museot ovat avoinna klo 11 –17 18.2.–3.6. Sota vai rauha? Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton teemanäyttely Näyttelyssä 34 Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton jäsenyhdistysten taiteilijaa tulkitsee sodan, konfliktien ja muiden ristiriitojen herättämiä tunteita ja ajatuksia visuaalisin keinoin. Näyttelyn kuraattori on kuvanveistäjä Sirpa Hynninen. Näyttelyä on tukenut Valtion kuvataidetoimikunta. 8.1.2012 Kiven henki - the Spirit of Stone 31.1.–22.4. Marimekkoelämää – 60 vuotta väriä, raitaa ja muotoja Designmuseon näyttely kertaa Marimekon historiaa perustamisvuodesta 1951 lähtien. Nostalgisia muistoja herättävä, runsas, värikäs, hätkähdyttävä ja hauska näyttely on aikamatka Marimekon historiaan. Lisäksi perusnäyttely rajalla – Kolme karjalaista kaupunkia. ratSUVÄKIMUSeO Linnoitus, Kristiinankatu 2 Avoinna ryhmille tilauksesta, puh. (05) 616 2261 WOLKOFFIn taLOMUSeO Kauppakatu 26, puh. (05) 616 2258, (05) 616 2261 Avoinna la-su klo 11 – 17 (suljettu tammi-helmikuu) Wolkoﬃn pääsiäinen 31.3. – 1.4., 3. – 5.4. ja 7. – 8.4. Armas Hursti, Kaveria ei jätetä, 2010 Maakuntakirjasto LUKUpIIrIt: Lappeenrannan kirjastoissa kokoontuu säännöllisesti 5 lukupiiriä. Piirit kokoontuvat keskustelemaan valitsemistaan kirjoista noin kerran kuussa. Lukupiirien kevään ensimmäiset tapaamiskerrat ja niissä käsiteltävät kirjat: ke 11.1. klo 15 Lauritsalan lukupiirissä sovitaan keväällä luettavat kirjat ke 11.1. klo 18 Joutsenon lukupiirissä Miika Nousiainen: Metsäjätti to 12.1. klo 17.30 Pääkirjaston lukupiirissä Muriell Barbery:Siilineleganssi la 14.1. klo 12 – 13 Venäjänkielinen lukupiiri pääkirjastossa: keskustellaan osallistujien mielikirjoista, piiriä vetää Svetlana Kajava 7.1.2012 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. ke 1.2. klo 17.30 Nuorten lukupiiri Opus, kirja sovitaan myöhemmin Luku- ja keskustelupiiri tietokirjoista aloittaa toimintansa. Kerran kuussa pääkirjaston musiikkisalissa kokoontuvassa Tietokirjojen lukupiirissä osallistujat tutustuvat etukäteen aiheeseen ja lukevat jonkin kirjan kirjastonhoitajan kokoaman kirjalistan perusteella. Piiriä vetää Paula Mäkelä. Kevään kokoontumiset ja aiheet ovat seuraavat: ke 22.2. klo 17 onnellisuuden psykologia ke 28.3. klo 17 matkailu ja vaellusretket ke 25.4. klo 17 linnunlaulua ja luontokirjoja KIrJaILIJaVIeraIta ke 8.2. klo 18 Teemu Kaskinen, Joutsenon kirjasto ke 8.2. klo 18 Annamari Marttinen, pääkirjaston musiikkisali ma 5.3. klo 18.30 Riikka Pulkkinen, pääkirjaston lainaushalli Kirjojen korjauspaja ti 14.2. klo 14 – 18 vetäjinä Arja-Liisa Kankkunen ja Minna Tolonen. Luonto- ja ympäristöviikon tapahtuma pääkirjastossa. YhteISLaULUtILaISUUDet Katalaanirunokiertue ti 8.5. klo 18 järjestää Suomi-Espanja -seura Vieraana espanjalainen runoilija Mireia Calafell, pääkirjaston musiikkisali Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi Päätoimittaja Viestintäjohtaja Alina Kujansivu Yhdessä lauletaan kerran kuussa pääkirjaston musiikkisalissa. Laulattajana on Antti Taipale. Ensimmäinen kokoontuminen to 26.1. klo 17 4. vuosikerta ISSN-L 1798-4084 ISSN 1798-4084 Painos 45 000 Lappeenrannan KaUpUnGIn aSUKaSLehtI Toimittaja Mervi Palonen palaute ja juttuvinkit: [email protected] puh. 040 184 9610 Vuokko Nurmesniemi, Jokapoika, 1953. Kuva Rauno Träskelin LaSten tapahtUMat KIrJaStOSSa KeVÄt 2012: 14.1. – 28.4.2012 lauantaisin klo 12 – 13 venäjänkielinen satutuokio, pääkirjaston satuhuone. Kertojana Anna Kantanen Pöytäteatteriesitys Kolme pukkia ke 18.1.2012 klo 9.30 ja klo 10.00, Lauritsalan kirjasto Kesto noin 25 min. Ryhmiltä toivotaan ennakkoilmoittautumisia, puh. 05-616 4771 tai 040 130 9184. nukketeatteriesitys Sammakkoprinssi, Teatteri Karelus Esittäjä ja käsikirjoittaja Emma Jussila-Scherman ti 7.2. klo 18, pääkirjaston satuhuone ke 8.2. klo 9.30, pääkirjaston satuhuone ke 8.2. klo 17.30 Sammonlahden kirjasto to 9.2. klo 9.30 Sammonlahden kirjasto ti 17.4. klo 18 Rokkiritarilastenkonsertti pääkirjaston lainaushallissa 2 – 8-vuotiaille lapsille. Kesto noin 40 minuuttia. Rokkiritari -lastenorkesteri esittää musiikkipainotteisen merirosvotarinan Kookossaarelta. Tekstit: Mervi Palonen (MP), Kaisu Lahikainen Tapahtumakalenteri Sirpa Tallqvist Kuvat: Raimo Suomela (RS), Mervi Palonen (MP), Kaisu Lahikainen (KL) Kansikuvassa Reija Eeva Kaavoitusohjelma: Anni Hiltunen Liikuntakalenteri: Aija Rautio Ulkoasu ja taitto: Mediakolmio Oy Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2012