Perhelähtöinen yhteistyö – puhetta vai käytäntöjä?

17.10.2012
Perhelähtöinen yhteistyö –
puhetta vai käytäntöjä?
Paula Määttä
III Avoin varhaiskasvatusseminaari 9.-10.10.2012
Imatran Kylpylä
1
VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS
VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010
Miten erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet
selviytyvät kasvatustehtävässään?
2.
Miten vanhemmat selviytyvät ammatti-ihmisten
kanssa?
3.
Millaisia työtapoja tarvitaan perhelähtöisen
yhteistyön toteuttamiseen?
TEOKSET:
1.
Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja
kuntoutuksen käytännöt (1999/2001)
2.
Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisen
toimintamalleja (Anja Rantalan kanssa/2010)
14 väitöskirjaa, 14 muuta julkaisua
1.
2
1
17.10.2012
Ihaan kysymys
”Tämäpä yllätys”, sanoo Ihaa
iltapäivällä nähdessään kaikkien
tulevan taloaan kohti. ”Onko minutkin
kutsuttu?”
(Nalle Puh)
3
MITÄ AJATTELET JA SANOT MINUSTA
SITÄ LUULET MINUSTA
SINÄ OLET SELLAINEN MINULLE
MITEN NÄET MINUT
USKO KUITENKIN
ETTÄ
MITÄ TEET MINULLE
MITEN KUUNTELET MINUA
SELLAINEN MINUSTA TULEE
4
2
17.10.2012
Lapseen liittyvät tulkinnat
Millainen on ammatillinen lapsikäsitys?
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Lapsuus erillisenä elämänvaiheena
Elämän normin mukainen lapsi
Normaalin lapsen synty
Normaalista poikkeava lapsi
Leimattu lapsi
Myytti tavallisesta lapsesta
5
Lapsuus erillisenä elämänvaiheena
Kasvatuksen välttämättömyys johti jo 1500luvulla hyvän lapsen normittamiseen:
”Hurskas, kurinalainen, tottelevainen”
Rousseau – 1700 –luku:
Lapsen ainutkertaisuus ja yksilöllisyys –
lapsikeskeisen ajattelun kaunis tavoite muttei
vaikutusta arkeen
6
3
17.10.2012
Elämän normin mukainen lapsi
Cygnaeus 1861:
”Asiantuntijan joka tietää asian on
astuttava äidin tilalle”
Opettajien tehtäväksi tuli myös vanhempien/äitien
kasvattaminen
Lähtökohtana kehityspsykologinen tietämys lapsen
kasvusta ja oppimisesta
Kodin sisäisestä elämästä tuli julkisen
keskustelun kohde
7
Normaalin lapsen synty
Lapsitieteellinen tieto on tuottanut
”normaalin lapsen” kriteeristöjä
(esim. älykkyystestit koulusijoituksia varten)
Normaalin ja epänormaalin rajaa
selkiytetään – syntyy uudenlaista
poikkeavuutta ja palvelutarvetta
(ADHD, Asperger, autismin kirjo)
Diagnoosi poikkeavuuden medikalisointina
”Lapsen normaalin kehityskulun tyranniaa”
8
4
17.10.2012
Normaalista poikkeava lapsi
”Lapsuuden duaalimalli”
(lapsi on joko normaali tai poikkeava)
Gaussin käyrä eli normaalijakauma osa lapsista ajautuu väistämättä
marginaaliin
Sielullisesti poikkeava, viivästynyt,
häiriintynyt, erityisen tuen tarpeessa
9
Erityislapsi - Leimattu lapsi?
Oirediskurssi
- sopiva diagnostinen luokka
Kehitysdiskurssi
- ikäsidonnaiset kehityksen kriteerit, vallitseva puhetapa
Tragediadiskurssi
- mallitarina lapsen kielteisestä vaikutuksesta perheeseen
Ongelmadiskurssi
- lapsi aikuisten taakkana
Subjektidiskurssi
- tavallisia kertomuksia kenestä tahansa lapsesta, väistyvä
puhetapa
Oikeusdiskurssi
- inklusiivisen kasvatuksen moraalipainotukset, nouseva
puhetapa
(Tanja Vehkakoski 2006. Leimattu lapsuus? Erit.ped.väitöskirja)
10
5
17.10.2012
11
Myytti tavallisesta lapsesta
Tavallinen – erityislapsi –arkipuhetta
(duaalimalli käytännössä)
Normien mukaiset lapset ovat normaaleja
Normeja tuottavat: opettajat, psykologit,
lääkärit, kuntouttajat, kuraattorit jne
Tavallinen = normaali
”Lapsi jota ei tarvii miettii” -rutiinilapsi
12
6
17.10.2012
Rajatapaukset - liminaalissa




Kaikki lapset voivat päätyä
rajatapauksiksi
LIMINAALINEN lapsuus: melkein
sopiva, lähes oikea;
”Erilaisia tavallisia lapsia, jotka elävät
tavallista erilaista lapsuutta”
Kokemus lapsuuden rajapinnasta on
kokemus omasta identiteetistä
13
Lapsuudella ei ole kiinteää muotoa
(Kallio 2006)




”Lapsuuden jokapäiväinen
toteutuminen”
Jokaisen lapsen lapsuus syntyy
jatkuvasti uudelleen jokapäiväisissä
arkielämän käytännöissä
… ja edustaa itsekullekin
TAVALLISTA LAPSUUTTA
14
7
17.10.2012
Tavallisen erityinen lapsi



Duaalimallin murtaminen
Kaikki lapset ovat ”tavallisia” lapsia
omassa arjessaan.
Kaikki lapset ovat erityisiä jonkin
ominaisuuden tai piirteen suhteen.
 ”Joskus
kaikki meistä tuntevat itsensä
erilaisiksi, ja se meitä myös yhdistää”
15
Ekokulttuurinen malli
16
8
17.10.2012
Ekokulttuurinen ympäristö

Arjen rutiinien sujuvuus






Tasapaino
Mielekkäät valinnat
Ennustettavuus
Pysyvyys
Perhekulttuuri
Arkipäivän akkomodaatiot
17
Puhe perheestä
neljä ammatillista tulkintaa
18
9
17.10.2012
Ammattilaispuhe vastuusta ja kriiseistä
”TAVALLISTEN LASTEN” VANHEMMAT
Kumppanuuspuhe: ”vastuu on viime
kädessä vanhemmilla”
HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN
(kun lapsi siirtyy liminaaliin, raja-alueelle)
Puhetapa perheestä muuttuu
traumaattiseksi kriisipuheeksi
19
Yhdessä perheiden kanssa
20
10
17.10.2012
21
22
11
17.10.2012
23
24
12
17.10.2012
25
26
13
17.10.2012

Lapsen kehityksen ohjaaminen
arjessa - yhdessä perheen kanssa
Työtapoja:
 ”Erityinen on tavallista” (Paula
Korkalainen)
 VARSU – toimintaperustainen ohjaus
(Päivi Kovanen)
 Kuntouttava arki (Salla Sipari)
 Konduktiivinen kasvatus – lasten ja
vanhempien toimijuus (Sanna
Uotinen)
27

Miten palvelut voivat luoda
perheelle sujuvaa arkea?
Ammatti-ihmisten ei ole helppo päästä
sisälle perheen päivittäisiin rutiineihin eikä
saada palveluitaan osaksi arkipäivän
toimintoja
Interventiot eivät vastaa perheen
kulttuurista toimintatapaa
Ne saattavat jopa horjuttaa perheen omien
tavoitteiden ja perheelle asetettujen
vaatimusten tasapainoa
Ne saattavat uhata perheen arkielämän
ennustettavuutta
28
14
17.10.2012
Onnistuneen yhteistyön arvoitus?
Perhelähtöisen yhteistyön onnistuminen
punnitaan jokaisessa vanhemman ja ammattiihmisen tapaamisessa:
*mitä ajattelen lapsesta,
*mitä ajattelen vanhemmista,
*mitä ajattelen yleensä yhteistyön
merkityksestä.
Pietas – oman uuden kokemuksen myötä
ammatti-ihminen voi oivaltaa uusien työtapojen
sopivan hyväksi koettujen joukkoon. Näin ilman
muutosvastarintaa syntyy välittävää huolenpitoa.
29
Mistä tulemme, sen tiedän
Mihin olemme matkalla,
osaan kuvitella
Sano missä mennään.
Juice Leskinen
30
15
17.10.2012
31
Kiitos!
32
16