Tutustu vuosikirjan pdf-versioon
ASPA 2012 ● Itsenäisen asumisen kulmakivet ● Osallisena oman kodin teossa ● Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä ● Turvallista asumista lo: n mersa h e ittämine V iö t u h p y r n a s. 24 V alvelutoiminna p .” ”Asumis ainen ratkaisu m oli erino Sisällysluettelo 3Pääkirjoitukset s. 6 4 ASPA luo edellytykset itsenäiselle asumiselle. Se kehittää yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista ja tarjoaa asiakkailleen palveluja, jotka tukevat itsenäistä elämää. 6 Luomisen iloa Mantelissa. Milla Heinonen asuu tuettuna kahden oven mallilla toteutetussa ASPAn asumisyksikössä. 8 Askel kerrallaan. Kati Reijula palasi kahdeksan kuntoutuskotivuoden jälkeen omaan kotiin. 10 Markus ja Robin pääsevät nyt omilleen. Kehitysvammaiset veljekset muuttavat Espoossa sijaitsevaan kehitysvammaisten nuorten asuntoryhmään. 14 Tuettu asuminen on inhimillistä ja tehokasta. Varkauden kaupunki ja ASPA Palvelut Oy toteuttivat mielenterveyskuntoutujien asumisen kustannusvaikutuksista selvityksen, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. s. 10 16 Turvallisesti omassa kodissa. Turvallisuuden taitajat -projektin aikana ASPA etsii uusia näkökulmia asiakkaidensa asumisturvallisuuden parantamiseksi. 18Uutisia. Ajankohtaista ASPAsta kuluneen vuoden varrelta. 21 Hankintamarkkinoilla vaikuttavuuden ehdoilla. SOTEFINin tavoitteena on saada julkisten hankintojen kautta syntymään asiakaslähtöisiä, vaikuttavuudeltaan ja tuottavuudeltaan korkeatasoisia palveluja. 24 Arvot ja asiakkaat palvelutoiminnan perustana. Varpu Vehmersalo työskenteli ASPA Palvelut Oy:n ensimmäisenä toimitusjohtajana ja siirtyi kuluneen vuoden keväällä eläkkeelle hyvillä mielin. 26 ASPA pähkinänkuoressa ASPA-vuosikirja 2012 Toimitus: Edita Publishing Oy, Ulkoasu ja taitto: Marjut Vikkula/Edita Publishing Oy, Paino: Edita Prima Oy, Toimitusneuvosto: ASPA ja Edita Publishing Oy 2 ASPA 2012 Pääkirjoitukset Onko järjestöillä tulevaisuutta asumispalvelujen tuottajina ja rakennuttajina? Yksityisten palveluntuottajien määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Suurimman osan kasvusta ovat tehneet yksityiset yritykset, jotka ovat jo ohittaneet järjestöt palvelujen tuottajina. Muutoksesta huolimatta järjestölähtöisen palvelutuotannon osuus sosiaalipalveluissa ja erityisesti asumispalveluissa on edelleen merkittävä. Kuntien järjestämisvastuuta tukevan palvelutoiminnan ja -tuotannon lisäksi järjestöillä on ollut vahva rooli palvelujen kehittäjinä. Tämä kokemusosaamiseen perustuva asumisen ja asumista tukevien palvelujen kehittäjän, laadun ja käyttäjien oikeuksien puolustajan rooli uhkaa nykyisen kehityksen edetessä hävitä. Järjestötaustaiset toimijat ovat tähän saakka vastanneet melko pitkälti asuntojen rakentamisesta vammaisille henkilöille ja mielenterveyskuntoutujille. Kilpailuneutraliteettitavoitteesta johdettu periaate tilojen ja palvelujen pitämisestä erillään ja yrittäjäjärjestön väitteet ARAn tuen kilpailua vääristävistä vaikutuksista ovat nyt kyseenalaistaneet nykyisellään hyvin toimivan rahoitusjärjestelmän. ARAn avustuksen saannin edellytys on yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeäminen, mikä nykyisellään mahdollistaa markkinaehtoisten toimijoiden tunkeutumisen myös ”avustusmarkkinoille”. Yleishyödyllisyyssäännösten ja asuntotuotantoa valvovien viranomaisten pitää varmistaa, että järjestöjen asuntojen hankinnan ja rakennuttamisen rahoitus pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Yleishyödyllisyyssäännöksiä tiukentamalla yhdessä kohdekohtaisten rajoitusten kanssa se on mahdollista. Tarvitaan järjestelmä, missä ARAn tuki kohdentuu oikein, asukkaiden vuokrat pysyvät kohtuullisina, kilpailuneutraliteetti säilyy ja sosiaalinen asuntotuotanto sekä vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen ohjelmiin kirjatut asuntojen hankinnan tavoitteet saavutetaan. Pekka Mikkola Toimitusjohtaja Asumispalvelusäätiö ASPA Vastuullinen palvelu on kestävä valinta Voiko hoiva-alan palveluyritys olla samanaikaisesti sekä liiketoimintaperiaatteella toimiva että asiakkaistaan aidosti välittävä ja reilu? Kun median uutisointia seuraa, tuntuu välillä, että ei voi. Julkisesta keskustelusta tuntuu unohtuvan, että hoiva- ja asumispalveluja tuottava yritysjoukko on keskenään hyvinkin heterogeeninen. Me järjestötaustaiset, vahvan arvopohjan omaavat ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden periaatteella toimivat palveluyritykset olemme selvä vähemmistö sekä lukumääräisesti että liikevaihdolla mitattuna. Viime aikoina on ilahduttavasti keskusteltu laadun merkityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa. Hinnalla kilpailu on vielä todellista arkipäivää, mutta esimerkkejä uudenlaisesta tulokulmasta näkyy jo. Laatukriteerien tulo hinnan rinnalle on tervetullutta. Se pakottaa meidät palveluntuottajat ajattelemaan toimintaamme asiakaslähtöisesti. Oikein asetetut laatukriteerit hyödyntävät loppupeleissä kaikkia; sekä palveluntuottajaa että tilaajaa, mutta erityisesti loppukäyttäjäasiakasta. Meillä järjestötaustaisilla palveluyri- tyksillä on taustaorganisaatioidemme kautta vahvaa tietämystä asiakkaiden tarpeista ja kokemuksista. Uskon, että tämä tietämys nousee vielä arvoonsa, kun sitä osataan oikein käyttää liiketoiminnan lähtökohtana sekä aidosti asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä. On tärkeää muistaa, että kun toimintaamme ohjaavat omistajayhteisöjemme arvot, myös johtaminen sekä omistajaohjaus toimivat vastuullisuuden periaatteella. Näin liiketoiminnastamme saatu tuotto palautuu aina edistämään asiakkaidemme hyvinvointia. Reiluus, kohtuullisuus ja vastuullisuus eivät ole pelkkiä korusanoja, vaan jo nyt aito vaihtoehto. Pia Harju-Autti Toimitusjohtaja ASPA Palvelut Oy ASPA 2012 3 Itsenäisen asumisen kulmakivet ASPA luo edellytykset itsenäiselle asumiselle Teksti: Jenni Kotilainen Asumispalvelusäätiö ASPA Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisissa asuinympäristöissä. Säätiö perustettiin vuonna 1995. Säätiö kehittää yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista. Se pyrkii vaikuttamaan asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen niin, että ne soveltuisivat tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. Säätiö hankkii, rakennuttaa ja vuokraa asuntoja, kehittää asumisen palveluita sekä tuottaa ja välittää tietoa eri- 4 ASPA 2012 tyisryhmien asumisesta. Säätiö toimii koko maan alueella. Säätiö omistaa asumista ja itsenäistä elämää tukevia palveluita tuottavan ASPA Palvelut Oy:n. ASPAn tukiasunnot ASPAn tukiasunnot on tarkoitettu vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat tukea arkielämässään. Asunnot hankitaan yleisestä asuntokannasta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella. Asukkaille, joiden tarpeita ja toimeentulomahdollisuuksia vastaavia asuntoja ei ole saatavilla, ra ken nutetaan uudis kohteita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämällä investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Tuleva asukas on mukana asunnon hankinnan eri vaiheissa, ja asunto sekä tarvittavat tukipalvelut valitaan yksilöllisesti asukkaan tarpeiden mukaan. ASPAlla on yli 600 tukiasuntoa ympäri Suomea. Kehittäminen ja vaikuttaminen ASPAn kehittämisprojektien tavoitteena on itsenäistä asumista tukevia palveluja kehittämällä parantaa vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutu jien mahdollisuuksia asua itsenäisesti. ASPAn arvot ● Ihmisen kunnioittaminen ● Turvallisuus K u va : S h u tt e r s t o c k ● Ammatillisuus & asiantuntijuus Samalla edistetään tukea tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä asiakkaiden, järjestötoimijoiden, palveluntuottajien ja kuntien kanssa. Tuottamalla ja välittämällä erityisryhmien asumiseen liittyvää tietoa vaikutetaan asumisen laatuun, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä luodaan tietopohjaa kehittämistyölle. ASPA Palvelut Oy ASPA Palvelut Oy tarjoaa palveluja, jotka edistävät vammaisten ihmisten, mielenterveyskuntoutujien ja muiden erityisryhmien itsenäistä elämää ja asumista. Palvelutoiminta käynnistettiin vuonna 1996, ja yhtiömuotoinen toiminta alkoi vuonna 2006. ASPA Palvelut Oy toimii yhteiskunnallisen yrityksen periaatteilla. Palveluvalikoimaan kuuluu tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, tuettu asuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä ikäihmisten kotipalvelu. Palvelut perustuvat asiakkaan kanssa yhdessä tehtäviin yksilöllisiin suunnitelmiin. Asumispalvelun ja kotipalvelun asiakkaat asuvat omissa kodeissaan ja palvelun lähtökohtana on asiakkaan arvojen, aikataulujen ja kodin kunnioittaminen. Palvelu sisältää koti- ja asioimis käyntejä viikoittain, päivittäin tai useita kertoja vuorokaudessa. Asumispalvelutyö on asiakkaan tukemista, ohjausta ja avustamista päivittäisissä toiminnoissa, kuten kodin hoidossa, asioinnissa, terveyden ylläpitämisessä, sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa. Päivätoiminnan avulla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita asiakkaat tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Toiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. ● ASPA 2012 5 6 ASPA 2012 Itsenäisen asumisen kulmakivet Luomisen iloa Mantelissa Milla Heinosen elämä muuttui täysin vuonna 1995, jolloin hän jäi työharjoittelujaksollaan Englannissa auton alle. Seurauksena oli neliraajahalvaus ja pysyvä aivovamma. Sinnikkään kuntoutuksen ja vahvan sisunsa ansiosta Milla pystyy nykyään asumaan tuettuna itsenäisesti Helsingin Ala-Tikkurilan Mantelin yksikössä. T e k s t i : T u u l a W ä y ry n e n • K u vat: P e k k a K i i r a l a ● ASPAn Manteli on rivitalomainen kiinteistö, jossa on kahdeksan asuntoa. Erotuksena tavalliseen rivitaloon on se, että oman ulko-oven lisäksi asunnoista on toinen ovi kiinteistön yhteisiin tiloihin ja työntekijöiden toimistoon. Henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. Milla on asunut Mantelissa nyt neljä vuotta. Sitä ennen hän asui ASPAn Simpukan yksikössä Helsingin Vuosaaressa. – Vuosaaressa liikkumista rajoitti se, että asuntoni oli kerrostalossa. Mantelin tiloissa on paljon helpompi liikkua pyörätuolilla, kun kaikki tilat ovat yhdessä tasossa ja kynnyksien yli pääsee pyörätuolilla helposti. Olen viihtynyt täällä todella hyvin – tämä on minulle nyt koti. Mantelin kahden oven malli mahdollistaa sen, että asukas saa olla oman itsensä herra ja kulkea ulkona silloin, kun haluaa. Myös omaiset ja ystävät tulevat Millan luokse kyläilemään mieluiten asunnon ulko-oven kautta. Oman valinnan mukaan voi joko seurustella muiden asukkaiden kanssa yhteisissä tiloissa tai vetäytyä rauhaan omaan asuntoonsa. Tukea ja turvaa Henkilökunnan läheisyys ja Mantelin palvelut ovat tärkeitä Millalle, joka tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toimissaan. Henkilökunnan kanssa välit ovat hyvin läheiset jo senkin vuoksi, että työntekijät tekevät työtään toisen kodissa. Käytännössä työ on paljon enemmänkin kuin vain auttamista; se on kanssaelämistä asukkaiden rinnalla. – Henkilökunnan läsnäolo on iso tuki ja turva. Apua on aina saatavissa, ja tarvittaessa voin hälyttää henkilökunnan paikalle ranteessani olevalla hälyttimellä. Milla on saanut henkilökunnalta myös paljon erilaista tukea esimerkiksi painonhallintaan. – Se on hyvä, että joku välillä vähän potkii persuuksiin ja patistaa tekemään. Olen myös oppinut täällä paljon pitkäpinnaisuutta ja itseni hallitsemista, sillä temperamenttia minulla riittää, hän kiittelee. Millan viikot sisältävät monenlaista ohjelmaa. Fysioterapeutin luona hän käy muutaman kerran viikossa. Lisäksi Milla harrastaa muun muassa koiranäyttelyitä ja viihtyy kauppakeskus Jumbossa ikkunaostoksilla. Viikkoa rytmittävät myös ystävien ja kotiväen vierailut sekä Mantelin yhteiset tapahtumat asukkaille. Iso saavutus Millalle oli kuluneena keväänä toteutunut, pitkään odotettu Tallinnan matka, jonka hän teki yhdessä siskonsa ja äitipuolensa kanssa. Onnistunut matka osoitti sen, että Milla pystyy hallitsemaan itsensä. – Voitin itseni. Taideterapiasta luomisen iloon Rakkain harrastus Millalle on maalaaminen, ja hänen asuntonsa onkin täynnä värikkäitä maalauksia. – Maalaaminen on minulle tapa purkaa asioita. Aluksi se oli puhtaasti taideterapiaa, mutta nykyään maalaan luomisen innosta, Heinonen kertoo. Hän käy kerran viikossa maalauskerhossa, mutta kun inspiraatio iskee, hän maalaa kotonaan pitkiäkin aikoja. Välillä pitää jopa ruokailuihin hoputtaa. Maalaaminen on tärkeä osa Millan elämää, ja tauluja syntyy aina myyntiin asti. Tulevaisuuden haaveena Millalla on tietokone. Se olisi monella tavalla tarpeellinen, mutta erityisen paljon hän odottaa tietokonetta voidakseen kirjoittaa. – Harrastan myös runoja ja haluaisin kirjoittaa niitä. Tällä hetkellä runot ovat kuitenkin vain päässäni, kun en voi kirjoittaa ilman konetta. ● ASPA 2012 7 Itsenäisen asumisen kulmakivet Askel kerrallaan Kati Reijulan elämässä on tapahtunut reilun vuoden aikana paljon. Itsenäinen arki on alkanut sujua ASPAn avulla mallikkaasti, ja vähitellen elämänpiiri on laajentunut. T e k s t i : M e r j a P e r tt u l a • K u va : K i mm o T o r k k e l i ● Apuhoitaja Kati Reijula hankki 30 vuotta sitten yksiön Tampereen Lielahdesta. Hän työskenteli useissa terveydenhuollon työpisteissä, kunnes sairastui. Kati vietti kahdeksan vuotta kuntoutuskodissa. Omaan kotiinsa hän palasi viime vuoden alussa. – Olen ollut tyytyväinen. Saan itse hoidella asioita ja minulla on oma rauha. Pyrin siihen, että voisin asua mahdollisimman kauan itsekseni, 58-vuotias Kati sanoo. Tärkeä henkilö Katin elämässä on ASPAn asumispalvelutyöntekijä Annele Juvén, jonka kanssa hän on opetellut monia käytännön asioita. Annele käy Katin luona kaksi kertaa viikossa. Hän on myös usein läsnä, kun Kati osallistuu torstaisin ryhmätoimintaan Tesoman toimintayksikössä. Siellä kolmen tunnin aikana laitetaan yhdessä ruokaa, siivotaan ja jutellaan mukavia. – Annelen kanssa olen harjoitellut asioimista kaupassa ja apteekissa sekä liikkumista bussilla. Välillä hän saa olla aika topakka, että lähden liikkeelle, enkä jää yksin kotiin. Samoin hän valaa uskoa pärjäämiseeni. 8 ASPA 2012 Nykyään Kati kävelee usein lähikauppaan ja tulee taksilla pois. Hän osaa myös mennä keskustaan bussilla ja vaihtaa toiseen, jotta pääsee torstaisin Tesomalle. Yhdessä on keskusteltu myös siitä, että rahapussistaan kannattaa pitää huolta kaupungilla liikkuessa ja ottaa käteistä kauppareissuille vain sen verran mukaan kuin tarvitsee ostoksiin. Mieli virkistynyt Katin elämänhallintaa tukevissa asioissa on menty askel kerrallaan eteenpäin. Aluksi hänen kanssaan yhdessä tehtiin asumispalvelusuunnitelma, missä kartoitettiin palvelujen tarve ja nimenomaan Katille sopivat keinot auttaa häntä pärjäämään arjessa. Katilla on oma lukujärjestys, jossa jokaiselle päivälle on merkitty jotakin ohjelmaa, kuten ruokailuajat. Katin on tärkeää syödä säännöllisesti, sillä hänellä todettiin jokin aika sitten diabetes. – Lihoin kuntoutuskodissa 50 kiloa. Joudun nyt käyttämään diabetes- ja kolesterolilääkkeitä. Lääkäri sanoi, että voin päästä näistä lääkkeistä eroon, jos laihdutan. Olen jo tiputtanut 10 kiloa ja aion pudottaa vielä loputkin 40 kiloa. Vaikka Katilla on välillä huonojakin päiviä ja univaikeuksia, hän on virkistynyt vuoden aikana melkoisesti. Hän käy säännöllisesti kampaajalla, hieman meikkaa ja käyttää joskus hajuvettä ja on myös kiinnostunut siitä, miltä koti näyttää. Remontissa punainen seinä sai seurakseen samaan sävyyn vivahtavan maton ja tuolien tyynyt! Seuraava askel on lisätä omatoimista liikuntaa ja opetella laittamaan ruokaa. – Olemme suunnitelleet asiat niin, ettei uusia haasteita oteta liikaa kerralla. Olen ollut aikoinaan kova liikkumaan, joten yritän ulkoilla vastaisuudessa enemmän. Kati on osallistunut myös kerran kuussa pidettäviin ASPAn asiakaskokouksiin. Vielä hän ei ole rohjennut lähteä yhteisille retkille, mutta arvelee olevansa pian valmis siihenkin. ● Kati Reijula arvostaa omaa rauhaa. Arjen vastuita ja haasteita on lisätty ASPAn tuella vähitellen. ASPA 2012 9 10 ASPA 2012 Osallisena oman kodin teossa Manne ja Jyrki Pinomaa: Markus ja Robin pääsevät nyt omilleen Kehitysvammaiset Pinomaan veljekset muuttavat ASPAn Stjärnhemiin kesän lopulla. Vanhempia poikien muutto jännittää jo. Vierekkäisissä huoneissa asuvat veljekset saavat toisistaan tukea ja turvaa. T e k s t i j a k u vat: E s s i K ä h k ö n e n ● Uutuuttaan hohtavan Stjärnhemin tupakeittiössä käy aikamoinen vilske. Pinomaiden kaksi poikaa, Markus, 25, ja Robin, 20, katsastavat tulevaa kotiaan innostuneina. Robin on tykästynyt ovikellon pimputteluun ja Markuksesta on hauskaa kelata pyörätuolillaan asunnon pitkää ja leveää käytävää. Vilkkaat veljekset muuttavat pian ASPAn Espoossa sijaitsevaan kehitysvammaisten nuorten asuntoryhmään, jossa heille kummallekin on varattu oma makuuhuoneen, avokeittiön, kylpyhuoneen ja eteisen käsittävä asunto vierekkäisistä huoneistoista. Äiti Manne ja isä Jyrki myöntävät, että poikien muutto jännittää jo kovasti. – Ajatus pelottaa – toisaalta olo on helpottunut. Markuksen ja Robinin kotoa lähtö ei tule meille silti aivan uute- Veljekset muuttavat uuteen kotiinsa porrastetusti. Ensin pari yötä Stjärn hemissä, sitten taas vanhempien kotona. ”Niin pojat oppivat pikkuhiljaa oma toimisempaan elämään”, vanhemmat arvelevat. na juttuna, sillä he ovat jo vuosia olleet ajoittain tilapäishoidossa. Näin siksi, että meillä on kahden vammaisen lapsen ohella kaksi tavallista lasta, joille on täytynyt antaa oma aikansa. – Mutta aina, kun pojat on viety muualle hoitoon ja hoitopaikan ovi on painunut kiinni, on sillä siunaaman hetkellä tullut heitä kamalan ikävä, Jyrki Pinomaa kuvaa. Ekokulttuuria asumiseen Robin ja Markus tarvitsevat jatkuvaa apua kaikissa elämiseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. Manne Pinomaa kertoo, että Markuksella on myös vaikea epilepsia ja kohtauksia tulee etenkin öisin. – Usein Markus ei jaksa syödäkään yksin ilman apua; toisaalta molemmat pojat pukevat ja riisuvat itse. Veljeksistä on toisilleen myös kovasti apua, ja siksi päätimme sijoittaa heidät omista makuuhuoneistaan huolimatta samaan tilaan nukkumaan – ja pitää toisen makuuhuoneen olohuoneena. He ovat toinen toiselle iso tuki ja turva. Pinomaat ovat olleet alusta saakka ideanikkareita Stjärnhemin rakennusvaiheissa. Juuri he esittivät alun pitäen ASPAlle ehdotuksen ruotsinkielisten, omilleen muuttavien kehitysvammaisten nuorten palveluasunnosta useampi vuosi sitten. Pinomaat kuuluvat Stjärnhem-yhdistykseen, joka haki mallin asumisratkaisuun aikoinaan Ruotsista. Siellä kehitysvammaiset nuoretkin voivat asua itsenäisesti ja yksityisyydensuojansa säilyttäen – silti tuetusti. – Me kutsumme tällaista asumis tapaa ekokulttuuriseksi asumiseksi. Se tarkoittaa sitä, että poikamme eivät asu hoitohenkilökunnan työpaikalla, jossa laitoskulttuuri määrää tahdin, vaan henkilökunta on töissä poikien kotona. – Toivottavasti siis saamme tänne joustavaa ja pitkäpinnaista väkeä, vaikka tiedämme kyllä, että henkilökuntapula on ruotsinkielisellä kehitysvammaisten hoitopuolella erittäin kova, Jyrki Pinomaa painottaa. Pikkuhiljaa, totutellen Pinomaiden suurin haaste on opastaa Stjärnhemin työntekijöitä kommuni- ASPA 2012 11 ➵ Osallisena oman kodin teossa Robin ja Markus voivat Stjärnhemissä elää kuten omassa kodissa yleensäkin eletään. Oma vapaus on tärkeä juttu, mutta apua on aina käden ulottuvilla. Piha kutsuu ulos koinnin sujumisessa niin, että he pystyvät kysymään ja kuuntelemaan ja kunnioittamaan veljesten arkea ja elintapoja. Manne ja Jyrki sanovat, että heidän mielestään työntekijöiden tärkein valintaperuste pitäisi olla ”suuri sydän”, ei niinkään koulutustausta. – Pojat ovat hyvin erilaisia ja halua vat eri asioita. Siinä missä Robin on haastava hoidettava – fiksu, mutta hyvin valikoiva ihmisten suhteen – sosiaalisemmalle Markukselle kelpaa aina kaikki. Minulla on kestänyt kaksi vuosikymmentä opetella ymmärtämään poi- 12 ASPA 2012 kien ajatusmaailmaa, joten tunnustan: vähän kyllä hirvittää, miten saamme vieraat ihmiset ajettua Stjärnhemissä pikakelauksella sisään, Manne Pinomaa hymähtää. Markus ja Robin muuttavat Stjärnhemiin porrastetusti ja itsenäisempää elämää hiljalleen opetellen. Ensin he yöpyvät siellä ehkäpä kaksi yötä, käyvät välillä kotona ja tulevat taas Espooseen. – Jossain vaiheessa, niin uskon, pojat ovat pelkästään iloisia, että me vanhemmat pysymme jonkin aikaa poissa, isäJyrki nauraa. Pinomaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että he ovat voineet vaikuttaa niin paljon Stjärnhemin rakentamiseen ja sisustukseen. Vaikka kaikki värivalinnat eivät miellytä Manne Pinomaan silmää, pyörätuolilla liikkuvien tarpeet on otettu asuntokokonaisuudessa Pinomaiden mielestä hyvin huomioon. – Jos se minusta olisi ollut kiinni, niin Stjärnhem olisi rakennettu menomestojen ulottuville keskelle Mannerheimintietä. Mutta toisaalta: nyt kun katselen tuonne pihalle, siellä näyttää hyvältä. Tasaiset kulkureitit, puut ja oleskelukatos tekevät pihasta viihtyisän ja helppokäyttöisen, Manne sanoo. Pinomaat toivovat, että muutto Stjärnhemiin lisää poikien omatoimisuutta. Robin rakastaa tiskaamista ja pyykkäämistä, mutta siihen hänellä ei sijaishuollossa ole ollut mahdollisuutta. Nyt olisi tilaa tehdä ja touhuta. – Oikein odotamme sitä, kun pojat eivät enää asu puoliksi yhtäällä ja puoliksi toisaalla. Robinin ja Markuksen muutto kotoa tuntuu ihan oikealta ratkaisulta, sillä myös kehitysvammaisten nuorten pitää saada jossakin vaiheessa itsenäistyä. Täällä heistä pidetään huolta, mutta annetaan myös omaa rauhaa. ● Kehitysvammainen nuori asuu ASPAn Stjärnhemissä kuten kotonaan Kahden oven ratkaisu antaa asumisryhmässä asuvalle nuorelle mahdollisuuden myös yksityisyydensuojaan. Kehitysvammaisten asuntoryhmä Stjärnhem Espoossa on ruotsinkielisille nuorille aikuisille suunnattu kahden asuinrakennuksen kokonaisuus. ASPAn projekti-insinööri Mervi Valta kertoo, että loppukesästä valmistuvaan Stjärnhemiin muuttaa joukko kotoaan lähteviä kehitysvammaisia. – He ovat vuokranneet Stjärnhemistä itselleen asunnon, ja saavat laittaa sen mieleisekseen – aivan kuten missä tahansa vuokrakodissa. Stjärnhemissä on siksi myös oma uloskäynti kustakin asunnosta. Ideana on, että asukas elää ja oleilee siellä kuin kotonaan, voi ottaa vieraita vastaan ja lähteä ulos silloin, kun itse haluaa, Valta mainitsee. Stjärnhemin asuntokokonaisuus koostuu viidestä rivitalohuoneistosta ja kahdeksasta asuntoryhmän asunnosta. Rivitaloon muuttavat nuoret pärjäävät paremmin omillaan, kun taas asuntoryhmässä on tarjolla ympärivuorokautista apua jokaiselle asukkaalle. – Asuntoryhmässä on yhteistiloja, joissa voi viettää halutessaan aikaa, ja työntekijät auttavat kaikessa arjen sujumisessa, kuten ruokailuissa, peseytymisessä ja muun muassa ulkoilussa. Stjärnhemin asunnot ovat kooltaan noin 39–42 neliötä, ja jokaiseen huoneistokokonaisuuteen kuuluu olohuoneen ja keittiön yhdistelmä, eli niin sanottu tupakeittiö, sekä makuuhuone, oma wc-kylpyhuone ja eteinen. – Stjärnhemin suunnitteluun osallistui alusta pitäen vammaisten nuorten vanhempien oma yhdistys. He ovat käyneet yhdessä arkkitehdin ja ASPAn ihmisten kanssa läpi niitä tarpeita ja vaatimuksia, joita kehitysvammaisilla nuorilla asumisensa suhteen on. Esimerkiksi paloturvallisuus on Stjärnhemissä huippuluokkaa ja asuntojen omien sisäänkäyntien edessä on luiskat pyörätuolille. Ruoka asuntoryhmässä tehdään valmistuskeittiössä, ja asukas voi nauttia sen joko omassa kodissaan tai yhteisessä ruokailutilassa muiden kanssa – mutta mikään ei tietenkään estä asujaa kokkaamasta omassa keittiössään vaikkapa henkilökohtaisen avustajansa kanssa. – Olemme halunneet luoda vammaisille nuorille sellaisen asumisympäristön, jossa kuka tahansa omilleen muuttava nuori voisi viihtyisästi asua. Liika holhous ja vahtiminen on haluttu jättää pois, mutta toisaalta avun on oltava lähellä. Stjärnhemissä kehitysvammaisen nuoren yksityisyyttä ja mahdollisuutta päättää omista asioistaan on haluttu kunnioittaa viimeiseen asti. ASPA 2012 13 Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Tuettu asuminen on inhimillistä ja tehokasta Mielenterveyskuntoutujat kokevat tuetun asumisen vaikuttavan positiivisesti elämän laatuun. Kotona annettu tuki on myös kustannustehokasta, kertoo Varkauden kaupungin psykososiaalisen palvelualueen esimies Eveliina Kähkönen. T e k s t i : M i k k o Ta i va i n e n ● Varkauden kaupungissa on noin kuusikymmentä asia kasta mielenterveyskuntoutujien tuettujen asumispalveluiden piirissä. Tästä määrästä noin puolet käyttää ASPA Palvelut Oy:n tuottamia asumispalveluita. – Vuosien saatossa olemme saaneet selkeää näyttöä, että kotiin tukea saavat mielenterveyskuntoutujat eivät tarvitse juuri ollenkaan sairaalahoitoa. Kotiin annettavan tuen ansiosta elämä kantaa ja sairaus pysyy hallinnassa, sanoo Eveliina Kähkönen. Siksi Varkauden kaupunki ja ASPA Palvelut Oy halusivat hankkia faktatietoa tuetun asumisen kustannustehokkuudesta. Taloudellisten näkökohtien lisäksi toteutuu asiakaslähtöisyys, sillä asiakkaiden ei tarvitse viettää sairaalahoidossa pitkiä jaksoja. – Mielenterveyskuntoutujille jatkuva tuki on tärkeää, jotta oireet pysyvät hallinnassa. Sairaalahoito on aina kallis vaihtoehto, ja tuettuihin asumispalveluihin satsaaminen on säästänyt euroja, Kähkönen kertoo. tue tun asumisen kustannusvaikuttavuudesta oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Muissa asiakasryhmissä on tehty vastaavia selvityksiä. Perusteellinen selvitysprojekti vietiin läpi tiiviissä aikataulussa. Kolme työntekijää kävi läpi käyntitiedot vuo sien varrelta, ja projektin vetäjä haastatteli kaikki olennaiset toimijat. Tulokset tuetun asumisen kustannusvaikuttavuudesta olivat selkeät. Kotona annettu tuki on aina edullisempi hoitomuoto kuin laitoshoito. – Sairaalahoidon tarve väheni dramaattisesti. Hoitojaksot olivat lyhyempiä, ja joidenkin kohdalla ne loppuivat kokonaan. Kun sairaalahoitopäiviä ei tule, kustannusvaikutus on merkittävä, toteaa Kähkönen. Selvitystä varten haastateltiin yksilöllistä palvelua kotona saavia asiakkaita. Kähkösen mukaan haastateltavien viesti oli se, että omassa kodissa asuminen on inhimillisempää kuin laitospaikka. Myös ASPAn järjestämää ryhmätoimintaa ja vertaistukea kiiteltiin. Ensimmäinen selvitys sektorillaan Kähkönen uskoo, että asiakkaan kotona saama tuki hoitomuotona yleistyy tulevaisuudessa, sillä jalkautuvaa hoitoa ke- Selvitys 14 mielenterveyskuntoutujien ASPA 2012 Kotona hoitaminen yleistyy hitetään koko ajan. Akuutit kriisit hoidetaan asiakkaan omassa elinympäristössä läheisten ja ammattilaisten tuella. – Yhteistyömme ASPAn kanssa on hyvää ja saumatonta. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan aina yhdessä asiakkaan ja ASPAn kanssa. ASPAn arvot ovat yhteneväiset meidän arvojemme kanssa: asiakkaan oma elämä on kaiken suunnittelun lähtökohta. Kähkönen korostaa tuetun asumisen inhimillisiä puolia. ASPAn tekemä työ mahdollistaa sen, että psykiatristen potilaiden elämä saadaan järjestettyä inhimilliseksi heidän omassa elämän piirissään. – Skitsofrenia on elinikäinen sai raus, joka alentaa kykyä toimia ja solmia sosiaalisia suhteita. Sen kanssa on elettävä niin hyvät kuin huonot päivät, sairaudesta ei saa lomaa. Kähkönen arvostaa ASPAn tyyppistä uraa uurtavaa toimintaa, jonka lähtökohtana on asiakas ja hänen elämän hallintansa. – Psykiatrisella puolella asiakaskunta ei oikein pysty pitämään puoliaan, ei ole edes potilasyhdistystä kuten sydäntai syöpäsairaille. Siksi ammattilaisten tehtävä on olla mukana hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. ● K u va : S h u tt e r s t o c k Kustannukset vähenivät viidenneksen Tuetun asumisen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset vähenivät kohderyhmässä 600 000 eurosta 20 prosenttia eli 121 000 euroa, käy ilmi Varkauden kaupungin ja ASPA Palvelut Oy:n tekemästä selvityksestä. Selvityksessä kartoitettiin asiakaskohtaisesti käytetyt sosiaali- ja tervey denhuollon palvelut ennen tuettua asumista, sen aikana, ja osalla myös tuetun asumisen päättymisen jälkeen. Kohderyhmiin kuului 38 henkilöä, ja vertailtavuuden vuoksi eripituiset hoitojaksot muunnettiin vuositasoisiksi. Kustannusvähennys kertyi lähinnä mielenterveyspalveluiden kustannuksista: psykiatrian laitoshoidon kustannukset vähenivät 74 prosenttia eli 175 000 euroa ja psykiatrian poliklinikan kustannukset 30 prosenttia eli 34 600 euroa. Hoitovuorokausien määrä väheni kaiken kaikkiaan 74 prosenttia ja poliklinikalla käynnit 40 prosenttia. Suurin kustannussäästö tuli siitä, kun asiakkaita siirtyi hoitokodeista tuettuun asumiseen. Selvitykseen liittyi myös laadullinen arviointi eli asiakkaiden oma kokemus. Haastatteluissa asiakkaat kokivat, että heidän elämänlaatunsa parani tuetun asumisen aikana. Arjen hallintaan saatu apu auttoi selviytymään ja pitämään elämän tasapainossa. Haastatellut eivät kokeneet mielenterveyspalveluiden vähenemistä huonona asiana, ja nykyisiä palveluita pidettiin riittävinä. Laadullinen arviointi tuki määrällisen selvityksen tuloksia tuetun asumisen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. ASPA 2012 15 Turvallista asumista Turvallisesti omassa kodissa ASPAssa etsitään yhdessä 11 muun tahon kanssa uusia keinoja lisätä vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta ja laajemmin myös sosiaalista turvallisuutta. Turvallisuuden taitajat -projektia vetävän Petteri Suomisen mukaan tarkoitus on ehkäistä sitä, ettei kukaan eristäydy vammansa tai sairautensa vuoksi mielen kaltereiden taakse. T e k s t i : M e r j a P e r tt u l a • K u va : K i mm o T o r k k e l i ● Turvallisuus on nousemassa merkittäväksi asiaksi yhteiskunnassa, ja se on ollut myös ASPAn arvo jo pitkään. Nyt ASPAn käynnistämän, viitisen vuotta kestävän Turvallisuuden taitajat -projektin aikana etsitään uusia näkökulmia parantaa entisestään itsenäisesti asuvien vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta. – Suomessa on aktiivisesti pohdittu useiden erityisryhmien turvallisuutta, mutta vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tilanne on unohtunut. He kun eivät ole osanneet pitää ääntä itsestään, Turvallisuuden taitajat -projektin projektipäällikkö Petteri Suominen toteaa. Hänestä on tärkeää ottaa mukaan ne tahot, joille turvallisuutta tuotetaan, eikä antaa viranomaismääräyksiä ylhäältä alaspäin. Silloin saadaan hyviä tuloksia aikaan. Tällä hetkellä turvallisuus otetaan eri tavoin huomioon ASPAn asumiskohteissa ja palveluissa. Tekniset apuvälineet, kuten esimerkiksi sprinklerit, hälytysnappulat ja turvapuhelimet, ovat tarvittaessa käytössä. Tilojen esteettömyys takaa myös sen, että asukkaat pystyvät poistumaan esimerkiksi tulipalon sattuessa ripeästi asunnosta. – Asumispalveluyksiköissä on neu- 16 ASPA 2012 vottu asiakkaita esimerkiksi sähkölaitteiden käytössä. Opettelemista on kuitenkin vielä siinä, ettei kaikille kaupustelijoille kannata avata ovea ja voi kohteliaasti sanoa ”ei kiitos”, jottei tulisi huijatuksi. Eristäytyminen pitää torjua Petteri Suominen on perehtynyt turvallisuuteen laaja-alaisesti. Hän on työskennellyt useita vuosia poliisin palveluksessa sekä toiminut sosiaalityöntekijänä. Hän sai juuri valmiiksi Tampereen yliopiston Johtamiskorkea kouluun tekemänsä sosiaalista turvallisuutta käsittelevän lisensiaattityönsä ”Luottamus, väkivalta ja turvallisuus”. Suominen laajentaa asumisturvallisuuden kotiturvallisuudeksi: asukkaan pitää voida kokea olonsa turvalliseksi niin omassa asunnossaan kuin liikkuessaan sen lähiympäristössä. Juuri tämäntyyppisen turvallisuuden ja turvallisuudentunteen lisäämiseen projektilla pyritään. – Keräämme parhaillaan tietoja tutustumalla asumispalveluyksiköihin sekä järjestämme erilaisia kyselyitä ja tapaamisia niin yksiköiden asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä työntekijöille. Tarkoituksena ei ole tuottaa uusia teknisiä välineitä, vaan sosiaalisia innovaatioita. Monet vammaiset ja mielenterveyskuntoutujat ovat huolissaan siitä, miten he mahtavat pärjätä asuessaan yksin tavallisessa asunnossa. Sosiaaliset tilanteet ja naapureiden kohtaaminen voivat tuntua vaikealta. Vaarana on, että eristäydytään neljän seinän sisälle. Myös yksin oleminen pelottaa. – Yhtenä ideana on jo heitetty, että voisimme luoda vielä työnimellä kulkevan sosiaalisen talonmiesjärjestelmän. Kun asumispalveluyksiköiden henkilöstö tekee tavallista kahdeksasta neljään työpäivää, niin asukkaiden lähialueella asuva vapaaehtoistyöntekijä olisi pitempään tavoitettavissa ja läsnä. Vammaisilla ja mielenterveyskuntoutujilla on suuri vaara joutua myös fyysisen ja seksuaalisen väkivallan ja taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Siksi heidän asumisturvallisuuttaan voidaan lisätä opastamalla heitä entistä enemmän tunnistamaan riskejä niin kotona kuin sosiaalisessa kanssakäymisessä lähiympäristössä. – Tärkeä tehtävämme on vaikuttaa kunnallisiin päättäjiin, viranomaisiin ja turvallisuusalan toimijoihin, jotta näiden ryhmien turvallisuuteen kiinnitettäisiin aikaisempaa enemmän huomiota ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi. ● Turvallisuuden taitajat -projekti Valtakunnallinen projekti alkoi 1.3.2012 ja kestää vuoden 2016 loppuun. ● Mukana on ASPAn lisäksi 11 muuta tahoa: -Helsingin Kehitysvammatuki 57 -Mielenterveyden Keskusliitto -Näkövammaisten Keskusliitto -Sosiaalipedagogiikan Säätiö -Suomen CP-liitto -Lempäälän Ehtookoto -Nuorten Ystävät ry -Jämsän kaupungin vammais- ja kuntoutuspalvelut -Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry ● -Ylä-Savon Autismi- ja Aspergeryhdistys -Suomen Parkinson-liitto ● Tavoitteena on lisätä vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta, jotta he pystyisivät asumaan tavallisissa kerros- ja rivitaloissa. ● Tehtävänä on tuottaa uusia sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla lisätään kohderyhmän turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, opastaa asiakkaita tunnistamaan riskejä sekä kouluttaa myös henkilöstöä neuvomaan asiakkaitaan. ASPA 2012 17 Uutisia Ajankohtaista ASPAsta Asumispalvelusäätiö ASPA ASPAssa on käynnistynyt viisi uutta projektia ❉ Asumispalvelusäätiö ASPAssa käynnistyi vuoden 2012 alussa kolme uutta RAY-rahoitteista projektia ja kaksi ESR-rahoitteista projektia. Turvallisuuden taitajat -projektista kerrotaan enemmän sivuilla 16–17. Silta työhön -projekti kehittää osatyökykyisten aikuisten työllisyyttä ja Työ – tie osallisuuteen -projekti edistää ammattiin valmistuvien nuorten työllisyyttä. Valtakunnalliset projektit tukevat eri keinoin vammaisia ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia työelämään. Kansainvälinen F2F – Action for Employment -projekti levittää tietoa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen käytännöistä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Lisäksi ASPA koordinoi tukiasuntojen hankinnan kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on lisätä tukiasumista asumisvaihtoehtona eri tavoin vammaisille henkilöille. ● VERTAISarviointi™ mittaa asumisen palvelujen laatua ❉ VERTAISarviointi™ on Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämä menetelmä asumisen palvelujen laadun arviointiin. Menetelmä on kuvattu julkaisussa VERTAISarviointi™ – Asumisen palvelujen laadun kehittäjä. Julkaisussa kerrotaan myös, miksi sitä kannattaa kokeilla asumisyksiköissä. Vertaisarvioinnissa kysytään, onko asiakkaalla mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä ja asumistaan koskeviin asioihin, ja millä keinoilla. Vertaisarvioitsijoina toimivat eri tavoin vammaiset ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat, jotka haastattelevat asumispalveluiden käyttäjiä. Saaduista vastauksista koostetaan palaute, jota asumisyksikkö voi hyödyntää kehittämistyössään. Julkaisua voi tilata osoitteesta [email protected]. ● ASPA selvitti mielenterveyskuntoutujien asumista Keski-Pohjanmaalla ❉ Lesti- ja Perhonjokivarren kunnissa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) tehdyn mielenterveyskuntoutujien asumisselvityksen tavoitteena oli nostaa mielenterveyskuntoutujien oma ääni kuuluviin. Asumista ja asumiseen liittyvän tuen tarvetta selvitettiin kuntoutujille suunnatun kyselyn ja haastattelujen avulla. Selvityksen tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuositukset, joita voidaan hyödyntää yksilöllisten ja kuntoutujien tarpeita vastaavien asumispalvelujen kehittämiseksi. Selvityksen mukaan kuntoutujien vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa ja palveluihinsa tulee lisätä. 18 ASPA 2012 Alueella on tarvetta myös itsenäisempien asumisratkaisujen ja kotiin vietävän tuen kehittämiseen. Osa kuntoutujista on asunut useita vuosia tehostetun palveluasumisen yksikössä. Heidän asumisratkaisunsa tarkoituksenmukaisuutta tulee säännöllisesti arvioida. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen, Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry:n sekä Peruspalveluliikelaitos JYTAn kanssa. Raportti Selvitys mielenterveyskuntoutujien asumisesta Lesti- ja Perhonjokilaakson kunnissa on vapaasti luettavissa osoitteessa www.aspasaatio.fi/julkaisut. ● Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asumista selvitetään ASPA tekee selvitystä 16–64-vuotiaiden neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden asumisesta. Valtakunnallisen kyselyn avulla kootaan tietoa asumisen nykytilanteesta sekä ratkaisuista ja palveluista, joita neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt tarvitsevat toimivaan ja turvalliseen asumiseen. Kysely lähetettiin 1 500 satunnaisesti valitulle henkilölle, jotka saavat neurologisen sairauden tai vamman takia Kelan vammaistukea tai hoitotukea. Kyselyn tuloksista julkaistaan raportti alkuvuodesta 2013. Yhteistyössä THL:n kanssa selvitetään myös kuntien K u va : S h u tt e r s t o c k ❉ sosiaalityöntekijöiden, kuntoutusohjaajien ja järjestöjen asiantuntijoiden näkemyksiä asumisesta ja niistä haasteista, jotka liittyvät asumista tukevien palvelujen järjestämiseen. Selvityksen tuottama tieto auttaa asumisen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Selvitys tehdään yhteistyössä Aivoliiton, Epilepsialiiton, Lihastautiliiton, Suomen CP-liiton, Suomen MS-liiton, Suomen Parkinson-liiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen kuntaliiton, ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. ● Espooseen ja Somerolle uusia asuntoja kehitysvammaisille ❉ Kehitysvammaisille nuorille aikuisille valmistui helmikuussa 13 asuntoa Espooseen. Pientaloalueella sijaitsevista asunnoista kahdeksan on asuntoryhmässä ja viisi rivitalossa. Rakennukset ovat yksikerroksisia, ja asuntoihin on esteettömät sisäänkäynnit. Asuntoryhmän asunnot on toteutettu kahden oven -mallin mukaisesti ja kaikissa asunnoissa on eteinen, tupakeittiö ja makuuhuone sekä wc/pesuhuone. Kaikilla asukkailla on käytössään avustajankutsujärjestelmä. Asunnot ovat kooltaan noin 39–41 m2. Espoon asunnot ovat ensimmäisiä ASPAn asuntoja, jotka lämmitetään maalämmöllä. Julkisivut ovat maalattua puuta ja vesikate on peltiä. Rakennuksen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jorma Öhman. Kohteelle on myönnetty ARAn investointiavustus ja korkotukilaina. Asukkaiden tarvitsemat asumispalvelut tuottaa ASPA Palvelut Oy. Somerolle 14 asuntoa Somerolle valmistuu marraskuussa 14 asuntoa kehitysvammaisille asukkaille. Kaikissa asunnoissa on terassi, tupakeittiö ja wc/pesuhuone, ja kahdeksassa asunnossa on oma sisäänkäynti. Kaikilla asukkailla on käytössään avustajan kutsujärjestelmä. Asunnot ovat kooltaan 25–43 m2. Rakennus on yksikerroksinen, betonirunkoinen talo, jossa ala- ja yläpohja ovat ontelolaatoista. Julkisivu on rapattu ja vesikate on peltiä. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Heikki Luminen. Kohteelle on myönnetty ARAn investointiavustus ja korkotukilaina. ● ➵ ASPA 2012 19 Uutisia ASPA Palvelut Oy ASPA Palvelut sai REILU-palvelumerkin ❉ Yksitoista sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista järjestöä on perustanut Reilu Palvelu ry:n vuonna 2010. Reilu Palvelu ry:n hallitus myöntää oikeuden REILU-palvelumerkin käyttöön hakemusten perusteella kriteerit täyttäville palveluntuottajille. REILU-palvelumerkin haltijat erottautuvat kilpailussa laadukkaiden palveluiden tarjoajina ja vastuullisina, pitkäjänteisinä toimijoina, joiden liiketoiminnasta saama tuotto palautuu kansalaisten hyvinvointia edistävään työhön. ASPA Palvelut Oy sai merkin käyttöoikeuden 20.1.2012. Reilusta Palvelusta voi lukea lisää osoitteesta www.reilupalvelu.fi sekä tämän julkaisun sivulta 25. ● Oulun kaupungissa toteutettiin uraauurtava kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden tarjouskilpailu kesällä 2012. Tarjousten paremmuusjärjestyksen ratkaisi kunkin tarjoajan antama lupaus asiakastyytyväisyydestä. Mittarina käytettiin viisiportaista asteikkoa, ja ASPA Palvelut Oy sijoittui tarjoajien kärkijoukkoon. Asiakastyytyväisyyden toteutumista tullaan seuraamaan Oulun kaupungin ja palveluntuottajien yhteisen asiakaskyselyn avulla. Annetun lupauksen ylittämisestä palveluntuottajat saavat kaupungilta taloudellisia bonuksia ja vastaavasti lupauksen alittuessa palveluntuottaja maksaa kaupungille korvauksia. ● ASPA Palvelut sijoittui hyvin hoivapalvelualan raportissa ASPA Palvelut Oy:lle uusi toimitusjohtaja ❉ ❉ Kauppalehti Oy julkaisi 14.6.2012 Balance Benchmarking -raportin, johon on koottu kuvaus kuudentoista merkittävän hoivapalvelualan yhtiön tilasta, niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Raportti kertoo alan yritysten kehityksestä vuosina 2007–2011. Raportissa kuvataan yritysten toiminnan laajuutta, tulosta ja kannattavuutta, toiminnan tehokkuutta, rahoitusrakennetta ja maksuvalmiutta. Taloudellinen kokonaisvertailu ja sen luokitus sijoittaa ASPA Palvelut Oy:n luokkaan A- (erinomainen), joka on tutkimusjoukossa korkein saavutettu luokka. Yhtiö on kärkisijalla myös omavaraisuuden ja maksuvalmiuden osalta. Tulosten perusteella ASPA Palvelut Oy:n toimintaa voidaan pitää vakaana ja turvallisena myös talouden näkökulmasta. Turvallisuus onkin yksi yhtiön perusarvoista ammatillisuuden ja ihmisen kunnioittamisen rinnalla. ● 20 ASPA 2012 Asiakastyytyväisyys tarjouskilpailun kriteerinä Oulussa ❉ YTM Pia Harju-Autti on nimitetty ASPA Palvelut Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi 23.4.2012 alkaen. Hän siirtyi ASPA Palvelut Oy:lle Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, Tekesin, Palvelut ja hyvinvointi -liiketoiminta-alueen toimialajohtajan tehtävästä. ● Hankintamarkkinoilla vaikuttavuuden ehdoilla Uudenlaista kulttuuria sosiaali- ja terveysalan julkisissa hankinnoissa harjoitellaan käytännön kautta, entistä yhteisöllisemmällä toteutustavalla. Innokonseptit Oy:n Juha-Matti Puhakka, yksi SOTEFIN-hankkeen kolmesta vetäjästä, kiteyttää tekevänsä työtä palvelujen kehittämiseksi tuottavuuden ja vaikuttavuuden ehdoilla. T e k s t i : M a r i a S a l m i n e n • K u vat: J u k k a L e h t i n e n j a K i mm o T o r k k e l i ● Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen tähtääviä SOTEFIN-hankkeita ryhdyttiin toteuttamaan muutama vuosi sitten. Tavoitteena on saada julkisten hankintojen tuloksena asiakaslähtöisiä, vaikuttavuudeltaan ja tuottavuudeltaan korkeatasoisia palveluja. Kumppanuus syntyy palvelulupauksesta Juha-Matti Puhakka uskoo hankkeiden tuovan toimialalle kaivattua, asiakaslähtöisempää kilpailutuskulttuuria. SOTEFIN-hankkeet opastavat hankintayksikköjä ja palveluntuottajia kuuntelemaan sekä markkinaa että ennen kaikkea palvelujen loppukäyttäjiä. – Keskeistä on yhteistyö: yhdessä mietitään niitä tavoitteita, joita palvelun vaikuttavuudelta halutaan – esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä, hyvinvointia, toimintakykyä tai kuntoutumista. Päähuomio pitää suunnata siihen, miten saadaan vaikuttavuudeltaan mahdollisimman onnistunut lopputulos. Kilpailutuksessa annetun palvelulupauksen myötä syntyvä kumppanuus jatkuu sopimusajan kestävänä kehittävänä vuorovaikutuksena. Puhakka toteaa, että tarjouspyynnössä pitää ytimekkäästi kertoa oleel- ➵ ASPA 2012 21 lisimmat sekä kustannustehokkuuteen että vaikuttavuuteen perustuvat kriteerit. Näihin kriteereihin tuottajat antavat oman palvelulupauksensa, ja kokonaistaloudellisesti edullisin lupaus voittaa. Palvelulupaus otetaan pohjaksi sopimusbonuksille ja -sanktioille, joiden kautta toiminnan laatua ja vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään jatkuvassa yhteistyössä. Monipuolista vuoropuhelua SOTEFIN-hankkeet etenevät noin vuoden mittaisina erillisinä hankkeina, joissa on aina mukana useita sosiaalija terveysalan hankintayksiköitä sekä valtakunnallisia ja paikallisia palveluntuottajia. Kesän 2012 aikana eletään SOTEFIN 2 -hankkeen käynnistymisvaihetta, ja SOTEFIN 3 on suunniteltu alkavaksi vuodenvaihteessa 2012–2013. Yksittäisen kunnan osalta hanke alkaa nykytila-analyysillä. Siinä arvioidaan kyseisen kunnan hankinta- ja kumppanuusosaamista sekä verkostotaitoja ja oppimiskykyjä. Seuraavaksi hankkeen osallistujat tapaavat valtakunnallisessa seminaarissa, missä tarkastellaan koko toimialan nykytila-analyysiä, sen palvelutuotannon erityispiirteitä sekä vahvuuksia ja heikkouksia. Ideana on tunnistaa ja purkaa asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuskehityksen esteitä oivaltamisen keinoin. Yhteisen seminaarin antia puretaan organisaatiokohtaisesti, minkä jälkeen kokoonnutaan toiseen valtakunnalliseen seminaariin. Tapaamisessa mallinnetaan hankkeessa toteutettaviin hankintayksikkökohtaisiin pilotteihin sisältyvät tavoitteet, valintakriteerit ja sopimuskannusteet. Hankkeessa siirrytään seuraavaksi hankintayksikkökohtaisten pilottien toteutusvaiheeseen. – Noin vuoden kuluttua tehdään organisaatiokohtainen vaikuttavuusanalyysi, jonka tuloksia peilataan alkuvaiheen nykytila-analyysiin. Näin saadaan organisaation kehittyminen esiin, Puhakka kertoo. SOTEFIN-hankkeet päättyvät lopuksi kaikille osallistujille yhteiseen 22 ASPA 2012 kolmanteen seminaariin, jossa analy soi daan kokemukset piloteista sekä keskitytään tulosten monistamiseen hankintojen kehittämisen ja toimittajamarkkinoiden johtamisen näkökulmasta. Lisävalaistusta myös omaan tuotantoon Yksi SOTEFIN-hankkeeseen osallistumisen hyödyistä osallistuville organisaatioille on Puhakan mukaan mahdollisuus olla mukana kehittämässä oman toimialan palvelutuotantoa todellisen asiakastarpeen mukaiseksi ja saada siten aikaan aitoa vaikuttavuutta. Hänen mielestään isojakin kokonaisuuksia tulisi kilpailuttaa niin, että siinä pystytään huomioimaan esimerkiksi hoitopolun yksittäisiäkin kohtia. – Näin saataisiin myös pienempiä, paikallisesti toimivia palveluntuottajia mukaan. Se edistäisi paikallista elinkeinoelämää ja palvelutuotantoa sekä lisäisi alueellista kilpailukykyä. Puhakka lisää, että toimialan hankintaosaamisen ja yhteistyötaitojen paranemisen myötä kunnat saavat myös oman palvelutuotantonsa arviointiin läpinäkyvyyttä. – Uudenlainen, koko toimialan yhteiseen tiedonjakamiseen ja vuorovaikutukseen perustuva hankinta-ajattelu auttaa kuntia hahmottamaan tarkemmin omankin palvelutuotantonsa asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. ● SOTEFIN • Valtakunnallinen työ- ja elinkeinoministeriön toimenpideohjelmaan perustuva hanke, jonka on käynnistänyt Innokonseptit Oy. Kokonaisuuden koordinoinnista vastaa Innokonseptit Oy yhteistyössä TEMin kanssa. • Jokainen SOTEFINin piirissä toteutettavaan hankkeeseen osallistuva organisaatio rahoittaa itse osallistumisensa. SOTEFIN- hankkeisiin osallistuvilla julkisilla hankintayksiköillä on kuitenkin mahdollisuus hakea Tekesin Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -rahoitusta. Tähän mennessä rahoitus on myönnetty kaikille hakijoille. Näiden hankkeiden koordinoinnista vastaa Tekes yhdessä rahoitusta hakeneen julkisen hankintayksikön kanssa. ASPA Palveluille kiitosta SOTEFIN 1 -hankkeessa ASPA Palvelut Oy on yksi 14:stä SOTEFIN 1 -hankkeen osallistujasta. Kuntatoimijoista hankkeeseen osallistuvat Hämeenlinnan, Mikkelin, Oulun ja Tampereen kaupungit sekä Seutukeskus Oy Häme. Hankkeen osallistujien innovaatio- ja yhteistyökyvyn mittauksessa ASPA Palvelut Oy sai hyvän arvosanan ja oli oman vertailuryhmänsä paras palveluntuottaja. Kehittämispäällikkö Anni Lausvaara ASPA Palvelut Oy:stä pitää SOTEFIN-hankkeessa myönteisenä ennen kaikkea sitä, että se nostaa asiakastyytyväisyyden ja palvelujen vaikuttavuuden hankintojen ydinasioiksi. – Yhteistyö kuntien kanssa on ollut hedelmällistä ja yhteiskunnallisen yrityksemme arvomaailma on sopinut erinomaisesti myös SOTEFINtyöskentelyn pohjaksi. Jo hankintojen suunnittelusta lähtevä yhteistyö sekä pitkät tai toistaiseksi voimassaolevat sopimukset tarjoavat aidon mahdollisuuden kumppanuuteen ja palvelukonseptien kehittämiseen. Sopimuskannusteena jatkokausi Tampereen kaupunki osallistui SOTEFIN-hankkeeseen kilpailuttaessaan mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut nelivuotiselle sopimuskaudelle. Kesäkuussa 2012 julkaistuun tarjouspyyntöön odotetaan vastauksia loppukesästä. Suunnittelupäällikkö Maritta Närhi kertoo, että tarjouksiin edellytettiin asiakkaiden kuntoutumiseen liittyvää palvelulupausta. Mielenterveyskuntoutujien asu- mispalveluja kilpailuttaessaan Tampereen kaupunki päätti ensi kertaa käyttää neuvottelumenettelyä. Parisenkymmentä palveluntuottajaa saivat vastattavakseen kahdeksan kysymystä. Heidän vapaamuotoiset vastauksensa arvioitiin nimettöminä kaupungin ja sairaanhoitopiirin edustajista sekä kokemusasiantuntijoista koostuvassa asiantuntijaraadissa. Arvostelussa yhdeksän eniten pisteitä saanutta palveluntuottajaa pääsi mukaan hankintaneuvotteluihin, ja heille kaupunki esitti tarjouspyynnön. – Kävimme neuvotteluissa läpi sitä, millaista vaikuttavuutta odotamme asumispalveluilta. Haluamme tuottajilta palvelulupauksen, että jos valitsemme heidät, niin kuinka monta prosenttia asiakkaista kuntoutuu vuoden aikana pois tehostetusta asumispalvelusta, suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tampereen kaupungin tilaajaryhmästä toteaa. Hämmennys vaihtui innostukseen Hänen mukaansa kaupungin kriteereinä tuottajan valinnassa on vain kaksi seikkaa: hinta ja palvelulupaus. Päätettiin, että laatuvaatimuksia ei juuri aseteta – niiden toteutuminen on varmistettu jo asumispalvelujen valtakunnallisen valvontaohjelman ansiosta. Sen sijaan suunnataan huomio lopputulokseen, johon tuotetun palvelun laadulla on selvä vaikutus. – Tämä on iso muutos ajattelutapaan puolin ja toisin. Alkuhämmen- nyksen jälkeen palveluntuottajat ovat suhtautuneet palvelulupausideaan pääosin myönteisesti ja innostuneesti. Jaamme yhdessä näkemyksen, että suunta on hyvä ja keskitymme oikeaan asiaan, asiakkaan kuntoutumiseen. Jatkuvuus kannustaa Tampereen kaupunki päätti poiketa SOTEFIN-prosessista siinä, ettei sopimuskannusteiksi otettu rahallisia bonuksia. Sen sijaan kahdelle parhaiten asiakkaiden kuntoutuksessa onnistuvalle palveluntuottajalle on luvassa jatkosopimuskausi. Sanktiona puolestaan on, että mikäli tuottaja kahtena peräkkäisenä vuotena ei yllä palvelulupaukseensa, sopimus irtisanotaan. – Neuvottelumenettelyssä osoittautui, että palveluntuottajat eivät pitäneet rahabonuksia ja -sanktioita erityisen ratkaisevina. Paremmaksi kannustimeksi nähtiin se mahdollisuus, että työllä on jatkuvuutta seuraavallekin sopimuskaudelle ja toimintaa kannattaa kehittää pitemmällä tähtäimellä. Tämä vaikutti myös meidän kannaltamme selkeältä ratkaisulta, sanoo Närhi. Syksyn 2012 aikana Tampereen kaupungilla on tarkoitus yhdessä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tuottajien kanssa sopia tarkemmasta mittarista, joka kuvaa asiakkaiden kuntoutumista ja hyvinvointia. Pääetuna verkostoituminen Maritta Närhi arvioi, että SOTEFINhankkeen ansiosta kilpailuttajalle on tarjoutunut mahdollisuuksia verkostoi- tua palveluntuottajien kanssa aiempaa enemmän. Seminaaripäivät ovat tarjonneet tilaisuuden keskustella toimialan yleisistä hankinta-asioista myös muiden kuntien kanssa. – Vuorovaikutuksen lisääminen on ollut hyvä asia, ja sitähän palveluntuottajien taholtakin on toivottu jo pitkään. Arvelisin SOTEFINin antaneen meille lisärohkeutta kokeilla uutta tapaa toteuttaa kilpailutus. Pienet kunnat, joilla on ehkä vähemmän kilpailuttamisrutiinia, saavat varmaankin vielä enemmän hyötyjä hankkeesta, Närhi miettii. ASPA 2012 23 Arvot ja asiakkaat palvelutoiminnan perustana Varpu Vehmersalo siirtyi toukokuussa 2012 eläkkeelle ASPA Palvelut Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Kevään vehreydessä oli hyvä hetki pysähtyä ja katsahtaa viime työvuosiin sekä asumispalvelutoiminnan nykynäkymiin. T e k s t i : M a r i a S a l m i n e n • K u va : J a k k e N i k k a r i n e n ● Vuonna 2006 alkanut työ ASPAssa on merkinnyt Vehmersalolle hienoa loppuajanjaksoa pitkällä uralla terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluksessa. – Eläkkeelle lähtöni osuu luontevasti kohtaan, jossa ASPA Palvelujen on hyvä katsoa eteenpäin, päivittää tavoitteita ja aloittaa uutta vaihetta. Vehmersalo toteaa jäävänsä pois hyvillä mielin ja luottavaisena. ASPAn henkilöstö on ammattitaitoista porukkaa, jonka kanssa on ollut hyvä tehdä työtä, ja jonka osaaviin käsiin on helppo jättää työn jatkaminen. Alusta asti mukana Vehmersalo on ollut mukana ASPAn taipaleella alusta alkaen. Asumispalvelusäätiö ASPAn suunnitteluun hän osallistui Invalidiliiton vaikeavammaisten valtakunnallisista asumispalveluista vastaavana edustajana. Sittemmin hän on ollut hallituksen jäsenenä aina säätiön perustamisvuodesta 1995 lähtien. Säätiön palvelutoiminta yhtiöitettiin vuonna 2006, ja Vehmersalo nimitettiin ASPA Palvelut Oy:n toimitusjohtajaksi. Säätiön toimintayksiköt eri puolilta 24 ASPA 2012 Suomea siirtyivät yhtiön alaisuuteen. ASPA Palvelujen organisaatiota on rakennettu johdonmukaisesti vuosi vuodelta. Vehmersalon mielestä yhtiön rakenteet ovat hyvät, joskin niiden tarkistamista toki tarvitaan jatkuvasti. – Kun ASPA Palvelut Oy:tä perustettiin, sen strategiaan määritettiin kasvun kaksinkertaistamisen tavoite vuoteen 2015 mennessä. Tämä tavoite on jo toteutunut. Ytimessä asiakas Kannattava kasvu on ollut ASPA Palvelut Oy:n tärkeänä lähtökohtana koko toiminta-ajan. Rakentava, sitoutunut yhteistyö ja kumppanuus kuntien kanssa on yhtiölle tärkeää. Lisäksi se painottaa laadukkaan henkilöstöpolitiikan ja organisaation hyvän johtamisen merkitystä. Toiminnan vankkana peruspilarina Vehmersalo näkee ASPA Palvelujen arvo- ja asiakaslähtöisyyden. – Asiakasnäkökulman huomioon ottaminen ja monipuolinen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ovat kautta vuosien olleet työmme keskeistä sisältöä, ja siitä tulee pitää kiinni. Erilaisissa asiakastyytyväisyyskyselyissä tämä vahvuutemme nousee aina esiin, ja asiakaslähtöisyytemme saa kiittävää palautetta. Valppaana ajassa ASPA on Vehmersalon mukaan osannut muokata toimintaansa toimintaympäristön muutoksissa. Tätä kykyä kannattaa vaalia. – Asumispalvelutoiminnan yhtiöittäminen oli erinomainen ratkaisu. Asumispalvelusäätiö on voinut keskittyä vaikuttamis- ja kehittämistyöhön sekä asuntojen hankintaan ja tuotantoon. Palvelutuotanto taas on ollut ASPA Palvelujen vastuulla. Työnjako on toimiva. Samaa valmiutta uusiin avauksiin ja rohkeutta uudistua ASPA tarvitsee jatkossakin, sillä asumispalvelutoiminnassa kilpailu todennäköisesti kiristyy edelleen. Haasteita riittää. Vehmersalo arvioi, että asumispalvelujen kilpailutuksissa halvimman hinnan kriteeri on asiakasnäkökulmasta ja palvelun laadun kannalta monesti huolestuttavan vahvoilla. Myös toteutusaikataulut ovat toisinaan varsin vaativia. Suunta on oikea Varpu Vehmersalo on katsellut vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja muiden erityisryhmien asumispalvelujen kehitystä Suomessa näköalapaikalta. Hän summaa, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Liikuntavammaisten osalta ollaan jo varsin pitkällä, mistä tunnustus kuuluu etenkin vammaisjärjestöjen aktiiviselle itsenäisen asumisen mahdollisuuksia ajavalle liikkeelle. Suomessa lainsäädäntö on ollut luomassa hyvää pohjaa vaikeavammaisten asumispalvelujen kehittämiselle. Matkassa on ollut myös onnea: vammaispalvelulain edellyttämä palveluasumisen järjestäminen ehdittiin säätää subjektiiviseksi oikeudeksi aivan 1990-luvun laman kynnyksellä. Myös kehitysvammaisten itsenäisen asumisen vaihtoehdot ovat laajenemassa, ja vahva laitostraditio on hellittämässä. Valtakunnallisena tavoitteena on vuosittain tuottaa 600 asuntoa kehitysvammaisten itsenäisen asumisen palveluihin, mikä on Vehmersalon mielestä kunnianhimoista mutta kannatettavaa. Suurimpana työsarkana hän pitää mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja. Yhteiskunnassa mielenterveyden ongelmia ei oikein ole osattu mieltää niin, että nekin aiheuttavat toimintakyvyn puutteita ja arjen tuen tarpeita. – ASPA Palvelut lähtee siitä, että mielenterveyskuntoutujien asumiseen on liitettävä tukipalveluja, jotka auttavat mielekkäässä arkielämässä. Vaikuttavuus on huomattava. Sama arjen tuen tarve koskettaa myös pienempiä kohderyhmiämme, kuten aisti- tai aivovammaisia asiakkaitamme, Vehmersalo tähdentää. ● Palvelumerkki viestii vastuullisuudesta ja laadusta Yksitoista sosiaali- ja terveys- alan järjestöä perusti vuonna 2010 Reilu Palvelu ry:n, joka kehittää alan järjestöjen vastuullisen palvelutoiminnan edellytyksiä ja parantaa palveluiden laatua. Yhdistys myöntää järjestöpohjaisille sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajille REILU-palvelumerkin sertifikaatiksi palvelun laadusta ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Kahdeksi vuodeksi kerrallaan myönnettävien REILU-palvelumerk- kien ensimmäiset saajat julkistettiin tammikuussa 2012. Yksi viidestä mer kin saaneesta oli ASPA Palvelut Oy. – REILU-palvelumerkin saaminen oli ASPA Palveluille hieno tunnustus asiakaslähtöisestä, laadukkaasta ja yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta. Se kannustaa jatkamaan tulevaisuudessakin samalla tiellä asiakkaidemme asumis- ja elinolojen kehittäjänä, toimitusjohtaja Varpu Vehmersalo toteaa. ASPA 2012 25 ASPA pähkinänkuoressa ASPAn asumisratkaisut Kahden oven malli Yhteiset tilat Kahden oven mallin periaatteena on, että asunnosta on ovi sekä yhteiseen ryhmätilaan että ulos. Asukas voi näin itse valita yksityisyyden ja yhteisöllisyyden välillä. Asuntojen läheisyydessä sijaitseva yhteistila toimii henkilökunnan tukikohtana ja asiakkaiden kohtaamispaikkana. Ovi yhteistilaan Yksityiset tilat Oma ulko-ovi Grafiikka: Ismo Rekola Hajautetun asumispalvelun malli Hajautetun asumispalvelun malli koostuu muun asutuksen keskellä sijaitsevasta asuntoryhmästä. Ryhmän palveluydin muodostuu erillisestä huoneistosta, joka toimii asiakkaiden yhteistilana sekä henkilökunnan tukikohtana. Yhteistoiminnan toivotaan edistävän asukkaiden sosiaalisia suhteita ja tarjoavan vertaistukea. 26 ASPA 2012 Kauppa Parturi ASPA-ryhmän yhteistila ASPAn asiakkaita Muita kaupunkilaisia Missiot Asumispalvelusäätiö ASPAn perustajajärjestöt Asumispalvelusäätiö ASPA ASPA Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on 13 vammaisjärjestön vuonna 1995 perustama valtakunnallinen säätiö, jonka tehtävänä on edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisissa asuinympäristöissä. ASPA Palvelut Oy tuottaa yksilöllisiä asumispalveluja ja itsenäistä elämää tukevia palveluja eri tavoin vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja muille erityisryhmille. • Epilepsialiitto ry • Förbundet De Utveclingstördas Väl rf (FDUV) • Invalidiliitto ry • Kehitysvammaisten Palvelusäätiö • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry • Kehitysvammaliitto ry • Kuurojen Liitto ry • Mielenterveyden Keskusliitto ry • Nuorten Ystävät ry • Näkövammaisten Keskusliitto ry • Suomen CP-liitto ry • Suomen MS-liitto ry • Suomen Parkinson-liitto ry ASPAn asunnot ja toimintayksiköt 2012 Asumispalvelusäätiö ASPAn asuntoja ASPA Palvelut Oy:n toimintayksikkö Paikkakunnalla sekä säätiön asuntoja että osakeyhtiön toimintayksiköitä • Enontekiö • Espoo • Forssa • Helsinki • Hyvinkää • Hämeenkyrö • Iisalmi • Inari • Joensuu • Jyväskylä • Järvenpää • Kajaani • Kauhajoki • Kauhava • Kempele • Kerava • Kotka • Kouvola • Kuusamo • Lappeenranta • Lapua • Lieto • Liperi • Lohja • Loimaa • Mikkeli • Muhos • Muonio • Naantali • Nurmes • Nurmijärvi • Oulu • Posio • Raahe • Raisio • Salo • Sauvo • Seinäjoki • Sodankylä • Tampere • Turku • Tuusula • Utsjoki • Uusikaupunki • Valkeakoski • Valtimo • Vantaa • Varkaus • Vihti Asumispalvelusäätiö ASPAn kumulatiiviset kokonaisinvestoinnit, RAY- ja ARA-avustukset 2006–2011 ASPA Palvelut Oy:n liikevaihto 2008–2011 70 M€ 18 M€ 60 M€ 15 M€ 50 M€ 12 M€ 40 M€ 9 M€ 30 M€ 6 M€ 20 M€ 3 M€ 10 M€ 0 M€ 2006 2007 Kokonaisinvestoinnit 2008 2009 RAY-avustukset 2010 2011 0 M€ 2008 2009 2010 2011 ARA-avustukset ASPA 2012 27 Asumispalvelusäätiö ASPA – Kehittyvää erityisryhmien asumista Viljatie 4 A, 00700 Helsinki puh. 09 3478 430, fax 09 3478 4360 [email protected] www.aspa.fi Asumispalvelusäätiö ASPAn päärahoittajia ovat Raha-automaattiyhdistys RAY ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. ASPA Palvelut Oy – Ihmisen kokoista toimintaa Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. 09 3478 430, fax 09 3487 0109 [email protected] www.aspa.fi
© Copyright 2024