Lue koko Kokoomuksen vaalilehti tästä (pdf)
SUOMEN UUDISTAJIA Keravalta Toivoa on, nyt tarvitaan vahvaa tahtoa. Suomi kaipaa uudistusta, jotta meillä olisi hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin. Ja uudistus onnistuu, kunhan uskallusta riittää. Peruuttamalla kun ei pääse eteenpäin. Kunnallisvaalit 2012 Suomi-uudistus Kasvavan palvelutarpeen ja hupenevien tulojen myötä monessa kunnassa palvelut eivät ole kestävällä pohjalla. Jos jatkamme entiseen tapaan, edessä on hyvinvointiyhteiskunnan vääjäämätön rapautuminen. Jos kunnan kassa tyhjentyy ja lainamäärä sekä veroäyri ovat maksimissa, jäljelle jäävät vain leikkaukset ja säästöt. Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Meillä on vielä aikaa uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Haaste on suuri, mutta sen edessä ei Kokoomuksen mielestä ainoa oikea tie on uudistamisen tie. Nyt jos pidä lamaantua vaan sisuuntua. Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka vahvistaa hyvinvointiyhkoskaan tarvitaan Suomen uudistajia. Vain uudistamalla takaamme teiskuntaamme kestämään tulevien vuosikymmenien koitokset. hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaat peruspalvelut niin hyvinvoinUudistetaan kuntia niin, että ne ovat vahvempia, turvallisempia ti-Suomen rakentaneelle sukupolvelle kuin tämän päivän lapsille ja ja elinvoimaisempia. Kehitetään tapoja tuottaa palveluja niin, että nuorillekin. Ikääntyminen muovaa Suomea tulevina vuosina rajulla kädellä ja saamme samalla rahalla nykyistä parempaa. Kannustetaan yrittäjyyttä, jota kautta saadaan luotua uusia työvelvoittaa meitä uudistamaan hyvinvointiyhpaikkoja. Parannetaan työelämää niin, että teiskuntaamme kestämään uuden tilanteen. ”Uudistetaan jaksamme ja saamme tehdä töitä hiukan nyHaasteet ovat kovia, mutta ratkaisujakin on. kyistä pidempään. Suomessa on nyt noin 50 eläkeikäistä ja kuntia niin, että Suomi-uudistuksen aika on nyt. Meillä on lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuone ovat vahvempia, oltava rohkeutta tehdä uudistukset nyt, kun den päästä meillä on noin 75 eläkeläistä ja päätökset ovat vielä omissa käsissämme. lasta sataa työikäistä kohden. On hieno asia, turvallisempia ja Tarvitsemme kunnanvaltuustoihin eteenettä elämme terveenä entistä pidempään. On elinvoimaisempia.” päin katsovia, tavallisia suomalaisia, jotka myös selvää, että työuransa jo tehneet ansaituskaltavat uudistaa Suomea. Tarvitsemme sevat kunnon eläkkeen ja hyvät palvelut. sairaanhoitajia, jotka osaavat uudistaa terveyspalveluita. TarvitsemSamalla kuitenkin on tosiasia, että kun parinkymmenen vuoden päästä Suomessa on puoli miljoonaa ikä-ihmistä nykyistä enem- me yrittäjiä, jotka osaavat parantaa paikallisten yrittäjien toiminmän, kasvaa palveluiden ja hoivan tarve valtavasti. Perusterveyden- taympäristöä ja kilpailukykyä. Tarvitsemme ikäihmisiä, jotka tiehuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu ja vanhuspalvelui- tävät, minkälaisia palveluita senioriväestö tarvitsee. Tarvitsemme den tarve jopa kaksinkertaistuu. Samaan aikaan verotulot vähenevät opiskelijoita, jotka voivat kertoa, miten osaamiseen voidaan parmonissa kunnissa. Kun eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia pal- haiten panostaa. Olennaisinta on positiivinen, ennakkoluuloton ja eteenpäin katsova asenne. Peruuttamalla ei pääse eteenpäin. kasta, maksetaan siitä myös vähemmän veroja. Lokakuun kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vuosikymmeniin. Nyt on kyse Suomen suunnasta. Takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme leikkaamisen ja supistamisen tielle vai uudistammeko Suomea. Jyrki Katainen Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Kerava kilpailee menestyksellisesti naapurikuntien kanssa Paljon puhuttu kuntauudistus koskee myös Keravaa. Kerava sijoittuu kuitenkin maan parhaiten menestyneiden kuntien joukkoon. Se johtuu pienestä pinta-alasta, tiheästä asuntokannasta ja siitä, että olemme aina Keravalla ymmärtäneet taloudellisen järkevän toiminnan mielekkyyden. Ylivelkaantuminen ei ole myöskään päässyt rasittamaan Keravaa, kuten monissa muissa kunnissa. Meillä on ehkä vain kolmannes tai neljännes velkaa per asukas, mitä pahimmilla kunnilla on jo nyt. Toki otamme velkaa, mutta otamme sitä investointeja varten kuten päiväkotien rakentamiseen, emme muuta. WWW.KOKOOMUS.FI Pyrimme ylläpitämään työpaikkaomavaraisuutta. Se on merkittävä etu, jos työ löytyy omalta paikkakunnalta. Myös yritykset maksavat tuntuvan summan yhteisöveroa kaupungin kassaan. Se keventää muiden verotaakkaa. Yritysten kiinteistövero on myös huomattava. Kaiken kaikkiaan Keravan verotulot ovat hyvällä tasolla, mutta niitä ei ole koskaan liikaa suhteessa siihen, kuinka paljon uusia hankkeita toivotaan kaupungin toteutettaviksi. Tulevina vuosina näyttää kuitenkin investointien mahdollisuus jäävän rajalliseksi. Olemme myös lähestymässä aikaa, jolloin Keravan vesi- ja vie- märiverkostoon tarvittavat korjausja uudistustoimenpiteet vievät nykyistä tuntuvasti enemmän rahaa. Peruspalvelut kuten terveyskeskus, koululaitos, päiväkodit, kadut ja tiet ovat niitä, joista on aina pidettävä huolta, jotta kaupunki toimisi järkevästi ja asukkaiden olisi helppo elää elämänsä kaikissa vaiheissa Keravalla. Tavoitteemme on ylläpitää ajatusta, että Kerava on suuri pieni kaupunki kaikissa elämänvaiheissa ja Keravan asuinalueekseen valinnut tuntisi tehneen oikean valinnan. Eero Lehti kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kok. 2 Kunnallisvaalit 2012 Yhteisöllisyydellä laadukasta arkea meille Olemme kokeneet isoja muutoksia viime vuosikymmeninä. Suomen elinkeinorakenne on mullistunut. Maamme on kaupungistunut nopeasti. Perheiden keskimääräinen koko on pienentynyt. Hyvinvointivaltio on rakennettu ja se on muun muassa ottanut osavastuuta perheiltä lasten- ja vanhustenhoidossa. Yksilölliset arvot ovat nousseet perinteisten yhteisöllisten arvojen rinnalle. Onko vuosien saatossa käynyt niin, että Suomessa uskotaan viranomaisten vastaavan kaikesta? Onko välittäminen ulkoistettu viranomaisille? Mikä on perheiden vastuulla ja mikä kuuluu yhteiskunnalle? Pitkään jatkuneen yksilöllistymiskehityksen vastavoimaksi on nousemassa halu yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Yhteisöllisyydestä puhuttaessa korostetaan huolenpitoa ja välittämistä. Yhteisöllisyys tarkoittaa lähellä olevia ihmisiä ja palveluita, elämän turvaverkostoa. Keravalla yksilöistä huolehditaan läpi elämän – vauvasta vaariin – ja ihmisten moninaiset tarpeet pyritään ennakoimaan ja myös lisätarpeita kuunnellaan. Yhteisöllisyys perustuu vahvasti myös kansalaisten omaan aktiivisuuteen. Yhteisöllisyys tarkoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kunnat järjestävät hyvinvointipalveluita ja ihmiset välittävät toisistaan. Ihmisiltä, joiden perusasiat ovat kunnossa, löytyy voimia auttaa ja tukea myös lähimmäisiään. Yhteisöllisyys on positiivinen voimavara, joka edelleen luo hyvinvointia. Urheiluseurat, kulttuurijärjestöt ja partio ovat esimerkkejä perinteisestä yhteisöllisestä kansalaistoiminnasta. Syrjäytymisestä, yksinäisyydestä ja perheiden ongelmista on viime aikoina puhuttu paljon. Yhteisöllisyyden vahvistaminen voi olla yksi ratkaisu näihin ongelmiin. Viranomaiset tai poliitikot eivät voi yksin omilla toimillaan aikaansaada yksinäiselle vanhukselle seuraa tai pysty tukemaan ongelmissa olevia perheitä, jos muut ihmiset ja lähiyhteisöt eivät ole mukana tässä työssä. Yhteisöllisyys rakentuu arjen Kokoomus kohden vaalivoittoa Olemme tällä hetkellä Keravan suurin valtuustoryhmä. Tämän aseman myös säilytämme. Eihän se helppoa ole, mutta lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät. Meillä on 61 hyvää ehdokasta, se on enemmän kuin kenelläkään muulla. Myös valtakunnan tasolla olemme kärjessä, ja siitähän on enemmän apua kuin haittaa. Keravalla on kaksi kokoomusyhdistystä, joista edustamani Aurin- komäen Kokoomus on pienempi. Miksi tarvitaan kaksi yhdistystä? Syyt ovat historialliset enkä ryhdy niitä tässä selvittelemään. Kokoomuslaiseen arvomaailmaan kuuluu rehti kilpailuhenkisyys, olipa sitten kysymys palvelujen tuottamisesta tai puoluejärjestöjen toiminnasta. Yhteistyömme järjestötoiminnassa toimii hyvin. Meillä on hyvä kaupunki, jonka talous on kunnossa. Ongelmana on pieni pinta-ala, joka tarkoittaa rakentamiskelpoisen maan vähyyttä. Tämä puolestaan edellyttää keravalaiselta maapolitiikalta luovuutta. On sitä muualla maailmallakin asutettu valtavia määriä ihmisiä Kera- ”Meillä on 61 hyvää ehdokasta, se on enemmän kuin kenelläkään muulla.” van kokoiselle alueelle. Se mistä olen huolissani, koskee kaupungin oman palvelutuotannon kilpailukykyä. Meillä on omassa tuotannossa vähintään 15 %:n etu, todennäköisesti jonkin verran suurempi. Miksi sitten emme pärjää? Syynä saattaa olla huono johtaminen tai sitten se, että olemme omilla päätöksillämme tehneet hommien hoitamisen niin vaikeaksi, että kilpailukyky häipyy. Perään luovuutta niin päättäjiltä kuin viranhaltijoiltakin. Kokoomuslaiset, käykää äänestämässä. Juhani Koivusaari Aurinkomäen Kokoomus ry puheenjohtaja Arvokkaampaa kuin kulta Pieni tyttäreni kysyi minulta aikaa sitten: ”Isä, miksi ihmiset arvostavat kultaa?” ”Jaa, no, se nyt on niin arvokasta, koska sitä on niin vähän.” ”Onko jotakin vielä arvokkaampaa kuin kulta?” ”Onhan sitä kyllä…” ” Mitä sinä, isä, arvostat enemmän?” Tosiaankin, mitä arvostan? Kysymys jäi pyörimään mieleeni. Terveyttä tietenkin. Näenhän minä omassani työssä paljon ihmisten hätää, murheita ja vaivoja ja toisaalta yritän auttaa ihmisiä parhaan kykyni mukaan. Mutta aina parhaatkaan konstit ja rohdot eivät pystyy auttamaan, eivät edes silloin, kun on paljon kultaa tai rahaa. Siksi arvostan terveyttä. Mikä vielä on arvokasta? Ihminen sinänsä. Vaimoni isän supisuomalaisen lempilaulun sanat merkitsevät myös minulle, virolaissyntyiselle maahanmuuttajalle paljon: ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeää.” Ihminen itsessään on arvokas ja jokainen ansaitsee kunnioitusta ja arvostusta – riippumatta älykkyydestä, kauneudesta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta. Mitä vielä arvostan? Lapsia ja nuoria! Niitä me kaikki (toivottavasti) arvostamme ja rakastamme paljon, paljon enemmän kuin kultaa tai rahaa. Lasten eteen olemme valmiit tekemään lähes mitä vaan ja antamaan heille paljon. Lapsille pitää minunkin mielestäni luoda edellytykset ja mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja kouluttautua parhaalla mahdollisella tavalla. Se on meidän aikuisten tehtävä ja velvollisuus. Olemmeko onnistuneet tässä aikuisten tehtävässä Keravalla? Kyllä ja ei. Meillä on nykyisin varsin hyvä päivähoitoverkosto varhaiskasvatuspuolella, hiljattain peruskorjattu lukiorakennus ja Sompion yläkoulu, koulutettu ja pätevä henkilökunta näissä hoitopaikoissa ja opinahjoissa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää kouluverkon parantamisessa: on korjattava rapistuvia koulurakennuksia, rakennettava uutta ja pienennettävä luokkakokoja ja pidettävä huoli siitä, että osaava henkilökunta pysyy Keravalla. Pystymmekö kaikkeen tähän? Uskon, että kyllä, kunhan pidämme mielessämme, kuinka arvokkaita lapsemme ja nuoremme ovat. Jüri Linros kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja kohtaamisissa esimerkiksi taloyhtiöiden pihoilla, jalkapallokentän laidalla tai koiria ulkoilutettaessa. Kun ihmiset tuntevat toisensa, on helpompaa esimerkiksi katsoa naapurinkin lasten perään tai pitää seuraa naapurin yksin asuvalle vanhukselle. Yhteisöllisyys ei ole pelkästään kytköksissä järjestötoimintaan, vaan se on lisäksi epämuodollista kanssakäymistä. Yhteisöllisyys vahvistuu, kun asukkaat otetaan aidosti mukaan oman alueen kehittämiseen. Puolueista erityisesti Kokoomus on nostanut esiin kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistyön roolia sekä kansalaisten vastuuta hyvinvoinnin luonnissa julkisten peruspalveluiden rinnalla. Kauko Passi Keravan Kokoomus ry puheenjohtaja Kunnallisvaalit 2012 SUOMEN UUDISTAJIA Keravalta 82 83 84 85 86 Joukkoliikennesuunnittelija Kilta Suojelujohtaja Savio Merkonomi Ent. lukion lehtori, sit. Myyntijohtaja Olli Ahti Työkokemukseni on niin yksityiseltä sektorilta, yrittäjänä toimimisesta kuin kunnan (ei Kerava) ja kuntayhtymän työntekijänä. Kaikki eri työsektorit ovat laajentaneet näkemyksiäni ja opettaneet minulle erilaisia katsontakantoja. Keravaa tulee kehittää keravalaisten ehdoilla. Mutta jotta Keravan ääni saadaan kuulumaan, ei hyvin tutkittuja ja harkittuja kuntaliitoksia tule automaattisesti sulkea pois kehitysnäkymistä. Isossakin kunnassa lähidemokratia voi toimia paremmin kuin kuntayhteisössä. Anssi Ennevaara Kerava on minulle ja sinulle kotikunta. Haluan, että voimme elää hyvää ja turvallista elämää Keravalla. Keravalla tulee olla mahdollisuuksia harrastaa, kokea ja elää. Haluan, että hyvin järjestetyt kunnan palvelut turvaavat eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin. Hyvin hoidettu kuntatalous turvaa hyvät palvelut. Kunnan taloutta tukee vireä yritystoiminta, jonka edellytyksistä meidän tulee huolehtia. Kaarina Hanslin Keravan Kokoomus ry:n sihteeri, laskentatoimen merkonomi, eläkkeellä Nordean Suurasiakastoiminnosta. Luottamustoimeni: Sivistystyön lautakunnan jäsen, Tarkastuslautakunnan varajäsen, Asiakasvaliokunnan varajäsen, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän hallituksen varajäsen. Harrastuksiani ovat öljyvärimaalaus, Tiffany- ja lyijylasityöt. Kuulun myös Keravan Marttoihin. Pyrin tulevalla valtuustokaudella tekemään parhaani, että vanhusten hyvinvointi tulee paranemaan. 3 Tuulikki Holmas Entisenä opettajana erityisesti koulumaailma on edelleen lähellä sydäntäni. Nyt isoäitinä katselen, kuinka monia uusia haasteita opettajat ja oppilaat joutuvat kohtaamaan. Koulumme tarvitsevat kunnon resurssit! Keravan talous on kunnossa, mutta sen jatkuva hyvä hoito vaatii yhä yhteistyötä, harkintaa ja pitkäjänteisyyttä. Yrittäjyyttä tulee tukea aina! Täten voimme turvata hyvän vanhusten- ja sairaanhoidon sekä jatkaa vireää kansalaistoimintaamme. Vastuullisesti yhteisen Keravamme hyväksi! Ossi Honkasalo Olen luotettava, kokenut, päättäväinen, laajasti verkostoitunut paikallinen vaikuttaja. Minulle yhteisten asioiden hoito on tärkeää. Olen tehnyt työurani tietotekniikan hyödyntämisen parissa. Jään eläkkeelle 1.1.2013, jonka jälkeen minulla on enemmän aikaa yhteisille asioillemme. Isoisänä haluan olla mukana kehittämässä lasten ja nuorten hyvinvointia. Koen myös tärkeäksi ikäihmisten palveluiden kehittämisen, sekä liikuntamahdollisuuksien kehittämisen ikään ja suorituskykyyn katsomatta. 87 88 89 90 91 Rovasti, kirkkoherra emerita, sit. Sompio VTM, sotaorpo Jaakkola Oik.Kand. Keskusta FM, kauppias Business Controller, KTM Anja Hänninen Olen keravalainen v:sta 1974. Koulutukseltani olen TM. Jäin eläkkeelle Keravan kirkkoherran ja Tuusulan rovastikunnan lääninrovastin virasta v. 2010. Tällä hetkellä toimin Keravan Kansallisten Senioreiden puheenjohtajana. Teemani on: Hyvän elämän puolesta. Näitä ovat mm. keravalaisten perheiden, lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi, erityisesti vanhusten tarvitsemat palvelut, lasten päivähoito, laadukas perusterveydenhoito, syrjäytymisen ehkäisy, vapaaehtoistoiminta ja yhteisöllisyys. Matti Höök Olen VTM. Työura viestinnässä, markkinoinnissa ja järjestötoiminnassa. Olen sotaorpo ja sotalapsi. Harrastan kalastusta, metsästystä, kuntourheilua ja kirjoittamista. Olen julkaissut 4 kirjaa. Olen Seniorien, Erämiesten, Keski-Uudenmaan Sotaorpojen ja Ylikeravan Rotaryklubin jäsen. Olin 8 vuotta Vantaan valtuustossa. Keravalla tällä hetkellä asiakasvaliokunnassa. Sydäntäni lähellä ovat ikäihmiset ja lapset. Kuntaliitokset on selvitettävä. Antti Iso-Koivisto Olen 66-vuotias juristi. Muutin v. 1974 Kurikasta Keravalle apulaiskaupunginsihteeriksi. Aikaisemmin hoidin mm. nimismiehen ja lääninoikeustuomarin virkoja. Keravalta siirryin Helsinkiin Suomen Kuntaliiton ja sitä edeltävien liittojen lakimieheksi, osastopäälliköksi, kehittämispäälliköksi ja maakunta-asiamieheksi. Nyt olen eläkkeellä ja vipinää eloon tuovat 4 lastenlasta, ihmisten auttaminen lakiasioissa ja kaikenlainen liikunta. Janne Jutila Yritteliästä asennetta ja uusia tuulia valtuustoon! Laadukkaiden peruspalveluiden takaaminen Keravalaisille. Ympäristöasioiden huomioonottaminen päätöksenteossa talouden murroksesta huolimatta. Terveyspalveluiden tulee olla helposti saatavilla ikäihmisille. Turvallinen lapsuus jokaiselle lapselle. Lapsiperheiden tukemiseen ja ongelmien ehkäisemiseen olisi löydyttävä riittävästi resursseja. Merja Juutilainen Olen ollut keravalainen kolmekymmentä vuotta. Asun Kalevassa, käyn töissä Helsingissä. Uskon tavallisen ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Päättyvän valtuustokauden aikana olen ollut tarkastuslautakunnan jäsen, kunnan talous kiinnostaa. Haluan edistää kotikaupunkimme viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä tasapainoista kehitystä. Kuntapäättäjiltä odotetaan nyt myös rohkeutta muutoksiin, olen valmis kantamaan vastuuta. Yhdessä kehitämme Keravaa edelleen! 92 93 94 95 96 Toimitusjohtaja Sompio Toiminnanjohtaja Lapila Fysioterapeutti Lapila Veturinkuljettaja, MBA Koivikko/Savio Viranhaltija Savio Tani Järvinen Olen työurani aikana auttanut kymmeniä organisaatioita toimimaan kilpailukykyisemmin ja menestymään. Neljän lapsen isänä haluan lapsille ja nuorille turvallisuutta ja monipuoliset mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua elämään ja ammattiin. Kuntalaiset tarvitsevat luottamuksen siihen, että ikääntyessään heillä ovat hoito ja palvelut saavutettavissa. Haluan toimia paremman tulevaisuuden puolesta. Se, että toimitaan paremmin ei aina vaadi lisää rahaa vaan sitä, että tehdään oikeita ratkaisuja. Risto Kanerva Pääosan työurastani olen toiminut taloushallinnon johtotehtävissä. Nykyisessä työssäni Keravan Palvelutalosäätiön toiminnanjohtajana näen että vanhusten määrän nopeasti kasvaessa vanhusten hoito, ennalta ehkäisevä toiminta ja muut ikäihmisten palvelut tarvitsevat lisärahoituksen lisäksi uusia toimintamalleja. Keravalaisten eläkeläis- sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kokoontumistilatarjonta on vihdoin saatava ajan tasalle. Vain vahvalla taloudella turvaamme ikäihmisten palvelut. Sari Kanerva Vammaisille sekä syrjäytymisuhassa oleville nuorille on luotava uusia mahdollisuuksia. Katsomalla elämää vammaisten ja nuorten silmin voimme saada pienelläkin taloudellisella panostuksella paljon aikaan. Estetään syrjäytyminen tarjoamalla mielekästä, räätälöityä työtä ja koulutusta. Vaikeavammaisten ryhmäkodin tiimivastaavana näen mahdollisuuksia vammaisten elämänlaadun parantamiseen Keravalla. Erkki Kauranen • Kaup. valt, Rak.ltk. vpj, Savion VPK:n päällikkö, K-U pel. laitoksen johtok. jäs. • 39 v., naimisissa, 2 poikaa • (0500) 457 344, erkki.kauranen@ savionvpk.fi, www.kolumbus.fi/ekaurane • Keravalainen vuodesta 1978 ja valtuutettu vuodesta 2000 alkaen. • Minulle tärkeää on: - Keravan turvallisuus - Laadukkaat nuoriso-, päivähoito sekä koulutuspalvelut - Kaupunkirakenne säilytettävä pien- ja rivitalovaltaisena - Yhdistystoimintaan ja yhteisöllisyyteen panostaminen Simon Knapas Olen 41-vuotias poliisi Saviolta. Lähinnä sydäntä minulla on turvallisuus, lapsiperheet ja liikunta. Kuntapolitiikka tarvitsee vastuunkantoa, kovaa työntekoa ja uutta ajattelua. En lupaa kaikille kaikkea hyvää, koska se ei ole mahdollista. Sen sijaan lupaan katsoa eteenpäin ja tehdä töitä sen eteen, että suomalaiset hyvinvointipalvelut ovat jatkossakin toteutettavissa turvallisessa asuinympäristössä. Luottamusmiehenä tiedän, että ihminen on tärkeämpi kuin jäykät rakenteet ja byrokratia. 97 98 99 100 101 Rak. insinööri Keskusta Arkkitehti Sompio Ravintoloitsija Kaleva Yrittäjä, sit. Jaakkola Resurssiopettaja, YO-merkonomi Untola Juhani Koivusaari Olen toiminut valtuutettuna Keravalla kohta 24 vuotta. Tänä aikana on moni asia muuttunut parempaan suuntaan. Muutos jatkuu ja parhaiten sitä vauhdittaa resurssien niukkuus. Kun huomioi miten paljon uusia velvoitteita valtiovalta on näiden vuosien aikana sälyttänyt kunnille, ei voi muuta kuin ihmetellä, että näinkin pienillä vaurioilla on selvitty. Jatkossa tarvitsemme vieläkin viisaampia päätöksiä. Kokemus ja osaaminen on edelleen arvossa. Juhani Koivusaari, valtuutettu, konsernijaoston pj. Risto Kostia Olen arkkitehtina suunnitellut ja rakentanut Keravaa 28 vuotta sekä toiminut samalla musiikin- ja muun taiteen parissa. Olin perustamassa Keravan Tanssiopistoa sekä Taidepäiväkoti Konstia. Toimin pitkään kummankin hallituksen puheenjohtajana. Lapset ja nuoret ovat yhtä kuin tulevaisuus. Kerava ei ole vielä valmis. Tulevaisuus on rakennettava yhä uudelleen, sekä aineellinen että henkinen. Uskon kokemuksillani olevan nyt käyttöä. Anna ääni kuoronjohtajalle, se ei mene hukkaan! Tomi Kuusela On aika avata silmät! Eronnut, 53v, 3 lasta, vielä yhdelle lähivanhempi. Kuulun Keravan Yrittäjiin, Lions Club Keravan Kivi hallitukseen ja Keravan Reserviläiset Ry:hyn. Kuntavaaliteemojani on huoli nuorten pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Myös vanhusten hoito tärkeää minulle. Yrittäjänä haluan kehittää Keravaa. Saada yritykset/palvelut palaamaan sinne. Kiinnostavaksi myös ympäristökuntien asukkaille, jotta heitä saadaan käyttämään Keravan palveluja ja siten ”veromarkkoja” lisää kaupungille. Kaleva Laitinen Olen syntyperäinen keravalainen (kuten vaimoni ja poikanikin) (siis silloisen Keravan kauppalan), omaan työläis- sekä yrittäjätaustan. Keravalaisten hyvinvointi ja kotikaupungin etu on minulle tärkeä asia. Myös vanhempani ovat tehneet elämäntyönsä kauppalan ja kaupungin palveluksessa. Tehdään yhdessä nykyistäkin parempi KERAVA. SIIS !! NRO. 100 = SATAVARMA VALINTA Mika Lappalainen Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja työnteko ei ole jäänyt minulle vieraaksi. Opiskelujen alusta olen ollut aina töissä. Myös omaa kokemusta yrittäjyydestä on karttunut ja tälläkin hetkellä olen sivutoiminen yrittäjä. Viimeiset yhdeksän vuotta olen ollut aktiivisesti mukana pesäpallotoiminnassa, joista kahdeksan vuotta juniorivalmentajana Keravan Pesiksessä. Mukaan on mahtunut myös kaksi hallitusvuotta kyseisessä seurassa ja viimeiset neljä vuotta olen toiminut Etelän Pesiksen hallituksessa. 4 Kunnallisvaalit 2012 SUOMEN UUDISTAJIA Keravalta 102 103 104 105 106 Kasvuyrittäjä Sariolanmäki Kansanedustaja, VTM Kannisto/Savio Toimitusjohtaja, KTM Tiimiesimies Keskusta Erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Kaleva Ilkka O. Lavas Ilkka Lavas on Keravalaisten lapsiperheiden, yrittäjyyden ja Keravalla työskentelyn asialla. Perheessäni on vaimo ja 2 lasta. Meillä on asuntolainaa ja lapset (4 ja 6 v.) päiväkodissa. Olen valmiina astumaan kaupunkilaisten etuja valvomaan. Ajattelen asioita pitkäjänteisesti ja taloudellisesti. Keravalle tulee luoda ja houkutella enemmän hauskoja työpaikkoja pelialalta, it-alalta, tietoaloilta ja markkinoinnin parista. Keskustaa tulee kehittää. Lasten päiväkodeista ja kouluista tulee pitää huolta. 107 Jyrki Längman Taksinkuljettaja Lapila Syntyperäinen keravalainen jo 37 vuotta ja ammattina taksinkuljettaja. Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunnassa varajäsenenä. Harrastuksena museorautatietoiminta ja valokuvaus. Eero Lehti KERAVA KILPAILEE MENESTYKSELLISESTI NAAPURIKUNTIEN KANSSA. Paljon puhuttu kuntauudistus koskee myös Keravaa, mutta Kerava on yksi parhaiten menestyneitä kuntia johtuen pienestä pinta-alasta, tiheästä asuntokannasta ja, että olemme aina Keravalla ymmärtäneet taloudellisen järkevän toiminnan mielekkyyden. Ylivelkaantuminen ei ole rasittanut Keravaa. Otamme velkaa vain investointeihin kuten päiväkotien rakentamiseen. Tavoitteena on, että Kerava on ”suuri pieni kaupunki” kaikissa elämänvaiheissa. 108 Eija Mansikkamäki Toimittaja, lähihoitaja, sit. Sompio Elintarviketiet.maist., lähihoitaja • 3. polven keravalainen • naimisissa, 6-lapsisen uusperheen äiti • arjen asiantuntija 5-vuotiaasta vaariin • mielipaikat: piha, pururata, purjevene ja tanssilava • työkokemusta Brysselistä Keravan terveyskeskukseen • perehtynyt toimittajana kunta-asioihin • osaa kuunnella, uskaltaa kysyä Tärkeää: toimiva, turvallinen ja vihreä Kerava, lapset, harrastukset ja lähikoulut, uimahallin korjaus, helpot palvelut ikäihmisille. Kerava on asukkaitaan varten, minä Sinua. Margit Lindholm Keravalla: varavaltuutettu, Tietohallinnon palvelukeskuksen johtokunnassa sekä Tulevaisuusvaliokunnassa. Olen juuriltani keravalainen ja elättänyt itseni 16 vuotiaasta. Opiskellut työn ohessa mm.: iltalukio, yomerkonomi ja KTM. Perhe: avomies ja 2 aikuista lasta. Pitkän palkkatyöuran jälkeen ryhdyin Keravalle mainostoimistoyrittäjäksi: työllistän ammattilaisia ja alan opiskelijoita. Tärkeää: nuorten, lapsiperheiden ja vanhusten hyvinvointi sekä yrittäjyys ja Keravan imago. www.margitlindholm.fi Hannele Lindstén 60 v. tiimiesimies, yo-merkonomi, naimisissa, kaksi aikuista lasta. Olen asunut Keravalla vuodesta 1974. Minulle tärkeitä asioita ovat mm. kotikaupunkini asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus, omaishoitajien jaksaminen, terveyspalvelujen saatavuus, taloudellisesti hoidetut palvelut sekä eri asumisvaihtoehtojen mahdollisuus. Nuorten harrastusmahdollisuuksia kehitettävä, liikkenneyhteyksiä parannettava, lisää yrityksiä kaupunkiimme luomaan uusia työpaikkoja. 109 110 Eläkeläinen, tarkastaja, sit. Kannisto/Savio Rikoskomisario Päivölänlaakso Marja-Liisa Marviala Olen 68 -vuotias yo-merkonomi, Keravalla v:sta -71. 42 v valtionhallinnossa, eläkkeelle 2009. Varavaltuutettu, liikuntalautakunnan jäsen ja asiakasvaliokunnan puheenjohtaja. Kirkkovaltuuston jäsen. Jumppa, yhdistystoiminta (KNV, HSPY, KTMY, Karjalaseura), teatteri ja konsertit kuuluvat harrastuksiini. Sydäntäni lähinnä ovat pojan perhe ja ystäväpiiri. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus ovat tärkeimmät arvoni. Vien kuntalaisten arjen arvot kunnan päätöksentekoon. MikkoPetteri Masalin Olen Mikko Masalin ja päätin asettua ehdokkaaksi, koska halusin vaikuttaa lähitulevaisuudessa tapahtuviin kuntia ja kuntalaisia koskeviin muutoksiin. Itselleni erityisen tärkeä aihe on lasten ja nuorten hyvinvointi. Perheeseeni kuuluu vaimo sekä 8-vuotias poika ja 12-vuotias tytär. Ammatiltani olen ylikomisario ja tehtäviini kuuluu mm. poliisin toiminnan laillisuusvalvonta. Harrastukseni ovat lukeminen, liikunta sekä KP-75 -04 syntyneiden poikien yhden joukkueen joukkueenjohtajana toimiminen. Jüri Linros Olen 54 vuotias perheenisä, syntynyt Virossa. Suomessa olen asunut 23 vuotta ja Keravalla 13 vuotta. Olen terveyskeskuksen apulaisylilääkäri ja sisätautien erikoislääkäri. Pidän tärkeänä laadukasta, tasapuolista ja toimivaa terveydenhuoltoa, riittäviä ja tehokkaita erikoissairaanhoidon palveluja, luotettavia ja yksilölliset tarpeet huomioivia ikäihmisten palvelumuotoja, turvallista koulunkäyntiympäristöä ja laadukasta opetusta, hyviä ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. 111 Heikki Muttonen Rakennusinsinööri Kaleva Keravalainen v.sta 1978, rakennusinsinööri, naimisissa. Olen toiminut yli 40 v. kuntainfran, maankäytön ja kaavoituksen eri tehtävissä. Haluan, että kehitämme keskukset tiiviiksi, elvytämme kävelykadun ja nostamme Savion yhdeksi toimivaksi keskukseksi. Myös urheilupuisto eri toimintoineen on säilytettävä. Kuntaliitoksissa on selvitettävää. Kerava selviää kyllä hyvin yksinkin. Tulojen kasvuun vaikuttaa verojen lisäksi elinkeinotoiminnan onnistuminen. Työpaikkojen omavaraisuutta täytyy lisätä. 112 113 114 115 116 Veturinkuljettaja Ahjo Kiinteistönvälittäjä Kaleva Palvelujohtaja Kurkela Myyntijohtaja, KTM Lapila Yrittäjä, graafikko, sit. Ahjo Mikko-Matti Muukkonen Olen 24-vuotias paljasjalkainen keravalainen. Olen ylioppilas Keravan lukiosta vm.07. Olen harrastanut jääkiekkoa, jalkapalloa ja valmentanut ringetteä, joten liikunta on lähellä sydäntäni. Tämän lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat nuoret, lapset ja Keravan keskusta-alueen kehittäminen, unohtamatta kuitenkaan peruspalveluiden tärkeyttä. Jussi Niemistö Olen 38-vuotias viidennen polven keravalainen. Keravan kehitys on ollut viime vuosina positiivista ja haluan olla myös tulevina vuosina vaikuttamssa hyvään kehitykseen. Olen toiminut kaupungin luottamustehtävissä 12 vuotta, tämän vaalikauden sivistystyön lautakunnassa. Maankäyttö- ja kaavoitusasiat ovat minulle erityisen tärkeitä, koska niillä on pitkäaikaiset vaikutukset kaupunkimme tulevaisuuteen. Olen työskennellyt kiinteistönvälittäjänä Keravalla 11 vuotta, ja tunnen kotikaupunkimme hyvin. Harri Nikander Olen 48-vuotias palvelujohtaja. Keravalla olen asunut vuodesta 1989. Olen työskennellyt Keravalla koulutusjohtajana ja kehitysjohtajana ennen siirtymistä yksityiselle sektorille. Koulutukseltani olen kasvatustieteiden maisteri ja MBA. Haluan, että Keravan kaupungin talous pidetään siinä kunnossa, että se mahdollistaa hyvien peruspalvelujen järjestämisen. Keravan pitää olla turvallinen, toimiva ja siisti sekä yritysmyönteinen että työympäristönä viihtyisä. Jari Niskanen Hei, olen Jari Niskanen 43-vuotias perheellinen kahden alakoululaisen isä Lapilasta. Olen kasvanut ja käynyt kouluni aikanaan Keravalla. Koulutukseltani olen KTM ja laskentamerkonomi, työurani olen tehnyt myynnin ja markkinoinnin eri tehtävissä. Perheemme arkeen liittyy olennaisesti monipuolinen liikunta, erityisesti uinti Keravan uimareissa. Uskon käytännöllisyyteen, yhdessä tekemiseen sekä koen tärkeiksi nuoriin ja liikuntaan liittyvät asiat, erityisesti Keravan uimahallin tilanteen. Jukka Nissinen Olen enemmän luova taiteilija kuin liikemies. Ymmärrän rahan käyttämisestä, kun olen ollut yrittäjä 27 vuotta, mutta en ole kovin ahne sen perään. Toiminta on tärkeämpää kuin raha. Yhteisöllisyys ei saa tarkoittaa sitä, että ihminen ei voisi menestyä ahkeruudella, lahjakkuudella ja sinnikkyydellä. Henkilökohtainen kehitys on lähtökohta yhteisön kehittymiselle. Jokaisen tulee ottaa huomioon muut, sillä se on myös henkilökohtainen etu pitkässä juoksussa. Keravalainen olen ollut jo vuodesta 1972. 117 118 119 120 121 Majuri, toimittaja, sit. Kilta Lukion rehtori, eläkeläinen Lapila Kauppateknikko, eläkeläinen Kurkela DI Lapila Järjestöjohtaja Kari Norkola Kari Norkola, majuri, journalisti, Keravalla 28 vuotta. Puolustusvoimissa 27 vuotta 30 vuotta sitten. Upseeriliiton Sotilasaikakauslehden toimitussihteeri 12 vuotta, Jäsen Kadettikunnassa, Mannerheim-ristin ritarien säätiössä, Taistelukoulun perinneyhdistyksessä, KeskiUudenmaan Rauhanturvaajissa ja Keravan Kansallisissa Senioreissa. Kirjoitellut blogeja ja puheenvuoroja KeskiUusimaassa 13 vuotta sekä ensimmäisen suomalaisten rauhanturvaajien historian, Suomalaiset Sinibaretit, 1971. Eero Nurmi Valtuutettuna olen ollut vuodesta 1977 ja olen nyt teknisen liikelaitoksen johtokunnan pj. Haluan edelleen antaa kokemukseni keravalaisten käyttöön. Eläkkeellä olo mahdollistaa yhteisten asioiden hoitamisen tehokkaasti. Yhdistystoiminnan lisäksi lasteni 1,5 ja 3 vuotiaat terhakkaat miehenalut vievät ajastani miellyttävän osan. Vanhusten asiat ovat minulle tärkeitä. Keravaa on kehitettävä puistokaupunkina, jossa on tiivis ja korkea keskusta. Kerava on myös liikunta- ja kulttuurikaupunki Hannu Nuutinen Olen Hannu Nuutinen kauppateknikko, eläk. Harrastan pyöräilyä ja golfia ja useita vapaaehtoistoimintoja. Jäsenenä hyvinvointivaliokunnassa, TSK-Vesilaitoksen tarkastuslautakunnassa sekä sosiaali-, terveys- ja Keravan tarkastuslautakunnan varajäsenenä. Etusija nuorten hyvinvoinnille, terveyspalvelut, vanhustenhoito, veteraanityö ihmisläheiseksi. Kulttuuri- ja koululaitosta kehitettävä, viheralueiden säilyttäminen myös keskustassa. Ota yhteyttä puh. 0400 604468, hannu. [email protected] Erkki Packalén Elämään Keravan olen perehtynyt jo kymmeniä vuosia. Ammatillisen koulutuksen eriasteisissa tehtävissä olen viettänyt suurimman osan työelämästäni. Yritystoimintaan olen perehtynyt toimimalla myös sähkösuunnittelijana ja –urakoitsijana. Nuorten harrastustoimintaan Keravalla perehdyin aikanaan omien tyttärieni harrastusten yhteydessä. Nykyään perehdyn siihen tyttäreni 2,5 ja 0,5 v. lasten kautta. Vanhusten asiat ovat korostumassa. Keravan keskustan kehittämiseen on satsattava. Kauko Passi Laadukasta arkea meille ja jälkipolville Päätä, miten verovarojasi käytetään. Olen terveen talouden kannattaja ja arjen turvallisuuden vaalija. Tuen kasvatuksen ja koulutuksen laatua, kannatan monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Vaadin, että peruspalveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. http://kauko.passi.net Kauko Passi Projektipäällikkö Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Harrastukset: kuorolaulu, kotiseututyö ja kirjallisuus. Sydäntä lähellä vaimo ja lapset perheineen. Kunnallisvaalit 2012 SUOMEN UUDISTAJIA 5 Keravalta 122 123 124 125 126 OTK, palvelupäällikkö Kaleva Tutkimuspäällikkö Sompio Director, R&D Lapila Toiminnanjohtaja, VTM Kaleva Ekonomi, yrittäjä Kaleva Markku Pulkkinen Heli Pellinen Olen tuore keravalainen ja kaupungin palveluiden käyttäjä. Asun Kalevassa uusperheessä. Pienen vauvan äiti. Aiempi kokoomustaustani Espoon kokoomusnaisten hallituksessa ja taloudenhoitajana. - toimivat peruspalvelut - parempi arki - palveluprosessien kehittäminen talouden realiteetit huomioiden - julkinen liikenne todelliseksi vaihtoehdoksi työmatkaliikenteeseen Espooseen ja Vantaalle Markku Pulkkinen, 58-vuotias kaupunginvaltuutettu, tutkimuspäällikkö. Sairaanhoitajan peruskoulutus ja kaupallisia opintoja. Syntyperäinen keravalainen ja kolme aikuista lasta. Keravan kunnallispolitiikassa kolme kautta. SoTe-ltk:ssa vuodesta 2000. Taustani takia koen terveydenhuollon omaksi alueekseni. Lisäksi toiminut Keravan kaupungin edustajana Tanssiopiston hallituksessa, viimeiset kolme vuotta puheenjohtajana. Tuleva valtuustokausi olisi varmaan haastavin. Olen valmis haasteeseen! Joonas Pylkkänen Olen 38-vuotias keravalainen, ja meillä on vaimoni kanssa kaksi mäyräkoiramaista rescue-koiraa. Työskentelen tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana tietoturva-alalla, ja vapaaaikanani urheilen sekä soittelen rumpuja. Olen asunut Keravalla miltei koko ikäni, ja tunnen että minulla olisi paljon annettavaa kaupunkimme tulevaisuuden hankkeisiin. Henkilökohtaisesti minulle tärkeitä asioita ovat liikunta ja luonto, vanhustenhuolto sekä nuorten muusikoiden tukeminen. Markku Pyykkölä Olen Keravalle 80-luvun alussa muuttanut perheellinen palkansaaja ja kaupunginvaltuutettu Kalevasta. Kolmesta lapsesta nuorin koululainen on vielä kotona. Vapaa-aika kuluu uimahallin jumpparyhmässä, Forever kuntosalilla, Keravan opiston seuratanssikursseilla, lions toiminnassa ja jalkapallonuoren kuskina. Taustalta löytyy aktiivisempikin seuratoimijahistoria mm. KP-75n puheenjohtajana ja PKKUn perustajajäsenenä. Työkseni arvioin yhteiskunnallisia ilmiöitä Suomen Toivo –ajatuspajan toiminnanjohtajana. Esko Pyykkönen Olen asunut Keravalla vuodesta 1966. Kerava oli jo silloin hyvä kaupunki elää. Kouluni olen käynyt täällä ja nähnyt Keravan kehittymisen. Haluan tukea kotikaupunkini dynaamista kasvua. Kannatan kuntayhteistyötä. Kunnan taloudessa tulee noudattaa tiukkaa kulukuria, kuitenkaan kunnollisia ja tehokkaita palveluita unohtamatta. Olen kolmen lapsen isä ja ympäristöalan yksityisyrittäjä. Luotettava ja osaava. 127 128 129 130 131 Taksinkuljettaja, opiskelija Sompio Yrittäjä Ahjo KM, erityisluokanopettaja Jaakkola LVI-os.pääll., ins. Ahjo Lukion liikunnan lehtori Virrenkulma Samuli Rannisto Samuli Ruusu 22 v. Yrittäjä. Taksinkuljettaja opiskelija Kaupunginvaltuutettu ja sivistystyön lautakunnan jäsen. Harrastukset: politiikka, tietokonepelit ja koira Minulle tärkeitä asioita ovat: Nuorten asiat ja nuorten osallistuminen päätöksentekoon Naimisissa ja kolmen kouluikäisen pojan isä Ahjosta. Lioubov Saikkonen Työni kautta minulla on tuntumaa koulumaailmaan. Mielestäni lapset ja nuoret eivät saa olla säästöjen kohteena. Jokaisella oppilaalla on oltava oikeus laadukkaaseen koulutukseen. Pätevän opettajan antama opetus ja ohjaus on paras keino tukea nuorten kehitystä ja torjua syrjäytymistä. Opetusryhmiä on saatava pienemmäksi Keravalla! Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmaan on suhtauduttava vakavasti. Lasten kustannuksella tehdyt säästöt tulevat yhteiskunnalle myöhemmin kalliiksi. Satu SalmelaVierisalo 55 vuotias, koti Ahjossa, aviomies Kari, lapset Suvi ja Joni. Koneinsinööri, LVI-osastonpäällikkö. Edellisen valtuustokauden luottamustoimet: tekninen johtokunta, Ympäristölautakunta, Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän hallitus. Minulle tärkeitä asioita ovat: Itsenäinen yhteistyökykyinen Kerava, hyvät kunnanpalvelut järkevällä taloudenhoidolla tuotettuna, julkisen liikenteen palvelutason säilyttäminen sekä Keravan viheralueiden säilyttäminen. Esa Savenius Olen 50-vuotias Keravan lukion liikunnan ja terveystiedon opettaja. Olen työskennellyt keravalaisten nuorten parissa vuodesta 1991 lähtien sekä yläkoulussa että lukiossa. Pari vuotta tarkastelin koulumaailmaa yläkoulun rehtorin näkökulmasta. Luokanopettajavaimoni pitää minut hereillä myös alakoulun asioista. Työni ja harrastusteni kautta tunnen Keravan liikuntapaikat ja -palvelut hyvin. Voimia sekä hyvää oloa saan monipuolisesta kuntoilemisesta ja koiran kanssa luonnossa liikkumisesta. 132 133 134 135 136 Kenraalimajuri evp Yrittäjä Kurkela Päiväkodinjohtaja Kaleva Taksi- ja bussinkuljettaja Lapila Huk, projektityöntekijä Sompio Kari Siiki Haluan olla kantamassa vastuuta Keravan turvallisesta tulevaisuudesta. Mielestäni tämä tarkoittaa nykyisen hyvän tilanteen turvaamista. Huoltosuhde on nyt hyvä, mutta tulevaisuudessa sen takaaminen edellyttää, että nuorison syrjäytymiskehitys on pysäytettäva ja toisaalta vanhusten lisääntyvään hoivatarpeeeseen on valmistauduttava Keravallakin. Näiden haasteiden rahoittaminen vaatii aktiivisuutta työpaikkojen ja asumisedellytysten luonnissa kuntaan. 137 Sari Vannela OTK asiamies Kannisto Olen 53 vuotias Kannistossa asuva kunnallisvaaliehdokas, jonka vaaliohjelma sisältää esteettömyys kysymyksiä niin vammaisille kuin vanhuksille.Työkseni toimin Emil Aaltosen muistorahaston asiamiehenä. Koulutukseltani olen työoikeusjuristi. Toimin tällä hetkellä Keravan vammaisneuvostossa (varsinainen jasen) ja rakennuslautakunnassa (varajäsen). Uskon, että itse liikuntavammaisena pystyisin viemään esteettömyysasiaa eteenpäin. Eija Silander Olen Eija Marjatta Silander, ensimmäiselle kaudelle pyrkimässä, naimisissa Martti Silanderin kanssa. Meillä on 2 lasta ja 3 lastenlasta, asumme Kurkelassa. Olen yrittäjä, putiikkini Pikku Piipero on Keravalla. En hyväksy vääryyttä, epärehellisyyttä, enkä ihmisten huonoa kohtelua. Lastenlasten kanssa oleminen, ristikot ja kutominen ovat mielipuuhiani. Kotikaupunkimme nuorten ja vanhusten asiat pitää hoitaa kuntoon. Haluan olla mukana päätöksenteossa. Ei pelkkiä lupauksia vaan tekoja. Marja Suomela Olen 50v. päiväkodinjohtaja. Perheeseeni kuuluu, yrittäjäaviomieheni lisäksi, kolme täysi-ikäistä nuorta. Kunnallisessa päätöksenteossa koen tärkeänä asukkaiden tarpeiden kuuntelun, palvelun tuottamistapojen kehittämisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn. Tulevan kauden painopisteeksi nousee mm.: yhdyskuntatakuun toteuttaminen, kiristyvä taloustilanne sekä mahdolliset kuntaliitokset. Jouko Talvessalo Olen 61 vuotias eläkeikää lähestyvä mies. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen on tärkeää, jotta ihmiset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Harrastin nuorena aktiivisesti urheilua, mäkihyppyä (Lahden hiihtoseura), yleisurheilua sekä pöytätennistä. Mielestäni lasten ja nuorten urheilumahdollisuuksien turvaaminen on tärkeä sijoitus tulevaisuuteen. Raija Turunen Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen, sosiaali- ja terveyslautakunnassa varajäsen, Keravan liikelaitosten johtokunnan puheenjohtaja (2009-2010). Työssä 20 vuotta työhallinnossa, josta viimeiset 6 v. budjetti- ja tulosvastuullisena esimiehenä. Päätavoitteeni: peruskouluopetuksen kehittäminen laadullisesti ja alueellisesti, Keravan vanhuspalvelujen turvaaminen ikääntyvän väestön palvelutarvetta vastaavaksi, tehokas ja ennakoiva talouden- ja investointien suunnittelu. 6 Kunnallisvaalit 2012 SUOMEN UUDISTAJIA Keravalta 138 139 140 141 142 Puuseppä, opiskelija Ahjo Toimitusjohtaja Etelä-Kaskela Eläkeläinen, fil.tri., sit. Sompio Rikosylikonstaapeli, eläkeläinen Kaleva Eversti evp Kurkela Lassi Väisänen Joni Vierisalo 20 v. syntyperäinen keravalainen, kaksoistutkinto puuseppä /ylioppilas, aliupseerioppilas, materiaalitekniikan opiskelija AMK, työkokemus: puusepäntyö, harrastukset: liikunta, tietokonepelit ja koirat, luottamustoimet Keravan Kokoomuksen hallituksen ja nuorisolautakunnan jäsenyys sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tulevaisuusvaliokunnan varajäsenyys. Minulle tärkeitä asioita ovat: Itsenäinen yhteistyökykyinen Kerava, jossa on hyvät asumis- ja opiskelumahdollisuudet nuorille. Olen Lassi Väisänen, nykyisen tarkastuslautakunnan jäsen. Haluan tuoda osaamiseni keravalaisten käyttöön siten, että päätöksiä tehtäessä otetaan entistä paremmin huomioon • nähtävissä olevat muutokset toimintaympäristössä • järkevien rahoitusinstrumenttien käyttö velanoton sijaan • muut rinnakkaiset tai tulevat investoinnit yms. hankkeet • juustohöyläsäästämisen sijaan aidot rakeenteelliset muutokset Näin turvaamme sen, että päätöksillä haetut hyödyt eivät muutu tulevaisuuden menoeriksi Pertti Väänänen Fil.tri ja mikrobiologi, eläkk. 70 v. Vaimo, kolme poikaa, kuusi lastenlasta. Jo kuusi vuotta Keravalla. 37 v. Orion Diagnosticassa. Luott.teht. mm. Keravan Kansalliset Seniorit ry:n puh.joht. ja Uudenmaan kansallisen senioripiirin varapuh.joht. Olarin lukion johtok. puh.joht. ja 27 vuotta Lions-järjestössä. Haluan osaltani parantaa eläkeläisten, muistisairaiden ja liikuntarajoitteisten vanhusten turvallista elämistä ja asumista Keravalla. Kunnan palvelut ikäihmisille helposti saataville. Veli-Erkki Ylirisku Hoidin keravalaisten asioita 35 vuoden ajan poliisina ja nyt kaksi kautta valtuustossa, liikuntalautakunnan varapuheenjohtajana ja lautamiehenä. Harrastukset: vapaaehtoistyö, puutyöt, lausunta sekä lastenlapset. Haasteet: talous ja ihmisten hyvinvointi. Laadukkaat palvelut edellyttävät veronmaksajien apua. Liikenteen solmukohdat on aukaistava, poliisipalvelut ja HSL säilytettävä Keravalla ja tietojärjestelmien hinnat pidettävä järkevällä tasolla. Motto: Vaalitaan luontoa ja luovuutta. Vesa Yrjölä Olen 72 vuotias eversti evp, joka toipuu Keravan kaupungin ja vaimon tukemana ja hoitamana vuonna 2009 todetusta aivoinfarktista. Keravalainen vuodesta 1985. Työura tehty puolustusvoimissa ja rauhanturvaajana Lähi-idässä. Eläkkeelle jäin Taistelukoulun apulaisjohtajana 1990. Toiminut puheenjohtajana mm Kansallisissa Senioreissa ja rauhanturvaajien veteraaniyhteisöissä. Perheeseen kuuluu vaimo ja aikuiset pojat, 10 lastenlasta. Valtuutettuna keskityn vanhusten asioihin nuorempia unohtamatta. Keravalaisten terveyspalvelut nyt ja tulevaisuudessa Nyt päättymässä olevan valtuustokauden alussa sosiaali- ja terveyslautakunta asetti yhdeksi tavoitteistaan saada terveyskeskuksen vastaanottopalvelut vastaamaan kuntalaisten toiveita. Nyt kauden päättyessä, on toki tunnustettava, että emme onnistuneet, joskin aika lähelle pääsemme. Matkan varrelle tuli moniakin uusia haasteita. Uusi terveydenhuoltolaki toi uusia vaatimuksiaan, oli jaksoja jolloin ei ollut hakijoita niin lääkärin kuin hoitohenkilökunnan avoinna oleviin paikkoihin, puhelinneuvontaa varten palkattu yritys meni konkurssiin, jne. Nyt juuri näyttää siltä, että näistä karikoista olisi selvitty ja 17.9. käyttöönotettu työparivastaanottotoiminta on lähtenyt käyntiin. Jo ihan ensimmäisten viikkojen palaute tuntuu tosi hyvältä. Jokaisella keravalaisilla on nyt pätevä omahoitaja ja hänellä lääkäri työparinaan. Mikäli et tavoita hoitajaasi, jätä viesti ja hän soittaa takaisin. Jos asiasi edellyttää käyntiä terveyskeskuksessa, tapaat siellä joko hoitajasi tai lääkärisi, mikäli asiasi tätä edellyttää. Toimintamalli ei ole suinkaan uusi, mutta olen vakuuttunut, että se toimii myös Keravalla. Hankkeeseen ei ole lähdetty ihan hetken mielijohteesta, vaan sitä on valmisteltu jo parin vuoden ajan ja koko henkilöstö on ollut vahvasti tässä työssä mukana. Nyt juuri näyttää siltä että keravalaisia ei synny ihan yhtä monta kuin viime vuonna. Tosiasia on kuitenkin se, että ikääntyviä keravalaisia tulee kaiken aikaa enemmän terveyspalveluiden piiriin. Suomen huoltosuhde on yksi haastavimmista koko maailmassa. Työssäkäyvän väestön suhteellinen osuus koko väestöstä alkaa meillä olla nyt voimakkaasti kaventua ja tämä nousu kiihtyy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ikääntyvät ja runsaan kymmenen vuoden aikana pelkästään eläkkeelle jäävien kompensoimiseksi tarvittaisiin 230 000 osaajaa. Joidenkin laskelmien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kaikista ammattiin valmistuvista suomalaisista joka viidennen tulisi valmistua terveydenhuoltoalan ammatteihin. Lienee mahdoton yhtälö? Siksi on selvää, että palveluita pitää voida järjestää monin uusin tavoin, eri ammattiryhmien tulee tehdä vahvemmin yhteistyötä, samaa asiaa ei voi hoitaa monella eri luukulla! Keravalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kustannustehokkaasti ja kaupunki on pärjännyt kansallisissa vertailuissa tiukan taloudenpitonsa ansiosta. Kerava pärjää myös jatkossa, osaavan henkilöstönsä ansiosta. Keravalla 30.9.2012 Markku Pulkkinen vpj, sosiaali- ja terveyslautakunta WWW.KOKOOMUS.FI Kunnallisvaalit 2012 Keravan keskusta – elvytettävissä Lokakuun kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vuosikymmeniin. Nyt on kyse Suomen suunnasta. Takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme leikkaamisen ja supistamisen tielle vai uudistammeko Suomea. Keravan Tulevaisuusvaliokunta kysyi vuosi sitten syksyllä kaupunkilaisilta käsityksiä Keravan keskustan tilasta ja pyysi ideoita sen kehittämiseksi. Lähes 800 asukasta otti haasteen vastaan esittäen 1300 ehdotusta ja arvioiden muiden tekemiä ehdotuksia lähes 5000 kertaa. Kuntalaisten viesti oli varsin selvä: keskusta tarvitsee lisää palveluja, toimivia yrityksiä, ja keskustan yleisestä ilmeestä ja siisteydestä pitää huolehtia paremmin. Siisteys ja yrittäjyys – siinä varsin porvarilliset hyveet keskustan kehittämisen ohjenuoraksi! Asukkaiden vastauksissa oli toki hajontaakin. Manhattan-suunnitelma eli korkeiden tornitalojen ja liikehuoneistojen rakentaminen keskustaan jakaa mielipiteitä. Samoin auton käyttämisen helpottaminen ja siihen liittyen tarvittavan paikoitustilan lisääminen tuottaa erisuuntaisia näkemyksiä. Kokoomuksen linja tässä on selvä: oman auton käyttöä keskusta-alueella ei saa tehdä liian hankalaksi ja lisää asiakaspohjaa paikallisille yrityksille saadaan tiiviimmällä keskustarakentamisella. Tällä hetkellä Keravan keskustan kehittäminen on hyvässä vauh- dissa ja Kokoomuksen valtuustoryhmä vankasti suunnitelmien tukena. Kokonaissuunnitelma keskustan kehittämisestä on laadittu, Puuvalonaukion ja kävelykadun perusparannus menossa ja kaupungintalon kiinteistö hankittu kaupungin omistukseen uudiskaavoitusta varten. Uusi kävelykadulla toteutettava talvitapahtuma, Talven Taikamaa, näkee päivän valon ensi jouluna. Kultasepänkadulle rakennettava Sampolan palvelukeskus mahdollistaa monen keskustatontin, kuten vanhan kauppalantalon ja hammashuoltolan sekä vesilaitoksen, uudelleensuunnittelun ja Tutkimusraportti tiivistää palautteen seuraavasti: • Kävelykadun yleisilmeen kohotus: monipuolinen tarjonta kauppoja, vehreyttä, penkkejä, väriä ja katutaidetta sekä tapahtumia. Mielipiteiden valossa keskusta on nyt hiljainen, ruma, ei tarpeeksi palveluita ja liikaa alkoholia nauttineita ihmisiä ja olutterasseja heille. • Aktiivinen ja monipuolinen yritystoiminta, viihtyisä ja siisti keskustan yleisilme takaavat keskustan positiivisen kehittymisen luonnostaan. Liikennejärjestelyillä tulee mahdollistaa kattavasti keskustan hyvä tunnelma ja saavutettavuus. Liikennejärjestelyistä puhuttaessa kommentoidaan usein autotonta keskustaa, pyöräilymahdollisuuksia ja toisaalta parkkipaikkojen tarvetta. • Vehreyttä ja eri-ikäisille houkuttelevia oleskelualueita pidetään arvossaan. Näiden turvaaminen ja kehittäminen osana keskustan kehittämistä on tärkeää. • Uudisrakentamiseen liittyvissä ideoissa mielipiteet hajoavat jossain määrin; korkeaa rakentamista kannatetaan ja vastustetaan. Korkeat rakennukset saavat tärkeysarvioinnissa enemmän kannatusta. Inspiroiva arkkitehtuuri ja epämiellyttävien materiaalivalintojen välttäminen usein näkökulmina. Asuinrakentamisen nähdään elävöittävän keskustaa. • Monipuoliseen palvelutarjontaan kuuluu mm. kattavampi valikoima erilaisia kauppoja ja ravintoloita sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden (uimahalli, elokuvateatteri, keikkapaikat) nykyistä kattavampi tarjonta ja saavutettavuus. sitä myöten nykyistä laadukkaamman rakentamisen. Aleksintori kun vielä saadaan kiinteistönomistajan avulla uuteen kukoistukseen, niin Keravan olemus alueellisena kaupallisten palvelujen ja tapahtumien keskuksena palaa entiseen loistoon. Markku Pyykkölä Keravan Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu 7 8 Kunnallisvaalit 2012 Keravan Kokoomusyhdistysten Julkaisijat: Keravan Kokoomus ry Aurinkomäen Kokoomus ry vaaliohjelma kunnallisvaaleissa 2012 Ilmestymispäivä: 11.10.2012 Tavoitteena talouden tasapaino Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo On helppo vaatia yhteisiä verovaroja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vaikeampi on varmistaa mistä jaettavaa saadaan ja miten varat riittävät tulevillekin keravalaisille. Onko meillä malttia vaurastua? Keravan lisävelkaantuminen on estettävä, veroprosentti pidettävä kilpailukykyisenä ja käyttötalousmenojen liikakasvu torjuttava. Vastuu ei paina, vaan vapauttaa Taitto ja visuaalinen suunnittelu: Mainostoimisto Elido Yhteiskunta auttaa heikoimpia ja yhteisö kantaa jokaista meistä vuorollaan, mutta täysi elämä perustuu pohjimmiltaan vastuunottoon omasta ja läheisten elämästä. Seuraa vanhukselle tai apua uupuneelle äidille voi antaa ilman virkaakin. Viranhaltijoille ulkoistettu yhteisöllisyys ei voi koskaan korvata kansalaisten omaa aktiivisuutta, tunnetta velvollisuuksista oikeuksien rinnalla. Me-henkeä ja halua talkootyöhön kunta voi herätellä luomalla kohtaamispaikkoja ja korostamalla kansalaisjärjestöjen roolia. Valinnanvapautta ja tehoa palvelutuotantoon Kaupungin tulee vastata tärkeiden peruspalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta, mutta tuotannossa on järkevää hyödyntää yrittäjiä ja yhdistyksiä. Hyvä, kun koulukuljetukset ja iltapäiväkerhot toimivat kunnan valvonnassa, mutta yksityisten tuottamana jo nyt, samoin monet sosiaalipuolen ja tekniikan palvelut – onko niissä joku ongelma? Palvelusetelit esimerkiksi terveyskeskuksen jonojen purkamisessa, henkilökohtaiset budjetit moniongelmaisten asiakkaiden kohtaamisessa, sähköiset palvelut, itsepalveluun kannustaminen – kuntalaisten valinnanvapaus ja tuottajien välinen kilpailu päivittää palvelujen laadun ja kannustaa kustannustehokkuuteen. Asunto- ja elinkeinopolitiikka marginaalista keskiöön Asuntopolitiikassa Keravan tulee painottaa omistus- ja osaomistuspohjaista pientalotuotantoa. Vuokra-asuntoja pitää rakentaa lisää jatkossakin, mutta niiden 40 prosentin osuutta nykyisestä asuntokannasta tulee pienentää naapurikuntien tasolle. Puutarhamainen kaupunkikuva täydentyy laadukkaasti rakennettavalla keskustalla korkeine asunto- ja liikehuoneistoineen. Pienen suuren kaupungin vilkas torielämä, kävelykatu ja pyöräilyyn kannustava katuverkosto sykkii urbaania meininkiä. Uudet ja vanhat yritykset, suuri työpaikkaomavaraisuus, elävöittää Keravaa päiväsaikaan, tuo verotuloja ja vähentää turhaa liikkumista. Osakuntaliitokset turvaavat Keravan kasvumahdollisuudet. Kerava korkeakoulukaupunkina Keskeinen osa Keravan keskustan elävöittämistä ja yrittäjyyden toimintaedellytysten turvaamista on keskustan kampusalueen aktiivinen kehittäminen. Keravan lukion, Keudan ja Laurean keskinäinen yhteistyö ja kehittyminen kirjaston kyljessä tuottaa osaamista, käynnistää kehittämishankkeita ja luo uusia ideoita niin julkisille kuin yksityisille työnantajille Keravalla. Opiskelija-asuntola tukisi Keravan pyrkimystä opiskelumyönteiseksi innovaatiotoiminnan ja aluekehitystyön keskuksesi Keski-Uudellamaalla. Parempi Suomi? Ei pöntömpi ajatus.
© Copyright 2024