Vuosikertomus mallia 12-13 - Pohjois
POHJOIS-TAPIOLAN LUKIO PL 3237 02070 ESPOON KAUPUNKI Käyntiosoite: Sepontie 2 02130 ESPOO puh. rehtori 816 39080 toimisto 816 39081 faksi 816 39079 Pohjois-Tapiolan Yhteiskoulu perustettiin vuonna 1962 Koulu siirtyi Espoon kaupungille 1.8.1977 ja siitä muodostettiin PohjoisTapiolan lukio ja Pohjois-Tapiolan koulu Koulurakennuksen I osa valmistui 1964 ja II osa 1967 Saneeraus valmistui 2003. Rehtori FM Toini Rauhamäki Apulaisrehtori FM Sami Keijonen Kansikuva: Pasi Kirkkopelto Taitto: Matti Iivanainen Koulukuvat: Hyvän Työn Konttori Oy Muut kuvat opettajien arkistoista (jollei toisin mainittu) 1 KATSAUS LUKUVUODEN TOIMINTAAN Pohjois-Tapiolan lukion 51. lukuvuosi on päättymässä. Tämä lukuvuosi aloitettiin juhlistamalla koulun 50-vuotisjuhlia. 6. syyskuuta oli juhla nykyisille opiskelijoille ja seuraavana päivänä oli virallinen juhla, jota kunnioittivat läsnäolollaan koulumme ensimmäinen rehtori Jarmo Nyström, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, suomenkielisen opetuksen tulosyksikön edustajat sekä suuri joukko entisiä opiskelijoita ja opettajia. Juhlasali oli täynnä väkeä. Lukuvuosi on jatkunut normaaliin, mutta melko hengästyttävään tahtiin. Työtä rytmittää jaksotus ja jaksojen lopussa olevat koeviikot. Kahdesti vuodessa järjestettävät ylioppilaskirjoitukset ovat isoja tapahtumia, jotka vaikuttavat koulun toimintaan merkittävästi. Syksyn kirjoitukset ovat suuria tapahtumia jo senkin vuoksi, että Etelä-Tapiolan lukion kokelaat osallistuvat kokeisiin meillä. Heidän saatuaan oman tilan, voimme jatkossa vuorotella syksyn koejärjestelyjen osalta. Taaksepäin katsoessa voi todeta, että lukuvuoden aikana on tapahtunut paljon muutakin kuin mitä normaaliin koulutyöhön oletetaan kuuluvan. Opiskelijoille on ollut tarjolla tilaisuuksia päästä käymään oman lukion ulkopuolella. Espoon lukioverkko on tarjonnut kaikkien lukioiden opiskelijoille avoimia yhteistyökursseja, joista mainittakoon tänäkin vuonna toteutunut ilmailukurssi. Muista lukioista voi tarvittaessa valita kursseja, joita ei omassa lukiossa järjestetä. Tämä on mahdollista erityisesti lähilukioiden kesken. Korkeakouluyhteistyö jatkuu erityisesti Aalto-yliopiston kanssa. Useat opiskelijat ovat päässeet saamaan esimakua vaativammasta opiskelusta. Tarjolla on ollut matematiikka- luentoja ja ns. kärkikursseja kuten Avaruus ja satelliitit sekä Nano- ja mikrotekniikka. Uudessa hienossa LUMARTS- laboratoriossa järjestetään fysiikan työkurssi ensi viikolla. Sen opettajana on lehtori Matti Heikkinen. Tämä yhteistyö on molempia osapuolia hyödyttävää. Opiskelijoille tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua korkeakoulumaailmaan ja Aalto- yliopisto haluaa varmistaa, että lahjakkaat opiskelijat hakeutuvat opiskelijoiksi. Innolukio - hanke aloitti viime syksynä näyttävästi Barona -areenalla. Valtakunnallinen hanke palaa nyt juurilleen pienimuotoisempana, mutta Espoossa hanketta halutaan edistää aktiivisesti. Tarkoituksena on antaa mahdollisuus nuorille tuoda esiin innovatiivisuuttaan ja lisätä yhteistyömahdollisuuksia paikallisten yritysten kanssa. Pohjois-Tapiolan lukiolla on ensimmäinen tapaaminen uuden yhteistyöyrityksen kanssa lähipäivinä. Laurea AMK:n kanssa on yhä enemmän yhteistyötä. Syksyllä tarjotaan muutamille lukiolaisille mahdollisuus tutustua opiskeluun ammattikorkeakoulussa viikon ajan. Monissa oppiaineissa järjestetään opintoretkiä kiinnostaviin kohteisiin. Historian kurssilaiset käyvät vuosittain Mankbyn arkeologisilla kaivauksilla. Yhteihkuntaopin kursseilla vieraillaan mm. eduskunnassa ja käräjäoikeudessa ja asiantuntijavierailijoina tänä vuonna olivat kansanedustaja Raija Vahasalo sekä 2 lähipoliisi ja lakimies. Majuri Juhani Raanto kävi maaliskuussa puhumassa asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta toisen vuoden opiskelijoille - niin pojille kuin tytöillekin. Opinto-ohjauksessa järjestetään vierailuja oppilaitoksiin ja yrityksiin. Tärkeää vertaistukea antavat entiset opiskelijamme, jotka käyvät kertomassa lukion jälkeisistä opinnoistaan. Espoon kaupunki painottaa kestävän kehityksen edistämistä. Se on yksi kehittämis-kohteista päättyvänä lukuvuotena sekä myös tulevana. Meillä järjestettiin lokakuun lopulla Ilmasto-teemapäivä ja sen yhteydessä oli paneelikeskustelu, jossa oli mukana useita kuntavaalien ehdokkaita. Opiskelijat esittivät heille teemaan liittyviä kysymyksiä. Tällä viikolla oli myös monitoimipäivä, jonka ohjelmassa oli muun muassa opastettu retki Ämmässuon modernille jätteenkäsittelylaitokselle. Ylioppilastutkinnon sähköistäminen on puhuttanut pitkään ja nyt puheet alkavat konkretisoitua, vaikka vieläkin on ilmassa paljon kysymyksiä ilman vastauksia. Espoon lukioissa on kevään aikana kartoitettu teknisiä valmiuksia. Varmuutta ei ole mitä laitteita käytetään kokeissa ja ovatko ne opiskelijoiden omia vai koulun laitteita, käytetäänkö langatonta vai langallista verkkoa ja tulostetaanko tuotokset vai lähetetäänkö ne sähköisesti. Toivottavasti nämä asiat ratkeavat varsin pian, sillä tällä tietoa ensimmäiset kokeet tehdään tietokoneella syksyllä 2016. Toteutus alkaa filosofian, maantieteen ja saksan kokeilla, joissa osallistujamäärät ovat melko pienet. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogista käyttöä lisätään opiskelussa. Sitä edellyttävät sähköiset ylioppilaskirjoitukset, mutta muutenkin opiskelijoiden tulee saada valmiudet, joita edellytetään jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö sisältyy varmasti myös uudistettavaan opetussuunnitelmaan. Opettajille on ollut koulutusta ja lisää on luvassa ensi lukuvuonna. Espoo valitsi Fronterin uudeksi oppimisympäristöksi ja se otettiin lukiossamme käyttöön kolmannen jakson alusta. Sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä lisätään opetuksessa ja opiskelussa. Päättyvä lukuvuosi on tarjonnut kulttuuria ja erilaisia tapahtumia. ILME - linjalaisten ja musiikin opiskelijoiden työn tuloksia on esillä 50-vuotisjuhliassa sekä produktioiden esityksissä. Musiikinopiskelijat järjestivät flash mob- esityksen lentoasemalla. ILME- linjalaiset osallistuivat menestyksekkäästi Loistefestivaaliin. Koko ryhmä sai kiittävät arvioinnit ja Nora Parma sai kunniamaininnan. ILME- linjalaiset olivat mukana myös nuorten mielenterveystyön tukemiseksi järjestetyssä Kuuleeko kukaan? – hyväntekeväisyys-konsertissa. Opiskelijoiden lisäksi kiitokset näistä ylimääräisistä panostuksista ansaitsevat ilmaisutaidon opettajat Mia Kohi ja Eija Mikkonen ja musiikin opettaja Kati Laakso. Kansainvälisessä toiminnassa on ollut projektien osalta välivuosi. Kaksi projektia on valmistelussa ja niiden toteutus on ensi lukuvuoden puolella. Marraskuun alussa on viikon mittainen EU-aiheinen European Classes – konferenssi Belgiassa ja tammikuussa fysiikan opiskelijat osallistuvat CERN- projektiin Ge- 3 nevessä. Ryhmä vierailee mm. hiukkaskiihdytinlaboratoriossa ja kuulevat luentoja ja tapaavat tiedemiehiä. Kansainvälisiä delegaatioita on käynyt edelleen vierailulla lukiossamme tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, varustetasoon, opetusmenetelmiin ja oppilashuoltoon. Lukiolla on kummikoulu Afrikan köyhimpiin maihin lukeutuvassa Malawissa. Keräämällämme rahalahjoituksella on hankittu patjoja sisäoppilaitoksen oppilaille. Haluamme, että kaikilla oppilailla olisi oma nukkumapaikka. Suomalainen yhteyshenkilömme toimittaa avustuksen turvallisesti perille. Oppilaskunnan hallitus on toiminut opinto-ohjaaja Heidi Kettusen johdolla. Hallitus otti kantaa esimerkiksi ensi lukuvuoden syyslomaan ja työpäivän siirtoon. Oppilaskunnan aktiivinen osallistuminen koulun toimintaan ja päätöksentekoon on tärkeää. Heidän edustajansa tuovat opiskelijoiden äänen kuuluviin opettajainkokouksissa. Henkilökunnassa tapahtuu muutoksia. Lehtori Mariana Honkavaara jää eläkkeelle tämän lukuvuoden lopussa. Hän on opettanut lukiossamme pitkää ruotsia ja pitkää ja lyhyttä saksaa syksystä 1989 alkaen. Lukion koulusihteeri Hertta Hakuli on jäänyt eläkkeelle jo aiemmin keväällä. Kiitän heitä molempia erittäin ansiokkaasta työstä ja toivotan onnellisia eläkepäiviä omasta ja koko kouluyhteisön puolesta. Myös muita henkilövaihdoksia tapahtuu lukuvuoden vaihtuessa. Haluan jo tässä yhteydessä kiittää niitä opettajia, jotka eivät jatka työyhteisössämme ja toivottaa heille menestystä tulevissa tehtävissään. Suomen tiedeseura palkitsee vuosittain eri alojen ansioituneita edustajia ja jakaa myös kaksi palkintoa ansioituneille lukio-opettajille. Lukiomme historian ja yhteiskuntaopin lehtori Titta Putus-Hilasvuori sai tänä vuonna humanististen aineiden tai yhteiskuntaopin opettajalle kohdennetun stipendin. Henkilökohtaisen stipendin lisäksi myös palkitun opettajan lukiolle tulee stipendi, joka käytetään stipendeihin ja kansainväliseen toimintaan. Uusi koulun ja lukion yhteinen johtokunta aloitti toimintansa keväällä. Johtokunnalla on tärkeä rooli koulun toiminnan tukemisessa ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Sen jäsenet ovat kiinnostuneita koulun toiminnasta ja tuovat huoltajien näkemyksiä esiin. Uskon ja toivon, että hyvin alkanut yhteistyö jat kuu myönteisissä merkeissä uuden johtokunnan kanssa. Koti ja koulu – yhdistys on toiminut edelleen aktiivisesti opiskelijoiden hyväksi. Yhdistys kerää varoja eri tavoin ja se jakaa stipendejä ja avustuksia projekteihin. Vanhempien toiminta on tärkeää vapaaehtoistyötä, josta suurkiitokset yhdistyksessä toimiville nykyisille ja tuleville aktiivijäsenille sekä yhdistystä tukeville huoltajille. Kiitän lukion opettajakuntaa, henkilökuntaa ja opiskelijoita päättyvästä lukuvuodesta ja haluan toivottaa kaikille rentouttavaa ja hyvin ansaittua kesälomaa. Espoossa, 1. kesäkuuta 2013 4 OPETTAJAKUNTA Rehtori Rauhamäki Toini, FM englanti, ranska Apulaisrehtori Keijonen Sami, FM matematiikka, tietotekniikka Lukion opinto-ohjaajat Iivanainen Matti, FM Kettunen Heidi, KM lukion opinto-ohjaus lukion opinto-ohjaus Lukion lehtorit Ahonen Janne, LitM Degerman Alexander, PsT Haapamäki Kirsi, FM Haikola Hilkka, FK Heikkinen Matti, FL Honkavaara Mariana, FM Jouttijärvi Tuula, FK Kohi Mia, FM Kosonen Päivi, FK Kujala-Malinen Minna, FM Partala Tanja, TM (virkavapaalla 12- 13) Putus-Hilasvuori Titta, FM Tahvanainen Jorma, FM Viitanen Sari, FM liikunta, terveystieto psykologia, uskonto biologia, maantieto kemia, matematiikka fysiikka, matematiikka ruotsi, saksa äidinkieli äidinkieli, ilmaisutaito ruotsi, saksa englanti, ranska uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto historia, yhteiskuntaoppi matematiikka, fysiikka englanti, ruotsi Peruskoulun lehtorit Kirkkopelto Pasi, TaM Kurikkala Sanna, FK Laakso Kati, MuM Lehtinummi Ulla, LitM (virkavapaalla 12- 13) kuvataide maantieto musiikki liikunta, terveystieto 5 Pitkäaikaiset tuntiopettajat ja sijaiset Inkeroinen Mikael, FM Einola Tiina, LitM Kansanen Ulla-Maria, FM Laine Anu, TM Leino Sampo, yo Mikkonen Eija Paavonen Susanna, FM Piiroinen Juuli, LitM Ripatti Erika, VTM Saarelainen-Haila Aino, FM matematiikka liikunta englanti, ruotsi uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto audiovisuaalinen ilmaisu ilmaisutaito espanja liikunta historia, yhteiskuntaoppi äidinkieli POHJOIS-TAPIOLAN KOULUN JA LUKION JOHTOKUNTA 2013- 2016 Jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Laura Repo, puheenjohtaja Hannele Hakala, varapuheenjohtaja Laura Kirves Harri Sane Marja-Leena Salaja Jari Särkkä Carita Vuorinen Ilmo Vehanen Henkilökunnan edustajat: Raoul Aspegren Raija Ahonen Mia Kohi Harri Mikkola Lukion oppilasjäsenet: Kaius Kiiras Esteri Viitanen MUU HENKILÖKUNTA Hakuli Hertta Mattila Liisi Rosenqvist Susanne Mikkola Harri Keltanen Jenni Ros Carina Saajoranta-Kurvinen Inka Alexander Turchin koulusihteeri (helmikuun loppuun) koulusihteeri (maaliskuun alusta) terveydenhoitaja vahtimestari lukiopsykologi lukiokuraattori erityisopettaja kiinteistönhoitaja 6 10A ro Matti Heikkinen 10B ro Kirsi Haapamäki 7 10C ro Hilkka Haikola 10D ro Erika Ripatti 8 10E ro Sari Viitanen 09H ro Heidi Kettunen 9 RYHMIEN OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMÄNOHJAAJAT LUKUVUODEN 2012- 13 PÄÄTTYESSÄ Luokka Tytöt Pojat Yht. Ryhmänohjaaja 12A 12B 12C 12D 12E 11 15 18 16 18 18 10 11 10 7 29 25 29 26 25 Inkeroinen Mikael Laine Anu Kujala-Malinen Minna Honkavaara Mariana Degerman Alexander 11A 11B 11C 11D 11E 4 7 20 12 18 17 16 7 11 7 21 23 27 23 25 Tahvanainen Jorma Kosonen Päivi Iivanainen Matti Putus-Hilasvuori Titta Kohi Mia 10A 10B 10C 10D 10E 10H 6 10 13 11 16 3 17 9 10 12 4 7 23 19 23 23 20 10 Heikkinen Matti Haapamäki Kirsi Haikola Hilkka Ripatti Erika Viitanen Sari Kettunen Heidi 09H 2 3 5 11V Yht. 6 206 5 181 11 387 Kettunen Heidi Abit 2013 10 Vaihto-opiskelijat POHJIKSESSA TAPAHTUNUTTA… Pohjiksen 50-vuotisjuhlassa koettiin lämminhenkisiä esityksiä ja iloisia kohtaamisia Jokaisella koululla on historiansa. Jokainen koulu täyttää joskus pyöreitä. Tänä syksynä oli Pohjiksen aika saavuttaa arvokas 50 vuoden ikä. Juhlistimme suurta tapahtumaa huikein menoin. Abien koskettava Tottelemattomat-näytelmä Viisikymppistä Pohjista juhlittiin syyskuussa kolmessa eri juhlassa: yläkoulun, lukion ja kutsuvieraiden. Esiintyjänä voin todeta jokaisen juhlan olleen erilainen. Mutta yksi asia yhdisti kaikkia näitä: jokainen juhla oli täynnä muistelua Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion historiasta. Jokaisella juhlalla oli oma ohjelmansa kohderyhmän mukaan. Lauluesitys Linnuton puu vuoden 2011 abien esittämänä kuultiin jokaisessa kolmessa esityksessä, kuten myös musiikkinäytelmä Aikamatka. Lukion tämän vuoden abien näytelmä Tottelemattomat esitettiin sekä lukion että kutsuvieraiden juhlassa. Pääjuhlassa nähtiin myös Lammen suvun steppiesitys sekä kuultiin puheita nykyisiltä rehtoreilta Maarit Mäkäläiseltä ja Toini Rauhamäeltä, Espoon opetustoimen johtajalta Kaisu Toivoselta ja entiseltä pohjislaiselta tutkimusprofessori Mika Pantzarilta. Varmasti yksi muistokkaimmista oli entisen matemaattisen aineiden opettajan Taisto Virtasen puhe, joka kuultiin lukion juhlassa. Kuten alustavasti oli sovittu, me esiintyjät odotimme lavan takana hiiren hiljaa kuunnellen muut esitykset sekä videon Pohjiksen alkuvaiheista. Jännityksen tunsi ilmassa, kun oma esitys kuulutettiin alkavaksi. Olin itse mukana produktiossa, jossa yläkoulun 9.-luokkalaisten ilmaisutaitoluokka ja lukion musiikki 7 -kurssin oppilaat olivat järjestäneet pienen aikamatkan sivistyneeltä 60luvulta poptäyteiseen 90-lukuun. Kun oli vuoro astua lavalle laulamaan, ei 11 voinut muuta kuin vetää syvään henkeä. Kolme syvää henkäystä kolmessa eri hetkessä, kolmen erilaisen yleisön edessä. Muistan omista esityksistäni vain fiiliksen, jonka koin lavalla. Yleisö oli halukas kuulemaan ja oli innokkaasti mukana jokaisessa kohdassa. Esitysten lopussa raikuivat mahtavat ablodit. Lavalta halusi päästä pian kuulemaan, mitä ihmiset olivat ajatelleet esityksestä. Palautteen kuuleminen oli ehdottomasti yksi parhaimpia hetkiä esiintymisen ohella. Pääjuhlan väliajalla kuulin vanhempien vieraiden puhuvan esityksistä. He olivat yllättyneitä, kuinka lämminhenkiseksi juhla olikaan saatu ja millaisia nostalgisia hetkiä he olivatkaan kokeneet katsellessaan videota PohjoisTapiolan koulun perustamisesta sekä kävellessään koulumme käytävillä. Eräs vanha nainen otti minusta jopa kiinni ja kehui esitystä, jossa myös minä olin mukana. Myös oppilastovereiden kehut esityksistä olivat piristäviä. Oli mahtavaa huomata, että ihmiset olivat viihtyneet esityksiä katsellessaan. Monet vieraista olivat vanhoja oppilaita, joiden mielestä oli mukavaa päästä takaisin vanhaan kouluun. Vaikka olemme jo vanha koulu, olemme nuorekkaita oppilaiden ja opettajien ansiosta. Me luomme nykypäivän Pohjista ja rakennamme sen tulevaisuutta. Nähkäämme siis jälleen 50 vuoden päästä ikinuoressa Pohjois-Tapiolan koulussa ja lukiossa. Lukion opiskelija Ida Susanna Pöllänen 11B Taisto Virtasen 50-vuotisjuhlapuhe nykyisten oppilaiden juhlassa to 6.9.2012 Arvoisat juhlavieraat Aloittaessani matemaattisten aineiden opettajana Pohjois-Tapiolan yhteiskoulussa syksyllä 1967 koulu oli toiminut jo viisi vuotta rehtori Jarmo Nyströmin johdolla. Kaksi ensimmäistä vuotta oli toimittu parakissa Tapiolan keskusaltaan paikalla olleen suuren hiekkakuopan vieressä. Tullessani ensimmäiset lukioluokkamme aloittivat opintonsa vastavalmistuneessa eteläsiivessä. Tämä oli opettajan urani ensimmäinen työpaikka ja jäikin ainoaksi, sillä viihdyin täällä eläkeikääni asti eli 36,5 vuotta. Tervetuloa aikamatkalle 50 vuoden päähän. Siihen aikaan kaikille yhteinen koulu oli kansakoulu ja korkeampiin opintoihin johti oppikoulu. 15 ensimmäistä vuottaan Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu toimi yksityisenä oppikouluna. Sotien ja sotakorvausten jälkeen Suomi oli köyhä maa, joten oppikoulumme olivat tuohon aikaan yleisesti yksityisiä 8-vuotisia oppikouluja. Sellainen oli 12 myös vuonna 1962 eli 50 vuotta sitten perustettu Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu. Viisi ensimmäistä luokkaa muodostivat keskikoulun ja kolme ylintä luokkaa lukion. Oppikoulu ei suinkaan ollut tarkoitettu koko ikäluokalle vaan sinne pyrittiin yleensä 11-vuotiaina kansakoulun neljänneltä luokalta kaksipäiväisillä äidinkielen ja matematiikan kokeilla. Oppilaat jaettiin luokkiin, jotka opiskelivat yhdessä ja yhteisellä lukusuunnitelmalla aamusta iltaan jokaisena koulupäivänä viiden vuoden ajan. Lukiossa luokkien kokoonpanot vaihtuivat, kun osa lopetti ja osa jakautui matematiikka- ja kielilinjoille. Luokkien kokoonpanot vaihtuivat myös luokalle jäämisten johdosta. Jos jossakin aineessa sai keväällä nelosen eli ehdot, eikä suorittanut sitä kesällä ehtolaiskuulustelussa, niin jäi luokalle eli piti käydä koko vuosi uudelleen kaikkine aineineen. Hieman ajankuvaa Koulu on aina aikakautensa lapsi ja toimii sen mukaisesti. Alkuvuosina lauantaitkin olivat koulupäiviä, miesopettajat käyttivät pukua ja solmiota, opettajia teititeltiin ja vastatessa noustiin seisomaan. Abit sentään saivat istua vastatessaan. Alkuvuosina n. 500 oppilaan koulutyö aloitettiin aamuhartaudella ruokailuaulan alatasanteella, jossa alkuvirttä säestettiin harmonilla ja pyörtyneet virvoiteltiin täällä juhlasalissa. Muutaman vuoden kuluttua siirryttiin kokeiluun, jossa päivänavaukset välitettiin keskusradiolla luokkiin ja virret sai korvata rauhoittavalla musiikilla. Elektroniikka oli vielä lapsenkengissä, koulussamme ei ollut televisioita, nauhureita, taskulaskimia, piirtoheittimiä, puhumattakaan tietokoneista ja kännyköistä. Opetus tapahtui pääosin taulun ja liidun avulla luokissa, joiden oppilasmäärät olivat 40 paikkeilla. Vuoteen 1973 asti monistus suoritettiin käsin väännettävällä spriikoneella ja sinertävät monisteet tuoksahtivat Mankkaan kaatopaikan metsien miehiltä. Koulun rahoituksesta Suurin osa saatiin valtion avustuksina, mutta jokainen oppilas maksoi lukukausimaksuja kaksi kertaa vuodessa 200 mk. Itse maksettiin myös ruoka, oppikirjat ja muut tarvikkeet. Koulun johtokunta, vanhempainneuvosto, kannatusyhdistys ja sen naistoimikunta tekivät ihailtavaa palkatonta työtä koulun hyväksi. Naistoimikunnan pääsiäis- ja joulumyyjäiset tuottivat hyvin. Lisäksi pidettiin erilaisia iltamia, joissa esiintyivät opettajat oppilaat ja heidän vanhempansa. Erikoisen suosittuja esiintyjiä olivat TV:stä tutut julkkisvanhemmat, hekin palkkiotta. Esim. 1970 hankittiin flyygeli ”20-luvun iltamilla”. Eräs ohjelmanumero oli opettajien esittämä näytelmä Tuhkimus, kaikki opettajat esiintyivät, pari toimi kuninkaanlinnan portinpylväinäkin. Flyygeli maksoi 11000mk. Vastaavasti hankimme vuonna 1974 nauhureita ja taskulaskimia ja 1.väritelevision vuonna 1975. 13 Koska Pohjois-Tapiola asutettiin 60-luvulla pääosin lapsiperhein, oma oppikoulu koettiin erittäin tärkeäksi. Ensimmäisiä ylioppilaita odotettiin kuin kuuta nousevaa. Odotusta kuvaa hyvin vuosikertomuksessa 1967 julkaistu Pohjantorilla sijaitsevan Tapiolan Kukan mainos: ”Enää kolme vuotta Pohjois-Tapiolan ensiruusuihin”. Kevätjuhlassa 1970 rehtori lakitti 23 ensimmäistä ylioppilastamme todeten: ”Te olette kahdeksan vuoden ajan olleet muiden esikuvina ja ihanteina. Teitä on rakastettu enemmän kuin muita, mutta teiltä on vaadittu myös enemmän kuin muilta”. Nykyisin tämä yo-joukko on jo viettänyt 60vuotisjuhlansa ja siirtymässä eläkkeelle. Jännityksen lauettua kouluelämä alkoi pyöriä normaalisti, iloineen ja suruineen. Lauantaitkin muuttuivat siirtymävuosien jälkeen kokonaan vapaapäiviksi. Tilastotietoja tarkastuskertomuksista Kouluhallituksen tarkastajat pitivät huolta, että koulumme noudatti valtion hyväksymää lukusuunnitelmaa. Tarkastuskertomuksista käy ilmi, että oppilaittemme keskiarvot olivat Uudenmaanläänin arvoja hieman korkeammat sekä keskikoulussa että lukiossa. Luokalle jäämisprosentti oli lukiossamme 5,7% ja Uudellamaalla 3,8%. Ehtoja meillä oli saman verran kuin Uudellamaalla n. 14,0 %. Yhteiskoulumme ensimmäiset ikäluokat loivat kouluumme vapautuneen ilmapiirin, ei jännitetty eikä liikaa pingotettu. Erään luokan tunnuslause olikin: ”Den som har kyky, behöver inte arbeta so myky”. Oppilailla oli siten aikaa vapaisiin harrastuksiin. Kerhoja oli parisenkymmentä. Lukuvuonna 1968- 69 yhteiskunnallinen kerhomme toimi erityisen aktiivisesti Tsekkoslovakian miehityksen aikoihin. Vierailijoina oli maamme poliittisten toimittajien eliittiä. Urheilussa koulumme oli Espoossa aina kärkipäässä. Kansantanhuissa olimme jopa Suomen valioita, kiertueita oli Euroopassa ja Amerikassakin. Musiikissa kuoromme teki kiertueita eri puolilla Suomea, esiintyi TV:n jouluohjelmissa ja teki äänityksiä. Keväällä 1973 neljä tyttöämme kirjoitti siihen aikaan yo-kirjoituksissa harvinaisuutena maksimin eli kuusi laudaturia. Yksi kirjoittajista oli ollut syntymästä saakka sokea. Valitettavasti yo-lautakunta ei pyynnöstä huolimatta voinut toimittaa hänelle tehtäviä pistekirjoituksella. Kun muille tehtävät jaettiin klo 9 juhlasalissa, niin vasta sen jälkeen taloudenhoitajamme alkoi kääntää tehtäviä pistekirjoitukselle. Tyttö pääsi aloittamaan kokeensa vasta muutaman tunnin kuluttua. Tarkastaja kirjoitti opettajista kertomukseensa: ”Erittäin pätevä ja pedagogisesti valveutunut opettajakunta ei pääse näyttämään parastaan opetusvälineiden puutteen takia. 14 Kokeilutoimintaa Kouludemokratiaan kuuluvia kouluneuvostoja (3 opettajaa, 3 vanhempaa ja 3 oppilasta) kokeilimme vuodesta 1968 lähtien. Meillä sujui hyvin, mutta kun Kouluneuvostot tulivat lakisääteisinä maahamme viiden vuoden kuluttua, ne politisoituivat. Teiniliiton vasemmistokampanjat pantiin täällä leikiksi, sillä taistolaisuus meillä ei tarkoittanut Taisto Sinisalon kannattajia vaan lähinnä minun luokkani oppilaita. Luokallani oli jopa abi-verkkarit, joiden selässä luki suurin kirjaimin Taistolaiset. Teiniliiton kaaduttua kouluneuvostoista luovuttiin maassamme kokonaan niiden poliittisuuden takia. Opetussuunnitelmamme erikoisuutena on alkuvuosista lähtien ollut suullinen esitystaito. Vuodesta 1968 lähtien vastuun otti ”Koulujen ilmaisutaidon äiti” Aili Montonen-Rinne, joka Helsingin Sanomien haastattelussa 1991 totesi maamme ilmaisutaidon opetuksen alkaneen Pohjois-Tapiolan yhteiskoulusta. Ailin työ loi vankan perustan koulumme nykyiselle Ilme-linjalle. - Kokeiluista pitää vielä mainita ansiokas luonnontieteiden työkurssikokeilu keskikoulun 3.luokalla. Sitä veti legendaarinen kemistimme Päivätär Eskola. Matematiikan opetuksesta Kannatusyhdistyksemme perustamiskokouksessa oli päätetty, että koulumme painottuu matemaattis-luonnontieteelliseen suuntaan. Alueemme väestörakenne Otaniemen läheisyydessä oli sellainen, että pitkää matematiikkaa arvostettiin ja valittiin meillä runsaasti, jopa yli 70%, kun valtakunnallinen prosentti oli 40% paikkeilla. Alkuvuosina ei ollut taskulaskimia, sen takia aloitettiin laskutikku-kurssilla. Ensimmäinen taskulaskin, Monroe-merkkinen nelilaskin, saatiin Naistoimikunnan avustuksella 1975. Se maksoi puolet opettajan kuukausipalkasta eli n. 1000 mk. Monroe sai heti lempinimen Marilyn, sitä oli kuulemma hauska näpelöidä. Laskin oli matematiikan tunneilla opettajan pöydällä ja sillä sai käydä tarkistamassa laskutuloksensa, kunhan ensin oli saanut sen aikaan laskutikulla tai jakokulmassa. Kuulimme, että Otaniemessä TKK:lla on yksi tietokone, siksi järjestimme koulussamme 10 oppitunnin mittaisen ohjelmointikurssin jo 1972. Kiinnostuneita oppilaita oli 97 ahtautuneina fysiikan auditorioon. Kurssin lopussa pääsimme Otaniemeen katsomaan suurta tietokonetta. Eräs oppilas totesi: ”Nyt minä ymmärrän, miksi meillä ei ollut kurssillamme tietokonetta, se ei olisi mahtunut ovesta”. Kului vaatimattomat 7 vuotta ennen kuin saimme kouluumme ensimmäisen tietokoneen, ABC-80. Petyttiin, kun tietokone ei vastannutkaan ruudulle kirjoitettuun kysymykseen. 15 Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu kunnallistetaan Yksityiskoulumme toimi siis 15 vuotta, viimeisenä vuonna oppilasmäärämme oli 752. Vuonna 1977 siirryttiin Espoon omistukseen ja peruskoulujärjestelmään. Keskikoulusta tuli koko ikäluokalle tarkoitettu yläaste, jonka rehtoriksi valittiin Raija Terho. 3-vuotisesta lukiosta tuli erillinen yksikkö, jonka rehtorina jatkoi Jarmo Nyström. Lukiossamme oli tällöin 256 oppilasta. Yhteiskouluaikana opettaja näki ja koki 8 vuoden aikana lettipäisen tytön ja otsatukkaisen pojan kasvun, aikuistumisen ja koulusta lähdön nuorena ylioppilaana. Nyt opettaja-oppilas-suhde tuntui lukion opettajille 3-vuotisena jäävän perin pinnalliseksi. Vanhempien aktiivinen panoskin väheni, koska katsottiin, että kyllä Espoo hoitaa ja maksaa. Onneksi tuki jonkin verran elpyi Koti- ja Kouluyhdistyksen myötä. Suuret muutokset kiristivät peruskouluissa ilmapiiriä ja kasvava työpaine aiheutti Suomessa historiallisen 4-viikkoisen peruskoululakon huhtikuussa 1984. Oli sekin näky, kun koulumme ulko-oven vieressä seisoi lakkovahteja käsivarsinauhoineen. Maamme kunnallisissa lukioissa alkoi porras portaalta kehitys kohti teidän nykyisin noudattamaanne luokatonta järjestelmää. Vuodesta 1982 lähtien otettiin asteittain käyttöön kurssimuotoinen lukio. Se oli oppilaille, opettajille ja vanhemmille täysin uusi asia ja sitä aluksi vierastettiin. Vanhempainillat keräsivät yleisöä. Lukuvuonna 1996- 97 oli vasta voimassa täysin luokaton järjestelmä, johon oleellisena osana kuuluivat kurssitarjotin ja tuntikiertokaavio. Yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun kanssa 1980-luvun alussa pääsimme aloittamaan ATK:n opetuksen, kun Espoo järjesti opettajille koulutusta ja hankki lukioomme 4 kpl Mikro-Mikkoja. Siihen aikaan Windows valmiit ohjelmat, tekstinkäsittely ja netti puuttuivat. Ohjelmat tehtiin itse Basicillä. Yhteistyömme Teknillisen Korkeakoulun kanssa syveni entisestään, kun TKK:n uusi rehtori Jussi Hyyppä kutsui syksyisin lukiomme ensimmäiset luokat tutustumiskäynnille. Korkeakouluesittelyn jälkeen kiertelimme eri osastoilla, joista joka vuosi kiinnostavin oli akateemikko Olli Lounasmaan johtama kylmälaboratorio maailmanennätyksineen. Siellä työskenteli 16myös entinen oppilaamme dipl.ins. Eero Friman, joka sijaiskäynneillään toi kouluumme isossa termospullossa -190-asteista nestemäistä ilmaa ja teki sillä ihmekokeita mm. lakaisi hetkessä lattian pölyt nurkkiin. Useina vuosina järjestettiin oppilaillemme fysiikan työkursseja teekkarien laboratoriossa lauantaisin tai joululomilla, myöhemmin myös internet-kursseja. Lukiomme tilat kävivät ahtaiksi. Onneksi saatiin 1989 lisäsiipi ns. Nappula. Keväällä 1994 lukiostamme kirjoitti ennätysmäärä ylioppilaita eli 131 ja kaikki selviytyivät. Sinä keväänä Helsingin Sanomat julkaisi yllättäen historian ensimmäisen lukioiden ranking-listan yo-kirjoitusten puoltoäänien perusteella. 16 Lukioita oli listalla 514 ja Pohjois-Tapiolan Lukion sijaluku oli 21. Korkeakouluihin sijoittumislistalla pärjäsimme vielä vähän paremmin. Vielä 2000-luvun alkuvuosina lukiomme painopistealueena olivat matemaattiset aineet. Jatkossa kävi kuitenkin ilmi, että emme voi Espoossa saada toista Olarin lukion kaltaista erikoisasemaa, joten vähitellen painotuimme kohti toista perinteisesti vahvaa aluettamme eli kohti ILME-linjaa. Se sopiikin hyvin, sillä koulumme on alusta lähtien arvostanut juhlia, joissa musiikilla ja ilmaisutaidolla on keskeinen merkitys. Arvokkaiden itsenäisyysjuhliemme lippuvartiot ovat kautta vuosikymmenten virittäneet meidät juhlatunnelmaan. Vuonna 1993 yhteiskoulumme rakennusajoista lähtien toiminut rehtorimme Jarmo Nyström jäi eläkkeelle 31 ansiokkaan palvelusvuoden jälkeen. Läksiäisjuhla pidettiin merihenkisesti Nuottaniemessä, johon rehtori saapui omalla purjeveneellään tuoden mukanaan uuden rehtorimme Raimo Mattisen. Raimo Mattisella oli jo takana pitkä ura espoolaisena rehtorina. Hän johti 2000-luvulla koulumme suuren saneeraustyön ja luotsasi menestyksekkäästi lukiomme luokattomaksi. Hän ehti toimia lukiossamme 13 vuotta. Seuraava rehtorimme vuodesta 2006 onkin teidän tuntemanne Toini Rauhamäki, joka tarmokkaasti johtaa lukiotamme nykyaikaan ja kansainvälisyyteen. Itse jäin eläkkeelle tästä toisesta kodistani vuoden 2003 lopussa. Lähtiessäni ylioppilaita oli lukiostamme valmistunut n. 3000, tällä hetkellä tuo luku on n. 4000. Entisiin oppilaisiini törmään nykyisin kaikkialla, missä liikun. Keskusteluissa heillä tuntuu usein olevan myönteisiä kokemuksia koulustamme ja sen hyvästä hengestä. Erikoisen voimakkaana olen sen kokenut entisten luokkiemme tapaamisissa. Koulummekin on kokoontunut muistelemaan menneitä: 25-vuotisjuhlaa vietettiin 1987, juhlapuhujana TKK:n rehtori Jussi Hyyppä ja vieraita n. 400. 40-vuotisjuhlassa 2003 juhlapuheen piti vuoden 1972 ylioppilaamme valtiotieteen tohtori, sosiologi Tommi Hoikkala, vieraita n. 650. Huomenna juhlapuhujamme 50-vuotisjuhlassa on kevään 1975 ylioppilaamme kauppatieteiden tohtori, professori Mika Pantzar. Te kokoonnutte aikanaan juhlimaan koulumme 100-vuotistaivalta ja muistelette: Ajattele, että koulumme 50-vuotisjuhlissa elettiin vielä sitä aikaa, kun yo- kirjoituksissa ei saanut käyttää älypuhelinta, ei edes tietokonetta. Siellä oli puhumassa matematiikan opettaja, joka oli tullut kouluumme opettajaksi jo ennen kuin ensimmäinen ihminen kävi kuussa. Taisto Virtanen 17 MUSIIKKI Lukuvuotemme alkoi juhlallisesti koulumme täyttäessä 50 vuotta. Pohjiksen muusikot toivat oman panoksensa juhlallisuuksiin. Valmistimme eri vuosikymmenille sijoittuvia musiikkinumeroita ja sen lisäksi saimme nauttia jo lukiomme jättäneiden alumnien musisoinnista. Kiitos käynnistä vaan, ja tervetuloa uudelleen! MU4-kurssin kanssa matkasimme Helsinki-Vantaan lentokentälle toteuttamaan flashmob-tempauksen, jossa yllätimme satunnaiset matkailijat laululla ja soitolla. Soittimina käytimme kitaroiden lisäksi mm. matkalaukkuja ja lentokentän kiinteää roskista (hyvin varoen tietenkin). Kurssin muitakin hienoja tuotoksia on näkyvillä lukion YouTube-kanavalla. Keväällä isä sai siivet ILME'11 produktiossa ja näytelmäproduktiossa kuultiin elävää bändiä efekteineen, äänimaisemineen ja varsinaisine kappaleineen. Olemme jälleen vierailleet musiikin kursseilta erilaisissa konserteissa, lähinnä Musiikkitalossa Helsingissä. Ykköskurssilaiset ovat käyneet sinfoniakonsertissa RSO:n vieraina ja kakkoskurssilaisten kanssa olemme käyneet kuuntelemassa suomalaista jazz-musiikkia. Suuret kiitokset kaikille nuorille muusikoille uteliaasta ja innostuneesta asenteesta, sinnikkäästä harjoittelusta luokassa 3, naurunremakoista, hermojenmenemisestä, arkisesta aherruksesta, sekä erityiskiitos kaikille ääni- ja valotekniikan parissa kärsivällisesti ahertaneille opiskelijoille! Nietzschen sanoin: ”Elämä ilman musiikkia olisi erehdys.” Lämpimät onnittelut valmistuville ylioppilaille ja rentouttavaa kesää kaikille. Musiikin lehtori Kati Laakso ILME Ilmeen vilkas vuosi Produktiota, koekuvauksia, diplomeja, vierailuja, festarit, kulttuuri-ilta kunniamainintoja, maskeerausta … Ilme-linjan vuosi on ollut ennätyksellisen tuottelias. Vuoden aikana on nähty kolme suurta produktiota ja lisäksi ykkösten kaksi lyhyempää esitystä. Teatteridiplomeja valmistui viisi kappaletta ja mediadiplomeja kolme. Koulun 50-vuotisjuhlanäytelmä Redrage – ole se muutos jonka haluat maailmassa nähdä Syksy alkoi rivakasti 50-vuotisjuhlanäytelmän lämmittelyllä. Näytelmän tekeminenhän aloitettiin jo tammikuussa 2013. Käsikirjoitusta työstettiin devi- 18 sing-menetelmällä eli improvisaation ja muiden harjoitusten avulla. Aluksi haettiin teemaa ja luotiin roolihahmoja. Käsikirjoitus tehtiin täysin ryhmätyönä: joku keksi idean ja muut jalostivat sitä. Tämän jälkeen valikoitiin, muokattiin ja kehitettiin lisää. Välillä kirjoitettiin kohtauksia ja jälleen improvisoitiin. Devising-menetelmä oli raskas mutta antoisa: käsikirjoituksesta tuli yhteinen eikä kenenkään oma luomus. Näytelmän aiheeksi nousivat ympäristöasiat sekä perheen ihmissuhteet. Ympäristöasioita taustoitettiin netin, videoiden ja lehtiartikkelien avulla. Pohdimme muun muassa Itämeren tilannetta, turkistarhausta sekä halpatyövoiman käyttöä. Kiinnostavaksi nousi kaivosyhtiö Talvivaaran tilanne, joka antoi inspiraatiota näytelmäämme. Näytelmää tehdessämme seurasimme kaivosyhtiö Talvivaaran tilannetta: kuolleita lintuja, päästörajojen ylityksiä, rikosilmoituksia ja pidätettyjä toimittajia. Todellisuudella ja näytelmällämme alkoi jossain vaiheessa olla jo pelottavalla tavalla yhtäläisyyksiä. Viime keväänä Talvivaaran Espoon konttorin seinille kirjoitettiin: ”TV saastuttaa” ja ”Ympäristötuho”. Myös Redrage-näytelmän käsikirjoituksessa aktivistit tekevät vastaavanlaisen hyökkäyksen Kallioperän yritystä kohtaan. Pitkä uurastus huipentui 7.9. Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion 50vuotisjuhlaan. Näytelmää päästiin esittämään kolme kertaa eri tilaisuuksissa: vanhemmille, oman koulun opiskelijoille ja juhlavieraille. Abit ja kakkoset Kultsalla ja festareilla Abien ja kakkosten yhteinen produktio oli Eija Mikkosen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Mereen elävät. Näytelmä oli hauska ja koskettava tarina ihmisistä, jotka sattumalta kulkevat kappaleen matkaa yhdessä kohti uutta elämää. Näytelmää esitettiin lukion auditoriossa sekä Kultsan sympaattisessa teatterissa. Ryhmä osallistui myös menestyksekkäästi Loiste-festareille maaliskuussa. Sekä näytelmäteksti että esiintyjät saivat kehuja siitä, miten esitykseen oli tuotu paljon erilaisia tyylejä ja rima oli rohkeasti nostettu korkealle. ”Ryhmän hyvä yhteishenki todella näkyi; luottamus ja yhdessä kommunikointi toivat rohkeuden esitykseen ja tukivat toisiaan. Kiitos hienosta esityksestä!”, sanoivat raadin jäsenet. Esitys valittiin Aleksanterin teatterissa pidettyyn katselmukseen. Lisäksi Nora Parma sai kunniamaininnan omasta suoristuksestaan. 19 Mereen elävät-näytelmä Ykkösten Lumikki, hyypiöt ja runosikermä Syksy toi uudet innokkaat ilmeläiset. 50-vuotisjuhlan vuoksi päätettiin itsenäisyyttä juhlia kevyemmin. Syksyn ylioppilaille järjestettiin juhlatilaisuus auditoriossa, jossa uudet ilmeläiset esittivät runosikermän. Reipas ryhmä valmisti myös puurojuhlaan näytelmän Lumikki ja seitsemän hyypiötä. Lumikkia esitti Miia Oinonen ja katalaa äitipuolta Jani Kurvinen, joka opetteli kävelemään Ranskasta asti tilatuilla korkokengillä. Näytelmää ja runosikermää esitettiin myös kulttuuri-illassa, joka pidettiin tammikuussa. Keväällä isä sai siivet Kakkosten produktio- ja musiikkiryhmä työstivät kevään aikana Tomi Kontion palkitun romaanin pohjalta näytelmän Keväällä isä sai siivet. Se kertoo kaksospojista Timosta ja Tomista, joiden isä lentää maahan repeävän aukon kautta Austraasiaan siivet selässään. Pojat joutuvat Huostolaan, jossa kuria pitää hirmuinen Raakel Vastapöksy. Neuvokkaat pojat ja muut Huostolan lapset selvittävät tiensä Austraasiaan monen mutkan kautta. Sopivan tekstin löytäminen oli iso urakka. Devising-menetelmän jälkeen halusimme valmiin tekstin, mutta kaikissa teksteissä tuntui olevan jotain vikaa. 20 Lopulta päädyimme Kontion tekstiin. Fantasian ja todellisuuden sekoittaminen, hauskat hahmot ja näytelmän teema kiinnostivat. Musiikkiryhmä on ollut alusta asti Kati Laakson johdolla mukana tekemässä musiikkia ja äänimaailmaa. Kaikki musiikki on siis itse sävellettyä ja tehtyä. Koreografia-apua saimme tanssipedagogi Ilkka Lammelta. Timo ja Tomi Kontio sekä Raakel Vastapöksy ILME’11-näytelmässä Tätä kirjoittaessani edessä on vielä pari pitkää harjoitusta, joissa esitys kasataan, sekä kuusi esityskertaa. Keväällä isä sai siivet -produktio jää omalta osaltani sekä Eija Mikkosen osalta toistaiseksi viimeiseksi Pohjois-Tapiolan lukiossa. Haikeana siirrymme toisiin tehtäviin. Ikävä tulee paitsi ihania opiskelijoita myös omaa työryhmäämme, joka ehti yhdessä kokea monta huikeaa hetkeä oppitunneilla, harjoituksissa ja esityksissä. Äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori Mia Kohi 21 TEEMAPÄIVIÄ POHJIKSESSA Jalanjäljestä kädenjälkeen – ilmastopäivä Pohjois-Tapiolan lukiossa Pohjois-Tapiolan lukiossa vietettiin ilmastopäivää 26.10.2012. Päivä alkoi aamunavauksella, jossa kerrottiin muun muassa kasvissyönnin hyvistä, terveyttä edistävistä puolista. Avauksessa muistutettiin myös, että jopa 30-50 prosenttia ruoasta ei koskaan päädy ruokapöytään asti, vaan heitetään hukkaan. Melkoista rahan, energian ja ravinnon tuhlausta. Ilmastokriisi – mitä väliä? Päivä jatkuin salissa, jonne opiskelijat opettajineen kerääntyivät kuulemaan vihreiden kansanedustajaa ja ilmastotuntijaa Oras Tynkkystä sekä kunnallisvaaliehdokkaita. Tynkkynen alusti aiheesta kertomalla, miten ihminen vaikuttaa teoillaan kasvihuonekaasujen lisääntymiseen. Tynkkynen mainitsi ilmastonmuutoksen seurauksiksi lämpötilannousun, merenpinnannousun, lumipeitteiden vähenemisen ja jäätiköiden sulamisen. Jos ilmastonmuutos jatkuu, meillä on vähemmän ruokaa ja vettä, vedenpinta nousee, jolloin maa-alueet pienenevät ja ihmiset joutuvat muuttamaan pois asuinseuduiltaan, taudit lisääntyvät ja eläimiä kuolee sukupuuttoon. Tästä kaikesta syntyy tietenkin paikallisia ja globaaleja yhteiskunnallisia ongelmia. Tynkkynen totesi ilmastomuutoksen etenevän nopeammin kuin on oletettu. Vakuuttaakseen lukiolaiset Tynkkynen esitti asiantuntijoiden tekemiä tutkimuksia. Tynkkysen mukaan meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Jokaisen pienetkin teot ovat merkittäviä. Meidän pitäisi puolittaa päästömme nopeasti. 80 prosenttia päästöistä on mahdollista vähentää. Päättäjiltä on vaadittava ratkaisuja, joilla yhteiskunnasta saadaan vähäpäästöinen. ”Kunnilla on käsissään ilmastonsuojelun avaimet”, Tynkkynen toteaa ja peukullaan kääntää meille seuraavan dian esiin. Kunnat voivat vaikuttaa päästöihin kaavoituksilla, koulutuksella, valitsemillaan energianlähteillä, hankkimillaan esineillä ja liikenteen suunnittelulla. Tynkkynen kehotti pohjislaisia kävelemään ja pyöräilemään enemmän. Kasvispainotteinen ruokavalio olisi hänen mukaansa jo hyvä alku. ”Kaikkien täytyy vaikuttaa, jokainen voi. Ratkaisuja on”, Tynkkynen lopettaa puheensa. Seuraavaksi lavalle pohjislaisten eteen astelivat kuntavaaliehdokkaat keskustelemaan ilmastokysymyksistä. Panelistit olivat Tipsu Solasvaara (Espoon demarinuorten puheenjohtaja, sdp) Alviina Alametsä (ilmastolähettiläs Allianssi ry, riippumaton panelisti, vihreät) Johanna Karimäki (kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, vihreät) Ville Maijala (DI, tekninen tuotepäällikkö, kristilliset) Simon Elo (perussuomalaiset) Nico Rönnberg (Svensk Ungdom, rkp) 22 Paneelia luotsasivat opiskelijat Heidi Bergström, Pipsa Ilpala ja Ellen Nylund. Panelisteilta kysyttiin, mitä Espoossa pitäisi kehittää, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin omassa kaupungissa vähentää. Liikenne tuntui olevan yhteinen asia. Lääkkeeksi ehdotettiin ruuhkamaksuja ja autoverouudistuksia. Ehdotettiin myös, että energian tekotapa pitäisi vaihtaa edullisempaan ja energian kulutusta ylipäätään vähentää. Pohjislaisilla oli mahdollisuus kysellä ja vaikuttaa keskustelun etenemiseen. Yleisö ei kuitenkaan intoontunut kyselemään. Yleisöstä kysyttiin vain, millä tavoin kukin panelisti oli tullut koululle. Vastaukset vaihtelivat taksista ja omasta autosta bussiin. Yleisön joukosta alkoi kuulua pientä tyrskähtelyä, kun aihe kiersi pois Espoosta Helsinkiin ja panelistit alkoivat näpäytellä toisiaan. Lopuksi opettaja Matti Heikkinen veti yhteen keskustelussa esiin nousseet asiat. ”Olkaa kriittisiä kuluttajia, ottakaa selvää, opiskelkaa, tulkaa toisia sukupolvia viisaammiksi”, kiteytti lehtori Matti Heikkinen. Lukiolaiset pääsivät heti tilaisuuden jälkeen äänestämään oppilaskunnan varjovaaleissa. Kunkin äänestäjän suu pantiin vielä makeaksi perinteisellä vaalimunkilla ja -mehulla. Ilmastoteemaa pidetiin esillä marraskuun ajan oppitunneilla dokumenttien, keskustelujen, artikkelien ja kirjoituskilpailun avulla. Lukion opiskelija Jani Kurvinen 12E 23 TIETEEN TEKEMISTÄ JA TUTUSTUMISMATKOJA Tiedekurssi Pohjois-Tapiolan lukion tiedekurssilla lukiolaiset tutustuivat luonnontieteelliseen yritys- ja tutkimustoimintaan Suomessa. Kurssin suoritus muodostuu tutustumiskäynneistä ja oppilaan kirjoittamasta oppimispäiväkirjasta, jossa lukiolaiset arvioidaan vierailujen sisältöä ja antia. Lukuvuonna 2012 - 2013 lukiolaiset vierailivat esimerkiksi Helsingin yliopiston Kemian laitoksella, jossa teemana oli ilmastonmuutos ja tulevaisuudet autot. Opiskelijat vierailivat myös Biomedicumissa, jossa tutustuttiin syöpägeeneihin, RNA seulontaan ja Virtuaalimikroskopiaan. Suomalaiseen CleanTech-teknologiaan lukiolaiset tutustuivat Viikinmäen jätevesipuhdistamolla. Aalto- yliopiston Otaniemen kampuksen matematiikan luennoilla tiedekurssilaisille havainnollistettiin inversioongelmien teoreettista tutkimustyötä. Nano- ja mikrotekniikan kärkikurssi Aalto yliopistossa Aalto- yliopiston ja Espoon lukioiden yhteistyönä järjestettiin kaikille lukiolaisille avoimia kärkikursseja, joiden tavoitteena on tutustuttaa lukiolaiset yliopistomaailmaan jo lukioaikana. Pohjois-Tapiolan lukiosta Nano- ja mikrotekniikan kärkikurssille osallistuivat opiskelijat Jarmo Immonen, Toni Franciskovic ja Henri Palosuo. Ohjaavana opettajana toimi Pohjois-Tapiolan lukion opettaja Jorma Tahvanainen. Materiaalifysiikkaan keskittyvän kärkikurssin aikana lukiolaiset perehtyivät mikropiirien toiminnan mahdollistaviin fysikaalisiin ilmiöihin, mikropiirien valmistukseen, mittausmenetelmiin ja soveltamismahdollisuuksiin. Luennoitsijoina ja ohjaajina toimivat Aalto- yliopiston tutkijat, joiden toimintaa seuraamalla lukiolaiset tutustuivat huippututkimusta tekevän tiedeyhteisön työskentelyyn. Henri Palosuo osallistui myös Avaruus ja satelliitit- kärkikurssille, jossa tutustuttiin suomalaiseen avaruustutkimukseen. Aalto yliopiston LUMARTS-laboratorio Otaniemessä Espoon kaupungin ja Aalto- yliopiston rahoittaman LUMARTs-laboratorion toiminta käynnistyi tammikuussa 2013. Laboratoriossa Espoon lukiolaisilla on mahdollisuus tutustua Aalto- yliopiston tutkimustoimintaan sekä tehdä kemian, fysiikan ja biologian mittauksia ja tutkimustöitä. Opetusta tarjoavat sekä lukioiden että Aallon henkilökunta. Pohjois-Tapiolan lukion fysiikan kurssit FY06.1 ja FY06.2 (sähköoppi) vierailivat laboratoriossa tutkimassa diodien ja transistorien toimintaa. Fysiikan kurssien FY03.1 ja FY03.3 vierailivat laboratoriossa tutkimassa valon polarisaatiota, diffraktiota ja interferenssiä. Kestävä kehitys Pohjiksessa Lukiomme kasvatustavoitteissa on kestävä kehitys ja kuluttaminen. Koulu ja lukio ovat hankkineet luokkatiloihin jätteidenlajitteluastiat, ja opiskelijoita on 24 opastettu jätteiden lajitteluun. Pohjois-Tapiolan lukiossa järjestettiin lokakuussa 2012 noin 390 lukiolaiselle ilmastopäivä, ja ilmastoaiheinen kuntavaalipaneeli juuri ennen kunnallisvaaleja. Tapahtuman aluksi perehdyttiin ilmastonmuutoksen syihin ja seurausilmiöihin kansanedustaja Oras Tynkkysen asiantuntijaluennon avulla. Tämän jälkeen lukiolaisille järjestettiin kuntavaalipaneeli, jossa keskustellaan Espoon paikallistason mahdollisuuksista ehkäistä ilmaston lämpenemistä. Panelisteina olivat mm. Johanna Karimäki (vihr), Simon Elo (perus.), Tipsu Sollasvaara (sdp) ja Alviina Alametsä (ilmastolähettiläs, riippumaton). Ilmastopäivän aikana esitettyjä näkemyksiä lukiolaiset saivat pohtia kirjoituskilpailussa, jonka voittajaksi oppilaat äänestivät Otso Talvitien. Kevään monitoimipäivänä 30.5 Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijat tutustuivat Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokseen, jossa heitä opastivat ympäristökoulu Polun asiantuntijat. Opiskelijat näkivät omin silmin, miten suomalaista CleanTech-teknologiaa käytetään pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteiden käsittelyssä. Syyslukukaudella järjestettiin myös rahankeräyskampanja Malawinkummikoulumme hyväksi. Tuotolla hankittiin patjoja koulun asuntolaan, ettei pitkän matkan takaa tulevien opiskelijoiden tarvitse nukkua paljaalla lattialla. Matematiikan ja fysiikan lehtori Matti Heikkinen Reaaliaineiden toimintaa Historiassa ja yhteiskuntaopissa on aktiivisesti pidetty yllä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Museo- ja näyttelykäyntejä on tehty lukuisia mm. Espoon kaupunginmuseoon, Kansallismuseoon, eduskuntaan ja Suomen Pankin Rahamuseoon. Helsingin yliopistolla käytiin kuuntelemassa Eurooppaministeri Alexander Stubbin esitystä. HI 5 -kurssilaiset tutustuivat Mankbyn keskiaikaisen kylän arkeologisiin kaivauksiin Kauklahdessa. Oppitunneilla on käynyt paljon vierailijoita. Kansalaisen lakitieto - kursseilla yhteistyö lähipoliisin ja käräjäoikeuden kanssa on sujunut hyvin. Yrittäjyyskurssilla vierailleet lukuisat yrittäjät jakoivat kokemuksiaan yrittämisen arjesta ja mahdollisuuksista. Mediapsykologia-kurssilaiset vierailivat mainostoimisto TBWA\HELSINKI:ssä 7.3.2013. Vierailun isäntänä toimi mainostoimiston toimitusjohtaja Marco Mäkinen. 25 Oppilaskunta- opiskelijoiden asialla Pohjois-Tapiolan lukion oppilaskunta on menneen lukuvuoden aikana ollut aktiivisesti mukana koulun arjessa. Oppilaskunnan vanhassa hallituksessa syyslukukaudella 2012 toimivat Mari Lehto (puheenjohtaja), Kirsikka Heinikoski (sihteeri), Joonas Käki (rahastonhoitaja), Elise Jyränoja, Annastiina Korpi (tiedotusvastaava), Arlene Lukkarinen (varapuheenjohtaja) ja Niko Vahtola (postivastaava). Vanhan hallituksen toimesta syksyn aluksi kilpailutimme koulukuvausfirmoja, päätyen tekemään sopimuksen Seppälä -koulukuvafirman kanssa. Oppilaskunnan hallituksen toimenkuvaan kuuluu myös yhteiskunnallisten ja ajankohtaisten asioiden huomioiminen koulun arjessa. Syksyllä 2013 pidettiin kunnallisvaalit, mihin liittyen koulussamme järjestettiin ilmastopäivä ja vaalipaneeli. Oppilaskunnan hallitus järjesti varjovaalit, jonka jälkeen päästiin nauttimaan vaalikahvit. Joka syksy koulumme opiskelijoista valitaan johtokuntaan opiskelijaedustaja. Perinteiseen tapaan oppilaskunnan hallitus hoiti ehdokasasettelun sekä ehdokashaastattelut ja teki ehdotuksen opetuslautakunnalle. Hallitus otti loppukirin vastuussaan ennen joulua ja pestinsä jättämistä. Pohjois-Tapiolan lukiolla on kummikoulu Afrikassa Malawissa. Haluamme tukea kummikouluamme ja pienikin rahallinen apu on tarpeen. Tämän vuoksi ”joululahjana” kummikoulullemme keräsimme rahaa arpajaisista saatavalla tuotolla. Oppilaskunnan hallitus myi arpoja, joista arpajaisvoitot julistettiin ja jaettiin koulumme puurojuhlassa. Puurojuhlassa myös valta vaihtui ja uusi hallitus otti vetovastuun kalenterivuodeksi 2013. Valta vaihtui puurojuhlassa, ja oppilaskunnan hallituksen uusi kokoonpano vuodeksi 2013 on seuraava: Kaius Kiiras (puheenjohtaja), Pipsa Ilpala (sihteeri), Esteri Viitanen (varapuheenjohtaja), Julia Helle (postivastaava), Saga Lindroos (tiedostusvastaava), Ellen Nylund (rahastonhoitaja) ja Jussi Ritvas. Oppilaskunnan ohjaavana opettajana lukuvuonna 2012-2013 toimi Heidi Kettunen. Tammikuussa uusi hallitus ilahdutti abiturientteja abi-aamiaisella. Kuppi kuumaa sekä purtavaksi suolaista ja makeaa toi lämpöä ja hyvää mieltä tammikuiseen pakkasaamuun poislähteville abiturienteille. Maaliskuussa oppilaskunnan hallitus järjesti pääsiäistempauksen. ”Amazing Egg -pääsiäisjahti” toteutettiin historiassaan ensimmäisen kerran. Pääpalkintona oli iso suklaamuna ja voittajaryhmälle suklaata. Huhtikuussa oli jälleen perinteisen vappuriehan aikana. Oppilaskunnan hallitus suunnitteli ja toteutti sen yhteistyössä tutoreiden kanssa. Opiskelijoiden lisäksi myös opettajien oli mahdollista osallistua pukukilpailuun. Parhaiten puvustautuneelle opettajalle palkinnoksi oli Classic-pizzan lahjakortti ja opiskelijalle häämötti Tallinnan-matka. 26 Näiden lisäksi oppilaskunta on säännöllisesti vieraillut opettajainkokouksissa välittämässä oppilaskunnan ajankohtaisia kuulumisia ja pyrkinyt näin edistämään opettaja- ja oppilaskunnan välistä vuoropuhelua vieläkin aktiivisemmaksi. Oppilaskunnan hallitus on kokoontunut vähintään muutaman kerran jaksossa ajankohtaisten ja tärkeiden asioiden äärelle. Takana on värikäs lukuvuosi ja ensi syksyn toimintaa jo suunnitellaan. Nyt kuitenkin hengähdämme hetken kesän lämmöstä ja valosta nauttien! Aurinkoista ja virkistävää kesälomaa kaikille! Kesäterveisin, oppilaskunnan hallitus TUTORTOIMINTA Tutorien toiminta käynnistyi tutusti jo heti kesän opiskelijaksiottopäivänä, jolloin he loivat ensimmäisen kontaktinsa tuleviin pohjislaisiin. Tutorit vastasivat uusien opiskelijoiden kurssivalintojen tekemisestä ja lukuvuoden aloitus sujui jälleen mallikkaasti, välillä pizzaa mutustellen. Syksyn alussa järjestimme uusien opiskelijoiden orientaatiopäivän, jossa erilaisten esittelyjen lisäksi keskeisessä osassa olivat tutorien järjestämät ryhmäytymisleikit ja - harjoitukset. Ryhmäytymispäivän kruunasi illalla järjestetty salitilaisuus, jonne tutorit olivat kehittäneet lisää leikkejä ja kilpailuja ykkösten välillä, eri pukeutumisteemoja unohtamatta. Lopuksi tutorit esittivät omia suosikkielokuviaan salissa sekä auditoriossa naurunremakan sekä kiljunnan säestämänä. Tutorit halusivat myös jäädä koulun tiloihin yöksi omaa ryhmähenkeään kohottamaan, lopulta kuitenkin molempien opinto-ohjaajien lisäksi lukiolla yönsä vietti kolme tutoria. Tutoreiden tehtävänkuvaan kuuluu uusien opiskelijoiden ohjaamisen lisäksi myös lukion markkinointi yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille. Tammikuussa Tapiolan kulttuurikeskuksessa järjestettiin tiedotustilaisuus ysiluokkalaisten huoltajille, jossa oli mukana myös tutoreitamme. Varsinaiset esittelyt tapahtuivat lähiyläkouluille suuntautuneina vierailuina, jossa tutorimme pääsivät kertomaan lukio-opiskelusta yleensä sekä lukiomme erityispiirteistä. Nyt keväällä perustimme ykkösvuositason opiskelijoista uuden mukavan tutorporukan, ja avukseni lupautui 10 ns. konkaritutoria. Tällä porukalla järjestimme kaksipäiväisen tutorkoulutuksen kaikille muille ensi vuodeksi hakeutuneille tutoreille, lisäksi ideoimme monitoimipäivänä ensi syksyn tutorointikuvioita kuntoon. 27 Tutorit ryhmäytymispäivänä elokuussa 2012 Tutoreiden rooli uusien opiskelijoiden kasvattamisessa kuuluisaan Pohjishenkeen on korjaamaton. Niinpä suuri kiitos tutorini Lasse, Rosa, Sanni, Elena, Valeria, Visa, Jenni, Saga, Ellen ja Anna ja erityisen suuri kiitos ja kumarrus kaksi vuotta kanssani uurastaneille Annikalle, Annille, Annastiinalle, Jatalle, Julialle sekä Tuomakselle! Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen 28 KUVIA PENKKARI- ja WANHOJENTANSSIVIIKOLTA 12.- 15.2.2013 Abit lähtivät paikalta tyylikkäästi, mutta vaatimattomasti Tälläisinä me tulemme heidät muistamaan (Arlene Lukkarisen arkistosta) Wanhat valloittivat yleisönsä tansseissa 15.2.2013 (Rosa Arkiomaan arkistosta) 29 POHJOIS-TAPIOLAN LUKION LUKUSUUNNITELMA 2012- 13 I vuositaso Äidinkieli ja kirjallisuus A1-englanti A1-saksa A-ruotsi B1-ruotsi B2-saksa B3-saksa B2-ranska B3-ranska B-matematiikka A-matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto evl Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Ilmaisutaito Audiovisuaaliset II vuositaso III vuositaso pakolliset syv+sov pakolliset 3 3 3 3 2 3 4 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 2 1 0,5 2 syv+sov 2 3 3 3 3 1 3 2 3 2 3 5 1 1 1 1 2 1 1 2 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 0,2 4 2 30 pakolliset 3 1 syv+sov 1 3 2 3 2 3 3 2 3 3 2 1 3 2 4 4 1 1 2 4 3 1 4 2 3 1 1 4 2 1 1 1 1 0,3 1 2 1 1 3 3 2 1 2 1 2 1 1 2 1 1 4 1 POHJOIS-TAPIOLAN LUKION YLIOPPILAAT SYKSYLLÄ 2012 JA KEVÄÄLLÄ 2013 SYKSY 2012 poikia 2, tyttöjä 2, yhteensä 4 Färm Laura Hellämäki Timo Salmi Mira Sutinen Ville KEVÄT 2013 poikia 52, tyttöjä 57 , yhteensä 109 Ahtola Otto Antola Anni Borman Sampsa Eloranta Mia Haapalainen Elina Hahl Sini Hakkarainen Olli Harve Liisa Havimäki Oliver Haxhiu Ardite Heinikoski Kirsikka Heinonen Sara Heiskala Jatta Hertzberg Risto Hirvonen Hiski Hokkanen Anton Hokkanen Ella Holm Anton Hyttinen Marjaana Hänninen Annika Jaanila Julia Juutilainen Jenna Järvi Mikko Järvinen Roope Kahlos Juuso Kalliokoski Konsta Karjalainen Anssi Karjalainen Ville Kasvi Antti Kekoni Juhana Kerola Sanna Koivisto Juho Koivistoinen Samuel Koivumäki Kaisa Korhonen Matilda Korpi Annastiina Kortelainen Suvi Koskela Miika Koste Santtu Kukkavuori Iida Kumar Sachin Kurhela Teo Käki Joonas Laevuo Puro Lappalainen Riina Lappalainen Toni Launiainen Eero Laurinus Noora Lehikoinen Nelli Lehtimäki Vertteri Lehto Mari Lipponen Elsa Liukko Matias Lukkarinen Arlene Maksniemi Karoliina Maukola Sampsa Mäkelä Markus Mäki Aino Numminen Annemari Nyman Linda Ojala Mira Omar Tajaddin Rahand Pallonen Anna Parma Nora Pasanen Kaisa-Lotta Piipponen Pinja Pirinen Sini Posti Tuulia Päivölä Pyry Pöysä Taneli Ranta Mikael Reijonen Sara Rinne Tomi Rissanen Sara 31 Roossaar Raimond Sahiti Kaltrina Salaja Lauri Salmensaari Antti Salminen Elias Salo Aleksandra Salo Anssi Salomäki Sampo Sandberg Oliver Sandberg Susanne Sario Ilkka Setälä Emmi Sikow Julius Simolin Viivi Sirén Mark Sirén Wille Siukosaari Nina Sonninen Aino Sormunen Joel Sysikaski Julia Syvänen Aaro Tiihonen Tuomas Toivio Julia Tolkki Anna Tuohino Mikko Tuominen Tuulia Turunen Taavi Viitala Lauri Virtanen Enni Vlachopoulos Sarah Vähäpesola Aino Vähävaara Jessica Wilén Noora Winqvist Alex Ylitervo Jenni ILMOITUSASIOITA Syksyn ylioppilaskirjoitukset Syksyn ylioppilaskirjoituksissa arvosanaansa korottavien on ilmoittauduttava kirjallisesti rehtorille viimeistään maanantaina 3.6.2013. Kansliasta saa ilmoittautumiseen valmiin kaavakkeen. Oman koulun oppilailta ei vaadita virkatodistusta eikä todistusjäljennöksiä. Lukiossa vielä opiskelevat ovat ilmoittautuneet jo aikaisemmin. Taulukot ja laskimet on tuotava tarkastettaviksi omalle koululle viimeistään matematiikan ja ainereaalikoetta edeltävänä päivänä klo 12 mennessä. Kuullunymmärtämiskokeet (suluissa Pohjois-Tapiolan ohjeajat) ma 9.9. ti 10.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso klo 8.30 (oltava paikalla viim. klo 8.15) vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 (oltava paikalla viim. klo 8.00) saksa klo 11 venäjä klo 13 (oltava paikalla viim. klo 12.30 ) ranska/espanja klo 15 A-venäjän suorituspaikka ilmoitetaan myöhemmin. ke 11.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 venäjä klo 11 englanti klo 13 ranska klo 14 espanja/italia klo 15 (oltava paikalla viim. klo 14.30) B-italian suorituspaikka ilmoitetaan myöhemmin. Kirjalliset kokeet (Pohjois-Tapiolan lukiossa, paikalla viim. klo 8.30) pe 13.9 ma 16.9 ke 18.9 pe 20.9 ma 23.9 -koe ke 25.9 pe 27.9 äidinkieli I, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli II, suomi ja ruotsi, esseekoe ja suomi toisena kielenä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 30.9 vieras kieli, lyhyt oppimäärä 32 Uusintakuulustelut Viimeisen jakson uusintakuulustelu on perjantaina 7.6.2013 klo 9.0012.00. Tällöin on mahdollista vielä uusia aikaisemmissa kursseissa hylättyjä arvosanoja, jos niihin on uusimisoikeus. Kuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman kautta 5. jakson kurssien osalta ja aikaisempien jaksojen kokeisiin kirjallisesti koulun kansliaan valmiilla kaavakkeella viimeistään maanantaina 3.6.2013. Syyslukukauden alussa pidetään uusintakuulustelu, jossa voi korottaa yhtä edellisen lukuvuoden hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Uusintapäivästä ilmoitetaan syyslukukauden alussa. Uudet opiskelijat Ensimmäiselle vuositasolle otettujen nimiluettelot julkaistaan kadun puoleisessa pääovessa torstaina 13.6.2013 klo 8.00. Tiedot lähetetään myös kirjeitse koteihin. Tiedot ovat myös nähtävissä internetissä osoitteessa www.espoo.fi/suko, ellei opiskelija ole kieltänyt nimensä julkistamista siellä. Näiden opiskelijoiden nimet eivät ole myöskään oven nimilistassa. Lukion opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään torstaina 27.6.2013 klo 16 mennessä, mieluiten torstaina 13.6. tai perjantaina 14.6, jolloin tutor-opiskelijat avustavat ainevalintojen tekemisessä. Paikalla on tällöin myös opinto-ohjaaja ja muita opettajia. Lukiopaikka vastaanotto tapahtuu jättämällä alkuperäinen perusopetuksen päättötodistus lukion kansliaan. Myöhemmin ilmoittauduttaessa opiskelija täyttää ainevalintakortin, mutta ohjausta ei voida taata. Seuraava lukuvuosi Seuraava lukuvuosi alkaa tiistaina 13.8.2013. Lukion aloittavat opiskelijat tulevat kouluun klo 10.00 ja muut klo 11.00. Niiden oppilaiden, jotka eivät ole tehneet ainevalintojaan aikaisemmin, on tehtävä ne avajaispäivänä. Espoossa 1.6.2013 Toini Rauhamäki rehtori 33 POHJOIS-TAPIOLAN LUKIO KEVÄT- JA YLIOPPILASJUHLA 1.6.2013 OHJELMA Suvivirsi 1. ja 2. säkeistö yhdessä; säestys Kati Laakso Juhlapuhe toimitusjohtaja Ilmo Laevuo Nuoruus on seikkailu (Morgan-Vline-Tuomisaari) Ida Pöllänen, laulu; Kati Laakso, piano Katsaus lukuvuoden toimintaan rehtori Toini Rauhamäki Stipendien jako Ylioppilastodistusten jako Gaudeamus igitur yhdessä Puhe ylioppilaille rehtori Toini Rauhamäki Clair de Lune (Debussy) Lauri Salaja, piano Ylioppilaan puhe Pyry Päivölä Suvivirsi 3. säkeistö yhdessä 34
© Copyright 2024