Koulun toiminnan ja sen kehittämisen

KEHITTYVÄ REHTORI
OPPILAITOSJOHDON OPPISOPIMUSTYYPPINEN
TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) 2011 - 2012
TIIVISTELMÄÖ KEHITTÄMISTEHTÄVÄSTÄ
KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI:
Koulun toiminnan ja sen kehittämisen selkiinnyttäminen
Kehittämistehtävän taustaa:
Kehittämistehtävän tehtävänannossa todettiin, että tehtävän tulee olla osa omaa työtä
ja sen kehittämistä arjessa. Olen tehnyt laajamittaista ”korjaus- ja kehittämistyötä”
koulun henkisen ja toiminnallisen tilanteen kohentamiseksi koulun tarpeesta nousseena
kehittämistehtävänäni usealla eri kehittämislinjalla, joten päätin pysytellä tässä
aiheessa myös loppuraportissani.
Ohjaajan esitti kehittämistehtäväksi kodin ja koulun yhteistyön kehittämistä ja siitä
raportoimista. Tämä olisi ollut varmasti selkeämpi ja helpommin kehittämistehtäväksi
muotoutuva, mutta en tehnyt tällä osa-alueella riittävästi kehittämistyötä, jotta olisin
voinut raportoida siitä kehittämistehtävänäni.
KEHITTÄMISTEHTÄVÄN LÄHTÖKOHTIA:
Lukuvuosi 2011 -2012 oli erittäin haastava. Koulun oppilaissa oli huomattavasti
tavanomaista enemmän sosiaalisista, psyykkisistä ja käyttäytymisen ongelmista
kärsiviä ja niistä oireilevia lapsia ja nuoria. Lisäksi koulu joutui toimimaan lähes puoli
vuotta ilman erityisopettajaa ja toisen puoli vuotta sijaisjärjestelyin. Myös muilla
opettajilla oli pitkiä virkavapaa-aikoja. Kuormitus kasaantui ja yhteisiä sopimuksia
jätettiin aikaisempaa helpommin noudattamatta, mikä taas osaltaan lisäsi levottomuutta
ja häiriöitä. Tuloksena oli noidankehä, jossa työyhteisön kuormitus lisääntyy sen oman
toiminnan seurauksena.
Koulun perustehtävä ja suunnitelmallinen toiminta kärsivät selvästi ja tarve toiminnan
selkiinnyttämiseen ja perustehtävän kirkastamiseen oli ilmeinen. Yhteiset sopimukset ja
niistä kiinni pitäminen, jaksamisen ja työssä viihtymisen tukeminen sekä asioista
puhuminen ovat olleet keskeisiä toiminnan selkiinnyttäjiä.
Toiminnan perustuminen opetussuunnitelmaan ja muihin toimintaa ohjaaviin strateg isiin
asiakirjoihin, toimintojen suunnittelu, aikatauluttaminen ja toimivat arviointi - ja
palautejärjestelmät ovat keskeisiä menetelmiä, kun koulun toimintaa halutaan
selkiinnyttää. Näihin kiinnitettiin huomiota entistä enemmän, ja koulussamme jo yli
kymmenen vuotta käytössä olleet ”vuosikellot” ja ”toimintakalenterit” tarkennettiin
aikaisempaa suunnitelmallisemmiksi ja tarkemmiksi. Samoin eri opettajaryhmien
tehtäväkuvaukset ajanmukaistettiin. Lisäksi viimeksi vuonna 2010 radikaalisti
uudistettuja järjestyssääntöjä ajanmukaistettiin. Samoin oppilaskunnan oppilaskunnan
säännöt tarkistettiin ja linjattiin yhdenmukaisiksi kaupungin molemmissa yläkouluissa.
Iisalmessa sivistystoimella pääsääntöisesti ole kunnallisia yhtenäisiä linjauksia, vaan
kunnallinen linja on perinteisesti syntynyt yksittäisten koulujen toimintatapojen
yhdisteenä. Tällainen kulttuuri antaa laajan toimintavapauden, mutta ei yhtenäistä
linjaa, jonka varassa kehittää toimintaa tai joka on turvana sitä tarvittaessa. Samoin
jakamisen ja yhteissuunnittelun kulttuuri ovat kunnassamme vasta kehittymässä. Tästä
olemme keskustelleet useinkin rehtorikollegojen ja sivistystoimenjohtajan kanssa.
Olemme nyt kaupungin sivistystoimessa tehneet useita yhteisiä linjauksia ja jatkamme
vuoden 2013 aikana koko kaupungin yhteisten linjausten kehittämistä. Tässä on apuna
myös esi- ja perusopetuksen laatutyö, jota olemme nyt Iisalmessa tekemässä.
KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAVOITTEET:
Kehittämistehtävän tavoitteena oli ja on edelleen henkilökunnan tavoitetietouden ja
sitoutuneisuuden lisääminen ja koulun toiminnan selkiinnyttäminen. Tavoitteena on
myös sitoa koulun toiminta nykyistä selkeämmin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten
opetussuunnitelmaan ja kaupungin strategioihin. Koulukohtaisten tavoitteiden
saavuttamista seurataan arviointi- ja palautemekanismeilla neljännesvuosittain.
(Neljännesvuosiraportit otettu käyttöön tänä vuonna. Onnistuessaan kehittämistehtävä
myös auttaa opettajien sitoutumista ja yhteistoimintaa sekä helpottaa työyhteisön
johtamista. Yhtenä osana tätä ohjaavaa mekanismia on koulun prosessien ja
toimintaketjujen kuvaaminen ja niiden selkiinnyttäminen. Tämä työ on vasta aluillaan:
olemme tehneet tehtävänkuvaukset luokanopettajan, luokanvalvojan, erityisopettaj an,
opon ja oppilashuollon toimintaan.
”Materiaalisena” tavoitteena oli koulun käytäntöjä ohjaavien asiakirjojen, kuten
vuosikellon ja tapahtumakalenterin tekeminen entistä paremmin toimintaa ohjaaviksi.
Näitä keskeisemmäksi nousivat kuitenkin yhteistyötahojen kanssa tehtävä kehittämistyö
ja kouluyhteisölle järjestetyt keskustelutilaisuudet ja koulutukset. Toki esim. Parkki –
toiminnan aloittaminen ja yhteisten käytänteiden selkiinnyttäminen entisestään
paransivat omalta osaltaan mm. työrauhaa ja toimenpiteitä työrauhan järkkyessä.
Kunnallisena tavoitteena on ollut yhteisten linjojen ja yhteissuunnittelun kulttuurin
luominen Iisalmen kaupunkiin. Tässä välineenä ovat mm. laatukriteerien kehittäminen
ja laatutyö, joka on oma rehtorin vastuualueeni vuoden 2012 alusta lähtien.
TOTEUTUKSEN KUVAUS:
Koulun toimintakalenteria kehitettiin niin, että siihen lisättiin arviointipisteet ja
palautteen kerääminen. Kesän aikana opettajien loman aikana kehitin malleja edelleen
ja syksyn suunnittelupäivässä tarkistimme mallin ensimmäisen version ja sovimme sen
käytöstä opettajakunnan kanssa. Kehittämistehtävä muodostui kokonaisvaltaisesta
koulun toiminnan kehittämisestä, jossa suunnitellun toimintaa ohjaavien asiakirjojen
uudistamisen sijaan keskeiseksi osaksi nousi asioista keskusteleminen useissa eri
yhteyksissä. Samoin kaksi veso-puolikasta, joissa koulun tilaa käsiteltiin Psykologian
TietoTaidon kouluttajien kanssa. Samoin konkreettiset toiminnan muutokset, kuten
toiminta tuntihäirintätilanteissa ja jälki-istuntokäytännöt ovat olleet merkityksellisempiä
tilanteen paranemiselle kuin ohjaavien asiakirjojen edelleen kehittäminen.
Kehittämistehtävän vaihe 28.12.2012:
-
-
-
suunnittelupäivät yhdessä oppilaskunnan ja opettajakunnan kanssa tehty ja
vuosikalenteri esitetty myös vanhempainyhdistykselle. Sisällytetty
vanhempainyhdistyksen toimintaa vuosikalenteriin.
kevään ja syksyn veso-suunnittelupäivät pidetty aiheeseen liittyen
oppilaskunnan sääntöuudistus tehty ja käsitelty oppilaskunnassa sekä linjattu
yhteneväksi toisen yläkoulun kanssa. Koko kaupungissa sääntöjen linjaus
käynnistynyt.
otettu ”parkki” jatkuvaan käyttöön tuntihäirintä –tilanteissa.
-
-
-
-
koulun ”rehtorin vuosikello” tehty, lay out vielä kehitteillä
tehtävänkuvaukset erityisopettajan, luokanopettajan, luokanvalvojan, opon ja
oppilashuoltoryhmän tehtävistä tehty.
yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa tiivistetty ja vanhempainyhdistyksen
ensimmäisessä kokouksessa tarjottu vanhempainyhdistykselle toimintakenttää
koulun vuosikalenteriin. Ovat olleet mukana mm. Kodin ja koulun päivässä,
liikuntapäivässä, ympäristötalkoissa ja joulujuhlaesityksessä.
Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja on kutsunut muuta kaupungin
vanhempainyhdistysten puheenjohtajat keskustelemaan työrauhasta. Joitakin
vanhempia on käynyt vapaaehtoisina seuraamassa oppitunteja.
koulun henkilökunnalle järjestetty kaksi veso –puolikasta yhteistyössä
Psykologian Tietotaidon kanssa. Aiheena ”puhemylly” teemalla ”Puhutaan pois”.
Sisältönä voimavarautumista ja omien vahvuuksien löytämistä.
tehty yhteistyössä sijoituskotien kanssa aloite sosiaalitoimelle ja sivistystoimelle
luoda toimintamalli sijoitettujen lasten ja nuorten opiskelupaikkojen
kartoittamiseksi ja ”vastaanottojärjestelmän” luomiseksi.
otettu käyttöön ”neljännesvuosikatsaukset” koulun tilan ja tilanteen
hahmottamiseksi.
viimeisimpänä aloitettu hankesuunnittelu yhdessä Pohjolan koulun
henkilökunnan ja KTL:n tutkijoiden kanssa koulun työkulttuurin kehittämiseksi
entistä enemmän konflikteja ehkäiseväksi.
Alkanut lukuvuosi on ollut selkeästi aikaisempaa rauhallisempi ja tilanne on parantunut
koko ajan kuluneen syksyn aikana. Tilanteeseen on tullut selkeää parannusta. Näin
nähdään myös opettajakunnassa ja vanhempainyhdistyksessä. Myös Psykologian
Tietotaidon kouluttajat antoivat hyvin rohkaisevan ja kiittävän kuvan koulun
henkilökunnan henkisestä tilasta. Tehtävä jatkuu edellä luetelluilla toimintalinjoilla ja
merkittävämpiä tuloksia voi odotella kevään ja syksyn 2013 aikana. Odotan paljon
Pohjolan koulun kanssa tehtävältä yhteistyöltä, varsinkin kun mukaan lupautui myös
Jopo –hankkeesta tutut tutkijat ja myös verrokkikoulu on jo sovittu.
Kehittämistehtävässä mukana olivat:
- koko opettajakunta YS- kokouksissa sekä tiimeinä ja tiimien puheenjohtajat
kehittämisryhmän jäseninä.
- oppilaskunta ja sen hallitus sekä tukioppilaat ovat olleet myös mukana toiminnan
suunnittelussa ja omalta osaltaan myös toteutuksessa ja arvioinnissa.
- työterveyshuolto ja työsuojelu sekä sivistyspalvelukeskuksen johto. OSAAVA –hanke
on ollut rahoittamassa Psykologian Tietotaidolta tilaamaani teemoitettua Veso –
kokonaisuutta.
- Vanhempainyhdistys ja johtokunta ovat antaneet omia näkemyksiään ja tukeaan
tilanteessa lähinnä huoltajiin suunnattuihin toimintoihin.
- Viimeisimpänä yhteistyötahona on ollut Nuorten Ystävät ry ja sen Pohjolan koulu,
jonka kanssa olemme suunnittelemassa koulutuspakettia koulun kulttuurin
kehittämiseksi niin, että koulu toimisi konflikteja ehkäisevästi ja saisi keinoja
konfliktitilanteisiin. Mukaan on tulossa myös KTL:n tutkijoita.