Seuratuki 2014 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi Saara Isosomppi Seuratuki 2014 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi Saara Isosomppi LIKES-tutkimuskeskus 2014 Seuratuki 2014. Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi. Saara Isosomppi Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 291 ISBN (pdf) 978-951-790-366-0 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2014 Kannen kuva: Jouni Kallio 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä .............................................................................................................................................. 4 1 Seuratuen tarkoitus ja jakokriteerit .................................................................................. 5 2 Seuratukihankkeet 2014 ....................................................................................................... 6 3 2.1 Alueellinen jakautuminen .......................................................................................... 6 2.2 Palkkauksia ja toiminnallisia hankkeita ............................................................... 7 2.3 Hakemusten lajikirjo .................................................................................................... 8 2.4 Jatkavat ja uudet hankkeet ........................................................................................ 9 Seuratukihankkeiden tavoitteet .......................................................................................11 3.1 Koulutus ja toiminnan laatu ....................................................................................11 3.2 Matala kynnys lähiliikuntaan..................................................................................11 3.3 Hiipunut perheliikunta..............................................................................................12 3.4 Tasa-arvoista ja yhdenvertaista liikuntaa .........................................................12 3.5 Yhteistyöverkostojen kehittäminen.....................................................................13 3.6 Drop outin vähentäminen ........................................................................................14 3.7 Hankkeesta vakinaiseksi toiminnaksi .................................................................14 4 Harrastamisen hinta ..............................................................................................................16 5 Yhteenveto ja johtopäätökset ............................................................................................18 Lähteet ...................................................................................................................................................20 Liitteet ....................................................................................................................................................21 3 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 jakaman seuratoiminnan kehittämistuen kohdentumista ja tuettujen seurojen hankehakemuksia. Raportin aineistona ovat rahoituspäätöksen saaneet hankehakemukset (n=378). Tausta-aineistona on vuoden 2013 seuratuen jako- ja hakuprosessista tehty raportti (Lehtonen ym. 2014). Seuratuen perustiedot vuonna 2014:  Seuratukea jaettiin 4 918 000 euroa. Edellisen vuoden tukisumma kasvoi yli miljoonalla eurolla, ja tuki oli suurempi kuin koskaan.  Tukea annettiin 378 hankkeelle, mikä oli 69 hanketta viime vuotta enemmän. Hakemuksia oli yhteensä 1 162.  152 hanketta kohdistui toiminnan kehittämiseen (yhteensä 868 000 euroa, keskimäärin 5 748 € / hanke) ja 226 oli palkkaushankkeita (yhteensä 4 047 500 euroa, keskimäärin 17 809 € / hanke).  Tärkeimpiä tavoitteita hankehakemuksissa olivat uusien harrastajaryhmien tai ohjaustoiminnan perustaminen (65 %), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (58 %), toimijoiden, valmentajien ja ohjaajien kouluttaminen (58 %), toiminnan laadun parantaminen (43 %) ja päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö (43 %).  Viime vuoteen verrattuna uusia tavoitteita hakemuksissa olivat matalan kynnyksen liikunta (29 %) ja lähiliikunta (21 %). Sen sijaan perheliikunta väheni huomattavasti.  Lajikohtaisesti tukea jaettiin eniten jalkapallolle (13 %), perusliikunnalle (8 %), salibandylle (8 %), yleisurheilulle (7 %) ja hiihdolle (5 %). 4 1 SEURATUEN TARKOITUS JA JAKOKRITEERIT Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuonna 2014 veikkausvoittovaroista tukea urheiluseuroille lähes viisi miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta summa nousi yli miljoonalla eurolla. Poliittisella päätöksellä seuratuen budjetti on kahden viime vuoden aikana kasvanut huomattavasti. Samalla tuen jakoprosessi on muuttunut. Vuonna 2012 ministeriön koordinoiman tuen arvioitiin olevan rahallisesti niin mittava ja siihen liittyneen tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, että sen jakamisen tuli olla viranomaistehtävä (Lehtonen ym. 2014). Ministeriöön siirtyneen prosessin seuranta ja arviointi aloitettiin samalla LIKES-tutkimuskeskuksessa. Työn on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö (nykyisin liikunnan vastuualue). Tämä raportti käsittää vuonna 2014 myönnettyjen seuratukihakemusten arvioinnin. Sen pyrkimyksenä on muodostaa kuva siitä, millaisia hankkeita rahalla on tuettu ja miten ne heijastavat ministeriön asettamia hakukriteereitä. Tiedot perustuvat tukea saaneiden hankkeiden hakemuksiin ja niiden analysointiin. Hankehakemusten tiedot kerättiin Excel-taulukkoon ja niistä muodostettiin havaintomatriisi. Raportin tiedot ja tulkinnat perustuvat rahoituspäätöksen saaneista hakemuksista kerättyyn tietoon eivätkä kerro toteutuneesta toiminnasta. Seuratuki on tarkoitettu liikuntayhdistysten ja -seurojen toiminnan tukemiseen. Vuonna 2014 seuratukea myönnettiin 378 hankehakemukselle, joista jatkohankkeita oli 166 ja uusia avustuksensaajia 212. Tuki jakaantui 119 kuntaan. Avustusta myönnettiin 38 hakemukselle, joissa oli mukana useampi kuin yksi seura tai jaos (2–12 kpl). Puolessa hakemuksista aiottiin kehittää kokonaan uutta toimintaa ja 79 %:ssa hakemuksia panostaa olemassa olevan toiminnan parantamiseen. Näin 29 % hakijoista aikoi tukea sekä uutta että vanhaa toimintaa. Avustusten kokonaissumma oli 4 918 000 euroa, ja myönnetyt summat avustusta kohden vaihtelivat 1 100–30 000 euron välillä. Keskimääräinen avustus oli 13 010 euroa, mikä oli yli 1 000 euroa edellisvuotta enemmän. Seuratuen rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta yli miljoonalla. Samalla myönnettyjen avustusten määrä, niiden kuntien määrä, joihin tukea myönnettiin ja keskimääräinen avustussumma nousivat. Opetus- ja kulttuuriministeriö määritteli seuratuen päätavoitteeksi ”Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin” (OKM 2014a). Hakukriteereissä keskeisiksi tavoitteiksi nousivat lasten ja nuorten harrastamisen hinnan hillitseminen, matalan kynnyksen liikunta sekä nuorten liikkujien ja liikuntaryhmien lisääminen. Kriteereiden yhteisenä piirteenä oli tasa-arvon ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien parantaminen, jossa taloudellinen yhdenvertaisuus korostui. Harrastusmaksujen alentamisen ohella seuratuella tavoiteltiin liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamista. Lisäksi hakemuksille katsottiin eduksi tavoitteet yhteistyöverkostojen kehittämiseksi, perheliikunnan lisäämiseksi, lähiliikunnan järjestämiseksi, maahanmuuttajien huomioimiseksi, yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoistoimintaan panostamiseksi sekä seurahallinnon kehittämiseksi. Seuratukihakemuksia tuli ministeriölle 1 162 ja päätökset seuratuen myöntämisestä julkistettiin toukokuussa 2014. (OKM 2014b.) 5 2 SEURATUKIHANKKEET 2014 Tässä luvussa esitetään rahoituspäätöksen saaneiden seuratukihankkeiden perustietoja. Seuratuen alueellinen jakautuminen kertoo tuen levittymisestä maakunnittain ja kunnittain. Toiminnallisten hankkeiden ja palkkaushankkeiden erottelu hahmottaa seuratukea hanketyypeittäin ja vertailee niiden eroja. Lisäksi todetaan hankkeiden lajikirjo sekä verrataan monivuotisten ja uusien hankkeiden sisältöjä. 2.1 Alueellinen jakautuminen Seuratuen jakokriteereissä tukea ei ollut korvamerkitty alueellisesti, vaan hakemukset arvioitiin sisällöllisesti. Alueellinen yhdenvertaisuus ei siksi painottunut hakukriteereissä. Seuratuella voidaan kuitenkin päätellä olevan sisäänkirjoitettuna alueellista yhdenvertaisuutta tavoittelevia päämääriä, sillä sen tavoitteisiin sisältyivät esimerkiksi lähiliikunnan korostaminen ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistäminen. Nämä viittaavat suoraan alueellisen jakautumisen myötä syntyneiden erojen tasaamiseen liikuntamahdollisuuksien osalta. Hakemusarvioinnissa vertailtiin tuen jakaantumista maakunnallisesti ja kunnittain. Maakunnittain keskimääräiset tukisummat vaihtelivat 10 400 euron (KeskiPohjanmaa) ja 20 056 euron (Kanta-Häme) välillä. Myös tuen suuruudessa suhteutettuna maakunnan asukaslukuun oli eroja. Eniten tukea asukaslukuun suhteutettuna saivat Pohjois-Karjala (1,4 euroa/asukas), Keski-Suomi (1,3 €/as.), Lappi (1,2 €/as.) ja Pohjois-Savo (1,2 €/as.). Vähiten rahaa asukasta kohden myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalle (0,5 €/as.), Pohjanmaalle (0,5 €/as.) ja Päijät-Hämeeseen (0,6 €/as.). Edellisvuodesta Pohjois-Karjala säilytti paikkansa suhteellisesti eniten tukirahaa saaneena maakuntana, samoin kuin Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme jäivät viime vuoden tapaan hännille. Kaikkien maakuntien keskimääräinen tuki asukasta kohden oli 0,9 euroa. Maakunnittain hankkeiden rahoitusosuudessa ei ollut eroja, vaan seurat saivat keskimäärin neljä viidesosaa hakemastaan summasta. Seuratukea jaettiin yhteensä 119 kuntaan, joiden asukasluku kattaa 81 % Suomen väestöstä (liite 4 seuraavalla sivulla). Tukea myönnettiin keskimäärin 1,6 euroa kuntalaista kohden. Väkilukuun suhteutettuna sekä eniten että vähiten rahaa saivat pienet kunnat. Eniten avustusta saivat Ristijärvi (20,0 euroa/asukas), Keuruu (5,8 €/as.), Virrat (5,6 €/as.) ja Paltamo (5,5 €/as.). Vähiten rahaa myönnettiin puolestaan Pieksämäelle (0,1 €/as.), Nokialle (0,1 €/as.), Raaseporiin (0,2 €/as.), Hämeenkyröön (0,2 €/as.) ja Lapualle (0,2 €/as.). Erityisesti pienten kuntien erot asukaskohtaisessa rahamäärässä selittyvät erottamalla isoja palkkaushankkeita ja pienempiä toiminnallisia tukia saaneet kunnat toisistaan. Seitsemälle isoimmalle kunnalle rahaa jaettiin alle keskiarvon Jyväskylää lukuun ottamatta, joka sai tukea 1,7 euroa asukasta kohden. Turku (1,3 €/as.), Tampere (0,9 €/as.), Helsinki (0,8 €/as.), Espoo (0,8 €/as.), Oulu (0,8 €/as.) ja Vantaa 6 (0,8 €/as.) jäivät alle keskiarvon. Hanketukea myönnettiin kuntaa kohden 1–37 seuralle. Eniten tuettuja hankkeita oli Helsingissä (37), Jyväskylässä (17), Espoossa (16) ja Turussa (16). Yhden avustuksen saaneita oli 45 % kunnista. TAULUKKO 1 Seuratuen jakautuminen maakunnittain. Maakunta Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi YHTEENSÄ 1 Tilastokeskus Hankkeiden määrä 9 18 10 7 9 5 27 14 16 34 8 13 19 20 9 21 102 37 378 Väkiluku1 132 252 193 977 152 518 79 975 175 481 68 677 275 320 180 845 182 514 500 166 180 384 165 445 403 287 248 430 202 424 224 556 1 585 473 470 880 Tuki yhteensä 94 500 196 600 115 000 83 500 180 500 52 000 360 500 152 500 224 000 454 000 96 000 230 000 210 000 295 000 114 500 245 000 1 308 900 505 500 4 198 000 Tuki keskimäärin 10 500 10 922 11 500 11 929 20 056 10 400 13 352 10 893 14 000 13 353 12 000 17 692 11 053 14 750 12 722 11 667 12 832 13 662 Tukea (€) /asukas 0,71 1,01 0,75 1,04 1,03 0,76 1,31 0,84 1,23 0,91 0,53 1,39 0,52 1,19 0,57 1,09 0,83 1,07 2014. 2.2 Palkkauksia ja toiminnallisia hankkeita Seuratukihakemukset jaettiin arvioinnissa kahteen tyyppiin: toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen. Toiminnallisiksi hankkeiksi laskettiin kaikki ne hankkeet, joiden budjetissa ei ollut varattu varoja henkilön palkkaamiseksi. Myös tuntiperusteisia ohjauspalkkioita sisältävät hakemukset olivat toiminnallisia hankkeita. Päätoimisen ja osa-aikaisen henkilön palkkaamiseksi laskettiin ne hakemukset, joissa palkkaus oli vähintään hankekauden (1 vuosi) ajan jatkuvaa kokoaikaista tai osaaikaista työtä. Muuhun palkkaukseen laskettiin kuuluvaksi sitä lyhemmät työllistämiset, kuten kesätyöntekijän palkkaaminen. Arvioinnissa seura merkittiin vain toiseen kategoriaan. Mikäli seura haki tukea niin palkkaukseen kuin toiminnalliseen kehittämiseen, seura merkittiin palkkaushankkeeksi. Kaikista hakemuksista päätoimisen palkkaukseen tukea hakevia oli 35 %, osa-aikaisen palkkaukseen 15 % ja 7 muuhun palkkaukseen 8 % hakemuksista. Muutamassa hakemuksessa ei eritelty, millaiseen työsuhteeseen tukea aiottiin käyttää. Kuten edellisenä vuonna (Lehtonen ym. 2014), toiminnallisten ja palkkaushankkeiden rahoituksessa oli suuria eroja. Toiminnallista tukea myönnettiin 152 hakemukselle, mikä käsitti 40 % kaikista hankkeista. Palkkatukea annettiin 226 seuralle, joiden osuus kokonaisuudesta oli 60 %. Toiminnallisten hankkeiden rahoitusosuus sen sijaan oli vain 18 % kokonaisbudjetista, mitä selittävät pienemmät hakuja myöntösummat. Useampivuotisista hankkeista suurin osa oli palkkaushankkeita. Palkkaushankkeiden pienin tuki oli 2 000 ja suurin 30 000 euroa. Palkkatukea haettiin keskimäärin 21 804 euroa, ja keskiarvo annetulle tuelle oli 17 809 euroa. 44 seuraa palkkasi tuen avulla ensimmäisen työntekijänsä, mutta valtaosa palkkaushankkeista kohdentui seuroihin, joissa oli muita työntekijöitä tai kokemusta palkkauksesta. Toiminnallisen kehittämisen tuet olivat palkkaushankkeita pienempiä. Avustussummat olivat 1 100 ja 22 000 euron välillä, ja keskiarvo myönnetyille avustuksille oli 5 748 euroa. Myös haetut summat olivat pienempiä, keskimäärin 8 560 euroa. Toiminnallisten ja palkkaushankkeiden kesken oli eroja myös hakijoiden ilmoittamien uusien ryhmien määrässä ja kustannuksissa. Uutena perustettavien liikuntaryhmien määrällä pyrittiin arvioimaan tulevan toiminnan laajuutta, vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia lisätä liikkujien määrää. Uusien ryhmien määrät vaihtelivat seurojen koosta ja lajista riippuen suuresti. Keskimäärin toiminnallisissa hankkeissa pyrittiin perustamaan neljä uutta ryhmää hanketta kohti, jolloin yhden uuden ryhmän laskennalliseksi hinnaksi tulisi 1 624 euroa. Palkkaushankkeissa tavoiteltiin keskimäärin seitsemää uutta ryhmää, joiden kustannus ryhmää kohti olisi 2 635 euroa. Edellisvuodesta palkkaushankkeiden keskimääräinen rahoitus ryhmää kohden putosi noin tuhannella eurolla, kun taas toiminnallisten hankkeiden nousi hieman. Ryhmien kustannusten vertailussa täytyy huomioida toiminnallisten hankkeiden ja palkkaushankkeiden erilainen kustannusten kohdentuminen. Toiminnallisissa hankkeissa laskennallinen hinta on lähempänä ryhmän perustamisesta suoraan aiheutuvia kustannuksia, sillä toiminnallisten hankkeiden yleisimpiä tavoitteita oli liikunnan järjestäminen tietylle ryhmälle ja tukirahan käyttäminen sen perustamiseen. Palkkaushankkeissa tuki kohdistui moninaisempiin kustannuksiin. Myös lajikohtaiset erot esimerkiksi ryhmien koossa ja tarvittavissa välineissä heikentävät kustannusten laskennallisen keskiarvon yleistettävyyttä. 2.3 Hakemusten lajikirjo Seuratuen jakautumista lajiryhmien välille ei voida esittää yksiselitteisesti, sillä avustusta saivat myös monilajiset hankehakemukset. Valtionavustusta saaneista hakemuksista yhden lajin hankkeita oli 66 % ja monilajisia 34 %. Erikoisseurojen ykköslaji oli jalkapallo, johon tukea sai 53 seuraa. Seuraavaksi eniten tukea saivat 8 salibandy (25), pesäpallo (16) ja yleisurheilu (16 seuraa). Monilajisissa hakemuksissa yleisimmäksi nousi perusliikunta (41 hakemusta). Perusliikuntaan laskettiin kuuluvaksi heikosti lajisidonnainen toiminta, jumppa, monilajinen kerhotoiminta, kuntoilu ja oheisharjoittelu. Useamman lajin hakemuksissa yleisimmät lajit olivat perusliikunnan lisäksi yleisurheilu (21), jalkapallo (19), hiihto (19) ja salibandy (18). Lajien vertailtavuuden vuoksi hankearvioinnissa purettiin monilajisten seurojen lajit erilleen, ja ne ryhmiteltiin kaikkien hankkeiden lajien kanssa lajiryhmittäin (taulukko 2 seuraavalla sivulla). Yleisimpänä lajina säilyi jalkapallo, joka esiintyi 13 prosentissa hakemuksia. Muita valtalajeja olivat perusliikunta (8 %), salibandy (8 %), yleisurheilu (7 %) ja hiihto (5 %). Kaikista lajeista joukkuepalloilua oli 38 %, jäälajeja 9 %, voimistelua 7 % ja hiihtolajeja 7 %. Lajeista 5 % esiintyi hakemuksissa vain kerran. Yhteensä tukea haettiin 87 eri lajin toimintaan. 2.4 Jatkavat ja uudet hankkeet Seuratukea jaettiin sekä kokonaan uusille hankkeille että edellisen vuoden jatkohankkeille. Vuonna 2013 alkaneiden hankkeiden hankekaudet olivat joko kaksi- tai kolmevuotisia. Jatkavia hankkeita oli rahoituspäätöksistä 166. Täysin uusia avustuksia myönnettiin 212. Sekä jatkavista että uusista hankkeista vajaa neljännes kertoi saaneensa hakuvaiheessa sparrausta eli apua hakemuksen muokkaukseen lajiliitolta tai aluejärjestöltä. Jatkohakemusten ja uusien hakemusten tavoitteissa oli jonkin verran eroja. Jatkohankkeiden hakemuksissa korostui uusia hankkeita enemmän palkkauksen vakiinnuttamiseen pyrkiminen (+19 prosenttiyksikköä), mikä oli lähes kolme kertaa yleisempää kuin uusissa hakemuksissa. Samoin päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö oli 15 % yleisempää. Uusissa hankkeissa puolestaan nousi jatkavia useammin tavoitteeksi harrastajaryhmien perustaminen (+12 prosenttiyksikköä). Uusissa päätöksissä painottuivat myös matalan kynnyksen liikunta (+9 prosenttiyksikköä) ja kustannusten hillitseminen (+8 prosenttiyksikköä). Yhteistyön tekeminen koulujen ja päiväkotien, lajiliittojen, aluejärjestöjen, kuntien, muiden yhdistysten ja yksityisen sektorin kanssa oli jatkohankkeissa yleisempää kuin uusissa hakemuksissa. Seuraavassa luvussa esitetään tarkemmin tukea saaneiden seurojen tavoitteita. 9 TAULUKKO 2 Yleisimmät lajit1 seuratukihakemuksissa. Laji Seuroja Osuus kaikista lajeista (%) Jalkapallo 71 12,7 Perusliikunta 44 7,9 Salibandy 42 7,5 Yleisurheilu 36 6,5 Hiihto 29 5,2 Jääkiekko 23 4,1 Pesäpallo 21 3,8 Suunistus 19 3,4 Koripallo 18 3,2 Lentopallo 18 3,2 Voimistelu 16 2,9 Tanssi 15 2,7 Telinevoimistelu 13 2,3 Paini 11 2,0 Uinti 11 2,0 Taitoluistelu 9 1,6 Golf 7 1,3 Tennis 7 1,3 Cheerleading 6 1,1 Pyöräily 6 1,1 Sulkapallo 6 1,1 Mäkihyppy 6 1,1 Ammunta 5 0,9 Judo 5 0,9 Purjehdus 5 0,9 Ringette 5 0,9 Alppihiihto 4 0,7 Joukkuevoimistelu 4 0,7 Luistelu 4 0,7 Ratsastus 4 0,7 Ampumahiihto 3 0,5 Futsal 3 0,5 Käsipallo 3 0,5 Melonta 3 0,5 Muodostelmaluistelu 3 0,5 Pöytätennis 3 0,5 Taekwondo 3 0,5 Vesipallo 3 0,5 Vaihtuvat lajit (lajeja ei eritelty) 3 0,5 1Kaikki seuratukihakemusten lajit liitteessä 2. 10 3 SEURATUKIHANKKEIDEN TAVOITTEET Tukihakemuksista taulukoitiin yhteensä 35 eri tavoitetta, joihin seurat hanketuen avulla pyrkivät. Tärkeimmiksi tavoitteiksi hakemuksissa nousivat uudet harrastajaryhmät ja ohjaustoiminta (65 %), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (58 %) ja toimijoiden ja valmentajien kouluttaminen (58 %). Nämä olivat myös ministeriön asettamia kriteerejä seuratuen myöntämiseen. Hakukriteerien termit toistuivat hakemuksissa tiuhaan, mutta sisältö ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtelivat suuresti. Tässä luvussa esitetään yleisimpiä hankehakemuksissa mainittuja tavoitteita. 3.1 Koulutus ja toiminnan laatu Toimijoiden ja valmentajien kouluttaminen esiintyi 58 %:ssa hakemuksia. Koulutuksella tavoiteltiin pääsääntöisesti toiminnan laadun parantamista ohjauksessa ja valmennuksessa sekä muussa toiminnassa. Toiminnan laadun parantamiseen kertoi tähtäävänsä 43 % seuroista. Laatua indikoi hakemuksissa minkä tahansa osa-alueen kehittäminen, kuten valmennuksen ja ohjauksen parantaminen, seurahallinnon organisoiminen tai mielekkäämmän harrastusympäristön tarjoaminen. Laadun parantaminen kytkeytyi hakemuksissa usein toiminnan ammattimaistamiseen tai tehostamiseen, mitä tavoiteltiin nimenomaan erilaisten koulutusten ja palkkausten kautta. Moni seura tavoitteli esimerkiksi sinettiseuratunnusta. Toisaalta koulutusta suunnattiin vapaaehtoistoimijoille, jotta he viihtyisivät ja jaksaisivat paremmin seurassa. Kouluttaminen kytkeytyi myös nuorten osallistamiseen ja drop outin vähentämiseen, sillä erilaisilla toimijakoulutuksilla pyrittiin aktivoimaan nuoria pysymään mukana liikunnan parissa vaikka urheilu-ura loppuisikin. 3.2 Matala kynnys lähiliikuntaan Jakokriteerien keskeisiä tavoitteita oli matalan kynnyksen liikunnan edistäminen, jotta liikuntaharrastuksen ulkopuolella olevat lapset ja nuoret saataisiin helpommin mukaan seuratoimintaan. Vuoden 2014 hakemuksista 29 prosentissa kerrottiin tavoitteeksi matalan kynnyksen liikunnan tarjoaminen. Hakemuksista välittyi jopa seurojen hämmästys ja yllättyneisyys harrasteryhmien suosiosta. Kilpailupainotteisuus lasten ja nuorten urheilussa on pitkään peitonnut erityisesti harrastamattomille nuorille tarjottavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet, joihin seuroja tämän vuoden seuratuella kannustettiin panostamaan. Matalan kynnyksen liikunnan kriteereiksi nousivat hakemuksissa kohtuullinen tai olematon hinta, helposti saavutettava harrastus, sopivien tasoryhmien tarjoaminen myös kevyempää harrastusintensiteettiä kaipaaville tai ryhmät ei-kilpailulliseen harrastamiseen sekä pieni sitoutumisaste toimintaan. 11 Matalan kynnyksen liikuntaa on myös lähiliikunta, jossa painottuu alueellinen saavutettavuus. Siihen oli hakemusten perusteella panostamassa 20 % avustuksen saajista. Lähiliikunnan tarjoaminen tarkoitti hakemuksissa usein harjoitusten viemistä kouluille ja niiden pihoille koulupäivän loppuessa, jotta lasten olisi helppo tulla mukaan ryhmiin. Lähiliikunnassa korostuu alueellisen yhdenvertaisuuden merkitys harrastamiselle, jotta asuminen etäällä liikuntapaikoista ei kohottaisi kustannuksia tai vaatisi liikaa resursseja harrastamiselta. Monessa hakemuksessa tukea haettiin ohjaajan liikuttamiseen syrjäisemmille alueille tai lähiöihin, jotta ryhmät voisivat toimia lähellä lasten ja nuorten asuinpaikkoja. Viime vuoteen verrattuna matalan kynnyksen liikunta ja lähiliikunta nousivat tämän vuoden rahoituspäätöksissä merkittävän osuuden saaneiksi tavoitteiksi. 3.3 Hiipunut perheliikunta Perheliikunnan osuus hakemuksissa hiipui edellisen vuoden suosion jälkeen. Viime vuoden hakemuksissa perheliikunta oli mukana kolmasosassa hankesuunnitelmia, tänä vuonna se oli enää 17 % prosentin tavoitteissa. Perheliikunnalle annetut sisällöt ja merkitykset vaihtelivat suuresti. Tarkoituksena oli tarjota vanhemmille ja lapsille yhteinen liikunnallinen harrastus, mikä edusti useimmiten pienten lasten liikuntaa erilaisine kerhoineen. Toiseksi ajatus oli järjestää perheiden jäsenille liikuntaa omissa ryhmissään mutta yhtä aikaa, jolloin harrastusten ajankäyttö tehostuisi ja niiden ulkopuolinen perheen yhteinen aika mahdollisesti lisääntyisi. Perheliikunnan tavoite oli samalla myös kannustaa perheitä liikkumaan omalla ajallaan yhdessä. Perhe ymmärrettiin hakemuksissa kahden eri sukupuolta olevan vanhemman ydinperheeksi ja joissakin jopa kuvailtiin erilaisia liikuntamuotoja, jotta sekä äideille että isille tarjottaisiin mielekästä liikuntaa. Perheliikunta ei hakemuksissa yhdistynyt niinkään syrjäytymisen ehkäisyyn ja heikommassa sosio-ekonomisessa asemassa olevien perheiden kannustamiseen liikuntaan, kuin lähes puhtaasti fyysisen aktiivisuuden kasvattamiseen ja vanhempien aktivoimiseen mukaan seuratoimintaan. Perheliikunta oli osaltaan hakemusten trendikäsite, jota yritettiin ujuttaa mukaan, vaikkei käytännön toteutukseen tai nimenomaan perheliikunnan edistämisen keinoihin hakemuksessa varsinaisesti paneuduttukaan. Vuoteen 2013 verrattuna hakukriteereistä puuttui painotus perheliikuntaan ja mahdollisesti osin tästä syystä myös hakijoiden kiinnostus sitä kohtaan laski lähes puolella. 3.4 Tasa-arvoista ja yhdenvertaista liikuntaa Seuratuen yhtenä päätavoitteena oli harrastusmahdollisuuksien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Yhdenvertaisuuden toteutumattomuus tunnistettiin 12 erilaisissa yhteyksissä, kuten sukupuolten tasa-arvo, aiempi harrastuneisuus, etninen tausta, maantieteelliset syyt, taloudellinen eriarvoisuus ja syrjäytymisriskit. Erityisesti alueellinen yhdenvertaisuus ja taloudellisen eriarvoisuuden tasaaminen olivat seurojen tähtäimessä. Sen sijaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjintään vaikuttamista ei ilmaissut yksikään seura, vaikka joidenkin arvioiden mukaan viidennes vähemmistöryhmiin kuuluvista on joutunut kokemaan syrjintää liikuntaharrastuksessaan. Ylipäätään sukupuolen vaikutus harrastusmahdollisuuksiin nähtiin harvassa hakemuksessa. Erityistä huomiota sukupuolen perusteella annettiin tytöille 7 %:ssa ja pojille 1 %:ssa hakemuksista. Havaittua epätasa-arvoa haluttiin korjata etupäässä järjestämällä ryhmiä tai joukkueita lajin vähemmistösukupuolelle. Vaikka tasa-arvo oli yksi hakukriteerien painotuksista, siihen kiinnitettiin hakemuksissa vähän muuta kuin ylimalkaista huomiota. Se näkyi ennen muuta keinoissa, joilla tasa-arvoa pyrittiin parantamaan – tai niiden puutteessa. Esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjen erityistarpeiden huomioiminen nousi esille vain muutamassa hakemuksessa, vaikka maahanmuuttajien liikunta olikin mukana 12 %:ssa hakemuksia. Maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden edistäminen oli useimmiten palloiluseurojen agendalla, ja keinona oli järjestää esimerkiksi oma joukkue tai integroida maahanmuuttajat jo olemassa oleviin joukkueisiin. Sukupuolten tasa-arvon ongelmia ei maahanmuuttajien liikunnassa tunnistettu, ja maahanmuuttajien liikunta näyttikin hakemuksissa tosiasiallisesti typistyvän maahanmuuttajapoikien liikunnaksi. 3.5 Yhteistyöverkostojen kehittäminen Yhteistyön tekeminen koulujen ja päiväkotien kanssa oli tavoitteena 43 %:ssa hakemuksia, mikä oli kymmenen prosenttiyksikköä viime vuotta enemmän. Kouluyhteistyö oli yksi suosituimmista keinoista, joilla hakemuksissa pyrittiin tavoittamaan lapsia ja nuoria ja saamaan heidät liikuntaharrastuksen pariin. Kouluyhteistyön muotoja olivat erilaiset kerhot, koululaisille pidettävät näytetunnit ja opettajien lajitietouden lisääminen. Kouluyhteistyötä tehtiin yli kaksi kertaa enemmän palkkaushankkeissa kuin toiminnallisissa hankkeissa. Palkatun työntekijän tehtäväksi usein muodostui jäsenmäärän kasvattaminen ja uusien harrastajien rekrytointi. Palkkaushankkeissa uusien harrastajien tärkeys korostui, sillä toiminnan laajentaminen ja tulojen kasvattaminen oli monessa hakemuksessa tärkeimpiä keinoja, jotta palkkausta pystyttäisiin jatkamaan. Palkkaushankkeissa kouluyhteistyöhön pyrkivät eniten jalkapallo-, pesäpallo- ja salibandyseurat perässään koripallo ja yleisurheilu. Toiminnallisissa hankkeissa eniten kouluyhteistyötä suunnittelivat jalkapallo- ja golfseurat, joita seurasivat suunnistus, paini, jääkiekko ja koripallo. Joukkuepeleihin verrattuna yksilölajien hakemuksissa pyrittiin huomattavasti harvemmin yhteistyöhön koulujen ja päiväkotien kanssa. 13 Yhteistyöhankkeiden kehittäminen nostettiin tärkeäksi tavoitteeksi 20 %:ssa hakemuksia. Yhteistyötahoja koulujen ja päiväkotien lisäksi olivat ennen muuta kunnat (30 % hakemuksista) ja kolmannen sektorin toimijat, kuten muut seurat ja yhdistykset (30 %). Niiden lisäksi hakijat tekivät yhteistyötä lajiliittojen (9 %), liikunnan aluejärjestöjen (11 %) ja muitten oppilaitosten kuin ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten (7 %) kanssa. Yksityisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö oli vähäistä: vain 8 % tukea saaneista kertoi yhteistyötahokseen yksityisen sektorin. Seuroissa näyttää olevan edelleen vallalla ajattelutapa, jossa yksityinen sektori toimii hyväntekeväisyyden pohjalta ja sponsoroi toimintaa odottamatta sen enempää vastavuoroista yhteistyötä seuran kanssa. 3.6 Drop outin vähentäminen Drop out -ilmiön vähentäminen oli yksi ministeriön mainitsemista tavoitteista, johon seuratuella haluttiin vaikuttaa. 20 % seuroista kertoi pyrkivänsä estämään nuorten putoamista pois harrastustoiminnasta. Luku oli edelliseen vuoteen verrattuna lähes sama. Ilmiö oli selkeästi hakijoiden tiedossa, ja keinot sen muuttamiseksi olivat monipuolisia. Niiden taustalla oli usein pyrkimys saada nuoret paremmin sitoutettua seuraan ja harrastukseen. Yleisimpiä keinoja olivat harrasteryhmien ja valinnan mahdollisuuksien lisääminen, nuorten ohjaaminen ja kouluttaminen seuratoiminnan muille osa-alueille (kuten ohjaajaksi tai vapaaehtoiseksi), matalan kynnyksen liikuntaryhmät ja yhteisöllisyyden parantaminen. Lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseen pyrki 11 % seuroista. Monessa hakemuksessa todettiin, että drop outin syynä on harrastusmahdollisuuksien supistuminen teini-iässä, jolloin ei-kilpailullisuutta tai matalampaa harrastusintensiteettiä kaipaavat jäävät helposti syrjään sopivien ryhmien puutteessa. Siksi uusien harrasteryhmien perustaminen nuorille oli tärkeimpiä keinoja drop outin ehkäisemiseksi. 3.7 Hankkeesta vakinaiseksi toiminnaksi Hankesuunnitelmien toimintojen vakiinnuttaminen oli hakemusten aliedustetuimpia tavoitteita. Seuroilla ei joko ollut suunnitelmaa hankeajan jälkeiselle ajalle, tai konkreettisten keinojen sijalla oli toiveita toiminnan säilymisestä tukea seuraavien muutosten myötä. Palkkaushankkeissa oli tehty suunnitelmia tuen jälkeistä aikaa ajatellen paremmin kuin toiminnallisissa hankkeissa. Palkkatukea saaneista seuroista 31 % kertoi suunnitelmansa vakiinnuttamiseen tähtäävistä toimista. Ne keskittyivät etsimään keinoja jatkaa työntekijän palkkausta hankekauden jälkeenkin. Vastaavasti 69 %:ssa palkkaushakemuksia ei ollut esitetty mahdollisia toimenpiteitä palkkauksen jatkamiseksi. 14 Vaikutti siltä, että osassa seuroja suunnittelun sijaan toivottiin pelkän hanketuen saannin synnyttävän innostusta, joka kantaa pitkään. Konkreettiset toimintaehdotukset olivat hakemuksissa yleensä vähäisiä tai olemattomia. Yleisin keino perustettavien toimintojen vakiinnuttamiseksi oli jäsenmäärän kasvun kautta tapahtuva toiminnan laajeneminen. Toisaalta 14 prosentissa hakemuksista kerrottiin seuratuen sijoittamisesta toiminnan jatkuvuuden vahvistamiseen. Tähän kuuluivat esimerkiksi vapaaehtoisaktiivisuuden parantaminen, uusien tai vastaperustettujen toimintojen tukeminen ja vakiinnuttaminen sekä perustoiminnan olosuhteiden pönkittäminen. Keskiössä olivat joko hiipuvan seuratoiminnan elvyttäminen tai uusien toimien tukeminen. Lisäksi seurojen tavoitteissa oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen (17 %), yhteisöllisyyden vahvistaminen (17 %) ja seurahallinnon kehittäminen (13 %). 15 4 HARRASTAMISEN HINTA Kuten edellisenä vuonna, myös vuonna 2014 harrastamisen hinta oli seuratukihaun merkittävimpiä kriteerejä. Seuraharrastamisen kalleus on ollut viime vuosien kestoaihe yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien tarjoamisella on perusteltu rahoitusosuuden kasvattamista ja koko seuratuen tarpeellisuutta. Hakukriteereissä harrastamisen hinnan ylärajaksi oli edellisvuoden tapaan asetettu 50 euron kuukausimaksu. 87 % seuroista ilmoitti täyttävänsä kriteerin. Lopuissa kuukausimaksua ei ollut eritelty tai se nousi yli 50 euron. Viime vuonna harrastuskustannusten alentaminen tai kustannusten nousun estäminen oli tavoitteena 32 prosentissa hakemuksia. Tämän vuoden haussa osuus oli lähes sama, 30 %. Näitä voidaan pitää pieninä lukuina siihen nähden, miten hinnan merkitys korostui hakukriteereissä. Hakemusten perusteella seuratuella pyrittiin vaikuttamaan harrastamisen hintaan pääasiallisesti joko käyttämällä tukiraha kattamaan kuluja esimerkiksi uuden ryhmän perustamiseksi tai seuratyöntekijän palkkaamiseksi, tai kohdistamalla tuki vähävaraisiin harrastajiin, joiden ajateltiin ennen muuta tarvitsevan apua harrastusmaksujen maksamiseen. Toiminnallisissa hankkeissa tuki kohdistui harvemmin koko seuran kustannuksiin. Sen sijaan tuki suunniteltiin käytettäväksi yleensä ryhmien tai uuden ohjaustoiminnan kuluihin, jolloin perustettava toiminta olisi osallistujille mahdollisimman edullista. Toisaalta tukea kohdennettiin henkilötasolla niihin, joiden ajateltiin eniten sitä tarvitsevan. Esimerkkejä näistä toimista olivat erilaiset rahastot tai stipendit. Palkkaushankkeissa palkatun työntekijän työnkuvalla oli iso vaikutus siihen, mihin tuki työpanoksen kautta kohdentui. Toisin kuin toiminnallisissa hankkeissa, palkkaushankkeissa työpanos kohdistui useimmiten laaja-alaisesti koko seuran toimintaan. Tuen avulla myös ehkäistiin palkkauksesta koituvien kulujen maksattamista harrastajilla. Harrastusmaksuja nostavat monenlaiset tekijät kuten salivuokrat, varusteet, ohjaus ja matkustaminen. Seuroilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa moneenkaan näistä tekijöistä, ja usein seuratyötä tehdään jo nyt seuran sisällä mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja vapaaehtoisvoimin, jotta resursseja säästyisi pakollisiin kustannuksiin. Seuratukirahat on mahdollista upottaa ulkoapäin hinnoiteltuihin menoihin, mutta parantaako se oleellisesti seuran toimintaa vai onko vain hetkellinen helpotus kireään tilanteeseen? Onkin paikallaan pohtia, millaisiin hankkeisiin panostamalla saadaan kestävimpiä ja vaikuttavimpia parannuksia seurojen perustoimintaan. Esimerkiksi pelkästään tukirahan varaan perustetut kerhot ovat vaarassa lakata tuen loppumisen myötä, mikäli seuroissa ei paneuduta siihen, millaisia muutoksia kerhon jatkuminen vaatisi perustoiminnalta. Tässä valossa panostaminen pitkäaikaisiin aineettomiin hyötyihin, kuten koulutukseen ja toimijoiden sitouttamiseen, näyttäytyisi pisimpään kantavana vaihtoehtona. Toisaalta vuoden 2013 seurahaastattelut osoittivat, että tuki koetaan myös symbolisesti merkittävänä tunnustuksena seuratoiminnan 16 hyvästä hoitamisesta, mikä kannustaa yhtä lailla toiminnan kehittämiseen (Lehtonen ym. 2014, 36). Seuratuen kohdentamisessa on pohdittava myös rajaamisen ongelmia. Kuten raportissa vuoden 2013 seuratuesta todetaan, seuroissa ja liitoissa ihmeteltiin 50 euron kuukausimaksun perusteita (Lehtonen ym. 2014, 33). Ohjausvaikutuksen voidaan ajatella olevan kahdenlainen. 50 euron kuukausimaksun ehdon voidaan nähdä rajaavan tukea saaviksi seuroiksi ne, jotka lähes täyttävät kohtuullisiksi katsotut harrastuskustannukset. Tällöin seuratuki näyttäytyy palkitsemisena suotuisissa olosuhteissa toimiville seuroille. Samalla tuen toivotaan kannustavan kalliin harrastustoiminnan seuroja laskemaan harrastajiensa kustannuksia tuen piiriin päästäkseen. Harrastusmaksukriteeri näyttää olettavan kustannusten olevan seurojen päätettävissä: sadan euron kuukausimaksua perivien seurojen pitäisi pystyä vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat maksujen suuruuden. Mutta entä jos kenttämaksu onkin tuntihinnaltaan kolminkertainen johonkin toiseen kaupunkiin verrattuna? Seuratuen pitäisi näin ollen samalla olla yhteiskunnallinen viesti, jolla ohjataan myös seurojen kanssa toimivia tahoja alentamaan maksuja ja tällä tavalla tarjoamaan yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Toisaalta hintarajan voidaan nähdä olevan selkeä poliittinen päätös siitä, millaista ja kenelle suunnattua toimintaa tuetaan. Viidenkymmenen euron rajanveto tarkoittaa sellaisten harrastusmahdollisuuksien tukemista, jotka ovat saavutettavissa taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville. Ohjausvaikutus on tällöin selvä: kalliit lajit olkoot kalliita edelleen, sillä tuen on tarkoitus olla kädenojennus niille seuroille, jotka tarjoavat halpaa liikuntaa ja mahdollisuuksia osallistua myös pienemmillä harrastuskustannuksilla. Kaikilla ei voi olla samanlaisia lähtökohtia harrastaa eri hintaluokan lajeja, mutta osallistumista edes suppeamman lajivalikoiman liikuntaan on tuettava. Hintakysymyksen keskeinen sisältö lieneekin: pitääkö liikuntaharrastuksia olla tarjolla edes kapeammalla valinnanvaralla vai täytyykö kaikille taata mahdollisuudet valita mikä tahansa mieluisa liikuntaharrastus? 17 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vuonna 2014 seuratoimintaan jaettiin tukea 4 918 000 euroa. Tuella aiottiin perustaa muun muassa uusia liikuntaryhmiä ja kerhoja, palkata työntekijöitä ja kehittää seuratoiminnan eri osa-alueita. Seurojen tavoitteet olivat melko erilaisia ja hajanaisia, mutta vastasivat pääosin ministeriön kriteerejä. Toisaalta tavoitteiden moninaisuus oli positiivinen asia, sillä monenlaisilla seuroilla erilaisine tavoitteineen oli mahdollisuus tukeen. Uusia tavoitteita hakemuksissa olivat matalan kynnyksen liikunta ja lähiliikunta, kun taas perheliikunnan osuus romahti viime vuodesta. Hakemusten sisällöllinen vaihtelevuus oli osaltaan syy joidenkin tavoitteiden alhaisiin prosentteihin hakemuksissa. Hankehakemuksissa myös lainattiin ministeriön asettamia kriteerejä osoittamatta kuitenkaan niiden käytännön toteuttamista. Mielenkiintoista hakemuksissa oli viimeaikaisen huippu-urheilun kehitystyön retoriikan tarttuminen seuratasolle. Hakemuksissa puhuttiin ”urheilijan polusta”, ”liikkujan polusta” ja ”seuratoimijan polusta” samoin kuin ”elämänikäisen liikkumisen polusta”. Suunnitelmiin oli omaksuttu puhetapoja ja ajatuksia urheilijaksi kasvamisesta, jota seuroissa pyrittiin rakentamaan, esimerkiksi hakemalla yhteistyötahoja tukemaan selkeäksi tampattua reittiä urheilijaksi. Urheilijan polun käsite sisältää ennen kaikkea kilpaurheilun ja huippu-urheilun tavoitteisiin tähtäävää toimintaa, jonka pitäisi olla hakukriteereiden perusteella melko kaukana seuratuen tavoitteista. Toisaalta ylätason retoriikan omaksuminen saattaa monessa seurassa tuntua hyvältä tavalta osoittaa elävänsä ajan hermolla ja toimivansa suomalaista seuratoimintaa ohjaamaan pyrkivien kirjausten mukaan. Ministeriön tavoitteena oli lisätä liikkujien määrää ja osallisuutta urheiluseurojen kautta. Seuratoiminnan pitäisi siis tuen avulla saavuttaa vähän liikkuvat ja seura-aktiviteettien ulkopuolella olevat ihmiset mukaan toimintaan ja pystyttää liikunnan pariin aktivoivia hankkeita ja toimintoja. Vaikka kustannuksia kyettäisiin joidenkin ryhmien osalta laskemaan, myös monet muut syyt kuin kustannukset vaikuttavat lasten ja nuorten harrastusaktiivisuuteen. Vähäisin niistä ei ole kotiympäristö. Seurat vaativat usein osallistumista ja sitoutumista myös vanhemmilta, jolloin kynnys lähteä keltanokkana mukaan seuratoimintaan kasvaa. Tapojen ja kulttuurin merkitys on suuri: vanhempien kokemus tai kokemattomuus seuratoiminnassa mukana olemisesta siirtyy todennäköisesti myös sukupolvelta toiselle. Toisaalta seuraharrastaminen on muuttunut entistä enemmän palveluksi, jossa seurat kilpailevat hinta-laatusuhteella muiden liikuntamarkkinoiden toimijoiden kanssa. Tällöin edullinen hinta saattaa olla markkinavaltti, mutta houkutteleeko se siltikään niitä perheitä, joissa liikunnallisuus ei kuulu elämäntapaan? Yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen ja harrastamisen hinnan kohtuullistaminen olivat seuratuen keskeisimpiä tavoitteita. Seurojen kautta voidaan kuitenkin usein tavoittaa vain jo aktiivinen osa ihmisistä. Urheiluseurat kansalaistoiminnan areenoina ovat monesti niiden ihmisten pyörittämiä, joilla on aikaa ja varaa tehdä vapaaehtoistyötä. Samalla kohonneet hinnat ovat rajanneet osan lapsista ja nuorista 18 ulos monista lajeista. Kuinka paljon seuratoiminnassa on vielä tilaa alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville ihmisille ja tavoittaako seuratuki näin ollen kohdettaan, taloudellisesti eriarvoisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria? 19 LÄHTEET Kunnat.net 2014. Yleistilastoja kunnittain. www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot /yleistilastoja_kunnittain/Sivut/default.aspx. Viitattu 16.7.2014. Lehtonen, K., Paukku, J., Hakamäki, M. & Laine, K. 2014. Seuratuki 2013. Haku- ja jakoprosessin arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286. OKM 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Seuratukea lisätään tavoitteena laskea liikuntaharrastuksen kustannuksia. www.minedu.fi /OPM/Tiedotteet/2012/12/arhinmaki_seuratuki.html?lang=fi. Viitattu 12.9.2014. OKM 2014a. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Hakuohje vuodelle 2014. www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka /avustukset/avustukset_liitteet/2014_Seuratuki_hakuohjeet.pdf. Viitattu 12.9.2014. OKM 2014b. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Seuratukea myönnettiin viisi miljoonaa euroa. www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014 /05/seuratuki_2014.html?lang=fi. Viitattu 12.9.2014. Tilastokeskus 2014. Maakuntien pinta-ala, väestö ja bruttokansantuote. www.stat.fi /tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#bruttokansantuote. Viitattu 15.7.2014. 20 LIITTEET LIITE 1 Seuratukea saaneet seurat. Tukea saaneiden seurojen kotikunnat, lajit, tukimuoto (P=palkkaus, T=toiminnallinen tuki) ja koulu- tai päiväkotiyhteistyö (x = on yhteistyötä). Kunta Seuran nimi Lajit Tukimuoto Alajärvi Alajärven Ankkurit pesäpallo P Alajärvi tanssi, perusliikunta T Alajärvi Alajärven voimistelu ja liikunta Järviseudun Pallokerho jääkiekko P Alavus Alavuden Urheilijat telinevoimistelu, team gym T Alavus Lakeudenportin Ratsastajat ratsastus T Asikkala Asikkalan Raikas P Espoo Aktiivinen Espoo Espoo Esbo Idrottsförening rf telinevoimistelu, hiihto, suunnistus, lentopallo, perusliikunta, yleisurheilu jalkapallo, salibandy, koripallo, yleisurheilu, voimistelu, tanssi, luistelu, jääkiekko yleisurheilu, perusliikunta Espoo Espoo Squash Rackets Club squash P Espoo Espoon Akilles suunnistus T Espoo Espoon Hiihtoseura hiihto P Espoo Espoon I.T.F. Taekwon-do taekwondo, perusliikunta T Espoo Espoon Kiekkoseura ringette P Espoo Espoon Miekkailijat pyörätuolimiekkailu P Espoo Espoon Pesis pesäpallo P Espoo Espoon Suunta suunnistus T Espoo Espoon Tapiot yleisurheilu P Espoo F.C. Kasiysi Espoo jalkapallo T Espoo Himpulat perusliikunta P Espoo Pohjois-Espoon Ponsi jalkapallo, salibandy P Espoo Tapiolan Honka koripallo P Espoo Tapion Sulka sulkapallo T Eura Euran Pallo jalkapallo P Eura Hiisirasti suunnistus T Eura Panelian Raikas luistelu T Forssa Forssan Jalkapalloklubi jalkapallo P Forssa Forssan Suupparit Fo-Su salibandy P Haapajärvi Haapajärven Pesä-Kiilat pesäpallo T Hamina Haminan Palloilijat pesäpallo P Hamina Haminan Pallo-Kissat jalkapallo P 21 T Koulu-/ päivähoitoyhteistyö x x x P x x x x x x x x Hamina Summan Ponnistus pesäpallo P Hankasalmi Hankasalmen Hanka P Heinola Heinolan Kiekko Helsinki BMX Helsinki salibandy, yleisurheilu, suunnistus, hiihto, perusliikunta jääkiekko, golf, yleisurheilu, salibandy, voimistelu, koripallo, ringette BMX-pyöräily Helsinki FC Kontu jalkapallo, perusliikunta P Helsinki Freestyleseura Moebius freestylehiihto T Helsinki Golden Spirit cheerleading, cheertanssi T Helsinki keilailu P Helsinki Grankulla Bowlare / 2 seuraa Helsingfors Simsällskap uinti P Helsinki Helsingin Kisa-Veikot yleisurheilu P Helsinki Helsingin Latu perusliikunta T Helsinki Helsingin Luistinkiitäjät pikaluistelu P Helsinki Helsingin Luistinklubi taitoluistelu P Helsinki miekkailu P x Helsinki Helsingin Miekkailijat -Helsingfors Fäktare Helsingin NMKY lukkopaini, ju-jutsu T x Helsinki Helsingin Palloseura jalkapallo P x Helsinki Helsingin Invalidien Yhdistys vaihtuvat lajit P Helsinki Helsingin Taekwondo-seura taekwondo P Helsinki Helsinki Ringette ringette P Helsinki Helsinki Wolverines amerikkalainen jalkapallo P x Helsinki HIFK-Friidrott yleisurheilu P x Helsinki Malmin Palloseura jalkapallo P x Helsinki Naarasleijonat NALE lentopallo T Helsinki NKL-Pantterit koripallo P Helsinki Pallokerho-35 jalkapallo T Helsinki Roihu pesäpallo, perusliikunta P Helsinki SalibandySeura Viikingit salibandy P x Helsinki SAPA jalkapallo P x Helsinki Suomalainen Voimisteluseura Tanssiurheiluseura Blue & White Tapanilan Erä voimistelu P tanssi T salibandy P x perusliikunta P x koripallo T x Helsinki Voimistelu- ja urheiluseura Elise Voimistelu- ja Urheiluseura Pakilan Visa Helsingin M-Team salibandy P x Helsinki Helsingin Paini-Miehet paini T x Helsinki Helsinki Outsiders salibandy T Helsinki Laajasalon Palloseura jalkapallo T x Helsinki Malmin Taekwondo taekwondo T x Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki 22 x T P x x x x Helsinki Mejlans Bollförening pöytätennis T x Helsinki Painiseura Helsingin Haka paini T x Hollola Pelicans 2000 Hollola jääkiekko P x Hyvinkää Hyvinkää Ringette ringette T x Hyvinkää Hyvinkään Amerikkalaisen jalkapallon seura Hyvinkään Slalomseura Sukkula Hyvinkään Urheiluautoilijat amerikkalainen jalkapallo, käsipallo alppihiihto T x T x karting P joukkuevoimistelu P Hämeenkyrö Hyvinkään voimistelu ja liikunta Kyrön Kieppi telinevoimistelu T Hämeenlinna Aulangon Golfklubi golf P x Hämeenlinna jalkapallo P x Hämeenlinna Hämeenlinnan Jalkapalloseura Vanajaveden Vesikot melonta, soutu P Iisalmi Iisalmen Naisvoimistelijat voimistelu, perusliikunta P x Ikaalinen Ikaalisten Nouseva-Voima suunnistus T x Ikaalinen Ikaalisten Urheilijat P x Ilmajoki Ilmajoen Kisailijat jalkapallo, salibandy, yleisurheilu, perusliikunta paini P x Imatra Imatran Golf golf T x Imatra Imatran Ketterä juniorit jääkiekko T Imatra Imatran Voimistelijat P Imatra Urheiluseura Imatran Voima Inkoon Voima joukkuevoimistelu, rytminen voimistelu salibandy sulkapallo T ammunta T salibandy T Janakkala Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura BaldoSport / Steelers-BaldoSport Salibandy Club Urbans salibandy P Joensuu Jippo-juniorit jalkapallo P Joensuu Joen Juju lentopallo, jalkapallo P Joensuu Joensuun Maila pesäpallo P Joensuu telinevoimistelu, team gym, cheerleading tanssi T Joensuu Joensuun Voimistelu ja Liikunta Jokipata P Joensuu Josba Juniorit salibandy P Joensuu Kalevan Rasti suunnistus P Joensuu Karjalan Tennis tennis P Joensuu Soccer Club Riverball jalkapallo T Jyväskylä CC Picaro Bmx-pyöräily T Jyväskylä Happee salibandy P Jyväskylä Jaguars Spirit Athletes Jyväskylä Jigotai Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Inkoo Isokyrö Janakkala P T judo P 23 x x x x Jyväskylä JJK Juniorit jalkapallo T Jyväskylä JPS Juniorit jääpallo P Jyväskylä Jyväskylän Kenttäurheilijat yleisurheilu P Jyväskylä vaihtuvat lajit T Jyväskylä Jyväskylän Korkeakouluopiskelijoiden liikuntaseura KOOLS Jyväskylän Pyöräilyseura pyöräily P Jyväskylä Jyväskylän Sulkapalloseura sulkapallo P Jyväskylä Jyväskylän Voimistelijat-79 voimistelu, perusliikunta P Jyväskylä Jyvässeudun ratsukot ratsastus T Jyväskylä O2-Jyväskylä salibandy P x Jyväskylä Palokan Riento jalkapallo P x Jyväskylä Parkour Oppimiskeskus parkour P Jyväskylä perusliikunta, tanssi P Jyväskylä Tikkakosken Voimistelu- ja Liikuntaseura Trio-Juniorit kaukalopallo T Järvenpää Blues Volley lentopallo T Järvenpää Järvenpään Uintiklubi uinti P Kaarina Kaarinan Nappulat jalkapallo T x Kaarina Sulkapalloseura Clear sulkapallo P x Kaarina Ura Basket koripallo, perusliikunta P x Kajaani Kainuun Urheilusukeltajat sukellus T Kajaani Kajaani Gymnastic aerobic T Kajaani Kajaanin Haka jalkapallo P Kajaani Kajaanin Honka koripallo P Kajaani Kajaanin Juntta paini P Kangasala FC Kangasala jalkapallo, futsal P Kangasala uinti P Kangasniemi Uimaseura Kangasalan Kuohu Puulan Veneseura purjehdus P Kankaanpää Kankaanpään Maila pesäpallo P Kannus Kannuksen Ura pesäpallo P Karstula Karstulan Kiva jääkiekko T Kauhajoki Kauhajoen Karhu koripallo P x Kemi Kemin Golf Klubi golf T x Kemi Kemin Lämärit taitoluistelu T Kemijärvi Kemijärven Kiekko jääkiekko P Kempele Kempeleen Kiri yleisurheilu T Kempele Kempeleen Lentopallo lentopallo T Kempele tanssillinen voimistelu T Kerava Kempeleen Naisvoimistelijat Blackbirds United salibandy P Kerava Keravan Urheilijat hiihto T Keuruu Haapamäen Pallo Pojat jalkapallo T Keuruu Keupa Hockey Team jääkiekko, taitoluistelu P x Keuruu Keurusjumppa voimistelu, perusliikunta P x 24 x x x x x x x Sastamala Kirkkonummi Voimistelu- ja Urheiluseura Kiikoisten Kirma FC WILD hiihto, yleisurheilu, suunnistus, palloilu jalkapallo Kirkkonummi Kirkkonummen Urheilijat Kirkkonummi T P x P x Kyrkslätts Idrottsförening telinevoimistelu, yleisurheilu, paini, parkour, koripallo, tanssi, perusliikunta käsipallo P x Kirkkonummi Tanssidans tanssi P x Kirkkonummi Gladius Kirkkonummi uinti, vesipallo P x Kirkkonummi Kyrkslätt Skytteförening KSF ammunta T Kirkkonummi Masalan Kisa jalkapallo P Kirkkonummi Peuramaa Slalom alppihiihto P Kitee Kiteen Pallo -90 pesäpallo P Kittilä SBC Levi - FC/SC Levi salibandy P Kiuruvesi Kiuruveden Urheilijat yleisurheilu P Kokemäki Kokemäen FK-kerho karting P Kokkola Gamlakarleby Bollklubb jalkapallo P Kokkola Gamlakarleby Segelförening purjehdus P Kokkola Kokkolan Jymy P Kokkola Kälviän Tarmo tanssi, voimistelu, salibandy, voimanosto paini Kolari Kolarin Työväen Urheilijat jääkiekko T Kolari V- ja U-seura Kolarin Kontio jalkapallo T Kontiolahti Kontiolahden Urheilijat P Kontiolahti Lehmo Balls - 96 ampumahiihto, maastohiihto, suunnistus, ammunta salibandy Koski Kosken Kaiku lentopallo T Koski TL Ratsastusseura MT-Team ratsastus T Kotka Karhulan Katajaiset yleisurheilu P Kotka Kotkan Nappulat jalkapallo P x Kotka KTP-Koripallo koripallo T x Kotka Piili jousiammunta T Kouvola Anjalan Jumppaseura voimistelu, perusliikunta T Kouvola Kouvolan Hiihtoseura T Kouvola Kouvolan Painijat alppihiihto, maastohiihto, ampumahiihto, mäkihyppy paini Kouvola Kouvolan Squash-Seura squash T Kouvola Kouvolan Suunnistajat suunnistus P Kouvola Kouvolan Uimarit uinti P Kouvola Sudet salibandy T Kristiinankaupunki Kuopio IF Länken Yleisurheilu yleisurheilu T Kuopio Rugby Club rugby T Kuopio Kuopion Karateseura karate T Kuopio Kuopion Luisteluseura taito- ja muodostelmaluistelu P 25 x x x x T x P x T x Kuopio Kuopion Reipas yleisurheilu P Kuopio teline-, joukkue- ja tanssillinen voimistelu, perusliikunta tennis P Kuopio Kuopion Reippaan Voimistelijat Kuopion Tennisseura P x Kuopio Kuopion Uimaseura uinti, vesipallo, taitouinti P x Kuopio Pallokissat Kuopio jalkapallo P Kuopio Puijo Wolley Juniorit lentopallo P x Kuopio Puijon Hiihtoseura P x Kuopio Tanssiseura J & V mäkihyppy, yhdistetty, muut hiihtolajit tanssi Kuopio Tarinagolf golf P x Kuortane Kuortaneen Kunto yleisurheilu P x Kuusamo Cyclos Kuusamo pyöräily T Kuusamo Kuusamon naisvoimistelijat voimistelu, perusliikunta T Kuusamo Ruka Slalom T Lahti Lahden Hiihtoseura alppihiihto, freestylehiihto, lumilautailu hiihtolajit, hiihto, mäkihyppy P Lahti Lahden Purjehdusseura purjehdus, veneily P x Lahti Lahden Verkkopalloseura tennis P x Lahti Lahti Ringette ringette T Lahti salibandy T Lahti Päijät-Hämeen Salibandyseura Viipurin Reipas telinevoimistelu P Laihia Laihian Luja jalkapallo T Lappajärvi Järviseudun Golfseura golf T Lappajärvi Lappajärven Ampujat ammunta T Lappeenranta Lappeenrannan Tennisseura tennis P Lappeenranta Willimiehen Disc Golf frisbeegolf T Lapua Lapuan Ponnistus -90 jalkapallo T Laukaa Vihtavuoren Pamaus kirkkovenesoutu T Leppävirta Leppävirran Viri lentopallo, perusliikunta T Leppävirta Leppävirran Viri yleisurheilu P Lieksa Pankakosken Valpas sirkus T Lieto Liedon Parma suunnistus T Lieto Lieto-Pesis pipolätkä (hankelaji) T Lieto Littoisten Työväen Urheilijat P x Lieto Team Velo Cycling lentopallo, jalkapallo, hiihto, perusliikunta, haavipallo pyöräily T x Lohja Lohjan Urheilijat koripallo P x Lohja Lohja-Tennis tennis T x Lohja Voimisteluklubi Lohja P x Loimaa Loimaan Korikonkarit telinevoimistelu, cheerleading koripallo Loimaa Loimaan Palloseura jalkapallo P Loviisa Lovisa Tor - Loviisan Tor hiihto, sulkapallo, salibandy, yleisurheilu T 26 x T P x x x x Mikkeli jalkapallo, jääkiekko, salibandy hiihto P Mikkeli Mikkelin alueen harrasteliigat Mikkelin Hiihtäjät Mikkeli Mikkelin Pallonlyöjät pesäpallo T Mikkeli Mikkelin Uimaseura uinti P Mikkeli Porrassalmen Urheilijat -62 jalkapallo T Mikkeli Urheiluseura Hatsina salibandy P Muurame Muuramen Syke P Mynämäki Mynämäen Pallo-53 voimistelu, tanssi, telinevoimistelu, perusliikunta jalkapallo Mäntsälä Mäntsälän Jää-Tiikerit taitoluistelu T Mäntsälä Mäntsälän Urheilijat P Mänttä Koillis-Pirkan Kiekko ammunta, hiihto, jalkapallo, suunnistus, yleisurheilu, koripallo, lentopallo, pyöräily jääkiekko, luistelu P x Naantali Aurinko Golf golf T x Nokia Kankaantaan Kisa hiihto T Nokia Nokian Urheilusukeltajat sukellus T Noormarkku perusliikunta T Nurmijärvi Noormarkun Naisvoimistelijat Klaukkalan NMKY koripallo P Nurmijärvi Nurmijärven Yleisurheilu yleisurheilu T Närpes Närpes Kraft Skidförening hiihto P Orivesi Eräjärven Urheilijat T Oulu Haukiputaan Heitto Oulu Haukiputaan Pallo salibandy, perusliikunta, hiihto hiihto, lentopallo, paini, pöytätennis, salibandy, sulkapallo, suunnistus, uinti, yleisurheilu, voimistelu, perusliikunta jalkapallo P Oulu Kuivasjärven Aura yleisurheilu, hiihto P Oulu Oulu Triahtlon & Cycling triathlon, pyöräily T Oulu Oulun Judokerho judo P Oulu Oulun Luistinseura jalkapallo P Oulu Oulun Naisfutis jalkapallo P Oulu Oulun Uinti trampoliinihyppy P Oulu Oulun Tarmo jalkapallo T Oulu Kiimingin Urheilijat T Paltamo Paltamon Urheilijat lentopallo, pesäpallo, hiihto, suunnistus, yleisurheilu, perusliikunta yleisurheilu P x Parainen Pargas Idrottsförening jalkapallo P x Parkano Parkanon Kiekko / 3 seuraa P Pieksämäki Pieksän Kuutit PieKu jääkiekko, pesäpallo, yleisurheilu, jalkapallo, salibandy uinti, vesipallo, perusliikunta Pirkkala Pirkkalan Pirkat salibandy T 27 P x T x T T x Pori Isojoenrannan Sisu koripallo T Pori Karhu-Futis jalkapallo T x Pori Noormarkun Nopsa yleisurheilu, perusliikunta T x Pori Pori Lentis lentopallo, oheislajeja P x Pori nyrkkeily P Pori Porin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys Porin Salibandyseura salibandy P Pori Porin Taitoluistelu P x Pori Puntti-Karhut taitoluistelu, muodostelmaluistelu painonnosto P x Porvoo Maraton pöytätennis T Porvoo Porvoon Salibandyseura salibandy P Porvoo Porvoon Shirokawa judo T Porvoo Porvoon Urheilijat yleisurheilu P x Raahe Saloisten Reipas T x Raahe Saloisten Salama ampumahiihto, hiihto, suunnistus yleisurheilu Raasepori IF Raseborg yleisurheilu P Raisio Raisio Futis jalkapallo P Raisio Raision Jumpparit perusliikunta P Rauma Fera pesäpallo P Rauma Fudoshin Rauma judo, perusliikunta P Rauma Lapin Salama T Rauma Pallo-Iirot yleisurheilu, perusliikunta, salibandy jalkapallo, perusliikunta P Rauma Rauman Lukko jääkiekko P Rautjärvi Simpeleen Urheilijat T x Riihimäki Kiekko-Nikkarit salibandy, jalkapallo, perusliikunta, frisbeegolf jääkiekko P x Riihimäki Riihimäen Palloseura RIPS jalkapallo P Ristijärvi hiihto P x Rovaniemi V- ja U-Seura Ristijärven Pyry FC-Lynx Napapiiri jalkapallo P x Rovaniemi Koyama judo P Rovaniemi Lapin Moottorikelkkailijat moottorikelkkailu T Rovaniemi Napapiirin salibandy salibandy P Rovaniemi Ounasvaaran Hiihtoseura hiihtolajit, kätkösuunnistus P Rovaniemi tennis P Rovaniemi Rovaniemen Verkkopalloseura RSB-Team salibandy P Rovaniemi Swimming Club Rovaniemi uinti P Rovaniemi Taipumattomat telinevoimistelu T Ruokolahti Ruokolahden Raju P Rusko FC Ruskon Pallo hiihto, yleisurheilu, lentopallo, salibandy, melonta, veteraaniurheilu, perusliikunta jalkapallo Saarijärvi FC Saarijärvi jalkapallo P 28 T x x x x T x Salo HuKu salibandy T Salo Salon Viesti lentopallo P Sastamala Mouhijärven Urheilijat beach volley T Sauvo Karunan Urheilijat jääkiekko, beach volley T Savitaipale Savitaipaleen Naisvoimistelijat Juniori-Sapko tanssi, voimistelu, perusliikunta jääkiekko T T x jalkapallo P x Seinäjoki Savonlinnan Työväen Palloseura Nurmon Jymy T x Seinäjoki Rasti-Jussit salibandy, tanssi, perusliikunta, lentopallo suunistus T x Seinäjoki Seinäjoen Seudun Urheilijat yleisurheilu, triathlon T Seinäjoki Seinäjoen Taitoluistelijat P Seinäjoki Voimistelu- ja Urheiluseura Nurmon Jymy Siilinjärvi Vuorelan Kunto taitoluistelu, muodostelmaluistelu salibandy, lentopallo, pesäpallo, perusliikunta, paini, hiihto ja mäkihyppy, senioriliikunta perusliikunta T x Sipoo If Sibbo-Vargarna suunnistus P x Sodankylä Sodankylän Pallo jääkiekko, jalkapallo P x Sonkajärvi Kalliosuon Sisu lentopallo, jalkapallo, luistelu T Sonkajärvi Kalliosuon Sisu salibandy T x Tampere Ilves jalkapallo P x Tampere Keilailukerho Tupla keilailu T Tampere Koovee suunnistus P Tampere Manse PP pesäpallo P Tampere lentopallo P Tampere Messukylän Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura Toverit Takon Soutajat soutu, hiihto P Tampere Tampere Saints lippupallo P Tampere Tampereen Palloilijat jalkapallo T Tampere Tampereen Pallo-Veikot jalkapallo P Tampere Tampereen Pyrintö hiihto T Tampere Tampereen Sisu P Tampere Tampereen Voimailuseura telinevoimistelu, joukkuevoimistelu, rytminen voimistelu, trampoliinivoimistelu, cheerleading nyrkkeily Tampere Tappara taitoluistelu, jääkiekko T Tampere Tennis-Club Pyynikki tennis T Turku Airisto Segelsällskap i Åbo purjehdus T Turku Lahjan Tytöt voimistelu, tanssi P Turku Tanssiurheiluseura Fregolina tanssi T Savonlinna Savonlinna 29 x P P x x x x Turku TPS Salibandy salibandy P x Turku Turku-Pesis pesäpallo P x Turku Turun Ju-jutsuseura ju-jutsu P Turku Turun Kisa-Veikot jalkapallo, futsal, voimistelu, perusliikunta, jääkiekko, sulkapallo, capoeira P Turku Turun Naisvoimistelijat Turku Turun Nappulaliiga jalkapallo P Turku Turun NMKY koripallo, salibandy T x Turku Turun Pursiseura purjehdus, veneily T x Turku Turun Suunnistajat suunnistus P x Turku Turun Urheiluliitto telinevoimistelu P Turku Turun Urheiluratsastajat ratsastus P Turku Turun Weikot Jalkapallo jalkapallo P x Turku Turun Voimamiehet paini T x Tuusula Spirit Shakin' Cheerleaders cheerleading P Tuusula Tuusulan Palloseura jalkapallo P x Tuusula jalkapallo P x Ulvila Voimistelu- ja Urheiluseura Jokelan Kisa Evänräväyttäjät melonta, geokätköily T Ulvila Ulvilan Pesä-Veikot pesäpallo P Urjala Urjalan Sisukiekko jääkiekko T Uusikaupunki Uu-Korihait koripallo P x Vaasa jalkapallo P x Vaasa Idrottsföreningen Kamraterna, Vasa Sundom Idrottsförening hiihto T Vaasa Vaasan Sportin Juniorit jääkiekko P Vaasa Vaasan Suunnistajat suunnistus T x Vaasa Vaasan Telinetaiturit telinevoimistelu P x Valkeakoski FC Haka Juniorit jalkapallo P Valkeakoski Haka Gym perusliikunta, voimistelu P Valkeakoski Valkeakosken Koskenpojat voimistelu T Vantaa Etelä-Vantaan Urheilijat jääkiekko T x Vantaa IF Helsinge Atlas käsipallo P x Vantaa Itä-Hakkilan Kilpa P Vantaa Koivukylän Palloseura jalkapallo, salibandy, yleisurheilu, perusliikunta jalkapallo P x Vantaa Päiväkummun Pesis pesäpallo P x Vantaa Simmis Wanda uinti P Vantaa Sport Club Vantaa P Vantaa Tikkurilan Palloseura joukkuevoimistelu, voimistelu jalkapallo Vantaa Vantaan Jalkapalloseura jalkapallo T Vantaa Vantaan Moottorikerho motocross, perusliikunta T Vantaa Vantaan Salamat yleisurheilu T Varkaus WJK Juniorit jalkapallo P x P 30 P x x x x Vihti Nummelan Palloseura jalkapallo, futsal P Vihti Uudenmaan Pyöräilijät pyöräily P Vihti Vihdin Pallo pesäpallo P x Vimpeli Vimpelin Veto T x Virrat Virtain Kiekko-Karhut pesäpallo, koripallo, yleisurheilu, jääkiekko jääkiekko, curling P x Virrat Virtain Urheilijat Ylöjärvi P Uplakers hiihto, yleisurheilu, perusliikunta taitoluistelu Ylöjärvi Ylöjärven Ryhti lentopallo P Äänekoski Äänekosken Voimistelu- ja Urheiluseura Huima jalkapallo, koripallo, paini, hiihto, perusliikunta P 31 x P x LIITE 2 Hankkeiden lajit. Lajien esiintyminen seuroissa ja prosenttiosuus kaikista lajeista. Laji Jalkapallo Seurojen määrä 71 Osuus kaikista lajeista 12,7 % Perusliikunta 44 7,9 % Salibandy 42 7,5 % Yleisurheilu 36 6,5 % Hiihto 29 5,2 % Jääkiekko 23 4,1 % Pesäpallo 21 3,8 % Suunnistus 19 3,4 % Koripallo 18 3,2 % Lentopallo 18 3,2 % Voimistelu 16 2,9 % Tanssi 15 2,7 % Telinevoimistelu 13 2,3 % Paini 11 2,0 % Uinti 11 2,0 % Taitoluistelu 9 1,6 % Golf 7 1,3 % Tennis 7 1,3 % Cheerleading 6 1,1 % Pyöräily 6 1,1 % Sulkapallo 6 1,1 % Mäkihyppy 6 1,1 % Ammunta 5 0,9 % Judo 5 0,9 % Purjehdus 5 0,9 % Ringette 5 0,9 % Alppihiihto 4 0,7 % Joukkuevoimistelu 4 0,7 % Luistelu 4 0,7 % Ratsastus 4 0,7 % Yhdistetty 4 0,7 % Ampumahiihto 3 0,5 % Futsal 3 0,5 % Käsipallo 3 0,5 % Melonta 3 0,5 % Muodostelmaluistelu 3 0,5 % Pöytätennis 3 0,5 % Taekwondo 3 0,5 % Vesipallo 3 0,5 % Vaihtuvat lajit (lajeja ei eritelty) 3 0,5 % 32 Amerikkalainen jalkapallo 2 0,4 % Beach volley 2 0,4 % BMX-pyöräily 2 0,4 % Freestylehiihto 2 0,4 % Frisbeegolf 2 0,4 % Ju-jutsu 2 0,4 % Karting 2 0,4 % Keilailu 2 0,4 % Nyrkkeily 2 0,4 % Rytminen voimistelu 2 0,4 % Soutu 2 0,4 % Squash 2 0,4 % Sukellus 2 0,4 % Tanssillinen voimistelu 2 0,4 % Team gym 2 0,4 % Trampoliinivoimistelu 2 0,4 % Triathlon 2 0,4 % Painonnosto 2 0,4 % Aerobic 1 0,2 % Capoeira 1 0,2 % Cheertanssi 1 0,2 % Curling 1 0,2 % Geokätköily 1 0,2 % Haavipallo 1 0,2 % Jousiammunta 1 0,2 % Jääpallo 1 0,2 % Karate 1 0,2 % Kaukalopallo 1 0,2 % Kirkkovenesoutu 1 0,2 % Kätkösuunnistus 1 0,2 % Lippupallo 1 0,2 % Lukkopaini 1 0,2 % Lumilautailu 1 0,2 % Miekkailu 1 0,2 % Moottorikelkkailu 1 0,2 % Motocross 1 0,2 % Parkour 1 0,2 % Pikaluistelu 1 0,2 % Pipolätkä (hankelaji) 1 0,2 % Pyörätuolimiekkailu 1 0,2 % Rugby 1 0,2 % Senioriliikunta 1 0,2 % Sirkus 1 0,2 % Taitouinti 1 0,2 % 33 LIITE 3 Seuratukihankkeiden tavoitteet Hankkeiden tavoitteet, niiden esiintymiskerrat hakemuksissa, tavoitteen yleisyys prosentteina, tavoitteen yleisyys palkkaushankkeissa ja tavoitteen yleisyys toiminnallisissa hankkeissa. Hakemusten tavoitteet Hankkeiden määrä Tavoitteen yleisyys hakemuksissa Uudet harrastajaryhmät tai ohjaustoiminta 246 65 % 72 % Tavoitteen yleisyys toiminnallisissa hankkeissa 59 % Seuran jäsenmäärän kasvattaminen 221 58 % 63 % 49 % Toimijoiden/valmentajien/ohjaajien kouluttaminen Toiminnan laadun parantaminen (esim. sinettiseuraksi) Koulu- tai päiväkotiyhteistyö 220 58 % 50 % 68 % 163 43 % 47 % 36 % 162 43 % 52 % 28 % Kustannusten hillitseminen 115 30 % 27 % 34 % Kolmannen sektorin yhteistyö 114 30 % 31 % 28 % Kuntayhteistyö 113 30 % 37 % 19 % Matalankynnyksen liikuntaa 109 29 % 29 % 26 % Lähiliikunnan tarjoaminen 78 21 % 25 % 14 % Yhteistyöverkostojen kehittäminen 75 20 % 23 % 14 % Drop outin vähentäminen 74 20 % 21 % 16 % Perheliikunnan edistäminen 64 17 % 20 % 13 % Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen tai koordinointi Yhteisöllisyyden vahvistaminen 63 17 % 19 % 13 % 63 17 % 16 % 16 % Toiminnan jatkuvuuden vahvistaminen 52 14 % 13 % 14 % Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen Seurahallinnon kehittäminen 51 13 % 15 % 11 % 48 13 % 15 % 9% Maahanmuuttajien liikunta 46 12 % 12 % 11 % Lajin/seuran esilletuominen 44 12 % 11 % 13 % Lasten/nuorten osallisuuden edistäminen 42 11 % 11 % 11 % "Urheilijan/liikkujan polun" rakentaminen 40 11 % 12 % 8% Aluejärjestöyhteistyö 40 11 % 13 % 7% Lajiliitto tai keskusjärjestöyhteistyö 34 9% 12 % 5% Lajien välisen yhteistyön kehittäminen 33 9% 10 % 7% Tarjota harrastus UUSILLE harrastamattomille nuorille Yksityisen sektorin yhteistyö 31 8% 10 % 6% 29 8% 10 % 4% Erityisryhmien liikunta 28 7% 9% 5% Erityishuomiota tytöille 26 7% 6% 8% Erityishuomiota pojille 5 1% 1% 2% 34 Tavoitteen yleisyys palkkaushankkeissa LIITE 4 Tukea saaneet kunnat Tukea saaneet kunnat, kunnan väkiluku, kokonaistukisumma kuntaa kohden ja laskennallinen euromäärä kuntalaista kohden. Kunta Alajärvi Alavus Asikkala Espoo Eura Forssa Haapajärvi Hamina Hankasalmi Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Iisalmi Ikaalinen Ilmajoki Imatra Inkoo Isokyrö Janakkala Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kaarina Kajaani Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannus Karstula Kauhajoki Kemi Kemijärvi Kempele Kerava Keuruu Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kokemäki Väkiluku Tukea kuntaa kohden 10 227 12 228 8 405 260 753 12 368 17 667 7 616 21 203 5 404 19 979 612 664 21 987 46 188 10 582 67 806 22 171 7 303 12 099 28 219 5 562 4 854 16 842 74 471 134 658 39 953 31 798 37 868 30 345 5 801 11 972 5 675 4 343 14 081 22 120 7 983 16 605 34 913 10 310 37 899 11 197 6 478 8 866 7 769 50 000 5 500 22 000 195 200 24 000 51 000 4 000 39 000 5 000 10 000 499 000 17 000 44 700 2 000 46 000 28 000 30 000 9 000 46 000 2 000 1 100 31 500 157 000 227 000 23 000 61 000 35 000 52 000 2 000 8 000 10 000 11 000 27 000 8 500 29 000 12 000 31 000 59 500 114 000 20 000 12 000 9 000 9 000 35 Euroa kuntalaista kohden 4,89 0,45 2,62 0,75 1,94 2,89 0,53 1,84 0,93 0,50 0,81 0,77 0,97 0,19 0,68 1,26 4,11 0,74 1,63 0,36 0,23 1,87 2,11 1,69 0,58 1,92 0,92 1,71 0,34 0,67 1,76 2,53 1,92 0,38 3,63 0,72 0,89 5,77 3,01 1,79 1,85 1,02 1,16 Kokkola Kolari Kontiolahti Koski Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kuopio Kuortane Kuusamo Lahti Laihia Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Leppävirta Lieksa Lieto Lohja Loimaa Loviisa Mikkeli Muurame Mynämäki Mäntsälä Mänttä Naantali Nokia Nurmijärvi Närpiö Orivesi Oulu Paltamo Parainen Parkano Pieksämäki Pirkkala Pori Porvoo Raahe Raasepori Raisio Rauma Rautjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti 47 031 3 885 14 422 2 423 54 771 86 926 7 001 106 342 3 819 15 952 103 364 8 007 3 317 72 658 14 692 18 588 10 170 12 303 17 172 47 703 16 700 15 493 54 635 9 572 7 950 20 534 10 898 18 859 32 690 41 178 9 335 9 630 193 798 3 620 15 507 6 836 19 288 18 369 83 497 49 426 25 507 28 695 24 565 39 979 3 682 29 318 1 427 61 215 5 507 42 000 8 500 50 000 8 000 43 500 70 000 3 000 203 000 5 000 25 000 65 500 4 500 7 500 26 500 3 000 7 000 12 000 3 000 44 000 40 000 26 000 13 000 77 500 16 500 12 000 18 500 15 000 6 000 4 500 27 000 5 500 2 500 148 000 20 000 26 000 6 500 2 500 8 000 95 500 25 500 21 000 4 500 36 000 87 000 10 000 52 000 28 500 138 000 9 000 36 0,89 2,19 3,47 3,30 0,79 0,81 0,43 1,91 1,31 1,57 0,63 0,56 2,26 0,36 0,20 0,38 1,18 0,24 2,56 0,84 1,56 0,84 1,42 1,72 1,51 0,90 1,38 0,32 0,14 0,66 0,59 0,26 0,76 5,52 1,68 0,95 0,13 0,44 1,14 0,52 0,82 0,16 1,47 2,18 2,72 1,77 19,97 2,25 1,63 Rusko Saarijärvi Salo Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Sipoo Sodankylä Sonkajärvi Tampere Turku Tuusula Ulvila Urjala Uusikaupunki Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vihti Vimpeli Virrat Ylöjärvi Äänekoski 5 995 10 165 54 478 25 511 3 032 3 729 36 256 60 354 21 567 18 914 8 884 4 454 220 446 182 072 38 125 13 361 5 105 15 463 66 321 21 129 208 098 22 107 28 929 3 171 7 280 31 743 20 077 4 000 7 000 28 000 9 500 2 500 3 000 33 000 80 500 7 000 24 000 28 000 9 000 205 500 232 000 52 000 21 500 5 000 20 000 83 000 31 000 159 500 27 000 36 000 8 000 41 000 44 000 25 000 37 0,67 0,69 0,51 0,37 0,82 0,80 0,91 1,33 0,32 1,27 3,15 2,02 0,93 1,27 1,36 1,61 0,98 1,29 1,25 1,47 0,77 1,22 1,24 2,52 5,63 1,39 1,25