Lataa lehti pdf-versiona - Finn-ID
2/2013 AUTOMAATTISEEN TUNNISTUKSEEN PERUSTUVAT LOGISTIIKAN TOIMINNANOHJAUSRATKAISUT | WWW.FINN-ID.FI Finn-ID uutiset löydät myös selailtavana verkkoversiona! 10 Finn-ID ja AIVO löivät hynttyyt yhteen 14 Novart Oy: Toimiva sisälogistiikka lyhentää tuotannon läpimenoaikoja 6 Älykäs hoivatyön tietojärjestelmä tehostaa Jyväskylän kotihoitoa Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 5 Uutuuksia 6 Enemmän aikaa ihmiselle: Mobiili tietojärjestelmä tehostaa Jyväskylän kotihoidon kenttätyötä ja työnsuunnittelua 8 Terveydenhuollossa tietotekniikka on renki, ei isäntä 10 Oulun yliopistollinen sairaala: Finn-ID ja AIVO löivät hynttyyt yhteen 13 Suomen Energia-Urakointi Oy: Virtuaalisointi vaati muutosta myös tulostustoimintoihin 14 Kodin sydämet valmistuvat ammattitaidolla: Uusi materiaali- ja tiedonkeruuratkaisu lyhentää keittiövalmistuksen läpimenoaikoja 17 Oletko kuullut? 18 Nimitysuutisia 10 Oulun yliopistollisen keskussairaalan ravintokeskuksessa valmistetaan tuhansia ruoka-annoksia joka päivä. Uudelta varastonhallinnalta odotetaan säästöjä ja toiminnan tehostumista sekä paikkansa pitävää tietoa siitä, mitä varasto on syönyt. Lue miten ratkaisu syntyi! 13 – Tällä hetkellä tulostustarve yhtä varastoa kohden on noin 50 tarraa kuukaudessa. Olemme olleet tyytyväisiä tarramateriaaliin. Tarroja uusitaan, kun koodi vaihtuu, tarra menee rikki tai likaantuu, Suomen Energia-Urakointi Oy:n varastossa työskentelevä sähköasentaja Juha Tupasela kertoo. Tule kanssamme tapahtumiin! Olemme mukana valikoiduilla messuilla ja alan tapahtumissa. Ajankohtaiset tapahtumatiedot löytyvät kätevästi verkkosivuiltamme osoitteessa www.finn-id.fi. Tervetuloa mukaan! Finn-ID Oy:n asiakaslehti Painos 29.000 kpl, ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitteenmuutokset: [email protected] 2 FINN-ID UUTISET 2/2013 Toimitus: Petra Vaisalo / Finn-ID Oy Taitto: Anne Piisilä / Perel Group Oy Paino: PunaMusta Kannen kuva: Petra Vaisalo 14 Tussimerkinnät, epämääräiset kuormalaput ja muistin varassa olleet varastopaikkatiedot saivat kyytiä, kun Novartin sisälogistiikka laitettiin kuntoon! Nyt yrityksessä iloitaan toimivasta materiaali- ja tiedonkeruuratkaisusta. Löydät meidät myös: PS. Käy tykkäämässä sivustamme facebook.com/FinniIDoy. Aina kun saamme 50 uutta tykkääjää, arvomme kaikkien tykkääjien kesken Finn-ID:n yllätyspalkinnon. Tämän lehden jakelussa on käytetty Finn-ID Oy:n osoiterekisteriä. PÄÄKIRJOITUS Finn-ID tuottaa suomalaisille asiakasyrityksilleen syvällistä osaamista vaativia, automaattiseen tunnistukseen (viivakoodi ja RFID) perustuvia logistiikan toiminnanohjausratkaisuja, joilla yhdistetään tieto ja tapahtuma. Ratkaisuilla parannetaan asiakkaiden kilpailukykyä ja toiminnan laatua sekä lisätään tuottavuutta ja säästetään kustannuksia. Yhteystiedot Finn-ID Oy Taivaltie 5, 01610 Vantaa p. (09) 351 011, f. (09) 3510 1300 www.finn-id.fi [email protected] Muut sähköpostimme ovat muotoa [email protected]. Laskutus p. (09) 351 011 Tavaroiden toimitus Toimitusvalvonta ja tilausten käsittely: [email protected] ja p. (09) 351 011 Myynti [email protected] Tekniset palvelut [email protected] Finn-ID:n sisaryhtiöt ID-RUSSIA ZAO Babushkina 3, 192029 Pietari, VENÄJÄ p. +7 812 325 8829, www.id-russia.ru ID-BALTI AS Mustamäe tee 62, 12916 Tallinna, EESTI p. +372 699 8810, www.id-balti.ee ID-BALTI AS, Latvian toimisto Bezdeligu iela 12, 1048 Riika, LATVIA p. +371 7 615 578, www.id-balti.lv Kannustusta kasvuun vai syöksytäänkö säästöloukkuun? Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme kuulleet ja nähneet lukuisan määrän uutisia eri alojen työpaikkojen vähenemisestä. Huoli kansamme kilpailukyvystä on aitoa ja todellista. Kevään aikana jopa useat kannattavimmatkin investoinnit siirtyivät toteutettavaksi joskus tulevaisuudessa. Uutiset ovat tehneet tehtävänsä ja jossain määrin jo turruttaneet kuulijansa, onneksi. Jatkammeko näin vai kykenemmekö uudistumaan? Joko pelkkä säästäminen riittää vai olisiko nyt aika nostaa tuottavuutta läpivalaisemalla prosessit ja pullonkaulat tulevan kasvun varalta? Haastakaa meidät kehittämään toimintaanne! Myös julkisella sektorilla säästötarpeet ovat tulleet toistuvasti esiin. Toiminnan järkeistäminen ja tuottavuuden nostaminen ovat asioita, joita joudutaan toteuttamaan jo henkilöstön ikääntymisestäkin johtuen. Kun henkilöresursseja ei saa palkata, on keksittävä uudet keinot palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Olemme viimeisten vuosien aikana tuoneet valmiita ratkaisuja eri alueille. Varastologistiikka ja pysäköinnin valvonnan ratkaisut ovat tästä hyviä esimerkkejä. Uskomme, että ainakin terveydenhuollossa hyvin järjestetty itsepalveluilmoittautuminen voi tarjota auttavan lisäresurssin. Nyt viimeisimpänä, innovatiivinen toteutuksemme mobilisoi kotihoidon työsuunnittelua ja -ohjausta sekä käytännön hoitotyöprosesseja. Aiheesta lisää tämän lehden artikkelissa, joka kertoo Jyväskylän seudun älykkäästä ja kokonaisvaltaisesta ratkaisusta kotihoitajien liikkuvaan tiedonhallintaan. Toimintaa tehostavat, työntekijää tukevat ja ennen kaikkea käyttäjän näkökulmasta käyttäjäystävälliset ratkaisut ovat parhaita lääkkeitä tuottavuusongelmiin ja toiminnan tehostamiseen. Onko sinun yrityksellä rohkeutta hakea toisenlaisia ratkaisuja tuottavuuden ja palvelun parantamiseen? Janne Pyrrö toimitusjohtaja FINN-ID UUTISET 2/2013 3 lyhyesti Asiointi sairaala ORTONissa käy entistä sujuvammin Tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut ortopedinen sairaala ORTON otti käyttöönsä Finn-ID:n itsepalveluratkaisun perinteisen ilmoittautumisen rinnalle. Asiakas kirjautuu päätteelle henkilökorttia lukemalla. Mukaan tulostuu muistilappu, joka ohjaa asiakkaan oikeaan paikkaan ja kertoo vastaanottavan huoneen sijainnin. – Asiakas saa entistä parempaa asiakaspalvelua. Erityisesti ruuhkatilanteissa itsepalvelu tarjoaa joustavan ja nopean vaihtoehdon ilmoittautumiseen, asiakasryhmäpäällikkö Sami Lehikoinen Finn-ID:ltä kertoo. LOGY-barometri kertoo alan suhdanteista ja odotuksista Neljä kertaa vuodessa toteutettava LOGY-barometri esittelee alan tilannenäkemyksiä ja suhdanneodotuksia. Hiljattain julkaistut Q2-tulokset (N=419) kertovat alan haastavasta suhdannetilanteesta. Barometrissa logistiikkapalveluyritysten ja logistiikkapalveluja ostavien yritysten edustajat sekä hankinnan ammattilaiset arvioivat juuri menneen kvartaalin tilannetta edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna sekä odotuksia seuraavalle puolelle vuodelle. Barometrin toteuttaa ja julkaisee Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.logy.fi Jo toisen sukupolven toimitus Arlalle Massby Facility & Services Ltd. Oy on Arla Ingmanin ja Ingman Ice Creamin omistama palveluyhtiö, joka vastaa Sipoon tuotantolaitoksen palveluista ja kunnossapidosta. Finn-ID toimitti alkukesästä yrityksen huolto- ja korjaustöiden kirjauksiin tiedonkeruuratkaisun, joka käsittää kunnossapidon varastopäätteet ja Attune Logi -ohjelmiston. Tiedot siirtyvät reaaliaikaisesti yrityksen Artturi-toiminnanohjausjärjestelmään. Nyt tehty toimitus päivittää aiemman järjestelmän, joka sekin oli Finn-ID:n toimittama reilun 10 vuoden takaa. - Helppokäyttöinen Attune Logi nopeuttaa ja helpottaa käytännön tekemistä sekä vähentää rutiininomaisia työvaiheita, Finn-ID:n ratkaisumyyjä Santtu Kulmala toteaa. Kuvassa PacTec-messuilla Finn-ID:n Lauri Vornanen ja Vacon Oyj:n Sirpa Tynjälä. Terveisiä messuilta! PacTec-messut Helsingin Messukeskuksessa Finn-ID oli mukana 3.-5.9.2013 pidetyillä pakkausalan ammattimessuilla, joilta löytyi tuoretta informaatiota mm. pakkaamisesta ja materiaalinkäsittelystä, elintarviketeknologiasta ja graafisesta teollisuudesta. Finn-ID:n osastolla keskustelua herättivät GS1-merkinnät, keskitetty tulostusten hallinta ja erilaiset mobiilisovellukset varastonhallintaan. Kerromme mielellämme lisää, mikäli et päässyt messuille mukaan! Onnea messuarvonnan voittajille! Opan upeat saunatuotteet sekä ekologiset retkigrillit lähtivät seuraavien onnettaren suosikkien matkaan, paljon onnea voittajille: Jussi Huhtanen Pasi Kuljula Markus Räsänen Tampereen Logistiikkamessut Ei kevättä ilman messuja ja kolme hienoa messupäivää kuluikin Logistiikkamessuilla Tampereella. Osastollamme esiteltiin mm. kollien massaluentaa, itsepalvelupääteratkaisuja ja kurkistettiin myös tehokkaaseen varastonhallintaan. Kaikkien osastollamme käyneiden kesken arvoimme Opan grillaustuotteita. Tällä kertaa onnetar suosi seuraavia: Arja Jänkävaara Ossi Munukka Pirkko-Liisa Nieminen Petteri Sojakka Kiitämme kaikkia osastollamme käyneitä ja toivotamme vielä kerran onnea voittajille! Jouni Hyriäinen Jenni Luoma Sirpa Tynjälä Kuvat: Opa Muurikka Oy 4 FINN-ID UUTISET 2/2013 UUTUUKSIA Kaiken kestävä lukija teollisuuskäyttöön Honeywell on julkaissut uuden Granit-viivakoodinlukijan, joka nimensä mukaisesti on järeää tekoa kuin kivi. Lukija on tarkoitettu käyttöympäristöihin, jotka vaativat erityistä kestävyyttä. Se kestää pölyä ja vesiroisketta IP65-luokan suojausluokan ansiosta sekä säilyy ehjänä pudotessaan kivilattialle kahden metrin korkeudelta. Lisäksi laitetta pystyy käyttämään jopa -30 °C pakkasessa. Kuvat: Confidex Ltd. Uutta: Confidex Silverline™ - tulostettava RFID-tarra myös metallipinnoille Confidex Silverline™ on tulostettava RFID-tarra, joka voidaan kiinnittää myös metallipinnalle. Ainutlaatuisen rakenteensa ansiosta tunnisteen teho säilyy myös esimerkiksi kaarevilla pinnoilla ja nestettä sisältävissä tuotteissa. Finn-ID pääsi testaamaan tarran tulostusominaisuuksia: ”Havaitsimme, että Silverline on pitkälle harkittu tuote, jonka toimivuus yhdessä Toshiba B-EX4T – RFID-tulostimen kanssa on saumatonta ja varmaa. Ammattimaisen tulostamisen joustavuus ja helppous yhdistettynä erikoistunnisteen laajaan käyttöalueeseen on todella tervetullut!”, teknologiajohtaja Kari Hänninen Finn-ID:ltä kertoo. Loistavien kestävyysominaisuuksiensa lisäksi lukijassa on yksi markkinoiden tämän hetken parhaista lukijakoneistoista. Kameratekniikkaan perustuva lukija tunnistaa vaivatta huonokuntoisimmatkin viiva- ja 2D-koodit. Helppokäyttöisyyttä lisää värinähälytys, joka ilmoittaa luennan onnistumisesta. Lukijasta on saatavilla sekä langallinen että langaton malli. Kuva: Honeywell www.confidex.com Finn-ID laajentaa kotihoitoon: ATTUNE atHome on älykäs kotihoidon tietojärjestelmä Finn-ID allekirjoitti loppukesästä sopimuksen, jonka mukaisesti se on ostanut kajaanilaisen Luovaliike Oy:n liiketoiminnan. Oston myötä Finn-ID:n terveydenhuoltopuolelle suunnattu ATTUNE Care -tuoteperhe kasvaa kotihoidon tietojärjestelmällä. Finn-ID markkinoi ratkaisua nimellä ATTUNE atHome. Luovaliike Oy:n kehittämä mobiilityökalu hoivatyöhön on suunnattu julkisille ja yksityisille palveluntuottajille, jotka tarjoavat kotipalvelua ja -sairaanhoitoa. Mobiilipäätteen ja -ohjelman muodostama kokonaisuus soveltuu erinomaisesti liikkuvaan hoitotyöhön, mutta yhtä lailla se palvelee esimiesten ja tiimin vetäjien työnohjaus- ja suunnittelutyötä sekä raportointia. – Asiakaskäyntien hallinta, tilastointi ja seuranta voidaan hoitaa keskitetysti järjestelmän kautta. Mikä parasta, varsinaiseen hoitotyöhön jää enemmän aikaa; jär- jestelmä vapauttaa hoitajan toimistorutiineista, kun kirjaukset voidaan tehdä kotikäynnin yhteydessä. Asiakkaan kunnon arvioimiseen kehitetty Huolimittari-toiminto ja hoitajien keskinäisen tiedonkulun parantumiseen suunnatut viesti- ja puhelintoiminnot lisäävät asiakaspalvelun laatua ja turvallisuutta, Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö toteaa. ATTUNE atHome -ratkaisusta lisää tämän lehden sivuilla 6, 7 ja 16 sekä verkkosivuillamme: www.finn-id.fi/attuneathome FINN-ID UUTISET 2/2013 5 MOBIILIRATKAISU HOITOTYÖHÖN Enemmän aikaa ihmiselle Mobiili tietojärjestelmä tehostaa Jyväskylän kotihoidon kenttätyötä ja työnsuunnittelua Jyväskylän kaupunki on edelläkävijä. Jo noin puolentoista vuoden ajan käytössä ollut mobiiliratkaisu on uudistanut kotihoidon kenttätyötä ja työnsuunnittelua. Idea on yksinkertainen, mutta tehokas; tietojärjestelmä sisältää kaiken kotihoidon kannalta oleellisen tiedon ja mikä parasta, se kulkee hoitajan mukana asiakastyössä. Ratkaisu tuo lisää aikaa välittömään asiakastyöhön. Liikkuvan työn hallintajärjestelmä hyödyttää koko arvoketjua M obiili hoivapalvelun tietojärjestelmä on työkalu, joka hyödyttää hoitajan ja työnsuunnittelijan arkea. – Se tuo lisää aikaa välittömään hoitotyöhön, vanhus- ja vammaispalveluiden teknologian kehittämisestä Jyväskylässä vastaava Sami Sirén kertoo. Kaiken lähtökohtana on kotihoidon toiminnan tehostaminen. Paremman kokonaissuunnittelun johdosta kotikäyntejä voidaan tehdä aiempaa enemmän. Kohteissa voidaan myös viipyä kauemmin, kun matkoista ja kirjaamisista säästyy paljon aikaa. Jyväskylän säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 2000 asiakasta. Asiakkaat sijaitsevat laajalla, noin 100 kilometrin säteellä. – Asiakaskäyntien määrä on kasvanut ja työn organisointi vaatii aikaa. Ratkaisulla haluttiin lisätä välitöntä asiakasaikaa. Aiemmin hoitajan piti mennä erikseen toimistolle kirjaamaan tiedot, esimerkiksi verenpaineen mittaustulokset. Nyt kirjaukset onnistuvat kotikäynnin yhteydessä ja asiakkaaseen kiinnitetyt tiedot ovat kaikkien hoitajien näkyvillä saman tien, Sirén iloitsee. Helpotusta työnsuunnitteluun Uusi ratkaisu tehostaa työnsuunnittelua. Asiakaskäyntien jakoon menee vähemmän aikaa kuin paperisen viikkolistan tekemiseen. Järjestelmässä olevan toiminnanohjauksen karttasovelluksen avulla on kätevä suunnitella hoitajan käyntikohteet. Se auttaa myös siinä tapauksessa, että asiakas tarvitsee yllättäen ylimääräisen käynnin. – Tiiminvetäjä katsoo asiakkaan ja työntekijöiden sijainnin, soittaa lähimpänä asiakaskäyntikohdetta olevalle hoitajalle ja sopii asiakaskäynnin suorittamisesta. Käynti siirtyy saman tien hoitajan työlistalle, Sirén kertoo. Sirén muistuttaa myös, että kun toimintatavat koko kaupungin alueella ovat yhtenäiset, on myös sijaisten saaminen ja perehdyttäminen helpompaa. 6 FINN-ID UUTISET 2/2013 Sirén näkee, että yli 50 % ratkaisun hyödyistä tulee toiminnanohjaukseen liittyen. – Työ tehostuu ja etukäteissuunnittelu on huomattavasti helpompaa. Jos hoitajalla on iltapäivällä hammaslääkäri, ei iltapäivälle merkitä käyntejä vaan kaksi käyntiä siirretään siinä tapauksessa toiselle työntekijälle. Tärkeää on myös työn tasapuolisuus. – Työt voidaan jakaa nyt tasapuolisemmin. Näin esimerkiksi työläämmät sauna- ja suihkukeikat eivät aina osu samalle työntekijälle, Sirén mainitsee. – Kotihoidon kenttähenkilöstö siirtyy paikasta toiseen kävellen, autolla tai pyörällä. Ammattikäyttöön suunnattu mobiilipääte kestääkin hyvin lämpötilan vaihteluita, vesisadetta, pudotuksia ja esimerkiksi hoitotyössä aiheutuvia roiskeita. Lisäksi sen akku on pitkäkestoinen, Finn-ID:n asiakasryhmäpäällikkö Markus Lantto luettelee. Palvelun kehittäminen pohjautuu selkeisiin mittareihin Järjestelmän ansiosta resurssien kohdistaminen helpottuu. Järjestelmä peilaa selvästi, jos jollain alueella on liian vähän tai paljon työntekijöitä. Aikaisemmalla lippulappu-systeemillä oli mahdotonta hahmottaa kokonaisuutta, Sirén kertoo työnohjauksen näkökulmasta. Toiminnanohjauksella pyritään oikea-aikaisuuteen: oikea hoitaja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Myös tiimin sisäinen osaaminen pystytään kohdistamaan paremmin, kun nähdään mitä tarpeita asiakaskäyntikohteissa on. - On kätevää, kun päivän työlista ja tarpeellinen asiakastieto sekä esimerkiksi lääkeopas kulkevat hoitajan mukana. Mi- käli tehtäviin on tullut päivityksiä, nekin näkyvät reaaliaikaisina listalla, järjestelmän pääkäyttäjä Jenni Salminen kertoo. Reaaliaikaiset raportit auttavat myös kehittämään toimintaa. Huoliarviot, elintoimintojen mittaustulokset, asiakaskäyntien kestot, palveluiden jakautuminen asiakaskohtaisesti ja hoitajan henkilökohtaiset käyntitiedot saadaan selkeinä kaavioina. Raportointi lisää läpinäkyvyyttä ja kertoo välittömän työajan osuuden. – Mobiili rekisteröi milloin hoitaja aloittaa ja lopettaa asiakaskäynnin, Salminen sanoo. Monipuolisen tietojärjestelmän sisältö on jaettu selkeään valikkoon; asiakaskäynnit, asiakastiedot, käyntien hallinta, viestit, hoitotyön kirjaus, työaikaleimaus, lääkeopas, elintoimintomittarit, toimintaohjeet ja matkalaskutus. Parantunut työturvallisuus ja työssä jaksaminen Hoitajien väliseen kommunikointiin järjestelmä tarjoaa kätevät viesti- ja puhelintoiminnot. – Hoitaja voi ilmoittaa tarvitsevansa apusuorittajaa asiakkaan luokse, Sirén kertoo. Mobiilissa on mukana myös lääkeopas, joka sisältää kattavat tiedot lääkkeistä, vaikuttavista aineista, käyttötarkoituksesta ja annostuksista. Näin ajantasainen tieto lääkkeistä on mukana siellä, missä sitä tarvitaan – hoitajan matkassa. Ratkaisu lisää myös turvallisuuden tunnetta. Esimiehet ja työnsuunnittelijat ovat perillä siitä, kuinka työntekijöiden päivä sujuu ja missä hän on. – Puhelimella voidaan soittaa tiimin muille jäsenille, jotka ovat kirjautuneena. ”Puhelin”-toiminnossa voidaan lähettää myös hätäviesti ennalta määrättyihin numeroihin. Automaattinen Tekniikan hyödyntämistä kotihoidossa pidetään hyvänä asiana Jyväskylän kaupunki etsi kotihoitoon ratkaisua jo 2000-luvun alkupuolella. Silloin asia kaatui teknologiaan, kun toimivaa systeemiä ei ollut tarjolla. Luovaliike Oy:n kehittämä tuote osui hyvin kriteereihin. Odotamme paljon yhteistyöltä Finn-ID:n kanssa, Sami Sirén kertoo. Mukana kuvassa on myös järjestelmän pääkäyttäjä Jenni Salminen. hälytystoiminto tuo turvallisuutta varsinkin ilta- ja yökäynteihin, Sirén kommentoi. Järjestelmä ilmoittaa myös edellisessä vuorossa tehdystä lääkejakelusta, jolloin prosessiin kuuluu, että lääkeannostus tarkistetaan seuraavan käynnin yhteydessä. – Kun toinen hoitaja saapuu kohteeseen, tarkistaa hän dosetista, että lääkkeet on jaettu oikein. Tämä prosessimalli minimoi mahdollisia virheitä, Sirén kertoo. Käyttöönottovaiheessa Sirén ja Salminen kulkevat viikon verran tiimin mukana kentällä. Mobiilin toiminnot käydään läpi käytännön työn yhteydessä. Jokaista työntekijää varten on varattu kahdeksan tuntia koulutusta, puolet toiminnanohjaukseen ja puolet mobiilipäätteen teknisten asioiden läpikäymiseen. Asiakaskäynti päätetään aina huoliarvioon Jokainen asiakaskäynti päätetään huoliarvioon. Huolimittari on hoitajan ammattitaitoon perustuva arvio asiakkaan sen hetkisestä tilasta. Huoliarvio on valittavissa asteikolla 1-5 hoitajan kokemuksen, intuition ja tehtyjen havaintojen perusteella. – Joskus huolet ovat turhia. Pääasia on, että pieniltäkin tuntuvat huolet otetaan esille. Uusi hoitaja voi huolestua jostakin, mutta omahoitaja saattaa tietää syyn käytökselle. Tämä lisää työssä jaksamista. Kun asiakkaan tilasta syntyneet huolet käsitellään organisaatiossa järjestelmällisesti, hoitajan mieli kevenee, Sirén huomauttaa. Enemmän aikaa asiakkaalle Kun kyseessä on asiakkaiden tiedot, tietoturvalla on erityisen tärkeä merkitys. – Hoitaja kirjautuu järjestelmään omalla henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Tietokanta on salattu ja tietoja pääsee näkemään vasta onnistuneen sisään kirjautumisen jälkeen. Automaattinen uloskirjaus estää väärinkäytökset katoamistapauksissa, Jenni Salminen sanoo. Hoidettava voi hoitajan käynnin aikana seurata ja tarkistaa, mitä tietoja hänestä tallennetaan ja miten hänen asioita käsitellään. – Asiakkaat ovat usein ylpeitä omasta hoitajastaan, joka osaa käyttää sujuvasti uutta teknologiaa. Eniten he kuitenkin iloitsevat siitä, että hoitajalla on heille enemmän aikaa, Sirén päättää. Kysy lisää! Markus Lantto p. (09) 3510 1421 [email protected] FINN-ID UUTISET 2/2013 7 Terveydenhuollossa tietotekniikka on ren Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet puhuttavat. Väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa ja sijaisten lisäksi pula vakituisesta henkilökunnasta vaikuttaa monin paikoin toimintaan. Voidaanko asioita tehdä toisin, ja tarjoavatko itsepalvelujärjestelmät terveydenhuoltoon uuden, toistaiseksi vielä suhteellisen käyttämättömän resurssilisän? Automaattinen tunnistus lisää potilasturvallisuutta T erveydenhuollossa potilasturvallisuus on edelleen tapetilla ja syystäkin; mikä on tärkeämpää kuin varmistaa terveydenhoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. – Potilasturvallisuus on yksinkertaisuudessaan sitä, että potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Hoitohenkilöstöä ajatellen se on sitä, että toimenpiteet ja kirjaukset kohdistuvat varmasti oikealle henkilölle, Finn-ID:n julkishallinnon ja terveydenhoidon palveluiden kehityspäällikkö Juha Partanen muistuttaa. Potilasturvallisuus käsittää niin hoidon, lääkityksen kuin laitteidenkin turvallisuuden ja on osa hoidon laatua. Se on myös yksi Finn-ID:n ratkaisukehityksen painopisteistä. WHO:n (Maailman terveysjärjestö, WHO 2007) suositusten mukaan potilaan tunnistamisen peruslähtökohta on, että hänet tulisi tunnistaa kahta eri lähdettä käyttämällä. Kumpikaan lähteistä ei saa olla potilaan huoneen tai vuoteen numero. Käytännöllä pyritään välttämään erehdyksiä esimerkiksi lääkityksessä ja toimenpiteissä. – Kaikki lähtee potilasrannekkeesta, joka tulostetaan ranteeseen heti ilmoittautumisen yhteydessä. Mikäli potilas siirtyy sairaalassa tutkimuksiin ja niiden jälkeen mahdollisesti toimenpiteeseen ja osastolle, kulkee tieto mukana hoitojakson kaikissa vaiheissa. Rannekkeessa oleva 2D-viivakoodi voidaan lukea sekä PC:hen liitetyllä lukijalla että mobiililla laitteella, Finn-ID:n julkishallinnon myyntipäällikkö Aapo Nurmi valaisee. Potilasrannekkeen sisältämää informaatiota voidaan lisätä. – Rannekkeeseen on mahdollista lisätä tiedot esimerkiksi yliherkkyyksistä. Tai symbolimerkinnöin voidaan informoida diabeteksestä tai epilepsiasta tai miksei siihen voitaisi laittaa jopa 8 FINN-ID UUTISET 2/2013 On väärin, jos prosessia yritetään mukauttaa järjestelmän raameihin. hoitavan yksikön tunnistetietoa, jolloin Oulusta Helsinkiin siirtyvän potilaan kotisairaanhoitopiiri olisi tiedossa. Henkilötunnuskin voidaan tarvittaessa korvata tapahtumanumerolla, Partanen laventaa rannekkeen mahdollisuuksia. Potilasturvallisuuden edistäminen ei ole pelkästään isojen sairaaloiden asia. – Myös terveyskeskukset tekevät kokonaisvaltaisesti potilasturvallisuustyötä. Pienilläkin investoinneilla saadaan merkittäviä parannuksia aikaan; jo muutama potilasranneketulostin voi kohottaa potilasturvallisuuden tasoa olennaisesti, Nurmi kertoo. Hyvin järjestetty itsepalvelu on parhaimmillaan uusi resurssi Henkilöstö on toiminnan keskeinen menestystekijä ja osaamisen kehittämisellä vaikutetaan palvelujen laatuun ja tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Myös terveydenhuollossa halutaan kehittää asiakaspalvelua, mutta ongelmana on henkilöstöresurssien riittävyys. – Itsepalvelun lisääminen on yksi mahdollisuus, Nurmi pohtii. Partanen on samoilla linjoilla, mutta lisää, että itsepalveluratkaisuihin siirtyminen on kaksijakoista. Tällä hetkellä siitä on kovat odotukset, mutta kustannukset koetaan alkuvaiheessa koviksi. - Investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin. Hyvin rakennettu itsepalvelujärjestelmä ei vain vastaanota ilmoittautumista, vaan se myös opastaa potilaan oikeaan paikkaan. Henkilöstö voi keskittyä palvelemaan niitä potilaita, jotka todella tarvitsevat apua ilmoittautumisessa ja opastusta esimerkiksi sairaalassa liikkumisessa, Partanen kertoo. Itsepalveluratkaisujen hyödyntäminen on vielä alussa. Potilasvirtoja ohjaavien itsepalveluratkaisujen määrä lisääntyy kuitenkin koko ajan. Miehet kertovat laskennallisen esimerkin: Kuvitellaan, että 40.000 asiakkaan potilasvirrasta 40 % hoitaa ilmoittautumisen itsepalveluna. Toimenpiteeseen menee aikaa vain puoli minuuttia aiemman 3 minuutin sijaan, jolloin työntunteja säästyy vuodessa 670. Tämä toisi noin 3 tuntia lisää työresursseja päivää kohti. Ja itsepalvelukapasiteetti voi olla enemmänkin kuin 40 %, Partanen ja Nurmi muistuttavat. nki, ei isäntä ATTUNE Care -tuoteperheemme ottaa huomioon koko hoitotyön ketjun, nyt tarjontamme ulottuu myös kotihoidon puolelle uuden ATTUNE atHome -ratkaisun myötä, Finn-ID:n julkishallinnon Juha Partanen ja Aapo Nurmi kertovat. – Terveydenhuoltoalan toimijoista on tullut tietoisempia. Vielä 10 vuotta sitten asia oli toisin, nyt tietotekniikalta osataan vaatia omiin prosesseihin soveltuvia ratkaisuja. Pidän tätä erinomaisena asiana, Partanen sanoo. Terveydenhuollossa kamppaillaan aika ajoin tietojärjestelmien käytettävyysongelmien kanssa. – On henkilöitä, jotka ovat työskennelleet 20 vuotta laboratoriossa. Heille on piirtynyt tarkka prosessi selkäytimeen. Näenkin, että tietojärjestelmien ja ratkaisujen on tuettava hoitotyön prosessia ja järjestelmät pitää mukauttaa prosessiin. Haasteita syntyy myös siinä, kun tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Samaa tietoa joudutaan jatkuvasti kirjaamaan moneen kertaan eri järjestelmiin. Potilastiedot eivät esimerkiksi näy lääkärille yhdestä paikasta, vaan ne pitää hakea jopa kymmenien eri lähteiden kautta, Nurmi kertoo haasteista. Mobiiliratkaisut – osa parempaa asiakaspalvelua, lääkärin arkea ja hoitotyötä Tietotekniset asiat on tehty hoitotyötä helpottamaan, ei niitä vaikeuttamaan Tietoteknisyys ja erilaiset tietojärjestelmät ovat vallanneet jalan sijaa myös terveydenhuollossa. Se on hyvä asia, sillä järjestelmien avulla saadaan tehostettua toimintaa ja lisättyä turvallisuutta sekä potilaille että hoitohenkilökunnalle. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on monen ikääntyvän ensisijainen toive. Tämä vaatii kuitenkin turvallisen ympäristön. Apua on saatava, kun sitä tarvitaan. – Palveluiden tarve vaihtelee elämäntilanteen ja terveyden muuttuessa. Perhe ja läheiset ovat keskeinen toimija yhdessä ammattilaisten kanssa. Uusi kotihoitoon suunnattu mobiilipalvelumme ATTUNE atHome tukee juuri tätä tarkoitusta. Se vapauttaa kotihoitajan aikaa varsinaiseen hoitotyöhön, Nurmi valottaa. Mobiiliratkaisut tuovat parannusta asiakaspalvelutason parantamiseen. – Vies- ATTUNE Care - Finn-ID:n kokonaisvaltainen ratkaisu hoitotyöhön Potilasvirta Näytteenotto, laboratorio Materiaalihallinto Osastokierto Lääkintälaitehuolto Havainnetiedot Välinehuolto Lääkeanto/ Ruokavalio Lääkejakelu/ Apteekki Kotipalvelu Apuväline ti puhelimessa ilmoittaa vastaanottoajasta tai kertoo esimerkiksi laboratoriokokeiden tulokset. Jopa röntgenkuvien tilaus on mahdollista, mutta vaatii toki vahvan sähköisen tunnistamisen, Partanen kertoo mobiilipalvelujen mahdollisuuksista ja jatkaa, että virtaviivaisemman prosessin kulku voi olla esimerkiksi seuraava: Tekstiviesti ilmoittaa vastaanottoajasta, asiakas ilmoittautuu itsepalvelupisteessä ja saa mukaansa potilasrannekkeen. Vastaanottavalla osastolla ilmoittautuminen hoituu joko itsepalveluna tai hoitajan mobiilipäätteellä rannekkeesta lukemalla. Pitkäjänteistä työtä Sote-uudistus hämmentää taustalla ja näkyy mm. siinä, että investointihankkeet ja suunnitelmat hidastuvat tai siirtyvät. Päätösprosessit ovat pitkiä eikä välttämättä tehdä pitkäaikaisia päätöksiä. Pitkäaikaisena terveydenhoidon kumppanina Finn-ID tuntee hyvin kentän tarpeet. – Terveydenhuolto on yksi Finn-ID:n vahvoista asiakassektoreista. Ratkaisujamme käytetään erilaisiin tarkoituksiin sairaaloissa, terveyskeskuksissa, apteekeissa, laboratorioissa ja apuvälineyksiköissä. Tapaan työssäni viikoittain terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja päättäjiä. Nyt meneillään olevat projektit saattavat olla sellaisia, joista on käyty ensimmäiset keskustelut jo vuosia sitten, Nurmi kertoo. – Haasteena koemme tilanteiden ja toimintaympäristöä koskevan lainsäädännön muuttumisen. Muutokset voivat pahimmillaan tarkoittaa sitä, että systeemi on vanhentunut ennen kuin se oikein alkoikaan, miehet kertovat. Nurmi painottaa, että teknisten ratkaisujen laadukkuus ja pitkäaikaisuus ovat tärkeitä, mutta myös myyntipuheiden pitää vastata toteutuksia. – Uuden ratkaisun käyttöönottovaihe on kriittinen. Helpotamme uusien ratkaisujen käyttöönottoa olemalla vahvasti läsnä. Paikalle kutsutaan kaikki, keitä asia koskee ja mahdolliset ”pelot” uutta järjestelmää kohtaan kuitataan yhdessä pois. Käyttäjät otetaan vahvasti prosessiin mukaan ja valitaan yhdessä jopa tarkoituksenmukainen pääte. Hyvä neuvo on, että ensin tehdään 85-prosenttinen järjestelmä ja loput 15 % ominaisuuksista lisätään sen mukaan mitä oikeasti vielä tarvitaan, Nurmi sanoo. Parhaana antina työssään miehet kokevat hetket, kun vuosia kestäneen projektin näkee käytössä. – Asiakkaamme tuotti aiemmin lähemmäs 300 etikettiä käsin, joka päivä. Nyt sama asia hoidetaan ”nappia painamalla”, Partanen kertoo konkreettisena esimerkkinä. FINN-ID UUTISET 2/2013 9 MERKINTÄRATKAISU Finn-ID ja AIVO löivät hynttyyt yhteen – Merkintäratkaisun hyötyjä odotetaan jo vesi kielellä Aivon ja Finn-ID:n ensimmäinen yhteistyöprojekti on sujunut aikataulussa ja kolmen kopla on nivoutunut hyvin yhteen; Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) Nyt ruokavaraston saldo- ravintokeskuksen varastonhallinnan ja varastopaikkatietoihin tarpeet on ratkaistu Aivon tietokantaa voi luottaa. ja Finn-ID:n merkintä- ja luentaratkaisuja hyödyntämällä. – Finn-ID:n kanssa toimiessa kaikki on ollut selkeää ja aikataulu on pitänyt, Aivon Kim Lindholm sanoo. Myös Finn-ID:n Markus Lantto kiittelee Aivoa aktiivisesta kehitystyöstä. Yhteistyönä synnytetyn ratkaisun hyötyjä odotetaankin jo vesi kielellä! Päivävauhti 4500 annosta - aina 2 millin annoskoosta lähtien O YS:n suurkeittiössä käy kuhina. Meneillään on päivän kiireisin kattaus, kun valmisteilla on lounas sekä osastoille että henkilöstöravintoloihin. Matkaamme pätkän ruoanjakelulinjojen vierellä ja toiminta on vähintäänkin yhtä vilkasta kuin ahkerasti toimivassa tehtaassa. Liukuhihnaa pitkin menevät lautaset vilistävät silmissä, kun niihin asetellaan osastoille menevät ruoka-annokset. Oman lisänsä soppaan tuovat henkilöstöravintoloihin tarjoiltavat aamiainen ja lounas. Kun annoksia valmistetaan päivän aikana lähemmäs 4500, vaaditaan sisälogistiikalta erityistä toimivuutta. OYS:n ruokahuollon yksikössä työskentelee noin 70 henkeä kahdessa eri vuorossa. Hermokeskuksesta lähtee ruokaa myös mm. kehitysvammahuollon tarpeisiin ja psykiatriseen hoitoyksikköön. Oikeita raaka-aineita on oltava saatavilla juuri oikeaan aikaan. – Tukkujen toimitusaika on 48 tuntia, joten ruokahuollolta vaaditaan ennakointia. Muutaman kerran olemme joutuneet improvisoimaan, kun lounaalle on yllättäen saapunut 200 hengen koulutusryhmä, OYS:n ravitsemistyönjohtaja Anne Pisilä sanoo. Myös äidinmaitoyksikkö kuuluu osana ravintohuoltoon. – On vaikea ajatella 2 millilitran äidinmaitoa ruoka-annoksena, mutta sitähän se ennen kaikkea on. Kun tulee määräys, että annoskokoa lisätään 0.5 millilitraa, on annostelu aika tarkkaa millipeliä, Pisilä kommentoi. 10 FINN-ID UUTISET 2/2013 500 kg broileria, kiitos! Ruokahuollolla on käytössä viiden viikon kiertävä ruokalista. – Kestosuosikit vuodesta toiseen ovat kala- ja broileriruoat, joista ”broileria juustokastikkeessa” lienee se suosituin. Toimintaa kehitetään mm. vuosittain tehtävän asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta, OYS:n ravitsemisjohtaja Kaisu Suvanto kertoo. Ravintohuollon tilaamat raaka-ainemäärät puhuvat toiminnan järeydestä, mistään nappikaupasta ei ole kysymys. – Yhden päivän lounasta varten saatamme tilata tukusta jopa 500 kg broileria. Usein käykin niin, että tukusta soitetaan ja kysytään onko kyseessä näppäilyvirhe, Pisilä naurahtaa. Kurkistus kulisseihin Herkullinen lounas ei synny ilman hyviä raaka-aineita, joten kurkistetaanpa tarkemmin kulisseihin ja ruokavarastoihin. Niiden hallintaan kaivattiin järjestelmää, joka taltuttaisi ”villin lännen” menon. OYS:n tuotannonohjausjärjestelmänä on jo vuodesta 1990 alkaen toiminut Aivo. Järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa. - Niinhän sitä sanotaan, että nälkä kasvaa syödessä. Työlistalla on enää pientä hienosäätöä ja toimintaohjeiden tekeminen käyttöönottovaihetta varten, OYS:n ravitsemistyönjohtaja Anne Pisilä kertoo. AIVO – OYS:n luottokumppani jo reilun parin vuosikymmenen takaa Aivo on palvellut pohjoismaisia suurkeittiöitä vuodesta 1984 lähtien tarjoamalla asiakkailleen helppokäyttöisiä, mutta tehokkaita järjestelmiä tuotannonohjaukseen. Suomessa Aivo operoi yli 200 laskutusasiakkaan asiakkaan kanssa. – Loppukäyttäjien määrää emme osaa edes arvailla. Parhaimmissa kunnissa voi olla 100-200 yhtäaikaista Aivon ohjelmien käyttäjää. Asiakkainamme ovat niin pienet keittiöt ilman ateriatoimituksia kuin suuret keskuskeittiöt, jotka toimittavat päivittäin tuhansia aterioita vanhainkoteihin, päiväkoteihin, kouluihin, kotipalveluun jne. Kaikki toimitukset tilastoidaan ja voidaan laskuttaa ohjelman avulla. Yli puolet Suomen keskussairaaloista käyttää ohjelmiamme tuotannonsuunnittelussaan, Aivon Suomen toiminnoista vastaava KTM Kim Lindholm kertoo. OYS on ensimmäinen kohde, joka otti käyttöönsä Aivon suomenkielisen version. Nykymuodossa olevaa kokonaisuutta on kehitetty yhdessä vuodesta 1990 lähtien. – Voidaan sanoa, että OYS on hyvin edistyksellinen asiakas, Lindholm kuvailee. Jo vuonna 1994 OYS:iin toteutettiin SAFKA-ateriatilausjärjestelmä, joka kommunikoi potilashallinnan rekisterin ja Aivon välillä ja mahdollisti suorat potilasateriatilaukset osastoilta keittiölle. kalibroi, paljonko lohta tarvitaan päivän lounasta varten, Lindholm kertoo. Tiedon jatkojalostaminen ja sen hyödyntäminen Yhteistyössä Finn-ID:n kanssa synnytetyn merkintäratkaisun tuottamaa tietoa kannattaa Lindholmin mukaan jatkojalostaa. – Tässä muodossa ratkaisu keskittyy lähinnä varaston sisään- ja ulosluentaan sekä inventointiin, mutta sen avulla voidaan tehdä paljon muutakin. Esimerkiksi tilaukset tukkuliikkeille on mahdollista tehdä suoraan Aivosta sähköisen ostoehdotuslistan pohjalta. Myös tilauksen vertaaminen kuormakirjaan ja laskun välitön täsmäytys ovat mahdollisia lisäominaisuuksia tietojärjestelmää kehitettäessä. – Ohjelma vertaa laskua tilaukseen ja toimitukseen. Jos kaikki on kunnossa, syntyy lasku. Mikäli tilauksen ja toimituksen välillä on eroja, ilmoittaa ohjelma häiriöstä ja lasku saadaan korjattua. – Tavoitteena on, että kustannussäästöt syntyvät mahdollisimman nopealla aikataululla, ei tähän huvin vuoksi lähdetty, Lindholm päättää. Hyvin toimiva tuotannonohjausjärjestelmä varmistaa, että myös raaka-ainetilaukset sujuvat oikea-aikaisesti ja oikean suuruisina. – Lohipataa varten ei kannata ostaa 40 kg ylimääräistä kalaa. Aivon järjestelmä Myös Finn-ID:llä oli aiempaa kokemusta OYS:sta. – Olimme toimittaneet OYS:n laboratorioille ja sairaala-apteekille merkintäratkaisut. Heräsikin ajatus, voisimmeko tehostaa myös muiden yksiköiden logistiikkaa. Aivon kanssa löysimme heti yhteiset sävelet ja mallin ruokahuollon varaston ongelmien ratkaisemiseksi, FinnID:n asiakasryhmäpäällikkö Markus Lantto kertoo. – Kokin tehtävä on tehdä ruokaa, ei käyttää aikaa raaka-aineiden hakemiseen. Kun useat henkilöt käyvät päivän aikana varastossa hakemassa raaka-aineita ilman tarkkaa ja ajan tasalla olevaa varastokirjanpitoa, voi vain kuvitella, kuinka hanka- laa on pitää varasto tilanteen tasalla, Pisilä naurahtaa ja jatkaa: - Vielä nytkin törmäämme pahvilappuihin, joihin on töhrätty varastoon liittyviä muistiinpanoja. ”Ykkönen” ja ”seiska” näyttävät käsinkirjoitettuina yllättävän samoilta. uskoo, että merkintäratkaisuun upotettu investointi maksaa itsensä pian takaisin. Työläs ja manuaalinen kirjaaminen saattaa napata päivästä useitakin työtunteja varastossa. - Tulevan ratkaisun myötä työnjohtajien työaikaa säästyy huomattavasti. Luentaratkaisut lisäävät tehokkuutta ja kun manuaaliset kirjaamiset jäävät pois, on tietojen paikkansa pitävyys täysin eri luokkaa. Saldo- ja varastopaikkatietoihin voidaan luottaa, Kaisu Suvanto sanoo ja - Kun Finn-ID otti ensimmäisen kerran yhteyttä ja esitteli tiedonkeruun ja varastotoimintojen luentaratkaisuja, olimme sitä mieltä, ettei kyseisestä ratkaisusta olisi meille hyötyä. Prosessin kartoituksessa silmämme avautuivat kunnolla ja nyt pohdimmekin, mitä kaikkea ratkaisulla olisi mahdollista tehdä, Pisilä kertoo. Säästöt, tehokkuus ja oikeat varastosaldot FINN-ID UUTISET 2/2013 11 dettu toimiviksi. Työlistalla on enää pientä hienosäätöä ja toimintaohjeiden tekeminen käyttöönottovaihetta varten, Pisilä kertoo ja kiirehtii jo takaisin hermokeskuksen uumeniin - selvästi tyytyväisen oloisena onnistuneesta projektista. Hyvä asiakas kyseenalaistaa ja tietää, mitä tahtoo. Sekä Finn-ID:n Lantto että Aivon Kim Lindholm kiittelevät OYS:n osaavaa projektitiimiä ja sitä, että ongelmista osattiin puhua selkeästi ja niiden oikeilla nimillä. Onnistumiset ja haasteet asiakkaan näkökulmasta + haettiin perusvarmaa ratkaisua, joka on jalostettavissa tulevien tarpeiden mukaan + ratkaisu syntyi Aivon ja Finn-ID:n saumattomassa yhteistyössä + projekti sujui aikataulun mukaisesti + asiakas pidettiin hyvin kartalla asioiden etenemisestä + toimijoiden asiantuntijuus ja asiakas lähtöinen asenne; kyky löytää tilanteeseen sopiva ratkaisu Alkuvaihe on yksinkertaisuudessaan sitä, että kaikki varastossa olevat raaka-aineet merkitään viivakoodillisilla tarroilla. Puhummekin täällä ”palastelusta”, Anne Pisilä kollegoineen kertoo. + talon sisällä oli vankkaa käyttö kokemusta Finn-ID:n tarroista, joten niiden pohjalta oli helppo valita ruoka- huoltoon sopivimmat - käyttöönotto ja toimintakulttuurin muutos jännittävät Varaston merkintäratkaisussa painottuvat kolme pääkohtaa: säästöt, tehokkuus ja varastotietojen paikkansa pitävyys. Pisilän kasvoilta paistaa innostus, kun hän kertoo uudesta käsillä olevasta ratkaisusta. – Alkuvaihe on yksinkertaisuudessaan sitä, että kaikki varastossa olevat raaka-aineet merkitään viivakoodillisilla tarroilla. Luemme kaiken sisään tulevan ja tuotantoon eli ruoan valmistamiseen lähtevän. Etikettien sijoittamiseen on monia mahdollisuuksia. Osa tulee hyllyjen reunoihin, mutta esim. pakastusta ja kylmää vaativien tuotteiden osalta koodit tulevat todennäköisesti jo varasto-oven ulkopuolelle, jolloin turhaa kylmätiloissa oleilua vältetään, Pisilä kertoo. Nyt tulostus hoidetaan Finn-ID:n BarTenderiä hyödyntäen, mutta ajatuksena on, että jatkossa tulostetaan suoraan Aivosta. – TAY:ssa käytössä oleva lämpösiirtotulostus saattaisi olla meillekin toimiva. Näin ei pääsisi syntymään hukkatarroja, Pisilä kertoo (toim. huom. TAYS:n lämpösiirtotulostuksesta kertova artikkeli on julkaistu Finn-ID uutisissa 1/2013.) Joitakin asioita on vielä pohdittavana. Haasteita syntyy lähinnä siitä, että talon 12 FINN-ID UUTISET 2/2013 sisällä on erilaisia tilauksia. Varastokirjanpitoa tarvitaan lähinnä suurkeittiön tarpeisiin, mutta myös osastojen tilaukset olisi saatava mukaan varastokirjanpitoon. Toinen asia on ns. irtoerät eli esimerkiksi jauhot. – Jos isosta jauhosäkistä otetaan pari kauhallista, pohdimme mikä on järkevin tapa kirjata jäljelle jäänyt määrä, Pisilä kertoo. ”Palastelua” – Me aloitamme ensin näin ja jatkamme kehitystyötä palanen kerrallaan. Käytännön kokemusten kautta pääsemme paremmin kärryille siitä, millaisia ominaisuuksia seuraavaksi otetaan käyttöön. Puhummekin täällä ”palastelusta”, Pisilä kuvailee. Iso toimintatavan muutos ja käyttöönottovaihe vaatii tarkat toimintaohjeet. Pisilä näkee, että ainakin alkuun on järkevintä, jos pääkäyttäjiä on kaksi, mutta vasta ensimmäiset viikot näyttävät, miten se on parasta hoitaa. - Haimme perusvarmaa ja toimivaa ratkaisua varaston tarpeisiin ja nyt se on viittä vaille valmis. Välineet ja ohjelmisto on to- - ”pilottiratkaisu” tarkoitti ettei ollut vertailupohjaa ja testausympäristöä - erilaiset tarpeet suurkeittiössä ja osastotilauksissa - irtotuotteiden kirjaaminen Ratkaisu Asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmänä on Aivo. Finn-ID:n toimittamaan kokonaisuuteen kuuluvat mobiilipäätteet (Honeywell Dolphin: 6100, 7800) sekä ATTUNE Logi -ohjelmisto. BarTender-tulostusratkaisu (Toshiba TEC SA4). Uusi ratkaisu otetaan näinä päivinä käyttöön. Käyttöönottokokemuksia pääset lukemaan verkkosivuillamme: www.finn-id.fi/oys Kysy lisää! Markus Lantto p. (09) 3510 1421 [email protected] KESKITETTY TULOSTUSTEN HALLINTA Virtuaalisointi vaati muutosta myös tulostustoimintoihin Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU) tarjoaa asiakkailleen kattavan valikoiman sähköisen yhdyskuntatekniikan verkkojen ja laitteistojen suunnitteluun, asennukseen ja käyttöön liittyviä palveluita. Uuden Windows 7 -käyttöjärjestelmän myötä työpöydät ja sovellukset virtuaalisoitiin, jolloin vanha tulostusratkaisu ei enää palvellut merkintöihin tarvittavia tulostuksia. Monipuolisen BarTender-ohjelmiston myötä tarratulostusongelma saatiin kuitenkin helposti ratkaistua. Ratkaisun hyödyt: • Keskitetyn tulostusten hallinnan myötä merkintöjen tuottaminen yhden mukaistuu ja hallittavuus tehostuu. • Uusien merkintöjen suunnittelu ja käyttöönotto onnistuu keskitetysti, eikä edellytä mittavia muutoksia taustajärjestelmiin. • Ohjelmisto voidaan integroida tausta järjestelmän kanssa, jolloin tulostus käynnistetään taustajärjestelmästä käsin tai BarTender voi toimia itsenäisesti ja tarvittavat tietosisällöt haetaan tieto kannoista. • Finn-ID:n toimittama tulostusratkaisu skaalautuu asiakkaan tarpeen ja koon mukaan. • Ohjelmiston käyttö on helppoa ja liike toiminnalle kriittisten merkintöjen tuottaminen tehokasta. S EU kuuluu maan johtaviin energia-alan palveluntuottajiin. Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa. Yhtiön palveluksessa on kaikkiaan 200 alan ammattilaista. Lisäksi joukkoa kasvattaa verkkotöihin erikoistuneet maarakennusurakoitsijat, jotka toimivat kumppaneina erilaisissa projekteissa. SEU:n varaston toiminnot oli laitettu jo aiemmin kuntoon. Syystäkin; yhtiön kolmessa eri varastossa käy päivän aikana kova trafiikki, sillä sadat asentajat hakevat varastosta tarvikkeita ja työvälineitä lukuisiin menossa oleviin projekteihin. Tuomarinkylässä pääkonttorin yhteydessä sijaitseva varasto on kaikista suurin. – Nimikkeitä on noin 1800 kappaletta. Varastosaldot pysyvät tiedossa automaattisen luennan ansiosta eli esimerkiksi varastosta otot kirjautuvat suoraan järjestelmään. Kaiken lähtökohtana ovat kunnossa olevat hyllymerkinnät, SEU:n kehityspäällikkö Ari Ala-Sippola kertoo. Virtuaalisointi muutti myös tulostustarpeen – Kun sovelluksemme muuttuivat virtuaalisiksi, jouduimme miettimään tarratulostusten hallinnan uusiksi. Vanha tulostusratkaisu ei toiminut uudessa ympäristössä ja meillä ei ollut ratkaisua, jolla merkinnät olisi toteutettu. Kartoitin lähes puolen vuoden ajan toimivaa ratkaisua. Ykköskriteereinä olivat kustannustehokkuus ja toimintavarmuus. Lisäksi ratkaisulta toivottiin jatkuvuutta eli sen tuli olla helposti päivitettävä, Ala-Sippola kertoo. toehdolta. – Sain Finn-ID:ltä tarjouksen ja tarkan kuvauksen siitä, kuinka tulostus olisi toteuttavissa. Tietotekninen ratkaisu ja helppo asennus tekivät vaikutuksen. Markkinoilla oli kyllä tulostimia, mutta ”kymppitonnien” investoinnit eivät houkuttaneet. Useat ratkaisut eivät edes toimineet vaaditussa ympäristössä, mies kertoo. Valintaan vaikutti osaltaan myös se, että Ala-Sippola tiesi Finn-ID:n toimineen alalla pitkään. – On tärkeää, että jatkumo ohjelmiston osalta on turvattu vuosiksi eteenpäin. Soitin myös pariin FinnID:n antamaan referenssiyritykseen. Kyselin heiltä kokemuksia ohjelmasta ja toimittajasta. Valinta oli helppo tehdä, tässä paketissa osaset loksahtivat kohdilleen, Ala-Sippola naurahtaa. – Seagull Scientificin kehittämä BarTender on johtava viivakooditarrojen tulostukseen tarkoitettu Windows-ohjelma. Ammattikäyttöön tarkoitettu tarrasuunnittelu- ja viivakoodiohjelmisto on monipuolinen vaihtoehto sekä etikettien suunnitteluun että tulostamiseen. Järeistä ominaisuuksistaan huolimatta se on todella helppokäyttöinen. Ohjelma tukee myös RFID-tunnisteita, Finn-ID:n asiakasryhmäpäällikkö Mika Linnamäki valottaa BarTenderin etuja. Tarramalli, joka SEU:lla on käytössä, valittiin Finn-ID:n toimittamien mallien pohjalta. – Uusi tarra on hieman entistä pienempi, mutta jos tarvetta ilmenee, se voidaan helposti suunnitella ohjelman avulla uusiksi, Ala-Sippola mainitsee. Finn-ID:n ehdottama BarTender-ohjelmisto tuntui Ala-Sippolasta heti hyvältä vaih- Ratkaisu: Asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmänä on Visma L7. Windows 7 -käyttöjärjestelmä. Finn-ID:n toimitukseen sisältyi: • BarTender-ohjelmisto • Tulostimet (Toshiba Tec) • ATTUNE Premium -huoltosopimus Kysy lisää! Mika Linnamäki p. (09) 3510 1323 [email protected] Ari Ala-Sippola ja Juha Tupasela ovat tyytyväisiä BarTenderin käyttövarmuuteen ja laadukkaisiin tulosteisiin. – Yllätyksiä ei ole tullut vastaan, joten kyllä tätä ratkaisua uskaltaa suositella. Puolen vuoden etsintäajan jäljiltä aika monta vaihtoehtoa tuli kartoitettua, mutta tämä tuntui heti hyvältä, Ala-Sippola myöntää. FINN-ID UUTISET 2/2013 13 TIEDONKERUURATKAISU Kodin sydämet valmistuvat ammattitaidolla – Uusi materiaali- ja tiedonkeruuratkaisu tehostaa keittiövalmistuksen läpimenoaikoja Kun sisälogistiikka pelaa, rullaa ydinliiketoimintakin sujuvammin. Novart Oy:llä varastonhallinta laitettiin kerralla uusiksi ja hyödyt ovat heti nähtävissä: työtunteja säästyy, toiminta tehostuu ja varastopaikkatiedotkin ovat reaaliaikaisina järjestelmässä eivätkä vain työntekijöiden muistin varassa. A ika on rahaa ja ylimääräiseen etsintään sitä ei kannata käyttää - varsinkaan, jos etsintäalaa on 25.000 m2. Näin tuumattiin myös Novartilla, jonka logistiikka ei enää palvellut tuotantoa. Myös inventointi oli hankalaa ja työlästä. Kun Forssan tehtaan tuotanto keskitettiin Nastolaan, oli aika miettiä materiaalivirran kulku uusiksi. Kun haimme konsernin johdolta investointilupaa, teimme esityksen ratkaisun hyödyistä. Esityksen jälkeen minulta kysyttiin, kuinka kauan kestää, että ratkaisu on käytössä, Pasi Marttila kertoo. – Tuotteiden etsimiseen kului tarpeettoman paljon aikaa. Yksilöintimerkinnät tehtiin pääasiassa käsikirjauksina tussilla. Varaston kapasiteetin hyödyntämisessä oli puutteita, ja esimerkiksi varastointipaikat olivat työntekijöiden muistin varassa, Novart Oy:n ostaja Pasi Marttila valottaa taustoja. Tarina alkaa kuin satukirjasta: yhtensä tavallisena työpäivänä Marttila istui lounaalle ja silmäili pöytään jäänyttä vanhaa FinnID:n uutislehteä. Eräs artikkeli sai muita enemmän huomiota. Siinä kerrottiin Pohjanmaalla sijaitsevasta Nautorista, maailman johtavasta yksilöllisten purjeveneiden rakentamiseen erikoistuneesta yrityksestä. – Artikkelissa mainitut sisälogistiikan ongelmat olivat tismalleen samoja kuin meillä. Kiinnostusta lisäsi myös yrityksen käyttämä toiminnanohjausjärjestelmä, sekin oli sama kuin meillä, Marttila muistelee vuosien takaista tilannetta. Ei mennyt aikaakaan, kun Marttila ja FinnID:n tiimi olivat jo matkalla Nautorin tehtaalle. Asiakkaalle räätälöidyn purjeveneen valmistamiseen saattaa kulua kuukausia, keittiöitä syntyy useita kappaleita joka päivä. – Vaikka toimialat ja valmistusprosessit eroavat huomattavasti toisistaan, kärsitään useissa yrityksissä lähes identtisistä materiaalihallinnan ongelmista, Finn-ID:n asiakasryhmäpäällikkö Jari Knuutila kertoo. Järjestelmäriippumaton ATTUNE Pro taipuu moneen Novartin varastossa säilytetään sekä omavalmisteisia että alihankintana valmistettavia osia kuten esimerkiksi ovia, lastule- 14 FINN-ID UUTISET 2/2013 Novart valmistaa suomalaisten suosikkikeittiöt Nastolassa sijaitsevalla Novartilla on jo yli 60 vuoden kokemus keittiökalusteiden valmistamisesta. Sen tehtaalla valmistuu Suomen johtavimmat keittiökalusteet kuten A la Carte, Parma ja Petra. Lisäksi yritys kalustaa suomalaisten kylpyhuoneita ja ratkoo säilytysongelmia valmistamillaan liukuovikomeroilla. Yhtiö on osa ruotsalaista Nobia konsernia, joka on Euroopan johtava keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden valmistaja. Yhtiöllä on vahva markkina-asema sekä projektimyynnissä että kuluttajakaupassa. Jälleenmyyntiverkosto on kattava ja 100 myyntipisteen joukosta löytyvät niin K-Rauta, Starkki kuin Keittiömaailmakin. Novartin kalusteisiin törmää myös uudiskohteissa, sillä projektimyynnin asiakkaina ovat vahvasti suomalaiset rakennusliikkeet ja rakennuttajat. Yritys työllistää 400 henkeä ja kerryttää liikevaihtoa noin 80 M€. vyä, altaita, lankakoreja, heloja ja kalusteiden osakomponentteja. Varastopaikkoja tehtaalla on tuotannon yhteydessä, korkeavarastossa ja kokoonpanon varastossa. Isoin ongelma oli se, että tuotteiden sijainti lepäsi pääasiassa työntekijöiden muistin varassa. – Tuotantoon kerättävät lavat on sijoitettu maatasolle ns. aktiivisiksi varastoiksi. Kun alemmilta tasoilta loppuu tavarat, lasketaan ylemmiltä hyllyiltä tavaraa alas aktiivipaikoille. Mikäli toisen vuoron aikana oli tullut suuri määrä lavatavaraa, ja vuorossa oleva työntekijä purki ne varastohyllyille, ei jälkimmäisen vuoron tekijällä ollut tiedossa lavan sijaintia, Marttila kertoo. Kartoitusten pohjalta Novartilla päädyttiin ATTUNE Pro -ohjelmistoon ja siihen liitettäviin mobiilitietokoneisiin. Myös merkinnät saatiin kuntoon ja ne tuotetaan keskitetysti tuotteiden sisäänkirjauksen yhteydessä. Noin vuoden verran käytössä ollut kokonaisuus kattaa saapuvan tavaran hallintalogiikan. Reaaliaikainen informaatio palvelee monia toimintoja. – Saapunut tavara kirjataan lähetyslistaa lukemalla. Kun tavarat on kirjattu järjestelmään, tulostamme samalla myös tarvitsemamme kuormalaput ja hylly- sekä lavapaikkamerkinnät. Kaikki sujuu todella kätevästi. Myös etikettien ja kuormalappujen ulkoasu on tarvittaessa helppo suunnitella uusiksi, Marttila iloitsee. Ihmisillä on tärkeä rooli, vaikka keskityttäisiinkin järjestelmän optimointiin Sopivaa ratkaisua etsittäessä tärkeimmäksi lähtökohdaksi nousi käyttäjäkunnan toive; sovelluksen piti olla mahdollisimman helppokäyttöinen. Turhia kikkailuja järjestelmään ei kaivattu. Tuotannon sitouttaminen projektiin näkyy monella tavalla. Uusia näkökulmia asiaan saatiin palautteiden kautta ja esimerkiksi siten, että myös keskeneräisiä sovelluksia testattiin käytännössä. – Yksi nyt käytössä olevista toiminnallisuuksista lisättiin käyt- täjiltä saadun palautteen perusteella. He jos ketkä tietävät tarvittavat ominaisuudet, onhan luenta- ja tiedonkeruuautomatiikka heidän jokapäiväinen apuvälineensä, Marttila tähdentää. Automatiikkaan siirtyminen herättää usein muutosvastarintaa. – Täällä asia osattiin hoitaa mallikkaasti. Sama menetelmä toimisi varmasti muuallakin, Finn-ID:n Knuutila vinkkaa. Pahimmat karikot torpattiin käyttöönottokoulutuksella, joka aloitettiin käytännönläheisellä teoriaosuudella. Siihen ei tarvittu kuin PowerPoint, tehtaan layout ja hitunen animointia. – Tietokoneen ruudulla esitetty tilanne saatiin näyttämään hyvin todelliselta. Autenttisten valikko-näkymäkuvien avulla kävimme läpi esimerkiksi lavan siirtoja. Sen jälkeen siirryimmekin oikeaan toimintaympäristöön oikeilla laitteilla, Marttila kertoo ja neuvoo, että ratkaisuun kannattaa totutella käytännön tasolla, vaikkei se omaan toimenkuvaan kuuluisikaan. Näin hankkeesta vastaava pystyy paremmin toimimaan ”help deskinä” ja kehittämään järjestelmää edelleen. Toimiva sisälogistiikka maksaa itsensä takaisin Novartilla on 150 eri tavaran toimittajaa. Kun lasketaan yhteen toimittajien ja Novartin omavalmisteiden nimikkeet, kohoaa niiden yhteismääräksi 10.000. – Nimikkeet toimivat kaiken pohjalla ja näin järjestelmä takaa luotettavan informaation kaikille, Marttila sanoo. Lopputulos on onnistunut, sillä helppokäyttöisyydestä on tullut kiitosta niin vastaanottohenkilökunnalta, trukkikuskeilta, varastotyöntekijöiltä kuin inventoijaltakin. Päätteeksi Marttila toteaa naurahtaen, että ratkaisun innokkain hyödyntäjä on sama henkilö, joka harasi aluksi kaikista eniten uutta automatiikkaa vastaan. Finn-ID saa kiitosta toimivasta yhteistyöstä. – Finn-ID:n asiantuntijuus ja ohjelmisto-osaaminen korostuivat mm. siinä, että integrointi tuotannonohjausjärjestelmäämme sujui jopa yllättävänkin hyvin. Novartilla työskentelevän insinöörin Aino Heiskalan lopputyö käsitteli yrityksen varastonhallintaa ja valvontaa. Työstä oli iso apu Novartin varastotoimintoja suunniteltaessa. – Selvitimme ongelmakohtia mm. seurantalomakkeiden, haastatteluiden ja omien havaintojemme perusteella, Heiskala kertoo. Hyödyt • tiedon tallentaminen järjestelmään on helppoa ja nopeaa • reaaliaikainen ja tarkka varastokirjanpito • tuotannon läpimenoaikojen lyhentyminen • keskitetty tulostusten hallinta takaa, että kuormalaput, hyllyreunamerkinnät ja varastopaikkakoodit saadaan erittäin kätevästi ja pienellä vaivalla • optimaalisesti täytetty varasto • työajan säästöt • inventoinnin helppous • varastopaikkatiedot järjestelmässä, ei enää pelkän muistin varassa Ratkaisu Asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmänä ASW 400. Finn-ID:n toimittamaan kokonaisuuteen kuuluvat: • ATTUNE Kartoitus • ATTUNE Pro -ohjelmisto • BarTender keskitetty tulostus • Wlan-verkkojen toimintakartoitus • tulostimet (Toshiba TEC) • lukijat (Honeywell 3820) • käsipäätteet (Honeywell 99 EX) ATTUNE Pro on Finn-ID:n ratkaisu niihin asiakaskohtaisiin mobiilisovelluksiin, joilta vaaditaan voimakasta integroitumista asiakkaan logistiikkaprosessiin ja toiminnanohjausjärjestelmään. Yksilöintitietojen tarkkuudella on valtava merkitys sisälogistiikan toimivuuden kannalta. Kuvat ennen ja jälkeen. Kysy lisää! Jari Knuutila puh. 09 3510 1434 [email protected] FINN-ID UUTISET 2/2013 15 Lähellä ihmistä - ATTUNE atHome Onko teille ajankohtaista miettiä kotihoidon kenttätyön ja työnohjauksen järkevöittämistä? Vai miltä kuulostavat esimerkiksi seuraavat hyödyt? • Hoitajalle jää enemmän aikaa välittömään hoitotyöhön • Työsuunnittelu on huomattavasti hallitumpaa • Asiakaspalvelun laatu paranee • Hoitoa tukeva asiakastieto kulkee hoitajan mukana • Työturvallisuus paranee • Toimintatavat kentällä ja toimistolla yhtenäistyvät • Sijaisten saaminen ja perehdyttäminen on helpompaa • Kehittämistä ohjaavat luotettavat ja reaaliaikaiset mittarit Kerromme mielellämme lisää, ota yhteyttä terveydenhuollon tiimiimme! p. (09) 351 011 Kotihoidon mobiiliratkaisusta hyötyvät palvelun tarjoajat ja tuottajat, hoitotyön ammattilaiset, palvelua saava asiakas sekä hänen omaisensa. www.finn-id.fi/attuneathome Mediasta bongattua - ATTUNE Park Hesarissa 22.8.2013 Finn-ID:n pysäköinninvalvontatyötä nopeuttava mobiiliratkaisu sai palstatilaa Hesarista. Helsingin lisäksi ratkaisua käytetään noin 30 kaupungissa ympäri Suomen. Pysäköinnintarkastajat kiittelevät ATTUNE Parkia erityisesti siitä, että aiemmin käsin tehdyt toimenpiteet hoituvat sähköisesti ja tarkennukset saadaan tehtyä kenttätyön yhteydessä. Tietokoneella tehdyistä sakoista valitetaan selvästi vähemmän kuin kynällä lehtiöön rustatuista. 16 FINN-ID UUTISET 2/2013 Myös parantunut työergonomia on otettu ilolla vastaan. ATTUNE Park -mobiiliratkaisu sisältää tulostimen, etälukijan, värikameran, kosketusnäytön sekä verkko- ja bluetooth-yhteydet. www.finn-id.fi/attunepark PUHEENAIHE Olen kuullut O len kuullut, että yhteistyö on voimaa. Että joukkovoima se paras voima on, koska se ei nopeasti hiivu. Mutta kuka päättää mihin suuntaan tuota voimaa käytetään ja mitä tavoitellaan? Yhdessäkö? Näennäisesti ehkä, mutta ei todellisuudessa. Ongelmaksi voi muodostua osallisten liiallinen samankaltaisuus osaamisen ja taustan osalta eli homogeenisuus. Silloin parhaimmatkin osaajat ovat oman taustansa vankeja ja todella uusien näkökulmien löytäminen on kiven takana. Varmaksi en tiedä, mutta olen esimerkiksi kuullut erään kokeneen lääkärin kertoneen opettavaisen tarinan kahdesta biologian tutkimusryhmästä, joilla kummallakin oli haastava pulma ratkaistavanaan. Molempiin työryhmiin kuului alansa huippuosaajia, mutta toiseen ryhmään oli otettu mukaan muutamia insinöörejä, joiden ydinosaamista biologia ei suinkaan ollut. Kuitenkin se ryhmä, jossa oli mukana insinöörejä pääsi huomattavasti nopeammin eteenpäin ja ratkaisi ongelman. Miksi? Koska toisinaan tarvitaan tuoretta näkökulmaa ja niitä, jotka kyseenalaistavat ja näkevät asioita eri tavalla. Haluaisin uskoa tämän olevan totta ja intuitiivisesti päädyt ehkä itsekin samaan lopputulemaan. Mikä auttaisi työryhmiä tai Kirjoittaja Kari Hänninen on Finn-ID Oy:n teknologiajohtaja. -yhteisöjä olemaan luovempia, innovatiivisempia ja tehokkaampia? Itse ainakin olen sitä mieltä, että esimerkiksi tarvittaisiin paljon entistä tiiviimpää vuoropuhelua terveydenhuollon, terveydenhuollon järjestelmätoimittajien ja monien muiden toimintaa aidosti tehostavien osapuolten, kuten automaattisen tunnistusratkaisujen toimittajien välille. Se on mahdollista silloin, kun lähtökohtana on tietynlainen nöyryys; ”nämä asiat osaan hyvin, mutta toisissa asioissa tarvitsen ehkä muiden apua”. Peräänkuulutan siis moniammatillista joukkovoimaa. Siihen ei mahdu ahdasmielinen yksisilmäisyys, nurkkakuntaisuus tai ahneus. Omasta näkökulmastani näen valtavan suurena mahdollisuutena alkaa hyödyntämään kansainvälisen GS1-standardin eri piirteitä terveydenhuollossa. Tähän sisältyisi lääkelogistiikka, potilaan tunnistaminen, tiedon kerääminen ja sen laaja käytettävyys järjestelmissä. Tehdasmaisen laatujärjestelmäajattelun hyödyntäminen pehmeiden arvojen lopputuloksien saavuttamiseksi! Moniammatillinen yhteistyö ei silti ole välttämättä helppoa. Yksi este on yksinkertaisesti logistinen. Niitä ihmisiä käy- tetään, jotka satutaan tuntemaan ja jotka ovat sopivasti lähellä. Ovatko he oikeita tai riittäviä valintoja? Ei välttämättä. Toinen este tälle voi olla tiedostamaton sisäänlämpiävyys, jossa ”omat” ideat koetaan alitajuisesti parhaina. Käyttäytymistieteitä tutkiva professori Dan Ariely kirjoittaa tästä kiinnostavasti kirjassaan ”The Upside of Irrationality: The Unexpected Benefits of Defying Logic at Work and at Home”. Tähän liittyvässä tutkimuksessaan hän jopa todistaa, ettei kyseessä suinkaan tarvitse olla oma ajatus, pelkkä tunne itse oivalletusta riittää. Olisiko siksi hyvä tietoisesti laajentaa sitä piiriä, jonka ajatuksia olisi valmis harkitsemaan? t myös e löytyvät ny Kolumnimm sblogista. amme yrity verkkosivuilt johtajamme t teknologia vä tä pi lä yl Sitä me ja itusjohtajam lisäksi toim portfolioamme sekä myyntijohtaj me. managerim puheenlenkiintoisiin Tutustu mie un keskustelu e ja ota osaa aiheisiimm osoitteessa d.fi/blogi www.finn-i Lopuksi kysyn teiltä ehdotusta erään kinkkisen ongelman ratkaisuksi: ”Mikä auttaisi työryhmiä tai -yhteisöjä olemaan luovempia, innovatiivisempia ja tehokkaampia?”. Vastauksessa voi käyttää mitä tahansa alla olevien sanojen yhdistelmää. muidenkin annan tilaa ajatuksille jatkossa aidosti Energistä syksyä! FINN-ID UUTISET 2/2013 17 NIMITYSUUTISIA Janne Lapista teollisuuden ryhmän kehityspäällikkö Alkuvuodesta teollisuuden tiimin kehityspäällikkönä aloittanut Janne Lappi tuntee Finn-ID:n kuin omat taskunsa. Vuodesta 2004 lähtien Finn-ID:n palveluksessa toiminut mies omaa laajasti kokemusta niin asiakkaiden liiketoimintaprosessien kartoituksista asiantuntijana, toimitusprojektien vetämisestä, Finn-ID:n ohjelmistojen tuotekehityksestä kuin myynnistäkin. Attune WH -ohjelmiston tuotekehityksen lisäksi Janne on vahvasti mukana asiakasrajapinnassa ja erityisesti Finn-ID:lle tärkeiden metalli- ja koneenvalmistuksen avainasiakkaiden liiketoiminnan parissa. - Vaikutamme ratkaisuillamme asiakkaan liiketoimintaan, joten prosessien ymmärrys on ensisijaisen tärkeää. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen, asiakkaan kuuntelu ja tarpeita vastaavan ratkaisun löytäminen ovat edelleenkin Finn-ID:n myyntityön kulmakivet, Janne kertoo. Liiketoimintaprosessien ymmärrys on ratkaisevaa. Vapaa ajalla Janne harrastaa monipuolista liikuntaa, talvisin lumilautailua sekä kesällä moottoripyöräilyä. Teollisuuden myyntiryhmä Ari Tölli vahvistaa teollisuuden myyntiryhmää. Ari on toiminut aiemmin myyntitehtävissä ja viimeiset 8 vuotta kerryttänyt kokemusta erityisesti B2B myynnin ja asiakkuusjohtamisen tehtävissä. Erittäin liikunnallisen miehen lajivalikoima on kunnioitettava, mutta lähimpänä sydäntä ovat maastopyöräily ja talvisaikaan hiihto. Usein retket suuntautuvat myös Suomen rajojen ulkopuolelle alppimaisemiin. 18 FINN-ID UUTISET 2/2013 Markkinointi Antti Hämäläinen nimitettiin asiakasryhmäpäälliköksi. Aiemmin saman tiimin ratkaisumyyjänä toiminut Antti vastaa nyt valmistavan teollisuuden, energiantuotannon ja muoviteollisuuden toimialoista. Vapaa-aikana Antti haastaa itseään kuntosalilla ja rentoutuminen tapahtuu hyvän musiikin avulla tai kaloja narraten. Petra Vaisalo on nimitetty Brand Manageriksi. Tehtävässään hän vastaa markkinoinnista ja viestinnästä sekä mm. sidosryhmälehden toimittamisesta. Vapaa-ajalla naisen voi bongata niin omista kuin lastenkin liikuntaharrastuksista sekä erilaisten sisustusprojektien pyörteistä. UUTUUKSIA Julkishallinnon myyntiryhmä Finn-ID:n menossa mukana Asiakaspalvelun ytimessä ”HR Guru Gunilla” Luovista Workshopeista vieraili Finn-ID:n kuukausipalaverissa ja sparrasi asiakaspalvelun tärkeydestä omalla persoonallisella tyylillään. Nauruhermot olivat koetuksella, kun saimme oppia hyvästä asiakaspalvelusta ja kuulimme osuvia esimerkkejä käytännöstä. Aapo Nurmi on nimitetty julkishallinnon myyntiryhmään myyntipäälliköksi. Aapo tuli Finn-ID:lle reilut kolme vuotta sitten ja toimi viimeksi julkishallinnon tiimissä asiakasryhmäpäällikkönä. Monipuolisena osaajana tunnetun Aapon lempiharrastus on purjehdus ja talvisaikaan vauhdikas mäkien lasku suksilla tai laudalla liukuen. Yhtä hymyä: Gunilla ja erityisen hyvästä asiakaspalvelutyöstä palkitut finnidläiset. Virkistyspäivässä puhtia mielelle ja keholle Finn-ID piipahti SilverRiverin pyörteissä keväällä, kun oli aika virkistää sekä mieltä että kehoa. Päivä sujui leppoisasti luonnonläheisissä tunnelmissa Varsinais-Suomessa. Päivän aikana kuultiin mielenkiintoinen luento työhyvinvoinnista ja tiimityötaitoja päästiin testaamaan erilaisten aktiviteettirastien parissa. Juha Partanen siirtyi tiimissä uusiin saappaisiin ja toimii nyt kehityspäällikkönä. Juhan vahvaa kokemusta ja alan näkemystä halutaan hyödyntää terveydenhoitopuolen ratkaisujen kehittämisessä. Juha on toiminut Finn-ID:llä niin asiakasryhmäpäällikkönä kuin tiimin esimiehenäkin. Ajatuksia Juha tuulettaa urheilemalla, erityisesti extreme-lajit ovat lähellä miehen sydäntä. RATKAISUMYYJÄ KOSKINEN FINN-ID UUTISET 2/2013 19 TUTUSTU REFERENSSEIHIMME Tilaa ilmainen esitemateriaali ja päivitä yhteystietosi osoitteessa: www.finn-id.fi/palaute Voit myös lähettää skannatun lomakkeen osoitteeseen: [email protected] Uudet yhteystietoni ovat: Nimi Tähän päivään mennessä noin kahdeksantuhatta asiakasta on luottanut osaamiseemme kokonaisvaltaisena ja luotettavana logistiikan toiminnanohjausratkaisun tarjoajana. Voit tutustua referensseihimme kotisivuiltamme löytyvän hakutoiminnon avulla. www.finn-id.fi/referenssit Tehtävä Yritys ATTUNE WH Postiosoite - varasto-logistiikan ohjelmisto, jota on kehitetty yli 20 vuoden kokemuksella. Postitoimipaikka Puhelin Mikä tilanne teidän yrityksessänne on seuraavien toimintojen kohdalla? Sähköposti Vain omat tietoni muuttuneet (osaston tai työpaikan muutos) Koko yrityksen tiedot muuttuneet Henkilö toimii yrityksessämme, mutta ei halua saada postia Finn-ID:ltä Henkilö ei enää ole yrityksemme palveluksessa vastaanotto varasto- ja hyllysiirrot inventointi hyllytys Lähettäkää Finn-ID uutiset jatkossa myös seuraaville yrityksessämme: Nimi Tehtävä keräily varastosta otto ja varastoon palautus varastopaikkakysely tuotekysely Nimi Tehtävä Lisää ATTUNE WH -tietoa netissä tai myynnistämme! Finn-ID Oy, Taivaltie 5, 01610 Vantaa, Finland, tel. +358 9 351 011, fax +358 9 3510 1300, [email protected], www.finn-id.fi TIEDON TAKANA 20 FINN-ID UUTISET 2/2013
© Copyright 2024