alkuosa - Kivennavan Kirjavaisten sukuseura

Kivennavan Kirjavaiset
¨
¨
Sipi Kirjavaisen jalkel
aiset
Kansi: Kivennavan Kirjavaisten vaakuna
Sis¨aaukeama: Ote Suomen taloudellisesta kartasta vuodelta 1913
Taka-aukeama: Sipi Kirjavaisen j¨alkipolvien syntym¨aseudut ennen ja j¨alkeen 1940
¨ ap¨aa¨ n syysk¨ar¨ajilt¨a 1654. Ensimm¨aisen¨a nimen¨a lautamies Matti Kirjavainen
Takakansi: Taustakuva Ayr¨
Kivennavalta ja viimeisen¨a P¨arttyli Kirjavainen Uudeltakirkolta.
Kirjatoimikunta:
c Kalevi Hyyti¨a, toimittaja
Pekka Kirjavainen, sis¨all¨on toimittaja, historialliset tarkastelut
Jorma Kirjavainen, sukuseuran puheenjohtaja
Aki Kirjavainen
Leila Kirjavainen
Reino Kirjavainen
Tapani Kirjavainen
Tuire Kirjavainen
Veikko Kirjavainen
Virpi Kirjavainen
Marita Korhonen
Taitto ja tekninen toteutus: Esa Hyyti¨a
Kustantaja: Kivennavan Kirjavaisten sukuseura
ISBN 978-952-93-2643-3
Painopaikka: Saarij¨arven Offset Oy, Saarij¨arvi 2013
iii
Kivennavan Kirjavaiset
¨
¨
Sipi Kirjavaisen jalkel
aiset
Kivennavan Kirjavaisten sukuseura
Sis¨alt¨o
1
Lukijalle
2
Kirjavaiset Kivennavalla
2.1 Sipi Kirjavainen . . . . . . . . . . . . . . . .
2.2 Suvun nimi¨a - Kuit’ olet sin¨a sukua? . . . . .
2.3 Kivennavan Kirjavaisten juuret . . . . . . . .
2.4 Kirjavaiset siirtyv¨at Pihlaisiin ja Kauksamoon
2.5 Suku laajenee . . . . . . . . . . . . . . . . .
2.6 Pietarin l¨aheisyys on Kannaksen kohtalo . . .
2.7 Kiv¨aa¨ ritehdas oli siirt¨aa¨ Kivennavan Ven¨aj¨alle
2.8 Suomen itsen¨aistyminen sulkee rajan . . . . .
2.9 Karjalan menetys . . . . . . . . . . . . . . .
2.10 K¨ayd¨aa¨ n viel¨a Pihlaisissa . . . . . . . . . . .
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
3
3
4
5
7
8
10
12
13
14
15
Suvun uudet asuinsijat
3.1 1500- ja 1600-vuosisadat
3.2 1700-luku . . . . . . . .
3.3 1800-luku . . . . . . . .
3.4 1900-luku . . . . . . . .
3
4
5
6
7
1
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
17
17
18
21
24
Sukutaulujen sis¨alt¨o
4.1 Lukuohjeita sukutaulujen osalta . .
4.2 Sukutaulujen aineisto . . . . . . . .
4.3 Sipi Kirjavaisen tausta . . . . . . .
4.4 Sipi Kirjavaisen l¨ahdetiedot . . . . .
4.5 Esimerkki esipolvesta . . . . . . . .
4.6 Aineiston alkuper¨a ja merkint¨atavat
4.7 L¨ahteet ja l¨ahdemerkinn¨at . . . . . .
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
27
27
27
28
29
32
35
36
Sukutaulut
5.1 Sukupolvet 1-3 .
5.2 Sukupolvet 4-6 .
5.3 Sukupolvet 7-9 .
5.4 Sukupolvet 10-12
5.5 Sukupolvet 13-15
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
37
. 37
. 40
. 51
. 147
. 428
Kirjavaisten asuinalueet
6.1 Uudenkirkon Kirjavaiset . .
6.2 Inkerinmaan Kirjavaiset . . .
6.3 Muolaan Kirjavaiset . . . . .
6.4 Muualla asuneita Kirjavaisia
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Kivennavan Kirjavaisten sukuseura
541
541
543
545
576
585
Hakemisto
586
8
683
Lis¨atiedot ja omat muistiinpanot
v
1
Lukijalle
Vuosien kertyess¨a v¨aist¨am¨att¨a itse meid¨an kunkin harteille ja kertyvien vuosien my¨ot¨a meist¨a jokainen joutunee kysym¨aa¨ n itselt¨aa¨ n; kuka min¨a olen, mist¨a min¨a tulen, mitk¨a ovat minun juureni. K¨adess¨asi on nyt arvokas
sukukirja Kivennavan Kirjavaiset, mutta samalla opas ja tiekartta Kirjavaisen suvun juurille Kannaksen Karjalaan. Kirja johdattaa sinut tekstein ja sukutaulujen my¨ot¨a vuosisatojen taakse nyt tiedostettuun ja asiakirjoista l¨oytyv¨aa¨ n suvun ensimm¨aiseen kantais¨aa¨ n, ratsumies Sipi Kirjavaiseen, ja suvun vanhimmille tunnetuille
asuinsijoille Uudenkirkon maisemiin Kirjavalan kyl¨aa¨ n. T¨aa¨ lt¨a Kirjavaisen sukua on vuosien my¨ot¨a siirtynyt
Kannaksella eri paikkakunnille kuten Kivennavalle, Muolaalle ja Valkj¨arvelle.
Sukuseura Kivennavan Kirjavaiset on perustettu Kivennavan Pihlaisista 1939 evakkoon pakotettujen, uusilla sijoittumispaikkakunnillaan aktiivisesti ja aloitteellisesti toimineiden henkil¨oiden ja heid¨an j¨alkel¨aistens¨a
toimesta vuonna 2000 Hauholla, joka kunta oli keskeinen Kivennavan pihlaislaisten uudelleen asuttamisen
paikkakunta. Sukuseurana Kivennavan Kirjavaiset on nuori, mutta sen tavoitteena aina perustamisen hetkest¨a
alkaen on ollut selvitt¨aa¨ suvun juuret ja julkaista suvusta kertyv¨aa¨ tietoa sukukirjana. Olemme nyt saavuttaneet
tuon tavoitteen, ker¨anneet tietoutta suvustamme, ja t¨am¨a tieto on nyt kirjana tarjolla itse kullekin omalle henkil¨okohtaiselle tutkimusmatkalle Kirjavaisen suvun juurille runsaan kymmenentuhannen henkil¨on sukutiedon
osalta.
Sukuaineiston kokoaminen ja julkaiseminen kirjaksi on aina paitsi taloudellinen ponnistus my¨os valtava ty¨o
sukututkimuksen ja - selvitysten saralla. T¨ast¨a ty¨ost¨a meid¨an kaikkien on suuresti kiitett¨av¨a sukututkijaamme Kalevi Hyyti¨aa¨ , sill¨a vain h¨anen vuosia kest¨anyt uuttera ja periksi antamaton ponnistelu ja vaivann¨ak¨o
t¨am¨an julkaisun hyv¨aksi on mahdollistanut teoksen Kivennavan Kirjavaiset syntymisen. Kiitokset kuuluvat
my¨os Pekka Kirjavaiselle julkaisun tekstiosien kirjoittamisesta sek¨a Matti Nikkaselle lukuisten sukutietojen
ker¨aa¨ misest¨a ja tarkistamisesta.
Kirjan historiatietoja ovat tarkistaneet Kari-Matti Piilahti, Jussi Ronkainen ja Jyrki Paaskoski. Kiitokset heille
sukukirjan mielenkiintoisesta historiaosuudesta kuin my¨os kaikille tietoja teosta varten toimittaneille.
Sukukirjan julkaiseminen on ollut mahdollista vain edellytyksell¨a, ett¨a julkaisemiseen on ollut k¨aytett¨aviss¨a
riitt¨av¨at taloudelliset resurssit. Sukukirjaty¨ot¨amme ovat taloudellisesti tukeneet paitsi joukko yhteis¨oj¨a my¨os
er¨aa¨ t yksityishenkil¨ot. Heid¨an tukensa hankkeellemme on ollut aivan ratkaiseva, ja haluammekin t¨ass¨a
julkistaa sukukirjatukijamme kaikkien tiedoksi. Antamanne tuki on samalla ollut osoitus arvostuksestanne
sukukirjaty¨ot¨amme kohtaa. Kiitos teille kaikille saamastamme tuesta. Paikallaan on viel¨a kiitt¨aa¨ sek¨a niit¨a
hallituksen j¨aseni¨a ett¨a heid¨an l¨ahimpi¨aa¨ n heid¨an antamastaan talkooty¨opanoksesta vuosien my¨ot¨a sukukirjan
hyv¨aksi. T¨all¨a ty¨opanoksella on rakennettu perusta sukukirjan julkaisemiselle.
Janakkalassa 10.6.2013
Jorma Y.A.Kirjavainen
Sukuseura Kivennavan Kirjavaiset puheenjohtaja
2
Sukukirjaty¨ot¨a ovat tukeneet:
Kivennapas¨aa¨ ti¨o
Pihlaisten Kyl¨aseura
Hauhon Osuuspankki
Janakkalan Osuuspankki
H¨ameen Rakennuspuu Ky
Aura Kukkonen
Aira Meronen
Virpi Peltomaa
LUKU 1. LUKIJALLE
Pekka Kirjavainen
2
Kirjavaiset Kivennavalla
Heikin talo oli kyl¨an suurin. P¨aa¨ rakennus oli komea kaksiosainen savupirtti, kolmattakymment¨a metri¨a pitk¨a.
Savu leijaili katonrajassa, mutta korkeutta oli niin, ett¨a se ei haitannut. P¨aa¨ rakennuksen molempiin p¨aihin oli
rakennettu riu’uista pystytetyt suojat. Kartanoa reunustivat monet muut rakennukset. Oli aittoja, riihi, luhti,
keittokota ja pakaritupa. Vastap¨aa¨ t¨a kartanon ajoporttia sijaitsivat el¨ainsuojat. V¨ah¨an n¨aist¨a erill¨aa¨ n sauna,
jonka edustan penkill¨a istuu aviopari l¨oylyn j¨aljilt¨a j¨aa¨ hdyttelem¨ass¨a, lapset ovat kirmanneet edelt¨a tupaan.
- Huomenissa on l¨ahett¨av¨a. Heikin hartiat ovat kyyryss¨a kuin ainakin maahan ly¨odyll¨a miehell¨a. Vaimo on vieress¨a vaiti, odottelee kotvan jatkaisiko Heikki puhettaan. Hiljaisuus jatkui pitk¨aa¨ n ennen kuin Heikin murtunut
¨ a tek kartanon ja mie tein siit verohylyn. Eiv¨at pit¨aneet voudin puheet, miun kyl¨an r¨astit
a¨ a¨ ni kuului taas. - Aij¨
oli eest¨ain annettava. Vaan kun ei ou mist¨a antaa. M¨aa¨ t herroin kans marjaan, h¨avit¨at ropeheiskii. Helgavaimo katselee miest¨aa¨ n l¨amp¨oa¨ silmiss¨aa¨ n. -Niinh¨an tuo on kovviin puijen v¨alis vaikia olla, vaan mik¨a h¨at¨a
meill¨a, kun Siki¨al¨as on meille pirtti. Ei t¨am¨a murehtimalla parane. K¨oyhyys ei ou koiruus. Ja olko t¨aa¨ meil
huono asja, kuka h¨anest¨a tiet¨aa¨ ?
2.1
Sipi Kirjavainen
N¨aiden sukutaulujen juurihenkil¨ot ovat 1570 Uudenkirkon Kuutersel¨ass¨a Karjalan Kannaksella syntynyt ratsumies Sipi Kirjavainen ja h¨anen vaimonsa Seikka. Sipi on Kivennavan Kirjavaisten sukuseuran nime¨am¨a suvun
kantais¨a. Kivennavan Kirjavaisten suvun kannalta merkitt¨avimpi¨a ovat kuitenkin Sipin ja Seikan poika Matti
ja erityisesti Sipin pojanpoika Heikki. Matti Sipinpoika Kirjavainen oli nimismies ja valtiop¨aiv¨amies Kivennavalta ja Heikki Matinpoika Kirjavaisen (1630-1670) ja h¨anen vaimonsa Helgan vaiheet nousevat merkitt¨aviksi.
Heid¨an kauttaan jatkuu Kirjavaisten suku.
Sukutauluissa olevista Sipin j¨alkipolvista sukunimelt¨aa¨ n Kirjavaisia on 14 prosenttia. Nelj¨anteen polveen asti ollaan Kirjavaisia, viidenness¨a polvessa sukunimet ovat Kirjavainen ja Vanonen, kuudennessa n¨am¨a saavat
rinnalleen 13 muuta ja nelj¨annentoista j¨alkipolven kohdalla sukunimi¨a on kirjattu jo kaikkiaan 576. Osa sukunimist¨a h¨aipyy, vaihtuu toiseksi, nykyisin el¨av¨at Sipin j¨alkel¨aiset kantavat 367 sukunime¨a. Kun puhutaan
Kirjavaisten suvusta ja n¨ain monesta sukunimest¨a kannattaa hetkeksi pys¨ahty¨a sukunimi k¨asitteen a¨ a¨ relle.
Sukunimet ovat osoittamassa sukulaisuussuhdetta ja Suomen lain mukaan meill¨a jokaisella on oltava sukunimi.
Itsest¨aa¨ n selv¨aa¨ t¨am¨a on ollut varsin lyhyen ajan. Pakolliseksi sukunimi tuli vasta sukunimilaissa 1920.
It¨a-Suomi eroaa sukunimiperinteess¨a L¨ansi-Suomesta. Ennen oli L¨ansi-Suomessa tavallista, ett¨a asuinpaikan
nime¨a k¨aytettiin tarvittaessa lis¨animen¨a, talon nimi otettiin omaksi nimeksi. Sukunimet alkoivat vakiintua
talonpoikaisv¨aest¨olle 1800-luvun lopussa, mutta nimi vaihtui herk¨asti.
It¨a-Suomessa talon saadessa uuden omistajan muuttui talon nimi asukkaan mukaan. T¨am¨a tapa on vanhaa
perua ja t¨ast¨a muodostui ehk¨a maailman vanhin tavallisen rahvaan k¨ayt¨oss¨a ollut sukunimij¨arjestelm¨a. Se
s¨ailyi sek¨a Ruotsin ett¨a Ven¨aj¨an vallan ajan Karjalassa ja Savossa.
It¨aisess¨a Suomessa -nen p¨aa¨ te on yleinen sukunimiss¨a. Usein se on syntynyt vanhan perhekunnan omaksuman alkuper¨aisen nimen genetiivimuodosta. Se on voinut ilmaista siis esimerkiksi kaskimaan omistamista ja
siirtynyt tarkoittamaan sukua itse¨aa¨ n. (Kiriaua → Kiriauainen)
P¨aa¨ te on voinut synty¨a my¨os muuttoliikkeen seurauksena ja Kannaksellehan siirtyi v¨aest¨oa¨ eri aikoina useina
aaltoina ja ihmiset liikkuivat eri syist¨a paljon my¨os Kannaksella. N¨ain syntyi entisten sukunimien tilalle tai
rinnalle vanhasta kotipaikasta johdettuja nimi¨a. Vanhasta kotipaikan nimest¨a on sukunimi voitu juontaa paitsi
-lainen my¨os -(i)nen suffiksilla. (Kirjala → Kirjavainen)
Sukunimet ovat pysyneet pit¨ajiss¨a ja kyliss¨a sukupolvesta toiseen, koska poika j¨ai yleens¨a pit¨am¨aa¨ n kotitaloa.
Kotiv¨avyt toivat uusia sukunimi¨a paikkakunnalle. Tyt¨ot naitettiin usein naapurikyliin ja ottivat siell¨a avio-
4
LUKU 2. KIRJAVAISET KIVENNAVALLA
nimen. Uusia sukunimi¨a j¨alkipolviin tuli a¨ itipolvien kautta samalla kun suku laajeni uusille paikkakunnille.
Puhtaassa a¨ itipolvessa sukunimih¨an vaihtuu joka sukupolven kohdalla.
N¨aiss¨a sukutauluissa esitellyist¨a Sipin ja Seikan j¨alkipolvista vain 14 prosenttia on sukunimelt¨aa¨ n Kirjavaisia.
Paljon on Pimi¨oit¨a, Nikkasia ja Hyyti¨oit¨a. Heist¨a koostuu 8 prosenttia Sipin j¨alkel¨aisist¨a. Merkitt¨av¨a osuus on
my¨os Tolvasia, Paavolaisia, Holttisia, Nokkosia, Suutareita..
Mist¨a Kirjavaiset olivat tulleet Kirjavalaan? Olivatko he alkujaan karjalaisia, h¨am¨al¨aisi¨a vai savolaisia? Olivatko he a¨ yr¨am¨ol¨aisi¨a vai savakoita, kuten t¨am¨a kysymys Kannaksella ennen asetettiin.
Paras vastaus lienee: todenn¨ak¨oisesti n¨ait¨a kaikkia. Karjalasta siirryttiin moneen suuntaan ja Karjalaan asetuttiin monelta suunnalta vuosisatojen aikana. Viimeisimpien 2000-luvulla suoritettujen arkeologisten tutkimusten mukaan Karjalan kannas on saattanut olla yht¨amittaisesti asuttuna jo varhaiselta kivikaudelta. Aika on
tuottanut karjalaisille yhteiset juuret, mutta aika on my¨os erottanut.
Novgorod levitti uuden ajan kynnyksell¨a kreikkalaiskatolista uskoa Karjalaan. Ruotsi ty¨ontyi my¨ohemmin
omine intresseineen juurruttamaan roomalaiskatolisuutta samalle maaper¨alle. Syntyi kaksi Karjalaa. Kansaa
ei erottanut kieli tai etnisyys vaan vanhojen jumalien katoaminen. L¨antinen kirkko ja It¨ainen kirkko kaivoivat
ylitsek¨aym¨att¨om¨an kuilun Karjalan v¨aest¨oo¨ n. Kivennavan luterilaisilla Kirjavaisilla ja Suistamon ortodoksisilla Kirjavaisilla ei ole tiedossa olevaa sukuyhteytt¨a, vaikka heill¨a oli yhteinen Karjala.
2.2
Suvun nimi¨a - Kuit’ olet sin¨a sukua?
Kirjavainen Voidaanko nimest¨a Kirjavainen p¨aa¨ tell¨a jotain suvun alkuper¨ast¨a? Aineksen Kirja, Kirjo
sis¨alt¨av¨at nimet juontuvat eri l¨ahteist¨a. Osa on muinaissuomalaista perua ja levinnyt koko maahan. T¨ah¨an nimikantaan liittyy Kirjava (sukunimi mm. Haapavedell¨a). Sukunimi Kirjavainen on karjalainen, mutta esiintyy
my¨os Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 1500-luvun j¨alkipuoliskolta l¨ahtien. Noihin aikoihin savolaisv¨aest¨o
liikkui vesireittej¨a pitkin laajalle. Etel¨akarjalaisia poimintoja: Uudellakirkolla 1549 Clemett Kiriaua, 1569
Thomas Kiriawainen, Muolaassa 1566 Jonns Kiriaua, 1568 Iuuan Kiriawinen, Valkj¨arvell¨a 1559 Ions Kiriauainen. My¨ohemmin Kirjavainen on mainittu mm. Juuasta, Nurmeksesta, Pielisj¨arvelt¨a, Kivennavalta, Valkj¨avelt¨a
ja Orimattilasta. P¨aa¨ osa Kannaksen 1500-luvun Kirjavaisista asui Kirjavalan kyl¨ass¨a Uudellakirkolla.
Pimi¨a Nimi Pimi¨a tulee ven¨al¨aisest¨a ristim¨animest¨a Pimen, Pima, joka on is¨annimen v¨alityksell¨a juurtunut
sukunimist¨oo¨ n. 1500-luvulta nime¨a esiintyy jo eri puolilla Karjalaa. Pimi¨a-sukuisia on asunut erityisesti Kannelj¨arvell¨a, Kivennavalla ja Terijoella. Pimi¨an sukuun Sipin j¨alkipolvet liittyv¨at 1700-luvun alkupuolella Voipialassa, miss¨a Pimi¨oill¨a oli ollut tila jo monen sukupolven ajan.
Hyyti¨a Hyyti¨a on linnunnimitys, synonyymi huuhkajalle. Karjalassa nimitettiin ihmisi¨a usein lintujen mukaan.
Muotoja Hyyti¨a ja Hyyti¨ainen ei ole 1500-luvulla useinkaan eroteltu, esim Muolaassa 1545 and hijtie = Antti
Hyyti¨ainen. My¨ohemmin Hyyti¨a vakiintui sukunimeksi Kivennavalla ja Hyyti¨ainen Muolaassa, Heinjoella
ja Viipurissa. Sipin j¨alkipolviin kummatkin sukunimet tulivat 1800-luvulla. Hyyti¨a Kivennavan Voipialasta,
Hyyti¨ainen Muolaan Passilasta ja Peikolasta sek¨a Heinjoelta R¨att¨ol¨ast¨a.
Tolvanen Sukunime¨a Tolvanen esiintyi runsaasti 1600-luvulla Laatokan pohjoispuolen pit¨ajist¨a Savoon, Kainuuseen ja Oulun tienoille asti. Kannaksella nimi ei esiintynyt n¨ain aikaisin, mutta Tolvasia asui my¨ohemmin
paljon Sortavalassa, Kivennavalla, Muolaassa ja Viipurissa. Sipi Kirjavaisen j¨alkipolviin Tolvaset tulevat 1800luvulla erityisesti Kivennavan Rantakyl¨ast¨a, mutta my¨os Terijoelta
Paavolainen Sukunimi on l¨aht¨oisin Kivennavalta. Muualtakin Kannakselta sit¨a tapaa 1500-luvun asiakirjoissa.
N¨aihin j¨alkipolviluetteloihin Paavolainen tulee 1700-luvulla Kivennavan Kaukolempi¨al¨ast¨a.
Holttinen Holtti on irronnut vanhasta germaanisesta kaksij¨asenisest¨a henkil¨onimest¨a Reinholdt, Winhold ym.
Kivennavalla Holttinen oli sukunimen¨a jo 1500-luvulla. Sipin j¨alkipolviin Holttiset tulevat 1700-luvun lopussa
Valkj¨arven Innalaan.
Nokkonen Nimi on tunnettu ennen viime sotia Kivennavalla, Terijoella ja Uudellakirkolla. J¨aa¨ skess¨a Nokko
n¨aytt¨aisi esiintyneen etunimen¨akin 1500-luvulla. Sukunimi Nokkonen saattaa olla per¨aisin etunimist¨a Nokka
- Nokko. Sipin j¨alkipolviin Nokkoset tulevat 1700-luvun puoliv¨aliss¨a Kivennavan Pihlaisiin ja Raivolaan.
2.3. KIVENNAVAN KIRJAVAISTEN JUURET
5
Suutari Suutari on muuttunut ammattimiehelle annetusta lis¨animest¨a sukunimeksi. 1400-1600-luvuilta Suutari sukunime¨a on runsaasti ymp¨ari Suomea. Muolaassa Suutareita oli ainakin 1500-luvulla. N¨aiss¨a sukutauluissa on puolisoina useita Suutareita jo 1700-luvun aikana, mutta j¨alkipolviin Suutarit tulevat vasta 1820-luvulla
Kivennavan Vuottaalle.
Nikkanen Nimi pohjautuu vanhaan pyhimyksennimeen Nikolaus, josta syntyi runsaasti kansankielisi¨a muunnoksia. Nikkanen esiintyy 1500-luvulla Muolaassa ja ennen viime sotia sukunimi oli yleinen Muolaan lis¨aksi
my¨os Kannelj¨arvell¨a, Kivennavalla. Sipin j¨alkipolvissa on Nikkasia 1700-luvun loppupuolella Kivennavan
Kukonm¨aell¨a, Pamppalassa ja erityisesti Rantakyl¨ass¨a sek¨a my¨ohemmin 1800-luvulla my¨os Vehmaisissa.
Henttinen Nimi on muinaissaksalaista alkuper¨aa¨ henkil¨onnimest¨a Heimrich, josta on syntynyt Suomessa monia kansanomaisia muunnoksia. Henti ja Hentti ovat ikivanhoja muotoja, jotka ovat s¨ailyneet vain sukunimiss¨a
ja asuinnimist¨oss¨a. 1500 ja 1600 luvulla t¨am¨an sukunimen muodot vaihtelivat asiakirjoissa melko vapaasti
ja Henttinen tunnetaan l¨ahinn¨a Kivennavalta ja R¨ais¨al¨ast¨a. Sipin j¨alkipolvissa esiintyy Henttisi¨a 1700-luvun
loppupuolella Muolaan Perkj¨arvell¨a, 1800-luvun alusta Kivennavan Ahj¨arvell¨a ja Puhuttulassa.
2.3
Kivennavan Kirjavaisten juuret
Ensimm¨ainen kuvaus vuonna 1570 syntyneest¨a ratsastaja Sipi Kirjavaisesta on Uudeltakirkolta vuodelta 1603.
¨ ap¨aa¨ n voutikunnan maakirjaan Sipi Kirjavainen (Siffr Kiriawain) ja h¨anen vaimonsa
Tuolloin kirjataan Ayr¨
Seikka, jotka asuvat Kuutersel¨ass¨a. Sipin karjatiedot maakirjassa viittaavat melko varakkaaseen taloon. Oliko
Sipi saanut tilan ratsupalvelusta vastaan vai pysyik¨o tila Sipill¨a ratsupalvelun avulla? Ker¨asik¨o Sipi omaisuutensa tuon sekasortoisen ajan melskeiss¨a. 1500-luvun lopulla olivat voudit ja ratsumiehet v¨ake¨a, jotka ansaitsivat sit¨a paremmin, mit¨a enemm¨an verotus koveni. Paikoin n¨am¨a varastivat sek¨a talonpojilta ett¨a kuninkaalta,
ry¨ostiv¨at ja rosvosivat. Vuonna 1636 Sipi Kirjavainen mainitaan sek¨a Uudenkirkon Kuutersel¨ass¨a ett¨a Kivennavan Karvalassa, tilalla joka oli ollut asumaton ja autio vuosikymmenet. Karjalassa eiv¨at kyl¨at 1500-luvulla
olleet vakiintuneita kuten l¨antisess¨a Suomessa. Kaskiviljelyll¨a oli vaikutuksensa ja kyl¨a saattoi olla joko yksitt¨ainen talo tai laajempi kokonaisuus. Kyl¨an nimi johdettiin usein ensimm¨aisen asukkaan tai kyl¨ass¨a asuvan
suvun mukaan ja jos kyl¨aa¨ asuttava p¨aa¨ suku vaihtui, saattoi kyl¨ankin nimi vaihtua. Mit¨aa¨ n selvi¨a kyl¨arajoja ei
ollut.
1500-1600-luvuilla Ruotsi ja Ven¨aj¨a mitteliv¨at voimiaan l¨ahes tauotta. Sodank¨aynti perustui h¨avitysretkiin vihollisen alueelle. Sotaretkille varustettiin isoja joukkoja ja v¨alill¨a vihollisen alueella tehtiin tuhot¨oit¨a pienemmill¨a joukoilla. Sodank¨aynnin tavoitteena oli usein vallata vihollisen linnoja. Maaseutu oli linnojen tukialuetta,
jota heikennettiin ry¨ost¨am¨all¨a, polttamalla ja surmaamalla. My¨os vankeja otettiin ja n¨aill¨a k¨aytiin orjakauppaa.
Karjalaisvankeja p¨aa¨ tyi eri kolkkiin tsaarin valtakuntaa ja islamilaiseen maailmaan.
Rintamalinjoja ei vihanpidossa ollut, ei niihin olisi riitt¨anyt v¨ake¨ak¨aa¨ n, sill¨a asuttujen alueiden v¨alill¨a oli laajoja er¨amaita. Viipurin linnasta ei ollut suojaa koko maaseudulle. V¨aen oli paettava soiden yli piilopirtteihin ja
¨ ap¨aa¨ n kihlakunnassa asuville esivalta antoi ohjeen varata muonaa. Elo, siis vuodentulo
toivottava parasta. Ayr¨
ja hein¨at, piti k¨atke¨a.
Vihollisen k¨ayty¨a seudulla h¨avitys oli usein totaalista. Jos asukkaat eiv¨at olleet ehtineet paeta heid¨at yleens¨a
surmattiin tai vietiin vangeiksi ja asumukset ry¨ostettiin ja poltettiin. Jos asukkaat ehtiv¨at paeta metsiin vahingot j¨aiv¨at taloudellisiksi. Silloin talo saattoi parin verovapaan vuoden j¨alkeen p¨aa¨ st¨a taas jaloilleen ja pysy¨a
veronmaksukykyisen¨a.
Veronmaksukyky oli talonpojan el¨am¨an kannalta merkitt¨av¨a kysymys. Talonpoikainen perittykin maa s¨ailyi
omistajallaan vain, jos suoritettiin kaikki kulloinkin m¨aa¨ ritellyt maksut. Baltiasta tuodun mallin mukaisesti
aatelisherrat alkoivat ajatella, ett¨a koska talonpojalle oli j¨atetty osa vuoden sadosta siemeneksi ja elatukseksi, niin t¨ast¨a heille lainaksi annetusta siemenest¨a saatu vilja kuuluu sille, joka on antanut siemenet lainaksi. Hyvin¨akin vuosina talonpojan eli el¨am¨aa¨ ns¨a toimeentulon rajoilla. Varsinainen vapaa talonpoikaisv¨aest¨o
muodostui my¨ohemmin isonjaon alkamisen aikaan.
Rajaseutua rasitti vihanpito ilman vihollisen tihut¨oit¨akin. Sotav¨aen varustamiseen ja yll¨apitoon koottiin valtakunnasta valtavat m¨aa¨ r¨at rahaa, muonaa ja tarvikkeita. T¨am¨a kaikki oli lis¨averoa normaalin verotuksen
s¨ailyess¨a pohjalla entisell¨aa¨ n. Rajaa l¨ahinn¨a olevat maakunnat joutuivat antamaan sotav¨akeen enemm¨an mie-
6
LUKU 2. KIRJAVAISET KIVENNAVALLA
hi¨a siit¨a huolimatta, ett¨a ne joutuivat huolehtimaan my¨os joukkojen huollosta. Karjalasta ja sen l¨ahialueilta
otettiin v¨akeen jopa mies talosta, kun muualla riitti yksi mies viitt¨a taloa kohden. Viipurin l¨aa¨ nin talonpoikaistaloista katosi kaksi viidesosaa 1560-luvulta 1630-luvulle ulottuvana aikana. L¨aa¨ nin sis¨all¨a h¨avitys oli
l¨annemp¨an¨a lievemp¨aa¨ , rajaseutu koki sodank¨aynnin raskaammin.
¨ ap¨aa¨ t¨a ja K¨akisalmea. Sota oli satoja vuosia kest¨aneen kehityksen yksi
Ruptuurisota 1656-1658 tyhjensi Ayr¨
taitekohta. Muinainen Karjala oli ollut er¨aa¨ nlainen kauppavaltio, joka saattoi kaupata turkiksensa vain etel¨ass¨a
olevaan Novgorodiin. Kun Ruotsi ty¨ontyi Karjalaan t¨am¨an vanhan Muinais-Karjalan maat ja kansat jaettiin.
Keskelle karjalaisia synnytetty juopa oli syv¨asti uskonnollinen. Kun Ruotsin kruunu lujitti asemiaan kannaksella oli ”ryss¨ankirkkolaisten”sielt¨a v¨aistytt¨av¨a. Ruotsalaisille sota oli l¨antisen uskonnon vahvistamista ja suurvaltapolitiikkaa siirtolaisille annettuine verovapauksineen. Ven¨al¨aisille se oli ensin vastaisku Ruotsin suurvaltapyrkimyksille ja lopuksi uskonveljien pelastamista Tverin Karjalaan.
Ortodoksikarjalaiset pakenivat Ruotsin joukkoja Tverinmaalle j¨att¨aen j¨alkeens¨a autioita tiloja. Ilmeisesti kaksi kolmasosaa v¨aest¨ost¨a l¨ahti tuolloin asuinsijoiltaan Ven¨aj¨an puolelle. J¨aljelle j¨aa¨ neet luterilaiset t¨ayttiv¨at
l¨ahtij¨oiden asuinalueet.
Kirkolla oli tuohon aikaan valtava merkitys ihmisten el¨am¨ass¨a. Maailmankuva perustui Raamatun sanomaan.
Katovuodet ja muut vastoink¨aymiset olivat Jumalan vihan ilmausta, jotain oli tehty Kaikkivaltiaan tahdon vastaisesti. Voitto sodassa oli osoitus Jumalan armosta ja varjeluksesta valitulle kansalleen. Kaikkivaltiaan tahto
oli my¨os, ett¨a oikeauskoiset ihmiset kantoivat vastuun toisistaan, parempiosaisten oli autettava heikompia.
Olot rauhoittuivat joksikin aikaa Kannaksella. Kirjavaiset olivat keskeisi¨a henkil¨oit¨a asuinseudullaan. Sipin ja
Seikan kolmas poika Matti Kirjavainen (1605-1656) oli nimismies ja valtiop¨aiv¨amies, a¨ yr¨ap¨aa¨ l¨aisten edustaja
Tukholmassa vuonna 1647 pidetyill¨a valtiop¨aivill¨a. Nimismiehen toimen vuoksi Kirjavaisten talo oli pit¨aj¨an
hallinnollinen keskus. K¨ar¨aji¨a oli j¨arjestett¨av¨a tuohon aikaan kolmet vuosittain ja nimismiehen oli varmistettava k¨ar¨ajille k¨ayt¨ann¨on edellytykset. K¨ar¨aj¨asy¨ott¨ojen aikaan nimismiehentalossa saattoi majailla satakunta
miest¨a tallirenkeineen nelj¨akin y¨ot¨a.
K¨ar¨ajien v¨aliss¨a nimismies majoitti voudit ja muut hallintomiehet seurueineen, kun he liikkuivat seudulla.
H¨anen talossaan saivat majapaikan my¨os alemmat kuninkaan palveluksessa olevat sotilaista alkaen, joille nimismies j¨arjesti y¨osijan, ruokaa ja kyydin eteenp¨ain. Nimismiehen teht¨aviin kuului my¨os ker¨attyjen verojen
s¨ailytt¨aminen ja edelleen tilitt¨aminen.
Matin vanhin poika Heikki peri tilan ja viran is¨alt¨aa¨ n, mutta joutui luopumaan sek¨a perint¨otilastaan ett¨a virastaan. Syyt¨a l¨ahteet eiv¨at suoranaisesti kerro, mutta Heikin virasta ja perint¨otilasta luopuminen oli mit¨a ilmeisemmin j¨alkipolville onneksi. Nimismiehen teht¨av¨an hoito edellytti talolta varakkuutta. Talonpoikien verotavaroiden toimitus saattoi kest¨aa¨ kauan ja kestityksi¨a saattoi tulla odottamattomina aikoina. Kruunu ei antanut
en¨aa¨ nimismiesveroa nimismiehelle vaan pid¨atti sen itsell¨aa¨ n. T¨am¨a muutti nimismiehen viran v¨ahemm¨an
halutuksi eik¨a sit¨a pidetty en¨aa¨ etuoikeutena, koska palkka oli heikentynyt ja ty¨oteht¨av¨at kasvaneet.
¨ ap¨aa¨ Kirjavaisten j¨att¨aneen tilan autioksi, koska nimismiehen
Ester K¨ah¨onen mainitsee kirjassaan Vanha Ayr¨
toimi k¨oyhdytti sen. Lienee todenn¨ak¨oist¨a. Kruunua ei nimismiehen veronmaksukyvyn arviointi kiinnostanut
kun s¨aa¨ detyt verot oli seutukunnalta tilitett¨av¨a.
Ratsumies Sipi Kirjavaisella (1570-1636) ja h¨anen Seikka-vaimollaan oli kaikkiaan nelj¨a poikaa, heill¨a kaikilla perheet. Sukutaulujen tiedot jatkuvat kuitenkin vain Kivennavan puolelle siirtyneen Matti Sipinpoika Kirjavaisen (1590-1656) ja yhden h¨anen pojistaan Heikin kohdalla. T¨am¨a kertoo osaltaan tuon vuosisadan vaihteen
v¨aest¨okatastrofista Kannaksella, itse asiassa kahdesta toisiaan seuranneesta v¨aest¨okatastrofista.
Uudenkirkon Kuutersel¨all¨a Sipin pojat Tuomas, Heikki ja Erkki perustivat perheet, saivat lapsia ja lapsenlapsia. Mutta sitten j¨aljet p¨aa¨ ttyv¨at ja n¨am¨a sukuhaarat katoavat. 1600-luvun loppu p¨aa¨ ttyi suuriin kuolonvuosiin.
1700-luku alkoi Suurella Pohjansodalla. N¨am¨a yhdess¨a olivat p¨aa¨ tt¨aa¨ Kirjavaisten suvun tarinan.
Ilmasto oli Suomessa noihin aikoihin perin ep¨avarma maataloudelle. 1600-luvun lopulla keskim¨aa¨ rin joka kolmas vuosi oli katovuosi, joka toinen vuosi oli huono viljavuosi. Suuri n¨al¨anh¨at¨a koettiin 1696-1697. Tuolloin
kolmasosa Suomen v¨aest¨ost¨a menehtyi n¨alk¨aa¨ n ja kulkutauteihin. Paikoitellen seudut autioituivat kokonaan.
Kivennavalla menehtyneiden m¨aa¨ r¨a oli ilmeisesti noin kolmasosa v¨aest¨ost¨a. Vuoden 1695 sadosta kerrottiin
¨ PIHLAISIIN JA KAUKSAMOON
2.4. KIRJAVAISET SIIRTYVAT
7
Viipurin l¨aa¨ nist¨a, ett¨a viljanjyv¨at olivat ”melkein ilman syd¨ant¨a niin ett¨a ne muistuttivat enemm¨an akanoita kuin mit¨aa¨ n hy¨odyllist¨a siement¨a.”Mutta viel¨a pahempaa seurasi. Talvet olivat ankaria, kylmyytt¨a jatkui
pitk¨alle kev¨aa¨ seen. Kes¨all¨a sateesta ei tuntunut tulevan loppua. Kostean ja vihre¨aksi j¨aa¨ neen laihon tuhosi
lopullisesti halla.
Suurten kuolonvuosien pahin joukkokuolemien aalto ajoittuu vuoteen 1697. Kannakselaiset talonpojat julistivat huhtikuun puoliv¨aliss¨a, ett¨a heill¨a oli ”kuolema ovella”. Kes¨all¨a 1697 Viipurin l¨aa¨ nin maaherra Lindhielm
anoi kruunulta viljaa, joka olisi v¨altt¨am¨att¨a saatava pahan autioitumisen est¨amiseksi. Tukholmasta ilmoitettiin,
ettei sit¨a ollut l¨ahetett¨av¨aksi. Keskusvallalla oli muitakin suita ruokittavana, eik¨a Karjalan v¨aest¨on kohtalo sit¨a
suuresti liikuttanut. Henkikirjoissa kivennapalaisia oli vuonna 1694 ollut 805 henkil¨oa¨ , vuonna 1723 heit¨a
kirjattiin 318 henkil¨oa¨ .
Muualla Suomessa n¨alk¨avuosista elvyttiin nopeasti ja autiotilojen m¨aa¨ r¨a supistui. Kannaksella ei ilmeisesti oltu juurikaan toivuttu kuolonvuosista kun uudet koettelemukset iskiv¨at. Syttyi yli kaksikymment¨a vuotta
raivonnut Suuri Pohjan sota (1700-1721). Ven¨al¨aisten liitytty¨a sotaan h¨avitys Suomen osalta kohdistui aluksi Kannaksen rajaseudulle, erityisesti Kivennavalle ja Uudellekirkolle. 1700-luvun alussa suoritetussa verotarkastuksessa Sipin pojanpojan Heikin ja h¨anen vaimonsa Helgan entisest¨a kotikyl¨ast¨a Karvalasta ei ollut
mit¨aa¨ n j¨aljell¨a. Veroluettelossa n¨akyy vain Pietari Karvasen tila, sekin merkitty autioksi ja hyl¨atyksi. Kivennavan kes¨ak¨ar¨ajille vuonna 1704 oli saapuvilla vain kaksi lautamiest¨a, ei lainkaan k¨ar¨aj¨akansaa. V¨aki oli paennut, joutunut vangiksi tai ly¨oty kuoliaaksi. 1727 Kivennavan 226 tilasta oli yli sata autiona, joten hyvin eiv¨at
olleet asiat muuallakaan pit¨aj¨ass¨a. Kivennavan kylist¨a parhaiten olivat sodista selvinneet 1700-luvun alkaessa
Holttila, Haapala, Kurkela, Kotselk¨a, Puhtula, Pihlainen, Soppikyl¨a, Siki¨al¨a, Tirttula, Tiilinmaa ja Vehmainen,
Huonoimmin selvinneit¨a olivat Kukkola, Karvala, R¨aikyl¨a, Saarenmaa ja Terijoki.
Ratsumies Sipi Kirjavaisen j¨alkel¨aisten tiedot kirkonkirjoissa ja veroluetteloissa ovat p¨aa¨ tty¨a sodan kaaokseen. L¨ahteiss¨a ei ole tietoa kuolemista, ei tietoa j¨alkel¨aisist¨a. Mutta virastaan luopuneen ja perint¨otilansa
menett¨aneen Karvalan nimismiehen Sipin pojanpojan Heikin ja h¨anen vaimonsa Helgan kaikki kuusi poikaa
kasvoivat aikuisiksi aikana, jolloin lapsikuolleisuus oli rauhallisimpinakin aikoina l¨ahes jokaiselle perheelle luonnollinen tapahtuma. Heikin ja Helgan pojista nelj¨a perustivat oman perheen. Heist¨a polveutuu t¨ass¨a
esitelty Kivennavan Kirjavaisten suku.
2.4
Kirjavaiset siirtyv¨at Pihlaisiin ja Kauksamoon
Heikin ja Helgan pojista kolme muutti Pihlaisiin. He ottivat siell¨a olevia autioita tiloja haltuunsa jo 1670luvulla Matin ja Helgan kuoltua. Yksi veljeksist¨a muutti Kauksamoon. Uusi viljelij¨a sai kahden tai kolmen vuoden verovapauden saattaakseen aution tilan tuottavaksi. Autiotilojen haltuunotto oli ollut seudulla
k¨ayt¨ant¨on¨a jo sukupolvien ajan. Veroja my¨os kierrettiin hylk¨aa¨ m¨all¨a tiloja ja siirtym¨all¨a toisaalle. Kaskiviljely
suosi t¨allaista menettely¨a. 1600-luvun loppupuoliskolle jo ennen suuria kuolonvuosia ajoittuu useita pahoja
katovuosia, jotka ovat saattaneet lis¨at¨a tilojen autioitumista. Lis¨aksi karjarutto kulki Kannasta kahtena aaltona
vuosina 1674 ja 1678.
Elettiin ilmastollisesti a¨ a¨ rirajoilla, mutta v¨aliin mahtui my¨os hyvi¨a vuosia. Kaskiviljely ei ole niin haavoittuvaa
kuin peltoviljely varsinkaan alkeellisten viljelymenetelmien aikana. Kruunu pyrki kuitenkin ker¨aa¨ m¨aa¨ n kaiken
ylim¨aa¨ r¨aisen veroina, joten ylij¨aa¨ m¨aviljaa ei ollut ja vuodentulolla oli suuri merkitys.
Kannaksella asumukset olivat p¨aa¨ osin kurjia savupirttej¨a. Ahti Rytk¨osen teos Savupirttien kansaa (1931) maalaa kuvan t¨am¨an asumismuodon kahdesta olomuodosta:
K¨oyhiss¨a maahan kaatuvissa m¨okin t¨on¨oiss¨a savu pakkautuu lattian rakoihin asti. Sis¨all¨a olijat herke¨av¨at ”umpikorviin”: panevat vaatetta korvilleen ja painautuvat pitk¨alleen lattialle. Pikkulapset tirkua h¨okiv¨at, vesi juoksee niiden silmist¨a. Vaikka laikeistorven alap¨aa¨ ss¨a oleva luukku, lakeinen, on selkosen sel¨all¨aa¨ n, ei se jaksa
kyllin nopeasti savua niell¨a. Ovea t¨aytyy pit¨aa¨ raollaan. Talvisaikana kutsumaton vieras pakkanen livahtaa
silloin sis¨aa¨ n ja etsii, kehenk¨a saisi satuttaa kuumeen ja rintapistoksen.
Korkeissa hyvin tehdyiss¨a tuvissa ”lattian levveinen, lehen kevveinen”aine leijailee niin korkealla, ett¨a ihmiset saavat k¨avell¨a suorina, ilman ett¨a silmi¨a rupeaa kirpeloimaan, h¨arpel¨oim¨aa¨ n. Savun liikunta muistuttaa jyrkk¨arantaisessa salmessa harvakseen kumpailevaa lainetta, Kun aaltoileva savujuormu kohtaa sein¨an,
8
LUKU 2. KIRJAVAISET KIVENNAVALLA
k¨aa¨ ntyy se pehme¨asti takaisin ja l¨ahtee h¨ailym¨aa¨ n p¨ain vastakkaista sein¨aa¨ . Ilmanhenki, mik¨a tavoittaa sen
matkan varrella, kiert¨aa¨ sen mielell¨aa¨ n visapuun kiehki¨a muistuttavaksi syherm¨aksi. Uunin alkaessa hiilesty¨a
savu ohenee hienoiksi h¨onk¨aleiksi; horni tukitaan, ovi suletaan ja lakeista ty¨onnet¨aa¨ n kangella pienemm¨aksi.
Hetken per¨ast¨a tupa on raitis; savupirtiss¨a vallitsee j¨alleen hyv¨anmakuinen murea l¨ammin, mink¨a suloisuudesta ulosl¨ampi¨avien huoneiden asukkailla ei ole aavistusta. (Ahti Rytk¨onen Savupirttien kansaa 1931)
J¨alkimm¨aisi¨a oli muutama talo. Ester K¨ah¨onen mainitsee menestyviksi Kirjavaiset, K¨ak¨oset, Lempi¨aiset ja Pi¨ ap¨aa¨ I) Vuoden 1727 verorevisiokomissio listasi ja mittaili tilojen kuntoa. Kahdeksan tynnyrin
mi¨at (Vanha Ayr¨
verran laskettiin saatavan Pihlaisten Kirjavaisilta. Kivennavan keskiarvon on arvioitu olleen 2,1 tynnyri¨a taloa
kohti.
Asumisen puitteet vaihtelivat muiltakin osin. Vaikka pihapiiriss¨a olikin usein muita rakennuksia, niin l¨ammint¨a
tilaa oli vain savupirtti. El¨aimet pidettiin samassa tilassa miss¨a ihmisetkin.
Vuosina 1735, 1738 ja 1740 koettelivat j¨alleen ankarat katovuodet Kivennapaa. Heti n¨aiden j¨alkeen Ruotsin ja
Ven¨aj¨an v¨alille syttyi uusi sota vuonna 1741. T¨am¨an nk. Hattujen sodan 1741-43 aikana Ven¨aj¨a valtasi Suomen uudelleen. Sota ei kuitenkaan en¨aa¨ raivonnut Kannaksella, vaan sit¨a k¨aytiin muualla ruotsalaisten joukkojen antautuessa lopulta Helsingiss¨a. Silti sotavuosina edestakaisin marssivat rykmentit vaivasivat erityisesti
valtav¨aylien varsilla olevia kyli¨a ry¨ost¨aen kaiken joukkojen huoltoon tarvitsemansa.
2.5
Suku laajenee
Pihlaisista kasvoi Kirjavaisten kyl¨a. Pari sukupolvea siit¨a kun Heikki Kirjavaisen pojat olivat asettuneet Pihlaisiin ja Kauksamoon Kirjavaisia asui my¨os kahdessakymmeness¨a nelj¨ass¨a muussa Kivennavan kyl¨ass¨a. Sipin
j¨alkipolvet asettuivat Valkj¨arvelle 1735 ja Muolaaseen 1755.
Pihlaisiin muuttivat Muinonen, Nokkonen ja Hiiri Kirjavaisten kotiv¨avyiksi. 1700-luvulla kirjattiin Pihlaisissa
370 syntynytt¨a lasta. Kauksamosta sukunimi Kirjavainen kuitenkin h¨avisi l¨ahes kokonaan. Se muuttui seuraavissa polvissa tytt¨arien my¨ot¨a uusiksi nimiksi: Parikka, Pimi¨a, Ahtman, Siterlainen, Luukka, Pelkonen, Sarvi,
Savolainen, Kyll¨astinen, Makunen...
Ilmasto alkoi l¨ammet¨a 1600-1700-lukujen taitteessa. Parin vuosisadan ajan syntyvyys enemm¨an kuin kaksinkertaistui aina yhdess¨a vuosikymmeness¨a. 1710-luvulla syntyi Heikki Matinpoika Kirjavaiselle 11 vunukkaa
eli lastenlasta.1890-luvulla syntyi sukuun jo 544 lasta. Suvun laajeneminen ajoittuu koko Suomessa koettuun
ennenn¨akem¨att¨om¨aa¨ n v¨aest¨okasvuun, 1800-luvulla Suomen v¨akiluku kolminkertaistui vuosisadan alun 800
000:sta vuoden 1900 runsaaseen 2600 000:een henkeen.
Heikin pojista Matti, Juho, Pietari ja Tuomo l¨ahtev¨at omat sukuhaarat. Sukuhaarat eiv¨at kuitenkaan pysyneet erill¨aa¨ n vaan ne sekoittuvat sukutauluissa joka kolmannen henkil¨on kohdalla. N¨aiden kantaveljesten
j¨alkipolvissa solmittiin suvun sis¨all¨a paljon avioliittoja. Kivennapa ei ollut suuri pit¨aj¨a eik¨a muutaman sukupolven takaisia sukulaisuussuhteita edes tunnistettu. Kirjan sukutauluissa on siten 121 henkil¨oa¨ , jotka ovat
Sipin j¨alkel¨aisi¨a kaikkien nelj¨an veljeksen kautta.
Kantaveljesten muutkin j¨alkel¨aisten sukujen yhdistymiset n¨ahd¨aa¨ n tauluissa. Yhdistymisi¨a on melkoisesti.
Kolmen veljeksen kautta Sipin j¨alkel¨aisi¨a on 506 henkil¨oa¨ , puolet veljist¨a esi-isikseen on saanut 1016 henkil¨oa¨ .
T¨am¨a kertoo kuinka pienelt¨a alueelta entisin¨a aikoina puolisoa haettiin. P¨aa¨ osin puoliso l¨oytyi omasta kyl¨ast¨a
tai naapurikyl¨ast¨a ja oman kyl¨an pojat olivat tietenkin mustasukkaisia kyl¨an tyt¨oist¨a, joten nuorisolla riitti
monenlaista kanssak¨aymist¨a.
Perhetauluista voi havaita er¨aa¨ n keskeisen asian tuosta ajasta. Kirjavaisten suvun laajetessa lasten ja nuorten kuolleisuus oli aluksi suuri t¨ass¨a suvussa. 1700-luvulla 43 prosenttia syntyneist¨a Kirjavaisista kuoli ennen viidett¨atoista ik¨avuottaan, kolmasosa jo alle viisivuotiaina. 1800-luvun loppuun saakka alle puolet syntyneist¨a selvisi aikuisik¨aa¨ n, parikymppiseksi asti. 1900-luvun kahdella ensimm¨aisell¨a vuosikymmenell¨a lasten
ja nuorten kuolleisuus oli keskim¨aa¨ rin kolmasosa ik¨aluokasta, vasta vanhan Suomen liitt¨aminen muuhun Suomeen v¨ahensi lapsikuolleisuutta merkitt¨av¨asti. Imev¨aiskuolleisuuden lasku oli er¨as t¨arke¨a syy v¨aest¨onkasvulle.
Tuolloin alkoi my¨os pitk¨a rauhanaika, jonka rikkoi vain sis¨allissota ennen talvisotaa. Korkea lapsikuolleisuus
kertoo ennen kaikkea heikosta hygieniasta. Korkea lapsikuolleisuus oli Suomen erityispiirteen¨a naapurimaihin
verrattuna. Kannaksella se oli viel¨akin korkeampi ja jatkui pitk¨aa¨ n senkin j¨alkeen, kun Suomessa oli ryhdyt-
2.5. SUKU LAAJENEE
9
ty asiaa korjaamaan. Suurin osa kuolemantapauksista aiheutui tartuntataudeista. Taudit ja niihin kuoleminen
nuorella i¨all¨a n¨ahtiin 1800-luvulla luonnollisena asiana, jonka eteen ei mit¨aa¨ n voinut tehd¨a ja joka pit¨aa¨ vain
hyv¨aksy¨a. ”Jumala antaa ja Jumala ottaa”. Erityisesti lapsikuolleisuudesta johtuen keski-ik¨a j¨ai suvussa alle
nelj¨ankymmenen ik¨avuoden aina 1900-luvun alkuun asti.
Kirjavaiset olivat viljelij¨av¨aest¨oa¨ , jonka el¨amisen ehdot olivat maassa. Vuodenkierto rytmitti ty¨ot ja vuosi
jakaantui kahteen osaan. Kes¨aaikaan tehtiin peltot¨oit¨a ja karja oli laitumella, talvella pelto oli j¨aa¨ ss¨a ja el¨aimet
sis¨all¨a. Aikaa laskettiin juhlapyh¨ast¨a toiseen.
Kaskiviljely s¨ailyi Kannaksella pitk¨aa¨ n p¨aa¨ asiallisena viljelytapana. Lehtimetsiin raivattiin tavallinen kaski
ja rieskamaa lyhytaikaista k¨aytt¨oa¨ varten. Kev¨aa¨ ll¨a kaadettuun kaskeen kylvettiin ohraa, tattaria, naurista tai
pellavaa. Sadon sai korjata jo syksyll¨a. Huuhta ja pyk¨alikk¨o vaativat hyv¨aa¨ havupuuta ja ty¨ost¨aminen kesti
monta vuotta. N¨aist¨a saatiin ensimm¨aisin¨a vuosina ruista, my¨ohemmin ohraa. Viel¨a 1830-luvulla Viipurin
l¨aa¨ nin kokonaissadosta tuli l¨ahes puolet kaskiviljelyst¨a, vaikka se oli riippuvainen hoviherran antamista luvista.
Nimenomaan harjuilla ja vaaroilla kasvaviin vanhoihin havumetsiin hakattavat huuhtakasket soveltuivat
ymp¨arist¨oo¨ n erinomaisesti. M¨akipeltoa ei ole tarvinnut edes ojittaa. Esihistoriallisella ajalla jalostettu korpi- eli
juuriruis on pohjoisia oloja ja huuhtakasken happamuutta kest¨av¨an¨a sopinut t¨ah¨an viljelytapaan. El¨am¨a oli Kivennavalla yhdess¨a tekemisen arkea. Suku antoi el¨amiselle kehyksen ja siin¨a talo sek¨a perhe oli taloudellinen
yksikk¨o. Iso perhe oli edellytys maataloustuotannolle ja toimeentulo hankittiin sukupolvien yhteisell¨a ty¨oll¨a.
Perhek¨asite oli my¨os toisenlainen kuin nykyisin. Sukutaulut eiv¨at anna t¨alle oikeaa muotoa, koska taloudessa
saattoi olla veljeksi¨a perheineen ja muuta v¨ake¨a, jotka laskettiin pitk¨alti perheeseen kuuluvaksi.
Arkinen el¨am¨a lienee soljunut aikaisempinakin vuosisatoina kuten t¨ass¨a kansanrunousarkiston kuvauksessa
1900-luvun alkupuolelta:
Aamusil pit noussa varrain yll¨aa¨ . Vanhat sanoitkii: Aamusta p¨aiv¨aa¨ jatketaan! Ja olsha se olt suur h¨api¨a, jos
terve ihminen ois lamont puolee p¨aiv¨aa¨ univuoteellaa. Lapset ja l¨asiv¨at olliit asja erikseen. Talvelkii, vaikkei
olt mitt¨aa¨ kovvii kiireit¨akk¨aa¨ , ni tottumukse voimast sit¨a vaa noustii varrain yll¨aa¨ . Sith¨a sit¨a kerkis tehh¨a kaik
eik¨a olt kiirett¨a.
Kes¨al kiirreellissiin t¨oihe aikanha sit¨a aamusil pitkii noussa ennen aurinkonnousuu. Oiskiks sit¨a muute pienel perreel kerint viikatteil ja haravil ajella niittyl¨oilt lehmil talve heinii tai sirppil¨oil niitt¨aa¨ viljoi. Talon
em¨ant¨ah¨an se nous yhtaikaa kuko kans, jot kerkis rotsii lehm¨at ja katsoo lapset ja viel¨a kiehin¨ai perree kans
pellol tai niityl. Aamuvarit ko ol juotu, ni sit kiireest ty¨on pellii. Eih¨an se kohvi juomine olt joka talos muotii,
mut jottai k¨aa¨ epallaa pit aamusil ottaa, jottei k¨ak sittunt. Murkina sy¨otii kesin talvin siin kello kaheksa aikan.
Johan siin kes¨alkii ol heiluttu 2-3 tuntii, johan se ruoka maistukii. Sit siin 10 aikoin juotii saijuu, jot ruoka
maistuis taas lounail. Jos oltii et¨aniittyl¨oil, mis ei olt sajunkeitt¨aj¨aa¨ , juotii jamakkaa tai l¨ahevett¨a jos janotti.
Eih¨a sit¨a ain joutant juomaa ja sy¨om¨aa¨ , ty¨ontekoha se ol t¨arki¨amp¨aa¨ , ja silloha sit¨a pit tehh¨a ko ol ihollaa.
Kello kahentoist j¨alest ol lounain aika. Lounain per¨ast pit pitt¨aa¨ lounat-ajat. Miehet ainakii k¨aiv¨at makkaamaa, mut olha sit¨a naisil taas ne karjaty¨oh¨oo¨ n jos oltii kotipellol, mut et¨aniittyl¨oi saivat naisetkii pitt¨aa¨ lounatajat. Sit alko iltapuol ja sit¨a piisas niin kauvaa ku kunakii p¨ain ty¨ot vaat. Ei sit¨a olt kelloloist riippuvaisii.
Hein¨aaikankii ko saatii kuivat karheet lattoo ja kuiva luoko saattoloil ja viel v¨ah¨a luokoo ly¨oyks huomiseks,
ni sillo jous l¨ahtem¨aa¨ sapassil. Joka p¨aiv¨a pit saaha ne m¨aa¨ r¨atyt urakat tehhyks, sit se ty¨o eisty piirrustuksii
mukkaa. Puolii iltapuolii aikan juotii jottai varrii, jos ol keitt¨amispaikka, tai sit sy¨otii muute v¨alipallaa, jottei
iltapuol ois tuntunt nii pitk¨alt. Siin seitsem¨an kaheksan aikan iltasil sit tultii sapassil. Em¨ant¨a l¨aks ennemp¨aa¨
laittamaa iltasta ja rotsimaa lehmii ja katsomaa lapsii, jos ei lapset olleet keral, jos taas olliit ni l¨aks viem¨aa¨
lapsii kottii makkaamaa. Sit ko pere tul kottii sy¨otii iltane ja k¨ayti potslojol.
(Liina Pulliainen TK 79:153 Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kansanrunousarkisto k¨asikirjoituskokoelma)
Vaikka ty¨o oli yhteist¨a, yhdess¨a el¨aminen ei ollut pelkk¨aa¨ ty¨ot¨a. Juhlat olivat juhlia ja rytmittiv¨at arkea, mutta
arkeenkin mahtui leppoisaa yhdess¨aoloa ainakin silloin kun ty¨o ei vienyt kaikkea tarmoa.
Suurempii lapsii ei nukkuttant, hy¨o a¨ itii limoittelemmaa, jot a¨ it kaskuais heil. Jos ei sattunt muuta muistamaa
pit vaik omast p¨aa¨ st¨aa¨ a¨ itin keksii lapsil kaskuloi. Jos olkii jokkuu t¨at tai mummo, ni heilh¨a ol kaskuloi joka
illaks.
10
LUKU 2. KIRJAVAISET KIVENNAVALLA
Monjaat m¨anniit oikei naapurii astikka h¨am¨arikk¨oo¨ . Siel sit pimi¨as paahkuroivat. Joka kyl¨as ol oikei sellasii
taloloi, mihi kaik tulliit yhtaikaa h¨am¨arikk¨oo¨ . Siel sit kuka vaa parempaa tarinaa osas tehh¨a, ni se vast olkii
poikaa. Kummitusjuttuloiha siin etup¨aa¨ s haasteliit ja mit¨a ol mis kuult ja n¨aht. Tai sit aikamiehet haasteliit
t¨oist¨aa¨ ja suunnittelliit tulevan kes¨an t¨oit¨a ja keskusteliit politiikast. (Liina Pulliainen TK 79:153)
2.6
Pietarin l¨aheisyys on Kannaksen kohtalo
Mik¨a muuttui maanviljelij¨an el¨am¨ass¨a Ruotsin menetetty¨a 1721 it¨aisen Suomen Ven¨aj¨alle? T¨am¨an ns. Vanhan Suomen yhteys Ruotsiin ja muuhun Suomeen katkesi. Ruotsin lait pysyiv¨at voimassa, vaikka maa kuuluikin Ven¨aj¨alle. Lakien k¨ayt¨ann¨on soveltaminen aiheutti kitkaa uusien is¨antien ja talonpoikien v¨alill¨a, koska
ven¨al¨aiset olivat tottuneet maaorjuuden suomiin mahdollisuuksiin talonpoikien kohtelussa.
Kumpikin esivalta, sek¨a Ruotsi ett¨a Ven¨aj¨a pyrkiv¨at l¨oyt¨am¨aa¨ n optimaalisen verotustavan. Ruotsin aikana
valloitussotien rasittama alij¨aa¨ m¨ainen valtiontalous pakotti keksim¨aa¨ n erilaisia apuveroja pohjattoman kirstun
t¨aytteeksi. Ven¨aj¨an vallan aikana verotaakka Kivennavalla kasvoi, mutta veronmaksukyky parani. Maaveron
muoto muuttui, mutta verotusperusteet pysyiv¨at samoina.
Oleellista on, ett¨a verotus ei perustunut tuloihin ja maksukykyyn vaan verotus arvioitiin tilakokojen ja muiden olosuhteiden pohjalta. T¨am¨a teki katovuotena sadon menetyksest¨a kaksinkertaisen taakan, sill¨a vero oli
maksettava tilakoon mukaan. Pani halla tai vei syyssade sadon niin hallitsija vaati kuitenkin osansa.
Ruotsin ruoturahat ja ratsupalveluvero s¨ailyiv¨at ennallaan. Uutta veroa olivat repartitiohein¨at, sielu- ja
podusnie-rahat, siis uusi henkil¨overo. Henkirahan kanto lopetettiin, samalla h¨avisiv¨at vanhan Ruotsin ajan
kruununveroon sis¨altyneet linnanapu, kymmenykset, apuhalot ja ruoturahat.
Ruotsin vallan aikana Kivennapa oli annettu l¨aa¨ nityksin¨a aatelisille, tosin se palautettiin kruunulle 1680luvulla ennen Suurta Pohjan sotaa. Ven¨al¨aisill¨a oli samankaltainen lahjoitusmaaj¨arjestelm¨a, jonka peruspiirteet
oli kopioitu Ruotsilta. Ven¨al¨aiset lahjoitusmaanhaltijat eli donataarit saivat kantaa maaverot, mutta henkiverojen tuoton kruunu piti itsell¨aa¨ n. Sielu- eli podushnievero astui voimaan noin vuodesta 1780 l¨ahtien. Sit¨a ennen
kannettiin ruotsalaisper¨aiset maaverot ja henkiverot noin vuodesta 1730 l¨ahtien. Kivennavan ensimm¨ainen donaatio oli virkapalkkalahjoitus. Ensimm¨ainen donataari apulaiskomendantti ylihovimarsalkka Nejelov sai vain
talonpoikien verotulon, kyseess¨a ei ollut varsinainen maanomistus. Kun Nejelovin kuoltua Kivennapa lahjoitettiin 1741 ylihovimarsalkka Shepeleville, lahjakirjassa pit¨aj¨a annettiin h¨anelle ”ikuiseen ja perinn¨olliseen
hallintaan”, siis t¨aydell¨a omistusoikeudella. Alkoi Kivennavan donaation omistuksen myyminen ja periminen.
Kuitenkin ruotsalaisen lakinormiston ja oikeudenk¨ayntij¨arjestyksen s¨ailyminen esti suoranaisen maaorjuuden
syntymisen.
Ajan my¨ot¨a vaihtuvat is¨ann¨at toivat kuitenkin maaorjuuden hallintoperiaatteita tullessaan. Is¨ann¨at asuivat Pietarissa ja tiloja hoitivat valvojat eli voudit, amtmannit, hopmannit ja inspehtoorit. Lahjoitusmaiden lahjakirjoissa my¨os puhuttiin sieluista ven¨al¨aiseen tapaan, mik¨a usein ymm¨arrettiin, ett¨a lahja k¨asitti my¨os v¨aest¨on eik¨a
vain veroa. Viljelij¨at eiv¨at t¨ast¨a huolimatta olleet tahdottomia aatelisten mielivallan uhreja. V¨aki oli hyvin perill¨a oikeuksistaan ja osasi hakea oikeutta. Ruotsissa tehtiin taksv¨arkkip¨aivi¨a, nyt tehtiin ropottia eli p¨aiv¨aty¨ot¨a
ven¨al¨aiselle aatelistolle. P¨aiv¨aty¨on m¨aa¨ r¨a kasvoi v¨ahitellen Ruotsin aikaisesta kuudesta taksv¨arkkip¨aiv¨ast¨a.
Vuonna 1812 ropottia tehtiin Kivennavalla tilaa kohti 28 hevosp¨aiv¨aa¨ ja 45 jalkap¨aiv¨aa¨ vuodessa.
Mist¨a tahansa etel¨aisest¨a Suomesta on kuitenkin tuohon aikaan kertomuksia ja kuvauksia verotuksen raskaudesta, enenevist¨a p¨aiv¨at¨oist¨a, k¨oyhyydest¨a ja kartanoherrojen sorrosta. Lintulan hovi oli melko v¨ah¨ainen talo verrattuna Uudemaan l¨aa¨ nin uljaisiin kivikartanoihin. Talonpoikien ahdinko ei siis ollut poikkeuksellinen
Kannaksella.
Kerran hein¨aaikaan kun Lintulan hovissa olivat pit¨aj¨al¨aiset ropotissa, oli siell¨a sotamiehi¨a ty¨on valvojina ja
kuka ei tehnyt niiden mielest¨a tyydytt¨av¨asti t¨oit¨a, sotamiehet l¨oiv¨at niit¨a. Silloin siell¨a oli my¨os Pihlaisten
kyl¨ass¨a asuva Pekko Murtonen. Sotamies meni ja nappasi h¨ant¨akin, mutta Pekko ei siit¨a tyk¨annyt vaan tavoitti
sotamiest¨a viikatteella ja l¨ahti lenn¨att¨am¨aa¨ n. Sotamies juoksi henkens¨a kaupalla ja eksytti lopuksi Pekon.
Mutta kun ly¨ominen ei ollut luvallista, niin siihen se j¨ai. (Matti Huuhtanen, SKS k¨asikirjoituskokoelma)
Lahjoitusmaiden siirtyess¨a omistajalta toiselle is¨ann¨at muuttuivat 1700-luvun lopulle tultaessa kauppiaiksi ja
alemmaksi virka-aateliksi. Vaaditun ropotin luonne muuttui. Maanviljelyn rinnalle syntyi Kannakselle sahoja,
¨
2.6. PIETARIN LAHEISYYS
ON KANNAKSEN KOHTALO
11
tekstiilitehtaita, ruukkeja, kivilouhimoita, tiilitehtaita sek¨a viinapolttimoita kapakoineen. T¨am¨a toi lis¨aa¨ v¨ake¨a
l¨ahinn¨a Savosta.V¨aest¨onkasvu oli Kannaksella nopeaa, tiloja jaettiin, kaskea poltettiin ja peltoja raivattiin.
Lis¨aa¨ ntyneest¨a mets¨ank¨ayt¨ost¨a syntyi ongelmia. Kaskiviljely oli viel¨a yleist¨a. Mets¨aa¨ sai k¨aytt¨aa¨ vain luvan
kanssa, eik¨a tuota lupaa aina herunut. Omin luvin tehtiin usein v¨altt¨am¨att¨om¨atkin mets¨aty¨ot ja samalla kaadettiin my¨os mets¨aa¨ myyt¨av¨aksi tukkeina ja halkoina Pietariin.
Maata viljelev¨an v¨aest¨on oikeudellinen asema muuttui. Vuonna 1826 annettiin lahjoitusmaa-asetus, jossa
omistusoikeus annettiin t¨aydellisen¨a donataareille. Kymmenen vuoden siirtym¨aajalla viljelij¨oiden tuli sopia
donataarien kanssa uusista ehdoista tai muuttaa pois.
Talonpoikien turvattomuus vauhditti kuitenkin keskustelua lahjoitusmaiden lunastamisesta. Valtio lunasti maat
erityisen lahjoitusmaarahaston turvin ja talonpojat maksoivat valtioille v¨ahitellen tilojensa ostosumman. Lahjoitusmaiden lunastamista ryhdyttiin ajamaan ja my¨os vapaaehtoisin kaupoin maa siirtyi viljelij¨oille. 994:st¨a
lahjoituksina jaetuista manttaaleista oli lunastettu 70 manttaalia ennen kuin valtiovalta ryhtyi kaikkia lahjoitusmaita tarkoittavaan lunastushankkeeseen. Lopullinen lahjoitusmaaratkaisu tapahtui 1867 valtiop¨aivill¨a. Asia ei
kuitenkaan viel¨a oltu ratkaistu. Donataarit ryhtyiv¨at korottamaan hintoja ja muitakin ongelmia ilmeni. Kivennavalla t¨am¨a prosessi kesti erityisen pitk¨aa¨ n, senaatti sai ostettua lunastamattomat osat Kivennavasta vasta
1882 ja talonpojat saivat perint¨okirjansa senaatin kamaritoimituskunnalta joulukuussa 1902. Lahjoitusmaaaika oli ohitse.
Maareformin sujuessa hitaasti kehittyi sen varjossa Kannaksen ominaispiirteeksi ven¨al¨aisen maaomistuksen
nopea kasvu. Lahjoitusmaakysymyksen ratkaisussa siirrettiin maa ven¨al¨aisilt¨a maanomistajilta kannakselaisille talonpojille, mutta 1800-luvun lopulla k¨oyh¨at talonpojat myiv¨at rikkaille ven¨al¨aisille ensin pieni¨a huvilapalstoja ja sitten kokonaisia maatiloja. T¨am¨an johdosta Uudellakirkolla yli kolmannes ja Kivennavalla
ja Kuolemanj¨arvell¨a kymmenesosa kuntien maa-alasta siirtyi ulkomaalaisomistukseen, p¨aa¨ osin ven¨al¨aisille.
Kannakselle nousi Suomen itsen¨aistymiseen menness¨a noin 10 000 ven¨al¨aisten rakentamaa huvilaa.
Pietarin l¨aheisyys n¨akyi monin tavoin. Kannaksen tilat pieneniv¨at jakojen seurauksena ja senkin johdosta, ett¨a
Pietari tarjosi runsaasti ansaintamahdollisuuksia. Maanviljelyst¨a tuli monelle tilalliselle sivuelinkeino. Rahdinajo ja kaikenlainen kaupanteko Pietariin antoi leve¨amm¨an leiv¨an kuin peltojen viljely.
Kivennapa tunnettiin viljapit¨aj¨an¨a 1700-1800-lukujen vaihteessa. Maanviljely perustui kaskenpolttoon. Osa
Kivennapaa siirtyi 1780 Systerb¨ackin kiv¨aa¨ ritehtaan maiksi, n¨aihin liitettiin 1820 Lintulan luostarin maat ja
tehtaan mailla kiellettiin kaskenpoltto. Pellonraivaustakaan ei sallittu, koska t¨am¨a olisi v¨ahent¨anyt tehtaan
tarvitsemaa puuntuotantoa.
Kasvava Pietari tarjosi korviketta maanviljelylle. Vuonna 1800 Pietarin v¨akiluku oli yli 200 000 ja 1800-luvun
puoliv¨aliss¨a yli 500 000. Se oli Ven¨aj¨an suurin kulutuskeskus. Kannaslaiset veiv¨at sinne kaikkea ja kaikki meni
kaupaksi. Pietari ja Kronstadt tarjosivat my¨os t¨oit¨a. Rahdinajo ja ajurin toimet olivat n¨aist¨a t¨arkeimm¨at. Nykyisin sanottaisiin, ett¨a Kivennavalla elettiin globalisaation aikaa. Ty¨onjako vietiin pitk¨alle, ei viljelty vehn¨aa¨ ,
koska sit¨a sai Pietarista halvalla, vaan keskityttiin karjatalouteen ja kuljetuksiin. Kivennapalaiset selvisiv¨at
Pietarin ansiosta my¨os suurista n¨alk¨avuosista 1867-1868, jotka tappoivat kymmenesosan Suomen v¨aest¨ost¨a.
”Ko leip¨a loppuu, niin syyvv¨aa¨ n vehn¨ast¨a”.
Karjataloustuotteilla oli pohjaton kysynt¨a Pietarin markkinoilla ja viljanviljelyst¨a siirryttiin yleisesti karjanhoitoon. Pietarin markkinat vetiv¨at kaiken, mit¨a sinne tarjottiin. Sivuansioita saatiin monella tavalla, mutta
Rautu, Kivennapa, Muolaa ja Terijoki olivat erityisesti ’metlakuntia’ joissa tehtiin erilaisia luutia ja harjoja.
Valkj¨arvi oli kuuluisa ajokaluteollisuudestaan, josta lis¨aansiota sai l¨ahes 500 valkj¨arvel¨aist¨a.
Pietarista alkoi 1800-luvun loppupuolella siirty¨a v¨aest¨oa¨ kesi¨aa¨ n viett¨am¨aa¨ n merenrantaanTerijoelle ja
l¨aheisille j¨arvenrannoille. Huvila-asutusta vauhditti 1870 valmistunut Riihim¨aki-Pietari -rata. Vastaavanlaista
kes¨aasutusta ei mihink¨aa¨ n muualle Suomessa tuohon aikaan muodostunut. Tiloja myytiin ven¨al¨aisille, myyj¨at
siirtyiv¨at muihin tarjolla oleviin ansioihin. Kivennapalaiset is¨ann¨at istuivat ajureina my¨os Terijoen asemalla.
Kannas muistutti paikoin monikansallista markkinapaikkaa. Terijoki oli Helsingin j¨alkeen toisena matkalippujen myynniss¨a. 1908 arvioitiin Terijoen alueella olleen 55 000 lomanviett¨aj¨aa¨ kun vakituisia asukkaita oli
2400. Vuonna 1914 paikkakunnalla oleskelleiden ulkomaalaisten lukum¨aa¨ r¨aksi arvioitiin 140 000.
12
LUKU 2. KIRJAVAISET KIVENNAVALLA
Kannaslainen identiteetti pysyi vahvana, ven¨al¨aisvaikutteita ei rajapit¨ajien asukkaisiin juurikaan tarttunut. Ilmeisesti v¨aest¨o oli mennein¨a vuosisatoina hyvin rokotettu ven¨al¨aisyytt¨a vastaan. Muuntautumiskyvyst¨a ei liene kysymys sill¨a evakkotaival my¨ohemmin imaisi Kannaksen kielen ja kulttuurin sulauttaen sen sotien j¨alkeen
muuhun suomalaisuuteen.
2.7
Kiv¨aa¨ ritehdas oli siirt¨aa¨ Kivennavan Ven¨aj¨alle
Pietarin l¨aheisyys oli siirt¨am¨ass¨a Kivennapaa Ven¨aj¨alle useasti. Pietari kasvoi ja sen vaikutus laajeni. Kuva
noista ajoista on eri l¨ahteiss¨a v¨arittynyt monenlaisten tarkoitusperien johdosta. Kun Ven¨aj¨a valloitti Ruotsilta
Suomen ja Vanha Suomi liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan, Karjala nousi my¨os poliittisen keskustelun
areenalle.
Vuosina 1723 -1879 Kivennapa muodosti yhden ainoan lahjoitusmaan, joka kulki omistajalta toiselle. Kirjavaisten sukutarina oli v¨ah¨all¨a saada toisen muodon, kun Kivennapaa oltiin useaan otteeseen liitt¨am¨ass¨a Pietarin
kuvernementtiin. Ensimm¨aisen kerran kohta Viipurin l¨aa¨ nin ja muun Suomen yhdist¨amisen j¨alkeen.
Vuonna 1780 Ven¨aj¨an kruunu osti osan maista Systerb¨ackin asetehtaan alaiseksi. Systerb¨ackin asetehtaan rakennuksista osa ulottui Pietarin kuvernementtiin, osa Viipurin l¨aa¨ nin puolelle. Asetehtaan johdosta Ven¨aj¨an
tykist¨oderpartementti osti Lintulan lahjoitusmaan 1820. Ostaja oletti maanluonnon olevan r¨alssi¨a, verovapaata
maata eli Kivennavan talonpoikien siis l¨ahinn¨a maaorjia ja k¨asky kuului suorittaa p¨aiv¨aty¨ons¨a tehtaan hyv¨aksi,
olla haaskaamatta metsi¨aa¨ n ja pysy¨a tiloillaan. Kuvern¨oo¨ ri piti k¨asky¨a laittomana ja siirsi asian senaatille.
Senaatin asettama komitea julisti kuitenkin maan r¨alssiksi.
Systerb¨ackin ja v¨aest¨on ristiriitaa yritettiin ratkaista my¨os suomalaisten toimesta l¨ahinn¨a kiv¨aa¨ ritehtaan
parhaaksi. Suomen poliitikkoja painoi huoli Vanhan Suomen liitt¨amisen nostamasta kritiikist¨a Ven¨aj¨all¨a.
Ven¨al¨ainen n¨ak¨okulma oli: ”Me valloitimme Suomen Ruotsilta, mutta nyt Suomi onkin ottanut itselleen osan
Ven¨aj¨aa¨ .”Olisiko t¨am¨a ollut valtiosihteeri Rehbinderin lausunnon taustalla, kun h¨an esitti koko Kivennavan
pit¨aj¨an erottamista Suomen suuriruhtinaskunnasta? Kivennapa olisi liitett¨av¨a Ven¨aj¨aa¨ n, sill¨a Systerb¨ackin tehtaan olemassaolo on riippuvainen Lintulan tilan tarjoamista mahdollisuuksista. My¨os Viipurin l¨aa¨ nin entinen
maaherra prokuraattori Walden totesi kivennapalaisten olevan mieltyneempi¨a ven¨al¨aiseen hallintotapaan ja
ven¨al¨aisiin asetuksiin kuin suomalaisiin ja ett¨a he mielihyvin n¨akev¨at pit¨aj¨ans¨a yhdist¨amisen Ven¨aj¨aa¨ n.
Keisari Aleksanteri I tahtoi tiet¨aa¨ viel¨a Suomen senaatin mielipiteen. Senaatti puolsi Kivennavan liitt¨amist¨a
Ven¨aj¨aa¨ n, mutta vastusti Uudenkirkon erottamista Suomen yhteydest¨a. N¨aiss¨a liitt¨amissuunnitelmassa puhuttiin my¨os muistakin Kannaksen etel¨aisi¨a lahjoitusmaapit¨ajist¨a. Donataarit lobbasivat Pietarissa saadakseen
lahjoitusmaansa Ven¨aj¨an puolelle. Keisari hylk¨asi kuitenkin ehdotuksen vuonna 1824 ja n¨ain Kivennapa ja
muukin Kannas pysyi osana Suomen suurisuhtinaskuntaa.
Vuonna 1830 Nikolai I:n vahvistama s¨aa¨ nt¨o m¨aa¨ ritteli tehtaan mets¨at kruununpuistoksi ja ote tehtaalle
p¨aiv¨at¨oit¨a tekev¨aa¨ n viljelij¨av¨aest¨oo¨ n tiukkeni. Asia sai viel¨a uuden k¨aa¨ nteen vuonna 1863, kun Systerb¨ackin
asetehdas liitettin Pietarin kuvernementtiin ja sen muut alueet j¨atettiin Suomen senaatin hallintaan.
Vuonna 1902 Suomen kenraalikuvern¨oo¨ ri Nikolai Bobrikov ehdotti koko Viipurin l¨aa¨ nin liitt¨amist¨a suuriruhtinaskunnasta Ven¨aj¨an yhteyteen. T¨am¨a ehdotus ei saanut Ven¨aj¨all¨a kannatusta ja keskustelu rajapit¨ajien
siviilihallinnon siirt¨amisest¨a jatkui. Lopulta Ven¨aj¨an hallitus p¨aa¨ tti 1911 liitt¨aa¨ Kivennavan ja Uudenkirkon
pit¨aj¨at Pietarin kuvernementtiin. T¨at¨a perusteltiin ven¨al¨aisten huvila-asukkaiden tarpeilla. Huvila-asutuksessa
oli my¨os Tsaarin valtaa vastustavien aktivistien toimintaa johon hallitus halusi p¨aa¨ st¨a k¨asiksi.
Kansallistuntonsa l¨oyt¨aneet suomalaiset nousivat laajasti ja n¨akyv¨asti vastustamaan p¨aa¨ t¨ost¨a. T¨all¨a kertaa Kivennavan ja Uudenkirkon liitt¨aminen keisarikuntaan kariutui Ven¨aj¨an p¨aa¨ ministeri Stolypin syyskuussa 1911
tapahtuneeseen murhaan.
Kannaksen pit¨ajien juridinen asema ei ollut nyt muutenkaan kiireinen p¨aa¨ tett¨av¨a asia. Saksan varustautuminen
ja siit¨a seurannut kilpavarustelu ennen ensimm¨aist¨a maailmansotaa antoi Ven¨aj¨an p¨aa¨ tt¨ajille muita murheita.
Kivennavan taloudellinen toimeliaisuus oli tuolloin keskittynyt Terijoelle ja asukkaiden elintaso nousi. Terijokelaiset halusivat ottaa hy¨odyn ilman, ett¨a Kivennavan syrj¨akyl¨at olisivat vieneet osan huvila-asukkaista.
Alueen valtionhallinnosta k¨aydyn kiistelyn aikana Terijoen kyl¨a erosi Kivennavan seurakunnasta ja perusti
¨
2.8. SUOMEN ITSENAISTYMINEN
SULKEE RAJAN
13
oman seurakunnan. N¨ain Terijoki oli vuodesta 1911 l¨ahtien my¨os oma kuntansa, koska jos tuolloin kunnan
osa halusi irrottautua emopit¨aj¨ast¨aa¨ n sen piti ensin perustaa oma seurakunta. Terijoen kuntaan liittyiv¨at my¨os
muut Kivennavan rantakyl¨at.
Ei ollut siis mik¨aa¨ n uusi asia, ett¨a Kannaksen rajapit¨aj¨at olivat keskeinen kysymys Talvisodan kynnyksell¨a
syksyll¨a 1939 Suomen ja Neuvostoliiton v¨alisiss¨a neuvotteluissa. My¨os Tartton rajaproblematiikassa oli yhten¨a kysymyksen¨a kysymys Repolan ja Poraj¨arven vaihtamisesta Kivennapaan ja Uutenkirkkoon ja Jartsevin
neuvotteluissa 1938. Pietarin, silloisen Leningradin, l¨aheisyys oli merkitt¨av¨aa¨ .
2.8
Suomen itsen¨aistyminen sulkee rajan
Kivennavalla elettiin 20 vuotta Suomen itsen¨aisyyden aikaa ja se muutti monin tavoin el¨amisen perusteita karjalaiskyliss¨a. Lokakuun vallankumouksen j¨alkeen Suomi julistautui itsen¨aiseksi. Suomen suuriruhtinaskunnan
talous oli ollut paljolti Ven¨aj¨an varassa, mutta nyt ensimm¨aisen maailmansodan aikana ulkomaankauppa tyrehtyi my¨os Saksaan. Ty¨ott¨omyys kasvoi ja tyytym¨att¨omyys oloihin lis¨aa¨ ntyi. Lakot alkoivat olla arkip¨aiv¨aa¨ .
Vuonna 1917 niit¨a oli toista tuhatta. 17.1.1918 punaiset vangitsivat Kivennavan nimismiehen ja ottivat vallan
pit¨aj¨ass¨a.
Sis¨allissota alkoi Kannakselta. Punaiset ja ven¨al¨aiset ottivat Viipurin v¨akivaltaisesti haltuunsa ja valkoiset
ker¨asiv¨at ymp¨ari Kannasta 500 miest¨a palauttamaan j¨arjestyst¨a Viipuriin. Viipurin valtaaminen ei onnistunut, mutta suojeluskuntalaiset riisuivat aseista ven¨al¨aisen varuskunnan Sortavalassa ja kaappasivat aseita my¨os
muualla Karjalassa. Kivennapa siirtyi helmikuussa punaisten hallintaan. Kivennavan miehi¨a l¨ahti ainakin Pihlaisista, Kotsel¨ast¨a, Kauksamosta ja Miettil¨ast¨a salaa rintamalinjan yli valkoisten puolelle.
Ven¨al¨ainen sotav¨aki oli j¨aa¨ nyt Suomeen itsen¨aisyystunnustuksesta huolimatta. P¨aa¨ syy t¨ah¨an lienee Pietarin
puolustus, joka oli osin Suomen puolelle rakennetun puolustusj¨arjestelm¨an varassa. Tosin joukkoja oli ilmeisen mahdotonta kotiuttaa tilanteen sekavuudesta johtuen. Ven¨al¨ainen upseeristo oli huomattavalta osin valkoisia. Vallankumouksen sekasorrossa ven¨al¨aisiss¨a varuskunnissa kuri romahti, mutta ven¨al¨ainen varusv¨aki ei
sis¨allissotaan merkitt¨av¨asti osallistunut.
Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukaan ven¨al¨aisten joukkojen oli poistuttava Suomesta. My¨os ven¨al¨aisten
niin miehist¨o- kuin materiaaliapukin Suomen punaisille oli rahansopimuksen vastaista. Ellei Ven¨aj¨a noudattaisi sopimusta, olisi Saksan toimittava niin, ett¨a sopimusehdot tulisivat t¨aytetyksi. Jos bolsevikki-Ven¨aj¨a suorittaisi uusia hy¨okk¨ayksi¨a tai jokkojen keskityksi¨a it¨arintamalla, muodostuisi saksalaisista joukoista uusi ja
vakava uhka Pietarin l¨ahelle. Leninin hallitus ei voinut vaarantaa Brest-Litovskin rauhaa l¨ahett¨am¨all¨a joukkoja
Suomeen.
Punaisten ja valkoisten ottaessa yhteen ven¨al¨aiset joukot olivat Ven¨aj¨an puolella ja aseistariisuivat punaiset
pakolaiset ennen Pietariin l¨ahett¨amist¨a, mutta palauttivat valkoisia vankeja.
Kannaksella Raudun taisteluun osallistui ven¨al¨aissotilaita, jotka k¨arsiv¨at punaisten kanssa raskaan tappion
Kylm¨aojan notkon ”Kuolemanlaaksossa”. Valkoiset joukot valtasivat huhtikuun 21 p¨aiv¨an¨a Kivennavan kirkonkyl¨an ja koko pit¨aj¨a vallattiin nopeasti punaisilta. Ven¨al¨aiset r¨aj¨ayttiv¨at Pietarin puolustukselle t¨arke¨at Inon
linnoitukset ja luovuttivat ne tuhottuina valkoisille ja poistuivat maasta 15.5.1918. Seuraavana p¨aiv¨an¨a pidettiin valkoisen armeijan voitonparaati Helsingiss¨a, mutta sis¨allissota alkoi Kannakselta ja p¨aa¨ ttyi sinne.
Viipurin l¨aa¨ ni oli surmaluvuiltaan sodan synkimpi¨a alueita. Eniten uhreja tuli Viipurin maalaiskunnassa, l¨ahes
saman verran kuin Tampereella. Mutta my¨os Viipuri, Kivennapa, Muolaa ja Uusikirkko ovat surmalukujen
k¨arjess¨a. Sis¨allissota ei ohittanut Kirjavaisten sukua ilman uhreja. Taisteluissa kuoli Sipin j¨alkipolvea kahdeksan, molemmilla puolin nelj¨a. Yhteens¨a surmansa saaneita Sipin j¨alkel¨aisi¨a oli seisem¨antoista, punaisten
puolella sis¨allissodan uhreja oli kaksitoista miest¨a, valkoisten puolella viisi.
Raja, jonka luona Kirjavaisten suku eli oli ammoin piirretty kahden suurvallan kaupallisten etupiirien rajaksi. Seuraavaksi siit¨a tuli tulliraja, koska Suuriruhtinaskunta sai pit¨aa¨ entisen ulkomaankaupan ehdot. Nyt se
oli kahden maailman v¨alinen raja. Luvallista ja luvatonta liikennett¨a jatkui viel¨a molempiin suuntiin. Salakuljetus kukoisti vanhaan malliin. Salakuljettajien tyyssijana oli Kivennapa, jossa jopa suojeluskunnan j¨asenet
osallistuivat t¨ah¨an elinkeinoon.
14
LUKU 2. KIRJAVAISET KIVENNAVALLA
Levottomien olojen vuoksi asetuksella erotettiin 29.10.1918 Viipurin l¨aa¨ nist¨a sotilashallinnon alaiseksi ”erityinen raja-alue eli Suomen ja Ven¨aj¨an rajamaa”, joka k¨asitti Raudun, Mets¨apirtin, Kivennavan, Terijoen, Uudenkirkon, Kuolemaj¨arven, Koiviston ja Muolaan pit¨aj¨at. Alueen hallinto uskottiin asetuksessa mainituissa
asioissa yleisesikuntaan kuuluvalle komendantille. H¨an saattoi mm. karkoittaa vaaralliset henkil¨ot rajamaasta,
tuomita m¨aa¨ r¨ayksen rikkojia vankeusrangaistukseen tai m¨aa¨ r¨at¨a sakkorangaistuksia.
Vuonna 1920 raja suljettiin ja o¨ inen ulkonaliikkumiskielto julistettiin koko rajamaassa. Suojeluskunta hoiti ensin rajan valvontaa, mutta vuonna 1922 perustettiin Kannaksen rajavartiosto. Ilmari Kirjavaisen is¨a Emil Kirjavainen oli Vepsan vartion esimiehen¨a vuodesta 1922 rajavartioston vakinaistamiseen 1936 asti. Sen j¨alkeen
h¨an jatkoi aliupseerina saman vartion p¨aa¨ llikk¨on¨a talvisodan syttymiseen asti.
2.9
Karjalan menetys
Tilaton v¨aest¨o k¨avi ennen vuotta 1917 t¨oiss¨a Pietarin ja Aunuksen suunnalla. Kun Suomi itsen¨aistyi n¨am¨a
ansiomahdollisuudet katosivat. Muutos oli suuri my¨os viljelij¨oille. Erityisesti rajan sulkeutuminen koetteli
Mets¨apirtin, Raudun, Kivennavan ja Uudenkirkon pienviljelij¨oit¨a, jotka olivat saaneet p¨aa¨ asiallisen tulonsa
maitokaupalla Pietariin ja huvila-asukkaille.
Itsen¨ainen Suomi panosti maanviljelyn kehitt¨amiseen Kannaksella niin, ett¨a talvisotaan menness¨a Viipurin
l¨aa¨ nin maatilojen mahdollisuus el¨att¨aa¨ v¨aest¨ons¨a oli samalla tasolla koko Suomen kanssa. Evakkona kodeistaan l¨ahteneet eiv¨at turhaan muistele kotiseutuaan hyv¨an el¨am¨an tyyssijana. Peltoala laajeni ja viljely monipuolistui. 1930-luvulla maidonmyyntiosuuskuntien toiminta ulottui jo jokaiselle maitotilalle. Osuuskunnat
ker¨asiv¨at kylist¨a maidon ja kuljettivat sen osuusmeijereihin.
Yleinen hyvinvoinnin kasvu katkesi sotiin ja Karjalan menetykseen. Neuvostoliitto ehdotti 1939 aluevaihdoksia, joissa keskeist¨a oli Leningradin turvaaminen. Raudun ja Mets¨apirtin osalta raja olisi j¨aa¨ nyt ennalleen,
mutta ei olisi k¨aa¨ ntynyt t¨ast¨a etel¨aa¨ n vaan jatkunut l¨anteen Muolaan ja Perkj¨arven kautta Koivistolle. Vastikkeeksi tarjottiin It¨a-Karjalasta yli kaksi kertaa niin suurta aluetta Repolasta ja Poraj¨arvelt¨a. Hangon alueen
vuokraus oli my¨os neuvottelup¨oyd¨all¨a.
Mit¨a olisi seurannut, jos neuvottelut olisivat p¨aa¨ ttyneet ratkaisuun? Neuvotteluiden kulku ja Stalinin kompromissiesitykset viittaavat vahvasti, ett¨a rajansiirtojen taustalla oli se mit¨a esitettiinkin, Leningradin sijainti.
Olisiko sota ollut v¨altett¨aviss¨a vai olisiko tuleva sota ollut kohtalokkaampi Suomelle? T¨ah¨an ei liene vastausta,
mutta Suomi n¨aytt¨aa¨ olleen maailmanpoliittisten voimien viet¨av¨an¨a kuten niin usein aiemmminkin historiansa
aikana. Sipi Kirjavaisen j¨alkel¨aisten kotiseudut n¨aytt¨aisiv¨at joka tapauksessa v¨aa¨ j¨aa¨ m¨att¨a j¨aa¨ neen rajan taakse
my¨os vaihtoehtoisessa toteutumattomassa historiassa.
Tavisodan ensimm¨aisen¨a p¨aiv¨an¨a alkoivat Viipurin pommitukset ja tykist¨okeskitykset rajakyliin. Viipurin evakuointi oli alkanut lokakuussa, mutta siviiliv¨aest¨oa¨ oli kaupungissa runsaasti. Omaisuuden evakoiminen kaupungista jatkui helmikuulle. Summan rintama murtui helmikuun puoliv¨aliss¨a ja 18. helmikuuta Viipuri joutui
tuhoisan ilmahy¨okk¨ayksen kohteeksi, jonka seurauksen kaupuni paloi aamusta iltaan ja seuraavaan p¨aiv¨aa¨ n.
Siviiliel¨am¨a Viipurista loppui.
Rajapit¨ajiss¨a evakointi alkoi vapaaehtoisena, mutta Terijoen pit¨aj¨a ja 5-10 kilometrin levyinen rajavy¨ohyke
Kivennavan, Raudun ja Mets¨apirtin pit¨ajist¨a sek¨a Suomenlahden it¨aiset ulkosaaret m¨aa¨ r¨attiin lokakuussa tyhjennett¨aviksi.
Poliittinen tilanne jatkui j¨annittyneen¨a eik¨a kotiinpaluusta ollut pois kotoaan siirretyill¨a tietoakaan. Viranomaiset kielsiv¨at jyrk¨asti kotiinpaluun, mutta arvioiden mukaan l¨ahes puolet raja-alueilta lokakuussa evakoiduista
siirtyi omavaltaisesti koteihinsa marraskuun loppuun menness¨a. Evakoimista ei marrakuun puoliv¨alin j¨alkeen
juurikaan jatkettu vaan odoteltiin tilanteen kehittymist¨a. Kouluja avattin ja uskottiin, ettei sotaa tule. Sotilasviranomaisten vaatimusta tyhjent¨aa¨ kokonaan 40-50 kilometrin syvyinen vy¨ohyke ei toteutettu.
Sodan puhjetessa ja ammusten putoillessa 30.11.1939 aamulla evakoitu vy¨ohyke oli kapea, kentt¨atykin kantaman sis¨apuolella. Teill¨a tungeksi siviilej¨a, sotilaita, kotiel¨aimi¨a, aseita, tavaraa. Lentokoneet ahdistelivat heti
sodan alussa evakkojunia ja niiden kuormausta.
Rajapit¨ajiss¨a ei yleens¨a ehditty antaa evakoimisk¨asky¨a vaan ihmiset pakenivat henkens¨a edest¨a. Kauempana
¨
¨ VIELA¨ PIHLAISISSA
2.10. KAYD
A¨ AN
15
rajasta suojeluskuntalaiset ja poliisi k¨aviv¨at taloissa ilmoittamassa milloin kotoa oli l¨ahdett¨av¨a. Valmistautumisaika oli yleens¨a lyhyt, tunti pari, korkeintaan muutama tunti. Pois siirtyv¨at ihmiset saivat ottaa mukaansa
vain kaikkein v¨altt¨am¨att¨omimm¨an.
Rajakuntien v¨aest¨o siirtyi kuin ihmeen kaupalla pois sodan jaloista ilman suurta katastrofia. Joulukuun toisena
p¨aiv¨an¨a muuttui s¨aa¨ sumuiseksi ja pilvisen harmaaksi est¨aen vihollisen pommituslennot. Karjaa ja omaisuutta
ei ehditty pelastaa suuria m¨aa¨ ri¨a, niiden siirt¨amiseen ei ollut mahdollisuuksia. Sota jyr¨asi Kannaksen yli kerran
talvisodassa ja kahdesti jatkosodassa. Sipi Kirjavaisen j¨alkipolviluetteloista l¨oytyy 45 sankarikuolemaa. Mennein¨a vuosisatoina asukkaat j¨aiv¨at sodan jalkoihin ja saivat selviyty¨a miten taisivat. Sodan p¨aa¨ tytty¨a v¨aest¨oll¨a
oli minne v¨aisty¨a ja Sipi Kirjavaisen j¨alkel¨aiset p¨aa¨ siv¨at kiinni uuteen maapohjaan.
Karjalaisten sijoittumisessa uusille asuinseuduilleen on jotain ainutlaatuista. 1900-luvulla sotien runtelemassa
Euroopassa tapahtuneet miljoonien ihmisten v¨aest¨onsiirrot olivat mittavia murhen¨aytelmi¨a. N¨aist¨a poiketen
karjalaisten evakkotie ei ollut kuolemanmarssi.
Evakkona siirtyi kotiseudultaan muualle Suomeen yli 400 000 karjalaista. Heid¨an sijoittamisensa niin, ett¨a
l¨ahes koko Suomi osallistui asuttamiseen on merkitt¨av¨aa¨ . Kivennapalaiset sijoitettiin H¨ameeseen, etup¨aa¨ ss¨a
Hauholle, Lammille, Tuulokseen, P¨alk¨aneelle ja Kangasalalle. My¨os Luopioisiin ja Padasjoelle sijoitettiin Kivennavan kylist¨a l¨ahteneit¨a. Uudeltakirkolta tulleet asutettiin Varsinais-Suomen it¨aisiin osiin Salon seudulle,
Kuusjoelle ja Kiikalaan. Terijoen siirtov¨aki tuli Tuusulan kunnan alueelle jo talvisodan sytytty¨a. Terijokilaiset eiv¨at miss¨aa¨ n vaiheessa p¨aa¨ sseet palaamaan takaisin, sill¨a Terijoki sijaitsi rajan tuntumassa ja oli siten
sotatoimialuetta. My¨os jatkosodan j¨alkeen terijokelaiselle siirtov¨aelle sijoituskunnaksi osoitettiin Tuusula.
2.10
K¨ayd¨aa¨ n viel¨a Pihlaisissa
Kivennavan rajapit¨aj¨an pohjoisosassa hieman syrj¨ass¨a sijainnut Pihlaisen kyl¨a oli keskeinen Kirjavaisille.
Kyl¨a, jota suku oli kansoittanut vuosisatoja. 1939 taloja oli 72 ja asukkaista 345. Sipi Kirjavaisen j¨alkel¨aisi¨a
asui 61 talossa. Kivennavan kylist¨a se oli viidenneksi suurin.
Kivennapalaisten Pit¨aj¨aseura ry:n julkaisemassa teoksessa kerrotaan Pihlaisista:
”Pihlaisten kyl¨atie erkani Ahj¨arvelt¨a Valkj¨arvelle menev¨alt¨a maantielt¨a runsas kilometri H¨ark¨ajoen yli johtaneen Sahansillan j¨alkeen.
Kyl¨an talot olivat aikaisemmin rakennettu petoel¨ainvaaran takia umpikartanoiksi, talousrakennukset vieri viereen p¨aa¨ rakennuksen sivuille ja vastap¨aa¨ t¨a nelikulmion muotoisen pihan ymp¨arille, johon p¨aa¨ stiin vankkojen
lautaporttien kautta. Talot sijaitsivat p¨aa¨ a¨ osin Pekkolan ja Hennunm¨aell¨a, mutta kun tulipalo 1865 tuhosi koko
Pekkolanm¨aen ja seuraavan vuonna Hennum¨aen Mikkel¨ais Mikin taloa lukuun ottamatta, rakennettiin uudet
talot kauemmaksi keskustasta, ja tilan rakennukset erilleen toisistaan. Tosin umpikartanoitakin viel¨a tehtiin, v
-39 oli kyl¨ass¨a n¨ait¨a viel¨a seitsem¨an, edell¨a mainitun Mikin talon lis¨aksi Mikko Kallisella, Jooseppi Nokkosella, Eino Kirjavaisella, Matti Kirjavaisella, Juhana Kirjavaisella ja Juho Hiirell¨a. Tultaessa kyl¨aa¨ n ja Paavolanm¨aelle ylitettiin Pienristinojan silta. Sen vasemmalle puolelle j¨ai myllysulku, jonka rannalla Matti Kirjavaisella oli mylly, sirkkelisaha ja p¨areh¨oyl¨a. Sulun rannalla naiset pesiv¨at kes¨all¨a mattopyykkej¨aa¨ n ja lapset
opettelivat uimaan laudanp¨atk¨a apunaan.
Kyl¨ass¨a ei ennen sotia ollut s¨ahk¨oa¨ , mutta -39 syksyll¨a ne olivat juuri rakenteilla. Monessa talossa olivat jo
johdot sein¨aa¨ n asti vedetyt, ja ilman sotia olisivat s¨ahk¨ovalot kyl¨ass¨a jo jouluna palaneet”
(Kivennavan Pit¨aj¨aseura: Kivennapa kyl¨ast¨a kyl¨aa¨ n)
Nyt Pihlaisissa maisema on toinen. Kyl¨aa¨ n johtaa toistakymment¨a kilometri¨a pitk¨a betonitie. Tien p¨aa¨ ss¨a on
kerrostaloja, joista osa on asuttuja, osa tyhjill¨aa¨ n. Tyhj¨at talot ovat kaksikerroksisia valkoisesta tiilest¨a muurattuja pitki¨a rakennuksia.
Entisen kyl¨an laidalla ovat ohjussiilot. Suuret puolikaaren muotoiset paksut maastonvihre¨at ter¨asovet auki,
kiskot kulkevat turpeella naamioidun lieri¨on mustiin uumeniin. Ohjussiilon viereinen autohalli on en¨aa¨ pelkk¨a
sein¨at¨on ranka, jo menett¨anyt osan katostaankin. Betonibunkkerit ovat l¨ahes huomaamattomia, vartiotorni romahtanut. Kuusikymment¨a vuotta sitten kyl¨aa¨ n rakennettiin ohjustukikohta. Entinen Pihlaisten kyl¨a oli keskeinen osa Leningradin puolustusj¨arjestelm¨aa¨ . 1998 t¨am¨a strategia mietittiin uudelleen ja tukikohta hyl¨attiin.
16
LUKU 2. KIRJAVAISET KIVENNAVALLA
Kauan t¨at¨a ennen oli kaivettu Pihlaisten talojen kivijalat r¨oykki¨oiksi mets¨an laitaan. Vaivoja s¨aa¨ stelem¨att¨a on
kammettu pois muisto n¨aiden m¨akien entisist¨a asukkaista.
Muutos on kohdannut kaikkia Kannaksen kyli¨a. Kotiseudultaan l¨ahtenyt n¨akee viel¨a muistoissaan vanhat maisemat ja voi loihtia entisen mieleens¨a vanhassa kotikyl¨ass¨a k¨aydess¨aa¨ n, mutta nuorempi polvi n¨akee siell¨a
k¨aydess¨aa¨ n vain nykyisyyden. Toki nuorisokin kokee paikan merkitt¨avyyden suvun vanhimpien kautta. N¨ailt¨a
sijoiltaan entiset asukkaat ovat levitt¨aytyneet kaikkialle Suomeen ja karjalaisuus on saanut uuden merkityksen
sulautuessaan muuhun v¨aest¨oo¨ n. Menetetty kotiseutu el¨aa¨ viel¨a entisten karjalaisten muistoissa ja perinteen¨a,
kyl¨ajuhlina ja kyl¨aseuroina, mutta sit¨a Karjalaa, jota Sipin j¨alkel¨aiset ennen asuttivat ei en¨aa¨ ole.
Kirjallisuus ja l¨ahteet:
Kalvola Terttu Kivennavalla - Karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia
Karskela Sirkka Kivennapa - V¨aest¨o ja tilat isonvihan j¨alkeen
Karte-Liikkanen Greta Pietari-suuntaus
Kivennapa kest¨aa¨
¨ ap¨aa¨ I
K¨ah¨onen Ester Vanha Ayr¨
¨ ap¨aa¨ II
K¨ah¨onen Ester Vanha Ayr¨
Lappalainen Mirkka Jumalan vihan ruoska. Suuri n¨al¨ah¨at¨a Suomessa 1695-1697
Mikkonen Pirjo, Paikkala Sirkka Sukunimet
M¨akinen, Anssi Linnaleirit ja vainovalkeat
Rytk¨onen Ahti Savupirttien kansaa
Viipurin l¨aa¨ nin historia III Suomenlahdelta Laatokalle
Viipurin l¨aa¨ nin historia VI Karjala it¨arajan varjossa
Virolainen Johannes Karjalaiset Suomen kohtaloissa
Pekka Kirjavainen
3
3.1
Suvun uudet asuinsijat
1500- ja 1600-vuosisadat
Sipin j¨alkipolvet eliv¨at yleens¨a synnyinsijoillaan Kivennavalla, tytt¨ari¨a naitiin naapurikyliin. Lahjoitusmaaj¨arjestelm¨a v¨ahensi muuttohalukkuutta pit¨aj¨arajojen ylitse. 1800-luvulla Kivennavan Kirjavaisten suvun
elinpiiri laajeni hiljalleen, Suomen itsen¨aistyminen levitti jos sukua ja Karjalan menetys sirotteli Sipin geenit ymp¨ari Suomea. T¨ah¨an aikajanaan on liitetty my¨os suvun kannalta merkitt¨avi¨a tapahtumia vuosisatojen
varrelta.
1556
Ven¨al¨aisten suurhy¨okk¨ays Kivennavalle. Asukkaat piilopirtteihin tai pakomatkalle.
1570-luku
1575
Sipi Kirjavainen syntyy Uudenkirkon Kuutersel¨all¨a (Taulu 1)
Ven¨al¨aiset h¨avitt¨av¨at Kurkelan ja Pihlaisen.
1684 Iivana Julman kuolema, joka aloitti Ven¨aj¨all¨a sis¨allissotien kauden jona aikana Ruotsi valloittaa suuria
alueita Ven¨aj¨alt¨a.
1598-1613 oli Ven¨aj¨all¨a ”suuri sekasorto-ajanjakso. Tsaari Vasili Suiski pyysi apua Ruotsilta puolalaisia
vastaan ja lupasi palkinnoksi K¨akisalmen l¨aa¨ nin.
1600
Halla tuhoaa viljasadon
1601
N¨al¨anh¨at¨a ”Suuri hallavuosi”eli ”Suuri olkivuosi”tappaa tuhansia suomalaisia.
1602
N¨al¨anmurhe eli ”Hungerkummer”. Lis¨aksi rutto vaivasi
1605
Matti Sipinpoika Kirjavainen syntyy Uudenkirkon Kuutersel¨all¨a (Taulu 6)
1609
Katovuosi.
1610
Pontuksen poika, kreivi Jaakko De la Gardie suomalaisine sotilaineen miehitt¨aa¨ Moskovan
1617 Stolbovan rauha. Ruotsi sai Ven¨aj¨alt¨a K¨akisalmen l¨aa¨ nin sek¨a osan Inkeri¨a. Rajamuutosten my¨ot¨a
Ruotsista tuli Euroopan suurimpia valtiota pinta-alaltaan ja Ruotsi hallitsi koko Suomenlahtea.
1620
Katovuosi.
1630
Rutto
Ruotsi liittyy 30-vuotiseen sotaan (1618-1648)
- Kylmyys vie viljasadon
1633
Sateet tuhoavat sadon.
1634
Kuivuus aiheuttaa katoa.
1635
Perttulin hallavuosi.
1638
Katovuosi. Ensimm¨aiset suomalaiset siirtolaiset muuttivat Amerikan mantereelle.
1639 Matti Sipinpoika Kirjavainen ja vaimonsa sek¨a pojat Heikki ja Erkki perheineen saapuvat Kivennavalle
Kurkelaan. (Taulu 6)
1640-luku
Sipi Kirjavaisen nuorin poika Erkki muuttaa Kivennavan Joutselk¨aa¨ n
1644
Kuivuus aiheuttaa katoa.
1646
¨ ap¨aa¨ n edustajana Ruotsin valtiop¨aivill¨a (Taulu 6)
Matti Sipinpoika Kirjavainen Ayr¨
18
LUKU 3. SUVUN UUDET ASUINSIJAT
1647
Matti Kirjavaisella tila Kurkelassa ja Karvalassa. (Taulu 6)
1649
Katovuosi.
1650
Katovuosi.
1655
Kivennapa oli kokonaan annettu aatelisille, l¨aa¨ nitysherroille ja sotaherroille. Halla vie sadon.
1656 Ruptuurisota alkaa. Ven¨al¨aiset tunkeutuivat suoraan Laatokan yli Aunuksesta K¨akisalmeen ja Kurkijoen alueelle. ”Ven¨al¨aiset huseerasivat miten halusivat.- ”Laurin hallavuosi”.
1657
Katovuosi.
1658 Ruptuurisota p¨aa¨ ttyy. Syntyy Tverinkarjala. Ruptuurisodan aikana ven¨al¨aiset siirt¨av¨at ortodoksikarjalaisia turvaan Kannakselta Tverinmaalle.
1667 Heikki Matinpoika Kirjavainen asuu perheineen Siki¨al¨ass¨a. Heikki on eronnut nimismiehen virasta.
(Taulu 7)
- Juho Heikinpoika Kirjavainen Kivennavan Holttilaan (Taulu 25)
1669
Halla vie viljasadon.
1670
Katovuosi.
1672
Sateet tuhoavat viljasadon.
1673
Sateet tuhoavat toisen kerran per¨akk¨ain viljasadon.
1674
Karjarutto raivoaa lis¨aten n¨al¨anh¨at¨aa¨ . Halla vie sadon.
1675
Halla vie viljasadon.
1676
Katovuosi.
1677 Heikki Matinpoika Kirjavaisen pojat Matti, Pietari, Tuomas, Juho ja Jonas muuttavat Kivennavan
Pihlaisiin
1678
Uusi karjaruttoaalto raivoaa. Katovuosi.
1682
Pietari Suuri Ven¨aj¨an tsaariksi
1685
Katovuosi.
1687
Katovuosi.
1688
Katovuosi.
1689
Kuivuus ja kylmyys aiheuttavat katoa.
1692
Halla vie viljasadon.
1694
Kuivuus tuhoaa viljasatoa.
1695 Suuret n¨alk¨avuodet alkavat - ”Suuret kuolon vuodet”. Myrskyt tuhoavat viljalaivoja. Kylmyys ja sateet
tuhoavat sadon.
1696
Halla tuhoaa viljasadon - n¨al¨anh¨at¨a jatkuu.
1697
Sipi Heikinpoika Kirjavainen asuu vaimonsa kanssa Riihisyrj¨ass¨a.(Taulu 8)
1698 Ensimm¨ainen onnistunut satovuosi, mutta n¨al¨anh¨at¨a tappaa yh¨a ihmisi¨a. L¨ahes kolmasosa Suomen
v¨aest¨ost¨a on kuollut.
3.2
1700-luku
1700-luvulla noin kolmasosa Sipin j¨alkipolvista asuu Pihlaisissa. Tytt¨ari¨a naidaan naapurikyliin. 4/5 suvusta
el¨aa¨ Kivennavalla, mutta suvun j¨aseni¨a asuu vuosisadan loppupuolella my¨os naapuripit¨ajiss¨a, Muolaassa joka
3.2. 1700-LUKU
19
kymmenes ja muutama Valkj¨arvell¨a. Vuosisadan aikana Sipin j¨alkipolvissa syntyy l¨ahes tuhat lasta.
1700
Suuri Pohjansota alkaa. Ruotsi panee toimeen ylim¨aa¨ r¨aisen v¨aenoton.
1701
Juho Heikinpoika Kirjavainen on muuttanut Kauksamoon, jossa ottanut tilan haltuunsa
17.09.1701.(Taulu 25)
1703 Ven¨al¨aiset voittavat taistelun Joutsel¨an maastossa. Pietari Suuri rakennutti Pietari-Paavalin linnoituksen juuri valtaamilleen alueille keskelle suomalaistunutta Inkerinmaata. Pietaria ryhdyttiin rakentamaan.
1704
Sateet aiheuttavat katoa
1705
Ven¨al¨aiset sissit h¨avitt¨av¨at Kivennapaa. Suuret katovuodet alkavat
1706 Ven¨al¨aisten suuri hy¨okk¨ays Muolaan ja Kivennavan l¨api Viipuria vastaan ep¨aonnistuu. Suuri kato
jatkuu
1707
Kasakat ja sissijoukot tekev¨at tuhojaan Kivennavalla. Suuri kato jatkuu yh¨a
1708
Ven¨al¨aiset polttivat Porvoon. Viimeinen suuri katovuosi
1709 Ruotsalaiset ly¨od¨aa¨ n Pultavan taistelussa. Tapahtuu sodan ratkaiseva k¨aa¨ nne. Kaarle XII pakenee
ven¨al¨aisi¨a Turkkiin, Ruotsin armeijan p¨aa¨ joukot antautuvat ja vied¨aa¨ n sotavankeina Siperiaan, kaivoksiin tai
rakentamaan Pietaria. - Kylmyys vie sadon
1710
Ven¨al¨aiset valtaavat K¨akisalmen ja Viipurin. Rutto tappaa tuhansia ihmisi¨a Helsingiss¨a ja Turussa
1711
Ruotsalaiset yritt¨av¨at katkaista ven¨al¨aisten huoltoyhteydet Viipurista rakenteilla olevaan Pietariin.
1712
Pietari julistetaan Ven¨aj¨an p¨aa¨ kaupungiksi
1713
Ven¨al¨aiset valtaavat koko Suomen. Isoviha alkaa.
1720
Sallitaan petun otto valtion metsist¨a
1721 Isoviha p¨aa¨ ttyy Uudenkaupungin rauhaan. Karjala siirtyy Ven¨aj¨an alamaiseksi v¨aest¨on j¨aa¨ dess¨a paikoilleen ja Suomen Karjalasta tulee Vanha Suomi. Kivennapa ei ole en¨aa¨ Ven¨aj¨an ja Ruotsin rajamaata.
1722
Katovuosi
1726
Katovuosi
1727 Kivennavan v¨aest¨oluettelon mukaan Simo Juhonpoika Kirjavainen asuu perheineen Holttilassa. (Taulu
26), Kaisa Kirjavainen ja Matti Pimi¨a asuvat Kivennavan Voipialassa (Taulu 36), Katariina Kirjavainen ja
Pietari K¨ak¨onen Kivennavan Raivolassa (Taulu 45)
1729
Katariina Kirjavainen ja Pietari K¨ak¨onen muuttavat Kivennavan Terijoelle (Taulu 45)
1732
Maria Kirjavainen ja Juho Ahvenainen asuvat Kivennavan Soppikyl¨ass¨a (Taulu 27)
1734
Katovuosi
1736
Maria Kirjavainen ja Juho Ahvenainen muuttavat Kivennavan Kanalaan (Taulu 27)
1738
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Puhtulaan (Maria Kirjavainen Taulu 39)
1740 Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Kotselk¨aa¨ n (Helena Kirjavainen Taulu 47)
- Viljasato tuhoutuu hallan vuoksi
1741
Hattujen sota Ruotsin ja Ven¨aj¨an v¨alill¨a. Ven¨al¨aiset miehitt¨av¨at Suomen. Pikkuviha alkaa.
1743 Pikkuviha p¨aa¨ ttyy Turun rauhaan. Ruotsin ja Ven¨aj¨an raja siirtyy l¨annemm¨aksi ja Ven¨aj¨an Vanhaan
Suomeen liitet¨aa¨ n uusia alueita.
1749
Kuivuus aiheuttaa viljakatoa Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Ahj¨arvelle (Katri Pimi¨a Taulu 396)
1751
Kuivuus vie viljasado
20
1752
LUKU 3. SUVUN UUDET ASUINSIJAT
Kuivuus vie viljasadon toisena per¨att¨aisen¨a vuonna
1753 Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Polviselk¨aa¨ n (Maria Vanonen Taulu 22) ja Muolaan P¨allil¨aa¨ n (Paavo
Kirjavainen Taulu 54)
1754
Sateet aiheuttavat viljakadon
1755 Toinen per¨att¨ainen viljasadon menetys sateiden vuoksi. Ruotsin puolella kiellet¨aa¨ n viinanpoltto, jos
se nostaa viljan hintaa liiaksi
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Paksujalkalaan (Valpuri Pimi¨a Taulu 397)
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Sormulaan (Maria Pimi¨a Taulu 309)
1756 Ruotsin puolella alkaa isojako.
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Lintulaan (Johannes Ahvenainen Taulu 247)
1757
Kuivuus aiheuttaa viljakatoa
1758 Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arvelle Valkeamatkaan (Anna Kirjavainen Taulu 41)
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Lipolaan (Pietari Kirjavainen Taulu 34)
1762 Katariina II Ven¨aj¨an hallitsijaksi. H¨anen valtakaudellaan Ven¨aj¨a laajenee merkitt¨av¨asti. Isojakoasetus
voimassa Suomessa Ruotsin puolella. Kuivuus aiheuttaa viljakatoa.
1763
Kuivuus aiheuttaa viljakatoa
1766 Kuivuus aiheuttaa viljakatoa
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Perkj¨arvelle (Maria Kirjavainen Taulu 61)
1767
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Vesikkalaan (Anna Siterlainen Taulu 126)
1768 Ven¨aj¨a aloitti sodan Turkkia vastaan
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Vehmaisiin (Susanna Nokkonen Taulu 177)
1769 Katovuosi Paavali I Ven¨aj¨an hallitsijaksi. Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Rantakyl¨aa¨ n (Helena Siterlainen Taulu 129) ja Koukkulaan (Anna Kirjavainen Taulu 41)
1770 Toinen per¨att¨ainen katovuosi
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Vuottaalle (Esko Telkkinen Taulu 302)
1771
Kolmas per¨att¨ainen katovuosi
1772 Nelj¨as per¨att¨ainen katovuosi.
- Kustaa III valtaistuimelle ja viinan kotipoltto kiellet¨aa¨ n Ruotsissa.
Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arven Siparilaan (Eeva Kirjavainen Taulu 169)
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Kukonm¨aelle (Hanna T¨ollinen Taulu 501)
1773
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Kaukolempi¨al¨aa¨ n (Sohvi Pimi¨a Taulu 330)
1774
Katovuosi j¨alleen yhden satoisan vuoden j¨alkeen. Ven¨aj¨an ja Turkin v¨alinen sota p¨aa¨ ttyy.
1776
Viimeinen katovuosi l¨ahes kahteenkymmeneen vuoteen
1779 Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Pamppalaan (Jooseppi Honka Taulu 229) ja Muolaan Karhulaan (Johanna Kirjavainen Taulu 116)
1780 Ven¨aj¨an kruunu ostaa Kivennavalta maita asetehtaalle. Systerb¨ackin asetehtaan rakennuksista osa
ulottui Pietarin kuvernementtiin, osa Viipurin l¨aa¨ nin puolelle.
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Ikolaan (Yrj¨o Kirjavainen Taulu 285)
1781 Sipin j¨alkipolvea Muolaan Ilolaan (Eeva Luukka Taulu 388) ja P¨allil¨aa¨ n (Maria Kirjavainen Taulu
548, Susanna Kirjavainen Taulu 552)
3.3. 1800-LUKU
21
1783 Islannissa suuri tulivuorenpurkaus, joka viilent¨aa¨ koko maapallon ilmastoa ja aiheuttaa kymmeni¨a
tuhansia kuolonuhreja. Kolmivuotinen kato alkaa
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Alakyl¨aa¨ n (Eeva Ahvenainen Taulu 253)
1784 Toinen katovuosi
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Pyykk¨ol¨aa¨ n (Maria Kirjavainen Taulu 548)
1785
Kolmas katovuosi
1786 Ruotsissa ehdotus julkisten viljamakasiinien perustamisesta katovuosien varalle
Maria Kirjavainen muuttaa Muolaan Pellil¨aa¨ n (Taulu 548)
1787 Ven¨aj¨a-Turkin sek¨a It¨avalta-Turkin sota alkaa. Ruotsissa viinan kotipoltto sallitaan veroja
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Kekrolaan (Pauli Naulap¨aa¨ Taulu 597)
1788
Ruotsin ja Ven¨aj¨an v¨alill¨a syttyy sota. Suuri meritaistelu Suursaaren edustalla.
1789
Ven¨al¨aiset valtaavat Mikkelin.
1790
Sota Ven¨aj¨an ja Ruotsin v¨alill¨a p¨aa¨ ttyy ilman rajamuutoksia. Katovuosi
1791
Toinen katovuosi
1792
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Kuokkalaan (Regina Kirjavainen Taulu 391)
1794 Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arven Pilpulaan (Anna Kirjavainen Taulu 573) ja Innalaan (Varpu Kallinen
Taulu 152)
1795 Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Liikolaan (Saara Pimi¨a Taulu 346) ja Polvenselk¨aa¨ n (Eeva Ahvenainen
Taulu 253)
1796
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Kallaisiin (Anna Kauppinen Taulu 208)
1797 Katovuosi
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Hanttulaan (Varpu Ahvenainen Taulu 248) ja Kivennavan Korpikyl¨aa¨ n (Anna Kirjavainen Taulu 426)
1798 Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Vanhakyl¨aa¨ n (Maria Pimi¨a Taulu 360) ja Tammiselk¨aa¨ n (Eeva Ahvenainen Taulu 253)
1799 Suomi liitettiin Ven¨aj¨aa¨ n ja parin vuoden kuluttua Karjalan kannas Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arven Ilmolaan (Maria Lius Taulu 170)
3.3
1800-luku
4/5 suvusta el¨aa¨ edelleen Kivennavalla. Pihlaisten osuus Sipin j¨alkel¨aisten kotipaikkana pienenee vuosisadan
kuluessa, mutta silti reilusti yli kymmenesosa on pihlaislaisia. Suku on laajentunut l¨ahes kaikkiin Kivennavan
kyliin. Ahj¨arvi on Pihlaisten j¨alkeen merkitt¨avin, joka kahdeskymmenes suvun j¨asen asuu siell¨a. Satam¨aa¨ rin Sipin v¨ake¨a syntyy my¨os Rantakyl¨aa¨ n, Kekrolaan, Joutselk¨aa¨ n, Voipialaan, Vehmaisiin... Naapuripit¨ajist¨a Muolaan Jaarila ja Karhula, Valkj¨arven Nurmij¨arvi ja Tarpila ovat 1800-luvulla keskeisimm¨at t¨am¨an suvun tarinassa. Jaarila on Uusikirkko, mist¨a Sipi on l¨aht¨oisin, n¨akyy taas suvun tiedoissa. On mielenkiintoista, ett¨a
suku levi¨aa¨ Jaarilaan vasta 1800-luvulla. Pihlainen ja Jaarila ovat l¨ahes kiinni toisissaan - mutta eri pit¨ajiss¨a.
Vuosisadan kuluessa suku laajenee jo Karjalan Kannakselta muuhunkin Suomeen, mutta puhutaan vain noin
prosentin osuudesta, suku siis pysyy vahvasti karjalaisena. Sipin j¨alkipolvea syntyy 1800-luvulla 4527 lasta.
1801 Ven¨aj¨an valtaistuimelle Aleksanteri I. Sipin j¨alkipolvea Muolaassa Yl¨akuusaan (Maria Eerik¨ainen
Taulu 553) ja Soittolaan (Anna Moisander Taulu 120)
1802 Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Lavolaan (Antti Estl¨ander Taulu 314) ja Uudellekirkolle (Valpuri Kirjavainen Taulu 276)
1803 Sipin j¨alkipolvea Kivennavalla Miettil¨aa¨ n (Maria Kirjavainen Taulu 98) ja R¨aikyl¨aa¨ n (Anna Siterlainen Taulu 157)
22
LUKU 3. SUVUN UUDET ASUINSIJAT
1804 Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Kirkonkyl¨aa¨ n (Helena Koisti Taulu 142) ja Valkj¨arven Tarpilaan (Varpu
Kallinen 152)
1808 Suomen sota alkaa
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Jaarilaan (Maria Murtonen Taulu 560)
1809
Suomen sota p¨aa¨ ttyy. Ruotsi menett¨aa¨ koko Suomen Ven¨aj¨alle.
1810
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Selolaan (Liisa Kirjavainen Taulu 588)
1811 Vanha Suomi eli Suomen Karjala liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan Elias L¨onnrot ker¨asi suurimman osan Kalevalan runoista Ven¨aj¨an puolelta Pohjois- ja Vienan Karjalasta. Suomessa vallitsi Karjalainnostus.
1812 Napoleon hy¨okk¨asi Ven¨aj¨alle 600 000 miehen armeijalla. Joukot marssivat Moskovaan asti, mutta
eiv¨at saavuttaneet ratkaisevaa voittoa. Per¨aa¨ ntyess¨aa¨ n armeijassa oli en¨aa¨ 30 000 miest¨a.
1814
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Saarenmaalle (Valpuri Kirjavainen Taulu 102)
1815
Liisa Kirjavainen (Taulu 588) muuttaa Muolaan Oinalaan
1816
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Suurselk¨aa¨ n (Margaretha Kirjavainen Taulu 258)
1818 Karjalassa luonnonmullistus, jossa Suvanto uursi uuden uoman Laatokkaan
Sipin j¨alkipolvea Kivennavalla Multalaan (Eeva Kallinen Taulu 147) ja Sepp¨al¨aa¨ n (Helena Vanonen Taulu
236), Valkj¨arvell¨a Riihirantaan (Anna Kontio Taulu 574)
1819
Sipin j¨alkipolvea Kivennavalla Termalaan (Helena Lemmitty Taulu 434)
1820 Suomalaisten Amerikkaan muutto alkaa
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Punnukseen (Hanna Luukka Taulu 389) ja Kivennavan Riihisyrj¨aa¨ n (Tuomas Sarvi
Taulu 517)
1821
Sateet tuhoavat viljasadon
1823
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Tirttulaan (Riitta Pohjalainen Taulu 133)
1825 Nikolai I Ven¨aj¨an hallitsijaksi.
Sipin j¨alkipolvea Heinjoen R¨att¨ol¨aa¨ n (Saara Leino Taulu 554)
1828
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Vaittilaan (Aune Naulap¨aa¨ Taulu 615)
1831
Katovuosi
1832
Halla tuhoaa viljasadon
1834 Katovuosi
Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arvell¨a Nurmij¨arvelle (Niilo Holttinen Taulu 155) ja Hambalaan (Katarina Lius Taulu
175)
1835
Halla tuhoaa j¨alleen viljasadon. Kalevala julkaistiin.
1836
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Juvakkalaan (Maria Rautiainen Taulu 137)
1839 Viipurin hovioikeus perustetaan
Sipin j¨alkipolvi Kivennavan Rontuun (Helena Lemmitty Taulu 434)
1841
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Linnam¨aelle (Maria Kirjavainen Taulu 582)
1842
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Siiranm¨aelle (Hetti M¨or¨o Taulu 212)
1843
Sipin j¨alkipolvea Muolaan R¨att¨ol¨aa¨ n ()
1844
Sateet tuhoavat viljasadon
1846
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Haapalaan (Eeva R¨am¨o Taulu 1213)
3.3. 1800-LUKU
1848
13.5 Jalkapuurangaistus kiellet¨aa¨ n
1850
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Siki¨al¨aa¨ n (Helena Paavolainen Taulu 168)
23
1851 Sipin j¨alkipolvea Uudenkirkon Kannelj¨arvelle (Katariina Kirjavainen Taulu 229), Pietariin (Esa Huuhtanen Taulu 571) ja Muolaan Lehtokyl¨aa¨ n (Eeva Sarvi Taulu 524)
1853
Suuri koleraepidemia Helsingiss¨a. Kuivuus tuhoaa viljasatoa
1854
Sipin j¨alkipolvea Ven¨aj¨alle ()
1855 Sipin j¨alkipolvea Kuolemaj¨arven Huumolaan (Ristiina Paljakka Taulu 1318) ja Valkj¨arven Uusikyl¨aa¨ n
(Matti Kirjavainen Taulu 109)
1856
Sateet tuhoavat viljasatoa
1858
Sipin j¨alkipolvea Muolaan M¨alk¨ol¨aa¨ n (Anna Tujunen Taulu 1189)
1859
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Ylentel¨aa¨ n (Maria Ilonen Taulu 796)
1862 Halla tuhoaa viljasatoa
Sipin j¨alkipolvea Heinjoen Kopralaan (Anna Mononen Taulu 1178)
1864
T¨aysi-ik¨aiset naiset saavat solmia vapaasti avioliiton
1866 Suomi saa oman rahan. Viinan kotipoltto kiellet¨aa¨ n. Ennen lakimuutosta viinanpoltto arviolta kymmenkertaistui normaalivuodesta. Edellisen hyv¨an satovuoden ylij¨aa¨ m¨avilja, paikoin my¨os siemenvilja, on poltettu viinaksi ’pahan p¨aiv¨an varalle’.
1867 Pahat p¨aiv¨at saapuvat. Viljakato tappaa v¨aest¨oa¨ viljasadon tuhouduttua kylmyyteen, hallojen ja sateiden johdosta.
1868 N¨al¨anh¨at¨a tappaa yli Suomessa 100 000 ihmist¨a.
Sipin j¨alkipolvea Valkeasaareen (Sakari Melto Taulu 1285), ja Valkj¨arven Nirkkolaan (Katariina Pimi¨a Taulu
377).
1869 Kato l¨ahes koko maassa, n¨alk¨a ja taudit aiheuttavat suuren kuolleisuuden Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arven
Vaalimoon (Anna Lemmetty Taulu 1308).
1876
Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arven Hampalaan (Hetti Kirjavainen Taulu 2230).
1878
Katovuosi
1881
Sipin j¨alkipolvea Valkeasaaren Konnunselk¨aa¨ n (Kristiina Kirjavainen Taulu 384)
1882 Sipin j¨alkipolvea Muolaan Kallaisiin (Anna Moisander Taulu 1184) ja Raudun kirkolle (Jooseppi
Holttinen Taulu 1268)
1885 Anna Kirjavainen (Taulu 2235)) Valkj¨arven Kostealaan ja Juhana Kirjavainen Kemi¨onsaarelle (Taulu
2188), josta h¨an muuttaa Ven¨aj¨alle ja asettuu 1895 Pietarin Parkalaan.
1888 Sipin j¨alkipolvea Uudenkirkon Liikolaan (Helena Moisander Taulu 2222) ja Kivennavan Tiilinmaalle
(Eeva Pimi¨a Taulu 1776)
1892
Halla vie viljasadon
1893
Toinen per¨att¨ainen hallan aiheuttama kato
1894
Sipin j¨alkipolvea Heinjoen Pihkalaan (Anni Hyyti¨ainen Taulu 2120)
1896
Sipin j¨alkipolvea Kivennavan Husulaan (Ville Kuorttinen)
1898
Sipin j¨alkipolvea Muolaan Telkk¨al¨aa¨ n (Amanda Kirjavainen Taulu 877)
1899
Kuivuus aiheuttaa viljakatoa
24
3.4
LUKU 3. SUVUN UUDET ASUINSIJAT
1900-luku
Vuosisadan kolmella alkukymmenell¨a Pihlainen pysyy Kirjavaisten kyl¨an¨a. Yli puolet Sipin j¨alkipolven lapsista syntyy Kivennavalla, heist¨a joka viides Pihlaisissa. Kivennavalla Rantakyl¨a on 1900-luvulle tullessa merkitt¨avin Pihlaisten j¨alkeen. Valkj¨arvi ja Muolaa ovat pit¨ajist¨a suvun kannalta keskeisi¨a, mutta n¨aiden osuus on
kuitenkin varsin pieni. Valj¨arvell¨a 108 ja Muolaassa 64 syntynytt¨a Sipin j¨alkipolvessa, kun heit¨a Kivennavalla
on 1930-luvun loppuun menness¨a 1406. Sota ja Kivennavan j¨aa¨ minen rajan taakse nostaa Helsingin keskeisimm¨aksi Sipin j¨alkipolvien syntym¨akunnaksi. Evakkokotikunnat Hauho ja Lammi ovat my¨os merkitt¨avi¨a,
mutta k¨ayt¨ann¨oss¨a Sipin j¨alkipolvet asuvat siell¨a t¨aa¨ ll¨a kaikkialla Suomessa.
1901
Paavo Kirjavainen Valkj¨arven Pentsil¨aa¨ n (Taulu 985)
1902
Mikko Nenonen Kivennavan Hiirel¨aa¨ n ((Taulu 1717))
1905
Anna Helena Kirjavainen Viipuriin (Taulu 2188)
1907
Matti Puhalainen Kivennavan Hartosiin (Taulu 2309)
1908
Juho Kirjavainen Kivennavalla Tonteriin ((Taulu 1092)) ja Matti Kouhia Mustapohjaan ((Taulu 1209))
1910 Anni Pulkki Valkj¨arven P¨aiv¨akivelle (Taulu 852) ja Uudenkirkon H¨ots¨ol¨aa¨ n (Iida Maria Nokkonen
Taulu 1371)
1912
Helena Holttinen Raudun Ristautioon (Taulu 1259) ja Anni Pulkki Vuokselan P¨aiv¨akivelle (Taulu 852)
1917 Suomi julistautuu itsen¨aiseksi
- 31.12.1917 Ven¨aj¨a tunnustaa Suomen itsen¨aisyyden
Kivennavalla Kellom¨aelle () ja Ollilaan (). Anni Pulkki Vuokselaan (Taulu 852).
1918 Sis¨allissota
-Iida Leskinen Kivennavan Riihisyrj¨ast¨a Kurikkaan (Taulu 732 ) ja Anni Suutari Uudenkirkon Neuvolaan
(Taulu 1491 )
1919
Aino Sarvi Kivennavan kirkonkyl¨ast¨a Haminaan (2302)
1920 Tarton rauha. Suomen hallinta Suomen Karjalaan vahvistettiin.
- S¨aa¨ det¨aa¨ n sukunimilaki
Matti Suutari Raivolasta Muolaan Kuusaanhoviin (Taulu 1493)
1921
Aleksanteri Kirjavainen Pietari Parkalasta V¨artsil¨aa¨ n (Taulu 2195)
1922 Sipin j¨alkipolvea Mustam¨akeen (Antti Kirjavainen Taulu 1537) ja Lainojalle (Johannes Nuutinen Taulu 1289)
1923
Anna Mari Paavolainen Heinjoelle (Taulu 773) ja Aino Sarvi Hollolaan (Taulu 2032)
1924 Sipin j¨alkipolvea Elim¨aelle (Aina Nikkanen Taulu 836), Kannelj¨arvelle (Iida Murtonen Taulu 662) ja
Lahteen (Vilhelm Kirjavainen Taulu 1542)
1925 Sipin j¨alkipolvea Johannekseen (Iida Tolvanen Taulu 2156), Orimattilaan (Vihtori Tolvanen Taulu
2332), Ruokolahdelle (Johannes Riukka Taulu 1433) ja Vuokselan Uusikyl¨aa¨ n (Aino Pyykk¨o Taulu 1085)
1926 Sipin j¨alkipolvea Kemiin (Tuomas Kotilainen Taulu 2703) ja Raudussa Veps¨aa¨ n (Emil Kirjavainen
Taulu 678)
1927 Sipin j¨alkipolvea Koivistolle (V¨ain¨o Hyyti¨a Taulu 898), Mets¨apirttiin (Anna Maria Munne Taulu
1898), Heinjoen Ristsepp¨al¨aa¨ n (Joonas Hyyti¨ainen Taulu 2124) ja Helsinkiin (Anna Maria Tolvanen Taulu
2333)
¨ ap¨aa¨ n Salo-M¨alk¨ol¨aa¨ n (Matti Suutari Taulu 1493) ja Emil Kirjavainen Raudun
1928 Sipin j¨alkipolvea Ayr¨
Veps¨ast¨a Immalaan (Taulu 678)
1929 Wall Steetin p¨orssiromahdus, jota seuraa maailmanlaajuinen talouskriisi Halla tuhoaa viljasadon
Sipin j¨alkipolvea Kotkaan (Jalmari Susi Taulu 818) ja H¨ameenlinnaan (Helena Mikkolainen Taulu 1644)
3.4. 1900-LUKU
25
1930 Sipin j¨alkipolvea Kanadaan Wellandiin (Sulo Kuronen Taulu 2986) ja Suistamon Lepp¨asyrj¨aa¨ n (Anna
Helena Kirjavainen Taulu 672)
1931 Sipin j¨alkipolvea Raudun Maanselk¨aa¨ n (Anna Maria Hohtari Taulu 1250), Antreaan (Helena Kirja¨ ap¨aa¨ h¨an (Hilda Ahtiainen Taulu
vainen Taulu 1546), Muolaan Kannilaan (Elina Kirjavainen Taulu 744), Ayr¨
2232) ja Noormarkkuun (Matti Suutari Taulu 1493)
1932 Lapuanliike yritt¨aa¨ vallankaappausta
Sipin j¨alkipolvea Tampereelle (Lilja Suutari Taulu 1437) ja Vantaalle (Jalmari Susi Taulu 818)
1933 Sipin j¨alkipolvea Myrskyl¨aa¨ n (Vihtori Tolvanen Taulu 2332) ja Terijoen Kuokkalaan (Tyyne Pyykk¨o
Taulu 870)
1934
Sipin j¨alkipolvea Sakkolan Haidermaalle (Tahvo Holttinen Taulu 1275)
1936
Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arven Lautsiltaan (Meeri Annikki Hiiri Taulu 3070)
1937 Sipin j¨alkipolvea Mets¨apirtin Tappariin (Hilkka Inkeri Porvari Taulu 3083) ja Raudun Vepsaan (Emil
Kirjavainen Taulu 678)
1938 Sipin j¨alkipolvea Valkj¨arven Puustinlahteen (Esteri Tolvanen Taulu 2341), Iittiin (Vihtori Tolvanen
Taulu 2332), Turkuun (Roosa Pusa Taulu 2950), K¨akisalmelle (Lempi Kotilainen Taulu 2584) ja Kymiin (Rauha Suutari Taulu 2961)
1939 Toinen maailmansota syttyy syyskuussa. Talvisota alkaa marraskuussa.
Sipin j¨alkipolvea syntyy Kirvussa, Rantasalmella, Anttolassa, Oulussa ja Imatralla
1940 Uusia j¨alkipolven syntym¨akuntia: Vesanto, Heinola, Vehkalahti, Loimaa, Pietarsaari, Haukivuori,
Jyv¨askyl¨a, P¨alk¨ane, Hauho, Savitaipale, J¨ams¨ankoski, Kuusankoski, Humppila, Huittinen, Kangaslammi, Somero, Vampula, Nuijamaa, Mellil¨a, M¨antyharju, Sulkava, Tuulos, Pieks¨am¨aki, Lammi
1941 Jatkosota alkaa
¨ anekoski, Er¨aj¨arvi, S¨aa¨ minki, Tuulos, Lappee, P¨alk¨ane, J¨ams¨a,
Uusia j¨alkipolven syntym¨akuntia: Kangasala, A¨
Halikko, Lammi, Varkaus, Muurame, Mikkeli, P¨alk¨ane, Yp¨aj¨a, Tuusula, Kylm¨akoski
1942 Uusia j¨alkipolven syntym¨akuntia: Koskenp¨aa¨ , Lappeenranta, Kokkola, L¨angelm¨aki, Jaala, Nurmij¨arvi,
Myn¨am¨aki, Padasjoki, Hyrynsalmi
1943
Uusia j¨alkipolven syntym¨akuntia: Pyh¨aj¨arvi, Korpilahti, J¨aa¨ ski, Enso, Luum¨aki
1944 Suomi solmii aselevon Neuvostoliiton kanssa
Uusia j¨alkipolven syntym¨akuntia: Saarij¨arvi, Parikkala, Kauvatsa, Juva, Lohtaja, Joroinen, Hollola, Pori, Hirvensalmi
1945 J¨alkipolven uusia syntym¨akuntia: Nummi, Ulvila, Pirkkala, Kokem¨aki, Punkaharju, Asikkala, Riihim¨aki, Nakkila, Raisio, Kuhmoinen, Virtasalmi
1946 J¨alkipolven uusia syntym¨akuntia: Kuhmalahti, Vilppula, Viiala, Kauhajoki, Nokia, Valkeakoski, Kiukainen, Taipalsaari, Pihlajavesi, Tyrv¨ant¨o
1947
J¨alkipolven uusia syntym¨akuntia: Kittil¨a, Lauritsala
1948
J¨alkipolven uusia syntym¨akuntia: Kuorevesi, Simpele, Inari, M¨antt¨a, Vihti, Tornio
1949
J¨alkipolven uusia syntym¨akuntia: Koij¨arvi, Orivesi, Pusula, Tammisaari
Kalevi Hyyti¨a
4
Sukutaulujen sis¨alt¨o
4.1
Lukuohjeita sukutaulujen osalta
n¨akyy sek¨a sis¨allysluettelossa ett¨a parittomien sivujen
yl¨akent¨an vasemmassa laidassa. T¨all¨a tavalla on pySukutauluissa on esitetty Sipi Kirjavaisen j¨alkipolvi
ritty saamaan l¨ahisuvun edustajat kussakin sukupolviseuraavasti:
jaksossa mahdollisimman l¨ahelle toisiaan kuitenkaan
rikkomatta edell¨a kuvattua hierarkista esitystapaa.
• Sipi Kirjavainen on valittu aineiston kantahenL¨ahdemerkinn¨at ovat k¨asitelty j¨aljemp¨an¨a luvussa
kil¨oksi.
4.7.
• Tiedot esitet¨aa¨ n perhetaulujen (Taulut 1 . . . 3300)
avulla.
4.2 Sukutaulujen aineisto
• Perheen p¨aa¨ n¨a esitet¨aa¨ n sukuun kuuluva vanhempi, siis joko mies tai nainen.
Oheisessa kuvassa on esitetty t¨ah¨an selvitykseen mukaan otettujen henkil¨oiden syntym¨aajat vuosittain.
Kuvasta havaitaan selv¨asti, kuinka suku laajenee
• Kaikista henkil¨oist¨a esitet¨aa¨ n etunimi, sukunimi,
1900-luvun vaihteeseen asti ja alkaa sen j¨alkeen lisyntym¨aaika, syntym¨apaikka, kuolinaika, kuoneaarisesti pienenty¨a. T¨am¨a ei tarkoita sit¨a, ett¨a suku
linpaikka.
olisi jotenkin supistumassa, vaan ennen kaikkea sit¨a,
• Perheen p¨aa¨ henkil¨on osalta esitet¨aa¨ n my¨os am- ettei nykyp¨aiv¨an v¨aest¨oa¨ ole toistaiseksi viel¨a laajasmatti ja/tai koulutustausta, vihkimisp¨aiv¨a, kuo- ti tavoitettu (Kuva 4.1). Uusimman aineiston (vuoden 1900 j¨alkeen syntyneet) osalta tiedot ovat monin
linsyy sek¨a lahteet alaviittein¨a.
paikoin varsin puutteelliset. Kirjassa on k¨aytetty mer• ’Kuten edell¨a’-merkint¨aa¨ do k¨aytet¨aa¨ n aina sil- kint¨oj¨a N. N., jos henkil¨ost¨a ei ole mit¨aa¨ n tietoa.
loin, kun kyseinen tieto on sama edellisen henSipi Kirjavaisen j¨alkipolvi k¨asitt¨aa¨ 3300 perhetaulua
kil¨on vastaavan kohdan kanssa.
(Taulu) ja niihin sis¨altyy 12013 henkil¨oa¨ . Edell¨a esitetyn pohjalta voidaan olettaa, ett¨a Sipin ja Seikan geePerhetaulut esitet¨aa¨ n henkil¨oist¨a, joilla on joko puoni¨a on toistaiseksi periytynyt noin 25000-30000 henliso, avopuoliso ja/tai lapsia. Perhetauluissa k¨aytet¨aa¨ n
kil¨oo¨ n ja luku kasvaa vuosittain yli 100 uudella henhenkil¨oiden kohdalla tauluviittauksia tilanteissa, joiskil¨oll¨a.
sa henkil¨o esiintyy my¨os muualla kirjassa. T¨allaisia
tilanteita tulee vastaan, kun taulussa esiintyv¨a lap- Ja koska t¨ah¨an tarkasteluun on pyritty ottamaan musi t¨aytt¨aa¨ edell¨a oman perhetaulun ehdot ja h¨anelle kaan my¨os tytt¨arien j¨alkipolvet, niin sukunimien osalon muodostettu oma perhetaulu. Kussakin perhetau- ta mukaan on tullut pitk¨alti yli 100 uutta nime¨a ja tolussa on my¨os viittaukset aikaisempaan polveen, siis dellisuudessa niiden m¨aa¨ r¨a on moninkertainen. T¨am¨a
vanhempien perhetauluun. Lis¨aksi puolisoiden osal- tarkoittaa my¨os sit¨a, ett¨a julkaistaessa sukunimeen peta saattaa l¨oyty¨a my¨os tauluviittaus. N¨aiss¨a tilanteissa rustuvia j¨alkipolviselvityksi¨a, samat nimet esiintyv¨at
puoliso on siis my¨os omien vanhempiensa kautta Sipi lukuisissa eri kirjoissa.
Kirjavaisen j¨alkipolveen kuuluva tai h¨an on avioituT¨ass¨a kirjassa ei ole ollut mit¨aa¨ n mahdollisuutta tarnut useamman Sipin j¨alkipolveen kuuluvan henkil¨on
jota perhekohtaisia kuvauksia valokuvin. Vain muutakanssa.
mien perheiden osalta on jokin lis¨amaininta. Toisaalta
Taulujen keskin¨ainen j¨arjestys noudattaa hierarkista kaaviokuvien ja niihin liittyvien lyhyiden kuvausten
esitystapaa. T¨all¨a tarkoitetaan sit¨a, ett¨a kunkin per- my¨ot¨a voidaan helposti havaita sisarukset ja serkut.
heen osalta lapset esitet¨aa¨ n ik¨aj¨arjestyksess¨a vanhimL¨ahdeaineisto ennen isoavihaa sis¨alt¨aa¨ vain veroa
masta nuorimpaan. Ja jos lapsella on oma perhetaulu,
maksaneita miespuolisia henkil¨oit¨a. Heille m¨aa¨ ritellyt
esitet¨aa¨ n se ennen nuoremman lapsen perhetaulutiesyntym¨a- ja kuolinajat ennen vuotta 1728 ovat my¨os
toja. Kirjaa selaamalla t¨am¨a on helposti havaittavissa.
vain arvioita. Ne pohjautuvat henkil¨on esiintymiseen
T¨am¨a hierarkinen esitystapa on t¨ass¨a kirjassa ryhmil¨ahteiss¨a. Sisarusten keskin¨ainen ik¨aj¨arjestys on antelty kolmen sukupolven jaksoihin. T¨all¨a tarkoitetaan
nettu my¨os l¨ahteiden kirjausten perusteella.
sit¨a, ett¨a perhetaulut esiintyv¨at sukupolvittain samassa osa-alueessa. N¨ait¨a sukupolvijaksoja ovat sukupolvet 1-3, 4-6, 7-9, 10-12, 13-15. T¨am¨a sukupolvitaso
¨ O¨
LUKU 4. SUKUTAULUJEN SISALT
28
Kuva 4.1: Grafiikka n¨aytt¨aa¨ Sipi Kirjavaisen j¨alkel¨aisten syntym¨aajat vuosikymmenitt¨ain. Kuvasta n¨akee,
kuinka p¨aa¨ osa j¨alkipolvesta on pysynyt Kivennavalla viime sotiin asti.
4.3
Sipi Kirjavaisen tausta
Sipi Kirjavainen ja vaimonsa Seikka asuvat
1600-luvun alussa Uudenkirkon Kuutersel¨ass¨a. Ensimm¨ainen l¨ahdetieto Sipist¨a on vuodelta 1602.1
T¨all¨oin h¨an asuu vaimonsa kanssa vapaana talonpoikana Kuutersel¨ass¨a.
teen 1579 asti. H¨anell¨a on vuosina 1569 ja 1570 vaimon lis¨aksi yksi muukin verovelvollinen (ehk¨a lapsi).
Rossi ja Antti Kirjavainen tulevat l¨ahteisiin vuonna
1562. Antti on vuosina 1562-1564 nautakunnan edustaja. Rossi asuu poikamiehen¨a. Viimeinen merkint¨a
h¨anest¨a on vuodelta 1582. Antin osalta veroluku on
2 aina vuoteen 1575 asti ja sen j¨alkeen yksi vuoteen
Sipin vanhemmista ei ole toistaiseksi varmaa tietoa.
1582 asti.
Varsin todenn¨ak¨oist¨a on ajatella, ett¨a h¨an ja veljens¨a
Heikki ovat kaiketi asuneet lapsuudesta asti Kuuter- Tuomas Kirjavainen tulee j¨alleen l¨ahteisiin vuodessel¨all¨a. Samalla voi hyvin olettaa heid¨an is¨ans¨a ole- ta 1571 alkaen. T¨am¨a lienee eri henkil¨o kuin vajaa
van joku alla esitt¨amist¨ani Kiriawalan Kirjavaisista. 30 vuotta aikaisemmin mainittu nautakunnan edustaEn ole pystynyt selvitt¨am¨aa¨ n, kenen poika Kuuter- ja. Tuomaan veroluku on nyt 2 ja h¨an poistuu l¨ahteist¨a
vuonna 1577.
sel¨all¨a asuva Sipi on.
¨ ap¨aa¨ n alueen
T¨ass¨a esitt¨am¨ani tiedot l¨oytyv¨at Ayr¨
maa- ja tilikirjoista. Uudenkirkon kirjalliset l¨ahteet
v¨aest¨on osalta alkavat vuonna 1543. Tuolloin mainitaan kaksi Kirjavaisen taloutta, nimitt¨ain Paavali
(Powall) ja Klemetti (Clemett) Kirjavainen. Vuoden 1552 l¨ahteess¨a mainitaan uusia nimi¨a. Tuomas
Kirjavainen on tuolloin nautakunnan (Thomas Kiriawains N¨otz) edustaja ja toisaalta Arent on my¨os
nautakunnan (Arends Kiriawains N¨otz) edustaja.
L¨ahteiss¨a henkil¨ot ilmoitetaan nautakunnittain vuoteen 1577 asti. T¨am¨an j¨alkeen esitet¨aa¨ n my¨os
kyl¨atieto.
Vuodesta 1577 alkaen asuu Kirjavalan (Kiriawala)
kyl¨ass¨a Martti, Antti ja Niilo Kirjavainen. Niilo ja
Martti ovat nyt ensi kertaa mainitut.
Heino Kirjavainen mainitaan k¨oyhien kohdalla
vuonna 1584 ja seuraavina vuosina Kirjavalassa vuoteen 1633 asti.
J¨onni (Jons) Kirjavainen tulee l¨ahteisiin vuonna
1558 ja n¨akyy vuoteen 1565 asti. Perheess¨a on n¨ain¨a Mikko Kirjavainen on mainittu Kirjavalassa vuonna
vuosina 2 verovelvollista. Samoin Reko (Grels) Kir- 1590. Tila on autiona vuodesta 1596 alkaen.
javainen on l¨ahteiss¨a vuodesta 1558 alkaen aina vuoOlli Kirjavainen tulee l¨ahteisiin vuonna 1600 (Martti
Oravan nautakuntaan).
1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3040751
¨
4.4. SIPI KIRJAVAISEN LAHDETIEDOT
29
Vuodelta 1602 on ensimm¨ainen kirjaus Kuutersel¨an ne on sama kuin vuonna 1603. Heikki ja Sipi ovat
Kirjavaisista vapaiden talonpoikien kohdalla. Silloin siin¨a mainitut vapaiden talonpoikien kohdalla.
siell¨a asuvat Heikki ja Sipi Kirjavainen. Heikin veroluku on 1 ja Sipin 2.
Vuonna 1603 Kiriavalan kyl¨ass¨a on autioina 3 Kirjavaisen taloa, nimitt¨ain Heino, Mikko ja Niilo Kirjavaisen talot. Sama tilanne n¨aiden tilojen osalta on ollut jo
vuosia ja kest¨aa¨ viel¨a 1610-luvulle asti.
4.4
Sipi Kirjavaisen l¨ahdetiedot
Sipi Kirjavainen s. 1570
¨ ap¨aa¨ I 366: Mainitsee Matti Sipinpoika
Vanha Ayr¨
Kirjavaisen nimismiehen¨a Pihlaisten kyl¨ast¨a. N¨ain
p¨aa¨ dyt¨aa¨ n Sipiin.
Vuoden 1603 Uudenkirkon maakirjassa ( MK 1603,1
sivu 29 Frelssis Landb¨onder hwstris margetas Sa, Anders Nilssons Landb¨onder) mainitaan Heikki ja Sipi Kirjavainen (Kuva 4.2) vapaiden talonpoikien yhteydess¨a. Heikki on mainittu 6. henkil¨on¨a ja Sipi 7.
henkil¨on¨a. Sipin kohdalla on maininta 2 henkil¨ost¨a,
siis h¨anest¨a ja vaimostaan. Nautakunnassa on t¨all¨a sivulla kaikkiaan 15 verovelvollista. Kirjavaisten osuus
heist¨a on siis 20
Kuva 4.3: Maakirja 1623, sivu 31
Vuoden 1623 maakirjassa (MK 1623, nide 6093 (kuva 32) Maakirja 1623,3 sivu 31, Kuuterselk¨a oli 3:n
veron kyl¨a, josta 1/2 oli Sigfer Kiriafwaisen (Sipi Kirjavainen)) (Kuva 4.3) mainitaan Sipin asuvan vapaana
talonpoikana Kuutersel¨ass¨a. Kuutersel¨an manttaaliluku on 3. Sipin ja Heikin osuus siit¨a on yhteens¨a 1,
puolet molemmilla.
Vuoden 1627 l¨ahteess¨a (MK 1627, nide 6110 (kuva 51),4 sivu 50: Kuuterselk¨a 3 veroa, 1/2 Sigfreds
Kiriawain (Sipi Kirjavainen) ) tilanne on sama kuin
edellisess¨a. Sipi ja Heikki asuvat vapaina talonpoikina Kuutersel¨ass¨a (Kuva 4.4).
Kuva 4.4: Maakirja 1627, sivu 50
Kuva 4.2: Maakirja 1603, sivu 29
Seuaavan vuoden l¨ahteess¨a ( MK 1604,2 sivu 27
Frelssis Landb¨onder
hwsrro ? Margetas salig, Anders Nilsons Land) tilan-
Tilanne vuosina 1628 (MK 1628, nide 6113 (kuva
175),5 sivu 170 ja 1629 (MK 1629, nide 6116 (kuva
69) sivu 68 on edelleen Kuutersel¨ass¨a sama. Kuuterselk¨a on 3 veron suutuinen ja Sipin osuus tuosta on
1/2 ( Sigfreds Kiriawain (Sipi Kirjavainen))
3 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2551944
1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519708
4 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553970
2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2507576
5 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2554531
¨ O¨
LUKU 4. SUKUTAULUJEN SISALT
30
Vuoden 1632 l¨ahteess¨a MK 1632, nide 6127,1 sivulla 94 mainitaan Kuutersel¨all¨a Sipi Kirjavainen (1/2
Sigfreds Kijwianein) vapaiden talonpoikien kohdalla,
mutta Heikki lienee kuollut ja h¨anen tilallaan mainitaan Paavo (P˚aa˚ l) Kirjavainen (Kuva 4.5).
Kuva 4.7: Maakirja 1635, sivu 548
Kuva 4.5: Maakirja 1632, sivu 94
(Kuva 4.8. Ennen Sipi¨a mainitaan Lauri ja Yrj¨o Kapanen ja heid¨an j¨alkeens¨a Tapani Kapanen ja h¨anen
Heikki-poikansa. Sitten tuleekin jo Sipi ja h¨anen lapsensa.
Vuonna 1633 (MK 1633, nide 6130,2 sivu 96: Kuuterselk¨a, 1/2 Sigfred Kiriawain (Sipi Kirjavainen)) Sipi
ja Paavo Kirjavainen ovat edelleen mainitut Kuutersel¨an ensimm¨aisin¨a vapaina talonpoikina (Kuva 4.6).
Kuva 4.6: Maakirja 1633, sivu 98
Vuoden 1635 l¨ahde (HK 1635, nide 8549 (ES26182619), sivu 548 Kuuterselk¨a Sigfrids Kiriawain (Sipi Kirjavainen)) mainitsee Sipi Kirjavaisen varallisuuden. H¨anell¨a on 2 hevosta (hestar 2), yksi tamma? (xx
1), yksi varsa (fola 1), 6 lehm¨aa¨ (k¨oo¨ r 6), 3 vasikkaa
? (Q(O?)uigar 3), 3 lammasta (f˚aa˚ r 3), yksi karitsa (u
f˚aa˚ r 1), yksi sika (swin 1), 2 porsasta (u swin 2) (Kuva 4.7).
Kuva 4.8: Maakirja 1635, sivu 554
Uudenkirkon vuoden 1635 l¨ahteess¨a sivulla 554 mainitaan Kuutersel¨all¨a Sipi Kirjavainen ja pojaat vaimoineen (Sigfredt Kiriawain [Sipi Kirjavainen] Thomas Sigfreds h Walbor [Tuomas Sipinpk Kirjavainen
ja vmo Valpuri] Hendrich Sigfreds h Malena [Heikki
Sipinpk Kirjavainen ja vmo Matleena] Madz Sigfreds
h Agnes [Matti Sipinpk Kirjavianen ja vmo Aune])
Vuoden 1636 maakirjassa (MK 1636, nide 8550
(ES2619), sivu 169) mainitaan Kuutersel¨all¨a veroa
maksava Sipi Kirjavainen (1 /2 Sigfred Kiriawainen
[Sipi Kirjavainen]). Kolmannen tilan kohdalla mainitaan toisena talollisena Paavo (P˚aa˚ ll) Kirjavainen.
T¨am¨a tila on ollut autiona vuoteen 1634 (Kuva 4.9.)
1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2556900
2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2557849
Kivennavan l¨ahteiss¨a (MK 1636, nide 8550 (ES2619)
mainitaan vuonna 1636 Kurkelassa (Kuva 4.10) Sipi
¨
4.4. SIPI KIRJAVAISEN LAHDETIEDOT
31
Kiriawain) ja vaimonsa Seikka (h. Seicka) (Kuva 4.12). T¨am¨a on toistaiseksi ainut kohta, josta k¨ay
ilmi Sipin puolison nimi.
Vuoden 1642 maa- ja tilikirjassa mainitaan Kurkelan
kyl¨ass¨a Matti Sipinpoika Kirjavainen. H¨an on nimismies ja my¨ohemmin my¨os valtiop¨aiv¨amies. Kirjurin
kirjoittama Matin nimi ja Matin puumerkki asiakirjassa on esitetty kuvassa 4.13.
Kuva 4.9: Maakirja 1636, sivu 169
Kirjavainen. H¨an on saanut hallintaansa vuonna 1636
t¨am¨an tilan. Oletan, ett¨a kyseess¨a on sama Sipi, joka
on mainittu Uudenkirkon Kuutersel¨ass¨akin.
Kuva 4.13: Matti Kirjavaisen puumerkki vuonna 1642
Yhteenveto:
Sipi Kirjavainen on syntynyt Uudellakirkolla. H¨an
esiintyy ensi kerran voudintileiss¨a vuonna 1602,
Kuva 4.10: Maakirja 1636, sivu 157
jolloin h¨an kuuluu r¨alssiin (fr¨alsse). 1620-luvulla
mainitaan Kuutersel¨an r¨alssitalonpoikien yhteydess¨a
Vuoden 1637 kymmenysveroluettelossa mainitaan ensimm¨aisen¨a Sipi Kirjavainen. Kuutersel¨ass¨a viiKuutersel¨all¨a edelleen Sipi Kirjavainen (LT 1637: ni- meinen merkint¨a on vuodelta 1638. Vuoden 1638
de 8553 (ES2619), sivu 171 Kuuterselk¨a)(Kuva 4.11). l¨ahteess¨a mainitaan my¨os Sipin vaimo Seikka. Vuoden 1636 l¨ahteess¨a mainitaan my¨os Kivennavan Kurkelassa Sipi Kirjavainen. Kurkelan kyl¨a on ollut autio ennen vuotta 1636. Sipi ei varmaankaan tuolla itse
asunut, vaan h¨anen poikansa Matti on muuttanut viimeist¨aa¨ n vuonna 1639 Kurkelaan, jossa h¨anet mainitaan ensi kerran Kurkelan kyl¨an kohdalla. Edellisen¨a
vuonna h¨an asustaa edelleen Kuutersel¨all¨a.
Kuva 4.11: Maakirja 1637, sivu 171
Vuoden 1638 l¨ahteess¨a mainitaan my¨os puolisot.
Kuva 4.12: Henkikirja 1638, sivu 264
Kuutersel¨all¨a (HK 1638:1 Uusikirkko, sivu 264) mainitaan vapaiden talonpoikien kohdalla Sipi (Sigfreds
1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648498
¨ O¨
LUKU 4. SUKUTAULUJEN SISALT
32
4.5
Esimerkki esipolvesta
T¨ass¨a kohden esitet¨aa¨ n esimerkki is¨apolven tietojen
etsimisest¨a l¨ahteiden avulla. L¨aht¨okohdaksi on valittu Kirjavaisten sukuseuran ensimm¨ainen suvunvanhin, Ilmari Kirjavainen. Tarkastelu on esimerkinomainen. Kaikkia l¨ahteit¨a ei ole mainittu, vaan esimerkkiin
on kirjattu er¨ait¨a keskeisimpi¨a l¨ahteit¨a, joiden avulla
kullekin esipolvessa mainitulle henkil¨olle on l¨oydetty
is¨a. Is¨a on merkitty kirjaimella ’i’. T¨all¨oin esim merkint¨a ’ii’ tarkoittaa isois¨aa¨ ja merkint¨a ’iii’ vastaavasti isois¨an is¨aa¨ . Ja kauempana olevat is¨at on merkitty
’i’+numero, jolloin esim ’i4’ tarkoittaa isois¨an isois¨aa¨
eli 4. esipolvea. Henkil¨on nimen alla mainitaan l¨ahde,
josta kyseinen tieto on per¨aisin.
monsa Maria H¨oltt¨a, Jooseppi-poika ja vaimonsa Eeva H¨oltt¨a. Maria ja Eeva n¨aytt¨av¨at olevan sisaruksia (Tahvo H¨olt¨an lapsia). Edelleen sivulta l¨oytyv¨at
Maria-tyt¨ar sek¨a Antti-poika. T¨ass¨a on siis Matti ja
Helena Kirjavaisen perhett¨a 1890-luvun rippikirjasta. Heid¨an j¨alkeens¨a tulee lampuodin leski Ristiina
Mikontr Kirjavainen ja lapsensa, Juho ja Anni Hiopinlapset. Juho on avioitunut Anni Juhontr Vaittisen
kanssa. Ristiinan puoliso Hiop Kirjavainen on siis
kuollut ennen vuotta 1890 (Kuva 4.15).
Ilmari Kirjavainen s. 1.1.1926 Rautu Veps¨a
L¨ahde: Oma ilmoitus
Havaintoja: Ilmari on itse ilmoittanut omat syntym¨atietonsa sek¨a vanhempiensa tiedot syntym¨aaikoineen.
i Eemil Kirjavainen s. 27.08.1898 Kivennapa Pihlainen 1, kast. 30.08.1898
L¨ahde: KATIHA: Kivennapa - Syntyneet
Havaintoja: Eemil on syntynyt Pihlaisissa. Vanhemmat asuvat Pihlainen 1:ss¨a. Is¨a Joosef on lampuoti ja
vaimonsa on Eeva H¨oltt¨a (24 vuotias). Kummeja ovat
Matti Kirjavainen ja Maria H¨oltt¨a sek¨a Juho H¨oltt¨a.
Vanhempien tiedot ovat rippikirjan sivulla 651 (Kuva 4.14).
Kuva 4.15: Jooseppi Kirjavainen
i3 (= iii) Matti Kirjavainen s. 30.08.1838 Kivennapa
Pihlainen
L¨ahteit¨a: Rippikirjat 1850/291, 1860/262, 1872/619,
1883/592, 1890/651, 1900/1343
Havaintoja: Alla oleva kuva on kopio Kivennavan rippikirjasta vuosilta 1850-59, sivu 291. Sivun
yl¨areunasta n¨akee, ett¨a kyse on Pihlaisten kyl¨anosasta
1 (ja alareunassa kyl¨anosa 2). Matti on kirjattu muodossa Staffan Jonas Kirjavains son Matts ja h¨anen
allaan on puoliso Helena Kirjavainen (Helena Thomasdr Kirjavainen). L¨ahteest¨a k¨ay ilmi my¨os Matin
konfirmointip¨aiv¨a sek¨a suoritukset erilaisissa osaamisissa. Matti on siis Tahvon poika (Kuva 4.16).
Kuva 4.14: Eemil Kirjavainen
ii Jooseppi Kirjavainen s. 22.12.1872 Kivennapa
Pihlainen 1
L¨ahde: KATIHA: Kivennapa - Rippikirja 1890/651
Havaintoja: Jooseppi on syntynyt 22.12.1872 ja vaimonsa Eeva Tahvontr H¨oltt¨a 27.7.1874. Jooseppi tulee rippikirjaan v. 1889 ja Eeva tulee t¨alle sivulle v
1897. Lis¨atietoja l¨oytyy suurennuslasin kautta. Joosepin is¨a Matti on sivun ensimm¨ainen henkil¨o. Sivulta l¨oytyv¨at Matin puoliso, poikansa Antti ja vai-
Kuva 4.16: Matti Kirjavainen
4.5. ESIMERKKI ESIPOLVESTA
33
i4 Tahvo Kirjavainen s. 29.12.1809 Kivennapa Pih- Ylimp¨an¨a mainitaan Yrj¨on vanhemmat, talonpoika
lainen
(B) Tuomas Matinpoika Kirjavainen (Tho Matts KiL¨ahteit¨a: Rippikirjat 1816/34, 1828/41, 1839/147, riavain) syntynyt 1724 (Kuva 4.19).
1850/290, 1860/262
Havaintoja: T¨ass¨a rippikirjan l¨ahteess¨a on ylimp¨an¨a
mainittu Tahvo muodossa V¨ard Staffan Jonass Kirjavain. H¨anell¨a n¨akyy olevan kaksi vaimoa. Ensimm¨ainen eli Valpuri Hiiri on kuollut ja toiseksi vaimoksi Tahvo on saanut Riitta Hiiren. Matti-poikaa
ei t¨ass¨a viel¨a n¨ay, mutta Matin vanhempi veli JuKuva 4.19: Yrj¨o Kirjavainen
ho n¨akyy ja h¨anen kohdallaan n¨akyy my¨os kirjaus
a¨ idist¨a, eli h¨an on Valpuri Hiiren lapsi. Tahvo on
i7 Tuomas Kirjavainen s. 1724 Kivennapa Pihlainen
is¨ant¨a (Kuva 4.17).
L¨ahteit¨a: Rippikirjat 1732/44, 1748/Pihlainen,
1758/Pihlainen, 1769/16, 1775/18
Havaintoja: T¨am¨a on ote Kivennavan ensimm¨aisest¨a
rippikirjasta vuosilta 1732-1747 ja sivu 44. Sivun
toisella rivill¨a mainitaan Kirjavain eli Kirjavaisten
kyl¨anosa. Ylinn¨a mainitaan yliviivattuna Pietari Pietarinpoika Kirjavainen. Nelj¨anten¨a on leski Maria Juhontyt¨ar ja h¨anen allaan Matti Kirjavaisen lapsia. Kolmas heist¨a on Tuomas Matinpoika. T¨am¨an l¨ahteen perusteella Tuomaan a¨ iti on tuo edell¨a oleva leski Maria
Juhontyt¨ar (Kuva 4.20).
Kuva 4.17: Tahvo Kirjavainen
i5 Joonas Kirjavainen s. 02.12.1778 Kivennapa Pihlainen
L¨ahteit¨a: Rippikirjat 1806/53, 1816/34, 1828/41,
1839/147
Havaintoja: Rippikirjan kuvasta n¨ahd¨aa¨ n, ett¨a Joonas
on Yrj¨onpoika (Jonas Georgi Kirjavain) ja h¨anen syntym¨aajakseen on laitettu vuosi 1780. Jonaksen puolisona Maria Hiiri. Ylimp¨an¨a n¨akyy leski Valpuri
Yrj¨ontyt¨ar Eerik¨ainen. H¨anen allaan on mainittu Joonaan vanhempi veli Matti Yrj¨onpoika (Kuva 4.18).
Kuva 4.20: Tuomas Kirjavainen
i8 Matti Kirjavainen s. 1685 Kivennapa Pihlainen
L¨ahteit¨a: Henkikirja 1723/97, Rippikirja 1732/44
Havaintoja: T¨am¨a l¨ahde on vuoden 1723 henkikirjan (v¨aest¨oluettelon) sivu 97. Siin¨a luetellaan
Kuva 4.18: Jonas Kirjavainen
Pihlaisten kyl¨an asukkaat isonvihan j¨alkeen. Ensimm¨aisen¨a on Tuomas Heikinpoika ja vaimonsa Mai6 Yrj¨o Kirjavainen s. 11.03.1749 Kivennapa Pihlai- ria P¨arttylintyt¨ar. Kolmanneksi alimmainen on poika
nen
Matti (s˚an Matz), joka on 32 vuotias sek¨a h¨anen 35
L¨ahteit¨a: Rippikirjat 1769/16, 1775/18, 1786/18
vuotias puolisonsa Maria.
Havaintoja: L¨ahteess¨a mainitaan (toiseksi alin) Yrj¨o
Tuomaanpoika Kirjavainen (J¨oran Thom Kiriavain).
Isonvihan ajalta l¨oytyy varsin v¨ah¨an l¨ahteit¨a. T¨ast¨a
syyst¨a on l¨ahes mahdotonta selvitt¨aa¨ useimpien hen-
¨ O¨
LUKU 4. SUKUTAULUJEN SISALT
34
kil¨oiden esipolvia 1600-luvulta. Mutta Matti Kirjavaisen osalta t¨am¨a onnistuu (Kuva 4.21).
Kuva 4.21: Matti Kirjavainen
i9 Tuomas Kirjavainen s. 1650 Kivennapa Karvala
L¨ahteit¨a:
Henkikirja
1694/1380,
1697/1288,
1701/2027, 1708/1999, 1723/97
Havaintoja: Tuomas oli mainittu jo edellisess¨a kuvassa. T¨am¨a kuva tarjoaa mahdollisuuden l¨oyt¨aa¨ h¨anen
is¨ans¨a. Pihlaisissa asuu 9 henkinen perhe, jonka
p¨aa¨ miehen¨a on Matti Heikinpoika vaimoineen. Toiseksi alimmainen on Tuomas-poika. H¨anell¨akin on jo
vaimo. Ja h¨anen is¨ans¨a on siis Matti ja Matin is¨a on
Heikki (Kuva 4.22).
Kuva 4.23: Heikki Kirjavainen
i11 Matti Kirjavainen s. 1590 Uusikirkko Kuuterselk¨a
L¨ahteit¨a: Henkikirja 1635/554, 1642, 1647, 1656,
1657
Kuva 4.22: Tuomas Kirjavainen
i10 Heikki Kirjavainen s. 1610 Uusikirkko Kuuterselk¨a
L¨ahteit¨a: Henkikirja 1657, 1659, 1663, 1667, 1673
Havaintoja: T¨ass¨a l¨ahteess¨a mainitaan Karvalan kyl¨a.
Sen kolmantena talona on 5-henkinen Kirjavaisten
perhe. Perheen p¨aa¨ n¨a on Heikki Kirjavainen vaimonaan Helka Tuomaantyt¨ar. Heid¨an lis¨akseen on mainittu Sipi, renki Paavo ja h¨anen vaimonsa. Heikki asui
Kuva 4.24: Matti Kirjavainen
siis tuolloin Karvalassa. H¨an oli syntyj¨aa¨ n Uudenkirkon Kuutersel¨alt¨a (Kuva 4.23). Karvalasta Heikki
muutti ennen vuotta 1667 Siki¨al¨aa¨ n.
Havaintoja: Matti Kirjavaista esitt¨av¨a l¨ahde on vuo-
¨
4.6. AINEISTON ALKUPERA¨ JA MERKINTATAVAT
35
den 1635 henkikirjasta Kuutersel¨alt¨a. Siin¨a mainitaan
ensin kaksi Kapasen taloutta ja sitten Sipi Kirjavaisen talous, johon kuuluvat Tuomas, Heikki ja Matti pojat vaimoineen. Heid¨an j¨alkeens¨a mainitaa Risto ja Antti Vesterisen taloudet. T¨ass¨a l¨ahteess¨a Matti asuu siis edelleen syntym¨akyl¨ass¨aa¨ n Kuutersel¨all¨a,
josta muutaman vuoden p¨aa¨ st¨a muuttaa Kivennavalle
(Kuva 4.24).
nimi¨a mahdollisuuksien mukaan. N¨aill¨a tarkoitetaan
nykyp¨aiv¨an¨a k¨aytett¨avi¨a ilmaisuja. Esimerkiksi nimi
Sigfredh on muutettu muotoon Sipi. Matin erilaisista
variaatioista olen muokannut nimen muotoon Matti.
T¨ass¨a normalisointity¨oss¨a toki on varmasti syntynyt
my¨os virheit¨a. Esim Peer ja Petter n¨aiden eri variaatiot ovat hyvinkin voineet tarkoittaa Pekka tai Pietaria.
Sama ongelma on esim nimen Johan kohdalla. Onko
kyseess¨a Juho vai Johannes vai joku muu. Antti on
i12 Sipi Kirjavainen s. 1570 Uusikirkko Kuuterselk¨a
kirjoitettu aikoinaan muodossa Anders ja Andreas ja
L¨ahteit¨a: Maakirja 1603/29, 1622/70, 1627/51,
muitakin variaatioita l¨oytyy. N¨am¨akin esiintyv¨at t¨ass¨a
1635/554, 1638/264
muodossa Antti.
Havaintoja: Sipi Kirjavainen mainitaan l¨ahteiss¨a ensi
- Miksi olen k¨aytt¨anyt normalisoituja nimi¨a? No sikkerran vuonna 1602. Oheinen kuva on vuodelta 1603.
si, ettei suomalainen, suomea puhuva talonpoikais- ja
Siin¨a esitet¨aa¨ n vapaita talopoikia. Viides ylh¨aa¨ lt¨a on
muukaan maaseudulla asunut v¨aest¨o toki k¨aytt¨anyt
Heikki Kirjavainen (Hendrich Kiriavain) ja kuudes Sipuheessaan ruotsin virkakielen mukaisia nimi¨a, pupi Kirjavainen (Siffer Kiriavain) (Kuva 4.25).
humattakaan saksalaisista nimist¨a. Esim Yrj¨o esiintyy
eri aikoina hyvin monella eri tavoin kirjoitettuna. Se
voi olla J¨oran, Georg tai joku vastaava johdannainen.
- niiden henkil¨oiden osalta, jotka ovat el¨aneet vuoden 1880 molemmin puolin, on nykysuomen muoto
n¨akyviss¨a my¨os alkuper¨aisiss¨a l¨ahteiss¨a, koska 1880luvulla virkamiehet alkoivat k¨aytt¨aa¨ suomenkielisi¨a
ilmaisuja.
- toisaalta my¨os ikivanhoissa l¨ahteiss¨a tavataan my¨os
suomalaista nimist¨oa¨ . T¨allainen esimerkki on Antti.
- kaikista henkil¨oist¨a ei ole ollut saatavilla tarkkoja historiatietoja, eli syntym¨a- ja kastep¨aivi¨a,
avioliittoon vihkimisp¨aivi¨a, eik¨a my¨osk¨aa¨ n kuolin
ja hautausaikoja. Osassa aineistoa n¨am¨a n¨akyv¨at
ep¨atarkkoina ilmaisuina, kuten 1650-luku, 1600-luku,
1887, jne. N¨aiss¨a ajoissa voi toki olla vuosienkin heittoja todellisuuteen. Mutta ne ovat olleet parhaita estimaatteja aineiston ker¨aa¨ mis- ja analysointivaiheissa.
Kuva 4.25: Sipi Kirjavainen
4.6
Aineiston alkuper¨a ja merkint¨atavat
- My¨os syntym¨a- ja kuolinpaikkatiedot, siis l¨ahinn¨a
pit¨aj¨at ja kyl¨at, on kirjoitettu nykyasuun. L¨ahteiss¨a nimet ilmenev¨at hyvin monella eri tavalla. Kirjavaisten
keskeisin asuinpaikka 1700-luvulla oli Kivennavan
Pihlainen. Kivennapa esiintyy esim muodossa Kifwenebb ja Pihlainen muodossa Pihlais.
P¨aa¨ osa vanhasta aineistosta (tapahtumista ennen
1900-lukua) on per¨aisin alkuper¨aisist¨a viranomaisen - sukutaulujen p¨aa¨ henkil¨oiden osalta on kirjattu my¨os
l¨ahteist¨a. Osa tiedoista on sanomalehdist¨on julkaise- ammattinimike ja kuolinsyyt. T¨ass¨a kohden aineiston
k¨asittelyvaiheessa ei ole oltu systemaattisia. Osalta
maa.
henkil¨oist¨a t¨am¨a kirjaus puuttu. Ja osalta tuo kirjaus
Olen systemaattisesti k¨aytt¨anyt seuraavia menettarkoittaa tietojen tallennushetken tilaa. Niinp¨a tuotelytapoja ihmisten nimi¨a ja paikkakuntatietoja
reimpien henkil¨oiden osalta sielt¨a saattaa l¨oyty¨a terk¨asitelless¨ani:
mi ’koululainen’, vaikka henkil¨o nyky¨aa¨ n olisi vaik- naiset esiintyv¨at t¨ass¨a kirjassa omalla tytt¨onimel- kapa toimitusjohtaja. N¨aiden tietojen osalta lukijoita
pyydet¨aa¨ n ymm¨art¨am¨aa¨ n kirjassa esitetyt ilmaisut ja
l¨aa¨ n, jos se on ollut tiedossani
niiden ep¨atarkkuus, mik¨a usein tarkoittaa virhett¨a.
- nimist¨on osalta olen k¨aytt¨anyt ns. normalisoituja
36
¨ O¨
LUKU 4. SUKUTAULUJEN SISALT
- kuolintietojen osalta merkinn¨at tietokannassa vas- Kirkonkirjatiedot
taavat siell¨a ilmaistuja. N¨ain ollen ne ovat p¨aa¨ osin
RK vuosiluku/numero Rippikirjan alkamisvuosi ja
ruotsinkielisi¨a. Yleisimpien ilmaisujen osalta on toisivunumero
saalta kirjassa esitetty suomennokset.
esim: RK 1732/44: Kivennavan rippikirja 1732- sivu
- nykyp¨aiv¨an tietojen osalta my¨os avioliitto- ja avo- 44
liittomerkinn¨oiss¨a esiintyy ep¨atarkkuutta, puutteita ja esim: RK 1732/44-48-58: Kivennavan rippikirja
suoranaisia virheit¨a. Lukijan toivotaan ymm¨art¨av¨an, 1732- sivu 44, rippikirja 1748 (ei sivunumerotietoa)
ettei aina ole ollut mahdollisuutta p¨aivitt¨aa¨ tietoja ta- ja rippikirja 1758 (ei sivunumerotietoa)
pahtumien osalta ajantasaisiksi. Niinp¨a tiedot pari- Olen kirjannut vuositiedon nelj¨all¨a numerolla ensuhteista ja j¨alkipolven edustajista ovat moninpaikoin simm¨aisen l¨ahteen osalta ja seuraavien samaa
puutteelliset.
vuosisataa olevien l¨ahteiden osalta kahdella numerolla (vuosikymmen+vuosi).
4.7 L¨ahteet ja l¨ahdemerkinn¨at
esim: 1723/kuva32: Henkikirja vuodelta 1723 ja
¨
Kirkonkirjojen k¨aytt¨o Ayr¨ap¨aa¨ n alueella aloitettiin Sukuhistoriallisen seuran l¨ahteiden mukainen kuvaisonvihan j¨alkeen. Kivennavalla ensimm¨ainen p¨aa¨ - numero.
eli rippikirja k¨asitt¨aa¨ vuodet 1732-1747. Sit¨a en- LK vuosiluku/numero Lastenkirjat kuten rippikirjat,
nen vuodesta 1728 alkaen on kirjattu yl¨os ns his- mutta tunnuksena LK.
toriakirjatietoja, eli syntyneit¨a, vihittyj¨a ja kuollei- Historiakirjal¨ahteet merkinn¨oill¨a synt (syntyneet ja
ta. My¨os naapuriseurakunnissa, eli Uudellakirkolla, kastetut), vih (kuulutetut ja vihityt) sek¨a kuol (kuolMuolaassa, Valkj¨arvell¨a, Raudussa ja Valkeasaares- leet ja haudatut).
sa rippikirjojen k¨aytt¨oo¨ notto tapahtui samoihin aikoihin. Valkj¨arvelt¨a puuttuvat historiakirjat ennen 1760- Verotukseen liittyv¨at l¨ahteet
lukua. T¨am¨an takia tarkat p¨aiv¨am¨aa¨ r¨at sit¨a ennen joko
HK vuosiluku/numero Henkikirjatieto kyseiselt¨a vuopuuttuvat t¨aysin tai niit¨a on harvassa muissa l¨ahteiss¨a.
delta ja sivunumero
1500- ja 1600-vuosisadoilta on t¨ah¨an katsaukseen MK vuosiluku/numero Maakirjatieto kyseiselt¨a vuo¨ ap¨aa¨ n alueen verotukseen liittyvist¨a delta ja sivunumero
haettu tiedot Ayr¨
asiakirjoista kuten henki- ja maakirjoista sek¨a er¨aist¨a LT vuosiluku/numero L¨aa¨ nitilikirjatieto kyseiselt¨a
vuodelta ja sivunumero
muista vastaavista l¨ahteist¨a.
Oheisessa kuvassa ( 4.26) on esitetty Kivennavan enTuomiokirjat
simm¨aisen rippikirjan Kauksamoa esittelev¨a sivu.
TK vuosiluku/numero Tuomiokirjan vuositieto ja
sivunumero
Kirjallisuusl¨ahteet
¨ ap¨aa¨ , osa 1,
VA¨ I s 366 Ester K¨ah¨osen kirja Vanha Ayr¨
sivu 366
SK/98 Sirkka Karskelan kirja ’Kivennapa, v¨aest¨o ja
tilat isonvihan j¨alkeen’ ja sivun numero
Henkil¨oilt¨a saadut tiedot
Kymmenet eri henkil¨ot ovat vuosien mittaan luovuttaneet sukutietoja. Heid¨at mainitaan omalla nimell¨aa¨ n.
Esim. Matti Nikkanen on antanut tietoja t¨ah¨an henkil¨oo¨ n liittyen. Monen henkil¨on tai muun l¨ahteen kohdalla ilmaisu on varsin ep¨atarkka. Esim Taimi tarkoittaa Taimi Kirjavaista.
Kuva 4.26: Kivennavan rippikirja vuodesta 1732 al- Lausun t¨ass¨a yhteydess¨a l¨ampim¨at kiitokseni kaikille
aineistojaan luovuttaneille. Otan nimelt¨a esille parin
kaen, sivu 15, Kauksamo.
vuosikymmenen ajan yhteisty¨ot¨a kanssani tehnein¨a
Matti Nikkasen, Harry Smedsin ja Heli Sj¨obergin.
Alaviitteiss¨a on k¨aytetty seuraavia merkint¨atapoja:
Kalevi Hyyti¨a
5
Sukutaulut
T¨am¨an kirjan ilmestyess¨a ensimm¨ainen tiedossa oleva
maininta Sipi Kirjavaisesta on vuodelta 1603, mutta
Sipin patronyyminime¨a ei ole l¨oytynyt. H¨anen is¨ans¨a
etunime¨a emme siis tied¨a. Uudellakirkolla Kirjavaiset ovat n¨akyvill¨a kirjallisessa l¨ahteess¨a jo vuodelta 1543. Tuossa asiakirjassa ovat Paavo Kirjavainen
ja Klemetti Kirjavainen. Kirjavalan kyl¨ass¨a on 1500luvulla asunut Kirjavaisia, mutta kuka heist¨a on Sipin
is¨a tai isois¨a? T¨ast¨a ei viel¨a ole tietoa.
Sipin pojat l¨oytyv¨at kirjallisista l¨ahteist¨a.
Vuoden 1628 jousiluettelossa on ensimm¨ainen
Kuva 5.1: Sipi ja Suikka Kirjavaisen j¨alkipolvien 1-3 maininta Sipin vanhimmasta pojasta Tuosyntym¨apaikat
maasta, mutta t¨am¨a l¨ahde ei sis¨all¨a kyl¨atietoa.
My¨ohemmiss¨a l¨ahteiss¨a Tuomas n¨akyy Kuutersel¨ass¨a
r¨alssitilallisena. H¨anen talouteensa kuuluu tyt¨ar ja
5.1 Sukupolvet 1-3
v¨avy (Niels) sek¨a Juho-poika.
Heikki Sipinpoika mainitaan vuonna 1635 vaimonsa
T¨ass¨a luvussa on esitetty Sipi ja Seikka Kirjavai- Matleenan kanssa Sipin tilalla. Vuonna 1675 Heikill¨a
sen lapset ja heid¨an lastensa perheet hierarkisessa ja Matleenalla on verotettava tila (4 henk.) Kuuterj¨arjestyksess¨a. Lukuun sis¨altyv¨at taulut 1 – 10.
sel¨ass¨a.
Oheisessa levinneisyyskartassa (Kuva 5.1) on esitetty ensimm¨aisen kolmen sukupolven edustajien syntym¨apaikat. Kartassa on vain kolme pistett¨a. Vasemmanpuolisin on Uusikirkko Kuuterselk¨a. T¨ass¨a on
oletetty, ett¨a Sipikin olisi syntynyt siell¨a. Toiset kaksi ovat Kivennavan Kurkela ja Joutselk¨a. Kartta antaa virheellisen kuvan, kun siihen on piirretty mm
Viipuri-Pietari rautatie, jota ei tuohon aikaan ollut, ei
edes Pietaria.
Sipi Kirjavainen
Matti maintaan vuoden 1628 jousiluettelossa heti vanhemman veljens¨a Tuomaksen j¨alkeen. Vuonna 1635
h¨an on vaimonsa Aunen kanssa Sipin tilalla Kuutersel¨ass¨a. Uudellakirkolla h¨an on viel¨a 1638, mutta seuraavana vuonna Kivennavan Kurkelassa.
Kurkelassa Matti oli nimismies. H¨an on allekirjoittanut pit¨aj¨an verotiedot ainakin vuosina 1646 ja
1656. Matti muuttaa perheineen Karvalan kyl¨aa¨ n
vuoden 1646 tienoilla. Tuolloin h¨anet valitaan
¨ ap¨aa¨ n edustajaksi Ruotsin valtiop¨aiville. H¨an
Ayr¨
edusti a¨ yr¨ap¨aa¨ l¨aisi¨a Tukholmassa 1647 pidetyill¨a valtiop¨aivill¨a.
Sipin nuorin poika Erkki asui vaimonsa Marketan
kanssa vuonna 1639 vanhemman veljen Matin taloudessa Kivennavan Kurkelassa. Erkki mainitaan JoutKivennavan Kirjavaisten kantais¨aksi on nimetty 1500sel¨ass¨a vuosina 1656-1659. Vuoden 1666 maakirja
luvulla syntynyt Sipi Kirjavainen. Sukuseura aloitti
kertoo Erkki Kirjavaisen tilan olevan autiona.
toimintansa tiet¨aen Sipist¨a, ett¨a h¨an oli ratsastaja, joka
jostain oli saapunut Kivennnavalle. Sittemmin tiedot Kolmas sukupolvi
suvun kantais¨ast¨a ovat t¨aydentyneet. Sipi ole asunut
Tuomas Sipinpojalla oli ainakin kaksi lasta, Johanna
Kivennavalla vaan Uudenkirkon Kuutersel¨all¨a. T¨am¨a
ja Juho. kummatkin syntyneet Uudenkirkon Kuuterk¨ay ilmi l¨ahteist¨a vuosilta 1622, 1623, 1627-1633.
sel¨ass¨a. Heid¨an j¨alkens¨a p¨aa¨ ttyv¨at ennen vuosisadan
N¨aiss¨a Sipi mainitaan muodossa Sigfrid Kiriawain 2,
vaihdetta. Heikki Sipinpojalla oli ainakin Yrj¨o nimieli Sipi Kirjavainen ja h¨anen vaimonsa. Vuonna 1635
nen poika, joka syntyi Uudenkirkon Kuutersel¨ass¨a.
mainitaan my¨os h¨anen kolme poikaansa: Tuomas SiTiedot h¨anest¨a p¨aa¨ ttyv¨at. Erkill¨a oli Lasse niminen
pinpoika ja vaimo Valpuri, Heikki Sipinpoika ja vaipoika Kivennavan Joutsel¨ass¨a. H¨anenk¨aa¨ n kohtalosmo Matleena, sek¨a Matti Sipinpoika ja vaimo Aune.
Sipi Kirjavainen (1570-1636) lapset ja vunukat
38
LUKU 5. SUKUTAULUT
Taulu 4
ta ei ole tietoa. Serkukset ovat syntyneet 1620-1630
luvuilla.
Heikki Kirjavainen * 1590 Uusikirkko Kuuterselk¨a
Matti Sipinpojalla oli ainakin kolme poikaa. Van- † 1660 do. Taulu 1.4 ∞ 1630 Malena N. * 1600 †
hin poika Heikki jatkoi is¨ans¨a j¨alkeen nimismie- 1650 do.
hen¨a, mutta joutui luopumaan sek¨a tilastaan ett¨a viYrj¨o * 1630 do † 1670 do. Taulu 5.
rastaan. Heikki tuskin on kuitenkaan j¨aa¨ nyt puille
paljaille muuttaessaan perint¨otilaltaan Karvalasta SiTaulu 5
ki¨al¨aa¨ n. Heikki kaikki kuusi poikaa eliv¨at aikuisik¨aa¨ n
Yrj¨o Kirjavainen * 1630 Uusikirkko Kuuterselk¨a †
ja nelj¨ast¨a pojasta suku jatkui.
1670 do. Taulu 4.5 ∞ N. N.
N¨ain ei k¨aynyt Heikin veljille, tiedot heist¨a p¨aa¨ ttyv¨at
Lauri * 1660 do † 1700 do.
Kivennavan Siki¨al¨aa¨ n ja Riihisyrj¨aa¨ n. Ei tiedossa olevia lapsia kummallakaan. Suurten n¨alk¨avuosien ja
Taulu 6
Isonvihan tapahtumiin n¨aytt¨av¨at Heikki¨a lukuunottamatta muut Sipin j¨alkel¨aiset sortuneen.
Matti Kirjavainen * 1590 Uusikirkko Kuuterselk¨a †
1656 Karvala. Taulu 1. Nimismies, valtiop.mies.6 ∞
Johanna 1620
Tuomas 1590
1600-luku Aune Vilpontr * 1590 † 1640 do.
Juho 1630
Heikki 1590
Yrjö 1630
Heikki * 1610 Uusikirkko Kuuterselk¨a † 1670 Siki¨al¨a. Taulu 7.
Heikki
1610
Sipi 1570
Sipi * 1630 Uusikirkko Kuuterselk¨a † 1680 PihlaiMatti 1590
Sipi 1630
Juho 1630
nen. Taulu 8.
Juho * 1630 Kurkela † 1670 Siki¨al¨a.
Erkki 1600
Lasse 1630
Taulu 7
Taulu 1
Sipi Kirjavainen * 1570 Uusikirkko Kuuterselk¨a †
1637 do. Ratsumies.1 ∞ Seikka N. * 1500-luku †
1636 do.
Tuomas * 1590 do † 1662 do. Taulu 2.
Heikki * 1590 do † 1660 do. Taulu 4.
Matti * 1590 do † 1656 Karvala. Taulu 6.
Erkki * 1600 Uusikirkko Kuuterselk¨a † 1660 Joutselk¨a. Taulu 9.
Heikki Kirjavainen * 1610 Uusikirkko Kuuterselk¨a
† 1670 Siki¨al¨a. Taulu 6. Nimismies.7 ∞ 1600-luku
Helga Tuomaantr * 1610 † 1678 do.
Matti * 1640 Kurkela † 1710 Pihlainen. Taulu 11.
Juho * 1640 Kurkela † 1710 Kauksamo. Taulu 25.
Jonas * 1650 Karvala † 1700 Pihlainen. Taulu 42.
Pietari * 1640 Karvala † 1710 Pihlainen. Taulu 43.
Sipi * 1650 Karvala † 1710 Riihisyrj¨a. Taulu 48.
Tuomas * 1650 Karvala † 1720 Pihlainen. Taulu 49.
Lis¨atietoa: T¨am¨a yhteenveto sis¨alt¨aa¨ 12301 Sipin
j¨alkel¨aist¨a.
Taulu 8
Taulu 2
Sipi Kirjavainen * 1630 Uusikirkko Kuuterselk¨a †
1680 Pihlainen. Taulu 6.8 ∞ Kerttu N. * 1630 † 1680
do.
Tuomas Kirjavainen * 1590 Uusikirkko Kuuterselk¨a
† 1662 do. Taulu 1.2 ∞ 1625 Valpuri N. * 1600 †
1650 do.
Johanna * 1620 do. Taulu 3.
Juho * 1630 do † do.
Taulu 3
Johanna Kirjavainen * 1620 Uusikirkko Kuuterselk¨a. Taulu 2.3 ∞ Niilo N. * 1620.
Taulu 9
Erkki Kirjavainen * 1600 Uusikirkko Kuuterselk¨a †
1660 Joutselk¨a. Taulu 1.9 ∞ 1600-luku Malin Vilpuntr * 1610 † 1670 do.
Lasse * 1630 do † 1670 do. Taulu 10.
4 HK
1635-39-45-57
1645/854-69/695-75/357
6 HK 1639-42-44-47-56-57-94/1380-VA
¨ I 366&373&382
7 HK 1657-59-63-67-73-88-1708/1999-VA
¨ I/366
8 HK 1657-63-67-1707
9 HK 1639-56-57-59-80/438-MK 1706/408-07
5 HK
1 MK
¨ I s
1602/39-03/29-04/27-23/kuva32-27/kuva51-36-VA
366
2 HK
3 HK
1628-35-39-49-60-61-75/368
1649/881
5.1. SUKUPOLVET 1-3
Taulu 10
Lasse Kirjavainen * 1630 Joutselk¨a † 1670 do. Taulu
9.1 ∞ 1600-luku Liisa Simontr * 1630 † 1680 do.
Martti * 1660 Joutselk¨a? † 1710 Joutselk¨a. Taulu
58.
Antti * 1660 do † 1710. Taulu 59.
Heikki * 1660 Joutselk¨a? † 1700. Taulu 60.
1 HK
1657-59
39
40
5.2
LUKU 5. SUKUTAULUT
Sukupolvet 4-6
Patkulin autiotilalle. Tila n¨akyy vuoden 1688 maakirjassa Matti Heikinpoika Kirjavaisen veroa maksavana tilana. 1690-luvulla Matin taloudessa asui 12 veroT¨ass¨a luvussa on esitetty Sipi ja Seikka Kirjavaisen 4., tettavaa henkil¨oa¨ . Talon koko asukasluku lienee ollut
5. ja 6. j¨alkipolvi hierarkisessa j¨arjestyksess¨a.
v¨ahint¨aa¨ n 40 henke¨a, joukossa Matin veljet vaimoiT¨ah¨an jaksoon kuuluvat nimismies Heikki Kirja- neen.
vaisen pojat ja vunukat. Matti Kirjavaisen (1640- Suurista kuolonvuosista (1695-1697) Matin perhe
1710) perhe (taulu 11) tulee ensinn¨a vastaan. H¨anen selvisi. Pihlaisten syrj¨ainen sijainti auttoi ilmeisesti
j¨alkeens¨a tulee Juho Kirjavaisen (1640-1710) perhe my¨os Suuren Pohjansodan py¨orteiss¨a (1700-1721).
taulusta 25 alkaen. Joonas-veli (1650-1700) l¨oytyy
taulusta 43 ja Pietari veli (1650-1710) j¨alkipolvineen Asiakirjoista voi p¨aa¨ tell¨a Matti Heikinpojalle syntyalkaa taulusta 43. Sipi-veli (1650-1710) on mainittu neen arvonantoa yhteis¨oss¨a kuten oli ollut isois¨all¨aa¨ n
talussa 48. Matin nuorimmaisen, Tuomas Kirjavaisen Matti Sipinpojalla. H¨an oli v¨aest¨on edustaja ja henkikirjojen allekirjoittaja Kivennavalla 1700-luvun alus(1650-1720) perhe l¨oytyy taulusta 49 alkaen.
sa. Maakirjojen mukaan h¨an lopulta hallinnoi useita
Heid¨an lis¨akseen Joutsel¨all¨a asunneiden Kirjavaisten taloja Pihlaisissa. Matti oli my¨os lautamies.
j¨alkipolvesta l¨oytyy jakson viimeinen perhe eli Martti
Matilla oli viisi lasta, h¨anen puolisonsa nime¨a emKirjavaisen (1660-1710) perhe (taulu 58).
me tied¨a. Matin kolme poikaa syntyiv¨at ennen vuotT¨ah¨an lukuun sis¨altyv¨at taulut 11 – 60 eli yhteens¨a 50 ta 1689, kaksi seuraavaa lasta, molemmat tytt¨oj¨a, syntaulua.
tyiv¨at vasta 1700-luvun puolella suurten n¨alk¨avuosien
j¨
Oheisesta levinneisyyskartasta (Kuva 5.2) n¨akyv¨at alkeen.
t¨ah¨an j¨alkipolviosuuteen kuuluvien henkil¨oiden syn- Suku jatkuu nykyp¨aiv¨aa¨ n Heikin, Mikon ja Annan
tym¨apaikat.
kautta.
Kuva 5.2: Sipi ja Seikka Kirjavaisen j¨alkipolvet 4-6
Matti Kirjavainen
Vanhin poika Heikki avioutui 1700-luvun alussa Maria Juhontytt¨aren kanssa ja Heikki perii is¨alt¨aa¨ n Matilta kruununtilan. T¨am¨an lis¨aksi Heikill¨a on verovastuulla toinenkin kruununtila. T¨all¨a toisella tilalla, joka
oli alkujaan kihlakunnantuomari Falkmanin tila, asui
Pietari Pietarinpoika Kirjavainen. Heikill¨a on kolme
lasta. Suku jatkuu nykyp¨aiv¨aa¨ n Matin ja Susannan
kautta. Matti Heikinpoika on ensin naimisissa Kaarina Parikan kanssa. Kaarina kuoli kohta kuudennen
lapsensa synnytt¨amisen j¨alkeen ja lapsi Susanna kuoli
parin p¨aiv¨an ik¨aisen¨a. Pari vuotta t¨am¨an j¨alkeen Matti
meni naimisiin Anna Kopran kanssa ja sai viel¨a viisi lasta. Suku jatkuu sek¨a Kaarina Parikan ett¨a Anna
Kopran kautta nykyp¨aiv¨aa¨ n.
Susanna sai seitsem¨an lasta Heikki Siterlaisen kanssa.
Susannan j¨alkipolvista tulevat sukuun mm. Nikkaset.
Mikolla oli ainakin 4 lasta. H¨anen tytt¨arens¨a Varpu avioitui Raivolassa asuneen Matti Nokkosen kanssa. Matti muutti v¨avyksi Kirjavaisille Pihlaisiin ja oli
Pihlaisiin
muuttaneen
Matti
Kirjavaisen
sittemmin talollinen. Matti oli kotoisin Valkealasta,
j¨alkipolviaineisto on t¨am¨an kirjan laajin. Matille
josta h¨an oli muuttanut vanhempiensa kanssa isonvion t¨ass¨a kirjassa lueteltu 6160 j¨alkel¨aist¨a. T¨am¨an suhan j¨alkeen Kukonm¨aelle ja sielt¨a 1730-luvun lopussa
kuhaaran ihmiset ovat useimmin pysyneet Pihlaisissa.
Raivolaan. Kaikki Kivennavan Nokkoset, niin PihlaisMatti syntyi Kivennavan Karvalassa is¨ans¨a Heik- ten kuin Raivolan ovat Valkealasta tulleiden Nokkoski Matinpojan perint¨otilalla. Perhe muutti Siki¨al¨aa¨ n ten (ent. Nokkanen) j¨alkipolvea.
1660-luvulla kun is¨a Heikki luopui sek¨a tilastaan ett¨a
nimismiehen toimestaan. Heikki-is¨a kuoli 1670 ja
Matti muutti veljens¨a Juhon kanssa Pihlaisiin kapteeni
Matti Kirjavainen (1650-1710 ) lapset ja vunukat
5.2. SUKUPOLVET 4-6
41
Maria 1678
Matti 1717
Heikki 1679
Tuomas * 20.12.1761 Pihlainen † 28.10.1762 do.
Maria * 11.8.1763 do † 19.12.1769 do.
Susanna 1721
Yrjö 1680
Taulu 14
Anna 1715
Mikko 1716
Susanna Kirjavainen * 1721 Pihlainen † 12.10.1782
do. Taulu 12. Pig - bondes hustru.4 ∞ 30.11.1740
Heikki Siterlainen * 1714 Voipiala † 14.11.1786 PihMaria 1725
lainen.
Sophia 1727
Anna 1700
Helga 1732
Heikki * 25.10.1741 do † 29.8.1742 Pihlais.
Jaakko 1735
Anna * 4.2.1744 Pihlainen † 16.5.1816 M. VesikPietari 1738
kala. Taulu 126.
Helena * 25.1.1747 Pihlainen † 18.8.1808 Rantakyl¨a. Taulu 129.
Taulu 11
Maria * 1750 Pihlainen † 5.1.1778 do. Taulu 145.
Matti Kirjavainen * 1640 Kurkela † 1710 Pihlainen.
Tuomas * 21.12.1753 do † 1.7.1808 do. Taulu 156.
Taulu 7. Lautamies.1 ∞ 1678 vaimo N. * 1600-luku
Riitta * 13.8.1758 do † 4.2.1801 do. Taulu 160.
† 1705 do.
Hanna * 23.4.1762 do † 10.8.1825 Kekrola. Taulu
165.
Maria * 1678 do.
Heikki * 1679 do † 1740 do. Taulu 12.
Lis¨atietoa: Heikki Siterlain oli kotoisin Voipialasta.
Yrj¨o * 1680 do † 1720. Taulu 15.
Siterlainen-sukunimi katoaa Sipin j¨alkipolvesta varMikko * 1688 do † 16.12.1739 do. Taulu 16.
sin pian. H¨anen kahdesta pojastaa Tuomas varttuu aiAnna * 1700 do † 10.4.1767 do. Taulu 21.
kuiseksi ja avioituu. Mutta Tuomaan molemmat pojat kuolevat pienen¨a ennen avioliittoik¨aa¨ . Heikin tausTaulu 12
taa ei t¨ass¨a yhteydess¨a tunneta eik¨a sit¨a ole selvitetty.
Heikki Kirjavainen * 1679 Pihlainen † 1740 do. Tau- Tytt¨arien kautta j¨alkipolvea l¨oytyy t¨ah¨an p¨aiv¨aa¨ n asti.
lu 11. Bonde.2 ∞ 1700-luku Maria Juhontr * 1688
Taulu 15
do † 10.3.1750 do.
Matti * 1717 do † 15.12.1787 do. Taulu 13.
Yrj¨o Kirjavainen * 1680 Pihlainen † 1720. Taulu 11.
Susanna * 1721 do † 12.10.1782 do. Taulu 14.
Ratsumies.5 ∞ 1690-luku N. N. * 1600-luku.
Matti 1640
Mikko 1688
Jooseppi 1719
Varpu 1723
Taulu 13
Taulu 16
Matti Kirjavainen * 1717 Pihlainen † 15.12.1787
do. Taulu 12. Bonde.3 ∞ 30.11.1738 Kaarina Parikka * 1721 M. Lehtokyl¨a † 19.2.1751 Pihlainen.
∞ 27.5.1751 Anna Kopra * 15.9.1729 Ahj¨arvi †
7.12.1799 Pihlainen.
Riitta * 23.9.1739 do † 11.5.1740 do.
Maria * 30.3.1741 do † 1783 M. Perkj¨arvi. Taulu
61.
Yrj¨o * 29.4.1744 Pihlainen † 22.7.1744 do.
Mikko * 22.9.1745 do † 28.1.1814 do. Taulu 64.
Johannes * 10.4.1748 do † 27.5.1752 do.
Susanna * 24.1.1751 do † 27.1.1751 do.
Matti * 24.2.1753 do † 6.11.1819 do. Taulu 79.
Antti * 14.3.1756 do † 10.12.1832 do. Taulu 97.
Johanna * 26.6.1758 do † 12.2.1811 M. Karhula.
Taulu 116.
Mikko Kirjavainen * 1688 Pihlainen † 16.12.1739
do. Taulu 11. Bolagsman.6 ∞ 1700-luku Maria Mikontr * 1692 † 1700-luku. ∞ 1700-luku Maria Eskontyt¨ar * 1688 do † 12.3.1749 do.
Anna * 1715 do † 1736 Valkj¨arvi Karkiala. Taulu
17.
Mikko * 1716 Pihlainen † 4.5.1740 do. Taulu 18.
Jooseppi * 1719 do † 5.7.1758 do. Taulu 19.
Varpu * 1723 do † 11.8.1780 do. Taulu 20.
1 HK
1673-80-88-97-1702/2010-08-RK
¨
1732-SK/98-VA
I/381&5
2 RK 1732/43-SK/206-HK 1705/3687-MK 1723-kuol
3 RK 1732/43-48-58-68/17-87/19-vih-kuol-MK/1723
Taulu 17
Anna Kirjavainen * 1715 Pihlainen † 1736
Valkj¨arvi Karkiala. Taulu 16.7 ∞ 30.11.1735 Matti R¨aikk¨onen * 1710 Valkj¨arvi † 13.4.1774 Valkj¨arvi
Karkiala.
4 RK
1732/43-48-58-68/17-78/18-vih-kuol-SK/MK 1723
1701,02,08,28
6 RK 1732/43-kuoll-HK 1732- MK 1723
7 RK 1732/43&30(Valkj¨
arvi)-vih-kuol (inh hustru Anna
R¨aick¨oin, 70 v)
5 HK
42
LUKU 5. SUKUTAULUT
Sophia * 1727 Pihlainen † 24.6.1762 do. Taulu 23.
Helga * 14.5.1732 do † 25.3.1738 do.
Jaakko * 13.7.1735 do † 10.10.1736 do.
Pietari * 2.7.1738 do † 20.1.1781 do. Taulu 24.
Taulu 18
Mikko Kirjavainen * 1716 Pihlainen † 4.5.1740 do.
Taulu 16.1 ∞ 26.12.1732 Helena Lempinen * 1714
Pylk¨ol¨a † 16.12.1733 Pihlainen. ∞ 1730-luku Eeva
Ristontr * 1700-luku.
Taulu 22
lapsi * 16.12.1733 do † 16.12.1733 do.
Jonas * 2.11.1735 do † 5.9.1742 do.
Maria Vanonen * 1725 Pihlainen † 14.9.1759 PolMaria * 11.9.1737 do † 25.3.1738 do.
viselk¨a. Taulu 21.5 ∞ 8.12.1751 Tapani Honka *
Valpuri * 6.5.1739 do † 18.5.1740 do.
18.12.1729 do † 11.8.1790 do.
Saara * 4.4.1765 do † 16.6.1765 do.
Taulu 19
Anna * 2.7.1761 do † 4.9.1778 do.
Jooseppi * 3.1.1753 do † 27.12.1814 Pamppala.
Jooseppi Kirjavainen * 1719 Pihlainen † 5.7.1758
Taulu 229.
do. Taulu 16. Bonde -bolagman.2 ∞ 30.11.1740 VarJaakko * 5.7.1759 Polviselk¨a † 24.8.1759 do.
pu Paajanen * 1723 Pamppala † 31.3.1788 Valkj¨arvi
Vunukkala.
Taulu 23
Susanna * 1740-luku Pihlainen † 1748 do.
Maria * 13.2.1743 do † 20.3.1743 do.
Sophia Vanonen * 1727 Pihlainen † 24.6.1762 do.
Anna * 20.12.1747 do † 26.7.1761 Valkj¨arvi Vu- Taulu 21.6 ∞ 26.12.1748 Aapro Pukki * 1722 Kunukkala.
konm¨aki † 3.5.1786 Pihlainen.
Eeva * 1.1.1750 Pihlainen † 1805 Valkj¨arvi SipariAntti * 17.12.1749 do † 31.7.1753 do.
la. Taulu 169.
Helena * 29.1.1753 do † 10.8.1753 do.
Paulus * 16.1.1753 Pihlainen † 17.1.1753 do.
Maria * 19.6.1754 do † 6.7.1790 do.
Jooseppi * 11.3.1754 do † 17.12.1758 do.
Ristiina * 27.7.1757 do † 7.1.1759 do.
Johannes * 4.6.1756 do † 28.1.1759 do.
Varpu * 30.3.1760 do † 30.3.1760 do.
Yrj¨o * 11.4.1762 do † 2.4.1763 do.
Taulu 20
Taulu 24
Varpu Kirjavainen * 1723 Pihlainen † 11.8.1780 do.
3
Taulu 16. Pig - bondes hstru. ∞ 28.12.1742 Matti Pietari Vanonen * 2.7.1738 Pihlainen † 20.1.1781
Nokkonen * 17.9.1713 Valkeala † 25.7.1787 Pihlai- do. hitz.feb. Taulu 21. Inhus-bonde.7 ∞ 6.7.1768 Annen.
na Susi * 1747 Lipola † 30.5.1790 Pihlainen.
Susanna * 1747 Raivola † 19.10.1801 Vehmainen.
Maria * 19.3.1769 do † 11.6.1815 Puhuttula. Taulu
Taulu 177.
232.
Mikko * 29.9.1749 Pihlainen † 6.7.1820 do. Taulu
Antti * 1771 Pihlainen † 24.9.1772 do.
193.
Johannes * 23.5.1773 do.
Maria * 28.6.1752 Raivola † 23.5.1816 Pihlainen.
Helena * 21.4.1778 do † 9.6.1852 Sepp¨al¨a. Taulu
Taulu 204.
236.
Johannes * 28.4.1755 do † 12.1.1822 do. Taulu
Anna * 13.5.1781 Pihlainen † 26.12.1826 Soppi209.
kyl¨a. Taulu 238.
Paavo * 22.1.1759 do † 10.9.1760 do.
V¨anni * 6.3.1776 Pihlainen † 11.4.1777 do.
Saara * 31.8.1762 do † 1.2.1801 do. Taulu 226.
Taulu 21
Anna Kirjavainen * 1700 Pihlainen † 10.4.1767 do.
Taulu 11. Bondes enka.4 ∞ 1700-luku Esko Vanonen * 1696 Kukonm¨aki † 14.8.1754 Pihlainen.
Maria * 1725 do † 14.9.1759 Polviselk¨a. Taulu 22.
1 RK
5 RK
2 RK
6 RK
1732/43-vih-kuol-SK/MK 1723
1732/43-48/kuva20-58-LK 1756-vih-kuolleet
3 RK 1732/43 - 58 - 68/17-78/19 - vihityt-kuol (4.8.1780)
4 RK 1732/127-48-kuol (67 v)-SK/207
1748/Pihlainen 3-vih-kuol (34 v 4 kk)
1748-vih-kuol (35 v)
7 RK 1748-68/16-76/17-LK 1758-synt-vih-kuol (20.01.1781, 43
v)
5.2. SUKUPOLVET 4-6
Juho Kirjavainen
Juho Kirjavainen (1640 - 1710) lapset ja vunukat
Juho syntyi ilmeisesti Kivennavan Kurkelassa, h¨an oli
Heikki Matinpojan toiseksi vanhin lapsi. Perhe muutti 1647 Karvalan kyl¨aa¨ n ja Juho on mahdollisesti syntynytkin vasta siell¨a. Heikki Matinpojan perhe muutti Karvalasta Siki¨al¨aa¨ n 1660-luvulla, kun Juhon is¨a
Heikki joutui luopumaan sek¨a tilastaan ett¨a nimismiehen toimestaan. Juhon j¨alkipolvi k¨asitt¨aa¨ 5093 henkil¨oa¨ .
Juho perusti oman perheen ja asettui Mari-vaimonsa
kanssa veljens¨a Matin luokse Pihlaisiin. T¨aa¨ lt¨a perhe muutti syksyll¨a 1701 Juhon synnyinseudulle Kurkelaan H¨annik¨aisen kruununtilalle, joka oli verohylky: ”velkaa on 400 taalaria, ei voi maksaa koskaan!”1705 Kurkelassa mainitaan Juho Kirjavaisen
talous 7-henkisen¨a. Suuren Pohjansodan aikana perhe asettuu asumaan Kauksamoon. Juho kuoli Kauksamossa ennen vuotta 1727. On my¨os mahdollista, ett¨a
Juhon perhe muutti Kauksamoon vasta Juhon kuoleman j¨alkeen. Olisiko Juholla ollut kaksi vaimoa, kun
on kaksi sarjaa lapsiakin? Ensimm¨aiseen sarjaan kuuluvat lapset vuosilta 1703-1723 ja toiseen vuosilta
1735-1739. Lis¨aksi kuolleiden luettelossa on mainittu Katri Juhontr Kirjavainen Kauksamolta, haudattu
20.04.1739 (ik¨a 6 v 6 kk) sek¨a poika P¨arttyli, kuollut
29.02.1736. Heit¨a ei l¨oydy syntyneiden luettelosta.
Juhon vanhin poika Simo asui vaimonsa Magdalenan
kanssa Holttilassa ja heill¨a oli nelj¨a lasta. Maria, Aatami, Juho ja Matti.
Juhon toinen poika oli Juho. H¨anell¨a ja vaimollaan
Reetalla oli yhdeks¨an lasta. Mari, Anna, Kalle, Tapani, Joonas, Katariina, Pietari, Maria ja Yrj¨o. Vuoden
1728 henkikirjassa Juho Juhonpoika Kirjolainen viljelee Kauksamossa kruunutilaa, joka aikaisemmin oli
ollut Antti Ollinpoika Pajasen hallinnassa.
43
tui Matti Pimi¨an (s. 07.09.1701 Kivennapa Voipiala,
k. 30.10.1743 Kivennapa Voipiala) kanssa ja muutti
mini¨aksi Voipialaan. Kaisa muutti siis Kauksamosta
toiselle puolelle Kivennapaa.
Jaakko Matinpoika Pimi¨a (s. 09.1727 Kivennapa Voipiala, k. 10.03.1758 Kivennapa Voipiala) oli ensimm¨ainen Sipi Kirjavaisen j¨alkipolvea oleva Pimi¨a,
mutta h¨anest¨a suku ei jatkunut nykyp¨aiviin saakka.
Pimi¨an suku viljeli Voipialassa perint¨otilaa. Matin is¨a
Martti (s. 1660) kuoli isovihan aikana. Pietarin isois¨a Tuomas syntyi 1620-luvulla ja oli kahdesti naimisissa. Tuomas Pimi¨ast¨a on runsaasti merkint¨oj¨a
k¨ar¨aj¨aasiakirjoissa. Vuonna 1649 h¨anet tuomittiin 18
markan sakkoihin pahoinpitelyst¨a. Vuonna 1652 h¨an
oli uhkaillut vouti Pietari Lilliaskoghin asiamiest¨a
Pietari Antinpoikaa viikatteella ja halventavilla puheilla, kun t¨am¨a oli perim¨ass¨a autioveroja, saaden 6
mk sakkoja. Vuonna 1657 h¨an sai 40 mk sakkoja, kun
h¨anen veljens¨a Pietarin leski Malin Ristontyt¨ar syytti h¨ant¨a hevosen ottamisesta pantiksi v¨aitetyist¨a saatavista. Tuomas kuoli arviolta 1670. H¨anen is¨ans¨a oli
Matti Pimi¨a, my¨os Kivennavan Voipialasta.
Jaakko Pimi¨a meni naimisiin Maria Pietarintytt¨aren
kanssa. He saivat kolme lasta, joista nuorin Katri
avioitui Pauli Neon kanssa. Heill¨a ei ollut j¨alkel¨aisi¨a.
Anna Juhontr Kirjavainen (s. 1707 Kivennapa
Kauksamo, k. 27.08.1769 Kivennapa Kotselk¨a) meni
avioon Voipialaan Pietari Martinp Pimi¨alle (s. 1703
Kivennapa Voipiala, k. 17.10.1785 Kivennapa Kotselk¨a). Heille syntyi siell¨a 5 lasta. Voipialasta perhe
muutti Kotsel¨alle n 1747. Siell¨a heille syntyi viel¨a 2
lasta. Anna kuoli Kotsel¨all¨a v 1769 talonpojan vaimona. H¨anet haudattiin kirkon alle 6.9.1769. Kuollessaan
Anna oli 62 vuotias talonpojan vaimo (BHstr). Kuolinsyyksi on kirjattu ’styng’. Anna oli yksi kolmesta
kirkon alle v. 1769 haudatuista. Kaikkiaan kuolleita
oli 106 henke¨a.
Taulu 25
Kolmas poika Joonas Kirjavainen eli Kauksamossa
Juho Kirjavainen * 1640 Kurkela † 1710 Kauksavaimonsa Valpurin kanssa is¨ans¨a Juhon ja veljens¨a Jumo. Taulu 7.1 ∞ 1600-luku Mari Sipintr * 1640 †
hon taloudessa. Heill¨a oli kaksi lasta, Kaisa ja Erkki.
21.5.1732 do.
Juhon pojista nuorin Risto oli naimisissa kahdesti ja
Simo * 1667 Holttila † 19.10.1740 do. Taulu 26.
asui Kauksamossa veljens¨a Juho Juhonpojan talouJuho * 1671 Kurkela † 27.6.1742 Kauksamo. Taulu
dessa. H¨anell¨a oli viisi lasta, Maria, Matti, Valpuri,
30.
Anna ja Sophia.
Maria * 1675 Kurkela.
Joonas * 1680 Pihlainen † 1710 Kauksamo. Taulu
Kirjavaisen tytt¨aret avioituvat Pimi¨a-suvun poi35.
kien kanssa
Risto * 1683 Pihlainen? † 21.3.1736 Kauksamo.
Kaisa Joonaantr Kirjavainen (s. 1710 Kivennapa
1 HK 1682/592-93-94/1380-97-1701/2027-08-27 MK 1723
Kauksamo, k. 11.04.1771 Kivennapa Voipiala) avioi-
44
LUKU 5. SUKUTAULUT
Taulu 38.
Maria 1700
Aatami
Simo 1667
Juho 1719
Matti 1725
Mari 1703
Anna 1707
Kalle 1713
Tapani 1716
Juho 1671
Joonas 1723
Katariina 1732
Juho 1640
Maria * 8.7.1739 do † 26.9.1742 do.
Juho * 25.5.1744 do † 12.3.1757 do.
Yrj¨o * 13.4.1746 do † 12.3.1757 do.
Helena * 19.3.1748 do † 17.7.1792 Kurkela. Taulu
255.
Simo * 9.4.1750 Holttila † 18.4.1820 Kanala. Taulu
256.
Valborg * 27.3.1752 Holttila † 10.4.1752 do.
Pekka * 3.7.1753 do † 17.3.1757 do.
Matti * 1.3.1756 do † 1.6.1782 Kanala. Taulu 272.
Katariina * 8.7.1758 Holttila † 4.1.1774 Kanala.
Pietari 1735
Maria 1737
Taulu 29
Yrjö 1739
Maria 1675
Matti Kirjavainen * 1725 Holttila † 6.3.1779 Lintula. stygn. Taulu 26. Bonde.4 ∞ 26.12.1750 Kerttu
Maria 1718
Hannukainen * 1729 Lintula? † 13.2.1806 Ikola PatMatti 1730
rik.
Risto 1683
Valpuri 1732
Antti * 7.11.1751 Holttila † 22.3.1798 Patrick. TauAnna 1734
lu 273.
Sophia 1735
Ristiina * 9.7.1753 Holttila † 29.5.1828 Joutselk¨a.
Taulu 279.
Taulu 26
Katariina * 30.7.1755 Holttila † 1.12.1758 Lintula.
Yrj¨o * 27.2.1757 Holttila † 11.1.1819 Ikola. Taulu
Simo Kirjavainen * 1667 Holttila † 19.10.1740 do.
285.
Taulu 25. Bonde.1 ∞ 1700-luku Valpuri Sipintr *
Vilppo * 27.3.1766 Lintula † 27.3.1766 Lindula.
1600-luku † 1746 do.
Yrj¨o * 27.3.1766 Lintula † 27.3.1766 do.
Maria * 1700 do † 1750 Kivennapa xx. Taulu 27.
Johannes * 9.3.1770 do † 16.3.1770 do.
Aatami * 1710-luku Holttila.
Juho * 1719 do † 10.1.1775 Kanala. Taulu 28.
Taulu 30
Matti * 1725 Holttila † 6.3.1779 Lintula. Taulu 29.
Juho Kirjavainen * 1671 Kurkela † 27.6.1742 Kauksamo. Taulu 25. Sexman.5 ∞ 1600-luku Reetta AnTaulu 27
tintr * 1680 † 21.4.1751 do.
Maria Kirjavainen * 1700 Holttila † 1750 KivenMari * 1703 do † 6.1.1751 do. Taulu 31.
napa xx. Taulu 26.2 ∞ Juho Ahvenainen * 1707 †
Anna * 1707 Kauksamo? † 27.8.1769 Kotselk¨a.
23.1.1768 Kuokkala.
Taulu 32.
Johannes * 8.6.1732 Soppikyl¨a † 23.4.1789 LintuKalle * 1713 Kauksamo † 23.2.1736 do.
la. Taulu 247.
Tapani * 1716 do † 18.12.1737 do.
Jaakko * 21.7.1734 Soppikyl¨a † 21.12.1797 KuokJoonas * 1723 do † 4.4.1774 do. Taulu 33.
kala. Taulu 250.
Katariina * 1732 do † 20.4.1739 do.
Maria * 23.2.1736 Kanala.
Pietari * 25.5.1735 do † 1800-luku Kuokkala? TauAnna * 11.6.1738 do.
lu 34.
Katariina * 29.12.1741 do.
Maria * 13.3.1737 Kauksamo † 22.5.1738 do.
Yrj¨o * 20.4.1739 do.
Taulu 28
Kaisa 1710
Joonas 1680
Erkki 1713
Taulu 31
Juho Kirjavainen * 1719 Holttila † 10.1.1775 Ka3
nala. Taulu 26. Bonde. ∞ 6.2.1737 Magdalena Mari Kirjavainen * 1703 Kauksamo † 6.1.1751 do.
Pitk¨anen * 1715 Kurkela? † 9.1.1777 Kanala.
Taulu 30. Em¨ant¨a.6 ∞ 1700-luku Esko Inkinen *
Joseph * 21.3.1738 Holttila † 16.4.1738 do.
4 RK
1 MK
1727-HK 1728-RK 1732/81-67/108-kuol-SKarskela
2 RK 1732/113
3 RK 1732/81-48-58-68/52-76/59-87/67-1807/163-vih
1758 (s. 1725)-69/108-75/131-kuol (54 v)-HRontu
1728-SK/244-RK 1732/12-kuol (72 v)LPaavilainen
6 RK 1732/12-48/kuva48-SK/245-kuol
5 MK1707-08-23-HK
5.2. SUKUPOLVET 4-6
45
1696 do † 21.3.1736 do. ∞ 1700-luku Juho TelkkiSimo * 2.11.1770 Kauksamo † 15.1.1832 Juvackanen * 1710 Kauksamo? † 11.3.1759 Kauksamo.
la. Taulu 393.
Paavo * 18.1.1774 Kauksamo † 2.12.1776 do.
Esko Telkkinen * 5.6.1743 do † 8.10.1807 Vuottaa.
Taulu 302.
Taulu 35
Anna Telkkinen * 3.8.1746 Kauksamo.
Aune Telkkinen * 3.8.1746 do.
Joonas Kirjavainen * 1680 Pihlainen † 1710 KaukMaria Telkkinen * 17.1.1751 do † 9.12.1751 do.
samo. Taulu 25.4 ∞ 1700-luku Valpuri Lempinen *
1677 † 2.1.1729 do.
Taulu 32
Kaisa * 1710 Kauksamo? † 11.4.1771 Voipiala.
Taulu
36.
Anna Kirjavainen * 1707 Kauksamo? † 27.8.1769
1
Erkki
* 1713 Kauksamo † 4.1.1774 do. Taulu 37.
Kotselk¨a. pistos. Taulu 30. ∞ 7.12.1729 Pietari Pimi¨a * 1703 Voipiala? † 17.10.1785 Kotselk¨a.
Taulu 36
Maria * 15.3.1733 Voipiala † 3.7.1802 M. Sormula.
Taulu 309.
Kaisa Kirjavainen * 1710 Kauksamo? † 11.4.1771
Martti * 6.3.1735 Voipiala † 20.12.1799 Kotselk¨a. Voipiala. Taulu 35.5 ∞ 1700 Matti Pimi¨a *
Taulu 311.
7.9.1701 do † 30.10.1743 do. ∞ 25.8.1744 Eenokki
Sohvi * 23.10.1737 Voipiala † 1784 Kaukolem- Kyll¨astinen * 1710 do † 29.4.1765 do.
pi¨al¨a. Taulu 330.
Jaakko Pimi¨a * 1727 do † 10.3.1758 do. Taulu 394.
Valpuri * 27.4.1740 Voipiala † 4.4.1742 do.
Katri Pimi¨a * 18.10.1729 do † 19.3.1774 Ahj¨arvi.
Eerikki * 5.5.1745 do † 21.10.1744 do.
Taulu 396.
Riitta * 1.3.1747 Kotselk¨a † 10.9.1815 do.
Valpuri Pimi¨a * 5.4.1732 Voipiala † 10.1.1759
Johannes * 19.3.1749 do † 23.11.1804 do. Taulu
Paksujalkala. Taulu 397.
341.
Riitta Pimi¨a * 12.10.1734 Voipiala † 30.9.1790
Matti * 27.3.1751 do † 27.9.1821 do. Taulu 359.
Pamppala.
Matti Pimi¨a * 7.5.1737 Voipiala † 10.9.1738 do.
Taulu 33
Johannes Pimi¨a * 13.6.1739 do † 25.3.1742 do.
Pauli Kyll¨astinen * 13.1.1745 do † 9.5.1791 do.
Joonas Kirjavainen * 1723 Kauksamo † 4.4.1774 do.
Taulu 403.
stygn. Taulu 30. Inhusing, bonde.2 ∞ 1746 Anna
Antti Kyll¨astinen * 22.1.1749 do † 25.6.1805 do.
Akkanen * 1727 Hiirel¨a? † Muolaa.
Taulu 412.
Matti * 26.2.1750 Kauksamo † 3.5.1774 do.
Riitta Kyll¨astinen * 22.1.1749 do † 5.2.1749 do.
Juho * 26.5.1754 do † 17.3.1783 do.
Riitta * 9.5.1757 do † 17.7.1815 M. Ilola. Taulu
Taulu 37
388.
Erkki Kirjavainen * 1713 Kauksamo † 4.1.1774 do.
Anna * 1762 Kauksamo † 1760-luku do.
hitz feb. Taulu 35. Inh.6 ∞ 1700-luku Mari Heikintr
Helena * 15.5.1764 do † 20.3.1774 do.
* 1717 † 1775 do.
Taulu 34
Johannes * 2.6.1734 do † 11.12.1757 do.
Erkki * 9.5.1736 do.
Pietari Kirjavainen * 25.5.1735 Kauksamo † 1800Valpuri
* 23.4.1738 do.
luku Kuokkala? Taulu 30. Bonde-inhus.3 ∞ 1700Helena * 27.5.1739 do † 1.6.1740 do.
luku Anna Suikkanen * 1735 Kivennapa? † 1800luku Kuokkala?
Taulu 38
Saara * 3.2.1758 Lipola † 11.8.1761 Kauksamo.
Antti * 1761 Lipola? † 22.2.1811 Terijoki. Taulu Risto Kirjavainen * 1683 Pihlainen? † 21.3.1736
390.
Kauksamo. Taulu 25.7 ∞ Mari Simontr * 1698 †
Regina * 9.9.1764 Lipola † 12.11.1796 Kuokkala. 1700-luku do. ∞ 18.7.1731 Beata Matintr * 1600Taulu 391.
luku † 9.9.1740 do.
Saara * 30.11.1767 Kauksamo † 5.7.1808 Kuokkala. Taulu 392.
4
1 RK
1732/34-48/kuva8-58/kuva4-vihityt-kuol-KKondelin
2 RK 1732/12-48-58-68/30-vih-kuol (51 v)-SK/244
3 RK 1732/12-58/Lipola 4-67/30-76/36&92-87/112
RK 1758/poika Erkki-HK 1705-LPaavilainen
1732/34-48/kuva8-58/kuva6 (s. 1715)-68/3
6 RK 1732/12 (Erich Johanss)-48-58-68/30-kuol (61 v)-SK/244
7 MK 1723-RK 1732/12-SK/245-kuol (50 v)-LPaavilainen
5 RK
46
LUKU 5. SUKUTAULUT
Maria * 1718 Kauksamo? † 6.6.1763 Puhtula. Taulu 39.
Matti * 1730 Kauksamo † 13.4.1773 do. Taulu 40.
Valpuri * 8.4.1732 do.
Anna * 1734 Kauksamo? † 12.5.1784 Vuottaa. Taulu 41.
Sophia * 6.4.1735 Kauksamo.
Kalle * 13.5.1773 Koukkula † 8.10.1792 Vuottaa.
Hanna * 20.1.1776 Koukkula † 30.3.1840 Vuottaa.
Taulu 456.
Jaakko * 25.7.1778 Koukkula † 26.2.1844 Vuottaa.
Taulu 457.
Helena * 30.4.1781 Koukkula.
Kristiina * 25.4.1783 Vuottaa † 8.10.1784 do.
Taulu 39
Maria Kirjavainen * 1718 Kauksamo? † 6.6.1763
Puhtula. Taulu 38.1 ∞ 26.12.1735 Antti Makunen
* 1710 Puhtula? † 30.1.1768 Puhtula.
Johannes * 1738 do † 6.8.1780 Puhuttula. Taulu
416.
Tapani * 1740 Puhtula † 16.5.1749 do.
Matti * 1744 do.
Erkki * 1746 do.
Jonas Kirjavainen
Joonas Kirjavainen (1650-luku - 1700-luku)
Joonas on ratsumies. H¨an on avioitunut ja asuu Pihlaisissa.
Vuosien 1688 ja 1697 henkikirjoissa Joonas mainitaan ratsastajana vaimonsa v¨alityksell¨a. H¨an ei itse ole
tuolloin kotosalla. Vuoden 1701 l¨ahteess¨a (Kuva 5.3).
Taulu 40
mainitaan Matti Kirjavaisen 12 henkisess¨a taloudessa
Matti Kirjavainen * 1730 Kauksamo † 13.4.1773 do. viimeisen¨a ratsumies Yrj¨on vaimo (D: R: J¨orans h.).
lungsot. Taulu 38. V¨avy-bonde.2 ∞ 1700-luku Anna Onko kyseess¨a t¨ass¨a mainittu Joonas?
Haiminen * 1734 do † 16.1.1801 do.
En ole l¨oyt¨anyt Joonakselle j¨alkipolvea.
Maria * 16.3.1751 do † 1.6.1752 do.
Matti * 12.4.1753 do † 16.2.1759 do.
Maria * 29.2.1756 do † 8.4.1759 do.
Simon * 1752 do † 15.8.1761 do.
Anna * 17.6.1762 do † 13.12.1817 Korpikyl¨a. Taulu 426.
Katariina * 12.11.1764 Kauksamo † 25.11.1795
do. Taulu 443.
Matti * 31.3.1767 do † 3.2.1804 do.
Riitta * 4.1.1770 do † 30.5.1793 do.
Valpuri * 5.4.1772 do † 14.8.1777 do.
Taulu 41
Anna Kirjavainen * 1734 Kauksamo? † 12.5.1784
Vuottaa. Taulu 38.3 ∞ 1750-luku Kalle Paavilainen
* 1730 Valkj¨arvi Valkeamatka † 21.7.1798 Vuottaa.
Katri * 1758 Valkj¨arvi Valkeamatka † 27.2.1761
do.
Yrj¨o * 3.3.1762 do † 26.10.1769 Kuokkala.
Matti * 6.2.1764 Valkj¨arvi Valkeamatka † 8.8.1790
Vuottaa. Taulu 444.
Mikko * 16.9.1766 Valkj¨arvi Valkeamatka †
9.2.1836 Vuottaa. Taulu 445.
Valpuri * 26.4.1769 Koukkula † 17.3.1858 Terijoki. Taulu 453.
Maria * 26.2.1771 Koukkula † 14.11.1779 Vuottaa.
1 MK
1723-RK 1758/kuva82-vih-kuol-SK/1700-LPaavilainen
2 RK 1748/kuva47-58-67/28-76/36-87/36-kuol (43 v)
3 kuol-LPaavilainen-MNikkanen
Kuva 5.3: Henkikirja vuodelta 1701
Taulu 42
Jonas Kirjavainen * 1650 Karvala † 1700 Pihlainen.
Taulu 7. Ratsumies.4 ∞ 1600-luku puoliso N. * 1650
† 1710 do.
Pietari Kirjavainen
Pietari Kirjavainen (1640-1710) lapset ja vunukat
Pietari syntyi nimismies Heikki Kirjavaisen perheeseen Karvalaan. Pietarin perhe oli muuttanut Si4 HK
1694/1380-1701/2027
5.2. SUKUPOLVET 4-6
47
na ja Antti. Katariina avioitui Terijoelle ja sai viisi lasta. He kaikki eliv¨at el¨am¨ans¨a Terijoella.
Pietari Heikinpojan muut vunukat eliv¨at Pihlaisissa.
Risto avioitui ja sai lapsen, ehk¨a kaksikin, mutta kummatkin kuolivat alle vuoden ik¨aisin¨a. Helenasta kasvoi T¨ollisten ja Nikkasten sukua Pihlaisiin.
Anna ja Antti kuolivat nuorina.
Katariina 1706
Risto 1711
Pietari 1640
Pietari 1686
Helena 1720
Anna 1722
Antti 1724
Taulu 43
Pietari Kirjavainen * 1640 Karvala † 1710 Pihlainen. Taulu 7. Bondes bror.1 ∞ 1600-luku Valpuri
Ristontr * 1640 † 1710 do.
Pietari * 1686 do † 5.5.1734 do. Taulu 44.
Lis¨atieto: Pietarille on t¨ass¨a kirjassa lueteltu yhteens¨a
1159 j¨alkel¨aist¨a.
Taulu 44
Pietari Kirjavainen * 1686 Pihlainen † 5.5.1734 do.
Taulu 43. Bonde.2 ∞ 1700-luku Mari Pertuntr *
1691 † 1700-luku. ∞ 1700-luku Anna Matintyt¨ar *
1682 do † 23.3.1752 do.
Katariina * 1706 do † 3.1.1761 Terijoki. Taulu 45.
Kuva 5.4: Otawa-lehti julkaisi 11.09.1863 ilmestyRisto * 1711 Pihlainen † 11.1.1741 do. Taulu 46.
neess¨a numerossa 37 oheisen kirjoituksen.
Helena * 1720 do † 20.4.1764 do. Taulu 47.
Anna * 1722 do.
Antti * 1724 do † 25.3.1738 do.
ki¨al¨aa¨ n, is¨a Heikki luopunut nimismiehen toimestaan
ja perint¨otilastaan.
Taulu 45
Vuonna 1686 syntynyt Pietari muutti poikamiehen¨a Katariina Kirjavainen * 1706 Pihlainen † 3.1.1761
veljens¨a Matin tilalle Pihlaisissa. Pietari avioitui vuo- Terijoki. Taulu 44.3 ∞ 1728 Pietari K¨ak¨onen * 1698
sisadan vaihteessa, mutta jatkoi Valpuri-vaimonsa do † 1.5.1757 do.
kanssa asumista Matin tilalla. Pietari sai yhden lapsen,
Maria * 1727 Raivola † 1785 Terijoki. Taulu 460.
joka ristittiin Pietariksi. Vuonna 1727 h¨an asui tilalAnna * 31.3.1729 do † 21.3.1763 do. Taulu 461.
la, joka vuoden 1727 Maarevisiokirjassa todetaan oleAntti * 1.6.1732 do.
van yksi Kivennavan seitsem¨ast¨a perint¨otilasta, jotka
Hanna * 1735 do † 9.1.1808 do. Taulu 466.
s¨ailyiv¨at isonvihan yhteydess¨a. Aikaisemmin t¨am¨a tila oli kuulunut Yrj¨o Iisakinpojalle ja Heikki V¨arsi¨alle.
Tila oli suurehko. Peltoa oli kahdeksan tynnyrin verran hiekansekaista ja kivist¨a maata, sarahein¨aniitty¨a
kymmenen kuorman ala. Mets¨amaata kaskeamiseen
ja tarvepuihin, hyv¨a laidun.
1 HK
1688-93-97-1701-02-05-08/1999- SK 245
Pietari sai yhden lapsen, joka ristittiin Pietariksi. Pie2 HK 1723-MK 1727-RK 1732/44-kuol-Kivennapa/28-SK/98
3 RK 1732/80-48/kuva110-58/kuva76-kuol (b enka 56 v)tari Pietarinpoika Kirjavainen oli kahdesti naimisissa
ja h¨anell¨a oli viisi lasta. Katariina, Risto, Helena, An- Kivennapa/SK/249
48
LUKU 5. SUKUTAULUT
Taulu 46
Risto Kirjavainen * 1711 Pihlainen † 11.1.1741 do.
Taulu 44.1 ∞ 1730-luku Hanna Tahvontr * 1700luku † 1700-luku.
Mikko * 29.9.1736 do † 25.3.1738 do.
Matti * 1737 do † 12.2.1738 do.
Taulu 47
Helena Kirjavainen * 1720 Pihlainen † 20.4.1764
do. Taulu 44.2 ∞ 25.12.1738 Samuli Sarvi *
1715 Kotselk¨a † 11.5.1740 do. ∞ 12.6.1743 Matti
T¨ollinen * 1722 Pihlainen † 4.7.1768 do.
syntym¨at¨on lapsi Sarvi * 11.5.1740 Kotselk¨a †
11.5.1740 do.
Eeva T¨ollinen * 1.1.1745 Pihlainen † 7.12.1789
Pamppala. Taulu 472.
Pekka T¨ollinen * 22.3.1747 Pihlainen †
30.10.1798 do. Taulu 476.
Matti T¨ollinen * 29.2.1749 do † 17.3.1798 do. Taulu 491.
Hanna T¨ollinen * 22.6.1751 do † 13.1.1790 Kukonm¨aki. Taulu 501.
Anna T¨ollinen * 13.2.1754 Pihlainen † 5.1.1756
do.
Maria T¨ollinen * 19.3.1756 do † 30.9.1768 do.
Juho T¨ollinen * 2.6.1762 do † 2.12.1800 do. Taulu
512.
Sakari T¨ollinen * 12.3.1766 do † 25.1.1768 do.
vaimonsa Maria Pertuntytt¨aren kanssa. Heill¨a oli kaksi poikaa, Matti ja Juho.
Vuonna 1708 perhe asui edelleen Pihlaisissa, mutta
nyt tilalla, joka on Tuomaan toisen veljen Pietarin.
Pietari kuoli 1710-luvulla, Tuomas jatkoi asumista tilalla. Isovihan j¨alkeen 1723 tila on kirjattu henkikirjassa Tuomaalle. Tilasta todetaan, ett¨a sen pellot ovat
s¨ailyneet ja talo on hyv¨a.
Tilalla asui my¨os Pietarin poika Pietari Kirjavainen.
H¨an oli naimisissa Maria Pertuntytt¨aren kanssa.
Tuomaksen lapset Matti ja Juho pysyiv¨at Pihlaisissa. Matti meni naimisiin ja sai seitsem¨an lasta. Yrj¨o,
Maria, Tuomas, Paavo ja Matti saivat itse lapsia.
Esaias j¨ai lapsettomaksi, Heikki kuoli jo 14 vuoden
i¨ass¨a. Kaikki eliv¨at el¨am¨ans¨a Pihlaisissa. Matin Maria
tytt¨arest¨a ja tytt¨arentytt¨arest¨a Mariasta syntyi seuraavissa polvissa Pihlaisiin Kauppisten, Pimi¨an, Pyyk¨on
ja Sarven sukua.
Juho meni naimisiin Reetan kanssa, he saivat nelj¨a
lasta. Perhe eli Pihlaisissa. Lapsista vanhin, Johannes
kuoli kolmetoistavuotiaana, Jonas meni naimisiin ja
sai kaksi lasta, Yrj¨o kuoli kaksivuotiaana ja kuopus
Katariina alle vuoden ik¨aisen¨a. Jonaksen lapset eiv¨at
saaneet lapsia.
Yrjö 1714
Maria 1722
Tuomas 1724
Matti 1685
Paavo 1726
Heikki 1728
Matti 1730
Tuomas 1650
Sipi Kirjavainen
Johannes 1733
Jonas 1735
Juho 1690
Yrjö 1738
Taulu 48
Katariina 1740
Sipi Kirjavainen * 1650 Karvala † 1710 Riihisyrj¨a.
Taulu 7.3 ∞ 1650-luku N. N. * 1650 † 1710 do.
Taulu 49
Tuomas Kirjavainen * 1650 Karvala † 1720 Pihlainen. Taulu 7.4 ∞ 1600-luku Mari Pertuntr * 1654 †
Tuomas Kirjavainen
1720 Pihlainen?
Matti * 1685 Pihlainen † 1729 do. Taulu 50.
Tuomas Kirjavainen (1654-1720) lapset ja vunuJuho * 1690 do † 1742 do. Taulu 56.
kat
Tuomas Heikinpoika Kirjavainen syntyi Kivennavan Lis¨atieto: Tuomaalla on kaikkiaan 4330 j¨alkel¨aist¨a.
Karvalassa is¨ans¨a Heikki Matinpojan perint¨otilalla.
Taulu 50
Perhe muutti Siki¨al¨aa¨ n ja Heikin kuoltua Tuomas
muutti veljens¨a Matin mukana Pihlaisiin ja asui siell¨a Matti Kirjavainen * 1685 Pihlainen † 1729 do. Taulu
49.5 ∞ 1700-luku Maria Henttinen * 1696 Muolaa?
1 RK 1732/44-kuol-SK/245
† 7.5.1758 Pihlainen.
2 HK
1723-RK
1732/44-48-58-vih-kuol-SK/196&207sukuselv/1970-KKondelin
3 HK 1697-1708
4 HK
5 RK
1694/1380-1701/2027-02/2010-08/1999-SKarskela
1732/44-SKarskela/1700-MK 1723-sukuselv/1970
5.2. SUKUPOLVET 4-6
49
Yrj¨o * 1714 do † 29.5.1743 do. Taulu 51.
Maria * 1722 do † 18.5.1767 do. Taulu 52.
Tuomas * 1724 do † 18.2.1778 do. Taulu 53.
Paavo * 1726 do † 17.6.1788 do. Taulu 54.
Heikki * 1728 do † 22.4.1734 do.
Matti * 20.3.1730 do † 4.5.1771 do. Taulu 55.
janen * 22.7.1733 M. Punnusniemi † 7.3.1805 Pihlainen.
Susanna * 27.1.1753 do † 18.12.1810 M. P¨allil¨a.
Taulu 552.
Lauri * 30.7.1754 Pihlainen † 7.4.1790 do. Taulu
555.
Paavo * 16.11.1756 do † 11.12.1756 do.
Taulu 51
Maria * 10.3.1758 do † 12.12.1758 do.
Johannes * 29.4.1760 do † 14.12.1760 do.
Yrj¨o Kirjavainen * 1714 Pihlainen † 29.5.1743 do.
Anna * 12.12.1761 do † 26.6.1812 Valkj¨arvi VilpTaulu 50.1 ∞ 30.11.1738 Piatta Paajanen * M. Heipula. Taulu 573.
mala † 1757 Valkj¨arvi Suontaka.
Yrj¨o * 13.3.1765 Pihlainen † 6.2.1770 do.
Antti * 1741 Pihlainen † 21.11.1742 do.
Eeva * 2.4.1768 do † 22.1.1770 do.
Hanna * 5.6.1770 do † 6.12.1774 do.
Taulu 52
Matti * 3.10.1773 do † 30.5.1808 do. Taulu 578.
Tuomas * 3.1.1777 do † 22.10.1782 do.
Maria Kirjavainen * 1722 Pihlainen † 18.5.1767 do.
Taulu 50. Bondes hstru.2 ∞ 26.12.1739 Juho KaupTaulu 55
pinen * 1723 Pihlainen? † 25.4.1784 Pihlainen.
Kaarina * 1739 do † 15.6.1740 do.
Georgius * 26.4.1741 do † 17.10.1742 do.
Tuomas * 1743 do † 25.8.1745 do.
Pietari * 29.6.1746 do † 20.6.1784 do. Taulu 513.
Helena * 2.7.1749 do † 25.7.1805 do.
Antti * 25.11.1752 do † 17.10.1760 do.
Maria * 24.3.1755 do † 25.12.1802 Kotselk¨a. Taulu
514.
Valpuri * 2.1.1758 Pihlainen † 28.4.1790 Kotselk¨a.
Taulu 515.
Anna * 11.6.1760 Pihlainen † 26.5.1835 Kotselk¨a.
Taulu 521.
Matti Kirjavainen * 20.3.1730 Pihlainen † 4.5.1771
do. Taulu 50. Inhuset.5 ∞ 14.7.1756 Liisa Keveli *
1733 Lempaala? † 3.4.1803 Lipola.
Maria * 19.1.1757 Pihlainen † 13.2.1759 do.
Heikki * 23.1.1759 do † 23.2.1759 do.
Matti * 21.1.1760 do † 25.4.1801 do. Taulu 586.
Maria * 15.2.1762 do † 1.2.1808 Lipola. Taulu 596.
Johannes * 16.5.1764 Pihlainen † 2.12.1769 do.
Anna * 17.11.1766 do † 20.11.1835 Kekrola. Taulu
597.
Valpuri * 25.1.1769 Pihlainen † 29.4.1771 do.
Riitta * 30.3.1771 do † 1.8.1836 Lipola. Taulu 616.
Taulu 53
Taulu 56
Tuomas Kirjavainen * 1724 Pihlainen † 18.2.1778
do. Taulu 50. Bonde.3 ∞ 14.12.1744 Anna Korkki
* 1722 Ahj¨arvi? † 27.1.1790 Pihlainen.
Matti * 16.1.1746 do † 17.10.1804 do. Taulu 527.
Yrj¨o * 11.3.1749 do † 24.3.1801 do. Taulu 539.
Tuomas * 8.3.1752 do † 11.7.1754 do.
Walborg * 9.3.1756 do † 22.11.1758 do.
Maria * 22.2.1760 do † 28.12.1786 M. P¨allil¨a. Taulu 548.
Johannes * 20.2.1763 Pihlainen † 30.12.1769 do.
Mikko * 13.8.1765 do † 15.1.1822 do. Taulu 550.
Juho Kirjavainen * 1690 Pihlainen † 1742 do. Taulu 49.6 ∞ 1700-luku Reetta Kouhia * 1712 do †
9.11.1766 do.
Johannes * 8.6.1733 do † 1746 do.
Jonas * 28.10.1735 do † 20.5.1758 do. Taulu 57.
Yrj¨o * 23.4.1738 do † 1740 do.
Katariina * 19.10.1740 do † 1740 do.
Taulu 57
Jonas Kirjavainen * 28.10.1735 Pihlainen †
20.5.1758 do. Taulu 56. Bonde.7 ∞ 30.11.1754
Kaarina Suutari * 11.7.1733 Pylk¨ol¨a † 25.12.1800
Taulu 54
Pihlainen.
Paavo Kirjavainen * 1726 Pihlainen † 17.6.1788 do.
Tuomas * 21.11.1755 do † 13.8.1769 do.
Taulu 50. Inhusing, intr..4 ∞ 1.12.1751 Maria ParAnna * 22.11.1757 do.
1 RK
1732/44-SK/198-kuol
1732/44-48-vih-kuol-SKarskela
3 RK 1732/44-48-58-68/16-75/18-vih-kuol
4 RK 1758-69/16-75/18-87/18-vih-kuol
2 RK
5 RK
1748-58-68/18-vih-synt-kuol-sukuselv/1970
1732/44-vih- SK/244
7 RK 1748-58-syntyneet-vihityt-kuolleet
6 RK
50
LUKU 5. SUKUTAULUT
Martti Kirjavainen
Martti Kirjavainen (s. 1660 Joutselk¨a, k. 1710
Joutselk¨a)
Martti asuu veljiens¨a Antin ja Heikin kanssa Joutsel¨ass¨a 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa.
Heid¨an vanhemmistaan ei ole t¨aytt¨a varmuutta.
My¨osk¨aa¨ n Martin viimeisi¨a hetki¨a ei tunneta, ei
my¨osk¨aa¨ n veljien. Martilla on ainakin yksi lapsi, Sipipoika. H¨anest¨ak¨aa¨ n ei ole lis¨atietoja.
Martti mainitaan ensi kerran vuoden 1680 henkikirjassa. H¨anet on tuolloin kirjattu vaimonsa kanssa Joutsel¨an r¨alssiin. Martti ja veljens¨a Antti ja Heikki mainitaan vuosien 1688 ja 1693 sek¨a 1697 l¨ahteiss¨a. Antti
ja Heikki kuuluvat ratsuv¨akeen. Vuonna 1705 Martti
asuu vaimonsa ja poikansa Sipin kanssa Joutsel¨ass¨a.
Martin veli Antti el¨aa¨ yksin ja Heikki-veli vaimonsa
kanssa. Vuonna 1708 Martti el¨aa¨ edelleen vaimonsa
kanssa Joutsel¨ass¨a. My¨os veli Antti el¨aa¨ puolisonsa
kanssa. Sen sijaan Heikki-veljen puoliso on ilmeisesti
kuollut, koska Heikki on yksin.
Martti 1660
Sipi 1690
Taulu 58
Martti Kirjavainen * 1660 Joutselk¨a? † 1710 Joutselk¨a. Taulu 10.1 ∞ 1670-luku vaimo N. * 1600-luku
† 1710 do.
Sipi * 1690 do † 1700.
Antti Kirjavainen
Taulu 59
Antti Kirjavainen * 1660 Joutselk¨a † 1710. Taulu
10.2 ∞ 1690 vaimo N. * 1600-luku † 1703 do.
Heikki Kirjavainen
Taulu 60
Heikki Kirjavainen * 1660 Joutselk¨a? † 1700. Taulu
10.3 ∞ 1680-luku N. N. * 1600-luku † 1700-luku
Joutselk¨a.
1 HK
1680-88-93-97-1705-08-MK 1706/408
1688-93-97-1702/2008-05-08
3 HK 1697-HK 1702/2008-05
2 HK
Kuva 5.5: Sanan saattaja Viipurista 12.04.1834 kertoo
kosintamenoista yll¨a olevaan tapaan.
5.3. SUKUPOLVET 7-9
5.3
Sukupolvet 7-9
51
Nuorin poika Juho oli naimisissa kaksi kertaa
Anna 1785
Matti 1766
T¨ass¨a luvussa on esitetty Sipi ja Seikka Kirjavaisen
7., 8. ja 9. j¨alkipolvi hierarkisessa j¨arjestyksess¨a. Henkil¨oiden syntym¨aseudut on esitetty oheisessa kartassa
(Kuva 5.6).
Antti 1788
Heikki 1770
Maria 1741
Yrjö 1772
Tuomas 1806
Heikki 1810
Juho 1775
Antti 1812
Maria Kirjavaisen (1741-1783) perhe tulee ensinn¨a
vastaan.
Moses 1818
T¨ah¨an lukuun sis¨altyv¨at taulut 61–618 eli kaikkiTaulu 61
aan 558 taulua. T¨ah¨an j¨alkipolviosaan on l¨oydetty
suurin osa Sipin Kivennalle siirtyneiden poikien Maria Kirjavainen * 30.3.1741 Pihlainen † 1783 M.
1
j¨alkipolvesta. Muutaman perheen osalta aineisto saat- Perkj¨arvi. Taulu 13. ∞ 3.12.1760 Matti Henttinen
* 25.2.1736 do † 12.1.1784 do.
taa sis¨alt¨aa¨ puutteita.
Matti * 27.8.1766 do † 1787 do. Taulu 62.
Oheisessa levinneisyyskartassa on esitetty sukupolHeikki * 12.3.1770 do † 1770-luku do.
vien 7-9 henkil¨oiden asuinseudut. Suku on laajentanut
Yrj¨o * 10.4.1772 do † 14.5.1803 do.
hieman asuinaluettaan. T¨am¨a n¨akyy etenkin tytt¨arien
Juho * 1775 do † 26.3.1822 do. Taulu 63.
avioliittojen kautta. Heh¨an ovat p¨aa¨ osin menneet mini¨oiksi puolisonsa kotiin tai kotiseudulle. J¨alkipolvi
Taulu 62
rajoittuu kuitenkin viel¨a p¨aa¨ osin Kivennavan kyliin.
T¨am¨an lis¨aksi sukua l¨oytyy my¨os Muolaan puolelta, Matti Henttinen * 27.8.1766 M. Perkj¨arvi † 1787
kuten jo ensinn¨a vastaan tulevan Marian kohdallakin do. Taulu 61.2 ∞ 27.2.1784 Maria Miettinen *
on tilanne.
30.6.1765 M. Peikola † 1790 M. Perkj¨arvi.
Anna * 15.5.1785 do.
Antti * 27.8.1788 do † 19.8.1789 do.
Taulu 63
Kuva 5.6: Sipi ja Seikka Kirjavaisen j¨alkipolvet 7-9
Juho Henttinen * 1775 M. Perkj¨arvi † 26.3.1822 do.
gikt. Taulu 61. Bonde.3 ∞ Katariina Rosi * 6.1.1784
M. Punnus † 17.7.1814 M. Perkj¨arvi. ∞ 27.11.1814
Katariina Lalo * 1788 do.
Tuomas * 14.1.1806 do.
Heikki * 29.2.1810 do † 13.12.1818 do.
Antti * 3.3.1812 do.
Moses * 26.8.1818 do † 20.5.1865 do.
Mikko Kirjavainen
Maria Kirjavainen
Mikko Kirjavainen (1745-1814 ) lapset ja vunukat
Maria Kirjavainen (1741-1783) lapset ja vunukat
Mikko syntyi Matti ja Kaarina Kirjavaisen nelj¨anten¨a
Maria Kirjavainen meni naimisiin Matti Henttisen lapsena, vanhemmista sisaruksista kaksi on kuollut
kanssa ja muutti Muolaan Perkj¨arvelle. He saivat nelj¨a ennen Mikon syntym¨aa¨ . Mikon a¨ iti Kaarina synnytt¨aa¨
poikalasta, jotka kaikki kasvoivat aikuisik¨aa¨ n. Hent- viel¨a kaksi lasta, joista j¨alkimm¨ainen kuoli pian syntisi¨a tulee sukuun my¨ohemmin runsaasti, mutta Ma- tym¨ans¨a j¨alkeen. My¨os Kaarina kuoli vajaa kuukausi
ria ja Matti ovat ensimm¨ainen lenkki Kirjavaisten ja synnytyksest¨a Mikon ollessa viisivuotias. Mikon is¨a
1 RK 1748-58-55/kuva141-65/kuva187-78/kuva28-synt-vihityt
Henttisen v¨alill¨a.
2 RK
1765/kuva187-78/kuva28-synt-vih (Maria Meettin)
3 RK 1765/kuva187-78/kuva28-1816/kuva39-22/217 (vmo CaiMarian ja Matin vanhin poika Matti sai Maria Miettisen kanssa kaksi lasta.
sa Laaso)-kuol (47 v)
52
LUKU 5. SUKUTAULUT
Taulu 64
meni pian uudelleen naimisiin ja perheeseen syntyi
viel¨a viisi Mikon sisarpuolta.
Mikko Kirjavainen * 22.9.1745 Pihlainen †
Mikolla itsell¨aa¨ n oli seitsem¨an lasta Karvalasta ko- 28.1.1814 do. Taulu 13. Is¨ant¨a.1 ∞ 30.11.1767
toisin olevan Susanna Tolosen kanssa. Heist¨a kolme, Susanna Tolonen * 15.2.1745 Karvala † 22.11.1801
Matti (taulu xx), Heikki (taulu xx) ja Valpuri (taulu Pihlainen.
xx) avioituivat. Toiseksi vanhin lapsi Matti sai kuusi
Anna * 17.9.1769 do † 10.1.1770 do.
lasta ja kuoli jo 30 vuoden ik¨aisen¨a vanhimman poMatti * 24.2.1771 do † 22.12.1801 do. Taulu 65.
jan Tuomaksen (taulu xx) ollessa 13-vuotias. H¨anen
Valpuri * 14.4.1773 do † 20.5.1816 Lipola. Taulu
Riitta-vaimonsa eli lesken¨a yli 30 vuotta.
71.
Tuomas * 12.1.1776 Pihlainen † 2.5.1776 do.
Kolmas sukupolvi
Heikki * 12.3.1777 do † 23.6.1812 do. Taulu 75.
Mikon pojanpoika Tuomas Kirjavainen oli talonpoiEricus * 14.5.1779 do † 19.5.1782 do.
ka Pihlaisissa. H¨an on ollut puumerkill¨aa¨ n allekirjoitKarin * 8.3.1783 do † 18.5.1783 do.
tajana Pihlaisten puolesta asiakirjassa jossa todetaan
’Protocoll h˚allit vid Allm¨an Sockenst¨amma i KiviTaulu 65
nebb kyrka S¨ondagen den 2x December 1849’ KyMatti Kirjavainen * 24.2.1771 Pihlainen †
seess¨a lienee ollut kuntakokous.
22.12.1801 do. Taulu 64. Bondes son.2 ∞ 12.12.1787
Isois¨ans¨a lailla my¨os Tuomas avioitui kahdesti ja sai Riitta Pyykk¨o * 14.8.1769 M. Merola † 30.10.1838
yhteens¨a 12 lasta. He ovat ik¨aj¨arjestyksess¨a: Yrj¨o, An- Pihlainen.
na, Piatta, Aatami, Tahvo, Ristiina, Helena, Piatta, JuTuomas * 26.11.1788 do † 26.6.1869 do. Taulu 66.
ho, Erkki, Maria ja Maria. Lapsista Anna (taulu xx),
Piatta * 4.12.1791 do † 8.4.1861 Korpikyl¨a. Taulu
Piatta (taulu xx), Aatami (taulu xx), Tahvo (taulu xx),
67.
Ristiina (taulu xx) ja Helena (taulu xx) avioituvat.
Mikko * 18.3.1794 Pihlainen † 30.12.1874 do. TauAnna 1769
lu 68.
Tuomas 1788
Anna * 12.11.1796 do † 14.2.1875 Kekrola. Taulu
Piatta 1791
69.
Mikko 1794
Matti 1771
Tapani * 12.12.1799 Pihlainen † 29.9.1800 do.
Anna 1796
Eeva * 6.12.1801 do † 27.4.1843 Kotselk¨a. Taulu
Tapani 1799
Eeva 1801
70.
Ristiina 1792
Taulu 66
Juho 1795
Ristiina 1798
Mikko 1745
Valpuri 1773
Mikko 1801
Maria 1804
Antti 1808
Matti 1812
Tuomas 1776
Sara 1802
Katri 1805
Heikki 1777
Kristiina 1808
Simo 1811
Ericus 1779
Karin 1783
Tuomas Kirjavainen * 26.11.1788 Pihlainen †
26.6.1869 do. Taulu 65. Landbonde.3 ∞ 18.12.1810
Katariina Iivonen * 9.10.1791 Kaukolempi¨al¨a †
9.1.1833 Pihlainen. ∞ 18.12.1836 Kaarina Toivonen * 16.11.1809 Voipiala † 16.8.1867 Pihlainen.
Taulu 409.
Yrj¨o * 3.1.1816 do † 14.1.1817 do.
Anna * 5.11.1817 do † 28.2.1889 Joutselk¨a. Taulu
619.
Piatta * 20.9.1820 Pihlainen † 25.4.1839 Multala.
Taulu 641.
Aatami * 11.12.1826 Pihlainen † 14.4.1895 do.
Taulu 642.
Tahvo * 27.12.1829 do † 2.12.1902 do. Taulu 652.
Ristiina * 22.8.1836 do † 25.5.1893 Voipiala. Taulu
653.
1 RK
1748-58-68/17-78/18-87/19-1807/57-synt-kuol
1787/19-synt-vih-kuoll
3 RK 1807/57-17/31-28/38-39/147-50/291-60/262-syn-vih
2 RK
5.3. SUKUPOLVET 7-9
Helena * 23.9.1838 Pihlainen † 21.2.1917 do. Taulu 657.
Piatta * 2.8.1840 do † 8.8.1910 do. Taulu 684.
Juho * 19.5.1842 do † 15.3.1876 do.
Erik * 22.5.1846 do † 22.12.1851 do.
Maria * 5.2.1849 do † 4.12.1851 do.
Maria * 6.3.1853 do † 17.3.1855 do.
53
Taulu 765.
Taulu 70
Eeva Kirjavainen * 6.12.1801 Pihlainen † 27.4.1843
Kotselk¨a. Taulu 65. Bondes dr.4 ∞ 19.12.1819 Antti
Huuhtanen * 14.3.1797 do † 13.4.1853 do.
Anna * 22.2.1821 do † 4.8.1836 Kekrola.
Mikko * 2.11.1823 Kotselk¨a † 25.11.1869 do. TauTaulu 67
lu 777.
Piatta Kirjavainen * 4.12.1791 Pihlainen † 8.4.1861
Piatta * 15.8.1826 do † 10.2.1867 Liikola. Taulu
1
Korpikyl¨a. Taulu 65. Bondes dr. ∞ 18.12.1810
783.
Jaakko Rautiainen * 1.3.1784 do † 25.4.1844 do.
Tuomas * 24.12.1828 Kotselk¨a † 29.9.1883 do.
Tuomas * 14.6.1813 do † 11.6.1823 do.
Juho * 23.6.1832 do † 4.4.1836 do.
Juho * 12.3.1816 do † 20.11.1893 do. Taulu 696.
Helena * 8.9.1838 do.
Taulu 68
Mikko Kirjavainen * 18.3.1794 Pihlainen †
30.12.1874 do. Taulu 65. Landbonde, bondes son.2
∞ 10.12.1820 Hanna Waasel * 7.7.1801 Raivola †
11.10.1868 Pihlainen.
Helena * 28.4.1822 do † 7.11.1825 do.
Maria * 5.1.1824 do † 19.8.1900 Kaukolempi¨al¨a.
Taulu 702.
Helena * 9.3.1826 Pihlainen † 20.2.1891 M. Hanttula. Taulu 706.
Jooseppi * 24.4.1828 Pihlainen † 30.8.1832 do.
Matti * 8.2.1831 do † 3.6.1901 do. Taulu 708.
Justiina * 1836 do † 21.4.1927 Joutselk¨a. Taulu
716.
Jooseppi * 26.3.1839 Pihlainen † 8.2.1848 do.
Mikko * 10.3.1841 do † 25.6.1925. Taulu 717.
Eeva * 4.12.1844 do † 25.3.1874 Joutselk¨a. Taulu
724.
Taulu 71
Valpuri Kirjavainen * 14.4.1773 Pihlainen †
20.5.1816 Lipola. Taulu 64. Bondes dr.5
∞
15.12.1790 Paavo Ilonen * 15.1.1765 do †
29.10.1844 do.
Ristiina * 3.12.1792 do † 24.7.1793 do.
Juho * 20.4.1795 do † 12.4.1840 do. Taulu 72.
Ristiina * 17.9.1798 do † 9.3.1867 Kekrola. Taulu
73.
Mikko * 17.12.1801 Lipola † 4.12.1864. Taulu 74.
Maria * 25.10.1804 do † 15.2.1821 do.
Antti * 31.12.1808 do † 3.7.1811 do.
Matti * 7.2.1812 do † 22.4.1812 do.
Taulu 72
Juho Ilonen * 20.4.1795 Lipola † 12.4.1840 do. Taulu 71.6 ∞ 16.6.1822 Ristiina Bister * 22.8.1797
Valkj¨arvi Kostiala † 4.12.1861 Lipola.
Taulu 69
Vappu * 19.6.1825 do † 24.3.1884 Vehmainen.
Taulu
784.
Anna Kirjavainen * 12.11.1796 Pihlainen †
Mikkel
* 16.6.1832 Lipola † 16.11.1869 do. Taulu
14.2.1875 Kekrola. Taulu 65. Bondes dr-bondes
3
785.
hustru.
∞ 12.12.1813 Martti Huuhtanen *
Tuomas * 19.2.1836 do † 14.4.1895 do. Taulu 786.
5.11.1791 do † 16.7.1854 do.
Tuomas * 31.1.1815 do † 26.2.1867 do. Taulu 725.
Taulu 73
Uolo * 21.12.1816 do † 9.5.1880 do. Taulu 730.
Yrj¨o * 18.9.1819 do † 3.6.1867 do. Taulu 744.
Ristiina Ilonen * 17.9.1798 Lipola † 9.3.1867 KekEeva * 9.1.1826 do † 11.8.1882 Suurselk¨a. Taulu rola. Taulu 71.7 ∞ 1.2.1818 Olavi Suokas * 1795 do
747 .
† 29.10.1865 do.
Riitta * 15.7.1828 Kekrola † 3.8.1902 Riihisyrj¨a.
Katariina * 9.4.1819 do † 19.5.1819 do.
Taulu 754.
Maria * 8.4.1823 do † 10.3.1881 do.
Ristiina * 21.7.1837 Kekrola † 22.3.1914 Vuottaa.
Varpu * 8.4.1826 do † 27.10.1898 do.
1 RK
2 RK
1807/57-17/93-28/105-50/183-60/270-synt-vihityt
1817/32-28/38-39/147-50/287-60/259-72/610-synt-vih-
kuol
3 RK
1850/154-synt-kuol- Rontu/2269
4 RK
1817/32&1-28/2x-50/190-synt-vih
1787/19&41-1807/113-1817/77-synt-vih-Ilosen suk
6 RK 1817/77-1828/89-1839/124-Ilosen suku-MattiNikkanen
7 RK 1817/77&126-vih-Ilosen suku-MattiNikkanen
5 RK
54
LUKU 5. SUKUTAULUT
Eeva * 12.3.1829 do.
Katariina * 28.6.1837 do † 26.9.1894 Lipola.
Taulu 74
Mikko Ilonen * 17.12.1801 Lipola † 4.12.1864 do.
Taulu 71. Landbonde.1 ∞ 7.12.1823 Valpuri H¨oltt¨a
* 19.7.1806 Ylentel¨a † 14.10.1889 Lipola.
Maria * 22.2.1826 do † 12.2.1869 Ylentel¨a. Taulu
796.
Paavo * 20.2.1829 Lipola † 18.2.1897 do. Taulu
797.
Johan * 30.6.1831 do † 4.3.1854 do.
Tuomas * 5.3.1833 do † 3.7.1875 do. Taulu 806.
Anna * 20.4.1835 do † 21.1.1902 do.
Antti * 27.11.1837 do † 22.11.1906 do.
Matti * 6.4.1840 do † 2.1.1911 Soppikyl¨a. Taulu
812.
Mikko * 8.8.1842 Lipola † 25.9.1910 do. Taulu
814.
Taulu 75
Heikki Kirjavainen * 12.3.1777 Pihlainen †
23.6.1812 do. Taulu 64. Bondes son.2 ∞ 12.12.1798
Anna R¨oytt¨a * 23.1.1780 Tirttula † 20.6.1800 Pihlainen. ∞ 26.12.1800 Maria Ahtiainen * 20.1.1778
J¨appil¨a † 10.12.1833 Pihlainen.
Sara * 19.12.1802 do † 11.11.1871 do. Taulu 76.
Katri * 15.12.1805 do † 27.9.1860 Kukonm¨aki.
Taulu 77.
Kristiina * 2.12.1808 Pihlainen † 21.10.1875 do.
Taulu 78.
Simo * 29.10.1811 do † 25.12.1816 do.
Taulu 77
Katri Kirjavainen * 15.12.1805 Pihlainen †
27.9.1860 Kukonm¨aki. Taulu 75.4 ∞ 15.7.1827
Antti Nikkanen * 13.11.1803 do † 15.4.1876 do.
Ristiina * 11.4.1828 Rantakyl¨a † 16.12.1906
Ahj¨arvi. Taulu 815.
Matti * 21.11.1829 Kukonm¨aki † 21.11.1829 do.
Heikki * 21.11.1829 do † 21.11.1829 do.
Maria * 25.8.1831 Rantakyl¨a † 1.12.1883 do. Taulu
819.
Lovisa * 17.4.1834 Kukonm¨aki † 8.9.1867 Rantakyl¨a.
Helena * 15.1.1836 Kukonm¨aki † 8.9.1898
Ahj¨arvi. Taulu 824.
Juho * 24.12.1838 Kukonm¨aki † 26.9.1839 do.
Heikki * 4.8.1840 do † 21.11.1900 Rantakyl¨a. Taulu 834.
Juho * 30.8.1842 Kukonm¨aki † 31.3.1916 Rantakyl¨a.
Amalia * 29.12.1845 Kukonm¨aki † 19.3.1919 Rantakyl¨a. Taulu 838.
Anna * 25.5.1848 Kukonm¨aki † 10.10.1848 do.
Paavo * 2.12.1855 Rantakyl¨a † 3.11.1857 do.
Taulu 78
Kristiina Kirjavainen * 2.12.1808 Pihlainen †
21.10.1875 do. Taulu 75.5 ∞ 19.12.1830 Mikko Selonen * 6.6.1802 Valkj¨arvi P¨aiv¨akivi † 3.1.1868 Pihlainen.
Heikki * 13.6.1832 do † 28.10.1895 do. Taulu 839.
Maria * 10.11.1835 do † 18.3.1916 Valkj¨arvi Uusikyl¨a. Taulu 842.
Katri * 17.9.1838 Pihlainen † 17.12.1909 do. Taulu
864.
Taulu 76
Antti * 31.1.1841 do † 18.4.1915 do. Taulu 868.
Sara Kirjavainen * 19.12.1802 Pihlainen †
Helena * 12.6.1843 do † 28.2.1844 do.
11.11.1871 do. Taulu 75. Em¨ant¨a.3 ∞ 4.12.1825
Helena * 18.5.1845 do † 7.10.1894 do. Taulu 873.
Matti Kirjavainen * 20.2.1800 do † 15.3.1857 do.
Anna * 24.7.1847 do † 14.2.1849 do.
Taulu 583.
Anna * 23.10.1850 do † 29.11.1924 Raivola. Taulu
879.
Mikko * 24.9.1826 do † 29.12.1826 do.
Johannes * 23.8.1854 Pihlainen † 28.3.1858 do.
Heikki * 30.4.1828 do † 29.8.1828 do.
Ristiina * 20.6.1830 do † 23.4.1897 do. Taulu 584.
Helena * 12.8.1833 do † 2.5.1836 do.
Tuomas * 1836 do † 28.1.1900 Pietari. Taulu 585.
Juho * 6.5.1839 Pihlainen † 19.5.1863 do.
Paavo * 1842 do † 24.4.1860 do.
Aapeli * 24.3.1842 do.
1 RK
1817/77-1828/89-1850/255-synt-Ilosen suku
1787/19-1807/57-synt-vihityt-kuol
3 RK 1817/34-39/146-50/289-60/261-synt-vih
2 RK
4 RK
5 RK
1817/29-28/34-39/192-50/372-synt-MattiNikkanen
1828/38-39/147-50/290-60/263-72/622-vih-kuol