Sauna-lehti 3/2011 - Suomen Saunaseura ry

3/2011
To i m
itus jopa muut
am
s
as
a v
os
iik
Statiivi
Parhaat
löylyt löydät
Kontiolta
sa !
Rantasauna, saunamökki tai savusauna - Kontion mökki- ja
saunaesitteistä löydät kymmeniä vaihtoehtoja. Kaikki tehtynä
aidosta Kontiohirrestä. Tutustu myös pikamallistoomme
www.kontio.fi! Sieltä löydät suosituimmat saunamallimme. Toimitus jopa muutamassa viikossa!
KONTIO
HIRSITALOT JA -HUVILAT
www.kontio.fi
• Haapavesi 0400 242 390 • Helsinki 0400 406 605, 0400 484 506 • Hämeenlinna 040 506 3880
• Iisalmi 050 5584 702 • Joensuu 0400 371 198, 0500 574 200 • Jyväskylä 0400 636 873 • Kajaani
0400 283 379 • Kemi 0400 798 593 • Kokkola 0400 366 170 • Kouvola 05 779 1100, 040 583 2680,
040 512 9071, 0400 920 542 • Kuopio 0400 678 535 • Lahti 040 512 9071, 0400 920 542 • Lappeenranta 040 564 8955, 040 182 2559 • Mikkeli 0500 250 043 • Muonio 0500 394 906, 050
5937 730 • Oulu 0400 295 022 • Pori 0500 593 737 • Porvoo 0400 714 527 • Pudasjärvi 0400
952 146 • Rovaniemi 0400 798 593 • Savonlinna 050 572 7445, 0500 756 293 • Seinäjoki 0500
667 316 • Tampere 050 552 0465 • Turku 0500 446 230 • Uusimaa (Nurmijärven näyttelyalue)
0400 504 803, 0500 508 019 • Vaasa (06) 3170 899, 040 589 9899
Perinteinen kertalämmitteinen
AK-kiuas toimitetaan nyt
keraamisilla kivillä varustettuna.
Uusien kivien ansiosta kiukaan
lämmitysaika lähes puoliintuu ja
näin myös energiatehokkuus on
parantunut
Kiukaan uusittu lämmöneristys
takaa pitkän saunomisajan ja
keraamisten kivien ansiosta pääset
aiempaa nopeammin nauttimaan
rentouttavista löylyistä.
www.svsa.fi
[email protected]
0400114700
Rakentamisen
erikoisosaaja
• SvennensSaneerauson
hyväyhteistyökumppanisi
rakennussaneerauksissasekä
tuotanto-,toimitila-jajulkisten
rakennustenerikoisliikkeenä.
• Asioitsamastanumerosta
vastuuhenkilömmekanssa
rakennussuunnittelustaistutuksiin-
näinsäästäenmerkittävästiniinaikaa
kuinvaivaakin!
Aitokiuas
Lämpiää
-kivillä
jopa tunnissa!
Katso lisää
www.kerkes.fi
6
S
I
S
Ä
L
L
Y
S
5 Tervehdys sinulle Suomen Saunaseuran jäsen, Ben Grass
6 Sauna- ja hyvinvointi -seminaarin satoa, Pekka Ritvos
Löyly voi olla tuskainen
8 Sauna suomalaisten mielessä
10 Vasta on luuta
12 Tontulla riittää hommia
13 Saunat Turuilla ja toreilla, Jari Jetsonen
16 ISS:n ja Saunaseuran johto tutustumassa Turun
taidesaunoihin, Risto Elomaa
20 Lambasting in Lithuanian Steam bath - Pirtis
Rimas Kavaliauskas
25 Vihtomiskulttuuri -Lambasting, Risto Elomaa
26 Saunadiplomaateille löylynhenget, Kristian Miettinen
28 SAUNA puhtaasti suomalainen -kirja-arvio
Raili Vihavainen, Risto Elomaa
Sauna-lehti: 65 vuosikerta
tilaushinta 25€ /vsk
Julkaisija:
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10
00200 Helsinki
puh. 010 439 5600
www.sauna.fi
Sauna-lehti löytyy
myös kotisivuilta
Tiedotustoimikunta
Timo Martikainen, pj
Hanna Linkola
Pekka Laaksonen
Pekka Ritvos
Raili Vihavainen
Toimitus
Lisa Mäkelä
Raili Vihavainen
Kansainväliset asiat
Risto Elomaa
29 Naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna
keruukilpailun tulokset
30 Vaskiniemen puutarha, Raili Vihavainen
33 Laulava puutarhuri
34 Kokkolan asuntomessut, Lisa Mäkelä
36 Sommelossa musisoitiin ja saunottiin, Lisa Mäkelä
37 Mäntyharjun loma-asuntomessut, Raili Vihavainen
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
Etukansi
Suomessa hyvin harvinainen Mustaselja saunatalon
puutarhassa - istutettu
1999-2000.
Kuva Raili Vihavainen
38 Kipolliset, toim. Raili Vihavainen
39 Saunatalon suurimmat remontit loppusuoralla
Juha Salomäki, Kari Öhman
40 Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila
42 ISS-kuulumiset, Risto Elomaa
44 Toiminnanjohtajan palsta, Saunaseuran perustajan elämäntyötä
näytteillä, Kristian Miettinen
45 Syyskokouskutsu
47 Aukioloajat
43 Yhteystiedot
44 Mediakortti
Sauna 3/2011 4
Sauna-lehti 4/2011
aineistopäivä 14.11.2011
ilmestyy viikolla 49
Painopaikka:
Newprint Oy
ISSN0357-6566
Tervehdys sinulle
Suomen Saunaseuran jäsen
Jälleen on kuuma kesä ohi ja voin todeta pitkän kesätaukomme aikana Saunatalon remonttien sujuneen
hyvin. Mittavan, muutaman viime vuoden aikana tapahtuneen korjausvelan takaisinmaksaminen on
ollut myös, uskoisin, merkityksellinen asia viihtyvyyden parantajana. Korjausten kokonaiskustannus
nousee tänä vuonna nyt noin 235.000 euroon. Kesän korjauksista on lehdessämme tarkempi,
kunnossapitotoimikuntamme puheenjohtajan Juha Salomäen laatima kuvaus.
Johtokunnan kokouksessa 30.8. tehtiin periaatepäätös siitä, että ensi vuonna pidämme välivuoden
korjaustoiminnassamme ja palaamme niihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei tietenkään sisällä sitä, ettei
odottamattomia korjauksia voisi sattua ja niihin on varauduttava budjetissamme.
Korjauksemme on voitu hoitaa tulorahoituksella ja se on merkinnyt myös sitä, että maksuvalmiutemme
on jatkossa tarkan seurannan kohteena. Myös tulorahoituspohjaa vahvistetaan siten, että eräitä maksuja
esitetään lievästi korotettavaksi ja niistä päätetään vuosikokouksessamme 30.11. Kokous pidetään
Nordean isännöimänä heidän tiloissaan, vuosikokouskutsu on toisaalla lehdessämme.
Johtokunnan ja toimikuntien työ on ollut mielenkiintoista ja haasteellista. Ottaessani
puheenjohtajuuden vastaan, tiesin sen vaativan paljon työtä, mutta se ollut arvioituakin vaativampaa.
Työtäni on kuitenkin ollut helpottamassa seuran jäsenistön tuki ja luottamus. Myös suuret kiitokset
luottamusmiesorganisaatiollemme, toiminnanjohtajalle ja yrittäjillemme.
Brandimme sai vahvistusta kun ulkoministeriö antoi meille mahdollisuuden tavata kaikki maailmalla
olevat suurlähettiläämme 23.8. Eduskunnassa. Samalla luovutimme jokaisen lähettilään asemapaikkaan
vietäväksi Löylynhenki-palkinnon saunadiplomatiasta. Tapahtumasta on toiminnanjohtajan laatima kuvaus
lehdessämme.
Olemme nyt nähneet selvästi, että sauna-asia on esillä yhä useammin julkisuudessa. Viimeksi Turun
kulttuuripääkaupungin tapahtumisssa Saunalab-niminen erikoisten saunojen esittely osoitti, että tietoa
saunasta ja saunomisesta tarvitaan yhä enemmän. Tätä kuvaa myös kasvava savusaunainnostus, josta
suunnittelemme seminaaria ensi vuoden alkuun.
Ensi vuonna täyttää Seuramme 75 vuotta. Sen kunniaksi julkaisemme Seuramme historian ja
järjestämme juhlaseminaarin iltatilaisuuksineen. Merkitse jo nyt päivä 75-vuotisjuhlapäivämme
16.11.2012 muistiin. Historiasta tulee mielenkiintoinen ja varmasti se synnyttää keskustelua
suomalaisesta saunaperinteestä ja saunasta.
Totean lopuksi, että Seura elää hyvää aikaa ja vanhenee arvokkaasti. Toivotan samalla yli 50 uutta,
johtokunnassa 30.8. hyväksyttyä jäsentä tervetulleeksi Seuraamme.
Hyvää syksyn alkua, käykää saunomassa ja nauttimassa.
Ben Grass
Puheenjohtaja
Sauna 3/2011
5
Teksti: Pekka Ritvos
Kuvat: Kristian Miettinen
Sauna- ja hyvinvointiseminaarin satoa
Löyly voi olla tuskainen
Sauna on kuumin paikka, mihin ihminen menee vapaaehtoisesti. Siinä on omat terveysvaaransa. Saunassa menehtyy vuosittain noin sata suomalaista. Vaarat voi kuitenkin välttää yksinkertaisin keinoin.
Puolet kuolemista ovat luonnollisia, usein sydänperäisiä, jotka ovat sattuneet saunomisen aikana. Neljäsosassa syynä on liika lämpö ja ne voitaneen laskea saunan aiheuttamiksi. Kuolemaan
johtavia häkäonnettomuuksia sattuu harvoin. Joka
toisella kaikista saunaan kuolleista ja noin 90 prosentilla liikaa lämpöön kuolleista on veressään alkoholia. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan saunaan kuolleet ovat lähes aina olleet yksin.
Nelisenkymmentä innokasta saunan ystävää
kuuntelivat keskittyneesti näitä professori Lasse
Viinikan madonlukuja Sauna- ja hyvinvointiseminaarissa Vääksyn Tallukassa elokuun alussa. Antoisan seminaarin järjestäjinä toimivat Saunaseuran
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan lisäksi Hyvinvointikeskus Tallukka, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sekä Asikkalan Lions Club.
Kuulijat tutustuivat puolitoista päiväisen tilaisuuden aikana saunatuotenäyttelyyn, Mm-vihdantekijän vastantekonäytöksiin, löylyihin hotellin saunoissa ja erityisesti paikalle Tallukan pihalle
roudattuun savusaunan kylpyihin.
Saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka jatkoi esitelmäänsä tiedemiesmäisen viileästi:
- Sairaalahoitoa vaativia palovammoja sattuu
saunottaessa Suomessa yksi päivässä eli suurin
piirtein yksi joka miljoonas saunakerta. Ne muodostavat kuitenkin noin neljänneksen kaikista sairaalahoitoa vaativista palovammoista. Kosketus
kiukaaseen aiheuttaa vammoista puolet, kuuma
vesi runsaan kolmanneksen ja liian pitkä oleskelu
saunassa 7 prosenttia - tavallisimmin jonkinlaisen
toimintakyvyn menetyksen seurauksena. Alkoholilla on osuutta asiaan noin 40 prosentissa tapauksissa.
Sauna 3/2011 Lasse Viinikka oli suvereeni puheenjohtaja.
Viina on viisasten juoma
Pelottaako? Itse asiassa onnettomuusluvut ovat
kuitenkin varsin pieniä verrattuna niihin miljooniin saunakertoihin, joita teemme vuoden aikana. Vakavia saunomiseen liittyviä onnettomuuksia
sattuu melko vähän.
Viinikan mukaan terveysvaarat voi suurelta osin
välttää, kun saunoo selvin päin, on erityisen varovainen yksin saunoessaan, eikä koskaan jätä humalaista henkilöä saunaan yksin.Vettä ei pidä lämmittää tarpeettoman kuumaksi ja kiuas tulee suojata
niin, ettei sen päälle voi horjahtaa tai pudota.
Vielä vähän lisäohjeita: On varmistettava, että
kertalämmitteisen ja savukiukaan puut ovat kunnolla palaneet. Sauna tulee tuulettaa hyvin eikä pidä käyttää sinilevää sisältävää vettä. Lääkärinä Lasse kohottaa kuuntelemaan oman kehon viestejä.
Jos esim. sydänsairaus aiheuttaa hankalia oireita jo
käveltäessä, saattaa saunan rasitus olla liian suuri.
Savusauna on ekologisin
Kansainvälisen Savusaunaklubin kunniapuheenjohtaja Pentti Tuohimaa puhui mm. saunojen
pienhiukkaspäästöistä. Anatomian professori kertoi että tutkimusten perusteella voidaan todeta,
6
Paikalla oli noin 40 henkeä. Heidän mielestään tänne olisi kannattanut tulla laajemmallakin joukolla nauttimaan
hyvästä seminaarista.
ettei sen enempää lämmityksessä kuin saunomisessa ole terveydellistä haittaa. Saunan lämmityksen vaarallisimmat hetket ovat aloitus- ja siintymisvaiheet.
Suomalaisen saunan kannalta olennaista on, että saunojen pienhiukkaspäästöt ovat terveydellisesti merkityksettömiä ainakin harvaan asutussa
Suomessa.
Kun verrataan kerta- ja jatkuvalämmitteisiä
saunoja keskenään, niin kertalämmitteiset ovat
selvästi parempia ympäristökuormituksen kannalta. Näistä kaikkein ekologisin on savusauna, jonka
ekologinen tehokkuus on saatavissa hyväksi kiukaan palamisolosuhteita optimoimalla.
Pentti Tuohimaa totesi, että Suomessa tuotetuissa kiukaissa on kuitenkin vielä paljon varaa parantaa palamisolosuhteita. Sähkösaunojen ekologinen hyvyys riippuu siitä, miten käytetty sähköenergia tuotetaan.
Taputukset siivittivät Tuohimaan tätä toteamusta: saunat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperinnettä, jonka vuoksi puulämmitteisiä saunoja tulisi suojella.
Kuulijat huomasivat heti, että kunnossapitotoimikunnan jäsen Esko Mäkelä on diplomi-insinööri. Hän kertoi saunalöylyjen fysiikasta.
Haihtumisyhtälö menee näin:
* Hien haihtumisen aiheuttama lämpöhäviö
* e=k (pi-ps)
Sauna 3/2011 * pi=vesihöyryn osapaine ihon pinnalla
* ps=vesihöyryn osapaine saunailmassa
* k=kerroin
* Kun ps=pi, ollaan iholla haihtumisen 0-rajalla
ja viilentävä vaikutus lakkaa. Jos vesihöyryä edelleen lisätään, höyry alkaa tiivistyä iholle, höyrystyslämpöä vapautuu ja kuuman tunne kasvaa lopulta polttavaksi.
Löylyä lisätessä vesihöyryn osapaine kasvaa.Tällöin kuivan ilman ja myös hapen osapaine pienenee, koska osapaineiden summa eli kokonaispaine
ei muutu. Pahimmillaan seurauksena on Heinolan
vuoden 2010 löylykilpailun kaltainen katastrofi. Siellähän kiukaaseen lisättiin automaatilla lisää
vettä, jolloin tilanne karkasi lopulta käsistä parissa minuutissa.
Jokin pielessä? Avaa ikkuna
Tallukan hyvinvointikeskuksen toiminnasta vastaava Olli Patja kertoi savusaunan fyysisen ja
psyykkisen kuormituksen mittaamisesta. Sykeanalyysiin perustuvassa kokeessa kahden savusaunan
miehistöt tutkittiin kahtena saunapäivänä. Toisessa saunassa oli lämmitys ja ilmanvaihto kunnossa,
toisessa pääsi sisälle (vahingossa) liian vähän ilmaa
ja siellä oli myös häkää.
Tavallisessa saunassa tehdyissä mittauksissa ihmiset palautuivat saunan rasituksista 3-4 tunnissa.
Nyt ”paremmassa” savusaunassa palautuminen alkoi jo 1 1/2 tunnissa. Saunojilla oli miellyttävä olo
ja he viihtyivät kylvyssä.
7
”Häkäsaunassa” hiilimonoksidi sitoutui hemoglobiiniin 200 kertaa nopeammin kuin happi, joten se syrjäytti hapensaannin. Herkimmin hapanpuutteesta kärsivät aivot ja sydän. Iltasaunomisen
jälkeen saunojan palautuminen estyi lähes koko
yöksi.
Patja toteaa, että jos saunassa on huono ilman-
vaihto, siitä tulee raskas liikuntasuoritus, jonka palautumisen käynnistyminen estyy 3-4 tuntia.
- Jos tunnet ettet saa kunnalla ilmaa saunassa,
jokin on pielessä, Patja toteaa. Hän neuvoo avaamaan silloin ikkunan, jolloin kylpijä saa happea
löylyilmaan.
Palautumista ajatellen Olli Patja suosittelee, ettet sauno liian myöhään illalla.
Sauna suomalaisten mielessä
Professori Pekka Laaksonen nosti omassa esityksessään esille suomalaisen saunan syntysanat,
joiden lausuja oli omalaatuinen suomalaisuusmies
Kaarle Aksel Gottlund vuonna 1817. Metsäsuomalaisten pariin Vermlantiin tekemillään tutkimusmatkoilla hän ymmärsi saunan keskeisen merkityksen koko suomalaiselle kulttuurille:
”En ollut vuoden mittaan kylpenyt, vaikka olin
tottunut ennen ainakin kahdesti viikossa ottamaan löylyt. Jo yksin suomalaisille tässäkin tottumus on toinen luonto.”
Gottlund teki sen havainnon, että Vermlantissa
suomalaisesta rakennuperinteestä oli parhaiten
säilynyt sauna myös sellaisten parissa, jotka jo olivat luopuneet äidinkielestään.
Jo ennen Gottlundia Henrik Gabriel Porthan tiesi kertoa, että Ruotsin metsäsuomalaisilla oli tapana kylpeä ahkerasti ja kieriskellä saunan
jälkeen talvisin lumessa. Mutta Porthanille maanmiestemme saunatavat olivat vain eksoottinen
tutkimuskohde ei elävä ja arvostettava osa suomalaista kulttuuria.
Ja vielä sitä ennen Turun Akatemian ensimmäinen historian ja moraalifilosofian professori Mikael Wexionius kiinnitti jo 1600-luvun puolivälissä huomionsa suomalaisiin saunatapoihin:
”Kaikki suomalaiset käyvät ahkerasti saunassa.
Jopa ankarassa pakkasessa he syöksyvät ulos saunasta ja ammentavat innoissaan naurussa suin vettä kaivosta, joesta tai järvestä ja kaatavat sitä alastomalle iholleen. Mutta tästä heidän ruumiinsa karaistuvatkin ja tulevat ponnistuksia kestäiksi.”
Mutta Gottlund oli siis mies, joka ymmärsi saunan merkityksen, ilmeni Laaksosen esitelmästä
”Sauna suomalaisten mielessä ja kielessä”.
Sauna 3/2011 Lyhennelmä SKS:n kansanrunousosaston pitkäaikaisenasena johtajana elämäntyönsä tehneen Pekka Laaksosen esityksestä:
Sauna oli naisten tehtävä
Kansanrunousjulkaisut vakiinnittivat saunan ja
kylpemisen kuvauksen kirjallisuuteemme. Melkein
kaikilla Kalevalan sankareilla oli oma saunansa.
Kiintoisaa on havaita, että saunakulttuurin käytännöllinen ylläpito on Kalevalassa yksinomaan naisten vastuulla. Morsianta neuvotaan miehelään tultuaa pitämään huolta siitä, että apella ja anopille on illoin sauna valmiina. Lemminkäinen pyytää
äitiään ja Ilmarinen sisartaan lämmittämään saunan ennen suuria koitoksia. Aino taittelee vastaksia lehdossa.
Kansanlääkinnän tuntijana Elias Lönnrot ymmärsi antaa hyvin monipuolisen kuvan saunan
käytöstä paitsi peseytymis-, syntymä- ja kuolinpaikana myös taika- ja noitasaunana. Kansalliseepos
loi pysyvää pohjaa sille, että saunasta saattoi kehkeytyä keskeinen identiteettisymboli.
Gottlundkin palasi sauna-aiheeseen pian Kalevalan ilmestymisen jälkeen julkaistessaan 1840
merkillisen kalevalaisella runomitalla sepitetyn
teoksen Runolan Helsingin yliopiston 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Runola oli hänen vastineesa
Lönnrotin Kalevalalle. Sen johdannossa Gottlund
tekee laajasti selkoa siitä, että meidän kansanrunoudestamme puuttuu runoilijoiden paratiisi, satujen ja laulujen saari, Parnasso.
Hän oli edelläkävijä sijoittaessaan suomalaisen
saunan taivaan iloihin nautinnon mahdollisuuksien suurenmoisimmaksi huipuksi. Tähän taivassaunamyyttiin palasivat myöhemmin eräät muut8
Bysantistako se tulikin?
Samaan aikaan myös tutkimus alkoi kiinnostua suomalaisen saunan alkuperästä.Vuonna 1871
August Ahlqvist kiinnitti teoksesssaan ´De
vestfinska språkens kulturord` huomiota sellaisiin
saunaan ja saunomiseen liittyviin sanoihin kuin
sauna, kylpeä, vihta, vasta ja saippua. Hän arveli
tutkimustensa perusteella, ettöä sauna oli peräisin bysanttilaisesta maailmasta, josta tapa oli siirtynyt slaaveilleja heiltä edelleen suomensukuisille kansoille.
Kansanelämän tutkimuksesta kiinnostunut lääketieteen tohtori Max Buch katsoi myöhemmin
velvollisuudekseen Ahlqvistin teoria kumoamisen.
Hänen tulkintansa mukaan ne slaavilaiset kansat,
jotka saunan tunsivat, olivat oppineet käytännön
suomensukuisiin kansoihin sulautuessaan.
Pekka Laaksonen on löytänyt sauna-aatteen ensimmäiset oivalliset sanat.
kin kirjailijat, esimerkiksi Juhani Aho ja Ilmari
Kianto. Ryysyrannan Jooseppi määrätään kuoltuaan korkeimman päiväkäskyllä vuodeksi Rämsänrannan kaikkien vainajien saunottajaksi taivaallisessa kylpylaitoksessa.Hän kieltäytyy kunniasta
pelätessään jautuvansa eräitten kotipuolensa akkojen saunottajaksi ja saa näin siirron taivaalliselle
riihenpuintiosastolle. Kiannon irvokkaitakin sävyjä saavan kuvauksen vastapainona Ahon kuvitelmä
taivassaunasta on lempeän humoristinen ja - kuten savolaisilla on tapana sanoa - muhoileva.
Pekka Laaksonen nostaa Aleksis Kiven ansioksi mm. sen, että suomalaista saunakulttuuria sopi tarkastella myös humoristisesti ja että joulusaunasta tuli paitisi monilukuisten kuvausten myös
pysyvän palvonnan kohde, joita sitemmin on toisteltu sananparsien tapaan. ”Saunaton talo ei käy
laatuun sekä emännän että muonamiesten muijien lasten-saamisen tähden.””Jota kuumempi löyly,
sitä parempi on sen parantava vaikutus ja voima.”
Sauna 3/2011 Kuten monet saunan tutkijat myöhemmin Buch
käytti todistusaineistonaan kiovalaisen historioitsijan Nestorin kuuluisaa kronikkaa vuodelta 1113. Kronikka sisältää apostoli Andreaan kertomuksen Novgorodin seudun kuumista puusaunoista, joissa alastomat ihmiset suomivat itseään
puunoksin ja kaatoivat lopuksi päälleen kylmää
vettä. ”Pakottamatta he piinaavat itseään ja hankkivat tällä tavoin tuskaa itsellee”, kertoo kronikka.
Buch ajatteli romanttisesti, että kronikassa kerrotaan Novgorodin pohjoispuolella eläneiden Kalevalan sankareiden saunatavoista. Näin oli ”tieteellisesti” kytketty toisiinsa Kalevala ja sauna,
luotu yhdistelmä, jonka varaan sitkeä kuvitelma
saunan suomalaisesta alkuperästä on sittemmin
osaltaan rakentunut. Ahlqvist puolestaan osoitti Buchin perustelut, etenkin Kalevalaa koskevat,
kestämättömiksi.
Tuossa vaiheessa keskustelu saunan alkuperästä
ei jatkunut pidempään. Eri yhteyksissä lääkärit sen
sijaan alkoivat viisaasti korostaa saunan merkitystä sekä hygienian että yleisen terveyden kannalta.
Duodecim-seuran perustajajäsen Albert Pfaler
ymmärsi saunan merkityksen myös kansanlääkinnän kannalta tunnustamalla 1888, että esi-isämme
olivat parannustoimissaan suuria balneo- ja hydroterapeutteja.
”Heidän paras sairashuoneensa ja opertsiosalinsa oli sauna, heidän karboolliusvansa oli saunanlöyly.”
9
Pitkäksi aikaan vakiintui käsitys saunan ja maanviljelyn yhteenkuuluvuudesta laajalla Koillis-Euroopan ajalla. Ajateltiin, etteivät metsästäjät ja kalastajat kaivanneet hikoilua tai pesua, joka sen sijaan oli välttämätöntä kaski- ja riihityön jälkeen
Tätä oletusta tuki sekin, että metsästyksestä ja
kalastuksesta eläneet kielisukulaisemme hantit ja
mansit eivät tunteneet saunaa.
Sittemmin sekin on kyseenalaistettu. Eri tahoilla maailmaa tavattavien saunakulttuurien yhteinen
piirre ei ole peseytyminen vaan hikoileminen. Ilmar Talve muotoili asian aikanaan näin: ”Jos nyt
hikoileminen on vanhimpia piirteitä laajalla alueella tunnetussa kylpemistavassa, ei tietenkään ole
mahdollista sanoa, mikä kansa on sellaisen kylpytavan keksinyt, etenkin koska nykyaikaista käsitettä kansa ei oikein enää ole sopivaa käyttää näin
kaukaisista ajoista puhuttaessa.”
Suuri suomalainen
saunakansa
Suomalaisen saunan keksijän selville saaminen
oli tieteellisenä ongelmana alusta asti ymmärretty
hieman samantapaiseksi kysymykseksi kuin Missä Hannun ja Kertun piparkakkutalo on sijainnut, Laaksonen toteaa. Tästä huolimatta tai ehkäpä juuri epäselväksi jäävän vastauksen takia monet sauna-aatteesta innostuneet asianharrastajat
ja kirjailijat olivat vakuuttuneet saunan suomalaisesta alkuperäst.
Jo Juhani Aho piti saunaa suomalaisten keksimänä ja katsoi, että se on ”pysyvin muistomerkki esi-isäimme Altain takaisilta ajoilta”. Hänen kuvauksensa Sasu Punaisesta suomalaisesta saunomistaiteilijasta tai saunanautintojen taiturista on
kirjalisuudessamme voittamaton. Tämä apulaispapiksi opiseleva keskinkertainen lahjattomuus on
”lihava, laiska, unelias ja harvapuheinen ylioppilas,
joka muuttuu saunassa toiseksi persoonaksi. Hänestä tulee verraton saunomisen mestari, joka on
kehittänyt saunomisen korkea-asteiseksi kultinomaiseksi psykofyysiseksi herkutteluksi.
Ehkä vielä Ahoakin enemmän suomalaisen
sauna-aatteen muotoutumiseen on vaikuttanut
­Sakari Pälsi monilla loistokkailla esseillään. Pälsi ei halunnut omia saunan keksimistä suomalaisten yksinoikeudeksi, mutta juuri hän alkoi puhua
suuresta suomalaisesta saunakansasta. Suomalaisia suorastaan sykähdyttää ajatus, hehkutti PälSauna 3/2011 si, että on konaisia kansoja ja ihmisjoukkoja, jotka voivat ottaa joulun vastaan ilman joulusaunaa.
Pälsi oli varma, että nuo saunattomat puuolestaan
eivät voi käsittää, että on kansa, joka jouluaaton
hämärissä miltei samalla kellonlyömällä astelee
nokisiin saunoihin lehväkimput kainalossa. Siellä
”nuo miljoonat lehväkimput nousevat ja laskevat,
kohisevat ja pauhaavat kuin lukematon viulujousien joukko äärettömän suureksi kuvitellussa jättiläisorkesterissa.”
Maailmanmestari kääri
mallivihdan
Vasta on luuta
Suulaan tuntuinen mies antoi vihdanteon näytöksiä Hotelli Tallukan pihalla. Hän oli ­Pentti Hakala, vihdanteon maailmanmestari vuodelta 2001,
Saunamestari, Löylynlyöjien puheenjohtaja, Kansainvälisen saunaseuran varapuheenjohtaja, joka
on saunonut 450 savusaunassa.
Näytösvihdat syntyivät käden käänteessä, yleisö
ihasteli ja kuunteli tarkkaavaisena, miten jo Kalevalasta löytyivät vihdanteon ohjeet. Varren pituus
on kolmasosa vihdasta, loput lehvästöä.
Hakala sanoi, että nyt ladotaan viuhkamainen,
hieman litteä esine.
-Se on vihta. Vasta on puolestaan luuta, eikä
täällä luutia tehdä, hän otti kantaa vihdan nimitykseen.
Väinämöisellä oli satalatva. Hakalan reseptissä
käytettiin noin neljääkymentä oksaa. Oksat lisättiin vihtaan vain päältäpäin, viuhkamaiseen muotoon ja lehtien nurja puoli ylöspäin. Kun puolet
vihdasta oli ladottu, Hakala käänsi ladoksen ja latoi toisen puolen kuten edellisenkin, lehtien nurjapuoli ylöspäin.
Oleellista on sidontavitsas, joka ei koskaan saa
olla puun oksa vaan nuori koivu. Sen kuori raapataan ennen vitsaksen kiertämistä molemmin puoli
vetämällä vitsasta polven päällä puukon terän alla
ja kierretään latvapäästä tyvipää tiukasti jalan alla.
Kierämisen jälkeen vitsas kuoritaan kokonaan.
Valmiin siteen teroitettu pää pujotetaan kädensijaosuuden lävitse, lehväksien läheltä.
Ennen sitomista laitetaan siteeseen uudelleen
10
Vihtojen lumoissa kolme Pekkaa
(Laaksonen, Ritvos,
Tommola) ihailevat
Pentti Hakalan kätten töitä.
kierrettä. Siteen latvusta jätetään näkyviin noin
15-20 cm. Se taivutetaan varpujen suuntaisesti
kämmenen alle. Siteseen laitetaan uudelleen kierrettä, kiepautetaan side kaksi kertaa kädensijan
ympäri ja pujotetaan solmuun molempien kierrosten alta ja kiristetään voimakkaasti.
Hakala pujotti siteen kädensijan lävitse, noin
10-12 sentin päähän ensimmäisestä sidoksesta,
­pyöräytti siteen kädensijan ympäri, pujotti uuden
sidoksen solmuun ja kiristi voimakkaasti.
Kun molemmat sidok­
set olivat valmiina ja
kiristettyinä, siteen
loppupää taitettiin
kämmenen alle siksi aikaa kun tasataan
oksien päätä, jottei
side mene vahingossa rikki, hän neuvoi.
Siteen päähän hän
pyöräytti kahdeksikon muotoisen lenkin ja pujotti
lenkin pään oksien sekaan sidoksen alle.
Sanomattakin on selvää, että kädensijasta poistettiin puukolla jokainen oksapiikki, mikä tuntui
käteen.
- Vihtaa ei sitten laiteta kumaan veteen eikä
kuumalle kiukaalle hetkeksikään hän neuvoi. - Se
pannaan lauteille lähes kylmään vesisoikioon, johon vihta upotetaan aina kun ei vihdota.
-Tällä vihdalla pystyy kylpemään 5-6 kertaa.
Sauna 3/2011 11
Tontulla riittää hommia
Kaikkien tuntema Saunaniekka Pekka Tommila esiintyi päivillä laaja-alaisesti. Seuran Tutkimusja kultuuritoimikunnan puheenjohtaja luennoi tutuista aiheista kuten millainen on hyvä kiusa, hyvä
sauna, hyvä löyly, Wäinämöisen mesisauna...
Ja saunatontuista, joiden vankkumaton kannattaja Pekka kultuurimehenä on. Mies saattaisi jopa
itse käydä saunatontusta, jos hänet pienennettäisiin sopivassa suhteessa kyynärän pituiseksi.
Saunatonttu on lähes yhtä vanha ilmiö kuin saunakin. Ikää sillä on pyöreästi tuhat vuotta. Perimätiedon mukaan Saunatonttu on saunan haltija
ja suojelija, joka hyvin kohdeltuna varjelee saunaa
sekä tuottaa onnea ja menestystä saunan omistajille ja käyttäjille, Pekka totesi.
- Jos taas Saunatonttua kohdellaan huonosti,
saattaa koko sauna palaa.
Kansanperinteen mukaan Saunatonttu on enintään kyynärän mittainen eli vähän yli puolimetrinen käppänä, koska hänen tulee mahtua lymyilemään kiukaan ravissa eli seinän ja uunin välisessä
raossa. Tonttu on lisäksi yllättävän litteä, nenä sivuille levenevä ja jalkaterätkin ulkonevat ravin kapean olintilan vuoksi.
Saunatonttu
vahtii kylpijöiden käytöstä
ja saunatapoja. Sopivaa ja
epäkunnioittavaa on meluisa ja häirit-
Kaksi kaunista ja yksi
maailmanmestari. Anianneito Carita
Ekman seuraa
Pentti Hakalan
työnäytteen
valmistumista ihanaksi
vihdaksi.
Sauna 3/2011 Pekka Tommila irroitteli Saunatontun merkeissä.
sevä käytös, kovalla ääbellä puhuminen ja varsinkin kiroilu.
Niin ikään saunassa piereskely on erityisen anteeksiantamatonta. Saunatontun saa suutuksiin
myös kylpemällä liian myöhään eli auringonlaskun
jälkeen tai esiintymällä saunassa juopuneena.
Alun perin saunassa on käyttäydytty niin hillitysti, että se on myöhemmin keskiajalla kelvannut
malliksi myös kirkossa käyttäytymiseen: ”Kirkossa
ollaan kuin saunassa.”Saunatonttu on tainut käydä
Lauttasaaressakin opettamassa tapoja.
Sen hyvä kohtelu edellyttää myös tervehtimistä ääneen aina, kun saunaan astutaan kylpypäivänä
ensi kertaa. Kylpemisen ajaksi Saunatontulle voidaan sytyttää kynttilä, ja kylpemisen jälkeen ehkä
vielä heitetään pikkulöylyt yksinomaan Saunatontulle kiitokseksi virkistävästä kylpemisestä.
Reportaasin Sauna- ja hyvinvointiseminaarista
toimittanut Pekka Ritvos
12
Teksti ja kuvat Jari Jetsonen
Saunat Turuilla ja toreilla
Kulttuurikaupungin toteutuksesta vastaava Turku 2011 –säätiö on nostanut suomalaisen saunan
yhdeksi näyttelyiden ja tapahtumien pääteemaksi - niin teki myös Helsinki 2000 kulttuurikaupunki, jonka vuoden avausnäyttelynä oli “Löylyn henki” ja pitkin kulttuurivuotta oli Kuukauden saunat
–tapahtuma, joka keräsi massoittain ihmisiä kokeilemaan suurelle yleisölle harvemmin avautuvia
löylyhuoneita. Samoin tuon vuoden aikana Suomen saunaseuran jäsenmäärä kasvoi reippaasti.
Turku on virittänyt saunateemansa vähän eri
taajuudelle. Näyttelyinä on mm. Wäinö Aaltosen
museon Cafe Wäinölän seinille ripustettu historiallisia kuvista koottu tuulahdus ”Saunapolulla”,
joka tarjoaa näkymiä suomalaiseen sauna- ja kylpykulttuuriin.Vähän laajempi on Turun museokeskuksen Kuralan Kylämäellä”Suomalainen savusauna”-näyttely.
Tämä näyttely kertoo saunamme kehitysvaiheista parin tuhannen vuoden ajalta, mutta kovinkaan paljon uutta tietoa ei näyttely anna kokeneemmalle saunaharrastajalle. Mielestäni parasta
antia onkin itse paikka Kuralan Kylämäki, elävän
historian kylä, jossa päivittäiset kotityöt ja ajankohtaiset askareet kertovat 1940- ja 1950-lukujen maalaiselämästä. Lehmät ja lampaat laiduntavat laitumella, ja pihapiirissä kanat nokkivat jyviä.
Jo nyt alkaa hahmottua mikä Turun saunateemassa on poikkeavaa. Saunat ja näyttelyt on sijoitettu eri puolille kaupunkia niin että matkailijalle
tulee tutuksi myös Turun kaupunki ja moninaiset
paikat, joihin hän ei normaalisti tulisi pistäytymään
käydessään kaupungissa. Tämä on ollut hieno oivallus hankkeen vetäjiltä.
Teoriaosuuden jälkeen on vuorossa käytäntö tai
saunominen. Neljän SaunaLabin saunan pääsuunnittelijoina on toiminut taitelijoita. Nämä saunat
ovat enemmän taideteoksia, joissa voi myös kylpeä, joten turhan piukkapipoinen ei pidä olla näiden saunojen kylpyominaisuuksien suhteen.
kipuistoa. Sauna on taiteilija Jan-Erik Anderssonin
suunnittelema ja on muodoltaan valkosipulitertunmallinen, ulkoa keltaiseksi maalattu. Lasikuidusta tehtynä se muotomaailmaltaan tuo mieleen
1960-luvun Futuro-talot. Se voisikin olla vaikka
Futuron sauna. Saunaan liittyy amerikkalaisen äänitaiteilija Shawn Deckerin luoma äänimaailma.
Sisältäpäin sauna on valkoinen, ja osittain valoa
pääsee maalaamattomissa kohdissa kuultamaan
lasikuidun lävitse. Tätä läpikuultavuutta olisi voinut vielä korostaa, sillä valon tunkeutuminen sisään yhdessä äänimaailman kanssa luo sadunomaisen elämyksen. Saunoja on kuin olisi kananmunan
sisällä. Äänimaailma muuttuu saunan lämpötilan ja
ilmankosteuden mukaan, eli veden heitto kiukaalle vaikuttaa siihen. Sähkökiuas oli kyllä mielestäni asennettu väärin päin, sillä kivinen heittoseinä
***
Ensimmäinen The Sounding Dome sauna sijaitsee Kupittaan maauimalassa, joka on osa liki satavuotiasta Suomen vanhinta ja laajinta kaupunSauna 3/2011 The Sounding Dome
13
The Sounding Dome
Obscura
Sauna 3/2011 oli kohti oviaukkoa kun taas saunassa istujat ovat
pääosin vastakkaisella puolella. Lauteet oli rakennettu niin että parin askelman päälle oli saunan
istuimiksi on tavallisia puisia tuoleja, joiden jalat
vain on lyhennetty. Tämä oli liian konkreettinen
osa stimuloivassa mielikuvitusmaailmassa, jonka
vihtakin oli vappuhuiskan tyylinen kimppu iloisenvärikkäitä muovisuikaleita.
Sauna Obscura Saaronniemen uimarannan lahdessa Ruissalossa on taiteilija Heidi Lunabban
suunnittelema. Meren päällä kelluvan saunan sisällä toteutuu nk. Camera Obscura -ilmiö. Sauna
Obscura on saunalautta, jossa saunotaan kuin kameran sisällä. Saunaan saavutaan joko veneellä tai
uiden.Tuulisella ilmalla lautta kellui aika kiikkerästi
ja saunan sisällä oleva maisema ja heijastuvat näkymät heiluivat vinhaa tahtia. Koska Sauna Obscura
on kuin kamera, olisi toivonut, että se detaljimaailmaltaan ollut enemmän puisen laatikkokameran
tasoa ja hienostuneisuutta. Ehkä taloudellisten tekijöiden vuoksi on jouduttu tyytymään varsin arkisiin ratkaisuihin. Kuitenkin saunan puinen jatkuvalämmitteinen kiuas antoi makoisat löylyt, ja mereen oli mukava pulahtaa vilvoittelemaan.
Solaris-sauna Wäinö Aaltosen museon viereisessä Ekoluoto-taidepuistossa on kuvanveistäjä
Hans-Christian Bergin ja teollinen muotoilija Mika Ihanuksen suunnittelema läpinäkyvä sauna, joka
on tyylikäs ja sen monet detaljit ovat huolellisesti
toteutettu. Se näyttää lähes teolliselta tuotteelta.
Tämän saunan voisi kuvitella myös jonnekin luonnon keskelle, jossa saunasta käsin aluksi voisi ihailla luonnon monimuotoisuutta ja rikkautta, mutta löylyä heitettäessä sauna ikkunat huurtuvat ja
itse saunomisesta syntyy enemmän tilallinen elämys. Ilmeisesti kiuas on hiukan liian tehoton tai
vaatisi pidemmän lämmityksen antamaan makoisia saunalöylyjä näinkin suureen saunatilaan, johon
helposti mahtuu toistakymmentä henkeä. Toisaalta kovat löylyt voisivat särkeä kaarevia lasipintoja. Nyt Solaris-sauna sijoittuu keskelle kaupunkia,
jossa kaupunkilaiset voivat kummastella lasisessa
akvaariossa saunojia.
Hot Cube sauna on kuvanveistäjä Harri Markkulan Aurajokeen, keskelle kaupunkia toteuttama
minimalistinen sauna, jonka lattiaritilöiden läpi voi
tarkastella veden juoksua. Saunaan mennään pientä siltaa pitkin. Puurakenteinen, ikkunaton kuuma
kuutio on ulkopinnaltaan tervattu. Valitettavasti
emme päässeet kokemaan itse tätä saunaa, sillä
14
Solaris
Sauna 3/2011 Hotcube
15
se oli ainoa, johon ei voinut ostaa yksittäistä henkilölippua vaan se oli varattava etukäteen 2-4 hengelle. Se oli hinnaltaan 60 euroa, muiden saunojen hinnat
olivat 10 euron luokkaa.
Turun kulttuurikaupunki 2011 saunateemasta jäi kokeilematta ­Saunalenkki,
jossa Turun Soutupiirin opastuksella
pääsee maksutta soutamaan komeasti
kirkkoveneellä tai mukavasti meloen kanootilla sekä Saunapuhetta. Mistä saunassa puhutaan? Mitä lauluja lauletaan ja
tarinoita kerrotaan? Olohuone ry osallistuu SaunaLab -hankkeeseen tuomalla
omaan tapahtumaansa saunaan, peseytymiseen ja uusiutumiseen liittyvän teossarjan, joka on eri puolilla kaupunkia.
Heinäkuun kahtena helteisenä päivänä, jolloin
katselimme näyttelyitä ja kylvimme mielenkiintoisissa saunoissa, jäin ihmettelemään missä ovat
Obscura
muut kylpijät. Ehkä jokainen kylpee kesälomallaan
mökillään, mutta meille kelpasi vain paras ja mielenkiintoisin siis siksi Turku.
Risto Elomaa
Kansainvälisen Saunaliiton ja Suomen
Saunaseuran johto
tutustumassa Turun taidesaunoihin
Saatuamme Turusta lopullisen esitteen ISS päätti järjestää retken Turkuun heinäkuun lopulla. Mukaan oli alkuun lähdössä useampiakin saunojia,
mutta lopulta joukko muodostui kahdesta saksalaisesta, Tommilan Pekasta ja allekirjoittaneesta.
Kesäkuussa selvisi, että vain Sauna Bundin toimitusjohtaja Rolf-A. Pieper pääsee tulemaan, joten
kutsuimme seuran puheenjohtaja Ben Grassin
mukaan, joka suostui ja lupasi hoitaa kuljetukset
Helsingistä Turkuun ja takaisin.
Vierailumme sai yllättävää medianäkyvyyttä Turussa sekä lehdistötiedotteen, paikallislehtien ja
YLE:n haastattelujen yms. muodossa. Taustavaikuttajina tähän olivat Turun kaupungin kuvataidejohtaja Päivi Kiiski, joka on Saunaseuran jäsen sekä Turku 2011- säätiön ohjelmajohtaja Suvi Innilä, joka loppumetreillä otti retken onnistumisen
omalle kontollensa.
Pekka oli neuvotellut ja varannut ohjelman jo
maaliskuussa ja se sisälsi kaikki neljä saunaa. Ne
ovat Solaris, The Sounding dome, Sauna Obscura
ja Hot Cube. Tämän lisäksi ohjelmaan oli sisällytetty Väinö Aaltosen museossa oleva ”Vesi – tunteita ja aistimuksia” – taidenäyttely. Aaltosen mu-
Sauna 3/2011 16
Turun kulttuuripääkaupunki- säätiön toiminnanjohtaja Cay Sevón kertoi SaunaLabista lehdistölle vuoden 2010 loppupuolella. Allekirjoittanut
ei vielä tiennyt koko tapahtumasta mitään, kun jo
muutama ISS:n jäsen halusi lisätietoja taidesaunoista ja mahdollisuuksista vierailla Turussa kesällä 2011. Suurinta mielenkiintoa osoittivat japanilaiset sekä Saksan Sauna Bund, jälkimmäinen erikoisesti siksi, että he etsivät Stuttgartin Interbad
2012 saunanäyttelyyn katseenvangitsijaa.
seon Cafe Wäinössä oli myös esillä ”Saunapolulla” - valokuvia turkulaisista yleisistä
saunoista, joita ei enää ole.
Vierailu alkoi tutustumisella kuvanveistäjä Harri Markkulan Hot Cube-saunaan Aurajoen päällä. Hot Cube on minimalistinen
sauna eli sisältä varsin pieni. Löylytilaan sopii kaksi tai sovittelemalla kolme henkeä.
Pukutiloihin yksi henkilö kerrallaan, mutta
pukuhuoneena voi käyttää myös Aurajoen
rantaa. Pukuhuoneen ja koko saunan ongelma on se, että lattia on puuritilä ja siitä putoaa läpi kaikki kahta tuumaa pienemmät
tavarat. Onneksi Markkulan avustaja on sukeltaja ja hän kertoikin noutaneensa erilaista tavaraa ylös joen pohjalta.
Pukuhuone toimi samalla suihkutilana
eli isäntä kaatoi ämpärillä sopivan lämmintä vettä niskaamme. Suihkussa olisi voinut
käydä myös Solaris-saunan suihkutiloissa,
mutta halusimme Rolfin kanssa kaiken autenttisena.
Saunassa on Narvin jatkuvalämmitteinen puukiuas, joka riitti antamaan kolmelle kylpijälle hyvät
löylyt noin tunnin koekylpemisen aikana. Lattiana
oleva puuritilä piti huolta runsaasta raittiin ilman
tulosta ja samalla se salli Aurajoen pinnasta heijastuvan auringon kilon leikitellä saunan seinillä ja
Narvin kiillotetulla kiukaan pinnalla.
Markkula oli tehnyt Rolf-A. Pieperiä ja minua
varten myös vihdat, joita mahtui kohtuullisesti
käyttämään istuen lomittain. Saunomisen alkaessa lämpöä oli n. 90 astetta ja puita sopivasti lisäämällä isäntä pystyi pitämään tuon lämpötilan koko
saunomisen ajan.
Saunan ulkopuoli on tervattua puuta ja mieto tervan haju sekoittui vihdan tuoksuun isännän
kylvettäessä meitä. Löylyt olivat autuaallisen pehmeät ja olimme Rolf-A. Pieperin kanssa hyvin tyytyväisiä pukiessamme rannalla seuraavan saunojajoukon siirtyessä sillan yli saunomaan.
Etukäteen mielenkiintoisin sauna olisi ollut
Sauna Obscura, mutta viikonvaihteen myrsky oli
upottanut sen ja sauna oli vierailumme aikana telakalla. Jari kertoo tuosta saunasta toisaalla.
Sauna Obscuran puuttumisen korvaamiseksi meidät tutustutettiin saunaseuralaisen Mervi
Hongiston FORUM saunaan, joka on vielä jäljellä Turun yleisistä saunoista. Forum sauna ja Mervi
ansaitsevat oman kirjoituksensa toiste.
Sauna 3/2011 Saunaseuran ja Kansainvälisen Saunaliiton (ISS) edustajat
tutustuivat Turussa myös saunayrittäjä Mervi Hongiston
turve- ja kuppaushoitoja tarjoavaan Forum Saunaan.
Kuvassa vasemmalta Saksan Saunaliiton (Deutscher
Saunabund) toimitusjohtaja Rolf-A. Pieper, Risto Elomaa,
Forum Saunan Mervi Hongisto, Ben Grass, Pekka Tommila
ja Kristian Miettinen.
Torstaina aamulla menimme koko joukko saunomaan keltaiseen Sipuliin Kupittaan maauimalaan. Sauna virallinen nimi on The Sounding Dome ja sen on taiteillut Jan-Erik Andersson. Sipulin muotoiseen saunaan sopii erillisille tuoleille
istumaan 6 - 8 henkeä kerrallaan, mutta pienehkö sähkökiuas ei oikein jaksanut antaa löylyä edes
kolmelle kylpijälle. Syy löytyy ehkä myös hyvin
ohuen lujitemuovikuoren olemattomasta lämmöneristyskyvystä.
Sen sijaan amerikkalaisen äänitaiteilija Shawn
Deckerin luoma äänimaailma toimi erinomaisesti. Saunan äänimaailma siis muuttuu ilman kosteuden ja lämpötilan mukaan eli löylyn heitto kiukaalle vaikuttaa suoraan siihen. Nämä törähtelyt jne.
äänet olivatkin ehkä se paras anti täällä.
Kupittaalta jatkettiin tutustumaan kuvanveistäjä Hans-Christian Berghin ja teollinen muotoilija
Mika Ihanuksen suunnittelemaan läpinäkyvään Solaris-saunaan. Sauna on sijoitettu Aaltosen museon naapuriin pienelle kukkulalle, mikä antaa saunan lauteilta esteettömän näköalan joka suuntaan.
Lauteille sopii kerrallaan jopa 12 henkeä.
Saunan tukirakenne on tehty haponkestävästä
17
Saksan SaunaBundin Rolf-A. Pieper oli kovin otettu Forum
saunan hoidoista, kuten kuppauksesta ja turvehoidoista.
Ylimmissä kuvissa ”serkut turpeessa”.
Sauna 3/2011 teräksestä ja seinät ja katto muodostuvat kaarevista, karkaistuista lasilevyistä, jotka on kiinnitetty teräsrunkoon. Näyttävät lauteet ovat haapaa
ja keskellä koko komeutta on IKI:n korkea puuta
käyttävä jatkuvalämmitteinen kiuas, josta nousee
komea piippu 1,5 m katon ylle.
Saksalaisten mielestä Solaris voisi olla se mielenkiintoinen katseen vangitsija ja siksi siihen tutustumiseen käytettiin runsaasti aikaa. Valitettavasti sauna oli vielä klo 11 pintaan melkoisen kylmä. Alkulämpötila oli runsaat 50 astetta, mutta
lopussa lämpöä oli vain noin 40 astetta ylimmän
lauteen yläreunassa, mistä mittaus tapahtui. Kiuas
ei jaksanut enää höyrystää vettä.
Lauteilla istuminen on mielenkiintoinen kokemus auringon paistaessa. Vieressä virtaa liikenne
ja Aurajoki ja ulkopuolella on enemmän tai vähemmän kiinnostuneita turisteja töllistelemässä.
Keskustelimme Hans-Christian Berghin kanssa myöhemmin alhaisesta lämpötilasta ja hän pani
syyn lämmittäjän niskoille. Kuuleman mukaan saunassa saavutetaan helposti 70 – 80 asteen lämpötila ja joskus jopa yli 90 astetta nykyiselläkin
kiukaalla. Toivottavasti pääsemme vielä kokemaan
Solariksen kunnon löylyn.
Solaris on herättänyt mielenkiintoa ulkomailla
ja mm. 24.08. Saksan kakkos-TV kävi filmaamassa
pätkän ja kuvasi Solarista kylpijöineen. Hankimme kuvauksiin sekä kylpijät että myös sauna-asiantuntijan.
Valintaprosessi ajatellen saunan käyttöä messuilla on edelleen kesken ja keskustelut saunan
tekijöiden kanssa jatkuvat.
Turku oli varannut vierailun ajaksi eräät kesän
lämpimimmät ja kosteimmat päivät. Onneksi väliin tarjotut Aura-oluet yms. pitivät huolen siitä,
että jaksoimme käydä sekä rankan saunomisohjelman että myös kulttuuripääkaupunkiohjelman
kunnialla lävitse mukaanlukien myös Kuralan kylänmäen Suomalainen savusauna – näyttelyn sekä
Luostarinmäen pari vanhaa saunaa.
Turkua on kiittäminen erinomaisista järjestelyistä mukaanlukien kaupungin tarjoama illallinen.
Uskomme kaikki, että kulttuuripääkaupunki ylittää tavoitteensa ja varmasti myös SaunaLabn kävijämäärätavoite täyttyy. On hienoa, että SAUNA
on valittu mukaan KULTTUURIIN! Toivottavasti
saunoille löytyy jatkokäyttöä elokuun jälkeen, jolloin SaunaLab sulkeutuu.
18
Saunomassa syvärillä
”Olimme saunomassa Syvärillä jokiristeilyllä, jonka reitti oli Pietari-Laatokka-Syväri-Ääninen ja Moskova.
Saunoimme Syvärillä, jossa kiukaan kivetys oli sivussa ja löyly heitettiin sivuluukusta. Upea kokemus ja
Syvärin vesi oli puhdasta”, kertoo Ben Grass, kuvassa vasemmalla. (Kuvat A. M.Virkkunen)
Sauna 3/2011 19
Rimas Kavaliauskas,
Chairman of Lithuanian Bath Academy/
Organiser of International Lambasting Championships
XV International Sauna Congress
27-28 May 2010 Tokyo
”Lambasting in Lithuanian
steam bath - pirtis”
What is lambasting?
Lambasting is a special form of sauna massage,
which requires the presence of hot steam and „vihta“ (or other similar tool). During lambasting various movements are being performed – from waving
and gentle touching to drumming, stroking, splashing and even striking. Like other massage techniques,
lambasting has the same task – to warm and relax
person’s body and assist emotional relaxation. Depending on client’s needs lambasting can vary from
softly relaxing to rather hot and extreme.
Who invented lambasting?
Lambasting is as old as hot steam bathing. During long and cold winters dwellers had to find their
ways to warm and wash.The merest – to bring a few
heated boulders inside and splash them with water.
Vapour then inevitably condensed on a skin, heating and moistening it. Inherently there came itching and poor fellow bathers start to scratch their
backs by everything available on the spot, finding
a wisp of grass or fresh birch twigs most convenient. Shortly they noticed that a wag of birch whisk
produced a comfortable sense of warmth and employed a new method of skin cleaning. A bouquet of
fresh or dried birch twigs has been once known to
the most of European nations. It was however lost
during decline of hot steam bathing during 17-18 c.
Luckily it has never been forgotten in Finno-ugric,
Baltic and Slavic nations. Nowadays lambasting firmly belongs to North and Central European steam
bathing tradition.
massage – from gentle surface strokes to deep tissue affectation. The main difference is that in lambasting thermal affect is used instead of mechanical. The person to be lambasted is usually asked to
lay face-down and is waved with hot air and steam.
Downward flow of vapour embraces and warms
his body and brings him into a state of light and
pleasant relaxation. This is the initial stage of lambasting. Then one has to increase the overall warming simultaneously accenting the feet, base of spine
and main joints of the body. This is done by circular wrist movements and waving of vihtas over the
back and along both sides of the body. As long as
the laying person gets used to the heat, more water
is splashed on the stones. Vihtas can be exposed to
the high humidity vapour above and pressed down
to important parts of the body, primarily feet, ankle
and hip joints. Soft steam warming and gentle skin
contact is considered to be better than rubbing and
mechanical impact. The task of lambasting is to relax rather than to force a person to withstand the
process.
It is important to remember that heated skin receptors are less sensitive to impact and a person
may underestimate the force of vihta smashing.
When the back is thoroughly warmed, person is
asked to turn face-up and his front side is similarly
treated. Caution is taken on belly and breasts – vihta movements are slower, and more „sliding“, than
„beating“.
Every lambaster has secrets of his own and every
lambasting procedure can vary according the time
of the year and hot-room condition. Nevertheless
the action sequence resembles that of relaxation
At this stage it is important to deeply massage
major muscles. They are impacted by strong beats,
forcing liquid circulation and decontamination of
the blood vessels. Legs and arms are parts that require some elaborate movement skills and there
we can easily distinguish various lambasting schools.
In Lithuania arms are being taken by a lambaster,
stretched out and carefully covered by vihta strokes,
Sauna 3/2011 20
The classical lambasting
procedure
the persons back. It is important to „heat feed“
the most demanding body parts – feet, sacrum
area, spine and neck, while sparing more sensitive
areas from burning sensations. It requires to masterly feel movement of vapour and to keep control of timing. Some lambasters use the intermediate cooling of the skin to lessen it’s sensitivity
– and creates one of the most pleasant bathing
sensations. Short flush of cold water contracts
the surface blood vessels, but does not cool inner tissues.
Success in lambasting
depends on...
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Right mood and mind
condition
Rimas Kavaliauskas opettamassa Liettuassa 2011.
while in Russian tradition they are mostly held up to
experience the highest possible heat load on palms
and fingers. The lambaster then evaluate the „heat
threshold“ of a lambasted person and individually
correct further heat exposure.
The face is usually covered by large and leafy
spare vihta to avoid excessive head warming. The
lambasting of the front side is finalised by longitudinal delicate strokes which thus taking off residual
strain. At this point flavourful vihtas of blooming lilac, linden, bird cherry, mountain ash can be used to
create the unforgettable impression of freshness. At
this moment many people feel quite satisfied, while
others would ask for more... And if so, client would
be asked to turn around once again.
Right mood and mind condition
Enjoyable bathing atmosphere
Qualified bodywork procedure
Well prepared lambaste (vihta, vanta)
Manageable micro climate of hot
room
Personal safety precautions
Proper sauna design
Fair psychological contact
A sauna bather is naked and open to all kind of
impact. It is important to act responsibly and remain in full consciousness and kind-hearted mind
condition. As ages passed the rules of sauna were
formulated. Even nowadays our behaviour during
lambasting session is strongly influenced by these
precepts: „take caution of elderly ones“, „do open
the door while lambasting goes on“, „ more heat –
less beat“, „do not bother sauna lambaster when at
work“ and similar. I payed a lot of attention to inherited wisdom and combined it with our own observations during lambasting sessions. All it melted into
several fundamentals of hihg-end lambasting:
*
*
*
*
*
*
Respect of sauna traditions
Intuitive approach to bodywork
Distraction from outside factors
Ability to take own decisions
Repression of negative emotions
Compassion and love
In the case of follow-up the lambaster would take
some personal security precautions: have his saunahat filled with cold water, watch out for cold water
vessel in the arm-reach, change cold moistened vihtas over lambasted persons head. Then a generous draught of water would reach the stove and a
„last fight“ would begin... From this moment there is
no such thing as womanly skin touch, the lambaster
musters up all his skills to descend the heat flow to
No one is pouring young wine into an old wineskin – an old rule belongs to pirtis as well. A majority of clients go to sauna to release their psycholog-
Sauna 3/2011 21
Enjoyable bathing atmosphere
ical tension, therefore bathing atmosphere should
correspond.The best tempered lambaster can fail in
brittle, comfortless, unsafe sauna. The principles of
nice lambasting are in fact principles of favourable
approach to 5 human senses – all of them ought to
be pleased and unstrained.
All eye stressing objects should be taken out
of sight, hot-room lights dimmed or subdued. The
„aroma-scape“ of the bath should be pleasant and
somewhat familiar – strange atypical odours are
better avoided. The freedom from external distractions during bathing has ever been taken very seriously. Today it means that mobile phones are forbidden just as they are on an aircraft. A small talk
between friends is welcome, but telling scandals
should be seized, as it burdens the ears and loads
the mind. The brain should be liberated from tiring everyday mind course, it also needs a good rest.
Critical mind has simply no duties during sauna session – like a mind of a playing child. To achieve this
a privacy and freedom from strange onlookers is an
absolute necessity.
Qualified bodywork or „dos
and donts“ of lambasting
As I told above, appropriate bodywork means adjusting to fellow person’s needs, keeping in mind all
circumstances that might quickly change during lambasting session. Therefrom lambasting is a bit more
tricky then massage – temperature, varying humidity,
fresh air intake and above all – timing must be payed
a constant attention. Avoiding digging to deeply, we
can summarise „dos and don`ts“ of proper lambasting bodywork:
*steam-waving for preheating and relaxation
*cool accent on the client’s head for thermal safety
*gradual increase of the body temperature
*gentle touch steadily coverts into deep tissue impact
*extra heating for major joints and muscles
*a drop of cold water to refresh and tone the
skin
Kylvettämisen oppitunti Liettuan Sauna Akatemiassa.
niper or fir are not a rarity at all, but they require
some softening before use. Juniper vihta has to be
scalded by a hot water and manual tenderised until it becomes velvety enough. Unfortunately fresh
vihta season is relatively short and they have to be
somehow conserved for the long winter. The most
popular way of doing it – drying, with deep freezing
becoming increasingly popular. Freezed vihta is almost ready for use, whereas dried beasoms ought
to be soaked in lukewarm water. One has to look after not to sodden green leaves too much, as wet besoms would become heavy and too clumsy for easy
whisking and waggling. But they are perfectly applicable as compresses, both cold or hot. When collecting vihta for himself lambaster should compose
it to comfortably fit into his palm and to be „airy“
and nice for fanning. And always remember – vihta is not a commodity, but a gift from the Nature. It
should be reputed and spared.
Frankly speaking the best lambasting tool ever is
newly collected fresh bunch of tree twigs. Birch, oak,
linden, maple are mostly used. Conifer species as ju-
In Lithuania vihtas of different trees are used to
create varying effect.All they produce different array
of active substances, ranging from tanning ferments
and washing saponins to disinfecting fitoncides and
subtle essential oils. All they are fragrant and very
difficult to separate and research. The modern science of aromatherapy tells that they all work together in co-union creating so called „broadband“
effect to micro-organisms and human body. It is interesting, that plant substances as second metabolites are quite similar to our own body substances
thus proving our union with nature. Frankly told the
plant is rather „reminding“ our tissues how to „be
healthy“ rather then crucially affecting certain metabolic patterns. This is the main difference from al-
Sauna 3/2011 22
A tool for lambasting –
lambaste (vihta, vaSta)
opatic medicine which tends to interfere with natural chain of cellular reactions. Our ancestors new
this by heart an noticed much of the things we newly „discover“ today. During our Lithuanian Bath
Academy lambasting practice we noticed that:
*at first soothing and cleaning species are used,
such as aspen, birch, alder
*for relaxing steam bath broad vihtas of oak, maple,
elm are useful
*apple tree, mountain-ash, linden and willow are
very nice for occasional women ritual sauna
*a combination of juniper, oak and birch is very
good for active sportsmen
*blooming lilac, jasmine or linden are just wonderful during wedding-eve ritual pirtis
Manageable micro-climate of
a hot room
A lambasting requires a peculiar micro-climate
conditions, different from that of temporary sauna
used for passive exposure to the heat and sweating.
As we know most of the „passive“ sauna goers like
to heat themselves and then cool dawn outside the
hot-room or even in cold water. Periodical varying
of „hot“and „cold“ conditions makes a health conditioning effect.
The similar thing occurs during lambasting. A person lays on a lambasting bench in a „normal“ sauna
conditions of relatively low humidity thus avoiding
overheating of nostrils and trachea. He experience
so called light and soft steam (loyly - finn, garas –
lith., пар – russ.) which is extremely pleasant and relaxing. Lambasting is primarily a steering of a flow of
hot and humid vapour, which follows the law of nature and collects just below the ceiling forming so
called „steam cake“. From there it can be directed
downwards onto a persons body skin which is considerably cooler and is able to condense a part of
the gaseous water absorbing the released heat. It is
precisely the specific heat of condensation that produces the famous sensation of shuddering warmth
that is so desirable by experienced fans of lambasting. One cub. m. of hot air if chilled from 80 to 40
degrees C can release of energy, whereas the same
amount of air contains 50 g of gaseous H2O. If some
20% of it is condensed on the skin, it releases of energy.
location. Sudden shivering heat – and it is gone! It
enables to manually control the process of body
warming, adjust it to a person’s individual needs and
make it much more safe. Professional lambasting is
very much selective one – it is it’s distinction from
simple-minded downhome beating that sometimes
happens to be observed in common steam bathes.
The lambasting result is so called bio-resonance
heating, so much valuated by temporary physiotherapists. It is often told to be part of XXI age curative medicine.
There are a few general things that ought to be
taken into account in order to create a proper lambasting micro-climate:
*starting temperature of hot room has to be 60-70
°C
*water should be added by portions before active
steam fanning
*ovens with very hot metal or stone surfaces must
be avoided
*manual control of ventilation is very desirable
*walls and ceiling must be airtight, hot and not too
dry to sustain humidity in the air
*excessive moistening from wet benches and boiling water vessels should be terminated
Personal safety precautions
During lambasting both lambaster and his client are exposed to heat impact of varying intensity and localisation. They are not at all secured from
unpleasant sensations that might become dangerous if prolonged. To avoid this and lessen a risk of
overheating to a minimum, several measures should
be employed:
*cold water vessel within an arm reach
*protecting the head and neck area and cooling it
by cold water
*getting some fresh air into the steam room between the lambasting „turns“
*quick and easy descending from the bench and
evacuation from hot room if needed
*increase of body temperature gradually
*applying local heat accents instead of
body heating
whole
In lambasting process we for a short moment create the condition of high heat on precisely required
It is interesting to add that some plant species can
lessen the feeling of hotness – linden and levandula
among them. Both are much used in nowadays lambasting practise.
Sauna 3/2011 23
Proper sauna design
The more difficult job – the more important is
ergonomically designed work space. In the case of
lambasting primal attention is payed to lambaster,
his security and comfort. First of all it is lambasting bench that must be properly adjusted. It’s height
must be around 70 cm. A lambaster can then easily
apply his own weight when doing compresses and
heavy „washing“ strokes. Other important things
as cold water, ventilation shutter and set of spare
besoms should be within an arm-reach from the
working position. Overall design should if possible
dismiss the necessity of climbing up and down the
sauna benches during lambasting.
Fair psychological contact
Lambasting is quite a psychosomatic process, so
a good psychological contact can be very contributive. It can lessen the lambasted person’s unconscious fear of the heat, a moment of shyness and
mistrust in his or her ability to withstand the waves
of heat. The fears of a client are to be seriously apprehended and common psychological and communicational skills ought be employed at this point.
They are countless, but let us mention just some of
more important ones:
*some light humour is very much relaxing,
*some of nice and small talk, asking persons name
and using it gently during lambasting session,
*finding common values and beliefs help to create
an atmosphere of mutual understanding,
*establishing so called rapport, i.e. mirroring body
language, speak manner and even breathing,
Lambasting effect on our
health
Lambasting, as form of massage has similar effect
on our health. Furthermore, depending on clients
demand it can be relaxing, sedative, stimulating. During lambasting muscules and joints are thoroughly warmed and problems of peripheral blood circulation solved. Properly chosen, vihta can effectively
clean the skin, tone in, fighting early aging and cellulite. However, the most important is psychological effect, leading to positive changes in our nervous system. Many lambasted persons describe it
„as newly born“. Lambasting effect on our health on
our health certainly requires profound study in order to evaluate these clearly noticeable effects:
Sauna 3/2011 *positive emotional effect through natural aromatherapy
*cleaning and nourishing the skin due to „sucking“
and adsorbing
*hypoxia compensation effect on connective tissues
*deep muscle relaxation and detoxification
*excellent socialisation in small group
*increase of anabolic hormones
*Subtle energy of the plants
*spasmodic effect on all liquid transporting vessels
*increase of adaptation ability
*pushes body’s thermo-regulation ability to it’s
physiological limits
*beneficial influence to inner organs through zone
therapy
Promotion of lambasting in
modern world
It might seem that lambasting is something of old
countryside pirtis or sauna. To some extent this is
true, but the revival of common healthy sauna culture gained a lot of interest to the ancient bathing technologies. As all modern society drifts from
manufacturing to service industry, sauna can not be
an exception. Besides, the request for anti-stressing and well-being services is constantly growing up.
Sauna rituals with professional and amateur lambasting perfectly serves this demand.
To further meet this tendency and spread the
good news of lambasting even further, Lithuanian
Bath Academy started to organise International
Lambasting Championships. In the course of these
events the principles of professional lambasting
were formulated and tested by international judges
from Lithuania, Finland, Russia, Latvia and Ukraine.
Sauna organisations from these countries agree that
Lambasting compatibles focusing of grace, effectiveness and harmony of healthy bodywork are a perfect alternative to badly compromised contests of
sauna-sport.
The lambasting news can be followed of the www.
lambasting.org. We hope, that lambasting, as inseparable part of ancient healthy sauna (pirtis, bania)
tradition and technology is well worth further research and support. As we sauna goers joke: „do not
lambaste in life, lambaste in sauna!“
24
Risto Elomaa
Vihtomiskulttuuri – lambasting –
on säilyttänyt asemansa mm. Liettuassa,
Latviassa, Venäjällä
Balttian maissa, Venäjällä jne. on säilynyt kylpemis- ja kylvettämiskulttuuri vuosisatojen ajan, kun
meillä on jäljellä vain jäänteitä. Meillä on sentään
kielessä sanat eli vihta, vasta, kylpeminen jne., kun
vaikkapa englannin sana lambasting, joka on ottanut paikkansa puhuttaessa kylpemisestä ja kylvettämisestä, on itse asiassa varsin kaukana siitä miellyttävästä toiminnosta, mikä tähän liittyy.
Lambasting- sana suoraan käännettynä tarkoittaa
piiskaamista ja myös englannin besom – sana on
itse asiassa luuta vaikka puhummekin vihdasta tai
vastasta.
Kaipaisimmekin kilpailua oikeiden sanojen keksimiseksi muutamilla tärkeillä kielillä. Tässä ISS:llä
tai Sauna-Seuralla voisi olla toiminnan paikka.
Mitä lambasting kylvettäminen sitten oikein
on?
Se on erityinen muoto saunassa tehtävää kevyttä hierontaa vihdan avulla kosteassa löylyssä. Kylvettämisen suorittaa usein ammattimainen kylvettäjä ja siihen kuuluu useita erilaisia liikkeitä, joiden
avulla kylvetettävän ­ruumis
saadaan rentoutumaan ja
lämpenemään, jotta myös
mieli rentoutuu. Riippuen
kylvetettävän tarpeista kylvetys voi olla hyvin kevyttä
tai hyvinkin kuumaa ja rajua, kuten vaikkapa venäläisessä jääkiekkomaajoukkueen banjassa.
Eri maissa on syntynyt
erilaisia koulukuntia, jotka
ovat kehittäneet ja kehittävät kylvettämiseen liittyviä
tapoja edelleen. Kilpaileminen on myös vienyt kylvet-
tämisen tapoja eteenpäin ja levittänyt tietoisuutta
mm. median kautta.
Oheinen pitkä ja perusteellinen artikkeli perustuu osittain Rimas Kavaliuskasin esitelmään Tokion Kansainvälisessä Saunakongressissa 2010. Rimas johtaa Liettuan Sauna-Akatemiaa, joka järjes-
tää laajalti koulutusta sekä on järjestänyt kaikki
tähän mennessä pidetyt MM- kilpailut.
Rimas kävi myös Suomessa esitelmöimässä Sauna - Expossa 2009 ja kertoi kylvettämisestä myös
2009 pidettyjen MM-kilpailujen yhteydessä Herrankukkarossa paikalla olleille.
Lambasting - kylvettäminen on kehittymässä
edelleen ja mm. Kansainvälinen Saunaliitto ISS on
ottamassa sitä erääksi alueeksi, jota halutaan kehittää voimakkaasti.
Jos kylvettäminen alkaa myös kiinnostaa suomalaisia, lienee paikallaan järjestää koulutusta täälläkin. Uskon, että Rimaksen lisäksi koulutusapua on
saatavissa ainakin Latviasta ja Venäjältä.
Kuuma vihtaa painetaan iholle.
Sauna 3/2011 25
Saunadiplomaateille Löylynhenget
Suomen Saunaseura valitsi vuoden 2011 tunnustuspalkintonsa Löylynhengen saajaksi saunadiplomatian
ja saunadiplomaatit (katso Sauna-lehti 2/2011). Palkinto luovutettiin Suomalaisen Saunan päivän kunniaksi kesäkuussa ulkoasiainministeriölle.
Kuten palkinnon saajien nimet kertovat, Löylynhenki annettiin tänä vuonna kollektiivisesti laajalle
saajajoukolle. Voidaan katsoa, että ensin palkinnon
sai saunadiplomatia ja sen saivat heti perään itse
saunadiplomaatit. Kun maamme ulkopolitiikan johto
kokoontui 23.8.2011 avatuille Suurlähettiläspäiville,
katsottiin hetki osuvaksi Löylynhengen luovuttamiskohdaksi diplomaateille.
Eduskunnan lisärakennuksessa pidetyssä kokouksessa olivat läsnä lähes sadan ulkomaanedustustomme suurlähettiläät sekä ulkoasiainministeriön johto.
Tapahtumassa luovutettiin Löylynhenki-palkinto jokaiselle lähetystömme päällikölle. Palkinnon ulkoisena ilmentymänä sai jokainen lähettiläs Löylynhenkiveistoksen asemapaikkaansa vietäväksi ja muistuttamaan Saunan arvosta ja merkityksestä diplomatiassa.
Löylynhenki-veistokset lahjoitti lähetystöille veistoksen tuottaja Hukka Design Oy.
Löylyntietäjien neuvot lähettiläille
Saunaseuran toiminnanjohtaja Kristian Miettinen
totesi lähettiläiden palkitsemispuheessaan seuraavaa: ”Sauna luo lämmöllään ja alastomalla todellisuudellaan rentouttavaa, terapeuttista ja inhimillistä läheisyyttä, sovinnonhalua ja rauhan rakentamisen
edellytykset. Saunaa ovat osanneet hyödyntää kotimaassamme diplomaatit presidentteihimme asti seSauna 3/2011 Kristian Miettinen onnittelee suurlähettiläitämme Löylynhenki-palkinnosta, kehottaa käyttämään lähetystöjen saunoja aktiivisesti diplomatian työvälineenä sekä kysymään
neuvoja Saunaseuralta lähetystösaunojen rakentamisesta,
varustamisesta ja korjaamisesta korkealaatuisiksi löylynantajiksi ja kohtaamispaikoiksi.
Löylynhenki-palkinnon iloinen luovutushetki maamme
diplomaateille.Vasemmalta Löylynhenki-veistoksien lahjoittaja, Hukka Design Oy:n toimitusjohtaja Seppo Raijas,
suurlähettiläiden puolesta palkinnon vastaanottava ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila ja palkinnon
luovuttaja, Kristian Miettinen (ylin kuva).
Kuvat Raino Heinonen, ulkoasiainministeriö.
kä lähettiläät Suomen ulkomaanedustustoissa. Lähetystöissämme toimii jopa omia saunaseuroja ja sauna-akatemioita, joiden jäseniin kuuluu diplomaatteja,
median edustajia ja muita paikallisia vaikuttajia.
26
Löylynhenki-2011-palkinnon saajat, eli Suomen ulkomailla toimivat suurlähettiläämme ja ulkoministeriön johto.
Kuva: Matti Matikainen.
Teistä monet ovat oivaltaneet, millaista lisäarvoa
sauna tuo suhteiden hoitamisessa päättäjiin ja miten
hyvin saunassa syntyy sovinnollisia neuvottelukumppaneita. Tiedätte, että päätökset kypsyvät ja neuvottelut sujuvat nopeammin saunan lämmössä. Olette
oivaltaneet, miten syvälle saunakokemus kypsyttää
vieraittenne ymmärryksen maamme puhtaudesta,
rehtiydestä ja rauhantahdosta.
Näistä ansioistanne saunalähettiläinä Suomen Saunaseuran johtokunta on päättänyt myöntää yksimielisesti teille, hyvät saunadiplomaatit, vuoden 2011
Löylynhenki-palkinnon. Suomen Saunaseura onnittelee teitä Löylynhenki palkinnosta ja pyytää, että
käytätte lähetystöjenne saunoja aktiivisesti samalla
diplomatian työvälineenä ja maamme kansallisaarteen esittelijänä.
Saunaseura toivoo, että kommunikointimme ei jää
vain Löylynhenki-palkintoseremoniaan. Ehdotamme
kaksisuuntaista yhteydenpitoa saunaan liittyvissä asioissa. Ottakaa yhteys Saunaseuraan esimerkiksi silloin, kun rakennatte ja varustatte lähetystösaunojanne. Meiltä saatte asiantuntijoiden ja löylyntietäjien neuvot”.
Saunan ilosanomaa valtiontasolle
Löylynhenkien diplomaateille luovuttamisen jälkeen saivat Saunaseuran puheenjohtaja Ben Grass
Sauna 3/2011 ja toiminnanjohtaja Kristian Miettinen puolisoineen
jatkaa kutsuvieraina saunan ilosanoman jakamista presidentti Martti Ahtisaaren aukiolla. Tänne, ulkoministeriön juhlavalle Katajanokan Merikasarmin
kentälle oli kokoontunut noin 1.200 maamme sisäja ulkopolitiikan vaikuttajaa perinteiselle ulkoministeriön ministerivastaanotolle.
Tapahtumaa pidetään presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkeen arvovaltaisimpana. Tänä
vuonna ministerivastaanottoa isännöivät ulkoasioista vastaavat ministerimme Erkki Tuomioja, Alexander Stubb ja Heidi Hautala. Paikalla olivat myös Saunaseuran kunniajäsen presidentti Martti Ahtisaari
sekä presidentti Tarja Halonen, jonka olemme kutsuneet tänä syksynä saunomaan Saunataloon.
Bulgarian suurlähettiläämme Kirsti Eskelinen ja
Turkin suurlähettiläs Tarja Laitiainen vakuuttivat molemmat suomalaisten saunayritysten hoitaneen leiviskänsä heidän asemamaissa hyvin. Sekä Bulgariassa että Turkissa on hyviä suomalaisia saunoja ja niistä
mainitaan huolellisesti, että saunat ovat suomalaisia.
Turkissa suomalainen sauna on monissa paikoissa hamamin rinnalla. Näistä lausumista voimme olla tyytyväisiä. Jatkamme keskusteluja lähettiläiden kanssa
pyytäen heiltä kuvauksia omien asemamaidensa saunoista ja kokemuksia vieraiden saunottamisesta.
Kristian Miettinen
27
SAUNA - puhtaasti suomalainen
Jälleen yksi saunakirja. Viime vuosina niitä näyttää
il­mes­tyvän kuin sieniä sateella. SAUNA puhtaasti
suomalainen- kirjassa onkin ”ansiokkaasti” lainattu
viime vuosina ilmestyneitä kirjoja.
Kun aihepiiri on rajattu, niin väkisinkin syntyy toistoja kirjasta toiseen. Sauna, puhtaasti suomalainen kirjan suomenkielistä versiota lukiessa, herää kysymys kenelle kirja on tarkoitettu. Kirjassa on ­esitelty
saunaan liittyvää aihepiiriä melko laveasti, mutta Sauna-lehdestä ja Suomen Saunaseuran kotisivuilta kovin tutusta tekstistä rusinat poimittuna – joskus otsikoita ja sanontoja myöten - ei anna juuri uutta tietoa
suomalaiselle saunan harrastajalle. Saunansa tuntevalle suomalaiselle kirjan anti – ehkä saunamenun
reseptejä lukuunottamatta – on itsestäänselvyyttä.
Kirja antaa mainosmaisen vaikutelman – etenkin kuvat. Kirja toimiikin saunan mainosesitteenä
­ulkomaalaiselle, saunaan perehtymättömälle. Niinpä käännökset ovat paikallaan ja toimivat suomalaisen saunan kauniina esitteinä annettavaksi ulkomaalaisen turistin tai muun vierailijan käteen.
Raili Vihavainen
saksaksi,
englanniksi ja
venäjäksi
Saunakirjoja on ilmestynyt tasaiseen tahtiin viime
vuosien varrella. Tuntuu siltä että kullakin suomalaisella on oma käsityksensä omasta saunastaan ja saunomistavoistaan ja tietysti kukin pitää omaansa parhaan.
SAUNA puhtaasti suomalainen- kirja on siitä erikoinen, että se ilmestyy saman aikaan usealla kielellä. Ensipainokseen sisältyy englanti, saksa ja venäjä ja suunnitelmissa on vielä japani ja kiina. Osoittaa
melkoista rohkeutta ajatuksen alullepanijoilta kuten esim. SaunafromFinlandilta ja Kirjakaarelta, ottaa
nuo vierakieliset painokset heti mukaan.
Tosin on todettava, että vieraskielistä saunakirjallisuutta meillä on aika vähän. Pentikäisen ja Jetsosen Löylynhenki – kirjan englanninkielinen versio on
ollut loppuunmyyty jo pitkään. Kirjan japaninkielistä versiota ei koskaan edes painettu, vaikka sille oli
jo ISBN-numerokin hankittu. Risto Vuolle-Apialan
Original Finnish Sauna on myös loppuunmyyty, suomenkielistä uusinta Savusaunakirjaa löytyy vielä. Päivi Erosen Kylpijät on valmiiksi kaksikielinen, suomi ja
Sauna 3/2011 englanti, mutta kirjasta lienee painos lopussa.
Eli Kirjakaaren kirjat tulevat tarpeeseen annettavaksi vaikkapa lahjoina ulkomaisille saunavieraillemme.Kirjan sanoma perustuu paljolti hyviin kuviin, joita Keijo Taskisen tekstit tukevat. Varsinkin aloittelijalle kirja toimii hyvänä saunomisoppaana häivyttäen
saunaan liittyviä myyttejä ja pelkoja ja se on varmaan
ollut myös SaunafromFinlandin tarkoitus. ­Carita
Harju sanookin esipuheessa, että sauna on nautinto, jonka haluamme jakaa kanssasi, siispä rentouttavia lukuhetkiä. Tuohon haluaisin lisätä, että siispä
rentouttavia saunahetkiä.
Englanninkielisen kirjan nimi on SAUNA THE ESSENCE OF FINLAD. Tekstin on kääntänyt Aki Myyrä.Käännös on osittain vapaa, mutta seuraa tarkasti
suomenkielisen version henkeä. Sauna ja löyly ovat
kääntämättä, mikä minusta on hyvä. A combustion
chamber covered with stones voisi esiityä sanalla
kiuas, Combustion chamber on liian insinöörimäinen.
Vihta tai vasta voisi olla käytössä whisk- sanan sijaan sen jälkeen kun asia on selitetty, mutta sama ongelma on useimmissa kirjoissa. Ehkäpä ISS:n pitäisi
tehdä laaja sanasto ja yrittää juurruttaa suomalaisia
sanoja käyttöön laajemmalle.
Saksankielinen on nimetty SAUNA WELLNESS
AUF FINNISCH. Kääntäjä ei ole rohjennut jättää nimeään näkyviin. Löyly, kiuas ja sauna esiintyvät suomaalisessa asussa, samoin vihta tai vasta ja vihtominen.
Molemmat kieliversiot ovat helppoa luettavaa ja
antavat samanlaisen kuvan saunasta ja siihen liittyvistä asioista kuin suomenkielinen.
Venäjäksi käännetystä kirjasta puuttuu myös kääntäjän nimi. Kirjan nimi on siis SAUNA ei banja. Varsinaiseen tekstiin en osaa venäjää taitamattomana puuttua, mutta kirjasta lähti näytekappale Moskovaan RUSPARin saunaihmisille luettavaksi. Ensi
kommentit olivat kiinnostuneita. Seuraavaan lehteen
saamme varmaan paremman arvostelun.
Kirjakaari on todella halukas kääntämään kirjan
myös kiinaksi ja japaniksi. Kustantaja tarvitsee työhön ryhtyäkseen 300 kpl:een tilauksen noin 30 euron kappalehinnalla. Kummallakin kielellä on erittäin
vähän saunaan liittyvää materiaalia saatavan Ulkoministeriön 1990 - luvulla painamien saunalehtisten
ohella.Toivonkin, että ISS:n kautta löytyisi niin paljon
tilaajia, että käännöstyö ja painatus saataisiin alulle
niin kauan, kuin kirja on tuore. (Kirjakaari 2011)
Risto Elomaa
28
Naisten ja miesten sauna,
oma ja muiden sauna
Keruukilpailun tulokset
Kilpailuaika 1.11.2010-30.4.2011
Suomen Saunaseura ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto ja Helsingin yliopisto järjestivät
saunaperinneaiheisen keruukilpailun, jossa haluttiin kartoittaa erityisesti naisten ja miesten saunatapojen
eroavuuksia, saunaperinteiden pysyvyyttä tai muuttumista ja kokemuksia muunmaalaisten saunomisesta ja
ulkomaiden saunoista.
Kilpailuun lähetti vastauksensa 58 osanottajaa. Sivuja kertyi hieman yli kolmesataa sekä jonkin verran valokuvia
ja piirroksia. Vastaajista oli naisia enemmistö (38), mutta miehiäkin oli varsin kiitettävästi mukana (20). Iäkkäin
vastaajista on syntynyt 1921, nuorin 1993, ja parhaiten edustettuina olivat 1930- ja 1940-luvuilla syntyneet.
Kiitämme sydämellisesti kaikkia vastanneita kiinnostavasta aineistosta!
Kävi jälleen selväksi, kuinka läheinen aihe sauna on suomalaisille. Sauna seuraa mukana varhaislapsuudesta
vanhuuteen. Evakkotien monet saunat ovat jääneet mieleen, samoin sodan aikaiset rintamasaunat. Vastauksista voi
koota helposti listan käsitteistä, joissa sauna-sana on mukana: savusauna, riihisauna, pellavasauna, savottasauna,
tehtaansauna, yleinen sauna, täisauna, saunalaulu, saunamakkara, saunakahvi, saunajuoma, saunavasta ja
saunavihta…
Useat vastauksista rakentuvat ”erilaiset saunat elämäni varrella” -teeman varaan, johon kytkeytyvät luontevasti
kysymyksiimme vastauksen antavat näkemykset. Kirjoituksiin sisältyy paljon kiinnostavaa pohdintaa sauna ja
sukupuoli -aihepiiristä. Lapsuuden savusaunat osoittautuvat mieleen painuneiksi peruselämyksiksi, joita monissa
kirjoituksissa muistellaan tunnelmallisesti ja elävästi. Saunan merkitys rauhan ja kiireettömyyden paikkana korostuu.
Entä sitten huonot saunakokemukset? Niistäkin kerrottiin: huono sauna on kylmä, likainen, meluisa ja liian täynnä
väkeä. Kirjoittajat kertoivat myös monia värikkäitä kokemuksia yleisistä saunoista eri puolilta Suomea sekä
saunaelämyksistä ulkomailla.
Kilpailussa jaettiin kolme pääpalkintoa, teos Taiteilijoiden Kalevala, seuraaville (aakkosjärjestyksessä)
Toini Marjamaa, Keminmaa, Reino Mattsson, Kangasala, Pirkko Tiirola, Oulu
Lisäksi jaettiin 12 kunniamainintaa (SKS:n kirjapalkinto tai Saunaseuran pellavainen laudeliina).
Maarit Alatossava, Kemi, Ohto Huikuri, Kittilä, Rauno Kervinen, Helsinki, Salme Kokko, Helsinki,
Siiri Mänttäri, Kotka, Terttu Paldanius, Kuopio, Raija Pohjamo, Haukipudas, Kirsti Paukkunen-Jämsén, Kokkola,
Jaakko Rissanen, Varkaus, Alma Saari, Alavus, Jalmari Tammela, Kittilä, Boleslaw Zorawski-Meura, Puola.
Onnetar suosi arvonnassa kymmentä vastaajaa, jotka saivat Saunaseuran pellavaisen laudeliinan.
Lisätietoja:
Arkistotutkija Juha Nirkko, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansanrunousarkisto
email: juha.nirkko(at)finlit.fi, puhelin: +358 (0)201 131 238, +358 (0)201 131 240
Vanhempi tutkija Irma-Riitta Järvinen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, tutkimusosasto
email: irma-riitta.jarvinen(at)finlit.fi, puhelin: +358 (0)201 131 244
Professori Kirsi Saarikangas, Helsingin yliopisto
email: kirsi.saarikangas(at)helsinki.fi
Sauna 3/2011
29
Raili Vihavainen
Vaskiniemen puutarha
”Vaskiniemen rantapuiston on soinnuttava katajineen ja kalliokasveineen Viroon asti ulottuvaan saaristomaisemaan. Kasvien alkuperäinen valinnan peruste on ollut maaperä ja ympäröivä rantalehto ja
puistometsä.” Näin kertoi Saunaseuran puutarhuri
Mikko Lagerström haastatellessani häntä Sauna-lehteen 2/2003 lähes kymmenen vuotta sitten.
Nyt Vaskiniemen puutarhaan on aivan viimeaikoina ilmestynyt paljon uusia kasveja ja on aika tutustua
puutarhan uudistuneeseen ilmeeseen lähemmin.
Katsastimme yhdessä Mikon kanssa Vaskiniemen
puutarhan.
Alkuperäiset, iki-ihanat saarnipuut on istutettu jo
vuonna 1958.
Merelle päin suojana oleva mustamänty on Suomessa hyvin harvinainen. Lauttasaaressa löytyy 4-5
puuta, joista Vaskiniemeen vuosina 1999-2000 istutettu on niistä yksi (kansikuva).
Näkösuojana
Koivusaareen päin on pylväskatajien, kartiomarjakuusien, japaninmarjakuusien ja kartiokatajien rivistö. ­Lisäksi rantatöyräällä on luonnonpihlajia, jotka
saa tuuheutettua rantapihlajiksi leikkaamalla niiden
latvat pois. Vanhat, aikoinaan istutetut vuorimännyt
­eivät onnistuneet tässä paikassa.
Suurin osa näkösuojapuista istutettiin Saunaseuran talkoissa. Korkeimmat ovat vanhempaa perua,
vuonna 1999 istutettuja.
Mikko kertoo, että pensaskärhö on kaikkein paras
ja viihtyvin kärhö (kuvassa Mikon käsissä). Se kestää
tuulet ja lumet ja hoitaa itse itsensä. Se sopii kantojen, kivien, ramppien, pensasryhmien, puiden ja perkoloiden vehreyttämiseen, jokaiselle jolla on vähänkin istutusmaata.Yhtään puutarhaa ei saisi olla ilman
pensaskärhöä! Se kasvaa paikkansa mukaisesti verhoten kiven, aidan, puun. Pensaskärhöllä on lisäksi
tuoksuvat kukat. Eikä kukaan ole vielä katunut sitä,
että on istuttanut pensaskärhöä.
Sauna 3/2010 30
Hierojien tilan seinän edustalla kasvaa kultaherukoita (kuvassa), mustaherukan kanadalaisia serkkuja, jotka tekevät mustia marjoja. Mikko ei jättäisi
mistään marjatarhasta pois niitä. Kultaherukasta saa
mehua, hyytelöä, hilloa. Sen syysväri on punainen ja
se kasvaa 1,5-2 metriä korkeaksi pensaaksi. ”Suosittelen joka paikkaan”.
Koreantuija on laji, jota ei ole Suomessa monissakaan paikoissa kuten ei Tallinnasta tuotua Hernessypressiäkään.
Lämmittäjän asunnon kulmalta löytyy lännenhietakirsikoita, lintujen levittämä tuhkapensas, sinikuusama ja korean puksipensas, jossa on puolukkamaiset lehdet. Koristemansikat ovat metsämansikan ja
puutarhamansikan risteytys (yllä).
Mikko toteaa, että linnun pöntöt ovat Saunaseuran osalta luonnonsuojelua, lintujen suojelutyötä.
Kun ollaan meren äärellä, luonnon ympäristössä, ne
ovat äärimmäisen tärkeitä.
Kartiotaatanpihlaja, jonka F.E Sillanpään löysi yhdestä paikasta Suomessa ja otti aikanaan lisäykseen
ottamalla ymppioksia, tuli sitä kautta yleiseen levitykseen (yllä).
”Jos Saunaseura haluaa pitää perinteitä yllä, tämä
puu on mainitsemisen arvoinen, se on enemmänkin
kuin näkösuojapuu”, Mikko toteaa. ”Se kasvaa kahdeksan metriä korkeaksi ja usean metrin levyiseksi. ­Tässä töyräällä viimassa, se ei kasva niin suureksi,
mutta korvaa kuolleet tervalepät ja antaa näkösuojaa kuistille mereltä päin”.
Rinteessä
penkkien takana, pilkottaa käytettyjen kiuaskivien
välissä maksaruohoja, jotka kestävät viimat ja laiturilta tyrskyävän suolaisen meriveden.
Vanhat vuorimännyt viihtyvätkin tällä puolella rantaa (oik).
Sauna 3/2011 31
Mustaselja, erittäin hyvä tuulta sietävä pensas nelos-saunan kulmalla menestyy vain saaristomeriolosuhteissa rannikolla, Etelä-Suomessa. Ja olosuhteet
Vaskiniemessä ovat samat kuin saaristossa. Kämmenen kokoinen valkoinen iso siro kukinto kerää perhosia ja sopii esimerkiksi pannukakun mausteeksi.
Mustaselja on hyvä näkösuojapensas. Se istutettiin
Sinikka Korvon aikana Vaskiniemen metsässä hiippailijoilta näkösuojaksi oleskelupihaan (ylävas).
Mustaseljan marjoista voi tehdä hyytelöä hilloa,
marmeladia, likööriä. Suomessa marjat eivät ehdi
kuitenkaan kypsyä kunnolla...
Vitossaunan edustalla
on Seppo Pukkilan näkösuojaviritelmä japanilaisen
puutarhan henkeen: lavssonin sypressejä ja kameliajasmikkeja, jotka kukkivat parin kolmen vuoden
kuluessa sekä pensasmarjakuusia, korean pihta, jossa on sitruunan raikas tuoksu ja kerrottukukkainen
­juhannusruusuryhmä. Tuskin on kovin monta pihaa
tai saunaakaan, jossa ei juhannusruusu, - yksi- tai kerrannaiskukkaisin - kukkisi Ahvenanmaalta Lapin perukoille (alla).
Sinikan aikaan kaadettiin vanhoja koivuja ja haluttiin jalopuita sijalle. Tällöin istutettiin vaahteroita
komean syysvärin vuoksi, joka näkyisi parkkipaikal-
Sauna 3/2010 le, saunojen ikkunoihin ja merelle. Mutta ne eivät ole kuitenkaan
vielä kertaakaan hehkuneet punaisen syysvärissä.
Korean happomarjaa, joka hakee
paikkaansa Suomessa, tuodaan
joka vuosi 200-300 pensasta. Koreassa villikasvina kasvavaa pensasta on Saunaseurassa 40-50.
Saunatalon toimistosiiven meren
puolta vehreyttävät koristeomena-, luumu- ja päärynäpuut,
­Kuriilien kirsikat sekä tammi,
joka on samaa ikäluokkaa kuin
vaahterat.
Päärynäpuu menestyy
Suomessakin, mitä moni ei
edes tiedä. Löytyy noin 1517 päärynäpuulajiketta, jotka ovat ­vahvistetusti menestyviä Suomessa (oik).
Kun Sinikka Korvo halusi
istutettavan yhden hedelmäpuun, Mikko vasta­si: ”Ei
tule muuta mieleen kuin
Sinikka-luumupuu”. Niinpä
istutettiin Sinikka, jossa on
siniset luumut (yllä).
Virolaisesta luumu­puusta maistelimme makeita
luumuja, ja ”tuli mieleeni istuttaa luumupuu tai kriikuna (luumun alalaji) pihalle”. Kaikki muut luumupuut on tuotu Virosta paitsi Sinikka.
Etupihalla
tervehtivät keväällä ensimmäisenä kukkivat alppiruusut. Metvurstinhajuinen Dahurian alppiruusu kukkii
kesä-toukokuun vaihteessa. Nukka-alppiruusun lehden alapinnassa on samettinen nukka. Japanilainen
Mustilan alppiruusu (G.F. Tiigestetin) on kuuluisasta
Elimäen Mustilan alppiruusulaaksosta.
Alppiruusujen lomassa on kartiomarjakuusia
ja maanpeitekasvina ikivihreä, mateleva havu,
tuivio.
Vuonna 1987 istutetut köynnöshortensiat kiipeävät puunrunkoja pitkin. Japanissa ne kasvavat jopa 35 metrisiksi ja kiertyvät itsensä ympärille, kun puu alkaa loppua.
Vaskiniemen saunataloa ympäröivässä puutarhassa on nyt kaiken kaikkiaan noin 80-100
erilaista kasvilajiketta. Puutarhurimme Mikko
on kuitenkin ammattilaissuhteidensa ansiosta
voinut hankkia kasvit tukkuhintaan.
32
Raili Vihavainen
Laulava puutarhuri
Puutarhuri Mikko Lagerström on tehnyt luontokuvaaja Juha Laaksosen kanssa puutarha-aiheisia radio-ohjelmia. Tässä yhteydessä YLE antoi ­Mikolle
kutsumanimen ”laulava puutarhuri”.
Saunaseuran puutarhurina toimiva Mikko konsultoi, tekee suunnitteluneuvontaa ja puutarhasuunnitelmia mm. yksityisille, taloyhtiöille ja arkkitehtitoimistoille. Lauttasaaren istutettu kasvusto on hyvin
pitkälle oman kaupunginosan pojan, Mikon suunnittelemaa.
Lisäksi Mikko on julkaissut puutarhakirjoja kuten: ”Pajut puutarhassa”, ”Kukkapuut”, ”Havupuut
ja pensaat puutarhassa” ja ”Koristepensaat puutarhassa” (Tammi). Tekeillä on parhaillaankin pari puutarha-alan kirjaa. Seuraava kirja tulee käsittelemään
­Mikon lempikasveja ja kasviryhmiä.
Malmsten laulaja
Kun Mikko Lagerströmin päivä puutarhurina päättyy, syntyy tenorilaulaja ”Mikko Malmsten”.
Saatuaan Malmsten-kipinän, Mikko otti yhteyttä Ragni Malmsteniin, joka kuultuaan Mikon laulavan kertoi heti, että hänellä on sama äänen väri kuin
­Georg ja Eugen Malmstenilla.
Malmsten laulajaksi erikoistunut Mikko esiintyy
syntymäpäiväjuhlissa, häissä, rapu- ja kesäjuhlissa,
pikkujouluissa tms.
Lähes julkaisua vaille valmis levy sisältää Malmstenin tuotantoa, joista kolme kappaletta on tehty ­Mikolle ”vanhan ajan hengessä”. Levyllä on myös
oma kappale ”vanhan mallin mukaan” sovitettu
­”Säätyttö”. Levy on luvassa vappuun mennessä.
Kokoelmalevyllä ”Vailla vakinaista” laulaa Mikko,
Hectorin, Pepe Wilbergin tms... ohella.
”Omaksi iloksi ja kaveriporukoissa tulee laulettua
Olavi Virtaa, Tauno Paloa, Matti Jurvaa…”
Kohta 15 vuotta lauleskellut Mikko kertoo laulamisen olevan, ei pelkästään harrastus, vaan toinen
ammatti, jossa saa toteuttaa toista taiteellista puoltaan.
Saunassa lauletaan
Saunalaulu
Laulava puutarhuri kertoo asuneensa lapsena aivan Saunaseuran vieressä mäen päällä ja kävelleensä
koiransa kanssa usein saunatalon vierestä.
Sauna 3/2010 Mikko maistaa makeita luumuja Vaskiniemen puutarhassa, luumu ja kirsikkalehdossa, jossa on myös Lasse Viinikan
omenapuu.
Sittemmin Mikon ollessa suunnittelemassa saunaseuralaiselle, Jouko Nuutiselle pihaistutuksia, tämä pyysi häntä tulemaan Saunaseuran pihalle. Siellä
odottivat silloinen toiminnanjohtaja Sinikka Korvo
ja seuran puheenjohtaja Lasse Viinikka kertoen, että nyt saunatalon pihalle ja ympäristölle pitäisi tehdä
jotain. Tehtiin pihakatselmus ja ­Mikko alkoi suunnitella Vaskiniemen puutarhaa ja liittyi siinä yhteydessä
myös Saunaseuran jäseneksi vuonna 1996.
Mikko kertoo olevansa saunan ystävä, joka saunoo talvisaikaan Vaskiniemessä. Kesän saunominen
tapahtuu ystävien mökeillä ja matkoilla eri puolilla
Suomea. ”Tänäkin kesänä on tullut saunottua ainakin 5-7 uudessa saunatuttavuudessa.”
”Uuteen, ennen kylpemättömään saunaan meneminen ensi kertaa on kohokohta. Kun on päässyt
lauteille, pian selviää se, onko sauna hyvä. ­Hyvältä
saunalta odotan ennen kaikkea sitä, ­että siellä on hyvä hengittää, eikä se ole liian kuiva tai kuuma.”
Ikänsä Lauttasaaressa asunut Mikko laskee saunoneensa kotikaupunginosassaan ainakin 30 saunassa.
”Saunan merkityksen tajusin ollessani pari-kolme
kuukautta Amerikassa, jossa savun tuoksu toi yhtäkkiä sauna- ja koti-ikävän.”
Laulava puutarhuri laulaa saunassakin, yksin tai ystävien kanssa. Kaveriporukan saunoessa kajahtaa silloin tällöin Saunalaulu, se perinteinen.
(Ks. tarkemmin Mikon historia Sauna 2/2003.)
33
Kokkolan asuntomessut 2011
Lujabetoni Oy:n Linnunlaulun turvekattoinen 14 neliön
rantasauna. Kolmen neliön löylyhuoneessa ikkunat kahdelle suunnalle. Penkereen kupeeseen rakennetun kävelysillan
päästä, saunan kohdalta, laskeutuvat portaat mereen.
Lakan Betoni Oy:n Lakka Kivitalo Kaj Stenvallin hirsinen
12 neliön rantasauna olohuoneesta nähtynä, leveät kulmaikkunat 5,5 neliön löylyhuoneessa.. Myös päärakennuksessa on 5 neliön sauna.
Ei laaksoa ei kukkulaa ollut Kokkolan asuntomessuilla. Alue oli merestä noussutta vesijättömaata,
joka vielä oli täyttömaalla korotettu ja tasattu.
Messujen talotekniikoihin, unelmakotisisustuksiin, pihoihin, saunoihin ja merinäkymiin oli kuukauden aikana tutustumassa 127 546 kävijää.
Aluekaava oli pyöreä. Keskusaukiolta lähti neljä katua säteittäin kohti ulompaa kehäkatua. Sen
kiertäminen kesti kävellen noin 15 minuuttia, jos
pysähteli välillä vaihtamaan kuulumisia tuttujen
kanssa, kertoi omasta kokemuksestaan Suomen
Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.
Siellä täällä oli puistoja, muun muassa ´aikuisten
leikkipuisto´ kuntoilulaitteineen.
Rakennusten sijoittelulla oli pyritty merimaiseman näkymiseen jokaiselle talolle - eikä vain alueen kerrostalolle - ja sitä paitsi pyritty myös välttämään tuulitunnelien muodostumista Pohjanlahden rannikkotuulille.
Omarantaisia tontteja oli kahdeksan, joista portaat laskeutuivat pari kolme metriä alemmas laiturille. Rantasaunojen lisäksi saunoja oli piharakennuksissa, omakotitalojen siivissä tai sopivassa
kulmauksessa ja kerrostalohuoneistoissa 46 neliön sinkkukodista 68 neliön seniorikotiin ja lapsiperheen 130 neliön asuntoon.
Villa Whiten rantasaunakin on valkoinen. Siihen sisältyy
6,9 neliön tupa, 4,8 neliön wc- ja pesutila sekä 3,4 neliön
löylyhuone. Rantatöyräs vahvistettu kivillä.
Sauna 3/2010 34
Saunojen seinäpaneelit olivat erisävyisiä ruskeita tai käsiteltyjä mustiksi tai jopa valkoisiksi.
Lakka-talon jykevistä hirsistä tehty sauna edusti
perinteistä hyvää käsityötaitoa.
’Pilarikiukaat’ olivat jatkaneet suosiotaan. Niiden joukossa nähtiin myös uutuus, jossa kiviä piti pilarina teräsverkon tai –kiskojen sijasta vuolukivivaippa (valmistaja Tulikivi Oyj).
Rakennusmääräykset asettavat kiukaille suojaetäisyydet palavista aineista kuten esim. puisista lauteista ja seinistä – mutta ei ihmisistä. Niinpä joissakin saunoissa, jos kiuas oli asennettu lavon läpi lähelle oleskelupaikkaa tai kulkutietä,
kylpijä saattaisi kaivata suojakaidetta, ettei osuisi
polttamaan jalkaansa tai kättään. Vahingon mahdollisuus piilee myös reunoiltaan kauniisti pyöristetyillä porrasaskelmilla. Lauteilta laskeutuvan
kylpijän kantapää lipsahtaa helpommin kuperalta kuin kantikkaalta askelmalta.
Siellä mistä saattoi nähdä merta tai muuta vapaata maisemaa, siellä nautittiin näkymistä täysin
mitoin. Ikkunapintaa oli runsaasti pysty- tai vaakasuoraan, kahdella tai kolmellakin seinällä.
Sauna-lehti ei ole sisustuslehti, mutta eipä voinut olla huomaamatta monen saunan puku/lepohuoneen kauniita, kekseliäitä ja iloisia sisustuksia. Mukava on löylyttelyn lomassa levähtää
vaikkapa tilassa, jossa on pehmustetut korituolit, kylpytakit seinänaulakossa, pyyhkeet valkoisiksi maalatuilla tikapuilla ja pehmeät taljat liuskekivilattialla.
Hyvä Puhtaus-lehden raadin antaman kunniamaininnan Hoidettavuudeltaan Paras Sauna sai
Pohjolan Design-Talo Oy:n sauna, koska siellä olivat parhaiten kohdallaan lauteiden muoto
ja niiden irrotettavuus pesua varten – lauteiden
reunoissa oli jopa kädensijat kääntelyä helpottamassa – väritys sekä lattiakaivon oikea sijainti pesuveden sujuvaa poistumista varten. Neljän
hengen asiantuntijaraati valitsi myös Parhaan Talon. Lehden pyrkimyksenä on kiinnittää rakentajien huomio siihen, että jo suunnitteluvaiheessa
luotaisiin hyvät edellytykset talon ylläpidolle arkielämässä, siis siivoukselle ja huollolle
Messujen pääteema oli monien edeltävien
vuosien tapaan energiatehokas rakentaminen.
Kokkolan Asuntomessut oli tähänastisista messuista energiatehokkain: 90 prosenttia pienta-
loista kuului energialuokkaan A.
Teksti Lisa Mäkelä
Kuvat Esko Mäkelä
Sauna 3/2010 35
Otteita Kaisa Kilposen tiedotteesta Sauna-lehdelle
Sommelossa musisoitiin ja saunottiin
Kainuussa ja Vienan Karjalassa pidetty kansanmusiikkijuhla Sommelo, (30.6.-6.7.) päättyi hyvissä tunnelmissa. Tapahtumaan osallistui 5971 kävijää.
Sommelon ulkomusiikillinen teema tänä vuonna
oli sauna. Sommelon saunat, savusauna ja moderni
maisemasauna, kuljetettiin näyttävästi Kuhmon keskustan läpi uimarantaan päivää ennen festivaalin alkua. Sommelon savusaunan eli mustan kylyn oli rakentanut hirsisaunoja ja perinteisiä vienalaisia veneitä valmistava OOO Mustakyly -yritys, joka toimii
Vienan Karjalassa Paanajärven kylässä. Maisemasaunan puolestaan oli valmistanut Kuhmossa toimiva
Timber Frame Oy.
Kuhmo-talon taakse uimarantaan sijoitetut saunat olivat koko festivaalin ajan taiteilijoiden ja yleisön ahkerassa käytössä. Saunojen väliin nousi festivaalin ajaksi vielä saunakota, joka keräsi festivaalin
vieraita ja esiintyjiä sekä saunojia jokaisen festivaalipäivän jälkeen. Runolaulajien perinteiden mukaiset
ja kansanmusiikin hengessä kaikki mukaan ottaneet
laulu- ja runolauluhetket saunarannassa ihastuttivat
erityisesti ulkomaisia festivaalivieraita.
”Kuhmon hengessä” Sommelo oli jälleen pienimuotoinen ja laadullisesti korkeatasoinen. Tarjonta
kattoi kansanmusiikin laajan kirjon muinaismusiikista nykykansanmusiikin avantgardeen. Konsertteja pidettiin Kuhmo-talon ja Juminkeko-kulttuuritalon lisäksi kirkossa, tuvissa ja
luonnon helmassa. Lisäksi
ohjelmistossa oli seminaareja, kursseja ja näyttelyitä.
Saunan ohella muita teemoina olivat suuret laulut,
paimensoittimet ja saame.
Kuvat:
Saunojen kuljetuksesta rantaan huolehti maarakenusliike
Alpo Heikkinen Oy.
Sommelo jatkaa kansainvälistä yhteistyötä seuraavillakin
festivaaleilla 28.6. – 2.7.2012.
Sommelon kotisivut: http://
www.runolaulu.fi/sommelo.
Sommelon tuottaja Kaisa
­Kilponen: kaisa.kilponen@
runolaulu.fi, p. 044 350 1393.
Kuvapyynnöt Pirjo ­Talvio:
[email protected].
p. 040 728 5260.
Savusauna: Paanajärven Puusta Oy, www.panajärvi.fi.
Paanajärven kylän kulttuurihistoriaa:
www.juminkeko.fi/viena.
Maisemasauna:
Oy ­Timber Frame Ltd, matti.­
[email protected],
p. 0400 636 076.
Toimittanut Lisa Mäkelä
Sauna 3/2010 36
Mäntyharjun loma-asuntomessut
Kesän 2011 Mäntyharjun messujen teemoja olivat
taide ja ekotehokkuus, jotka antavat suuntaa tulevaisuuden loma-asumiseen. Ekotehokkuus näkyi messuilla sekä messukohteiden energiaratkaisuissa että
messualueen ekologisessa suunnittelussa.
Loma-asuntomessualueen kohteista peräti 13 kuuluu A-energialuokkaan. A-energialuokan loma-asunnoista kaksi on nollaenergiataloja. ­Messukohteissa
energian ja lämmön tuottajina on hyödynnetty­
­aurinkoenergian ohella maa- ja ilmalämpöä sekä
­erilaisia tulisijoja.
Loma-asuntomessujen vetonaula ekotehokkaan
loma-asumisen ja taiteen ohella olivat erilliset rantasaunat. Pyhäveden rannalla sijaitsevalla messualueella on 13 omarantaista loma-asuntoa, joissa on lisäksi
10 erillistä rantasaunaa.
Saunoja on jokaiseen makuun. On lähes tummia, lähes mustia saunoja, lasiseinäisiä saunoja, perinteisiä
saunoja, kahdesta eri puulaadusta rakennettuja saunoja, tilavia sekä pienempiä saunoja,
Kaikkia saunoja yhdistää puulämmitys sekä läheisyys järveen. Rantasaunat on rakennettu keskimäärin vain viisi metriä järven rannasta. Useat rantasaunat on rakennettu vierasmajakäyttöön omine minikeittiöineen.
Suosittuja ovat suuret ikkunat ja terassit, jotka luovat pieneen rantasaunaan tilan tuntua.
Useimmissa saunoissa on suosittu tummia sävyjä,
mutta vastaavasti saunakamareiden piristyksenä on
kirkkaita värejä.
Laudemateriaaleina on muun muassa lämpökäsiteltyä mäntyä, taipuisaa kuusivaneria ja jopa tuppeen
sahattua haapalankkua.
Kesämökin tunnusmerkit täyttävä huvila voi sijaita
myös veden päällä. Esimerkkinä tästä Loma-asuntomessujen ulkonäyttelyalueella esitelty, kaikin mukavuuksin varustettu uiva huvila.
Luukku, 2020-luvun puutalo, on nettonollaenergiatalo, joka
ottaa tarvitsemansa energian auringosta ja ilmasta. Sen
rakenteet varastoivat 11 tonnia enemmän hiilidioksidia
kuin rakentaminen on aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä.
Talon hiilijalanjälki on pieni, sillä rakennusmateriaaleista
75 prosenttia on uusiutuvia. Noin 40 m2::n mökin katolla
on 60 m2 aurinkopaneeleja ja 5 m2 aurinkokeräimiä.
Talossa on lisäksi ilmalämpö­pumppu.
Suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Aalto-yliopiston ryhmä professori Pekka Heikkisen johtamana.
Rantasauna, kahdelle aikuiselle ihmiselle vapaa-ajan
viettoon suunnitellussa Kastelli Luonnossa. Lasitettu terassi
toimii lisähuoneena syksysin ja keväisin. Saunatupaa voi
tarvittaessa käyttää vaikka vierashuoneena.
Kyminniemen rakennusten lähes 100-vuotias historia
jatkuu perinteitä kunnioittaen korjatussa uittotuvassa.
Saunarakennuksen löylyhuone on rakennettu niemen
uittoperinnettä muistaen kestämään reilua saunomista
ja kovia löylyjä. Kotimaiset luonnonmateriaalit kivi ja
puu ovat pääosassa. Seinäverhous on mäntyä ja lauteet
tuppeensahattua haapaa. Jatkuvalämmitteinen puukiuas.
Pesuhuoneen seinäverhous vuolukivilaattaa (oikealla).
Raili Vihavainen
Sauna 3/2010
37
Löylykauha nimellä
Maailman ensimmäinen lasten oma
Löylykauhan kuperaan osaan tehdään asiakkaan
toivoma teksti tai kuva etsaamalla. Kauhaa voidaan valmistaa eri pituuksilla (esim. savusauna
malli).
Löylykauha valmistetaan käsityönä ruostumattomasta teräksestä, varsi tehdään sydänpuusta.
Kauhan valmistukseen kuuluu 32 eri työvaihetta. Varsiosa on haponkestävää nelikulmaterästä,
joka liitetään kauhaosaan ruostumattomilla niiteillä niittaamalla.
Löylykauha on suomalaista käsityötä ja aina
yksilöllinen, syntymäpäivä-, tupaantuliais-, hää, sekä liikelahjaksi.
Tuotetta on mennyt moneen tarkoitukseen
­H alosen saunaan, Koivistolle, Turun kaupungille… ( www.euro-intention.fi )
sauna
Maailman ensimmäisessä lasten omassa saunassa
perheen pienimmät voivat lämmitellä itsekseen,
sillä iglulta näyttävään saunaan on näköyhteys ja
siellä ei ole lainkaan polttavia pintoja. Lempeissä, 45-asteisissa löylyissä voi samalla nautiskella piirretyistä värikkäillä istuimilla tai vaikkapa
ihailla tähtitaivaskattoa. Saunaan voi astella jääkarhu Knutin jalanjäljissä lastenaltaasta johtavaa
tähtitaivaspolkua pitkin.
Itäisen Jär vi-Suomen sydämeen, luonnonkau­
niille, 300 hehtaarin alueelle tulevassa koh­t ees­s a
kiteytyvät wellness-ajattelu ja elämyksellisyys.
Mökki- vai seremonialöylyt? Ehkäpä sittenkin
suolaiset tai discolöylyt? Lokakuussa avautuvassa Holiday Club Saimaa -vapaa-ajankeskuksessa
voi saunoa monin eri tavoin.
Kylpylän katolla olevassa ­p uulämmitteisessä
savusaunassa on pehmeät löylyt ja mieto savun
tuoksu.
Holiday Club Saimaa -kylpylähotellihanke on
alansa suurin Pohjoismaissa. ( www.holidayclub.
fi/kohteet/saimaa/)
Riippumallinen laudeliina
”Keksintö syntyi siitä, että kun monta kertaa poltin itseni saunan seinässä tai lauteessa olevaan
naulankantaan, päätin, että jotain täytyy asialle
tehdä. Ongelma piti ratkaista mahdollisimman
yksinkertaisella tavalla. Siitä syntyi SaunaRest®
-riippumallinen laudeliina, joka asennetaan saunaan koivuisen seinätelineen avulla”, kertoo
laudeliinan suunnitellut Pasi Heikkinen. Laudeliina muotoutuu saunojan mukaan tukien myös
sivuilta, jolloin istuma-asento on tur vallinen
ja rentoutunut. SaunaRest® -laudeliina toimii
sekä rentouttavana istuinnojana että hygieniasuojana.
Liina on helppo irrottaa telineestä ja pesun/
huuhtelun jälkeen se voidaan kätevästi ripustaa
seinätelineeseen kuivumaan ja odottamaan seuraavaa saunakertaa.
SaunaRestin myyntiorganisaatiota ollaan parhaillaan rakentamassa Suomeen ja ulkomaille.
(www.saunarest.fi)
Saunasumulla kosteutta saunaan
Saunasumun tarkoituksena on antaa saunaan lisää kosteutta ja happea, jotta saunomiselämys
olisi miellyttävämpi. Vesisumu kiukaalle antaa
tasaiset ja pehmeät löylyt. Lisäksi saunasumu
antaa hetkellisen viilennyksen liian pistäviin ja
kuumiin löylyihin.
Vesisumu tuo lisähappea, lisäkosteutta, hetkellistä viilennystä, tasalämpöiset löylyt ja esikosteuttaa kuumat lauteet.
Saunasumu liitetään kylmävesiputkeen. Painonappeja on kaksi, jotka asennetaan jalkalauteisiin upotettuina. Toista nappia painettaessa
tulee vesisumua yläsuuttimista, jotka antavat
kosteutta ja happea saunailmaan. Toisesta napista tulee vesisumua kiukaalle, jolloin löylyt
ovat tasaiset ja pehmeät. Painonapeista voidaan
säädellä vesisumun kestoa 10-60 sekunnin välillä.
Saunasumu on kotimainen suojattu keksintö.
( www.saunasumu.fi)
Kipolliset
Toimittanut
Raili
­Vihavainen
38
Saunatalon suuremmat remontit
ovat loppusuoralla
Saunataloamme on viime vuosina remontoitu
melko massiivisesti. Tänä kesänä toteutettu suurin remontti kohdistui ilmanvaihtoon. Toimistosiipeä lukuun ottamatta uusi, lämmön talteenotolla varustettu tulo-poistoilmanvaihtokone korvasi
jo lähes 40 vuotta vanhan poistokoneen. Remontissa hyödynsimme mahdollisimman pitkälle vanhoja kanavia. Tällä toteutustavalla säästimme rakennusteknisiä töitä ja haittaa saunatoiminnalle.
Lämmön talteenotto säästää energiakustannuksiamme. Olemmekin laskeneet, että saamme energiansäästöinä ilmanvaihtoremontin kustannukset
takaisin noin viidessä vuodessa. Ilmanvaihtourakan urakoi forssalainen perheyritys Air-Tikki Oy.
Sisääntuloaulaan suunnitteli uudet pukukaapit vanhaa mallia mukaellen arkkitehtimme Gina
Sundgren. Kaapit toimitti halikkolainen Adi Kalusteet Oy.
Laituripolun kunnostusta jatkettiin siten, että
myös laituriosuudella on nyt eriste lämmityksen
alla. Samassa yhteydessä viimeisteltiin vilvoittelutila kalusteineen.
Meidän piti tänä vuonna aloittaa myös julkisivun
korjaus, mutta ilmanvaihtotyöt sivuuttivat julkisivun. Julkisivuremontin aloitus siirtyy ainakin vuoteen 2013. Julkisivuremontin jälkeen koko talo
onkin sitten peruskorjattu.
Näillä näkymin ensi vuonna ei siis tehdä muuta
kuin vuosittaisia saunojen sisustusten uusimisia ja
muuta viikoittaista kunnossapitoa. Kiukaita täytyy
todennäköisesti ensi vuoden kesällä kunnostaa.
Saunaseuran Gold kone on A-energialuokan
kone. Nykyään ilmastointikoneen avainlukuna pidetään ns. SFP-lukua (eli tulo- ja poistoilmapuhaltimien yhteenlaskettu sähkönkulutus per käsitelty kuutiometri ilmaa). Koneen SFP-luku toimintapisteessä on 1,87. Vertailun vuoksi uusissa 2012
energiamääräyksissä suurin sallittu luku on 2,0
(nykyisissä 2,5).
Puhaltimet ovat energiatehokkaita, alumiinista
valmistettuja ja varustettu EC-moottoreilla, joiden toiminta-alue on erittäin laaja hyvällä hyötysuhteella koko toimintaaluella.
Kone on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla, joka on markkinoiden tehokkain. Lämmöntalteenoton hyötysuhde on tässä koneessa 81,5%,
mikä tarkoittaa käytännössä että ulkolämpötilan
pitää laskea pakkasen puolella ennen kuin tuloilmaa on lämmitettävä varsinaisella lämmityspatterilla. Kesällä roottoria voi pyörittää toiseen suuntaan, jolloin saadaan ns. kylmätalteenotto .
Laitteen toimitti Swegon Oy.
Kari Öhman
(Kuvat Seppo Pukkila)
Ykkösen ja kakkosen läpiviennit korjattiin jottei kosteus
enää pääse rakenteisiin.
Juha Salomäki
Uusi ilmastointijärjestelmä
s­ aunaseuraan - uuden IV-koneen
­painopisteenä energiatehokkuus
Gold on ensimmäinen markkinoilla oleva ns.
toimintavalmis kone (tarkoittaa että kone on tehtaalla valmiiksi varusteltu ja koeajettu), joka takaa
vaivattoman käyntiinajon ”tositilanteessa”.
Koneessa on vakiona ohjausjärjestelmä, jolla
säädetään painetta, ilmavirtoja, lämpötiloja, lämmön talteenottoa sekä käyntiaikoja. Koneessa on
vakiona myös erittäin energiatehokas kesäyöjäähdytysohjelma.
Sauna 3/2011 IV-huoneen perustustyöt meneillään.
39
Lämmittäjän palsta
Nyt kun kesä mennyt on, syksy saapuu, meidätkin erottaen... kuten haikeasti laulussa lauletaan. Ei tässä
muusta erota kuin toivottavasti noista jatkuvista remonteista.
Tämä kesä ja alkusyksy ovat olleet merkittäviä saunaseuran tulevaisuuden kannalta. Monia asioita
on parannettu ja saatu laitettua uuteen uskoon, ulkonäkö, viihtyvyys ja turvallisuus ovat parantuneet.
On tehty istutuksia, kaivettu maahan kuoppia, jotka sitten ovat saaneet täytteekseen multaa ja katajia,
happomarjapensaita, kartiomarjakuusia, Korean pihtoja, marjapensaita ynnä muuta ynnä muuta. Näistä
tehdyistä istutuksista ja maisemasuunnittelusta on tässä lehdessä toisaalta tarkempi kertomus joten ei niistä
plantuista tässä yhteydessä sen enempää.
Aika paljon saatiin kesän aikana istutusten lisäksi tehtyä: laituri on korjattu, ilmastointi on laitettu uusiksi,
kuisti on modernisoitu, kolmonen korjattu, viitosen lauteita uusittu ja IKI-sauna hiottu puhtaaksi lauteiden ja
seinien osalta. Kakkosen ja ykkösen ilmastointien läpiviennit korjattu asianmukaiseksi. Vanha rakennevirhe laski
kaiken löylyn ja kosteuden suoraan seinärakenteisiin ja seinä kastui ja rapautui tästä syystä.
Viitossauna sai kaksi uutta ilmastointiräppänää seinilleen ja nelosen käytävään tehtiin yksi ilmanottoaukko
lisää saunojen paremman tuulettumisen vuoksi.
Vintti sai uuden muodon kun uusi, iso ilmastointikone saapui tontille ja seinää piti purkaa jotta saatiin laite
sisään. Vanha IV-huone piti purkaa ja lattiat valaa uudelleen ja rakentaa palokatkot ja uusi ilmastointikoneen
huone. Vintillä ollut iänkaikkinen sekamelska ja vanhan “säästössä” olleen tavaran ulosvienti palokuorman
vähentämiseksi on suoritettu ja vähän kulahtanut yläaulan kaapisto on laitettu asianmukaiseen kuntoon.
Pyöräilevien saunojien iloksi rakennettiin uusi fillariparkki.
Kesän aikana ja osittain vieläkin jatkuvien remonttien tarkempi selvitys on toisaalla tässä lehdessä Juha
Salomäen jutussa.
Kevään mittaan, kun saunojille selvisi, että sauna tulisi kesällä olemaan pitkään kiinni, käytiin
laudeparlamentissa kiivasta keskustelua moisesta – onko kysymys lämmittäjän lomasta vai saunaseuralaisten
kurittamisesta. Monta oli mielipidettä ja monta oli kitkerältä maistuvaa kommentiakin mutta kuten
kunnossapitotoimikunnan puheenjohtaja Juha Salomäki osuvasti ja asiantuntien asian lausui, kyseessä on
välttämätön toimi saunarakennuksen levon ja kuivumisen kannalta.
Saunatalomme on jo vanha ja osiltaan päässyt vuosien saatossa huonoon kuntoon ja sen vuoksi
peruskorjauksia tarvitaan ja ne ottavat rahaa ja aikaa. Aiempina vuosina saunat ovat ollet vain pari viikkoa kiinni
kesäisin ja se on jättänyt väistämättä jälkensä rakenteisiin.
Toissa vuonna peruskorjattiin pesuhuone ja työ oli aivan välttämätön rakenteiden ja turvallisuuden vuoksi.
Hyvin suunniteltu ja hyvin toteutettu pesuhuoneen saneeraus, saunaseuran tähänastisita remonteista suurin ja
kallein, pakotti uuteen ajatteluun saunatalon kunnossapidon kannalta.
Rakenteita ei saa enää päästä huonoon kuntoon talon ylikäytöllä ja huonolla hoidolla. Märkätilojen on saatava
levätä ja kuivua, tämän kaikki varmasti ymmärtävät.
Saunatalohan palvelee käyttäjiään lähes kolmesataa päivää vuodessa. Vettä valuu saunapäivän aikana yli
kymmenen kuutiota ja puita palaa seitsemän mottia viikossa. Kaikki tuo kuluttaa ja vaatii oman lepoaikansa
rakennukselle.
Kaunis ja lämmin kesä on mennyt mukavasti, ei ole tässä meren äärellä joutanut helteistä kärsimään
suuremmin, mitä nyt aamukahvit ulkona ja illallinen kesäkeittiön wokilla tai pallogrillilä, mökkielämää siis.
Kalaakaan ei ole tullut kun vesi on niin lämmintä.
Sauna 3/2011 40
Ehdin toki lomaakin viettää lähes kolme päivää ja niiden päivien aikana Nuutisen Joken saunoilla Ansoniemessä
vastailin remonttimiesten ja muiden soittoihin saunarauhan lomassa, niin että se siitä lämmittäjän pitkästä
lomasta.
IKI-saunan remontti johtui siitä, että jotkut nojailevat IKI-saunassa nokisin hatuin seiniin ja jättävät
mustanpuhuvan puumerkkinsä muistoksi. Tämän vuoksi on ilmestynyt taas uusi lappu/ohje seinään – nokiset
hatut ja likaiset lauteiset eivät kuulu moderniin tervaleppäiseen sähkösaunaan.
Syksymmällä, ensi kuussa joutuu nelossauna remonttiin kiukaansa osalta. Kiuasrakenteet ovat rapautuneet niin
pahasti, että ne joudutaan uusimaan ja siitä tulee parin viikon seisokki. Lokakuussa YK-päivän tienoilla 23.10.
pidettäneen perinteiset syystalkoot ja laitetaan pihat ja talo talviasentoon.
Hyvää syksyä ja maukkaita löylyjä!
Seppo Pukkila
Yläkerran kaapistot uusittiin (oik).
Vintille rakennettiin uusi ilmastointikone ja
huone (alla oik.).
Nelosen rakennus meneillään (alla).
Kuistille asennettiin lämmitys ja uusittiin
ulkoasua (alinna oik.).
Nelosen sisällä olevat kolmosen hirren päät
olivat huonossa kunnossa (alinna vas.)
Kuvat Seppo Pukkila.
Sauna 3/2011 41
ISS-kuulumiset
Edellisen lehden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut
paljon ISS:n puitteissa. Historiikkihankkeen yhteydessä
on uudelleen löydetty alkuperäisiä dokumentteja koskien
ISS:n alkutaivalta. ISS oikeastaan perustettiin jo 20
vuotta aiemmin eli 1957 Bielefeldin kansainvälisen
saunakokouksen kokouksen yhteydessä. Papereista
löytyy jopa säännöt saksan kielellä. Kotipaikka oli
Bielefeld, ja henkilövalintojakin tehtiin, mutta toiminta
ei lähtenyt käyntiin. Uusi yritys uusin voimin onnistui
lopulta 1977.
Eli joka tapauksessa ISS viettää jotain vuosijuhlaa
2012 yhdessä Sauna- Seuran 75 - vuotisjuhlan kanssa.
Kesällä saimme vihdoin ruotsalaiset eli Bastuakademien
mukaan jäsenjoukkoomme. Ja Bastuakademie ehtikin
jo järjestää sekä Saunan päivän yhteydessä juhlat
kesäkuussa että 14.07. saunajuhlat Kukkolankoskella.
Tuo 11.06. oli samalla Bastuakademien vuosikokous,
joka valitsi Göran Honkamaan jatkamaan
puheenjohtajana. Pär Granlund vastaa edelleen
tiedottamisesta ja sihteerinä toimii Svante Spolander
Kukkolankoskella. Odotamme ruotsalaisten vierailua
syksymmällä Vaskiniemeen.
Risto Elomaan onnittelupuheenvuoro.
Venäläinen Saunaseura RUSPAR vietti Banya Festivaalia heinäkuun puolivälissä Seliger- järven rannalla.
Venäläinen saunakulttuuri esittäytyi laajasti painottuen vihtomiseen. Saunojia paikalla oli useita satoja ja
saunominen maistui venäläisille kuten yleensäkin.
Mainittakoon myös, että Sotshiin on rakennettu tai rakenteilla useita korkeatasoisia savusaunoja, joiden laatua
suomalaiset saunaosaajat ovat käyneet kontrolloimassa.
Latvialaiset saunan ystävät viettivät Siguldassa festivaalia heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Vihtominen oli
sielläkin pääosassa. Ja vieraita latvialaiset saivat sekä Venäjältä, Liettuasta että Ukrainasta. Ukraina on hakenut
myös ISS:n jäsenyyttä.
Saksan Saunaliitto järjesti oman seminaarinsa nimeltään Sauna Impulse 2011 (ovat rekisteröineet
tuon tavaramerkikseen) Leipzigissa toukokuun loppupuolella. Kaksipäiväisen tilaisuuden aiheina oli mm.
vastuukysymykset julkisissa saunoissa huomioiden erikoisesti löylyn heitto. Saksassa muutama saunalaitos on
joutunut korvausvastuuseen löylyn aiheuttamista palovammoista.
Toisen päivän aiheet liittyivät markkinointiin, kilpailutilanteeseen ja alan uutuuksiin sekä koulutukseen. Lopuksi
tututtiin paikalliseen Meri-Saunalaitokseen, jonka 6 erilaista saunaa saivat aikaan kohtuullisen olutjanon. Saunan
nimi on Meri, mutta järven rannalla saunalaitos on. Tuosta kohtalaisen edustavasta saunasta enemmän toisaalla.
Kokouksen yhteydessä allekirjoittanut luovutti professori Eberhard Conradille kunniajäsenyyden vahvistukseksi
kunniakirjan.
Heinäkuun lopulla ISS:n edustajat yhdessä muutaman seuran edustajan kanssa tutustuivat Turun SaunaLabiin.
Joukko koekylpi saunat valitakseen mahdollisesti jonkun saunoista Stuttgartin Interbad-messuille lokakuussa
Sauna 3/2011 42
2012. Valintaprosessi on meneillään.
Saksan TV kävi kuvaamassa SaunaLabin Solaris- saunaa elokuun lopulla ja järjestimme paikalle sekä kylpijät
että sauna-alan osaamista haastatteluja varten. Kuvaus onnistui kaikin puolin erinomaisesti ja uskomme, että
taas saatiin suomalaista saunaa ja saunakulttuuria vietyä. Solariksesta enemmän sekä arkkitehti Jari Jetsosen että
allekirjoittaneen SaunaLab - artikkeleissa.
Sauna Seuran Ulkoministeriölle antama Löylynhenki-palkinto on näkynyt ulkomailla mediassa paremmin kuin
Suomessa. Muutamat suurlähettiläät ovat aktiivisesti kertoneet suomalaisesta saunasta ja saunomisesta.
Itselleni osui silmiin suurlähettiläs Wuoriston haastattelu Korea Heraldiin elokuun alussa. Tapasin Wuoriston
elokuun lopulla suurlähettiläspäivien yhteydessä ja hän kertoi saunamielenkiinnon kasvusta Koreassa.
Matkailun edistämiskeskus teetti kesällä saunan imagoon liittyvän nettikyselyn Suomen ulkopuolella. ISS on
ollut mukana ja tulee saamaan tulokset käyttöönsä syksyn aikana. Kyselyyn tuli reilusti yli 2000 vastausta.
Seuraavat kylvettämisen (lambasting) maailmanmestaruuskilpailut ovat vuorossa alkuvuodesta. Paikka on vielä
avoin. ISS yhdessä muutamien jäsentensä kanssa on ottamassa kylvettämisen erääksi ensi vuoden pääaiheista.
Toisaalla lehdessä on Liettuan Sauna-akatemian johtajan Rimas Kavasliuskasin mielenkiintoinen ja perusteellinen
kirjoitus aiheesta.
Standardointipuolella ISS on tekemässä kirjettä komissiolle koskien saksalaisten tuonnin esteitä
puulämmitteisille kiukaille. Vaikka suomalaisten valmistajien kiukaat täyttäisivät CEN- standardit ei kiukaita voida
ottaa käyttöön Saksassa. Testauslaitteiston pitäisi olla Jyväskylän VTT:llä käytettävissä syksyllä. Tällä hetkellä
puulämmitteisiä kiukaita ei oikeastaan Saksassa voi asentaa.
Hyvän saunakesän jälkeen on aihetta toivottaa hyvää saunasyksyä.
Risto Elomaa
puheenjohtaja
Sauna 3/2011
Monien Sauna seuran jäsenten tuntema professori
Eberhard Conradi tutkii saamaansa ISS:n kunniakirjaa.
Taustalla Sauna Impulsen osallistujia.
43
To i m i n n a n j o h ta j a n
palsta
Saunaseuran perustajan
elämäntyötä näytteillä
Vuonna 1937 alkoi Uuden Suomen Sunnuntailiitteessä ilmestyä Saunan eri puolia käsitteleviä kirjoituksia.
Eräs kirjoituksista ihmetteli, miksei suomalaisen saunan ja saunatapojen vaalimista ja edistämistä varten
ole yhdistystä. Tekstien takana oli Sunnuntailiitteen toimittaja Hillari Johannes Viherjuuri (opettaja,
toimittaja, kustannusjohtaja ja mainonnan lehtori, 1889–1949). Kirjoituksissa esitettyihin ajatuksiin tarttui
muita samanmielisiä, ja niin kokoontui marraskuun 16. päivänä 1937 Helsingin Suomalaiselle Klubille
kolmisenkymmentä henkilöä ajamaan sauna-asiaa. Kokouksen pöytäkirjaa pitänyt maisteri H. J. Viherjuuri
ehdotti, että perustetaan yhdistys nimeltä Suomalaisen Saunan Ystävät.
Ensi vuonna, 16.11.2012 vietetään Suomen Saunaseuran 75-vuotisjuhlaa tuon perustavan kokouksen
ansiosta. Seuramme syntyajatuksen herättäjä oli lahjakas, aktiivinen ja monipuolinen vaikuttajahahmo.
Eräitä hänen saavutuksiaan on esillä ”Hyppää Ruutuun! Suomalainen Sarjakuva 100 vuotta” -näyttelyssä
Designmuseossa, Korkeavuorenkatu 23, ajalla 14.10.2011 – 8.1.2012.
H.J. Viherjuuri, alias Veli Giovanni, oli suomalaisen sarjakuvan dynamo, joka pani suomalaiseen
sarjakuvaan vauhtia 1920-luvulta alkaen. Veli Giovanni toi myös sanaristikot Suomeen, perusti Helsinkiseuran ja amatööritaikureiden yhdistyksen Taikapiiri. Viherjuuri työskenteli mm. Otavan reklaamipäällikkönä
ja opetti suomalaisille nykyvenäjää.
Näyttelyssä on tälle suomalaisen sarjakuvan supersankarille omistettu sali. Esillä on myös hänen
saamiaan huomionosoituksia kuningasta, marsalkkaa ja hirmuhallitsijaa myöten. Eräät kunnianosoitukset
ovat Viherjuuren saunatyön ja hänen toimittamansa klassisen Saunakirjan ansiota (Suomalaisen Saunan
Ystävät, Otava, Helsinki 1940). Näyttelyn aikana esitelmöi Viherjuuren sauna-ansioista Saunaseuran
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan varapuheenjohtaja professori Pekka Laaksonen. Esitelmän ajankohta
julkistetaan Designmuseon sivuilla. Mainittakoon, että Hyppää ruutuun -näyttelyssä on esillä paljon
kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa, kuten mm. Kieun ja Kaiun keittiö, jossa Mika Waltarin ja Asmo Alhon
luomat sarjakuvakukot kokkasivat.
Jo helpottaa: Aitokiuas nopeutui
Mökkisaunani lämmittää Aitokiuas AK-57K, joka nielee noin 170 kiloa kiveä. Päätinpä kokeilla
Aitokiukaassa keraamisia Kerkes-kiviä, joiden mainostetaan lämpenevän selvästi mineraalisia luonnonkiviä
nopeammin ja siten säästävän lämmitysaikaa sekä -puita. Kesän jokapäiväisen lämmitysrupeaman jälkeen
on nyt uskottava, kun sen omissa luissaan tuntee: Aitokiukaani lämmitysaika kivien punahehkuun asti
lyheni reilusta viidestä tunnista noin kolmeen, jopa allekin ja puunkulutus noin puolittui. Löylyä riitti hyvin
kahdelle-kolmellekin peräkkäiselle löylyporukalle, mikä lienee monille riittävä kesto.
Enempää löylyn maussa, melodiassa kuin mehevyydessä en havainnut mitään eroa luonnonkivien luomiin
vastaaviin nautintoihin. Minua lämmittää jo ajatus, että pääsen Aitolöylyihin aikaisempaa nopeammin ja
vähemmällä puunpilkonnan kivistyksellä.
Nauti maukkaasta syksyn saunomissesongista!
Kristian Miettinen
Sauna 3/2011 44
Suomen Saunaseura ry:n
sääntömääräinen syyskokous
Aika: Keskiviikko 30.11.2011 klo 17.00
Paikka:Nordean auditorio, Satamaradankatu 5, 00500 Helsinki (Vallila).
Autojen paikoitusta varten on tilaa katualueella.
Ohjelma
Klo 16:30 Ilmoittautuminen ja tarjoilua
Klo 17:00
Nordean tervetulotoivotus
Yksikön johtaja Raimo Mäkilä, Nordea Järjestöpankki
Klo 17:15
Saunadiplomatia ja Löylynhenki-palkinto 2011
Valtiosihteeri Pertti Torstila, ulkoasiainministeriö
Kokousasiat
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjan tarkastajan ja
kahden ääntenlaskijan valitseminen
3. Kokouksen laillisuuden toteaminen
4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi
5. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman hyväksyminen
6. Vuoden 2012 jäsenmaksujen, liittymismaksujen ja saunamaksujen
vahvistaminen
7.
Vuoden 2012 talousarvion hyväksyminen
8. Yhdistyksen puheenjohtajan valitseminen kaksivuotiskaudeksi
1.1.2012–31.12.2013
9.
Johtokunnanjäsenten jäsenten lukumäärän (8-10) päättäminen
10. Johtokunnan jäsenten valitseminen kaksivuotiskaudeksi 1.1.2012–31.12.2013
Erovuorossa Risto Elomaa, Pekka Tommila ja Kristiina Perttunen
11. Tilintarkastajien valitseminen tilivuodelle 2012
12.
Käsitellään mahdolliset, seuran kymmenen jäsenen yhdessä tekemät,
johtokunnalle vähintään 21 päivää ennen kokousta jättämät esitykset,
joista syyskokouksessa on esitettävä johtokunnan lausunto
13. Kokouksen päättäminen
Johtokunta
Virallinen kokousohjelma julkistetaan Seuran kotisivuilla ja Saunatalon ilmoitus­taululla
viimeistään 14 päivää ennen kokousta.
Ilmoittautuminen kokoukseen torstaihin 24.11.2011 klo 15 mennessä:
saunojen kassatiskillä olevaan listaan tai toimistoon, [email protected] tai
puh. 010 439 5600 arkisin klo 11-15.
Sauna 3/2011
45
Saunatalossa on aloittanut
PESIJÄNÄ JAANA PIETILÄ.
Jaana palvelee ti-pe klo 14-20.
•
Saunatalossa saat nyt
koivuvitsaksella
sidottuja suomalaisia,
pakastettuja
VIHTOJA
Lisää saunanautintoa pesulla ja
vihtomisella!
Sauna 3/2011 46
Vaskiniemen jäsensaunojen
aukioloajat loppuvuosi 2011
Miehet
Tiistai ja perjantai Keskiviikko Kuukauden ensimmäinen lauantai Muut lauantait kello
13-21
13-22
11:30-16
12-19
Naiset
Torstai Parillisen viikon maanantai
Kuukauden ensimmäinen lauantai 13-22
13-21
16:30-20
Huomaa: sauna 4 suljettu 24.10.-5.11. kiukaan peruskorjauksen
vuoksi
Saunat suljettuina pyhien, juhlapäivien ja aattojen vuoksi
Pyhäinpäivänä, lauantaina 5.11. (ei korvata miehille eikä naisille)
Itsenäisyyspäivänä tiistaina 6.12.
Joulupäivänä 25.12.
Tapaninpäivänä 26.12.
Uudenvuoden aattona 31.12
Uudenvuodenpäivänä 1.1.2012
Loppiaisena 6.1.2012
Joulun ajan ja vuodenvaihteen aukiolo
Viikoilla 50 ja 51 joulusaunat vain jäsenille. Huomaa: ei jäsenten
­vieraita saunoihin.
Jouluaattona 24.12. naiset klo 10.30-13:00, miehet 13.30-16:00
Tiistai 27.12 – torstai 30.12. avoinna normaalisti
Huom! Sauna-lehteen on perustettu lauteilla mielipide-palsta, joka on auki
mielipiteille, myös kriittisille, ehtona vain se, että kirjoitetaan omalla nimellä.
Jos jokin asia Saunaseuran toiminnassa askarruttaa tai harmittaa, lähetä siis
(lyhyesti) mielipiteesi Sauna-lehteen. Saat palstalla kyseisestä toiminnasta
vastaavan henkilön tai viimekädessä puheenjohtajan vastauksen ongelmaasi.
Sauna 3/2011
47
SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT
Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki
Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen
Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi
JOHTOKUNTA
Puheenjohtaja
Rakennusneuvos Ben Grass, 0400 601 501
ben.grass(ät)kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja
Apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola
0400 611 563
heini.noronen-juhola(ät)luukku.com
DI Risto Elomaa, 040 596 4022
risto.elomaa(ät)kolumbus.fi
Viestintäkonsultti Timo Martikainen
050 2852
tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com
LT erik.lääkäri Kristiina Perttunen
040 544 1832, kperttunen(ät)me.com
Toimitusjohtaja Seppo Pukkila
045 677 2002, seppo.pukkila(ät)saunalahti.fi
Oik. lis Timo Riskala, 040 501 51 72
timo.riskala(ät)hotmail.com
DI Juha Salomäki, 050 337 6459
juha.salomaki(ät)vantum.fi
Arkkitehti Pekka Tommila, 050 368 6645
pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi
LVI-insinööri Kari Öhman, 0400 441 943
kari.ohman(ät)elisanet.fi
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Timo Martikainen, (ks. johtokunta)
Professori Pekka Laaksonen,
040 703 6177
pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi
FM Hanna Linkola, 050 5257636
hanna.linkola(ät)jalostamo.eu
Valt.kand. Pekka Ritvos, 040 505 6032
pekkaritvos(ät)gmail.com
Päätoimittaja,YTM Raili Vihavainen
0400 659 249, raili.vihavainen(ät)sauna.fi
kunnossapitotoimikunta
Puheenjohtaja
Juha Salomäki (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Arkkitehti Gina Sundgren, 050 593 2800
gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com
Professori Juhani Katainen, 09 440 231
juhani.katainen(ät)kolumbus.fi
DI Esko Mäkelä, 09 465 231
esko.makela(ät)welho.com
Lämmittäjä Seppo Pukkila
(ks. johtokunta)
Sulo Saastamoinen, 040 548 4995
sulo.saastamoinen(ät)welho.com
Sauna 3/2011 Toimisto 010 439 5600
Saunat 010 439 5601
Lämmittäjä Seppo Pukkila 045 677 2002
työvaliokunta
Ben Grass, Heini Noronen-Juhola,
Timo Martikainen,Timo Riskala,
Kari Öhman
Johtokunta on valinnut työvalikunnan
­puheenjohtajan avuksi valmistelemaan johtokunnan
kokouksia ja hoitamaan entisen henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunnan asioita.
*************************************
DI Mikko J. Salminen, 050 387 0007
mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi
Arkkitehti Tuulikki Terho, 040 702 8002
tuulikki.terho(ät)welho.com
Kari Öhman (ks. johtokunta)
tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
Puheenjohtaja
Pekka Tommila, (ks johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta)
Fil.tri Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020
irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi
Rakennusneuvos Erkki Kuoppamäki
0400 205 291, erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi
Tekn.tri Tarkko Oksala, 050 387 755
tarkko.oksala(ät)gmail.com
Kristiina Perttunen (ks johtokunta)
VTM Antti Savela, 050 912 8060
antti.savela(ät)fi.live.com
Professori Lasse Viinikka, 040 562 7495
lasse.viinikka(ät)hus.fi
sääntötoimikunta
Puheenjohtaja
Timo Riskala, (ks. johtokunta)
Valt. yo Alexander Holst, 040 572 7735, aholst(ät)iki.fi
Senior advisor Matti Kivinen, 050 2774
matti.kivinen(ät)iki.fi
DI Matti Salimäki, 040 5245 625
matti.salimaki(ät)welho.com
historiatoimikunta
Puheenjohtaja
Ben Grass, (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja Pekka Tommila, (ks. johtokunta)
HY:n Suomen ja Pohjoismaiden historian
professori Markku Kuisma
044 3400 345 emkuisma(ät)mappi.helsinki.fi
Pekka Laaksonen, (ks. johtokunta)
Timo Martikainen (ks. johtokunta)
Kristian Miettinen (ks.yllä)
Kristiina Perttunen (ks. johtokunta)
YTL, historiantutkija Tuomo Särkikoski
040 517 5208, sarkikoski(ät)kolumbus.fi
48
Sauna-lehden mediakortti
Julkaisija: Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Puh. 010 439 5600
gsm 050 371 8150
kotisivu www.sauna.fi
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
Suomen Saunaseura ry
0400 659 249
lehti(ät)sauna.fi
Ilmoitusmyynti
Toiminnanjohtaja
Kristian Miettinen
010 439 5600, 050 371 8150
tj(ät)sauna.fi
Painopaikka
Newprint Oy
PL 2, 32201 Loimaa
Puh. 02 437 4500
Fax. 02 763 1560
Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy
aineisto(ät)newprint.fi
Artikkeleiden ja kuvien lähetys
päätoimittajalle aineistopäivään mennessä.
Katso päivämäärä viimeisimmän lehden
sisällysluettelosivulta.
Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi.
Ilmoitushinnat ja -koot toiminnanjohtajalta.
Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa:
maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.
Lehden luonne: jäsenlehti,
puolueeton sauna-alan julkaisu.
Sauna-lehti löytyy myös
Saunaseuran kotisivuilta
www.sauna.fi
Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen!
Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana.
Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä
hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita.
Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja tai oletko saunottanut ”eksoottisia”
tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita­ Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa
”­S aunoin täällä” voit kertoa ­m ielenkiintoisista saunoista ja saunakokemuksista tai
­kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa.
Lauteilla-teema etsii kokemuksia saunomisesta sekä Vaskiniemessä että muualla. ­Kerro tunnelmistasi seurasi, kotisi, mökkisi tai vierailukohteesi lauteilta.
”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia ­
saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen.
Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera.
(Digitaalisten kuvien ­r esoluutio vähintään 300.)
Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja.
Sauna-lehteen on perustettu lauteilla mielipide-palsta, joka on auki
mielipiteille, myös kriittisille, ehtona vain se, että kirjoitetaan omalla nimellä.
Toimita edelläkerrotut aineistosi suoraan päätoimittajalle ­s ähköpostitse:
lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki.
Tiedustelut Raili Vihavainen, puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse.
Julkaisuehdot
Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei
tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen
lähettäjä on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös
artikkelin mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai
tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle
pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
Sauna 3/2011
49
Teemme kaikki sähköalan työt mukaan lukien
• Antennityöt
• Atk-verkotsekäserverit
• Kuituhitsauksetsekä-verkot
• Väyläpohjaisetratkaisutsekätekniikat
• Av-järjestelmät,videosekäääni
• Teollisuuskiinteistöt,huoltosekäkaikkisähkötyöt
• Kotitaloudet,kaikkisähkötyöt
• Turvallisuusalantyöt,kulunvalvonta,lukitustyöt,
murtohälytin-sekäkamerajärjestelmätkotiinsekäkiinteistöihin
• Paloilmoitinjärjestelmät,asennussekähuolto
• Ilmalämpöpumput,asennussekähuolto
• Vapaa-ajanasutustensähkötyöt
• Huoltosopimuksetkiinteistöihin
• Linjasaneeraukset
Teemmemainittujatöitämyösavaimet-käteenperiaatteella.
Olerohkeajakysykaikkeamaanjataivaanväliltä.
Meiltälöydätratkaisun.
Linnankoskenkatu5
00250Helsinki
0407272406AtteVillberg,työnjohto
0456734641JyriStenvall,työnjohto
0400895550Taloushallinto
Sähkö[email protected]
Forssa
u 18 30100
Yhtiönkat
Yhtiönkatu
18 30100
Forssa
4335032
(03)(03)
Puh.Puh.
4335032
4334243
(03)(03)
Fax.Fax.
4334243
ir-tikki.com
jari.silvo@a
[email protected]
t
et, mittaukse
ti asennuks
Ilmastoin
Ilmastointi
asennukset,
mittaukset
set
ja puhdistuk
Huollot
Huollot
ja puhdistukset
70
70 % maapallon pinta-alasta on vettä.
High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo.
70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan
kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että
rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he
Energiatehokasta ilmanvaihtoa
asunnoista teollisuuteen
X
GOLD R
CT Top
COMPA
GOLD-tuoteperheen kompaktit ilmankäsittelykoneet suurille ilmavirroille. Niissä on
energiatehokkaat EC-puhaltimet ja integroitu
ohjausjärjestelmä.
www.swegon.fi
Hyvän hyötysuhteen vastavirtatekniikalla varustetut
Swegon CASA W-sarjan asumisen ilmanvaihtolaitteet uudisrakennuksiin ja peruskorjaukseen.
COMPACT-sarjan koneet ovat täydellisiä ilmankäsittelykoneita, joissa on integroitu ohjauslaitteisto.
Ne soveltuvat hyvin toimistojen, päiväkotien, koulujen
yms. tilojen yleisilmanvaihtoon.
Tarkkuutta myös
yksityiskäyttöön
Dr
Dräger Alcotest 3000 on ehdottoman
ja luotettava alkotesteri
ttarkka
ar
edullisempaan hintaluokkaan. Laite
ed
onkin suunnattu yksityishenkilöille,
on
jotka haluavat itse saada entistä
jot
luotettavampaa tietoa veren
luo
alkoholipitoisuudesta.
alk
Maahantuoja:
Myynti: Hyvin varustetut autoalan liikkeet ja Dräger huoltopisteet. Lisätietoja: www.kaha.
Hanki omaksesi, lahjaksi tai liikelahjaksi
UUTUUSKIRJA
SAUNA - PUHTAASTI SUOMALAINEN
Upea kuvateos suomalaisesta
saunakulttuurista. Raikkaalla otteella tehty
erikoisteos, pellavakannet, tuoksuefekti,
reseptejä ja vieraskirja/muistiinpanosivuja.
Neljä eri kieliversiota:
suomi, englanti, saksa, venäjä
ovh. 42 e
Tilaukset ja tiedustelut:
[email protected]
Polttolinja 35
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.014-619 126
www.kirjakaari.fi Mielikuvia
maailmalle!
Pyydä tarjous tarvitsemaasi määrään!
LAATU, PALVELU,
ASIANTUNTEMUS
Saat Newprintistä kaikki painotyöt ja palveluketjun
– aina asiantuntijoidemme konsultaatiota myöten.
RAISIO
Tuijussuontie 1
21280 Raisio
Puh. 02 437 4500
Fax 02 438 9994
VANTAA
Myllynkivenkuja 4
PL 29, 01621 Vantaa
Puh. 0400 239 569
Hankasuontie 5, 00390 Helsinki
09 6150 0315, 040 5050 895
fax 615 00317
RUKIINEN UUTUUS.
TÄYTTÄ OLUTTA.