Nurminen Logistics sidosryhmälehti

Vaunuoperointi
murroksessa
Venäjällä
Operaattorit luokitellaan uudelleen
ja tariffijärjestelmä muuttuu. s. 8
Valtuutettu
banaaninpunnitsija
Tulliasiantuntija Mimmi Jokinen
hankkii Nurmiselle lupia Suomen
tullilta. s. 16
Itämeren alueen
tieturvallisuutta
parantamassa
nurminenlogistics.com
sidosryhmälehti 1/2012
News
Nurminen Logistics
Nurminen
C.A.S.H.-hankkeen yhteistyöpakettia
vetää ylikonstaapeli Erkki Vikman. s. 22
2
Sisältö
V.Somerpuro
19 Tietohallintopäällikkö Tero Lepola
on julkaissut kirjan ajatuksistaan.
1/2012
3
Nurmisen palveluvalikoimaan.
V.Somerpuro
V.Somerpuro
6 Janne Lehtimäki tuo uuden palvelun
20 Päivi Kajantola hankkii Nurmiselle
logistiikkaa.
Pääkirjoitus
Venäjä tarjoaa Nurmiselle positiivisia
haasteita.
4
Erilaisia erikoiskuljetuksia
Rekalla Siperiaan, miinalaiva
takaisin merelle ja siltanosturin­palkkeja Ruotsiin.
5
Nurminen Nyt
Tilinpäätös 2011: Liikevaihto ja
kannattavuus paranivat odotetusti
6
Uusi palvelumalli
logistiikkaan
Nurmisen tarjonta laajenee neutraalin
logistiikan ulkoistamis­palveluun.
8 Nurminen
Venäjällä
Venäjän vaunuoperointi- ja
tariffi­järjestelmät halutaan laittaa
uuteen uskoon.
Nurminen News 1/2012
14 Keskiaukeamalla
käydään Sahalinilla
Tietopaketti Nurmisen
rautatie­palveluista Venäjän ja
muun IVY-alueen sisällä.
16 Tulliasiantuntija
sorvin ääressä
Mimmi Jokisen ansiosta
Vuosaaressa voidaan punnita
mm. banaaneja.
19 Hajanaisia
ajatuksia
Tero Lepola lataa akkuja
kirjoittamalla hajatelmia.
20 Uusissa
tehtävissä
Uudet nurmislaiset esittäytyvät.
22 C.A.S.H.-hanke
parantaa Itämeren alueen tieturval­
lisuutta
Samassa veneessä Liikkuvan
poliisin ylikonstaapeli Erkki
Vikman.
26 Referenssi
Sappi Fine Paper Europe
on johtava eurooppalainen
päällystetyn hienopaperin
valmistaja.
3
PÄÄKIRJOITUS
Haasteet vastaan
V
V.Somerpuro
iisi vuotta sitten Suomen silloinen puolustusministeri sai aikaan kohun lausumalla, että Suomella on kolme turvallisuuspoliittista haastetta: Venäjä, Venäjä ja
Venäjä. Ministerin lausunto käännettiin ja ymmärrettiin välittömästi Venäjällä ”uhaksi”, sillä venäjän kielessä sanalle ”haaste” on olemassa vain huonoja käännösvastineita. Sanat
ehkä puuttuvat, mutta kyllä Venäjällä haasteita riittää. Ne vain
ovat suureksi osaksi positiivisia.
Nurminen Logistics ottaa nämä
haasteet tyytyväisenä vastaan. Venäjä on valtava markkina aivan vieressämme. Venäjän logistiikka- ja palvelumarkkinat ovat niitä aloja, joilla
kasvumahdollisuudet ovat rajattomat.
Ja me tahdomme kasvaa. Tulevaisuudessa tulemme panostamaan entistä enemmän toimintaamme Venäjällä ja muualla IVY-alueella. Nurminen
Logisticsilla on logistiikka-alalla ainutlaatuista Venäjä-osaamista, jota ilman
toimiminen tässä mittakaavassa Venäjällä olisi hyvin vaikeaa, jos ei mahdotonta. Sidosryhmälehdessämme Nurminen Newsissä on kirjoitettu paljon
Venäjästä ja Nurmisen toiminnasta
siellä. Suuressa maassa kerrottavaa riittää, ja tämän lehden pääjutussa kerrommekin tulossa olevista muutoksista vaunuoperoinnissa sekä omasta liikenteenhoidostamme Pietarissa.
Vahva läsnäolomme Venäjän ja muiden IVY-maiden rautatiekuljetusmarkkinoilla ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiseikkaa, että
me olemme suomalainen yhtiö, jonka suomalaiset asiakkaat ja
henkilöstö Suomessa ovat meille korvaamattomia. Venäjälläkin
meidät erottaa muista alan toimijoista nimenomaan se, että me
olemme kansainvälisiä. Pysyäksemme vahvana toimijana myös
Suomessa, kehitämme jatkuvasti uusia palveluita, joilla parannamme asiakkaidemme kilpailukykyä. Yhdestä uudesta palvelustamme, neutraalin logistiikan ulkoistamisesta, kerrotaan tämän
lehden sivuilla 6−7. s
Venäjän
logistiikkaja palveluTopi Saarenhovi on
markkinat
Nurminen Logisticsin
toimitusjohtaja
ovat niitä
aloja, joilla
kasvumahdollisuudet ovat
rajattomat.
Antoisia lukuhetkiä!
Nurminen News 1/2012
4
Nurminen Nyt
Top3: Kauas, suurta ja paljon
Nurminen Logistics on viime aikoina hoitanut taas monenlaista
erikoiskuljetuskeikkaa. Olosuhteita uhmaten ja kollikoosta
välittämättä on asiakkaan tuotteet kuljetettu turvallisesti perille.
Nurminen News 1/2012
Hannu Vuorinen
Nurmisen erikoiskuljetusauto kävi tammikuussa yhtiön historian kaukaisimmassa
maanteitse saavutetussa kohteessa, kun
Venäjän-keikkoihin erikoistunut kuljettaja
Pasi Vornanen vei Nurmisen asiakkaan,
Metso Paper Ab:n, tuotteita Bratskiin. Matkamittariin kertyi kilometrejä yhteensä yli
14 000.
Pasin kuljetus oli osa mittavaa projektia,
jota Nurminen on hoitanut jo muutaman
vuoden. Projektissa Bratskiin on toimitettu
satoja junanvaunuja tavaraa, ja mukana on
ollut terminaalien työntekijöitä, huolitsijoita
ja liikenteenhoitajia useasta Nurmisen toimipisteestä. Tämä 4,2 metriä leveä kolli piti
kuitenkin viedä kokonsa takia maanteitse.
Kolli lastattiin Ruotsin Sundsvallissa Nurmisen kyytiin ja se saapui Bratskiin kuusitoista päivää myöhemmin. Erittäin huolellisesta ennakkovalmistautumisesta johtuen
kuljetusta ei hiljentänyt edes parhaimmillaan –42 asteessa paukkunut pakkanen.
Juha Kuusijärvi
Jan-Erik Laine
1 Autolla
Siperiaan
takaisin
2 Laiva
merelle
Vartiovene 55, entiseltä nimeltään
miinanraivaaja Röyttä, pääsi Nurmisen kyydissä Tampereelta Mäntyluodon satamaan tammikuussa.
Mäntyluodosta laivan omistaja purjehti sen Helsinkiin, missä sillä järjestetään elämysristeilyitä ensi kesästä
lähtien.
Kuljetuksen kokonaispituus oli 44
metriä, korkeus 8 metriä ja leveys 6,6
metriä. Kuljetuksen kokonaispaino oli
206 tonnia. Erityisesti korkeudesta
johtuen kuljetuksen takia jouduttiin
tekemään runsaasti erityisjärjestelyitä, kuten purkamaan liikenneopasteita ja poistamaan jännitteitä sähköjohdoista. Nurmisen kuljettajat Pekka
Toivonen ja Seppo Ylennysmäki
hoitivat laivan takaisin veteen erittäin
haastavissa talviolosuhteissa kahdella 680-hevosvoimaisella vetoautolla ja 14-akselisella moduulilavetilla.
keikkaa
3 Jatkuvaa
Ruotsiin
Nurmisen erikoiskuljetusautot veivät toistakymmentä asennusvalmista
nosturin kannatinpalkkia ja vaunua
Kone­cranesin tehtaalta Hyvinkäältä
Pohjois-Ruotsin Pajalaan viime vuoden marraskuusta tämän vuoden
maaliskuulle. Viime vuoden puolella
vietiin kuusi 36 metriä pitkää, 3,5
metriä leveää ja 3,2 metriä korkeaa
palkkia, jotka painoivat 20–24 tonnia.
Tänä vuonna palkkeja on toimitettu
kahdeksan. Palkit ajettiin Pajalaan
Haaparannan kautta, ja niitä kuljettamassa ovat olleet Nurmisen kuljettajat Bengt I­ngman, Risto Hänninen,
Jukka Laaksonen, Juhani Toivo­
nen, Pasi Vornanen ja Seppo Ylen­
nysmäki.
Kaksi 36-metristä nosturin kannatinpalkkia vietiin tämän jatkuvamman
keikan lomassa myös Hyvinkään-tehtaalta Etelä-Ruotsin Solvesborgiin. s
Nurminen Nyt
Nurminen Logisticsin vuosi 2011:
Liikevaihto ja kannattavuus
paranivat odotetusti
Suomen ulkomaankauppa ja Nurminen Logisticsin tärkein markkina,
Suomen IVY-vienti, kehittyivät vuoden
2011 aikana suotuisasti, vaikka Venäjän rautatietariffikorotukset vaikuttivat
alkuvuonna negatiivisesti rautatiekuljetusten kysyntään ja tekivät kilpailutilanteesta haasteellisen kuljetusten siirtyessä osin maanteille. Suomen
paperiteollisuuden toimihenkilölakko
keväällä laski kuljetettuja volyymeja
huhti-toukokuun aikana. Toisella vuosipuoliskolla erityisesti IVY-rautatievienti alkoi kehittyä positiivisesti hidastuen jonkin verran vuoden viimeisinä
kuukausina. Venäjän sisäisellä rautatiemarkkinalla kysyntä pysyi aktiivisena
koko vuoden. Yhtiö pystyi kasvattamaan
myös osuuttaan Venäjän sisäisissä rautatiekuljetuksissa.
Erikois- ja raskaskuljetuksissa markkina ei kehittynyt odotetun myönteisesti, vaikka kysyntä olikin hieman
parempi kuin vuonna 2010. Markkinatilanne pysyi haastavana koko vuoden,
ja erityisesti kilpailu suurista projektitoimituksista jatkui kireänä.
Satamalogistiikkamarkkina kehittyi oletettua hitaammin vuonna 2011.
Katsauskauden lopusta alkaen yhtiön
kykeni parantamaan liiketoiminnan
volyymiaan transitoliikenteessä.
Tulevaisuuden näkymät
Nurminen Logistics uskoo markkinoidensa kehittyvän positiivisesti vuonna
2012. Erityisesti yhtiölle tärkeän strategisen kasvumarkkinan, Venäjän ja muiden IVY-maiden, sisäisten rautatiekuljetusten kysyntätilanteen uskotaan
pysyvän hyvänä.
Yhtiö arvioi liikevaihtonsa kasvavan
vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna.
Operatiivisen liiketuloksen arvioidaan
olevan parempi kuin vuonna 2011.
Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena
on edelleen kasvattaa liikevaihtoa vuosittain keskimäärin 20 % mukaan lukien
yritysostot ja saavuttaa yli 7 % liikevoittotaso. Yleisen taloudellisen tilanteen
arvioidaan hidastavan kasvutavoitteiden saavuttamista lyhyellä aikavälillä.
Teksti perustuu 24.2.2012 julkaistuun Nurminen Logisticsin tilinpäätöstiedotteeseen.
FAKTA
• Liikevaihto oli 76,6 milj. euroa
(2010: 69,7 milj. euroa).
• Raportoitu liiketulos oli 1,9 milj.
euroa (–0,6 milj. euroa).
• Liiketulosprosentti oli 2,5 %
(–0,9 %).
• Kertaluonteisista eristä
puhdistettu liiketulos oli 1,1 milj.
euroa (–1,2 milj. euroa).
• Tulos ennen veroja oli -0,7 milj.
euroa (–1,1 milj. euroa).
• Nettotulos oli –1,5 milj. euroa
(–2,0 milj. euroa).
• Tulos per osake, laimentamaton,
oli –0,19 euroa (–0,22 euroa).
• Tulos per osake, laimennettu,
oli –0,19 euroa (–0,22 euroa).
Lisätietoja Nurminen Logisticsin vuodesta 2011 löytyy yhtiön vuosikertomuksesta. Tilaa vuosikertomus tai lue
sen sähköinen versio yhtiön verkkosivuilla www.nurminenlogistics.com. s
Mistä pidit
eniten?
Nurminen Newsin edellisen
numeron parhaaksi jutuksi
lukijat ovat valinneet Nurmisen Rauman-toimipisteessä
työskentelevän Sanna Mäke­
län työstä kertoneen Huolehtiva huolitsija -jutun, joka
sai 27 prosenttia annetuista
äänistä. Kakkostilalle tulivat toimitusjohtaja Topi Saa­
renhovin haastattelu ja keskiaukeaman julisteena ollut
Erikoiskuljetusopas, jotka
molemmat keräsivät 21 prosentin äänisaaliin.
Kaikkien tammikuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvottiin palkinto,
jonka voitti Kimmo Muuri.
Onnea!
Äänestä tämän lehden
parasta juttua osoitteessa
www.nurminenlogistics.com.
Äänestysaikaa on aina elokuun 2012 loppuun. Kaikkien äänestäneiden kesken
arvotaan Arabian Helmi-öljylamppu. s
Nurminen News 1/2012
5
6
Uusi tuote
Uusi palvelumalli logistiikkaan
Nurminen Logisticsin tuoretta huolinta- ja lisäarvopalveluista
vastaavaa Senior Vice President Janne Lehtimäkeä voisi kutsua
Suomen 4PL -mieheksi. Lehtimäki on ollut mukana tuomassa
maahamme neutraalia logistiikan ulkoistamispalvelua ja tehnyt töitä
palvelun parissa yli 10 vuoden ajan. Lehtimäki näkee Nurminen
Logisticsin mahdollisuudet laajentaa palveluvalikoimaansa
neutraalin logistiikan ulkoistamisen suuntaan erinomaisina.
L
ogistiikkaa voidaan ulkoistaa monella tavalla. Kun
käytetään yksittäistä kuljetusyritystä sen sijaan,
että hankitaan omaa kuljetuskalustoa, puhutaan toisen osapuolen logistiikasta (2PL eli 2nd Party Logistics). Kolmannen osapuolen
logistiikassa (3PL) puolestaan käytetään huolitsijoita tai kuljetusliikkeitä.
Neutraalilla logistiikan ulkoistamisella (4PL) tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas valtuuttaa ulkopuolisen palveluntarjoajan hoitamaan
logistiikkaa heidän puolestaan, toimien ikään kuin yrityksen logistiikkaosastona. Neutraalius palvelussa
näkyy siinä, että logistiikkapalvelut
kilpailutetaan kaikkien palveluntarjoajien kesken.
Janne Lehtimäen mukaan logistiikan ulkoistaminen voi olla joko osittaista tai kokonaisvaltaista. Kokonaisvaltaisen ulkoistamisen avulla
yritys voi keskittyä vain omaan ydinliiketoimintaansa ja tuottaa enemmän lisäarvoa omille asiakkailleen.
Mahdollista on myös ulkoistaa vain
Nurminen News 1/2012
”
Jaamme
asiakkaan
kanssa pal­velun
tuoman säästön
osa logistiikkatoiminnoista, jolloin
osaamista voidaan täydentää joko
yritykselle nimetyillä tai usempaa
asiakasta palvelevilla asiantuntijoilla asiakkaan tarpeista ja markkinatilanteesta riippuen.
− Nurminen Logistics on erittäin
perinteikäs ja markkinoilla hyvin
tunnettu yhtiö. Tämän nimen alla on
hyvä lähteä kehittämään edelleen
palvelua, joka voi tuoda asiakkaalle merkittävää säästöä ja parantaa
logistiikan tehokkuutta, Lehtimäki
sanoo.
Hyvä jaetaan
Nurminen Logisticsilla asiakas voi
valita, minkälaista palvelutasoa
FAKTA
Janne Lehtimäki
• syntynyt 1970
• tuotantotalousinsinööri (amk)
• työskentelee Nurminen
Logisticsilla Senior Vice
Presidentinä marraskuusta 2011
• vastuualueena Huolinta ja
lisäarvopalvelut -liiketoiminta­
yksikkö
• työskennellyt aiemmin
pitkään Kuehne+Nagelin liike­
toimintayksikön johtajana
• perheeseen kuuluu vaimo ja 11-,
8- ja 1-vuotiaat pojat
• vapaa-ajat viettää Huittisissa
perheen parissa.
hänen oman yrityksensä logistiikan
hoitaminen vaatii. Monilla on käytössään tarpeettoman kalliita ratkaisuja, kun olisi mahdollisuus selvitä huomattavasti edullisemmin
ja tehokkaammin. Nurminen antaa
asiak­kaansa käyttöön ammattitaitoisen logistiikan hankintatiimin, jonka
Uusi tuote
Veikko Somerpuro
Nurminen Logisticsin Senior Vice President Janne Lehtimäki on tehnyt töitä neutraalin logististiikan ulkoistamispalvelun kanssa jo yli 10 vuoden ajan.
avulla löydetään jokaiselle kustannustehokas ja kannattava ratkaisu.
− Jaamme asiakkaan kanssa palvelun tuoman säästön, Lehtimäki
sanoo.
Pitkäkestoista sitoutumista
Nurminen Logisticsille logistiikka on
ydinliiketoimintaa. Yhtiöllä on muun
muassa 1 000 omaa rautatievaunua,
yli 130 000 neliötä terminaalitilaa
Suomessa, laaja erikois- ja raskaskuljetuskalusto ja logistiikkaan viritetyt
it-järjestelmät. Nurmiselle neutraali logistiikan ulkoistaminen on yksi
uusi tapa parantaa ja monipuolistaa
asiakaspalvelua. Neutraali logistii-
kan ulkoistaminen vaatii molemmilta osapuolilta sitoutumista pitkäkestoiseen toimintaan, avoimuutta,
rehellisyyttä ja jatkuvaa yhteistyötä. Logistiikan kumppanuutta voidaan verrata avioliittoon − joka voi
päättyä myös avioehtosopimuksen
mukaiseen sopuisaan eroon.
− Neutraalin logistiikan ulkoistamisen onnistuminen perustuu luottamukseen. Toiminnan on oltava ehdottoman läpinäkyvää, ja meidän on
toimittava paitsi lakien ja sääntöjen
mukaan, myös noudattamalla erittäin korkeaa moraalia. Ei ole kenenkään etujen mukaista rikkoa näitä
periaatteita, Lehtimäki sanoo. s
Mikä 4PL?
Neljännen osapuolen logistiikka, 4PL, on Accenturen
(ent. Anderssen Consulting)
luoma kokonaisvaltainen
palvelumalli toimitusketjun
hallintaan. 4PL-toimija tuottaa
asiak­kaalle logistisen ratkaisun
hyödyntäen asian­tuntemustaan
sekä käytössä olevaa teknologiaa hallinnoidessaan logistiikan palveluntarjoajien tuottamia
palveluita. Palveluntuottajayritys
on riippumaton, ja se etsii asia­
kasyritykselle aina parhainta
vaihtoehtoa.
Nurminen News 1/2012
7
8
Nurminen Venäjällä
Ruslan Šamukov
Nurminen Venäjällä
Vaunuoperointi
Venäjällä on
murroksessa
Venäjän valtiollinen rautatieyhtiö RZD on laatinut
tavoitemallin, jossa operaattoritoiminta Venäjällä
halutaan laittaa aivan uuteen uskoon. Lisäksi
muutoksia halutaan tariffijärjestelmään, joka
nykyisellään ruuhkauttaa Venäjän ja IVY-alueen
rataverkkoa tarpeettomasti.
V
Pietarin Sortirovots hnajan
lajitteluasema ei nuku
koskaan.
enäjän rautatiekalusto alkoi vuosituhannen alussa tulla käyttöikänsä päähän ja
valtion rahat uudistuksiin olivat vähissä. Sen vuoksi tarvittiin ulkopuolista
pääomaa, jolla Venäjälle erittäin tärkeä rautatie saataisiin
kunnolla toimintakykyiseksi ja palvelemaan maan talouskehitystä. Vuonna
2001 Venäjän hallitus vahvisti vuoteen
2010 ulottuneen rautateiden rakenneuudistusohjelman, joka jakautui kolmeen
vaiheeseen. Viimeisessä vaiheessa, joka
oli käynnissä vuosina 2006−2010, tavoitteena oli siirtää 60 % rahtivaunuista
yksityisomistukseen, lisätä vetureiden
yksityisomistusta, lisätä kilpailua rau-
tatierahtimarkkinoilla ja myydä vaunuja huoltavien ja korjaavien yritysten
osakkeita yksityisille osakkeenomistajille. Vaunukalustoon investoineet saivat muun muassa helpotuksia rautatietariffeihin.
Vuoden 2011 alussa rautateiden
rakenneuudistusohjelman kestoa jatkettiin vuoteen 2015. Ohjelmaan laadittiin
RZD:n ja konsulttitoimisto McKinseyn
yhteistyönä tavoitemalli, jonka mukaan
rautatierahtikuljetusmarkkina pitäisi
vuoteen 2015 mennessä keskittää 3−4
suurimman operaattorin käsiin niin,
että heistä jokaiselle olisi hallussaan
suunnilleen yhtä suuri osa markkinasta.
Sen lisäksi veturitoiminta annettaisiin
osittain paikallisten markkinatoimijoiden käsiin, jotka toimisivat eri rautatiealueilla kilpaillen myös RZD:n kanssa.
Nurminen News 1/2012
9
10
Nurminen Venäjällä
Nurminen suunnittelee
kasvattavansa vaunu­
kalustoaan merkittävästi
Nurminen Logistics suunnittelee strategiansa mukaisesti nykyisen noin 1 000 vaunun rautatievaunukantansa kasvattamista arviolta
700−800 vaunulla. Vaunukaluston kasvattamishankkeeseen on
haettu rahoitusta EBRD:ltä (European Bank for Reconstruction and
Development), jonka kanssa käydään edistyneitä rahoitusneuvotteluja. Alustavan suunnitelman
mukaan 57 miljoonan euron arvoinen hanke rahoitettaisiin pääosin EBRD:n yhtiölle myöntämällä
lainalla, jonka arvo olisi 45 miljoonaa euroa ja laina-aika kahdeksan vuotta. Hankkeen toteutuminen edellyttää muun muassa
lopullista luottopäätöstä, lainaehtojen ja dokumentaation hyväksymistä sekä hankkeen loppurahoituksen järjestymistä. Hankkeen
varmistumisaikataulua on toistaiseksi vaikea arvioida, mutta yhtiön
tavoitteena on aloittaa suunniteltu vaunuinvestointi vuoden 2012
aikana. Uudet junanvaunut tulisivat
Nurminen Logisticsin venäläisen
tytäryhtiön OOO Huolintakeskuksen omistukseen.
− Aiotun vaunuinvestoinnin tavoitteena on vahvistaa asemaamme Suomen ja IVY-maiden välisessä rautatieliikenteessä,
Venäjän ja muiden IVY-maiden
sisäisessä rautatieliikenteessä
sekä kasvattaa yhtiön kilpailukykyä
entistä suuremman ja modernimman rautatiekaluston avulla. Mikäli
suunniteltu investointi toteutuu
täysimääräisesti, sen arvoidaan
parantavan yhtiön kannattavuutta
selvästi ja kasvattavan yhtiön liikevaihtoa noin 20 miljoonalla eurolla,
kertoo Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja Topi Saarenhovi. s
Nurminen News 1/2012
− Kannattaa ottaa huomioon, että
kyseessä on periaatteessa vain konsulttitoimiston laatima tavoiteohjelma, vaikkakin sen on liikenneministeriö esittänyt Venäjän hallitukselle.
Uudistuksessa on vielä erittäin paljon tehtävää, ja keskustelu muuttaa
suuntaansa usein, kertoo Nurminen
Logisticsin rautatieliiketoiminnasta
vastaava Senior Vice President Artur
Poltavtsev.
− Venäjällä on tällä hetkellä noin
2 000 rautatievaunuja omistavaa yritystä. He omistavat yhteensä 1 100 000
vaunua. Suurimmilla omistajilla on
kymmeniä tuhansia vaunuja, 400
omistajalla on taas vähemmän kuin
100 vaunua. Ne ovat pääosin teollisuusyrityksiä, jotka ovat hankkineet
kalustoa varmistaakseen omat kuljetuksensa. Sellaisia omistajia, joilla on yli 1 000 vaunua, ei ole kuitenkaan kuin 40. Ja Nurminen Logistics
on yksi heistä, kertoo Artur Poltavtsev.
Venäjällä on tällä
hetkellä noin 2 000
rautatievaunuja
omistavaa yritystä.
Operaattori vai ei?
Rautatieoperaattorilla on Venäjällä tarkoitettu toimijaa, joka omalla
kalustolla tapahtuvien kuljetusten
lisäksi hoitaa myös muut vaunuihin
liittyvät toiminnot, kuten huolehtii
huolloista ja korjauksista, liikenteenhoidosta, vaunujen syötöstä asemille ja vaunuseurannasta. Jos tavoitemallin mukaisesti pitäisi päästä
siihen, että maassa toimii 3−4 suurta operaattoria, täytyy myös operaattori määritellä uudelleen. Sen vuoksi
tänä vuonna Venäjän liikenneministeriö on alkanut selvittää, miten rautatieoperaattori voidaan määritellä, ja
aikoo ottaa käyttöön operaattorin sta-
Operaattorille
on tarkoitus
virallisesti määritellä oikeudet,
velvollisuudet ja
vaatimukset.
tuksen, jota aiemmin ei virallisesti ole
ollut käytössä. Operaattorille on tarkoitus virallisesti määritellä oikeudet,
velvollisuudet ja vaatimukset.
− Venäjällä näiden uudistusten
alkaessa kukaan ei aluksi oikein tarkkaan tiedä, mitä tehdään, mutta toimeen ryhdytään kuitenkin tavoitteena
saada yhteen tai toiseen asiaan jonkinlainen selvyys, kertoo Artur Poltavtsev.
Isoilla rautatieoperaattoreilla on
omat intressinsä tässä rautateiden
rahtikuljetuksen muutoksessa, ja sen
vuoksi he ovat yhdistyneet epäkaupalliseksi järjestöksi, jonka nimi on
Rautatieoperaattorineuvosto. Järjestöön kuuluu 30 merkittävintä Venäjällä toimivaa operaattoria, Nurminen
Logistics mukaan luettuna. RZD tahtoo yksittäiset operaattorit suuremmiksi, mutta ei niin kuin tähän asti,
että vaunuja on hankittu lisää aina
asiakkaiden tarpeiden mukaan, vaan
enemmänkin erilaisilla yritysjärjestelyillä. Tässä muutoksessa suuret toimijat ovat luonnollisesti pieniä vahvemmassa asemassa.
− Nurminen Logistics ei vaunumäärällään ole mikään jättimäinen
tekijä Venäjän rautatierahtimaailmassa, mutta yhtiön erottaa muista
saman kokoluokan toimijoista kaksi
asiaa: rajanylittävä liikenne Suomen
ja Venäjän välillä sekä jäsenyys Rautatieoperaattorineuvostossa. Näiden
seikkojen vuoksi me voimme seurata
käynnissä olevia muutoksia Venäjällä
melko rauhallisin mielin, sanoo Artur
Poltavtsev.
11
Nurminen Venäjällä
Rautatieoperaattori­
neuvosto, Council
of Railway Operators
Market, on 20. toukokuuta 2009 perustettu
epäkaupallinen järjestö. Järjestön tärkeimpiin tehtäviin
kuuluu olla toiminnallaan mukana
vaikuttamassa rahtikuljetuksia säätelevän lainsäädännön ja tariffijärjestelmän kehitykseen. Käynnissä olevassa rautatieuudistuksessa järjestö
kehittää uutta tekniikkaa kuljetusprosessien hallintaan ottaen huomioon
kaikkien rautatiekuljetusmarkkinan
osapuolten intressit. Tällä hetkellä
järjestöön kuuluu 30 yritystä, joiden
hallinnassa on noin 57 % Venäjällä
rekisteröidystä vaunukalustosta.
Operaattorit jaetaan ryhmiin
Operaattoriuudistus, niin kuin kaikki
muutkin rautateiden uudistukset, on
herättänyt paljon keskustelua, mutta
toistaiseksi kukaan ei tiedä, mitä se
todella merkitsee. Operaattoristatuksen saaminen edellyttää liikenneministeriön ensimmäisen suunnitelman
mukaan 1 000 oman tai käytössään
olevan vaunun operointia. Venäjän
talouskehitysministeriö on ollut sitä
mieltä, että vaunumäärän pitäisi olla
5 000. Liikenneministeriön viimeisimmässä luonnoksessa puhutaan rautatieoperaattoreiden jakamisesta viiteen
ryhmään: yleisoperaattoreihin, alueellisiin operaattoreihin, erikoisoperaattoreihin, yritysoperaattoreihin ja konttioperaattoreihin.
Ehdotuksen mukaan yleisoperaattoreilla on omistuksessaan tai hallinnassaan erityyppistä kalustoa yli
5 000 yksikköä. Heille kuljetusalue
on vapaasti valittavissa. Alueellisella operaattorilla voi olla kalustoa alle
5 000 yksikköä, mutta he kuljettavat
rahtia heille määritetyillä reiteillä.
Erikoisoperaattorit kuljettavat vain
erikoiskalustolla, ja yritysoperaattorit kuuluvat pääsääntöisesti asiakkaidensa kanssa samaan konserniin.
Konttioperaattori on taas toimija, jolla on erikoiskalustoa ja omia kontteja.
− Tällaisen mallin toteutuessa
yleisoperaattoreita olisi tuo 3−4, ja
Nurminen Logistics kuuluisi vaunukalustonsa puolesta alueellisiin operaattoreihin, joita on joissain keskusteluissa kaavailtu olevaksi 15−20. Mallia
on kuitenkin arvosteltu siitä, että se
antaa suurimmille operaattoreille
mahdollisuuden määrätä hinnoista ja
voi nostaa hintoja merkittävästi tietyillä reiteillä, Artur Poltavtsev kertoo.
Neuvostoaikainen tariffijärjestelmä
ruuhkauttaa rataa
Operaattoriuudistuksen lisäksi Venäjä haluaa muuttaa myös rahtikuljetusten tariffijärjestelmää.
Venäjän ­rautatietariffijärjestelmä
on peräisin neuvostoajalta. Siinä kuljetuksen hinta ei määräydy yksinomaan tavaralajikkeen ja kuljetusmatkan mukaan, vaan oma osuutensa on
myös aikanaan vallinneella tahdolla
tukea tiettyjä Neuvostoliiton alueita ja
maan omia satamia. Esimerkiksi Buslovskajan asemalle Suomen ja Venäjän
rajalle on voimassa kaksi tariffia, vientiin ja sisäiseen kuljetukseen, vaikka
asemia on vain yksi. Mutta suurempi ongelma kuin se, että tariffit eivät
perustu vain kuljetuksen omakustannushintaan, on se, miten tyhjien vaunujen tariffit määräytyvät.
− Tyhjästä vaunusta maksetaan
tariffia sen mukaan, mitä sillä on kuljetettu ennen viimeistä purkua. Jos
vaunussa on ollut paperia, joka kuuluu kalleimpaan tariffiluokkaan, on
myös tyhjän vaunun tariffi kalliimpi
kuin jos lastina olisi ollut jotain edullisemman luokan tuotetta, selittää
Artur Poltavtsev.
Stroimineral
FAKTA
Stroimineralin savikivi­
murskaa Venäjälle ja
IVY-maihin
Venäjällä Beloretskissä sijaitseva Stroimineralin tehdas kuuluu
venäläiseen rakennusmateriaaleja
valmistavaan TehnoNikol-konserniin. Konsernilla on 35 tehdasta,
myyntiedustusta 33 maassa ja
5 500 työntekijää. Konsernin liikevaihto on yli 35 miljardia ruplaa eli
yli 900 miljoonaa euroa.
Nurminen Logistics kuljettaa Stroimineralin tehtaalta
Baškortostanin tasavallasta Venäjältä omilla katetuilla vaunuillaan
savikivimursketta kattotehtaille
ympäri Venäjää ja muuta IVYaluetta.
Yhteistyö alkoi vuonna 2011, ja
vuonna 2012 yhtiöt solmivat suoran toimitussopimuksen savikivimursketoimituksista.
− Yhteistyömme on lähtenyt
hyvin käyntiin. Tiedonvälitys toimii moitteettomasti, ja mahdolliset
muutokset suunnitelmiin onnistuvat helposti. Lisäksi vaunuseuranta on erittäin toimivaa, kertoo
Stroimineralin lähettämöpäällikkö
Lia Bakejeva.
− Nurmisen katetut vaunut
ovat erittäin hyväkuntoisia ja lastaaminen niihin on helppoa. Ovet
sulkeutuvat helposti, jopa käsin,
mikä ei ole mahdollista kaikkien
toimittajien vaunujen kohdalla.
Lisäksi Nurmisen katettujen vaunujen kantavuus on juuri sopiva
meidän lähetyksiimme, Lia Bakejeva jatkaa. s
Nurminen News 1/2012
12
Nurminen Venäjällä
Rail continentin
sekakuormia Uralille
ja Siperiaan
Osa Nurminen Logisticsin asiakkaista Venäjän ja muiden IVYmaiden sisäisissä kuljetuksissa
on logistiikkaa välittäviä yhtiöitä,
joilla ei ole omaa kuljetuskalustoa. Yksi tällaisista on vuonna
1999 perustettu OOO Rail Continent. Yhtiön palveluvalikoimaan
kuuluu rahtikuljetukset rautateitse ja maanteitse yhden kilon
painoisista paketeista täysiin kuljetuslasteihin. Yhtiöllä on yli 30
toimipistettä Pietarista Vladivostokiin. Rail Continent käyttää
Nurminen Logisticsin katettuja
vaunuja sekakuormien toimittamiseen Pietarista ja Moskovasta
Uralille ja Siperiaan.
− Nurmisessa parasta on
erinomainen palvelu. Me käytämme 17 eri vaunutoimittajan
palveluita, mutta Nurmiseen on
aina kaikkein miellyttävin ottaa
yhteyttä, kertoo Rail Continentin Pietarin-toimipisteen johtaja
Vsevolod Raevski.
− Lisäksi yhtiö panostaa kuljetusten laatuun ja tarjoaa kilpailukykyisen hinnan. Hintakaan
ei silti aina ratkaise, vaan usein
nimenomaan se, että Nurmisella
asiakas otetaan vastaan niin
hyvin, Raevski jatkaa.
− Nurmisen vaunut ovat erittäin hyvässä kunnossa, ja käyttäisimme niitä enemmänkin,
jos ne eivät olisi niin kysyttyjä. Olemme erittäin tyytyväisiä
yhteistyöhön, ja jatkamme sitä
mielellämme myös tulevaisuudessa. s
Nurminen News 1/2012
− Vaunujen tyhjänä ajaminen on
erittäin huonosti kannattavaa toimintaa, ja sen vuoksi kaikki ovat
luonnollisesti erittäin ­kiinnostuneita
paluurahdeista. Mutta koska Venäjän rautateillä ei ole koskaan peritty seisontamaksuja, vaunuoperaattorit jättävät tyhjät vaunut seisomaan
radalle odottamaan kannattavaa keikkaa lähialueelta. Radat ruuhkautuvat
eikä kukaan pääse liikkumaan mihinkään.
Vaunujen seisottaminen raiteilla
alkoi riittää viranomaisille viime vuonna, ja 3. lokakuuta Venäjän liikenneministeriö antoi määräyksen numero 258,
jonka mukaan tyhjälle vaunulle pitää
olla kuljetustilaus olemassa ennen
kuin se voi jäädä raiteille odottamaan.
Uusi asetus astui voimaan tämän vuoden tammikuussa, mutta siinäkin on jo
ilmennyt ongelmia.
− Vaunujen omistaja ei välttämättä läheskään aina operoi itse vaunujaan. Niitä voi myös vuokrata sekä
pitkillä että lyhyillä vuokrasopimuksilla. Uuden asetuksen mukaan rahdinlähettäjän pitää kuljetustilauksessa osoittaa vaunun omistaja. Tilanne
voi olla haastava, jos vaunu on vuokrattu lyhyellä sopimuksella toiselle
operaattorille, eikä muutosta ole merkitty RZD:n rekisteriin. Rahdinlähettäjän intresseissä on saada tuotteet
nopeasti vastaanottajalle eikä metsästää vaunujen omistajia, Artur Poltavtsev kertoo.
Keskusteltavaa riittää
Vuosi 2015 tulee nopeasti pohtiessa
miten operaattorimuutos toteutetaan
ja rautatietariffit saadaan sellaisiksi, että vaunut eivät seiso tyhjinä paikallaan. Muutokset ovat aina haastavia, mutta kun kyseessä on Venäjä
ja sen valtava rautatiekoneisto, keskustelua ja eriäviä mielipiteitä löytyy
varmasti.
− Jokainen operaattori, suuri tai
pieni, tahtoo palvella omia asiakkai-
FAKTA
RZD:n tavoitemalli rautatierahti­
kuljetusten tulevaisuudesta:
• OAO RZD omistaa infrastruktuurin ja toimii yleisoperaattorina säilyttäen yhtiössä myös rahtivaunujen veturit
• Venäjälle luodaan olosuhteet kilpailun lisääntymiselle kuljetus­
bisneksessä ja RZD:stä riippumattomien kuljetusyritysten
synnylle, jotka operoivat rajoitetuilla, erikseen heille osoitetuilla
reiteillä
• vapaa kilpailu rahtimarkkinoiden operaattoritoiminnassa, jonka
osana muodostetaan 3−4 yhtiötä,
jotka operoivat koko kuljetus­
alueella
• uusi valtiollinen tariffijärjestelmä
• sopimus infrastruktuurin omistajan ja valtion välillä, jonka pohjalta
infrastruktuuria pidetään yllä ja
kehitetään.
taan parhaalla mahdollisella tavalla. Vaunumäärä on kuitenkin jo niin
suuri, että rata ei kohta enää vedä
enempää kalustoa. Suuri osa Venäjän sisäisen liikenteen paluuliikenteestä on tyhjiä vaunuja, joista osa
seisoo raiteilla odottamassa sopivaa
rahtia. Selkeyttämällä operaattoritoimintaa kuunnellen kaikkia osapuolia, ja muuttamalla rahdista maksettavia tariffien määräytymisperusteita
paluukuormien osalta järkevämmiksi
saavutetaan varmasti kaikkia osapuolia tyydyttäviä tuloksia. Odotamme
mielenkiinnolla lopputulosta, Artur
Poltavtsev toteaa. s
Jutuissa on käytetty lähteinä seuraavia
sivustoja: RIA Novosti (ria.ru),
ru.wikipedia.org, rzd.ru ja railsovet.ru
Ruslan Šamukov
Nurminen Venäjällä
vaunut palautetaan pienemmissä kuljetuspätkissä. Aina paluukuormien osuminen sopivasti ei yksinkertaisesti onnistu,
koska alue, jolla operoimme on valtava,
ja rataakin sillä on Suomessa, Venäjällä ja muualla IVY-maissa ja Baltiassa
yhteensä yli 220 000 kilometriä. Parasta
työssäni on kuitenkin mielestäni juuri
tämä palapelin kasaaminen − löytää
sopivaa rahtia sopivasta paikasta vaunuillemme niin, että toimintamme olisi
mahdollisimman kannattavaa.
Nadežda Pustova vastaa Nurmisen
katettujen vaunujen operoinnista
Suomessa ja Venäjällä.
Tärkeintä on ajoissa tehty tilaus
Nadežda ohjaa
vaunuja Pietarissa
Talvimyrsky Sahalinilla, Kaspianmeri
jäässä eivätkä laivat pääse satamaan,
Murmanskissa ei mitään kuljetettavaa. Nadežda Pustova istuu Nurminen
Logisticsin Pietarin-toimipisteen avokonttorissa ja miettii, miten vaunut saadaan
liikkeelle. Nadežda on työskennellyt Nurminen Logisticsin Pietarin-tytäryhtiön
OOO Huolintakeskuksen palveluksessa
vuodesta 2006. Hän on osa huolinta- ja
tariffiosastoa, johon kuuluu hänen lisäkseen 9 muuta liikenteenhoitoa tekevää
nurmislaista. Liikenteenhoito ohjaa vaunuja Venäjän sisällä, muualla IVY-maissa
ja Suomessa.
− Pietarin huolinta- ja tariffiosastolla
liikenteenhoidon tehtävät on jaettu henkilöstön kesken riippuen vaunutyypeistä
ja lähtöpaikoista. Minun vastuullani ovat
katetut vaunut ja niiden liikkuminen sekä
Suomessa että Venäjällä. Nurmisen
kalustoon kuuluu tällä hetkellä yhteensä
450 katettua vaunua, Nadežda kertoo.
Paluukuormapalapeliä kokoamassa
Suurin osa Nurmisen vaunuista liikennöi tällä hetkellä pääasiassa Suomen ja
Venäjän ja muun IVY-alueen välillä. Osa
katetuista vaunuista liikennöi Suomesta
Venäjälle, ja palaa aina takaisin Suomeen Nurmisen asiakkaiden käyttöön.
Vaunujen palauttaminen tyhjänä ei kuitenkaan ole kovin kannattavaa, ja sen
vuoksi tavoitteena on aina löytää paluurahtia kaikille vaunuille.
− Hieman ennen kuin katettu vaunu
saapuu purkuasemalleen, sille aletaan etsiä paluukuormaa lähialueelta.
Yleensä laitan sähköpostilla kyselyn asiakkaillemme samassa suunnassa, olisiko kellään kuljetettavaa Pietariin tai
Leningradin alueelle, koska sieltä vaunujen palauttaminen tyhjänä Suomeen
on edullisempaa kuin muualta Venäjältä.
Paluukuorman löytäminen suoraan Suomeen asti on kuitenkin melkoinen täysosuma, Nadežda selittää.
− Paluukuormien onnistuminen riippuu myös maantieteellisistä seikoista.
Euroopan puoleisesta osasta Venäjää,
kuten Sverdlovskin, Severnyin tai JužnoUralskin rautatiealueilta paluukuormien
löytäminen Pietariin on helppoa. Kauempaa Siperiasta tai esimerkiksi Vorkutasta,
Bratskista tai pohjoisesta Murmanskista
kuljetettavaa Pietariin löytyy huonosti, ja
Kun Nadežda kertoo, miten paljon hänen
työhönsä kuuluu erilaisia tehtäviä, tulee
mieleen, että miten yksikään vaunu voi
olla sovittuun aikaan sovitussa paikassa.
− Tärkeintä meidän työssämme, varsinkin paluukuormien järjestämisessä
ja vaunujen syötössä terminaaleihin,
on saada hyvissä ajoin tilaus vaunuille.
Silloin voi rauhassa suunnitella ja katsoa, mistä vaunut lähetetään, jotta ne
ovat ajoissa lastauksessa. Kolmen viikon tilausaika riittää, että asiat saadaan
varmasti toimimaan kunnolla, Nadežda
kertoo.
Kun Suomessa on vähemmän kuljetettavaa, Nurmisen vaunut liikkuvat
enemmän Venäjällä ja muualla IVY:ssä.
Näin vältytään vaunujen seisottamiselta terminaaleissa ja varikoilla. Vaunun ohjaaminen Euroopan puoleiselta
Venäjältä Suomeen käy huomattavasti
helpommin kuin Venäjän Kaukoidästä.
Tekisi mieli sanoa, että Nurmisen liikenteenhoitajat ovat todellisia ammattilaisia, mutta Venäjän maantieteelle hekään
eivät voi mitään. Mutta kun tuntuu, että
voivat.
− Jokin aika sitten Suomeen tilattiin
yllättäen 55 vaunua muutaman päivän
varoitusajalla. Olin juuri osoittanut kaikki
vaunut liikenteeseen aivan toiseen suuntaan, ja ne olivat jo kaukana menossa.
Aloimme etsiä vapaata kalustoa kaikista
mahdollisista paikoista, ja saimmekin
tarvittavat vaunut ohjattua asiakkaalle,
Nadežda kertoo. s
Nurminen News 1/2012
13
Rautateitse Venäjällä
ja muualla IVY-maissa
Nurminen Logistics on markkinajohtaja rautatiekuljetuksissa
Suomesta Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Sen lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat myös rautatiekuljetukset Venäjän ja
IVY-alueen sisällä. Ammattitaitoiset liikenteenhoitajamme ja
palveleva myyntimme Pietarissa ovat valmiina räätälöimään
jokaiselle asiakkaallemme sopivan logistiikkaratkaisun. Ota
talteen tämä tietopaketti Venäjän ja IVY-alueen sisäisistä
rautatiekuljetuksista.
Lisätietoa meistä, palveluistamme ja referensseistämme löydät
osoitteesta www.nurminenlogistics.com.
Esimerkki kuljetusketjusta
Venäjän ja IVY-maiden sisällä
Suomi
1
Tarjouspyyntö
Pyydä tarjous palveluistamme jättämällä
tarjous­pyyntö Nurminen Logisticsin verkkosivuilla
www.nurminenlogistics.com tai ota suoraan
yhteyttä Pietarin-myyntiimme.
Pietari
1
Terminaalissa Pietarissa
Nurminen Logisticsilla on Pietarissa vuokralla terminaali,
jonne toimitettiin myös kaksi siltanosturia Virosta kuljetettavaksi
Venäjän Kaukoitään Sahalinin saarelle. Nurminen suunnitteli yhdessä
asiakkaan kanssa vaunutarpeen, lastauksen ja kollien kiinnityksen
vaunuihin, hoiti tarvittavien rautatietariffien ja mm. merikuljetuksen
maksamisen sekä muut pitkän toimituksen vaativat asiat. Nurmisella
on Suomessa 130 000 neliötä omaa terminaalitilaa, mutta tilojen
vuokraus asiakkaan tarpeiden mukaan onnistuu mistä tahansa.
Moskova
5
2 Lähetys kohti Sahalinia
Nurminen lastasi 4 kappaletta 22 metriä pitkiä siltanosturin
palkkeja kahteen omaan 80 jalan kontti-avovaunuun ja muut
siltanosturin osat, kuten vaunut ja sähköosat, yhteistyökumppanilta
vuokrattuun puolivaunuun, ja lähetti vaunut haastavaan matkaan
määräasemana Sahalinin saari ja Južno-Sahalinskin asema 9 254
kilometriä rautateitse ja 262 kilometriä meriteitse itään. Vaninossa,
viimeisellä mantereen puolella olevalla asemalla, vaunut ajettiin
laivaan.
4 Vladivostokista uusi kuorma
Kun vaunut olivat saaneet takaisin 1 520 mm telinsä ja
päässeet takaisin mantereelle, ne ohjattiin Vladivostokin
asemalle. Vladivostokissa Nurmisen kontti-avovaunuihin lastattiin
toisen asiakkaan, DVLK Rail Starin, toimittamia Doosanin työkoneita
määräasemanaan Taškent Uzbekistanissa ja Hitachin traktoreita
määräasemanaan Žety-Su Kazakstanissa.
5 Takaisin kotiin Pietariin
Työkoneet ja traktorit purettiin määräasemillaan vaunuista.
Nurmisen vaunut ottivat Uzbekistanissa ja Kazakstanissa kyytiinsä kontteja, ja lähtivät tekemään matkaa kohti Pietarin
satamaa. Konttien purkamisen jälkeen vaunut palaavat Suomeen
hakemaan Nurmisen asiakkaiden tuotteita Venäjälle tai ne ohjataan
venäläisten asiakkaiden käyttöön olemassa olevien sopimusten
mukaisesti.
Vanino
MONGOLIA
4
KIINA
Žety-Su
Taškent
Hakevaunu
Kontti-avovaunu
Tarjouksen tekoa nopeuttaa, mikäli voit ilmoittaa
myös toivomasi toimitusehdon.
3
Ota yhteyttä myyntiimme:
Holmsk
Južno-Sahalinsk
Vladivostok
Uzbekistan
3 Telien vaihto Holmskissa
Nurmisen vaunut saapuvat Sahalininin saarelle Holmskiin
reilu kuukausi lähdön jälkeen. Rautatiekuljetus Pietarista
Vaninoon kestää noin 25 päivää, mutta joulukuun alussa sää Venäjän Kaukoidässä oli myrskyisä ja pakkanen paukkui, joten Sahalinin
ja manner-Venäjän välissä kulkevan Tatariansalmen ylittävään laivaan jouduttiin jonottamaan 10 päivää. Venäjän normaalista 1 520
mm raideleveydestä poiketen Sahalinilla raideleveys on 1 067 mm.
Holmskissa vaunuihin vaihdettiin sopivat telit ja matka jatkui 80
kilometriä itään Južno-Sahalinskin kaupunkiin, jossa siltanosturit
purettiin vaunuista. Nurmisen liikenteenhoito Pietarissa ohjasi vaunut
takaisin mantereelle ja eteenpäin seuraavalle asiakkaalle.
2
KAZAKSTAN
SAHALIN
Tarjouksen laskemista varten pyydämme ilmoit­
tamaan tuotteen nimikkeen, koodin ja lyhyen
kuvauksen tuotteesta, kuljetusajan ja -reitin,
tarvittavan vaunukaluston määrän ja tyypin sekä
kuljetettavan tuotteen mitat ja painon.
Lyhyt kontti-avovaunu
Katettuvaunu
Teräskelavaunu
Pankkovaunu
Säiliövaunu
Pavel Novožilov
osastopäällikkö,
myynti ja huolinta
+7 921 573 18 38
pavel.novozhilov@
nurminenlogistics.com
Larisa Zolotova
myyntipäällikkö
+7 931 313 07 77
larisa.zolotova@
nurminenlogistics.com
Esimerkkejä kuljetusajoista:
Reitti
1 139
5
Pietari – Sotši
2 869
12
Pietari – Kiova
2 004
9
Pietari – Vladivostok
9 569
32
12,02
Pietari – Almaty
4 928
17
2005–2006
1999
Moskova – Jekaterinburg
1 699
7
32
32
30
Moskova – Vladivostok
9 184
31
pyöreä puu,
sahatavara
teräskelat
rikkidioksidi
Moskova – Sotši
1 873
8
Moskova – Almaty
4 039
15
Moskova – Kiova
895
6
Moskova – Baku
2 416
11
46
Moskova – Habarovsk
8 418
28
10
Moskova – Novosibirsk
3 233
10
Hakevaunu
23-4000-02
Konttiavovaunu
13-2114-09
Konttiavovaunu
13-4012-43
Konttiavovaunu
13-401-45
Konttiavovaunu
13-2114-08
Konttiavovaunu
23-469-07
katettu
vaunu
11-280
Pankkovaunu
13-3121
Pankkovaunu
13-4012-20
Teräskelavaunu
13-4094
Säiliövaunu
15-1204
Paino, tonnia
30
33
21,3
21
20,5
22
26
25,75
23,7
24
28
32,1
Kantavuus, tonnia
63
60
72
72
66
72
68
68
70
67
66
58
Kokonaispituus, m
20,96
23,22
14,62
14,62
14,62
14,62
25,92
16,97
14,62
14,62
11,22
2003–2006
1986–1987
2004
1991
1977–1979
2008
1987
2005–2008
2002–2003
2005–2006
22
32
32
32
38
32
32
32
32
hake,
sahanpuru
hake,
sahanpuru,
sahatavara
kontit, koneet,
kappale­tavarat,
projektikollit
kontit, koneet,
kappale­tavarat,
projektikollit
kontit, koneet,
kappale­tavarat,
projektikollit
kontit, koneet,
kappale­tavarat,
projektikollit
kontit, koneet, metallilevyt,
kappaletavarat, projektikollit joilla hyväksytyt
lastauspiirustukset
pakatut tuotteet,
paperi, kartonki,
polypropeeni jne.
pyöreä puu,
sahatavara
kiinteä lattia
kiinteä lattia
puulattia
puu-metallilattia
puulattia
puulattia
puulattia
kiinteä lattia, kiinnitys­
pisteet seinien sisällä
päädyt voi avata
lastattaessa
Tilavuus, m3
162
180
Lukumäärä
180
44
Valmistusvuosi
Kuljetettavat tuotteet
Erikoisrakenteet
irrotettavat
pankot
138
100
5
7
20
45
450
58
Matka kilo- Kuljetusaika
metreinä
päivää
Pietari – Moskova
Hakevaunu
12-4004
Käyttöikä, vuotta
58
12
16
Sorvin ääressä
Valtuutettu
banaanin­
punnitsija
1
2 Mimmi Jokinen työskentelee Nurmisen Vuosaaren-­
toimipisteessä tulliasiantuntijana Huolinta- ja lisäarvopalvelut -yksikössä. Vuosaaressa työskentelee 19 huolitsijaa, joiden kanssa Mimmi etsii päivittäin vastauksia
tullaukseen liittyviin kysymyksiin. Mimmi auttaa tarvittaessa myös
muissa Nurmisen toimipisteissä työskenteleviä huolitsijoita.
Mimmin työ on pääasissa erilaisten lupien hakemista
tullilta Nurmiselle ja asiakkaille EU:n ulkopuolelta
tuleville tavaroille sekä lupien päivittämistä. Nurmisella
on Vuosaaressa tullin myöntämät varastoluvat sekä
väliaikaiseen varastoon että tullivarastoon, jotka kattavat kaikki
tullitariffissa olevat tavararyhmät. Erikseen haettavat luvat ovat
tuotekohtaisesti vaadittavia tai tullimenettelyiden yksinkertaistamiseen liittyviä lupia. Lupien lisäksi Mimmi laatii ja päivittää tullija huolintaohjeita nurmislaisille ja asiakkaille.
3 Viimeaikojen erikoisin Mimmin tullilta hakema lupa
on ollut valtuutetun banaaninpunnitsijan lupa, jonka
Nurminen tarvitsi voidakseen tullata Etelä-Amerikasta
tulevia banaaneja Suomessa. Aiemmin banaanit
punnittiin Keski-Euroopassa, mutta nyt toimitusketju on saatu
huomattavasti nopeammaksi kun tertut ja laatikot nostellaan
puntariin Vuosaaressa.
4 5 Aiempi työkokemus tullin palveluksessa on alusta
asti tehnyt Mimmin työstä Nurmisella helpompaa.
Mimmi on Nurmisen ainoa tulliasiantuntija, ja aluksi
työkentän laajuus hieman hirvitti, mutta nyt stressiä
aiheuttavat enää keikat, joiden selvittäminen tuntuu kestävän
turhan kauan.
Nurminen News 1/2012
Veikko Somerpuro
Parasta tulliasiantuntijan työssä Mimmin mukaan
ovat pitkäaikaiset asiakassuhteet, joissa käydään
antamassa asiakkaalle tullauskonsultaatiota ja
samalla opitaan tuntemaan toisensa hyvin. Lisäksi
Mimmi pitää erittäin tärkeänä työnsä onnistumisen kannalta sitä
osaamista, joka hänellä on käytettävissään Nurmisella talon
sisällä. s
FAKTA
Tulliasiantuntija Mimmi Jokinen
• 33-vuotias
• työskentelee Nurmisella vuodesta 2009
• pitää työnsä monipuolisuudesta ja
päivittäin kohtaamistaan haasteista.
Joutuu harvemmin pohtimaan kahta
kertaa samaa tullaukseen liittyvää
asiaa.
• pysyy myös vapaa-ajalla täystyöllistettynä pienen pojan äitinä.
Sorvin ääressä
17
Akkuja lataamassa
tyhjä
olo
tiaan
na lat
i
e
n
u
t
uur
jalat j
kuin
neenä
kierty
et
n juur
koivu
vinaa
ien ha
t
h
e
l
ä
pääss
ä ja
tömän
s
kädet
patsa
a kuin
n
a
a
j
l
pa
vana
tsotta
a
k
n
e
kaikki
n
in ovi
avoim
la
a vail
suoja
n
o
s
i
se
n
uutae
kuin h
ti
tömäs
äänet
uloa
tervet
n
amaa
satutt
Nurminen News 1/2012
Veikko Somerpuro
18
Akkuja lataamassa
Hajatelmat ovat
Teron henkireikä
Vuonna 2004 Nurmisen tietohallinnossa työskentelevä Tero Lepola oli
juuri ollut vakavassa auto-onnettomuudessa. Lähimuisti katosi, mutta
samaan aikaan tilalle alkoi pulpahdella hajanaisia ajatelmia. Pikkuhiljaa
ajatelmat siirtyivät paperille ja ovat nyt päässeet kirjaankin.
Miksi aloit kirjoittaa
ajatuksiasi paperille?
Kolarin jälkeen päästäni otettiin
magneettikuva, jota katsoessaan
minua hoitanut lääkäri totesi, että
”eihän täällä mitään ole”. Muistan
ajatelleeni, että hyvä, tilaa siis riittää. Ehkä sillä ei ollut varsinaista
vaikutusta ajatelmien syntyyn, mutta varmaan se oli yksi tekijä, jonka
vuoksi pian alkoi tuntua siltä, että
ajatuksia piti saada kirjoitettua ylös.
Täysin stilisoimatta ja sen enempää
miettimättä ajatukset tallentuivat
tietokoneelle kansioon, jonka nimesin Hajatelmiksi. Hajanaisia ajatelmia, niitähän nämä ovat.
Oletko suuri kirjallisuuden
tai runouden ystävä?
Hajatelmat ovat ajatuksia sanoista
ja kirjaimista, aamuista ja illoista,
FAKTA
Tero Lepola
• Tietohallintopäällikkö, joka
vastaa Nurmisen tietoliikenneverkoista, AD-järjestelmästä ja
osasta tietojärjestelmiä.
• työskentelee Nurmisella
vuodesta 1999
• esikoisteos ”Hajatelmat”
julkaistiin lokakuussa 2011
• seuraava kirja suunnitteilla
syksylle 2012.
peloista ja toiveista, maailmasta, eilisestä ja huomisesta. En osaa kirjoittaa kieliopillisesti ehkä ihan oikein.
Myös välimerkit olen suosiolla jättänyt pois. En myöskään ole koskaan
paljon lukenut toisten runoja. Joskus
olen yrittänyt lukea suuria ajattelijoita, kuten Nietzscheä ja Sokrateksen ajatuksia, mutta en saanut niistä
mitään irti. Enimmäkseen olen lukenut kotimaista sotakirjallisuutta ja
Päätalon tuotantoa.
lä hajatelmia on paperilla yli 1 500
sivua.
Miten oma kirja syntyi?
Minulla ei ollut ikinä käynyt mielessäkään, että voisin joskus jakaa
näitä ajatuksiani jonkun kanssa.
Koko tästä julkisuuteen tulemisesta on kiittäminen ystävääni, joka
sai minut ensin perustamaan hajatelmille sivun Facebookiin, ja sen
jälkeen ylipuhui ja kannusti vielä
ryhtymään kirjan julkaisuun. Tarjosin tuotantoani kustantajille, mutta
sain yhtä nihkeän vastaanoton kuin
runoteokset yleensäkin. Lopulta loimaalainen Kustannus HD tarjosi
minulle mahdollisuutta painaa kirja omakustanteena. Hajatelmat-kirja pitää sisällään 120 ajatusta vuosilta 2005−2011.Ensimmäistä painosta
on painettu 150 kappaletta. Kustannusyhtiön ansiosta kirja on kirjastojen tilattavissa, ja sen voi ostaa suurimmista nettikaupoista. Materiaalia
olisi kyllä useampaankin kirjaan, sil-
Miten hajatelmat saavat alkunsa?
Työskentelen Nurmisen toimipisteessä Niiralassa Pohjois-Karjalassa. Muu tietohallinto taas istuu Helsingin Vuosaaressa. Pitkät työmatkat
osaston yhteisiin palavereihin ovat
erinomaista aikaa kirjoittaa pään
sisältöä paperille. Myös iltaisin tehtävät ohjelmistopäivitykset sopivat luovaan työhön, kun pitää istua ja odottaa, että ohjelmistot päivittyvät. Uusi
ajatus voi lähteä syntymään vaikka
radiosta kuullusta sanasta.
Millaisen vastaanoton
harrastuksesi on saanut?
Runojenkirjoitusharrastus tuli täytenä yllätyksenä perheelle, tuttaville ja työkavereille. Lähes neljäntoista vaimon kanssa yhdessä vietetyn
vuoden tuomalla kokemuksella hän
kyllä koko ajan epäili, että jotain on
tekeillä.
Mitä sinä kirjoittamisesta saat?
Tämä on täydellistä vastapainoa
työlle. Hajatelmien kirjoittaminen
on minulle henkireikä. Jos viettäisin
vapaa-aikaani pelaamalla tietokonepelejä, se on sama kuin istuisi töissä − tietokoneen ääressä. Hajatelmani eivät jostain syystä kerro koskaan
tietotekniikasta. s
Nurminen News 1/2012
19
20
Uusissa tehtävissä
Päivi hankkii logistiikkaa
Päivi Kajantola
Logistiikan hankintapäällikkö, Rauma
Aloitit Nurmisella logistiikan hankintapäällikkönä 10.1.
Tehtävänimike on yhtiössä uusi. Mitä työhösi kuuluu?
Vastuulleni kuuluu talon ulkopuolelta hankittavien logistiikkapalvelujen hankinta. Tehtävä sisältää mm. nykyisten
yhteistyökumppanien ylläpitoa, uusien kartoitusta,
kilpailutusta, sopimusneuvotteluita sekä toiminnon
yleistä kehittämistä. Hankittavista palveluista
voidaan esimerkkinä mainita kotimaankuljetukset,
satamaoperoinnit sekä kuriiri- ja pakettipalvelut.
Liiketoimintayksiköt saavat hankintahinnastot,
jossa on huomioituna koko Nurmisen volyymit.
Vaatiiko työsi paljon matkustelua?
Matkustan suhteellisen vähän. Palveluntarjoajien tapaaminen on tärkeää, mutta
useimmiten tapaamiset järjestyvät
toimistollamme. Tosin välillä osat vaihtuvat ja pääsen heidän luokseen
katsomaan, miten heillä toimitaan omassa ympäristössään.
Asut perheesi kanssa maa­
seudulla. Miten vapaa-aikasi
kuluu?
Vapaa-aika kuluu 9-vuotiaan
pojan ja 5-vuotiaan tytön
kanssa touhutessa ja äitinä
toimiessa. Lisäksi olemme
sivutoimisia maanviljelijöitä
ja meillä on melko uusi
talo, joten tekemistä riittää
ihan kotinurkissa. s
Nurminen News 1/2012
v. somerpuro
Mitä työsi vaatii?
Työssä on paljon kumppaneiden yhteyshenkilöiden kanssa kommunikoimista sekä
henkilökohtaisesti että sähköpostitse. Tilastot,
tarjoukset ja niiden analysointi ovat myös
tärkeitä. Työ on siis mukava sekoitus yhteistyötä
ja itsenäistä kehittelyä.
Uusissa tehtävissä
v. somerpuro
Siirryit alihankkijalta Nurmiselle viime syksynä.
Oletko ollut tyytyväinen järjestelyyn?
Olen työskennellyt aiemmin sekä kuorma-autonkuljettajana että
varastomiehenä, ja nähnyt kaikenlaista. Ennen kuin minusta tuli
nurmislainen, olin töissä tässä samassa terminaalissa mutta toisen
palveluksessa. Nyt kun olen osa Nurmista, tiedän, mitä teen, miksi
ja kenelle. Työhön on tullut tietynlaista jatkuvuutta. Olen hyvin
tyytyväinen.
Jon Ingberg
terminaalityöntekijä
Vuosaari
Mitä pidät työstäsi Vuosaaren-terminaalissa?
Työskentelen rautatieterminaalissa, jossa suurin osa käsiteltävästä
tavarasta on paperia. Paperilastit tulevat terminaalille rautatievaunuissa ja rekoilla, joista ne puretaan ja lastataan pääasiassa
kontteihin. Joskus teemme jotain erikoislastauksia, tai autamme
viereisen läpivirtausterminaalin töissä. Tässä työssä oman työnsä
jäljen näkee heti. Kaiken kaikkiaan tämä on mukavaa hommaa. s
v. somerpuro
Mitä työhösi Software Architectinä kuuluu ja mitä se vaatii?
Työtehtäviini kuuluu tietojärjestelmien kehitys Microsoft-teknologioita hyödyntäen. Työssäni opin jatkuvasti uutta toteuttaessani
yrityksemme erilaisia tietojärjestelmien ratkaisuja muun osaavan
asiantuntijatiimin kanssa. Hyvän tuloksen edellytyksenä on tiimin
avoimuus, hyvä ilmapiiri ja jatkuva kehittyminen jatkuvasti muuttuvien teknologioiden mukaan.
Missä olet työskennellyt aiemmin?
Aikaisemmin olen työskennellyt ICT-alalla kehittäjänä erilaisissa
asiakasprojekteissa. s
Andrei Terentjev
Software Architect
Vuosaari
Ruslan šamukov
Larisa Zolotova
myyntipäällikkö
Pietari
Miksi valitsit uudeksi työnantajaksi juuri Nurminen
Logisticsin? Tällä alallahan on Venäjällä paljon yhtiöitä.
Tärkein syy, miksi valitsin työnantajakseni Nurminen Logisticsin oli
se, että haluan työskennellä vahvassa, hyvähenkisessä ja ammattitaitoisessa tiimissä, joka koostuu samalla tavalla ajattelevista ihmisistä. Jo ennen Nurmiselle tuloa jaoin täällä vallitsevan käsityksen
hyvästä johtajamisesta ja työnteon periaatteista. Lisäksi Nurminen
on dynaamisesti kasvava, kansainvälisesti tunnettu logistiikkayhtiö,
jolla on luotettavan ja vakaan yhteistyökumppanin imago. Täällä
arvostetaan asiakasta, ratkaistaan nopeasti eteen tulevat haasteet
ja pystytään toteuttamaan vaikeimmatkin projektit.
Muut uudet
nurmislaiset
Haponen Antti
Kehityspäällikkö (IT)
Helsinki, Vuosaari
Höckert Timo
Terminaalityöntekijä
Helsinki, Vuosaari
Kantalinski Anton
Huolitsija
Helsinki, Vuosaari
Kolosova Natalia
Reskontranhoitaja
Helsinki, Vuosaari
Laidre Siimar
Terminaalityöntekijä
Helsinki, Vuosaari
Laurell Reija
HR-asiantuntija
Helsinki, Vuosaari
Lukšin Dmitri
myyntipäällikkö
Pietari
Meuronen Juha-Matti
Business Controller
Helsinki, Vuosaari
Vehmassalo Jaro
Terminaalityöntekijä
Helsinki, Vuosaari s
Miten kuvaisit yhteistyötä suomalaisten työkavereiden
kanssa?
Yhteistyö suomalaisten kanssa on avointa vuoropuhelua, tiivistä
yhteistyötä ja pedanttia työskentelyä. Suomalaiset työkaverit
ovat valmiita keskustelemaan kaikista eteen tulevista aiheista ja
halukkaita jakamaan tietoa ja kokemuksiaan. Eikä tämä koske
ainoastaan myyntiä, vaan koko yhtiötä. s
Nurminen News 1/2012
21
22
Samassa veneessä
Kuvat: Veikko Somerpuro
Nurminen News 1/2012
Samassa veneessä
Itämeren alueen yhteishankkella
parannetaan tieturvallisuutta
Poliisin määrärahoja vähennetään ja poliisilaitoksia suljetaan. Samaan aikaan liikenne ja kuljetettavat kollikoot kasvavat tasaista
tahtia. Kansallisen ja kansainvälisen tieturvallisuuden parantaminen on yksi Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Erkki Vikmanin tehtävistä.
P
oliisi on yksi Suomessa
tällä hetkellä säästöpaineiden kourissa kärvistelevistä viranomaisista.
Suunnitteilla on organisaatiouudistus, joka saattaa mullistaa koko poliisitoimen
muutamassa vuodessa. Suomen sisäministeri Päivi Räsäsen ja poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan
uudistuksessa tulilinjalla on myös
erillisyksiköt, kuten liikennettä valvova Liikkuva poliisi. Suunnitelmien
mukaan Suomen 24 poliisilaitoksesta muutaman vuoden päästä jäljellä
olisi vain kymmenen.
Kaikki vaihtoehdot Liikkuvan poliisin osalta ovat vielä auki. Poliisiylijohtaja Paateron mukaan Liikkuvaa
poliisia ei välttämättä tarvitse lopettaa, vaan se voisi olla osa uusia poliisilaitoksia esimerkiksi liikenneturvallisuudesta vastaavana yksikkönä.
Liikkuvan poliisin raskaan liikenteen tiedottajana toimiva ylikonstaapeli Erkki Vikman on työskennellyt Liikkuvassa poliisissa yli 30
vuotta. Hän toimii kansallisten tehtävien lisäksi myös kansainvälisissä
yhteistyötehtävissä. Poliisin määrä-
Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Erkki Vikmanin
mielestä C.A.S.H.-hankkeen kaltaiset projektit
ovat erinomainen tapa tehostaa viranomaisten
yhteistyötä konkreettisten ongelmien ratkaisemisessa.
rahojen väheneminen näkyy työssä
selvästi.
− Suomen poliisin on tulevaisuudessa vaikea osallistua kansainväliseen yhteistyöhön liikenteen sektorilla ilman erilaisia yhteistyöprojekteja,
Erkki Vikman toteaa.
Vikman kuuluu Euroopan liikennepoliisijärjestö TISPOLin operatiiviseen ryhmään. TISPOL perustettiin nykymuodossaan vuonna 2000
ja nykyään siihen kuuluu 29 jäsenmaata: EU-maat, Norja ja Sveitsi sekä Serbia tarkkailijastatuksella. TISPOLin tavoitteena on
vähentää kuolemia ja loukkaantumisia Euroopan teillä sekä torjua muuta
rikollisuutta.
Viime aikoina Erkki Vikmanin on
pitänyt kiireisenä vuonna 2009 aloitettu C.A.S.H.-hanke (Connecting
Authorities for Safer Heavy Goods
Traffic in the Baltic Sea Region).
Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri
maiden viranomaisia Itämeren alueella yhteistyöhön turvallisemman
raskaan tieliikenteen saavuttamiseksi. Hanke on osa Itämeren yhteistyöohjelmaa vuosille 2007−2013.
Periaatteet samat,
käytännöt vaihtelevat
Erkki Vikmanin mukaan poliisityö on
kaikkialla Euroopassa melko samanlaista, vain toimivalta ja tulkinnat
vaihtelevat.
− EU-direktiivit ovat kaikille
yhteisiä, mutta joka paikassa niitä
ei ole vain viety sellaisenaan kansalliseen lainsäädäntöön. Joissain
Itä-Euroopan maissa on tällä hetkellä niin paljon muutakin mietittävää,
että joskus joku direktiivi saattaa
hieman unohtua. Kun asiat viedään
kansalliseen lainsäädäntöön ja siihen lisätään vielä koulutusta ja kansainvälistä yhteistyötä, niin homma
alkaa sujua. Tällaisessa toiminnassa TISPOL on erinomainen, Vikman
toteaa.
− Hieman pienemmälle alueelle
toimivin ratkaisu on C.A.S.H.-hankkeen tyyppinen ohjelma, jossa nostetaan konkreettinen ongelma esiin ja
yritetään ratkaista se yhdessä samalla yhdenmukaistaen pykälien tulkintoja, Vikman jatkaa.
Kansainvälisissä projekteissa
viranomaiset pääsevät näkemään
konkreettisesti miten muualla toimitaan. Samalla voidaan jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia uutta.
− Euroopassa on yleistä, että poliisit erikoistuvat jollekin sektorille.
Suomessa sellainen ei ole resurssipulan takia valitettavasti mahdollista. Toisaalta asiaa voi ajatella
niinkin, että meillä poliisit ovat todellisia moniosaajia. Ehkä keskittyminen vain yhteen asiaan voisi pidemmän päälle alkaa tympiä. Suomessa
työ on ehkä haastavampaa, mutta
Nurminen News 1/2012
23
24
”
Samassa veneessä
Monet yritykset
ovat siirtäneet
varastot pyörien päälle ja
kuljetukset ovat
tiukasti aikataulutettuja, mikä
aiheuttaa suuria
haasteita myös
val­vonnalle.
Ylikonstaapeli Erkki Vikman
myös palkitsevampaa, Erkki Vikman
miettii.
− Saksassa raskaan ajoneuvon
kuljettaminen on hyvin säädeltyä.
Siellä saa ajaa vain tiettyinä vuorokauden aikoina ja tiettyjä teitä pitkin. Moottoriteiden varsilla on isot
ja tarkoituksenmukaiset alueet, joihin paikallinen poliisi ohjaa rekkoja
tarkastuksiin. Jostain astelee sitten
rivi spesialisteja, joista yksi tarkastaa lepoajat, toinen sidonnat ja kolmas puhalluttaa, Vikman kertoo.
− Minulla on taas suomalaisena poliisina sellainen käsitys tästä
hommasta, että jos sanon olevani liikennepoliisi, niin minun on kyettävä tekemään kaikki siihen kuuluvat
työt. Ja vielä niin, että kuljetusyritykset eivät joudu turhaan seisottamaan kuormiaan.
Tahti kiihtyy tien päällä
Liikenneturvan tilastokatsaus vuodelta 2012 kertoo, että raskaan liikenteen, eli kuorma-autojen, ajoneuvoyhdistelmien ja linja-autojen
onnettomuuksissa kuolleiden määrä on Suomessa laskenut lähes kolmanneksella viimeisen kymmenen
vuoden aikana. Viimeisen viiden vuo-
Nurminen News 1/2012
Ylikonstaapeli Erkki Vikmanin mukaan on tärkeää ymmärtää, että Liikkuva poliisi on
tienkäyttäjän kanssa samalla puolella.
den aikana raskaan liikenteen onnettomuuksissa on kuollut keskimäärin
100 ja loukkaantunut 800 ihmistä vuosittain. Tämä on 31 prosenttia kaikista tieliikenteessä menehtyneistä.
Nykymaailmassa täytyy kuitenkin
olla kustannustehokas. Se koskee niin
poliisia kuin kuljetusyrittäjiäkin. Vikmanin mukaan on tärkeää ymmärtää,
että Liikkuva poliisi on tienkäyttäjän
kanssa samalla puolella.
− Monet yritykset ovat siirtäneet
varastot pyörien päälle ja kuljetukset
ovat tiukasti aikataulutettuja, mikä
aiheuttaa suuria haasteita myös valvonnalle. Meidän tehtävämme on
pysäyttää ajoneuvoja tarkastuksiin,
mutta pääsääntö on, että tarkastuksen jälkeen matka jatkuu mahdollisimman nopeasti, mikäli kaikki on
kunnossa, Vikman painottaa.
− Etujärjestöt ja kuljetusyrittäjät ovat alkaneet ymmärtää entistä
paremmin, että meidän tavoitteemme ei ole hankaloittaa heidän elämäänsä, vaan tehdä kuljetusyrittä-
misestä tasapuolista kaikille. Poliisi
osallistuu lakien suunnitteluun, mutta lait hyväksyvät eri ihmiset − ja
meidän tehtävämme on sitten hoitaa valvonta voimassa olevien säännösten mukaan. Meidän on elettävä tämän päivän ehdoilla, mutta jos
huomaamme tien päällä laista johtuvia epäkohtia viemme asiaa tietenkin
eteenpäin mahdollista jatkokäsittelyä varten. Lakien muuttaminen on
kuitenkin erittäin pitkä prosessi, Vikman jatkaa.
Erkki Vikman on huolestunut paineista, joita kustannustehokkuuden
tavoittelu ja hintojen nousu aiheuttaa kuljetusyrittäjille.
− Joskus yrittäjien asenne on
ongelma. Kun polttoaineen hinta
nousee ja voittoa on kuitenkin tehtävä, se voi käydä vaikeaksi rehellisin
keinoin. Laittomiin toimiin ryhtyminen voi ehkä auttaa yhtä yksittäistä
ihmistä, mutta väsyneenä ylipitkän
päivän ajaminen kuormat varmistamatta tekee kaikkien muiden tiellä liikkumisesta hengenvaarallista.
25
Samassa veneessä
FAKTA
C.A.S.H. eli Connecting ­Authorities
for Safer Heavy Goods Traffic in
the Baltic Sea Region. Hanke kestää
3 vuotta (10.9.2009–9.9.2012) ja sen
­kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa euroa,
josta: Euroopan aluekehitysrahasto
(EAKR) 69 %, Norjan valtion osuus 6 %
ja hankkeen yhteistyökumppanit 25 %.
2 C.A.S.H.-hankkeen tavoitteena on
parantaa rajat ylittävän raskaan
maatieliikenteen turvallisuutta I­tämeren
alueella. Tähän pyritään kehittämällä
kansainvälistä viranomaisyhteistyötä,
yhdenmukaistamalla valvovien viranomaisten koulutusta sekä testaamalla
viranomaisten käyttämiä teknologioita ja
tietojärjestelmiä.
C.A.S.H.
C.A.S.H. on pitänyt liikkeessä
Erkki Vikman on ollut C.A.S.H.-hankkeeseen liittyen reissussa melkein
koko ajan. Hankkeen tarkoituksena on ollut kierrättää sekä strategisen että operatiivisen tason ihmisiä
tutustumassa toistensa toimintaan,
jotta ymmärrys muiden toimintatavoista kasvaisi ja epäkohtiin pystyttäisiin puuttumaan paremmin. Erkki Vikman vetää yhteistyöpakettia,
joten hän on mukana kaikissa harjoituksissa ja virkamiesvaihdoissa.
−Tähän mennessä hankkeeseen on
osallistunut Suomesta 400 poliisia, ja
1
C.A.S.H.
Kannattaa siis kuitenkin pitää myös
vastuukysymykset tarkoin mielessä. Lisäksi harmaata taloutta vastaan ollaan ryhtymässä uudenlaiseen
taisteluun. Tällä hetkellä käydään
keskustelua tilaajavastuulain muutoksesta, joka velvoittaisi kuljetuspalvelun ostajan selvittämään etukäteen, että kuljetusyrittäjällä on
kaikki asiat kunnossa. Tämä saisi
monen luopumaan ajattelusta, että
kannattaa ottaa sieltä, mistä halvimmalla saa. Uskon, että laki parantaisi
tieturvallisuutta merkittävästi, Vikman kertoo.
Poiminnat
C.A.S.H.
Erkki Vikman
• ylikonstaapeli
• raskaan liikenteen tiedottaja
• kouluttaa ja vastaa yhteistyöstä
eri järjestöjen, sidosryhmien ja
poliisin välillä
• osallistuu raskasta liikennettä
koskevien liikenne- ja viestintä­
ministeriön suunnitelmien
laatimiseen
• työskennellyt liikkuvan poliisin
esikunnassa 10 vuotta, sitä
ennen yli 20 vuotta moottoripyöräpoliisina.
heistä 150 on käynyt harjoittelemassa ulkomailla. Strategisissa yhteisharjoituksissa virkamiehet ovat
päässeet katsomaan, miten muualla
toimitaan, ja operatiivisessa vaihdossa taas poliisit ovat olleet 2−4 päivää
mukana toisen maan poliisin operatiivisessa toiminnassa poliisiauton
takapenkillä. Hankkeen puitteissa on
ratsattu 600 autoa, Vikman kertoo.
− Nykyään, kun maantiellä voi olla
liikkeessa saksalainen rekka, jossa
on tanskalainen perävaunu, espanjalainen kuorma ja puolalainen kuljettaja, ilman tutustumista muiden
maiden käytäntöihin on suomalaisenkin poliisin mahdotonta sanoa,
ovatko kaikki asiakirjat kunnossa ja
aitoja. Kun meillä on toimivat suhteet muiden maiden viranomaisiin,
voimme helposti soittaa vaikka Puolaan ja tarkastaa, että kaikki on kunnossa, Vikman selittää.
Vikmanin mukaan C.A.S.H. on
ehdottomasti ollut rahansa väärti.
Samankaltaisia hankkeita pitäisi
jatkaa, että asiat saataisiin oikeasti muuttumaan ja kuljetusketjut toimimaan niin, että jokaisessa maassa käytännöt ja tulkinnat olisivat
samanlaiset. Lisäksi seuraamusjärjestelmät pitäisi saada yhdenmukaisiksi.
− Samasta rikkeestä voi yhdessä
maassa saada satasen sakkoa ja toisessa tuhat viisisataa. Siinä voi sitten
kysyä, että käsitelläänkö kuljettajia
ja kuljetusyrittäjiä kaikkialla yhdenmukaisesti, Vikman sanoo.
− Ja sitten on vielä yksi valtava
toimija, joka pitäisi saada mukaan
Itämeren alueen hankkeisiin, nimittäin Venäjä. Venäjän poliisijärjestelmä on haastava ja byrokratia ottaa
niin paljon aikaa, että ihan lyhyet
hankkeet eivät siellä onnistu. Toivon
kuitenkin, että jonain päivänä myös
Venäjä on mukana parantamassa tieturvallisuutta yhdessä muiden maiden kanssa. s
3 C.A.S.H.-hankkeessa on mukana
13 yhteistyökumppania kahdeksasta
maasta Itämeren alueella, mukaan lukien
poliisiviranomaisia ja muita raskaan liikenteen valvontaa suorittavia viranomaisia, aluekehitysorganisaatioita ja tutkimuslaitoksia. Hanketta vetää Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu. Lisätietoa hankkeesta www.cash-­project.eu.
Nurminen News 1/2012
26
REFERENSSI
Kuvat: Veikko Somerpuro
Sappi
Sappi Fine Paper Europe, johtava eurooppalainen päällystetyn hienopaperin valmistaja on antanut IVY-­maiden
logistiikkansa Nurminen Logisticsin hoidettavaksi. Päällystettyä hienopaperia käytetään laatulehtien, tuotekuvastojen, kirjojen ja korkealaatuisten painettujen mainosten paperina. Ratkaisevia tekijöitä kumppanin valinnassa
ovat olleet kokemus ja osaaminen sekä kuljetettavan tuotteen ja markkinan tuntemus.
Jo usean vuoden ajan Nurminen Logistics on hoitanut Sappin Suomen-tehtaiden tuotteiden kuljetuksen,
dokumentoinnin, varastokäsittelyn ja kuljetusten suunnittelun Luumäen-terminaalinsa kautta Venäjälle ja
muihin IVY-maihin. Alkuvuodesta 2012 yhteistyötä on laajennettu kattamaan rautatiekuljetuksia myös Sappin
Keski-Euroopan tehtailta Ukrainan kautta Venäjälle ja muihin IVY-maihin.
Tekijä kertoo:
Tärkeimpiä syitä valita Nurminen
Logistics on ollut yhtiön kokemus
ja osaaminen sekä tuotteidemme
ja markkinan tuntemus. Onnistunut
aiempi yhteistyö ja Nurmisen laadukas vaunukalusto saivat Sappin aloittamaan yhteistyön myös Keski-Euroopan-tehtaiden kuljetuksissa.
Markus Höft
Logistics Contracting Specialist
Sappi Logistics Wesel GmbH
Kun Sappin tuotteet saapuvat Keski-Euroopan tehtailta
Ukrainan Tšopiin, ne siirtokuormataan Nurmisen vaunuihin, ja samalla otamme myös vastuun IVY-maihin suuntautuvien toimitusketjujen hallinnasta. Meidän kannaltamme ei ole
merkitystä, kuljetetaanko asiakkaan tuotteita Suomen, Baltian vai IVY-maiden kautta itään. Oman vaunukalustomme ja
ammattitaitoisen henkilöstömme avulla pystymme hoitamaan
liikenteen ja huolinnan yhtä tehokkaasti kaikkialla. s
Juhani Ijäs
Key Account Manager
Nurminen Logistics
Nurminen News 1/2012
Lue lisää referenssejämme osoitteessa www.nurminenlogistics.com.
””
Asiakas kertoo:
Big or small. Near or far.
Tervetuloa TransRussia-messuille Moskovaan 24.−27.4.2012,
Logistiikka−Kuljetus -messuille Helsinkiin 9.−12.5.2012 ja
BreakBulk Europe 2012 -messuille Antwerpeniin 22.−24.5.2012!
TransRussia on Venäjän suurin kansainvälinen logistiikka-alan tapahtuma ja arvostettu kohtaamis­
paikka logistiikan ammattilaisille. Vuonna 2011 messuille osallistui 506 näytteilleasettajaa 30
maasta. Messuihin tutustui 16 063 kävijää 55 eri maasta. Nurminen Logisticsin löydät Moskovassa
Expocenterin hallista 2.2 messuosastolta B302. Voit rekisteröityä ja tulostaa maksuttoman
pääsylipun messuille osoitteessa www.transrussia.ru.
Logistiikka – Kuljetus -messut järjestetään Helsingissä jo 19. kerran. Messut on kolmen vuoden
välein järjestettävä teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien suurin tapahtuma
Suomessa. Vuonna 2009 näyttely keräsi 22 000 messuvierasta ja 276 näytteilleasettajaa. Nurminen
Logistics on mukana Helsingin Sataman yhteisosastolla 6d81. Rekisteröidy kävijäksi osoitteessa
www.finnexpo.fi
Breakbulk Europe on Euroopan suurin ja tärkein erikois- ja projektikuljetustapahtuma.
Breakbulkissa kohtaavat kaikki johtavat ylisuuria kolleja ammattitaidolla käsittelevät erikois­
kuljettajat, huolitsijat, satamat ja terminaalit. Vuonna 2011 messuille osallistui yli 180 näytteille­
asettajaa, ja ne keräsivät yli 4 300 kävijää. Breakbulk-messut pidetään Belgian Antwerpenissä
Antwerp Expossa. Nurminen Logistics esittelee palveluitaan messuosastolla 608H1. Lisätietoja
messuista löydät osoitteesta www.breakbulkevents.com.
Nähdään Moskovassa, Helsingissä ja Antwerpenissä!
Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa sekä erikois- ja
raskaskuljetuksia. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkinaalueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muu Itä-Eurooppa. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Laura Jokinen. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen, Janne Lehtimäki, Harri Vainikka ja Hannu Vuorinen.
Tekstit: Laura Jokinen. Kannen kuva: Ruslan šamukov. Keskiaukeman grafiikka: Osmo Päivinen. Ulkoasu: Indicio Oy. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963.
Pääkonttori
Satamakaari 24
00980 Helsinki
Puhelin 010 545 00
Faksi 010 545 2000
[email protected]
www.nurminenlogistics.com