104222 NurminenNews_0211_FIN.indd
logistiikkaratkaisuja jo 125 vuoden ajan Kolme katsausta tämän päivän ja tulevaisuuden logistiikka-alaan. s. 9 Huolitsija sorvin ääressä Sanna Mäkelä huolehtii asiakkaistaan raumalla. s. 16 nurminenlogistics.com sidosryhmälehti 2/2011 NeWS Nurminen Logistics Nurminen Opas erikoiskuljetusten ostajalle ota talteen tuhti tietopaketti erikoiskuljetuksista. s. 14 SiSältö V.SoMErpUro V.SoMErpUro 2 19 Tämä moottoripyörä kuuluu Ari Eroselle. V.SoMErpUro 2/2011 3 6 Toimitusjohtaja Topi Saarenhovi aloitti Nurmisella toukokuussa. 20 Eeva Nummenpää on yksi uusista nurmislaisista. Erikoiskuljetusten ostajan opas 20 Pääkirjoitus Niina Haasolan mukaan me teemme kaikki historiaa. 4 Logistiikkaa käytännössä Kolme asiakasesimerkkiä. 5 Uutiset 14 Myös Nurmisen erikoiskuljetukset ja projektipalvelut on nyt sertifioitu. 6 Asiakkaan asialla 16 Esittelyssä toimitusjohtaja Topi Saarenhovi. 9 Takana 125 vuotta – mitä edessä? Katsaus Nurmisen historiaan ja logistiikka-alan tämän päivän trendeihin. Nurminen News 2/2011 Huolehtiva huolitsija 22 Sanna Mäkelä pitää asiakkaiden asiat ja paperit järjestyksessä päätteensä ääressä. 19 Moottorin ääni auttaa hiljentymään Ari Eronen ajaa Harley Davidson Softtailia. Uusissa tehtävissä Uusia naamoja Nurmisen eri toimipisteistä. Melkein kaikki mitä olet aina halunnut tietää erikoiskuljetuksista. Botskit kuuluvat Stadiin Satamajohtaja Heikki Nissinen on tehnyt pitkän uran Helsingissä. 26 Referenssi Metsolla on paljon erikoiskuljetuksia vaativia tuotteita. 3 PääKiRJOitUS Historiallisia tekijöitä Pieniltä tuntuvilla teoilla voi olla kauskantoisia seurauksia. V.SoMErpUro K esä-Suomi on pullollaan mielenkiintoisia vierailukohteita. Yksi minun kesälomani retkistä suuntautui UNESCOn maailmanperintölistalle kuuluvaan Verlaan Kymenlaaksossa. Se on vanha 1870-luvulla perustettu pahvitehdasmiljöö, joka on toiminut UPM-Kymmenen tehdasmuseona vuodesta 1972 saakka. Jo pelkästään paikka on sinänsä upea, kuten vanhat ruukit yleensä ovat, mutta myös Verlan tarinaan oli miellyttävä tutustua. Aluksi katsottiin elokuva, jossa työntekijät valmistivat pahvia totisina pyhäpuvuissaan, ja museokierroksen aikana opas kertoi tehtaan historiasta elävästi useita tehtaalla työtä tehneitä nimeltä mainiten. Työntekijöihin liittyi tarinoita, jotka kertoivat paitsi heidän luonteistaan ja ammattiylpeydestään, myös tehtaan, yhtiön ja koko Suomen historiasta. Vaikka Nurminen Logistics on ollut olemassa kyseisellä nimellä vasta muutaman vuoden, on silläkin pitkä historia. John Nurminen, josta Nurminen Logistics jakaantui omaksi pörssiyhtiökseen vuonna 2008, perustettiin 125 vuotta sitten. Yhtiön historiaa vaalii John Nurmisen Säätiö, jolla on Helsingissä pieni museo. Nurmisesta on julkaistu myös mainio historiateos, Muodonmuutoksia, joka ilmestyi Matti Laineman kirjoittamana vuonna 2008. Museon ja kirjan ulkopuolella elää kuitenkin tuhansia arkipäiväisiä tarinoita, jotka liittyvät yhtiön toimintaan ja siellä työskennelleisiin. Nämä tarinat eivät välttämättä kirjaudu pöytäkirjoihin, yhtiön julkaisuihin tai pörssitiedotteisiin, mutta yhtiön maine muodostuu kuitenkin myös niistä. Juuri sitä se paljon puhuttu yhtiön brändi tarkoittaa. Mikään yhtiö ei pysy pystyssä pelkän historiansa varassa, mutta sen muovaamalle kivijalalle tulevaisuus kuitenkin rakentuu. Ja pieniltä tuntuvilla teoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. John Nurmisen perusti vuonna 1886 Johan Nurminen, mutta liikkeen kylttiä maalannut maalari teki tilan puutteessa oman luovan ratkaisunsa, ja niin historian kirjoihin jäi John Nurminen -niminen yritys, vaikkei se perustajan nimi ollutkaan. s Niina Haasola on Nurminen Logisticsin viestintäpäällikkö ja Nurminen Newsin päätoimittaja. Hän ottaa mielellään vastaan Nurmisen 125-vuotista historiaa koskevia muistoja. Niitä voi lähettää osoitteeseen [email protected] tai Nurminen Logistics, Viestintä, Satamakaari 24, 00980 Helsinki. Nurminen News 2/2011 4 NURmiNeN Nyt tOP3: Keikkaa pukkaa Taas on Nurminen kuljettanut, varastoinut ja dokumentoinut. Alla kolme poimintaa viimeaikaisista asiakkaista. NVoCC-operaattori Coil-Tainer Limited, joka toimittaa 20 jalan kontteihin sijoitettavia erikoisrakenteisia, patentoituja lastausalustoja painavien teräskelojen globaaleja kuljetuksia varten, on nykyään Nurmisen asiakas Vuosaaren sataman lisäksi myös Kotkan satamassa. Nurminen käsittelee ja varastoi Kotkaan Italiasta CoilTainerin alustoissa tulevat teräskelat, jotka jatkavat lyhyen varastoinnin jälkeen matkaansa Venäjälle. Kelojen kuljettaminen on Coil-Tainerin kehittämissä alustoissa merkittävästi turvallisempaa kuin ilman niitä. Yhtiöön on kiinnittänyt huomiota myös American Metal Market -lehti, joka valitsi CoilTainerin vuoden 2011 logistiikka-/kuljetustoimittajaksi. Nurminen News 2/2011 2 Kartonkia maailmalle Vuosaaresta Nurminen välivarastoi ja kontittaa Vuosaarenlogistiikkakeskuksessaan M-realin tuotteita ennen kuin ne lähtevät laivoilla eri puolille maailmaa. M-realin tuotteet tulevat Nurmiselle pääasiassa junalla, mutta myös maantiekuljetuksia käytetään. – Ennen kuin aloimme käyttää Nurmisen palveluita Vuosaaressa, kartoitimme asiaa laajasti: vaihtoehtoina olivat kaikki Suomen satamat sekä muutama sisämaan kontituspaikka. Vuosaareen ja Nurmiseen päädyimme pääasiassa kahdesta syystä: konttien saatavuuden ja hinnan perusteella. Nurmisen puolesta puhui lisäksi siitä saatu aiempi kokemus ja heitä kohtaan tuntemamme luottamus. Nurminen on myös osoittautunut luottamuksemme arvoiseksi, sanoo M-realin Vice president Anna-Leena Grönqvist-Hulbekkmo. T.SUHoNEN V.SoMErpUro V.SoMErpUro 1 Palkittuja kuljetus alustoja Kotkassa 3 Sairaalakalusteita Kazakstaniin pohjois-Euroopan johtava sairaalakalusteiden valmistaja Merivaara oy vei vuoden 2011 touko-kesäkuussa 22 junanvaunullista tuotteitaan Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan. Tuotteiden rautatiekuljetuksista ja vientiselvityksistä huolehti Nurminen Logistics. Matkaa Suomen ja Venäjän rajalta Astanaan on lähes 3 600 kilometriä, ja aikaa matkaan kuluu keskimäärin noin kaksi viikkoa. – Kasvaville Keski-Aasian markkinoille suuntautuvissa kuljetuksissa olemme havainneet rautatiekuljetukset kaikkein kilpailukykyisimmäksi tavaksi kuljettaa tuotteitamme, Merivaaran aluevientipäällikkö Elmer Kaponen perustelee kuljetusmuodon valintaa. s NURmiNeN Nyt HArrI AUTIo myös erikoiskuljetusja projektipalvelut sertifioitu Nurminen logistics mukaan maailmanlaajuiseen projektikuljettajien verkostoon Nurminen Logistics on liittynyt jäseneksi Cargo Equipment Experts (CEE) -nimiseen projektikuljettajien verkostoon. Verkoston jäsenet ovat alan toimijoita, joilla on omaa kalustoa. CEE-verkoston jäsenten välinen yhteistyö auttaa projektikuljettajia tarjoamaan asiakkailleen korkeatasoisia ja kustannustehokkaita palveluita. CEE toimii läheisessä yhteistyössä myös toisen alan verkoston, worldwide project Consortiumin (wwpC), kanssa, joten CEE:hen liittyminen laajentaa Nurminen Logisticsin kumppaniverkostoa myös tätä kautta. Eniten verkostoon kuulumisesta hyötyvät Nurmisen asiakkaat. – Yhteistyössä CEE:hen kuuluvien alan ammattilaisten kanssa voimme tarjota asiakkaillemme projektikuljetuksia entistä paremmin missä päin maailmaa tahansa, sanoo Nurmisen erikois- ja projektikuljetuksista vastaava Senior Vice president Hannu Vuorinen. – Toisaalta Nurminen voi jäsenyytensä myötä tarjota alan muille toimijoille jo yli 40 vuoden ajalta kertynyttä erikoisosaamistaan Suomen ja IVY-maiden liikenteessä, Vuorinen jatkaa. s Uusi organisaatio Edellisen johtoryhmän jäsen, Senior Vice president Jorma Kervinen on päättänyt siirtyä uusiin haasteisiin. Johtoryhmän uudet jäsenet ovat Janne Lehtimäki ja Artur poltavtsev. Janne Lehtimäki (s. 1970) siirtyy Nurminen Logisticsiin Kuehne + Nagelin liiketoimintayksikön johtajan tehtävistä. Hän on toiminut myös muissa tehtävissä Kuehne + Nagelissa vuodesta 2000 alkaen. Nurminen Logisticsilla hänen vastuullaan on muun muassa Vuosaaren-logistiikkakeskuksen kehittäminen. Lehtimäki aloittaa Nurmisella 1.11.2011. Artur poltavtsev (s. 1970) on työskennellyt Nurminen Logisticsin venäläisen tytäryhtiön ooo Huolintakeskuksen pääjohtajana, jossa tehtävässä hän myös jatkaa edelleen. Aiemmin poltavtsev on työskennellyt eri tehtävissä Nurminen Logisticsilla vuodesta 1997 alkaen. s Nurminen Logistics on muuttanut organisaatiotaan tukemaan paremmin strategiansa toteuttamista. Yhtiön liiketoiminnan johtamista terävöitetään ja kehitetään jakamalla liiketoiminta yksiköihin. organisaatiomuutokseen ei liity henkilöstökulujen sopeuttamistarpeita. osana organisaatiomuutosta on muodostettu uusi johtoryhmä, johon kuuluvat president and CEo Topi Saarenhovi, Senior Vice president Janne Lehtimäki (vastuualue: huolinta ja lisäarvopalvelut), Senior Vice president Artur poltavtsev (rautatielogistiikka), CFo Antti Sallila (talous, rahoitus ja yritysjärjestelyt), Senior Vice president Harri Vainikka (transitologistiikka ja yhteistyökumppanit) ja Senior Vice president Hannu Vuorinen (erikoiskuljetukset ja projektipalvelut). Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt seuranta-arvioinnissaan sertifikaatit Nurminen Logisticsin laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmille. Sertifikaatit koskevat Nurmisen tullaus-, huolinta-, vaunujen operointi-, rahtaus-, raakapuu- ja terminaalipalveluita kuten aiemminkin sekä uusina toimintoja myös erikoiskuljetus- ja projektipalveluiden suunnittelua, myyntiä ja tuotantoa. Sertifikaatit on myönnetty seuraaville Nurmisen toimipisteille: Hamina, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Kotka, Luumäki, Niirala, rauma, Turku, Vaalimaa, Vainikkala ja Vartius. Näistä Jyväskylän-toimipistettä ei ollut aiemmin sertifioitu. Sertifikaatit täyttävät seuraavien standardien asettamat vaatimukset: Laatujärjestelmä: ISo 9001:2008 Ympäristöjärjestelmä: ISo 14001:2004 Työterveys ja työturvallisuus: oHSAS 18001:2007 s miKä Oli PARAStA? Nurminen Newsin edellisen numeron parhaaksi jutuksi valittiin Venäjä – mitä Nurminen tekee siellä tekee? Se sai 48 % kaikista annetuista äänistä. Toiseksi parhaana juttuna pidettiin pääkirjoituista, joka keräsi 12 % äänipotista. Kaikkien toukokuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvottiin palkinto, jonka voitti Teija Toroskainen. Myös tämän lehden parasta juttua voi äänestää osoitteessa nurminenlogistics.com. Tammikuun 2012 loppuun mennessä äänestäneiden kesken arvotaan Arabian arvokas Kayak-vati. onnea arvontaan! s Nurminen News 2/2011 5 6 UUSi tOimitUSJOHtAJA Asiakkaan asialla Nurminen Logistics sai toukokuussa 2011 uuden toimitusjohtajan, kun Topi Saarenhovi aloitti tehtävässään. Saarenhovi haluaa tuoda Nurmisen entistäkin lähemmäksi asiakasta. t änä vuonna 125 vuotta täyttävän logistiikkayhtiön ruoriin oli Saarenhovin mukaan hyvä tarttua. – En ole aiemmin työskennellyt logistiikka-alalla, mutta taustastani löytyy lukuisia yhtymäkohtia alaan. Nurminen on merkittävä suomalainen logistiikkayhtiö, jolla on hyvä maine ja jonka tuntee moni. Yhtiö on tunnettu muun muassa laadusta, asiakaslähtöisyydestä sekä pitkän historiansa mukanaan tuomasta asiantuntijuudesta, Saarenhovi sanoo. Aiemmin Saarenhovi on toiminut muun muassa Glastonin liiketoiminta-alueen johtajana, Amomaticin toimitusjohtajana ja tehtaanjohtajana Wärtsilässä. – Minulle on kertynyt urani aikana melko paljon kokemusta erikokoisten organisaatioiden johtamisesta kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä, ja uskon, että siitä osaamisesta on paljon hyötyä Nurmisellakin. Saarenhovi sanoo toimineensa tähän saakka paljon siinä kuuluisassa asiakasrajapinnassa, ja asiakas-sana vilahtelee hänen puheessaan usein muutenkin. – Koska minulla on konepajateollisuudesta 20 vuoden kokemus, ymmärrän hyvin varsinkin sitä asiakassegmenttiämme. Olen ollut lähellä logistiikan ostajan roolia ja osaan uskoakseni siinä suhteessa asettua hyvin asiakkaidemme asemaan. Nurminen News 2/2011 Nurminen ei ole kansainvälisillä mittareilla mitattuna kovin iso, mutta se on sitäkin ketterämpi ja joustavampi toimija. Yhtiön toimintaa ja palveluita on kehitettävä asiakkaiden tarpeista lähtien, ja siksi Saarenhovi haluaa nurmislaisten ymmärtävän ne entistä paremmin. – Haluaisin luoda kulttuurin, jossa pystyisimme tekemään nykyistä tiiviimpää yhteistyötä asiakkaidemme kanssa ja saamaan esimerkiksi heidän kehitysideansa paremmin organisaatiomme tietoon. Nurminen ei ole kansainvälisillä mittareilla mitattuna kovin iso, mutta se on sitäkin ketterämpi ja joustavampi toimija. Kannattava ja ennakoiva Paitsi että toimitusjohtaja edustaa yhtiötään ulospäin, pitää hänen pystyä myös kehittämään omaa organisaatiotaan. Millainen Saarenhovin mielestä sitten on hyvä johtaja? – Hyvin johdetulla organisaatiolla on selkeät tavoitteet ja selvä suunta toiminnassaan, ja organisaation rakenteen on luonnollisesti tuettava näitä tavoitteita. Myös avoin keskustelu ja oikeanlainen palautteenanto mahdollistavat sellaisen jatkuvan kehittymisen, jota menestyvä organisaatio tarvitsee. Tällaiseen johtajuuteen pyrin, toimitusjohtaja sanoo. Koulutukseltaan Saarenhovi on tuotantotalous pääaineenaan valmistunut diplomi-insinööri, joka sanoo saaneensa johtajuusoppinsa käytännön työtä tekemällä. Hänen mottonsa on ”aina voi parantaa”, ja paremmin toimimisen tapoja tarvitaan Nurmisella tällä hetkellä ennen kaikkea yhtiön suurimman haasteen eli kannattavuuden parantamiseen tähtääviä keinoja etsittäessä. – Nurmisen toimipisteverkko ja modernit terminaalit sijaitsevat keskeisillä paikoilla, ja yhtiöllä on monipuolinen kalusto. Lisäksi henkilöstömme on osaavaa. Näillä eväillä on hyvä hakea kasvua, mutta kannattavuuskin on saatava kuntoon – se on tällä hetkellä keskeisimpiä tehtäviäni, Saarenhovi myöntää. – Olemme nimenneet monia kehityskohteita, joihin paneutumalla kannattavuus saadaan parantumaan. Toivon myös, että saamme luotua henkilöstömme keskuuteen sellaisen ilmapiirin, että olemme nykyistä ennakoivampia ja pystymme havait- VEiKKo SoMErpuro UUSi tOimitUSJOHtAJA Toimitusjohtaja Topi Saarenhovin Nurminen Logistics haluaa oppia asiakkailtaan. semaan ajassa olevat haasteet entistä paremmin, Saarenhovi kertoo. Monta markkinaa Saarenhovi on aiemmin työskennellyt reilu puoli vuotta Japanissa ja puhuu hieman myös maan kieltä. Nyt ovat käynnissä venäjän opinnot, sillä vaikka Saarenhovilla on aikaisempaa kokemusta Venäjän-kaupasta, ei kieli ole vielä hallussa. – Venäjä on meille merkittävä kasvumahdollisuus, sillä se on voimakkaasti kehittyvä markkina esimerkiksi Eurooppaan verrattuna. Aiommekin vahvistaa läsnäoloamme siellä entisestään muun muassa paikallista myyntivoimaamme lisäämällä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että väheksyisimme jotenkin toimintaamme Suomessa tai suomalaisia asiakkaitamme. Kehitämme toimintaamme täälläkin edelleen, mutta käytämme saavuttamaamme osaamista myös muilla markkinoilla. Taas päästiin siis asiakkaisiin. – Aivan. Siitä lähdetään, että Nurmisen asiakkaat, toimivatpa he millä markkinalla tahansa, saavat aina luotettavaa ja osaavaa palvelua. s FAKtA Topi Saarenhovi • syntynyt 1967 • diplomi-insinööri • asuu Turussa • perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta • rentoutuu liikunnan ja nikkaroinnin parissa • omien sanojensa mukaan johtajana ”tavoitteellinen ja haasteista nauttiva” Nurminen News 2/2011 7 8 Lyhyt 125 vuotta vinjettinimi logistiikkaa tms. Veikko Somerpuro Nurminen News 2/2011 125 vuotta Lyhyt vinjettinimi logistiikkaa tms. Paljon onnea, 125-vuotias! Nurminen Logisticsin edeltäjä, John Nurminen Oy, perustettiin vuonna 1886. Nurminen Logistics elää pitkästä historiastaan huolimatta tätä päivää ja katsoo mielenkiinnolla tulevaisuuteen. Seuraavilla sivuilla kolme logistiikka-alan asiantuntijaa ja Nurmisen yhteistyökumppania kertoo, missä ala menee tänään ja mitä tulevaisuudessa ehkä on luvassa. Nurminen News 2/2011 9 10 125 vUOttA lOgiStiiKKAA lyhyt vinjettinimi tms. 1886 Maanviljelijä Johan Nurminen (1851–1914) muuttaa raumalle. Hän ryhtyy harjoittamaan puutavarakauppaa ja perustaa sekatavarakaupan, jossa myydään laivatarvikkeita ja siirtomaatavaroita. 1913 Johan Nurminen luovuttaa yrityksen johdon pojalleen John Nurmiselle (1877–1951). Hän perustaa kauppahuoneen yhteyteen huolinta-osaston, josta kehittyy ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen suurin huolintaliike. Aleksei Grom TrANSGArANT NurMiSEN MErKKipAALuJA toimitusjohtaja, Transgarant rautatietoiminnoista vastaava Vice president, FESCo Transportation Group Konttikuljetukset ovat rautatiekuljetusten mestaruussarjaa Millainen on rautatiekuljetuksien tulevaisuus Venäjällä ja iVY-maissa? Rautatiesektorin rooli kasvaa voimakkaasti. Erityisesti konttikuljetuksissa, jotka ovat tällä hetkellä rautatiekuljetusten ”mestaruussarja”, menestyksen avain on erinomainen palvelu, joka saattaa muodostua erittäin merkitykselliseksi kilpailueduksi. Parhaiten menestyy yritys, joka pystyy varmistamaan rahdin kuljettamisessa erinomaisen palvelutason ja tarjoamaan riittävästi yhteyksiä. FESCOn tavoitteena on tarjota asiakkailleen mahdollisimman vaivattomia kuljetusratkaisuja, ja yhtiö onkin keskittynyt rautatiesektorilla kokojunakuljetuksiin. Ne ovat nopeita ja keskeytyksettömiä toimituksia, joiden ansiosta asiakas voi laatia markkinointisuunnitelmia pitkälle aikavälille. FESCOlla on FAKtA • Venäläinen Transgarant operoi 17 000 junanvaunua, joista 88 % on sen omia. Nurminen News 2/2011 tällä hetkellä viisi tällaista kokojunayhteyttä, ja lukumäärä kasvaa edelleen. Millaista rautatiekalustoa tulevaisuudessa tarvitaan? panostaako Transgarant kalustoon myös jatkossa? Vaunujen hankkiminen on keskeinen osa kasvuohjelmaamme. Emme kuitenkaan koskaan ole hankkineet vaunuja hätiköiden, vaan aina asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Vastaamme tärkeimpien asiakkaidemme – erityisesti Nurminen Logisticsin – tarpeisiin kasvattamalla korkealaitaisten avovaunujen, katettujen vaunujen ja kontti-avovaunujen lukumäärää kalustossamme. ovatko yhdistelmäkuljetukset kasvava trendi? Kuljetusjärjestelmien kehitys määräytyy suurelta osin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki palvelut on saatava yhdestä paikasta. Siksi esimerkiksi FESCO tarjoaa useita vakiintuneita eri kuljetusmuotoja yhdistäviä intermodaaliyhteyksiä. 125 vuotta Lyhyt vinjettinimi logistiikkaa tms. Veikko Somerpuro Nurminen News 2/2011 11 12 125 vUOttA lOgiStiiKKAA TULLI Tommi Kivilaakso Suomen Itäisen tullipiirin johtaja 1950 -luku Johnin poika Matti Nurminen (1911–2000) tarttuu yrityksen ruoriin vuonna 1946 ja alkaa määrätietoisesti kehittää huolintasektoria ja varustamotoimintaa. Yhtiö siirtyy höyrylaivakauteen, ja 1950-luvun lopulla varustamotoiminta on suurimmillaan. 1960 -luku John Nurminen päättää luopua varustamotoiminnasta. Yhtiön toiminta painottuu kansainväliseen huolintaan ja kuljetuksiin. Autolinjaliikenne Neuvostoliittoon aloitetaan. 1970 -luku Nurminen neljännessä polvessa eli Juha Nurminen (s. 1946) nimitetään toimitusjohtajaksi vuonna 1979. Yhtiö laajenee voimakkaasti. Uudet valtamerilinjaedustukset ja kansainvälisen autoliikenteen kasvu vauhdittavat oman tulliterminaaliverkoston rakentamista. Nurminen News 2/2011 Suomen ja venäjän tullien yhteistyö kasvaa Miten Suomen tulli näkee Suomen itärajan liikenteen kehittyvän tulevaisuudessa? Tämänhetkisen taloudellisen matalapaineen läpi on valitettavan vaikea nähdä tulevaisuuteen. Mikäli talous vajoaa lamaan, näkyy se toki välittömästi itärajallammekin. Taloudellisista trendeistä riippumatta voidaan kuitenkin sanoa, että Venäjän satamat kasvattavat tulevaisuudessa suhteellista osuuttaan tavaravirroista. Jos ja kun Venäjälle vietävän tavaran absoluuttinen määrä kuitenkin kasvaa, pystyy HaminaKotkan satama uskoakseni säilyttämään asemansa transitokaupassa. Suurta siirtymää raiteille tuskin tapahtuu ennen kuin Imatra-Svetogorskin raja-asemalle suunnitteilla olevat uudistukset saadaan tehtyä. Niiden aikataulu on kuitenkin vielä epäselvä. Minkälaista osaamista idänkaupan toimijat tarvitsevat tulevaisuudessa? Heidän on seurattava tarkkaan, mitä sähköisten tullausmenetelmien piirissä tapahtuu. Otamme jatkossakin käyttöön uusia ja päivitämme jo nyt käytössä olevia järjestelmiämme. Venäjän-liikenteessä emme ole vielä päässeet täysin sähköisiin järjestelmiin, mutta keskusteluja EU:n ja Venäjän välillä käydään koko ajan. Suomalaiset logistiikkayritykset tarvitsevat siis kokeneita, kielitaitoisia ja FAKtA • Suomen Venäjän-tuonnin arvo tammi-heinäkuussa 2011 oli 6,5 miljardia euroa. Se oli 19 % kaikesta Suomen tuonnista. Suomen Venäjän-viennin arvo oli samana ajanjaksona 2,9 miljardia euroa eli 8,6 % kaikesta Suomen viennistä. ennakkoluulottomia Venäjän-osaajia, jotta Suomen asema tärkeänä kauttakulkumaana säilyisi. Kasvaako Suomen ja Venäjän tullien yhteistyö? Kyllä – muita vaihtoehtoja ei oikeastaan edes ole. Yhteistyön kasvaminen tarkoittaa sujuvamman liikenteen lisäksi myös väärinkäytösten ja korruption vähenemistä Venäjän puolella. Minkälaisia resurssitarpeita Suomen tullilla on Venäjän-kaupan edelleen kehittyessä? Vaikka raja-asemat ovatkin Suomessa vähemmän ruuhkaisia kuin kilpailevissa maissa, on niitä ruuhkia meilläkin. Varsinkin Vaalimaalle ja Imatralle on saatava lisää kaistoja ja uutta tekniikkaa, jotta Suomen reitti pysyy houkuttelevana. 125 vUOttA lOgiStiiKKAA CEE Wolfgang Karau Cargo Equipment Experts -verkoston johtaja 1980 -luku Yhtiö toimii entistä laajemmin kansainvälisen kaupan piirissä. Myös erikois- ja raskaskuljetuspalvelut tulevat yhtiön palveluvalikoimaan. yhä suurempia yksiköitä ja yhä globaalimpia verkostoja Mikä on tämän hetken tärkein kehitystrendi erikois- ja raskaskuljetuksissa sekä projektikuljetuksissa? Nykyään ja tulevaisuudessa halutaan kuljettaa yhä suurempia yksiköitä, jotta esimerkiksi koneiden ja laitteiden kokoamiseen paikan päällä menisi mahdollisimman vähän aikaa. Myös kustannustietoisuus on kasvamassa entisestään. Tapahtuipa maailmantaloudessa mitä tahansa, tiettyihin maihin ja tietyille alueille suuntautuvien kuljetusten määrä kasvaa joka tapauksessa. Esimerkiksi Kazakstan ja Mongolia kuuluvat näihin maihin. se ei riitä – pitää olla osaamista koko logistisesta ketjusta. Asiakkaat tiedostavat hyvin ne riskit, jotka liittyvät kuljetuksen eri osa-alueiden ostamiseen usealta eri toimijalta. Minkälainen on tällä hetkellä oikeita asioita tekevä erikoiskuljetuksia ja projektikuljetuksia tarjoava toimija? Menestyvältä toimijalta tarvitaan osaamista, erikoistumista, koko logistiikkaketjun ymmärrystä, kykyä hoitaa myös merikuljetuksia, vahvaa partneriverkostoa ja brändia. Ja tietenkin halua vahvistaa näitä kaikkia edelleen. Oma kalusto on selkeä etu, mutta Voiko ei-globaali toimija menestyä tällä kentällä myös tulevaisuudessa? Kyllä voi, mutta se edellyttää verkostoitumista ja hyviä partnereita. Pitää olla myös halua markkinoida itseään oman markkina-alueensa ulkopuolella. Erinomainen osaaminen ei auta, jos kukaan ei tiedä siitä. CEE-verkosto on hyvä väline juuri näiden tavoitteiden saavuttamiseen. s FAKtA • Suomessa myönnetään vuosittain noin 12 000–14 000 erikoiskuljetuslupaa. Erikoiskuljetukset ovat tärkeä osa suomalaisen teollisuuden tuotantoprosessia. 2005 Yhtiö ostaa osuuden pietarilaisesta rautatieoperointiyhtiöstä ZAo Irtransista ja hankkii samalla omistukseensa yhtiön koko vaunukaluston. 2008 Nurminen Logistics oyj syntyy 1.1.2008 John Nurminen oy:n kokonaisjakautumisen myötä. Nurminen Logisticsin osake on listattu NASDAQ oMX Helsingissä. Nurminen News 2/2011 13 Melkein kaikki, mitä olet aina halunnut tietää erikois MIKÄ ON ERIKOISTAI RASKASKULJETUS? Normaalitraileriin mahtuu noin 1 300 x 240 x 250 cm mittainen kolli, joka on painoltaan noin 18–24 tonnia. Tätä suuremmat tai painavammat kollit on kuljetettava erikoiskuljetuksena. Myös monet lyhyet ja painavat kollit vaativat erikoiskalustoa suuren pistekuormansa vuoksi. SUUNNITTELU JA HINNOITTELU – MITÄ ASIAKKAAN PITÄÄ TIETÄÄ? Suunnittelua ja hinnoittelua varten tarvitaan • kuljetettavien tavaroiden mitat ja painot • lastaus- ja purkauspaikat • toivottu kuljetusaikataulu. Myös kuljetuspiirustus auttaa suunnittelua ja on tietyissä kuljetuksissa välttämätön parhaan ratkaisun löytämiseksi. Nurminen Logistics räätälöi kuljetukselle aina edullisimman kokonaisratkaisun. Hinta sisältää kaikki kuljetuksen oheispalvelut, kuten luvat ja varoitusautot, jotta asiakas tietää alusta saakka kuljetuksen todelliset kokonaiskustannukset. Tarjouksessa ilmoitetaan myös tarvittava tilausaika lupajärjestelyjä varten. Aikataulusuunnittelussa kannattaa huomioida, että Keski-Euroopassa on viikonlop- puisin tiukat ajokiellot. Apua kuljetusaikataulujen suunnitteluun saa Nurmiselta. KULJETUSMITAT JA YLEISET RAJOITTEET Ulkomaan erikoiskuljetuksissa merkittävin rajoite on kuljetettavan tavaran korkeus. Kuljetuskustannukset nousevat selvästi, jos kollin korkeus ylittää 350–400 cm tai jos sen massa ylittää 30–40 tonnia. Ohjeellisia kollimittoja maanteillä: Kotimaa, ilman varoitusautoa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 500 x 350 x 350 cm, 40 t Keski-Eurooppa, yleisluvilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 300 x 300 x 280 cm, 20 t Keski-Eurooppa, ilman varoitusautoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 500 x 300–350 x 300 cm, 30 t Keski-Eurooppa, kollin maksimikorkeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400–450 cm Venäjä, ilman varoitusautoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 500 x 350 x 280 cm, 20 t Näin se käy – kuvitteellinen erikoiskuljetus Keski-Euroopa Lähtö Ranskasta ja kuljetus Saksassa Kuljetettava kolli lastataan Nurmisen kyytiin Ranskassa, jonka jälkeen se jatkaa matkaansa Saksaan. Erityisesti suurten kappaleiden kuljetuksissa on paneuduttava aina huolella kuljetettavien kappaleiden sidontaan. Nurmisen kuljettajat kiinnittävät kuorman ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti pitkän kokemuksensa tuomalla ammattitaidolla. Ennen lastausta Nurminen on hoitanut hyvissä ajoin erikoiskuljetukselle molemmissa maissa tarvittavat luvat ja saattoautot sekä tietenkin suunnitellut kuljetukselle sopivimman kaluston ja reitin. Esimerkiksi Saksassa on otettava huomioon, ettei mittavia erikoiskuljetuksia saa tehdä lainkaan perjantai-aamun ja maanantai-illan välisenä aikana. Myös Ranskassa on voimassa erilaisia kellonaikarajoituksia erikoiskuljetuksille. Nurminen Logistics Nurminen Logistics 1 Esimerkkejä Nurmisen lavettikalustosta Moduulilavetti, 20 akselia Lastauspituus Lastauskorkeus Kantavuus 3 vrk 3 000 cm 80 cm 450 tonnia Moduulilavetti, 13 akselia ja kehto Lastauspituus 900 / 3 240 cm Lastauskorkeus 50 / 100 cm Kantavuus 250 tonnia Lyypekki 2 3 Moduulilavetti, 10 akselia ja kehto Lastauspituus 2 400 cm Lastauskorkeus 25 cm Kantavuus 200 tonnia Jatkettava pokattu perävaunu, 8 akselia Lastauspituus 1 700_ –2 5 Lastauskorkeus Kantavuus 100 Moduulilavetti, 13 akselia Lastauspituus Lastauskorkeus Kantavuus Jatkettava pokattu perävaunu, 6 akseli Lastauspituus 1 290–3 0 Lastauskorkeus Kantavuus 70–80 1 820 cm 100 cm 250 tonnia skuljetuksista Kohtuullisilla kustannuksilla kuljetettavissa olevat kollit ovat pituudeltaan korkeintaan noin 20 metriä ja leveydeltään noin 4,5–5 metriä. Varoitusautoja koskevat määräykset ovat maakohtaisia. Varoitusauto tarvitaan, mikäli kolli on 300–350 cm tai sitä leveämpi. Kuljetusmahdollisuudet vaihtelevat kohteesta riippuen. Kysy tarkempia tietoja myyjiltämme! ERIKOISKULJETUSLUVAT JA TILAUSAJAT Pääsääntöisesti erikoiskuljetukselle vaaditaan aina lupa. Luvan anonta-aika riippuu kuljetuksen mitoista ja massoista. Lisäksi se vaihtelee maittain. Mahdollisuuksia nopeampiin lastauksiin kannattaa kysyä tapauskohtaisesti. Nurmisella on valmiiksi voimassa olevia lupia kes- Ohjeellisia tilausaikoja: Suomi ja Pohjoismaat . . . . . 1 pv–1 viikko Baltia ja Itä-Eurooppa. . . . . . . . . 1–3 viikkoa Venäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2–8 viikkoa Saksa, Alankomaat, Itävalta ja Iso-Britannia . . . . . . . 1–2 viikkoa Belgia, Ranska ja Italia . . . . . . . 3–5 viikkoa Espanja ja Portugali . . . . . . . . . 2–12 viikkoa keisiin kohteisiin kuten esimerkiksi satamiin. Lisäksi Nurmisella on käytössään myös niin sanottuja yleislupia useisiin Keski-Euroopan maihin. Niiden avulla yhtiö voi kuljettaa enintään 300 cm leveitä kuormia noin 20 tonnin painoluokkaan saakka jopa muutaman päivän varoitusajalla. OSAAMISTA MYÖS LÄMPÖKULJETUKSISSA Muun monipuolisen kalustonsa lisäksi Nurminen Logisticsilla on käytössään useita lämmitettäviä perävaunuja, jotka on suunniteltu paperikoneiden telojen ja muiden painavien esineiden lämpökuljetuksiin. Esimerkiksi Nurmisen omistamalla Euroopan suurimmalla lämpökuljetusyksiköllä voidaan kuljettaa jopa 120 tonnin painoisia kuormia. KOLLIEN SUOJAAMINEN JA KULJETUSTURVALLISUUS Erikoiskuljetuskalusto on tyypillisesti avonaista, joten kuorman suojaamiseen ja pakkaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Paras lopputulos saadaan, kun tavara pakataan etukäteen säänkestävästi esimerkiksi laatikkoon tai kutistemuoviin. asta Venäjälle Laivaan Lyypekissä Lyypekissä auto ja kolli ajetaan kohti Suomea lähtevään laivaan. Ennen matkaan lähtöä Nurminen on selvittänyt kuljetukselle sopivimman laivareitin ja laivayhtiön. Jos kyseessä olisi pienempi kolli, olisi usein kustannustehokkaampaa käyttää Keski-Euroopassa Nurmisen yhteistyökumppanin autoa ja lastata laivaan pelkkä kuormattu lavetti, jonka Nurmisen auto taas hakisi määräsatamasta. Tällä kertaa laivaan ajetaan kuitenkin myös vetoauto, ja kuljettajakin saa vähän hengähtää laivamatkan aikana. Saapuminen Suomeen Kuljetus jatkaa matkaansa Suomessa Helsingissä sijaitsevaan Vuosaaren satamaan saavuttuaan. Nurmisella on Vuosaaren satamassa oma logistiikkakeskus, jossa on myös erikois- ja raskaskuljetusterminaali. Tällä kertaa kuljetettava tavara ei kuitenkaan jää Vuosaareen säilöön, vaan jatkaa matkaansa Nurmisen terminaalille Niiralaan. Suomessa on taas omanlaisensa kuljetusaikarajoitukset ja määräykset kuljetusluvista sekä saattoautoista. Nurminen Logistics Nurminen Logistics Helsinki Nurminen Logistics Nurminen Logistics 1 vrk Itämerellä a 500 cm 90 cm tonnia ia 040 cm 85 cm 0 tonnia Jatkettava kehtolavetti, 4 akselia Lastauspituus 750–1 200 cm Lastauskorkeus 40 cm Kantavuus 60–70 tonnia Jatkettava pokattu perävaunu, 4 akselia Lastauspituus 920–2 800 cm Lastauskorkeus 75–85 cm Kantavuus 45–60 tonnia 3 4 Itämeri 1 vrk Vuo Jatkettava perävaunu, 3 akselia Lastauspituus 1 350–2 890 cm Lastauskorkeus 140 cm Kantavuus 40–50 tonnia Jatkettava pokattu perävaun Lastauspituus Lastauskorkeus Kantavuus Jatkettava perävaunu, 5 akselia Lastauspituus 1 370–1 620 cm Lastauskorkeus 160 cm Kantavuus 60–80 tonnia Jatkettava perävaunu, 4 ak Lastauspituus Lastauskorkeus Kantavuus Nurminen Logistics Nosto- ja kiinnityskohdat kannattaa merkitä ja jättää näkyville, jotta tavarat voidaan nostaa ja kiinnittää pakkausta vahingoittamatta. Nurmisen ammattitaitoiset kuljettajat hoitavat kiinnittämisen lähettäjän osoittamista sidontakohdista. Nurminen kuljettaa suurimman osan kuormista samalla perävaunulla perille saakka ilman siirtokuormauksia. Kuljetusturvallisuus on parempi, kun tavaroita ei turhaan käsitellä terminaaleissa matkan aikana. Nurmisella on ISO 9001 -standardin mukainen laatujärjestelmä ja Tullin myöntämä AEOF-status. 5 4 6 6 3 2 www.nurminenlogistics.com 1 Niiralassa junaan Niiralassa kuljetusta odottavat nosturit ja Nurmisen junanvaunu, jotta kollin matka voi jatkua sujuvasti Suomesta itään rautateitse. Nurminen on hoitanut myös kuljetettavan tavaran vientidokumentaation, sillä se siirtyy Niiralasta Euroopan unionin ulkopuolelle. Nurmisella on erikoiskuljetuksissa tarvittavaa osaamista ja kalustoa myös rautateiden puolella, ja Suomen rajan ylitettyään kollin matka voi jatkua melkein mihin tahansa Venäjällä ja muissa IVY-maissa – ainakin niin pitkälle kuin raidetta riittää. Nurminen Logistics Nurminen Logistics osaari-Niirala 5 6 nu, 3 akselia 920–1 560 cm 85 cm 40 tonnia Jatkettava pokattu perävaunu, 4 akselia, ajorampein Lastauspituus 920–2 260 cm Lastauskorkeus 90 cm Kantavuus 40–50 tonnia Jatkettava kehtolavetti, 3 akselia Lastauspituus 740–1 720 cm Lastauskorkeus 30 cm Kantavuus 35 tonnia kselia 1 550–4 400 cm 160 cm 55–65 tonnia Jatkettava pokattu perävaunu, 5 akselia Lastauspituus 920–1 560 cm Lastauskorkeus 90 cm Kantavuus 55 tonnia Lämpökapelliperävaunu, 4 akselia Lastauspituus 1 350 cm Lastauskorkeus 135 cm Kantavuus 40–50 tonnia 16 Erikoiskuljetus on erikoinen juttu Nurminen Logistics pystyy kuljettamaan minkä tahansa kokoista tavaraa. Yhtiö liikennöi säännöllisesti Keski-Eurooppaan, ja Venäjän-liikenteestä Nurmisella on yli 40 vuoden kokemus. Erikoiskuljetuksissa suunnittelu, reititys, tarvittavien lupien hankinta ja kuormansidonta ovat olennainen osa onnistunutta kuljetusta. Ohessa tietopaketti esikoiskuljetuksen ostajalle. Lisätietoa saat ottamalla yhteyttä Nurmisen ammattitaitoiseen henkilöstöön, jonka yhteystiedot löydät osoitteesta nurminenlogistics.com. 18 Sorvin ääressä Nurminen News 2/2011 SORviN ääReSSä 1 Huolehtiva huolitsija Sanna Mäkelä työskentelee huolitsijana Nurmisen rauman-toimipisteessä yhdessä kolmen muun huolitsijan ja osastopäällikkö Antti Koukun kanssa. raumalla jokaiselle huolitsijalle on määritelty omat vakioasiakkaat, ja Sannalla niitä on kahdeksisen kappaletta. 2 Sannan pääasiallinen työväline on E-trans-järjestelmä, johon syötetään kulloistenkin keikkojen tiedot: mistä, mitä, millä, kuinka paljon ja minkä arvoista tavaraa asiakas kulloinkin tuo tai vie. Toimitettuaan tiedot Tullille Sanna ilmoittaa vielä satamaoperaattorille, että kyseisen tavaran voi luovuttaa eteenpäin. Myös keikan laskutus kuuluu huolitsijan vastuulle. 3 wILMA HUrSKAINEN FAKtA Huolitsija Sanna Mäkelä • 29-vuotias • työskennellyt Nurmisella vuodesta 2007 alkaen • nauttii työssään toisaalta pitkäaikaisten asiakkuuksien mukanaan tuomasta rutiinista ja tuttuudesta, toisaalta silloin tällöin eteen tulevista satunnaisemmista keikoista • vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti 3-vuotiaan pojan kanssa sekä perheen uuteen omakotitaloon liittyvien töiden parissa Sähköposti on huolitsijalle elintärkeä työväline. Asiakkaat eivät juuri käytä puhelinta yhteydenpidossa, sillä kaikki tieto vaihdetaan sähköpostilla. Koska suurin osa Sannan asiakkuuksista on pitkäaikaisia, ovat ”kirjeenvaihtokaverit” tulleet tutuiksi siitä huolimatta, ettei heitä välttämättä ole koskaan tavannut kasvokkain. Meileissä saatetaan hyvinkin vaihtaa viikonloppukuulumiset tai vaikkapa lasten kasvatusvinkkejä. 4 Sanna pitää huolitsijan tärkeimpänä ominaisuutena oikeanlaista asiakaspalveluasennetta. Se tarkoittaa lyhyesti sanottuna asiakkaasta huolehtimisista – huolitsija hoitaa asiat ennakoivasti ja luotettavasti ilman, että asiakkaan tarvitse itse asioista huomauttaa. Ajan tasalla pysymisen helpottamiseksi Sannan työpöydällä on omat lokerot jokaiselle asiakkaalle ja niiden lisäksi ”päivän akuutit” -nimellä oleva lokero, johon Sanna nostaa aina edellisenä iltana seuraavan päivän työt. 5 parasta palautetta on Sannan mukaan se, jos asiakas kääntyy hänen puoleensa tullaukseen liittyvissä epäselvissä kysymyksissä, vaikkei asia välttämättä juuri hänen hoitamiinsa keikkoihin liittyisikään. Se on varma merkki luottamuksen saavuttamisesta. s Nurminen News 2/2011 19 20 Akkuja lataamassa Kuvat: Veikko Somerpuro Nurminen News 2/2011 AKKUJA lAtAAmASSA moottorin ääni auttaa hiljentymään Nurmisen tietohallinnossa System Architectina työskentelevä Ari Eronen on harrastanut moottoripyöräilyä kymmenisen vuotta. Nyt käytössä oleva neljäs prätkä on Harley Davidson aivan kuten kaikki Arin aiemmatkin – ja kuulemma tulevatkin – pyörät. Mikä vetää tienpäälle nimenomaan prätkällä? Kun laitan kypärän päähän ja lähden ajamaan, jää kaikki muu. Ei tarvitse olla tavoitettavissa, kun ei kuule puhelintaan. En keksi harrastuksesta yhtään huonoa puolta, edes sade tai muuten huono keli eivät haittaa. Kerran tosin oli niin kylmä, että silmäripseni jäätyivät kiinni. Silloin oli pakko lopettaa ajaminen sillä erää. ti on noin 80 km tunnissa, ja se käy minulle hyvin. Kuuluuko harrastukseesi myös niin sanottua pyörän laittoa? Kyllä, mutta haluan pitää ajopyörän ja rakenteluprojektin erikseen. Ajopyörä on valmis, ja sillä voi ajaa koko ajan. Projektina minulla sen sijaan on vuosimallia -77 oleva Harley Davidson, joka on kyseisen valmistajan viimeinen 125-kuutioinen pyörämalli. Aion entisöidä ja sen jälkeen museokatsastaa sen. Mikä on paras muistosi kyseiseltä reissulta? Eksyminen Serbian vuoristossa matkalla Montenegroon. Meillä ei ollut koko matkalla yhtään ennakkoon varattua majapaikkaa. GPS-laite ei toiminut vuoristossa, joten jouduimme yön laskeutuessa etsimään majapaikkaa ainoastaan 1980-luvulta peräisin oleva kartta apunamme. Kyllä se silloinkin löytyi. Turha suunnittelu ja aikataulutus pilaavat mielestäni matkanteon ilon ja innon. Miksi kaikki pyöräsi ovat olleet Harley Davidsoneja? Muut prätkät eivät herätä minussa minkäänlaisia tunteita. En saa niissä kunnon ajoasentoa ja ne tuppaavat myös kulkemaan vähän liian lujaa näin rauhalliselle miehelle. Omalla pyörälläni ei paljon yli satasta yleensä ajella, sopiva matkavauh- Minkälaisia matkoja ajat? Suuntaan aina pois kaupungista. Ajelen lyhyitä lenkkejä, mutta myös pidempiä reissuja on tullut tehtyä. Toistaiseksi pisin matkani on suuntautunut Euroopan läpi Kreikkaan. Kilometrejä kertyi noin 7 500, ja 15 eri valtiota tuli sillä reissulla nähtyä. Aikaa meni kolme viikkoa. Ari Eronen on Harley Davidson -mies. FAKtA Ari Eronen • System Architect, joka tekee töitä Nurmisen tietohallinnon järjestelmäkehityksen parissa • työskennellyt Nurmisella vuodesta 2005 • ajaa Harley Davidson Softailia, jossa on 1 340 kuutiota ja jonka akseliväli on +2 metriä • parhaimmat muistot moottoripyöräreissuilta ovat syntyneet eksymisen seurauksina Kuinka paljon ajokilometrejä kertyy keskimääräisen kesän aikana? 4 000–16 000. Tunteja en ole koskaan laskenut, enkä usko että se kannattaakaan. Kerran kesäinen noin 200 kilometrin matkani kesti 12 tuntia. Joskus tarvitaan huoltotaukojakin. s Nurminen News 2/2011 21 22 UUSiSSA teHtäviSSä eeva myy erikoiskuljetuksia Eeva Nummenpää, Desk Sales -myyjä, Jyväskylä Yli kymmenen hengen tiimissänne työskentelee sinun lisäksesi vain yksi nainen, muu porukka on miehiä. Miten olet sopeutunut joukkoon? Hyvin – en suoraan sanottuna ole juurikaan edes ajatellut koko asiaa. Meillä on hyvä tiimi: asiat sujuvat, ja työnteko on mutkatonta. s Nurminen News 2/2011 p U ro poikkeaako erikois- ja raskaskuljetusten parissa työskentely kovasti aiemmista tehtävistäsi? Jonkun verran. Erikoiskuljetuksissa tekniset seikat korostuvat, eikä kaikki ole ihan niin yksinkertaista kuin tavanomaisemmissa kuljetuksissa. Mutta se juuri tekee tästä mielenkiintoista. SoMEr Miten päädyit Nurmiselle? olen koulutukseltani tradenomi, joka päätyi kuljetusalalle vähän sattuman kautta. olen ollut ennenkin liikenteenhoitajan tehtävissä muissa yrityksissä, joten tämänkesäinen kesätyöni sopi minulle hyvin. Logistiikka-ala on siis tuttu jo monen vuoden ajalta, eikä nyt alkava myyntityökään ole vierasta, sillä olen tehnyt sitäkin jo aiemmin. V E IK Ko Tulit Nurmiselle kesätöihin keväällä liikenteenhoitajaksi, ja nyt sinut on nimitetty vakinaiseksi Desk Sales -myyjäksi. Mitä uusi toimenkuvasi pitää sisällään? Teen lähinnä tarjouslaskentaa ja muuta sellaista myyntityötä, joka tapahtuu täältä konttorilta käsin. En ole siis niin paljon liikkeessä esimerkiksi asiakaskäynneillä kuin muut myyjämme. UUSiSSA teHtäviSSä V.SoMErpUro Mitä konttikoordinaattori tekee? Lähinnä työni on yhteydenpitoa eri tahoihin, esimerkiksi varustamoihin ja asiakkaisiin. Suunnittelen lastauksia, teen dokumentointia ja huolehdin siitä, että kaikki ne, joiden tarvitsee olla ajan tasalla esimerkiksi puruista ja lastauksista, myös ovat sitä. Jukka Pihlaja konttikoordinaattori, Vuosaari Mikä työssäsi on parasta? Se on erittäin monipuolista. Ei tätä varmaan olisi muuten yli 30 vuotta jaksanutkaan – tein nimittäin vastaavia töitä muualla ennen kuin aloitin Nurmisella kesällä 2011. pitkän kokemukseni ansiosta tunsin valmiiksi yhteistyökumppanini talon ulkopuolelta ja jonkin verran porukkaa myös Nurmiselta. s V.SoMErpUro Mikä on johdon assistentin tärkein ominaisuus? Ehdottomasti organisointikyky. Työni on pitkälti koordinointia ja monen asian sujuvuudesta huolehtimista. olen kolmen johtoryhmämme jäsenen henkilöassistentti, mutta sen lisäksi minulla on muita vastuualueita kuten esimerkiksi matkavastaavana toimiminen ja erilaiset myynnin tukitoimet. Petra Skog johdon assistentti, pasila Aloitit Nurmisella kesäkuussa 2011. onko työtiimisi vastannut odotuksiasi? Kyllä, täällä on ollut mukavaa olla töissä. Meillä on avoin ja välitön ilmapiiri, ja sekin on hauskaa, että porukassani on paljon erilaisia ihmisiä, joiden kaikkien kanssa olen tiiviisti tekemisissä päivittäin. s VALTTErI KorpINEN olet uusi Nurmisella, mutta olet ajanut erikoiskuljetuksia muualla jo yli viiden vuoden ajan. Mikä työssä viehättää? Tässä on enemmän haastetta kuin niin sanotuissa tavallisissa kuljetuksissa. Esimerkiksi kollien sidonnat pitää harkita ja hallita eri tavalla, eivätkä reititkään aina voi olla ihan niitä tavanomaisimpia. Risto Hänninen erikoiskuljetusten autonkuljettaja, Jyväskylä Kuinka kauan menee, että voi sanoa olevansa täysin oppinut erikoiskuljetusten kuljettaja? Minusta niin ei voi sanoa koskaan – ja sehän tässä juuri niin mukavaa onkin. Ainakaan minä en lähde yhdellekään keikalle sillä asenteella, että ”tämähän hoituu ihan tuosta vaan”. s Muut uudet nurmislaiset Johnnie Ahleskog terminaalityöntekijä, Vuosaari Vyacheslav Gladilin kuljetuskoordinaattori, Imatra Miko Göös terminaalityöntekijä, Vuosaari Ari-pekka Hakamo terminaalityöntekijä, Vuosaari Sole Kaisla huolitsija, Vuosaari Mikko Karhinen terminaalityöntekijä, Kotka Kari Lehto konttikoordinaattori, Vuosaari Tero ollila terminaalityöntekijä, Vuosaari pertti parkkima terminaalityöntekijä, Vuosaari Jesse pyykkönen terminaalityöntekijä, Vuosaari Nico ramberg terminaalityöntekijä, Vuosaari Aki rytkönen terminaalityöntekijä, Vuosaari Topi Saarenhovi toimitusjohtaja, pasila Nina Saburova huolitsija, pietari Kai Santala terminaalityönjohtaja, Vuosaari Marja-Leena Sarasalo terminaalityöntekijä, Imatra Jussi Talja terminaalityöntekijä, Kotka s Nurminen News 2/2011 23 KUVAT: VEIKKo SoMErpUro 24 SAmASSA veNeeSSä Satamajohtaja Heikki Nissinen on ylpeä Helsingin merellisyydestä. Nurminen News 2/2011 SAmASSA veNeeSSä 25 Botskit kuuluvat Stadiin* Helsingin sataman satamajohtaja Heikki Nissinen jää eläkkeelle hyvillä mielin. Satamalla, jota hän on ollut rakentamassa lähes 40 vuoden ajan, on kaikki edellytykset palvella kaupunkia ja maata jatkossakin. *Laivat kuuluvat Helsinkiin, suom. huom. HELSiNGiN SATAMAN ArKiSTo H eikki Nissisen työhuoneen ikkunasta näkyy valkoinen ruotsinlaiva. Juuri siinä eli Helsingin ydinkeskustassa sen ja muiden Kauppatorin laiturissa olevien risteilylaivojen kuuluu Nissisen mielestä ollakin. – Kyllä Helsingin keskusta olisi melko tylsä varsinkin syksyisin ja talvisin ilman näitä isoja laivoja juuri tässä, Nissinen kuittaa keskustelun siitä, kuuluvatko suuret matkustajalaivat keskustaan. Keväällä 2012 eläkkeelle jäävällä Nissisellä riittää perspektiiviä Helsingin sataman toimintaan: hän tuli taloon suunnitteluinsinööriksi vuonna 1974. Nissinen kuuluu siis siihen 40 %:iin Helsingin sataman henkilöstöstä, joka on ollut satamalla töissä yli 30 vuoden ajan. Hänen kohdallaan kaikki alkoi Katajanokalta, kaupunginosasta, joka sekin näkyy hänen nykyisen työhuoneensa ikkunasta. – Katajanokkaa piti tuolloin muuttaa niin, että Suomen ja Saksan välillä kulkenut matkustaja-alus Finnjet pääsi sinne laituriin. Samalla kyseisen kaupunginosan ilme muuttui muutenkin täysin. Sehän oli ennen tavarasatama, jonne kulkivat junatkin, Nissinen muistelee uransa alkua. Katajanokan muotoutuminen uudenlaiseksi ei suinkaan ole ainoa tai Heikki Nissinen on tehnyt pitkän uran Helsingin satamassa. 1970-luvulla hän oli tutustumassa Kotkan satamaan satamalaitoksen ryhmän mukana. Kuvassa vasemmalta Juha Komsi (Helsingin satama), Lasse ristola (Kotkan kaupunki), Simo Hermunen (porin satama), pekka pajunen (Helsingin satama), Heikki Nissinen, Aarno Ahti (Helsingin satama), ilmari Elo (Kotkan satama) sekä Kari unelius, Anita Sihvola ja Eve Tuomola Helsingin satamasta. suurin projekti, jossa Nissinen on saanut urallaan olla mukana. Hänen aikanaan Helsinkiin perustettiin täysin uusi tavarasatama. Se ei ole kovin tavallista eurooppalaisessa pääkaupungissa. – Tavarasataman siirtämisestä Helsingin keskustasta kaupungin itärajalle Vuosaareen oli puhetta vuosikausia. Tosissaan suunnittelu alkoi 1980-luvun lopussa, kun Helsinkiin saatiin uusi yleiskaava. Uusi satama avattiin marraskuussa 2008. – Hankkeessa oli monenlaisia vaiheita. Mukana oli kilpaileva paikkakuntakin, sillä satamaa suunniteltiin myös Kirkkonummelle. Oma lukunsa olivat Vuosaaren asukkaiden ja ympäristönsuojelijoiden projektia kohtaan tuntemat epäluulot, ja Nurminen News 2/2011 26 ” SAmASSA veNeeSSä Vuosaaren sijainti on logistisesti niin mielekäs, että hanke oli tuomittu onnistumaan. HEIKKI NISSINEN tietenkin siihen sekoittui annos politiikkaakin. Jossain vaiheessa kävi mielessä, että mahtaako tästä tulla yhtään mitään. Vuosaaren sijainti on kuitenkin logistisesti niin mielekäs, että hanke oli tavallaan tuomittu onnistumaan, Nissinen kertoo. Edelläkävijyys velvoittaa Suomen suurimman sataman satamajohtaja Nissisestä tuli 13 vuotta sitten. Keskeisemmäksi tehtäväkseen hän sanoo muodostuneen niin sanotun isomman kuvan näkemisen – on aistittava ilmassa olevia muutoksia ja osattava ohjata organisaatiota niiden perusteella oikeaan suuntaan. Mielellään niin, että uskaltaa olla edelläkävijä. – Työlle on leimallista erittäin laaja asiakkaiden ja sidosryhmien kirjo. Satamassa on monia toimijoita yrityksistä viranomaisiin, ja jos joku sataman osa toimii huonosti, ei satamankaan voi sanoa toimivan hyvin. Henkilöstön kanssa toimimisen suhteen Nissinen on pitänyt tärkeänä mahdollisimman avointa tiedon välitystä. – Kun ihmisillä on mahdollisuus saada tietoa keskeneräisistäkin asioista, ei huhuille ja kuulopuheille jää enää yhtä paljon tilaa kuin muuten jäisi. Muutenkin olen yrittänyt välttää juupas-eipäs -tilanteisiin joutu- Nurminen News 2/2011 Vuosaaren satama kehittyi pienoismallista toimivaksi tavarasatamaksi Heikki Nissisen johdolla. mista. Pitää riittää, että organisaatio esittää oman näkökulmansa selkeästi, perustellusti ja avoimesti. Asiat eivät saa tulla niin sanotusti puskasta millekään sidosryhmälle. Seuraajalleen jäävää satamaa Nissinen pitää hyvänä kokonaisuutena. – Vuosaari on hyvin toimiva tavarasatama, jonka volyymit tosin eivät valitettavasti ole maailmanlaajuisesta lamasta johtuen olleet avaamisen jälkeen sillä tasolla, jolla nii- den pitäisi olla. Valmiudet kuitenkin ovat hyvät, ja näen kasvun mahdollisuuksia erityisesti rautatieliikenteessä. Vuosaareen tuleva ja sieltä lähtevä tavara on pääasiallisesti Suomen ulkomaankauppaa, ja se onkin ensisijainen tehtävämme. Se ei kuitenkaan sulje pois halujamme kehittää myös itään suuntautuvaa transitoliikennettämme. Kun Vuosaari on nyt saatu kunnolla käyntiin ja toiminnot siirty- SAmASSA veNeeSSä FAKtA Helsingin satama 2010 • Liikevaihto: 86,7 milj. euroa. • Liikeylijäämä: 16 milj. euroa. • Henkilöstöä: 191. • Aluskäynnit: 8 446 (joista risteilyaluksia 248). • Kokonaistavaraliikenne: 10 931 000 tonnia. • Matkustajia linjaliikenteessä: 9 765 00. • Kansainvälisiä risteilymatkustajia: 344 000. neet sinne sujuvasti Helsingin aiemmista tavarasatamista, on Nissisen mukaan tarvetta kiinnittää huomiota matkustajasatamiin. – Kantakaupungin matkustajasatamiin on jo lähitulevaisuudessa tehtävä isoja investointeja. Pietariin ja Tallinnan suuntautuva liikenne kasvaa edelleen, ja tämän ”kaksoiskaupungin” luontevaa olemassaoloa pitää tukea mahdollisimman sujuvalla laivaliikenteellä. Lisäksi meillä käy huikea määrä risteilyvieraita joka kesä lähinnä Pietarin läheisyydestä johtuen. Myös niiden palveluita on pystyttävä parantamaan entisestään. Perinteisesti matkustajasatamien investointien rahoituksesta on vastannut Helsingin satama yksin. Nyt on hyvä hetki miettiä edessä olevien hankkeiden toteutusta ja rahoitusta uudella tavalla. Tekemistä jää siis myös uudelle satamajohtajalle Kimmo Mäelle, nyt kun Nissinen on jättänyt tehtävänsä. Ennen virallista eläkeikää hän pitää aiemmin kertyneitä lomia. Aikomus on liikkua, matkustella ja ennen kaikkea lukea enemmän kuin töissä ollessa on ollut mahdollista. Ja herätyskello soi nykyisen kymmentä vaille kuuden sijaan vasta tuntia myöhemmin. s POimiNNAt 1 Suomen ulkomaankaupan pääsatama. Helsingin sataman tavarasataman arvo on noin kolmasosa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja kaksi viidesosaa Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. Nurminen Logisticsilla on monipuolinen logistiikkakeskus Helsingin sataman Vuosaaren satamakeskuksessa. 2 Vilkkain matkustajasatama. Helsingin satama on Suomen vilkkain matkustajasatama. Helsingistä on laivayhteydet Tukholmaan, Tallinnaan, Travemündeen, rostockiin, Gdyniaan ja pietariin. Vilkkaimpana kesäaikana lähtöjä Tallinnaan on päivässä 17. 3 pitkät perinteet. ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 satamakaupungiksi kilpailemaan Itämeren merikuljetuksista. Säännöllinen, ympärivuotinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1972. Kesäajan säännöllinen linjaliikenne alkoi jo 1837. Nurminen News 2/2011 27 NurMiNEN LoGiSTicS 28 ReFeReNSSi tärkeä osa toimitusketjua Metso on globaali teknologian ja siihen liittyvien palvelujen toimittaja, jonka asiakkaita ovat kaivos- ja maanrakennusteollisuus, voimantuotanto, öljy- ja kaasuteollisuus, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuus. Metso-konsernilla ja Nurminen Logisticsilla on voimassa oleva sopimus kotimaan erikoiskuljetuksista. Sopimuksen taustalla on pitkäaikainen yhteistyö Metson eri liiketoimintayksikköjen kanssa. paitsi sopimuksen piiriin kuuluvia päivittäisiä kuljetuksia kuten esimerkiksi raskaiden telojen tai koneen osien toimituksia Metson yksiköistä satamiin, on Nurminen Logistics hoitanut myös Metson erikoiskuljetusprojekteja sekä Eurooppaan että Venäjälle. Kuljetuksissa on käytössä monenlaista Nurmisen kalustoa raskaista laveteista lämpökuljetuskontteihin, joita tarvitaan muun muassa pinnoitettujen paperikoneen telojen kuljetuksissa. Tekijä kertoo: Yhteistyömme Nurmisen kanssa on kehittynyt vuosien varrella kertaluonteisista kuljetuksista vuosipohjaisiin sopimuksiin. pitkäjänteinen yhteistyö tarkoittaa sujuvuutta monessa asiassa; sen ansiosta esimerkiksi Nurmisen ajojärjestelijät tuntevat tuotteemme hyvin ja osaavat valita niille sopivan kuljetuskaluston. Tuotteemme ovat kalliita, ja niiden vaurioituminen tarkoittaisi pitkiä viiveitä omaan toimitusketjuumme. Logistiikkakumppanillamme on siis oltava ajantasainen tieto-taito ja monipuolinen kalusto käytössään. ritva Natunen General Manager, Logistics Metso paper oy, Järvenpää Yhteistyömme Metso paperin kanssa alkaa usein jo kappaleiden suunnitteluvaiheessa muun muassa kollikokojen optimoinnilla ja aikataulusuunnittelulla. Hyvissä ajoin aloitettu suunnittelu on tärkeää, sillä Metso paperin kollien koot vaihtelevat suuresti ja heidän kuljetustensa aikataulutus on usein hyvinkin tiukka. Hyvä suunnittelu takaa kustannustehokkaat, turvalliset ja varmasti toteuttamiskelpoiset kuljetusratkaisut. s Mikko Lietosaari Key Account Manager Nurminen Logistics oyj Nurminen News 2/2011 Lue lisää referenssejämme osoitteessa www.nurminenlogistics.com. ” ” Asiakas kertoo: Nurminen logisticsin pääkonttori muuttaa Helsingin Pasilasta marraskuun 2011 lopussa yhtiön Vuosaaren logistiikkakeskukseen osoitteeseen Nurminen Logistics Oyj Satamakaari 24 00980 Helsinki Muuttavan henkilöstön puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa sekä erikois ja raskaskuljetuksia. Yhtiöllä on logistiikkaalan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkina alueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muu ItäEurooppa. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. päätoimittaja: Niina Haasola. Toimittaja: Laura Jokinen (äitiyslomalla). Toimitusneuvosto: Niina Haasola, Laura Jokinen, Harri Vainikka ja Hannu Vuorinen. Tekstit: Niina Haasola. Ulkoasu ja kannen kuvamuokkaus: Indicio oy. painopaikka: Libris oy. ISSN 1797-8963. Pääkonttori Pasilankatu 2, PL 124 00241 Helsinki Puhelin 010 545 00 Faksi 010 545 2000 [email protected] www.nurminenlogistics.com
© Copyright 2024