Koko Suomi homeessa? – Homevauriot ja niiden tutkiminen

HOMEVAURIOT ja TUTKIMINEN
RI Ismo Patrikainen
SUORAA –Suomen Rakennusasiantuntijat Oy
Hometaloriita: Janne
Katajalle hirvittävä
lasku!
Taloussanomat 2011:
 Venäläistä rulettia: Hometalo voi yllättää
Päivitetty 28.2.2012 11:00, julkaistu 28.2.2012 10:50
Homeriski: Luvian Nappikoulu
evakkoon
Ville HammarbergLähetä palautetta toimittajalle
Luvian nappikoulun oppilaille haetaan mahdollisimman pikaista siirtotilaa koulun
sisäilmaepäilyn takia.
Kouluissa tehdyissä mittauksissa havaittiin, että homeitiöpitoisuudet eivät ylittäneet rajaarvoja, mutta koholla olleet bakteeripitoisuudet ja alapohjan kunto antavat aihetta
Nappikoulun täysimittaiseen peruskorjaukseen.
Koulun opetustoiminta aiotaan siirtää muualle jo lähiviikkoina. Sitä ennen Nappikoulun ja
Repolan koulun alapohjia tuuletetaan
RAKENNUSLEHTI :
Energiansäästö on lisännyt jo homeriskejä
Energiamääräysten kiristykset yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisäävät rakennusten
homeriskejä. Tuloksista kertoo juuri valmistunut Frame-projekti. Se varoittaa, että eristemäärien lisäys johtaa
monissa tapauksissa riskirakenteisiin.
Vuonna 2008 ympäristöministeriö tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta selvityksen, jossa arvioitiin
lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Johtopäätös oli, että riskit
erityyppisten kosteusongelmien lisääntymiselle kasvavat, kun U-arvoja kiristetään. Myös rakennuksen
jäähdytystarve kasvaa niin paljon, että se jopa kyseenalaistaa matala-energia- ja passiivitalojen teon
taloudellisuuden.
VTT sai silloin pikaraportillaan torjuttua kritiikin, joka vaaransi energiamääräysten kiristyksen, mutta juuri
valmistunut Frame-projekti vahvistaa, että TTY:n kritiikki oli aiheellinen. Monissa nykyisissä ja laajasti käytössä
olevissa rakenneratkaisuissa riskit kosteusongelmille ovat jo kasvaneet ja kasvavat edelleen, jos lämmöneristystä
lisätään. Ilmastonmuutoksen vaikutus voi olla vielä tätäkin suurempi.
Energiamääräyksiä kiristettiin tutkijoiden kritiikistä huolimatta vuonna 2010 noin 30 prosentilla ja ensi kesänä ne
kiristyvät vielä 20 prosentilla. Hallituksen tavoitteena on nollaenergiataso vuonna 2020 tai jo 2017 eli kiristyksiä on
luvassa koko ajan lisää. Suunnitttelijat joutuvat siten tasapainoilemaan säästö- ja terveysvaatimusten kanssa.
Eduskunta tilaa tutkimuksen homeongelmista
Taloussanomat
18.10.2012 16:51
Home uhkaa suomalaisia koteja ja kouluja. Eduskunta yrittää saada asiaan korjausta. Tarkastusvaliokunta päätti tänään
tilata tutkimuksen ongelmien syistä.
Asialla on jo kiire, sillä Taloussanomien mukaan jopa uusia taloja uhkaavat isot kosteus- ja homeongelmat. Syynä ovat
uudet rakennusmääräykset, jotka tekevät taloista entistä tiiviimpiä – pullotaloja. Samalla niistä tulee alttiimpia
rakennusvirheille.
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttama terveysriski kohtaa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan päivittäin jopa
600 000-800 000 ihmistä. He altistuvat kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa,
kuten kouluissa.
Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi Suomen suurimmista ympäristöterveysongelmista. Yhtenä merkittävimmistä
aiheuttajista on rakennusten kosteus- ja homevauriot.
Viime vuosina esitettyjen karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli 3
miljardia euroa vuodessa. Terveydenhuoltojärjestelmällemme uskotaan aiheutuvan vuosittain yli 200 miljoonan euron
kustannukset.
Laajuudesta huolimatta tiedot kosteus- ja homevaurioista ovat ministeriön mukaan
puutteellisia, vanhentuneita ja osin ristiriitaisia.
Ja tutkimuksen valmistuttua..
HS 2.5.2013
Tarkastusvaliokunta: Suomi on syvissä homeongelmissa





Eduskunnan tarkastusvaliokunta on erittäin huolissaan sisäilmaongelmista Suomessa.
Valiokunnan tuoreen mietinnön mukaan kosteus- ja homeongelmat eivät ole
korjaantuneet, vaan lisääntyneet.
Valiokunta on erityisen huolissaan alaikäisten terveydestä ja haluaa, että hallitus
laatii suunnitelman päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten
kunnostamiseksi. Tämän tulisi näkyä myös valtion tuissa, se vaatii.
Valiokunnan mukaan rakentamisen laatu ei ole parantunut, ja kunnossapito- ja
korjausasenteissa on merkittäviä puutteita. Asennekasvatukseen tähtäävää kosteus- ja
hometalkoiden työtä tulisi jatkaa.
Valiokunta on kuullut yli 70:tä asiantuntijaa ja saanut saman verran
asiantuntijalausuntoja. Se odottaa hallitukselta reagointia asiaan tämän vuoden
aikana.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2013
 Kansalaisille on muodostunut asiantuntijoiden ristiriitaisten
lausuntojen peusteella hyvin epäselvä kuva, mitä koko aihealueesta
tällä hetkellä tiedetään.
 Tämä kertoo huonosta hallinnosta ja tilanteen
hallitsemattomuudesta.
 Valiokunnan arvio on, että yhteistoiminnan puute vaikeuttaa myös
tilanteen parantamista ja resurssien tarkoituksenmukaista
kohdentamista.
 Valiokunnan mielestä viranomaisten ja tutkijoiden tulee kertoa
kansalaisille selkeästi, mitä aihealueesta tällä hetkellä ei tiedetä.
TS EXTRA 24.3.2012
Professori Tuula Putus arvostelee lääkäreitä homepotilaiden heitteillejätöstä
Homepotilas on Suomessa yhä täysin vailla
turvaa
Extra | Turun Sanomat24.3.2012 04:30
Turun yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Tuula Putus arvostelee suomalaisia
lääkäreitä homepotilaiden heitteillejätöstä.
Taustalla on lääketieteen asiantuntijat kahteen eri leiriin jakava kiista kosteusvauriomikrobien
terveysvaikutuksista.
Toisten mielestä tieteellinen näyttö riittää jo osoittamaan, että pitkäkestoista homealtistumista voi
seurata joukko mitä erilaisimpia oireita. Toiset lääkärit pitävät näitä hometeorioita turhan
korkealentoisina ja suhtautuvat homepotilaiden puheisiin epäilevästi.
Norja tutkii kymmenillä miljoonilla





Norjalaisen tutkimusinstituutin Sintefin Building and Infrastructure -yksikön
tutkimusjohtaja Berit Timen mukaan Norja aikoo hypätä vaativien olosuhteiden ja
matalaenergiarakentamisen tutkimuksen huipulle kymmenien miljoonien eurojen
tutkimuspanostuksellaan.
Norjassa vaihtelevat sääolosuhteet asettavat rakenteille äärimmäisiä rasituksia. Jopa 74
prosenttia rakennusten vaurioista on todettu liittyvän kosteuteen. Näiden vaurioiden
ehkäisemiseksi on toteutettu useita tutkimuksia.
Puujulkisivujen säänkestävyyttä koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että neljän
millimetrin vaakasuorat tuuletusraot julkisivun ylä- ja alapäässä riittävät yleensä pitämään
kosteuden kurissa, kun julkisivu on alttiina viistosateelle. Kun julkisivun suuntaus tai muoto
estää suoran sateen, tuuletusraot eivät ole edes tarpeen.
Ilmatiiveyttä ja ilmavuotojen lähteitä selvitettiin laboratoriokokeissa. Vuotoja löydettiin
esimerkiksi seinän ja välipohjien saumoista, savupiipun läpivienneistä ja ikkunanpuitteista.
Jatkossa tutkimusten painopiste on matalaenergia- ja passiivirakentamisessa sekä vanhan
rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa. Myös Time näki paksumman
eristekerroksen tuovan ongelmia rakenteen kosteushallinnalle niin rakentamisen kuin
käytön aikana. Yhdeksi keinoksi tiukemmalle laadunhallinnalle hän näki elementtien käytön
lisäämisen.
Tavallinen homevaurio
 Rakennusurakoitsija soitti, ja kertoi 1960-luvulla rakennetusta
talosta, jossa omistaja oli jo vuosia yrittänyt etsiä syytä
hajuhaittaan, joka mm. tarttui vaatteisiin. Omistaja oli ottanut
yhteyttä ko. urakoitsijaan.
 Urakoitsija oli avannut kohteessa useasta kohtaa rakenteita, mutta
mitään vaurioita ei ollut löytynyt
 Tarvitsi siis apua, mistä jatkaa etsintää.
Tavallinen homevaurio
 Kerroin niksinä: ” ota lattian alimpia lämmöneristeitä ja laita ne
minigrip-pussiin ja pussi autosi kojetaululle”
 ”Jos autosi haisee – syy löytyi”
TIETOA!
GOOGLE: 101 000 osumaa sanalle ”hometalo”…
Mainos netissä: Omatoimisesti ?
”Meiltä saatavilla myös UUTUUS kotipikatestit, kun haluat selvittää
hengitysilmassa olevien homeitiöiden määrän itse. Helpompaa tapaa
lähteä liikkeelle sisäilmatutkimuksissa ei ole!”
PERUSTEITA
Mikrobeja on kaikkialla
 VTT:n tutkimuksessa havaittiin
kaikissa tutkimuksen kohteena
olleissa rakennuksissa
mikrobikasvustoja.
 Mikrobit ovat osa normaalia
elinympäristöämme ja niitä on aina
kaikkialla läsnä.
 Sisäilman mikrobit ovat pääosin
peräisin ulkoilmasta, maaperästä,
kasveista, ihmisistä, elintarvikkeista
ja eläimistä.
 Jos kosteutta on riittävästi, mikä
tahansa rakennusmateriaali
homehtuu.
Mikrobeja on kaikkialla
 VTT:n tutkimuksessa havaittiin
kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa
rakennuksissa mikrobikasvustoja.
 Mikrobit ovat osa normaalia
elinympäristöämme ja niitä on aina
kaikkialla läsnä.
 Sisäilman mikrobit ovat pääosin
peräisin ulkoilmasta, maaperästä,
kasveista, ihmisistä, elintarvikkeista ja
eläimistä.
 Jos kosteutta on riittävästi, mikä
tahansa rakennusmateriaali homehtuu.
Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat kuvasivat Tammisaaresta löytyneen turkoosivanun.
Turkoosivanu uusin sienilaji Suomessa
Turun Sanomat 28.2.2012 09:53:15
Suomesta on viime vuosina löytynyt useita tieteelle uusia sienilajeja. Suurin syy tähän on
lisääntynyt harrastajien määrä. Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat kuvasivat Tammisaaresta
löytyneen turkoosivanun. Toistaiseksi lajia ei ole löydetty kuin Suomesta.
Turkoosivanu (Byssocorticium caeruleum) kuvattiin tieteelle uutena lajina suomalaisten tutkijoiden
Heikki Kotirannan ja Reima Saarenoksan sekä ruotsalaisen tutkija Karl-Henrik Larssonin
yhteistyönä. Laji löytyi Tammisaaresta luonnonsuojelualueelta, missä se kasvoi lehdossa, lahoavilla
tammen oksilla.
Sienen itiöemä on kauniin turkoosi ja muistuttaa lähisukulaisiaan, joista se poikkeaa
mikroskooppisten tuntomerkkiensä ja DNA:n perusteella. Toistaiseksi turkoosivanua ei ole löydetty
kuin Suomesta, mutta todennäköisesti se kasvaa myös muualla Pohjois-Euroopassa.
Mikrobit - Lajit
Homeet, hiivat ja bakteerit
Mikrobisolut ja itiöt
Aineenvaihduntatuotteet-> haju
Mykotoksiinit
Yleisimmät lajikkeet ulkoilmassa: Cladosporium herbatum, Aspergillius
humigatus, sisäilmassa Penicillium notatum
 Vaurioituneessa rakennuksessa: Aspergillius versicolor, Fusarium,
Stachybotrus. Bakteereista aktinomykeetit eli sädesienet.
 Lajikkeita kymmeniä tuhansia, arviolta jopa1,8 miljoonaa, joista
tunnetaan vain muutamia tuhansia.





Mikrobit





Kasvun edellyttämä ravinto löytyy kaikkialta
Lämpötilaksi kasvulle riittää jo + 5 astetta
Eivät kuole kylmässäkään, mutta kasvu pysähtyy
Ainoa kasvua rajoittava tekijä on kosteus
Kasvu kiihtyy ilman kosteuden ylittäessä 70%RH
Mikä saa ihmiset sairastumaan?
 Varmaa syy-yhteyttä ei ole pystytty osoittamaan.
 Suurin epäilyksenalainen aiheuttaja on homeiden
tuottamat myrkyt eli mykotoksiinit.
 Homeet käyttävät mykotoksiineja taistellessaan
elintilasta.
Tarkastusvaliokunnan mietintö 20.2.2013
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei
vieläkään varmasti tiedetä, mikä tai mitkä tekijät
aiheuttavat kosteus- ja homevauriorakennuksissa
oireita ja sairastumisen tai mikä on sairauksien
syntymekanismi.
Ristiriitaiset näkemykset terveyshaitoista ja
niiden syistä lisäävät ihmisten epätietoisuutta ja
huolta.
Mikrobit : terveyshaitat
 Oireet tavanomaisia muutoinkin: ei ole erillistä ”Homesairautta”
 Vain osa altistuneista saa oireita ja erot ovat suuria
 Herkistyminen on kuitenkin mahdollista ja jopa yleistäkin
Tuula Putus: Home ja Terveys
TUTKIMISESTA
Mikä sitten on HOMETALO?
 THL: ”Hometalo on rakennus, jossa on kosteusvaurioihin
liittyviä sisäilmaongelmia ja mahdollisia terveyshaittoja. ”
 Kosteusvaurio aiheuttaa haittaa rakennukselle ja
käyttäjälle.
 Uusin tulkinta on mainittu tarkastusvaliokunnan
teettämässä selvityksessä: ”RAKENNUKSESSA ESIINTYY
HOMEKASVUSTOA”
Homevaurioiden tutkiminen näytteillä
 Ilmanäytteillä voidaan arvioida, onko rakennuksen
käytöstä vaaraa ihmisille, ei sitä onko rakennuksessa
vaurioita.
 Homekoirat löytävät mikrobikasvustoja, mutta eivät pysty
sanomaan, onko kyseessä vaurio.
 Materiaalinäytteillä voidaan selvittää sisäilman
epäpuhtauksien lähteitä, mutta ei sitä, onko vauriosta
haittaa rakennuksen käytölle.
Raja-arvo
on 10
Raja-arvo
on 10
Raja-arvo
on 100
Raja-arvo
on 500
Raja-arvo
on 10 000
Mihin tuloksia verrataan?
 Kaasumaisista aineista on olemassa HTP-arvoja
 Mikrobien määrälle ei ole tiedossa terveysperusteisia rajaarvoja
Mihin tuloksia verrataan?
Mikä on normaalia ja mikä on
poikkeavaa:
 Asumisterveysohje ja – opas (STM
2003 ja 3.painos 2009)
 Työterveyslaitos on julkaissut
tutkimuksia normaaleissa
toimistorakennuksissa havaituista
pitoisuuksista
 KTL on julkaissut oppaan
koulurakennusten kosteus- ja
homevaurioiden selvittämiseen
Ongelmat laboratorioiden tuloksissa




Sama näyte kahteen eri laboratorioon – kaksi eri tulosta
Eroja jopa saman laboratorion tulosten välillä
Pienin havaittava pitoisuus saattaa ylittää raja-arvot
Kaikkia materiaaleja ei voida luotettavasti tutkia
Tulos 1
Tulos 2 – samaa materiaalia
Homevaurioiden tutkiminen
 Ainoa järkevä aloitustapa on rakennetekninen tutkiminen.
 Pelkällä näytteen analysoinnilla, ilman kohteen rakenneteknistä
ymmärtämistä, saattaa tilannearvio olla täysin väärä
 Jos vaurio löytyy, ei enää tarvita näytteiden ottoa.
 Ainoa poikkeus saattaa tulla oikeudellisesta taikka työterveyslain
vaatimuksista.
RISKIRAKENTEET




Vinot sisäkatot
Valesokkelirakenteet
Puukoolatut alapohjarakenteet
Puukoolatut verhoilut kellarissa
Entä desinfiointi?




Ei riitä korjaukseksi
Käytettäväksi sallittujen aineiden määrä vähenee koko ajan.
Vähentää merkittävästi mikrobikantoja, mutta ei poista kokonaan.
Voidaan käyttää lisäapuna esim. saneerauksien loppusiivouksessa.
Home- eli mikrobivauriot :
Havaitseminen






Tunkkainen, maakellarin haju
Tummentumaa rakenteiden pinnoilla
Selvää kasvustoa havaittavissa
Tiedossa olevat kosteusvauriot
Korkea ilman kosteus
Poikkeava sairastelu
Entä homekoirat?
 ”Nyt on semmonen homma, että
kun nuo homekoirat kävivät
kertomassa, että meidän talo on
hometalo, niin pitäisi alkaa
myyjälle soittelemaan näistä
vastuuasioista…”
 Ei ole olemassa yhtenäistä
toiminta- tai raportointimallia
 Koira löytää pienetkin
pitoisuudet, mutta ei pysty
sanomaan, onko kyse
vauriosta
Yhteenvetona
 Ensin rakennetekninen tutkimus
 Mikäli vaurioita ei löydy, mutta oireilu
jatkuu, ilmanäyte.
 Jos vaurio löytyy, mutta sen vaikutuksesta
käyttöön ei olla varmoja, ilmanäyte.
 Materiaalinäytteellä arvioidaan, onko
havaittu vaurio syynä ilmanäytteiden
havaintoihin.
 Homekoira apuun, jos ei enää keksitä, mistä
tutkimusta pitäisi jatkaa
KIITOS !