HOMEVAURIOT ja TUTKIMINEN RI Ismo Patrikainen SUORAA –Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Hometaloriita: Janne Katajalle hirvittävä lasku! Taloussanomat 2011:  Venäläistä rulettia: Hometalo voi yllättää Päivitetty 28.2.2012 11:00, julkaistu 28.2.2012 10:50 Homeriski: Luvian Nappikoulu evakkoon Ville HammarbergLähetä palautetta toimittajalle Luvian nappikoulun oppilaille haetaan mahdollisimman pikaista siirtotilaa koulun sisäilmaepäilyn takia. Kouluissa tehdyissä mittauksissa havaittiin, että homeitiöpitoisuudet eivät ylittäneet rajaarvoja, mutta koholla olleet bakteeripitoisuudet ja alapohjan kunto antavat aihetta Nappikoulun täysimittaiseen peruskorjaukseen. Koulun opetustoiminta aiotaan siirtää muualle jo lähiviikkoina. Sitä ennen Nappikoulun ja Repolan koulun alapohjia tuuletetaan RAKENNUSLEHTI : Energiansäästö on lisännyt jo homeriskejä Energiamääräysten kiristykset yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisäävät rakennusten homeriskejä. Tuloksista kertoo juuri valmistunut Frame-projekti. Se varoittaa, että eristemäärien lisäys johtaa monissa tapauksissa riskirakenteisiin. Vuonna 2008 ympäristöministeriö tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta selvityksen, jossa arvioitiin lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Johtopäätös oli, että riskit erityyppisten kosteusongelmien lisääntymiselle kasvavat, kun U-arvoja kiristetään. Myös rakennuksen jäähdytystarve kasvaa niin paljon, että se jopa kyseenalaistaa matala-energia- ja passiivitalojen teon taloudellisuuden. VTT sai silloin pikaraportillaan torjuttua kritiikin, joka vaaransi energiamääräysten kiristyksen, mutta juuri valmistunut Frame-projekti vahvistaa, että TTY:n kritiikki oli aiheellinen. Monissa nykyisissä ja laajasti käytössä olevissa rakenneratkaisuissa riskit kosteusongelmille ovat jo kasvaneet ja kasvavat edelleen, jos lämmöneristystä lisätään. Ilmastonmuutoksen vaikutus voi olla vielä tätäkin suurempi. Energiamääräyksiä kiristettiin tutkijoiden kritiikistä huolimatta vuonna 2010 noin 30 prosentilla ja ensi kesänä ne kiristyvät vielä 20 prosentilla. Hallituksen tavoitteena on nollaenergiataso vuonna 2020 tai jo 2017 eli kiristyksiä on luvassa koko ajan lisää. Suunnitttelijat joutuvat siten tasapainoilemaan säästö- ja terveysvaatimusten kanssa. Eduskunta tilaa tutkimuksen homeongelmista Taloussanomat 18.10.2012 16:51 Home uhkaa suomalaisia koteja ja kouluja. Eduskunta yrittää saada asiaan korjausta. Tarkastusvaliokunta päätti tänään tilata tutkimuksen ongelmien syistä. Asialla on jo kiire, sillä Taloussanomien mukaan jopa uusia taloja uhkaavat isot kosteus- ja homeongelmat. Syynä ovat uudet rakennusmääräykset, jotka tekevät taloista entistä tiiviimpiä – pullotaloja. Samalla niistä tulee alttiimpia rakennusvirheille. Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttama terveysriski kohtaa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan päivittäin jopa 600 000-800 000 ihmistä. He altistuvat kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa. Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi Suomen suurimmista ympäristöterveysongelmista. Yhtenä merkittävimmistä aiheuttajista on rakennusten kosteus- ja homevauriot. Viime vuosina esitettyjen karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Terveydenhuoltojärjestelmällemme uskotaan aiheutuvan vuosittain yli 200 miljoonan euron kustannukset. Laajuudesta huolimatta tiedot kosteus- ja homevaurioista ovat ministeriön mukaan puutteellisia, vanhentuneita ja osin ristiriitaisia. Ja tutkimuksen valmistuttua.. HS 2.5.2013 Tarkastusvaliokunta: Suomi on syvissä homeongelmissa      Eduskunnan tarkastusvaliokunta on erittäin huolissaan sisäilmaongelmista Suomessa. Valiokunnan tuoreen mietinnön mukaan kosteus- ja homeongelmat eivät ole korjaantuneet, vaan lisääntyneet. Valiokunta on erityisen huolissaan alaikäisten terveydestä ja haluaa, että hallitus laatii suunnitelman päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi. Tämän tulisi näkyä myös valtion tuissa, se vaatii. Valiokunnan mukaan rakentamisen laatu ei ole parantunut, ja kunnossapito- ja korjausasenteissa on merkittäviä puutteita. Asennekasvatukseen tähtäävää kosteus- ja hometalkoiden työtä tulisi jatkaa. Valiokunta on kuullut yli 70:tä asiantuntijaa ja saanut saman verran asiantuntijalausuntoja. Se odottaa hallitukselta reagointia asiaan tämän vuoden aikana. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2013  Kansalaisille on muodostunut asiantuntijoiden ristiriitaisten lausuntojen peusteella hyvin epäselvä kuva, mitä koko aihealueesta tällä hetkellä tiedetään.  Tämä kertoo huonosta hallinnosta ja tilanteen hallitsemattomuudesta.  Valiokunnan arvio on, että yhteistoiminnan puute vaikeuttaa myös tilanteen parantamista ja resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista.  Valiokunnan mielestä viranomaisten ja tutkijoiden tulee kertoa kansalaisille selkeästi, mitä aihealueesta tällä hetkellä ei tiedetä. TS EXTRA 24.3.2012 Professori Tuula Putus arvostelee lääkäreitä homepotilaiden heitteillejätöstä Homepotilas on Suomessa yhä täysin vailla turvaa Extra | Turun Sanomat24.3.2012 04:30 Turun yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Tuula Putus arvostelee suomalaisia lääkäreitä homepotilaiden heitteillejätöstä. Taustalla on lääketieteen asiantuntijat kahteen eri leiriin jakava kiista kosteusvauriomikrobien terveysvaikutuksista. Toisten mielestä tieteellinen näyttö riittää jo osoittamaan, että pitkäkestoista homealtistumista voi seurata joukko mitä erilaisimpia oireita. Toiset lääkärit pitävät näitä hometeorioita turhan korkealentoisina ja suhtautuvat homepotilaiden puheisiin epäilevästi. Norja tutkii kymmenillä miljoonilla      Norjalaisen tutkimusinstituutin Sintefin Building and Infrastructure -yksikön tutkimusjohtaja Berit Timen mukaan Norja aikoo hypätä vaativien olosuhteiden ja matalaenergiarakentamisen tutkimuksen huipulle kymmenien miljoonien eurojen tutkimuspanostuksellaan. Norjassa vaihtelevat sääolosuhteet asettavat rakenteille äärimmäisiä rasituksia. Jopa 74 prosenttia rakennusten vaurioista on todettu liittyvän kosteuteen. Näiden vaurioiden ehkäisemiseksi on toteutettu useita tutkimuksia. Puujulkisivujen säänkestävyyttä koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että neljän millimetrin vaakasuorat tuuletusraot julkisivun ylä- ja alapäässä riittävät yleensä pitämään kosteuden kurissa, kun julkisivu on alttiina viistosateelle. Kun julkisivun suuntaus tai muoto estää suoran sateen, tuuletusraot eivät ole edes tarpeen. Ilmatiiveyttä ja ilmavuotojen lähteitä selvitettiin laboratoriokokeissa. Vuotoja löydettiin esimerkiksi seinän ja välipohjien saumoista, savupiipun läpivienneistä ja ikkunanpuitteista. Jatkossa tutkimusten painopiste on matalaenergia- ja passiivirakentamisessa sekä vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa. Myös Time näki paksumman eristekerroksen tuovan ongelmia rakenteen kosteushallinnalle niin rakentamisen kuin käytön aikana. Yhdeksi keinoksi tiukemmalle laadunhallinnalle hän näki elementtien käytön lisäämisen. Tavallinen homevaurio  Rakennusurakoitsija soitti, ja kertoi 1960-luvulla rakennetusta talosta, jossa omistaja oli jo vuosia yrittänyt etsiä syytä hajuhaittaan, joka mm. tarttui vaatteisiin. Omistaja oli ottanut yhteyttä ko. urakoitsijaan.  Urakoitsija oli avannut kohteessa useasta kohtaa rakenteita, mutta mitään vaurioita ei ollut löytynyt  Tarvitsi siis apua, mistä jatkaa etsintää. Tavallinen homevaurio  Kerroin niksinä: ” ota lattian alimpia lämmöneristeitä ja laita ne minigrip-pussiin ja pussi autosi kojetaululle”  ”Jos autosi haisee – syy löytyi” TIETOA! GOOGLE: 101 000 osumaa sanalle ”hometalo”… Mainos netissä: Omatoimisesti ? ”Meiltä saatavilla myös UUTUUS kotipikatestit, kun haluat selvittää hengitysilmassa olevien homeitiöiden määrän itse. Helpompaa tapaa lähteä liikkeelle sisäilmatutkimuksissa ei ole!” PERUSTEITA Mikrobeja on kaikkialla  VTT:n tutkimuksessa havaittiin kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa rakennuksissa mikrobikasvustoja.  Mikrobit ovat osa normaalia elinympäristöämme ja niitä on aina kaikkialla läsnä.  Sisäilman mikrobit ovat pääosin peräisin ulkoilmasta, maaperästä, kasveista, ihmisistä, elintarvikkeista ja eläimistä.  Jos kosteutta on riittävästi, mikä tahansa rakennusmateriaali homehtuu. Mikrobeja on kaikkialla  VTT:n tutkimuksessa havaittiin kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa rakennuksissa mikrobikasvustoja.  Mikrobit ovat osa normaalia elinympäristöämme ja niitä on aina kaikkialla läsnä.  Sisäilman mikrobit ovat pääosin peräisin ulkoilmasta, maaperästä, kasveista, ihmisistä, elintarvikkeista ja eläimistä.  Jos kosteutta on riittävästi, mikä tahansa rakennusmateriaali homehtuu. Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat kuvasivat Tammisaaresta löytyneen turkoosivanun. Turkoosivanu uusin sienilaji Suomessa Turun Sanomat 28.2.2012 09:53:15 Suomesta on viime vuosina löytynyt useita tieteelle uusia sienilajeja. Suurin syy tähän on lisääntynyt harrastajien määrä. Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat kuvasivat Tammisaaresta löytyneen turkoosivanun. Toistaiseksi lajia ei ole löydetty kuin Suomesta. Turkoosivanu (Byssocorticium caeruleum) kuvattiin tieteelle uutena lajina suomalaisten tutkijoiden Heikki Kotirannan ja Reima Saarenoksan sekä ruotsalaisen tutkija Karl-Henrik Larssonin yhteistyönä. Laji löytyi Tammisaaresta luonnonsuojelualueelta, missä se kasvoi lehdossa, lahoavilla tammen oksilla. Sienen itiöemä on kauniin turkoosi ja muistuttaa lähisukulaisiaan, joista se poikkeaa mikroskooppisten tuntomerkkiensä ja DNA:n perusteella. Toistaiseksi turkoosivanua ei ole löydetty kuin Suomesta, mutta todennäköisesti se kasvaa myös muualla Pohjois-Euroopassa. Mikrobit - Lajit Homeet, hiivat ja bakteerit Mikrobisolut ja itiöt Aineenvaihduntatuotteet-> haju Mykotoksiinit Yleisimmät lajikkeet ulkoilmassa: Cladosporium herbatum, Aspergillius humigatus, sisäilmassa Penicillium notatum  Vaurioituneessa rakennuksessa: Aspergillius versicolor, Fusarium, Stachybotrus. Bakteereista aktinomykeetit eli sädesienet.  Lajikkeita kymmeniä tuhansia, arviolta jopa1,8 miljoonaa, joista tunnetaan vain muutamia tuhansia.      Mikrobit      Kasvun edellyttämä ravinto löytyy kaikkialta Lämpötilaksi kasvulle riittää jo + 5 astetta Eivät kuole kylmässäkään, mutta kasvu pysähtyy Ainoa kasvua rajoittava tekijä on kosteus Kasvu kiihtyy ilman kosteuden ylittäessä 70%RH Mikä saa ihmiset sairastumaan?  Varmaa syy-yhteyttä ei ole pystytty osoittamaan.  Suurin epäilyksenalainen aiheuttaja on homeiden tuottamat myrkyt eli mykotoksiinit.  Homeet käyttävät mykotoksiineja taistellessaan elintilasta. Tarkastusvaliokunnan mietintö 20.2.2013 Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei vieläkään varmasti tiedetä, mikä tai mitkä tekijät aiheuttavat kosteus- ja homevauriorakennuksissa oireita ja sairastumisen tai mikä on sairauksien syntymekanismi. Ristiriitaiset näkemykset terveyshaitoista ja niiden syistä lisäävät ihmisten epätietoisuutta ja huolta. Mikrobit : terveyshaitat  Oireet tavanomaisia muutoinkin: ei ole erillistä ”Homesairautta”  Vain osa altistuneista saa oireita ja erot ovat suuria  Herkistyminen on kuitenkin mahdollista ja jopa yleistäkin Tuula Putus: Home ja Terveys TUTKIMISESTA Mikä sitten on HOMETALO?  THL: ”Hometalo on rakennus, jossa on kosteusvaurioihin liittyviä sisäilmaongelmia ja mahdollisia terveyshaittoja. ”  Kosteusvaurio aiheuttaa haittaa rakennukselle ja käyttäjälle.  Uusin tulkinta on mainittu tarkastusvaliokunnan teettämässä selvityksessä: ”RAKENNUKSESSA ESIINTYY HOMEKASVUSTOA” Homevaurioiden tutkiminen näytteillä  Ilmanäytteillä voidaan arvioida, onko rakennuksen käytöstä vaaraa ihmisille, ei sitä onko rakennuksessa vaurioita.  Homekoirat löytävät mikrobikasvustoja, mutta eivät pysty sanomaan, onko kyseessä vaurio.  Materiaalinäytteillä voidaan selvittää sisäilman epäpuhtauksien lähteitä, mutta ei sitä, onko vauriosta haittaa rakennuksen käytölle. Raja-arvo on 10 Raja-arvo on 10 Raja-arvo on 100 Raja-arvo on 500 Raja-arvo on 10 000 Mihin tuloksia verrataan?  Kaasumaisista aineista on olemassa HTP-arvoja  Mikrobien määrälle ei ole tiedossa terveysperusteisia rajaarvoja Mihin tuloksia verrataan? Mikä on normaalia ja mikä on poikkeavaa:  Asumisterveysohje ja – opas (STM 2003 ja 3.painos 2009)  Työterveyslaitos on julkaissut tutkimuksia normaaleissa toimistorakennuksissa havaituista pitoisuuksista  KTL on julkaissut oppaan koulurakennusten kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseen Ongelmat laboratorioiden tuloksissa     Sama näyte kahteen eri laboratorioon – kaksi eri tulosta Eroja jopa saman laboratorion tulosten välillä Pienin havaittava pitoisuus saattaa ylittää raja-arvot Kaikkia materiaaleja ei voida luotettavasti tutkia Tulos 1 Tulos 2 – samaa materiaalia Homevaurioiden tutkiminen  Ainoa järkevä aloitustapa on rakennetekninen tutkiminen.  Pelkällä näytteen analysoinnilla, ilman kohteen rakenneteknistä ymmärtämistä, saattaa tilannearvio olla täysin väärä  Jos vaurio löytyy, ei enää tarvita näytteiden ottoa.  Ainoa poikkeus saattaa tulla oikeudellisesta taikka työterveyslain vaatimuksista. RISKIRAKENTEET     Vinot sisäkatot Valesokkelirakenteet Puukoolatut alapohjarakenteet Puukoolatut verhoilut kellarissa Entä desinfiointi?     Ei riitä korjaukseksi Käytettäväksi sallittujen aineiden määrä vähenee koko ajan. Vähentää merkittävästi mikrobikantoja, mutta ei poista kokonaan. Voidaan käyttää lisäapuna esim. saneerauksien loppusiivouksessa. Home- eli mikrobivauriot : Havaitseminen       Tunkkainen, maakellarin haju Tummentumaa rakenteiden pinnoilla Selvää kasvustoa havaittavissa Tiedossa olevat kosteusvauriot Korkea ilman kosteus Poikkeava sairastelu Entä homekoirat?  ”Nyt on semmonen homma, että kun nuo homekoirat kävivät kertomassa, että meidän talo on hometalo, niin pitäisi alkaa myyjälle soittelemaan näistä vastuuasioista…”  Ei ole olemassa yhtenäistä toiminta- tai raportointimallia  Koira löytää pienetkin pitoisuudet, mutta ei pysty sanomaan, onko kyse vauriosta Yhteenvetona  Ensin rakennetekninen tutkimus  Mikäli vaurioita ei löydy, mutta oireilu jatkuu, ilmanäyte.  Jos vaurio löytyy, mutta sen vaikutuksesta käyttöön ei olla varmoja, ilmanäyte.  Materiaalinäytteellä arvioidaan, onko havaittu vaurio syynä ilmanäytteiden havaintoihin.  Homekoira apuun, jos ei enää keksitä, mistä tutkimusta pitäisi jatkaa KIITOS !